Selvitys kolmiportaisen tuen toteutumisesta varhaiskasvatuksessa

Transkriptio

1 1 Selvitys klmiprtaisen tuen tteutumisesta varhaiskasvatuksessa Sumenkielinen varhaiskasvatus Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunta

2 2 1. Selvityksen taustaa Espn varhais- ja petuslautakunta n pyytänyt helmikuussa 2014 selvitystä klmiprtaisen tuen timivuudesta Espssa. Peruspetuksen salta asiasta n tehty selvitys Peruspetuslain mukainen klmiprtainen tuki kskee varhaiskasvatuksessa vain esipetusta. Sumenkielisellä varhaiskasvatuksella li lautakunnan selvityspyynnön aikaan alitettu arviintikysely klmiprtaisen tuen tteutumisesta kk varhaiskasvatuksessa. Selvityspyyntöön vastaamiseen saatiin lisäaikaa syksyyn Klmiprtaisen tuen esipetusta hjaavina asiakirjina vat lleet hyväksytyn Esipetuksen petussuunnitelma (luvut 4-5.2), jnka käyttöön kaikki Espn esipetuksen lastentarhanpettajat perehdytettiin keväällä Samana vunna uudistettiin kk varhaiskasvatusta kskevat Ssiaali- ja terveyslautakunnan vunna 2006 päättämät Erityistä tukea tarvitsevien lasten päivähit Espssa - järjestämisen periaatteet. Kasvun ja ppimisen tuki varhaiskasvatuksessa - järjestämisen periaatteet päätettiin lautakunnassa Sumenkielinen varhaiskasvatus tti käyttöön vuden 2012 alusta alkaen klmiprtaisen tuen kk varhaiskasvatuksessa peruspetuslain suuntaisesti. Kk varhaiskasvatuksen henkilöstö (kunnallinen ja stpalvelu) perehdytettiin palvelualueilla vuden 2012 aikana perehdytyssuunnitelman mukaisesti. Muun muassa yleisen tuen kulutusta pedaggisen tuen vahvistamiseksi järjestettiin laajasti kk henkilökunnalle. Knsultivat erityslastentarhanpettajat (keltt) timivat tukea tarvitsevien lasten prsessien keskiössä. Aiemmin knsultivan erityislastentarhanpettajan työ painttui nykyistä enemmän tukea tarvitsevien lasten ja hultajiensa hjaamiseen tukitimien piiriin, yksittäisten lasten ja tiimien hjaamiseen ja esipetuksessa lasten kuluvalmiuden arviimiseen. Aiemmin he timivat nykyistä enemmän myös erilaisissa työryhmissä, kkuksissa ja kulutuksissa. Tuen järjestämisen uusissa periaatteissa keltjen työtä n suunnattu vastaamaan entistä paremmin lapsiryhmien henkilökunnan hjaamisen haasteisiin lasten tukemisessa ja yhteistyössä hultajien kanssa. Keltjen työtä n paintettu nyt entistä vahvemmin henkilökunnan saamisen tukemiseen ja kasvun ja ppimisen tuen sekä pedaggisen että erityispedaggisen saamisen jakamiseen man alueensa varhaiskasvatusyksiköissä. Päiväkteihin lutiin knsultaatirakenteet ja jkaisessa varhaiskasvatuksen yksikössä timii jhtajan alaisuudessa pedaggiset ryhmät keltn ja jhtajan työparityöskentelyyn perustuen. Knsultivan erityislastentarhanpettajan työssä painttuu uuden erityispedaggisen tiedn välittäminen ja menetelmien mallintaminen henkilöstölle. Ennaltaehkäisevyyttä ja etenkin alle 3 -vutiaiden lasten tukemista n vahvistettu. Myös tukea tarvitsevien lasten kuluplun suunnittelu peruspetuksen ja hultajien kanssa n lisääntynyt keltjen työssä. Järjestämisen periaatteiden uudistamisen myötä knsultiville ja resurssierityislastentarhanpettajille suunnatun vuden mittaisen täydennyskulutuksen pääpain li järjestämisen

3 3 periaatteiden mukaisen keltn työn uusissa paintuksissa. Samin esimiesten pedaggisen jhtamisen täydennyskulutuksiin n lisätty ma suutensa kasvun ja ppimisen tuen jhtamisesta. Tuen järjestämisen periaatteita kskevia yhteistyöprsesseja n tarkennettu kuluvan kahden vuden aikana, jtta lasten tuen tarpeen arviiminen ja tukitimien khdentuminen npeutuisi ja paranisi. Prsessit n kuvattu ja timintahjeet tettu käyttöön palvelualueilla ja varhaiskasvatusyksiköissä. Kasvun ja ppimisen tuen ryhmätyötilan (Sharepint) käyttöön ttaminen n vahvistanut avimuutta ja tiednvaihta varhaiskasvatuksessa. Dkumentit ja muistit vat käytettävissä ja ajan tasalla. 1.1 Varhaiskasvatuksen yhteistyö Perhe- ja ssiaalipalvelujen kanssa Eri ikäryhmille suunnattujen neuvlan määräaikaistarkastusten yhteydessä yhteistyö hultajien ja neuvlan kanssa n kattavaa. Tukea tarvitsevista lapsista laaditaan neuvlan määräaikaistarkastuksiin yhteistyössä hultajan kanssa kuvaus lapsen tilanteesta varhaiskasvatuksessa ja neuvlasta saadaan myös palaute lapsen päivähitpaikkaan. Kaikkien 4 -vutiaiden lasten hyvinvintitarkastukset (Hyve4 -tarkastus 2012 alkaen) tiednsiirtineen tehdään yhteistyönä: varhaiskasvatuskeskustelu hultajien kanssa ja terveydenhitajan lapsen neurlginen Lene-arviinti sekä lääkärintarkastus. Lasten terapiapalvelujen kanssa lasten kuntutustyöryhmätyötä n uudistettu ja lapsen tuen tarpeet arviidaan yhteistyössä hultajan, lääkärin, varhaiskasvatuksen ja muiden lapsen tukemiseen sallistuvien tahjen kanssa. Lasten kuntutuspalvelujen psyklgien knsultaati sekä tuki tudaan lapsen hitpaikkaan ja hultajille. Lasten psykiatrisen avhultyksikön knsultaati n käytettävissä ennakivasti ilman perheen asiakkuutta keväästä 2014 alkaen. Vammaispalvelujen kanssa mnialaista tukea tarvitsevien lasten erityishultna tapahtuvan päivähidn prsessit n yhtenäistetty vuden 2013 aikana. Lastensujelun kanssa yhteistyö- ja knsultaatirakenteita muun muassa lastensujelutarpeen arviinnissa n myös vahvistettu vuden 2014 aikana. 1.2 Sumenkielisen petuksen kanssa tehtävä kehittämistyö Tukea tarvitsevien kululaisten aamu- ja iltapäivätiminta sekä pidennetyn ppivelvllisuuden prsessit n uudistettu vunna Esi- ja peruspetuksen siirtymävaiheen ja tukipalvelujen yhteistyörakenteita n täsmennetty. Esipetuksen ppilashulln rakenteet alkaen, palvelujen khdentaminen ja suunnitelma n tehty yhteistyössä. Tämän lisäksi meneillään leva kulujen väestövastuumallin mukainen erityispetuksen ppilaaksitn suunnittelu n käynnistynyt yhteistyössä. Siirtymävaiheisiin liittyviä prsesseja, kuten starttipetus, pidennetyn ppivelvllisuuden ja valmistavan esipetuksen prsesseja kehitetään yhteistyössä. Lisäksi tulsyksikköjen yhteistyörakenteita esipetuksen salta n tarkennettu kuluvan vuden aikana. 1.3 Siirtymävaihe esipetukseen Tiet varhaiskasvatuksessa levista lapsista täydentyy vusi vudelta lasten havainninnin, varhaiskasvatussuunnitelmien ja tukitimisuunnitelmien kautta ja välittyy esipetukseen ja

4 4 edelleen peruspetuksen siirtymävaiheissa. J tällöin tetaan humin mahdllisuuksien mukaan lapsen spivan kulumudn suunnittelu lähikulussa. Kuvi 1. Täydentyvä ja tarkentuva lapsikhtainen tiet kasvun ja ppimisen jatkumssa Varhaiskasvatuksessa lasten tuen tarve arviidaan heti tuen tarpeen ilmetessä yhteistyössä hultajien, neuvlan, lääkärin, lasten terapiapalvelujen ja knsultivien erityislastentarhanpettajien kanssa (lasten kuntutustyöryhmä ja lapsen tuen suunnitteluryhmät). Esipetukseen tulevien lasten tuen tarpeet n arviitu kattavasti j 4- vutiaana, kun neuvla ja varhaiskasvatus yhdessä hultajien kanssa arviivat lapsen kehitystä ja hyvinvintia. Seuranta jatkuu lisäkäynteinä tarvittaessa 5 -vutiaana ja lasten tarvitsema tuki arviidaan ennen lapsen siirtymistä esipetukseen. Tukitimien khdentuminen tapahtuu kk varhaiskasvatuksessa tuen järjestämisen periaatteiden mukaisesti. 1.4 Esipetusvuden aikana Kuusivutiaiden ikälukka n lähes Sumenkielisen varhaiskasvatuksen järjestämänä 136 esipetusyksikössä n lapsia 2136 ja sumenkielisen petuksen järjestämänä 24 esipetusyksikössä 872, (lukuvusi ). Tuen tarpeen ilmetessä esipettaja keskustelee hultajien kanssa lapsen tuen tarpeesta ja lapsen ppimissuunnitelmasta (Leps). Lapsen edistymistä ja tuen tarvetta arviidaan yhdessä säännöllisesti esipetusvuden aikana. Kuluvalmiuden arviinti tapahtuu sekä pedaggisena arviintina että yhteistyössä lasten terapiapalvelujen kanssa. Kk ikälukkaa kskevasta kuluvalmiusarviinnista luvuttiin sen jälkeen, kun Laki peruspetuksen muuttamisesta 642/2010 (klmiprtainen tuki) tuli vimaan ja lakiin liittyvät petussuunnitelmat tettiin käyttöön Kuluvalmiusarviinti kk ikälukkaa

5 5 kskevana jukktutkimuksena ei llut enää uuden lain hengen mukainen. Lisäksi testaaminen vei khtuuttmasti aikaa varsinaisesta työstä lasten kanssa sekä psyklgeilta, esipettajilta että knsultivilta erityslastentarhanpettajilta. Jukktutkimusten perusteella tiedettiin, että nin 15 % ikälukasta tarvitsi rakenteellisia tukitimia esipetuksesta kuluun siirtymävaiheessa. Näistä syistä aiempaa timintamallia muutettiin ennakivampaan suuntaan. 1.5 Tulevan kuluvuden ennakiminen Esipetusvuden alussa esipettajat, knsultivat erityislastentarhanpettajat sekä alueelliset erityispettajat arviivat kulutulkkaiden erityisen tuen tarpeen (kulujen väestövastuumalli 2014). Psyklgit vat mukana niiden lasten kuluvalmiuden arviinnissa, jtka tarvitsevat psyklgisia tutkimuksia ja päätökset esimerkiksi starttipetusta varten. Syyskauden lppupulella psyklgit arviivat lapsen yksilöllisten tutkimusten tarpeet ja lisäksi vielä alkuvunna he arviivat lasten tuen tarpeet kuluun siirtymiseksi (psyklgiset, yksilölliset kuluvalmiustutkimukset). Tehstetun tuen piirissä leville lapsille esipettaja tekee pedagginen arvin tehstetun tuen jatkumiseksi tai tarvittaessa pedagginen selvityksen erityisen tuen alkamiseksi kulussa. Kaikissa arviinneissa tehdään kasvatuskumppanuuteen kuuluvaa luttamuksellista yhteistyötä hultajien kanssa. Sumenkielisen petuksen järjestämässä esipetuksessa tuen tarpeen arviinti esipetusvunna arviidaan vastaavissa rakenteissa. Yksityisen hidn tuen päiväkdeissa n vusittain 6 -vutiaita lapsia, jtka eivät le sallistuneet esipetukseen, nin 200. Tämän lisäksi nin 200 lasta tulee kuluun suraan ktihidsta, kerhista tai tisista kunnista. Näiden lasten tuen tarve tulee usein esille vasta kuluvuden alkaessa. Osassa seurakuntien kerhista siirtyy kuvaus lapsesta kuluun hultajien niin halutessa. Muista kunnista mahdllisesti siirtyy tieta kuluun esipetussuunnitelmien kautta. 1.6 Kasvun ja ppimisen tuen järjestämisen periaatteiden arviinti Kasvun ja ppimisen tuen järjestämisen periaatteet vat lleet käytössä nyt kaksi vutta. Niiden timivuutta halutaan tutkia ja arviida jatkkehittämistä ajatellen. Arviintia varten tteutettiin kysely varhaiskasvatuksessa eri khderyhmille ja hultajille. Kyselyjen kautta haluttiin saada tieta klmiprtaisen tuen timivuudesta ja siitä, miten klmiprtaisen tuen tteuttaminen n llut henkilökunnalle mahdllista perehdytysten, eri prsessikuvausten ja hjeistusten avulla. Lisäksi n kysytty hultajien kkemuksia lastensa saaman tuen järjestämisestä. Arviinnin tavitteena n myös saada tieta timenpide-ehdtusten lumiseksi ja klmiprtaisen tuen timivuuden parantamiseksi kk varhaiskasvatuksessa. Arviinnin ensimmäinen vaihe tteutettiin kyselynä varhaiskasvatuksen kk henkilökunnalle helmikuussa Arviinnin tinen vaihe tteutettiin syys- lkakuussa 2014, jllin kyselyn khderyhmää laajennettiin, päiväkdin jhtajiin, palveluhjaajiin, hultajiin sekä erikseen tarkennettuna esipettajille.

6 6 Erityisesti esipettajien ja hultajien kyselyjen tulksia n hyödynnetty tätä selvitystä tehtäessä ja tarkempi analysinti kknaisuudessaan n tarkitus saada valmiiksi kuluvan vuden lppuun mennessä. Kevään 2015 aikana tulkset arviidaan jatktimenpiteitä varten ja tarvittaessa tudaan lautakunnan päätettäväksi. Espn kyselyjen tulkset sekä pääkaupunkiseudun ja kuuden suurimman kunnan kehittämisajatusten phjalta tarkennetaan myös klmiprtaisen tuen järjestämisen rakenteet ja timenpiteet varhaiskasvatuksessa. Samalla tetaan humin tulevien uudistusten ja lainsäädännön edellyttämät timenpiteet, kuten esipetuksen velvittavuus ja petussuunnitelman muuts Klmiprtainen tuki esipetuksessa Espssa esipetukseen kuusivutiaiden ikälukasta sallistuu nin 96 %. Viimeisin kasvun ja ppimisen tuen vusitilast (julukuu 2013) n lukuvudelta , jllin sumenkielisen varhaiskasvatuksen järjestämässä esipetuksessa li yhteensä 2072 lasta. Heistä kasvun ja ppimisen klmiprtaista tukea tarvitsevia li yhteensä 338 lasta (16,3 %). Tehstetun tuen rakenteellisia tukitimia saavien lasten suus vunna 2013 li nin 9 % (180 lasta) kaikista sumenkielisen varhaiskasvatuksen järjestämään esipetukseen sallistuvista lapsista. Alle esipetusikäisten tehstettua tukea tarvitsevien suus n nin 5 %, kun 0-5 -vutiaista varhaiskasvatukseen sallistuu nin 70 %. Yleinen tuki Yleinen tuki tteutuu pedaggisena tukena kaikille varhaiskasvatuksessa leville lapsille jk lapsen varhaiskasvatussuunnitelman tai esipetuksen ppimissuunnitelman mukaisesti. Mikäli yleinen tuki ei le riittävää lapselle esipetuksen aikana, tuen tarve arviidaan (pedagginen arvi). Tällöin varmistetaan, nk kaikkia yleisen tuen pedaggisen tuen mutja käytetty riittävän tehkkaasti. Mikäli tuki ei le llut tehstamisesta hulimatta riittävää, lapselle suunnataan rakenteellisia tukitimia tehstettuna tukena. Muualta kuin Espn varhaiskasvatuksesta esipetukseen tulevien lasten tarpeisiin kiinnitetään erityistä humita. Esipettaja laatii lasten esipetuksen ppimissuunnitelmat ja mahdlliset pedaggiset arviit lapsen tehstetun tuen tteuttamiseksi esipetusvunna ja kuluun siirtymistä varten. Tehstettu tuki Tehstettua tukea tarvitsevista lapsista sa vi siirtyä tehstetun tuen ryhmiin tai he saavat resurssierityislastentarhanpettajan tai ryhmäavustajan tukea massa ryhmässään. Espssa tehstettua ja erityistä tukea tarvitseville lapsille khdennetaan rakenteellisia, tehstetun tuen tukitimia lähipalveluna eri pulilla Espta: 12 pienennettyä ryhmää (15 lasta), 60 integritua ryhmää (12 lasta) ja 3 erityisryhmää (6-8 lasta) eli yhteensä 75 tehstetun tuen ryhmää. Integriduissa - ja erityisryhmissä pettajina n erityislastentarhanpettajia. Osa näistä ryhmistä n myös esipetusryhmiä. Muita rakenteellisia tukitimia vat ryhmäavustaja, lisähenkilökunta tai jissakin tapauksissa muu ryhmäkn pienentämien.

7 7 Vakinaisissa tehtävissä timivia avustajia n yhteensä 71 ja lisäksi määräaikaisia avustajia n yhteensä runsaat 13 henkilötyövutta. Uutena mallina varhaiskasvatuksessa tehstetun tuen ryhmien tuki n muutettu päiväktien resurssierityslastentarhanpettajan tueksi. Resurssierityislastentarhanpettaja (relt) timii kk päiväkdin erityispedaggisena asiantuntijana ja n kaikkien päiväkdin ryhmien tukena. Hän ei sisälly päiväkdin tavanmaiseen henkilöstömititukseen. Vunna 2014 Sumenkielisessä varhaiskasvatuksessa työskentelee yhteensä 9 relta. Erityinen tuki: Espn esipetuksen petussuunnitelmaan n määritelty, että erityisen tuen päätökset esipetuksessa khdentuvat pääsääntöisesti pidennetyn ppivelvllisuuden 5- ja 6 -vutiaille lapsille. He saavat erityispedaggista hjausta ja heille laaditaan henkilökhtainen petuksen järjestämistä kskeva suunnitelma (HOJKS). 3. Klmiprtaisen tuen tteutumisen arviintia 3.1 Lasten esipetuksesta kuluun siirtymävaiheen tarkastelua Espssa n seurattu kahden viimeisimmän lukuvuden ajan lasten tuen jatkumista esipetuksesta ensimmäiselle lukalle. Seuranta n tteutettu siten, että Effica - asiakastietjärjestelmästä n pimittu kaikki ne sumenkielisen varhaiskasvatuksen järjestämässä esipetuksessa levat lapset, jtka vat saaneet rakenteellisia tukitimia esipetuksessa. Vastaavasti Primus asiakastietjärjestelmästä n pimittu ne lapset, jtka seuraavana vunna vat ensimmäisellä lukalla saaneet tehstetun tuen päätöksen. Esipetuksessa lukuvunna lleista 2072:sta, vunna 2006 syntyneistä lapsista sai esipetuksessa tehstettua tukea yhteensä 232 lasta (3/2013 Effica). Kaikista ensimmäiselle lukalle siirtyneistä, vunna 2006 syntyneistä ppilaista lukuvunna tehstetun tuen päätöksen li saanut yhteensä 204 ppilasta (4/2014 Priimus). Esipetuksessa lukuvunna lleista 2136:sta, vunna 2007 syntyneistä lapsista sai esipetuksessa tehstettua tukea yhteensä 187 lasta (4/2014 Effica). Kaikista ensimmäiselle lukalle siirtyneistä, vunna 2007 syntyneistä ppilaista lukuvunna tehstetun tuen päätöksen n tänä syksynä saanut yhteensä 185 ppilasta (10/2014 Priimus). Näiden lukujen perusteella vidaan lettaa, että esipetuksesta ensimmäiselle lukalle tulevien lasten tuen tarpeet n määrällisesti tarkasteltuna hyvin tunnistettu j esipetuksessa tai sitä ennen. Ensimmäisenä seurantavutena esipetuksessa tehstettua tukea saavien lasten määrä n kulun vastaaviin lukuihin verrattuna krkeampi. On mahdllista, että tuki ei varhaiskasvatuksessa vielä tällöin tteutunut täysin klmiprtaisen mallin mukaisesti. Esipetuksessa tullin sai 28 lasta enemmän tehstettua tukea kuin ensimmäisellä lukalla peruspetuksessa. Tänä syksynä 2014 kuluun siirtyneistä lapsista tehstetun tuen päätöksen n saanut lähes sama määrä lapsia kuin n llut tehstetun tuen piirissä j esipetuksessa.

8 8 Seurantaa n syytä jatkssa täsmentää siten, että tilannetta vidaan tarkastella lapsikhtaisesti. Tällöin saadaan selville, kuinka mnen lapsen khdalla esipetusvuden aikana lapsen tuen tarpeeseen n vitu vastata niin, että lapsi n vinut alittaa lähikulussa yleistä tukea saavavana ppilaana. Tisaalta saadaan selville myös kuinka mnen khdalla lapsen tehstettu tuki esipetusvunna ei le llut lapselle riittävää ja n tarvittu erityisen tuen päätös kulun alkaessa. Klmiprtaisen mallin timimiseksi esipetuksessa varmistettiin, että jkaisessa esipetuspäiväkdissa timii myös niin santtu tavallinen, ismpi esipetusryhmä tehstetun tuen ryhmän lisäksi. Näin päivittäinen integraati lasten edellytysten mukaan tehstetun tuen ja muiden esipetusikäisten khdalla lisi mahdllista jpa päivittäin. Samin esipetusvuden aikana n mahdllisuus, että syksyllä lapsi alittaa esipetuksen tehstun tuen ryhmässä, mutta keväällä hän visi j siirtyä tavalliseen ismpaan ryhmään. Tavitteena n myös, että aina kun se n lapsen tuen järjestämisen kannalta mahdllista, lapsi visi siirtyä esipetuksen alkaessa tehstetun tuen ryhmästä saman päiväkdin tavalliseen isn esipetusryhmään, jllin kulun alittaminen yleisen tuen lukassa ei lisi lapselle kknaisuudessaan khtuuttman suuri muuts. 3.2 Esipetuksen ja kulun rakenteiden ja resurssien tarkastelua Klmiprtainen tuki tteutuu sumenkielisen varhaiskasvatuksen esipetuksen yksiköissä lapsen kknaisen päivän aikana. Esipetuksessa ja siihen liittyvässä päivähidssa n san aikaa samanaikaisesti jpa klme kasvatusvastuista aikuista ja tehstetun tuen ryhmissä lisäksi erityspedaggista saamista, jllin lapsi saa aikuisen yksilöllistä humita, apua ja tukea kaikissa päivittäisissä timinnissa. Kun lapsi siirtyy kuluun ppilaan lukkaan, hänellä tulisi lla valmiudet timia aikaisempaa itsenäisemmin lukanpettajan hjauksessa ja mahdllisen lukka-avustajan tuella. Lapsen kulun alittamisen myöhentämistä harkitaan klmiprtaisen mallin mukaisesti tarkasti. Aiemmin (Liuksila, 2004) tutkimuksissa n tdettu, että ppivelvllisuuden myöhentäminen saattaa lla lapsen ssiemtinaalisen kehityksen kannalta jpa haitallista. Lapselle n epäedullista etenkin, js hän jutuu ern ikätveristaan ja vi näin llen kkea j siinä vaiheessa epännistumista ja syrjäytymistä, kun ei vi alittaa kulua ikätvereiden kanssa. Starttipetusta susitellaan esipetuksessa pääsin sillin, js lapsi vi jatkaa samassa kulussa kuin missä starttilukka sijaitsee ja lapsen kknainen päivä n mahdllista järjestää. Lapsen siirtäminen vudeksi pis masta arkiympäristöstään ei le aina lapsen edun mukaista. Lisäksi useimmiten lapsi judutaan kuljettamaan starttipetukseen. Siirtymävaiheen yhteistyötä ja ppilaaksitta n kehitetty yhdessä tulsyksiköiden kesken. Peruskuluun ilmittautumista kskevat prsessit vat timineet, mutta jstakin syystä lapsikhtainen tiet lapsen tarpeista kulun alituksessa ei le aina kattavasti siirtynyt alueen erityispettajille. He vat keskeisessä asemassa erityistä tukea tarvitsevien lasten sijittelussa. Keväällä 2014 tähän asiaan n kiinnitetty humiita ja tiednsiirta n varmistettu (Väestövastuuryhmä ja kulutukset syksyllä 2014).

9 9 3.3 Khdennetuista kyselyistä nusevaa Hultajat Vastausten perusteella hultajien vidaan tdeta levan pääsääntöisesti tyytyväisiä lastensa tukeen varhaiskasvatuksessa. Yli pulet vastaajista n kkenut lapsensa tuen suunnitteluun ja arviintiin liittyvän mnialaisen yhteistyön timivan hyvin. Hultajien kanssa kasvatuskumppanuus vaikuttaa pääsin levan avinta ja timivaa. Heitä kuullaan ja he vat sallisina lapsensa tukemisessa. Hultajat saavat tarvitsemansa tiedn ja heille tarjutuu keskustelumahdllisuuksia riittävästi. Vaikka lapsen tukeminen vaikuttaa pääsääntöisesti timivat hyvin ja avimesti, sa hultajista tu esille suunnitelmien tteutumisen käytännössä levan puutteellista. Kska vastaajien lapsista suurin sa li tehstetun tuen ryhmissä, jissa saaminen n vahvempaa ja ryhmäkk n pienempi, vastaajat saattavat kuvata juuri näitä tilanteita tavallista myönteisemmin. Muiden lapsiryhmien salta tudaan enemmän puutteita esille. Hultajat tivvat ryhmäavustajaa, ammattitaitisempaa henkilökuntaa ja lapsensa pääsemistä tehstun tuen ryhmään. Esipettajat Esipettajien vastauksista päätellen lasten tuen tarpeiden tunnistaminen sekä lasta ja petusta hyödyntävän tiedn siirtäminen n timivaa. Pedaggiset asiakirjat vat tuttuja työvälineitä esipettajille ja yhteistyö hultajien kanssa vaikuttaa timivalta. Yksityisten päiväktien esipetuksessa esipettajat ilmaisevat, että henkilökunnalle ei le käytettävissä tai he eivät le sanneet etsiä tarvitsemaansa tukea. Esipetukseen n tullut lasten havainninnin ja dkumentinnin lisäksi uusien lakien ja petussuunnitelmien myötä velvittavia asiakirjja ja lmakkeita täytettäväksi, jtta tiet lapsen tarpeista siirtyy ja hultajat vivat sallistua lastaan kskeviin asiihin. Lmakkeet eivät mudltaan ja täytettävyydeltään le lleet kaikilta sin timivia. Esipettajat kkevat, ettei aikaa ja rauhaa suunnitteluun ja dkumentintiin järjesty tarpeeksi työpaikalla. Esipetusvusi n lyhyt aika saada lapsen tukitimiin muutksia ja rakenteet vaikuttavat hitailta ja raskailta. Avustaja ja lisähenkilökunta ketaan tärkeäksi, mutta niitä n vaikea esipetusvuden aikana lisätä. Esimiehet ja knsultivat erityislastentarhanpettajat (kelt) Esimiesten ja keltjen vastauksista välittyy samansuuntainen ja realistisen tuntuinen arvi, miten lasten tukeminen varhaiskasvatuksessa tteutuu. Sekä jhtajan että keltn työ khdentuu sinne, missä heidän tukeaan eniten tarvitaan eli henkilökunnan, lapsiryhmien tiimien hjaamiseen. Myös mlemmat tuvat esille paperityön runsauden ja lapsiryhmien tarpeet sekä lasten rakeellisten tukitimien kuten avustajat tai tehstetun tuen ryhmästä paikan saaminen vat hitaita prsesseja. Uudet työtavat, kuten kelt-jhtaja -työparityö ja knsultaati sekä relt-malli ketaan hyvinä ja timivina. Muutsvauhti ja siten uusien asiiden sisäistämättömyys näkyy heille. Tulisi pysähtyä ja antaa uuden ppimiseen rauha. Yhteistyö ja tiednsaaminen peruspetuksen kanssa ei vielä le saumatnta. Aina ei tiedetä tisten tarjamasta tuesta lapsen kuluplkua ajatellen. Peruspetuksessa tapahtuvat muutkset näkyvät etenkin keltille yhteisten prsessien hallitsemattmuutena.

10 Kehittämisehdtukset 1. Kehitetään ja selkiytetään kasvun ja ppimisen tuen vimassa levia järjestämisen periaatteita edelleen niin, että lapset saavat tarvitsemansa tukitimet klmiprtaisen mallin mukaisesti ja mahdllisimman npeasti. 2. Knsultivien erityislastentarhanpettajien ja jhtajien työparityöskentely n vasta käynnistynyt, jten sen vahvistamista n syytä jatkaa. 3. Lasten terapiapalvelujen ja muiden yhteistyökumppanien tarjamaa knsultintia hyödynnetään nykyistä enemmän. Varmistetaan nykyisten yhteistyötä kskevien uudistusten sveltaminen kattavasti kk varhaiskasvatuksessa. 4. Jatketaan meneillään levaa lapsen varhaiskasvatussuunnitelman ja lapsen esipetuksen ppimissuunnitelmien uudistamista niin, että ne vat sähköisessä mudssa ja mahdllisimman helpsti käytettäviä. Varmistetaan, että yhteistyössä hultajien kanssa tutettava ja dkumentitava tiet n lasta hyödyntävää leellista tieta. Kehitetään ytimekkään kirjaamisen saamista. 5. Jatketaan esipetuksen ja muun varhaiskasvatuksen sekä peruspetuksen yhteistyötä lapsille yhtenäisen kuluplun kehittämisessä ja tiednkulun varmistamisessa. Uudistukset tehdään jatkssa tiiviimmässä yhteistyössä ja ennakivasti niin, että niihin perehtyminen ja niiden sisäistäminen n mahdllista. Etsitään uusia ja timivia tapja tteuttaa lasten tukemista. 6. Ludaan asiakastietjärjestelmiä hyväksi käyttäen selkeä prsessi, jlla vidaan seurata varhaiskasvatuksessa ja esipetuksessa levien lasten saaman tuen jatkumista ensimmäiselle lukalle siirryttäessä. Tehdään lasten varhaiskasvatuksessa saama tuki ja tuen jatkum nykyistä paremmin näkyväksi. 7. Kulujen tivtaan antavan palautetta suraan esipettajalle mahdllisista epätarkista kirjauksista tiedn siirrssa. Js kulun alkaessa lapsella havaitaan tuen tarve, jka lisi pitänyt havaita j varhaiskasvatuksessa, tivtaan pettajan ttavan yhteyttä suraan lapsen edelliseen hit- tai esipetuspaikkaan tai hultajiin. 8. Yksityisen hidn tuen päiväkdeista suraan ilman esipetusvutta kuluun tulevien lasten khdalla vahvistetaan neuvlan rlia ja yhteistyötä kulun kanssa. Vahvistetaan seurakuntien kerhissa laadittavien lapsia kskevien kuvausten kautta tapahtuvaa tiednsiirta kuluihin.

11 11 Liite 1. Kyselyjen vastausten kntia: Kysely hultajille syyskuussa 2014 Kysely lähetettiin kaikkiin varhaiskasvatusyksiköihin ja pyydettiin välittämään hultajille sähköisesti perheille, jiden lapsilla n tukitimia varhaiskasvatuksessa. Vastauksia saatiin yhteensä 62 eri palvelualueilta. Pääsa vastaajista, 53 % li kunnallisten päiväktien 3-5v. ryhmien lasten hultajia ja 6-vutiaiden kunnallisten esipetusryhmien lasten hultajia 35 %. Yksityisen hidntuen päiväktien esipetusryhmien lasten hultajia li 8 % ja alle 3 -vutiaiden lasten vanhempia kunnallisissa päiväkdeissa li 3 %. 38 % vastaajien lapsista li integriduissa ryhmissä, 18 % n.21 lapsen ryhmissä ja 10 % pienennetyissä ryhmissä. Hultajia pyydettiin arviimaan lapsensa tuen suunnittelun ja arviinnin tteumista eri tahjen kanssa asteiklla 1-5. (1= hunsti, 5= hyvin) 1. Neuvlan kanssa hyvin 54 % (asteiklla 4-5) ja 14 % (asteiklla 1-2), ei kkemusta 14 %. 2. Lasten kuntutuspalvelut hyvin 64 % (asteiklla 4-5) ja 12 % (asteiklla 1-2), ei kkemusta 24 %. 3. Kasvun ja ppimisen tuen suunnitteluryhmä (mnialainen, kelt pj.) hyvin 52 % (asteiklla 4-5) ja 3 % (asteiklla 2-3), ei kkemusta 33 % 4. Lasten kuntutustyöryhmä (mnialainen, lääkäri pj,) hyvin 27 % (asteiklla 4-5) ja 2 % (asteiklla 3), ei kkemusta 79 % 5. Knsultivan erityislastentarhanpettajan hjaus ja keskustelu hultajille, hyvin 52 % (asteiklla 4-5) ja 11 % (asteiklla 3), ei kkemusta 35 % 6. Knsultivan erityislastentarhanpettajan hjaus ja keskustelu hultajille, hyvin 52 % (asteiklla 4-5) ja 11 (asteiklla 3), ei kkemusta 35 % 7. Knsultivan erityislastentarhanpettajan yhteinen knsultaati (hultajat ja henkilökunta), hyvin 35 % (asteiklla 4-5) 15 % (asteiklla 3), ei kkemusta 35 % 8. Hultajien mielipiteitä kuullaan lapsen asiissa hyvin 78 % % (asteiklla 4-5), 17 % (asteiklla 1-2). 9. Hultajat vat saaneet tieta lapsen tuen tarpeen muutksista hyvin 68 % (asteiklla 4-5) ja 15 % (asteiklla 1-2). 10. Hultajat vat saaneet tarvitsemansa tuen lapsen tukemiseksi ktilissa hyvin 54 % (asteiklla 4-5) ja 12 % (asteiklla 1-2). 11. Hultajat vat saaneet tarvitsemansa tiedn lapsen saaman tuen muutksista hyvin 47 % (asteiklla 4-5) ja 10 % (asteiklla 1-2). 12. Yhteistyön luttamuksellisuus ja hyvä vurvaikutus hyvin 79 % (asteiklla 4-5) ja 6 % (asteiklla 1-2),. 13. Keskustelumahdllisuuksia riittävän hyvin 69 % (asteiklla 4-5) ja

12 12 17 % (asteiklla 1-2). 14. Henkilökunnan tu esille avimesti hultajille lasta kskevat ilt ja hulenaiheet hyvin 72 % (asteiklla 4-5) ja 14 % (asteiklla 1-2). Avvastauksissa hultajat tivat esille seuraavia näkökulmia: Olen llut kaiken kaikkiaan hyvin tyytyväinen hänen saamaansa tukeen. Olemme erittäin tyytyväisiä lapsemme päiväktiin, sen henkilökuntaan ja kaikkiin saamiimme tukitimiin. Meillä n llut il timia yhteistyössä integridun erityisryhmän tdella ammattitaitisen henkilökunnan kanssa. Lapsemme n saanut kaiken tarvitsemansa tuen ja se näkyy hänen kehityksessä sekä itsetunnn khentumisessa. Tieta lisää siitä, missä määrin lapsemme kehitys n ikätasn nähden hitaampaa ja missä se erityisesti ilmenee; sekä missä asiissa hän n saamansa tuen ansista kehittynyt ja nk hän mahdllisesti jissakin taidissa ikätasaan edellä. Spivia ryhmiä ei le malla alueellamme riittävästi (integridut ryhmät), vaan lemme jutuneet viemään lapsen tiselle alueelle hitn. Lapsi jutui myös dttamaan vuden spivaa paikkaa, vaikka tuen tarve li j tiedssa päiväktiuraa alittaessa. Avustaja lapseni khdalla tivisin että hän sekä hänen ryhmänsä saa pitää ihanan avustajan myös kevätkaudella kska ryhmään n tulssa muutenkin isja henkilökuntamuutksia jtka vaikuttavat ryhmän timintaan. Tällä tavin visin luttaa siihen että lapsi n turvassa eikä vahinkja pääsisi tapahtumaan. Vaihtuva henkilökunta, päiväkdissa vakituinen henkilökunta vaihtuu tai sitä n riittämättömästi. Henkilökunta ei kerr tarpeeksi lapsen päivästä haettaessa tai ei tiedä vaihtuvien hitajien ja puutteellisen infrmaatin takia. Tekja ei knkretisida eteenpäin. Lasta kskevia erityistarpeita käytännössä ei tetakkaan humin. Saan tieta js päivä ei le sujunut hyvin. Itse yritän keskustelulla kysyä mitä keinja visin käyttää ktna. Olen saanut vastauksen. Tivisin enemmän psitiivisessa hengessä hjausta kasvatukseen. Integrituun ryhmään lapsen pitäisi päästä aikaisemmin (ennen 3v) js tähän n tarve. Lasten sijittamisesta tai ryhmänvaihdista pitäisi saada läpinäkyvämmin tieta man lapsen salta. Lapsen yksilölliset tarpeet pitäisi enemmän ttaa humin (js sana ryhmää timiminen n vaikeaa, juhlat jne.). Henkilökunnan kuluttaminen / tietisuus erilaisista lasten erityispiirteistä pitäisi lla laajempaa sekä saaminen timia näiden erityispiirteiden kanssa. Ammattitaitisempaa henkilökuntaa. Lisää tieta lapsen päivän sujumisesta päivähidssa. Tieta siitä, miten erilaisissa pulmatilanteissa n timittu. Kuvausta siitä, miten päiväkdissa timitaan sillin, kun lapsi esimerkiksi jännittää leptilanteissa. Millä tavalla syrjään vetäytyvää lasta hjataan yhteisiin leikkiin tisten lasten kanssa? Vinkkejä ktiin, mitä lapsen kanssa vitaisiin ktna tehdä, että lapsen päivittäisten taitjen sekä pöytätyöskentelyn ppimisessa. Kehuja lapsesta sillin, kun siihen n aihetta. Kk päiväksi ma avustaja tai tdella pienennetty pienryhmä/integritu timinta, jka myös jatkuu kulun alkaessa ja lisi hyvä j saada pikkuhiljaa ammattilaisten/psyklgien yms. muiden tutkimukset/lausunnt parhaiten spivasta kulumudsta. Mihin kuluun, jatkuuk nykyisessä vai jkin erityiskulu. Tuki tuli npeasti ja tistaiseksi saamme tarvitsemamme tuen. Humita lapsen vahvuuksiin, ei vain hulenaiheisiin. Lapsen vahvuuksista visi myös etsiä keinja lapsen kehityksen tukemiseen. Ryhmästä tiseen siirtymisessä lisi hyvä, että uusi mahitaja tapaisi vanhemmat viimeistään heti, kun lapsi alittaa uudessa ryhmässä tai j aiemmin. Mahdllisuutta keskusteluun tulisi tarjta vanhemmille, kun lapsi siirtyy ryhmästä tiseen, varsinkin js n tiedssa, että lapsi reagi vahvasti muutksiin tai saattaa tarvita tehstettua tukea. Tuen saantimahdllisuudet ja tteutuminen käytännössä n yllättynyt psitiivisesti, tdella hiensti järjestyneet kaikki. En saa sana missä lisi parantamisen varaa. Lisää keskusteluja lapsen päivittäisestä tekemisestä.

13 13 Lapsiryhmät eivät saisi lla liian suuria Olen tdella ilinen nyt syksyllä alittamasta reltsta, Henkilökunta saa knkreettisempaa puuttumista ja hjausta, ei pelkkiä ajatuksellisia neuvja. Kysely esipettajille syyskuussa 2014 Kysely lähetettiin järjestämistavasta riippumatta kaikkiin esipetusyksiköihin. Vastauksia saatiin yhteensä 62 esipettajalta (160 esipetusyksiköistä) eli nin 38 % ja vastuksia saatiin kaikilta eri palvelualueilta ja kaikista esipetuksen mudista. Eniten kuitenkin kunnallisista päiväkdeista 38.7 %. Pääsa vastaajista 59.7 % timi esipetusryhmässä, jssa kaikki lapset livat esipetusikäisiä. Eriikäisten ryhmissä työskenteli 22.6 % vastaajista ja 11.3 % integriduissa ryhmissä, jissa kaikki lapset livat esipetusikäisiä. Kysyttiin klmiprtaisen tuen hjeistuksen selkeyttä, jnka mukaan 53.2 % vastasi vivansa timia ja 45.2 % vastasi pystyvänsä timimiaan niiden perusteella sittain hyvin. Lasten tuen tarpeen tunnistamista pyydettiin arviimaan asteiklla 1-5. (1= hunsti, 5= hyvin) 1. Ennen esipetuksen alkua esipetukseen tulleiden lasten tuen tarpeet li vastaajien mielestä tunnistettu hyvin 56.5 % (asteiklla 4-5) ja 19.3 % (asteiklla 1-2). 2. Ennen esipetuksen alkamista tieta lasten tuen tarpeista li saanut hyvin 58.1 % (asteiklla 4-5) ja 16.2 % (asteiklla 1-2). 3. Esipetuksen aikana lasten tuen tarpeet li tunnistettu hyvin 96.8 % (asteiklla 4-5) ja 3.2 % (asteiklla 3), muut 0.0 %. 4. Kasvatuskumppanuus tukea tarvitsevien lasten hultajien kanssa timi hyvin 75.8 % (asteiklla 4-5) ja 19.4 % (asteiklla 3), muut 0.0 %. 5. Lapsen esipetuksen ppimissuunnitelman laatiminen ja käyttö li hallinnassa hyvin 90.4 % (asteiklla 4-5) 8.1 % (asteiklla 3), muut 0.0 %. Samin pedagginen arvi tehstettua tukea varten li hallinnassa hyvin 72.6 % (asteiklla 4-5), 12.9 % (asteiklla 3) ja vastaajista 11.3 % ei llut kkemusta. Pedagginen selvitys erityistä tukea varten hallittiin hyvin 51.2 % (asteiklla 4-5) ja 4.8 % (asteiklla 1-2) ja vastaajista 29.0 % ei kkemusta. 6. Esippilaan kuluplun vaihtehdista tieta li saatu hyvin 67.6 % (asteiklla 4-5), 16.1 % (asteiklla 1-2). 7. Kuluplun vaihtehdista hultajille tiedttamiseksi tieta li saatu hyvin 61.3 % (asteiklla 4-5) ja 19.6 % (asteiklla 1-2). 8. Tiedn siirtäminen lasten tuen tarpeista kuluun li vitu siirtää hyvin 87.1 % (asteiklla 4-5) ja 1.6 % (asteiklla 1-2). 9. Esipettajat livat arviineet lasten tarvitseman tuen jatkuneen kulussa hyvin 72.6 % (asteiklla 4-5) ja 1.6 % (asteiklla 1-2). 10. Lasten kuntutuspalvelujen (psyklgit ja terapeutit) yhteistyö sujui hyvin 67.5 % (asteiklla 4-5) ja 9.7 % (asteiklla 1-2), ei llut kkemusta 9.7 %:lla vastaajista. 11. Kulupsyklgien yhteistyö tunnettiin hyvin 56.4 % (asteiklla 4-5) ja 9.7 % (asteiklla 1-2), vastaajista 24.2 %: lla ei llut kkemusta.

14 14 Avvastauksissa esipettajat tivat esille seuraavia näkökulmia: lapsen tuen malli kknaisuudessaan n timiva ja alueellamme myös tukiverkstt ja yhteistyömudt timivia. yksityisten päiväktien mahdllisuudet avustaja- ja tulkkipalveluihin sekä knsultivan erityislastentarhanpettajan tukeen ei le. kuluplun miettiminen n nyt liian aikaisin syksyllä, vaan kuluvaihtehdista tiedttaminen vasta keväällä. työnhjausta enemmän. kirjallisiin arviihin ja suunnitteluun aikaa ja rauhaa. lmakkeiden selkeyttäminen, ei samja asiita useisiin eri asiakirjihin. asiakirjat sähköisesti, helpsti pettajalle ja hultajille saataville. esipettajan työnkuvan muuts, mahdllisuuksia enemmän pedaggisiin asiihin paperitöiden lisääntyminen vie aikaa lapsilta liian hidas rakenne/rganisaati vastaamaan lapsen tuen tarpeeseen esipetusvunna. Lapsen asiita pitäisi saada eteenpäin npeammin. kulutusten ja tiedn käyttöön ttn, ei le aikaa avustaja, saaminen ei käytännössä nnistu kesken timintakauden, työsuhteiden tulisi kestää kk lukuvuden eikä sijaiseksi muualle ryhmästä. lisää aikuisresurssia tai jtain muuta knkreettista tukea ryhmään lapsiryhmien kk ja kknpanjen suunnittelu yhteistyö knsultivan erityislastentarhanpettajan kanssa tulisi lla tiiviimpää. Kysely esimiehille syyskuussa 2014 Kysely lähettiin 57 eri palvelualueiden kunnallisten päiväktien esimiehille, jiden yksiköissä n esipetusta ja kasvun ja ppimisen tukea tarvitsevia lapsia sekä stpalvelun ja yksityisen tuen yksikköesimiehille. Vastauksia saatiin yhteensä 51. Kyselyyn vastanneista esimiehistä n jhdettavanaan useita varhaiskasvatusyksiköitä, jiden pedaggisesta jhtamisesta ja lasten kasvun ppimisen tukemisesta he vastaavat. Vastaajien työ khdentuu: 78,5 % työstä khdentuu 3-5 -vutiaiden päiväktiryhmiin, 36,7 %.perhepäivähitn 32,7 % alle klmevutiaiden ryhmiin 22 % esipetus ja 24 % muut Esimiehen rli yhteistyössä hultajien kanssa n 94 % henkilökunnan taustatukeen 63 % kun jkin yhteistyössä ei suju 62 % tukitimien järjestämiseen päiväktiin 43 % tukea tarvitsevan lapsen tullessa hitn 41 % tukitimien arviimiseen. 47 % khdentuu knkreettiseen lapsen tuen suunnitteluun sekä 37 % knsultaati ja vanhempien tapaamisiin Asteiklla 1-5. (1= ei lainkaan, 5= erittäin paljn) Esimiesten arvin mukaan pedaggiset ryhmät vat lisänneet pedaggista keskustelua ja ymmärrystä 77 % (asteiklla 4-5), 23 % (asteiklla 1-2) Esimiesten mielestä keltjen knsultaatin tuki kk päiväkdille tteutuu 89 % (asteiklla 4-5), 10 % (asteiklla 3) Jhtaja-kelt työparityön arviidaan tukevan henkilöstön saamista ja pedaggista jhtamista 82 % (asteiklla 4-5), 15 % (asteiklla 3)

15 15 4 % ei saa sana Knsultaatimahdllisuus lasten terapiapalvelujen kanssa n arviitu lisäävän varhaiskasvtuksen saamista 17 % (asteiklla 4-5), 22 % (asteiklla 1-2), 30 % ei saa sana Yhteistyön petustimen kanssa kuluplun vahvistamisessa tteutuu 17 % (asteiklla 4-5), 54 % (asteiklla 2-3) 19 % ei saa sana Avvastauksissa esimiehet tivat esille seuraavia näkökulmia Klmiprtainen tuki ivallettu henkilökunnan keskuudessa hiensti, ppimisympäristöä arviidaan jatkuvasti, tälle työlle pitäisi antaa työrauhaa. Säännöllinen ja jatkuva kulutus/perehdytys kasvun ja ppimisen tuen työtapihin ja menetelmiin tarpeellista kska henkilökunnan vaihtuvuus n suurta Aikaa timia nykyisten mallien mukaisesti. Ei lähdetä kvin npeasti uusimaan asiita. Selkeät hjeet kentälle ja päällekkäisyydet pis Jatkum ja prsessit esipetuksesta kuluun selkeämmiksi: suva/suk yhteistyö: Lapsen tuen tarpeen arviinnissa ei kuunnella riittävästi yksikön esimiehen mielipiteitä kunkin lapsen tuen tarpeista. Tukitimet eivät jakaudu tasaisesti yksiköiden välillä avustajien sijittelussa alueella. Lapsen saaminen tehstetun tuen piiriin n liian hidastempinen ja lapsiryhmä ei saa ikeanlaista resursintia tiimiinsä tästä syystä. Työnhjaukselliset keskustelut vat tärkeitä, js tiimi kkee, että eivät meinaa jaksaa. Esipetusryhmien lasten tilanne selviää syksyn aikana. Tarve avustajaan lisi sillin tdella tärkeää saada edes saksi päivää. Resursseja tarpeen mukaisesti. Tällä hetkellä ne vat niukat suhteessa lapsien tarpeisiin. Ryhmävasua visi kehittää työkaluksi. Sisällyttää siihen kaikki leellinen ja työkalut, tavitteet, menetelmät, kestävä kehitys. Papereita n mnia ja suunnitelmia n mnia. Työn vaativuus n lisääntynyt suunnitelmien myötä niin, ettei san kulutus anna valmiuksia siihen enää. Kaksi pettajaa ryhmässä n selkeä vahvuus ja helpttaa työtä. Kysely knsultiville erityislastentarhanpettajille Kysely lähetettiin kaikille 21 knsultivalle erityislastentarhanpettajalle. Vastauksia saatiin 15. Kyselyyn vastanneista keltista kaikilla n alueenaan varhaiskasvatusyksikköä, jissa he tekevät jhtajan kanssa työparina henkilökunnan pedaggista ja erityspedaggista hjausta. Kaikkien vastaajien työ khdentuu: 3-5 -vutiaiden päiväktiryhmiin, esipetukseen 76 % ja alle klmevutiaiden ryhmiin 33 %, sekä tehstetun tuen ryhmiin 20 % ja perhepäivähitn 7 %. Keltn työ khdentuu vusitaslla eniten varhaiskasvatuksen henkilökunnan knsultaatin ja lapsiryhmien havainnintiin ja hjaamiseen sekä pedaggisiin ryhmiin, kelt-jhtaja työparityöhön ja hultajien tapaamisiin. Keltn rli yhteistyössä hultajien kanssa n 93 % tukea tarvitsevan lapsen tullessa hitn sekä tukitimien arviimiseen. 80 % khdentuu knkreettiseen lapsen tuen suunnitteluun sekä 67 % henkilökunnan taustatukeen ja tukitimien järjestämiseen 60 % knsultaati ja vanhempien tapaamisiin työ khdentuu Asteiklla 1-5. (1= ei lainkaan, 5= erittäin paljn) Keltjen arvin mukaan pedaggiset ryhmät vat lisänneet pedaggista keskustelua ja ymmärrystä 60 % (asteiklla 4-5), 13 % (asteiklla 1-2) Keltjen knsultaatin tuki kk päiväkdille tteutuu 66 % (asteiklla 4-5), 20 % (asteiklla 3)

16 16 13 % ei saa sana Jhtaja-kelt työparityön arviidaan tukevan henkilöstön saamista ja pedaggista jhtamista 74 % (asteiklla 4-5), 27 % (asteiklla 3) Knsultaatimahdllisuus lasten terapiapalvelujen kanssa n arviitu lisäävän varhaiskasvtuksen saamista 84 % 20 % (asteiklla 3), 7 % ei saa sana Yhteistyön petustimen kanssa kuluplun vahvistamisessa tteutuu 13 % (asteiklla 4-5), 74 % (asteiklla 2-3) 13 % ei saa sana Avvastauksissa keltt tivat esille seuraavia näkökulmia Kulutettua henkilökuntaa tarvitaan lisää (varsinkin lastentarhanpettajia) Ryhmäkkjen suuruudesta tulisi lla varmuus (ei kasv.vast. ja lapsia lisää). Hyvin suunniteltuina pienennettyjen ryhmien timinnassa n jtakin hyvin timivaa myös tehstetun lasten khdalla (ryhmäkk ja kaksi lt:a), visik näitä jatkssa lisätä? Jissain tapauksissa (js n hyvät tilat ja elt-kulutuksen maava työntekijä) visi lupua integridun ryhmän 12 lapsen ryhmäksta ja lisätä pari vertaislapsipaikkaa? Reltmallin lisääminen vaikuttaa hyvältä Kulutuksia visi lla enemmänkin vielä tähdäten juuri yleisen tuen saamiseen, ryhmävasun ja kk yleisen tuen filsfian ivaltamiseen. kasvun ja ppimisen tuen asiissa tarvitaan myös selkiytystä Kulujen tarjamasta tuesta tulisi saada enemmän tieta, jtta visimme paremmin arviida lapsen tarvitsemaa kuluplkua. Nyt esipettajat jutuvat muutaman kuukauden aikana tekemään arviita, jtka vaikuttavat paljn lapsen kuluplun alkuvaiheessa. Tieta kulujen mahdllisuuksista ja timintatavista lasten tukemisessa Aikaa enemmän ja yhteiset rakenteet kelt pk jhtaja timintaan. Justavampaa tukitimien suunnittelua ja khdentamista tulisi kehittää, esim. avustajaresurssien ja relt-tuen khdentaminen. Esimies-kelt työpari-malli tuntuu tsi mielekkäältä tavalta työskennellä. Tuen klmiprtaisuus n tunut tsi paljn hyvää ja uutta näkökulmaa tehdä keltn työtä. Kaikkea paperin täyttämistä tulisi vähentää - tiettekniikka avuksi Muutsta tapahtuu nyt liian vauhdikkaasti ennekuin n sisäistetty edellistä muutsta. Palvelualueiden tarpeiden tulisi hjata työn tteutuksen tapja. Erilaisten pienennettyjen ryhmien käytön lisäämistä lapsille, jtka eivät vielä välttämättä tarvitse vahvaa erityispedaggista saamista, mutta suuressa lapsiryhmässä leminen n lapselle hyvin haastavaa. Pedaggisenryhmät vat erinmainen rakenne keskusteluille yleisistä pedaggiikan asiista. Työntekijöille lisi hyvä mahdllistaa enemmän vertaistukikeskusteluja esim. malla pienalueella. Hyvien ratkaisujen ja käytänteiden kuuleminen samaa työtä tekeviltä työntekijöiltä lisi varmasti avartavaa. selkeyttä, tavitteena n yhdenvertainen timinta kk Espssa.