HENKILÖSTÖN IKÄRAKENNE 8 Vakituisen henkilöstön ikäjakauma toimialoittain

Transkriptio

1

2 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO 3 HENKILÖSTÖMÄÄRÄ 4 Vakituisen henkilöstön määrä toimialoittain Koko henkilöstön määrä Kunnassa työllistämistuella töissä olleet HENKILÖSTÖN IKÄRAKENNE 8 Vakituisen henkilöstön ikäjakauma toimialoittain POISSAOLOT 10 Vakituisen henkilöstön poissaolot Vakituisen henkilöstön sairauspoissaolot Vakituisen henkilöstön sairauslomat koko henkilöstöä kohti 14 Vakituisen henkilöstön sairauspoissaolot 1-3 päivää 16 ELÄKÖITYMINEN 17 Palveluksesta eläkkeelle jääneet Eläkkeelle jääneiden keski-ikä Vanhuuseläkeiän täyttävät vuoteen 2016 mennessä 20 HENKILÖSTÖTULOSLASKELMA 21 Vuodet Henkilöstökulut tarkemmin 23 TYÖTERVEYSHUOLTO 24 Työterveyshuollon toiminta vuonna TYKYTOIMINTA 26 Tykytoiminta 27 YHTEISTOIMINTA 28 Yhteistoiminta 29

3 HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2007 Jalasjärven kuntaorganisaation seitsemäs henkilöstötilinpäätös on valmistunut. Henkilöstötilinpäätös on laadittu toimintavuoden 2007 tilinpäätöskertomuksen yhteyteen niin, että henkilöstöresursseja ja taloudellisia resursseja voidaan tarkastella rinnakkain osana kuluneen kalenterivuoden toimintaa. Henkilöstötilinpäätöksen tarkoituksena on antaa tietoja henkilöstövoimavarojen määrästä ja rakenteesta sekä niiden muutoksesta. Henkilöstötilinpäätöksen lähtö-kohtana on aina organisaation toiminta-ajatus, visio ja strateginen tilanne. Kunnan johto käyttää henkilöstötilinpäätöksen tietoja suunnittelun ja johtamisen apuna. Tietojen analysointi on tärkeää, sillä jotkut epäkohdat saattavat nousta esille tilastojen ja historian tarkastelun avulla. Kunnan työnantajana on tärkeää tuntea palveluksessaan olevan henkilöstön ammattitaito, rakenne, työpanos, osaaminen, työhyvinvointi ja osaamisen kehittämis-tarpeet. Näin voidaan turvata myös tulevaisuudessa kehittyminen ja tasokkaat kunnalliset palvelut. Henkilöstövoimavarojen tuntemisen lisäksi on ennakoitava myös muutokset työvoimantarpeessa ja kilpailu osaavasta työvoimasta. Muutokset palvelujen kysynnässä kuten väestön ikärakenteen muutos, vaikuttavat myös tarvittavaan osaamiseen. Henkilöstötilinpäätöksen tarkoituksena on tuoda esille ihmisten ja heistä muodostuvan organisaation eli tässä Jalasjärven kunnan voimavarat, niiden tila ja kehittyminen. Jalasjärven kuntastrategian 2007 osaaminen ja uudistuminen -johtamisnäkökulman tärkeimpänä tavoitteena on pitää huolta työntekijöiden osaamisesta ja ammattitaidosta sekä kyvystä vastata tulevaisuuden haasteisiin. Tähän tavoitteeseen strategiana ovat koulutus ja palkitseminen, kehitys- ja tulevaisuuskeskustelut ja houkuttelevan työnantajaimagon ylläpitäminen. Kunnan eri työyhteisöissä käydään kehityskeskusteluja, joilla tavoitellaan osaamisen varmistamista, kartoitetaan tulevaisuuden osaamistarpeita ja mahdollisuuksia ammatilliseen kehittymiseen. Oppisopimuskoulutuksina toteutetaan Kejo- ja Aspa koulutukset, joihin on osallistunut n. 120 henkilöä. Kunnan menestykseen ja sen kautta hyvään tulokseen vaikuttaa merkittävästi se, kuinka osaavaa, motivoitunutta ja työkykyistä palveluksessa oleva henkilöstö on. Hyvä johtaminen ja esimiestyö tuottaa toimivan työyhteisön ja hyvän tuloksen. Jalasjärven kunta juhlisti 140 vuotista taivaltaan juhlaseminaarilla oppimiskeskuksessa. Iltajuhlassa jaettiin luottamushenkilöille ja henkilöstölle merkittävä määrä kunnia- ja ansiomerkkejä. Luottamushenkilöille jaettiin kultaisia, hopeisia ja pronssisia ansiomerkkejä 72 kpl ja viran- ja toimenhaltijoille kultaisia (vähintään 30 vuoden palvelusta) 62 kpl sekä hopeisia (20 vuoden palvelusta) 83 kpl. Tämän vuoden 2007 henkilöstötilinpäätöksen kanteen on kuvattu ansio- ja kunniamerkin saajat uudet merkit rinnassa. Tammikuun 2008 kunnanvaltuuston kokouksessa Jalasjärven kunta sai vastaanottaa Etelä-Pohjanmaan opettajien ammattiyhdistyspiiri ry:n hallituksen myöntämän KOULUTUSMYÖNTEISIN KUNTA 2007 tunnustuksen. Tunnustus myönnettiin ensimmäistä kertaa. Perusteluna palkitsemiselle mainittiin, että Jalasjärvi ei ole lomauttanut henkilökuntaansa eikä ole tehnyt muitakaan säästösopimuksia. Koulutoimen fyysisistä puitteista on pidetty huolta ja niitä on kehitetty. Vaikka kouluja on jouduttu lakkauttamaan samalla on pidetty huolta jäljellä jäävien koulujen toimintaedellytyksistä. Koulujen tuntikehitys on maakunnan parhaita, mikä samalla on pitänyt oppilasryhmät kohtuullisen kokoisina. JIK-terveyspalvelujen liikelaitoskuntayhtymäyhteistyön periaatepäätös hyväksyttiin toukokuussa 2007 Ilmajoen, Kurikan ja Jalasjärven kunnanvaltuustoissa. Vuoden 2009 alussa toimintansa aloittava liikelaitoskuntayhtymä kokoaa kaikkien kuntien terveys- ja vanhuspalvelut. Paras-hankkeen asukkaan vaatimus täyttyy näin, kun yhteisen alueen muodostavat Ilmajoen, Kurikan, Jalasjärven ja Jurvan kunnat. Tämä muutos ja sen mukana monet tulevat muutokset ovat olleet perustehtävän ohessa jokaisen mielessä viimeksi kuluneen vuoden aikana. 3

4 HENKILÖSTÖMÄÄRÄ Henkilöstön lukumäärällä tarkoitetaan organisaatioon päätoimisessa palvelussuhteessa olevien koko- ja osa-aikaisten henkilöiden lukumäärää. Henkilöstön määrä voidaan ilmoittaa joko lukumääränä tai henkilötyövuosina. Jalasjärven kunnan vakituiset työntekijät on tilastoitu toimialoittain ja sukupuolen mukaan. Lisäksi koko henkilöstöstä ja työllistämistuella töissä olleista on kerätty tietoja. Tietoja on kuuden vuoden ajalta alkaen vuodesta

5 Jalasjärven kunta Henkilöstömäärä VAKITUISEN HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ TOIMIALOITTAIN Vakituiset Toimiala miehet naiset yhteensä yhteensä yhteensä yhteensä yhteensä Palvelutoiminnot Terveyspalvelut Sosiaalipalvelut Opetus- ja vapaa-aikapalvelut Tekniset palvelut Kunta yhteensä JAKK Yhteensä * Vakituisen henkilökunnan määrä lisääntyi 50 henkilöllä edellisvuoteen nähden. Kasvu selittyy kokonaisuudessaan JAKK:n vakituisen työntekijämäärän lisääntymisellä 54 henkilöllä vuoden 2006 lopun tilanteeseen verrattuna. Teknisten palveluiden alle perustettiin vuoden 2007 alusta tilapalvelut-yksikkö, ja sinne siirtyi 9 henkilöä (5 terveystoimesta, 2 opetuspalveluista ja 1 sosiaalipalveluista). Sen lisäksi siirrettiin kaikki keittäjät palvelutoimintojen ruokapalveluiden alaisuuteen. Siirrettyjä henkilöitä oli yhteensä 9 (7 opetuspalveluista ja 2 sos.palveluista).. Naisten osuus vakituisista työntekijöistä on selvästi suurempi kuin miesten; naisia 66 % ja miehiä 34 %. Selvä naisenemmyys näkyy erityisesti terveystoimen ja sosiaalitoimen palveluissa. Perinteisesti miehiä on ollut töissä enemmän teknisillä aloilla kuten teknisissä palveluissa ja JAKK:ssa. * Huom! Jalasjärven ja Peräseinäjoen paikallisyksikkö yhdistyivät vuoden 2004 alussa. Tuolloin Jalasjärven kunnan palvelukseen siirtyi 25 lomatoimen työntekijää. Pelastustoimen henkilöstö (5) siiryi samaan aikaan Seinäjoen kaupungin alueellisen pelastuslaitoksen palvelukseen. VAKITUINEN HENKILÖSTÖ 2007 naiset 66 % Vakituisia työntekijöitä oli vuoden 2007 lopussa 691. miehet 34 % 5

6 Jalasjärven kunta Henkilöstömäärä HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ * Kunta Jakk 2007 % Kunta Jakk 2006 % Vakituiset % % Sijaiset ja määräaikaiset % % Palkkatuella olevat % % Ei vakituiset yhteensä Yhteensä % % *määräaikaisissa mukana kansalaisopiston tuntiopettajat 67 henkilöä Henkilöstön määrä Vakituiset Ei vakituiset Henkilöstön määrä on selvästi lisääntynyt tarkastelujakson aikana. Henkilöstön määrä kasvoi viime vuonna peräti 13,3 % edelliseen vuoteen verrattuna. Tämä selittyy osaltaan sillä, että määräaikaisiin on vuonna 2007 laskettu mukaan ensimmäistä kertaa kansalaisopiston tuntiopettajat, joita oli vuoden lopussa 67 henkilöä. Prosentuaalisesti vakituisten osuus koko henkilöstöstä on noussut 7 %-yksikköä vuoteen 2006 verrattuna, kun jättää huomioimatta kansalaisopiston tuntiopettajat. Palkkatuella olevia on n. 2 % koko henkilöstöstä. Vakituisia työntekijöitä oli 70 % ja määräaikaisia 30 % (ml. palkkatuella olevat) koko henkilöstöstä. Sijaisista ja määräaikaisista suurin osa työskentelee sivistystoimessa (104 henkilöä) ja sosiaalipalveluissa (59 henkilöä). JAKK:ssa heistä työskentelee 45 henkilöä ja terveystoimen palveluksessa 37 henkilöä. Vakituiset 70 % Henkilöstön määrä 2007 Palkkatuella olevat 2 % Sijaiset ja määräaikaiset 28 % Henkilöstön määrä oli vuoden 2007 lopussa yhteensä 988, josta JAKK:ssa

7 Jalasjärven kunta Henkilöstömäärä KUNNASSA PALKKATUELLA TÖISSÄ OLLEET Sukupuoli Kunta Jakk 2007 % 2006 % Naiset % % Miehet % 8 21 % Yhteensä Palkkatuella palkataan kunnassa töihin vuosittain henkilöä. Vuonna 2007 palkkatuella työskenteli 12 henkilöä vähemmän kuin vuotta aikaisemmin. Palkkatuella töissä olleita oli vähemmän kuin kertaakaan vuoden 1999 jälkeen, josta alkaen seurantaa on tässä muodossa tehty. Naisten osuus oli 81 % vuonna 2007 palkkatuella työskennelleistä. Tämä voidaan suoraan suhteuttaa siihen tosiasiaan, että kuntien henkilöstö on jo perinteisesti naisvaltaista. Suurin osa palkkatuella työskentelevistä henkilöistä toimi sosiaalitoimen avohuollon ja kotipalvelun sekä opetustoimen tehtävissä. Heistä sosiaalitoimi työllisti 13 henkilöä ja opetus/vapaa-aikatoimi 5 henkilöä. Tilastossa ovat mukana vain tilastovuoden aikana alkaneet palkkatukeen oikeutetut palvelussuhteet. PALKKATUELLA TYÖLLISTETTYJEN MÄÄRÄ VUOSITTAIN Naisia Miehiä Palkkatuella työskentelee kunnassa vuosittain noin 37 henkilöä 7

8 HENKILÖSTÖN IKÄRAKENNE Henkilöstön ikärakenne kertoo, minkä ikäistä henkilöstöä organisaatiossa työskentelee. Ikärakenne tilastoidaan yleensä luokitteluvälein. Iästä voidaan tehdä helposti prosenttilaskelmia, esimerkiksi keski-ikä. Tässä vakituisen henkilöstön ikärakennetta on tarkasteltu toimialoittain ja luokitteluvälinä on käytetty kymmentä vuotta. Lisäksi on laskettu koko vakituisen henkilöstön keski-ikä. Tiedot on kerätty vuoden 2007 lopun tilanteesta. 8

9 Jalasjärven kunta Henkilöstön ikärakenne VAKITUISEN HENKILÖSTÖN IKÄJAKAUMA TOIMIALOITTAIN Yhte Toimialat lkm % lkm % lkm % lkm % lkm % lkm Palvelutoiminnot 3 2 % % % % 6 5 % 121 Terveyspalvelut 2 2 % % % % 10 9 % 107 Sosiaalipalvelut 5 4 % % % % 9 7 % 122 Opetus- ja vapaa-aika 2 2 % % % % 4 4 % 93 Tekniset palvelut 0 % 3 6 % % % 6 13 % 47 Kunta yhteensä 12 2 % % % % 35 7 % 490 JAKK % % % % 12 6 % 201 Yhteensä 32 5 % % % % 47 7 % % % % % 40 6 % 642 Kunnan vakituisista työntekijöistä 35 % kuuluu vuotiaiden ikäryhmään. Toiseksi suurin ikäryhmä on vuotiaat eli 34 %. Henkilöstön ikärakenteessa voidaan huomata pieniä muutoksia vuoteen 2006 verrattuna. Sekä vuotiaiden että vuotiaiden osuus on pienentynyt yhdellä prosentilla. Vastaavasti yli 50-vuotiaiden osuus on kasvanut 2 %:lla. 76 % henkilöstöstä on täyttänyt 40 vuotta ja 41 % viettänyt 50- vuotispäiväänsä vuoden 2007 loppuun mennessä. Teknisten palveluiden työntekijät ovat merkittävästi muita vanhempia, 70 % yli 50 -vuotiaita. Nuorinta henkilöstö on JAKK:ssa ja palvelutoiminnoissa. Yli 60 -vuotiaita on töissä 47 hlöä eli 7 % vakituisista. Kunnan vakituisen henkilöstön keski-ikä on 47,6 vuotta. Vuonna 2005 keski-ikä oli 46,36 ja vuonna 2006 se oli 46,81 vuotta eli vuoden aikana keski-ikä on noussut enemmän kuin aikaisempina vuosina. Keski-ikä, jossa JAKK mukana on 46,42 vuotta. JAKK:n työntekijöiden keski-ikä on 43,53 vuotta, vuonna 2006 se oli 43,10 vuotta. Vakituisen henkilöstön ikäjakauma v Suurin ikäryhmä vakituisista on 51-vuotiaat (27 hlöä)

10 POISSAOLOT Poissaolot sisältävät vuosilomat, sairauspoissaolot ml. tapaturmat, lapsen syntymään ja hoitoon liittyvät poissaolot, palkalliset ja palkattomat vapaat, lomautukset jne. Poissaolot kerätään kalenterivuosittain. Tässä on tarkasteltu ainoastaan vakituisen henkilöstön poissaoloja. Niitä on tarkasteltu toimialakohtaisesti, päivinä ja henkilömäärinä. 10

11 Jalasjärven kunta Poissaolot VAKITUISEN HENKILÖSTÖN POISSAOLOT 2007 Palkattomat Äitiys-/ Muut 2007 Vuosiloma Sairausloma vapaat hoitovapaa poissaolot YHTEENSÄ Toimialat hlö tpv hlö kpv hlö kpv hlö kpv hlö kpv hlö kpv Palvelutoiminnot ,0 % 22,9 % 12,0 % 9,4 % 17,7 % Terveys ,4 % 26,1 % 14,2 % 18,4 % 3,9 % Sosiaali ,7 % 26,9 % 12,7 % 15,2 % 11,5 % Opetus ja vapaa aika (ei sis. opettajien vuosilomia) 17,6 % 18,0 % 31,0 % 27,1 % 6,4 % Tekniikka ,3 % 37,2 % 3,2 % 0,06 % 16,3 % Kunta yhteensä ,8 % 25,6 % 14,0 % 14,3 % 11,3 % JAKK ,7 % 13,4 % 8,3 % 13,1 % 2,5 % YHTEENSÄ % osuus 40,5 % 23,1 % 12,9 % 14,1 % 9,5 % % osuus % 24 % 11 % 16 % 10 % hlö = poissaolleiden henkilöiden lukumäärää kpv = kalenteripäivää tpv =työpäivää Taulukossa on eriteltyinä vuoden 2007 poissaolot ja vertailutiedot esitetty vuoden 2006 poissaoloista summatasolla. Luvut ovat kokonaismääriä eikä poissaolojen pituuksia henkilöä kohti ole eritelty. Taulukkoa luettaessa on huomioitava, että vuosilomat muodostavat ison osan kaikista poissaoloista. Vuosilomaa on keskimäärin 47 kalenteripäivää työntekijää kohti, mutta tässä esitetyt luvut ovat pelkästään vuosilomaoikeuspäiviä. Palkattomat vapaat sisältävät palkattoman vuorotteluvapaan (14 hlöä, 1910 kpv), kuntoutuksen (25 hlö, 273kpv), yksityisasiat (118, 3657) sekä toisen viran hoidot (5 hlöä, 557 kpv). Äitiysloma/hoitovapaa sis. äitiys-/isyyslomat (28 hlöä, 3022 kpv) lisäksi hoitovapaat (23, 3782) ja tilapäiset hoitovapaat (lapsi alle 10-vuotta (58, 192)). Muut poissaolot sis. työtapaturmat (23, 1331), lomarahavapaat (12, 255), opintovapaat (7, 1154), määräaik. kuntoutustuet (32, 2218)sekä oppisopimuskoulutuksen (1, 23). HENKILÖSTÖN POISSAOLOT TOIMIALOITTAIN Tekniikka 7 % Opetus ja vapaa aika 9 % JAKK 20 % Palvelutoiminnot 21 % Terveys 19 % Suurin poissaolojen aiheuttaja on sairaus, 39 % kaikista poissaoloista, kun vuosilomia ei huomioida. Sosiaali 24 % 11

12 Jalasjärven kunta Poissaolot Oikealla on kuvio, jossa on vakituisen henkilöstön kaikkien poissaolojen jakauma prosentteina. Alla on toimialakohtaiset poissaolot samanlaisina kuvioina. Kuviosta voidaan todeta toimialakohtaiset erot verrattuna koko henkilöstön keskiarvoon. Esimerkiksi tekniikan ja JAKK:n vuosilomien osuus on keskiarvoa suurempi eli kaikkien muiden poissaolojen osuus on pienempi. Tekniikan sairauspoissaolot ovat 37 % kaikista poissaoloista, kun vastaava luku koko kunnassa on 23%. Keskiarvoa suuremmat sairaspoissaolot on myös sosiaali- ja terveys-toimessa. Muiden toimialojen sairauspoissaolot ovat keskiarvoa pienemmät. Opetustoimen kuvio on vääristynyt sen vuoksi, koska opettajilla ei ole vuosilomaoikeuspäiviä. Tämän vuoksi vuosilomien %-osuus on huomattavasti pienempi, ja siksi sairaslomien osuus vaikuttaa suuremmalta. VAKITUISEN HENKILÖSTÖN POISSAOLOPÄIVIEN JAKAUMA Äitiys-/ hoitovapaa 14,1% Palkattomat vapaat 12,9 % Muut poissaolot 9,5 % Sairausloma 23,1 Vuosiloma 40,5 % HALLINTO Äitiys-/ hoitovapaa 9,4 % Palkattomat vapaat 12,0 % Muut poissaolot 17,7 % Sairausloma 22,9% Vuosiloma 38,0 % TERVEYS Äitiys-/ hoitovapaa 18,4 % Palkattomat vapaat 14,2 % Muut poissaolot 3,9 % Sairausloma 26,1 % Vuosiloma 37,4 % SOSIAALI Äitiys-/ hoitovapaa 15,2 % Palkattomat vapaat 12,7 % Muut poissaolot 11,5 % Vuosiloma 33,7 % Sairausloma 26,9 % OPETUS JA VAPAA-AIKA Äitiys-/ hoitovapaa 27,1 % Palkattomat vapaat 31,0 % Muut poissaolot 6,4 % Vuosiloma 17,6 % Sairausloma 18,0 % TEKNIIKKA Äitiys-/ hoitovapaa 0,1 % Palkattomat vapaat 3,2 % Sairausloma 37,2 % Muut poissaolot 16,3 % Vuosiloma 43,3 % JAKK Äitiys-/ hoitovapaa 13,1 % Palkattomat vapaat 8,3 % Sairausloma 13,4% Muut poissaolot 2,5 % Vuosiloma 62,7 % 12

13 Jalasjärven kunta Poissaolot VAKITUISEN HENKILÖSTÖN SAIRAUSLOMAT VUOSINA Toimialat poissa hlö Vuosi koko hlöstö kpv kpv kpv kpv kpv kpv Palvelutoiminnot Terveyspalvelut Sosiaalipalvelut Opetus- ja vapaa-aikapalvelut Tekniset palvelut Kunta yhteensä JAKK Yhteensä Sairauspäivien määrä on noussut 256 ######### päivällä verrattuna vuoteen Suhteutettuna ######### vakituisen henkilöstön lukumäärään ######### sairauspoissaolot ovat kuitenkin ######### vähentyneet. ######### Yksittäisten ######### henkilöiden pitkät poissaolot vaikuttavat toimialakohtaisten poissaolopäivien kehitykseen. Pitkät sairauslomat johtavat usein työkyvyttömyyseläkkeelle tai määräaikaiselle kuntoutustuelle. Tekniikka 11,7 % Opetus ja vapaaaika 6,9 % 2000 Sairauspoissaolojen jakauma toimialoittain 2007 JAKK 11,8 % Palvelu 21,0 % Terveys 21,1 % Reilu kolmasosa kunnan vakituisesta henkilökunnasta eli 260 henkilöä ei ole ollut päivääkään poissa sairauden takia kuluneen vuoden aikana. Ei päivääkään poissa sairauden takia (JAKK mukana v.2006 lähtien) Sosiaali 27,6 % Palvelu Terveys Sosiaali Opetus ja vapaa Teknikka Aikuiskoulutus Vuonna 2007 kunnan henkilöstöstä 62 % oli jonkin pituisella sairauslomalla

14 Jalasjärven kunta Poissaolot VAKITUISEN HENKILÖSTÖN SAIRAUSLOMAT VUOSINA / henkilö kpv Toimialat Vuosi 2007 Vuosi koko hlöstö kpv kpv/ hlö koko hlöstö kpv kpv/ hlö kpv/ hlö kpv/ hlö Palvelutoiminnot , ,5 20,3 14,6 Terveyspalvelut , ,8 24,4 29,5 Sosiaalipalvelut , ,4 23,8 21,8 Opetus- ja vapaa-aikapalvelut , ,5 18,2 10,1 Tekniset palvelut , ,0 17,6 19,8 Kunta yhteensä , ,7 21,4 19,1 JAKK , ,9 11,7 7,8 Yhteensä , ,5 19,5 17,4 kpv=kalenteripäivä Sairauspoissaolot kalenteripäivää/hlö 35,0 30,0 25,0 20,0 15,0 10,0 5,0 0,0 Palvelu Terveys Sosiaali Opetus ja vapaa-aika Tekniikka JAKK Vakituisen henkilöstön sairauslomat vuonna 2007 ovat vähentyneet edelliseen vuoteen verrattuna vajaalla yhdellä päivällä, jo kolmas vuosi peräkkäin, jolloin sairauslomat ovat vähentyneet. Vuonna 2007 sairauspoissaolot ovat kasvaneet eniten teknisissä palveluissa ja sosiaalipalveluissa. Teknisissä palveluissa poissaolopäiviä kertyi 28,6 kalenteripäivää vakituista työntekijää kohden. Vastaava luku oli sosiaalipalveluissa 26. Vuoden 2007 sairauspoissaolot ovat vähentyneet edellisestä vuodesta. Eniten laskua sairauspoissaoloissa oli tapahtunut opetus-ja vapaa-aikapalveluissa (4 kalenteripäivää/vakituinen työntekijä). Myös palvelutoiminnoissa tapahtui vähennystä 3,6 päivää. JAKK:ssa sairauspoissaolot olivat kaikkein pienimmät kunnan toimialoista. 14

15 Jalasjärven kunta p Poissaolot VAKITUISEN HENKILÖSTÖN SAIRAUSLOMAT VUOSINA KOKO HENKILÖSTÖÄ KOHTI Sairauspoissaolot ovat lisääntyneet vuonna 2007 sosiaalipalveluissa (355 kpv) ja teknisissä palveluissa (562 kpv), jonka osalta on huomioitava teknisten palvelujen laajentuminen. Sen sijaan sairauspoissaolot ovat vähentyneet terveyspalveluissa jo kolmena vuotena peräkkäin. Nyt vähennys on 245 kpv vakituisen henkilöstön osalta. Eniten vähennystä on tapahtunut opetus ja vapaa-aikatoimessa (510 kpv). JAKK:n sairauspoissaolot ovat lisääntyneet 337 kalenteripäivää, mutta suhteutettuna henkilökunnan kasvuun määrä on pysynyt suurin piirtein ennallaan. SAIRAUSPOISSAOLOJEN JAKAUMA KOKO HENKILÖSTÖÄ KOHTI TOIMIALOITTAIN 2007 Tekniikka 25 % Opetus ja vapaaaika 8 % JAKK 6 % Sosiaali 23 % Palvelu 18 % Terveys 20 % Kaaviosta voidaan nähdä sairauspoissaolot toimialoittain jaettuna. Poissaolot on suhteutettu koko vakituisen henkilöstön määrään. Vähiten sairauspoissaoloja koko vakituiseen henkilöstöön suhteutettuna on JAKK:ssa ja eniten teknisissä palveluissa sekä sosiaalipalveluissa. Alla olevasta kaaviosta voidaan nähdä sairauspoissaolojen olleen suurimmat vuonna 2002 ja Molempina vuosina 19,5 kpv jokaista vakituista työntekijää kohden. Vuonna 2007 poissaolot sairauden vuoksi ovat vähentyneet 16,6 kalenteripäivään. Vastaavat luvut olivat vuonna ,5 kpv vuonna 2004 se oli 17,4 kpv, vuonna ,3 kpv sekä vuonna 2001 luku oli 18,5 kpv. SAIRAUSPOISSAOLOT Kalenteripäivää / hlö Vuonna 2007 kunnan vakituisen henkilöstön sairauslomat olivat 16,6 kpv/hlö 15

16 Jalasjärven kunta Poissaolot VAKITUISEN HENKILÖSTÖN SAIRAUSLOMAT 2007 KESTOLTAAN 1-3 PÄIVÄÄ Toimialat 2007 poissa hlö 2007 koko hlöstö 2007 kpv 2007 pv/hlö 2006 kpv 2006 pv/hlö Palvelutoiminnot , ,1 Terveyspalvelut , ,9 Sosiaalipalvelut , ,2 Opetus- ja vapaa-aikapalvelut , ,9 Tekniset palvelut ,9 34 0,9 Kunta yhteensä , ,5 JAKK , ,4 Yhteensä , ,4 SAIRAUSLOMAPÄIVÄT YHTEENSÄ 1-3 päivää 8,4 % Muut sairauslomapäivät 91,6 % Viereisestä kaaviosta voidaan nähdä, että 1-3 päivän pituiset sairauspoissaolot ovat 8 % kaikista sairauspoissaoloista. Kaikista sairauspoissaoloista oli näin 92 % yli 3 päivän poissaoloja. Pitkien ja lyhyiden sairaslomien suhde on pysynyt ennallaan viime vuoteen verrattuna. Lyhyet sairaslomat ovat lisääntyneet eniten sosiaalitoimessa sekä teknisessä toimessa. Vuonna 2005 lyhyitä sairauspoissaoloja oli 7 % kaikista sairaslomista. Kunnan peruspalvelutoiminnoissa maksettiin vuonna 2007 sairausajan palkkoja euroa, joka on 3,3 % koko palkkasummasta. Vuonna 2006 maksettiin euroa sairauspoissaolojen johdosta palkkaa. JAKK:ssa maksettiin sairausajan palkkaa euroa ja se on 1,3 % koko JAKK:n palkkasummasta. Vuonna 2007 vakituisesta henkilöstöstä 47 % oli 1-3 päivän sairauslomalla. Sairauspoissaolon kustannuksissa ei ole otettu huomioon sitä seikkaa, että monessa tapauksessa tulee lisäksi vielä sijaiskustannukset. 16

17 ELÄKÖITYMINEN Eläköityminen kertoo, paljonko henkilöstöä jää ja on jäämässä eläkkeelle. Eläkkeiden seurannalla pystytään tarkastelemaan paljonko tarvitaan korvaavaa henkilöstörekrytointia. Keskimääräinen eläkkeellesiirtymisiän tavoitetaso tulisi olla lähellä normaalia eläkeikää. Eläkkeelle jäämistä on tarkasteltu eri eläkelajien mukaisesti 5 vuoden tiedoilla. Lisäksi laskettiin eläkkeelle siirtyneiden keski-ikä vanhuuseläkkeelle ja työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneissä. Ohessa on myös arvio vanhuuseläkeiän saavuttavista vuoteen 2016 saakka. 17

18 Jalasjärven kunta Eläköityminen PALVELUKSESTA ELÄKKEELLE SIIRTYNEET Eläkelaji Kunta Jakk Vanhuuseläke Varhennettu vanhuuseläke Työkyvyttömyyseläke Osatyökyvyttömyyseläke Kuntoutustuki Yksilöllinen varhaiseläke Työttömyyseläke Eläkeelle siirtyneet Osa-aikaeläke Kaikki yhteensä Kokoaikaiselle eläkkeelle jääminen on lisääntynyt vuosittain. Vuoden 1999 jälkeen osa-aikaeläkkeelle on jäänyt jo 35 työntekijää. Vuonna 2007 vanhuuseläkkeelle siirtyi 7 henkilöä, määrä pieneni yhdellä henkilöllä kahteen edelliseen vuoteen verrattuna. Eläkkeelle siirtyneiden osuus vuonna 2007 on 2,8 % vakituisesta henkilöstöstä. Vuonna 2007 Jalasjärven kunnasta jäi kokoaikaiselle eläkkeelle 15 henkilöä. Eläkkeelle jääneiden määrä Eläkkeelle siirtyneet Kaikki eläkkeet yhteensä Osa-aikaeläkkeelle siirtyminen on ollut suosittua vuosina Tämä näkyy kaikkien eläkkeiden määrässä. Vuonna 2004 osa-aikaeläkkeelle siirtyi 1 henkilö, ja vuonna 2005 osa-aikaeläkkeelle ei siirtynyt yhtäkään. Vuonna 2007 osa-aikaeläkkeen aloitti 4 henkilöä, yksi enemmän kuin edellisenä vuotena. 18

19 Jalasjärven kunta Eläköityminen ELÄKKEELLE SIIRTYNEIDEN KESKI-IKÄ * Eläkelaji Kunta Jakk Vanhuus Työkyvyttömyys Kaikkien keski-ikä *jakk mukana luvuissa vuodesta 2007 alkaen Vanhuuseläkkeelle siirtyneiden keski-ikä laski kahdella vuodella verrattuna vuoteen 2006, koska eläkkeelle siirtyi alempaan ammatilliseen eläkeikään oikeutettuja henkilöitä. Työkyvyttömyyseläkkeelle jääneiden keski-ikä nousi edelliseen vuoteen verrattuna yhdellä vuodella ja on nyt 57 vuotta. Kuntien eläkevakuutuksen tekemien eläkepäätösten perusteella vanhuuseläkkeelle siirryttiin Suomessa keskimäärin 62,8 vuoden ikäisenä ja se on 0,3 vuotta enemmän kuin vuonna Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden keski-ikä oli 57,1 vuotta. Vuonna 2007 eläkkeelle jääneiden keski-ikä oli 59 vuotta. Eläkkeelle siirtyneiden keski-ikä Vanhuus Työkyvyttömyys Kaikki

20 Jalasjärven kunta Eläköityminen VANHUUSELÄKEIÄN TÄYTTÄVÄT VUOTEEN 2016 MENNESSÄ Toimialat Yhteensä Palvelutoiminnot Terveyspalvelut Sosiaalipalvelut Opetus- ja vapaa-aikapalvelut Tekniset palvelut Kunta yhteensä JAKK Kaikki yhteensä Taulukossa on arvioitu eläkkeelle siirtymisvuodet sekä Kuntien eläkevakuutuksen että Valtiokonttorin osalta. Vuoden 2005 alusta on tullut voimaan eläkeuudistus, jonka vuoksi palkansaaja voi siirtyä vanhuuseläkkeelle valitsemanaan ajankohtana ikävuosien välillä VANHUUSELÄKEIÄN TÄYTTÄVÄT VUOTEEN Eläkeuudistuksen tarkoituksena on eläkkeelle siirtymisiän myöhentäminen 2-3 vuodella. Työssä jatkamista yli henkilökohtaisen eläkeiän kannustetaan suuremmalla eläkekarttumalla, ja muutama työntekijä on käyttänytkin jo tätä mahdollisuutta. Palvelu Vanhuuseläkeiän täyttävien työntekijöiden Terveys määrä lisääntyy vuosi vuodelta seuraavan 9 Sosiaali vuoden aikana. Eläkkeelle tulee siirtymään 22 Opetus- ja vapaa-aika % vakituisesta henkilöstöstä tarkastelujakson Tekniikka aikana. Eniten eläkeiän saavuttavia on Aikuiskoulutus sosiaalipalveluissa, jossa 37 (30 % vakituisista) työntekijää Opettajat saavuttaa eläkeiän vuoteen 2016 mennessä ja samana ajanjaksona koko kunnasta jää eläkkeelle 143 henkilöä (21 % vakituisista). ELÄKEIÄN TÄYTTÄVÄT TOIMIALOITTAIN Tekniset palvelut 13 % Opetusja vapaaaikapalvelut 15 % JAKK 12 % Palvelutoiminnot 13 % Sosiaalipalvelut 27 % Terveyspalvelut 20 % Vuosittain vanhuuseläkeiän saavuttaa keskimäärin 16 henkilöä. 20

21 HENKILÖSTÖ- TULOSLASKELMA Henkilöstötuloslaskelma sisältää kaikki henkilöstöön kohdistuvat kulut. Henkilöstökuluja ovat mm. palkat, palkkiot ja henkilöstösivukulut (eläkekulut ja muut kulut). Tarkoituksena on antaa tietoa siitä miten tehokkaasti henkilöstömenoja käytetään. Henkilöstökulut on lajiteltu palkkoihin ja palkkioihin, eläkekuluihin ja muihin henkilöstösivukuluihin. Tietoja on usean vuoden ajalta eli vuosien 2003, 2004, 2005, 2006 ja 2007, jonka menot on eritelty tarkemmin. 21

22 Jalasjärven kunta Henkilöstötuloslaskelma HENKILÖSTÖTULOSLASKELMA Palkat ja Palkkiot $1,000 Muutos% $1,000 $1, Palkat ja palkkiot 25, ,853 22,489 21,121 Peruspalvelutoiminnan palkat ja palkkiot 17, ,460 17,257 16,468 Kokouspalkkiot Vakituiset kuukausipalkat 10, ,792 9,594 9,002 Tilapäiset palkat Kouluhenkilöstö (työsuht) Erilliskorvaukset 1, ,146 1,132 1,193 Sijaiset 2, ,005 2,007 1,874 Tuntipalkat Palkkiot Opetus, vakituiset 2, ,698 2,642 2,631 Taloudenhoitajan vuosipalkka Luontoisedut Työllistettävien palkat Jaksotetut palkat Henk.korvaukset JAKK:n palkat ja palkkiot 7, ,393 5,232 4,653 Opettajien palkat (JAKK) 2, ,126 1,848 1,727 Opettajien suunnittelupalkat (JAKK) Muut palkat (JAKK) 3, ,722 2,249 1,765 Laskennall.loma (JAKK) 1, , Luottamusmiespalkkio (JAKK) Kokouspalkkio (JAKK) Sair.vak.-ja tapaturmakor (JAKK) Eläkekulut 5, ,118 5,285 4,690 Kvtel-maksut 3, ,156 3,068 2,931 Kvtel-maksut (JAKK) 1, ,254 1,150 1,034 Vel-maksut Muut työeläkemaksut Muut henkilöstösivukulut 1, ,844 1,843 1,576 Sotumaksut (JAKK) Sosiaaliturvamaksu Henk.vakuutusmaksut (JAKK) Työttömyysvakuutusmaksu Muut sosiaalivak.maksut Jaksotettujen lomap.sivukulut Yhteensä 32, ,815 29,617 27,387 Muutos-% 6.89% 4.04% 8.14% 27.61% Koko kunnan henkilöstömenot kasvoivat vuonna 2007 lähes 7 %. Palkkojen ja palkkioiden osuus henkilöstömenoista on n. 77 %, eläkemenojen 17 % ja muiden henkilöstökulujen 6 %. JAKK:n osuus palkoista ja palkkioista on 30 %. Vuonna 2007 henkilöstökulujen osuus kunnan kokonaismenoista oli 44 % (käyttötalouden kuluista 51 %) 22

23 Jalasjärven kunta Henkilöstötuloslaskelma HENKILÖSTÖKULUT TARKEMMIN HENKILÖSTÖKULUT Henkilöstökulut ovat kasvaneet vuosittain, vuonna 2007 kasvu lisääntyi edellisen vuoden kasvuun verrattuna. Prosentuaalisesti henkilöstökulut ovat kasvaneet vuoteen 2006 verrattuna noin 7 %. Kahdesta seuraavasta taulukosta nähdään henkilöstökulujen kasvu kunnan peruspalvelutoiminnan sekä JAKK:n palkoissa ja palkkioissa. Koko henkilöstön määrä on kasvanut vajaalla 6 % vuodesta 2006 vuoteen PERUSPALVELUTOIMINNAN PALAKAT JA PALKKIOT Peruspalvelutoiminnan palkat ja palkkiot ilman sivukulujen vaikutusta ovat nousseet vuodesta 2006 vuoteen 2007 vajaalla 1,5 %. Vuodesta 2005 vuoteen 2006 nousua palkkakustannuksissa oli 1 % peruspalvelutoiminnan osalta ja sitä aikaisempana vuotena kasvua oli vajaa 5 %, joten kasvu on hidastunut huomattavasti ja vaikuttaa vakiintuneen reilun yhden prosenttiyksikön tasolle. Vuoden 2004 kasvuun vaikuttaa lomatoimen laajentuminen JAKK:N PALKAT JA PALKKIOT JAKK:n palkat ja palkkiot ovat nousseet vuodesta 2006 vuoteen 2007 yli 19 %. Kahtena edellisenä vuotena kasvua on ollut yli 22 %. Kasvua oli noin 12,5 % vuodesta 2003 vuoteen Vuodesta 2003 vuoteen 2007 JAKK:n vakituisen henkilökunnan määrä on 2,5-kertaistunut.

24 TYÖTERVEYSHUOLTO Organisaation velvollisuus on järjestää työntekijöilleen ennalta ehkäisevää työterveyshuoltoa. Se sisältää yleensä työpaikkaselvitykset, terveystarkastukset ja terveyden vaaroista tiedottamisen. Lisäksi voidaan järjestää sairaanhoitoa ja erikoislääkäripalveluja Jalasjärven kunta tarjoaa työntekijöilleen sairaanhoitopalveluja. Tässä on taulukoitu työntekijöihin sekä työympäristöön ja työyhteisöön liittyvä toiminta. Lisäksi on ilmoitettu työterveyshuollon kustannukset. 24

25 Jalasjärven kunta Työterveyshuolto TYÖTERVEYSHUOLLON TOIMINTA VUONNA 2007 (korvausluokat I ja II) Voimavarat Työntekijään kohdistunut toiminta Terveystarkastukset (kpl) Käynnit vastaanotolla (kpl) Työympäristöön ja työyhteisöön kohdistunut toiminta Työpaikkaselvitykset (t) Tietojen antaminen ja ohjaus (t) Terveydenhuollon ammattihenkilöt Asiantuntijat Lääkärit ,3 1,55 Terveydenhoitajat ,5 9 Fysioterapeutit ,8 Erikoislääkärit Psykologi 1-40,8 4 Tutkimukset Muut asiantuntijat Tutkimukset (kpl) lk I lk II Laboratorio Radiologia Työterveyshuolto Jalasjärven kunnan henkilöstölle tarjoavat työterveydenhuollon palveluita Jalasjärven terveyskeskuksen lisäksi Seinäjoen seudun terveyskuntayhtymä, Tullinkulman työterveys (JAKK, Tampere), Jyväskylän Seudun Työterveys (JAKK, Jyväskylä), Septum Lääkäriasema Oy (JAKK, Turku), Vaasan aluetyöterveys (JAKK, Vaasa), Oulun työterveys (JAKK, Oulu) sekä Medivire Työterveyspalvelut Oy (JAKK, Vantaa). Jalasjärven kunta on järjestänyt vuodesta 2001 alkaen työntekijöilleen yleislääkäritasoisen sairaanhoidon ja siihen liittyvät laboratoriossa tehtävät perustutkimukset ja röntgentutkimukset. Sairaanhoitosopimuksen piirissä on vakituinen henkilöstö ja pitkäaikaiset sijaiset. Työterveyshuollon kustannukset olivat vuonna 2007 yhteensä ,32 euroa. Kustannukset jakautuivat korvausluokittain seuraavasti: lk I lk II Kunta , ,40 Jakk , ,91 Yhteensä , ,31 YHTEENSÄ ,32 Työterveyshuollon kustannukset olivat 194,66 / työntekijä, josta Kela korvaa kunnalle 97,33 / työntekijä. Kela-korvaus ,66 Työterveyshuollon kustannuksista saadaan työnantajan kela-korvauksia puolet eli vuodelta 2007 yhteensä ,66 euroa. 25

26 TYKYTOIMINTA Työkykyä ylläpidetään yleisesti henkilöstön virkistys- ja harrastustoiminnalla. Työyhteisökyselyt ovat yleistyneet organisaatioiden henkilöstön hyvinvoinnin kartoittamisen välineinä. Kyselyllä voidaan selvittää mm. työn sisältöä, organisointia, työolosuhteita sekä työilmapiiriä koskevia kysymyksiä. Jalasjärven työyhteisökysely toteutettiin marraskuussa Tässä on selvitetty vuoden 2007 tykytoimintaa. 26

27 Jalasjärven kunta Tyky-toiminta TYKYTOIMINTA Jalasjärven kunnan henkilökunnan virkistystoimintaan oli vuonna 2007 varattu yhteensä euron määräraha. Tästä euroa oli JAKK:n budjetissa ja euroa emokunnan budjetissa. Määrärahan käyttämisestä ja kohdentamisesta työkykyä ylläpitävään toimintaan päättää ao. toimintayksikön henkilöstöneuvosto. Lisäksi kunnan henkilöstölle on maksettu ilmainen kuntosalikäyttö Koskueella ja kuplalla sekä Jalasjärven uimahallin ilmainen käyttö. JAKK:n henkilöstöä on kannustettu käyttämään eri paikkakuntien uimahalleja, kuntosaleja sekä liikuntasaleja. Myös yhteiset kuntoilutempaukset ovat olleet suosittuja. Eri osastot ja työyhteisöt ovat vuoden aikana järjestäneet omia tyky- ja virkistystilaisuuksia, joiden tavoitteena on ollut ko. työyhteisön toimivuuden parantaminen. Aktiiviset työyhteisöt ovat järjestäneet erilaisia tapahtumia yhdessä. Työnohjausta on ollut erityisesti terveystoimen ja sosiaalitoimen palveluissa. Ohessa on kuvio, joka kuvaa työkykytoimintaa (tyky-tetra). Työntekijä Työ ja työolot Työyhteisö ja -organisaatio Ammatillinen osaaminen 27

28 YHTEISTOIMINTA Jalasjärven kunnan yhteistoimintasopimus allekirjoitettiin tammikuussa Yhteistoimintamenettelyn tarkoituksena on kunnallisen palvelutuotannon tuloksellisuuden edistäminen ja henkilöstön työelämän laadun parantaminen antamalla henkilöstölle vaikutusmahdollisuuksia omaa työtään ja työyhteisöään koskevien päätösten valmisteluun. Jalasjärven kunnan ensimmäinen yhteistoimintasopimus allekirjoitettiin

29 Jalasjärven kunta Yhteistoiminta YHTEISTOIMINTA Jalasjärven kunnan ensimmäinen yhteistoimintasopimus allekirjoitettiin Yhteistyöryhmään valittiin 14 jäsentä. Kuntatyönantajaa ovat ryhmässä edustaneet kunnanjohtaja Esko Kalevi Juntunen, kunnanvaltuuston 2. varapuheenjohtaja Reijo Asunmaa, kunnanhallituksen 1. varapuheenjohtaja Taisto Petäys, kunnanhallituksen 2. varapuheenjohtaja Martti Alkula sekä talousjohtaja Eija Heikkilä. Työntekijäjärjestöjen edustajina ovat yhteistyöryhmässä olleet seuraavat henkilöt: Sulo Kuopusjärvi KTN:stä, Paula Kotirinta ja Marko Kattelus, JUKO:sta, Johanna Vaissalo ja Anna-Liisa Römpötti JYTY:stä, Sakari Männistö ja Marja-Leena Kytölä JHL:stä ja Lea Vainionpää TNJ:stä. Mauno Syngelmä on ollut yhteistyöryhmässä työsuojelutoimikunnan edustajana. Yhteistyöryhmän puheenjohtajana on toiminut Sulo Kuopusjärvi ja varapuheenjohtajana Esko Kalevi Juntunen ja sihteerinä Eija Heikkilä. Yhteistyöryhmä kokoontui vuoden aikana 8 kertaa. Toimintavuonna käsiteltiin monia asioita. Erityisesti Paras-hankkeen mukanaan tuoma JIK-terveyspalvelujen sekä vanhuspalvelujen yhteistyö Ilmajoen ja Kurikan (ml. Jurva) kanssa oli esillä jokaisessa kokouksessa. Yhteistyöryhmä kävi lokakuussa omassa kehittämisseminaarissa Jyväskylässä ja sai kuulla Jyväskylän seudun terveys- ja erityisliikunnan TERLI hankkeesta projektipäällikkö Elina Hasaselta. Yhteistyöryhmän mukana oli myös oman terveydenedistämishankkeen liikunnanohjaaja Antti Mäkelä. Henkilökuntaneuvostossa virkistystoiminnan parissa ovat toimineet Lea Vainionpää (kokoonkutsuja), Ulla Korpi, Seija Ranto, Pipsa Saarteinen ja Reijo Asunmaa. Henkilökuntaneuvosto päättää ns. virkistysmäärärahan käytöstä. 29