OSASAIRAUSPÄIVÄRAHA - TUKEE TYÖHÖN PALUUTA JA TYÖSSÄ JATKAMISTA

Transkriptio

1 OSASAIRAUSPÄIVÄRAHA - TUKEE TYÖHÖN PALUUTA JA TYÖSSÄ JATKAMISTA Kuva: Helmi Ruohio Vuorinen Helena, Haapanen Ari, Jahkola Antti, Joensuu Matti, Kivistö Sirkku. Sosiaali- ja terveysministeriön rahoittama tutkimushanke 38/TAO/TUKE/2008 Työterveyslaitos Topeliuksenkatu 41 a A, Helsinki, puh , faksi , Y-tunnus ,

2 2/8 Osasairauspäiväraha tukee sairauslomalla olevan henkilön työhön paluuta ja työssä pysymistä Osasairauspäiväraha on vapaaehtoinen etuus sekä työntekijälle että työnantajalle. Osa-aikaisen työn tehtävät räätälöidään työkykyä vastaavaksi. Etuutta voi hakea sekä työntekijä että yrittäjä/omaa työtä tekevä. Henkilön tulee palata omaan työhönsä ja etuusjakson jälkeen hänen tulisi palata entiseen kokoaikaiseen työhönsä. Monilla työpaikoilla työjärjestelyt ovat mahdollisia, mutta aivan kaikki työpaikat eivät pysty muokkaamaan työtehtäviä. Esimiehen ja työntekijän yhteydenpito sairauspoissaolon aikana edistää työhön paluuta. Työterveysneuvottelu auttaa työjärjestelyjen suunnittelua, mukana ovat työhön palaava henkilö, hänen esimiehensä ja työterveyshuolto. Työterveyshuollon tehtävänä on arvioida työkyky ja työkyvyttömyys. Esimies arvioi, aiheuttaako työhön palaaminen vaaraa itselle tai muille. Esimiehen tehtävänä on työjärjestelyjen suunnittelu ja organisointi sekä työyhteisön kokonaistilanteen huomiointi. Työyhteisöä informoidaan osasairauspäivärahakauden aikaisista järjestelyistä. Työntekijä ja työnantaja sopivat, kuka kertoo ja mitä kerrotaan. Palaajan työkykyisyyttä tulisi arvioida realistisesti, mihin hän oikeasti pystyy ja mihin ei. Osasairauspäivärahakauden aikaisten työtehtävien tulisi olla mielekkäitä.

3 3/8 Osasairauspäivärahan kriteerit alkaen Etuutta voi käyttää sairausvakuutuksen mukaan vakuutettu vuotias palkansaaja ja yrittäjä. Yrittäjällä tulee olla YELtai MYEL-vakuutus osasairauspäivärahan alkaessa ja koko sen keston ajan. Henkilö on työkyvytön omaan tai läheisesti siihen verrattavaan työhön. Työolot tunteva lääkäri arvio, pystyykö henkilö terveyttään ja toipumistaan vaarantamatta hoitamaan osan kokoaikatyön tehtävistään. Henkilöllä tulee olla kokopäivätyö työehtosopimuksen tai työehtolain mukaisesti välittömästi ennen työkyvyttömyyden alkamista. Kokoaikatyön kestolle ennen sairauslomalle jäämistä ei ole asetettu vaatimuksia. Välittömästi ennen osasairauspäivärahakautta on kokopäiväinen poissaolo 1+9 päivää eli sairastumispäivä ja sitä seuraavat yhdeksän arkipäivää. Osasairauspäivärahakauden pituus on päivää yhdessä tai useammassa jaksossa samasta tai eri sairaudesta. Enimmäisaika lasketaan 2 vuoden ajalle. Jos henkilö on välillä 12 kk töissä, enimmäisajan laskeminen aloitetaan alusta. Jos työnantaja maksaa osasairauspäivärahakauden aikana työntekijälle täyttä palkkaa, Kela voi maksaa osasairauspäivärahakorvauksen työnantajalle.

4 4/8 Osasairauspäivärahakauden aikaiset työjärjestelyt Työaika vähentyy % normaalista kokoaikaisesta työajasta. Työn vähentyminen voi olla päivittäistä tai viikottaista, mutta muukin työaikajärjestely on mahdollista. Työntekijä palaa osa-aikatyöhön omalle työpaikalleen. Hän voi tehdä osa-aikaisesti kaikkia tai osaa omista työtehtävistään. Jos hän ei terveydentilansa vuoksi kykene niitä tekemään, hän voi työnantajansa kanssa sopia myös muista työtehtävistä osasairauspäivärahakauden ajaksi. Työntekijä ja työnantaja laativat määräaikaisen työsopimuksen osasairauspäivärahakauden ajaksi. Työsopimuksessa sovitaan työajasta, työtehtävistä osasairauspäivärahakauden aikana sekä maksettavasta palkasta. Palkka voi olla täysi palkka tai työaikaa vastaava palkka. Työnantajan on arvioitava, kykeneekö työntekijä suorittamaan työnsä aiheuttamatta vaaraa itselleen ja muille työpaikalla olijoille. Osasairauspäivärahan asema suhteessa sairauspäivä- ja kuntoutusrahaan Osasairauspäivärahakauden pituus on päivää yhdessä tai useammassa jaksossa samasta tai eri sairaudesta 2 vuoden aikana. Jos henkilö on välillä 12 kk töissä, enimmäisajan laskeminen aloitetaan alusta. Jos työntekijä sairastuu kesken osasairauspäivärahakauden, hänellä on oikeus siirtyä takaisin sairauspäivärahalle. Osasairauspäiväraha ei vaikuta sairauspäivärahan enimmäisaikaan (300 päivää). Edeltävä kuntoutusrahan saaminen ei ole este osasairauspäivärahan käytölle. Osasairauspäivärahalta voi siirtyä kuntoutusrahalle ja sieltä jälleen osasairauspäivärahalle, mikäli etuus on myönnetty k.o. ajanjaksolle.

5 5/8 Osasairauspäivärahan hakemiseen tarvittavat asiakirjat ja lomakkeet Lääkärintodistus B. Työterveyslääkäri tai muu työolot tunteva lääkäri laatii lausunnon, jossa esitetään perustelut sairausvakuutuslain mukaiselle työkyvyttömyydelle. Lisäksi osasairauspäivärahaa koskevan jakson osalta arvioidaan toimintakykyä, voiko henkilö palata tekemään osaa työtehtävistään terveyttään ja toipumistaan vaarantamatta. Kelan lomake SV8. Työntekijän oma hakemus etuuden hakemista varten. Lomakkeeseen kuvataan sairauden aiheuttama haitta työssä selviytymisessä. Määräaikainen työsopimus tai tiedot kirjataan Kelan SV8-lomakkeeseen. Osasairauspäivärahahakemuksen liitteenä on työnantajan ja työntekijän välinen työsopimus, jossa on sovittu työajasta, maksettavasta palkasta sekä työtehtävistä osasairauspäivärahakauden aikana. Kelan lomake SV8. Mikäli työnantaja maksaa osa-aikatyön mukaista osapalkkaa, tiedot palkasta ja työsopimuksesta voidaan merkitä SV8- lomakkeelle. Kelan lomake Y17 Jos työnantaja maksaa täyttä palkkaa osa-aikatyöskentelyn ajalta, työnantaja täyttää tuolloin Kelan lomakkeen "Ilmoitus työnantajan maksamasta palkasta" (Y17), jolloin Kela maksaa osasairauspäivärahan työnantajalle.

6 6/8 Työjärjestelyissä huomioitavia kuormitustekijöitä ja rajoitteita 1. Fyysiset tekijät Tarvitaanko työpisteen mitoitusta, säätöä, apuvälineitä? Ovatko koneet ja laitteet tarkoituksenmukaisia? Onko työ fyysisesti raskasta? Esim. jatkuva istuminen tai seisominen. Liittyykö työhön nostamista? Esim. kg-rajoitus nostamiseen yksin- tai parityössä. Onko toistotyötä? Onko työssä hankalia asentoja? Esim. kyykistely, konttaaminen, kumartelu, ahtaissa tiloissa tai tikkailla työskentely. Onko työssä haittaavia lämpöolosuhteita? Kylmää, kuumaa, kosteutta? Onko työ fyysisesti pakkotahtinen tai kiireinen? Onko tarvetta työn tauotukseen ja työtahdin muuttamiseen? 2. Psyykkiset ja sosiaaliset tekijät Onko työ psyykkisesti pakkotahtinen tai kiireinen? Onko tarvetta työn tauotukseen ja työtahdin muuttamiseen? Voiko itse vaikuttaa työntahtiin? Ovatko työn tavoitteet, vaatimukset ja vastuut kohtuulliset? Onko työssä ihmissuhdekuormitusta asiakkaiden kanssa tai työtovereiden kanssa? Esim. kyky asiakaspalvelutyöhön, sietääkö ristiriitoja, kyky sovitella, neuvotella. Tarvitaanko työssä keskittymistä useaan eri asiaan samanaikaisesti? Työjärjestelyissä huomioitavia kuormitustekijöitä ja rajoitteita. 3. Muuta Tarvitaanko kokonaiskuormituksen arviointia? Onko työympäristössä muita altisteita, jotka tulee ottaa huomioon? Esim. kaasut, pölyt kemikaalit, melu, tärinä, tarttuvat taudit. Työaikajärjestelyjen tarve? Mitkä ovat suositukset työpäivän pituuteen tai työpäivien jaksotukseen? Sopiiko yötyö tai vuorotyö?

7 7/8 Muita huomioitavia seikkoja? Esim. onko lisäkoulutustarvetta? Osasairauspäivärahan käyttöä edistäviä tekijöitä Työpaikka ja työterveyshuolto ovat yhdessä laatineet työkyvyn ylläpitämiseen ja sairauspoissaolojen seurantaan liittyviä toimintatapoja. Esimerkiksi on sovittu siitä, että työterveyshuolto saa tiedot myös muualta kirjoitetuista sairauslomista. Työpaikalla yhdessä sovitut menettelytavat auttavat osasairauspäivärahan sujuvaa käyttöönottoa ja varmistavat kaikkien työntekijöiden tasapuolisen ja oikeudenmukaisen kohtelun. Yksilöllinen työjärjestelyjen suunnittelu tehdään työntekijän, työnantajan ja työterveyshuollon yhteistyönä. Osa-aikaisen työjärjestelyn aikana työssä selviytymistä seurataan. Esimiehen ja työterveyshuollon antama tuki ovat tärkeitä. Työssä selviytymistä ja terveyttä seurataan osasairauspäivärahajakson jälkeenkin. Tällä varmistetaan se, että palaajan työkyky säilyy myös pidemmällä aikajänteellä hyvänä. "Ainakin minä koen henkilökohtaisesti, että minulle tämä osasairauspäiväraha on ollut todella tärkeätä, koska oikeasti mietin sitä, päättyykö minun työura tähän", kommentoi osasairauspäivärahaetuuden saaja.

8 8/8 Osasairauspäivärahan käyttäjien kokemukset myönteisiä Kokemukset osasairauspäivärahasta ovat pääosin olleet myönteisiä. Osasairauspäivärahaa saaneista henkilöistä 80 % koki etuuden edistäneen toipumista jonkin verran tai paljon. Vaikutus toipumiseen % vastaajista edisti paljon, 2 edisti jnk verran, 3 ei vaikuttanut, 4 haittasi jonkun verran, 5 haittasi paljon Miten osasairauspäivärahakausi mielestäsi vaikutti toipumiseesi? Lähde:Kausto J, Virta L, Joensuu M ym: Osasairauspäiväraha Suomessa. Etuutta saaneiden kokemuksia ja työhön paluu. Sosiaali- ja terveysturvan selosteita 2009:67. Kela, Helsinki Kolmasosa diagnooseista on ollut tuki- ja liikuntaelinsairauksia, kolmasosa mielenterveyden häiriöitä ja kolmasosa muita sairauksia, kuten esim. kasvaimet. Osasairauspäivärahaa käyttäneiden ja terveydenhuollon ammattilaisten käsityksen mukaan etuutta voi käyttää minkä tahansa sairauden yhteydessä. Lisätietoa: - Vuorinen Helena, Haapanen Ari, Jahkola Antti, Joensuu Matti, Kivistö Sirkku: Tukea työhön paluuseen ja työssä jatkamiseen. Osasairauspäivärahan tavoitteet, etuuden käyttöönotto ja jatkon haasteet. Työympäristötutkimuksen raporttisarja 2010:49. Työterveyslaitos, Helsinki ja tyokyky/sairauspoissaolo /osasairauspaivaraha /sivut/default.aspx sairastaminen - osasairauspäiväraha