Oppijan verkkopalvelut Tarkennettu viitearkkitehtuuri. v.1.91

Transkriptio

1 Oppijan verkkpalvelut Tarkennettu viitearkkitehtuuri v.1.91

2 Muutshistria: Ensimmäinen versi, Markku Laaksharju, Pauli Kilpikivi Sisältö rakenteeseen, Markku Laaksharju Lisätty sisältöä WS5:n tulsten perustella, MLa, PKi Lisätty ja tarkennettu sisältöä WS6: tulsten perusteella, MLa Oppijan palvelukknaisuuden esiselvityksessä hyväksytty Uudelleenstrukturitu ja täsmennetty viitearkkitehtuuri Täsmennetty viitearkkitehtuuri, teknlgianäkökulma Uudelleen strukturitu malli, tietturvaa, tukea ym. täsmennetty Prjektiryhmän kmmenttien phjalta täsmennetty versi Liittymäkaavi ja asiakaspalvelusuudet täsmennetty Opiskelun vurvaikutuksen hallinta lisätty maksi palveluksi Klusteriryhmän kmmenteilla täsmennetty versi Dkumentin jäsennystä mukattu ja sisältöä täsmennetty

3 3 / 107 Sisältö 1 Jhdant Dkumentin tarkitus Kenelle tämä dkumentti n tarkitettu Dkumentin ja työn rajaukset ja reunaehdt Työssä hyödynnetty kknaisarkkitehtuurikehys Periaatteellisen tasn arkkitehtuuri Arkkitehtuuriperiaatteet Sidsarkkitehtuurit ja hankkeet Tietturvaperiaatteet Käsitteellisen tasn arkkitehtuuri Timintaympäristön periaatteet Opetustimen rganisinti Timijat Lgisen tasn arkkitehtuuri Keskeiset prsessit Kulutustiedtus eli Sisällöntutannn prsessi Ohjaus ja neuvnta Kulutukseen haku Asiintiprsessi Siirtyminen Oppiminen Opiskelun ja ppimisen tuki Tietarkkitehtuuri Ydinkäsitteet ja päätietryhmät Sähköinen asianhallinta ja arkistinti Tietmallit Keskeisimmät lgiset tietvarannt Tietjärjestelmäympäristön lginen päärakenne Käyttöliittymäkerrs Asiintikerrs Palvelujen hjauskerrs... 62

4 4 / Palvelukerrs Tietvarantkerrs Teknlgiapalvelut Integraatiperiaatteet Järjestelmäliittymien nykytilanteesta Tavitetilan integraatiratkaisu Fyysisen tasn arkkitehtuuri Palvelualustjen ja ratkaisujen keskittäminen Oppijan verkkpalvelujen arkkitehtuurin hallinta Asiakaspalvelut Arkkitehtuurin läpivienti ja linjausten tarkistus Hajautettu vs. kansallinen ratkaisu Arkkitehtuurin tteuttamisen kriittiset menestystekijät...106

5 5 / Jhdant 1.1 Dkumentin tarkitus Tämä dkumentti kuvaa petustimen ppijan verkkpalvelujen viitearkkitehtuurin perusteet sekä tarkemmin tdennetun saamisen rekisterin ja hakeutujan verkkpalvelun viitearkkitehtuurin. Oppijan keskitettyjä palveluita n aikaisemmin käsitelty ppijan verkkpalvelukknaisuuden puitteissa. Kska kuitenkin lppukäyttäjälle näkyvä verkkpalvelu n vain sa laajempaa keskitettyjen palvelujen kknaisuutta, tästä käytetään tässä dkumentissa nimitystä ppijan keskitetyt palvelut. Oppijan verkkpalvelujen tavitteena n luda rajapinta piskeluun ja hakeutumiseen elinikäisen ppimisen periaatteella. Palvelujen käyttäjä vi lla kulutukseen hakeutuja, urasuunnittelua tekevä nuri tai työtön, piskelija, ppilaan hultaja, tinen ppilaits tai kulutuspalvelun tuttaja, yritys ja muu työelämän rganisaati sekä julkishallinnn rganisaati. Tässä kuvattu viitearkkitehtuuri lu puitteet ppijan verkkpalvelujen tarkemmalle suunnittelulle ja tteuttamiselle. Viitearkkitehtuurilla tarkitetaan määritetyn khdealueen yleistasista tavitetilan arkkitehtuurikuvausta. Viitearkkitehtuuri jäsentää ja määrittää arkkitehtuurin yleiset rakennesat ttamatta tarkasti kantaa esimerkiksi tteutusteknlgiaan tai muihin suunnittelun tai tteutuksen yksityiskhtiin. Viitearkkitehtuuri määrittää puitteet, jnka sisällä timinnan kehittäminen, tietjen hallinta ja tietjärjestelmät tulee tteuttaa. Tämän dkumentin khteena vat ppijaa kskevat verkkpalvelut sekä keskitettyjen palveluiden käyttäjärajapinnan periaatteet että kulutuksen järjestäjäkhtaisten verkkpalveluiden periaatteet. 1.2 Kenelle tämä dkumentti n tarkitettu Tämä Oppijan verkkpalveluiden viitearkkitehtuuri n tarkitettu petustimen rganisaatiiden keskushallinnn ja kulutus- ja petuspalveluja tuttavien rganisaatiiden sekä näiden yhteistyörganisaatiiden timinnan kehittäjille ja tiethallint-rganisaatiille.

6 6 / 107 Keskeisiä tämän hallintamallin khderleja vat: Opetustimen arkkitehtuurista vastaavat avainhenkilöt Opetus- ja kulttuuriministeriön ja Opetushallituksen jht ja kehittämisen avainhenkilöt Opetushallituksen petustimen keskitettyjä palveluja kehittävät avain- ja vastuuhenkilöt Kulutuksen järjestäjien jht ja timinnan kehittäjät esim. kehitys- ja kehittämispäälliköt tms. Kulutuksen järjestäjien tiethallinnsta ja tietteknisistä ratkaisuista vastaavat avainhenkilöt esim. tiethallintjhtajat ja tiethallintpäälliköt Kulutuksen järjestäjien kknaisarkkitehtuurista tai ICT -arkkitehtuurista vastaavat asiantuntijat nimetyt arkkitehdit Kulutuksen järjestäjien timintaa kehittävät avainhenkilöt ja kehittämisprjektien vastuuhenkilöt, prjektipäälliköt sellaisissa petukseen tai kulutukseen hakeutumista tai tutkintihin liittyviä rekistereitä tai näiden tietja kehittävissä prjekteissa, jissa timinnan kehittämiseen liittyvät suraan tai välillisesti tietteknisen ympäristön palvelut Opetustimen ICT-prjektien suunnittelijat ja tekniset vastuuhenkilöt Edellisten lisäksi tämän dkumentin khderyhmään kuuluvat petustimelle ja kulutuksen järjestäjille tietjärjestelmiä, ICT-palveluja, knsultinti- ja asiantuntijapalveluja tai kehittämispalveluja tarjavat julkishallinnlliset ja yksityissektrin palveluntuttajat. 1.3 Dkumentin ja työn rajaukset ja reunaehdt Oppijan verkkpalvelulla tarkitetaan internetin kautta tarjttavaa petustimen palveluihin liittyvää palvelua. Palvelu vi lla tiedttava staattinen web-sivust tai hyvinkin mnipuliseen timinnallisuuteen ja vurvaikutukseen perustuva tietjärjestelmäphjainen palvelu. Verkkpalvelun etuja vat mm. aika- ja paikkariippumattmuus verrattuna perinteiseen palvelupisteessä tapahtuvaan henkilökhtaiseen asiakaspalveluun. Verkkpalvelu n usein itsepalvelua. Verkkpalvelua vivat käyttää sekä piskelijat että kulutuksen järjestäjät ja sveltuvin sin työmarkkinat ja muut klmannet taht.

7 Tätä ppijan verkkpalvelujen viitearkkitehtuuria n kehittämisvaiheessa rajattu seuraavasti: 7 / 107 Tässä dkumentissa esitetty Oppijan keskitettyjen palvelujen arkkitehtuuri phjautuu SADe-hankkeen Oppijan palvelukknaisuus esiselvitysvaiheessa tehtyyn Oppijan verkkpalveluarkkitehtuuriin. Tämä kknaisarkkitehtuuri ttaa humin kk petustimen keskitettyjen ppijan palveluiden yhteentimivan tavitetilan. Ensimmäisessä vaiheessa SADe-hjelman hankerahituksella tteutettavat palvelut eivät kuitenkaan sellaisenaan kske krkeakululaitsta ja sen timijita tai timintaa. Opetus- ja kulttuuriministeriön alaan kuuluu petustimen lisäksi myös tutkimus ja kulttuuri sekä näitä kskevat arkkitehtuurit. Tässä dkumentissa ei työn rajausten takia käsitellä tutkimuksen ja kulttuurin mahdllisia keskitettyjä palveluita. Mahdlliset riippuvuudet näiden keskitettyjen palvelujen välillä tulee tarkentaa, kun tutkimuksen ja kulttuurin timinnallisia tavitteita ja viitearkkitehtuuria täsmennetään. Tämä ppijan verkkpalveluarkkitehtuuri n ensimmäinen yhtenäinen yleisen tasn arkkitehtuurikuvaus petukseen ja kulutukseen liittyvistä verkkpalveluista. Sitä tulee tarkentaa khdekhtaisilla tarkemmilla khdearkkitehtuureilla sekä täsmällisemmällä systeemisuunnittelulla. 1.4 Työssä hyödynnetty kknaisarkkitehtuurikehys Kknaisarkkitehtuurimenetelmä n systemaattinen suunnittelu ja kuvausmenetelmä (kuvauskehys), jnka avulla vidaan kuvata, miten valtun khdealueen timijat, palvelut, prsessit, tiedt, tietjärjestelmät ja teknlgia timii yhteen kknaisuutena. Oppijan viitearkkitehtuurissa n yleisellä taslla hyödynnetty julkisen hallinnn kknaisarkkitehtuurimenetelmää. Käytetty menetelmä n yhteenspiva kansallisen JHS-179 susituksessa kuvatun kknaisarkkitehtuurimenetelmän kanssa. Kknaisarkkitehtuuri ulttaa näkökulmansa pelkkien tietjärjestelmien ulkpulelle kuvatakseen ne substanssitiminnan syyt ja tarpeet, jita varten tietjärjestelmiä tehdään sekä tässä tarvittavat tiedt. Varmistaakseen tteutettavien ratkaisujen kattavuuden ja tarkituksenmukaisuuden käytetty kknaisarkkitehtuurimenetelmä jäsentyy näkökulmiin ja käsitteellisiin tasihin (abstraktitasihin) seuraavasti:

8 8 / 107 Näkökulmat: Timinta: liiketiminnan ja asiakkuuksien näkökulma Tiet: tieta, käsitteitä ja tietvarantja arviiva näkökulma Järjestelmä: järjestelmien näkökulma Teknlgia: tekniikan, laitteiden ja teknisten ratkaisujen sekä ylläpidn näkökulma Abstraktitast: Periaatteellinen tas MIKSI, esim. millä periaatteilla, millä reunaehdilla Käsitteellinen tas MITÄ esim. mitä tieta taltiidaan, mitä tarkitusta varten, mitkä vat timinnan keskeiset käsitteet Lginen tas MITEN esim. tietvarantjen lginen jäsennys ja tietjen sijittuminen eri kknaisuuksiin Fyysinen tas MILLÄ esim. mihin fyysisiin tietkantihin eri lgiset tietvarannt sijitetaan, mitkä tteutetaan tiedstina tai dkumenttienhallintajärjestelmän avulla Tässä työssä n sveltaen hyödynnetty alla kuvatun kaltaisen kknaisarkkitehtuurijäsennyksen mukaista kknaisarkkitehtuurimenetelmää:

9 9 / 107 Periaatteellinen Tas MILLÄ EHDOILLA Arkkitehtuuriperiaatteet Sidsarkkitehtuurit (sis. lainsäädäntö) Rajaukset ja reunaehdt Tietturvatarpeet ja -periaatteet Tietarkkitehtuuri Timintaarkkitehtuuri Tietjärjestelmäarkkitehtuuri Teknlgiaarkkitehtuuri Käsitteellinen Tas - MITÄ Strategia Timinnan haasteet & tavitteet Palvelut Sidsryhmät, rlit Käsitteistö Tietjärjestelmäpalvelut Teknlgiakartta Lginen Tas - MITEN Prsessilista/kartta Tietmallit Lginen tietjärjestelmäpalveluiden Prsessikuvaukset Lgiset tietvarannt jäsennys Tietvirrat Järjestelmät-tietvarannt Prsessit-tiedt Järjestelmät-prsessit Integraatiperiaatteet Teknlgiakmpnentit Valvnta- ja hallintaarkkitehtuuri Fyysinen Tas - MILLÄ Fyysiset tietvarannt Kdistt, sanastt Rajapinnat ja liittymät Teknlgialinjaukset Järjestelmäsalkku Verkkkaavi Palvelutast Kuvasta n väritetty ne sakuvaukset, jita hyödynnettiin tämän viitearkkitehtuurin laatimisessa. 2 Periaatteellisen tasn arkkitehtuuri 2.1 Arkkitehtuuriperiaatteet Oppijan verkkpalvelujen ja niihin liittyvien prsessien, tietjen ja palvelujen keskeiset suunnittelun ja tteutuksen sekä jatkuvien palvelujen peruskivinä timivat linjauksina käytetään seuraavia arkkitehtuuriperiaatteita:

10 10 / 107 Nimi Oppijan verkkpalveluissa nudatetaan petustimen yleisiä arkkitehtuuriperiaatteita ja - linjauksia Oppijan verkkpalvelu tu petustimen sähköiseen asiintiin yhdenmukaisen palvelukanavan Yhtenäiset verkkpalvelut hävittävät ppijan ja työelämän näkökulmasta petustimen hallinnn raja-aidat Verkkpalvelut helpttavat ppijan siirtymistä läpi ppimisen ja kulutuksen nivelvaiheiden Verkkpalvelu parantaa piskelua ja ppimista kskevan tiedn laatua, kattavuutta ja saatavuutta Palvelu mahdllistaa ja tukee ppijaa ttamaan itse vastuuta masta ppimisestaan Palvelussa hyödynnetään erilaisille ppijille tuttua teknlgiaa Verkkpalvelu parantaa ppimisja kulutustiedn lutettavuutta Yhteiskäyttöiseksi määritelty tiet tallennetaan vain kerran yhdenmukaisessa mudssa Pririteetti Pririteetti 1-5 Kuvaus 5 Opetustimen arkkitehtuuriperiaatteet n kuvattu petustimen viitearkkitehtuurissa. Arkkitehtuuriperiaatteet kskevat kaikkia Opetustimen rganisaatiita sekä yhteistyökumppaneita. 5 Opetustimen keskeiset, yhteiset haku, tiedtus- ja asiintiprsessit ktaan yhteen helpsti löydettävään ja hallittavaan kanavaan. Näitä täydentävät kulutuksen järjestäjäkhtaiset erityispalvelut. 5 Verkkpalveluun ktaan kaikkien kulutusasteiden palvelut yhtenäiseksi käyttökkemukseksi. Palvelut näkyvät yhtenäisenä sekä ppijille että sidsryhmille 5 Verkkpalvelut helpttavat siirtymistä esim. esipetukseen, peruspetukseen, 2. asteen kulutukseen, krkeakulutukseen ja ammatissa tapahtuvaan kulutukseen. 4 Verkkpalvelu kkaa ppimisen ja piskelua kskevan tiedn systemaattisesti yhteen. Tämä vähentää hajautetun tiednjakelun laatuerja ja mahdllisia ristiriitja. Opetustimen tiedt vidaan kta yhteen palveluun. 3 Palvelu nstaa esiin ppijalle erilaisia piskelu- ja kulutusmahdllisuuksia, sekä tukee tätä maehtisen ppimisen suunnittelussa ja seurannassa. 3 Verkkpalvelut ttavat humin eri ikäisille ja tasisille ppijille luntevat teknlgiaratkaisut. 3 Tdennetun saamisen rekisteri ja keskitetyt hakupalvelut sekä keskitetyt viestintäpalvelut varmsitavat petustimen tiedn lutettavuuden - virallinen tiet vidaan selkeästi erttaa epävirallisesta 4 Yhteiskäyttöiseksi tai yhtenmukaiseksi määritetty tiet taltiidaan mahdllisuuksien mukaan vain yhteen paikkaan. Verkkpalveluissa nudatetaan selkeää MDM-mallia ja hyödynnetään määritettyjä päätietvarantja. Keskitettyjen palveluiden arkkitehtuuriperiaatteissa n huminarvista ppijakeskeisyys sekä yhtenäinen ratkaisuperiaate kk timialueella. Ratkaisut tulee kehittää erityisesti yhteentimivuuden ja ppijan näkökulmasta, ei niinkään kulutuksen järjestäjän näkökulmasta. On hyvä humata, että ppijan näkökulman tteutuminen usein kuitenkin edellyttää timijilta keskinäistä ja sisäistä yhteentimivuutta. Esimerkiksi yhdenmukaista palvelukanavaa, petustimen rajaaitjen häivyttämistä ppijiden ja työelämän näkökulmasta sekä ppijan siirtymistä nivelvaiheissa kskevat arkkitehtuuriperiaatteet edellyttävät kaikilta petustimen rganisaatiilta ja timijilta kaikkien arkkitehtuurinäkökulmien yhteentimivuutta: Teknisen yhteentimivuuden lisäksi tarvitaan yhtenäisiä käsitteitä ja tietrakenteita (semanttinen yhteentimivuus) sekä erityisesti timinnan ja timintaprsessien

11 11 / 107 yhteentimivuutta. Yllä kuvattuja arkkitehtuuriperiaatteita ei vida saavuttaa yksinmaan teknisesti yhteisillä ratkaisuilla. 2.2 Sidsarkkitehtuurit ja hankkeet Oppijan keskitettyjen palvelujen viitearkkitehtuurilla ja sen mudstamalla teknisellä ympäristöllä ja timinnalla n useita sidsratkaisuja ja hankkeita sekä muita sidsarkkitehtuureja. Velvittavimman humin tettavan sidksen mudstaa lunnllisesti ppijan verkkpalveluita hjaava lainsäädäntö. Tämä n kttu Liitteeseen 2. Ratkaisussa tulee varautua hyödyntämään julkisen hallinnn arkkitehtuurissa tunnistettuja tukipalveluita: Palvelu Kansalliset yhteiset tietvarantpalvelut Väesttietjärjestelmä, VTJ Yritys- ja yhteisötietjärjestelmä, YTJ Kansallinen sähköinen arkist, Vapa Rakennus- ja huneistrekisteri (RHR) Kiinteistötietjärjestelmä, KTJ Kansallinen digitaalinen kirjast, KDK Maasttietkanta, paikkatiedt Vastuu VRK PRH Arkistlaits VRK Maanmittauslaits OPM Maanmittauslaits Kansalliset yhteiset palveluun hjauspalvelut Kansalaisen asiintitili ValtIT / VIP Sumi.fi Kansalliset yhteiset tekniset tukipalvelut Vetuma Kats Virtu Yleinen karttakäyttöliittymä Kansalliset yhteiset alustapalvelut Sähköisen asiinnin palvelualusta Valtinhallinnn integraatipalvelu (VIA) Kansalliset yhteiset tietjärjestelmäpalvelut OPH:n tietpalvelut Kelan tietpalvelut Vern tietpalvelut VIP Valtiknttri / VIP Verhallint / Kela Valtiknttri / VIP YM / Rakennetun ympäristön ja asumisen Valitknttri / VIP Valtiknttri / VIP OPH Kela Verhallint

12 12 / 107 Käytännössä tämä tarkittaa sitä, että sumen kansalaisten ja rekisteröityjen rganisaatiiden perustiedt tulee synkrnida tai varmistaa kansallisten tietvarantpalvelujen mukaisiksi, mikäli tämä virallinen tiet n tarpeen Oppijan verkkpalvelujen prsesseissa. Keskitetyt ppijan palvelut n syytä kiinnittää myös julkisen hallinnn asiintitiliin sekä Sumi.fi -palveluprtaaliin. Kansalliset tekniset tukipalvelut timivat tunnistautumisen pääperiaatteina myös ppijan verkkpalveluille. Integraatit keskitetyistä palveluista muihin järjestelmiin ja tietvarantihin vidaan tteuttaa valtinhallinnn integraatipalvelun kautta, mikäli integraatit edellyttävät mnipulisia integraatipalveluja tai säännöstöjä. Kulutuksen järjestäjät hyödyntävät mia integraatiratkaisujaan. Tietpalveluissa hyödynnetään yllä kuvattuja kansallisia yhteisiä tietjärjestelmäpalveluita siltä sin, kun niitä tarvitaan Keskitetyissä ppijan palveluissa. Oppijan verkkpalveluiden suunnittelussa n hyvä kiinnittää humita myös seuraaviin timijakhtaisiin yleisiin palveluihin. Lähinnä tämä tarkittaa näiden palveluiden mahdllisuutta integritua tarvittavilta sin keskitettyihin palveluihin. Pääsääntöisesti kyseiset palvelut timivat rleissaan hajautetusti kunkin timijan massa ympäristössä: Timijan yleiset timinnalliset tukipalvelut Sähköinen asianhallinta, eams Hinnittelu ja talushallinnn ratkaisut Henkilöstöhallinnn ratkaisut Asiakkuudenhallinnan yleiset ratkaisut Tietvarastratkaisu Palvelu Vastuu Timijarganisaati Timijarganisaati Timijarganisaati Timijarganisaati Timijarganisaati Timijan yleiset tekniset tukipalvelut Sähköinen asiintiprtaaliratkaisu Työntekijän sähköinen työpöytä Integraatiratkaisu Tunnistamisratkaisut Käyttövaltuushallinta Sähköinen allekirjitus Tapahtumalki Aikaleimapalvelu Timijarganisaati Timijarganisaati Timijarganisaati Timijarganisaati Timijarganisaati Timijarganisaati Timijarganisaati Timijarganisaati Oppijan verkkpalveluiden tarkemmassa suunnittelussa tulee humiida ja

13 13 / 107 hyödyntää alla levia ppijan palveluihin liittyviä petustimen keskeisiä sidshankkeita ja ratkaisuja. Erityisesti tulee varmistua eri kehittämishankkeiden ristiriidattmuudesta mutta myös parantaa suunnittelun laatua hyödyntämällä eri pulilla tehty kehittämistyö täysimääräisesti. Oppijan palvelukknaisuuteen liittyvät yhteiset tietjärjestelmäpalvelut OPH:n tietpalvelut OPH HAKA-tunnistamispalvelu CSC Kelan tietpalvelut Kela Vern tietpalvelut Verhallint Oppijan verkkpalvelun substanssiin liittyvät sidshankkeet Khti kumppanuutta -hanke Tampereen kaupunki Kulutustiedn verkkpalvelu KOTVE OPH Krkeakulujen sähköinen hakujärjestelmä (KSHJ) OKM/OPH NUOVE, hjaus ja neuvntapalvelut verkssa TEM Opetushallinnn tietvarast -hanke OKM, OPH RAKETTI OKM/CSC Opetussuunnitelmien ja tutkintjen perusteiden OPH rakenteistaminen Sähköinen ppimissuunnitelma ja sähköistäminen (SOPS) (OTUPERAS) Oulun kaupunki Kuntien petustimen arkkitehtuurisuunnittelu Pri, Tampere FUAS, pinthallintratkaisujen yhdistäminen HAMK, LAMK, Laurea Peppi Metrplia, TAMK Krkeakulujen KA-työ Mnia Työelämäyhteistyön arkkitehtuuri Sedu Opintjen elinkaarenhallinta-arkkitehtuuri Jyväskylän AMOP kulutuskunta-yhtymä OPH Kuntien tiethallintjhtaminen (TtIT) VM, kunnat Ammatillisen lisäkulutuksen ja työelämän kehittämis- ja TEM/OKM palvelutiminta- STe-tietjhtamishanke hanke STM KORSI -Krkeakulutettujen saaminen Keski-Sumen Jyväskylän hyväksi ammattikrkeakulu, Edellisten lisäksi Oppijan verkkpalveluilla n yksittäisiä riippuvuuksia SADehjelman muiden kärkihankkeiden kanssa (esim. lausuntkierrksiin hyödynnetään OKM:n Osallistumisympäristöhankkeessa kuvattuja ratkaisuja, paikkatietihin ja karttakäyttöliittymiin hyödynnetään mahdllisuuksien mukaan Ympäristöministeriön vastuulla levan RYPK-hankkeen määrityksiä. Nämä sidshankkeet n kuvattu KA-taulukkliitteessä. 2.3 Tietturvaperiaatteet Verkkpalvelujen tietsujaan ja tietturvaan liittyvät haasteet khdistuvat yleensä käyttäjän tunnistamiseen, palvelujen käyttöön ja palveluissa käsiteltävien tietjen käytön rajittamiseen sekä käytön valvntaan. Keskitettyjen rekisterien tiedn eheys ja kiistämättömyys vat tietturvallisuuden khteita, jiden hallinnan ja varmistamisen suunnitteluun tulee kiinnittää erityishumita.

14 Valtinhallinnn tietturvallisuuden jhtryhmän (VAHTI) tuttamat hjeet ja linjaukset luvat hyvän perustan tietturvallisuustyölle julkishallinnn tietjärjestelmähankkeissa. On susiteltavaa sveltaa VAHTI-hjeistja ppijan verkkpalvelujen tteutuksessa ja jatkuvissa palveluissa. Seuraavassa kuvataan tietturvallisuuden eri sa-alueita petustimessa ja viitataan k. khteeseen liittyvään VAHTI-hjeistn. 14 / 107 Oppilashallinnn järjestelmät sisältävät Henkilötietlain (523/1999) mukaisesti käsiteltäviä tietja, kuten ppilaan henkilötiedt, kesuritukset ja tdistukset, jtka sisältävät ppilaan henkilökhtaisten minaisuuksien sanallista arviintia kskevia tietja. Mm. tukipetustiedt ja ppilashulta kskevat tiedt vat arkalunteisia henkilötietja, jtka vat salassa pidettäviä (Julkisuuslaki 621/1999, 23 ). Oppilastietjen käsittelyssä n mm. seuraavia vaatimuksia: Vain tietn ikeutetut vivat käyttää ja käsitellä tietja Tietja vidaan käyttää vain siihen tarkitukseen, jhn ne n kerätty Tiedn käyttö tulee taltiida muuttamattmaan lkiin. Oppijalla tulee lla saatavissa tarvittaessa tiet, mihin hänen tietaan n käytetty, kuka n käyttänyt ja millin Henkilörekisteristä tulee laatia ja ylläpitää sekä pitää jkaisen saatavilla rekisteri- ja tietsujaselste Rekisteröityjen infrminti sekä tarkastusikeuden ja tiedn krjaamista kskevien pyyntöjen käsittely n järjestettävä. Pääsy ppilastietja käyttäviin järjestelmiin n sujattava siten, että asiattmat eivät pääse katselemaan salassa pidettäviä tietja (VAHTI 3/2008), ja tietjen katselusta jää merkintä järjestelmään (VAHTI 3/2009). Asianmaisille n annettava mahdllisuus katsella mia tietjaan ja esittää krjauspyyntöjä. Tietturvatavitteet tulee KuntaIT sähköisen asiinnin viitearkkitehtuurin mukaan asettaa seuraaville sa-alueille: Luttamuksellisuuden varmistaminen: tietaineistjen ja tietliikenteen salaus, käyttäjän tunnistaminen ja tdentaminen, pääsynvalvnta, käyttäjä ja käyttövaltuushallinta Eheyden ja alkuperän varmistaminen: tarkistussummat, aikaleimat, käyttäjän tdentaminen, sähköinen allekirjitus Saatavuuden varmistaminen: Palvelutapahtumien lutettavuus, tietjärjestelmän timintavarmuus ja kapasiteetin riittävyys, palvelualustan (laitteet, tietliikenneverkk, hjelmistt) lutettavuus

15 15 / 107 Jäljitettävyyden varmistaminen: lkit ja niiden turvaaminen, kiistämättömyys, jälkikäteinen valvnta VAHTI-hjeistuksen (12/2006) mukaisesti keskitettyjen palvelujen tuttaminen tämä tarkittaa salattuja yhteyksiä ja vahvaa tunnistautumista. Ei-arkaluntista tieta vidaan tapauskhtaisesti käsitellä myös heikmmalla tunnistamisella tarvittaessa 1. Nykyisillä tekniikilla ja menetelmillä vidaan tuttaa riittävä turvatas. Oppilashallintjärjestelmissä verkkyhteydet n sujattu SSLmenetelmällä (HTTPS-prtklla), jka n yleisesti käytössä tietsujan alaisissa verkkpalveluissa. Ominaisuus sisältyy käytännössä kaikkiin teknisiin alustihin, ja vaatii lisäksi verkkpalvelun tarjajalta SSL-varmenteen. Tunnistamisen tarkitus n tdentaa että käyttäjä n se jka hän väittää levansa. Käytännössä tunnistaminen tapahtuu käyttäjätunnuksen ja tdentaminen tunnukseen liittyvän salasanan avulla. Oppijan verkkpalvelujen kannalta keskeisiä VAHTI-määrittelyjä vat mm: Verkkpalvelut (VAHTI 12/2006) Salauskäytännöt (VAHTI 3/2008) Tietturvasanast (VAHTI 8/2008) Hankkeen tietturvahje (VAHTI 9/2008) Lkihje (VAHTI 3/2009) Jatkuvissa palveluissa jatkuvan palvelun tuttajan tulee täyttää valtinhallinnn tietturvatasjen krtetun tasn vaatimukset. Keskitetyt ppijan palvelut sisältävät ppijiden surituksiin ja tutkintihin sekä saamiseen liittyviä tietja. Keskitettyjen palvelujen laajentuessa piskelun tukipalveluihin, järjestelmään saattaa tallentua myös ppijaa kskevaa tieta, jnka tietja tulee käsitellä terveydenhulln tai ssiaalihulln tietsujavaatimusten mukaisesti. Keskitettyjen ppijan palveluissa tulee ttaa erityisen tarkasti humin tietsujan ja yksityisyyden sujan vaatimukset. Keskitettyjen palvelujen käsite- ja tietmallit, timinnalliset tietjärjestelmäpalvelut ja käyttövaltuushallinnan määritykset ja tteutukset tulee tteuttaa siten, että ne mudstavat aukttman ja audititavan ketjun, jka varmistaa, ettei ratkaisussa tietsujalain vastaisesti eri timialjen rekistereitä yhdistetä. Keskitettyihin palveluihin tulee taltiida vain sellaisia ppijan tietja, jita tarvitaan petustimen prsesseissa. Muiden tietjen tallentamista Keskitettyihin ppijan palveluihin tulee välttää. Keskitettyjen ppijan palveluissa käsitellään luttamuksellisia tietaineistja, jtka vat pääsin sujaustasa III tai IV. Sujaustaslukitus asettaa vaatimuksia kk 1 Opetustimessa esimerkiksi

16 16 / 107 sille tietjenkäsittely-ympäristölle, jssa kyseisen sujaustasn tieta käsitellään. Keskitettyjen palvelujen tulee täyttää ns. tietturva-asetuksen tietturvatasjen krtetun tasn vaatimukset 2. Seuraavaan n kttu muutamia keskeisiä tietturvaperiaatteita. Tarkemmat vaatimukset n kuvattu Vahti 2/2010 tietturvatast kuvauksessa. Paklliset ja tärkeät tietturvaperiaatteet n määritelty yleisen tietturvallisuuden viitekehyksen mukaan, jssa tietturvallisuutta tarkastellaan kahdeksan sa-alueen näkökulmasta: Hallinnllinen turvallisuus Henkilöstöturvallisuus Fyysinen turvallisuus Tietliikenneturvallisuus Laitteistturvallisuus Ohjelmistturvallisuus Tietaineistturvallisuus Käyttöturvallisuus Tietaineist Ohjelmist Käyttö Laitteist Hallinnllinen Tietliikenne Henkilöstö Fyysinen Keskitettyjen ppijan palveluiden kannalta keskeisiä vaatimuksia vat sapulten tunnistaminen riittävällä lutettavuustaslla. Käyttäjien ja käyttöikeuksien hallinta n tarkituksenmukaista tteuttaa keskitetysti. Lkitietjen avulla n vitava jäljittää timenpiteet käyttäjään ja timinnalliseen sakknaisuuteen. Tietaineistjen eheyden ja saatavuuden varmistamiseen tulee kansallisissa rekistereissä (esim. Tdennetun saamisen rekisteri) kiinnittää erityishumita. Ratkaisussa tulee esim. lutettavasti tunnistaa ne kulutuksen järjestäjät, jtka vivat päivittää tai muuttaa ppijiden tutkinttietja. Yhteydet paikallisista ppilashallintjärjestelmistä keskitettyyn palveluun tulee salata vahvasti ja ratkaisussa tulee hyödyntää palvelinvarmenteita. 2 Asetus tietturvallisuudesta valtinhallinnssa /681, VAHTI 2/2010.

17 17 / 107 Palveluja käytetään ympäri vurkauden ja laajimmassa mudssaan palvelu välittää aikakriittistä peratiivista tieta. Tämä edellyttää palveluympäristöltä krkeaa käytettävyyttä ja mnennettua käyttöympäristöä. Palvelun tuttaminen ja hallinta tulee tteuttaa alan hyvien käytäntöjen mukaisesti 3, jtta tarvittava palvelutastavite saavutetaan. Karkean arvin perusteella n laadittu seuraavat Keskitettyjen ppijan palveluiden kriittiset ja tärkeät paklliset tietturvaperiaatteet (jaettu ns. kahdeksaan tietturvanäkökulmaan): Hallinnllinen turvallisuus Järjestelmässä hyödynnetään kauttaaltaan rliphjaista käyttövaltuuksienhallintaa. Eri rleilla n erilaiset ikeudet sekä tietn että timintihin. Ratkaisuun ja palveluun n määritetty delegitu käyttöikeuksien hallinta, jka perustuu lutettavaan rganisaatin ja pääkäyttäjän rekisteröimisprsessiin. Spimus käyttöpalvelujen tuttamisesta palvelutasvaatimukset ja tietturvallisuusnäkökhdat humiiden. Tietturvallisuuden hallintajärjestelmän edellyttäminen käyttöpalvelujen timittajalta. Sanktiiden määrittely. Palveluun khdistuvat lakisääteiset ja muut viranmaisvaatimukset sekä spimusvaatimukset n tunnistettava ja dkumentitava. Vaatimusten muutksia n seurattava säännöllisesti esim. lain tai asetuksen muuttuessa n arviitava vaikutus järjestelmän timinnan kannalta. Henkilöstöturvallisuus Keskitettyjä palveluita periva henkilöstö tulee nimetä ja heidän kanssaan tulee tehdä salassapitspimus. Fyysinen turvallisuus Palvelinlaitteist tulee sijittaa maan sujavyöhykkeeseensä, jihin ei le pääsyä asiattmilla. Laitetiljen tulee täyttää Viestintävirastn susituksen 48 A/2003 M "tärkeä tila" laitetilavaatimukset tai VAHTI 1/2002 tasn 2 tehstettu perussujaus vaatimukset. Tietliikenneturvallisuus Tietliikenne tulee salata kaikilla käyttöyhteyksillä. Ratkaisussa tulee käyttää palvelinvarmennetta, jtta vältytään prtaaliväärennöksiltä ja kalasteluyrityksiltä 3 Jatkuvissa palveluissa susitellaan käytettävän ITIL-prsesseja ja niiden susitellaan täyttävän keskeiset ISO/IEC palvelunhallintastandardin vaatimukset

18 18 / 107 Ratkaisu sujataan palmuureilla. Palveluun sallitaan julkisesta verksta yhteydet vain määriteltyihin prtteihin. Laitteistturvallisuus Keskitetyissä palveluissa käytetään krkean käytettävyyden alustaa, jka kykenee tuttamaan palvelua JHS 174 palvelutaslla D kriittinen. Palvelun surituskyky varmistetaan riittävällä laite- ja verkkkapasiteetilla sekä aktiivisella edustasujauksella (palmuuri). Surituskykyä seurataan jatkuvasti autmaattisella valvnnalla ulkverksta ja palvelimilta (kurmitus, levykapasiteetti). Ohjelmistturvallisuus Palvelun käyttäjät tulee tunnistaa lutettavasti. Erityisesti keskitettyjen rekisterien tietjen tuttajat tulee tunnistaa lutettavasti. Tietaineistturvallisuus Palvelun kautta välitettävä tietaineist (liitetiedstt) sujataan viruksilta ja muilta haittahjelmilta. Tietaineistn luttamuksellisuuden varmistaminen. Tietaineistjen luttamuksellisuusvaatimukset khdistuvat tiettyihin timintihin ja tietihin. Luttamuksellisuuden tulee säilyä nimetyllä käyttäjäryhmällä tai rleilla. Luttamuksellisuus tulee varmistaa vähintään riittävän hienjakisen käyttövaltuusmäärittelyn ja pääsynvalvnnan avulla. Käyttöturvallisuus Ratkaisuun ja palveluun n määritetty dkumentidut ylläpitkäytännöt ja muutstenhallintaprsessi. Keskitettyjen rekisterien tiedn käsittelystä jää jälki (audit trail) keskitettyyn tapahtumalkiin. Keskeisimmät susiteltavat tietturvaperiaatteet n lueteltu alla: Hallinnllinen turvallisuus Käyttäjä- ja käyttövaltuushallinnan tteuttamista ja timivuutta sekä sen mahdllisia haavittuvuuksia valvtaan säännöllisesti. Palvelutasa ja tietturvapikkeamia seurataan säännöllisesti. Fyysinen turvallisuus

19 19 / 107 Palvelun tutanttiljen n täytettävä palvelun jatkuvuuden ja pikkeustilanteista tipumisen vaatimukset. Tietliikenneturvallisuus Valvnta- ja hallintayhteydet tulee erttaa muusta tietliikenteestä. Laitteistturvallisuus Palvelun saatavuus ja eheys tulee varmistaa jatkuvuuden näkökulmasta tarvittavalle taslle (varautuminen, tipumisjärjestelyt). Ohjelmistturvallisuus Pääkäyttäjän identiteetin n ltava lutettava ja se n tdennettava riittävän vahvalla tunnistusmenetelmällä. Palvelussa käytettävät hjelmistt ja kmpnentit tulee auditida. Näihin tulee säännöllisesti kehittää turvallisuus Lutettavien hjelmistjen käyttäminen ratkaisussa ja krjauspäivitysten asentaminen ja säännöllinen seuranta.. Ohjelmistn timintjen tulee lla lgisia ja helppkäyttöisiä. Tietaineistturvallisuus Tietaineistt pidetään lennaisilta sin ajantasaisina ja tietjen elinkaari n hallittu. Käyttöturvallisuus Ylläpitäjän ikeuksia valvtaan erikseen (vaaralliset työyhdistelmät, kahden silmäparin periaate kriittisissä timinnissa).

20 20 / Käsitteellisen tasn arkkitehtuuri 3.1 Timintaympäristön periaatteet Sumen petustimen rganisinti n kuvattu laajemmin petustimen viitearkkitehtuurissa. Seuraavaan n kttu tiivistelmä timintaympäristön keskeisistä rakenteista ja timijista Opetustimen rganisinti Hallint Kulutukseen liittyvästä lainsäädännöstä ja kulutusplitiikan yleisperiaatteista päättää eduskunta. Valtineuvst ja petus- ja kulttuuriministeriö sen sana vastaavat kulutusplitiikan suunnittelusta ja timeenpansta. Opetus- ja kulttuuriministeriön tehtävänä n valmistella mm. kulutusta kskeva lainsäädäntö sekä sitä kskevat valtin talusarviesitykset ja valtineuvstn päätökset. Opetushallitus n keskeinen petussektrin timija, jlle kuuluu sekä hallinnllisia että kehittämistehtäviä. Opetushallitus mm. vahvistaa petussuunnitelmien valtakunnalliset perusteet ja eräät ppilasarviintia kskevat määräykset. Valtin aluehallinnssa kulutusasiita käsittelevät aluehallintvirastt (AVI) ja elinkein- liikenne- ja ympäristökeskukset (ELY). Mnista asiista päättävät itse kulutuksen järjestäjät, jiden timintaa hjataan mm. lainsäädännössä asetettujen tavitteiden kautta. Kulutusasteet Sumen kulutusjärjestelmä ryhmitellään kulutusasteisiin. Yleensä vain alemman asteen pinnt surittanut vi piskella ylemmän asteen kulutuksessa. Sumen kulutusjärjestelmä mudstuu yhdeksänvutisesta yleissivistävästä peruspetuksesta, jta ennen lapsilla n ikeus sallistua vuden kestävään esipetukseen

21 21 / 107 peruspetuksen jälkeisestä kulutuksesta, jhn kuuluvat ammatillinen kulutus ja lukikulutus krkea-asteen kulutuksesta, jta annetaan ammattikrkeakuluissa ja ylipistissa. Aikuiskulutusta n tarjlla kaikilla kulutusasteilla. Kulutusjärjestelmää täydentää vapaan sivistystyön puitteissa rganisitu varsin mnimutinen kulutustarjnta. Tämä kulutus ei le tutkinttavitteista eikä sen sisältöjä säädellä lainsäädännössä. Seuraavassa kulutustiminnan vlyymia kuvaavia lukuja vudelta 2009 (luvut pyöristetty): Oppilaitstyyppi Oppilaitksia Oppilaita Peruskulu Luki Ammatillinen ppilaits Ammattikrkeakulu 25 (v. 2010) Ylipist 16 (v. 2010) Kulutuksen järjestäjät Kunnat ja kuntayhtymät vat vlyymilla mitattuna suurin kulutuksenjärjestäjä esi- ja peruspetuksessa, lukiissa, ammatillisessa kulutuksessa, ammattikrkeakulutukseen ja vapaassa sivistystimessa. Yleissivistävän peruspetuksen järjestäjä n yleensä kunta tai kuntayhtymä, jilla n velvllisuus järjestää peruspetusta alueensa lapsille. Kuntayhtymät timivat pääsin luki-petuksen, ammatillisen kulutuksen ja ammattikrkeakulutuksen järjestäjinä. Valti timi kulutuksen järjestäjänä ppilaitksissa, jista mnet vat erityisppilaitksia vammaisille tai tietylle ammattialalle suunnattuja: stilasala, pliisitimi, pal- ja pelastustimi, merenkulku. Yksityisiä kulutuksen järjestäjiä n lukumääräisesti yli 40% kulutuksen järjestäjistä, mutta niiden suus perus- ja luki-petuksessa n vähäinen. Ammattikrkeakuluissakin vain 16 % ppilaista piskelee yksityisissä ppilaitksissa. Ylipistt vat vuden 2010 ylipistlain mukaan myös yksityisiä kulutuksen järjestäjiä julkisikeudellisia tai säätiöylipistja. Vapaassa sivistystyössä yksityisten järjestäjien suus n merkittävä.

22 22 / Timijat Kunnat /Kuntayhtymät Vlyymiltaan suurin petustimen timija vat kunnat ja kuntayhtymät. Näiden vastuulla n pääsa kulutuksen järjestämisestä. Kunnat tiedttavat kunnan tarjamista kulutusmahdllisuuksista kunnan milla verkksivuilla, jilla vi lla linkkejä myös ppilaitsten mille sivuille. Kunnan petustimen työtekijä timii sisällöntuttaja rlissa, tuttaessaan kulutustieta kunnan verkkpalveluun. Peruskulut / lukit Oppilaitsten missa ppijan verkkpalveluissa tarjtaan tieta piskelusta ja kulussa järjestettävästä petuksesta. Nämä verkkpalvelut tarjavat kulussa piskeleville myös kanavan kulun ja kdin yhteistyölle, sekä mahdllisesti erilaisia sähköisiä ppimisympäristöjä ja ppijan (hultajan) liittymän ppilashallinnn järjestelmään. Kulussa ppilashallinnn järjestelmää käyttävät petustimen ammattilaisen (pe) rlissa levat henkilöt, käytännössä siis rehtri, pettaja, p ja kulun kanslisti. Samat henkilöt vastaavat myös kulujen verkkpalveluiden sisällöntutannsta. Ammattikulut Ammattikulujen salta tilanne ja tavitteet vastaavat suurien lukiiden tilannetta, erityispiirteenä ammattikuluissa n tiiviimpi yhteistyö työelämän kanssa työharjittelun ja tutustumisen järjestämisessä. Krkeakulut Krkeakulut vat suuria ja varsin itsenäisiä timijita, jilla n kattavat verkkpalvelut piskelijille ja tietpalveluita piskelemaan hakeville. Krkeakulujen salta itsenäiset verkkpalvelut vat myös sin kilpailu- tai erttautumistekijä. Teknlgia-arkkitehtuurin alueella n löydettävissä kustannustehkkuutta parantavia ratkaisuja mm. palvelualustjen knslidinnin kautta. Krkeakuluilla n mat petuksen ja ppilashallinnn järjestelmänsä. Krkeakululaits kehittää tiiviissä yhteistyössä esimerkiksi yhteisiä tietmäärittelyjä, yhteishakuratkaisuja ja ppilashallinnn ratkaisuja. Uuden lainsäädännön myötä ylipistjen itsenäinen asema n vahvistunut ja krkeakulujen välinen yhteistyö timinnan tehstamiseksi n yhä enemmän krkeakulujen massa harkinnassa.

23 23 / Lgisen tasn arkkitehtuuri 4.1 Keskeiset prsessit Viitearkkitehtuurissa timintaa määriteltäessä pyritään tunnistamaan yleisiä prsessikulkuja ja samankaltaisena eri rganisaatiissa tistuvaa timintaa. Tätä mallinnustyötä vidaan hyödyntää esimerkiksi valittaessa timintaa tukevia laajja valmishjelmistja tai suppeampia yleiskäyttöisiä hjelmistkmpnentteja, mm. SOA-palveluja. Esimerkiksi kulutukseen hakemisen vidaan nähdä levan asiintiprsessin ilmentymä, jllin haku-prsessia tukevassa valmishjelmistssa visi lla asiankäsittelyhjelmistn piirteitä. Seuraavassa kuvatut yleiset prsessit vat karkeita ja alustavia kuvauksia petustimen prsesseista. Niitä tulee täsmentää tarkennetussa suunnittelussa erityisesti ppijan ppimisen elinkaaren ja keskitettyjen palvelujen hjauksen näkökulmista. Oppijan verkkpalveluiden kannalta ptimaalista n keskittää yhteisen timinnan kuvaukset ja yhtenäistää timintaa taslle, jssa tunnistetaan timinnan kannalta keskeiset integraatipisteet ja integraatissa vaihdettava tiet sekä timijiden että prsessien välillä. Keskitetyt timinnankuvaukset tulee tehdä JHS-152 taslle 2, niin että prsessialueiden väliset integraatipisteet vidaan tunnistaa. Tämä tukee petustimen keskeisten rajapintjen ja niissä välitettävien tietelementtien tunnistamista. Vaikka timinta taslla 3 vaihtelisikin timijittain - esimerkiksi kulutusasteittain - tulee tasn 2 rajapinnat ja prsessien väliset liittymäkdat säilyttää myös timijakhtaisissa tarkemmissa timinnan kuvauksissa. Oheisessa kuvassa (Virhe. Viitteen lähdettä ei löytynyt.) n petustimen prsessikartta.

24 24 / 107 Oppijan verkkpalvelun kannalta keskeinen timinta tapahtuu seuraavissa prsessialueissa: Hakeutumiseen liittyvät prsessit ja Oppimiseen liittyvät prsessit. Tdennetun saamisen rekisterin kautta verkkpalvelut liittyvät myös työnhaun prsesseihin. Oppijan kannalta timinta vidaan jakaa kahteen kknaisuuteen: Oppilaitksien ulkpuliseen eli Hakeutumiseen liittyviin ydinprsesseihin ja Oppilaitksissa tapahtuvaan eli Oppimiseen liittyviin ydinprsesseihin Oppija sallistuu Hakeutumisen prsesseihin, kun hän tai alaikäisen ppijan hultaja tarvitsee tieta piskelumahdllisuuksista tai tukea urasuunnitteluun. Tyypillisesti tällä alueella llaan, kun ppivelvllisuus ei le vielä alkanut ppija n siirtymässä kulutusasteelta tiselle ppija etsii jatkkulutuspaikkaa Tämän prsessialueen timinta ppijan kannalta n tiedn etsimistä erilaisista urapluista ja niitä tukevasta kulutuksesta sekä hakemista avimiin piskelupaikkihin. Sisällöntuttajan kannalta tämän alueen timinta n tiedn ja

25 25 / 107 palveluiden tuttamista kskien eri uramahdllisuuksia ja kulutusta sekä hakujen järjestämistä avimiin kulutuspaikkihin. Tämän prsessialueen timintaa tukevat parhaiten vahvasti keskitetyt palvelut. Tietsisältöjen ylläpit hajautetaan sen mukaan missä tiet syntyy. Keskitettyjen palvelujen palvelualustat eli teknlgia ja tietjärjestelmät keskitetään kansallisesti. Timinnan yhtenäistäminen lisää tehkkuutta ja vähentää päällekkäistä työtä. Keskitetty palvelualusta tuttaa säästöjä sekä hankinnassa että ylläpidssa. Hakeutumista tukeva tiedn tuttaminen vidaan siis timintana hajauttaa yhtenäistä prsessia nudattaen, vaikkakin tiet tarjttaisiin ppijalle keskitetyn palvelun kautta - yhden luukun periaatteella. Kulutukseen haku ja kulutukseen valinta -ydinprsessien timintaa tukevat palvelut, svellukset ja tekniset alustat n j sin keskitetty kulutusastetaslla. Keskittämistä vidaan edelleen jatkaa mm. tunnistamalla yhteistä timinnallisuutta kulutusastekhtaisissa hakuprsesseissa. Oppimiseen liittyvät prsessit tapahtuvat ppilaitksissa niiden tietjärjestelmien tukemana. Oppijan kannalta tämän alueen timinta keskittyy piskeluun ja ppimiseen, mm. kurssien ja tenttien surittamiseen. Tuttajan kannalta timinnan keskiössä n tässä ppimisen edellytysten luminen ja ppimisen tukeminen. Elinikäisen ppimisen periaatteen mukaisesti ihminen n ppijia kk elinikänsä. Oppijan elinkaari alkaa esi- ja peruspetuksesta ja jatkuu man valinnan ja usein hakuprsessin kautta jatk-pinnilla. Oppijan valmistuttua ja siirryttyä työelämään piskelun ja ppimisen asema ppijan elämässä käy vähäisemmäksi. Omaehtisen tai ulkisen muutksen seurauksena kulutukseen hakeutuminen vi kuitenkin taas tulla ajankhtaiseksi. Tällaisia tilanteita vat mm. uudelleenkuluttautuminen ja syventävä jatk-piskelu. Oppijan elinkaaressa n tunnistettavissa seuraavat päävaiheet: hakeutuminen kulutukseen, piskelu ppilaitksessa ja siirtyminen työelämään. Opiskelun ja ppimisen timinta n keskittynyt ppilaitksiin, jten lähtötilanteessa se n timinnallisesti hajautettua. Jatkssa pyritään kuitenkin keskitetysti tukemaan ppijan henkilökhtaista ppimisen hallintaa ja suunnittelua (mahdllisesti ns. keskitetty HOPS ja pintjen tuki) sekä tukea mnipulisia ppimisen plkuja, jissa ppija vi piskella useassa eri ppilaitksessa saavuttaakseen sin mavalintaisella ppimisen plulla tavitellun tutkinnn. Muilta sin tämän prsessin verkkpalveluiden keskittämiseen ei le suurta tarvetta. Timintaa yhtenäistämällä vidaan kuitenkin tehstaa timintaa. Järjestelmä- ja teknlgiaknslidinnilla vidaan saavuttaa vlyymietuja ja hallittavampia palveluympäristöjä. Erityisesti pienien timijiden (kunnat, ppilaitkset) yhteistyö n tässä avainasemassa.

26 Seuraavissa kappaleissa kuvataan tunnistettuja yleisiä timintamalleja liittyen edellä kuvattuihin ydinprsesseihin. Näihin timintamalleihin n liitetty ppijan verkkpalvelun tavitetilan kuvauksessa tunnistettuja palveluja. 26 / Kulutustiedtus eli Sisällöntutannn prsessi Kulutustiedtus vidaan tuttajan kannalta nähdä tietsisällön tutantna, jnka timintamalli n kuvattu seuraavassa. Tämän timintamallin timijina vat tällä hetkellä ppilaitkset, OPH ja TEM. Tutettava sisältö vi lla tieta tai ppijan lähtökhdista lähteviä interaktiivisia käyttöliittymäpalveluja verkssa. Karkeasti yleistäen sisällöntutant jakautuu kahteen prsessialueeseen: Sisällöntutant Sisällön julkaisu Oheisessa kuvassa n tunnistettu eri saprsessien timijat ja niiden tuttama tiet, jka siirtyy prsessissa eri saprsessien välillä.

27 27 / 107 Sisällöntutant 4 Sisällöntutantn sallistuvat: Oppilaitkset Oppilaitksen sisällöntutant keskittyy ppilaitksen kulutustarjnnasta tiedttamiseen. OPH Tiedn kulutuksen kansallisista linjauksista timittaa OPH keskiteltyyn sisällönhallintajärjestelmään. TEM Tuttaa hjaus- ja neuvntapalveluja. Näiden palveluiden integriminen saksi keskitettyä ppijan tietpalvelua rikastaa ja syventää kknaisuutta. Tiet vidaan tuttaa eri timijiden timesta, kun timita kerran, julkaise useasti periaate tteutuu. Periaatteen tteutuminen edellyttää sitä tukevaa teknistä ratkaisua ja yhteisiä timinta malleja. Sisällönhallintajärjestelmä (esim. ECM) vi tarjta SOA-palvelun, jlla timitettu sisältö saadaan näkyviin myös keskitetyssä kulutuksen tietpalvelussa. Tinen vaihteht n, että keskitetty tietpalvelu tarjaa käyttöliittymä- tai SOA-palvelun sisällön ylläpitn. Paikallinen, verkkpalvelu vi myös hakea SOA-palvelun kautta tiedn keskitetyltä sivustlta esittäväksi kulun massa tietpalvelussa. Kukin timija tuttaa sisällöltään erilaista tisiaan täydentävää, ppijan hakeutumisen kannalta merkittävää tieta. Kska kullakin sisällön timittajalla n paras tietämys timitettavan tiedn sisällöstä, n perusteltua timittaa sisältö hajautetusti myös keskitettyyn verkkpalveluun. Sisällöntutanta tukevia ppijan verkkpalveluita vat: Kulutustarjnnan hallinta ja esittäminen Palvelu tteutetaan sekä käyttöliittymäpalveluna, jnka kautta tiedt timitetaan keskitettyyn sisältötietvarastn että SOA-palveluna, jka mahdllistaa sisällön tumisen rajapinnan (esim. WebService) kautta. Kulutustiedn julkaisupalvelu Tteutetaan käyttöliittymäpalveluna. Ammatinvalinnan ja urasuunnittelun tietjen ylläpit Palvelu vidaan tteuttaa, jk käyttöliittymäpalveluna, jnka kautta tiedt timitetaan keskitettyyn sisältötietvarastn tai SOA-palveluna, jka 4 Sisällöntutantn kuuluvat myös ne autmaattisesti tai puliautmaattisesti keskitettyihin palveluihin siirrettävät tiedt, jtka ludaan hajautetusti ppilaitksissa. Näihin kuuluvat esimerkiksi pinttarjttimeen ja haettavissa leviin piskelupaikkihin liittyvät tiedt.

28 mahdllistaa sisällön tumisen rajapinnan (esim. WebService) kautta. 28 / 107 Sisällön julkaisu Sisällön julkaisulla tarkitetaan tässä ns. päätimittaja -timintaa. Päätimittaja n vastuussa tietpalvelun esittämästä sisällöstä ja hyväksyy ja julkaisee palvelussa näytettävän sisällön. Timinta tulee keskittää palvelun mistavalle tahlle. Käytettäessä SOA-palveluita sisällön hakemiseksi muista sisältöpalveluista, tulee sisällön kuvailutiedista ilmetä mm. sisällön tila, eli tiet siitä nk sisältö valmista julkaistavaksi, tiedn vimassalaika (vanheneminen) ja kuka n tehnyt päätöksen julkaisemisesta. Sisällön julkaisua tukevia ppijan verkkpalveluita vat: Sisällönhallinta ja julkaisu Käyttöliittymäpalvelu, jnka kautta verkkpalvelun päätimittajan rlissa timiva henkilö valitsee verkkpalvelussa käyttäjälle kullinkin näkyvän tietsisällön. Hakeutumisessa ppija käyttää tutettua ja julkaistua tieta kulutustarjnnasta ja kulutuksen järjestäjistä suunnitellessaan kulutukseen hakeutumisesta Ohjaus ja neuvnta Termillä hjaus tarkitetaan ppijan timinnallista tukemista, etsittäessä timintahjeita halutun tavitteen saavuttamiseksi. Neuvnnalla tarkitetaan tässä sellaista apua, jlla vastataan ensisijaisesti avuntarvitsijan / palvelun käyttäjän tiedllisiin kysymyksiin. OPH:ssa kulutustiedtus n vastauksien tuttamista tiedllisiin kysymyksiin.esim. ppivelvllisuusikäiselle asiakaskunnalle laadittavat kulutus- ja ammattitiedn tiedtusmateriaalit tulee synkrnisida samanikäisten ppimateriaalien kanssa. Timinnallisesti tämä vastaa paremmin edellä kuvattua sisällön tuttamista ja kuuluu viitearkkitehtuurissa Kulutustiedtus -ydinprsessin timinnallisuuteen. Oppilaiden n mahdllista saada ppilaanhjausta kk peruspetuksen ajan. Ohjauksessa käsiteltäviä aiheita vat piskelutaidt ja kulunkäynti, itsetuntemus, jatk-pintmahdllisuudet, ammatit ja ammattialat sekä työelämä. Suurella salla lukin piskelijista ammatinvalintasuunnitelmat vat vielä selkiytymättömiä, ja he tarvitsevat hjausta jatkkulutus- sekä ura- ja elämänsuunnitelmia tehdessään. Lukin aikana piskelijaa hjataan lukipinnissa, ainevalinnissa, piskelussa ja piskelutaitjen kehittämisessä sekä tulevaisuuden suunnittelussa.

29 29 / 107 Ammatillisessa kulutuksessa pint-hjauksen tehtävänä n hjata ja tukea piskelijita yksilöllisesti piskelussa, urasuunnittelussa ja työhön sijittumisessa. Opiskelijaa tuetaan tekemään maa piskeluaan kskevia valintja. Niitä varten piskelija tarvitsee tieta erilaisista piskelumahdllisuuksista, mutta myös valintjen vaikutuksista kulutuksen tuttamaan pätevyyteen, jatk-pintihin ja työmarkkinille sijittumiseen. Ammattikrkeakulut tarjavat pintneuvntapalveluja, jissa neuvtaan ammattikrkeakuluun hakeutuvia ja siellä piskelevia pintihin, harjitteluun ja ammatinvalintaan liittyvissä kysymyksissä. Tavitteena n, että ammattikrkeakuluissa pint-hjaajat vastaavat hjauksen tarjamisesta ja järjestämisestä. Ylipistt järjestävät niihin piskelemaan hakeutuville ja niissä piskeleville yleistä pintneuvntaa. Yleensä ylipistissa n pintneuvntatimist, jnka puleen vi kääntyä pintihin, harjitteluun ja avimeen ylipistn liittyvissä kysymyksissä. Opintssiaalisia asiita varten n ylipistilla usein erillinen pinttukitimist. Tiedekunnissa ja/tai laitksilla timii yleensä pintsihteeri, jka vastaa mm. piskelijiden pint-hjauksen suunnittelusta, krdininnista ja kehittämisestä, pint-ppaan timittamisesta ja pienryhmähjaajien kuluttamisesta. Oppilaitsten ulkpulella hjausta ja neuvntaa tteutetaan seuraavasti. Työ ja elinkein timistn kulutus- ja ammattitietpalvelu tarjaa tietja kulutusvaihtehdista, työmarkkinista sekä pintjen rahituksesta. Tiedt vat haettavissa matimisesti verkkpalvelujen avulla. Kulutusneuvjan kanssa vi myös spia tapaamisen tai sittaa hänelle tai tiedustella lisäinfrmaatita sähköpstilla. Palvelut vat kaikille avimia ja maksuttmia. Kulutus- ja ammattitietpalvelussa vi keskustella henkilökhtaisesti kulutusneuvjan kanssa ammatilliseen kehittymiseen liittyvistä kysymyksistä etsiä tieta kulutuksista, ammateista ja pintjen rahituksista verkkpalveluista itsepalvelutyöasemilla sallistua erikseen järjestettäviin kulutusinftilaisuuksiin. Käytettävissä n myös valtakunnallinen kulutusneuvnnan puhelinpalvelu. Tavitteena n, että hankitut tiedt auttavat tekemään kulutukseen hakeutumista ja ammatillista kehittymistä kskevia päätöksiä.

30 30 / 107 Kulutus- ja ammattitietpalvelun lainsäädännöllinen perusta n määritelty laissa julkisesta työvimapalvelusta (L2002/1295). Lain 12 Kulutus- ja ammattitietpalvelu kuuluu: "Kulutus- ja ammattitietpalvelulla tuetaan työelämään sijittumista ja elinikäistä ppimista välittämällä tieta kaikista yleissivistävistä, ammatillisista ja krkeaasteen kulutusmahdllisuuksista, alista, ammateista ja työtehtävistä, niiden saamisvaatimuksista ja työmarkkinista sekä neuvmalla henkilöasiakkaita kulutukseen ja työelämään liittyvissä asiissa." Seuraavassa kuvassa kuvataan hjausta ja neuvntaa ppijan henkilökhtaisen prsessina. BPMN Neuv nta ja hjaus Ammatinvalinta psyklgi Neuvja tai muu tukihenkilö Oppija Ytheyden tt Oppijan tilanteen selv itys Oppijan tilanteen selv itys Vaihtehtjen selv itys Vaihtehtjen selv itys Henkilökhtainen neuv nta Henkilökhtainen neuv nta Yhteydentt Alitteen neuvntaan ja hjaamiseen tekee ppija. Hän n jk henkilökhtaisesti yhteydessä neuvjaan, Ammatinvalintapsyklgiin, muuhun tukihenkilöön tai etsii

31 31 / 107 neuva ja hjausta verkkpalvelusta. Oppija tulee tunnistaa, jtta hänelle vidaan antaa henkilökhtaisia hjeita ja neuvja hänen tilanteestaan lähtien. Oppija vi ttaa tukeen yhteyttä jk sähköisesti tai puhelimitse. Puhelimessa ppijaa ei vida tunnistaa lutettavasti ilman ns. A-tilaajan tunnistetieta (tämä tiet pitää taltiida tukijärjestelmiin ja puhelinvaihteen tulee sitä tukea) tai takaisinsitta, jten tietsujaa kskevia tietja ei pitäisi laajasti antaa puhelimitse. On hyvä humata, ettei itse puhelimen tunnistaminen vielä riitä tunnistamaan varmasti, kuka itse asiassa sittaa. Yhteydentta tukevia verkkpalveluita vat: Kulutus- ja ammattitietpalvelu Tunnistaminen Asiintitili. Vähintään kansallisen asiintitilin kautta ppijan tulee päästä käsiksi kaikkiin viranmaisen palveluihin myös ppijan neuvnta- ja hjauspalveluihin. Useissa kunnissa llaan keskittämässä kaikkia kunnan asiakaspalveluja yhtenäisen asiakaspalveluknseptin ja asiakaspalvelupisteen taakse. Tämä mudstaa yhtenäisen yhden luukun periaatteet kaikkiin kunnan palveluihin. Kuntien petustimen ppijan neuvnta- ja hjauspalvelun yhteydenttkanava tulee liittää saumattmasti saksi tätä kunnan asiakaspalvelumallia. Oppijan tilanteen selvitys Oppijan taustaa ja tilannetta selvitetään keskustelemalla ppijan kanssa hänen tilanteestaan ja tavitteistaan henkilökhtaisessa tapaamisessa. Tilannetta vidaan selvittää myös verkkpalvelussa täytettävällä käyttöliittymäpalvelulla (mm. sähköinen lmake). Näin neuvja vi tutustua Oppijan tilanteeseen j etukäteen. Verkklmakkeella tehdyissä selvityksissä tulee hulehtia tietsujasta sekä sustumuksenhallinnasta. Oppijalta tulee pyytää sähköinen sustumus hänen antamiensa tietjen käyttöön tukipalvelussa. Riippuen lmakkeen kysymyksistä, annetut tiedt vivat kuulua erityslainsäädännön piiriin (esim. ssiaalihult tai terveydenhult). Vaihtehtjen selvitys Vaihtehtjen selvityksessä laaditaan ppijan henkilökhtaisesta tilanteesta lähtien vaihtehtisia kulutus- tai urasuunnitelmia. Suunnitelmaehdtukset vivat liittyä ppijan jatkkuluttautumiseen tai työllistymiseen. Vaihtehtjen selvitys vidaan tteuttaa SOA-palveluna, jka hyödyntää keskitetyistä tietvarastista ja käyttöliittymäpalvelusta saatua tieta ppijan tilanteesta.

32 32 / 107 Neuvntapyynnöt vivat kulutus- tai urasuunnittelun lisäksi khdistua esim. pinttukiasiihin, piskeluasumiseen, pintsuritusten krvattavuuteen tms. Neuvnnan tulee pystyä tukemaan myös näitä kysymyksiä ja palvelu tulee pystyä integrimaan niille tahille, jtka pystyvät tukemaan ppijaa näissä aiheissa. Tämä lunnllisesti edellyttää pikkihallinnllisen viranmaisyhteistyön kehittämistä. Osaprsessia tukevat verkkpalvelut: Aiemmin pitun tunnistaminen Oppijan muu histriatiet (esim. työkkemus) 5 Oppijan prfiilitietja hyväksikäyttävä vaihtehtjen selvityspalvelu Henkilökhtainen neuvnta Tunnistetuista vaihtehdista mudstetaan ppijan tarpeista lähtevä parhaiten hänelle spiva timintasuunnitelma. Henkilökhtaisessa neuvnnassa ppijan timintasuunnitelmaa laadittaessa käytetään verkkpalveluiden tarjamaa tieta hyväksi. Osaprsessia tukevat verkkpalvelut: Kulutustiedn sisältöpalvelut Kulutukseen haku ja kulutukseen valinta Asiintiprsessina Kulutukseenhakemista ja valintaa vidaan mallintaa myös asiintiprsessina, jssa ppija laittaa asian vireille jättämällä hakemuksen. Tämä timintamalli n Hakeutumisen prsessialueen Kulutukseen haku- ja kulutukseen valinta ydinprsessien yleinen esitys. OPH n teknisen palvelun tuttaja haku -ydinprsessissa. OPH hallinni haku- ja valintajärjestelmiä, jihin hakemukset tallentuvat. Hakemuksia käsittelevät sekä OPH että kulutuksen järjestäjät. Esivalintavaiheen aikana päätetään ketkä hakijista kutsutaan valintakkeisiin. Esivalintaan vi liittyä hakijiden karsintaa (kaikkia ei välttämättä kutsuta kkeeseen) ja/tai lgiikkaa jnka perusteella hakija saa kutsun vain yhteen saman alan valintakkeeseen (jsta tuls kpiituu muille saman alan hakukhteille). Esivalinta vidaan tteuttaa keskitetysti tai paikallisesti 5 Oppijan histriatiedn taltiimisessa tulee ttaa hyvin hulellisesti humin eri alueiden lainsäädännön ja tietsujan vaatimukset. Tarpeettman tiedn taltiimista tulee välttää. Samin tulee välttää tietsujalain vastainen rekisterien yhdistäminen. Histriatiedn taltiimisessa ja erityisesti käsittelyssä tulee käyttää kaikissa tapauksissa erittäin hulellista käyttövaltuushallintaa. Oppijan histriatietjen laajempi kkaminen ja hyödyntäminen edellyttää sähköisen sustumuksenhallintapalvelun tteuttamista ja ppijiden etukäteistä sustumusta näiden tietjen tallentamiseen ja käsittelyyn. Alaikäisten khdalla edellytetään Hultajan sustumusta. Pulesta-asiinta varten vidaan tarvita erillinen valtuutustenhallinnan tietjärjestelmäpalvelu.

33 33 / 107 (esim. ylipistilla tämä mahdllisuus). OPH - vastaanttaa hakemukset ja tarjaa kulutuksen järjestäjille palvelut jiden avulla valinnat vidaan surittaa ennalta määritettyjen valintasääntöjen mukaisesti. Pisteytys ja hakukhdekhtainen valinta vidaan tehdä keskitetysti tai kulutuksen järjestäjän timesta. Hakukhteiden välinen sijittelu tehdään keskitetysti sijittelu-ajlla. Prsessin seurauksena syntyy valintaesitys kulutukseen valittavista piskelijista. Kulutuksen järjestäjä tekee varsinaiset piskelijavalinnat (valintapäätökset) tyypillisesti valintaesitysten phjalta. Valintapäätös vidaan tavitetilassa timittaa sähköisesti (niille, jtka vat antaneet sustumuksensa valintapäätöksen sähköiseen timittamiseen) hakijille. OPH hulehtii valintjen tulsten tiedttamisesta keskitetysti, mutta kulutuksen järjestäjä vi myös itse tiedttaa valinnista. Perusperiaate n se, että ppija saa tiedn hakuprsessin tulksista samasta kanavasta, jsta hän myös hakuprsessin käynnisti. Hakeutumisen prsessialueelle kuuluu myös ilmittautuminen esi- ja peruspetukseen. Tyypillisesti n kyse puhtaasti ilmittautumismenettelystä, mutta asiankäsittelyprsessina se muistuttaa hakeutumisen asiintiprsessia. 6 Asiintiprsessi jaetaan tyypillisesti neljään saprsessiin: Asian vireillepan Asian käsittely Asian ratkaisu Ratkaisun tiedksiant Asian vireillepan Hakuasian panee vireille ppija (hakija) tai alaikäisen ppijan tapauksessa hänen hultajansa. Oppija täyttää hakemuksen, jk paperilmakkeena tai sähköisenä lmakkeena verkkpalvelussa. Asian vireillepanssa syntyy hakemus, jssa n ppijan perustietjen lisäksi tiedt ppijan aikaisemmista surituksista ja saamisesta. Jtta kyseinen haku (asia) ja sitä kskeva päätös vitaisiin jatkssa arkistida sähköisesti, j hakuvaiheessa sähköisten hakulmakkeiden ja palveluiden tulee 6 Hum. Kaikilla lapsilla n ikeus esipetukseen ja kunnan järjestämään peruspetukseen tässä mielessä käytetään termiä ilmittautuminen. Kuitenkin usein ilmittautumisen yhteydessä hultajat hakevat lapselle paikkaa tietystä ppilaitksesta tai yksiköstä (usein kunnat vat määritelleet ns. ppilaaksittalueita / kulupiirejä), jllin ilmitteutumiseen liittyy samalla myös hakemus, jka jk tteutuu tai ei tteudu. Kunta järjestää lapselle paikan esi- tai peruspetuksesta, mutta ei välttämättä siihen lähikuluun, jhn vanhemmat vat paikkaa hakeneet.

34 34 / 107 nudattaa arkistlaitksen Sähke 2 määräyksiä ja sisältää kyseiseen asiaan ja sen hakuvaiheeseen määritellyt eamsissa kuvatut metatiedt. Tämän periaatteet n kuvattu tarkemmin jäljempänä tietjärjestelmäpalveluiden lgisen jäsennyksen yhteydessä. Asian vireillepana tukevia ppijan verkkpalveluita vat Käsittely Hae piskelupaikkaa (Sähköinen haku) Käyttöliittymäpalvelu, jssa hakija pyritään pääsääntöisesti tunnistamaan 7. Kulutukseen hakeutuminen (asian vireillepan) n kuitenkin mahdllista myös ilman tunnistamista. Palvelu tteutetaan keskitettynä verkkpalveluna, jnka kautta vidaan hakea kaikkien kulutusasteiden kaikkiin kulutuspaikkihin. Ohjaava tah ttaa vastaan hakemukset. Käsittelyssä määräaikaan mennessä saapuneet hakemukset laitetaan alustavaan järjestykseen esivalinnassa. Haku- ja valintajärjestelmässä hakijille tehdään esivalinta-aj, jnka phjalta hakijat vidaan esim. karsia tai kutsua valintakkeeseen. Käsittelyä tukevia ppijan verkkpalveluita vat esimerkiksi: Etenemisen seuranta Käyttöliittymäpalvelu, jlla hakija vi selata hakuhistriaansa. Edellyttää tunnistamista. Hakemuksen mukkaaminen Käyttöliittymäpalvelu, jlla hakija vi mukata hakemusta ja täydentää hakuhistriaansa 8. Edellyttää tunnistamista. Tähän vi liittyä myös viranmaisen ja ppijan välinen turvallinen sähköinen viestintä, jnka kautta viranmainen vi lähettää sähköisesti hakijalle (tai hultajalle) hakemuksen täydennyspyynnön vrt. tiedksiant jäljempänä. Esivalinnan jälkeen kulutuksen järjestäjä vi niin halutessaan surittaa valintakkeet. Kulutuksen ja petuksen järjestäjät (tai keskitetty palvelu itse)lähettävät valintakekutsun hakijalle ja järjestävät valintakkeen. Ratkaisu Keskitetty palvelu laatii säännöstön perusteella valintaesityksen, jnka phjalta kulutuksen järjestäjä tekee valintapäätökset. Prsessialueen timijita vat: 7 Ulkmaisten ja alaikäisten hakijiden tunnistamista tulee vielä arviida khdearkkitehtuurissa ja suunnitteluvaiheessa tarkemmin.. 8 Myös täydennysvaiheet tulee liittää sähköiseen asianhallintaan SÄHKE 2 määräysten mukaisesti.

35 OPH (palvelun tarjajan minaisuudessa) Haku- ja valintajärjestelmässä tehdään valinta- ja sijitteluajt, jiden lpputulksena syntyy valintaesitys. Kulutuksen ja petuksen järjestäjät Tekevät piskelija valinnan, jnka tulksena syntyy valintapäätös. Käsittelyä tukevia ppijan verkkpalveluita vat: 35 / 107 Valinta- ja sijittelupalvelut Jukk valintjen tteutukseen liittyviä palveluita. Esimerkiksi:Tietjärjestelmäpalvelu, jssa vidaan hyödyntää sääntöknetyyppistä palvelua, jka mahdllistaa justavan valintakriteerien säätämisen hjelmakdia muuttamatta. Tiedksiant OPH hulehtii tiedksiannsta keskitetysti. Tämä mahdllistaa paikkaa vaille jääneiden npean tunnistamisen, jllin heille vidaan suraan tiedttaa muista kulutusmahdllisuuksista ja mahdllisesti jpa tarjta jtain vaihtehtista kulutuspaikkaa. Tiedksianta tukevia ppijan verkkpalveluita vat: Etenemisen seuranta Käyttöliittymäpalvelu, jlla hakija vi selata hakuhistriaansa sekä saa tiedn hakuprsessin vaiheesta ja tilasta Edellyttää tunnistamista. Tiednannt päätöksistä Tuki sähköiselle muutksenhaulle valintapäätöksistä (valitus) Siirtyminen Siirtyminen n Oppimisen prsessialueen ydinprsessi. Prsessissa n keskeistä ppijan tietjen hallinta siirtymävaiheissa, jtta ppijakertmukseen ei synny aukkja. Termillä ppijakertmus tarkitetaan tässä kattavaa kuvausta ppijan pintjen kulusta edellisissä ppilaitksissa muunkin tiedn kuin pintsuritusten salta. Tällä histriatiedlla n keskeinen suus ppijan ppimisen tukemisessa. Kuten kaikessa eri lähteistä saatavan tiedn khdalla, myös tämän ppijakertmuksen mudstamisessa tulee erittäin hulellisesti hulehtia tietsujasta sekä välttää tietsuja- ja khdealuekhtaisessa lainsäädännössä kiellettyä rekisterien yhdistämistä.

36 36 / 107 Seuraavat tapahtumat vat herätteitä tässä timintamallissa: Opiskelija valmistuu ppilaitksesta siirtyäkseen työelämäänoppija vaihtaa ppilaitsta (ppija muuttaa tms.) Oppija muuttaa tarkittaa ppilaitksen vaihtumista samalla kulutus- ja lukka-asteella mm. paikkakunnalta tai maasta muutn takia. Tämä timintamalli mudstuu seuraavista saprsesseista: Siirtyminen ppilaitksesta tiseen saman kulutusasteen sisällä Siirtyminen pintjen jälkeen työelämään Oppilaitksen vaiht Osaprsessia tukevia palveluja vat: Tiednvälitys siirta kskevista vaihtehtisista piskelupaikista Tietjen siirt uuteen ppilaitkseen On hyvä humata, että petustimen ja Oppijan verkkpalvelujen arkkitehtuurissa n arkkitehtuuriperiaatteissa kuvattu keskeiseksi periaatteeksi ppijakeskeisten palvelujen kehittäminen. Tämä saattaa tarkittaa tulevaisuudessa sitä, ettei tietyllä kulutusasteella yksittäinen ppilaits/kulutuksen järjestäjä enää mista piskelijaa yhtä laajasti kuin lähtötilanteessa vaan ppijalle mudstuu useita

37 37 / 107 vaihtehtisia pintplkuja khti määritettyä tutkinta. Tällöin ppija visi surittaa pintja lähtötilannetta justavammin hyödyntäen hallitusti eri kulutuksen järjestäjien pinttarjntaa. Tämä mahdllistaa myös kulutuksen järjestäjien erikistumisen tiettyihin erityiskhteisiin, mutta vaikeuttaa lunnllisesti kulutuksen järjestäjien kulutuksen suunnittelua ja resurssien hallintaa. Mikäli tämä kehitys tteutuu, ppilaitksen vaihtaminen ei jatkssa le yhtä selväpiirteistä kuin nykyisin eikä usein edes tarpeen Oppiminen Oppiminen-ydinprsessi n ppimisen prsessialueen keskeisin ja ppijalle tärkein prsessi. Oppijan kannalta kaikki muut prsessit n suunnattu ppimisen tukemiseen. Kuvassa (Virhe. Viitteen lähdettä ei löytynyt.) esitetään timintamalli mukaan lukien Ohjaavan tahn timinta, jka lu viitekehyksen ppimiselle ja kknaisuutta hjaavalle ppimisen tulksien seurannalle.

38 38 / 107 BPMN Oppiminen Ohjaava tah Opetussuunnitelma ja tutkintperusteiden laatiminen Arviinti perusteet Opetuksen laadun v alv nta Timinnan sunnittelu Opetuksen suunnittelu Oppimisen tukeminen Suritusten arv iiminen Tuttaja - mihin Opetusmateriaali Kurssi tarjnta Tdennettu saaminen "HOPS" Oppiminen Suritus Valmistuminen Oppija Oppimisen suunnittelu Oppimateriaali Kuvassa harmaalla väritetyt sat vat saprsesseja tai tietja, jtka eivät jk le tämän esiselvityksen laajuudessa (ppimateriaali / petusmateriaali) tai eivät suraa le Oppiminen saprsessin vaiheita (Opetussuunnitelma ja tutkintperusteiden laatiminen ja Opetuksen laadun valvnta). Timinnan suunnittelu Tämä n kulutuksen- tai petuksenjärjestäjän (Tuttaja) suunnitteluprsessi, jka saa syötteenä Opetussuunnitelma ja tutkintperusteiden laatiminen saprsessilta kehyksen. Tämän perusteella Tuttaja laatii suunnitelman tteutettavista kursseista. Timinnan suunnittelun tulksena syntyy tiet Tuttajan kurssitarjnnasta. Oppimisen suunnittelu ja ppimisen prsessi Oppimisella tarkitetaan sitä timintaa, jlla ppija maksuu ja ymmärtää piskeltavan khteen keskeisiä tekijöitä ja aiheita. Kulutuksen järjestäjän

39 näkökulmasta ppiminen tarkittaa prsessia, jssa ppija maksuu mahdllisimman hyvin petussuunnitelman mukaisen sisällön. Oppiminen n kuitenkin hyvin ppijakhtainen, subjektiivinen asia, jnka tiettyjä piirteitä esimerkiksi testeillä, tenteillä, kkeilla, havainninnilla ja harjitus- ja pinnäytetöillä arviidaan. 39 / 107 Oppimisen suunnitteluun ja ppijan henkilökhtaiseen vastuuseen ja kykyyn man ppimisensa suunnittelujana panstetaan jatkssa merkittävästi. Oppimisen suunnittelua n varsinaisen urasuunnittelun lisäksi erilaisten ppimissisältöjen ja erimutisen ppimisen ja kuluttautumisen suunnittelu. Kun ppijan man ppimisen suunnittelu muuttuu aktiivisemmaksi ja ppijalla n aikaisempaa enemmän mahdllisuuksia valita ppimisen plkuja kulutushjelmien sisällä ja jpa ppilaitsten välillä, tästä henkilökhtaisesta ppimissuunnittelusta (tuttaa HOPSin 9 ) tulee aktiivinen ja keskeinen sa kk henkilökhtaista ppimisen elinkaarta. Hallinnn ja kulutuksen suunnittelun prsesseja vidaankin niin kulutuksen järjestäjän näkökulmasta tarkastella myös ppimisen ja ppimisen tuen näkökulmasta. Tästä näkökulmasta esimerkiksi krkeakulun kulutuksen suunnitteluprsessi vidaan liittää ppimisen elinkaarenhallintaprsessiin karkealla taslla seuraavasti: 10 Oppimistiminta Opiskelun elinkaarenhallinta Opintjen hjaus Kulutuksen suunnittelu ja järjestäminen Oppimistiminnan tukipalvelut 9 Yleisnimitys kaikkien seuraavien mudstamalle kknaisuudelle: henkilökhtainen ppimissuunnitelma: HOPS; henkilökhtainen kehittymis- ja kehittämissuunnitelma: HEKS; henkilökhtainen pint- ja valmennussuunnitelma: HOVS; henkilökhtainen näyttösuunnitelma: HENSU 10 Kuva n pimittu Metrplia AMK:n kulutuksen suunnittelun viitearkkitehtuurista. Kysymys n eri näkökulmasta kuvatusta ylimmän tasn prsessista, tätä vidaan sveltaa myös muilla kulutusasteilla.

40 40 / 107 Tarkemmalla taslla ppimistiminnan prsessi ja sitä tukeva kulutuksen suunnittelun ja järjestämisen prsessi jäsentyvät seuraavasti: Opiskelun elinkaarenhallinta Opiskelijapaikan hakeminen Opintjen vusisuunnittelu Opintjen jatkuva suunnittelu ja arviinti Opiskelujen läpivienti Opintjen päättäminen, valmistuminen Opintjen hjaus Kulutustarjnnan & valintaperusteiden suunnittelu Opetussuunnittelu Opiskelijahaku Kulutuksen vusisuunnittelu Opetuksen läpivienti Seuranta ja hallinta, jatkuva arviinti Kulutuksen tteuman arviinti Kulutuksen suunnittelu ja järjestäminen Oppimistiminnan tukipalvelut Opetuksen ja pintjen seuranta Henkilöstöhallint Timinnanhjaus Ym. Oppimisen aktiivisessa elinkaarenhallinnassa ppimisen ja pintjen suunnittelusta tulee yhä enemmän jatkuvaa timintaa ja tästä henkilökhtaisesta suunnittelusta mudstuu myös palautekanava kulutuksen tarkempaan suunnitteluun. Keskeisenä ppimisen suunnittelun tehtävänä ppija valitsee tuttajan tarjamista kursseista, ne jille sallistuu. Pakllisien kurssien salta valittavaksi tulee kurssille sallistumisen ajankhta. Näiden lisäksi henkilökhtaiseen pintsuunnitelmaan kuuluu mnia muita ppimisen suunnitteluun kuuluvia seikkja. Opiskelun suunnittelu Opiskelun suunnittelussa yhdistetään käytettävissä levat resurssit (pettajat ja tilat) kurssivalinnista saatavan kysynnän kanssa tteutusaikatauluksi (lukujärjestykset). Oppimisen tukeminen Tämä n Tuttajan prsessi, jlla pyritään mahdllistamaan kullekin ppijalle lunteenmaisin tapa ppia petussuunnitelman mukainen kurssin sisältö. Oppimisen tukea vat yleinen, tehstettu ja erityinen tuki. Suritusten arviiminen

41 41 / 107 Oppiminen sitetaan pintsurituksin. Tuttaja arvii ppijan suritukset. Näiden surituksien arviista syntyy tdennettu saaminen. Valmistuminen (tutkinnn hyväksytty surittaminen) Opetussuunnitelman mukaisten pintjen surittaminen ja tutkintvaatimusten täyttäminen jhtaa ppijan valmistumiseen. Valmistuminen tuttaa myös tdennettua saamista Opiskelun ja ppimisen tuki Opiskelun ja ppimisen tuki n Oppimisen prsessialueen ydinprsessi. Opiskelun tuki kstuu erillisistä saprsesseista, jtka eivät mudsta vaiheittain etenevää timintamallia vaan piskelun tukipalveluja tarjtaan erilaisissa tilanteissa ja vaiheissa ppijan tukitarpeiden mukaan. Opiskelun ja ppimisen tuen saprsessit integrituvat tisaalta Oppiminen -ydinprsessiin ja tisaalta Neuvnta ja hjaus -ydinprsessiin. Opiskelun ja ppimisen tuen timintamallin saprsessit vat: Oppijan tilanteen selvittäminen Vertaa Ohjaus ja neuvnta prsessiin, jssa myös selvitetään ppijan tilanne. Oppilaitksissa tätä saprsessia tukemaan käytetään ppilaitksen ppilashallinnn järjestelmiä. Tdennettu saaminen haetaan keskitetyn rekisterin SOA-palvelua käyttäen. Tilanteen selvitystä tehdään kulun henkilökuntaan kuuluvan henkilön ja ppijan välisessä tapaamisessa. Oppimisen hjaus ja seuranta Oppimisen hjaus ja seuranta mudstuu erilaisista prsesseista, jissa hulehditaan yhteydenpidsta kulun ja kdin välillä (sähköinen reissuvihk). Sisältää mm. ppilaan suriutumisen seurannan ja pissaljen hallinnan. Oppilashult Oppilashulln saprsessissa hulehditaan ppimisen ulkisten edellytysten riittävyydestä. Tällaista timintaa vat mm. kuluterveydenhulln tteuttaminen, kulurukailun järjestäminen ja kulumatkalippujen myöntäminen. Kuluterveydenhulln palvelut tulee määrittää hulellisesti yhdessä terveydenhultsektrin kanssa. Opintjen rahittaminen Opintjen rahitus saprsessia hulehditaan ppimisen taludellisten edellytysten lumisesta. Tällainen saprsessi n mm. KELA:n tarjama pinttukijärjestelmä.

42 42 / Tietarkkitehtuuri Oppijan verkkpalvelun viitearkkitehtuurissa n varsina karkeasti käsitelty tietarkkitehtuuria. Tiet n tyypillisesti pysyvintä aineista ja rakennetta kknaisarkkitehtuurissa. Tietarkkitehtuuria tulee merkittävästi tarkentaa sekä keskitettyjen ppijan palveluiden khdearkkitehtuureissa, hajautettujen verkkpalvelujen suunnittelussa että varsinaisissa tteutusprjekteissa tehtävässä tarkennetussa suunnittelussa Ydinkäsitteet ja päätietryhmät Oppijan verkkpalveluiden ydintiedissa hyödynnetään petustimen yhteiseksi määritettyä sanasta 11. Tässä kuvattuja ydinkäsitteitä vat: Opetus Kulutus Haku Valinta Tutkint Tdistus Lisäksi kyseisessä sanastssa n kuvattu muut petustimen käytössä levat julkisen hallinnn ydinkäsitteet Esimerkiksi: ammatti, etunimi, henkilö, henkilötunnus, hultaja ja esimerkiksi muut väestötietjärjestelmässä kuvatut henkilöä kskevat tiedt. Verkkpalveluiden tietsisältö Oppijan verkkpalvelun viitearkkitehtuuria määritettäessä n tunnistettu lisäksi seuraavat edellisiä tietja täydentävät tietkknaisuudet Oppijan ppimista ja pintjen suunnittelua ja arviintia kskevat tiedt Tähän tietryhmään kuuluvat esimerkiksi ppijan pintsuritukset ja OHRmuistit, pedagginen arvi, pedagginen selvitys sekä HOJKS. Kulutustiedn sisältö ja sisällön metatiedt Tähän tietryhmään kuuluvat mm. kulutusmahdllisuudet, ppilaitsten kulutustarjnta, kurssitarjnta ja kulutus- ja ammattitiet. 11 Laatimishetkellä Opetustimen sanast, lunns

43 Hakijatiedt Keskitetyn hakijarekisterin tiedt mm. tiedt ppijan haun khteesta, ppijan perustiedista ja saamisesta, valintakriteerit, pisteytykset. Opetustimen kdistt Kansallisesti petustimessa keskitettävät yhteismitalliset tiedt, kuten ppilaitsluettel, arvsteluasteikk, HOPSin rakenne 43 / 107 Opiskelijatunnus n merkittävä ja keskeinen kdi, jnka avulla kukin ppija vidaan yksilöidä petustimen palveluissa ja prsesseissa Sähköinen asianhallinta ja arkistinti Sekä keskitetyt verkkpalvelut että hajautetut palvelut tulee liittää rganisaatikhtaisesti sähköiseen asianhallintaan ja arkistintiin. Näitä hjaa Arkistlaitksen SÄHKE 2 nrmi, jka n viranmaistiminnassa velvittava määräys. SÄHKE2 antaa reunaehdt käsittelyprsessien sähköistämiselle ja sähköiselle säilyttämiselle. Tiedn elinkaaren hallinta syntyvaiheista lähtien Tiedn käsittely ja hallinta tietjärjestelmissä autmaattista ja lutettavaa Tarpeettmiksi käyneiden tietjen hjattu hävittäminen Pysyvästi säilytettävien aineistjen siirt Arkistlaitkseen On hyvä humata, että ppijan kannalta yhtenäinen prsessi saattaa asianhallinnan näkökulmasta hajautua kahteen tai useampaan asiankäsittelyprsessiin. Esimerkiksi keskitetyssä haussa käsittelyprsessi käynnistyy keskitetyissä ppijan palveluissa ja kska hakemuksille tehdään esikäsittelyä, tämän tulee taltiitua asiana keskitettyjen palvelujen asiankäsittelyjärjestelmään ja nämä tiedt tulee vida jatkssa arkistida sähköisesti SÄHKE2-määräysten mukaisesti. Tisaalta päätös hakijista ja kulutukseen pääsevistä tehdään paikallisesti ppilaitksessa. Tämän päätöksen tulee pulestaan tallentua kyseisen kulutuksen järjestäjän maan sähköiseen asiankäsittelyyn. Sähköisen asianhallinnan mukanaan tumat metatiedt, niiden mukainen asiakirjjen säilytys ja arkistinnin edellyttämät vaatimukset tulee ttaa humin kaikissa verkkpalveluissa. eamsin rli

44 44 / 107 eams n rganisaatin tehtävälukitukseen perustuva järjestelmä, jssa kuvataan tehtävien käsittelyvaiheet, asiakirjalliset tiedt ja asiakirjatyypit sekä niiden letusmetatietarvt.. Arkistnmudstussuunnitelma hjaa rganisaatin asiakirjahallintn liittyvien timinnallisuuksien tteuttamista asiankäsittelyjärjestelmässä sekä timii metatietarvjen lähteenä. Asiakirjallinen tiet liitetään tietjärjestelmissä rganisaatin tehtävien mukaiseen rakenteeseen eli tehtävälukitukseen, jka timii eams:n runkna. Tehtävälukitukseen liitetään kuvaukset tehtävien käsittelyvaiheista ja niihin liittyvistä asiakirjallisista tiedista ja asiakirjatyypeistä letusmetatietineen. Kun asiakirjallinen tiet kytketään ikeaan kntekstiinsa eli käsittelyprsessin mukaiseen käsittelyvaiheeseen, se saa tietjärjestelmän tuttaman yksilöivän tunnisteen lisäksi tiednhjauksen tuttamat letusmetatiedt. Hyvä tiednhallintatapa edellyttää, että rganisaatilla n ajantasaiset kuvaukset mista tehtävistään ja tehtävien yhteydessä kertyvistä asiakirjallisista tiedista. Kuvauksilla tarkitetaan tehtäviin liittyvien käsittelyvaiheiden - prsessien kartittamista. Tehtävälukitukseen sisältyvät käsittelyvaiheet mahdllistavat tiednhjauksen tteutumisen, jllin tiednhjaus tuttaa tietjärjestelmään: käsittelyvaiheen mukaisen timenpiteen tyyppitiedn, tiedt käsittelyvaiheeseen sisältyvistä asiakirjatyypeistä ja käsittelyvaiheeseen sisältyvien asiakirjatyyppien letusmetatiedt. Tehtävälukitus ja sen käsittelyvaiheet eivät kuitenkaan täysin krvaa työnkulku- ja prsessikuvauksia ja niiden sähköisiä tteutuksia, vaan tehtävälukitus tarjaa käsittelyvaihekhtaista hjaustieta. eams tulee kuitenkin kytkeä kiinteästi varsinaisiin timintaprsesseihin. Tiednhjauksen periaatteet eams hjaa asiakirjallisen tiedn mudstumista, käsittelyä, hallintaa ja säilyttämistä. Sähköinen tiednhjaus ultetaan kaikkiin tietjärjestelmiin, jissa asiakirjallista tieta käsitellään. Tiednhjaus tteutetaan tietjärjestelmiin niiden kehityshankkeiden yhteydessä. Tietjärjestelmä hyödyntää tiednhjausta, jka n edellytys sähköisten asiakirjallisten tietjen hallinnalle. Tietjärjestelmän ja tiednhjauksen kesken välitetään tehtävälukitukseen liittyvien metatietarvjen lisäksi myös hjaustietja käsittelyvaiheista, niihin liittyvistä asiakirjatyypeistä ja metatietarvjen määräytymiseen liittyvistä käsittelysäännöistä.

45 45 / 107 eams mahdllistaa asiakirjallisen tiedn lutettavan käsittelyn ja hallinnan. eamsin avulla rganisaati vi tteuttaa keskitetyn tiednhjauksen integrimalla eamsin useiden eri peratiivisten tietjärjestelmien taustalle. Keskitetty tiednhjaus parantaa rganisaatin eri tietjärjestelmien yhteentimivuutta ja edistää siten tiedn tehkkaampaa löytymistä. eams ja kulutuksen järjestäjän sähköinen palveluympäristö eams:n metatietjen n hjattava eri tietjärjestelmissä niin keskitetyissä kuin hajautetuissakin tapahtuvaa asiakirjallisen tiedn talteen ttamista. eams tulee kytkeä kaikkiin asiakirjja tuttaviin tietjärjestelmiin. eams hjaa käsittelyprsessien eri vaiheissa tehtävien merkintöjen mudstumista asiakirjiksi. Tietjärjestelmissä syntyviin asiakirjihin tulee tallentua eams:n sisältämät paklliset metatiedt. Sähköisen asiinnin liittäminen sähköiseen asianhallintaan Asianhallinta n sähköisten asiintipalvelujen kannalta erittäin tärkeää, kska viranmaisella n säilytys- ja arkistintivelvllisuus kaikkeen viranmaisasiintiin. Perinteisesti tämä n tarkittanut merkittäviä paperiarkistja, mutta siirryttäessä sähköiseen asiintiin ja sähköisiin palveluihin, myös kk vireille pannun asian käsittelyhistria n vitava säilyttää ja arkistida sähköisesti hyvin tarkkjen määräysten mukaisesti. Muussa tapauksessa viranmainen (siis kulutuksen järjestäjä tässä tapauksessa) jutuisi arkistidessaan asiintitieta tulstamaan paperille keskeiset hakemukset, lisätietpyynnöt, päätökset ja valitustiedt. Oppijan verkkpalveluissa tulee ttaa hulellisesti humin sähköisten asiintipalvelujen liittäminen saumattmasti sähköiseen asianhallintaan ja arkistintiin. Sähköisissä lmakkeissa tulee käyttää kaikissa asian elinkaaren vaiheissa rganisaatin tiednhjaussuunnitelmassaan (tässä tapauksessa eams) kuvaamia Arkistlaitksen Sähke 2 määräyksen mukaisia metatietja. Erityisesti sähköinen asianhallinta edellyttää kullekin käsiteltävälle asialle (esim. piskelupaikan haku, ikaisuvaatimus tms.) minaisten metatietjen liittämistä sähköiseen asiintiin kk asiintihistrian ajan. Mikäli näitä metatietja ei le lutettavasti ja tdennettavasti käsitelty ja taltiitu asian vireillepansta asti, kyseistä asiaa ei Arkistlaitksen Sähke 2 -määräysten mukaan yleensä vida enää arkistida sähköisesti; pahimmillaan sähköisesti tteutettu asiintihistria judutaan tulstamaan ja arkistimaan paperilla. Oppijan verkkpalveluihin liittyvät sähköiset asiintipalvelut tulee liittää kiinteästi saksi kulutuksen järjestäjien ja keskitettyjen palvelujen rekisterinpitäjän sähköisen asianhallinnan ja sähköisen arkistinnin kknaisuutta.

46 46 / 107 Sähköisten lmakkeiden ja käyttöliittymien yleinen tietmalli Sähköisen asiinnin ratkaisuihin tulee saada tutua eamsin määrittämät, kyseiselle asialle määritetyt metatiedt. Tämän tulee heijastua sähköisen asiinnin lmakkeiden ja käyttöliittymien tietrakenteisiin. Sähköisen asiinnin lmakkeet tulee tteuttaa XML-mutisina hyödyntäen JHS- 170 susituksen määrityksiä. Sähköisen asiinnin sähköiset lmakkeet tulee kstaa siten, että ne rakentuvat kahdesta tisiinsa kytketyistä XMLpäärakenteesta: Lmake_X <lmake_x> <asialukka> </asialukka> <asiakirjatyyppi_id>1234</asiakirjatyyppi_id> Substanssitiedt <hakemus_x> <tiet_a>matti Meikäläinen</tiet_A> </hakemus_x> AMS_metatiedt <AMS-metatiedt> <asialukka> </asialukka> <asianumer>456</asianumer> <identifiintitunnus>123456</identifiintitunnus> </AMS-metatiedt> </lmake_x> Sähköisen asiinnin lmakkeiden sekä käyttöliittymien tulee rakentua autmaattisesti yllä kuvattujen XML-rakenteiden phjalta. AMS-metatietihin n hyvä vielä erillinen metatiet, jka kuvaa, vidaank kyseinen metatiet hakea autmaattisesti (esim. käyttäjä, aikaleima) vai edellyttääkö se käyttäjältä manuaalista syöttöä. Pääsa eamsiin määritettävistä metatiedista vidaan hakea ja täyttää autmaattisesti, mutta lmakkeessa n hyvä varautua myös mahdllisiin manuaalisesti täytettäviin metatietihin. Suurin sa vidaan täyttää autmaattisesti vasta, kun asia pannaan vireille (lmake tallennetaan). Mikäli yllä levaan päälmakkeeseen lisätään vielä tarkempi tiet <rekisterinpitaja>, jka kuvaa kyseistä rekisterinpitäjää, k. rakennetta vidaan hyödyntää knserni- ja mnirganisaatiympäristössä justavasti. Tämä

47 Tietvarast Järjestelmäpalvelut Sähk. asiinti mahdllistaa esimerkiksi ulkpulisen tai esimerkiksi useamman kulutuksen järjestäjän yhteisen sähköisen asianhallintaratkaisun tteuttamisen. eams-soa-palvelu 47 / 107 Liitettäessä ppijan verkkpalvelut ja keskitetyt palvelut sähköiseen asianhallintaan, tulee vielä tarkemmin arviida, miten tämä liits tehdään. Hyvä tapa (ei tässä vaiheessa pakllinen, tulee tarkentaa jatksuunnittelussa) n sähköisen asiinnin arkistintivaatimusten jhdsta tteuttaa sähköisen asianhallinnan järjestelmiin erillinen SOA-palvelu (ns. eams-soa-palvelu), jka tarjaa sähköisen asiinnin palveluille niiden tarvitsemat metatiedt ja rakenteet suraan kulutuksen järjestäjän eams-määrityksistä. Tämä dynaaminen palvelu varmistaa sähköisten lmakkeiden ja käyttöliittymien justavan yhteenspivuuden asianhallinnan mahdllisesti muuttuviin eams-määrityksiin. Perusperiaate n, että sähköisen asiinnin palveluun ei ns. kvakdata tavitetilassa k. asian metatietja, vaan ainastaan kutsumekanismi, jlla haetaan eams-soa-palvelusta tarvittavat metatiedt käsiteltävälle asialle ja timenpiteelle. Lähtötilanne Perinteisesti sähköiset lmakkeet siirtävät tieta tietjärjestelmille seuraavasti: Sähköinen lmake Tämä pitäisi pystyä arkistimaan, missä metatiedt? Tietjärjestelmän lgiikka / palvelu Tietkanta Kyseinen ratkaisu ei kuitenkaan le arkistintikelpinen. Js esimerkiksi lmake n hakulmake (esim. piskelupaikkahakemus), tämä n kulutuksen järjestäjän asianhallinnassa asian vireillepan, jnka tulisi sisältää eamsin kyseiselle asialle määrittämät metatiedt sekä vireillepansta tulisi jäädä arkistitavaksi kelpaava asiakirja. Kumpikaan vaatimuksista ei yllä kuvatussa mallissa täyty. Tämä jhtaisi siihen, ettei kyseinen sähköinen vireillepan le lainkaan arkistintikelpinen eikä kyseinen kulutuksen järjestäjä täytä sille asetettuja arkistintivaatimuksia. Tavitetila

48 Tietvarast Järjestelmäpalvelut eams SOApalvelu Sähk. asiinti 48 / 107 Tavitetilassa hyödynnetään seuraavaa mallia: Lmakkeen lunti Lmakkeen täyttö Hae k. asian metatiedt Asiakirjan tallennus Sähköinen lmake hakee ikeat metatiedt eamspalvelusta Tietjärjestelmän lgiikka / palvelu Hakemus tallennetaan erikseen, esim. pdf-a Asiakirjat Tietkanta Tässä sähköinen lmake (yhtä hyvin siis käyttöliittymä) kutsuu eams-soapalvelua, jka käsiteltävän asian asialukan perusteella palauttaa lmakepalvelulle kyseiseen asiaan kuuluvat metatiedt, jista käyttäjän täytettäväksi ludaan ne kentät, jita ei vida autmaattisesti määrittää (näitä n hyvin vähän, yleensä metatietjen arvt vat autmaattisesti täytettävissä). Lmakkeen (tai käyttöliittymän kautta tehdyn tapahtuman) lähettämisen yhteydessä k. lmakkeen tiedt tallennetaan erikseen asianhallintajärjestelmän palvelun kautta asiakirjaksi asiakirjavarantn. Tässä yhteydessä tallennetaan asiakirjan mudstumisen yhteydessä tallennettavat metatietjen arvt kuten esim. asianumer ja luntiaikaileima. Usein tähän käytetään arkistintikelpista pdf-a muta tai muuta Arkistlaitksen hyväksymää asiakirjamuta. Lmakkeen tiedt tallennetaan yleensä myös varsinaiseen peratiiviseen tietkantaan/kantihin hyödyntäen nrmaaleja peratiivisen järjestelmän tai sähköisen asiinnin arkkitehtuurin tietjärjestelmäpalveluja. Sähköisen asianhallinnan järjestelmäpalveluiden tulisi sisältää yllä punaisella kuvatut ratkaisut. Varsinaiset asiakirjat taltiidaan dkumentinhallinnan rakenteisiin. eams-soa palvelu mahdllistaa sen, ettei sähköisiin lmakkeisiin tarvitse taltiida suraan eamsin mukaisia metatietja vaan niiden hallinta vidaan kknaan keskittää asianhallintajärjestelmälle. Tämä tekee ratkaisusta justavan ja metatietjen ajantasaisuus vidaan aina varmistaa. eams-soa-palvelu

49 49 / 107 mahdllistaa myös mnirganisaatiratkaisun siten, ettei samja asiintilmakkeita tarvitse tehdä jkaiselle rganisaatille erikseen Tietmallit Timinnan tehkkuuden ja laadun kehittäminen edellyttää petustimen tietjärjestelmiltä nykyistä parempaa integrituvuutta. Tietjen tulee kulkea Oppijan mukana petustimen rganisaatiissa justavasti ja mahdllisimman ajantasaisesti. Järjestelmäintegraatiita vat hankalittaneet saltaan järjestelmien yhteenspimattmat tietsisällöt ja tavitteeksi tuleekin asettaa petustimen järjestelmien käsitteiden, tietmallien, tietsisältöjen ja tiedn rakenteisen mudn harmnisinti. Tietjen harmnisinnin tulee perustua ktimaisiin ja kansainvälisiin standardeihin, jita n käytettävissä tällä hetkellä valitettavan vähän. Standardintityötä tehdään kuitenkin kk ajan ja tulksia tulee ttaa käyttöön sitä mukaan kuin niitä valmistuu. Eurppalainen phja Esimerkki petustimen käyttöön tetusta standardista n Eurppalaisen pintsuritusten siirt- ja kertymisjärjestelmä (ECTS). Standardiintityötä tekee eurpassa Eurpean Cmmittee fr Standardizatin (CEN). Sumen ensimmäinen petusteknlgian standardi n vunna 2009 SFS-standardiksi vahvistettu laatustandardi SFS-EN ISO/IEC : Infrmatin technlgy. Learning, educatin and training. Quality management, assurance and metrics. Part 1: General apprach (ISO/IEC :2005). Maailmanlaajuisesti timiva standardintijärjestö ISO n julkaissut 17 petusteknlgian standardia, mm. ISO/IEC TR sarja (SCORM ). Menssa n tällä hetkellä lähes 30 prjektia. Eurppalaisessa CEN:ssä petusteknlgiasta vastaa kmitea CEN TC 353 Learning Technlgies. Sen käynnissä levia khteita vat Eurpean Learner Mbility Mdel Curriculum Exchange Frmat (CEF) Data Mdel Metadata fr Learning Opprtunities (MLO) - Advertising CENissä timii myös esistandardeja laativa CEN Wrkshp n Learning Technlgies. SFS:n puitteissa timii petustimen standardeja seuraava työryhmä SR 305 Opetusteknlgia.

50 50 / 107 Opintsuritusten yhteismitallisuus n tärkeä standardintikhde. Muita khteita vat mm. arvsanat/arvsteluasteikt, tutkinnt, kurssit ja mnet kdistt kuten kulupiirit ym. Kansallisella taslla ylläpidettävä keskitetty kdistpalvelu n yksi tapa edistää käytännössä tietjen yhteenspivuutta. Ratkaisusta n hyviä kkemuksia terveydenhulln sektrilla. Tietjen harmnisinti n yksi merkittävimmistä KA-työn tehtävistä. Kansalliset linjaukset Opetustimen käsitteistö ja sanast nudattaa OKM:n Kulutus- ja tiedepliittisen sastn määrittämiä linjauksia Kulutuksen järjestämisen hallinnllisen tiedn jäsentämiseen hyödynnetään krkeakulujen Raketti-hankkeessa kuvattua XDW-mallia sveltaen. Tämä n tarkitettu erityisesti tietvarastja sekä jhdn ja sidsryhmien (esim. petushallitus) raprtintia varten. Mikäli ppijan verkkpalvelut ultetaan varhaiskasvatukseen, siinä n hyvä hyödyntää (ei pakllinen, velvittavuus arviidaan myöhemmin) valtivarainministeriön Hallinnn kehittämissastn KuntaIT-yksikön kdin ja kasvatusrganisaatiiden yhteistyötä kehittäneen Tampereen kaupungin jhtaman ns. Khti kumppanuutta hankkeen viitearkkitehtuurissa 12 kuvattua tietmallia edellisten käsitteistöjen ja tietmallien puitteissa. Kyseisessä tietmallissa n tettu kantaa erityisesti alaikäisen ppijan perustietjen, rlitietjen ja mniammatillisen kasvatuksen edellyttämiin tietihin. Tiedt n kuvattu kattavasti OWL-kuvauksella, jka helpttaa niiden hyödyntämistä jatkkehittämisessä ja tteutuksessa. Timijatiedt (sis. erityisesti asiakastiedt) susitellaan jäsennettävän henkilöihin ja rganisaatiihin sekä näiden sisällä perustietihin ja rlikhtaisiin tietihin kuntasektrin Kunnan asiakastiedn pääjäsennyksen 13 periaatteiden mukaisesti. Tässä erityisesti henkilöiden perustiedt kuvaavat yleisiä henkilötietja (vrt. VTJ) ja yhteen henkilöön vi liittyä useita rleja ja rlikhtaisia tietja. Opetustimessa samaan henkilöön vidaan liittää esimerkiksi hakijan, piskelijan, harjittelijan tai ammattinimikkeen rlikhtaisia tietja. Verkkpalveluissa käsiteltävät tiedt tulee edellisen käsitteistön ylätasn kuvauksen phjalta kuvata JHS 143 (Asiakirjjen kuvailun ja hallinnan metatiedt) sekä JHS 170 (Julkishallinnn XML-skeemat) susituksen mukaisesti ja uudelleenkäytön helpttamiseksi julkaista rakenteellisina xml-dkumentteina. 12 ks. wiki.kuntait.fi ja täältä Kknaisarkkitehtuuri 13 ks. wiki.kuntait.fi ja täältä Kknaisarkkitehtuuri

51 51 / Knversit Tietjen knvertintia tarvitaan yleensä sillin, kun tetaan käyttöön uusi tietjärjestelmä, jka krvaa käytössä levan. Tällöin n usein tarvetta knvertida ja siirtää tiedt vanhan järjestelmän tietkannasta uuteen. Knvertinti n tarpeen, kun uusitun järjestelmän tietmalli ei le yhteenspiva vanhan kanssa. Knvertintitarvetta tulee sitä mukaan kuin uusia Oppijan verkkpalveluja rakennetaan. Esimerkiksi tdennetun saamisen rekisteriin vi syntyä tarve knvertida ja siirtää vanhja pint- ja tutkintsurituksia halutulta ajanjakslta taaksepäin. Kska knvetinti n haasteellista, vidaan valita myös malli, jssa vain uudet syntyvät tutkinnt ja suritukset siirretään tdennetun saamisen rekisteriin. Tiedn kiistämättömyyteen tulee kiinnittää erityistä humita ja sen surittaminen edellyttää hulellista suunnittelua. 4.3 Keskeisimmät lgiset tietvarannt Oppijan verkkpalveluarkkitehtuurista vidaan erttaa tisistaan keskitetyt tietvarannt sekä hajautetut ja paikalliset, usein kulutuksen järjestäjäkhtaiset tietvarannt 14. Paikallisiin tietvarantihin kertyy ppijan ja ppilashallinnn yleisten tietjen lisäksi pintjakstteutuksiin ja niiden surittamiseen liittyvää tieta, jka tyypillisesti ktaan paikalliseen ppijan ja kulutuksen järjestäjän vurvaikutteisiin verkkpalveluihin (esim. pintjakstteutuksiin ilmittautuminen, ktiläksyjen ja harjitusten ilmittaminen, palauttaminen ja arviinti, muu peratiivinen pintjakstteutuksiin liittyvä tiet). Keskeisimpiä keskitettyjen ppijan verkkpalvelujen taustalla levia tietvarantja vat: Perusrekisterit Timijarekisteri (ppijat, asiantuntijat, rganisaatit) Kdistt (petustimen kdistt, lukitusten arvlistat) Kansallinen piskelijatunnusrekisteri Kulutustiet- ja hjeistusekisteri Tdennetun saamisen rekisterit Tdennetun saamisen rekisteri 14 Hum. tässä luvussa käsitellään lgisen tasn tietvarantja, jtka vidaan tteuttaa fyysisesti jk itsenäisinä tietkantina / rekistereinä tai ppilashallintn ja verkkpalveluihin liittyvien järjestelmien sisään sisäisiin tietvarantihin.

52 52 / 107 Osasuritukset ja pintsuritukset Opintjen läpivientitietjen rekisteri Opint-ikeus- ja piskelupaikan vastaanttrekisteri sisältäen läsnältiedn Hakeutumisen ja valinnan rekisterit Kulutustarjntarekisteri Keskitetty kulutukseen haku-ja valintarekisteri Valintaperusterekisteri OpetustarjntarekisteriTietvarastt XDW Dkumenttivarast Keskitetyissä ppijan palveluissa tarvitaan vielä yllä kuvattuja petustimen erityistieta sisältävien tietvarantjen lisäksi timialariippumattmia peratiivisia tukitietvarantja: Operatiiviset tukitietvarannt Paikkatiet Sustumukset Tietpyynnöt Arkist Valtuutukset Näitä täydentävät vielä tekniset tietvarannt: