VAPO OY Läntisen Suomen turvetuotannon vesistötarkkailu vuonna 2015 Keski-Suomen ELY-keskuksen alueella

Transkriptio

1 VESISTÖTARKKAILU X VAPO OY Läntisen Suomen turvetuotannon vesistötarkkailu vuonna 2015 Keski-Suomen ELY-keskuksen alueella

2 2

3 Vapo Oy, Keski-Suomen turvetuotannon vesistötarkkailun vuosiyhteenveto Sisältö 1 JOHDANTO TURVETUOTANNON KÄSITTEITÄ JA TERMINOLOGIAA Veden laatuun liittyviä muuttujia Turvetuotannon käsitteitä SÄÄTILA TARKASTELUALUEELLA Lämpötila Sadanta Lumitilanne TURVETUOTANNON PÄÄSTÖ- JA VAIKUTUSTARKKAILUJEN TOTEUTUS Yleistä Vesistötarkkailun näytteenotto Vesinäytteiden analysointi TURVETUOTANNON KUORMITUS VUONNA Tuotantoalueet Ominaiskuormitussuot vuonna Tarkkailusoiden ominaiskuormitusluvut Yleistä Kokonaiskuormitus VESISTÖTARKKAILUT VUONNA Yleistä Vapo Oy:n turvetuotannon vesistötarkkailu Keski-Suomen ELY-keskuksen alueella vuonna KYMIJOEN VESISTÖALUE Viitasaaren reitti Vehkaneva (Kinnula) Voimäensuo (Karstula) Veteläneva (Kivijärvi) Isoneva (Kivijärvi) Heinäsuo, Ihkajansuo ja Kolkunsuo (Viitasaari) Pyytneva (Pihtipudas) Purontausneva ja Oriräme (Pihtipudas) Kanasensuo (Pihtipudas) Talkkunasuo (Pihtipudas) Saarijärven reitti Suurensuonneva (Karstula) Hietamansuo (Äänekoski) Pirtti-Peurusuo (Multia) Mätässuo (Saarijärvi)... 41

4 Pajumäensuo-Rajasuo (Saarijärvi) Mahasuo (Saarijärvi) Ahvenlamminsuo, Raatteikonsuo, Saarekeneva (Saarijärvi) Peuralinnanneva (Kyyjärvi) Savonneva lohkot 1-4 (Kyyjärvi) Suoniemensuo ja Martinsuo (Karstula) Kaijansuo (Karstula/Soini) Savonneva (Karstula/Soini/Alajärvi) Puntarisuo, Konttisuo ja Juuvinsuo (Soini/Karstula) Heposuot (Karstula, Soini) Pirttiahonsuo (Karstula) Tynnörsuo (Karstula) Sammakkoneva (Karstula) Suljetunneva (Saarijärvi) Leppäveden-Kynsiveden alue Kivisensuo (Hankasalmi) Läyniönsuo (Hankasalmi) Tervasuo (Hankasalmi) Suur-Päijänteen alue Haapasuo (Joutsa) Kailasuo (Joutsa) Valkeissuo (Petäjävesi) Jämsän reitti Palosuo-Kurkisuo (Petäjävesi/Jyväskylä) Ukonmurronsuo (Keuruu/Petäjävesi) Umpilamminsuo (Petäjävesi) Lapsukansuo (Multia/Petäjävesi) Pohjansuo (Jämsä/Jämsänkoski) Sysmän reitti Höystösensuo (Joutsa) Mäntyharjun reitti Havusuo-Pajusuo (Joutsa) Mesiänsuo (Joutsa) Jokipolvensuo-Rääsysuo (Joutsa) Rautalammen reitti Vehkasuo (Viitasaari) KOKEMÄENJOEN VESISTÖALUE Keuruun reitti Permisuo (Keuruu/Vilppula) Hirvisuo (Multia) Lehtosuo (Keuruu) Heposuo (Keuruu/Multia) Pihlajaveden reitti Riihi-Peuraneva (Ähtäri/Keuruu) Kalmuneva (Keuruu) YHTEENVETO

5 Liitteet 5 Liite 1 Liite 2 Vapon Läntisen Suomen turvetuotannon vesistötarkkailun analyysitulokset vuonna 2015 Keski-Suomen ELY-keskuksen alueella Keski-Suomen ELY-keskuksen alueella sijaitsevat Vapo Oy:n tarkkailusuot vuonna 2015 Pöyry Finland Oy Jorma Keränen (FM) Yhteystiedot Paristotie Kokkola sähköposti: etunimi.sukunimi@poyry.com puh

6 6 1 JOHDANTO Vapo Oy Länsi-Suomen tulosyksikkö yhdisti kesäkuusta 1999 alkaen aiemmin erillistarkkailuna toteutetut turvetuotantoalueiden kuormitus- ja vesistöseurannat yhdeksi laajaksi koko tulosyksikön kattavaksi tarkkailuksi. Länsi-Suomen Vapon turvetuotannon tarkkailuun koottiin Keski-Suomen, Etelä-Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan, Lounais- Suomen, Pirkanmaan ja Hämeen alueella toteutetut turvetuotannon tarkkailut. Vuonna 2015 tarkkailussa noudatettiin Pöyry Finland Oy:n ELYkeskuskohtaisesti laatimia Vapo Oy:n läntisen Suomen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuohjelmia vuosille Vapon Läntisen alueen turvetuotannon vuoden 2015 vesistötarkkailuraportit on jaoteltu siten, että tarkkailualueen ELY-keskukset saavat vain oman alueen turvetuotantoa koskevat raportit. Osa tuotantoalueista kuuluu kuitenkin useampaan kuin yhden ELYkeskuksen alueeseen, ja niiltä osin tarkkailutulokset sisältyvät kaikkien asianomaisten ELY-keskuksien vesistöraportteihin. Vesistöraporttiin sisältyvä päästötarkkailuosio sisältää koko Vapon Länsi-Suomen yksikön tuloksien koosteita, jotka ovat yhteiset kaikilla ELY-keskuksilla. Vuonna 2015 Keski-Suomen ELY-keskuksen alueella oli 61 tuotantoalueella 142 vesistöhavaintopaikkaa. Vesistöhavaintopaikkojen vedenlaatua tarkastellaan vuoden 2015 ja mahdollisten aiempien vuosien analyysituloksien perusteella. Vesistötarkkailutuloksien ja turvetuotannon päästötarkkailutuloksien perusteella arvioidaan kuivatusvesien vesistövaikutuksia. 2 TURVETUOTANNON KÄSITTEITÄ JA TERMINOLOGIAA Turvetuotannon vesistövaikutusten selvittäminen muodostaa oman selkeän osakokonaisuuden vesistötutkimuksen laajassa kentässä. Turvetuotannolla on käytössään erilaisia vesiensuojeluratkaisuja perustason laskeutusaltaista monimutkaisempiin kemiallisiin saostusjärjestelmiin. Turvetuotannon vesiensuojeluratkaisuiksi on pyritty löytämään yksinkertaisia ja varmatoimisia menetelmiä, jotka toimivat hyvin vaihtelevissa olosuhteissa. Turvetuotantoa ja sen ympäristövaikutuksia on tutkittu varsin paljon. Aiheeseen tutustumisen voi aloittaa esimerkiksi muutamista kirjallisuusluetteloon kootuista perusteoksista (Vasander 1998, Rinttilä ym. 1997, Niskanen 1998, Rinttilä ym. 1998, Savolainen ym. 1996, Leiviskä 1993). Soiden tyypityksiin, vesiensuojelujärjestelmiin, käyttö- ja kuormitustarkkailuun jne. liittyy monia yleiskielelle vieraita termejä ja käsitteitä. Seuraavassa on lyhyesti esitelty luettelona turvetuotantoon ja turvetuotannon vesistövaikutusten seuraamiseen liittyvää terminologiaa. 2.1 Veden laatuun liittyviä muuttujia a-klorofylli µg/l Vedessä olevan kasviplanktonin ja levien määrää kuvastaa a-klorofyllipitoisuus. Keskimääräistä pitoisuutta käytetään vesistön rehevyystason arviointiin. Yleisesti käytössä olevan Forsberg & Ryding (1980) luokittelun mukaan alle 3 µg/l pitoisuudet kuvaavat karua vesistöä, pitoisuudet 3 7 µg/l kuvaavat lievää rehevöitymistä, pitoisuudet 7 40 µg/l kuvaavat rehevöitymistä ja yli 40 µg/l pitoisuudet ylirehevyyttä.

7 Fosfori (kok-p) µg/l Kokonaisfosforilla tarkoitetaan veden sisältämän fosforin eri muotojen kokonaismäärää. Fosfori on typen ohella vesien tuotannon ja rehevöitymisen kannalta merkittävä ravinne. Sisävesissä fosfori on yleensä minimiravinne, joten sillä on sisävesistöjen rehevöitymisen kannalta suurempi merkitys kuin typellä. Forsberg & Ryding (1980) luokittelun mukaan alle 15 µg/l pitoisuudet kuvaavat karua vesistöä, pitoisuudet µg/l kuvaavat lievää rehevöitymistä, pitoisuudet µg/l kuvaavat rehevöitymistä ja yli 100 µg/l pitoisuudet ylirehevyyttä. Fosfaattifosfori (PO 4 -P) µg/l Fosfaattifosfori on kokonaisfosforin liuennut, epäorgaaninen osa, joka on jo sellaisenaan leville käyttökelpoisessa muodossa. Veden korkea fosfaattipitoisuus on edellytys runsaiden leväesiintymien syntymiseen. Vesistöjen korkeat fosfaattifosforipitoisuudet kuvastavat yleensä maa- ja metsätalouden lannoitevaikutuksia, sillä turvetuotantoalueilta fosfaattifosforia tulee yleensä hyvin vähän. Typpi (kok-n) µg/l Kokonaistypellä tarkoitetaan veden sisältämää typen kokonaismäärää. Typpi on fosforin ohella vesien rehevöitymisen kannalta tärkeä ravinne. Kokonaistypen pitoisuus on yhteydessä vesistön rehevyystasoon ja Forsberg & Ryding (1980) luokittelun mukaan alle 400 µg/l pitoisuudet kuvaavat karua vesistöä, pitoisuudet µg/l kuvaavat lievää rehevöitymistä, pitoisuudet µg/l kuvaavat rehevöitymistä ja yli 1500 µg/l pitoisuudet ylirehevyyttä. Ammoniumtyppi (NH 4 -N) µg/l Ammonium on typen epäorgaaninen yhdiste. Vesistössä ammoniumtyppi hapettuu nitraatiksi, ja samalla kuluu happea alentaen samalla veden ph-arvoa. Ammoniumtyppi on suoraan leville käyttökelpoisessa muodossa, ja siten pitoisuudet pienenevät levien runsastuessa. Turvetuotannon kuivatusvedet sisältävät typpiyhdisteitä, ja usein ammoniumtypen pitoisuuksien nousu kuvastaa nimenomaan turvetuotannon vaikutuksia. Myös jätevesissä ja karjanlannassa on runsaasti ammoniumtyppeä. Kiintoaine mg/l Kiintoaine on vedessä kulkeutuvaa hiukkasmaista kiinteää orgaanista tai epäorgaanista ainesta. Kiintoaine voi siten koostua mineraalimaa-aineksista (mm. sora, savi, hiekka) tai eloperäisistä aineksista, kuten levistä ja hajoavasta kasvillisuusaineksesta. Turve kuuluu hajoavaan kasvillisuusainekseen. Kiintoaineen kulkeutuminen jokivesissä on luonnollista kiertokulkua, jossa maaperän ainesta kulkeutuu jokiuoman kautta alapuolisiin vesistöihin (eroosio). Virtavesissä kiintoainepitoisuudet ovat jokieroosion vuoksi suuria (usein yli 10 mg/l). Sen sijaan järvissä kiintoainepitoisuudet ovat yleensä pieniä (alle 5 mg/l), sillä virtavesien tuoma kiintoaines laskeutuu nopeasti järven pohjalle. Savimailla vesien kiintoainepitoisuudet ovat hyvin korkeita maaperästä liuenneesta savesta johtuen. Kemiallinen hapenkulutus (COD Mn) mg/l O 2 Kemiallinen hapenkulutus kuvaa veden sisältämien kemiallisesti hapettuvien orgaanisten aineiden määrää eli vedessä olevaa eloperäistä ainetta, mm. humusta ja eloperäistä kiintoainetta. Usein korkeat COD Mn -arvot kuvastavat valuma-alueen suoperäisyyttä, mutta myös jätevedet ja karjanlanta kohottavat vesien COD Mn -arvoja. Suomessa on runsaasti soita, joten meillä vesien COD Mn -arvot ovat korkeita, keskimäärin 15 mg/l. 7

8 Sähkönjohtokyky (ms/m) Sähkönjohtavuus ilmaisee veteen liuenneiden suolojen määrää. Sisävesialueilla sähkönjohtavuutta lisäävät orgaaniset ainekset. Usein sisävesien korkeat sähkönjohtokyvyn arvot liittyvät jätevesiin. Sameus (FTU/FNU) Sameudella tarkoitetaan veden läpinäkyvyyden heikkenemistä, mikä johtuu vedessä olevien partikkelien vaikutuksesta. Tällaisia partikkeleita ovat mm. kasvi- ja eläinplankton sekä erityisesti saviaines, joka voi aiheuttaa voimakkaan samennuksen. Rauta (Fe) µg/l Vesien rautapitoisuus on sähkönjohtokyvyn ja kemiallisen hapenkulutuksen tavoin vesistöalueelle tyypillinen ominaisuus. Sisävesissä rauta on yleensä humukseen sitoutuneena, ja siten suoperäisten vesien rautapitoisuus on usein korkea. Happamuus eli ph-arvo Happamuusaste eli ph kuvaa vedessä olevien vapaiden vetyionien määrää. Luonnontilaisten pintavesien ph-arvo on yleensä lievästi hapan, ph 6 7. Kesäinen järvien voimakas leväkukinta voi nostaa pintaveden ph-arvon selvästi yli ph 7:ään. Humusvedet ovat happamia, ja siten suoperäisillä valuma-alueilla ph-arvot ovat usein alle ph 6:n. Happipitoisuus mg O 2 /l, % -kyll. Happi on tärkein veteen liuenneista kaasuista ja tärkeimpiä kaikista vesiympäristössä esiintyvistä aineista. Happi on osallisena monissa kemiallisissa ja biologisissa reaktioissa. Veden happipitoisuus ilmoitetaan milligrammoina happea litraa kohti tutkittavaa vettä (mg O 2 /l) sekä suhteellisena pitoisuutena, kyllästysprosentteina. Kyllästysprosentilla tarkoitetaan todettua hapen määrää prosentteina siitä määrästä, jonka vesi voisi enintään sisältää. Mitä lämpimämpää vesi on sitä vähemmän se voi sisältää happea. Rehevöitymisen seurauksena vesistöjen pohjalle kertyy enemmän kasvi- ja leväaineista, jotka kuluttavat hajotessaan vesistön happivaroja, ja siten happivajeet yleistyvät lopputalvella. Väriluku mgpt/l Veden väri on monien tekijöiden yhteistulos. Pääasiallinen veden väriä säätelevä tekijä on humuspitoisuus, mutta myös rauta värjää vettä ruskeaksi. Suomessa humuksen antama ruskea väri on luonteenomainen piirre suurimmalle osalle vesistöistä. Vedet ovat kirkkaita, jos väriluku on alle 40 mgpt/l, ja ruskeita, jos väriluku on yli 100 mgpt/l Turvetuotannon käsitteitä Bruttokuormitus Suoalueelta tuleva kokonaiskuormitus, joka koostuu tuotannosta syntyneen kuormituksen sekä alueelta tulevan luonnonhuuhtouman yhteenlasketusta kokonaismäärästä. Nykyisin käytössä on termi bruttopäästö. Humus Humus muodostuu osittain tai kokonaan hajonneesta eläin- ja kasviaineksesta. Humus on väriltään ruskeaa tai mustaa. Humus antaa vesille niiden ruskean yleisilmeen. Humus toimii kasvien ravintona ja lisää osaltaan maaperän vedenpidätyskykyä sekä veden puskurikykyä happamuutta vastaan. Turvetuotannon päästötarkkailussa veden humuspitoisuutta seurataan epäsuorasti veden kemiallisen hapenkulutuksen (COD Mn ) ja veden väriluvun avulla. COD Mn -arvoa ja värilukua nostavat kuitenkin myös muut tekijät, eikä näillä menetelmillä voida erotella, missä määrin kyse on humuksesta.

9 Jako-oja Oja, jonka kautta tuotantoalueelta tulevaa vettä ohjataan pintavalutuskentälle. Kasvillisuuskenttä Kasvillisuuden peittämä alue, jota käytetään turvetuotantoalueelta tulevien vesien puhdistusmenetelmänä. Kasvillisuuskentällä kasvaa ajoittain veden alle joutumisen hyvin sietävää kasvillisuutta. Kasvillisuus käyttää veden ravinteita kasvuunsa, lisäksi vesi puhdistuu mekaanisesti ja maaperän biologisten prosessien avulla. Kemikalointi Valumavesien puhdistusmenetelmä, jossa kemikaaleilla saostetaan kiintoaine, humus ja ravinteet laskeutettavaan muotoon. Keräilyoja Oja, joka kerää pintavalutuskentälle johdetut vedet ja johtaa ne alapuoliseen vesistöön. Kokoojaoja Oja, johon turvetuotantoalueen sarkaojat laskevat. Kosteikko Kosteikkoja käytetään turvetuotantoalueelta tulevien vesien puhdistusmenetelmänä. Kosteikko eroaa kasvillisuuskentästä siinä, että sillä on pysyvää avovesipintaa. Se on tehty patoamalla tai kaivamalla siten, että siinä on sekä syvän että matalan veden alueita. Kosteikoista käytetään myös nimitystä kasvillisuusallas. Kuntoonpanovaihe Yleisilmaus ajanjaksolle, joka edeltää tuotannon aloittamista suolla. Vaiheen aikana tehdään mm. peruskuivatukset ja rakennetaan vesienkäsittelyratkaisut. Vesienkäsittelyrakenteet tehdään ensimmäisenä. Kuormitus (päästö) Kuormituksella eli päästöllä tarkoitetaan tuotantoalueelta alapuoliseen vesistöön johdettavien aineiden määrää aikayksikössä. Yleisimmin seurataan mm. ravinteiden ja kiintoaineen kuormitusta (kg/päivä tai kg/vuosi). Laskeutusallas Puhdistusmenetelmä, jossa turvetuotantoalueelta tulevassa vedessä oleva kiintoaine ja siihen sitoutuneet ravinteet laskeutuvat altaan pohjalle hidastuneen virtauksen ja painovoiman vaikutuksesta. Laskuoja Oja, jonka kautta suolta tulevat vedet ohjataan alapuoliseen vesistöön. Lietteenpidätin Sarkaojaan asennettava säleikkö, joka tehostaa kiintoaineen pidättymistä sarkaojaan Lohko Useista saroista muodostunut, yleensä luonnonesteiden tai tuotannollisten seikkojen rajaama tuotantoala. 9

10 Maaperäimeytys Puhdistusmenetelmä, jossa kuivatusvedet johdetaan metsämaalle, jolloin osa vedestä imeytyy maahan, osa haihtuu taivaalle, osan käyttää kasvillisuus ja osa kulkeutuu pintavaluntana ympäristöön. Mittapato Yleensä tuotantoalueen laskuojassa oleva patorakennelma, jonka avulla voidaan seurata alueelta purkautuvan veden määrää (esim. m 3 /päivä). Mittapadossa on tietyn kokoinen purkautumisaukko, johon voidaan kiinnittää rekisteröivä vedenpinnan korkeusmittari. Nettokuormitus Suoalueelta tuleva kuormitus, joka saadaan kun bruttokuormituksesta vähennetään luonnontilaiselta suolta tuleva ainevirtaama (luonnonhuuhtouma). Ilmoittaa turvetuotannon aikaansaaman lisäkuormituksen määrän. Nykyisin käytössä on termi nettopäästö. Ominaiskuormitus Tuotantoalueelta alapuoliseen vesistöön johdettavien aineiden määrä aikayksikössä tiettyä pinta-alayksikköä kohden. Yleisemmin seurataan fosforin ja typen sekä kiintoaineen kuormitusta (g/ha/päivä tai kg/km 2 /vuosi). Pintavalutus (kenttä) Puhdistusmenetelmä, jossa turvetuotantoalueelta tuleva vesi valutetaan luonnontilaisen suoalueen (kenttä) yli ennen veden johtamista laskuojaan. Vesi virtaa turpeen pintakerroksessa ja puhdistuu luonnontilaisille suoekosysteemeille ominaisten fysikaalisten, kemiallisten ja biologisten prosessien seurauksena. Aina pintavalutuskenttää ei ole mahdollista perustaa luonnontilaiselle alueelle, jolloin joudutaan käyttämään ennestään ojitettua aluetta. Reunaoja (ympärysoja) Tuotantoalueen reunimmainen sarkaoja ja sarkojen päissä sarkaojat yhdistävä oja. Oja ympäröi tuotantoaluetta. Sarka Yleensä noin 20 metriä leveä molemmilta sivuilta sarkaojitettu tuotantoala suolla. Sarkaoja Sarkojen välinen oja, jolla alueen kuivatus hoidetaan. Valuma Virtaama pinta-alayksikköä kohden (litraa/sekunti neliökilometriltä l/s/km 2 ) Valunta Se osa sadannasta, joka virtaa alapuolista vesistöä kohden maan pinnalla, maaperässä tai kallioperässä (mm/vuosi tai mm/päivä). Virtaama Uoman poikkileikkauksen kautta kulkeva vesimäärä sekunnissa (l/s tai m 3 /s). Virtaamansäätöpato Yleensä kokoojaojiin asennettu virtaamia tasaava patolaite 10

11 Ylivuotokenttä Tuotantoalueella oleva mielellään kasvittunut allasalue, jonne rankkasateiden tai tulvan aikana voidaan johtaa kuivatusvesiä kiintoaineen ja ravinteiden poiston tehostamiseksi. Ympäristölupa Turvetuotannolle vaaditaan pääsääntöisesti ympäristölupa, jos sen pinta-ala ylittää 10 ha. Luvasta päättää aluehallintoviraston (AVI) ympäristölupayksikkö. Lupaan liittyy yleensä erilaisia tarkkailuvelvoitteita. YVA YVA-prosessin aikana selvitetään toiminnan erilaisia ympäristövaikutuksia SÄÄTILA TARKASTELUALUEELLA 3.1 Lämpötila Keski-Suomen turvetuotantoalueiden sijaintiin nähden Ilmatieteen laitoksen säähavaintoasemista Jyväskylä ja Viitasaari sijaitsevat painopistealueella, joten turvetuotannon sääolosuhteita vuonna 2015 on tarkasteltu niiden tietojen perusteella. Lisäksi tarkastelussa on hyödynnetty Ilmatieteen laitoksen pitkänajan säätilastoja. Vuoden 2015 keskilämpötila (5,3 o C) oli Jyväskylässä 2,0 astetta vertailukauden keskilämpötilaa korkeampi. Viitasaarella keskilämpötila oli 5,5, o C, mikä oli 2,0 astetta vertailukauden keskilämpöä korkeampi. Talvi oli tavanomaista leudompi kuten myös kevät ja syksy 2015 (kuvat 1 2). Alku- ja keskikesä 2015 oli lämpötiloiltaan tavanomaista hieman viileämpi, mutta loppukesä lämpimämpi. Vuoden 2015 lämpimin kuukausi oli elokuu. Vuonna 2015 terminen kasvukausi alkoi Keski-Suomessa 5.5. eli viikon normaalia myöhemmin. Terminen kasvukausi päättyi eli tavanomaiseen aikaan (Ilmatieteen laitos 2015). Terminen kasvukausi alkaa, kun lumipeite on kadonnut aukeilta paikoilta ja vuorokauden keskilämpötila on pysynyt vähintään viisi vuorokautta peräkkäin +5 asteen yläpuolella. Terminen kasvukausi päättyy, kun syksyllä vuorokauden keskilämpötila pysyy 5 10 vrk peräkkäin +5 asteen alapuolella. Kuva 1. Kuukauden keskilämpötilan vaihtelu Jyväskylässä vuosina ja vertailuajanjaksona vuosina

12 12 Kuva 2 Kuukauden keskilämpötilan vaihtelut Viitasaarella vuosina ja vertailuajanjaksona vuosina Sadanta Vuonna 2015 Jyväskylässä saatiin sateita 688 mm/a, mikä oli enemmän kuin vertailujakson keskiarvo (643 mm/a). Vuonna 2015 Viitasaarella satoi 696 mm/a eli hieman enemmän kuin Jyväskylässä ja enemmän kuin keskimäärin vertailukaudella (613 mm/a). Vuoden 2015 sateisin kuukausi oli heinäkuu sekä Jyväskylässä että Viitasaarella (kuvat 3-4). Lokakuu oli vähäsateisin kuukausi sekä Jyväskylässä että Viitasaarella. Leutojen talvien vuoksi viime vuosina sateet ovat olleet runsaita loppu- ja alkuvuonna ja niin myös vuosina 2014 ja Kuva 3. Kuukauden keskisademäärän vaihtelu Jyväskylässä vuosina ja vertailuajanjaksona vuosina

13 13 Kuva 4. Kuukauden keskisademäärän vaihtelu Viitasaarella vuosina ja vertailuajanjaksona vuosina Lumitilanne Keski-Suomessa lunta oli talvella sekä Viitasaarella että Jyväskylässä vähemmän kuin vertailujaksolla keskimäärin (kuva 5). Lunta oli kuitenkin hieman keskimääräistä enemmän tammikuussa 2015, jolloin lumen syvyys oli noin 35 cm. Terminen talvi alkoi Keski-Suomessa , mikä on noin kuukauden vertailujakson keskiarvoa myöhemmin. Terminen talvi loppui eli hieman keskimääräistä aiemmin. Kuva 5. Lumen syvyys Jyväskylässä ja Viitasaarella talvella ja vertailuajanjaksona vuosina

14 14 4 TURVETUOTANNON PÄÄSTÖ- JA VAIKUTUSTARKKAILUJEN TOTEUTUS 4.1 Yleistä Kaikilta tuotanto- ja kuntoonpanoalueilta on kerätty käyttötarkkailun puitteissa tietoja alueilla tehdyistä toimenpiteistä. Käyttötarkkailun on hoitanut turvetuottaja. Kuormitustarkkailu (päästötarkkailu) käsittää virtaaman mittauksen ja vesinäytteiden oton ja analysoinnin valituista pisteistä ennalta laaditun aikataulun mukaisesti. Vesistötarkkailussa (vaikutustarkkailu) on seurattu turvetuotannon kuivatusvesien vaikutuksia alapuolisilla joki- ja järvihavaintopaikoilla vesistö- ja kuormitustarkkailun toteutuksesta näytteenoton, analysoinnin ja virtaamamittauksen osalta vastasi Nab Labs Oy alkaen näytteenoton ja näytteiden analysoinnin ovat hoitaneet Ahma Ympäristö Oy ja Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry. 4.2 Vesistötarkkailun näytteenotto Vuonna 2015 Vapo Oy:n Läntisen Suomen vesistötarkkailussa seurattiin 225 turvetuotantoalueen vaikutuspiirissä olleita vesialueita 446 havaintopaikalta. Keski-Suomen ELY-keskuksen alueelta tarkkailussa oli mukana 61 eri tuotantoalueilta järvihavaintopisteitä 58 ja virtavesipisteitä 84 (taulukko 1). Taulukko 1. Vesistötarkkailupisteiden lukumäärät eri ELY-keskusten alueilla vuonna ELY-keskus Vesistötarkkailupisteitä Joet Järvet Yhteensä Häme Keski-Suomi Varsinais-Suomi Etelä-Pohjanmaa Pirkanmaa Yhteensä Vesistötarkkailunäytteitä otetaan järvihavaintopaikoilta kahdesti vuodessa ja virtahavaintopaikoilta kolmesti vuodessa. - Järvipistenäytteet otetaan helmikuun puolesta välistä huhtikuun puoleenväliin ja heinä-elokuussa. - Joki- ja puropistenäytteet otetaan maaliskuun puolivälistä toukokuun puoliväliin, elokuussa ja syys-lokakuussa. 4.3 Vesinäytteiden analysointi Vesinäytteiden analysointi on tehty yleisten ja akkreditoitujen menetelmien mukaisesti. Järvipisteissä näytteenottosyvyydet määräytyvät vesistön kokonaissyvyyden mukaan. Vakiosyvyydet ovat 1 m pinnasta ja 1 m pohjasta. Mikäli kokonaissyvyys on suurempi tai yhtä suuri kuin 5 m, otetaan näyte myös vesipatsaan puolestavälistä tai syvyyden salliessa aina 5 m:n välein. Joki- ja puronäytteissä näyte otetaan pinnasta (0,1 m) tai kokonaissyvyyden salliessa 1 m:n syvyydeltä.

15 Joki- ja järvinäytteiden vedenlaadun analysointiparametrit: 15 Järvipisteet Jokipisteet lämpötila lämpötila näkösyvyys sähkönjohtavuus happi (pitoisuus, kyll- %) kiintoaine (vain 1 m SS; F3;GVS) sähkönjohtavuus sameus kiintoaine (vain 1 m, SS; F3;GVS) ph sameus väri ph COD Mn (kaikki syvyydet) väri Kokonaisfosfori COD Mn (kaikki syvyydet) Fosfaattifosfori suod. (vain 1 m, ajalla ) Kokonaisfosfori Kokonaistyppi (kaikki syvyydet) Fosfaattifosfori suod. (vain 1 m, ajalla ) NO 3 /NO 2 -typpi (vain 1 m, ajalla ) Kokonaistyppi (kaikki syvyydet) NH 4 -typpi (vain 1 m, ajalla ) NO 3 /NO 2 -typpi (vain 1 m, ajalla ) rauta NH 4 -typpi (vain 1 m, ajalla ) rauta klorofylli-a (0-2 m, ajalla ) 5 TURVETUOTANNON KUORMITUS VUONNA Tuotantoalueet Vapo Oy:n läntisen Suomen alueen turvetuotannon tarkkailun piirissä oli vuonna 2015 tuotantopinta-alaa ha. Levossa oli ha ja valmistelussa 755 ha. Tuotannosta poistuneita alueita oli kaikkiaan ha (taulukko 2). Taulukko 2. Läntisen Suomen päästötarkkailussa olevien turvetuotantoalueiden pinta-alat (ha) eri ELY-keskusten alueilla vuonna Vapo Oy Pinta-ala, ha Tuotannossa Levossa Valmistelussa Poistunut Yhteensä Häme Pirkanmaa Varsinais-Suomi Keski-Suomi Etelä-Pohjanmaa Yhteensä Tuotantoalueet sijaitsevat laajalla maantieteellisellä alueella ja 17 eri vesistöalueella (taulukko 3). Vuonna 2015 Kokemäenjoen vesistöalueella tuotannossa olevan alan osuus (4 806 ha) oli Vapon läntisen Suomen tuotannossa olevasta pinta-alasta 24,8 %. Kyrönjoen vesistöalueella tuotannossa olevan suoalan määrä (4 354 ha) edusti 22,5 % Vapon läntisen Suomen tuotantoalasta, ja Kymijoen vesistöalueella vastaava osuus oli 15,6 %. Karvianjoen vesistöalueella oli 12,6 % Vapon läntisen Suomen tuotannossa olevasta pinta-alasta. Muiden 13 vesistöalueen osuus tuotannossa olevasta pinta-alasta oli 25,5 %.

16 16 Taulukko 3. Vapo Oy:n läntisen Suomen tarkkailussa olevien turvetuotantoalueiden pinta-alat (ha) eri vesistöalueilla vuonna Vesistöalue Pinta-ala, ha Tuotannossa Levossa ValmistelussaTuotannosta Yhteensä poistunut 14 Kymijoen vesistöalue Porvoonjoen vesistöalue Paimionjoen vesistöalue 66 0, Aurajoen vesistöalue Lapinjoen vesistöalue 77 1, Kokemäenjoen vesistöalue Karvianjoen vesistöalue , Lapväärtinjoen vesistöalue Teuvanjoen vesistöalue 138 0, Närpiönjoen vesistöalue Kyrönjoen vesistöalue Lapuanjoen vesistöalue Purmonjoen vesistöalue Ähtävänjoen vesistöalue , Kruunupyynjoen vesistöalue Perhonjoen vesistöalue Selkämeren rannikkoalueen vesistöalue 504 7,2 511 Yhteensä Ominaiskuormitussuot vuonna 2015 Ominaiskuormitussoita ovat ympärivuotiset tarkkailupisteet, joilta on saatu luotettavat vedenlaatu- ja jatkuvatoimiset virtaamatiedot kyseisenä tarkkailuvuonna. Ominaiskuormitussoiden virtaama- ja vedenlaatutietoja käytetään apuna muiden tarkkailukohteiden päästölaskennassa. Vuonna 2015 Vapo Oy:n läntisen Suomen turvetuotannossa oli 61 ominaiskuormitussuota. Niiden mittapatojen valuma-alueiden pinta-ala oli yhteensä ha, mikä on 26 % tarkkailualueen kaikkien tuotantoalueiden kuormituslaskentaan käytettävästä kokonaispinta-alasta ( ha). Kuormituslaskentaan käytettävä pinta-ala sisältää tuotannossa, levossa ja valmistelussa olevat ja alle 5 vuotta sitten tuotannosta poistuneet alueet. Vuoden 2015 ominaiskuormitussoista 44 suolla oli käytössä pintavalutus, 2 suolla kasvillisuuskenttä, 12 suolla kosteikko ja 3 suolla vesienkäsittelymenetelmänä oli kemikalointi. Ominaiskuormitussoista tuotannossa tai levossa oli 59 ja valmistelussa Tarkkailusoiden ominaiskuormitusluvut Vuonna 2015 nettokuormituslaskennassa kiintoaineen taustapitoisuutena on käytetty Ympäristöministeriön vuonna 2013 julkaisemassa turvetuotannon ympäristönsuojeluohjeessa määritettyä taustapitoisuutta 1,0 mg/l. Ennen vuotta 2013 taustapitoisuutena käytettiin pitoisuutta 2,0 mg/l. Muuttuneen taustapitoisuuden vuoksi vuosien 2014 ja 2015 kiintoaineen nettokuormitukset eivät ole suoraan vertailukelpoisia edellisvuosiin nähden. Ominaiskuormituslukujen laskemiseen käytettiin vuonna 2015 mittaustuloksia niiltä 61 ympärivuotiselta tarkkailuasemalta, joilta saatiin luotettavat virtaamatiedot koko hydrologiselta vuodelta Kiintoaineen brutto-ominaiskuormitus oli 72 g/ha/d, kokonaistypen 17,2 g/ha/d, kokonaisfosforin 0,52 g/ha/d ja kemiallisen hapenkulutuksen (COD Mn ) 455 g O 2 /ha/d (taulukko 4). Vuoden 2015 brutto-ominaiskuormitukset olivat edellisvuoden tasoa. Ravinteiden ja kemiallisen hapenkulutuksen nettokuormitukset olivat edellisvuotta pienempiä.

17 Taulukko 4. Tarkkailusoiden ominaiskuormitusluvut vuosina Vuosi Ominaiskuormitus, brutto Ominaiskuormitus, netto Kiintoaine Typpi Fosfori COD Mn Kiintoaine Typpi Fosfori COD Mn g/ha/d g O2/ha/d g/ha/d g O2/ha/d ka 2015 (n = 61) 72 17,2 0, ,9 0,26 49 ka 2014 (n = 57) 69 16,9 0, ,4 0,34 96 ka 2013 (n=42) ,4 0, ,4 0,28 30 ka 2012 (n=38) ,5 0, * 17,2 0, ka 2011 (n=25) 87 18,9 0, * 11,3 0,26 ka 2010 (n=19) 64 19,2 0,57 43 * 13,7 0,35 ka 2009 (n=25) 95 20,5 0,79 69 * 14,0 0,53 ka 2008 (n=24) ,7 0,85 81 * 17,2 0,43 ka 2007 (n=23) 89 23,2 0,75 68 * 18,0 0,54 Ka 2006 (n=24) ,4 0,95 93 * 20,1 0,61 Ka 2005 (n=24) ,1 0, * 19,0 0,65 * Kiintoaineen taustapitoisuus 2 mg/l. 6 VUOSIKUORMITUS VUONNA Yleistä Pysyvän tarkkailun päästöasemien keskimääräinen vuoden ominaiskuormitus on laskettu ohjelman mukaisesti ympärivuotisen tarkkailun näytteenottokertojen välisten jaksojen summana. Laskentatapojen tarkempi kuvaus löytyy päästötarkkailuraporteista. Kemiallista hapenkulutusta kuvaava COD Mn otettiin mukaan kuormituslaskentaan vuonna 2011, jolloin sille laskettiin jo bruttokuormitukset. Vuodesta 2013 alkaen COD Mn :n osalta on laskettu myös nettokuormitukset. 6.2 Kokonaiskuormitus Vuonna 2015 läntisen Suomen kuormitustarkkailun raportointiin kuuluvat Vapo Oy:n turvetuotantoalueet sijoittuvat laajalle maantieteelliselle alueelle. Eteläisimmät suot sijoittuvat lähelle Varsinais-Suomen eteläosia ja pohjoisimmat suot Keski-Suomen pohjoisosiin. Läntisen Suomen kuormitustarkkailussa oli tuotantoalueita viiden eri ELYkeskuksen alueella (taulukko 5). Suurin osa tuotantoalueista sijaitsee Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen alueella, jossa on myös suurin kuormitus ELY-keskuksittain verrattaessa. Taulukko 5. Läntisen Suomen Vapo Oy:n turvetuotantoalueiden kokonaiskuormitukset ELYkeskuksittain vuosina Vapo Oy Vuosikuormitus, brutto Vuosikuormitus, netto tonnia tonnia O2 tonnia tonnia O2 Kiintoaine Kok-N Kok-P COD Mn Kok-N Kok-P COD Mn Häme 29 5,1 0, ,5 0, Pirkanmaa , ,3 0,31 81 Varsinais-Suomi , ,57 55 Keski-Suomi , ,37 11 Etelä-Pohjanmaa , ,3 463 Yhteensä , ,6 620 Yhteensä , , Yhteensä , ,7 693 Yhteensä , , Yhteensä , ,9 Yhteensä , ,9 Yhteensä , ,8 Yhteensä , ,1 Yhteensä , ,8

18 18 Vesistöalueista suurin bruttokuormitus aiheutui kiintoaineen osalta Kyrönjoen vesistöalueelle. Kokonaistypen, kokonaisfosforin ja kemiallisen hapenkulutuksen (COD Mn ) osalta suurimmat bruttokuormitukset tulivat Kokemäenjoen vesistöalueelle (taulukko 6). Seuraavaksi suurimmat kuormitukset kohdistuivat Kymijoen ja Karvianjoen vesistöalueisiin. Näillä neljällä päävesistöalueella sijaitsee suurin osa tarkkailualueen soista. Taulukko 6. Läntisen Suomen kuormitustarkkailussa mukana olevien turvetuotantoalueiden kokonaiskuormitukset vesistöalueittain vuonna Vesistöalue Vuosikuormitus, brutto Vuosikuormitus, netto tonnia tonnia O2 tonnia tonnia O2 Kiintoaine Kok-N Kok-P CODMn Kiintoaine Kok-N Kok-P CODMn 14 Kymijoen vesistöalue , , Porvoonjoen vesistöalue 1,7 0,16 0,003 4,9 1,6 0,11 0,001 1,3 27 Paimionjoen vesistöalue 1,27 0,25 0,007 14,1 0,97 0,10 0,001 4,6 28 Aurajoen vesistöalue 3,35 0,56 0, ,1 0,41 0, Lapinjoen vesistöalue 4,1 0,63 0,015 11,4 3,8 0,49 0,009 2,7 35 Kokemäenjoen vesistöalue , , Karvianjoen vesistöalue , , Lapväärtinjoen vesistöalue 6,7 2,1 0, ,5 1,0 0,02 0,2 38 Teuvanjoen vesistöalue 3,2 0,84 0, ,6 0,56 0,016 3,0 39 Närpiönjoen vesistöalue 3,3 1,6 0, ,1 1,06 0, Kyrönjoen vesistöalue , , Lapuanjoen vesistöalue 38 8,5 0, ,2 0, Purmonjoen vesistöalue 3,8 2,0 0, ,8 1,5 0, Ähtävänjoen vesistöalue 26 6,4 0, ,9 0, Kruunupyynjoen vesistöalue 38 8,0 0, ,5 0, Perhonjoen vesistöalue 32 10,3 0, ,4 0, Selkämeren rannikkoalueen vesistöalue 18 3,4 0, ,4 0,04 29 Yhteensä , , VESISTÖTARKKAILUT VUONNA Yleistä Vuoden 2015 Läntisen Suomen vesistötarkkailuyhteenvedot on jaoteltu ELYkeskuksittain. Niiltä turvetuotantoalueilta, joiden alueet tai vesistöhavaintopaikat sijaitsevat useamman ELY-keskuksen alueella, sama tarkastelu on mukana kaikkien asianosaisten ELY-keskusten yhteenvedoissa. Vesistötarkkailussa mukana olevia tuotantoalueita on tarkasteltu havaintopaikkojen vedenlaadun osalta ja esitetty veden laatutulokset taulukkomuodossa. Kuivatusvesien vesistövaikutuksia on arvioitu veden laadun lisäksi myös kuormitustarkkailutietojen perusteella. Turvetuotantoalueiden vesistökuormituksien perusteella on laadittu kuivatusvesien aiheuttamat teoreettiset pitoisuuslisäystaulukot vesistö- ja valuma-alueittain kaikilta päästötarkkailussa vuonna 2015 mukana olleilta tuotantoalueilta. Pitoisuuslisäykset kullekin tuotantoalueelle ja valuma-alueelle on laskettu käyttäen vuoden 2015 tuotantoalueiden nettovesistökuormitustietoja ja vuoden 2015 keskivalumatietoja turvetuotantoalueen lähimmältä saman vesistöalueen virtaamahavaintopaikalta. Pitoisuuslisäyslaskelmat kattavat 1 3. jakovaiheen valuma-alueet, mutta pitoisuuslisäyslaskelmia on voitu tehdä myös suppeammalle valuma-alueelle, jos valuma-alueen pinta-ala on ollut tiedossa. Kuivatusvesien aiheuttamat pitoisuuslisäyslaskelmat ovat teoreettisia ja eivät ota huomioon vesistössä tapahtuvaa sedimentaatiota tai muita ympäristömuutoksia. Kaikkien tuotantoalueiden vesistötarkkailuhavaintopaikkojen vuoden 2015 analyysitulokset löytyvät liitteestä 1, ja tuotantoalueiden sijaintikartat ovat liitteessä Vapo Oy:n turvetuotannon vesistötarkkailu Keski-Suomen ELY-keskuksen alueella vuonna 2015 Vesistötarkkailupisteiden vedenlaatua ja vesistövaikutuksia tarkastellaan turvetuotantoalueittain kaikilla niillä soilla, joilla on tehty tarkkailuohjelman mukaista vesistötarkkailua vuonna Aivan kaikki mukana olevat tuotantoalueet eivät sijaitse Keski-

19 19 Suomen ELY-keskuksen alueella, mutta ne ovat mukana tarkkailussa, koska vesistövaikutuksia kohdistuu myös Keski-Suomen ELY-keskuksen alueelle. Vehkasuolla (Viitasaari) on vesistötarkkailua ja sen kuivatusvedet johdetaan Pohjois-Savon ELYkeskuksen alueelle. Vehkasuon tulokset on raportoitu Pohjois-Savon turvetuotannon yhteistarkkailun puitteissa viimeksi vuonna 2013 ja seuraavan kerran vuonna Vuoden 2015 Vapon vesistötarkkailussa olivat mukana Keski-Suomen ELY-keskuksen alueelta seuraavat suot: Suo Kunta Suo Kunta Suo Kunta Kivisensuo Hankasalmi Heposuo Keuruu Talkkunasuo Pihtipudas Läyniönsuo Hankasalmi Kalmuneva Keuruu Ahvenlamminsuo Saarijärvi Tervasuo Hankasalmi Lehtosuo Keuruu Mahasuo Saarijärvi Haapasuo Joutsa Permisuo Keuruu / Mänttä-Vilppula Pajumäensuo Saarijärvi Havusuo Joutsa Riihi-Peuraneva Keuruu/Virrat/Ähtäri Raatteikonsuo Saarijärvi Höystösensuo Joutsa Ukonmurronsuo Keuruu / Petäjävesi Rajasuo Saarijärvi Jokipolvensuo Joutsa Vehkaneva Kinnula Saarekeneva Saarijärvi Kailasuo Joutsa Isoneva Kivijärvi Mätässuo Saarijärvi Mesiänsuo Joutsa Veteläneva Kivijärvi Suljetunneva Saarijärvi Pihlassuo (sis. Pajusuon) Joutsa Voimäensuo Karstula Juuvinsuo Soini/Karstula Rääsysuo Joutsa Peuralinnanneva (Isoneva) Kyyjärvi Puntari-Konttisuo Soini Palosuo Jyväskylä Savonneva Kyyjärvi/Karstula/Alajärvi/Soini Heinäsuo Viitasaari Pohjansuo Jämsä Hirvisuo Multia Ihkajansuo Viitasaari Heposuot Karstula/Soini Pirtti-Peurusuo Multia Kolkunsuo Viitasaari Kaijansuo Karstula Lapsukansuo Multia Hietamansuo Äänekoski Martinsuo Karstula Kurkisuo Petäjävesi Pirttiahonsuo Karstula Umpilamminsuo Petäjävesi Sammakkoneva Karstula Valkeissuo Petäjävesi Suoniemensuo 1 Karstula Kanasensuo Pihtipudas Suurensuonneva Karstula Purontausneva Pihtipudas Tynnörsuo Karstula Pyytneva Pihtipudas 8 KYMIJOEN VESISTÖALUE 14 Kymijoen vesistöalue on Suomen kolmanneksi suurin vesistöalue. Kymijoen vesistöalueella (pinta-ala km 2, järvisyys 18,3 %) sijaitsee suuria reittivesistöjä ja järviä. Pohjoisessa se ulottuu Pohjois-Pohjanmaan maakunnan rajalle. Vesistön suurin järvi on Päijänne. Kymijoen vesistöalueen vedet laskevat Suomenlahteen Kotkan edustalla Kymijoen kautta. Vesistössä on tehty laajoja vesistöjärjestelyjä ja veden korkeuksia säädellään vesivoimaloilla ja padoilla useissa paikoissa. Peltojen osuus vesistöalueesta on noin 8 % ja turvetuotannon (9 400 ha) noin 0,2 %. Kymijoen vesistöalueella Päijänteen Kalkkisen keskivirtaama oli 240,3 m 3 /s , kun pitkänajan keskivirtaama on ollut 159 m 3 /s. Päijänteen säännöstelystä johtuen Kalkkisen virtaamissa on vain vähän vaihtelua (kuva 6). Kuva 6. Kymijoen vesistöalueen Kalkkisen päiväkeskivirtaamat päiväkeskivirtaamat ja vastaavalla vertailujaksolla vuosina

20 20 Vuonna 2015 Kymijoen vesistöalueen Vapon turvetuotantoalueiden pinta-ala (tuotannossa, levossa ja valmistelussa) oli noin ha eli noin 0,1 % Kymijoen vesistöalueen pinta-alasta. Keski-Suomen ELY-keskuksen alueella Kymijoen vesistöalueen Vapon tuotantoalueista oli yhteensä noin ha. Kymijoen vesistön Vapon turvetuotantoalueet ovat keskittyneet Saarijärven reitille (taulukot 7 8). Taulukko 7. Kymijoen vesistöalueen Keski-Suomen ELY-keskuksen Vapon turvetuotantoalueet ja niiden tuotantoalat vuonna 2015 (osa 1\2). Mukana myös Hämeen alueen turvetuotantoalueita. Vesistöalue Suo Kunta Pinta-ala 2015, ha Tuotannossa Levossa Valmistelussa 14 Kymijoen vesistöalue 3024,9 1124,1 264, Kymijoen alue 44,3 8,6 0, Ruotsalaisen alue 44,3 8,6 0, Myllyojan va Laviassuo Heinola 44,3 8, Suur-Päijänteen alue 144,4 47,5 0, Ristiselän alue 144,4 0,0 0, Rutajoen va Kailasuo Joutsa 50,2 0,0 0, Rutajoen va Haapasuo Joutsa 94,2 0,0 0, Muuratjärven valuma-alue 0,0 47,5 0, Vesankajärven va Valkeissuo Petäjävesi 0,0 47,5 0, Leppäveden-Kynsiveden alue 178,8 0,0 0, Kuuhankaveden valuma-alue 159,7 0,0 0, Vanajajärven va Kivisensuo Hankasalmi 77,8 0,0 0, Iso-Virmaksen va Tervasuo Hankasalmi 25,8 0,0 0, Tervajoen va Tervasuo Hankasalmi 13,1 0,0 0, Tervajoen va Läyniönsuo Hankasalmi 43,0 0,0 0, Niemisjärven valuma-alue 19,1 0,0 0, Niemisjärven a Läyniönsuo Hankasalmi 19,1 0,0 0, Viitasaaren reitin valuma-alue 156,8 264,7 82, Kivijärven-Vuosjärven alue 0,0 36,0 43, Viivajoen va Veteläneva Kivijärvi 0,0 0,0 43, Leukunjoen va Isoneva Kivijärvi 0,0 36,0 0, Isojoen-Jääjoen valuma-alue 0,0 199,7 0, Matkusjoen a Vehkaneva Kinnula 0,0 199,7 0, Koliman valuma-alue 28,1 0,0 0, Kolkunjoen va Kolkunsuo Viitasaari 0,0 0,0 0, Kolkunjoen va Ihkajansuo Viitasaari 28,1 0,0 0, Mustapuron va Heinäsuo Viitasaari 0,0 0,0 0, Saanijärven valuma-alue 128,7 29,0 39, Kortteisenkanavan a Purontausneva Pihtipudas 63,0 0,0 0, Kortteisenkanavan a Kanasensuo Pihtipudas 0,0 0,0 39, Peninginjoen va Pyytneva Kinnula 0,0 29,0 0, Liitonjoen va Talkkunasuo Pihtipudas 65,7 0,0 0, Jämsän reitin valuma-alue 323,3 113,1 21, Iso Rautaveden alue 81,0 0,0 0, Salosveden-pettämän a Pohjansuo Jämsä 46,7 0,0 0, Pirttijoen va Umpilammensuo Petäjävesi 34,3 0,0 0, Pengerjoen valuma-alue 242,3 113,1 21, Pengerjoen yläosan a Lapsukansuo Petäjävesi 54,1 34,1 0, Kuhanjoen va Ukonmurronsuo Petäjävesi 66,3 0,0 0, Rajajoen va Lapsukansuo Petäjävesi 30,7 0,0 0, Merovenjoen va Palosuo Petäjävesi 91,2 1,9 21, Merovenjoen va Kurkisuo Petäjävesi 0,0 77,1 0,0

21 Taulukko 8. Kymijoen vesistöalueen Keski-Suomen ELY-keskuksen Vapon turvetuotantoalueet ja niiden tuotantoalat vuonna 2015 (osa 2\2). Mukana myös Hämeen alueen turvetuotantoalueita. 21 Vesistöalue Suo Kunta Pinta-ala 2015, ha Tuotannossa Levossa Valmistelussa 14 Kymijoen vesistöalue 3024,9 1124,1 264, Saarijärven reitin valuma-alue 1682,0 623,7 160, Saarijärven alue 0,0 2,0 0, Kiimasjärven a Hietamansuo Äänekoski 0,0 2,0 0, Mahlunjärven alue 103,2 134,2 18, Kotajoen a Pajumäensuo Saarijärvi 103,2 0,0 0, Konttijoen va Pirtti-Peurusuo Multia 0,0 112,9 0, Humalalammen va Suurensuonneva Karstula 0,0 21,3 4, Saukonpuron va Suurensuonneva Karstula 0,0 0,0 14, Pääjärven alue 144,3 0,0 0, Puukonjoen va Sammakkoneva Karstula 41,1 0,0 0, Päällinjärven va Tynnörsuo Karstula 67,0 0,0 0, Päällinjärven va Pirttiahonsuo Karstula 36,2 0,0 0, Kyyjärven valuma-alue 202,9 76,9 0, Ähtyrinpuron va Sammakkoneva Karstula 59,4 12,9 0, Nopolanjoen va Isoneva (Peuralinnanneva) Kyyjärvi 143,5 0,0 0, Nopolanjoen va Savonneva LO1 Kyyjärvi 0,0 64,0 0, Lanneveden valuma-alue 0,0 21,8 0, Lanneveden a Hietamansuo Äänekoski 0,0 21,8 0, Karankajärven valuma-alue 275,3 85,3 91, Selänpäänjoen va Rajasuo Saarijärvi 52,0 0,0 0, Selänpäänjoen va Pajumäensuo Saarijärvi 13,3 0,0 0, Selänpäänjoen va Mahasuo Saarijärvi 27,7 0,0 0, Rautapuron va Mätässuo Saarijärvi 0,0 0,0 91, Vihanninjoen va Saarekeneva Saarijärvi 79,3 0,0 0, Vihanninjoen va Raatteikonsuo Saarijärvi 40,8 0,0 0, Vihanninjoen va Ahvenlamminsuo Saarijärvi 24,1 0,0 0, Luksanjoen va Suoniemensuo Karstula 38,1 0,0 0, Luksanjoen va Martinsuo Karstula 0,0 85,3 0, Vahankajoen valuma-alue 956,3 303, Vahankajoen a Suoniemensuo Karstula 21,3 0,5 0, Valkkunan va Kaijansuo Karstula 267,1 137,4 0, Valkkunan va Heposuot Soini 25,0 82,3 0, Mustapuron va Juuvinsuo Soini 68,0 0,0 0, Mustapuron va Puntari-Konttisuot Soini 59,4 30,0 0, Mustapuron va Savonneva LO3 Karstula 315,6 1,4 0, Mustapuron va Kaijansuo Karstula/Soini 0,0 51,3 0, Mustapuron va Koirasuo Kyyjärvi 199,9 0,6 0, Pyhäjärven valuma-alue 0,0 0,0 50, Iso-Suojärven va Suljetunneva Saarijärvi 0,0 0,0 50, Rautalammin reitin valuma-alue 48,0 8,8 0, Nilakan alue 48,0 8,8 0, Nilakan la Vehkasuo Viitasaari 48,0 8,8 0, Sysmän reitin valuma-alue 52,3 56,9 0, Jääsjärven valuma-alue 0,0 56,9 0, Joutsjärven-Tainionvirran alue Jaakkolansuo Hartola 0,0 56,9 0, Rautaveden alue 39,0 0,0 0, Kostamonjoen va Haapasuo Joutsa 39,0 0,0 0, Ala-Suonteen alue 13,3 0,0 0, Vallasjoen va Höystösensuo Joutsa 13,3 0,0 0, Mäntyharjun reitin valuma-alue 395,0 0,8 0, Kälkäjoen valuma-alue 395,0 0,8 0, Kälkäjoen alaosan a Mesiänsuo Joutsa 53,2 0,0 0, Pajupuron va Pihlassuo (sis. Pajusuon) Joutsa 135,1 0,0 0, Pajupuron va Havusuo Joutsa 94,6 0,8 0, Mustajoen va Jokipolvensuo Joutsa 21,9 0,0 0, Mustajoen va Rääsysuo Joutsa 90,2 0,0 0,0 Vapon turvetuotantoalueiden kuivatusvesien aiheuttamia teoreettisia pitoisuusvaikutuksia Kymijoen eri valuma-alueisiin vuodelle 2015 on arvioitu käyttäen Kymijoen vesistön eri osien keskivalumia ja valuma-alueiden pinta-aloja sekä niillä sijaitsevien turvetuotantoalueiden vuoden 2015 vesistökuormitustietoja. Vapon turvetuotannon nettovesistökuormitus Kymijoen vesistöalueella oli vuonna 2015 kiintoaineen osalta noin

22 t, typen osalta 17 t ja fosforin osalta 0,37 t. Näiden kuormitusten perusteella laskettu teoreettinen Vapon turvetuotannon kuivatusvesien aiheuttama kiintoaineen lisäys oli Kymijoen vesistöalueella 0,01 mg/l, typen 1,6 µg/l ja fosforin 0,03 µg/l (taulukot 9 10). Kemiallista hapenkulutusta kuvaavan COD Mn -arvon bruttokuormitus oli Kymijoen vesistöalueella noin 726 t O 2. Turvetuotantoalueelta tulevien vesien aiheuttaman COD Mn - arvon (brutto) lisäys Kymijoen vesistöalueella oli 0,07 mg/l O 2. 1 ja 2. jakovaiheen valuma-aluekohtaiset turvetuotannon aiheuttamat vesistökuormituslisäykset olivat pieniä. Keskivirtaamatilanteessa kuivatusvesien suurimmat vesistökuormitusvaikutukset esiintyivät 2. jakovaiheen valuma-alueista Saarijärven reitillä (14.6), kiintoaine (netto) 0,05 mg/l, Kok-N 7,4 µg/l ja Kok-P 0,16 µg/l sekä kemiallinen hapenkulutus (brutto) 0,37 mg/l O 2. Yksittäisistä tuotantoalueista suurimmat vesistövaikutukset vuoden 2015 keskivirtaamatilanteessa olivat kiintoaineen ja typen osalta Joutsan Paju-Havusuolla kohdistuen Pajupuroon, kiintoainelisäys 1,3 mg/l ja Kok-N lisäys 116 µg/l. Suurin fosforilisäys (Kok.P 2,9 µg/l) ja kemiallisen hapenkulutuksen suurin bruttolisäys (4,5 mg/l O 2) tuli Saarijärven Mätässuolta kohdistuen Rautapuroon. Taulukko 9. Vapon turvetuotannon kuivatusvesien teoreettiset pitoisuuslisäykset Kymijoen vesistössä Keski-Suomen ELY-keskuksen alueella vuonna 2015 (osa 1/2). Mukana myös Hämeen alueen turvetuotantoalueita. Vesistöalue Suo Kunta Brutto Pitoisuusvaikutus, netto CODMn Kiintoaine Kok-N Kok-P mg O2/l mg/l µg/l µg/l 14 Kymijoen vesistöalue 0,07 0,01 1,6 0, Kymijoen alue 0,0002 0,0002 0,02 0, Ruotsalaisen alue 0,0003 0,0002 0,03 0, Myllyojan va Laviassuo Heinola 0,24 0,16 26,5 1, Suur-Päijänteen alue 0,003 0,001 0,14 0, Ristiselän alue 0,003 0,001 0,14-0, Rutajoen va Kailasuo Joutsa 0,06 0,03 3,0-0, Rutajoen va Haapasuo Joutsa 0,23 0,04 11,9-0, Muuratjärven valuma-alue 0,09 0,01 2,8 0, Vesankajärven va Valkeissuo Petäjävesi 0,6 0,04 18,9 1, Leppäveden-Kynsiveden alue 0,005 0,0003 0,1 0, Kuuhankaveden valuma-alue 0,14 0,01 2,9 0, Vanajajärven va Kivisensuo Hankasalmi 1,1 0,07 26,2 0, Iso-Virmaksen va Tervasuo Hankasalmi 0,1 0,004 2,1 0, Tervajoen va Tervasuo Hankasalmi 0,1 0,005 2,4 0, Tervajoen va Läyniönsuo Hankasalmi 0,2 0,01 1,2 0, Niemisjärven valuma-alue 0,02 0,001 0,2 0, Niemisjärven a Läyniönsuo Hankasalmi 0,03 0,002 0,2 0, Viitasaaren reitin valuma-alue 0,1 0,01 1,2 0, Kivijärven-Vuosjärven alue 0,02 0,004 0,4 0, Viivajoen va Veteläneva Kivijärvi 0,14 0,012 2,4 0, Leukunjoen va Isoneva Kivijärvi 0,15 0,07 5,3 0, Isojoen-Jääjoen valuma-alue 0,3 0,04 8,5 0, Matkusjoen a Vehkaneva Kinnula 0,4 0,06 13,8 0, Koliman valuma-alue 0,02 0,002 0,3 0, Kolkunjoen va Kolkunsuo Viitasaari 0,07 0,005 1,1 0, Kolkunjoen va Ihkajansuo Viitasaari 0,05 0,004 0,2 0, Mustapuron va Heinäsuo Viitasaari 1,11 0,078 18,0 0, Saanijärven valuma-alue 0,21 0,029 3,9 0, Kortteisenkanavan a Purontausneva Pihtipudas 0,09 0,016 3,6 0, Kortteisenkanavan a Kanasensuo Pihtipudas 0,07 0,005 0,4 0, Peninginjoen va Pyytneva Kinnula 0,26 0,015 1,6 0, Liitonjoen va Talkkunasuo Pihtipudas 0,22 0,040 2,5 0, Jämsän reitin valuma-alue 0,11 0,007 2,2 0, Iso Rautaveden alue 0,03 0,001 0,6 0, Salosveden-pettämän a Pohjansuo Jämsä 0,03 0,001 0,5 0, Pirttijoen va Umpilammensuo Petäjävesi 0,19 0,006 2,8 0, Pengerjoen valuma-alue 0,3 0,02 6,2 0, Pengerjoen yläosan a Lapsukansuo Petäjävesi 0,5 0,02 10,3 0, Kuhanjoen va Ukonmurronsuo Petäjävesi 0,1 0,07 4,8 0, Rajajoen va Lapsukansuo Petäjävesi 0,8 0,03 7,6 1, Merovenjoen va Palosuo Petäjävesi 0,3 0,02 6,7 0, Merovenjoen va Kurkisuo Petäjävesi 0,3 0,01 7,2 0,2

23 Taulukko 10. Vapon turvetuotannon kuivatusvesien teoreettiset pitoisuuslisäykset Kymijoen vesistössä Keski-Suomen ELY-keskuksen alueella vuonna 2015 (osa 2/2). Mukana myös Hämeen alueen turvetuotantoalueita. 23 Vesistöalue Suo Kunta Brutto Pitoisuusvaikutus, netto CODMn Kiintoaine Kok-N Kok-P mg O2/l mg/l µg/l µg/l 14 Kymijoen vesistöalue 0,07 0,01 1,6 0, Saarijärven reitin valuma-alue 0,37 0,05 7,4 0, Saarijärven alue 0,0004 0, ,01 0, Kiimasjärven a Hietamansuo Äänekoski 0,0004 0, ,01 0, Mahlunjärven alue 0,06 0,01 0,9 0, Kotajoen a Pajumäensuo Saarijärvi 0,14 0,01 2,8 0, Konttijoen va Pirtti-Peurusuo Multia 0,95 0,04 13,3 0, Humalalammen va Suurensuonneva Karstula 0,45 0,67 14,0 0, Saukonpuron va Suurensuonneva Karstula 0,25 0,005 2,7 1, Pääjärven alue 0,05 0,01 1,5 0, Puukonjoen va Sammakkoneva Karstula 0,31 0,05 12,0-0, Päällinjärven va Tynnörsuo Karstula 0,15 0,02 4,3 0, Päällinjärven va Pirttiahonsuo Karstula 0,14 0,01 4,5 0, Kyyjärven valuma-alue 0,2 0,03 7,8 0, Ähtyrinpuron va Sammakkoneva Karstula 2,1 0,20 45,9 0, Nopolanjoen va Isoneva (Peuralinnanneva) Kyyjärvi 0,2 0,04 4,5 0, Nopolanjoen va Savonneva LO1 Kyyjärvi 0,2 0,02 10,7 0, Lanneveden valuma-alue 0,03 0,002 0,5 0, Lanneveden a Hietamansuo Äänekoski 0,03 0,002 0,5 0, Karankajärven valuma-alue 0,51 0,04 11,0 0, Selänpäänjoen va Rajasuo Saarijärvi 0,13 0,01 3,1 0, Selänpäänjoen va Pajumäensuo Saarijärvi 0,03 0,003 0,7 0, Selänpäänjoen va Mahasuo Saarijärvi 0,14 0,01 3,9 0, Rautapuron va Mätässuo Saarijärvi 4,47 0,26 76,6 2, Vihanninjoen va Saarekeneva Saarijärvi 0,14 0,03 3,6 0, Vihanninjoen va Raatteikonsuo Saarijärvi 0,11 0,01 2,1 0, Vihanninjoen va Ahvenlamminsuo Saarijärvi 0,07 0,003 0,8-0, Luksanjoen va Suoniemensuo Karstula 0,28 0,04 5,4 0, Luksanjoen va Martinsuo Karstula 0,46 0,03 13,5 0, Vahankajoen valuma-alue 1,6 0,21 27,5 0, Vahankajoen a Suoniemensuo Karstula 0,03 0,001 0,5 0, Valkkunan va Kaijansuo Karstula 1,4 0,08 19,5-0, Valkkunan va Heposuot Soini 0,4 0,07 5,7 0, Mustapuron va Juuvinsuo Soini 0,2 0,02 2,0 0, Mustapuron va Puntari-Konttisuot Soini 0,4 0,02 5,9 0, Mustapuron va Savonneva LO3 Karstula 0,8 0,26 20,6 0, Mustapuron va Kaijansuo Karstula/Soini 0,2 0,01 3,0 0, Mustapuron va Koirasuo Kyyjärvi 0,6 0,06 9,1 0, Pyhäjärven valuma-alue 0,1 0,01 1,2 0, Iso-Suojärven va Suljetunneva Saarijärvi 0,5 0,03 6,4 0, Rautalammin reitin valuma-alue 0,003 0,001 0,1 0, Nilakan alue 0,01 0,002 0,3 0, Nilakan la Vehkasuo Viitasaari 0,01 0,002 0,3 0, Sysmän reitin valuma-alue 0,03 0,01 1,2 0, Jääsjärven valuma-alue 0,02 0,010 0,9 0, Joutsjärven-Tainionvirran alue Jaakkolansuo Hartola 0,02 0,010 0,9 0, Rautaveden alue 0,02 0,003 0,7-0, Kostamonjoen va Haapasuo Joutsa 0,4 0,07 14,1-0, Ala-Suonteen alue 0,01 0,0003 0,1-0, Vallasjoen va Höystösensuo Joutsa 0,08 0,01 1,1-0, Mäntyharjun reitin valuma-alue 0,03 0,010 1,5-0, Kälkäjoen valuma-alue 0,97 0,27 41,3-0, Kälkäjoen alaosan a Mesiänsuo Joutsa 0,23 0,01 6,5-0, Pajupuron va Pihlassuo (sis. Pajusuon) Joutsa 1,10 1,32 109,0-1, Pajupuron va Havusuo Joutsa 2,53 0,52 116,3-0, Mustajoen va Jokipolvensuo Joutsa 0,16 0,01 2,0-0, Mustajoen va Rääsysuo Joutsa 0,69 0,02 13,0 0, Viitasaaren reitti Vehkaneva (Kinnula) Vehkanevalla on Itä-Suomen aluehallintoviraston myöntämä ympäristölupa (päätös nro 43/10/4, dnro 4/04.08/2010, myönnetty ). Luvasta valitettiin Vaasan hallinto-