Mat Sovelletun matematiikan erikoistyö. Loviisan riskianalyysin yhteisvikaparametrien määrittäminen. Toivo Kivirinta 52663S
|
|
- Anni-Kristiina Virtanen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Mat-.08 Sovelletu matematiia erioistyö Loviisa risiaalyysi yhteisviaparametrie määrittämie Toivo Kivirita 5663S 3. Syysuuta 003
2
3 Sisällysluettelo Johdato....PSA....PSA Fortumilla....3Yhteisviat....Tavoite... Luotettavuuslaseta....Viapuu....Kompoeti luotettavuusmalli...3 3Alfa-parametrit... 3.Teoria... 3.Meetelmät Alfa-parametrie määrittämie lähtöaieistosta RisSpectrumi tuloste muoaamie Qmea Laseta Tuloset Alfa-parametrit Epääytettävyys...9 Ajasta riippuva laseta....teoria....meetelmät....3tuloset... 5Pohdita... 5.Alfa-parametrit... 5.Ajasta riippuva laseta...3 6Yhteeveto...3 i
4
5 JOHDANTO. PSA. PSA Fortumilla.3 Yhteisviat Todeäöisyyspohjaisella turvallisuusaalyysilla (PSA) (Ervamaa et al., 979) arvioidaa vatitatiivisesti teise järjestelmä äytö risejä. Ydivoimalaitose PSA voidaa jaaa olmee eri tasoo (STUK): Taso tutii mahdollisuutta sydävaurioo. Taso tutii sydävaurio laajuutta ja päästöjä eli suojaraeuse pettämistä. Taso 3 tutii mahdollisuutta ympäristö saastumisee. Aalyysit perustuvat siihe, että äytetää joo historiallista tietoa tai asiatutijaarvioita, joilla pyritää määrittämää laitteistoje turvallisuustoimitoje aalta oleaiset omiaisuudet (Ervamaa et al., 979). Näitä ovat eri viaatumistavat, viaatumistodeäöisyydet ja orjausajat. Aalyysie perusteella arvioidaa mm. oettomuusie estämisee tai lievetämisee suuiteltuja toimitoja (Jäälä et al., 989). PSA: teemie vaatii esisi sellaiste alutapahtumie tuistamise (Jäälä et al., 989), joista selviytymie edellyttää turvajärjestelmä tai järjestelmie toimitaa. Alutapahtumat voivat johtua laitevioista ja ihimillisistä virheistä seä myös järjestelmie ulopuolisista tapahtumista ute tulvista, tulipaloista ja myrsyistä (Jäälä et al., 989). Turvajärjestelmie oistumisriteerit (esim. yhde pumpu toimita eljästä riittää) päätellää äyttäe hyväsi termohydraulisia aalyyseja (Jäälä et al., 989). Seuraavasi laaditaa viapuut, jota uvaavat järjestelmie toimia epäoistumista ottae huomioo oistumisriteerit. Laitevioje aiheuttama epääytettävyys arvioidaa vioittumistavoittai historialliste oemuste perusteella ja e uvataa viapuissa perustapahtumia (Jäälä et al., 989). Suomessa ylimpää valvovaa viraomaisea ydivoima-asioissa toimii Säteilyturvaesus (STUK) (Ydieergialai). Ohjeessaa YVL.8 STUK asettaa vaatimuset PSA: äyttämisesi ii ydivoimalaitose suuitteluvaiheessa ui äyttöaiaa. Valtioeuvosto päätöse (395/9) 3 : muaa o oltava erittäi epätodeäöistä, että sattuu suurii radioatiiviste aieide päästöihi johtavia oettomuusia. STUK o määräyt, että uusie voimalaitoste sydävauriotaajuude odotusarvo o oltava pieempi ui 0-5 /vuosi (STUK). Fortum teee ja ylläpitää taso ja taso PSA:ta Loviisa ydivoimalasta. PSA o malliettu laatimalla attava viapuu ja se o vaiuttaut voimalaitosella tehtyihi parausii. Sydävaurio taajuus (tapahtumaa vuodessa) oi laseut yli ertaluoa vuodesta 989 vuode 00,E-0:ää, joa o tyypillie vahaa läsimaalaista laitosta oseva arvio (IAEA, 988). Yhteisviat (NUREG/CR-780) aiheuttavat vähitää ahde laittee viaatumise samasta syystä. Esimerisi ydivoimalaitosissa, joide turvajärjestelmissä o useita toisiaa varmetavia laitteita, ovat yhteisviat täreitä risiteijöitä. Ne o otettava
6 . Tavoite huomioo riittävällä laajuudella, jotta vältyttäisii huomattavalta risi aliarvioiilta (ANS ja IEEE, 98). Toisistaa riippuville tapahtumille ei päde ( A B) P( A) P( B) P, ( ) vaa iillä o joi muu matemaattie yhteys eseää. Yhteisvioje riippuvuudet jaetaa ahtee ryhmää, suuitellut riippuvuudet ja suuittelemattomat riippuvuudet (Jäälä et al., 989). Suuitellut riippuvuudet ovat iitä riippuvuusia, joita muodostuu, u esimerisi joi järjestelmä toimita o riippuvaie joi toise järjestelmä atamasta syötteestä. Suuittelemattomat riippuvuudet ovat seurausta viidestä eri syystä (SESKO, 986): ympäristöteijät (ormaalit, epäormaalit, satuaiset) suuitteluvirheet valmistusvirheet ooopaovirheet ihimilliset virheet (äytö aiaa ja uossapidossa). Useilla riaaisilla varmetavilla piireillä varustetu systeemi viauttamie voi vaatia jopa aiie ompoettie samaaiaista epääytettävyyttä. O paljo todeäöisempää, että aii ompoetit ovat viaatueita samaaiaisesti samasta syystä, ui että e olisivat viaatueet toisistaa riippumattomista syistä samaaiaisesti. Tässä työssä tutitaa RisSpectrumi parametriste mallie soveltuvuutta orvaamaa Loviisa PSA:ssa yt äytössä oleva yhteisvioje esplisiittie mallitamie. Parametrise malli äyttämie vähetäisi huomattavasti viapuu raetamise työmäärää, sillä se automatisoi toimepiteitä. Työssä määritetää alfaparametrit Loviisa PSA: yhteisvioille ja verrataa iillä lasettuja epääytettävyysiä yyisii. Samassa yhteydessä selvitetää RisSpectrumi yyä selviytyä eri oestusmeetelmistä äyttämällä ajasta riippuvaa lasetaa. Ajasta riippuva lasea tulosia verrataa seä aiaesiarvoihi että yyisi äytössä olevii epääytettävyysii. Lisäsi RisSpectrumi lasetaaavoja verrataa muussa irjallisuudessa esiityvii aavoihi. LUOTETTAVUUSLASKENTA. Viapuu Yleisimmi äytetyt PSA: malliusmeetelmät ovat via- ja tapahtumapuut (Fullwood ja Hall, 988). Viapuut tarastelevat viaatumise eteemistä perustapahtumasta huipputapahtumaa. Tapahtumapuut tarastelevat tilatee ehittymismahdollisuusia lähdettäessä jostai alutapahtumasta liieelle.
7 Viapuuaalyysissä tehdää Boole algebraa perustuva puu, joa huipputapahtuma todeäöisyyttä ollaa tutimassa (Ervamaa et al., 979) Huipputapahtuma aiaasaavat syyt (viat) liitetää huipputapahtumaa JA- ja TAIporteilla riippue siitä, millä logiialla yseiset ompoetit vaiuttavat järjestelmää (Vesely, 98). Liitteessä 6 o uvattu viapuu, jossa huipputapahtumaa ETYT- liittyy TAIporti autta tapahtumat, ETYT- 6. Tapahtumat RELE liittyvät tapahtumii ETYT- 6 JA-porti autta. Joaisesta tapahtumasta RELE viapuu jatuu alipuuhu. Viapuuaalyysi edellytyseä o (Ervamaa et al., 979), että järjestelmä vioittumie muodostuu ysiäsitteisesti erilaisista ompoettivioje yhdistelmistä, ompoeteilla ja itse järjestelmällä o asi tilaa, toimitatila ja viatila, jota ovat selväpiirteisesti määriteltävissä ja 3 ompoettivia vaiutus muu järjestelmä toimitaa riippuu vai muide ompoettie toimitatiloista.. Kompoeti luotettavuusmalli Usei luotettavuusmalleissa oletetaa viaatumiset riippumattomisi ja viataajuus vaiosi. Tämä tuesi o esitetty, että ompoeti eliaaree uuluu olme autta (Ervamaa et al., 979): varhaisäyttöausi: aiaväli, jolloi mahdolliset aseus- tai suuitteluvirheet tulevat esii ja orjataa. Viataajuus pieeee. äyttöausi: aiaväli, joa viataajuus o vaio tai lähes vaio. vaheemisausi: ompoeti eliaja lopulla oleva ausi, jolloi viataajuus asvaa. Oloot luotettavuus: R(t) P{ompoetti ei viaudu välillä [0,t] olettae, että se toimi hetellä t0}. dr ( t ) viatiheys: f(t) ompoeti viaatumistodeäöisyys dt hetellä t aiaysiöä ohti olettae, että ompoetti toimi hetellä t0. f ( t ) viataajuus: λ(t) ompoeti viaatumistodeäöisyys R( t ) hetellä t aiaysiöä ohti, olettae, että ompoetti toimii hetellä t0 eiä ole viaatuut välillä [0,t]. Viataajuude olettamie vaiosi ysiertaistaa huomattavasti lasutoimitusia. Tällöi saadaa luotettavuudelle differetiaaliyhtälö f ( t ) R( t) ( t ) dr λ, dt joa rataisu aluehdolla R(0), ts. ompoetti toimii hetellä t0, o 3
8 R λt ( t ) e. Vaioviataajuustapausessa ompoeti eliiä o siis espoetiaalisesti jaautuut. Laseallisesi suureesi tulee valita epäluotettavuus luotettavuude sijasta (Ervamaa et al., 979). Tämä taaperoie valita o perusteltu, sillä se helpottaa lasetaa. Käytäö järjestelmät ovat yleesä varsi luotettavia (Ervamaa et al., 979). Tämä meritsee sitä, että ompoettie ja järjestelmä toimimistodeäöisyydet ovat lähellä yöstä. Vastaavasti epäluotettavuus -R(t) o lähellä ollaa. Liimääräistämie o paljo helpompaa u lasetaa pieillä luvuilla. 3 ALFA-PARAMETRIT 3. Teoria Alfa-parametrisella mallilla lasetaa yhteisviatapahtumie taajuudet vioje suhteellisista osuusista ja ompoettie ooaisviataajuudesta (NUREG, 989). Malli parametrit ovat: Q t ( ) α α ompoeti ooaisepääytettävyys, joa johtuu seä riippumattomista, että yhteisistä vioista. -ertaiste yhteisvioje suhteellie osuus aiista viatapahtumista : ompoeti ryhmässä. ( ) Λ i Λ i, ( ) jossa Λ o sellaiste tapahtumie taajuus, joissa ompoettia viaatuu ompoeti järjestelmässä (NUREG, 989). Yhtälö ( ) imittäjä o aiie taajuusie summa, eli ooaisviataajuus. RisSpectrum lasee yhteisvioje epääytettävyydet äyttäe aavaa ( 3 ). Kaavassa ( 3 ) Q t o yhteisviaryhmä esimmäise laittee parametrejä äyttäe lasettu ompoeti ooaisepääytettävyys. Kaavasta ( 3 ) ähdää, että RisSpectrum olettaa epääytettävyyde lasemisessa että ompoetit oestetaa samaaiaisesti (Mosleh ja Rasmuso, 995). Ohjelmassa äytetty malli sisältää symmetriaoletuse, jossa aiie ompoettie uvitellaa viautuva idettisellä todeäöisyydellä. Kompoeteille ei ole mahdollista ataa ysilöohtaisia viataajuusia (Relco, 998), vaia Loviisa PSA:ssa (Jäälä et al., 997) sellaiset o määritetty. RisSpectrumissa äytetty aava eri ertaluua olevie viatapahtumie epääytettävyysille o (Relco, 998) Pieet luvut pieeevät etisestää errottaessa eseää. Ku e ovat riittävä lähellä ollaa e voidaa jättää ooaa pois seuraavista lasuista tai pyöristää jatossai ollaa. Jos luvut lähtetelisivät yhtä, e errottaessa joa tapausessa pieeisivät, jolloi iide pyöristämie ylöspäi (yösee) olisi ogelmallisempaa.
9 Q α ( ) t ( ). ( ) α α α t Q t RisSpectrumissa o äytettävissä vai parametrit α, α, α 3, α (Relco, 998). Näide avulla voidaa yhteisviat mallitaa aioastaa sillä taruudella, että ei vioja laite viaatuu laitetta viaatuu 3 laitetta viaatuu aii laitetta viaatuvat. ( 3 ) ( ) ( ) ( ) ( ) Useimpii järjestelmii tämä taruus riittää (yhteisviaryhmässä ei ole eempää ui eljä ompoettia). Muissa tapausissa, jos ilmeee sellaie via, joa aiheuttaa vähitää eljä ompoeti viaatumise o yseessä ii iso atastrofi (esim. sortuma tai tulipalo), että aiie loppujei ompoettie viaatumie o todeäöistä. RisSpectrumissa määräaiaisesti oestettuje ompoettie malli olettaa viaväli oleva espoetiaalisesti jaautuut eli vaioviataajuude (λ), testijaso () oleva vaio ja vaio orjausaja (TR). Mallissa o myös time to first test -parametrit (TF), jota huomioidaa vai ajasta riippuvassa laseassa. Niide taroitus o huomioida hajautettu oestussuuitelma. Määräaiaisesti oestettuje ompoettie epääytettävyys lasetaa Ris Spectrumissa seuraavasti (Relco, 998): λt ( ) e + q u t < TF, λ ( ) Q( ) e + q u t λ ( t ) ( ) Q( ) + ( Q( ) ) e λ ( t ) ( ) e + q u + TR Q t Q t Q t Q t ( ) TF +, u < t <, < t < + TR, missä q, o perusepääytettävyys, joa saattaa liittyä laittee äyistämisessä tapahtuvaa viaa. Yleesä q0, mutta jos laitteella o toimita-aiavaatimus, ii λ0tm voi olla hyödyllistä asettaa q e, jossa TM o toimita-aia ja λ 0 o toimitaaja viataajuus. Ajasta riippumattoma lasea tapausessa RisSpectrum äyttää ompoeti epääytettävyyteä se yhde oestusväli aiaesiarvoa, jolloi (Relco, 998) ( ) 5
10 3. Meetelmät Q MEAN λ TR λ Q( t ) dt q ( e ) ( q e ) ( 5 ) λ o Voidaa helposti osoittaa, että (ts. Liite 3) Q MEAN λ + TR, ( 6 ) joa o äsilasetaa ajatelle paljo siistimpi muoto. 3.. Alfa-parametrie määrittämie lähtöaieistosta Loviisa risitutimusesta (Jäälä et al., 997) löytyy viataajuus λ i ullei ompoetille i. Loviisa risitutimusessa (Jäälä et al., 997) o tauluoitu (tauluossa 7.6-) myös yhteisviataajuudet, Λ i, ullei ompoettiryhmälle i. λ i ertoo ysittäise ompoeti ooaisviataajuude. Λ i ertoo yhteisviaryhmä ooaisyhteisviataajuude. Määrättäessä alfa-parametrejä tulee ysittäisvioje viataajuus esittää samassa suhteessa ui yhteisviojei viataajuus. Λ i o `estimaatti "ahde tai useamma idettise ompoeti samaaiaise viaatumise taajuudesta" (Jäälä et al., 989). Kosa Λ i sisältää aii yhteisviatapahtumat, tulee ysittäisviataajuude sisältää aii riippumattomat viatapahtumat, sisi Λ / λ j Λ i, eli aiie ompoettiryhmää uuluvie vioje viataajuus miius aiie yhteisviatapahtumie viataajuus. Kahde ompoeti yhteisviaryhmässä ähdää suoraa yhteisvioje viataajuude oleva asoisvioje viataajuus. Tässä oletetaa, että olme ompoeti ryhmä yhteisviataajuudesta puolet uuluu /3-vialle ja puolet täydelliselle yhteisvialle. Neljä ompoeti ryhmälle äytetää tässä työssä suhdetta 50%, 5%, 5%. Alfa-parametrit, ( ) α, saadaa lasettua Λ i/ :stä äyttäe aavaa ( ). Λ i/ :t o voidaa määrittää lähtöaieisto Λ i :stä ja λ j :stä seuraavasti: : Λ λ j Λ i, Λ Λ i 3: Λ λ j Λ i, Λ Λi, Λ Λ i : Λ j Λ i Λ Λ i Λ λ,, 3 Λ i, Λ Suurempie ompoettiryhmie ohdalla pätee joi seuraavista: ompoettiryhmä ei siedä ui yhde laittee viaatumise, jolloi ei ole meritystä sillä uia yhteisviataajuus jaetaa. Jaetaa seuraavasti Λ Λ Λ Λ, Λ Λ., i 3 i i Λ i 6
11 o yseessä sellaie istrumettiryhmä Y*, joa viaatumise vaiutuset riippuvat viaatueista ompoeteista, jolloi se o äsiteltävä ompoeteittai. 3 o yseessä TL-puhaltimet (TLCCD00AK), jota äsitellää erisee. 3.. RisSpectrumi tuloste muoaamie RisSpectrumi ajasta riippumato laseta ei yee ottamaa huomioo mahdollista hajautettua oestusta. RisSpectrum äyttää laseassaa aavaa ( 3 ), joa o hajauttamattoma oestuse aava (Mosleh ja Rasmuso, 995). Ku äytetää ajasta riippuvaa lasetaa, osaa RisSpectrum ottaa hajautetu oestuse huomioo "periodically tested" -tyyppiste ompoettie "time to first test" parametreistä (Relco, 998). TF-parametrill lyheetää järjestelmä ompoettiosajouoje oestusvälejä. RisSpectrum atsoo aiie tiettyy ompoettii ohdistuvie (yhteis- ja ysittäis-) vioje tullee orjatusi, u ompoetti oestetaa (Relco, 998). Jos järjestelmä ( ompoettia) ompoettie oestusväli o ja valitaa joi : (?) ompoeti ompoettiryhmä, o hajautetussa oestusessa tämä ompoettiryhmä esimääräie oestusväli /. Todistus: Mielivaltaise : ompoeti osaryhmä oestusvälie summa o ( t > + t > t > + t > ), jossa t i->i+ o oestusväli osaryhmä i:eestä ompoetista seuraavaa. Kosa ompoetteja oli appaletta, o oestusvälejä myös ja äi olle esimääräie oestusväli o /. Oli valittu mielivaltaie : ompoeti osaryhmä jote tulos pätee joaiselle : ompoeti osaryhmälle. Verrataa hajautetu oestuse ja hajauttamattoma oestuse alfa-parametrise malli epääytettävyysie lasetaaavoja (Mosleh ja Rasmuso, 995): Hajautettu: Samaaiaie: Q S Q NS ( ) α Qt, ( 7 ) ( ) α αt Q. t ( 8 ) 7
12 3..3 Qmea 3.. Laseta Oletetaa äytettävä RisSpectrumi ajasta riippuvaa lasetametodia. Lasetaa suhde Q RS S, jossa RS o RisSpectrumilla lasettu epääytettävyys. Kosa orjausaia o paljo pieempi ui oestusväli, o aava ( 6 ) perusteella Q λ. Hajautetu oestuse vaiutus o pieetää oestusväliä. Se Qt seurausea Qt '. Näi saadaa RS Q S ( ) α Qt ' α t ( ), ( 9 ) α αt Qt joa yt lasetuilla alfa-arvoilla o pieimmillää 0,9 ja Marshalli et al. (998) esittämillä alfa-parametreilla olisi pieimmillää 0,85. Kaava ( 3 ) perusteella α t, usei α t. Ajasta riippumattoma lasea epääytettävyydet, Q mea, tulisivat oieisi, jos iide oestusvälie pituudet lasisivat. Luvussa 3.. osoitettii uia : ompoeti viatapahtumalle tarvitaa erroi /. Ilma ysityisohtaisempaa tarastelua ei voida olla varmoja eri ertaluvu yhteisvioje aiheuttamista suhteellista epääytettävyysistä. Ysityisohtaisempi tarastelu äytäössä taroittaisi joaiselle yhteisviatapahtumaryhmälle oma vaio määrittämistä, jolla se epääytettävyys saataisii ysiertaisesti paotettua josii tietysi. Ysiertaistetaa tilaetta ja oletetaa aiie yhteisvioje vaiutuse yseise järjestelmä epääytettävyytee oleva yhtä suuria. Etsitää aiie eri ertaluvu viatapahtumie orjausaioje orjausertoimie esiarvo: (/ ) ( + ) /. Yleesä suuremma ertaluvu yhteisvioilla ja erityisesti ooaisvioilla o suuri vaiutus oo järjestelmä epääytettävyytee. Lisäsi useissa tapausissa ( + ) / < Q / Q ( t), jote jaaja jää todeäöisesti oservatiivisesi. mea Epääytettävyydet o lasettu äyttäe RisSpectrumi ajasta riippumatota lasetaa. Korjausajasi oli asetettu TR36h. Lisäsi lasettii epääytettävyydet äyttäe useata eri muoausmetodia, joilla yritettii orvata lasetametodi puutteita ja saada lasetut tuloset vastaamaa referessiarvoja (esitetty Loviisa : risitutimusessa (Jäälä et al., 997)). 8
13 3.3 Tuloset 3.3. Alfa-parametrit Lasetut alfa-parametrit o esitetty liitteessä. Lasettuje parametrie vieressä o esitetty myös Marshalli et al. (998) lasemat ompoettityyppiohtaiset alfaparametrit. Marshalli et al. (998) parametrejä sovellettii tauluo muaisesti Epääytettävyys Tauluo Käytetyt yhteisviatapahtuma-ompoettityyppi sidoaisuudet. Kompoettityyppi Emergecy Diesel Geerators PWR Auxiliary Feedwater Pumps PWR Low Pressure Safety Ijectio Pumps PWR Auxiliary Feedwater Chec Valves PWR High Pressure Safety Ijectio Chec Valves High Pressure Safety Ijectio Motor-Operated Valves Steam Geerator Safety Valves Auxiliary Feedwater Motor-Operated Valves PWR Low Pressure Safety Ijectio Motor- Operated Valves Lasetut epääytettävyydet o tauluoitu liitteesee. Yhteisviatapahtumaoodi EYCCG000AK RLCCD00AK, RLCCD00AK, RRCCD000AK, RVCCD00AK THCCD00AK RLCCS003BK, RLCCS00AK, RRCCS00AK, RVCCS008AK TJCCS00AK, TJCCS305AK TJCCS003AK RACCS003BK, RACCS00AK RLCCS005AK, RLCCS03BK, RVCCS000AK THCCS0AK, THCCS003AK Ajasta riippumatota lasetaa äyttäe lasetut epääytettävyydet ovat moiertaiset verrattua Loviisa risitutimuse (Jäälä et al., 995) arvoihi. Tämä virhee vaavuutta lisää etisestää se, että lasetut alfa-parametrit ovat useimmite huomattavasti pieemmät ui Marshalli et al. (998) esittämät. Tarastellaa dieselgeeraattoreita (EYCCG000AK) taremmi. Tauluo EYCCG000AK: lasetut alfa-parametrit ja Marshalli et al.(998) lasemat geeeriset alfa-parametrit. Via a a3 a a a3 a EYCCG000AK,07E-0 5,35E-03 5,35E-03,35E-0,E-0,E-0 Tauluo 3 EYCCG000AK: raporti epääytettävyys (Jäälä et al., 997) ja RisSpectrumilla lasettu esimääräie epääytettävyys ja ajasta riippuva epääytettävyys. Viatapahtuma U Qmea Q(t) EYCCG000AK,3E-05 5,69E-05 3,9E-05 Alfa-parametrit ovat jopa puolta pieemmät ui Marshalli et al. (998) lasemat. RisSpectrumi ajasta riippumato epääytettävyys, Q mea, o yli asiertaie Loviisa risitutimusessa (Jäälä et al., 998) lasettuu epääytettävyytee 9
14 verrattua. Ajasta riippuva epääytettävyys o 3,9E-05, joa o huomattavasti lähempää raporti U,3E-05, ui Q mea 5,69E-05. RisSpectrum tulostaa miimiatosjouoohtaise tulostee, josta äee eri MKJ:je aiheuttama epääytettävyyde suhteessa oo järjestelmä epääytettävyytee. Kosa lasuissa oli muaa vai ompoettiryhmä ysittäisie ompoetteiee, ei MKJ-esitys ole tara. Kompoettiryhmää liittymättömät tapahtumat saattavat muuttaa MKJ:je esiäistä järjestystä. Tulostusta (liitteessä ) voidaa uitei pitää aiai suutaa-atavaa. Lähes oo epääytettävyys (99,7 %) johtuu täydellisestä yhteisviasta. Täydellise yhteisvia aiheuttama epääytettävyys o 5,67E-05, joa edellee o yli asiertaie verrattua Loviisa risitutimuse (Jäälä et al., 997) epääytettävyytee (tauluo 3, sarae U). RisSpectrumissa o sisääraeettu symmetriaoletus. RisSpectrum äyttää yhteisviaryhmä esimmäise ompoeti arvoja aiille se ryhmä ompoeteille (Relco, 998). Todellisuudessa ompoeteilla voi olla erilaiset olosuhteet tai sijaiti saattaa vaiuttaa iide vaurioitumisalttiutee. Loviisa risitutimusessa (Jäälä et al., 997) o määritetty viataajuudet ompoettiohtaisesti. Sitä ei voi äyttää hyväsi RisSpectrumilla lasettaessa. Aseti esimmäise ompoeti viataajuudesi aiie ryhmä ompoettie viataajuusie esiarvo. Liitteesee o oottu eri orjaustoimepiteide aiheuttamat vaiutuset. Tauluossa o esitetty raportissa oleva epääytettävyys U ja yt määritetyillä α-parametreillä lasettu Q mea (TR36h). Näide lisäsi o esitetty eri muoaustoimipiteide vaiutusia epääytettävyytee. Käytetyt muoaustoimepiteet olivat: Täyd: iide miimiatosjouoje aiheuttama epääytettävyys, joa o johtuut / tai vähitää 3/ yhteisvioista. Korj0: orjausaia o asetettu ollasi, TR0. Muoattu: λ:t o jaettu luvussa 3..3 uvatulla jaajalla. Yhdistelmiä, joissa pätee useampi yllämaiittu muoaustoimi. Liittee tauluoo listattuja epääytettävyysiä o verrattu U:hu ja o lasettu Q U absoluuttie suhteellie virhe abs. Näide esiarvot ovat rivillä, joa U otsio o absoluuttiste suhteelliste virheide a. Q mea : esimääräie poieama U:sta o peräti 68 %. Asettamalla TR0, jaamalla (+)/:lla ja ottamalla vai täydelliste yhteisvioje osuus tarasteltavasi lasee esimääräie poieama 7, %:ii. Tauluoo o erätty yhteeveto eri orjaustoimepiteistä seuraavista suhteellisista virheistä. Miimiatosjouo (MKJ) o sellaie ooelma tapahtumia, joa aiheuttaa huipputapahtuma. MKJ o miimaalie, eli siitä ei voi poistaa yhtää tapahtumaa tai se ei olisi MKJ eää. 0
15 Tauluo. Eri muoaustapoje vaiutuset lasetut epääytettävyyde suhteellisii poieamii. Tapa Qmea Täyd. Korj0 Muoattu Muoattu Kesim. virhe Korj0 Täyd. Muoattu Täyd. Muoattu Korj0,68,3,8 0,59 0,5 0,35 0,7 AJASTA RIIPPUVA LASKENTA. Teoria. Meetelmät.3 Tuloset RisSpectrum voi lasea myös äyttäe ajasta riippuvaa lasetametodia. Timedepedet aalysis specificatios vaatii syötteeä aiaväli. RisSpectrumi versiossa..30 o lasetavirhe, joa o orjattavaa tässä työssä tehdy havaio asiosta. Se johdosta o pidettävä huoli, että ajasta riippuva laseta aloitetaa vasta esimmäise oestusväli jälee. Ajasta riippuvassa laseassa RisSpectrum äyttää aavoja ( ). Aiapisteet, joissa epääytettävyydet lasetaa, RisSpectrum määrittää itse. RisSpectrum jaaa joaise oestusjaso eljää osaa. Siitä muodostuu viisi aiapistettä, sisältäe testijaso alu- ja loppupisteet. Alupiste o juuri orjause jälee ja loppupiste juuri ee orjause päättymistä (Relco, 998). Lasea esimmäisesi aiapisteesi tulee tämä aiaväli alupää. Lasea viimeisesi aiapisteesi tulee (u yseessä o määräajoi oestettavat ompoetit) myöhäisi +TF+TR, joa sisältyy aiavälii. TF voi olla miä tahasa ompoeti time to first test. Ajasta riippuvat epääytettävyydet, Q(t), o lasettu aiavälille 000h-0000h tai 0000h-00000h. Tällöi aii ompoetit o ehditty oestaa jo vähitää yhde erra ja tarastelujaso o riittävä pitä, jotta viimeise aiapistee olemie joi muu ui oestusjaso viimeie heti ei suuresti heilauta tulosta. RisSpectrum äyttää lieaarista iterpoloitia itegroidessa epääytettävyyde aiaväli yli ja lasee siitä esiarvo. RisSpectrumi lasetatuloset o oottu tauluoo (liite 5). Siiä o esitetty ajasta riippuva lasea tuottamat epääytettävyydet u orjausaia o asetettu ollasi ja iide suhteellie virhe. Liitteessä 5 o esitetty myös aioastaa täydelliste yhteisvioje aiheuttama epääytettävyys seä se suhteellie virhe. Täydelliste yhteisvioje osuus ajasta riippuvista epääytettävyysistä ilma orjausia o esimääri 5,0 %: päässä Risitutimuse (Jäälä et al, 997) tulosista. Jouosta tosi alaa löytyä jo sellaisia viatapahtumia, joissa virhe o -5 %, eli ysittäiset epääytettävyydet ovat reilusti alhaisemmat ui Risitutimusessa (Jäälä et al., 997) esitetyt.
16 5 POHDINTA 5. Alfa-parametrit Alfa-parametreihi vaiuttavia teijöitä ovat ysittäis- ja yhteisviataajuudet. Loviisa PSA:ssa äytetyt ysittäisviataajuudet o pyritty lasemaa äyttäe laitose omaa viahistoriaa. Aiai dieselgeeraattoreide ohdalla ovat laitose omasta historiasta arvioidut viataajuudet pieemmät ui irjallisuudessa aetut s. yleisviataajuudet. Nopea vertailu perusteella vaiuttaa siltä, että yleisviataajuudet olisivat oservatiivisia eli suurempia ui laitoste ysittäisviataajuudet ovat yleesä. Kosa yhteisviataajuudet o seä Loviisa PSA:ssa että NUREG: julaisuissa määritetty asaivälisistä viatilastoista, pitäisi Loviisa pieempie ysittäisviataajuusie asvattaa yhteisvioje alfa-parametrejä. Siitä huolimatta, ovat yt määritetyt alfa-parametrit lähes autta lija pieempiä ui irjallisuudesta (Marshall et al., 998) löytyvät. Taremmassa tarastelussa olevie dieselgeeraattoreide (EY) yhteisvioihi o lasettu muaa myös äyistysautomatiia (EYAUTO) viat. Näide lasemie muaa ysittäisviataajuutee asvattaisi sitä, jolloi alfa-parametrit pieeisivät etisestää. Vertailuarvoja pieemmistä alfa-parametreistä huolimatta ovat lasetut epääytettävyydet huomattavasti suuremmat ui aiemmi määritetyt. Verrattua geeeriste alfa-parametrie eri ertaluvu yhteisvioje suhteellisii osuusii oli lähtöoletusei (0,5; 0,5; 0,5) oservatiivie. Mosleh ja Rasmuso (995) ovat esittäeet, että eri ertaluvu yhteisvioje suhteelliset osuudet olisivat tauluo 5 muaiset. Tauluo 5. Eri ertaluvu yhteisvioje suhteellie osuus aiista yhteisvioista (Mosleh ja Rasmuso, 995). Eri ertaluvu yhteisvioje suhteellie osuus aiista yhteisvioista Kompoettiryhmä / 3/ / oo 3 0,8 0, 0,7 0, 0, Erityisesti suurimpie ertaluuje yhteisvioje suhteellise osuude pieetämie huomattavasti pieetäisi järjestelmie epääytettävyyttä. Toisaalta, samalla myös iitä vastaavat alfa-parametrit pieeisivät. Q mea -luuarvot todeäöisesti tulisivat lähemmäsi risitutimuse (Jäälä et al., 997) epääytettävyysiä, mutta alfaparametrit olisivat vielä yyistäi pieempiä verrattua Marshalli et al. (998) esittämii. RS Theory:ssa (Relco, 998) saotaa ettei RisSpectrum aa oieita tulosia ajasta riippumattomassa laseassa, jos malli sisältää määräajoi oestettavia ompoetteja ja ompoetit oestetaa hajautetusti. Neliredudattise ompoettiryhmä lasettu epääytettävyys o lähes asiertaie ajasta riippumattomassa laseassa (s. liite 3). RisSpectrumi äyttämä yhteisvioje
17 epääytettävyyde lasetaaava ( 3 ) o samaaiaisesti oestettava järjestelmä epääytettävyyde aava. Käytettäessä ajasta riippuvaa lasetaa tulee RisSpectrumi lasetaaava lähelle hajautetu oestuse aavaa. Muutamaa poieusta (TJCCS00AK, TJCCS305AK ja RLCCS003BK: yhteisviaosuudella taristettu epääytettävyys; äissä ompoettijärjestelmissä äytetää samaaiaista oestusta) luuu ottamatta, aii yt lasetut epääytettävyydet ovat moiertaisia verrattua aiaisempii tulosii. Viataajuusie eioteoie pieetämie ei valitulla lasetatavalla riitä orvaamaa hajautetu oestuse vaiutusia lasetaa. Loviisa risitutimuse yhteisvioje epääytettävyysie laseassa ei ole otettu orjausaioja huomioo. Lasettuje epääytettävyysie suhteellie virhe o esimääri,68. Kohdistamalla muoaustoimepiteitä epääytettävyysii saadaa esimääräie suhteellie virhe lasemaa 0,7:ää, jolloi viataajuus o jaettu ( +) :lla, orjausaia o asetettu ollasi ja o otettu huomioo vai täydelliste yhteisvioje osuus epääytettävyydestä. 5. Ajasta riippuva laseta 6 YHTEENVETO Ajasta riippuva laseta ei huomattavasti hidasta lasetaa, sillä suuri työ malli epääytettävyyde lasemisessa o MKJ:je määrittämie. Laseassa tulee ottaa huomioo ohjelmisto aiheuttamat vaatimuset: tarastelujaso pituude tulee olla riittävä pitä ja tarastelujaso tulee alaa vasta esimmäise oestusjaso päätyttyä. Käyttäe tässä raportissa esitettyjä alfa-parametrejä, eroavat RisSpectrumilla lasetut ajasta riippuvat epääytettävyydet risitutimuse (Jäälä et al., 997) epääytettävyysistä esimääri %. Ku ottaa huomioo vai täydelliste yhteisvioje osuude (määritetty äyttäe ajasta riippumatota lasetaa) ja asettaa orjausaja TR0, ii esimääräie virhe o 5 %. Se o vähemmä ui ajasta riippumattoma lasea tuloste esimääräie virhe samoilla muoausilla ja u lisäsi viataajuus o jaettu ( +) :lla. Tässä työssä tutittii yhteisvioje parametrista mallitamista RisSpectrumrisiaalyysiohjelmistolla. Erityisesti pyrittii selvittämää mite yt esplisiittisesti mallietut yhteisviat voitaisii mallitaa äyttäe alfaparametristä mallia. Alfaparametrit määritettii äyttämällä Loviisa risitutimuse (Jäälä et al., 997) viataajuusia. Huolimatta siitä, että yt määritetyt alfa-parametrit ovat usei jopa ertaluoaa pieemmät ui irjallisuudessa esiityvät vastaavat, ovat lasetut epääytettävyydet suurempia ui Loviisa risitutimuse (Jäälä et al., 997) referessiarvot. 3
18 Johtue aiista PSA:ha liittyvistä epätaruusista ei voida odottaaaa, että yt lasetut epääytettävyydet olisivat osueet tarallee ohdallee. Huomattii että o täreätä siirtyä äyttämää RisSpectrumi ajasta riippuvaa lasetaa, sillä vai se yeee huomioimaa eri oestusmeetelmistä johtuvat erot. Pieimmillääi esimääräie suhteellie virhe o 5 %, joa uitei o vielä melo suuri. Tarastelu osoitti, että ei aata siirtyä parametrisee yhteisvioje mallitamisee RisSpectrumilla, ellei RisSpectrumi lasetameetelmiä voida vapaammi valita. Muuosessa tulee lisää epävarmuusia ja väistämättä virhettä, joa voi olla suurtai. Muuosta aattaa välttää myös ajasta riippuvissa tarasteluissa. RisSpectrumissa o aiai toistaisesi liiaa rajoitusia ja puutteita meetelmä valiassa (mm. vai samaaiaie oestus, luuarvot esimmäise ompoeti muaa). Lisäsi, Loviisa laiteviataajuusia päivitettäessä pitäisi muuttaa myös yhteisviaparametreja. Jos myöhemmi yritetää löytää uudet alfaparametrit, aattaa α valita esi ompoettiryhmälle site että Q U, jossa U o risitutimuse (Jäälä et al., 997) arvo. Täydellisestä yhteisviasta johtuva epääytettävyys imittäi domioi oo ompoettiryhmä epääytettävyyttä, esim. liitteessä esitetyssä dieselgeeraattoreide tapausessa 99,7% järjestelmä epääytettävyydestä johtui täydellisestä yhteisviasta. Olisi mieleiitoista taristaa uia tuloset muuttuisivat, jos jaaisi yhteisviataajuude eri ertaluvu yhteisvioille Mosleh' ja Rasmusoi (995) esittämissä suhteissa. Täreitä olisi saada epääytettävyydet täsmäämää, mutta olisi hyvä myös ymmärtää mistä johtuu ero irjallisuudessa esitettyihi alfa-parametreihi. LIITTEET Liite Liite Liite 3 Liite Liite 5 Liite 6 VIITTEET Lasetut alfaparametrit ja NUREG/CR-597: vertailuparametrit EYCCG000AK miimiatosjouot Täreitä aavoja Muoattu Qmea ja se suhteellie virhe Ajasta riippuvat epääytettävyydet. Viapuu, jossa riittisiä ompoetteja ANS ja IEEE. PRA Procedures Guide: A Guide to the Performace of Probabilistic Ris Assessmets for Nuclear Power Plats, NUREG/CR-300, 98. Ervamaa, Juhai & Maamo, Tuomas & Suoas, Jouo. Luotettavuusteiia, Isiööritieto Oy, Helsii, 979. Fullwood, R.R. & Hall, R.E. Probabilistic Ris Assessmet i the Nuclear power Idustry, Pergamo Press, 988. IAEA. Basic Safety Priciples for Nuclear Power Plats, Iteratioal Safety Advisory Group report 75-INSAG-3, IAEA, 988. Jäälä, K. et al. Loviisa voimalaitose risitutimus taso. Imatra Voima, 989.
19 Jäälä, K. et al. Loviisa risitutimus. Imatra voima, 995. Jäälä, K. et al. Loviisa risitutimus. Imatra Voima, 997. Marshall, F.M. & Rasmuso, D.M. & Mosleh, A. Commo-Cause Failure Parameter Estimatios, NUREG/CR-597, 998. Mosleh, A. A & Rasmuso, D. M. Commo Cause Failure Data Collectio ad Aalysis System Volume 5-Guidelies o Modelig Commo Cause Failures i Probabilistic Ris Assessmets, INEL-9/006, 995. NUREG/CR-780. Procedures for Treatig Commo Cause Failures i Safety ad Reliabilty Studies. Picard, Lowe, ad Garric Ic., Jauary 989. Relco AB, Ris Spectrum Theory Maual, 998. Suome sähöteillie stadardisoimisyhdistys SESKO ry: SESKO -86 Järjestelmä luotettavuude aalysoitimeetelmät. Via- ja vaiutusaalyysi (VVA) STUK - Ohje YVL.8 Todeäöisyyspohjaiset turvallisuusaalyysit (PSA). Löytyy osoitteesta Valtioeuvosto päätös (395/9) ydivoimalaitoste turvallisuutta osevista yleisistä määräysistä 3. Löytyy osoitteesta Vesely, W.E. et al. Fault Tree Hadboo, U.S. Nuclear Regulatory Commissio, 98. Ydieergialai (990/87) 55. Löytyy osoitteesta: 5
20 Liite Viatapahtuma U Qmea a a 3 a a a 3 a EYCCG000AK,3E-05 5,69E-05,07E-0 5,35E-03 5,35E-03,35E-0,E-0,E-0 RACCS003BK 5,35E-05 8,0E-05,9E-03 9,59E-0 9,59E-0 8,E-03,37E-03 0 RACCS00AK,78E-05,5E-0,09E-03,05E-03,05E-03,03E-0 5,55E-0,0E-0 RCCCS003BK 6,68E-05,06E-0,9E-03 7,3E-0 7,3E-0 RLCCD00AK,3E-05,05E-0,86E-0,0E-0 RLCCD00AK 8,63E-05,79E-0 7,9E-0,0E-0 RLCCS003BK 3,57E-05,07E-0,36E-03 7,05E-0 RLCCS00AK 6,8E-07,6E-06,5E-0,76E-0 RLCCS005AK 8,9E-06,7E-05 5,9E-03,3E-0 RLCCS03BK,3E-0 9,60E-0,0E-0,90E-0 RLCCS0YK 8,9E-06,97E-05 3,77E-03 RRCCD000AK 8,63E-05,75E-0 9,66E-0,0E-0 RRCCS00AK,37E-06 3,0E-06,0E-0,76E-0 RVCCD00AK,3E-05,0E-0 3,09E-0,0E-0 RVCCS000AK 8,9E-06,3E-05 6,39E-03,3E-0 RVCCS008AK 6,8E-07,93E-06,5E-0,76E-0 TCCCS000BK 8,9E-06,7E-05 9,09E-03 TFCCS03AK,6E-06,07E-05,9E-03,E-03,E-03 TFCCS033AK,6E-06,07E-05,9E-03,E-03,E-03 TFCCS03AK,6E-06,07E-05,56E-03,8E-03,8E-03 THCCS0AK,3E-06 6,9E-06,5E-03,E-03,E-03 9,0E-03 5,9E-03 3,56E-0 THCCD00AK 5,87E-06,E-05,9E-03,5E-03,5E-03 6,3E-0 THCCS003AK,3E-06 6,3E-06,5E-03,3E-03,3E-03 9,0E-03 5,9E-03 3,56E-0 TJCCS00AK 3,57E-05 3,56E-05,9E-0,59E-0 TJCCS003AK,78E-05 5,95E-05 5,5E-03 7,86E-0 TJCCS305AK 3,57E-05 3,56E-05,9E-0,59E-0 TQCCS00AK,3E-06 6,8E-06,58E-03,9E-03,9E-03 TQCCD00AK 7,66E-06,8E-05 6,35E-03 3,8E-03 3,8E-03 TQCCS006AK 6,8E-07,9E-06 Viatapahtuma: yhteisviatapahtuma tuusoodi. U: PSA-raportissa esitetty yhteisvia aiheuttama epääytettävyys. Qmea: a i : a i : RisSpectrumi lasema alfa-parametrisee mallii perustuva epääytettävyys. lasemai alfa-parametrit Marshalli et al. (998) vastaavat alfa-parametrit 6
21 Liite 9. elouuta 00 :3:5 Ris Spectrum Aalysis Tools - MCS, Versio..0 Project : ET Versio : 5 Top evet Mea uavailability 5.687E-005 No. Uavail. Miimal Cutset Evets 5.67E EYCCG000-ALL 3.677E EY0G00AK EYCCG E EY0G00AK EYCCG E EY0G00AK EYCCG E EY03G00AK EYCCG E EYCCG000- EYCCG E EYCCG000-3 EYCCG E EYCCG000- EYCCG E EYCCG000- EYCCG E EYCCG000-3 EYCCG E EYCCG000-3 EYCCG E EYCCG000- EYCCG E EYCCG000-3 EYCCG E EYCCG000-3 EYCCG E EYCCG000- EYCCG E EYCCG000-3 EYCCG E EYCCG000- EYCCG E EYCCG000-3 EYCCG E EYCCG000- EYCCG E EYCCG000- EYCCG E EYCCG000-3 EYCCG E EYCCG000- EYCCG E EYCCG000-3 EYCCG E EYCCG000- EYCCG E EYCCG000-3 EYCCG E EYCCG000-3 EYCCG E EY0G00AK EY0G00AK EYCCG E EY0G00AK EY0G00AK EYCCG E EY0G00AK EY0G00AK EYCCG E EY03G00AK EY0G00AK EYCCG E EY0G00AK EY03G00AK EYCCG E EY0G00AK EY03G00AK EYCCG E EY0G00AK EY0G00AK EY03G00AK EY0G00AK E EY0G00AK EYCCG000- EYCCG E EY0G00AK EYCCG000-3 EYCCG E EY0G00AK EYCCG000-3 EYCCG E EY0G00AK EYCCG000- EYCCG E EY0G00AK EYCCG000-3 EYCCG E EY0G00AK EYCCG000- EYCCG E EY03G00AK EYCCG000- EYCCG E EY0G00AK EYCCG000-3 EYCCG E EY0G00AK EYCCG000- EYCCG E EY03G00AK EYCCG000- EYCCG E EY03G00AK EYCCG000- EYCCG E EY0G00AK EYCCG000-3 EYCCG E EYCCG000- EYCCG000- EYCCG E EYCCG000- EYCCG000-3 EYCCG E EYCCG000- EYCCG000-3 EYCCG E EYCCG000-3 EYCCG000-3 EYCCG
22 Liite 3 Ris Spectrum lasee epääytettävyydet määräajoi oestettavilla laitteilla äyttäe aavoja ( ). Olettae että λt<< pätee e λt λt. Oletetaa lisäsi TR<<. Tällöi laselmat ysiertaistuvat huomattavasti. Lasetaa erisuurille hajautetusti oestetuille laiteryhmille epääytettävyydet seä aiariippuvia että aiaesiarvoja äyttäe. viataajuus λ oestusväli Kahde ompoeti järjestelmä: ( ) 5 Q t t Q MEAN λ t λ t + dt λ 0 λ Kolme ompoeti järjestelmä: ( ) Q t t λ λ t λ t + λ t + dt Q MEAN λ Neljä ompoeti järjestelmä: ( ) Q t t 0 λt λ t + λ t + 3 λ t + dt λ 0,033 λ λ 30 Q MEAN λ 6 ( 6 ): osoittamie: Tarastellaa piilevie vioje aiheuttamaa epääytettävyyttä Q λt e dt λtdt 0 0 λ ja orjauste aiheuttamaa epääytettävyyttä esi erisee Q λ TR TR ( e ) λ λtr ja lopusi lasetaa e yhtee Q + Q λ + TR. 8
23 Liite Viatapahtuma U Qmea Täyd. Korj0 Muoattu Morj0 Täyd. Muoattu Täyd. Morj0 EYCCG000AK,3E-05 5,69E-05 5,68E-05,68E-05,7E-05,87E-05,7E-05,87E-05 RACCS003BK 5,35E-05 8,0E-05 3,9E-05 7,0E-05,7E-05,30E-05 3,69E-06 6,E-06 RACCS00AK,78E-05,5E-0,5E-0,E-0 3,3E-05 3,30E-05 3,3E-05 3,30E-05 RCCCS003BK 6,68E-05,06E-0 9,0E-05,03E-0 3,7E-05 3,66E-05 3,8E-05,66E-05 RLCCD00AK,3E-05,05E-0,0E-0 8,58E-05 6,9E-05 5,68E-05 6,75E-05 5,5E-05 RLCCD00AK 8,63E-05,79E-0,78E-0,6E-0,8E-0,07E-0,7E-0,06E-0 RLCCS003BK 3,57E-05,07E-0 3,58E-05,0E-0,07E-0,0E-0 3,58E-05 3,53E-05 RLCCS00AK 6,8E-07,6E-06,6E-06,35E-06,09E-06 8,99E-07,09E-06 8,97E-07 RLCCS005AK 8,9E-06,7E-05,0E-05,99E-05,58E-05,8E-05,E-05,E-05 RLCCS03BK,3E-0 9,60E-0,60E-0 9,8E-0 5,33E-0 5,7E-0,55E-0,5E-0 RLCCS0YK 8,9E-06,97E-05,7E-05,33E-05,80E-05,3E-05,37E-05,09E-05 RRCCD000AK 8,63E-05,75E-0,7E-0,58E-0,6E-0,05E-0,6E-0,05E-0 RRCCS00AK,37E-06 3,0E-06,99E-06,7E-06,00E-06,8E-06,99E-06,80E-06 RVCCD00AK,3E-05,0E-0,0E-0 8,5E-05 6,87E-05 5,6E-05 6,73E-05 5,53E-05 RVCCS000AK 8,9E-06,3E-05,9E-05,96E-05,56E-05,6E-05,E-05,E-05 RVCCS008AK 6,8E-07,6E-06,6E-06,35E-06,09E-06 8,99E-07,09E-06 8,97E-07 TCCCS000BK 8,9E-06,8E-05,7E-05,86E-05,9E-05,E-05,E-05,6E-05 TFCCS03AK,6E-06,07E-05,07E-05 8,78E-06 3,87E-06 3,50E-06 3,87E-06 3,50E-06 TFCCS033AK,6E-06,07E-05,07E-05 8,78E-06 3,87E-06 3,50E-06 3,87E-06 3,50E-06 TFCCS03AK,6E-06,07E-05,07E-05 8,8E-06 3,9E-06 3,53E-06 3,90E-06 3,5E-06 THCCS0AK,3E-06 6,9E-06 6,8E-06,0E-06,3E-06,76E-06,3E-06,76E-06 THCCD00AK 5,87E-06,E-05,E-05,6E-05 5,5E-06,65E-06 5,E-06,6E-06 THCCS003AK,3E-06 6,3E-06 6,33E-06,3E-06,5E-06,77E-06,5E-06,77E-06 TJCCS00AK 3,57E-05 3,56E-05 3,5E-05 3,50E-05 3,53E-05 3,50E-05 3,9E-05 3,7E-05 TJCCS003AK,78E-05 5,95E-05,8E-05,66E-05 3,E-05,86E-05,E-05,5E-05 TJCCS305AK 3,57E-05 3,56E-05 3,9E-05 3,50E-05 3,53E-05 3,50E-05 3,6E-05 3,3E-05 TQCCS00AK,3E-06 6,8E-06 6,8E-06,39E-06,3E-06,76E-06,3E-06,76E-06 TQCCD00AK 7,66E-06,8E-05,8E-05,50E-05 6,67E-06 6,0E-06 6,66E-06 6,0E-06 TQCCS006AK 6,8E-07,9E-06,9E-06,33E-06,08E-06 8,89E-07,08E-06 8,89E-07 Absoluuttiste suhteelliste virheide a:,68e+00,3e+00,8e+00 5,9E-0 5,09E-0 3,5E-0,7E-0 9
24 Liite 5 Via U Qt,KORJ0 virhe Täyd. Täyd,Qt, ertoimet KORJ0 EYCCG000AK,3E-05,35E-05 3,3E-0 9,98E-0 3,33E-0 RACCS003BK 5,35E-05,9E-05 8,9E-0,78E-0 5,6E-0 RACCS00AK,78E-05,9E-05 7,77E-0,00E+00 7,77E-0 RCCCS003BK 6,68E-05 5,39E-05,9E-0 8,50E-0 3,5E-0 RLCCD00AK,3E-05,37E-05,7E-0 9,76E-0,6E-0 RLCCD00AK 8,63E-05 8,E-05 5,68E-0 9,93E-0 6,3E-0 RLCCS003BK 3,57E-05,70E-0 3,77E+00,73E-0,75E-0 RLCCS00AK 6,8E-07 6,75E-07,30E-0 9,98E-0,50E-0 RLCCS005AK 8,9E-06,07E-05,00E-0 8,90E-0 6,8E-0 RLCCS03BK,3E-0 6,5E-0,8E+00,79E-0 3,8E-0 RLCCS0YK 8,9E-06,36E-05 5,6E-0 7,63E-0,6E-0 RRCCD000AK 8,63E-05 7,9E-05 8,3E-0 9,97E-0 8,50E-0 RRCCS00AK,37E-06,36E-06 5,69E-03 9,95E-0,07E-0 RVCCD00AK,3E-05,3E-05,E-03 9,80E-0,89E-0 RVCCS000AK 8,9E-06,05E-05,78E-0 9,03E-0 6,38E-0 RVCCS008AK 6,8E-07,35E-06 9,7E-0 9,98E-0 9,70E-0 TCCCS000BK 8,9E-06 9,6E-06 7,93E-0 9,50E-0,5E-0 TFCCS03AK,6E-06,0E-06 5,06E-0 9,99E-0 5,07E-0 TFCCS033AK,6E-06,0E-06 5,06E-0 9,99E-0 5,07E-0 TFCCS03AK,6E-06,E-06 5,0E-0 9,98E-0 5,05E-0 THCCS0AK,3E-06,0E-06 5,06E-0 9,99E-0 5,07E-0 THCCD00AK 5,87E-06,9E-06 5,05E-0 9,98E-0 5,06E-0 THCCS003AK,3E-06,E-06 5,0E-0 9,99E-0 5,0E-0 TJCCS00AK 3,57E-05 3,56E-05,68E-03 9,90E-0,7E-0 TJCCS003AK,78E-05,7E-05 5,6E-0 7,53E-0,9E-0 TJCCS305AK 3,57E-05 3,56E-05,68E-03 9,80E-0,6E-0 TQCCS00AK,3E-06,0E-06 5,06E-0,00E+00 5,06E-0 TQCCD00AK 7,66E-06 3,76E-06 5,09E-0 9,99E-0 5,0E-0 TQCCS006AK 6,8E-07 6,8E-07,60E-0,00E+00,60E-0 Kesimääri:,37E-0,50E-0 0
25 Liite 6
4.7 Todennäköisyysjakaumia
MAB5: Todeäöisyyde lähtöohdat.7 Todeäöisyysjaaumia Luvussa 3 Tuusluvut perehdyimme jo jaauma äsitteesee yleesä ja ormaalijaaumaa vähä taremmi. Lähdetää yt tutustumaa biomijaaumaa ja otetaa se jälee ormaalijaauma
Tehtävä 11 : 1. Tehtävä 11 : 2
Tehtävä : Käytetää irjaita M luvu ( ) meritsemisee. Satuaisverossa G, p() o yhteesä solmua, jote satuaismuuttuja X mahdollisia arvoja ovat täsmällee jouo0,..., M} aii aliot. Joaie satuaisvero mahdollisista
9 Lukumäärien laskemisesta
9 Luumäärie lasemisesta 9 Biomiertoimet ja osajouoje luumäärä Määritelmä 9 Oletetaa, että, N Biomierroi ilmaisee, uia mota -alioista osajouoa o sellaisella jouolla, jossa o aliota Meritä luetaa yli Lasimesta
1. (Jatkoa Harjoitus 5A tehtävään 4). Monisteen esimerkin mukaan momenttimenetelmän. n ne(y i Y (n) ) = 2E(Y 1 Y (n) ).
HY, MTO / Matemaattiste tieteide adiohjelma Tilastollie päättely II, evät 019 Harjoitus 5B Rataisuehdotusia Tehtäväsarja I 1. (Jatoa Harjoitus 5A tehtävää 4). Moistee esimeri 3.3.3. muaa momettimeetelmä
Kolmivaihejärjestelmän oikosulkuvirran laskemista ja vaikutuksia käsitellään standardeissa IEC-60909, 60909-1, 60909-2, 60781, 60865-1 ja 60865-2.
Luu 7: Oiosulusuojaus 7. OIKOLKOJA 7.. Yleistä Vero laitteide mitoittamisessa, oiosulusuojause suuittelussa ja turvallise äytö suuittelussa o tuettava oiosuluvirrat eri tilateissa ja eri osissa veroa.
C (4) 1 x + C (4) 2 x 2 + C (4)
http://matematiialehtisolmu.fi/ Kombiaatio-oppia Kuia mota erilaista lottoriviä ja poeriättä o olemassa? Lotossa arvotaa 7 palloa 39 pallo jouosta. Poeriäsi o viide orti osajouo 52 orttia äsittävästä paasta.
Diskreetin Matematiikan Paja Ratkaisuja viikolle 5. ( ) Jeremias Berg
Disreeti Matematiia Paja Rataisuja viiolle 5. (28.4-29.4 Jeremias Berg Yleisiä ommeteja: Näissä tehtävissä aia usei rataisua oli ysittäie lasu. Kuitei vastausee olisi hyvä lisätä ommeteja siitä misi jou
HY, MTO / Matemaattisten tieteiden kandiohjelma Tilastollinen päättely II, kevät 2018 Harjoitus 6A Ratkaisuehdotuksia.
HY, MTO / Matemaattiste tieteide adiohjelma Tilastollie päättely II, evät 2018 Harjoitus 6A Rataisuehdotusia Tehtäväsarja I 1. (Moistee tehtävä 5.4) Kauppias myy mäysiemeiä, joide itävyyde väitetää oleva
MAB7 Talousmatematiikka. Otavan Opisto / Kati Jordan
3.3 Laiat MAB7 Talousmatematiia Otava Opisto / Kati Jorda Laia ottamie Suuri osa ihmisistä ottaa laiaa jossai elämävaiheessa. Pailaiaa tarvitaa yleesä vauusia ja/tai taausia. Laiatulle pääomalle masetaa
Miehitysluvuille voidaan kirjoittaa Maxwell Boltzmann jakauman mukaan. saamme miehityslukujen summan muodossa
S-4.7 Fysiia III (EST) Tetti..6. Tarastellaa systeemiä, jossa ullai hiuasella o olme mahdollista eergiatasoa, ε ja ε, missä ε o eräs vaio. Oletetaa, että systeemi oudattaa Maxwell-Boltzma jaaumaa ja, että
Kiinteätuottoiset arvopaperit
Mat-.34 Ivestoititeoria Kiiteätuottoiset arvopaperit 6..05 Lähtöohtia Lueolla tarasteltii tilateita, joissa yyarvo laseassa äytettävä oro oli aettua ja riippuato aiaperiodista Käytäössä orot äärittyvät
Vakuutusmatematiikan sovellukset 20.11.2008 klo 9-15
SHV-tutinto Vauutusmatematiian sovelluset 20.11.2008 lo 9-15 1(7) Y1. Seuraava tauluo ertoo vauutusyhtiön masamat orvauset vahinovuoden ja orvausen masuvuoden muaan ryhmiteltynä (tuhansina euroina): Vahinovuosi
Tämä merkitsee geometrisesti, että funktioiden f
28 2. Futiosarjat Edellä sarjat olivat luusarjoja, joide termit ovat (tässä urssissa) reaaliluuja. Jos termit ovat samasta muuttujasta riippuvia futioita, päädytää futiotermisii sarjoihi. Näide äyttö matematiiassa
Laskennallisen kombinatoriikan perusongelmia
Laseallise obiatoriia perusogelia Varsi oissa tehtävissä, joissa etsitää tietylaiste järjestelyje, jouoje ts luuääriä, o taustalla joi uutaista peruslasetatavoista tai lasetaogelista Tässä esitelläälyhyesti
Ortogonaalisuus ja projektiot
MA-3450 LAAJA MAEMAIIKKA 5 amperee teillie yliopisto Risto Silveoie Kevät 2007 äydeämme Lama 2: lieaarialgebraa oheisella Ortogoaalisuus ja projetiot Olemme aiaisemmi jo määritelleet, että asi vetoria
Matematiikan tukikurssi
Matematiian tuiurssi Kurssierta 5 Sarjojen suppeneminen Kiinnostusen ohteena on edelleen sarja a n = a + a 2 + a 3 + a 4 + n= Tämä summa on mahdollisesti äärellisenä olemassa, jolloin sanotaan että sarja
DEE Lineaariset järjestelmät Harjoitus 2, ratkaisuehdotukset. Johdanto differenssiyhtälöiden ratkaisemiseen
D-00 Lineaariset järjestelmät Harjoitus, rataisuehdotuset Johdanto differenssiyhtälöiden rataisemiseen Differenssiyhtälöillä uvataan disreettiaiaisten järjestelmien toimintaa. Disreettiaiainen taroittaa
Vakuutusteknisistä riskeistä johtuvien suureiden laskemista varten käytettävä vakuutuslajiryhmittely.
1144/2011 7 Liite 1 Vauutustenisistä riseistä johtuvien suureiden lasemista varten äytettävä vauutuslajiryhmittely. Vauutuslajiryhmä Vauutusluoat Ensivauutus 1 Laisääteinen tapaturma 1 (laisääteinen) 2
HARMONINEN VÄRÄHTELIJÄ
Oulun yliopisto Fysiian opetuslaboratorio Fysiian laboratoriotyöt 1 1 HARMONINEN VÄRÄHELIJÄ 1. yön tavoitteet 1.1 Mittausten taroitus ässä työssä tutustut jasolliseen, määrätyin aiavälein toistuvaan liieeseen,
Tilastolliset menetelmät: Varianssianalyysi
Variassiaalsi Tilastolliset meetelmät: Variassiaalsi 0. Ysisuutaie variassiaalsi. asisuutaie variassiaalsi. olmi a useampisuutaie variassiaalsi T @ Ila Melli (006) 433 Variassiaalsi T @ Ila Melli (006)
[ ] [ 2 [ ] [ ] ( ) [ ] Tehtävä 1. ( ) ( ) ( ) ( ) ( ) ( ) 2( ) = 1. E v k 1( ) R E[ v k v k ] E e k e k e k e k. e k e k e k e k.
ehtävä. x( + ) x( y x( + e ( y x( + e ( E v E e ( ) e ( R E[ v v ] E e e e e e e e e 6 estimointivirhe: ~ x( x( x$( x( - b y ( - b y ( estimointivirheen odotusarvo: x( - b x( - b e ( - b x( - b e ( ( -
JOHDATUS LUKUTEORIAAN (syksy 2017) HARJOITUS 1, MALLIRATKAISUT
JOHDATUS LUKUTEORIAAN (sysy 2017) HARJOITUS 1, MALLIRATKAISUT Tehtävä 1. (i) Etsi luvun 111312 aii teijät. (ii) Oloot a ja b positiivisia oonaisluuja joilla a b ja b a. Osoita, että silloin a = b. Rataisu
Todennäköisyyslaskenta IIa, syys lokakuu 2019 / Hytönen 1. laskuharjoitus, ratkaisuehdotukset
Todennäöisyyslasenta IIa, syys loauu 019 / Hytönen 1. lasuharjoitus, rataisuehdotuset 1. ( Klassio ) Oloot A ja B tapahtumia. Todista lasuaavat (a) P(A B) P(A) + P(B \ A), (b) P(B) P(A B) + P(B \ A), (c)
tasapainotila saavutetaan kun vuo aukon läpi on sama molempiin suuntiin
S-445 FYSIIKKA III (Sf) Sysy 4, LH, Rataisut LHSf-* Kaasusäiliö o jaettu ahtee osaa, joide välisee eristävää seiämää o tehty iei ymyrämuotoie auo, joa halaisija o D Säiliö molemmissa osissa o helium aasua
Ennen kuin mennään varsinaisesti tämän harjoituksen asioihin, otetaan aluksi yksi merkintätekninen juttu. Tarkastellaan differenssiyhtälöä
DEE-00 Lineaariset järjestelmät Harjoitus, rataisuehdotuset Ennen uin mennään varsinaisesti tämän harjoitusen asioihin, otetaan alusi ysi merintäteninen juttu Tarastellaan differenssiyhtälöä y y y 0 Vaihtoehtoinen
J1 (II.6.9) J2 (X.5.5) MATRIISILASKENTA(TFM) MALLIT AV 6
MATRIISILASKENTA(TFM) MALLIT AV 6 J (II.6.9) Päättele, että avaruusvetorit a, b ja c ovat lineaarisesti riippuvat täsmälleen un vetoreiden virittämän suuntaissärmiön tilavuus =. Tuti tällä riteerillä ovato
Luento 6 Luotettavuus Koherentit järjestelmät
Lueto 6 Luotettavuus Koheretit järjestelmät Ja-Erik Holmberg Systeemiaalyysi laboratorio PL 00, 00076 Aalto ja-erik.holmberg@riskpilot.fi ja-erik.holmberg@aalto.fi Määritelmä Tarkasteltava yksikö luotettavuus
Kertaa tarvittaessa induktiota ja rekursiota koskevia tietoja.
MATEMATIIKAN JA TILASTOTIETEEN LAITOS Aalyysi I Harjoitus 5. 0. 2009 alkavalle viikolle Ratkaisuehdotuksia ( sivua) (Rami Luisto) Laskuharjoituksista saa pistettä, jos laskettu vähitää 50 tehtävää; 3 pistettä,
Luento 7 Luotettavuus Koherentit järjestelmät
Lueto 7 Luotettavuus Koheretit järjestelmät Ja-Erik Holmberg Systeemiaalyysi laboratorio Aalto-yliopisto perustieteide korkeakoulu PL 00, 00076 Aalto ja-erik.holmberg@riskpilot.fi Määritelmä Tarkasteltava
Differentiaali- ja integraalilaskenta 1 Ratkaisut 1. viikolle /
MS-A8 Differentiaali- ja integraalilasenta, V/27 Differentiaali- ja integraalilasenta Rataisut. viiolle /. 3.4. Luujonot Tehtävä : Mitä ovat luujonon viisi ensimmäistä termiä, un luujono on a) (a n ) n=,
1. YKSISUUNTAINEN VARIANSSIANALYYSI: AINEISTON ESITYSMUODOT
imat-2.104 Tilastollisen analyysin perusteet / Tehtävät Aiheet: Avainsanat: Ysisuuntainen varianssianalyysi Bartlettin testi, Bonferronin menetelmä, F-testi, Jäännösneliösumma, χ 2 -testi, Koonaisesiarvo,
VÄRÄHTELYMEKANIIKKA SESSIO 19: Usean vapausasteen systeemin liikeyhtälöiden johto Newtonin lakia käyttäen
9/ VÄRÄHTELYMEKANIIKKA SESSIO 9: Usean vapausasteen systeemin liieyhtälöiden johto Newtonin laia äyttäen JOHDANTO Usean vapausasteen systeemillä taroitetaan meaanista systeemiä, jona liietilan uvaamiseen
i ni 9 = 84. Todennäköisin partitio on partitio k = 6, k k
1. Neljä tuistettavissa oleva hiuase iroaoise jouo ahdolliset eergiatasot ovat 0, ε, ε, ε, 4ε,, jota aii ovat degeeroituattoia. Systeei ooaiseergia o 6ε. sitä aii ahdolliset partitiot ja osoita, että irotiloje
z z 0 (m 1)! g(m 1) (z0) k=0 Siksi kun funktioon f(z) sovelletaan Cauchyn integraalilausetta, on voimassa: sin(z 2 dz = (z i) n+1 k=0
TKK, Matematiian laitos v.pfaler/pursiainen Mat-.33 Matematiian perusurssi KP3-i sysy 2007 Lasuharjoitus 4 viio 40 Tehtäväsarja A viittaa aluviion ja L loppuviion tehtäviin. Valmistauu esittämään nämä
1974 N:o 622. Vakuutusteknisistä riskeistä johtuvien suureiden laskemista varten käytettävä vakuutuslajiryhmittely. Liite 1.
1974 N:o 622 Liite 1 Vauutustenisistä riseistä johtuvien suureiden lasemista varten äytettävä vauutuslajiryhmittely Vauutuslajiryhmä Vauutusluoat Ensivauutus Laisääteinen tapaturma 1 (laisääteinen) Muu
Mat Tilastollisen analyysin perusteet, kevät 2007
Usea selittää lieaarie regressiomalli Mat-.04 Tilastollise aalyysi perusteet, evät 007 8. lueto: Usea selittää lieaarie regressiomalli Selitettävä muuttua havaittue arvoe vaihtelu halutaa selittää selittävie
MS-A0402 Diskreetin matematiikan perusteet Esimerkkejä ym., osa I
MS-A00 Disreetin matematiian perusteet Esimerejä ym., osa I G. Gripenberg Jouo-oppi ja logiia Todistuset logiiassa Indutioperiaate Relaatiot ja funtiot Funtiot Aalto-yliopisto. maalisuuta 0 Kombinatoriia
Joulukuun vaativammat valmennustehtävät ratkaisut
Jouluuun vaativammat valmennustehtävät rataisut. Tapa. Pätee z = x + y, joten z = (x + y = x + y, josta sieventämällä seuraa xy 4x 4y + 4 = 0. Siispä (x (y =. Tästä yhtälöstä saadaan suoraan x =, y = 4
MS-A0402 Diskreetin matematiikan perusteet Yhteenveto, osa I
MS-0402 Disreeti matematiia perusteet Yhteeveto, osa I G. Gripeberg 1 Jouo-oppi ja logiia Idutioperiaate 2 Relaatiot ja futiot Futiot Iso-O alto-yliopisto 12. maalisuuta 2015 3 Kombiatoriia ym. Summa-,
(1 + i) + JA. t=1. t=1. (1 + i) n (1 + i) n. = H + k (1 + i)n 1 i(1 + i) n + JA
Investoinnin annattavuuden mittareita Opetusmonisteessa on asi sivua, joilla on hyvin lyhyesti uvattu jouo mittareita. Seuraavassa on muutama lisäommentti ja aavan-johto. Tarastelemme projetia, jona perusinvestointi
Todennäköisyysjakaumat 1/5 Sisältö ESITIEDOT: todennäköisyyslaskenta, määrätty integraali
Todennäöissjaaumat /5 Sisältö ESITIEDOT: lasenta, määrätt Haemisto KATSO MYÖS: tilastomatematiia P (X = )=p. Nämä ovat 0 ja niiden summa on p =. Pistetodennäöisdet voidaan graafisesti esittää pstsuorien
DEE Lineaariset järjestelmät Harjoitus 5, harjoitustenpitäjille tarkoitetut ratkaisuehdotukset
DEE- Lineaariset järjestelmät Harjoitus 5, harjoitustenpitäjille taroitetut rataisuehdotuset Tämän harjoitusen ideana on opetella -muunnosen äyttöä differenssiyhtälöiden rataisemisessa Lisäsi äytetään
Tehtävä 2 Todista luennoilla annettu kaava: jos lukujen n ja m alkulukuesitykset. ja m = k=1
Luuteoria Harjoitus 1 evät 2011 Alesis Kosi 1 Tehtävä 1 Näytä: jos a ja b ovat positiivisia oonaisluuja joille (a, b) = 1 ja a c, seä lisäsi b c, niin silloin ab c. Vastaus Kosa a c, niin jaollisuuden
, sanotaan niiden sääntöjen ja menetelmien kokonaisuutta, joilla otos poimitaan määritellystä perusjoukosta.
Y - Otatameetelmät / Sysy 009 (Risto Letoe) TEKIE YTEEVETO I Otata-asetelmat ja estimoitiasetelmat Perusjouo ja muuttujat Äärellie perusjouo U = {,...,,..., } Tulosmuuttuja y tutemattomat arvot Y,,Y,,Y
Luku kahden alkuluvun summana
Luu ahden aluluvun summana Juho Salmensuu Lahden Lyseon luio Matematiia 008 Tiivistelmä Tutielmassa tarastellaan ysymystä; uina monella eri tavalla annettu parillinen oonaisluu voidaan esittää ahden aluluvun
2 Taylor-polynomit ja -sarjat
2 Taylor-polynomit ja -sarjat 2. Taylor-polynomi Taylor-polynomi P n (x; x 0 ) funtion paras n-asteinen polynomiapprosimaatio (derivoinnin annalta) pisteen x 0 lähellä. Maclaurin-polynomi: tapaus x 0 0.
Koska elektronin oletetaan olevan perustilassa sen ionisaatioenergia on 13,6 ev:
LH0- H vetyioi perustila eergia (ytimie välimata, 06 Å) eergia verrattua systeemii, jossa perustilassa oleva vetyatomi ja H -ioi ovat äärettömä auaa toisistaa o,65 ev Lase a) H : eergia verrattua systeemii
V. POTENSSISARJAT. V.1. Abelin lause ja potenssisarjan suppenemisväli. a k (x x 0 ) k M
V. POTENSSISARJAT Funtioterminen sarja V.. Abelin lause ja potenssisarjan suppenemisväli P a x x, missä a, a, a 2,... R ja x R ovat vaioita, on potenssisarja, jona ertoimet ovat luvut a, a,... ja ehitysesus
RATKAISUT x 2 3 = x 2 + 2x + 1, eli 2x 2 2x 4 = 0, joka on yhtäpitävä yhtälön x 2 x 2 = 0. Toisen asteen yhtälön ratkaisukaavalla saadaan
RATKAISUT 8 17 8 a) Paraabelie y x ja y x + x + 1 leikkauspisteet saadaa määritettyä, ku esi ratkaistaa yhtälö x x + x + 1, eli x x, joka o yhtäpitävä yhtälö x x. Toise astee yhtälö ratkaisukaavalla saadaa
9. Ominaisarvot. Diagonalisointi
55 9 Omiaisarvot Diagoalisoiti Joaisee matriisii liittyy jouo sille omiaisia luuja, s omiaisarvoja, joista oostuu matriisi "spetri" ämä vaatii uitei luualuee laajetamista omplesiluuihi Jatossa matriisit
Talousmatematiikan verkkokurssi. Koronkorkolaskut
Sivu 1/7 oronorolasuja sovelletaan tapausiin, joissa aia on pidempi uin ysi oonainen orojaso, eli aia, jolle oroanta ilmoittaa oron määrän. orolasu: enintään yhden orojason pituisille oroajoille; oronorolasu:
MS-A0401 Diskreetin matematiikan perusteet Yhteenveto, osa I
MS-0401 Disreeti matematiia perusteet Yhteeveto, osa I G. Gripeberg alto-yliopisto 30. syysuuta 2015 1 Jouo-oppi ja logiia Prediaattilogiia Idutioperiaate 2 Relaatiot ja futiot Futiot Iso-O 3 Kombiatoriia
q =, r = a b a = bq + r, b/2 <r b/2.
Luuteoria I Harjoitusia 2009 1 Osoita, että (a x = x x R, (b x x< x +1 x R, (c x + = x + x R, Z, (d x + y x + y x, y R, (e x y xy x, y R 0 2 Oloot a, b, q, r Z ja a = qb + r, 0 r< b Näytä, että a a q =,
Luku 11. Jatkuvuus ja kompaktisuus
1 MAT-13440 LAAJA MATEMATIIKKA 4 Taperee teillie yliopisto Risto Silveoie Kevät 2008 Luu 11. Jatuvuus ja opatisuus 11.1 Jatuvat futiot ja uvauset Tässä luvussa tarastellaa yleisiillää vetoriuuttuja vetoriarvoisia
8. Ortogonaaliprojektiot
44 8 Ortogoaaliprojetiot Avaruus R o eemmäi ui pelä vetoriavaruus, osa siiä o mahdollisuus määritellä vetoreide pituus, välie ulma ja erityisesti ohtisuoruus ähä päästää ottamalla äyttöö vetoreide välie
3. Markovin prosessit ja vahva Markovin ominaisuus
30 STOKASTISET DIFFERENTIAALIYHTÄLÖT 3. Marovin prosessit ja vahva Marovin ominaisuus Aloitamme nyt edellisen appaleen päättäneen esimerin yleistämisen Brownin liieelle. Käymme ysitellen läpi esimerin
MS-A0401 Diskreetin matematiikan perusteet Yhteenveto ja esimerkkejä ym., osa I
MS-A040 Disreeti matematiia perusteet Yhteeveto ja esimerejä ym., osa I G. Gripeberg Aalto-yliopisto 0. syysuuta 05 Jouo-oppi ja logiia Todistuset logiiassa Prediaattilogiia Idutioperiaate Relaatiot ja
K-KS vakuutussumma on kiinteä euromäärä
Kesinäinen Henivauutusyhtiö IIIELLA TEKNIIKALLA LAKUPERUTE H-TUTKINTOA ARTEN HENKIAKUUTU REKURIIIELLA TEKNIIKALLA OIMAAOLO 2 AIKALAKU JA AKUUTUIKÄ Tätä lasuperustetta sovelletaan..25 alaen myönnettäviin
811312A Tietorakenteet ja algoritmit , Harjoitus 1 ratkaisu
83A Tietoraketeet ja algoritmit 06-07, Harjoitus ratkaisu Harjoitukse aiheea o algoritmie oikeellisuus. Tehtävä. Kahvipurkkiogelma. Kahvipurkissa P o valkoisia ja mustia kahvipapuja, yhteesä vähitää kaksi
Olkoot X ja Y riippumattomia satunnaismuuttujia, joiden odotusarvot, varianssit ja kovarianssi ovat
Mat-.3 Koesuunnittelu ja tilastolliset mallit. harjoituset Mat-.3 Koesuunnittelu ja tilastolliset mallit. harjoituset / Rataisut Aiheet: Avainsanat: Satunnaismuuttujat ja todennäöisyysjaaumat Kertymäfuntio
Eksponentti- ja logaritmiyhtälö
Esponentti- ja logaritmiyhtälö Esponenttifuntio Oloon a 1 positiivinen reaaliluu. Reaalifuntiota f() = a nimitetään esponenttifuntiosi ja luua a sen antaluvusi. Jos a > 1, niin esponenttifuntio f : R R,
VÄRÄHTELYMEKANIIKKA SESSIO 24: Usean vapausasteen vaimenematon ominaisvärähtely osa 2
/ ÄRÄHELYMEKANIIKKA SESSIO : Usea vapausastee vaeeato oasvärähtely osa MONINKERAISE OMINAISAAJUUDE Sesso MS oreeratu oasuodo { lasetaeetelässä oletett, että o ysertae oasulataauus. arastellaa velä tapausta,
funktiojono. Funktiosarja f k a k (x x 0 ) k
SARJAT JA DIFFERENTIAALIYHTÄLÖT 2003 3 4. Funtiosarjat Tässä luvussa esitettävissä funtiosarjojen tulosissa yhdistämme luujen 3 teoriaa. Esimeri 4.. Geometrinen sarja x suppenee aiilla x ], [ ja hajaantuu
LIITTEET Liite A Stirlingin kaavan tarkkuudesta...2. Liite B Lagrangen kertoimet...3
LIITTEET... 2 Liite A Stirligi kaava tarkkuudesta...2 Liite B Lagrage kertoimet... 2 Liitteet Liitteet Liite A Stirligi kaava tarkkuudesta Luoollista logaritmia suureesta! approksimoidaa usei Stirligi
MS-A0402 Diskreetin matematiikan perusteet
MS-A0402 Disreetin matematiian perusteet Osa 3: Kombinatoriia Riia Kangaslampi 2017 Matematiian ja systeemianalyysin laitos Aalto-yliopisto Kombinatoriia Summaperiaate Esimeri 1 Opetusohjelmaomiteaan valitaan
DISKREETIN MATEMATIIKAN SOVELLUKSIA: KANAVA-EKVALISOINTI TIEDONSIIRROSSA. Taustaa
Disreetin matematiian excursio: anava-evalisointi tiedonsiirrossa / DISKREETIN MATEMATIIKAN SOVELLUKSIA: KANAVA-EKVALISOINTI TIEDONSIIRROSSA Taustaa Disreetin matematiian excursio: anava-evalisointi tiedonsiirrossa
Perustehtäviä. Sarjateorian tehtävät 10. syyskuuta 2005 sivu 1 / 24
Sarjateorian tehtävät 0. syysuuta 2005 sivu / 24 Perustehtäviä. Muunna sarja telesooppimuotoon ja osoita, että se suppenee. Lase myös sarjan summa. ( + ) = 2 + 6 + 2 +... 2. Osoita suoraan määritelmään
VALIKOITUJA KOHTIA LUKUTEORIASTA
VALIKOITUJA KOHTIA LUKUTEORIASTA ARI LEHTONEN 1. Laajennettu Euleideen algoritmi 1.1. Jaoyhtälö. Oloot r 0, r 1 Z, r 0 r 1 > 0. Tällöin on olemassa ysiäsitteiset luvut q 1 ja r 2 Z siten, että r 0 = q
KUNTIEN ELÄKEVAKUUTUS 30.10.2008 VARHAISELÄKEMENOPERUSTEISESSA MAKSUSSA 1.1.2009 LÄHTIEN NOUDATETTAVAT LASKUPERUSTEET
KUNTIN LÄKVKUUTU 328 VRHILÄKMNORUTI MKU 29 LÄHTIN NOUDTTTVT LKURUTT Valtuusuta ahstaa arhaseläemeoperustese masu eaode yhtesmäärä uodelle euromääräsest Tämä ahstettu masu o samalla lopullste masue yhtesmäärä
1. (Jatkoa Harjoitus 5A tehtävään 4). Monisteen esimerkin mukaan momenttimenetelmän. n ne(y i Y (n) ) = 2E(Y 1 Y (n) ).
HY / Matematiika ja tilastotietee laitos Tilastollie päättely II, kevät 018 Harjoitus 5B Ratkaisuehdotuksia Tehtäväsarja I 1. (Jatkoa Harjoitus 5A tehtävää ). Moistee esimerki 3.3.3. mukaa momettimeetelmä
Naulalevylausunto Kartro PTN naulalevylle
LAUSUNTO NRO VTT-S-04256-14 1 (6) Tilaaja Tilaus Yhteyshenilö ITW Construction Products Oy Jarmo Kytömäi Timmermalmintie 19A 01680 Vantaa 18.9.2014 Jarmo Kytömäi VTT Expert Services Oy Ari Kevarinmäi PL
( ) k 1 = a b. b 1) Binomikertoimen määritelmän mukaan yhtälön vasen puoli kertoo kuinka monta erilaista b-osajoukkoa on a-joukolla.
Kombiatoriikka, kesä 2010 Harjoitus 2 Ratkaisuehdotuksia (RT) (5 sivua) Käytä tehtävissä 1-3 kombiatorista päättelyä. 1. Osoita, että kaikilla 0 b a pätee ( ) a a ( ) k 1 b b 1 kb Biomikertoime määritelmä
KIIKUNJOEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2009
KIIKUNJOEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2009 Kymijoe vesi ja ympäristö ry: julaisu o 199/2010 Jussi Mätye ISSN 1458-8064 TIIVISTELMÄ Tässä raportissa äsitellää Kiiu-, Savero- ja Silmujoe sähöoealastus-
Tehtävä 3. Määrää seuraavien jonojen raja-arvot 1.
Jonotehtävät, 0/9/005, sivu / 5 Perustehtävät Tehtävä. Muotoile matemaattiset vastineet seuraavien väitteiden negaatioille (ts. vastaohdat).. Jono (a n ) suppenee ohti luua a.. Jono (a n ) on asvava. 3.
APTEEKKIEN ELÄKEKASSAN TEL:N MUKAISEN LISÄ- ELÄKEVAKUUTUKSEN LASKUPERUSTEET
APTEEKKIEN ELÄKEKASSAN TEL:N MUKAISEN LISÄ- ELÄKEVAKUUTUKSEN LASKUPEUSTEET Koooma 28.3.2006. Viimeisin perustemuutos on ahistettu 16.1.2003. APTEEKKIEN ELÄKEKASSAN TEL:N MUKAISEN LISÄELÄKEVAKUUTUKSEN LASKU-
Työntekijän eläkelain (TyEL) mukaisen eläkevakuutuksen erityisperusteet
Työnteijän eläelain (TyEL) muaisen eläeauutusen erityisperusteet 202 2 TYÖNTEKIJÄN ELÄKELAIN (TYEL) MUKAISEN ELÄKEVAKUUTUKSEN ERITYISPERUSTEET Voimaantulosäännöset Perusteen 20.2.2006 oimaantulosäännös
Luku 2. Jatkuvuus ja kompaktisuus
1 MAT-13440 LAAJA MATEMATIIKKA 4 Taperee teillie yliopisto Risto Silveoie Kevät 2010 Luu 2. Jatuvuus ja opatisuus 1. Jatuvat futiot ja uvauset Tässä luvussa tarastellaa yleisiillää vetoriuuttuja vetoriarvoisia
MS-A0402 Diskreetin matematiikan perusteet Yhteenveto ja esimerkkejä ym., osa I
MS-A040 Disreeti matematiia perusteet Yhteeveto ja esimerejä ym., osa I G. Gripeberg Aalto-yliopisto. maalisuuta 05 Jouo-oppi ja logiia Todistuset logiiassa Idutioperiaate Relaatiot ja futiot Futiot Iso-O
1. Ominaisarvot. Diagonalisointi
MA-45 LAAJA MAEMAIIKKA 5 amperee teillie yliopisto Risto Silveoie Kevät 8 Kertaamme Lama :ssa esitettyä omiaisarvoteoriaa, erityisesti - ulotteisissa avaruusissa ulemme tarvitsemaa äitä Lama 5:ssa differetiaaliyhtälöitä
Jakaumien tunnusluvut. Jakaumien tunnusluvut. Jakaumien tunnusluvut: Mitä opimme? 2/2. Jakaumien tunnusluvut: Mitä opimme? 1/2
TKK (c) Ila Mell (4) Jaaume tuusluvut Johdatus todeäösyyslasetaa Jaaume tuusluvut Marov ja Tshebyshev epäyhtälöt Momett Vous ja hupuuus Suurte luuje la TKK (c) Ila Mell (4) Jaaume tuusluvut: Mtä opmme?
Johdatus lukuteoriaan Harjoitus 1 syksy 2008 Eemeli Blåsten. Ratkaisuehdotelma
Johdatus luuteoriaan Harjoitus 1 ss 008 Eemeli Blåsten Rataisuehdotelma Tehtävä 1 Oloot a ja b positiivisia oonaisluuja. Osoita, että on olemassa siäsitteinen luu h ('luujen a ja b pienin hteinen jaettava',
ELEMENTTIMENETELMÄN PERUSTEET SESSIO 12: Tasokehän palkkielementti, osa 2.
/ ELEMENTTIMENETELMÄN PERUSTEET SESSIO : Tasoehän palielementti, osa. NELJÄN VAPAUSASTEEN PALKKIELEMENTTI Kun ahden vapausasteen palielementin solmuihin lisätään loaalin -aselin suuntaiset siirtmämittauset,
Projekti 5 Systeemifunktiot ja kaksiportit. Kukin ryhmistä tarkastelee piiriä eri taajuuksilla. Ryhmäni taajuus on
EPOP Kevät 2012 Projeti 5 Systeemifuntiot ja asiportit Tämä projeti tehdään 3 hengen ryhmissä. Ryhmääni uuluvat Kuin ryhmistä tarastelee piiriä eri taajuusilla. Ryhmäni taajuus on Seuraavan projetin aiana
Julkaistu Helsingissä 21 päivänä marraskuuta /2011 Sosiaali- ja terveysministeriön asetus
SOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julaistu Helsingissä 21 päivänä marrasuuta 2011 1144/2011 Sosiaali- ja terveysministeriön asetus vahinovauutusyhtiön oiaistun vaavaraisuuspääoman rajojen, tasoitusmäärän ja sen rajojen
1 Eksponenttifunktion määritelmä
Ekspoettifuktio määritelmä Selvitimme aikaisemmi tällä kurssilla, millaie potessisarja säilyy derivoiissa muuttumattomaa. Se perusteella määritellää: Määritelmä. Ekspoettifuktio exp : R R määritellää lausekkeella
Johda jakauman momenttiemäfunktio ja sen avulla jakauman odotusarvo ja varianssi.
/ Raaisu Aihee: Avaisaa: Momeiemäfuio Sauaismuuujie muuose ja iide jaauma Kovergessiäsiee ja raja-arvolausee Biomijaauma, Espoeijaauma, Geomerie jaauma, Jaaumaovergessi, Jauva asaie jaauma, Kolmiojaauma,
****************************************************************** ****************************************************************** 7 Esim.
8.3. Kombiaatiot MÄÄRITELMÄ 6 Merkitä k, joka luetaa yli k:, tarkoittaa lause- ketta k = k! ( k)! 6 3 2 1 6 Esim. 1 3 3! = = = = 3! ( 3)! 3 2 1 3 2 1 3 2 1 Laskimesta löydät äppäime, jolla kertomia voi
Näkymäalueanalyysi. Joukhaisselkä Tuore Kulvakkoselkä tuulipuisto 29.03.2012. Annukka Engström
Näyäalueanalyysi Jouhaisselä Tuore Kulvaoselä tuulipuisto 29032012 Annua Engströ Näyäalueanalyysin uodostainen Näeäalueanalyysilla saadaan yleisuva siitä, ihin tuulivoialat äytettyjen lähtötietojen perusteella
S Laskennallinen systeemibiologia
S-4250 Laskeallie systeemibiologia Harjoitus Mittaustuloksea o saatu havaitoparia (x, y ),, (x, y ) Muuttuja y käyttäytymistä voidaa selittää muuttuja x avulla esimerkiksi yksikertaise lieaarise riippuvuude
EETU OJANEN SIGNAALIN ENNUSTAMINEN KALMAN-SUOTIMELLA. Kandidaatintyö
EETU OJANEN SIGNAALIN ENNUSTAMINEN KALMAN-SUOTIMELLA Kandidaatintyö Tarastaja: Lehtori Konsta Koppinen Jätetty tarastettavasi 11. tououuta 2009 2 TIIVISTELMÄ TAMPEREEN TEKNILLINEN YLIOPISTO Tietoliienne-
4.3 Erillisten joukkojen yhdisteet
4.3 Erillisten jouojen yhdisteet Ongelmana on pitää yllä ooelmaa S 1,..., S perusjouon X osajouoja, jota voivat muuttua ajan myötä. Rajoitusena on, että miään alio x ei saa uulua useampaan uin yhteen jouoon.
STOKASTISET DIFFERENTIAALIYHTÄLÖT 7
STOKASTISET DIFFERENTIAALIYHTÄLÖT 7 1. Todennäöisyyslasennasta ja merinnöistä Palautamme seuraavassa lyhyesti mieleen todennäöisyyslasennan äsitteitä ja esittelemme myös muutamia urssilla äytettäviä merintätapoja.
Matematiikan tukikurssi
Matematiika tukikurssi Kurssikerta 3 1 Lisää iduktiota Jatketaa iduktio tarkastelua esimerki avulla. Yritetää löytää kaava : esimmäise (positiivise) parittoma luvu summalle eli summalle 1 + 3 + 5 + 7 +...
Runkomelu. Tampereen kaupunki Juha Jaakola PL Tampere
Tampereen aupuni Juha Jaaola PL 487 33101 Tampere LAUSUNTO RAIDELIIKENTEEN NOPEUDEN KASVATTAMISESTA RANTA- TAMPELLAN ALUEEN RUNKOMELU- JA TÄRINÄRISKIIN Ranta-Tampellan alueen tärinää on arvioitu selvitysessä
YRITTÄJIEN ELÄKELAIN (YEL) MUKAISEN LISÄELÄKEVAKUUTUKSEN PERUSTEET. Kokooma 30.3.2006. Viimeisin perustemuutos vahvistettu 20.12.2004.
YITTÄJIN LÄKLAIN (YL) MUKAISN LISÄLÄKVAKUUTUKSN PUSTT Koooma 30.3.2006. Viimeisin perustemuutos vahvistettu 20.12.2004. SISÄLTÖ YITTÄJIN LÄKLAIN (YL) MUKAISN LISÄLÄKVAKUUTUKSN PUSTT 1. PUSTIDN SOVLTAMINN...
III. SARJATEORIAN ALKEITA. III.1. Sarjan suppeneminen. x k = x 1 + x 2 + x ,
III. SARJATEORIAN ALKEITA Sarja on formaali summa III.. Sarjan suppeneminen = x + x 2 + x 3 +..., missä R aiilla N (merintä ei välttämättä taroita mitään reaaliluua). Luvut x, x 2,... ovat sarjan yhteenlasettavat
Helsinki University of Technology Laboratory of Telecommunications Technology
Helsii Uiversity of Techology Laboratory of Telecommuicatios Techology S-38. Sigaaliäsittely tietoliieteessä I Sigal Processig i Commuicatios ( ov) Sysy 998 9. Lueto: Kaava apasiteetti ja ODM prof. Timo
Sattuman matematiikkaa III
Sattuman matematiiaa III Kolmogorovin asioomat ja frevenssitulinta Tommi Sottinen Tutija Matematiian ja tilastotieteen laitos, Helsingin yliopisto Laboratoire de Probabilités et Modèles Aléatoires, Université
Naulalevylausunto LL13 naulalevylle
LAUSUNTO NRO VTT-S-3259-12 1 (4) Tilaaja Tilaus Yhteyshenilö Lahti Levy Oy Asonatu 11 151 Lahti 27.4.212 Simo Jouainen VTT Expert Services Oy Ari Kevarinmäi PL 11, 244 VTT Puh. 2 722 5566, Fax. 2 722 73
SISÄLLYS. N:o 622. Sosiaali- ja terveysministeriön asetus
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2008 Julaistu Helsingissä 1 päivänä loauuta 2008 N:o 622 SISÄLLYS N:o Sivu 622 Sosiaali- ja terveysministeriön asetus vahinovauutusyhtiön oiaistun vaavaraisuuspääoman rajojen, tasoitusmäärän