OHJEITA, JOILLA ATTOT MUUTETAAN YTOIKSI

Transkriptio

1 OHJEITA, JOILLA ATTOT MUUTETAAN YTOIKSI JOHTO-hanke 03/2015 YTO-työryhmä

2 Sisällysluettel Sisällys 1. Yleisiä periaatteita Ohjeet nudatettavaksi asti Päättävät piskelijat Jatkavat piskelijat Opinnt lppuun Opinnt järjestelmiin Ohjeet nudatettavaksi alkaen Jatkavat piskelijat, jilla kaikki ATTOT suritettu Vastaavuudet ja autmaattinen saamisen tunnistaminen Vaadittavat lisäsuritukset Yli jäävien suritusten sijittaminen Jatkavat piskelijat, jilla sa ATTOista surittamatta Opiskelijat, jilla n luki-pintja suritettuna Kk lukin ppimäärä suritettu Yksittäisiä lukin kursseja suritettuna Ehdtuksia täydentävästä saamisen hankkimisesta Työssäppiminen Mdulidut tutkinnn sat valinnaisiin ja vapaasti valittaviin Rästiryhmät Itsepiskellen esim. verkssa Arviinti Vinkkejä HOPS-keskusteluun/siirtn Liitteet: Eri kulutuksen järjestäjien työkaluja siirtvaiheeseen (OPSien vertailu, puuttuvien pintjen selvittäminen jne)

3 1. Yleisiä periaatteita Uusissa tutkinnn perusteissa mitituksen perusteena n saamispiste. Entiset ammattitaita täydentävät tutkinnn sat muuttuvat yhteisiksi tutkinnn siksi. Tutkinnn sia n jatkssa neljä, ja niiden alle sijittuu eri sa-alueita. Yhteisiä tutkinnn sia pitää surittaa 35 sp, mikä sisältää pakllisia ja valinnaisia tutkinnn sia. Jattelu n nähtävillä taulukssa: Opiskelijan valmistuminen ei saa viivästyä tutkintuudistuksen takia. Opiskelijat tarvitsevat hjausta OPSmuutkseen liittyen ja kaikki tarvittavat pinnt järjestetään. Keskeinen työkalu tässä prsessissa n HOPS. HOPS nstettu lakiin L630/1998, 787/2014, 29 a. Kulutuksen järjestäjän tulee laatia yhdessä piskelijan kanssa piskelijan yksilöllisiin tavitteisiin ja valintihin perustuva henkilökhtainen piskelusuunnitelma, jta päivitetään piskelun aikana. Ei saa unhtaa piskelijiden kannustus- ja hjauskeskusteluja. Henkilökhtaisessa piskelusuunnitelmassa määritellään saamisen tavitteet, ppimismenetelmät, tutkinnn sien surittaminen, suritustavat ja ajitus sekä saamisen arviinti. Siihen merkitään piskelijakhtaisesti saamisen tunnistaminen ja tunnustaminen, piskelun etenemismahdllisuus saamisen tunnustamisen jälkeen, piskelijan valinnaiset tutkinnn sat sekä työssäppiminen, työssäppimispaikat ja -ajat. Oppimisen arviinti dkumentidaan myös henkilökhtaiseen piskelusuunnitelmaan. Henkilökhtaisessa piskelusuunnitelmassa tulee humiida myös piskeluvalmiuksien erilaisuus. Henkilökhtaisen piskelusuunnitelman laadintaan sallistuvat pettajat ja pint-hjaaja yhdessä piskelijan kanssa kulutuksen järjestäjän päätöksen mukaisesti. Henkilökhtaista piskelusuunnitelmaa pitää päivittää pintjen edetessä.

4 Lähtökhta muutstilanteessa n, että saamista tunnistetaan ja tunnustetaan. Tavitetila n, että vusikurssista riippumatta saadaan kevään aikana rästit pis ja työjärjestykseen merkityt pinnt valmiiksi. Kun piskelijalle tunnustetaan aikaisemmin hankittua saamista, merkitään saamisen tunnistaminen ja tunnustaminen henkilökhtaiseen piskelusuunnitelmaan ja saamisen hankkiminen suunnitellaan j pitun phjalta. Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen n hyvä tehdä aina ennen kyseisten tutkinnn sien tteuttamista, mutta piskelijille tulee antaa mahdllisuus saamisen tunnustamiseen myös kyseisten tutkinnn sien piskelun aikana (L 630/1998, 787/2014, 30 ). Henkilökhtaisen piskelusuunnitelman laadintaan sallistuvat pettajat ja pint-hjaaja yhdessä piskelijan kanssa kulutuksen järjestäjän päätöksen mukaisesti. Henkilökhtaista piskelusuunnitelmaa pitää päivittää pintjen edetessä. Arviinninpas 2/2015, suraan sellaisenaan lainattua tekstiä: Osaamisen tunnustamisesta tiedttaminen Kulutuksen järjestäjän tulee tiedttaa piskelijille saamisen tunnustamisen mahdllisuudesta, minkälaista aineista ja millaisia selvityksiä saamisen tunnustaminen edellyttää, keneen tetaan yhteyttä ja millin saamisen tunnustamista vidaan hakea. Osaamisen tunnustamista edeltää saamisen tunnistaminen, jssa selvitetään, nk piskelijalla tarvittavat selvitykset saamisestaan. Riittävä selvitys saamisesta Mikäli saamisen tunnistamisessa tutkinnn san ammattitaitvaatimukset tai yhteisten tutkinnn sien sa-alueen saamistavitteet tdetaan saavutetuiksi, saaminen tunnustetaan. Kulutuksen järjestäjän vastuulla n, että saamisen tunnistamisen yhteydessä saatu selvitys piskelijan saamisesta n lutettava ja riittävä saamisen tunnustamiseen ja siitä ilmenee, että piskelijan saaminen n ajantasaista. Ammatillisen perustutkinnn perusteissa määritellään, mitkä lukin erilliset kurssit vastaavat yhteisten tutkinnn sien sa-alueita siinä tapauksessa, että lukin kyseisen ppiaineen ppimäärää ei le kknaan suritettu tai piskelijalla ei le lukin päättötdistusta. Kuka tunnustaa aikaisemmin hankittua saamista? Osaamisen tunnustaminen n sa piskelijan arviintia, ja sitä kskevat samat säädökset kuin muutakin piskelijan arviintia. Mikäli saamisen tunnustamisessa n piskelijan saamista verrattava suritettavan perustutkinnn ammattitaitvaatimuksiin ja saamistavitteisiin, saamisen tunnustamisesta päättävät kyseisten tutkinnn sien tai yhteisten tutkinnn sien sa-alueiden pettajat. Opettajan arviintitehtävää ei vi delegida muulle henkilöstölle, vaan kyseessä levan pettajan tulee päättää saamisen vastaavuudesta. Tunnustettavan saamisen määrä Osaamisen tunnustamisella suritetuksi saatujen perustutkinnn tutkinnn sien määrällä ei le ylärajaa. Opiskelija vi saada saamisensa perusteella hyvinkin suuren san suritettavasta perustutkinnsta tunnustettua.

5 2. Ohjeet nudatettavaksi asti 1. Päättävät piskelijat On tärkeää, että kaikki piskelijat, jilla tutkinnn valmistuminen n lähellä, saavat riittävästi tieta uudistuvista tutkinnn perusteista. Opiskelijalle n selkeästi kerrttava, miksi hänen kannattaa saattaa kaikki keskeneräiset pinnt valmiiksi ennen heinäkuun 2015 lppua. Opiskelijan n ymmärrettävä, että pintjen jäädessä keskeneräisiksi hän siirtyy uuteen tutkintjärjestelmään, ja häneen khdennetaan samja sääntöjä ja timenpiteitä kuin jälkeen muutenkin pintjaan jatkaviin. Tämä tarkittaa mahdllisia täydentäviä pintja. Erityishumi kannattaa kiinnittää piskelijihin, jilla n vapautuksia (liikunta-, terveystiet-, taide- ja kulttuuripinnista ei le enää vapautuksia 18 vutta täyttäneille). Ehdtus timintamalliksi: 1. Oppilaitksessa selvitetään yksilö- ja ryhmätaslla - mitä pintja piskelijilla n kesken? - kuinka paljn pintja n kesken? 2. Tehdään knti keskeneräisistä pinnista ja tarkastellaan - nk jku sellainen pint, jnka surituksia puuttuu mnen ryhmän piskelijilta? - nk sellaisia pintja, jita eri tutkintja surittavat visivat tteuttaa yhdessä, esim. prjektina? - nk sellaisia eri tutkinnn siin kuuluvia puuttuvia pintja, jita vi tteuttaa samassa tilassa/saman aikaisesti. Eli eri aljen piskelijat yhdessä, mutta mien tutkintjensa mukaisia tehtäviä tehden? 3. Kartituksen phjalta tehdään suunnitelma, miten yhdessä saadaan hjattua keskeneräiset pinnt valmiiksi. - mitä petetaan kaikille ryhmille yhdessä? - missä khtaa lähitutkinnt vivat tehdä yhteistyötä? - nk mahdllista kehittää jku prjekti tai tapahtuma, jssa eri alilta tulevat piskelijat näyttävät saamistaan? - nk yksi vaihteht jnkinlainen rästipaja? 4. Tarjtaan riittävä hjaus ja lisäpetus tai muu saamisen hankkimistapa siirtymävaiheeseen. Laaditaan piskelijille suunnitelma, jta seuraamalla he saavat tutkinnn valmiiksi mennessä. 5. Kaikki tultaessa kesken jäävät pinnt täydennetään alkaen nudatettavaksi laadittua hjeistusta.

6 2. Jatkavat piskelijat 2.1 Opinnt lppuun On tärkeää, että myös jatkavat piskelijat saavat riittävästi tieta uudistuvista tutkinnn perusteista. Opiskelijalle n selkeästi kerrttava, miksi hänen kannattaa saattaa kaikki keskeneräiset pinnt valmiiksi ennen heinäkuun 2015 lppua. Keskeneräisten pintjen (myös ammatilliset tutkinnn sat) lppuun saattaminen npeuttaa ja selkeyttää syksyllä 2015 edessä levaa saamisen tunnistamista ja tunnustamista, jnka phjalta piskelijille/piskelijaryhmille laaditaan suunnitelma mm. yhteisten tutkinnn sien surittamisesta. Opint n suritettu Opint siirretään täysimääräisenä Ryhmä ei le surittanut jtakin pinta (heillä ei le llut sitä vielä tarjnnassa): a) pint tulee ryhmälle lukujärjestykseen vielä keväällä b) rakennetaan siirtymävaiheen siltapint lukukaudelle (työn alla). Opint n llut ryhmän lukujärjestyksessä, mutta jllakin piskelijalla se n rästissä Opiskelija täydentää sen: asti n psin mukaisesti, mikäli vain pieni puute, esim. ke/tehtävä 1.8. lähtien uuden psin mukaisesti. Helpmpaa, js kk pint surittamatta Kyseisen pinnn pettaja hjaa piskelijaa/ suunnitellaan sekaryhmille yhteisiä tteutuksia. Vastuupettaja krdini HOPSIA, pitää kknaisuutta hallussaan. Ehdtus timintamalliksi: 1. Oppilaitksessa selvitetään yksilö- ja ryhmätaslla - mitä pintja piskelijilla n kesken? Kuinka paljn pintja n kesken? 2. Tehdään knti keskeneräisistä pinnista ja tarkastellaan - nk jku sellainen pint, jnka surituksia puuttuu mnen ryhmän piskelijilta? - nk sellaisia pintja, jita eri tutkintja surittavat visivat tteuttaa yhdessä, esim. prjektina? - nk sellaisia eri tutkinnn siin kuuluvia puuttuvia pintja, jita vi tteuttaa samassa tilassa/saman aikaisesti. Eli eri aljen piskelijat yhdessä, mutta mien tutkintjensa mukaisia tehtäviä tehden? 3. Kartituksen phjalta tehdään suunnitelma, miten saadaan hjattua keskeneräiset pinnt valmiiksi. - mitä petetaan kaikille ryhmille yhdessä tai vivatk lähitutkinnt tehdä yhteistyötä? - nk mahdllista kehittää jku prjekti tai tapahtuma, jssa eri alilta tulevat piskelijat näyttävät saamistaan? Onk yksi vaihteht jnkinlainen rästipaja?

7 4. Tarjtaan riittävä hjaus ja lisäpetus tai muu saamisen hankkimistapa siirtymävaiheeseen. Laaditaan piskelijille suunnitelma, jta seuraamalla he saavat keskeneräiset tutkinnn sat tai tutkinnn san sat valmiiksi mennessä. Js mahdllista, päättävien ja jatkavien lisäpetusta vi yhdistää. Js pintja jää rästiin, jatkavat piskelijat täydentävät pintjaan työssäppien, siltapinnissa (siirtymävaiheeseen erikseen lutu piskelupaketti) tai rästipajissa jne, jita tteutetaan jälkeen kulutuksenjärjestäjien tarjamien mahdllisuuksien mukaan. 2.2 Opinnt järjestelmiin Jtta pinnt vidaan viedä piskelijahallintjärjestelmiin ja resursintityökaluihin, täytyy tietää mitä siirretään ja miten. Sitä varten pitää tietää n ja uuden petussuunnitelman vastaavuudet ja piskelijiden surittamat pinnt. Kulutuksen järjestäjien järjestelmät ja timintamallit eivät le täysin identtisiä, vaikka perusprblematiikka kaikilla n sama. Tässä havainnllistetaan järjestelmiin viennin periaatteita Keudassa. Case Keuda: ESIMERKKI SIIRTYMÄÄN LIITTYVISTÄ PERIAATTEISTA JÄRJESTELMÄÄN LIITTYEN KEUDASTA: Mahdllisimman mnen piskelijan tulisi valmisua ajallaan ( käytännön syistä mennessä), sillä 1.8. alkaen he valmistuvat sp-ops:an mukaisesti. Samin kaikki keskeneräiset tutkinnn sat lisi hyvä surittaa lppuun, jtta niiden arviinti vidaan siirtää keskitetysti. Keskeneräisten tutkinnn sien tunnistaminen ja tunnustaminen n petushenkilöstön tehtävä. J tehdyt pintsuritteet näkyvät piskelijilla Winhassa pintviikkina Muunt saamispisteiksi en OPSien mukaisilla pintnimikkeillä Tteutettava ryhmäkhtaisten OPSIen mukaisesti, siirrettävä tiedt ppilas kerrallaan Käytännön siirttyön järjestelmän sisällä tekevät Sanni ja Laura, pikkeukset svitaan erikseen (esim. aiemmin kuin v.2013 alittaneet) Jtta piskelijille vidaan luda uudet pinnt tulee tietää, mitkä vanhista pinnista krvaavat a (Tätä varten n mia työkaluja/taulukkja) Kun uudet YTO-psit vat valmiit, ne tulee rinnastaa vanhjen kanssa VERTAILUTAULUKOLLA. Tähän vi käyttää samaa vertailutaulukka kuin ammatilliset tutkinnn saat. Vanha pinnn tunnus Vanhat tutkinnn perusteet asti Opinnn tyyppi (k/sa/j) Vanha pinnn nimi Uudet tutkinnn perusteet lähtien Uusi pinnn tunnus Opinnn tyyppi Uusi pinnn nimi Lisätietja

8 Tässä n timenpiteitä en OPS:ien sekä jatkavien piskelijiden j suritettujen pintjen tunnistamiseen ja tunnustamiseen Yhteisiin Tutkinnn Osiin liittyen (YTO) liittyen: 1. OV-OPS:an ja OSP-ps:an vertailutyö tutkinnn sittain tehdään ATTO-Peda-tiimissä mennessä. Vertailua varten n lemassa erillinen lmake. Lmake jaetaan ATTO-Peda tiimin vetäjän kautta ja tiimit vivat mukata/käyttää sellaisenaan. Opiskelijiden suritettujen tutkinnn sien arvsanat siirretään keskitetysti uuteen OP:iin (huhtikuuheinäkuu 2015, Siirrn tekee JOHTO-hankkeen prjektiassistentti). 2. Keskeneräisten tutkinnn sien suritukset tunnistetaan ja tunnustetaan uuteen OPS:aan mennessä ammattipistn jhtryhmän antamien hjeiden mukaan keskeneräisten tutkinnn sien tekninen siirt tehdään keskitetysti työryhmässä, jta Laura eikkilä hjaa. Ammattipistn jhtryhmä nimeää työryhmän mennessä. 4. Viimeiset arviinnit tulee lla Winhassa , jllin tdistuksia vidaan vielä tarvittaessa tuttaa. Tämän jälkeen tulevat arviinnit kirjataan järjestelmään vasta , jllin ne tehdään sp- OPS:an mukaisesti. 5. Elkuussa 2015 tulstetaan jkaisen piskelijan OV-pintsurituste ja OSP-pintsurituste, jtka ryhmänhjaaja käy piskelijan kanssa läpi HOPS-keskustelun yhteydessä. Opiskelija hyväksyy suritustensa siirrn sp-perusteisiksi allekirjittamalla pintsuritustteet. Vastaava hjeistus samin aikarajin n laadittu myös ammatillisia tutkinnn sia ja peda-työryhmiä varten.

9 3. Ohjeet nudatettavaksi alkaen 1. Jatkavat piskelijat, jilla kaikki ATTOT suritettu 1.1. Vastaavuudet ja autmaattinen saamisen tunnistaminen a) Viestintä- ja vurvaikutussaaminen, 11 sp Tutkinnn sasta tulee suritetuksi sekä paklliset että valinnaiset sa-alueet, eli tutkinnn sa tulee suritetuksi kknaan aikaisemmin suritetuilla pakllisten äidinkielen, tisen ktimaisen kielen ja vieraan kielen tutkinnn silla (pintkknaisuuksilla). (Arviinninpas 2/2015, suraan lainattua tekstiä) Suritetuilla äidinkielen, rutsin sekä englannin (tai jnkin muun vieraan kielen) pinnilla yht. 7 v, tutkinnn sa 11 sp tulee suritetuksi. Omnian ammattipist ATTO > YTO Siirretään pintkrtista tai muusta tdistustuksesta Opiskelijan nimi: VIESTINTÄ- JA VUOROVAIKUTUSOSAAMINEN Tutkinnn san rakenne Viestintä- ja vurvaikutussaami-nen sp sp 11 sp pitää lla täysi ennen kuin kk tutkinnn san arvsana vidaan antaa. Äidinkieli Js piskelija n vapautettu rutsista, hänen pitää piskella tilalle 1 sp jk ädinkieltä tai vierasta kieltä. Rutsi Vieraat kielet yht. 11 sp Arvsana Äidinkieli, Viestintä- ja vurvaikutussaamisen sa-alue 5 sp 0-3 sp Äidinkieli 4 v (6 sp), kk tutkinnn sa n suritettu päättöarvsana annettu Js ei kk tutkinnn saa le suritettu Kieli ja tekstit 1 v (1,5 sp) Työelämän kieli ja vaikuttaminen 1 v (1,5 sp) Suuullinen ilmaisu 1 v (1, 5 sp) Media, kulttuuri ja viestintä 1 v (1,5 sp) Kk lukin ppimmäärästä (yksi lukin kurssi = 1,5 sp 5 sp 0-3 sp tai perusteissa määritellyt yksittäiset lukikurssit ÄI 1 ÄI 2 ÄI 4 ja jkin seuraavista ÄI 3 ÄI 5 Arviija

10 b) Matemaattis-lunnntieteellinen saaminen, 9 sp Tutkinnn sasta tulee suritetuksi paklliset Matematiikka- ja Fysiikka ja kemia -sa-alueet 5 saamispisteen laajuisesti ja niiden valinnaisia sa-alueita 3 saamispisteen laajuisesti aikaisemmin suritettujen pakllisten matematiikan sekä fysiikan ja kemian tutkinnn sien (pintkknaisuuksien) tunnustamisella. Mikäli piskelija n pakllisten tutkinnn sien (pintkknaisuuksien) lisäksi surittanut valinnaisena tiet- ja viestintätekniikkaa, n kulutuksen järjestäjän arviitava suritusten vastaavuus vuden 2014 perustutkinnn perusteiden Tiet- ja viestintätekniikka ja sen hyödyntäminen -sa-alueen saamistavitteisiin ja arviintikriteereihin ja tehtävä tarvittava saamisen tunnustaminen. (Arviinninpas 2/2015, suraan lainattua tekstiä) Suritetuilla Matematiikalla, Fysiikalla ja Kemialla, yht. 5 v, tulee suritetuksi 8 sp. Tarvitaan 1 sp lisäpintja (Tiet- ja viestintätekniikka). Tiet- ja viestintätekniikka sekä sen hyödyntäminen (1 sp): Opint järjestetään tai saamista tunnustetaan muualta (työkkemus, harrastukset, valinnaiset pinnt tai muu näytettävissä leva saaminen). Att-matematiikka, 3v n Keudassa jaettu klmeen saan: Peruslaskutaidt hallintaan, Sveltava matematiikka ja Jhdatus tilastihin ja kuvaajiin. Fysiikka ja Kemia n tteutettu erillisinä 1 v laajuisina siinaan. Lisäksi Keudassa n llut valinnaisena pintna tarjlla TVT. Siirryttäessä YTOihin n tehty seuraava esitys: Peruslaskutaidt hallintaan ja Sveltavan matematiikan kurssien (2 v) sisällöstä syntyvät tulevaisuuden kaikki klme pakllista matematiikan kurssia: Peruslaskut, prsenttilaskenta ja gemetria (3 sp). Jhdatus tilastihin ja kuvaajiin kurssin (1v) sisällöstä vidaan laatia valinnaisen matematiikan kursseja (1½ sp): esim. talusmatematiikka (½ sp) ja tilastt ja kuvaajat (1 sp). Fysiikan ja kemian kurssien (2 v) sisällöistä vidaan erttaa fysiikka ja kemian paklliset pinnt (2 sp) ja nimetä siirtymäkauden valinnainen (1 sp), jka täyttää valinnaisen määritelmän tulevissa valinnaisissa. TVT valinnaisen surittaneille (1 v) vidaan antaa kurssin surittamisesta tulevaisuuden pakllinen (1 sp) ja pulikas matemaattislunnntieteellisestä valinnaisesta (½ sp). Näin llen henkilö, jka lisi surittanut kaikki klme matematiikan, fysiikan, kemian ja TVT:n kurssit saisi pinnistaan kaikki paklliset (6 sp) ja kaikki matemaattis -lunntieteelliset valinnaiset (3 sp). Js päädytään siihen, ettei pulikkaita kursseja le (tivttavaa), ehdtetaan perustettavaksi siirtymäkauden matemaattis-lunnntieteellisiä kursseja (ns. siltapint), jiden sisältö räätälöidään tarpeen mukaan näistä neljästä aineesta.

11 c) Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava saaminen, 8 sp Tutkinnn sasta tulee suritetuksi paklliset Yhteiskuntataidt- ja Työkyvyn ylläpitäminen, liikunta ja terveystiet -sa-alueet 3 saamispisteen laajuisesti sekä valinnaisia sa-alueita 2 saamispisteen laajuisesti aikaisemmin suritettujen pakllisten yhteiskunta-, yritys- ja työelämätiedn sekä liikunnan ja terveystiedn tutkinnn sien (pintkknaisuuksien) tunnustamisella. Mikäli piskelija n pakllisten tutkinnn sien (pintkknaisuuksien) lisäksi surittanut valinnaisena yritystimintaan tai työelämätaitihin liittyviä pintja, n kulutuksen järjestäjän arviitava suritusten vastaavuus vuden 2014 perustutkinnn perusteiden Työelämätaidt- sekä Yrittäjyys ja yritystiminta -tutkinnn san saalueiden saamistavitteisiin ja arviintikriteereihin ja tehtävä tarvittava saamisen tunnustaminen. (Arviinninpas 2/2015, suraan lainattua tekstiä) Suritetuilla Yhteiskunta-, yritys- ja työelämätiedlla, Liikunnalla ja Terveystiedlla, yht. 3 v, tulee suritetuksi 5 sp. Suritetuista Att-valinnaisista sisällytetään tähän 1 sp (mikä tahansa Att-valinnainen 1 v käy). Js Att-valinnaista ei le suritettu, piskelija valitsee uuden psin mukaisesti tähän tutkinnn saan liittyvän valinnaisen pinnn, tai hyödynnetään suritetuista vv-pinnista ylijääviä pintja tai saamista tunnustetaan. Lisäpintja 2 sp. Opint suritettava tai saamista tunnustetaan muualta: Työelämätaidt Yrittäjyys ja yritystiminta Js tehty vapautus Liikunnasta ja Terveystiedsta (12 ): suritettava Työkyvyn ylläpitäminen, liikunta ja terveystiet tai valittava tilalle 2 sp valinnaisia pintja tai saamista tunnustetaan (k. saamistavitteiden mukaisesti) työkkemuksesta, harrastuksesta tai muista pinnista, niin että tämän tutkinnn san saamispisteet 8 sp täyttyvät. d) Ssiaalinen ja kulttuurinen saaminen, 7 sp Tutkinnn sasta tulee suritetuksi Taide ja kulttuuri -sa-alue 2 saamispisteen laajuisesti aikaisemmin suritetun pakllisen Taide ja kulttuuri -tutkinnn san tai (pintkknaisuuden) tunnustamisella. Lisäksi suritettujen ammattitaita täydentävien tutkinnn sien valinnaisten tutkinnn sien (yhteisten pintjen valinnaisten pintkknaisuuksien) tunnustamisella saadaan suritettua yhteisten tutkinnn sien saalueita 6 saamispisteen laajuisesti. Näistä valinnaisista tutkinnn sista tai pintkknaisuuksista vidaan saamista tunnustaa 5 saamispisteen laajuisesti Ssiaalinen ja kulttuurinen saaminen -tutkinnn saan ja yhden saamispisteen laajuisesti siihen tutkinnn saan, jnka sa-alueisiin kyseinen saaminen sisältyy. (Arviinninpas 2/2015, suraan lainattua tekstiä)

12 Suritetulla Taide ja kulttuurilla 1 v ja suritetuilla Att-valinnaisilla 3 v, tulee suritetuksi 7 sp. Case Tavastia:

13 1.2 Vaadittavat lisäsuritukset a) Viestintä- ja vurvaikutussaaminen, 11 sp Js kaikki ATTOT n suritettu, ei le vaadittavia lisäsurituksia. b) Matemaattis-lunnntieteellinen saaminen, 9 sp Js kaikki ATTOt n suritettu, tarvitaan 1 sp lisäpintja tiet- ja viestintätekniikassa. Tutkinnn san sa-alue Tiet- ja viestintätekniikka sekä sen hyödyntäminen (1 sp) vidaan surittaa saamisen tunnistamisena suritetusta työssäppimisesta/työpaikalla tapahtuvasta saamisen hankkimisesta tai muun sitettavissa levan saamisen kautta (HOPS) integriden työssäppimiseen (HOPS) uuden petussuunnitelman mukaisessa petuksessa (HOPS ja lukujärjestys) Mahdlliseen kulutuksenjärjestäjän siltapintn sallistuen c) Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava saaminen, 8 sp Vaikka kaikki ATTO-pinnt lisi suritettu lisäpintja tarvitaan 2 sp. Tiettyjä sa-alueita n suritettava tai vastaavasti saamista tunnustettava muualta. Lisäpintja tarvitaan työelämätaidissa tai yrittäjyydessä ja yritystiminnassa. Työelämätaidt Osaamisen tunnistamisena suritetusta työssäppimisesta/työpaikalla tapahtuvasta saamisen hankkimisesta (HOPS) Integridaan työssäppimiseen (HOPS) Suritetaan uuden petussuunnitelman mukaisessa petuksessa (HOPS ja lukujärjestys) Mahdllinen kulutuksenjärjestäjän siltapint Yrittäjyys ja yritystiminta Osaamisen tunnistamisena suritetusta työssäppimisesta/työpaikalla tapahtuvasta saamisen hankkimisesta (HOPS) Osaamisen tunnistaminen ATTO-valinnaisista Keudassa esim. Yrittäjyys 10 v, Yritystiminta 4 v tai 10 v tai NY-timinta tai vastaava. Suritetaan uuden petussuunnitelman mukaisessa petuksessa (HOPS ja lukujärjestys) Integridaan työssäppimiseen (HOPS) Mahdllinen kulutuksenjärjestäjän siltapint Js piskelijalle n tehty vapautus Liikunnasta ja Terveystiedsta (12 ), piskelijan n suritettava sa-alue Työkyvyn ylläpitäminen, liikunta ja terveystiet tai valittava tilalle 2 sp valinnaisia pintja tai saamista tunnustetaan (k. saamistavitteiden mukaisesti) työkkemuksesta, harrastuksesta tai muista pinnista, niin että tämän tutkinnn san saamispisteet 8 sp täyttyvät.

14 d) Ssiaalinen ja kulttuurinen saaminen, 7 sp Js näitä pintja ei le suritettu, piskelija valitsee uuden psin mukaisesti tämän tutkinnn saan liittyviä valinnaisia pintja. Vidaan myös hyödyntää suritetuista vv-pinnista ylijääviä pintja tai saamista tunnustetaan niin, että saamispisteet 7 sp täyttyvät. Js aiempi vapautus Taide ja kulttuurista (12 ), niin suritettava tästä tutkinnn sasta pintja niin, että 7 sp täyttyy. e) Vapautukset Erityishumi kannattaa kiinnittää piskelijihin, jilla n vapautuksia. Liikunta-, terveystiet-, taide- ja kulttuuripinnista ei le jatkssa vapautuksia 18 vutta täyttäneille. Kyseiset pinnt vi surittaa, tai vapautusten tilalle pitää valita muista samaan tutkinnn saan kuuluvia pintja. Kannattaa tarkistaa, löytyykö vanhista ATTO-valinnaisista tai vapaasti valittavista tunnustettavaa saamista. Js piskelijalla n llut vapautus rutsin kielestä, mutta uutta vapautusta ei tehdä, yritetään saavuttaa T1-tas. Js n vapautus myös uudessa järjestelmässä, täytyy sen sijaan valita tutkinnn san muita sa-alueita. Osaamisen tunnistamisessa ja tunnustamisessa nudatetaan seuraavia periaatteita: Js kulutdistus Opiskelija hakee saamisen tunnistamista, jka tehdään tdistuksen perusteella. Js ei kulutdistusta (esim. työkkemus) Kyseisen pinnn pettaja spii tdentamisesta/näytöstä. Hum! Yhteisiin pintihin merkitään aina numerarvsana (arviintikeskustelu, näyttö tms.). 1.3 Yli jäävien suritusten sijittaminen Js piskelijalla n ATTO-valinnaisia tai vapaasti valittavia pintja, jtka n suritettu, mutta jista saamista ei le tunnustettu YTOihin (pakllisiin tai valinnaisiin), vidaan saaminen tunnistaa uuden tutkinnn vapaasti valittaviin. Js piskelija n surittanut ssa tutkinnssa vapaasti valittavia 10 v, saamista tunnustetaan uuteen tutkintn seuraavasti: Vapaasti valittaviin tutkinnn siin 10 sp laajuisesti ja 5 sp laajuisesti: jk yhteisten tutkinnn sien valinnaisiin sa-alueisiin tai ammatillisiin tutkinnn siin sisältyviin vapaasti valittaviin tutkinnn siin tai tutkinta yksilöllisesti laajentaviin tutkinnn siin. Periaate: pulikkaita saamispisteitä ei jaeta. Js näyttäisi tulevan 1,5 sp edestä saamista, pyöristetään pulikkaat ylöspäin: 1,5 sp pyöristyy 2 saamispisteeseen.

15 Arviinninpas 2/2015, suraan sellaisenaan lainattua tekstiä: Osaamisen tunnustamisessa Vapaasti valittaviin tutkinnn siin n tettava humin asetus 801/2014, 5, jnka mukaan vapaasti valittavien tutkinnn sien tulee tukea perustutkinnn ammattitaitvaatimuksia ja saamistavitteita. Ne vivat lla 1) ammatillisia tutkinnn sia, jtka vivat lla man tai jnkin muun kulutusalan ammatillisen perustutkinnn, ammattitutkinnn tai erikisammattitutkinnn sia 2) paikallisiin ammattitaitvaatimuksiin perustuvia tutkinnn sia, jtka vivat sisältää työelämän alueellisten ja paikallisten ammattitaitvaatimusten ja piskelijan ammattitaidn syventämistarpeiden mukaisia tutkinnn sia ja jiden tulee vastata laajemmin paikallisiin ammattitaitvaatimuksiin kuin pelkästään yhden yrityksen tarpeisiin 3) yhteisiä tutkinnn sia tai niiden sa-alueita tai luki-pintja, jtka tteutetaan lukin petussuunnitelman perusteiden mukaisesti 4) jatk-pintvalmiuksia tai ammatillista kehittymistä tukevia pintja, jtka vivat lla esimerkiksi ammattikrkeakulussa, ylipistssa ja kansalaispistssa suritettavia pintja ja muita jatkpintvalmiuksia tukevia pintja 5) työkkemuksen kautta hankittua saamista, jnka tulee tukea suritettavan perustutkinnn ammattitaitvaatimuksia tai saamistavitteita. Js aikaisemmin suritetun perustutkinnn vapaasti valittaviin tutkinnn siin n sisältynyt esimerkiksi sellaista harrastustimintaa, jka ei täytä edellä mainittuja uuden asetuksen mukaisia sisältöjä, ei saamista vida tunnustaa. Tällöin piskelijalta edellytetään lisäsurituksia niin, että vapaasti valittavien tutkinnn sien saamispistemäärä täyttyy. Kun saamista tunnustetaan vapaasti valittaviin tutkinnn siin, laajuus määräytyy hankitun saamisen kattavuuden, vaikeusasteen ja merkittävyyden mukaan suhteessa suritettavan perustutkinnn ammattitaitvaatimuksiin tai saamistavitteisiin. Mikäli tisen ammatillisen perustutkinnn surittamisesta n aikaa (suritettu ennen vusina tai vahvistettuja perusteita), tulee kulutuksen järjestäjän arviida suritettavan perustutkinnn ammattitaitvaatimusten ja saamistavitteiden vastaavuus sen perustutkinnn tai petussuunnitelman perusteisiin, jiden mukaan aikaisempi perustutkint n suritettu. Lisäksi tulee varmistaa saamisen ajantasaisuus, jtta Opintjen suunnittelutyökalu, jlla kartitetaan piskelijakhtaisesti, mitä arviinninkhteita vi hyödyntää saamisen tunnistamiseen, js jku n OPS:an mukainen ATTO- valinnainen n surittettu siirryttäessä uuteen OSP-OPS:aan. saaminen vidaan tunnustaa. Vanhan OPS:an mukainen nimi Vanhan OPS:an mukainen nimi Etiikka K d i Kulttuurien tuntemus suritetut ATTO-valinnaisten arviinnin khteet vi tunnustaa? K d i Psyklgia K d i Tiet- ja viestintäte kniikka K d i Yritystiminta 4v K d i Ympäristöti et K d i Case Keuda: työkalu, jlla vi sijittaa ATTOvalinnaisia/vapaasti valittavia uuden OPS:an vapaasti valittaviin tai YTOvalinnaisiin

16 2. Jatkavat piskelijat, jilla sa ATTOista surittamatta Jkaisen kulutuksenjärjestäjän n verrattava mat ATTO-tteutuksensa in OPSeihin. Vertailun phjalta vidaan khdentaa arviinnin khteet puuttuviin tutkinnn siin ja rakentaa niiden perustella tarvittavat siltapinnt. Vaihtehtisesti vidaan sittaa puuttumaan jääneet sa-alueet, jista n lemassa vastaava tutkinnn san sa-alue uudessa petussuunnitelmassa. Nämä vidaan sijittaa lukujärjestyksiin tavanmaiseen tapaan. Esimerkkejä vertailusta: Case Keuda a) Laaditaan ATTO-pintjaksja vastaavasti listaus, jhn pimitaan YTOISTA ne arviinnin khteet, jtka vat samat/vastaavat tisiaan. Näin nähdään, mitä piskelijalle jää täydennettäväksi, js jku ATTO-tutkinnn san pintjaks puuttuu. Opintjen suunnittelutyökalu, jlla kartitetaan piskelijakhtaisesti, mitä arviinninkhteita täytyy surittaa, js jku n OPS:an mukainen ATTO n surittamatta siirryttäessä uuteen OSP-OPS:aan. Mitkä arviinnin khteet tehtävä sta YTOista, js jku allalevista ATTOista puuttuu? Vanhan OPS:an mukainen nimi Äidinkieli 1 K d i Äidinkieli 2 K d i Äidinkieli 3 K d i Äidinkieli 4 K d i Matematiikka 1 K d i Matematiikka 2 K d i Matematiikka 3 K d i Uuden OPS:an mukaiset kriteerit x x x b) Tutkinnn san sa-alueittain n kartitettu ATTO-ps ja YTO-ps. On mietitty, mitkä arviinnin khteet löytyvät ATTO-psin eri teemakknaisuuksista (kuten esim. Peruslaskutaidt hallintaan) ja mitkä vastaavasti löytyvät YTO-psin teemakknaisuuksista (Peruslaskut). Sen jälkeen n katsttu, mitkä täydentävät pinnt ATTOjen arviinnin khteet sisältyvät YTOn. ATTOT Peruslaskutaidt hallintaan Arvinnin khteet Sveltava matematiikka Arvinnin khteet Jhdatus tilastihin ja kuvaajiin Arvinnin khteet YTOT Peruslaskut, pakllinen Arvinnin khteet Prsenttilaskenta, pakllinen Arvinnin khteet Gemetria, pakllinen Arvinnin khteet Talusmatematiikka, valinnainen Arvinnin khteet Tilastt ja kuvaajat, valinnainen Arvinnin khteet

17 Vertailun phjalta vidaan suunnitella piskelijalle suritustapa puuttuvien arviinnin khteiden mukaan a) piskelija täydentää valmiiksi YTON eri teemakknaisuudet yksitellen TAI b) puuttumaan jäävistä arviinnin khteista ktaan yksi täydentävä kknaisuus, jlla kaikki puuttuvat vi surittaa kerrallaan (ns. siltapint) Tteutustapja vat esim. työssäppiminen, sallistuminen lähipetukseen tai verkk-petukseen. 3. Opiskelijat, jilla n luki-pintja suritettuna 3.1 Kk lukin ppimäärä suritettu Arviinninpas 2/2015, suraan sellaisenaan lainattua tekstiä: Luki-pintjen tunnustaminen päättötdistuksen phjalta Lukin kk ppimäärän surittamisella hankittua saamista tunnustetaan ammatillisen perustutkinnn yhteisiin tutkinnn siin siten, että vaadittavasta 35 saamispisteen laajuudesta kertyy saamisen tunnustamisella 32 saamispisteen laajuisesti Lisäksi piskelija vi valintjensa mukaisesti saada saamista tunnustettua ammatillisiin valinnaisiin tutkinnn siin (Tutkinnn sa vapaasti valittavista tutkinnn sista, 5-15 sp) vapaasti valittaviin tutkinnn siin 10 saamispisteen laajuisesti, mikäli suritetut tutkinnn sat sisältävät uuden asetuksen 801/2014 vapaasti valittavilta tutkinnn silta edellyttämän sisällön. Yhteisistä tutkinnn sista: Viestintä- ja vurvaikutussaaminen, 11 sp -tutkinnn sasta tulee suritetuksi kaikki sen sa-alueet 11 saamispisteen laajuisesti lukin äidinkielen, tisen ktimaisen kielen sekä vieraan kielen ppimäärillä hankitun saamisen tunnustamisella. Matemaattis-lunnntieteellinen saaminen, 9 sp -tutkinnn san sa-alueet tulee suritettua 8 saamispisteen laajuisesti, jllin Matematiikka- sekä Fysiikka ja kemia -sa-alueet tulevat suritettua lukin matematiikan, fysiikan ja kemian ppimäärillä hankitulla saamisella. Osaamispisteitä vi piskelijakhtaisesti kertyä lisää, mikäli piskelija n piskellut Tiet- ja viestintätekniikka ja sen hyödyntäminen -sa-aluetta vastaavia lukin sveltavia kursseja. Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava saaminen, 8 sp -tutkinnn san sa-alueet tulee suritettua 6 saamispisteen laajuisesti. Yhteiskuntataidt sekä Työkyvyn ylläpitäminen, liikunta ja terveystiet -sa-alueet tulevat suritettua lukin yhteiskuntapin sekä liikunnan ja terveystiedn ppimäärillä hankitun saamisen tunnustamisella. Osaamispisteitä vi piskelijakhtaisesti kertyä lisää, mikäli piskelija n piskellut Työelämätaidt- sekä Yrittäjyys ja yritystiminta -sa-alueita vastaavia lukin sveltavia kursseja. Ssiaalinen ja kulttuurinen saaminen, 7 sp -tutkinnn san sa-alueista tulee suritetuksi kaikki 7 saamispistettä lukin vastaavien ppiaineiden suritettujen ppimäärien tunnustamisella. Js ppiaineen ppimäärän arvsana puuttuu, piskelijan n sitettava saamisensa arvsanan saadakseen. Edellä määritelty luki-pinnilla hankitun saamisen tunnustaminen n tehty vuden 2003 lukin petussuunnitelman perusteiden (dr 33/011/2003) sisältämien kurssien ja valtineuvstn asetuksessa 955/2002 määritellyn nurille annettavan lukikulutuksen tuntijan perusteella. Tämän tuntijan mukaisten kurssien sisältämä saaminen kattaa edellä mainittujen yhteisten tutkinnn sien sa-alueiden saamistavitteiden ja arviintikriteerien lisäksi vapaasti valittavat tutkinnn sat 25 saamispisteen laajuisesti siten, että ammatillisista tutkinnn sista n sitettu 15 saamispistettä vapaasti valittaviin tutkinnn siin niiden alkuperäisten 10 saamispisteen lisäksi. Mikäli petus n tteutettu edellä mainitusta tuntijasta pikkeavasti, saamisen tunnustaminen n tarkistettava aina tapauskhtaisesti.

18 Case Luksia: Opiskeltavat aineet lukilla: äidinkieli, tinen ktimainen kieli, englanti, lyhyt matematiikka, yht. 24 kurssia (1 lukikurssi = 1,5 sp) Sijittaminen uuteen psiin, yht. 36 sp Viestintä- ja vurvaikutussaaminen 11/11 ps Matemaattis-lunnntieteellinen saaminen 6/9 sp Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava saaminen 0/8 sp Ssiaalinen ja kulttuurinen saaminen 7/7 sp Vapaasti valittavat tutkinnn sat 10/10 sp Case Tavastia: OSAAMISEN TUNNUSTAMINEN (Lukin päättötdistuksesta) Tdistus liitteenä YHTEISET OPINNOT P V SANA ARVO- Viestintä ja vurvaikutussaaminen, 11 sp Äidinkieli 5 6 Tinen ktimainen kieli, rutsi 1 2 Vieraat kielet 2 3 Matemaattis-lunnntieteellinen saaminen, 9 sp Matematiikka Fysiikka ja kemia Tiet- ja viestintätekniikka sekä sen hyödyntäminen 1 3 TEHTY sp LUKIO-OPINNOT Äidinkieli ja kirjallisuus Tinen ktimainen kieli, Rutsi Vieras kieli, A-englanti Matematiikka Fysiikka Kemia

19 3.2 Yksittäisiä lukin kursseja suritettuna Arviinninpas 2/2015, suraan sellaisenaan lainattua tekstiä: Lukin yksittäisten ppiaineiden ppimäärien tunnustaminen Vaikka piskelijalla ei le lukin päättötdistusta, mutta hän n surittanut lukin eri ppiaineiden ppimääriä, jista luki n antanut lpullisen ppimäärän arvsanan, tunnustetaan saaminen ammatilliseen perustutkintn siten, että näitä ppimääriä vastaavat yhteisten tutkinnn sien sa-alueet tulevat suritetuiksi. Lukin erillisten kurssien tunnustaminen Perustutkinnn perusteissa n määritelty, mitkä lukin erilliset kurssit vastaavat ammatillisen perustutkinnn yhteisten tutkinnn sien sa-alueita. Vastaavuus n määritelty suraan lukin kurssien tavitteiden ja sisällön sekä yhteisten tutkinnn sien sa-alueiden saamistavitteiden ja arviintikriteerien perusteella. Vastaavuuden määrittelyssä n käytetty lukin petussuunnitelman perusteita Js piskelijan tdistus n vanhemman tai aikuislukin petussuunnitelman perusteen mukainen, kulutuksen järjestäjä tekee pintjen vastaavuuden vertailun. Lukin erillisten kurssien (ei lpullista ppimäärän arvsanaa) tunnustaminen tarkittaa sitä, että piskelijan ei tarvitse piskella ammatillisessa ppilaitksessa perustutkinnn niitä tutkinnn sien sa-alueita, jtka hän n piskellut lukin kursseina. Näissä tapauksissa ammatillisen perustutkinnn saamistavitteiden mukainen saaminen n käyty hankkimassa lukissa. Nämä suritetut lukin kurssit merkitään yhteisten tutkinnn sien sa-alueiden saamistavitteina piskelijan henkilökhtaiseen piskelusuunnitelmaan HOPS:iin ja pintsuritusrekisteriin tai muuhun viralliseen piskelijatiethallinnn järjestelmään. Osaamispisteitä näille saalueiden saamistavitteille ei tarvitse erikseen merkitä. Kyseisen tutkinnn san sa-alueen arvsanan antaa petuksesta vastaava pettaja/pettajat ammatillisen perustutkinnn saamistavitteiden mukaisesti. Osaalueiden saamispisteet ja arvsanat merkitään pintsuritusrekisteriin. Näiden sa-alueiden khdalle ei tule alaviitemerkintää lukisurituksesta, kska niiden arvsana n annettu ammatillisen perustutkinnn saamistavitteiden mukaisesti. Kulutuksen järjestäjä vi yhteistyössä lukin kanssa tarjta malla valinnaistarjttimellaan lukissa suritettavia lukin eri ppiaineiden kursseja yhteisten tutkinnn sien valinnaisissa sa-alueissa vapaasti valittavissa tutkinnn sissa (yhteensä 25 sp:n laajuisesti siten, että ammatillisista tutkinnn sista sitetaan 15 sp vapaasti valittaviin tutkinnn siin). Vapaasti valittavissa tutkinnn sissa tarjtut lukin kurssit vat kukin erillisiä tutkinnn sia, ja ne merkitään tutkinttdistukseen lukin surituksina arvsanineen. Näiden valittujen lukin kurssien saamispisteet määräytyvät siten, että yksi lukin suritettu kurssi vastaa 1,5 saamispistettä. 4. Ehdtuksia täydentävästä saamisen hankkimisesta Työssäppiminen - integrinti Mdulidut tutkinnn sat valinnaisiin ja vapaasti valittaviin - Ktaan siirtymävaiheeseen erilaisia teemitettuja pintkknaisuuksia yksittäisistä arviinnin khteista/täydennettävistä pinnista. Vidaan sijittaa muutenkin kuin perinteiseen lukujärjestykseen: - Esim. Omnian kesäkulu - Leirikulut ja yökulut Rästiryhmät - j lemassa levat - siirtymävaiheen extraryhmät Itsepiskellen esim. verkssa

20 5. Arviinti Arvsanan antaminen tutkinnn sista ja tutkinnn san päättöarvsana Yhteisistä tutkinnn sista annetaan jkaisesta neljästä tutkinnn sasta arvsana tutkinttdistukseen. Tutkinnn san arvsana annetaan sen sisältämien sa-alueiden arvsanjen phjalta. Tutkinnn san arvsanaa määritettäessä n tettava humin se saamispistemäärä, jnka piskelija n saamisellaan hankkinut kullekin tutkinnn san sa-alueelle. Arvsanasta päättävät ne pettajat, jtka vat antaneet sa-alueiden arvsanat. Mikäli ammatillisten tutkinnn sien ammattitaitvaatimuksiin n sisällytetty esimerkiksi kielitaidn hallintaa, se arviidaan ammatillisten tutkinnn sien ammattitaitvaatimuksena. Mukautetut pinnt Mikäli erityistä tukea tarvitseva piskelija (vimassaleva HOJKS) ei jssakin tutkinnn sassa saavuta perustutkinnn perusteissa ilmaistuja T1-tasn ammattitaitvaatimuksia ja saamistavitteita, petus vidaan mukauttaa (L 630/1998, L xx/2015, 19 a, A 811/1998, xx/2015, 8,). Mukauttaminen tarkittaa ammattitaitvaatimusten ja saamistavitteiden speuttamista piskelijan ppimisedellytysten mukaisiksi ja mukautetun arvsana-asteikn taslle. Mukauttaminen vi kskea ammattitaitvaatimusten ja saamistavitteiden määrällistä rajittamista tai niiden laadullista muutsta siten, että ammattitaitvaatimuksia ja saamistavitteita kevennetään. Tutkinnn salle laaditaan mukautetut ammattitaitvaatimukset tai saamistavitteet ja arviintikriteerit, jista kulutuksen järjestäjä päättää. Mukautetut ammattitaitvaatimukset ja saamistavitteet vidaan tehdä piskelijalle yhteen tai useampaan tutkinnn saan. Säädösten mukaan erityispetuksessa petus n mukautettava siten, että piskelija mahdllisimman suuressa määrin saavuttaa saman pätevyyden kuin muussa ammatillisessa kulutuksessa. Mukautettaessa piskelijalle tulee aina tehdä henkilökhtainen petuksen järjestämistä kskeva suunnitelma (HOJKS), jhn sisältyy muun muassa henkilökhtainen piskelusuunnitelma. Näihin asiakirjihin dkumentidaan syy, miksi piskelija tarvitsee erityistä tukea, sekä suunnitelmat erityisistä tukitimista ja niiden tteutumisen seuranta ja piskelijan saamisen arviintitiedt. Arviinti n suritettava mukautettujen ammattitaitvaatimusten ja saamistavitteiden mukaisesti, jllin niille n laadittava arviintikriteerit. Arvsana-asteikk n T1 K3. Mukautetut ammattitaitvaatimukset ja saamistavitteet jhdetaan siten, että mukautetun kiitettävän ammattitaitvaatimukset ja saamistavitteet vat vaatimustasltaan alempia kuin perustutkinnn perusteiden T1-taslla. Mukautetut ammattitaitvaatimukset ja saamistavitteet laaditaan kaikille mukautettaville tutkinnn sille käytössä levan arvsana-asteikn eri tasille.

21 Vinkkejä HOPS-keskusteluun/siirtn Päättävät piskelijat, ennen Liite1: Ehdtus lmakephjaksi (Keuda). Listaus suritetusta, kesken levista ja täysin puuttuvista pinnista. Suunnitelma pintjen lppuun saattamiseksi ennen Lmakkeeseen vi lisätä/mukata man kulutuksenjärjestäjän tarjamat ATTO-pinnt ja valinnaiset. Halutessaan vi kirjittaa pintjen ikeat nimet sen sijaan, että käyttää termejä Matematiikka 1, Matematiikka 2, jne. Tarkemmat hjeet kirjitettu lmakkeeseen. Liite 2: Kknaan suritetuista ATTOista siirtyvät pinnt: - Käytäntöä hjaa ja aikatauluttaa kulutuksenjärjestäjäkhtainen prsessi ja järjestelmätuki - Opiskelija vahvistaa allekirjituksellaan OPON/pettajan tekemän ehdtuksen saamisen tunnistamisesta ja tunnustamisesta. Osalla erillinen lmake, sa käyttää pintrekisteritetta phjana. Jka tapauksessa edellytetään HOPS-keskustelut ja saamisen tunnistamisen ennen saamistunnistamislmakkeen allekirjitusta: - Attt, jihin n jäänyt suritettavaa tutustu vastaavuus-taulukihin (jkaisella kulutuksenjärjestäjällä mansa) käy piskelijan kanssa mahdlliset suritustavat läpi (TOP, Itsenäinen piskelu, siltapinnt, uuden OPSin mukaiset pinnt) - OPSeihin tulleet uudet pinnt tutustu vastaavuus-taulukihin ja valinnaisiin käy piskelijan kanssa mahdlliset suritustavat läpi (T, Itsenäinen piskelu, siltapinnt, uuden OPSin mukaiset pinnt)

22 Liite1 Ehdtus lmakephjaksi: suritetut, kesken levat tai puuttuvat pinnt. Suunnitelma pintjen lppuun saattamiseksi ennen Ryhmä: Opiskelija: Att-pint Äidinkieli 1 Äidinkieli 2 Äidinkieli 3 Äidinkieli 4 Tinen ktimainen, rutsi Englanti 1 Englanti 2 Matematiikka 1 Matematiikka 2 Matematiikka 3 Kemia Fysiikka YYTT Liikunta Terveystiet Taide ja kulttuuri Etiikka Kulttuurien tuntemus Psyklgia Tiet- ja viestintätekniikka Yritystiminta 4 v Ympäristötiet Tuutritiminta Yhdistystiminta Työpaikkahjaajaksi valm. Yrittäjyys 10v Yritystiminta 10 v Suritettu Kyllä Osin Ei Suritustapa Ajitus Ohjaaja Humiitavaa

23 Yksikön tarjamat ATTO-valinnaiset: Suritetttu Kyllä Osin Ei Suritustapa Ajitus Ohjaaja Humiitavaa Tteutus ennen !!! Lmakkeen käyttötarkitus: Selvittää, mitä ATTOja piskelijalla n suritettu ja miten surittamattmat hidetaan pis. Vidaan käyttää HOPS-keskustelun yhteydessä tai muussa siirtymävaiheen keskustelussa (Attista Ytiksi) Lmakkeen täyttöhje: Opiskelija/pettajat/p tai kaikki yhdessä merkitsevät lmakkeeseen ATTO-pinnt, jita piskelija n surittanut. Laitetaan paperiin rasti sen mukaan, nk pint suritettu kknaan (arviinti n), sittain (n kesken, täydennettävää) vai puuttuuk se. Kartituksessa vi käytää apuna vanhja ja a arviinnin khteita: mikä n arviitu? Mitä täytyy vielä tehdä? Sen jälkeen kirjataan, mikä suritustapa svitaan, millin suritus hidetaan ja kuka hjaa. Suritustapja vat esim: Työssäppiminen Rästipaja Osallistuminen yksikössä k. pinnn petukseen

24 Kdi Kdi Kdi Kdi Kdi Kdi Kdi Liite 2 Opintjen suunnittelutyökalu, jlla kartitetaan piskelijakhtaisesti, mitä arviinninkhteita täytyy surittaa, js jku n OPS:an mukainen ATTO n surittamatta siirryttäessä uuteen OSP-OPS:aan. Mitkä arviinnin khteet tehtävä sta YTOista, js jku allalevista ATTOista puuttuu? Vanhan OPS:an mukainen nimi Äidinkieli 1 Äidinkieli 2 Äidinkieli 3 Äidinkieli 4 Matematiikka 1 Matematiikka 2 Matematiikka 3 x x x Uuden OPS:an mukaiset kriteerit Nimi: Ryhmä:

25 Kdi Kdi Kdi Kdi Kdi Kdi Opintjen suunnittelutyökalu, jlla kartitetaan piskelijakhtaisesti, mitä arviinninkhteita täytyy surittaa, js jku n OPS:an mukainen ATTO n surittamatta siirryttäessä uuteen OSP-OPS:aan. Mitkä arviinnin khteet tehtävä sta YTOista, js jku allalevista ATTOista puuttuu? Vanhan OPS:an mukainen nimi Kemia Fysiikka YYTT Liiknta Terveystiet Taide jakulttuuri x Uuden OPS:an mukaiset kriteerit Nimi: Ryhmä:

26 Kdi Kdi Kdi Kdi Kdi Kdi Liite 3 Opintjen suunnittelutyökalu, jlla kartitetaan piskelijakhtaisesti, mitä arviinninkhteita vi hyödyntää saamisen tunnistamiseen, js jku n OPS:an mukainen ATTO- valinnainen n surittettu siirryttäessä uuteen OSP-OPS:aan. suritetut ATTO-valinnaisten arviinnin khteet vi tunnustaa? Vanhan OPS:an mukainen nimi Etiikka Kulttuurien tuntemus Psyklgia Tiet- ja viestintätekniikka Yritystiminta 4v Ympäristötiet Vanhan OPS:an mukainen nimi Nimi: Ryhmä: Opintjen suunnittelutyökalu, jlla kartitetaan piskelijakhtaisesti, mitä arviinninkhteita vi hyödyntää saamisen tunnistamiseen, js jku n OPS:an mukainen ATTO- valinnainen n surittettu siirryttäessä uuteen OSP-OPS:aan.

27 Kdi Kdi Kdi Kdi Kdi suritetut ATTO-valinnaisten arviinnin khteet vi tunnustaa? Vanhan OPS:an mukainen nimi Tuutri timinta Yrittäjyys 10 v Yhdistystiminta Työ-paikkahjaaja Yritystiminta 10v Ympäristö-tiet Vanhan OPS:an mukainen nimi Nimi: Ryhmä:

28 Liite 4 Keuda Vanhat tutkinnn perusteet asti Uudet tutkinnn perusteet lähtien Vanha pinnn tunnus Opinnn tyyppi (k/sa/j) Vanha pinnn nimi Uusi pinnn tunnus Opinnn tyyppi Uusi pinnn nimi Lisätietja

29 Liite 5 Tavastia OSAAMISEN TUNNUSTAMINEN (Lukin päättötdistuksesta) Tdistus liitteenä YHTEISET OPINNOT P V ARVO- SANA TEHTY sp Viestintä ja vurvaikutussaaminen, 11 sp LUKIO-OPINNOT Äidinkieli 5 6 Äidinkieli ja kirjallisuus Tinen ktimainen kieli, rutsi 1 2 Tinen ktimainen kieli, Rutsi Vieraat kielet 2 3 Vieras kieli, A-englanti Matemaattis-lunnntieteellinen saaminen, 9 sp Matematiikka Matematiikka Fysiikka ja kemia Fysiikka Tiet- ja viestintätekniikka sekä sen hyödyntäminen 1 3 Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava saaminen, 8 sp Kemia Yhteiskuntataidt 1 2 Yhteiskuntappi Työelämätaidt 1 Yrittäjyys ja yritystiminta 1 Työkyvyn ylläpitäminen, liikunta ja terveystiet 2 4 Liikunta Ssiaalinen ja kulttuurinen saaminen, 7 sp 7 0 Taide ja kulttuuri Terveystiet Kuvataide (KU1 ja/tai KU2) Musiikki (MU1 ja/tai MU2) Etiikka FI1 FI1 FI1 Psyklgia Ympäristösaaminen Äidinkieli UE1 UO1 ET1 UE2 UO2 ET2 UE3 UO3 ET3 PS1 (antaa 1 sp) PS1, PS2, PS4 ja PS5 (antaa 3 sp) Bilgia BI3 (antaa 1 sp) Äidinkieli ja kirjallisuus

30 Liite 6 Omnia Omnian ammattipist ATTO > YTO Siirretään pintkrtista tai muusta tdistustuksesta VIESTINTÄ- JA VUOROVAIKUTUSOSAAMINEN Opiskelijan nimi: pakllinen val. Tutkinnn san rakenne Viestintäja vurvaikutussaami- sp sp 11 sp pitää lla täysi ennen kuin kk tutkinnn san arvsana vidaan antaa. Äidinkieli Js piskelija n vapautettu rutsista, hänen pitää piskella tilalle 1 sp jk ädinkieltä tai vierasta kieltä. Rutsi Vieraat kielet yht. 11 sp Äidinkieli, Viestintä- ja vurvaikutussaamisen sa-alue 5 sp 0-3 sp Äidinkieli 4 v (6 sp), kk tutkinnn sa n suritettu päättöarvsana annettu Js ei kk tutkinnn saa le suritettu Kieli ja tekstit 1 v (1,5 sp) Työelämän kieli ja vaikuttaminen 1 v (1,5 sp) Suuullinen ilmaisu 1 v (1, 5 sp) Media, kulttuuri ja viestintä 1 v (1,5 sp) Kk lukin ppimmäärästä (yksi lukin kurssi = 1,5 sp 5 sp 0-3 sp tai perusteissa määritellyt yksittäiset lukikurssit ÄI 1 ÄI 2 ÄI 4 ja jkin seuraavista ÄI 3 ÄI 5 ÄI 6 ÄI 7 Arvsana Arviija Jssakin muualla suritettu Tinen ktimainen kieli, rutsi 1 v (1,5 sp), Viestintä- ja vurvaikutussaamisen sa-alue 1 sp 0-3 sp

31 SIIRTYMÄVAIHE / JATKAVAT OPISKELIJAT Alustava suunnitelma P P V P V v sp V Viestintä- ja vurvaikutussaaminen sp sp Äidinkieli Äidinkieli Tinen ktimainen 1 1,5 0-4 Tinen ktimainen kieli Vieras kieli Vieraat kielet ,5 sp= Matemaattislunnntieteellinen saaminen Matematiikka 3 4,5 0-4 Matematiikka Fysiikka ja kemia Fysiikka ja kemia Tiet- ja viestintätekniikka sp s. tunnist. Ja tunnust. Tiet- ja viestintätekniikka sekä ,5 sp= Jatkavien ps Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava saaminen Yhteiskunta-, yritysja työelämätiet 1 1,5 0-4 Yhteiskuntataidt sp s. tunnist. Ja tunnust. Työelämätaidt Yritystiminta 0-4 Yrittäjyys ja yritystiminta Liikunta 1 1,5 0-4 Työkyvyn ylläpitäminen, liikunta ja terveystiet Terveystiet 1 1, ,5 sp= Ssiaalinen ja kulttuurinen saaminen Taide ja kulttuuri 1 1,5 0-4 Taide ja kulttuuri 0-3 Kulttuurien tuntemus 0-4 Kulttuurien tuntemus 0-3 Etiikka 0-4 Etiikka 0-3 Psyklgia 0-4 Psyklgia 0-3 Ympäristötiet 0-4 Ympäristösaaminen 0-3 1,5= sp 6 sp yhteensä 32 sp 19 sp 16 sp lisäksi 2-3 sp tunnust. yht. 35