Opetussuunnitelman tutkintokohtainen osa Kone- ja metallialan perustutkinto 2015 Koneistaja Levyseppähitsaaja

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Opetussuunnitelman tutkintokohtainen osa Kone- ja metallialan perustutkinto 2015 Koneistaja Levyseppähitsaaja"

Transkriptio

1 n tutkintkhtainen sa Kne- ja metallialan perustutkint 2015 Kneistaja Levyseppähitsaaja Oph määräys 50/011/2014 Luksian hallitus

2 Sisältö 1 Kne-ja metallialan kuvaus ja arvperusta sekä perustutkinnn tavitteet Kne- ja metallialan perustutkinnn, valmistustekniikan saamisalan mudstuminen Opintjen etenemisen ajitus ja järjestäminen klmelle vudelle Opintplkuvaihtehtja Opintjen hjaus Yrittäjyys Ammattisaamisen näyttöjen tteuttaminen ja arviinti Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen Kne-ja metallialan perustutkinnn ammatilliset tutkinnn sat, ammattitaitvaatimukset ja saamisen arviinti Paklliset tutkinnn sat Asennuksen ja autmaatin perustyöt 15sp Autmaatin perustyöt Asennuksen perustyöt Kneistuksen perustyöt, 15sp Kneistuksen perustöiden piirustustekninen saaminen Srvaus Jyrsintä ja praus Levytöiden ja hitsauksen perustyöt, 15sp Levytöiden ja hitsauksen perusteiden piirustustekninen saaminen Kneet ja Työprsessit Valmistustekniikan saamisalan paklliset tutkinnn sat, 30 sp Kneistus, 30 sp, Tutkintnimikekhtaisesti pakllinen tutkinnn sa Kneistaja Kneistus Cad- knepiirustus ja CNC- tekniikan perusteet Kneistus ja hinta Levy- ja hitsaustyöt, 30 sp, Tutkintnimikekhtaisesti pakllinen tutkinnn, Levyseppähitsaaja Levy- ja hitsaustyöt Levytyöt Hitsaustyöt Valinnaiset tutkinnn sat, 60 sp Asennushitsaus, 15 sp Osavalmisteet Kknpanhitsaus Hitsaus, 15 sp TIG hitsaus MIG/MAG hitsaus Puikkhitsaus Levy- ja teräsrakennetyöt Raskaat levytyöt Teräsrakennetyöt Rakennusten terässien valmistus, 15 sp Ristikkrakenteet Pilari- ja palkkirakenteet CAD/CAM 2D- työstöratjen valmistus, 15 sp CAD/CAM kneistus CAD piirtäminen Työstöratjen valmistus CNC-Srvaus, 15sp Luksia, Länsi-Uudenmaan kulutuskuntayhtymä

3 CNC-srvauksen työstö- ja asetustekniikka CNC-srvaus CNC- srvihjelminti CNC-jyrsintä, 15sp CNC-jyrsintä CNC -työstö- ja asetustekniikka CNC- hjelminti Manuaalikneistus, 15 sp, paikallisiin ammattitaitvaatimuksiin perustuva tutkinnn sa Kartiiden, kierteiden, taspintjen, lakkeiden, hammastusten ja kiilaurien kneistus Tarkkuus- ja viimeistelykneistus Yhteiset tutkinnn sat ammatillisessa peruskulutuksessa Viestintä- ja vurvaikutussaaminen Äidinkieli Kirjallinen viestintä (2 sp) Suullinen viestintä (2 sp) Media ja kulttuuri (1 sp) Tinen ktimainen kieli, rutsi Vieraat kielet, Englanti Matemaattis-lunnntieteellinen saaminen, 9 sp Matematiikka Fysiikka ja kemia Tiet- ja viestintätekniikka sekä sen hyödyntäminen Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava saaminen, 8 sp Yhteiskuntataidt Työelämätaidt Yrittäjyys ja yritystiminta Työkyvyn ylläpitäminen, liikunta ja terveystiet Luksia, Länsi-Uudenmaan kulutuskuntayhtymä

4 1 Kne- ja metallialan kuvaus ja arvperusta sekä perustutkinnn tavitteet Ammattialan kuvaus Kne- ja metallialan kulutus n suunnattu erityisesti teknlgiatellisuuden tarpeisiin. Teknlgiatellisuudella n keskeinen asema Sumen kansantaludessa ja ulkmaankaupassa. Sen työllistämät yli saajaa edustavat lähes pulta kk tellisuuden henkilöstöstä. Lisäksi teknlgia tellisuuden ulkmaisissa tytäryrityksissä työskentelee saman verran henkilöstöä. Yritystentutannsta nin 70 % menee vientiin, mikä n 60 % Sumen kk viennistä. Teknlgiatellisuuden yritykset vat vimakkaasti kansainvälistyneet ja kilpailu teknlgian kehittämisessä ja markkininnissa n kiristynyt. Haasteeseen n vastattu sillä, että teknlgiatellisuus käyttää 75 % Sumen tutkimus- ja kehityspanksista. Kne- ja metallitutetellisuus työllistää yli henkilöä. Heistä n sellaisia, jtka vat surittaneet jnkin ammatillisen tutkinnn. Kne- ja metallialan perustutkinnn n surittanut Kne- ja metallialan perustutkinnn surittaneista lähes pulet työllistyy muiden timialjen tutant-, ylläpit- ja kunnssapittehtäviin. Kne- ja metallitutetellisuuden tärkeimpiä työtehtäviä vat kneistustyöt, levy- ja teräsrakennetyöt sekä kknpan-, asennus- ja kunnssapittyöt. Ala työllistää kneistajia, hitsaajia, levyseppiä, kneenasentajia, hienmekaanikkja, työvälinevalmistajia, autmaatiasentajia ja kunnssapitasentajia sekä valajia ja valumallinvalmistajia. Kneistustöitä tekeviä henkilöitä n eniten, nin Seuraavaksi eniten, nin työntekijää, n levy-, hitsaus- ja teräsrakennetöitä tekeviä. Asennus- ja kunnssapithenkilöiden määrä n edellisiin verrattuna pieni, mutta tulee tdennäköisesti kasvamaan tutevalmistukseen liittyvän palveluliiketiminnan kasvun myötä. Vientiin painttuvana tellisuuden alana teknlgiatellisuus n hyvin riippuvainen tutteiden ja palveluiden maailmanlaajuisesta kysynnästä. Ktimaan krkea kustannustas ja kysynnän painpisteen siirtyminen kasvaville markkina-alueille vat juduttaneet alan kansainvälistymistä ja tutannn siirtämistä muualle. Vimakkaassa kilpailutilanteessa n entistä tärkeämpää hulehtia alan kilpailukyvystä ja krkeasta saamistassta. Teknlgiatellisuuden tarvitseman henkilöstön määrä ei tule lähitulevaisuudessa Sumessa kasvamaan, mutta uutta ammattitaitista työvimaa tarvitaan erityisesti työntekijöiden ikärakenteesta jhtuvan pistuman vuksi. Uuden työviman tarve tulee lemaan suurinta levy- ja hitsaustöissä ja kneistustehtävissä. Kknpan-, asennus- ja kunnssapittehtävien suus tulee kasvamaan. On tärkeää, että Sumesta löytyy myös tulevaisuudessa henkilöitä, jtka saavat hienmekaanista valmistusta ja työvälinevalmistusta. Ammattialan arvperusta Kne- ja metallitutetellisuuden timinta vaikuttaa ihmisten jkapäiväiseen elämään, elinympäristönlaatuun ja turvallisuuteen, maan elinkeinelämään ja yhteiskunnan ssiaaliseen, taludelliseen ja kulttuuriseen kehitykseen sekä eri tutannnaljen työturvallisuuteen ja lunnn hyvinvintiin. Alan kannalta tärkeitä kehittämisalueita vat elinkeinelämän ja yhteiskunnan tehkas ja eklgisesti ja taludellisesti kestävä kehitys sekä ihmisten jkapäiväisen elämänlaadun ja turvallisuuden parantaminen. Alan tutannn ja palvelujen keskeisiä lähtökhtia vat tutteiden kestävyys ja timintavarmuus, turvallisuus, tarkituksenmukaisuus, helppkäyttöisyys, pieni energian kulutus ja Luksia, Länsi-Uudenmaan kulutuskuntayhtymä 1 (69)

5 esteettisyys. Liiketimintaa hjaavat palvelujen, työn ja tutteiden hyvä laatu, timinnan tuttavuus ja kannattavuus, yrittäjyys ja innvatiivisuus sekä ammattitaidn ja saamisen arvstus. Kne- ja metallitutetellisuuteen liittyvä menestyksellinen ja vastuullinen yritystiminta perustuu ihmisarvn ja ihmisikeuksien kunniittamiseen, tasa-arvn, suvaitsevaisuuteen, rehellisyyteen, asiakaskeskeisyyteen, terveiden kilpailunperiaatteiden nudattamiseen ja siihen, että työyhteisössä hulehditaan henkilöstön hyvinvinnista ja tutteiden, palvelujen ja työn sekä ammattitaidn ja ympäristön jatkuvasta kehittämisestä. Kne- ja metallialan ammattilainen n ma-alitteinen, yhteistyökykyinen, hulellinen, täsmällinen ja lutettava. Hän arvstaa maa ja tisten työtä, nudattaa svittuja työelämän käytäntöjä ja timii työturvallisuusmääräysten mukaisesti. Hän tuntee vastuunsa ja hulehtii työsujelusta ja ympäristönsujelusta. Hän timii asiakaslähtöisesti ja hulehtii työn laadusta ja ammattitaitnsa jatkuvasta kehittämisestä. Perustutkinnn tavitteet Kne- ja metallialan perustutkinnn tavitteena n, että tutkinnn surittaneella n laajaalaiset perusvalmiudet teknlgiatellisuuden valmistustehtäviin, kne-, laite- ja autmaatiasennuksiin sekä kunnssapittehtäviin. Laaja-alaisten perusvalmiuksien lisäksi hänellä n erikissaaminen jhnkin työtehtävään ja valmiudet ppia uusia taitja työtehtävien mukaan. Hänellä n materiaalituntemusta ja hän tuntee kneiden ja laitteiden rakenteita ja timintaa. Hän saa käyttää käsityövälineitä sekä valmistuksessa ja kunnssapidssa käytettäviä kneita. Tutkinnn surittanut saa erilaisia valmistustekniikita ja kneiden ja laitteiden kknpanssa ja asennuksessa käytettäviä työmenetelmiä. Hän saa tehdä työtehtäväkknaisuuksia työpiirustusten ja työselitysten mukaan, sveltaa ppimiaan tietja ja taitja vaihtelevissa työelämän tilanteissa sekä timia itsenäisesti ja työryhmän jäsenenä. Hän saa timia laatujärjestelmien mukaan ja tehdä laadunvalvntaan ja kunnssapitn liittyviä mittauksia. Tutkinnn surittanut saa käyttää tiettekniikkaa tiednhankinnassa ja viestinnässä. Hän saa käyttää hjattuja kneita ja hänellä n valmiudet tavallisten käyttö- ja kunnssapitjärjestelmien käyttöön ja hjelmintiin. Hän ymmärtää teknisiä piirustuksia, työselityksiä ja työhjeita sekä saa laatia yksinkertaisia työpiirustuksia käsivaraisesti ja CAD-hjelmalla. Tutkinnn surittanut saa työhönsä liittyvän suullisen ja kirjallisen viestinnän. Tarvittaessa hän selviytyy viestinnästä ja vurvaikutustilanteista myös tisella ktimaisella ja yhdellä vieraalla kielellä. Tutkinnn surittanut nudattaa työturvallisuusmääräyksiä, käyttää kneita ja laitteita turvallisesti ja hänellä n työturvallisuuskrttiin ja tulityökrttiin edellytettävät tiedt ja taidt. Hän hulehtii työsujelusta ja henkilökhtaisesta sujautumisesta, jätteiden käsittelystä ja ympäristönsujelusta. Hän ymmärtää ja ttaa humin man työnsä vaara- ja kurmitustekijät ja niiden vaikutukset itseensä ja työympäristöön sekä timii niiden edellyttämällä tavalla. Hän käyttää aina tarvittaessa henkilönsujaimia, hulehtii terveydestään, timintakyvystään ja malta saltaan työpaikan työhyvinvinnista. Hänellä n valmius ensiavun antn sairauskhtaus- ja työtapaturmatilanteissa. Tutkinnn surittaneella n sisäistä yrittäjyyttä timia rganisaatin laatutavitteiden mukaisesti ja kustannustehkkuutta ja tulksellisuutta edistävällä tavalla. Luksia, Länsi-Uudenmaan kulutuskuntayhtymä 2 (69)

6 Hänellä n käsitys siitä, miten saamista vidaan tutteistaa, ja hän kykenee sallistumaan maan timialaansa liittyvään liiketiminnan ja sen kehittymisen arviintiin. Tutkinnn surittanut saa sveltaa ppimaansa tieta työtehtävissä sekä arviida ja jäsentää sitä. Hän saa arviida maa työtään ja ppimistaan. Hän tiedstaa ppimistarpeensa, ppimisprsessinsa ja -tyylinsä. Hän saa ratkaista työssään esiin tulevia ngelmia sekä tehdä valintja ja päätöksiä. Tutkinnn surittaneella n valmiudet timia työyhteisössä ja asiakaspalvelussa. Hän timii työyhteisön jäsenenä justavasti ja rakentavasti sekä khtelee muita tasavertaisesti. Hän nudattaa työyhteisön käyttäytymissääntöjä ja timintatapja sekä timii vurvaikutustilanteissa eri tilanteiden vaatimalla tavalla. Hän saa timia vurvaikutteisesti ja kmmunikida asianmukaisesti työtilanteissa. Hän saa kerta asiansa ymmärrettävästi ja ilmaista mielipiteensä selkeästi, rakentavasti ja luttamusta herättävästi. Tutkinnn surittanut tekee työtään svitulla tavalla, hulellisesti, tarkasti ja vastuuntuntisesti sekä nudattaa työaikja. Hän työskentelee ammattikäytäntöjen ja laatuvaatimusten mukaisesti sekä arvstaa maa ja muiden työtä. Hän n suvaitsevainen ja timii tisia khtaan ikeudenmukaisesti ja tasa-arvisesti. Omalla timinnallaan hän edistää työssä viihtymistä sekä yhteistyötä ja avimuutta työyhteisössä. Hän nudattaa vaitilvelvllisuutta, tietsujaa ja kuluttajansujasäädöksiä. Tutkinnn surittanut tuntee työturvallisuusmääräykset ja nudattaa niitä. Hän pitää työpaikkansa siistissä järjestyksessä ja puuttuu aktiivisesti työssään ja työympäristössä havaitsemiinsa epäkhtiin. Hän käyttää henkilönsujaimia ja työkneiden turvalaitteita työturvallisuusmääräysten ja hjeiden mukaisesti. Hän saa käsitellä painavia kappaleita sekä vara tärinää, melua ja hengitysilman epäpuhtauksia. Tutkinnn surittanut hulehtii masta terveydestään ja timintakyvystään sekä timii myös muiden terveyttä ja työkykyä edistävällä tavalla. Hän käyttää terveellisiä työtapja ja ergnmisesti ikeita työasentja. Hän tunnistaa työhön ja työympäristöön liittyviä vaarja ja terveyshaittja sekä saa trjua ja sujautua niiltä. Tutkinnn surittanut asennituu työhönsä niin, että timii kaikissa tilanteissa työyhteisön parhaaksi ja edistää timinnallaan asetettujen tavitteiden saavuttamista ja työnantajan timinnan kannattavuutta. Hän n ma-alitteinen ja aktiivinen työyhteisön jäsen sekä timii innvatiivisesti ja yritteliäästi. Hän saa tehdä työtapavalintja työn kknaistaludelliset seikat humin ttaen ja arviida maan työhönsä materiaali- ja työkustannuksia. Tutkinnn surittanut käyttää materiaaleja säästeliäästi ja työskentelee niin, että jätteitä syntyy mahdllisimman vähän. Hän käyttää ympäristömyönteisiä työ- ja timintatapja ja raaka-aineita sekä mahdllisuuksien mukaan kierrätettäviä materiaaleja. Hän tunnistaa ngelmajätteet ja käsittelee syntyvät jätteet tarkituksenmukaisesti. Tutkinnn surittanut työskentelee tietisena siitä, että tutteen ulknäöllä ja viimeistellyllä työjäljellä n ratkaiseva merkitys lpputulksessa. Hän tunnistaa kauniit mudt ja rakenteet sekä tiedstaa viisteiden ja pyöristysten merkityksen. Tutkinnn surittanut saa peruslaskutimitukset sekä saa käyttää suhdelukuja ja laskea työhön liittyviä laskutehtäviä, kuten kulmia, pinta-alja ja tilavuuksia. Hän saa lukea työ- Luksia, Länsi-Uudenmaan kulutuskuntayhtymä 3 (69)

7 tehtävissä esille tulevia matemaattisia malleja, kuvaajia ja tilastja sekä sveltaa matemaattisesti kuvattuja ratkaisumalleja ngelmatilanteissa. Tutkinnn surittanut tuntee metallien ja muvien minaisuuksia ja kevytmetallimerkintöjä. Hän tietää tavallisimpien materiaalien minaispaint ja lämpölaajenemisen suuruuslukkina sekä alumiinin ja tavallisimpien teräslaatujen käyttäytymisen työstettäessä ja hitsattaessa. Hän tietää lämmön tunnin vaikutuksen teräksen rakenteeseen ja tietää, mitä tapahtuu teräksen karkaisussa ja päästössä. Tutkinnn surittanut saa käyttää erikistumisalueensa mukaisen numeerisesti hjatun kneenhjelmintihjelmaa tai jtain käyttö- ja kunnssapitjärjestelmän tiednhallintahjelmaa. Hän saa käyttää tiettekniikkaa tiedn hankinnassa ja taltiinnissa sekä raprtinnissa ja viestinnässä. Tutkinnn surittanut sallistuu rakentavalla tavalla yhteisön timintaan ja päätöksentekn. Hän timii ikeuksiensa ja velvllisuuksiensa mukaisesti. Hän kunniittaa ihmisikeuksia ja tasa-arva kaikessa timinnassaan. Hän nudattaa yhdenvertaisuuslain periaatteita ja khtelee muita tasapulisesti sukupulesta, iästä, etnisestä taustasta tai vammaisuudesta riippumatta. Hän saa timia asiallisesti ja luntevasti eri etnisestä taustasta tai kulttuuripiiristä tulevien ihmisten kanssa ja saa käyttää kieli- ja viestintätaitjaan. Luksia, Länsi-Uudenmaan kulutuskuntayhtymä 4 (69)

8 1.1 Kne- ja metallialan perustutkinnn, valmistustekniikan saamisalan mudstuminen 2. Ammatilliset tutkinnn sat, 135 sp Tutkinnn siin sisältyy saamisen hankkimista työssäppimisen kautta vähintään 30 sp 1 Paklliset tutkinnn sat 2.5 Valinnaiset tutkinnn sat Asennuksen ja autmaatin perustyöt Kneistus (Levyseppähitsaajalle) Kneistuksen perustyöt Levy- ja hitsaustyöt (Kneistajalle) Levytöiden ja hitsauksen perustyöt Asennushitsaus Hitsaus 15 Kneistajan pakllinen tutkinnn sa Levy- ja teräsrakennetyöt Kneistus Rakennusten terässien valmistus CAD/CAM 2D-työstöratjen valmistus CNC-Srvaus 15 Levyseppähitsaajan pakllinen tutkinnn sa CNC.Jyrsintä 15 Paikallisiin ammattitaitvaatimuksiin perustuva tutkinnn sa, 15 sp Levy- ja hitsaustyöt Manuaalikneistus 15 3 Yhteiset tutkinnn sat ammatillisessa peruskulutuksessa, 35 sp Paklliset Valinnaiset 3.1 Viestintä- ja vurvaikutussaaminen 11 Viestintä- ja vurvaikutussaaminen Äidinkieli 5 Äidinkieli Tinen ktimainen kieli, rutsi 1 Tinen ktimainen kieli, rutsi Vieraat kielet 2 Vieraat kielet Matemaattis-lunnntieteellinen saaminen 9 Matemaattis-lunnntieteellinen saaminen Matematiikka 3 Matematiikka Fysiikka ja kemia 2 Fysiikka ja kemia Tiet- ja viestintätekniikka sekä sen hyödyntäminen 3.3 Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava saaminen 1 Tiet- ja viestintätekniikka sekä sen hyödyntäminen 8 Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava saaminen Yhteiskuntataidt 1 Yhteiskuntataidt Työelämätaidt 1 Työelämätaidt Yrittäjyys ja yritystiminta 1 Yrittäjyys ja yritystiminta Työkyvyn ylläpitäminen, liikunta ja terveystiet 2 Työkyvyn ylläpitäminen, liikunta ja terveystiet Ssiaalinen ja kulttuurinen saaminen Kulttuurien tuntemus Taide ja kulttuuri Vapaasti valittavat tutkinnn sat, 10 sp 4.1 Tutkinnn sa ammattitaita syventävistä tai laajentavista tutkinnn sista 4.2 Paikallisiin ammattitaitvaatimuksiin tai saamistavitteisiin perustuvia tutkinnn sia 4.3 Yhteisiä tutkinnn sia tai luki-pintja 4.4 Jatk-pintvalmiuksia tai ammatillista kehittymistä tukevia pintja Työkkemuksen kautta hankittuun saamiseen perustuva yksilöllinen tutkinnnsa Tutkinta yksilöllisesti laajentavat tutkinnn sat Etiikka Psyklgia Ympäristösaaminen jkin khdista 0-3 Luksia, Länsi-Uudenmaan kulutuskuntayhtymä 5 (69)

9 Ammatillisten tutkinnn sien valinnaiset sat Kne- ja metallialan valmistustekniikan saamisalan ammatillisten tutkinnn sien valinnaisina tutkinnn sina, henkilökhtaisen pintplun kautta tarjlla n Levyseppähitsaajalle tutkinnn sa Kneistus ja vastaavasti Kneistajalle tutkinnn sa Levyja hitsaustyöt, jka mahdllistaa sekä kneistajan että levyseppähitsaajan saamisen hankkimisen. Lisäksi tarjlla vat tutkinnn sat: Asennushitsaus, Hitsaus, Levy- ja teräsrakennetyöt, Rakennusten terässien valmistus, CAD/CAM-2D työstöratjen valmistus, CNC-srvaus, CNC-jyrsintä ja paikallisiin ammattitaitvaatimuksiin perustuva tutkinnn sa Manuaalikneistus. Opiskelijan valinnan suessa muihin tutkinnn siin, ne vivat tteutua henkilökhtaisen pintplun kautta, työssäppimalla tai muiden kulutuksen järjestäjien tarjnnasta. Yhteisten tutkinnn sien valinnaiset sat Tteutetaan vusittain vahvistettavan paikallisen tarjnnan mukaan. Vapaasti valittavat tutkinnn sat Tteutetaan piskelijan henkilökhtaisen pintplun mukaan yhteisten tutkinnn sien valinnaistarjnnasta, kulutuksen järjestäjän tarjlla levista pintpluista, työssäppimisen kautta tai muiden kulutuksen järjestäjien tarjnnasta. Opintjen etenemisen ajitus ja järjestäminen klmelle vudelle Tutkinnssa etenee ensimmäisenä piskeluvutena kaikille paklliset tutkinnn sat 2.1.1, ja samanaikaisesti. Tisena vunna saamisaljen paklliset tutkinnn sat ja samanaikaisesti. Osittain tisena ja sittain klmantena vutena valinnaiset tutkinnn sat samanaikaisesti. Opintjen tarjnta n suunniteltu klmelle vudelle. Tutkinnn sat pitaan työelämän timintakknaisuuksina, työprsessin mukaan edeten. Suunnitellusta järjestyksestä ja tteutuksesta vidaan piketa piskelijan henkilökhtaisen piskelusuunnitelman mukaisesti. Opinnt vivat lla lyhemmät kuin klme vutta, js piskelijalla n saamisen tunnustamisia. Tutkinnn sat n kirjattu seuraavassa taulukssa perustutkinnn perusteiden mukaisesti numeriden. Tauluksta näkyy myös ammattisaamisen näyttöjen ja työssäppimisen suunniteltu ajitus. Kne- ja metallialan perustutkinnssa työssä ppimalla hankitaan saamista vähintään 30 sp edellyttämä määrä. Työssäppiminen sijittuu tiselle ja klmannelle piskeluvudelle tai piskelijalle tehdyn, henkilökhtaisen suunnitelman mukaisesti. Luksia, Länsi-Uudenmaan kulutuskuntayhtymä 6 (69)

10 Kne ja metallialan perustut kint 2.1 Paklliset tutkinnn sat, 135 sp vusi 2. vusi 3. vusi Asennuksen ja autmaatin perustyöt Kneistuksen perustyöt Levytöiden ja hitsauksen perustyöt 3 Kneistajan pakllinen tutkinnn sa Kneistus 2 Levyseppähitsaajan pakllinen tutkinnn sa Levy- ja hitsaustyöt Valinnaiset tutkinnn sat 1 3. Yhteiset tutkinnn sat, 35 sp Viestintä- ja vurvaikutussaaminen Äidinkieli Tinen ktimainen kieli, rutsi Vieraat kielet Matemaattis-lunnntieteellinen 9 saaminen Matematiikka Fysiikka ja kemia Tiet- ja viestintätekniikka sekä sen 1 hyödyntäminen 3.3 Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava 8 saaminen Yhteiskuntataidt Työelämätaidt Yrittäjyys ja yritystiminta Työkyvyn ylläpitäminen, liikunta ja terveystiet Ssiaalinen ja kulttuurinen saaminen Kulttuurien tuntemus Taide ja kulttuuri Etiikka Psyklgia Ympäristösaaminen jkin khdista 4. Vapaasti valittavat tutkinnn sat, 10 sp 1 0 Taulukk kuvaa yhden alittavan ryhmän pintjen sijittumista. Yhteisten tutkinnn sien pintjen sijittelussa vidaan perustelluista syistä piketa suunnitellusta. Tutkinnn sien sijittuminen Työssäppiminen Luksia, Länsi-Uudenmaan kulutuskuntayhtymä 7 (69)

11 Opintplkuvaihtehtja Tutkinnn sittain etenevässä pintjen tarjnnassa piskelijan henkilökhtainen pintplku vi mudstua useasta erilaisesta vaihtehdsta. Opiskeluaika riippuu saamisen hankkimiseen kuluvasta ajasta. Sitä vidaan justavittaa tai npeuttaa henkilökhtaisilla valinnilla, henkilökhtaisesti mititetun tai ajitetun työssäppimisen kautta tai hankkimalla esimerkiksi samanaikaisesti useamman tutkinnn san saamista. Alla levissa esimerkeissä pintplun phjana n pakllisten tutkinnnsien suunniteltu pintjen tarjnta, jiden lisäksi valitaan pintja ammatillista valinnaisista, yhteisistä tai vapaasti valittavista tutkinnn sista. Esimerkkejä pintpluista Perusplku työelämään. Perusplku mnisaajana työelämään sekä Kneistajan että Levyseppähitsaajan tutkintnimikkeellä tai jatk-pintihin esim. AMK. Luki-pinnilla täydennetty plku jatk-pintihin esim. AMK.. Huippusaajaksi tai jatk-pintihin AMK, tai muu ala. Plku tisen tutkinnn tai lukin jälkeen mudstuu pakllisista tutkinnn sista 75 sp. Ammatilliset valinnaiset tutkinnn sat, 60 sp Khdan 2.5 valinnaisista tutkinnn sista 60 sp. Levyseppähitsaajalle Kneistus 30 sp Kneistajalle Levy- ja hitsaustyöt 30 sp. Lisäksi tarjlla lvista khdan 2.5 valinnaisista tutkinnn sista 30 sp. Osa luki-pintja, sa tarjlla levia khdan 2.5 valinnaisia tutkinnn sia Huippusaajana timiminen. tai, yksilöllinen suunnitelma kilpailuvalmennukseen ja työssäppimiseen khdan 2.5 valinnaisista tutkinnn sista. Tutkinnn sa j valmiista tutkinnsta tai luki-pinnista. Lisäksi tutkinnn sia 2.5 valinnaisista tutkinnn sista.. Yhteisten tutkinnn sien valinnaiset, 16 sp Valinnaisten erilaiset yhdistelmät. Valinnaisten erilaiset yhdistelmät. Luki-pinnt, valinnaisten yhdistelmät. Valinnaisten erilaiset yhdistelmät esim. englanti, rutsi, matematiikka, tiet- ja viestintätekniikka sekä sen hyödyntäminen, työkyvyn ylläpitäminen, liikunta ja terveystiet, taide ja kulttuuri, kulttuurien tuntemus. tai lukipinnt ja valinnaisten yhdistelmät. Tutkinnn sa j valmiista tutkinnsta tai luki-pinnista, mahdllisesti valinnaisten yhdistelmillä täydentäen. Vapaasti valittavat tutkinnn sat, 10 sp Työssäppien kne- ja metallialan työkkemus. Työssäppien kne- ja metallialan työkkemus. Luki-pinnt ja työssäppien kne- ja metallialan työkkemus. Työssäppien kne- ja metallialan työkkemus. Tutkinnn sa j valmiista tutkinnsta, Kne- ja metallialan perustutkinnsta, tai lukipinnista.. Opintjen hjaus Opint-hjauksen yhteiset linjaukset n kirjattu Luksian petussuunnitelman yhteiseen saan. Opint-hjaus n piskelijan kk pintjen ajan kestävä prsessi, jssa piskelija saa pettajilta, ammatillisilta hjaajilta, erikisammattihenkilöiltä, pint-hjaajilta ja muilta piskelijahulln timijilta tarvitsemaansa tukea, hjausta ja kannustusta pintjensa eri vaiheissa. Opint-hjauksen eri sa-alueita vat kasvatuksellinen hjaus, ppimisen ja piskelun hjaus sekä urahjaus. Oppimisen ja piskelun hjauksen sekä urahjauksen kannalta keskeinen väline n piskelijan henkilökhtainen piskelusuunnitelma eli HOPS. Luksia, Länsi-Uudenmaan kulutuskuntayhtymä 8 (69)

12 Opiskelijan kanssa käydään HOPS -keskustelu vähintään kaksi kertaa vudessa ja keskustelussa svitut asiat kirjataan HOPS -lmakkeelle. Opint-hjauksen suunnittelun hjeena timivat Luksian intranetistä löytyvä Opinthjaussuunnitelma ja Ryhmänhjaajan käsikirja. Opint-hjauksen käytännön tteutus kuuluu kk ppilaitksen henkilökunnalle. Jkaisen Luksialaisen tehtävä n hjata piskelijaa esim. puuttumalla epäasialliseen käyttäytymiseen ja muihin järjestyssääntörikkmuksiin. Yrittäjyys Opetusministeriö n linjannut yrittäjyyden suuntaviivat kulutuksessa. Yrittäjyyskasvatus n sa elinikäistä ppimista, jssa ihmisen kulutus- ja ppimisplkujen eri vaiheissa yrittäjyyteen liittyvät valmiudet kehittyvät. Omaehtinen yrittäjyys tarkittaa henkilökhtaisia minaisuuksia ja asennetta, jlla ammattilainen suhtautuu työhönsä. Se ilmenee mm. ma-alitteisuutena, tunnllisuutena, kekseliäisyytenä, rhkeutena ja luvuutena työssä. Omaehtinen yrittäjyys sisältyy elinikäisen ppimisen avaintaitjen arviintikriteereihin. Sisäinen yrittäjyys ilmenee tapana timia ja työskennellä työyhteisössä. Sisäisen yrittäjyyden esimerkkeinä pidetään yrityksen ja yhteisön menestymistä edistävien mahdllisuuksien havaitsemista ja niihin tarttumista. Sisäinen yrittäjyys sisältyy kaikkien ammatillisten tutkinnnsien ammattitaitvaatimuksiin ja arviintikriteereihin. Ulkinen yrittäjyys eli yrittäjänä timiminen sisältyy yhteisten tutkinnn sien sa-alueisiin ja piskelijalla n mahdllisuus laajentaa ja syventää saamistaan valinnaisilla yrittäjyys -pinnilla. Luksiassa piskelijan n mahdllista valita myös ammatillisiin valinnaisiin pintihinsa 15 saamispisteen laajuiset yrittäjyys -pinnt. Ammattisaamisen näyttöjen tteuttaminen ja arviinti Suunnitelmat ammattisaamisen näyttöjen tteuttamisesta ja arviinnista n tämän petussuunnitelman liitteenä (Liite 1). Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen Opiskelijalla n ikeus saada Kne- ja metallialan perustutkinnn perusteiden ammattitaitvaatimuksia ja saamistavitteita vastaavaa saamistaan tunnistettua ja tunnustettua. Ennen tutkinnn pintjen alkamista, ennen tutkinnnsan pintja tai tutkinnn surittamisen aikana selvitetään, millaista saamista piskelija n hankkinut aiemmilla pinnillaan tai tehdyllä työllä. Aiemmin hankittua saamista verrataan perustutkinnn perusteiden ammattitaitvaatimuksiin tai yhteisten tutkinnn sien sa-alueiden saamistavitteisiin. Opintjen alitusvaiheessa piskelijan aiempi saaminen kartitetaan Tullaan tutuksi -haastattelulla ja lähtötasn kartituksella (testit). Näiden tietjen phjalta laaditaan piskelijan henkilökhtainen piskelusuunnitelma (HOPS) siten kuin ryhmänhjaajan käsikirjassa n hjeistettu. HOPS päivitetään vähintään kaksi kertaa vudessa käytävien HOPS -keskusteluiden phjalta. Tämän lisäksi ennen uuden tutkinnn san tai yhteisten tutkinnn sien sa-alueen pintjen alittamista pettaja selvittää nk piskelijalla aiemmin hankittua tutkinnnsan tai sa-alueen saamista. Tämän perusteella piskelija hjataan hakemaan saamisen tun- Luksia, Länsi-Uudenmaan kulutuskuntayhtymä 9 (69)

13 nustamista, js hänellä n selvitys saamisestaan (esim. tutkinttdistus, työtdistus tms.). Js piskelijalla ei le riittävää selvitystä saamisestaan, vidaan hänen työskentelyään havainnida, häntä vidaan haastatella, vidaan järjestää harkittu mahdllisuus ammattisaamisen näyttöön tai mahdllisuus sittaa saamisensa muilla tavilla. 2 Kne-ja metallialan perustutkinnn ammatilliset tutkinnn sat, ammattitaitvaatimukset ja saamisen arviinti 2.1 Paklliset tutkinnn sat Asennuksen ja autmaatin perustyöt 15sp Ammattitaitvaatimukset Tutkinnn san surittaja saa lukea asennus- ja kknpanpiirustuksia lukea sähköisiä, pneumaattisia ja hydraulisia kytkentäkaaviita lukea työhjeita sekä käyttö- hult- kknpan-hjeita kneiden ja timilaitteiden timintaperiaatteita, rakenteita ja kneenelimiä käyttää käsityövälineitä turvallisesti ja hulehtii niiden kunnsta tehdä laiteasennusmittauksia rulla- ja työntömitalla ja saa käyttää knevesivaakaa selvittää tavallisimmat kierteet mittaamalla ja taulukiden avulla sekä saa tehdä kierteitä manuaalisesti tehdä vierintälaakerien asennuksia ja ketju- ja hihna-asennuksia sekä saa asentaa tiivisteitä pneumatiikan ja hydrauliikan peruskmpnentit, niiden timinnan, hjaustavat ja piirrsmerkit sekä tietää hydrauliikka- ja pneumatiikkajärjestelmien timintaperiaatteet paineilman tuttamisen perusasiat, kuten sudattamisen, kuivaamisen ja paineen säädön valita kmpnentit ja rakentaa yksinkertaisen jtain timinta mallintavan pneumaattisen järjestelmän sähköiset perussuureet sekä niiden matemaattiset ja fysikaaliset perusteet sekä riippuvuussuhteet, kuten Ohmin lain ja perusasiat tasa- ja vaihtvirrasta yleistä sähköturvallisuutta kskevien määräysten kneita ja laitteita ja niiden sähköasennuksia kskevat perusasiat tiedllisesti ja taidllisesti perusasiat sähkötyöturvallisuusstandardin SFS 6002 määrittämästä sähkötyöturvallisuuskulutuksesta perusasiat sähköjärjestelmistä ja instrumentinnista surittaa sähkötekniikan perusmittauksia yleismittarilla varmistaa työkhteen jännitteettömyyden ja sujamaadituksen tehdä yksinkertaisia sähkömekaanisia hjauksia kaaviiden perusteella tiedllisesti ja taidllisesti EA1:tä vastaavan ensiavun annn laatujärjestelmien mukaisen timinnan ja laadunvalvnnan periaatteet asennuksessa. Opiskelija piskelee ja hankkii tutkinnnsan aikana tulityö- ja työturvallisuuskrtit perustaidt ensiavun antamisesta Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen https://eperusteet.pintplku.fi/#/fi/esitys/33824/ps/tutkinnnsat/43166 Luksia, Länsi-Uudenmaan kulutuskuntayhtymä 10 (69)

14 Tutkinnn san saamistavitteita esitellessään pettaja selvittää nk tutkinnn san piskelua alittavilla vaadittavaa saamista j hankittuna ja timii saamisen tunnistamisesta ja tunnustamisesta Luksiassa svittujen käytänteiden mukaisesti. Tutkinnn san timintakknaisuudet Autmaatin perustyöt Asennuksen perustyöt Tutkinnn san timintakknaisuuksille yhteiset ppimistavitteet Opiskelija saa kknpanpiirustusten ja kytkentäkaaviiden avulla asentaa kneensia ja kmpnentteja sekä pienimutisia timintajärjestelmiä ja mttrien ja timilaitteiden kytkentöjä. Opiskelija hulehtii työympäristön siisteydestä ja järjestyksestä, parantaa työsuritustaan työn edetessä, n aktiivinen, hitaa vurvaikutustilanteita myös vieraalla kielellä ja timii laatujärjestelmän mukaisesti. Tutkinnn saan integrituu ppimistavitteita yhteisistä tutkinnn sista: Viestintä ja vurvaikutussaaminen, Matemaattis-lunnntieteellinen saaminen, Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava saaminen Autmaatin perustyöt Opiskelija ppii asentamaan kytkentäkaaviiden avulla pienimutisia timintajärjestelmiä ja mttrien ja timilaitteiden kytkentöjä Opiskelija hakee tieta ppilaitksen käytössä levasta sähköisestä ppimateriaalista ja alan kirjallisuudesta. Opiskelija työskentelee tekemällä harjitustöitä, yksilö- ja ryhmätyönä. Opiskelija hyödyntää saamisessaan yrittäjyys ja yritystiminnan ja humii työkyvyn ylläpitämisen työskentelyssään. sähköiset perussuureet perusasiat sähköjärjestelmistä sähkötekniikan perusmittaukset perusasiat sähkötyöturvallisuusuudesta kneiden käyttö- hult- kknpan Oppimisen hjaus ja arviinti Oppimisen arviinti perustuu sekä harjitustehtävien ja -töiden tekemisen aikana tapahtuvaan että töiden lpputarkistukseen liittyvään palautekeskusteluun. Arviinti n hjaavaa, kannustavaa, ppimista tukevaa keskustelua ja palautetta jka perustuu sekä pettajan havainnintiin että piskelijan itsearviintiin suhteessa tavitteisiin. Opiskelijan itsearviinnin merkitystä ja maa vastuuta töiden etenemisestä krstetaan. Opiskelijaa kannustetaan timimaan ryhmässä, lemaan ma-alitteinen harjitustöiden tekemisessä ja säännöllisyyteen piskeluaikjen nudattamisessa. Mikäli ppiminen ei etene suunnitellusti arviinnin ja hjauksen perusteella, tehdään tarvittavat muutkset petukseen. Oppimistavitteen saavuttaminen arviidaan pintsuritustteeseen merkinnällä S. terialukka, työsali ja tiet- ja viestintätekniikan laitteilla ja svelluksilla, piskelu- ja petuskäyttöön varustetut ppimisympäristöt työssäppimisen ppimisympäristöt Luksia, Länsi-Uudenmaan kulutuskuntayhtymä 11 (69)

15 Oppimisen perustana n yhteistiminnallisuus ja petusmenetelmiä käytetään petuksen sisällön ja ryhmän lunteen mukaan tarkituksenmukaisesti vaihdellen. Käytettäviä petusmenetelmiä vat esim. aidt tekemällä ppiminen, aktiviva luent-petus, petuskeskustelut, ngelmaratkaisutaitjen harjittelu, yksilö- ja ryhmätyöt. Sähkötekniikan ppimateriaalia ja siihen liittyviä harjituksia. Osaaminen arviidaan tutkinnn san lpussa ammattisaamisen näytöllä Asennuksen perustyöt Opiskelija harjittelee kknpanpiirustusten avulla asentamaan kneensia ja kmpnentteja Opiskelija hakee tieta ppilaitksen käytössä levasta sähköisestä ppimateriaalista ja alan kirjallisuudesta. Opiskelija työskentelee tekemällä harjitustöitä, yksilö tai ryhmätyönä. Opiskelija hyödyntää saamisessaan yrittäjyys ja yritystiminnan ja humii työkyvyn ylläpitämisen työskentelyssään. kneiden ja timilaitteiden timintaperiaatteet työkalut asennukset hydrauliikan peruskmpnentit pneumatiikan peruskmpnentit Oppimisen hjaus ja arviinti Oppimisen arviinti perustuu sekä harjitustehtävien ja -töiden tekemisen aikana tapahtuvaan että töiden lpputarkistukseen liittyvään palautekeskusteluun. Arviinti n hjaavaa, kannustavaa, ppimista tukevaa keskustelua ja palautetta jka perustuu sekä pettajan havainnintiin että piskelijan itsearviintiin suhteessa tavitteisiin. Opiskelijan itsearviinnin merkitystä ja maa vastuuta töiden etenemisestä krstetaan. Opiskelijaa kannustetaan timimaan ryhmässä, lemaan ma-alitteinen harjitustöiden tekemisessä ja säännöllisyyteen piskeluaikjen nudattamisessa. Mikäli ppiminen ei etene suunnitellusti arviinnin ja hjauksen perusteella, tehdään tarvittavat muutkset petukseen. Oppimistavitteen saavuttaminen arviidaan pintsuritustteeseen merkinnällä S. terialukka, työsali ja tiet- ja viestintätekniikan laitteilla ja svelluksilla, piskelu- ja petuskäyttöön varustetut ppimisympäristöt työssäppimisen ppimisympäristöt Oppimisen perustana n yhteistiminnallisuus ja petusmenetelmiä käytetään petuksen sisällön ja ryhmän lunteen mukaan tarkituksenmukaisesti vaihdellen. Käytettäviä petusmenetelmiä vat esim. aidt tekemällä ppiminen, aktiviva luent-petus, petuskeskustelut, ngelmaratkaisutaitjen harjittelu, yksilö- ja/tai ryhmätyöt. Luksia, Länsi-Uudenmaan kulutuskuntayhtymä 12 (69)

16 asennustekniikan ppimateriaalia ja siihen liittyviä harjituksia sekä kneiden ja laitteiden käyttö- ja hult-hjeet Osaamisen arviinti Osaaminen arviidaan ammattisaamisen näytöllä ja tarvittaessa muun saamisen arviinnilla kun tutkinnn san ppimistavitteet n saavutettu ja saaminen n hjaus ja arviinti-keskusteluissa arviitu hankituksi. Ammattisaamisen näytön arvsanasta päättää työpaikkahjaaja ja pettaja yhdessä tai kumpikin erikseen. Tutkinnn san arvsanasta päättää pettaja, Liite 1. Suunnitelmat ammattisaamisen näyttöjen tteuttamisesta ja arviinnista. Kneistuksen perustyöt, 15sp Ammattitaitvaatimukset Opiskelija saa piirtää yksinkertaisen kneenpiirustuksen teknisen piirustuksen standardit, hallitsee teknisen knepiirustuksen prjektiiden käännöt ja mitittaa piirtämänsä kneenpiirustuksen kneenpiirustuksen mittakaavat piirtää leikkauskuvannn prakneen, srvin ja jyrsinkneen rakenteen eri kneistusmenetelmien työstöliikkeet ja saa nimetä ne eri kneistusmenetelmille tietää työstöterätyypit ja terämateriaalit sekä niiden käytön ja merkityksen työstötapahtumassa laskea työstöarvt pikateräs- ja kvametalliterille sekä terien pintjen, särmien ja kulmienmäärittelyn perusteet srvata lieriöpintja ja viisteitä, jiden tarkkuusvaatimukset vat vähäisiä käyttää keskiö- ja kierukkapraa, kierretappia ja kierreleukja srvissa valita työstötilanteeseen ikeat työstöarvt ja terät sekä saa asettaa terän ikein srviin asettaa jyrsinkneen pöydälle ruuvipuristimen ja kiinnittää siihen kneistettavan kappaleen niin, ettei se vahingitu jyrsiä jyrsinkneella taspintja valita jyrsinkneeseen työstötilanteeseen ikeat työstöarvt ja terät sekä saa asettaa terän ikein käyttää erilaisia prakneita ja praustyökaluja mitittaa ja piirrttaa työpiirustuksen mukaiset reikien paikat levylle kiinnittää prattavan kappaleen kneruuvipuristimeen tunnistaa eri kierretyypit ja saa kierteittää reikiä työpiirustuksen mukaisesti valita prakneeseen työstötilanteeseen ikeat työstöarvt ja terät sekä saa asettaa terän ikein terittaa käsivaraisesti pran himakneella valmistaa kierteitä kierretapilla ja kierrepakalla valita ikean pranterän kierrereikään viimeistellä valmistamansa kappaleen mitata rullamitalla, työntömitalla ja mikrmetrillä tiedllisesti ja taidllisesti työturvallisuuskrttia vastaavat asiat niin, että hänellä n valmius työturvallisuuskrtin surittamiseen. Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen https://eperusteet.pintplku.fi/#/fi/esitys/33824/ps/tutkinnnsat/43164 Luksia, Länsi-Uudenmaan kulutuskuntayhtymä 13 (69)

17 Tutkinnn san saamistavitteita esitellessään pettaja selvittää nk tutkinnn san piskelua alittavilla vaadittavaa saamista j hankittuna ja timii saamisen tunnistamisesta ja tunnustamisesta Luksiassa svittujen käytänteiden mukaisesti. Tutkinnn san timintakknaisuudet kneistuksen perustöiden piirustustekninen saaminen srvaus jyrsintä ja praus Tutkinnn san timintakknaisuuksille yhteiset ppimistavitteet Opiskelija saa valmistaa työpiirustusten mukaan sia (tarkkuusvaatimus karkea), jtka sisältävät pinniltaan yksinkertaisia kneistuksia manuaalisilla työstökneilla, kuten lieriöpintjen srvausta, taspintjen jyrsintää, prausta ja kierteitystä. Hän saa laatia yksinkertaisten kneensien työpiirustuksia käsin piirtämällä ja CAD-hjelmalla, tehdä kappaleiden viimeistelytyöt ja surittaa valmiinkappaleen tarkastusmittaukset. Opiskelija pitää työpaikkansa siistinä ja järjestyksessä, parantaa. työsuritustaan työn edetessä, timii aktiivisena työparina tai ryhmän jäsenenä ja työskentelee hulellisesti ja tarkasti, hulehtii kneiden ja laitteiden hullsta ja krjauksesta. Tutkinnn saan integrituu ppimistavitteita yhteisistä tutkinnn sista: Viestintä ja vurvaikutussaaminen, Matemaattis-lunnntieteellinen saaminen, Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava saaminen Kneistuksen perustöiden piirustustekninen saaminen Opiskelija saa laatia yksinkertaisten kneensien työpiirustuksia käsin piirtämällä ja CAD-hjelmalla. Opiskelija hakee tieta ppilaitksen käytössä levasta sähköisestä ppimateriaalista ja alan kirjallisuudesta. Opiskelija työskentelee tekemällä harjitustöitä, yksilö- ja ryhmätyönä. Opiskelija hyödyntää saamisessaan yrittäjyys ja yritystiminnan ja humii työkyvyn ylläpitämisen työskentelyssään. kneenpiirustukset mittakaavat piirrsmerkit prjektiiden käännöt Oppimisen hjaus ja arviinti Oppimisen arviinti perustuu sekä harjitustehtävien ja tai -töiden tekemisen aikana tapahtuvaan että töiden lpputarkistukseen liittyvään palautekeskusteluun. Arviinti n hjaavaa, kannustavaa, ppimista tukevaa keskustelua ja palautetta jka perustuu sekä pettajan havainnintiin että piskelijan itsearviintiin suhteessa tavitteisiin. Opiskelijan itsearviinnin merkitystä ja maa vastuuta töiden etenemisestä krstetaan. Opiskelijaa kannustetaan timimaan ryhmässä, lemaan ma-alitteinen harjitustöiden tekemisessä ja säännöllisyyteen piskeluaikjen nudattamisessa. Mikäli ppiminen ei etene suunnitellusti arviinnin ja hjauksen perusteella, tehdään tarvittavat muutkset petukseen. Oppimistavitteen saavuttaminen arviidaan pintsuritustteeseen merkinnällä S. Luksia, Länsi-Uudenmaan kulutuskuntayhtymä 14 (69)

18 terialukka ja tiet- ja viestintätekniikan laitteilla ja svelluksilla, piskelu- ja petuskäyttöön varustettu ppimisympäristö työssäppimisen ppimisympäristöt Oppimisen perustana n yhteistiminnallisuus ja petusmenetelmiä käytetään petuksen sisällön ja ryhmän lunteen mukaan tarkituksenmukaisesti vaihdellen. Käytettäviä petusmenetelmiä vat esim. aidt tekemällä ppiminen, aktiviva luent-petus, petuskeskustelut, ngelmaratkaisutaitjen harjittelu, yksilö- ja/tai ryhmätyöt. Knepiirustuksen ppimateriaalia ja siihen liittyviä harjituksia Osaaminen arviidaan tutkinnn san lpussa ammattisaamisen näytöllä Srvaus Opiskelija saa valmistaa työpiirustusten mukaan sia (tarkkuusvaatimus karkea), kuten lieriöpintjen srvausta, tehdä kappaleiden viimeistelytyöt ja surittaa valmiin kappaleen tarkastusmittaukset. Opiskelija hakee tieta ppilaitksen käytössä levasta sähköisestä ppimateriaalista ja alan kirjallisuudesta. Opiskelija työskentelee tekemällä harjitustöitä, yksilö- ja/tai ryhmätyönä. Opiskelija hyödyntää saamisessaan yrittäjyys ja yritystiminnan ja humii työkyvyn ylläpitämisen työskentelyssään. srvin rakenne työstöliikkeet työstöterätyypit ja terämateriaalit työstöarvt mittaukset Oppimisen hjaus ja arviinti Oppimisen arviinti perustuu sekä harjitustehtävien ja/tai -töiden tekemisen aikana tapahtuvaan että töiden lpputarkistukseen liittyvään palautekeskusteluun. Arviinti n hjaavaa, kannustavaa, ppimista tukevaa keskustelua ja palautetta jka perustuu sekä pettajan havainnintiin että piskelijan itsearviintiin suhteessa tavitteisiin. Opiskelijan itsearviinnin merkitystä ja maa vastuuta töiden etenemisestä krstetaan. Opiskelijaa kannustetaan timimaan ryhmässä, lemaan ma-alitteinen harjitustöiden tekemisessä ja säännöllisyyteen piskeluaikjen nudattamisessa. Mikäli ppiminen ei etene suunnitellusti arviinnin ja hjauksen perusteella, tehdään tarvittavat muutkset petukseen. Oppimistavitteen saavuttaminen arviidaan pintsuritustteeseen merkinnällä S. terialukka, työsali ja tiet- ja viestintätekniikan laitteilla ja svelluksilla, piskelu- ja petuskäyttöön varustettu tila pettajan tuntisuunnittelun mukaisesti. työssäppimisen ppimisympäristöt Oppimisen perustana n yhteistiminnallisuus ja petusmenetelmiä käytetään petuksen sisällön ja ryhmän lunteen mukaan tarkituksenmukaisesti vaihdellen. Käytettäviä pe- Luksia, Länsi-Uudenmaan kulutuskuntayhtymä 15 (69)

19 tusmenetelmiä vat esim. aidt tekemällä ppiminen, aktiviva luent-petus, petuskeskustelut, ngelmaratkaisutaitjen harjittelu, yksilö- ja/tai ryhmätyöt. Kneistustekniikan ppimateriaalia ja siihen liittyviä harjituksia. Osaaminen arviidaan tutkinnn san lpussa ammattisaamisen näytöllä Jyrsintä ja praus Opiskelija saa valmistaa työpiirustusten mukaan sia (tarkkuusvaatimus karkea), jtka sisältävät pinniltaan yksinkertaisia kneistuksia manuaalisilla työstökneilla, taspintjen jyrsintää, prausta ja kierteitystä. Opiskelija hakee tieta ppilaitksen käytössä levasta sähköisestä ppimateriaalista ja alan kirjallisuudesta. Opiskelija työskentelee tekemällä harjitustöitä, yksilö- ja ryhmätyönä. Opiskelija hyödyntää saamisessaan yrittäjyys ja yritystiminnan ja humii työkyvyn ylläpitämisen työskentelyssään. jyrsin- ja prakneen rakenne työstöliikkeet työstöterätyypit ja terämateriaalit työstöarvt mittaukset Oppimisen hjaus ja arviinti Oppimisen arviinti perustuu sekä harjitustehtävien ja/tai -töiden tekemisen aikana tapahtuvaan että töiden lpputarkistukseen liittyvään palautekeskusteluun. Arviinti n hjaavaa, kannustavaa, ppimista tukevaa keskustelua ja palautetta jka perustuu sekä pettajan havainnintiin että piskelijan itsearviintiin suhteessa tavitteisiin. Opiskelijan itsearviinnin merkitystä ja maa vastuuta töiden etenemisestä krstetaan. Opiskelijaa kannustetaan timimaan ryhmässä, lemaan ma-alitteinen harjitustöiden tekemisessä ja säännöllisyyteen piskeluaikjen nudattamisessa. Mikäli ppiminen ei etene suunnitellusti arviinnin ja hjauksen perusteella, tehdään tarvittavat muutkset petukseen. Oppimistavitteen saavuttaminen arviidaan pintsuritustteeseen merkinnällä S. terialukka, työsali ja tiet- ja viestintätekniikan laitteilla ja svelluksilla, piskelu- ja petuskäyttöön varustettu ppimisympäristö työssäppimisen ppimisympäristöt Oppimisen perustana n yhteistiminnallisuus ja petusmenetelmiä käytetään petuksen sisällön ja ryhmän lunteen mukaan tarkituksenmukaisesti vaihdellen. Käytettäviä petusmenetelmiä vat esim. aidt tekemällä ppiminen, aktiviva luent-petus, petuskeskustelut, ngelmaratkaisutaitjen harjittelu, yksilö- ja/tai ryhmätyöt. Kneistustekniikan ppimateriaalia ja siihen liittyviä harjituksia Osaamisen arviinti Osaaminen arviidaan ammattisaamisen näytöllä ja tarvittaessa muun saamisen arviinnilla kun tutkinnn san ppimistavitteet n saavutettu ja saaminen n hjaus ja ar- Luksia, Länsi-Uudenmaan kulutuskuntayhtymä 16 (69)

20 viinti-keskusteluissa arviitu hankituksi. Ammattisaamisen näytön arvsanasta päättää työpaikkahjaaja ja pettaja yhdessä tai kumpikin erikseen. Tutkinnn san arvsanasta päättää pettaja, Liite 1. Suunnitelmat ammattisaamisen näyttöjen tteuttamisesta ja arviinnista. Levytöiden ja hitsauksen perustyöt, 15sp Ammattitaitvaatimukset Opiskelija saa lukea levykappaleiden työpiirustuksia, hahmttaa kappaleen kuvannista ja ymmärtää mititusmerkinnät ja tavalliset hitsausmerkinnät piirtää kuvantja yksinkertaisista levysista, saa prjektiiden käännöt sekä saa piirtää leikkauskuvantja ja mitittaa piirrttaa ja saa keskeisimmät piirrttamiseen liittyvät mittaus- ja piirtämistekniset ratkaisut, kuten janan pulittaminen, khtisuran piirtäminen sekä kulman ja ympyrän jakaminen siin leikata levyjä kuhunkin työhön parhaiten sveltuvilla levysaksilla, kuvileikkureilla ja nakertajilla piirrtusmerkintöjen mukaisesti leikata levyjä suuntausleikkurilla; tehdä perussäädöt sekä levyjen asetukset ja kiinnitykset mittjen mukaan kulmata ja pyöristää levyaihiita käyttää erilaisia hima- ja prakneita yleisimmissä hinta-, katkaisu- ja praustöissä tehdä työstettyjen kappaleiden viimeistelytyöt sekä käsityökaluilla että kneilla käyttää pylväs- tai säteispraknetta ja prata levyihin reikiä tehdä ruuvi- ja vetniittiliitksia plttleikata levyjä käsivaraisesti piirrtusten mukaan hitsata kaasuhitsausprsessilla hitsauksen perusteet puikkhitsausprsessilla hitsauksen perusteet MAG-hitsausprsessilla levysien liittämisen yhdellä jutsmenetelmällä mitata pituus- ja kulmamittja tiedllisesti ja taidllisesti tulitöiden turvallisuuteen liittyvät asiat niin, että hänellä n valmius tulityökrtin surittamiseen. Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen Opiskelijan aiempien pintjen tai työkkemuksen kautta hankittu saaminen esimerkiksi tulityö-, työturvallisuus- ja Ea1 -krttikulutus. Tutkinnn san saamistavitteita esitellessään pettaja selvittää nk tutkinnn san piskelua alittavilla vaadittavaa saamista j hankittuna ja timii saamisen tunnistamisesta ja tunnustamisesta Luksiassa svittujen käytänteiden mukaisesti. Tutkinnn san timintakknaisuudet Levytöiden ja hitsauksen perusteiden piirustustekninen saaminen Kneet ja laitteet Työprsessit Tutkinnn san timintakknaisuuksille yhteiset ppimistavitteet Opiskelija hallitsee eri hitsausprsesseissa sekä levytyöstöissä käytettävät kneet ja laitteet. Hän pystyy valmistamaan työpiirustuksen mukaisia, mitta- ja hitsaustekniset laatuvaatimukset täyttäviä mnimutisia kappaleita ja saa tehdä eri levymateriaaleista (te- Luksia, Länsi-Uudenmaan kulutuskuntayhtymä 17 (69)

21 räkset ja alumiini) levytyökknaisuuksia, jtka vat viimeisteltyjä pintakäsittelyä tai muuta jatkkäsittelyä varten. Tutkinnn saan integrituvat ppimistavitteita yhteisten tutkinnn sien sa-alueilta: Viestintä ja vurvaikutussaaminen, Matemaattis-lunnntieteellinen saaminen, Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava saaminen Levytöiden ja hitsauksen perusteiden piirustustekninen saaminen Opiskelija saa laatia levykappaleiden yksinkertaisia työpiirustuksia käsin piirtämällä ja CAD-hjelmalla. Opiskelija hyödyntää saamisessaan yrittäjyys ja yritystiminnan sekä humii työkyvyn ylläpitämisen työskentelyssään. Opiskelija hyödyntää saamisessaan yrittäjyys ja yritystiminnan ja humii työkyvyn ylläpitämisen työskentelyssään. työpiirustukset mittakaavat piirrsmerkit prjektiiden käännöt hitsausmerkinnät leikkauskuvannt Oppimisen hjaus ja arviinti Oppimisen arviinti perustuu sekä harjitustehtävien ja/tai -töiden tekemisen aikana tapahtuvaan että töiden lpputarkistukseen liittyvään palautekeskusteluun. Arviinti n hjaavaa, kannustavaa, ppimista tukevaa keskustelua ja palautetta jka perustuu sekä pettajan havainnintiin että piskelijan itsearviintiin suhteessa tavitteisiin. Opiskelijan itsearviinnin merkitystä ja maa vastuuta töiden etenemisestä krstetaan. Opiskelijaa kannustetaan timimaan ryhmässä, lemaan ma-alitteinen harjitustöiden tekemisessä ja säännöllisyyteen piskeluaikjen nudattamisessa. Mikäli ppiminen ei etene suunnitellusti arviinnin ja hjauksen perusteella, tehdään tarvittavat muutkset petukseen. Oppimistavitteen saavuttaminen arviidaan pintsuritustteeseen merkinnällä S. terialukka, työsali ja tiet- ja viestintätekniikan laitteilla ja svelluksilla, piskelu- ja petuskäyttöön varustettu tila Oppimisen perustana n yhteistiminnallisuus ja petusmenetelmiä käytetään petuksen sisällön ja ryhmän lunteen mukaan tarkituksenmukaisesti vaihdellen. Käytettäviä petusmenetelmiä vat esim. aidt tekemällä ppiminen, aktiviva luent-petus, petuskeskustelut, ngelmaratkaisutaitjen harjittelu, yksilö- ja/tai ryhmätyöt. Oppimismateriaalina käytetään knepiirustuksen ppimateriaalia siihen liittyviä harjituksia. Osaaminen arviidaan tutkinnn san lppuvaiheessa ammattisaamisen näytöllä. Luksia, Länsi-Uudenmaan kulutuskuntayhtymä 18 (69)

22 Kneet ja Opiskelija saa tehdä työpiirustuksen mukaan jnkin yksinkertaisen hutlevytyökknaisuuden, siihen liittyvät peruslevytyöt, plttleikkauksen ja levyjen liittämisen eri menetelmillä sekä hitsauksen kaasu-, puikk- ja MAG-hitsausprsesseilla. levyn leikkaus sveltuvalla menetelmällä levyn leikkaus suuntaisleikkurilla kulmaus ja pyöristys hima- ja prakneiden käyttö käsityökalut pylväs- ja säteisprakneet Oppimisen hjaus ja arviinti Oppimisen arviinti perustuu sekä harjitustehtävien ja/tai -töiden tekemisen aikana tapahtuvaan että töiden lpputarkistukseen liittyvään palautekeskusteluun. Arviinti n hjaavaa, kannustavaa, ppimista tukevaa keskustelua ja palautetta jka perustuu sekä pettajan havainnintiin että piskelijan itsearviintiin suhteessa tavitteisiin. Opiskelijan itsearviinnin merkitystä ja maa vastuuta töiden etenemisestä krstetaan. Mikäli ppiminen ei etene suunnitellusti arviinnin ja hjauksen perusteella, tehdään tarvittavat muutkset petukseen. Oppimistavitteen saavuttaminen arviidaan pintsuritustteeseen merkinnällä S. terialukka, työsali ja tiet- ja viestintätekniikan laitteilla ja svelluksilla, piskelu- ja petuskäyttöön varustettu tila Oppimisen perustana n yhteistiminnallisuus ja petusmenetelmiä käytetään petuksen sisällön ja ryhmän lunteen mukaan tarkituksenmukaisesti vaihdellen. Käytettäviä petusmenetelmiä vat esim. aidt tekemällä ppiminen, aktiviva luent-petus, petuskeskustelut, ngelmaratkaisutaitjen harjittelu, yksilö- ja/tai ryhmätyöt. levy- ja hitsaustöiden ppimateriaalia siihen liittyviä harjituksia, asiakastöitä, kneiden ja laitteiden käyttöppaita sekä niihin liittyviä käyttöturvallisuushjeita Osaaminen arviidaan tutkinnn san lppuvaiheessa ammattisaamisen näytöllä Työprsessit Opiskelija saa valmistaa työpiirustuksen mukaan jnkin yksinkertaisen hutlevytyökknaisuuden, siihen liittyvät peruslevytyöt, plttleikkauksen ja levyjen liittämisen eri menetelmillä sekä hitsauksen kaasu-, puikk- ja MAG hitsausprsesseilla. Opiskelija hyödyntää saamisessaan yrittäjyys ja yritystiminnan ja humii työkyvyn ylläpitämisen työskentelyssään. ruuvi- ja vetniittiliitkset käsivarainen plttleikkaus kaasuhitsaus Luksia, Länsi-Uudenmaan kulutuskuntayhtymä 19 (69)

Opetussuunnitelman tutkintokohtainen osa Sähkö- ja automaatiotekniikan perustutkinto 2015 Sähköasentaja, Automaatioasentaja

Opetussuunnitelman tutkintokohtainen osa Sähkö- ja automaatiotekniikan perustutkinto 2015 Sähköasentaja, Automaatioasentaja n tutkintkhtainen sa Sähkö- ja autmaatitekniikan perustutkint 2015 Sähköasentaja, Autmaatiasentaja Oph määräys 77/011/2014 Luksian hallitus 24.4.2015 Sisältö 1 Sähkö- ja autmaatialan kuvaus ja arvperusta

Lisätiedot

Opetussuunnitelman tutkintokohtainen osa Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto 2015 Lasten ja nuorten hoidon ja kasvatuksen Mielenterveys- ja

Opetussuunnitelman tutkintokohtainen osa Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto 2015 Lasten ja nuorten hoidon ja kasvatuksen Mielenterveys- ja n tutkintkhtainen sa Ssiaali- ja terveysalan perustutkint 2015 Lasten ja nurten hidn ja kasvatuksen Mielenterveys- ja päihdetyön Sairaanhidn ja hulenpidn saamisalat Lähihitaja Oph määräys 79/011/2014 Luksian

Lisätiedot

Arvioinnin kohteena ovat: Oman työn suunnittelu Työn kokonaisuuden hallinta Laatutavoitteiden mukainen toiminta

Arvioinnin kohteena ovat: Oman työn suunnittelu Työn kokonaisuuden hallinta Laatutavoitteiden mukainen toiminta ASIAKASPALVELU, 20 v Arviinnin khde Ammattisaamisen näyttö Muu saamisen arviinti 1. Työprsessien hallinta Arviinnin khteena vat: Työhyvinvinnista hulehtiminen 3. Työn perustana levan tiedn hallinta Työympäristöstä

Lisätiedot

Maahantuojat: omavalvontasuunnitelman ja sen toteutumisen tarkastuslomakkeen käyttöohje

Maahantuojat: omavalvontasuunnitelman ja sen toteutumisen tarkastuslomakkeen käyttöohje Esittelijä Nurttila Annika Sivu/sivut 1 / 6 Maahantujat: mavalvntasuunnitelman ja sen tteutumisen tarkastuslmakkeen käyttöhje Tarkastuksen tavitteena n selvittää, nk maahantujalla mavalvntasuunnitelmassaan

Lisätiedot

Kirkkonummen musiikkiopisto - Kyrkslätts musikinstitut OPETUSSUUNNITELMA

Kirkkonummen musiikkiopisto - Kyrkslätts musikinstitut OPETUSSUUNNITELMA Kirkknummen musiikkipist - Kyrkslätts musikinstitut OPETUSSUUNNITELMA 2004/2009 Kirkknummen musiikkipist - Kyrkslätts musikinstitut Kirkknummen musiikkipist n perustettu vunna 1972, kunnallistettu 1.1.1989

Lisätiedot

Käsi- ja taideteollisuusalan perustutkinto, puuala

Käsi- ja taideteollisuusalan perustutkinto, puuala Ammatillisen perustutkinnn petussuunnitelma Käsi- ja taidetellisuusalan perustutkint, puuala 2015 Tutteen suunnittelun ja valmistuksen saamisala, artesaani Hyväksytty 18.8.2015 SISÄLTÖ JOHDANTO... 4 Käsi-

Lisätiedot

CAVERION OYJ:N HALLITUKSEN TYÖJÄRJESTYS. 1. Hallituksen tehtävien ja toiminnan perusta. 2. Hallituksen kokoonpano ja valintamenettely

CAVERION OYJ:N HALLITUKSEN TYÖJÄRJESTYS. 1. Hallituksen tehtävien ja toiminnan perusta. 2. Hallituksen kokoonpano ja valintamenettely CAVERION OYJ:N HALLITUKSEN TYÖJÄRJESTYS 1. Hallituksen tehtävien ja timinnan perusta Hallituksen tehtävät ja timintaperiaatteet perustuvat Sumen lainsäädäntöön, erityisesti sakeyhtiölakiin ja arvpaperimarkkinalakiin

Lisätiedot

OHJEITA, JOILLA ATTOT MUUTETAAN YTOIKSI

OHJEITA, JOILLA ATTOT MUUTETAAN YTOIKSI OHJEITA, JOILLA ATTOT MUUTETAAN YTOIKSI JOHTO-hanke 03/2015 YTO-työryhmä Sisällysluettel Sisällys 1. Yleisiä periaatteita... 2 2. Ohjeet nudatettavaksi 31.7.2015 asti... 4 1. Päättävät piskelijat... 4

Lisätiedot

KÄSI- JA TAIDETEOLLISUUSALAN PERUSTUTKINTO, ARTESAANI 2009 Forssan ammatti-instituutti kulttuuriala. Tuotteen suunnittelu ja valmistus Keramiikka-ala

KÄSI- JA TAIDETEOLLISUUSALAN PERUSTUTKINTO, ARTESAANI 2009 Forssan ammatti-instituutti kulttuuriala. Tuotteen suunnittelu ja valmistus Keramiikka-ala KÄSI- JA TAIDETEOLLISUUSALAN PERUSTUTKINTO, ARTESAANI 2009 Frssan ammatti-instituutti kulttuuriala Tutteen suunnittelu ja valmistus Keramiikka-ala Sisältö Käsi- ja taidetellisuusalan kuvaus ja arvperusta

Lisätiedot

Aspergerin oireyhtymää ja ADHD:ta sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit, perhekurssit

Aspergerin oireyhtymää ja ADHD:ta sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit, perhekurssit Terveyssast Kuntutusryhmä Aspergerin ireyhtymää ja ADHD:ta sairastavien lasten ja nurten speutumisvalmennuskurssit, perhekurssit Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012 Kelan

Lisätiedot

2.1. Miten lapsi oppii? Tutkimalla, kysymällä, toimimalla ja leikkimällä

2.1. Miten lapsi oppii? Tutkimalla, kysymällä, toimimalla ja leikkimällä Päiväkti Röllin esipetussuunnitelma 1. Esipetuksen tehtävä ja yleiset tavitteet Esipetuksen tavitteena n edistää lapsen kehitys- ja ppimisedellytyksiä sekä vahvistaa lapsen ssiaalisia taitja ja tervettä

Lisätiedot

Omaishoitajienkuntoutuskurssit

Omaishoitajienkuntoutuskurssit Terveyssast Kuntutusryhmä Omaishitajienkuntutuskurssit Omaishitajien kuntutuskurssit, Omaishitajien kuntutuskurssit Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012 Kelan Käpylän

Lisätiedot

Autismia sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit, perhekurssit

Autismia sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit, perhekurssit Terveyssast Kuntutusryhmä Autismia sairastavien lasten ja nurten speutumisvalmennuskurssit, perhekurssit Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012 Kelan Käpylän timital Autismia

Lisätiedot

Autoalan perustutkinto

Autoalan perustutkinto Ammatillisen perustutkinnn petussuunnitelma Autalan perustutkint 2015 Auttekniikan saamisala, ajneuvasentaja Hyväksytty 13.8.2015 SISÄLTÖ JOHDANTO... 4 Autalan perustutkinnn, auttekniikan saamisalan, ajneuvasentaja,

Lisätiedot

MUTKAPOLUN PÄIVÄKODIN ESIOPETUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA 12.8.2013 31.5.2014. Auringonpilkkujen ryhmä. Päivänsäteiden ryhmä

MUTKAPOLUN PÄIVÄKODIN ESIOPETUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA 12.8.2013 31.5.2014. Auringonpilkkujen ryhmä. Päivänsäteiden ryhmä MUTKAPOLUN PÄIVÄKODIN ESIOPETUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA 12.8.2013 31.5.2014 Auringnpilkkujen ryhmä Päivänsäteiden ryhmä 1. YKSIKKÖ Mutkaplun päiväkti n Rajamäen uusin ja suurin 5-ryhmäinen päiväkti, jka

Lisätiedot

Kiinteistöpalvelujen perustutkinto

Kiinteistöpalvelujen perustutkinto Kiinteistöpalvelujen perustutkint Sisällys 2.1 Pakllinen tutkinnn sa... 3 2.1.1 Asiakaslähtöisten kiinteistöpalvelujen tuttaminen, 15 sp... 3 2.2 Kiinteistönhidn saamisalan, kiinteistönhitaja, paklliset

Lisätiedot

Muovi- ja kumitekniikan perustutkinto

Muovi- ja kumitekniikan perustutkinto Ammatillisen perustutkinnn petussuunnitelma Muvi- ja kumitekniikan perustutkint 2015 Muvitekniikan saamisala, muvitutevalmistaja Hyväksytty 19.10.2015 SISÄLTÖ JOHDANTO... 4 Muvi- ja kumitekniikan perustutkinnn

Lisätiedot

LÄÄKEHOITOSUUNNITELMA VARHAISKASVATUKSESSA

LÄÄKEHOITOSUUNNITELMA VARHAISKASVATUKSESSA LÄÄKEHOITOSUUNNITELMA VARHAISKASVATUKSESSA Kangasalan varhaiskasvatus tarjaa lapsen ja perheen tarvitsemat varhaiskasvatuspalvelut perheen tilanteen ja tarpeen mukaisesti; kkpäivähita, sapäivähita, perhepäivähita,

Lisätiedot

KUNTAKOORDINAATTORIEN NEUVOTTELUPÄIVÄ Oppilas- ja opiskelijahuollon palvelurakenteen ja laadun kehittäminen

KUNTAKOORDINAATTORIEN NEUVOTTELUPÄIVÄ Oppilas- ja opiskelijahuollon palvelurakenteen ja laadun kehittäminen KUNTAKOORDINAATTORIEN NEUVOTTELUPÄIVÄ Oppilas- ja piskelijahulln palvelurakenteen ja laadun kehittäminen Oppilashult ja turvallisuuden edistäminen Kdin ja kulun yhteistyö Heidi Peltnen, petusneuvs 29.9.2010,

Lisätiedot

Autoalan perustutkinto

Autoalan perustutkinto Ammatillisen perustutkinnn petussuunnitelma Autalan perustutkint 2015 Autmaalauksen saamisala, autmaalari Hyväksytty 13.8.2015 SISÄLTÖ JOHDANTO... 4 Autalan perustutkinnn, autmaalauksen saamisalan, autmaalari,

Lisätiedot

LUKITIETOA JA TAITOA VERKOSTA Hakuaika päättyy 5.6.2009

LUKITIETOA JA TAITOA VERKOSTA Hakuaika päättyy 5.6.2009 LUKITIETOA JA TAITOA VERKOSTA Hakuaika päättyy 5.6.2009 Khderyhmä: Alkupetuksen 1- lukkien pettajat Opettaja vi lisäksi nimetä työkavereistaan 1-2 pettajaa/erityispettajaa seuraamaan verkkluentja Millin:

Lisätiedot

Autoalan perustutkinto

Autoalan perustutkinto Ammatillisen perustutkinnn petussuunnitelma Autalan perustutkint 2015 Autkrinkrjauksen saamisala, autkrinkrjaaja Hyväksytty 13.8.2015 SISÄLTÖ JOHDANTO... 4 Autalan perustutkinnn, autkrinkrjauksen saamisalan,

Lisätiedot

Aspergerin oireyhtymää ja ADHD:ta sairastavien aikuisten kuntoutuskurssit, osittaiset perhekurssit

Aspergerin oireyhtymää ja ADHD:ta sairastavien aikuisten kuntoutuskurssit, osittaiset perhekurssit Terveyssast Kuntutusryhmä Aspergerin ireyhtymää ja ADHD:ta sairastavien aikuisten kuntutuskurssit, sittaiset perhekurssit Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012 Kelan Käpylän

Lisätiedot

Uniapneaoireyhtymää sairastavien aikuisten kuntoutuskurssit, osittaiset perhekurssit

Uniapneaoireyhtymää sairastavien aikuisten kuntoutuskurssit, osittaiset perhekurssit Terveyssast Kuntutusryhmä Uniapneaireyhtymää sairastavien aikuisten kuntutuskurssit, sittaiset perhekurssit Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012 Kelan Käpylän timital

Lisätiedot

Luonto- ja ympäristöala. OPETUSSUUNNITELMA, 180 osp LUONTO- JA YMPÄRISTÖALAN PERUSTUTKINTO Luontoalan osaamisala LUONTO-OHJAAJA

Luonto- ja ympäristöala. OPETUSSUUNNITELMA, 180 osp LUONTO- JA YMPÄRISTÖALAN PERUSTUTKINTO Luontoalan osaamisala LUONTO-OHJAAJA Lunt- ja ympäristöala OPETUSSUUNNITELMA, 180 sp LUONTO- JA YMPÄRISTÖALAN PERUSTUTKINTO Luntalan saamisala LUONTO-OHJAAJA Tämä petussuunnitelma n vimassa Salpauksessa 1.8.2015 jälkeen alkavassa petuksessa.

Lisätiedot

Lasten niveltulehdusta sairastavien sopeutumisvalmennuskurssit

Lasten niveltulehdusta sairastavien sopeutumisvalmennuskurssit Terveyssast Kuntutusryhmä Lasten niveltulehdusta sairastavien speutumisvalmennuskurssit Nurten speutumisvalmennuskurssit, sittaiset t Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012

Lisätiedot

Muistilistan tarkoitus: Valvotaan lain toteutumista sekä tavoitteiden, toimenpiteiden ja koulun tasa-arvotyön seurantamenettelyn laatua.

Muistilistan tarkoitus: Valvotaan lain toteutumista sekä tavoitteiden, toimenpiteiden ja koulun tasa-arvotyön seurantamenettelyn laatua. Muistilista tasa-arvtyön laadunvalvntaan Muistilistan tarkitus: Valvtaan lain tteutumista sekä tavitteiden, timenpiteiden ja kulun tasa-arvtyön seurantamenettelyn laatua. Jhdant: Muistilistat timivat usein

Lisätiedot

SISÄLTÖ 1 OHJAUS ETELÄ-SAVON AMMATTIOPISTOSSA... 2 2 TOTEUTTAMINEN... 2 2.1 Hakeutuminen opintoihin... 3 2.2 Ammatillinen peruskoulutus... 3 2.2.

SISÄLTÖ 1 OHJAUS ETELÄ-SAVON AMMATTIOPISTOSSA... 2 2 TOTEUTTAMINEN... 2 2.1 Hakeutuminen opintoihin... 3 2.2 Ammatillinen peruskoulutus... 3 2.2. Hyväksytty petuksen jhtryhmässä 3.9.2015 0 SISÄLTÖ 1 OHJAUS ETELÄ-SAVON AMMATTIOPISTOSSA... 2 2 TOTEUTTAMINEN... 2 2.1 Hakeutuminen pintihin... 3 2.2 Ammatillinen peruskulutus... 3 2.2.1 Opintjen alkaessa...

Lisätiedot

Sydänvikaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit

Sydänvikaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit Terveyssast Kuntutusryhmä Sydänvikaa sairastavien lasten ja nurten speutumisvalmennuskurssit Lasten ja nurten speutumisvalmennuskurssit, t Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012

Lisätiedot

1. Yleistä. Tavoitteet vuodelle 2016

1. Yleistä. Tavoitteet vuodelle 2016 Timintasuunnitelma 2016 1. Yleistä JyväsRiihi ry n vunna 2000 perustettu maaseudun kehittämisyhdistys eli Leader-ryhmä. Yhdistys aktivi alueen timijita maehtiseen kehittämiseen ja yhteistyöhön. Timinnan

Lisätiedot

Tutkinnon oppilaitoskohtainen opetussuunnitelma

Tutkinnon oppilaitoskohtainen opetussuunnitelma Etelä-Savn Kulutus Oy Etelä-Savn ammattipist Tutkinnn ppilaitskhtainen petussuunnitelma Etelä-Savn ammattipistn jhtryhmän vahvistama 2.5.2011 Osaamisjhtaja Marja Anttalainen Hiusalan perustutkint Parturi-kampaaja

Lisätiedot

Opintojen ohjaus Keski-Pohjanmaan ammattiopistossa OPINTO-OHJAUSSUUNNITELMA 2015 2016 KESKI-POHJANMAAN KOULUTUSYHTYMÄ KESKI-POHJANMAAN AMMATTIOPISTO

Opintojen ohjaus Keski-Pohjanmaan ammattiopistossa OPINTO-OHJAUSSUUNNITELMA 2015 2016 KESKI-POHJANMAAN KOULUTUSYHTYMÄ KESKI-POHJANMAAN AMMATTIOPISTO Opintjen hjaus Keski-Phjanmaan ammattipistssa OPINTO-OHJAUSSUUNNITELMA 2015 2016 KESKI-POHJANMAAN KOULUTUSYHTYMÄ KESKI-POHJANMAAN AMMATTIOPISTO Sisällys 1 JOHDANTO... 1 2 OPINTO-OHJAUS... 2 3 OHJAUS JA

Lisätiedot

Opintojen suunnittelu ja opintoneuvonta

Opintojen suunnittelu ja opintoneuvonta Lukuvusi 2010 11 Opintjen suunnittelu ja pintneuvnta Opintjen suunnittelu n lennainen sa piskelua. Suunnittelu alkaa j sillin, kun piskelija saa tiedn piskelupaikasta ja hyväksymiskirjeen mukana perustietja

Lisätiedot

1. HAKIJAN TIEDOT Sukunimi Etunimet (alleviivaa puhuttelunimi) Syntymäaika

1. HAKIJAN TIEDOT Sukunimi Etunimet (alleviivaa puhuttelunimi) Syntymäaika Pätevyyden tteamisjärjestelmä mudstuu pätevyydet tteavista pätevyyslautakunnista ja niitä hitavista sihteerijärjestöistä sekä pätevyyslautakunnat nimittävästä ja pätevyydet rekisteröivästä FISE Oy:stä.

Lisätiedot

HIUSALAN PERUSTUTKINTO

HIUSALAN PERUSTUTKINTO Etelä Savn Kulutus Oy Etelä Savn ammattipist HIUSALAN PERUSTUTKINTO PARTURI-KAMPAAJA Tutkinnn ppilaitskhtainen petussuunnitelma Etelä Savn ammattipistn jhtryhmän vahvistama 28.5.2012 Osaamisjhtaja Marja

Lisätiedot

Vapaan sivistystyön kestävän kehityksen kriteerit ja sertifiointi

Vapaan sivistystyön kestävän kehityksen kriteerit ja sertifiointi Vapaan sivistystyön kestävän kehityksen kriteerit ja sertifiinti Kestävä kehitys vapaan sivistystyön petukseen ja arkeen -seminaari Tampere 8.11.2012 Oulu 15.11.2011 Erkka Laininen OKKA-säätiö Perustettu

Lisätiedot

Yhteistyösopimus Kaupunkitutkimus ja metropolipolitiikka tutkimus- ja yhteistyöohjelman toteuttamisesta vuosina 2015 2018

Yhteistyösopimus Kaupunkitutkimus ja metropolipolitiikka tutkimus- ja yhteistyöohjelman toteuttamisesta vuosina 2015 2018 Yhteistyöspimus Kaupunkitutkimus ja metrpliplitiikka -tutkimus- ja yhteistyöhjelman tteuttamisesta vusina 2015 2018 Yhteistyöspimus Kaupunkitutkimus ja metrpliplitiikka tutkimus- ja yhteistyöhjelman tteuttamisesta

Lisätiedot

Metropolian musiikin koulutusohjelma/ tutkintoon johtava aikuiskoulutus

Metropolian musiikin koulutusohjelma/ tutkintoon johtava aikuiskoulutus Metrplian musiikin kulutushjelma/ tutkintn jhtava aikuiskulutus Alla tieta siitä, kenelle kulutus n suunnattu sekä pääpiirteittäin, mitä kulutus sisältää. Tämän listan alla n kerrttu valintakkeen rakenteesta,

Lisätiedot

REKISTERINPITÄJÄN MUUTOKSET: Toimintamalli muutostilanteessa

REKISTERINPITÄJÄN MUUTOKSET: Toimintamalli muutostilanteessa Rekisterinpitäjän muutkset 1(7) REKISTERINPITÄJÄN MUUTOKSET: Timintamalli muutstilanteessa Ptilasasiakirjan rekisterinpitäjä: alkutilanne Tiet ptilaan hidssa syntyvien asiakirjjen rekisterinpitäjästä tallennetaan

Lisätiedot

LUKITIETOA JA TAITOA VERKOSTA koulutus Hakuaika päättyy 15.1.2010

LUKITIETOA JA TAITOA VERKOSTA koulutus Hakuaika päättyy 15.1.2010 LUKITIETOA JA TAITOA VERKOSTA kulutus Hakuaika päättyy 15.1.2010 Khderyhmä: Varsinaiset sallistujat: Alkupetuksen erityispettajat Luentjäsenet: Varsinainen sallistuja vi lisäksi nimetä työkavereistaan

Lisätiedot

SPL TAMPEREEN PIIRI: SEURATUTOROINTI

SPL TAMPEREEN PIIRI: SEURATUTOROINTI SPL TAMPEREEN PIIRI: SEURATUTOROINTI Tampellan esplanadi 6, 33100 Tampere, puh. 010 841 1880, fax 010 841 1888, www.pallliitt.fi/tampere Jaettu vastuu auttaa yhteisöä kehittymään Ihmisyhteisöt rakentuvat

Lisätiedot

VIHI-Forssan seudun yritysten vihreän kilpailukyvyn ja innovaatioiden kehittäminen (2012-2013) Poistotekstiilit 2012, Workshop -ryhmät 1-4

VIHI-Forssan seudun yritysten vihreän kilpailukyvyn ja innovaatioiden kehittäminen (2012-2013) Poistotekstiilit 2012, Workshop -ryhmät 1-4 VIHI-Frssan seudun yritysten vihreän kilpailukyvyn ja innvaatiiden kehittäminen (2012-2013) Pisttekstiilit 2012, Wrkshp -ryhmät 1-4 HAMK Frssa 24.5.2012 1. Suljetun tekstiilimateriaalin kierrn kehittäminen

Lisätiedot

Verkkokurssin suunnittelu

Verkkokurssin suunnittelu Verkkkurssin suunnittelu Yleistä Kun suunnittelet verkk-petusta ja -hjausta, lähde liikkeelle ensin mahdllisimman yksinkertaisesta tteutuksesta. Näin pääset npeasti liikkeelle ja piskelijat speutuvat mahdllisesti

Lisätiedot

20.6.2011. Hankinnasta on julkaistu ennakkoilmoitus HILMA- palvelussa 10.5.2011.

20.6.2011. Hankinnasta on julkaistu ennakkoilmoitus HILMA- palvelussa 10.5.2011. SUOJAVAATEPALVELUHANKINTA Peruspalvelukeskus Oiva liikelaits kuuluu Hlllan kunnan rganisaatin ja tuttaa ssiaali- ja perusterveydenhullnpalvelut yhteistiminta-alueen kuntien (Asikkala, Hllla, Hämeenkski,

Lisätiedot

TURVALLISEN OPISKELUYMPÄRISTÖN EDISTÄMINEN JA SORA- LAINSÄÄDÄNNÖN SOVELTAMINEN KEMI-TORNION AMMATTIKOR- KEAKOULUSSA

TURVALLISEN OPISKELUYMPÄRISTÖN EDISTÄMINEN JA SORA- LAINSÄÄDÄNNÖN SOVELTAMINEN KEMI-TORNION AMMATTIKOR- KEAKOULUSSA TURVALLISEN OPISKELUYMPÄRISTÖN EDISTÄMINEN JA SORA- LAINSÄÄDÄNNÖN SOVELTAMINEN KEMI-TORNION AMMATTIKOR- KEAKOULUSSA Ammattikrkeakulun hallitus hyväksynyt 28.8.2013 2 Sisällysluettel Jhdant... 3 1. Kaikkia

Lisätiedot

LOPEN VUOKRATALOT OY LIITE 1 ISÄNNÖINNIN TEHTÄVÄLUETTELO 1. HALLINNOLLISET TEHTÄVÄT

LOPEN VUOKRATALOT OY LIITE 1 ISÄNNÖINNIN TEHTÄVÄLUETTELO 1. HALLINNOLLISET TEHTÄVÄT LOPEN VUOKRATALOT OY ISÄNNÖINNIN TEHTÄVÄLUETTELO LIITE 1 1. HALLINNOLLISET TEHTÄVÄT Tarkituksena n hulehtia yhtiön päättävien elinten kanssa tarvittavien päätösten tekemisestä ja tehtyjen päätösten täytäntöönpansta.

Lisätiedot

Kuhmoisten kunnan elinkeinoja

Kuhmoisten kunnan elinkeinoja Kuhmisten kunnan elinkeinja työllisyysstrategia [Tiedstn alatsikk] Visi, tavitteet, keint 0 Visi Kuhmisissa n luntaista elinvimaa, tekemistä ja laadukkaita palveluita ihmisille ja yhteisöille. Kuhmisten

Lisätiedot

Sydänsairauksia sairastavien aikuisten kuntoutuskurssit

Sydänsairauksia sairastavien aikuisten kuntoutuskurssit Terveyssast Kuntutusryhmä Sydänsairauksia sairastavien aikuisten kuntutuskurssit Aikuisten kuntutuskurssit, sittaiset perhekurssit Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012

Lisätiedot

KAUNEUDENHOITOALAN PERUSTUTKINTO

KAUNEUDENHOITOALAN PERUSTUTKINTO Etelä Savn Kulutus Oy Etelä Savn ammattipist KAUNEUDENHOITOALAN PERUSTUTKINTO KOSMETOLOGI Tutkinnn ppilaitskhtainen petussuunnitelma Etelä Savn ammattipistn jhtryhmän vahvistama 28.5.2012 Osaamisjhtaja

Lisätiedot

KUSTANNUSTOIMITTAJIEN TYÖEHTOSOPIMUSTA KOSKEVA NEUVOTTELU

KUSTANNUSTOIMITTAJIEN TYÖEHTOSOPIMUSTA KOSKEVA NEUVOTTELU PÖYTÄKIRJA VIESTINNÄN KESKUSLIITTO SUOMEN JOURNALISTILIITTO KUSTANNUSTOIMITTAJIEN TYÖEHTOSOPIMUSTA KOSKEVA NEUVOTTELU Aika 3.6.2016 Paikka Eteläranta 10, Helsinki Läsnä Elina Nissi edustaen VKL:a Ltta

Lisätiedot

Vastuukäyttäjän tehtävät

Vastuukäyttäjän tehtävät Vastuukäyttäjän tehtävät 22.3.2013 Satu Hrnbrg Opetus- ja kulttuuriministeriön tiedte 3/500/2013 Kulutuksen järjestäjä nimeää 2-6 vastuukäyttäjää, jiden tehtäviä vat Perehtyminen rganisaati-, kulutustarjnta-

Lisätiedot

Parasta Lapsille ry Rekrytointi- ja perehdytyskansio

Parasta Lapsille ry Rekrytointi- ja perehdytyskansio Rekrytinti- ja perehdytyskansi Kansi n tarkitettu apuvälineeksi erilaisiin tilaisuuksiin, jissa järjestöämme ja timintaamme tehdään tutuksi uusille ihmisille. Ajatuksena n, että jkainen hyödyntää sitä

Lisätiedot

VAPAAEHTOISTOIMINTA OPPIMISKOKEMUKSENA

VAPAAEHTOISTOIMINTA OPPIMISKOKEMUKSENA 1 Auttamallakin pitaan VAPAAEHTOISTOIMINTA OPPIMISKOKEMUKSENA Aineist n kehitetty Opetushallituksen rahittamassa kulutushankkeessa ja se perustuu kansainvälisen Cmenius-prjektin Eubis tulksiin. Aineist

Lisätiedot

Ystävän apuri. Palveluihin ohjaamisen opasvihko ikäihmisen ystävälle. Ystävätoiminnan alueellisen tuen kehittämisprojekti 2012-

Ystävän apuri. Palveluihin ohjaamisen opasvihko ikäihmisen ystävälle. Ystävätoiminnan alueellisen tuen kehittämisprojekti 2012- Ystävän apuri Palveluihin hjaamisen pasvihk ikäihmisen ystävälle Ystävätiminnan alueellisen tuen kehittämisprjekti 2012- TAVALLISEN IHMISEN TAIDOIN Oppaan sisällöstä: Opas n tarkitettu Punaisen Ristin

Lisätiedot

Lausuntopyyntökysely

Lausuntopyyntökysely SOSIAALI-JA 1 0 TERVEYSMINISTERIÖ Lausuntpyyntökysely Ohjeet: Sähköisessä kyselylmakkeessa vi liikkua edestakaisin painamalla Edellinen- tai Seuraava - painikkeita. Kyselyssä n mahdllista edetä vastaamatta

Lisätiedot

Kauneudenhoitoala Kosmetologi Kauneudenhoidon ja tuoteneuvonnan koulutusohjelma TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖT AMMATTIOPISTO

Kauneudenhoitoala Kosmetologi Kauneudenhoidon ja tuoteneuvonnan koulutusohjelma TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖT AMMATTIOPISTO Kauneudenhitala Ksmetlgi Kauneudenhidn ja tuteneuvnnan kulutushjelma TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖT AMMATTIOPISTO Työssäppimisen hjaavat pettajat Nina Sipilä-Latvehmas gsm 043 824 0456 Anu

Lisätiedot

Luonnonvara- ja ympäristöala. OPETUSSUUNNITELMA, 180 osp MAATALOUSALAN PERUSTUTKINTO. Eläintenhoidon osaamisala. Eläintenhoitaja

Luonnonvara- ja ympäristöala. OPETUSSUUNNITELMA, 180 osp MAATALOUSALAN PERUSTUTKINTO. Eläintenhoidon osaamisala. Eläintenhoitaja Lunnnvara- ja ympäristöala OPETUSSUUNNITELMA, 180 sp MAATALOUSALAN PERUSTUTKINTO Eläintenhidn saamisala Eläintenhitaja Jhtkunnan hyväksymä Salpauksen ammattisaamisen timikunta Vimassa alkaen 1.8.2015 SISÄLLYSLUETTELO

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 8/2015 1 (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/7 28.04.2015

Helsingin kaupunki Esityslista 8/2015 1 (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/7 28.04.2015 Helsingin kaupunki Esityslista 8/2015 1 (5) 7 Perhekeskuspiltin valmistelutilanne HEL 2015-004845 T 06 00 00 Päätösehdtus Esittelijän perustelut päättää merkitä tiedksi perhekeskuspiltin valmistelun tilanteen.

Lisätiedot

Tyypin 1 diabetesta sairastavien aikuisten ja nuorten ja nuorten aikuisten ja lasten sopeutumisvalmennuskurssit

Tyypin 1 diabetesta sairastavien aikuisten ja nuorten ja nuorten aikuisten ja lasten sopeutumisvalmennuskurssit Terveyssast Kuntutusryhmä Tyypin 1 diabetesta sairastavien aikuisten ja nurten ja nurten aikuisten ja lasten speutumisvalmennuskurssit Aikuisten speutumisvalmennuskurssit Nurten ja nurten aikuisten speutumisvalmennuskurssit

Lisätiedot

Suomi 100 -tukiohjelma

Suomi 100 -tukiohjelma Sumi 100 -tukihjelma 1. Tavitteet Sumen valtillisen itsenäisyyden satavutisjuhlavutta vietetään vunna 2017. Valtineuvstn kanslian asettama Sumi 100 -hanke vastaa juhlavuden hjelman rakentamisesta. Ohjelman

Lisätiedot

KOLMIPORTAINEN TUKI ESIOPETUKSESSA (POL 16, 16a, 17, 17a )

KOLMIPORTAINEN TUKI ESIOPETUKSESSA (POL 16, 16a, 17, 17a ) KOLMIPORTAINEN TUKI ESIOPETUKSESSA (POL 16, 16a, 17, 17a ) YLEINEN TUKI Yleinen tuki n jkaiselle lapselle annettavaa esipetusta, jssa hänen yksilölliset tarpeensa ja ppimisedellytyksensä humiidaan yhteistyössä

Lisätiedot

Muistisairauksia sairastavien aikuisten sopeutumisvalmennuskurssit, parikurssit

Muistisairauksia sairastavien aikuisten sopeutumisvalmennuskurssit, parikurssit Terveyssast Kuntutusryhmä Muistisairauksia sairastavien aikuisten speutumisvalmennuskurssit, parikurssit Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012 Kelan Käpylän timital speutumisvalmennuskurssi,

Lisätiedot

MAKSETUISTA ELÄKKEISTÄ ELÄKESELVITTELYÄ VARTEN ETK:LLE ANNETTAVAN ELÄKEMENOTIEDOSTON SEKÄ PERINTÄTIEDOSTON TÄYTTÖOHJE VUODELLE 2013

MAKSETUISTA ELÄKKEISTÄ ELÄKESELVITTELYÄ VARTEN ETK:LLE ANNETTAVAN ELÄKEMENOTIEDOSTON SEKÄ PERINTÄTIEDOSTON TÄYTTÖOHJE VUODELLE 2013 1 (25) MAKSETUISTA ELÄKKEISTÄ ELÄKESELVITTELYÄ VARTEN ETK:LLE ANNETTAVAN ELÄKEMENOTIEDOSTON SEKÄ PERINTÄTIEDOSTON TÄYTTÖOHJE VUODELLE 2013 Sisällysluettel OSA I: ELÄKEMENOTIEDOSTON TÄYTTÖOHJE... 3 YLEISTÄ...

Lisätiedot

Hämäläinen Hannu. ja Taipale Vappu. 2007. Kertomuksia sosiaalisista innovaatioista. Stakes.

Hämäläinen Hannu. ja Taipale Vappu. 2007. Kertomuksia sosiaalisista innovaatioista. Stakes. 1 Metrplia Ammattikrkeakulu Hyvinvinti ja timintakyky klusteri Innvaatiprjektipinnt SYVENTÄVÄ OSAAMINEN - KIRJALLISUUSTEHTÄVÄ 1p Vit valita alla levasta listasta kaksi lähdettä/kirjaa, jtka sinua eniten

Lisätiedot

Terveysosasto Kuntoutusryhmä. MS-kurssit 29.8.2012

Terveysosasto Kuntoutusryhmä. MS-kurssit 29.8.2012 Terveyssast Kuntutusryhmä MS-kurssit 29.8.2012 Kurssityypit Kuntutuskurssi, sittainen perhekurssi Avmutinen kuntutuskurssi, sittainen perhekurssi Speutumisvalmennuskurssi Khderyhmä MS-tautia sairastavat,

Lisätiedot

1 17092015 LPM-lista (lisäykset, poistot, muutokset) lukuvuodelle 2014 2015 eli opintoihin lukuvuodelle 2014 2015 tehdyt keskeiset muutokset

1 17092015 LPM-lista (lisäykset, poistot, muutokset) lukuvuodelle 2014 2015 eli opintoihin lukuvuodelle 2014 2015 tehdyt keskeiset muutokset 1 17092015 LPM-lista (lisäykset, pistt, muutkset) lukuvudelle 2014 2015 eli pintihin lukuvudelle 2014 2015 tehdyt keskeiset muutkset Tarvittaessa kysy aina lisätietja Teknillisen tiedekunnan pintneuvnnasta:

Lisätiedot

KOULUN OPPILASHUOLTOSUUNNITELMAN LAADINTA JA HYVÄKSYMINEN

KOULUN OPPILASHUOLTOSUUNNITELMAN LAADINTA JA HYVÄKSYMINEN KOULU: Espn kristillinen kulu KOULUN OPPILASHUOLTOSUUNNITELMAN LAADINTA JA HYVÄKSYMINEN Espn kaupungissa n käytössä yhteinen phja ppilashultsuunnitelmalle, jta Espn kristillinen kulu n täydentänyt kulun

Lisätiedot

Selkärankareumaa, nivelreumaa ja niiden sukuisia sairauksia sairastavien sopeutumisvalmennuskurssit

Selkärankareumaa, nivelreumaa ja niiden sukuisia sairauksia sairastavien sopeutumisvalmennuskurssit Terveyssast Kuntutusryhmä Selkärankareumaa, nivelreumaa ja niiden sukuisia sairauksia sairastavien speutumisvalmennuskurssit Aikuisten speutumisvalmennuskurssit Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja

Lisätiedot

JFunnel: Käytettävyysohjatun vuorovaikutussuunnittelun prosessiopas

JFunnel: Käytettävyysohjatun vuorovaikutussuunnittelun prosessiopas Versi 2/2010 JFunnel: Käytettävyyshjatun vurvaikutussuunnittelun prsessipas Kirjittaja n timinut käytettävyysasiantuntijana, - tutkijana ja -kuluttajana 15 vuden ajan. Hän n kehittänyt ja sveltanut käytettävyyssuunnittelun

Lisätiedot

Fibromyalgiaa sairastavien sopeutumisvalmennuskurssit

Fibromyalgiaa sairastavien sopeutumisvalmennuskurssit Terveyssast Kuntutusryhmä Fibrmyalgiaa sairastavien speutumisvalmennuskurssit Aikuisten speutumisvalmennuskurssit Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012 Kelan Käpylän timital

Lisätiedot

Opiskeluoikeusohje. 1 Ohjeen tarkoitus. Tämä ohje perustuu seuraaviin ammattikorkeakoulun toimintaa ohjaaviin säädöksiin:

Opiskeluoikeusohje. 1 Ohjeen tarkoitus. Tämä ohje perustuu seuraaviin ammattikorkeakoulun toimintaa ohjaaviin säädöksiin: Opiskeluikeushje Ohje piskeluikeudesta perustuu allaleviin säädöksiin ja sen tarkituksena n sveltaa säädöksiä Metrplia Ammattikrkeakulun pintasiissa, tukea Metrplian yhtenäisiä timintatapja ja piskeluun

Lisätiedot

Vastuullista liiketoimintaa 2015 1 (6)

Vastuullista liiketoimintaa 2015 1 (6) Vastuullista liiketimintaa 2015 1 (6) 2 (6) Vastuullista HYY-liiketimintaa Ylippilaskunta haluaa esimerkillään näyttää, että yritystimintaa vidaan tehdä ssiaalisesti, kulttuurisesti ja ympäristön kannalta

Lisätiedot

Aivoverenkiertohäiriön sairastaneiden kuntoutuskurssit

Aivoverenkiertohäiriön sairastaneiden kuntoutuskurssit Terveyssast Kuntutusryhmä Aivverenkierthäiriön sairastaneiden kuntutuskurssit 29.8.2012 AVH-kuntutuskurssit Kurssikknaisuus vuden 2013 alusta Humiitu kehittämistiminnasta saatuja tulksia (kevennetty kävely

Lisätiedot

SYVENTÄVÄ KÄYTÄNNÖN HARJOITTELU - OPINTOKIRJA

SYVENTÄVÄ KÄYTÄNNÖN HARJOITTELU - OPINTOKIRJA SYVENTÄVÄ KÄYTÄNNÖN HARJOITTELU - OPINTOKIRJA Valtineuvstn asetuksessa 351/2011 tarkitettu syventävä käytännön harjittelu (30 p) sisältyen hammaslääketieteen lisensiaatin tutkintn (330 p) Opiskelija hetu

Lisätiedot

Hengityssairautta sairastavien aikuisten kuntoutuskurssit

Hengityssairautta sairastavien aikuisten kuntoutuskurssit Terveyssast Kuntutusryhmä Hengityssairautta sairastavien aikuisten kuntutuskurssit Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012 Kelan Käpylän timital Hengityssairauksia sairastavien

Lisätiedot

Hoivamaatalous: huipputasolla

Hoivamaatalous: huipputasolla ECVET yksikkö nr 1 Edellytykset: Hiva -maataluden yrittäjä Hivamaatalus: huipputaslla Tavite: Pystyä tekemään päätös hivamaatalusyrityksen perustamisesta ttaen humin maatilan mahdllisuudet sekä hivamaataluteen

Lisätiedot

qwertyuiopåasdfghjklöäzxcvbnmqwe rtyuiopåasdfghjklöäzxcvbnmqwertyu iopåasdfghjklöäzxcvbnmqwertyuiopå asdfghjklöäzxcvbnmqwertyuiopåasdf

qwertyuiopåasdfghjklöäzxcvbnmqwe rtyuiopåasdfghjklöäzxcvbnmqwertyu iopåasdfghjklöäzxcvbnmqwertyuiopå asdfghjklöäzxcvbnmqwertyuiopåasdf qwertyuipåasdfghjklöäzxcvbnmqwe rtyuipåasdfghjklöäzxcvbnmqwertyu ipåasdfghjklöäzxcvbnmqwertyuipå asdfghjklöäzxcvbnmqwertyuipåasdf Vallilan ala-asteen petussuunnitelma ghjklöäzxcvbnmqwertyuipåasdfghjk löäzxcvbnmqwertyuipåasdfghjklöäz

Lisätiedot

Kattoturvatuotteet - Kattopollarit, talotikkaat, lumiesteet ja katon vaakaturvakiskot 2.7.2014

Kattoturvatuotteet - Kattopollarit, talotikkaat, lumiesteet ja katon vaakaturvakiskot 2.7.2014 Kattturvatutteet - Kattpllarit, taltikkaat, lumiesteet ja katn vaakaturvakiskt 2.7.2014 Sisällysluettel 1. Sveltamisala... 2 2. Tutekuvaus... 2 3. Tutteen vaatimukset... 2 4. Suritustasn pysyvyyden arviinti

Lisätiedot

KELAN MÄÄRÄÄMÄT TYÖKYVYN ARVIOINTITUTKIMUKSET (SVL 15 L 13 JA KEL 61 ) VUOSINA 2015 2016

KELAN MÄÄRÄÄMÄT TYÖKYVYN ARVIOINTITUTKIMUKSET (SVL 15 L 13 JA KEL 61 ) VUOSINA 2015 2016 TEOS TUMA Palvelukuvaus Liite 1 KELAN MÄÄRÄÄMÄT TYÖKYVYN ARVIOINTITUTKIMUKSET (SVL 15 L 13 JA KEL 61 ) VUOSINA 2015 2016 Palvelukuvaus Liite 1 Kela KANSANELÄKELAITOS FOLKPENSIONSANSTALTEN 0 (31) PL 450,

Lisätiedot

Avoin tieto ja avoin hallinto kunnissa

Avoin tieto ja avoin hallinto kunnissa Avin tiet ja avin hallint kunnissa Turku 19.11.2013 Elisa Kettunen, erityisasiantuntija Tietyhteiskuntayksikkö elisa.kettunen(at)kuntaliitt.fi Avin hallint & tiet Kuntaliitssa Kansainvälinen Avimen hallinnn

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO Lähihoitaja LASTEN JA NUORTEN HOIDON JA KASVATUKSEN KOULUTUSOHJELMAN / OSAAMISALAN OPETUSSUUNNITELMA JA

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO Lähihoitaja LASTEN JA NUORTEN HOIDON JA KASVATUKSEN KOULUTUSOHJELMAN / OSAAMISALAN OPETUSSUUNNITELMA JA SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO Lähihitaja LASTEN JA NUORTEN HOIDON JA KASVATUKSEN KOULUTUSOHJELMAN / OSAAMISALAN OPETUSSUUNNITELMA JA NÄYTTÖTUTKINTOON VALMISTAVAN KOULUTUKSEN TOTEUTTAMISSUUNNITELMA

Lisätiedot

NURMEKSEN PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTOSUUNNITELMA 2014 2016

NURMEKSEN PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTOSUUNNITELMA 2014 2016 NURMEKSEN PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTOSUUNNITELMA 2014 2016 SISÄLLYS 1. JOHDANTO 3 2. OPPILASHUOLLON KOKONAISTARVE JA OPPILASHUOLTOPALVELUT 3 3. YHTEISÖLLINEN OPPILASHUOLTO... 7 3.1. Oppilashultryhmät.

Lisätiedot

AVOIMEN AMMATTIKORKEAKOULUN OPINNOT LUKUVUONNA 2015 2016

AVOIMEN AMMATTIKORKEAKOULUN OPINNOT LUKUVUONNA 2015 2016 Humak Avin AMK 2015 2016, päivitetty 18.6.2015 AVOIMEN AMMATTIKORKEAKOULUN OPINNOT LUKUVUONNA 2015 2016 JÄRJESTÖ- JA NUORISOTYÖ (YLEMPI AMK) / HELSINGIN TKI-KESKUS (ILKKA) Paikkja: 10 piskelijaa / pintjaks

Lisätiedot

Sipoon kunnan rakennusjärjestyksen uudistaminen Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS)

Sipoon kunnan rakennusjärjestyksen uudistaminen Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Osallistumis- ja arviintisuunnitelma Rakennusjärjestyksen muuts Rakennusvalvnta Sipn kunnan rakennusjärjestyksen uudistaminen Osallistumis- ja arviintisuunnitelma (OAS) 1. Mikä rakennusjärjestys n? Rakennusjärjestys

Lisätiedot

Näyttötutkinnn perusteet LATTIAMESTARIN ERIKOISAMMATTITUTKINTO 2003 MÄÄRÄYS 25/011/2003 OPETUSHALLITUS ISBN 952 13 1836 8 (nid.) ISBN 952 13 1837 6 (pdf) 1 DNO 25/011/2003 MÄÄRÄYS Velvittavana nudatettava

Lisätiedot

82136257 Parikkalan kunta. Koirniemen osayleiskaava Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 19.11.2013. 1. Osayleiskaava-alue

82136257 Parikkalan kunta. Koirniemen osayleiskaava Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 19.11.2013. 1. Osayleiskaava-alue 82136257 Parikkalan kunta Kirniemen sayleiskaava Osallistumis- ja arviintisuunnitelma 19.11.2013 Osallistumis- ja arviintisuunnitelma n lakisääteinen (MRL 63 ) kaavan laatimiseen liittyvä asiakirja, jssa

Lisätiedot

HAKUOHJE LIIKUNNALLISEN ILTAPÄIVÄTOIMINNAN KEHITTÄMISAVUSTUKSIA VARTEN LUKUVUODELLE 2007-2008

HAKUOHJE LIIKUNNALLISEN ILTAPÄIVÄTOIMINNAN KEHITTÄMISAVUSTUKSIA VARTEN LUKUVUODELLE 2007-2008 1(5) HAKUOHJE LIIKUNNALLISEN ILTAPÄIVÄTOIMINNAN KEHITTÄMISAVUSTUKSIA VARTEN LUKUVUODELLE 2007-2008 YLEISTÄ Liikunnallisen iltapäivätiminnan kehittämishankkeiden tukemiseen liittyviä valtinavustuksia jaettaessa

Lisätiedot

Aikuisten maahanmuuttajien luku- ja kirjoitustaidon koulutus. Opetussuunnitelma 2012 Luonnos

Aikuisten maahanmuuttajien luku- ja kirjoitustaidon koulutus. Opetussuunnitelma 2012 Luonnos Aikuisten maahanmuuttajien luku- ja kirjitustaidn kulutus Opetussuunnitelma 2012 Lunns Opetussuunnitelma 2012 2012 Tekijät vastuualueineen Hallinthenkilökunta rehtri Sini Luhivuri (luku 2.1) tiedttaja

Lisätiedot

Kestävän kehityksen Toimenpideohjelma 2010-2014

Kestävän kehityksen Toimenpideohjelma 2010-2014 Kestävän kehityksen Timenpidehjelma 2010-2014 Kuva: Arkkitehtitimist Harri Hagan Sisältö JOHDANTO... 2 TOIMENPIDEOHJELMAN PERIAATTEET... 3 HENKILÖSTÖN TYÖHYVINVOINTI... 5 HANKINNAT... 6 RAKENNUTTAMINEN

Lisätiedot

Tämä ruutu näkyy ainoastaan esikatselutilassa.

Tämä ruutu näkyy ainoastaan esikatselutilassa. FINLAND_Decisin_Making_March_3_4cuntry_study(1) Tämä kysely n sa neljän maan vertailututkimusta, jssa tutkitaan päätöksenteka lastensujelussa Nrjassa, Sumessa, Englannissa ja Yhdysvallissa. Samat kysymykset

Lisätiedot

Akaa: Onnistunut työ tekee hyvää -hankkeen työpaja

Akaa: Onnistunut työ tekee hyvää -hankkeen työpaja 1 Akaa: Onnistunut työ tekee hyvää -hankkeen työpaja muisti aika 23.11.2015 kl 13-16: kahvit nin kl 14.15-14.30 paikka valtuustsali sallistujat lapsiperhepalveluissa timivat Aiemmin n lähetetty (ja löytyvät

Lisätiedot

RFID-tunnistus rengastuotannossa pilotin kokemuksia

RFID-tunnistus rengastuotannossa pilotin kokemuksia Sivu 1/5 Vastaanttajat EGLO-raprtit, LVM Versit Nr Pvm Muuts Laatija 1.0 23.5.2006 Julkinen versi Antti Virkkunen Raprtti RFID-tunnistus rengastutannssa piltin kkemuksia Yhteyshenkilöt: Antti Virkkunen

Lisätiedot

Hengityssairautta sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit

Hengityssairautta sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit Terveyssast Kuntutusryhmä Hengityssairautta sairastavien lasten ja nurten speutumisvalmennuskurssit Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012 Kelan Käpylän timital Hengityssairauksia

Lisätiedot

Oppijan verkkopalvelut Tarkennettu viitearkkitehtuuri. v.1.91

Oppijan verkkopalvelut Tarkennettu viitearkkitehtuuri. v.1.91 Oppijan verkkpalvelut Tarkennettu viitearkkitehtuuri v.1.91 Muutshistria: 0.1 9.8. 2010 Ensimmäinen versi, Markku Laaksharju, Pauli Kilpikivi 0.4 1.10.2010 Sisältö rakenteeseen, Markku Laaksharju 0.6 22.10.2010

Lisätiedot

Opinpaletin koulutustarjonta

Opinpaletin koulutustarjonta JOULUKUU 2014 KE 3.12.2014, kl 10 16: Alustja ja appseja aineryhmittäin (yhteiskuntatieteelliset aineet, maantiet ja bilgia) MARRASKUU 2014 TO 20..2014, kl 9 15: Verkktyövälineiden sveltaminen hjaus ja

Lisätiedot

SELVITYS VALTIONAVUSTUKSEN KÄYTÖSTÄ NUORTEN TYÖPAIKALLA TAPAHTUVAN OPPIMISEN EDISTÄMINEN SEKÄ TYÖN JA KOULUTUKSEN JOUSTAVA YHDISTÄMINEN

SELVITYS VALTIONAVUSTUKSEN KÄYTÖSTÄ NUORTEN TYÖPAIKALLA TAPAHTUVAN OPPIMISEN EDISTÄMINEN SEKÄ TYÖN JA KOULUTUKSEN JOUSTAVA YHDISTÄMINEN OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ PL 29 00023 VALTIONEUVOSTO SELVITYS VALTIONAVUSTUKSEN KÄYTÖSTÄ NUORTEN TYÖPAIKALLA TAPAHTUVAN OPPIMISEN EDISTÄMINEN SEKÄ TYÖN JA KOULUTUKSEN JOUSTAVA YHDISTÄMINEN Avustuksen

Lisätiedot

Korkeakouluhakujen uudistus 2014 - infotilaisuus korkeakoulujen vieraskielisen koulutuksen virkailijoille. Verkkopäätoimittaja Satu Meriluoto, OPH

Korkeakouluhakujen uudistus 2014 - infotilaisuus korkeakoulujen vieraskielisen koulutuksen virkailijoille. Verkkopäätoimittaja Satu Meriluoto, OPH Krkeakuluhakujen uudistus 2014 - inftilaisuus krkeakulujen vieraskielisen kulutuksen virkailijille Verkkpäätimittaja Satu Merilut, OPH Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Opintplku Oppijan verkkpalvelu

Lisätiedot

Moottoroidun B-ryhmän varjoliitimen koulutusohjelma

Moottoroidun B-ryhmän varjoliitimen koulutusohjelma Mttridun B- varjliitimen kulutushjelma Tämä kulutushjelma n Sumen ilmailuliitt (SIL) ry:n hyväksymä yleisesti käytettävä kulutushjelma, jka tulee 1.1.2012 päivätyn mttridun varjliitimen kulutushjeen rinnalle.

Lisätiedot

Aloite toimitusvelvollisen myyjän taseselvitystavan muuttamisesta

Aloite toimitusvelvollisen myyjän taseselvitystavan muuttamisesta SÄHKÖKAUPPA ALOITE 1(5) Heinimäki, Leht 19.6.2014 Työ- ja elinkeinministeriö Art Rajala Alite timitusvelvllisen myyjän taseselvitystavan muuttamisesta Energiatellisuus ry ehdttaa muutsta timitusvelvllisen

Lisätiedot

TUKEA LAJILIITTOJEN LASTEN JA NUORTEN URHEILUN KEHITTÄMISTYÖHÖN 2011 12

TUKEA LAJILIITTOJEN LASTEN JA NUORTEN URHEILUN KEHITTÄMISTYÖHÖN 2011 12 TUKEA LAJILIITTOJEN LASTEN JA NUORTEN URHEILUN KEHITTÄMISTYÖHÖN 2011 12 Lajiliittjen n mahdllista hakea tukea lasten ja nurten urheilun (6-19v) kehittämistyöhön. Nuri Sumi tukee lajiliittjen kehittämistimia

Lisätiedot