POSA KORVAAVAN TAI MUKAUTETUN TYÖN TOIMINTAMALLI

Transkriptio

1 Y:Laatu/JOHTO/Työterveyshuolto/Korvaava_mukautettu_työ POSA KORVAAVAN TAI MUKAUTETUN TYÖN TOIMINTAMALLI Monet sairaudet uusiutuvat tai jäävät jopa pysyviksi ja tällöin hoidon tavoite on auttaa potilasta jatkamaan mahdollisimman täysipainoista elämää - työnteko mukaan luettuna. Pitkän sairausloman jälkeen on vaikea palata töihin ja pitkä sairausloma aiheuttaa "työntekokyvyttömyyttä", minkä vuoksi sairauslomien tarpeetonta pitkittymistä tulee välttää. PoSassa on vahvistettu Työkyvyn hallinnan toimintamalli ja määritelty varhaisen tuen ja työterveysneuvottelun toteuttaminen. Työhön paluun tukitoimia Tukitoimia voivat olla; osasairauspäiväraha, ammatillinen kuntoutus (työkokeilu, työhön valmennus, koulutus, elinkeinotuki tai kuntoutussuunnitelma), työantajan järjestämä koulutus, työjärjestelyt (mm. työaika, työtehtävät, työkuormitus, työvälineet, apuvälineet, ergonomia). Työkyvyn hallinnan toimintamallin mukaan silloin, kun työntekijän sairausloma on jatkunut 30 päivää tai hänellä on toistuvasti lyhyitä poissaoloja pidetään esimiehen järjestämänä työterveyden kanssa työterveysneuvottelu, missä suunnitellaan työhön paluun mahdollisuudet ja tarvittavat tukitoimet (laaditaan muistio). Kelan sairauspäivärahan maksamiseksi työnantajalle 90 päivän jälkeen on laadittava työterveyslääkärin lausunto. Työterveyslääkäri laatii maksuttoman lausunnon työntekijän jäljellä olevasta työkyvystä ja mahdollisuuksista jatkaa työssä. Työntekijä toimittaa lausunnon kelaan. Kelan osasairauspäiväraha helpottaa työhön paluuta pitkän sairausloman jälkeen. Täysipäiväisen työhön paluun rinnalle on tuotu mahdollisuus palata töihin lyhennetyn työpäivän turvin. Työntekijä tekee hakemuksen kelaan ja työterveyslääkäri tekee B-lausunnon sekä arvioi työkyvyn. Osa-aikatyö voi alkaa omavastuuajan jälkeen (1+9 arkipäivää), kun työkyvyttömyyttä on kestänyt 2 viikkoa. Esimies sopii työtehtävistä henkilön kanssa ja tekee osa-aikatyöstä Dynasty-päätöksen. Työnantaja maksaa palkkaa 40-60% normaalista palkasta tehdyn työajan suhteessa ja Kela maksaa osasairauspäivärahan työntekijälle. Kela maksaa osa-sairauspäivärahaa vähintään 12 ja enintään 120 arkipäivää. Keva ja tapaturmatilanteissa vakuutusyhtiö tukee ammatillisena kuntoutuksena osa-aikaista työhön paluuta työkokeilun kautta, mikäli sairaus on aiheuttanut useita kuukausia kestäneen sairausloman. Tavallisinta on aluksi työajan lyhentäminen (vähintään 20 h/vk) ja työaika pitenee vähitellen täyteen työaikaan kuntoutumisen edistyessä. Työkokeilu myönnetään 1-3 kuukauden ajalle. Keva maksaa työkokeilun ajalta kuntoutusrahaa tai kuntoutustukeen korotusta sekä samalla karttuu vuosilomaoikeus. Työkokeilu voidaan toteuttaa omaan työhön, uuteen työhön tai uudella työnantajalla. Ammatillisena kuntoutuksena on mahdollista saada sairauden vuoksi pysyvän työkyvyttömyyden uhan pienentämiseksi myös koulutusta (lisä- tai uudelleenkoulutus) uuteen työtehtävään, ammattiin tai saada elinkeinotukea omaan yritykseen.

2 Työnantaja voi saada ulkopuolista rahoitusta työolosuhteiden mukauttamiseen eli työolosuhteiden järjestelytukea. Työnantaja, työntekijä, työterveyshuolto ja TE-toimiston asiantuntija tekevät suunnitelman, toteuttavat sen ja arvioivat hyödyt. Työterveyslääkäri tekee B-lausunnon työkyvyn alenemasta, mukautustoimenpiteestä ja mahdolliset hyödyt. Työnantaja ja työterveys laativat yhdessä hakemuksen ja toimittaa TE- toimistoon. TE-toimisto päättää tuesta (enintään 4000 muutostöihin tai 400 /kk korkeintaan 1,5 vuoden ajan toisen työntekijän antamaan apuun työssä). Osapuolet kirjaavat mukautuksen tiedot tietoihinsa. Keva myöntää osa-työkyvyttömyyseläkkeen henkilölle, jonka työkyky on heikentynyt sairauden vuoksi, mutta joka selviää kevyemmästä tai osa-aikaisesta työstä. Työntekijä hakee eläkkeen Kevalta ja liitteeksi tarvitaan työterveyslääkärin B-lausunto sekä työnantajan lausunto työjärjestelyistä. Työkyvyttömyyseläkkeen voi myös jättää lepäämään, mikäli ansaintaraja ylittyy. Korvaava tai mukautettu työ Työkyvyn hallinnan toimintamalli kuvaa esimiehen yhteydenpitoa työntekijään sairausloman aikana ja keskusteluja sairausloman jälkeen sekä työhön paluun tukemista. PoSa on määritellyt toimintatavat sairauslomista ilmoittamiseen (yritysmehiläinen ja ESSohjelma) sekä sairauslomatodistusten kulkuun (esimiehen arkisto tai korvausten hakemiseksi palkkasihteeri). Sairausloman perusteena on joko omailmoitus tai todistus. Työnantaja voi ottaa käyttöön yhteistyössä valmistellun korvaavan tai mukautetun työn toimintamallin, mikä on osa sairauspoissaolojen seuranta- ja hallintamallia sekä kuntoutusta. Tieteellisissä tutkimuksissa korvaavalla työllä on osoitettu selvää vaikuttavuutta ja kustannushyötyä sairauslomien pitkittymisen ehkäisyssä. Korvaavalla työllä tuetaan kuntoutumista, työhön paluuta ja estetään syrjäytyminen ja siksi sen luonne on ensisijaisesti "kuntouttavaa". Toimintamallin suunnittelussa, valmistelussa ja viestinnässä on onnistumisen kannalta olennaista se, että kaikki osapuolet hyväksyvät asian ja ymmärtävät, mistä siinä on kyse. Toimintamallien onnistuminen edellyttää johdon, henkilöstöhallinnon, henkilöstöryhmien edustajien, työsuojelun ja työterveyshuollon kiinteää yhteistyötä ja avointa keskustelua henkilöstön työhyvinvoinnista, sairauslomista ja työhön paluuta tukevista toimista. Mallin onnistunut käyttöönotto edellyttää esimiesten valmennusta ja sitoutumista sekä henkilöstölle tiedottamista. PoSa perusti valmisteluun työryhmän; Sampo Salo, Heli Vikman, Liisa Hietaoja, Anne Vanhatalo, pääluottamusmiehet Superista Eija Ervelä ja Tehystä Ursula Vainionpää sekä työterveyslääkäri Teemu Lämsä Mehiläisestä. Salo ja Vikman edustavat myös työsuojelua. Työehtosopimukset lähtevät siitä, että kun työntekijä on toimittanut lääkärintodistuksen, jonka mukaan on työkyvytön työhönsä, työntekijällä on oikeus olla poissa työstä ja saada sairausajan palkka. Jos työntekijää ei ole todettu työkyvyttömäksi, vaan lääkäri on ainoastaan kirjoittanut todistuksen, jonka mukaan työntekijän työkykyyn liittyy rajoitteita, työntekijällä ei ole oikeutta

3 olla poissa työstä, vaan työntekijä ja työnantaja sopivat miten rajoitteet otetaan työssä huomioon joko korvaavana tai mukautettuna työnä. Korvaavaa työtä käytetään vaihtoehtoisesti Kelan osasairauspäivärahan tai Kevan ammatillisen kuntoutuksen kanssa. Kevan määrittely Työterveyslääkäri arvioi henkilön työkyvyn rajoitteet ja suosittelee joko korvaava tai mukautettua työtä kuntoutumisen edistämiseksi jäljellä olevan työkyvyn rajoissa. Työntekijä sopii yhdessä esimiehensä kanssa tarkoituksenmukaisista työtehtävistä. Korvaavalla työllä tarkoitetaan sitä, että työntekijä on sairauden tai tapaturman vuoksi estynyt tekemästä vakiintunutta työtään, mutta kykenee terveyttään tai toipumistaan vaarantamatta tekemään väliaikaisesti jotakin muuta kuin varsinaista omaa työtään. Korvaava työ voi olla mahdollisuus tutustua toisenlaisiin työtehtäviin. Korvaava työ on aina työtekijälle vapaaehtoinen valinta. Korvaava työ perustuu työntekijän ja työnantajan yhteiseen neuvotteluun ja työntekijän suostumukseen työkykynsä rajoitteiden mukaiseen työhön. Esimies tarjoaa korvaavana työnä mielekästä, työntekijän osaamista vastaavaa työtä. Esimies huomioi kelpoisuusehdot, mitkä määrittelevät ammatillisen osaamisen ja tarvittavan koulutuksen vaatimukset eri työtehtäviin. Työn suorituspaikka voi vaihdella. PoSassa määritellään korvaavan työn työtehtävät. Mukautettu työ on varsinaista omaa työtä työtehtäviä muokaten. Työntekijä ollessaan osin työkyvytön, hän tekee oman työsopimuksensa mukaista esimiehensä osoittamaa kevennettyä tai muokattua työtä eli osan omista työtehtävistään kuntoutumisensa aikana. Mukautetusta työstä työntekijä ei voi kieltäytyä.

4 Korvaavan /mukautetun työn hyötyjä: työntekijä saa työstä varsinaisen palkkansa työ ei kerrytä sairauspoissaolopäiviä työstä poissaoloa ei synny, työntekijän työpanos on käytössä työpaikalla niissä tehtävissä, mihin työkyky riittää sairauspoissaolojen kustannukset vähenevät - ellei palkata sijaista työntekijä voi oppia korvaavassa työssä uusia taitoja tai toimintatapoja tai keskittyä joihinkin työtehtäviin tavanomaista syvällisemmin korvaavan työn tekeminen edistää kuntoutumista ja työssä jatkamista sekä madaltaa työntekijän kynnystä palata aikanaan omaan työhön -> vahvistaa työhyvinvointia Työnantajan velvollisuudet; - työntekijän sairauden hoito, parantuminen tai kuntoutuminen eivät saa vaarantua työtä tehtäessä työ kuntouttaa ja edistää työhön paluuta, esimies antaa välittävää tukea - työnantaja huolehtii aina työpaikan työturvallisuudesta ja on arvioinut työn riskit - työnantaja on vakuuttanut kaikki työntekijät - esimies huolehtii menettelyn tasapuolisuudesta ja yhdenvertaisuudesta - esimies vastaa työtehtävien kelpoisuusehtojen noudattamisesta (osaaminen) - työnantaja on kuvannut työtehtävät ja esimies huolehtii mielekkyydestä ja merkityksestä - työnantaja on määritellyt työnkierron mahdollisuudet korvaavassa työssä - työnantaja on määritellyt etätyön toimintamallin (työtehtävät ja menettelyn) - toimintamalli tiedotetaan esimiehille, henkilöstölle ja työterveyshuoltoon - toimintamalli sisältyy perehdytysohjelmaan ja on nähtävänä työpaikalla - toimintamallin soveltamisesta palaute toimitetaan keskitetysti henkilöstösihteerille - kukin tulosalue voi asettaa vuosittain tavoitteen sairauspoissaolojen sijaan korvaavan /mukautetun työn päiville PoSan jokaisessa työyhteisöissä tulee luoda avoin toiminta- ja keskustelukulttuuri. Työpaikalla tulee pohtia yhdessä, mitä korvaava / mukautettu työ tarkoittaa meillä ja että siihen suhtaudutaan myönteisesti, jotta toiminta vakiintuu mahdollisuutena.

5 Korvaava / mukautettu työ menettely Toimintamalli EI koske omailmoitusta (flunssa, vatsatauti, migreeni enintään 3 pv). Korvaavan /mukautetun työn kesto on pääsääntöisesti yhdestä päivästä - 8 viikkoon. 1. Asiantuntijana työterveyslääkäri arvioi yksilöllisesti työntekijän toimintakyvyn ja mahdollisuudet tehdä työtä kuntoutumisensa aikana. Työterveyslääkäri kirjaa A-todistukseen työntekijän sairauspoissaolon/kuntoutumisen arvioidun ajan sekä työkyvyn rajoitteet ja lausuu soveltuuko työntekijä korvaavaan/mukautettuun työhön. Viikonlopun tai pyhien edellä voi jo lääkärikäynnillä soittaa esimiehelle työn järjestämisestä sopimiseksi. Hän voi ottaa kantaa myös työaikaan (kokoaikainen tai osa-aikainen työ). Jos sairauslomatodistus on tullut muulta kuin työterveyslääkäriltä, esimies velvoittaa tarpeen mukaan työntekijän käymään työterveyslääkärillä ja hankkimaan toisen kannanoton korvaavasta/mukautetusta työmahdollisuudesta. KVTES V luku 1 3 mom. soveltamisohje Lääkärin A-todistus muuttuu normaaliksi sairauslomatodistukseksi, mikäli korvaava/mukautettu työ ei toteudukaan tai työntekijälle tulee lisää työrajoitteita ja työnteko keskeytyy huonontuneesta työkyvystä johtuen. Tällöin työntekijän tulee käydä välittömästi työterveyslääkärillä uudessa työkyvyn arvioinnissa. 2. Työntekijä toimittaa välittömästi työterveyslääkärin lausunnon henkilökohtaisesti esimiehelleen ja neuvottelee hänen kanssaan työtehtävistä, työn aloittamisesta ja muista työjärjestelyistä. Lausunnon voi ilmoittaa myös puhelimitse ja sopia työssäolosta, esim. viikonlopun edellä. Vaihtoehtoisesti mikäli sairaus ajoittuu viikonlopulle niin myönnetään sairausloma, jos esimies ei ole tavoitettavissa työneuvotteluun. 3. Esimies tekee Dynastyn päätöksen, missä määrittelee työtehtävät, työn keston ja muut seikat, (korvaava työ / työntekijän suostumus tai mukautettu oma työ). Tarvittaessa määritellään työn tarkempi sisältö, työnteon paikka, etätyönä tehty työ tai toisen esimiehen työnjohdon alla oleva työ. Työntekijä on mahdollista sijoittaa joko omaan tai muulle tulosalueelle tehtävänimikkeen mukaisesti. 4. Esimies tiedottaa työyhteisöä työntekijän työn luonteen muuttumisesta määräajaksi, mutta ei kerro perusteita tai riko salassapitosäännöksiä. 5. Esimies toimittaa päätöksen tiedoksi työntekijälle ja sähköisesti palkkasihteerille ja henkilöstösihteerille. 6. Palkkasihteeri laittaa maksuun varsinaisen palkan oman työsopimuksen tai viranhoitomääräyksen mukaisesti. Aikaa ei kirjata sairauspoissaolona ESS:iin. On normaalia työssäoloa. 7. Esimies päättä erikseen palkkaako ko. ajalle sijaisen (kokoaikaisesti vai osa-aikaisesti), jos työntekijän rajoittunut työpanos ei riitä työstä suoriutumiseen tai työn mitoitus

6 edellyttää työpaikalle täyttä työpanosta (määräaikaisen työsopimuksen ESS perusteena 06= muu peruste). 8. Esimies seuraa työssä suoriutumista. Korvaavan/mukautetun työn keskeyttäminen on mahdollista esim. akuutti sairastuminen tai työterveyshuollon muu arvio muuttuneesta terveystilanteesta. Työntekijä hankkii työterveyshuollosta uuden todistuksen työkyvystään ja se kirjataan järjestelmiin sairauslomana. 9. Määräajan jälkeen työntekijä palaa kuntoutuneena omaan työhönsä. 10. Mikäli työntekijä ei suostu korvaavaan työhön, hän jää normaalisti sairauslomalle (uusi todistus). Esimies tekee kirjauksen ESS:iin. Mehiläinen kirjaa omaan järjestelmään. 11. Henkilöstösihteeri tilastoi saamistaan päätöksistä vuositilaston toimintamallin mukaisista päivistä. Tilastotiedot kirjataan henkilöstötilinpäätökseen. PoSassa on määritelty eri tulosalueilla korvaavan tai mukautetun työn työtehtävät ja niiden edellyttämät kelpoisuudet ja niistä on tiedotettu työterveyshuoltoon (liite). Kaikessa tiedonvälityksessä noudatetaan Tietosuojan säännöksiä ja ohjeita sekä Yksityisyyden suoja työelämässä lakia. Toimintamalli astuu voimaan lukien ja tiedotetaan henkilöstölle esimiesten toimesta. Hyväksytty; Jory YT , ja Esimiespalaveri Työryhmätyöskentely ja Yhtymähallitus / hv

7 POSAN KORVAAVA / MUKAUTETTU TYÖ Liite Useissa tehtävissä on sellaisia yleisiä työtehtäviä, joita useampi työntekijä voi suorittaa ilman erityiskoulutusta ja riittävä perehdytys sekä työhön opastus tarvittaessa. Yleiset tehtävät: - toimistorutiinit - arkistointi - asioiden kirjaaminen - asioiden valmistelussa avustaminen, tiedon hankinta - hankintojen valmistelu - suunnitelmien laadinta, asiakirjojen päivitys - tilastointi, raportit - materiaalin, esitteiden, lomakkeiden, oppaiden valmistus - tietojärjestelmien päivitys tai ylläpito, Laatu järjestelmän päivitys - toimitilojen siistiminen ja järjestely - varastojen täydennys ja järjestäminen - koulutus tai kouluttautuminen - perehdyttäminen - toisen työhön tutustuminen - työhön ohjaus (sijainen tai opiskelija) - puhelinneuvonta, palveluneuvonta ja asiakasohjaus - projektityö, hanketyö ja kehittäminen Kussakin ammattitehtävässä on erityistehtäviä, joissa edellytetään tiettyä kelpoisuutta. Tukipalvelut Tehtävänimikkeet; hallinto-, henkilöstö- toimistosihteeri, tietojärjestelmäasiantuntija, vahtimestari, huoltomies, ruokapalvelu- ja puhtauspalvelujen päällikkö, ruokapalveluesimies, keittäjä, laitoshuoltaja Perhe- ja aikuispalvelut Tehtävänimikkeet; toimistosihteeri, osastosihteeri, terveyspalvelu- ja sosiaalipalvelupäällikkö, lähihoitaja, jalkojen hoitaja terveydenhoitaja, diabeteshoitaja, muistikoordinaattori, palveluohjaaja, sosiaaliohjaaja, sosiaalityöntekijä, perhetyöntekijä, puheterapeutti, psykologi, perheneuvoja, lastenvalvoja, psykiatrinen sairaanhoitaja, ohjaaja, kuntouttavan työtoiminnan ohjaaja, kuntoutusohjaaja, henkilökohtainen avustaja

8 Vanhuspalvelut Tehtävänimikkeet; toimistosihteeri, asumispalvelu- ja avopalvelupäällikkö, palveluneuvoja, palveluohjaaja, hoitoapulainen, kotiavustaja, lähihoitaja, sairaanhoitaja, vastaava hoitaja Vanhuspalvelun asiakastyö, esimerkinomainen luettelo; - palveluneuvonta puhelimitse - palveluneuvontakäynti asiakkaan kotiin - avustavat työt yksiköissä, työpari kotihoitokäynnillä - avustaminen päivätoiminnassa - omaishoidon hoitajien hyvinvointikäynti - toimintakykykäynti - virkistyskäynti asiakkaan luokse esim. pelien pelaaminen, lehden luku, netin opettaminen - virkistyshetki kerhotiloissa ryhmälle - virkistysaktiviteetin suunnittelu lukujärjestykseen - toimintakykytestin tekeminen - gerontologisen kokonaisarvioinnin tekeminen asiakkaalle - asukkaan syöttäminen - yhteenveto arviointi tuloksista - tiedon kerääminen hoito- ja palvelusuunnitelman tekemiseen tai päivittämiseen - hoito- ja palvelusuunnitelman päivittäminen - kukkien hoito Erityispalvelut Tehtävänimikkeet; terveyskeskuslääkäri, terveyskeskushammaslääkäri, osastosihteeri, osastonhoitaja, laitoshuoltaja, välinehuoltaja, lähi- ja perushoitaja, geronomi, hygieniahoitaja, kotiuttamishoitaja, puheterapeutti, toimintaterapeutti, sairaanhoitaja, röntgenhoitaja, fysioterapeutti, kuntoutusohjaaja, suuhygienisti, hammashoitaja Hoitotyö; esim. palveluneuvonta puhelimitse, avustavat työt työyksikössä ja työparina toimiminen, tulosten yhteenveto ja arviointi, tiedon kerääminen suunnitelman tekemiseen ja suunnitelman päivitys Lääkärityö; esim. reseptien uusiminen, toimistotyöt, todistukset, lausunnot Ympäristöpalvelut Tehtävänimikkeet; terveystarkastaja, ympäristötarkastaja, eläinlääkäri, valvontaeläinlääkäri Ei korvaavia työtehtäviä. Mukautettu työ on mahdollinen.