Turvetuotannon vesienkäsittely

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Turvetuotannon vesienkäsittely"

Transkriptio

1 Turvetuotannon vesienkäsittely Puula forum Tomi Yli-Kyyny 1 Vapo Oy 2016

2 Vesienkäsittelyrakenteet 2 Vapo Oy 2016

3 Jokainen hehtaari vaikuttaa 3 Kuva Sisäinen Vapo Clean Internal Waters Vapo Oy 2016

4 Turvetuotannon vesienkäsittely 4 Vapo Oy 2016

5 Pintavalutuskenttä 5 Vapo Oy 2016

6 Vesienkäsittelyrakenteet 6 Vapo Oy 2016

7 Turvetuotannon vesistövaikutukset tunnetaan 7 Vapo Oy 2016

8 Turpeen vesistövaikutuksia on tutkittu paljon SYKE: Kiintoaineen, kokonaisravinteiden ja orgaanisen aineksen kuormitus eri päästölähteistä TASO-hanke, valtakunnallinen turvetuotannon ja metsätalouden vesiensuojelun kehittämishanke Puulan länsiosan kuormitusselvitys v , toteutti Mikkelin seudun ympäristöpalvelut. Martinjärvi Iso Kivijärvi, järviparin sedimenttitutkimus / GTK Turvetuotantoalueiden ominaiskuormitusselvitys - Koko Suomen kattava valuma-, vedenlaatu- ja ominaiskuormitusaineisto / Bery Ylivirtaamaselvitys / Bery, Ylivirtaamatilanteiden vedenlaatu ja kuormitustarkastelu Vapo Oy 2016

9 Maankäyttömuotojen vesistökuormitukset yksiin kansiin Suomen ympäristökeskuksessa (SYKE) valmistui 2015 kokonaisvaltainen selvitys eri maankäyttömuotojen ja teollisuuden aiheuttamasta vesistökuormituksesta Selvitys kokoaa yhteen tämänhetkisen tiedon ravinne- ja kiintoaine-kuormituksesta ja sisältää myös tietoa orgaanisen hiilen (TOC) määrästä ja alkuperästä. Vastaavaa vesistökuormituksen kokonaiskuvaa selventävää raporttia ei ole tätä ennen ollut saatavilla. Turvetuotannon osuus vesistöihin kohdistuvasta fosfori-, typpi- ja kiintoainekuormituksesta on pieni. Puulaan laskeva Kälkäjoki ja Saarijärven reitti olivat erityiskohteina Selvityksen mukaan Kälkäjoella vesistön tila on nyt hyvä. Saarijärvenreitin varrella on selkeämmin tarvetta kaikkien sektoreiden vesiensuojelutoimenpiteille. 9 Vapo Oy 2016

10 Maankäyttömuotojen vesistökuormitukset yksiin kansiin - Kiintoaineen, kokonaisravinteiden ja orgaanisen aineksen kuormitus eri päästölähteistä Turvetuotannon osuus vesistöihin kohdistuvasta fosfori-, typpi- ja kiintoainekuormituksesta on pieni. = orgaaninen kokonaishiili = 0,2% = 38,3 milj ha = 0,2% = 0,4% = 0,4% Yht tonnia = 0,4% Yht tonnia Lisäykset: Jaakko Silpola/Vapo 10 Vapo Oy 2016

11 TASO-hanke TASO-hanke, toteutettu valtakunnallinen turvetuotannon ja metsätalouden vesiensuojelun kehittämishanke Hanketta koordinoi Keski-Suomen Ely Hankkeen päärahoittajat: Ympäristöministeriö, Maa- ja metsätalousministeriö, Työ- ja elinkeinoministeriö Osahankkeet: Turvetuotannon kuormitukseen vaikuttavat tekijät Luonnontilaisen suon ja vanhan metsäojitetun suon vesistövaikutusten selvittäminen Vesiensuojelutoimenpiteiden tehon selvittäminen sekä sekä uusien vesiensuojelukeinojen kokeilu ja käyttömahdollisuuksien arviointi Omavalvonnan kehittäminen Turvetuottajien ja urakoitsijoiden koulutuksen kehittäminen Seurannat osoittavat, että humus- ja kiintoainekuormitusta vesistöihin tulee kaikesta maankäytöstä. Turvetuotannon kuormitus oli samaa suuruusluokkaa riippumatta siitä perustuiko pitoisuusseuranta jatkuvatoimiseen mittaukseen vai manuaalisiin vesinäytteisiin Taso hankkeen nettisivut ja loppuraportti: 11 Vapo Oy 2016

12 Puula kuormitusselvityksen tulokset Erityisenä huolenaiheena olivat Puulan länsiosaan laskevan Kälkäjoen valuma-alueella sijaitsevat turvetuotantoalueet ja niiden vaikutus Puulan länsiosan vedenlaatuun, erityisesti Siikaveteen. Puulan länsiosan kuormitusselvitys vuosina , Mikkelin seudun ympäristöpalvelut. Hankealueella sijaitsee viisi Vapon turvetuotantoaluetta, yhteispinta-alaltaan noin 400 ha. Selvityksen mukaan (Roiha ym. 2014) valtaosa Siikaveden valuma-alueen ainekuormituksesta on peräisin maataloudesta, metsätaloudesta sekä luonnonhuuhtoumasta. Esimerkiksi kiintoainehuuhtoumasta 81% oli peräisin maataloudesta. Siikavedellä ja Puulan luoteisosalla ei yli 10 m syvyisillä alueilla esiinny väitettyjä metrisiä turvekerrostumia ; sotien jälkeisen ajan sedimenttikerroksen paksuus on syvänteissä enimmillään cm. Turvetuotannon osuus Siikaveden kiintoaine- ja fosforikuormasta on noin 7% ja typpikuormasta noin 14%. 12 Vapo Oy 2016

13 Vesistötarkkailun ja päästötarkkailun näytteiden ja analyysien määrä Päästötarkkailu Vesistötarkkailu Näytteet Analyysit Näytteet Analyysit 13 Vapo Oy 2016

14 Ylivirtaamaselvitys / Bery Pöyry teki 2014 Bioenergia ry tilauksesta selvityksen turvetuotannon ylivirtaamatilanteista sekä niistä aiheutuvasta kuormituksesta Selvityksessä ylivirtaama määriteltiin näin: Tilanteet, jolloin valumat ovat sijoittuneet ylimmän 5 % sisälle kaikista tarkkailujakson vuorokauden keskivalumista. Ylivirtaamatilanteet määritettiin erikseen jokaiselle koekohteelle Selvityksen mukaan kohteilta mitatut valumat olivat suurimmillaan keväällä lumien sulamisen aikaan. (Etelä-Suomen kohteiden kevään keskimääräinen valuma oli 43 l/s/km2 ja Pohjois-Suomessa vastaavasti 54 l/s/km2.) Selvityksen perusteella pintavalutuskentällisten kohteiden ylivirtaamatilanteiden keskimääräisen kuormituksen osuus vuosikuormituksesta oli: kiintoaineen osalta 17% kokonaistypen osalta 14 %, kokonaisfosforin osalta 13 % ja kemiallisen hapenkulutuksen osalta 12 %. 14 Vapo Oy 2016

15 Vapon ympäristösitoumukset Mitä on tehty 15 Vapo Oy 2016

16 Vapon ympäristösitoumukset % BAT turvetuotannon vesiensuojelussa 2. Turvetuotannon ympäristötarkastusten tehostaminen 3. Avoin vuorovaikutus 4. Jatkuvatoimisten mittareiden käyttö kuormituksen monitoroinnissa 5. Tuotanto keskitetään ojitetuille turv le 6. Luontoarvosoiden suojelu 7. Turvetuotannolla vähennetään vesistökuormitusta 8. Päästötarkkailujen laajentaminen 9. Seuraavan maankäytön tehostaminen

17 Puhdas vesi -sitoumus TURVETUOTANNOLLA VÄHENNETÄÄN VESISTÖKUORMITUSTA Tavoitteena, että vuodesta 2016 lähtien uuden turvetuotantosuon kiintoaine- ja humuskuormitus on pienempi kuin saman suon lähtötilanteessa ennen turvetuotantoa

18 Kiintoaine- ja humuspitoisuudet turvetuotannossa Keskimääräinen kiintoainepitoisuus (mg/l) PVK Koko Suomi: 5,3 Vertaa! Ojittamaton luonnontilainen alue: Koko Suomi: 1,4 mg/l Metsäojitettu alue: Koko Suomi: 5,0 mg/l Kiintoaineen määritysraja: 1,0 mg/l Lähde: Pöyry Oy (2013) Keskimääräinen COD Mn (mg O 2 /l) PVK Koko Suomi: 44 Etelä-Suomi: 45 Pohjois-Suomi: 25 Vertaa! Ojittamaton luonnontilainen alue: Koko Suomi: 32 Etelä-Suomi: 45 Pohjois-Suomi: 25 Metsäojitettu alue: Koko Suomi: 41 Etelä-Suomi: 49 Pohjois-Suomi: 36 Lähde: Pöyry Oy (2013)

19 Ohijuoksutukset Vapo Oy 2016

20 Ohijuoksutukset Tulee kiinnittää erityistä huomiota ohijuoksutuksiin ja niiden hallintaan, v ohijuoksutuksia on ollut 70 kertaa yhteensä 454 päivää. Pyritään a.s.a.p. puolittamaan ohijuoksutusten kesto [pv] ja tavoite on nolla. Ohijuoksuttaminen on luvanvaraista, sillä estetään rakenteiden rikkoutuminen. Kaikki ohijuoksutustilanteet raportoidaan valvovalle viranomaiselle Puulan/Kälkäjoen turvetuotantoalueilla ei ole raportoitu ohijuoksutustilannetta vuonna 2015 Eristysojilla estetään ulkopuolisten vesien pääsy tuotantoalueelle Eristysojia on parannettu Paju-Pihlassuolla ja Havusuolla Uusilla alueilla Rääsysuolla ja Mesiänsuolla ne on laitettu kuntoon valmisteluvaiheessa 20 Vapo Oy 2016

21 Ohijuoksutukset Puulan alueella 2014 ja Tilanteet (kpl) Kesto yht. (pv) Vapo Oy 2016

22 Puulan suot Vapo Oy 22 Vapo Oy 2016

23 Puulan suuntaan laskevat suot Havusuo Paju-Pihlassuo Jokipolvensuo Mesiänsuo Rääsysuo Turvetuotantoa noin 2,1 %

24 Veden laatu Jokipolvensuo, Rääsysuo ja Mesiänsuo, Pihlassuo Kiintoaine mg/l Kok-P µg/l Luonnont. Metsäoj. Luonnont. Metsäoj. Kok-N µg/l CODMn mg O2/l Luonnont. Metsäoj. Luonnont. Metsäoj.

25 Havusuon veden laatu (KOS2, KOS3, KOS5 ja PVK6) Kiintoaine mg/l Kok-P µg/l Havusuo KOS2 Havusuo KOS3 Havusuo KOS5 Havusuo PVK6 0 Havusuo KOS2 Havusuo KOS3 Havusuo KOS5 Havusuo PVK Luonnont. Metsäoj. Luonnont. Metsäoj. Kok-N µg/l CODMn mg O2/l Havusuo KOS2 Havusuo KOS3 Havusuo KOS5 Havusuo PVK6 0 Havusuo KOS2 Havusuo KOS3 Havusuo KOS5 Havusuo PVK Luonnont. Metsäoj. Luonnont. Metsäoj.

26 Oletus seuraavasta maankäytöstä SITOUMUS: Vapon omistamat turvetuotannosta poistuvat alueet ovat aktiivisessa seuraavassa maankäytössä viimeistään 2 vuoden kuluttua tuotannon päättymisestä. Turvetuotantoon vuokrattujen alueiden osalta maanomistaja päättää alueen seuraavasta maankäytöstä Turvetuotannon päättymisen jälkeinen uusi maankäyttö jalostetaan ja kasvatetaan jälleenmyyntiarvoa nopeutetaan kasvittumista, joka on yleensä ympäristöluvan määräyksistä vapautumisen edellytys poistaa kuormittavaa pinta-alaa turvetuotannosta ja kuormittavasta pinta-alasta merkitystä ympäristövaikutuksiin, imagoon ja toiminta-alueen maisemaan oleellinen osa Polttoaineet -liiketoiminta-alueen liiketoimintaa Vuokra-alueet luovutetaan yleensä metsä- tai maatalouskäyttöön soveltuvassa kunnossa Vapo Oy osallistuu vuokrattujen suoalueiden käytön suunnitteluun tiedottamalla käyttömahdollisuuksista, tutkimustuloksista ja ympäristönäkökohdista 26 Vapo Oy

27 Oletus seuraavasta maankäytöstä Kriteerit: Metsätalous Vesitalous kunnossa, mutta esim. kivisyys tai maaperä estää peltokäytön Samat kriteerit pätevät myös maatalouteen, mutta yleensä pelloksi tarvitaan laajempia kokonaisuuksia, esim. vähintään 5 ha yhtenäinen alue. Sijainnilla merkitystä kiinnostavuuteen Kosteikot tulevat kyseeseen silloin, kun alueen kuivattaminen ei onnistu luontaisin menetelmin tai kun halutaan lisätä alueen monimuotoisuutta. 27 Vapo Oy

28 Oletus seuraavasta maankäytöstä Paju-Pihlassuo alueet ovat kokonaan Vapon omistamia. Alueet soveltuvat parhaiten metsätalouskäyttöön. Vapon oma intressi on metsittää alueet. Männyn istutuksia on tehty noin 6 ha:n alueelle. Lisäksi tuotannosta poistuneita alueita on tuhkalannoitettu ja kyseiset alueet ovat taimettuneet luontaisesti. Rääsysuo alue on kokonaan Vapon omistamaa aluetta. Ei ole poistumia lainkaan, uudehko suo. Tällä hetkellä oletuksena seuraavan maankäytön osalta soveltuvaksi käyttömuodoksi alueelle on metsätalous sekä kosteikkoja (ei syvää laskuojaa) Mesiänsuo alueella vuokramaata noin 30% ja loput Vapon omistamaa aluetta. Ei ole tuotannosta poistuneita alueita, koska on uudehko suo. Tällä hetkellä oletuksena seuraavan maankäytön osalta soveltuvaksi käyttömuodoksi on metsätalous ja kosteikkoja Jokipolvensuo Vapon omistamat poistuma-alueet on tuhkalannoitettu. Metsätalouskäytössä 13 ha, lisäksi maatalouskäytössä 30 ha (yksityinen maanomistaja). Alueella on noin 7 ha:n kosteikko (Partinlammensuon lohkolla). Jokipolvensuon kosteikko kesäkuussa 2016 Ari Laukkanen Pihlassuo tuhkalannoitettu ja männynistutus 5/2015. Kuva kesäkuu 2016 Ari Laukkanen 28 Vapo Oy

29 Oletus seuraavasta maankäytöstä Tupasuo Metsätalous - alue suurimmaksi osaksi Vapon omistamaa, 5 muuta maanomistajaa lisäksi. Alueen maaperän, kivisyyden ja rikkonaisuuden vuoksi ei ole käytännöllinen maatalouteen. Koko suo tulee näkemyksemme mukaan olemaan metsätalouskäytössä. Jokunen pienehkö kosteikko voi olla myös mahdollinen. Loukkusuo Metsätalous alue suurimmaksi osaksi vuokramaata, osa alueista on jo luovutettu (82 ha), maanomistaja päättää seuraavasta maankäytöstä. Ko. maanomistajalla intressi metsätalouteen. Majasuo Metsätalous kokonaan Vapon omistama alue. Sijainnin vuoksi Vapo haluaa panostaa ja on jo panostanut alueella metsän kasvatukseen. Taimikonhoitoa ja tuhkalannoitusta on tehty noin 25 hehtaarille syksyllä Havusuo Metsätalous ja maatalous - alueella on sekä Vapon että vuokranantajien alueita. Luovutetut alueet ovat jo maatalouskäytössä (n. 60 ha). Maanomistaja oletettavasti ottaa alueet metsätalouskäyttöön. Vapon omistamille, 4 ha jo tuotannosta poistuneelle alueelle on tehty männyn istutusta ja poistuneita alueita on myös tuhkalannoitettu. Alueella maatalousmaalle on hyvä kysyntä ajatellen vielä tuotannossa olevien alueiden seuraavaa maankäyttöä. Höystösensuo Ei laske Puulaan, sijaitsee Leivonmäellä. Kokonaan tuotanto loppunut, peltokäytössä 270 ha, alueelle rakennettu myös kiitorata / lentopaikka. Kuvassa Majasuon poistuneen alueen metsittyminen, johon toteutettu taimikonhoito Kuva Ari Laukkanen syksy elu/images/largeimage/l_leivonmaki.jpg 29 Vapo Oy

30 Kuva Rääsysuon pumppualtaalta Kiitos! 30 [Esittäjän nimi] [pp.kk.vvvv]

31 Apendix 31 Vapo Oy 2016

32 Martinjärvi Iso Kivijärvi Tutkimuksen tarkoitus: selvittää turvetuotannon vaikutuksia Keuruun Martinjärveen sedimenttien avulla Cesium-137-laskeuma vuonna 1986 Turvetuotanto Martinjärven valumaalueella alkoi n luvun puolivälissä, Kalmuneva 1980, nyk. vajaa 2 % pintaalasta Sedimentin kertymisnopeus on molemmissa järvissä samanlainen Martinjärven sedimenttisarjoissa Cs-137 laskeuma oli hautautunut tyypillisesti 7-8 cm syvyyteen (sedimentin paksuuskasvu noin 3 mm/a) Martinjärveltä ei sedimenttitutkimuksessa havaittu turvetuotannon vaikuttaneen sedimentin kertymiseen, kun sitä on verrattu läheiseen Iso Kivijärveen, johon ei laske turvetuotannon kuivatusvesiä. GTK:ssa on käynnissä 42 järven vertailututkimus sedimenttien kertymisnop. Lisätietoa \ Ympäristöseminaarin esitykset: Geologian tutkimuskeskus, GTK:n sedimenttitutkimukset / T. Kauppila 32 Vapo Oy 2016

33 Havusuon ohijuoksutukset Tämä dia vain sisäiseen käyttöön taustatiedoksi: Puulan alueella 2015 ei ohijuoksutuksia Puulan alueella 2014 kaksi ohijuoksutusta: Havusuon kosteikko 2:lla 4 päivän ohijuoksutus Havusuon kosteikko 3:lla 4 päivän ohijuoksutus 33 Vapo Oy 2016

34 HAVUSUO Perustiedot tuotantoalueesta Valmistelu aloitettu 1979 Turvetuotanto aloitettu 1985 tuotteet: jyrsinturve, palaturve Lupa voimassa toistaiseksi. Ympäristölupa saanut lainvoiman Pinta-alat nykytilanteessa: tuotannossa 95 ha tuotannosta poistunut 53 ha seuraavassa maankäytössä/luovutetut alueet maatalous ja metsätalouskäytössä Tuotannon arvioidaan jatkuvan alle 10 vuotta

35 PAJU-PIHLASSUO Perustiedot tuotantoalueesta Valmistelu aloitettu 1993 Turvetuotanto aloitettu 1995 tuotteet: jyrsinturve Lupa voimassa toistaiseksi. Ympäristölupa saanut lainvoiman Pinta-alat nykytilanteessa: tuotannossa 135 ha tuotannosta poistunut 10 ha seuraavassa maankäytössä pääasiassa metsätalouskäytössä Tuotannon arvioidaan jatkuvan noin 15 vuotta

36 JOKIPOLVENSUO Perustiedot tuotantoalueesta Valmistelu aloitettu 1984 Turvetuotanto aloitettu 1989 tuotteet: jyrsinturve Lupa voimassa toistaiseksi. Ympäristölupa myönnetty ympäristöluvan tarkistaminen saanut lainvoiman Pinta-alat nykytilanteessa: tuotannossa 13 ha tuotannosta poistunut 10 ha seuraavassa maankäytössä maatalouskäytössä, metsätalouskäytössä sekä kosteikko Tuotannon arvioidaan jatkuvan alle 5 vuotta

37 MESIÄNSUO Perustiedot tuotantoalueesta Valmistelu aloitettu 2010, uudehko alue Turvetuotanto aloitettu 2012; tuotteet: jyrsinturve, palaturve, ympäristöturve Lupa voimassa toistaiseksi. Ympäristölupa saanut lainvoiman Pinta-alat nykytilanteessa: tuotannossa 53 ha Tuotannon arvioidaan jatkuvan noin 20 vuotta

38 RÄÄSYSUO Perustiedot tuotantoalueesta Valmistelu aloitettu 2009, uudehko alue Turvetuotanto aloitettu 2012; tuotteet: jyrsinturve, palaturve Lupa voimassa toistaiseksi. Ympäristölupa saanut lainvoiman Pinta-alat nykytilanteessa: tuotannossa 90 ha Tuotannon arvioidaan jatkuvan noin 25 vuotta

39 HAVUSUO

40 PAJU- PIHLASSUO kemikalointi

41 JOKIPOLVENSUO Poistuneella alueella: Kosteikko peltoa metsää

42 MESIÄNSUO

43 RÄÄSYSUO

44 Vesienkäsittelyrakenteet Havusuolla 3 kosteikkoa Rakennettu pumppaamoa Tarkkailuvelvoite: tehostettu 3 vuotinen tarkkailu kenttien valmistuttua Tarkkailua jatketaan tehostettuna, n. 25 näytettä vuodessa Valmet jatkuvatoiminen veden laadun ja määrän mittari KOS 2:lla Virtaamamittaus lisäksi 1 rakenteella 1 pintavalutuskenttä Rakennettu 2011 Yhdellä pumppaamolla vesi johdetaan puoliksi kosteikolle ja puoliksi pintavalutuskentälle Tarkkailuvelvoite: tehostettu 3 vuotinen tarkkailu kenttien valmistuttua Tarkkailua jatketaan tehostettuna, n. 25 näytettä vuodessa

45 Havusuon veden laatu Havusuo KOS toteutunut puhdistusteho Kiintoaine 37 % (7,3 > 4,6 mg/l) Kokonaisfosfori 11 % (17->15 µg/l) Kokonaistyppi 14 % (1470->1270 µg/l) (CODMn 12 % (20 ->18 mg O2/l )) Lähtevän veden laatu erinomainen: Kiintoaine 4,6 mg/l, metsäojitetun suon tasolla (5) Fosfori 15 µg/l, alle luonnontilaisen suon tason (20) Typpi 1270 µg/l, normaalin tuotantosuon tasolla CODMn 18 mg O2/l, alle luonnontilaisen suon tason (32) Havusuo KOS toteutunut puhdistusteho Kiintoaine 53 % (17 > 7,9 mg/l) Kokonaisfosfori 7 % (30->28 µg/l) Kokonaistyppi 1 % (1700->1700 µg/l) (CODMn -15 % (26 ->30 mg O2/l )) Lähtevän veden laatu hyvää, parantunut edellisestä vuodesta: Kiintoaine 7,9 mg/l, tavanomaisen tuotantosuon tasolla Fosfori 28 µg/l, alle metsäojitetun suon tason (50) Typpi 1700 µg/l, normaalin tuotantosuon tasolla CODMn 30 mg O2/l, alle luonnontilaisen suon tason (32) Kuormitus vuonna 2015 Fosforin ja COD osalta tavanomaista pienemmät. Typen ja kiintoaineen osalta hieman keskimääräistä korkeampi.

46 Havusuon veden laatu Havusuo KOS toteutunut puhdistusteho Kiintoaine 19 % (3,9 > 3,2 mg/l) Kokonaisfosfori 27 % (19->14 µg/l) Kokonaistyppi 2 % (1200->1100 µg/l) (CODMn 3 % (24 ->23 mg/l)) Lähtevän veden laatu erinomaista: Kiintoaine 3,2 mg/l, lähes luonnontilaisen suon tasolla Fosfori 14 µg/l, alle luonnontilaisen suon tason (20) Typpi 1100 µg/l, normaalin tuotantosuon tasolla CODMn 23 mg O2/l, alle luonnontilaisen suon tason (32) Kuormitus vuonna 2015 Fosforin ja COD osalta tavanomaista pienemmät. Typen ja kiintoaineen osalta hieman keskimääräistä korkeampi. Havusuo PVK toteutunut puhdistusteho Kiintoaine 36 % (3,9 > 2,5 mg/l) Kokonaisfosfori -15 % (21->24 µg/l) Kokonaistyppi 16 % (1300->1100 µg/l) (CODMn -42 % (27 ->38 mg/l)) Lähtevän veden laatu erinomaista: Kiintoaine 2,5 mg/l, luonnontilaisen suon tasolla Fosfori 24 µg/l, lähes luonnontilaisen suon tasolla (20) Typpi 1100 µg/l, normaalin tuotantosuon tasolla CODMn 38 mg O2/l, lähes luonnontilaisen suon tasolla (32) Kuormitus vuonna 2015 Fosforin ja kiintoaineen osalta tavanomaista pienemmät. Typen ja COD osalta hieman keskimääräistä korkeampi.

47 Vesienkäsittelyrakenteet Paju-Pihlassuolla 1 Kemiallinen vesienkäsittely Kemikalointiasema rakennettu 2012 luvassa määrätyn pintavalutuskentän tilalle ELYkeskuksen luvalla Pumppaamo Tarkkailuvelvoite: tehostettu 3 vuotinen tarkkailu kenttien valmistuttua Tarkkailua jatketaan tehostettuna, n. 25 näytettä vuodessa Virtaamamittaus Paju-Pihlassuo KEM toteutunut puhdistusteho Kokonaisfosfori 58 % (27->11 µg/l) Kokonaistyppi 15 % (1500->1300 µg/l) CODMn 56 % (21 ->10 mg/l) Kiintoaine -20 % (11 > 13 mg/l) Lähtevän veden laatu erinomaista: Kemikaloinnilla vaikutus fosfori- ja COD pitoisuuksiin, haastavaa koska kemikalointiin tuleva vesi jo hyvää, mutta toiminta 2015 ollut hyvä Kiintoaine 13 mg/l, kemikaloidun tuotantosuon tasolla Fosfori 11 µg/l, alle luonnontilaisen suon tason (20) Typpi 1300 µg/l, normaalin tuotantosuon tasolla CODMn 10 mg O2/l, alle luonnontilaisen suon tason (32) Kuormitus vuonna 2015: Fosforin ja COD osalta tavanomaista pienemmät. Typen ja kiintoaineen osalta keskimääräistä korkeampi.

48 Vesienkäsittelyrakenteet Jokipolvensuolla 1 kasvillisuuskenttä Ruokohelpikenttä rakennettu 2005, jossa on nykyisellään myös muuta kasvillisuutta Vesi siirretään painovoimaisesti kasvillisuuskentälle Tarkkailuvelvoite, ympärivuotinen tehostettu (n. 25 näytettä vuodessa) Virtaamamittaus Kuvaus veden laadusta Jokipolvensuon KK1: Lähtevän veden laatu erinomainen: Kiintoainepitoisuus: 2 mg/l (luonnontilaisen suon tasolla) Fosforipitoisuus: 14 µg/l (alle luonnontilaisen suon tason (20)) COD-arvo: 19 mg O2/l (alle luonnontilaisen suon tason (32)) Typpipitoisuus: 700 µg/l (metsäojitetun suon tasolla, alle sadeveden pitoisuuden (1000 µg/l) Myös puhdistusteho hyvä Kuormitus vuonna 2015 Kaikkien ravinteiden, kiintoaineen ja COD:n osalta keskimääräistä vähemmän kuormitusta.

49 Vesienkäsittelyrakenteet Mesiänsuolla 1 pintavalutuskenttä Rakennettu 2010 Vesi siirretään pintavalutuskentälle pumppaamon avulla Tarkkailuvelvoite Omaehtoisesti tehostetussa tarkkailussa, n. 25 näytettä vuodessa Virtaamamittaus Kuvaus veden laadusta Mesiänsuo PVK1: Lähtevän veden laatu erinomainen: Kiintoaine: 3 mg/l (Erinomainen, lähes luonnontilaisen suon tasolla) Fosfori: 18 µg/l (Erinomainen, alle luonnontilaisen suon tason 20) Typpi: 1200 µg/l (Normaalin tuotantosuon tasolla) COD-arvo: 29 mg O2/l (Erinomainen, alle luonnontilaisen suon tason 32) Myös puhdistusteho hyvä Kuormitus vuonna 2015 Kiintoaineen ja fosforin osalta kuormitus keskimääräistä alhaisempi. Typen ja COD osalta vesimäärästä johtuen hieman keskimääräistä korkeampi.

50 Vesienkäsittelyrakenteet Rääsysuolla 1 pintavalutuskenttä Rakennettu 2010 Vesi siirretään pintavalutuskentälle pumppaamon avulla Tarkkailuvelvoite Omaehtoisesti tehostetussa tarkkailussa, n. 25 näytettä vuodessa Virtaamamittaus Kuvaus veden laadusta Rääsysuo PVK1 Lähtevän veden laatu hyvä: Kiintoainepitoisuus: 3,5 mg/l (Erinomainen, alle metsäojitetun suon tason (5)) Fosforipitoisuus: 70 µg/l (Tyydyttävä, hieman yli keskimääräisen tuotantosuon tasolla) Typpipitoisuus: 1200 µg/l (Hyvä, normaalin tuotantosuon tasolla) COD-arvo: 60 mg O2/l (Tyydyttävä, hieman yli keskimääräisen tuotantosuon tason) Myös puhdistusteho hyvä Kuormitus vuonna 2015 Kaikkien ravinteiden, kiintoaineen ja COD:n osalta keskimääräistä vähemmän kuormitusta pienemmän vesimäärän vuoksi.

51 Kiintoaine: alustavia tuloksia Biotarhankkeesta Suodattimen huokoskoko vaikuttaa vesinäytteen kiintoainepitoisuuteen Keskimääräinen ero 7,4 mg/l Kiintoaineen fraktioiden välillä (hienojakoinen versus karkea) ei havaittu tilastollisesti merkitsevää eroa metsätalouden ja turvetuotannon välillä 51

52 Humusaineiden kierto luonnossa Kaavio: Kimmo Virtanen GTK 52

Turpeen rooli energiantuotannossa nyt ja tulevaisuudessa. Jaakko Silpola erityisasiantuntija Vapo Oy

Turpeen rooli energiantuotannossa nyt ja tulevaisuudessa. Jaakko Silpola erityisasiantuntija Vapo Oy Turpeen rooli energiantuotannossa nyt ja tulevaisuudessa Jaakko Silpola erityisasiantuntija Vapo Oy 1 Kotimaisten polttoaineiden kokonaiskäyttö on laskenut jatkuvasti vuodesta 2010 Turpeen käyttö on lähes

Lisätiedot

TOTEUTUS Tomi Yli-Kyyny Kolmen vuoden yhteenveto Vapon ympäristölupauksista

TOTEUTUS Tomi Yli-Kyyny Kolmen vuoden yhteenveto Vapon ympäristölupauksista TOTEUTUS 10-12-14 Tomi Yli-Kyyny Kolmen vuoden yhteenveto Vapon ympäristölupauksista Vapon ympäristösitoumukset 2011 TOTEUTETUT YMPÄRISTÖSITOUMUKSET 1. 100 % BAT turvetuotannon vesiensuojelussa 2. Turvetuotannon

Lisätiedot

Kuinka turvetuotannolla vähennetään vesistökuormitusta

Kuinka turvetuotannolla vähennetään vesistökuormitusta Kuinka turvetuotannolla vähennetään vesistökuormitusta Puhdas Vesi projekti Vapo Oy:n vastuullisuusseminaari TOTEUTUS 10-12-14 1, Projektipäällikkö Turvetuotanto - yksi kuormittaja muiden joukossa Valtakunnallisesti

Lisätiedot

Bioenergia ry TURVETUOTANTOALUEIDEN YLIVIRTAAMASELVITYS

Bioenergia ry TURVETUOTANTOALUEIDEN YLIVIRTAAMASELVITYS Bioenergia ry TURVETUOTANTOALUEIDEN YLIVIRTAAMASELVITYS 2014-2015 15.2.2017 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Selvityksen tausta ja lähtöainesto 2. Ylivirtaamatilanteet ja niiden määritys 3. Virtaaman vaikutus vedenlaatuun

Lisätiedot

Bioenergia ry TURVETUOTANTOALUEIDEN OMINAISKUORMITUSSELVITYS

Bioenergia ry TURVETUOTANTOALUEIDEN OMINAISKUORMITUSSELVITYS Bioenergia ry TURVETUOTANTOALUEIDEN OMINAISKUORMITUSSELVITYS 2011-2015 15.2.2017 Ominaiskuormitusselvityksen taustaa Turvetuotannon vesistöön kohdistuvaa kuormitusta arvioidaan olemassa olevien tarkkailuaineistojen

Lisätiedot

Turvetuotannon vesistövaikutukset ja vesiensuojelutoimenpiteet. TASO hankkeen aloitusseminaari Saarijärvi Jaakko Soikkeli

Turvetuotannon vesistövaikutukset ja vesiensuojelutoimenpiteet. TASO hankkeen aloitusseminaari Saarijärvi Jaakko Soikkeli Turvetuotannon vesistövaikutukset ja vesiensuojelutoimenpiteet TASO hankkeen aloitusseminaari Saarijärvi 21.6.2011 Jaakko Soikkeli Turvetuotanto Saarijärven reitillä, muu maankäyttö ja luontainen vedenlaatu

Lisätiedot

Puulan länsiosan kuormitusselvitys Mikkelin seudun ympäristöpalvelut

Puulan länsiosan kuormitusselvitys Mikkelin seudun ympäristöpalvelut Puulan länsiosan kuormitusselvitys Mikkelin seudun ympäristöpalvelut Hännilänjoki Kälkäjoki 2 Johdanto Sysäys tutkimukseen Ranta-asukkaat, kalastajat ja osakunnat ilmaisivat huolensa Puulan veden tummumisesta,

Lisätiedot

Puula-forum Kalevi Puukko

Puula-forum Kalevi Puukko Puulan Kalastusalue on lakisääteinen yhteistoimintaelin, jonka jäseniä ovat kalavesien omistajat sekä ammatti- ja virkistyskalastuksen edustajat. Puulan kalastusalueen vesipinta-ala on noin 33 km², joka

Lisätiedot

Metsätalouden ja turvetuotannon vedenlaadun seuranta TASO-hankkeessa

Metsätalouden ja turvetuotannon vedenlaadun seuranta TASO-hankkeessa Metsätalouden ja turvetuotannon vedenlaadun seuranta TASO-hankkeessa Limnologipäivät 11.4.2013 Pia Högmander & Päivi Saari Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus TASO-hanke Metsätalouden

Lisätiedot

Kokemuksia jatkuvatoimista mittauksista turvetuotantoalueilla. 13.2.2013 Jaakko Soikkeli

Kokemuksia jatkuvatoimista mittauksista turvetuotantoalueilla. 13.2.2013 Jaakko Soikkeli Kokemuksia jatkuvatoimista mittauksista turvetuotantoalueilla 13.2.2013 Jaakko Soikkeli Maankäytön aiheuttama kuormitus Suomen soilla ja turvemailla - Käsittää n. 33 % maa-alasta 20.5.2013 Fosforipäästölähteet,

Lisätiedot

Paljon vai vähän? Energian kokonaiskulutus 2010, Turvemaiden maankäyttömuodot pinta-alan suhteen. Puupolttoaineet 22 % Öljy 24 % Muut 2 %

Paljon vai vähän? Energian kokonaiskulutus 2010, Turvemaiden maankäyttömuodot pinta-alan suhteen. Puupolttoaineet 22 % Öljy 24 % Muut 2 % Sitoumus 121212 Paljon vai vähän? Energian kokonaiskulutus 2010, noin 405 TWh (Tilastokeskus) Turvemaiden maankäyttömuodot pinta-alan suhteen Puupolttoaineet 22 % Öljy 24 % Muut 2 % Ydinenergia 16 % Sähkön

Lisätiedot

Turvetuotannon vesistövaikutukset totta vai tarua? Anneli Wichmann

Turvetuotannon vesistövaikutukset totta vai tarua? Anneli Wichmann Turvetuotannon vesistövaikutukset totta vai tarua? Anneli Wichmann Turvetuotanto ja veden väri Ojitusten osuus soista Veden väri Vapon tuotantosuot Lähde: www.ymparisto.fi Soiden käyttö ja turvetuotannon

Lisätiedot

TASO-hankkeen esittely

TASO-hankkeen esittely TASO-hankkeen esittely Soiden ja turvemaiden vesistövaikutukset 17.10.2012 Päivi Saari Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus TASO-hanke Turvetuotannon ja metsätalouden vesiensuojelun valtakunnallinen

Lisätiedot

Bioenergia ry

Bioenergia ry 1.5.217 Bioenergia ry TURVETUOTANTOALUEIDEN YLIVIRTAAMASELVITYS Virtaaman vaikutus vedenlaatuun, kuormitukseen sekä puhdistustehoihin vuosien 214 215 tarkkailuaineistojen perusteella Jäkäläsuon pintavalutuskenttä

Lisätiedot

Tehokkaita ratkaisuja turvetuotannon vesien käsittelyyn, Tukos-projektin seminaari Oulu 3.12.2009 Petri Tähtinen

Tehokkaita ratkaisuja turvetuotannon vesien käsittelyyn, Tukos-projektin seminaari Oulu 3.12.2009 Petri Tähtinen Vesiensuojelun näkökulma turvetuotannon lupahakemuksiin Tehokkaita ratkaisuja turvetuotannon vesien käsittelyyn, Tukos-projektin seminaari Oulu 3.12.2009 Petri Tähtinen 1 Petri Tähtinen Vapo Paikalliset

Lisätiedot

TASO-hanke päättyy mitä on saatu aikaan turvetuotannon ja metsätalouden vesiensuojelussa?

TASO-hanke päättyy mitä on saatu aikaan turvetuotannon ja metsätalouden vesiensuojelussa? TASO-hanke päättyy mitä on saatu aikaan turvetuotannon ja metsätalouden vesiensuojelussa? Keski-Suomen kalastusaluepäivä 13.12.2013 Pia Högmander, Keski-Suomen ELY-keskus TASO-hanke Metsätalouden ja turvetuotannon

Lisätiedot

Turvetuotannon ja metsätalouden vesiensuojelun kehittäminen, TASO-hanke

Turvetuotannon ja metsätalouden vesiensuojelun kehittäminen, TASO-hanke Turvetuotannon ja metsätalouden vesiensuojelun, TASO-hanke Loppuseminaari 11.11.2013 Jyväskylä Maarit Loiskekoski TASO-hanke Kolmevuotinen valtakunnallinen kehittämishanke Rahoittajina ympäristöministeriö,

Lisätiedot

Suot puhdistavat vesiä. Kaisa Heikkinen, FT, erikoistutkija Suomen ympäristökeskus

Suot puhdistavat vesiä. Kaisa Heikkinen, FT, erikoistutkija Suomen ympäristökeskus 1 Suot puhdistavat vesiä Kaisa Heikkinen, FT, erikoistutkija Suomen ympäristökeskus 2 Soiden suojelutyöryhmän ehdotus soidensuojelun täydentämiseksi. Toim. Aulikki Alanen ja Kaisu Aapala Ympäristöministeriön

Lisätiedot

Puula Forum 6.7.2012. Toimitusjohtaja Tomi Yli-Kyyny Vapo Oy

Puula Forum 6.7.2012. Toimitusjohtaja Tomi Yli-Kyyny Vapo Oy Puula Forum 6.7.2012 Toimitusjohtaja Tomi Yli-Kyyny Vapo Oy Öljyn hintakehitys Kaikki tuotantosuot parhaan vesienkäsittelyn piiriin vuoden 2014 loppuun mennessä (BAT) 14.7.2012 BAT= best available technique

Lisätiedot

GTK:n sedimenttitutkimukset. Martinjärven Iso Kivijärven vertailututkimuksen tuloksia Järviparitutkimus Tommi Kauppila, Samu Valpola, GTK

GTK:n sedimenttitutkimukset. Martinjärven Iso Kivijärven vertailututkimuksen tuloksia Järviparitutkimus Tommi Kauppila, Samu Valpola, GTK Martinjärven Iso Kivijärven vertailututkimuksen tuloksia Järviparitutkimus Tommi Kauppila, Samu Valpola, GTK Tutkimuksen tarkoitus, tausta ja haasteet Tutkimuksen tarkoitus: selvittää turvetuotannon vaikutuksia

Lisätiedot

Metsätalouden kosteikot -seurantatietoja Kyyjärven ja Kaihlalammen kosteikoista

Metsätalouden kosteikot -seurantatietoja Kyyjärven ja Kaihlalammen kosteikoista Metsätalouden kosteikot -seurantatietoja Kyyjärven ja Kaihlalammen kosteikoista Kosteikkopäivä Saarijärvellä 25.4.2013 Pia Högmander & Päivi Saari Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Lisätiedot

Paljon vai vähän? Energian kokonaiskulutus 2010, Turvemaiden maankäyttömuodot pinta-alan suhteen. Puupolttoaineet 22 % Öljy 24 % Muut 2 %

Paljon vai vähän? Energian kokonaiskulutus 2010, Turvemaiden maankäyttömuodot pinta-alan suhteen. Puupolttoaineet 22 % Öljy 24 % Muut 2 % Sitoumus 121212 Paljon vai vähän? Energian kokonaiskulutus 2010, noin 405 TWh (Tilastokeskus) Puupolttoaineet 22 % Öljy 24 % Muut 2 % Ydinenergia 16 % Sähkön nettotuonti 3 % Vesivoima 3 % Turve 6 % Hiili

Lisätiedot

TASO. TASO-hanke TASOA TURVETUOTANNON JA METSÄTALOUDEN VESIENSUOJELUUN

TASO. TASO-hanke TASOA TURVETUOTANNON JA METSÄTALOUDEN VESIENSUOJELUUN TASO TASO-hanke TASOA TURVETUOTANNON JA METSÄTALOUDEN VESIENSUOJELUUN Turvetuotannon vesistökuormitus ja vesiensuojelu Turvetuotannon aiheuttama ravinne- ja kiintoainekuormitus voi olla paikallisesti merkittävää.

Lisätiedot

Turvetuotannon selvitykset ja toimenpiteet kesällä TASO hankkeen kuulumisia , Karstula Jaakko Soikkeli

Turvetuotannon selvitykset ja toimenpiteet kesällä TASO hankkeen kuulumisia , Karstula Jaakko Soikkeli Turvetuotannon selvitykset ja toimenpiteet kesällä 2011 TASO hankkeen kuulumisia 13.10.2011, Karstula Jaakko Soikkeli KESÄN 2011 SELVITYKSET JA TOIMENPITEET 19.10.2011 - Vesistökartoitukset Saarijärven

Lisätiedot

Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014

Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014 Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014 Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto 3.12.2014 Johdanto Heinijärven ja siihen laskevien ojien vedenlaatua selvitettiin vuonna 2014 Helsingin yliopiston

Lisätiedot

BioTar uusia menetelmiä turvemaiden vesistövaikutusten tarkkailuun

BioTar uusia menetelmiä turvemaiden vesistövaikutusten tarkkailuun BioTar uusia menetelmiä turvemaiden vesistövaikutusten tarkkailuun Kommenttipuheenvuoro 13.5.2014 Teija Hakalahti-Sirén Vapo Oy / clean waters Eri maankäytön vaikutusten erottaminen toisistaan on vaikeaa,

Lisätiedot

PUHTAIDEN VESIEN PUOLESTA

PUHTAIDEN VESIEN PUOLESTA PUHTAIDEN VESIEN PUOLESTA PUHTAIDEN VESIEN PUOLESTA Clean Watersin tarina alkaa Vapo Oy:n turvetuotannosta, jonka myötä on suunniteltu ja toteutettu suuri määrä vesienkäsittelyratkaisuja: noin 1000 laskeutusallasta

Lisätiedot

Veden laadun seuranta TASO-hankkeessa

Veden laadun seuranta TASO-hankkeessa Veden laadun seuranta TASO-hankkeessa TASO-hankkeen päätösseminaari 11.11.213 Pia Högmander, Keski-Suomen ELY-keskus Automaattiset veden laadun seuranta-asemat 6 maankäyttömuodoltaan erilaista kohdetta,

Lisätiedot

Case Vapo. Ahti Martikainen Viestintä ja yhteiskuntasuhteet 10.4.2013

Case Vapo. Ahti Martikainen Viestintä ja yhteiskuntasuhteet 10.4.2013 Case Vapo Ahti Martikainen Viestintä ja yhteiskuntasuhteet 10.4.2013 Sitoumus 121212 Paljon vai vähän? Energian kokonaiskulutus 2010, noin 405 TWh (Tilastokeskus) Turvemaiden maankäyttömuodot pinta-alan

Lisätiedot

Turvetuotannon vesiensuojelurakenteet ja niiden teho Anssi Karppinen, Suomen ympäristökeskus

Turvetuotannon vesiensuojelurakenteet ja niiden teho Anssi Karppinen, Suomen ympäristökeskus Turvetuotannon vesiensuojelurakenteet ja niiden teho Anssi Karppinen, Suomen ympäristökeskus Luonnonvarainstituutti ja Bioenergiakeskus Saarijärvi 6.9.2013 Turvetuotannossa käytettävät vesiensuojeluratkaisut

Lisätiedot

Vesienhoidon asettamat tavoitteet turvetuotannon vesiensuojelulle. Marjaana Eerola

Vesienhoidon asettamat tavoitteet turvetuotannon vesiensuojelulle. Marjaana Eerola Vesienhoidon asettamat tavoitteet turvetuotannon vesiensuojelulle Marjaana Eerola Vesienhoidon suunnittelusta Tavoitteena, ettei vesien tila heikkene ja että vedet olisivat vähintään hyvässä tilassa vuonna

Lisätiedot

Kunnostusojituksen vesistökuormitus ja -vaikutukset. Samuli Joensuu Jyväskylä

Kunnostusojituksen vesistökuormitus ja -vaikutukset. Samuli Joensuu Jyväskylä Kunnostusojituksen vesistökuormitus ja -vaikutukset Samuli Joensuu Jyväskylä 16.4.2013 Vesistöjen tila ja kuormituslähteet Massa-ja Yhdyskunnat paperiteollisuus Typpi t/a 10 % 2 % Turkistarhaus Muu teollisuus

Lisätiedot

Maa- ja metsätalouden vesiensuojelun tehokkuus ja kehittämistarpeet

Maa- ja metsätalouden vesiensuojelun tehokkuus ja kehittämistarpeet Maa- ja metsätalouden vesiensuojelun tehokkuus ja kehittämistarpeet Samuli Joensuu 1) Kaisa Heikkinen 2) ja Markku Puustinen 2) 1) Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio 2) Suomen ympäristökeskus, SYKE Maatalous

Lisätiedot

Eri maankäyttömuotojen vaikutuksesta liukoisen orgaanisen aineksen määrään ja laatuun tapaustutkimus

Eri maankäyttömuotojen vaikutuksesta liukoisen orgaanisen aineksen määrään ja laatuun tapaustutkimus TASO-hankkeen loppuseminaari 11.11.2013 Eri maankäyttömuotojen vaikutuksesta liukoisen orgaanisen aineksen määrään ja laatuun tapaustutkimus Jarkko Akkanen Biologian laitos Joensuun kampus OSAHANKE Turvetuotannon

Lisätiedot

Turvetuotannon vesistökuormitus

Turvetuotannon vesistökuormitus Turvetuotannon vesistökuormitus Turvetuottajien vesiensuojelukoulutus, 24.4.2012 Ansa Selänne ja Päivi Saari Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Sisältö Mitä vesistökuormitus on? Mitä

Lisätiedot

ISOJOEN URAKOINTI OY SULKONKEIDAS TARKKAILUOHJELMA

ISOJOEN URAKOINTI OY SULKONKEIDAS TARKKAILUOHJELMA ISOJOEN URAKOINTI OY SULKONKEIDAS TARKKAILUOHJELMA Tmi Kairatuuli/ 2015 1 JOHDANTO Isojoen Urakointi Oy:llä on tuotannossa Isojoen Sulkonkeitaalla noin 36 ha:n suuruinen turvetuotantoalue. Sulkonkeitaan

Lisätiedot

Puula-forum Kalevi Puukko

Puula-forum Kalevi Puukko Puulan Kalastusalue on lakisääteinen yhteistoimintaelin, jonka jäseniä ovat kalavesien omistajat sekä ammatti- ja virkistyskalastuksen edustajat. Puulan kalastusalueen vesipinta-ala on noin 330 km², joka

Lisätiedot

VAPO OY TURVETUOTANNON PÄÄSTÖTARKKAILU Läntisen Suomen turvetuotannon päästötarkkailu vuonna Keski-Suomen ELY-keskuksen alueella

VAPO OY TURVETUOTANNON PÄÄSTÖTARKKAILU Läntisen Suomen turvetuotannon päästötarkkailu vuonna Keski-Suomen ELY-keskuksen alueella TURVETUOTANNON PÄÄSTÖTARKKAILU 215 16X29125 1.8.216 Korjattu tulostaulukoiden osalta 23.1.217 VAPO OY Läntisen Suomen turvetuotannon päästötarkkailu vuonna 215 Keski-Suomen ELY-keskuksen alueella 1 Vapo

Lisätiedot

Ravinnehuuhtoumien mittaaminen. Kirsti Lahti ja Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry

Ravinnehuuhtoumien mittaaminen. Kirsti Lahti ja Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry Ravinnehuuhtoumien mittaaminen Kirsti Lahti ja Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry RaHa-hankkeen loppuseminaari 17.6.2014 18.6.2014 1 Mitä hankkeessa tavoiteltiin? Kehittää

Lisätiedot

Typpeä voidaan poistaa valumavesistä kosteikkojen ja pintavalutuskenttien avulla. Kaisa Heikkinen, erikoistutkija, FT Suomen ympäristökeskus

Typpeä voidaan poistaa valumavesistä kosteikkojen ja pintavalutuskenttien avulla. Kaisa Heikkinen, erikoistutkija, FT Suomen ympäristökeskus 1 Typpeä voidaan poistaa valumavesistä kosteikkojen ja pintavalutuskenttien avulla Kaisa Heikkinen, erikoistutkija, FT Suomen ympäristökeskus 2 Typpi on useimmiten rehevöitymistä rajoittava minimiravinne

Lisätiedot

Turvetuottajien vesiensuojelukoulutus, 3. koulutuspäivä Tiivistelmä turvetuotannon valvonnasta

Turvetuottajien vesiensuojelukoulutus, 3. koulutuspäivä Tiivistelmä turvetuotannon valvonnasta Turvetuottajien vesiensuojelukoulutus, Tiivistelmä turvetuotannon valvonnasta Yleistä valvonnasta: Valvonnan sisällöistä: Turvetuotanto on luvanvaraista toimintaa Lupaviranomainen on aluehallintovirasto

Lisätiedot

Kiintoainemenetelmien käyttö turvemaiden alapuolella. Hannu Marttila

Kiintoainemenetelmien käyttö turvemaiden alapuolella. Hannu Marttila Kiintoainemenetelmien käyttö turvemaiden alapuolella Hannu Marttila Motivaatio Orgaaninen kiintoaines ja sedimentti Lisääntynyt kulkeutuminen johtuen maankäytöstä. Ongelmallinen etenkin turvemailla, missä

Lisätiedot

TURPEENOTON VAIKUTUKSET JOKIVESISTÖJEN JA VAASAN VESIALUEIDEN TILAAN

TURPEENOTON VAIKUTUKSET JOKIVESISTÖJEN JA VAASAN VESIALUEIDEN TILAAN TURPEENOTON VAIKUTUKSET JOKIVESISTÖJEN JA VAASAN VESIALUEIDEN TILAAN SLL-POHJANMAAN PIIRI RY / TEEMU TUOVINEN 5.4.2017 Soiden käyttö Suomessa Läntisessä Suomessa turvetuotanto on maamme korkein 1,9% (Etelä-

Lisätiedot

Varsinais-Suomen suurten jokien nykyinen tila ja siihen vaikuttavat tekijät

Varsinais-Suomen suurten jokien nykyinen tila ja siihen vaikuttavat tekijät Varsinais-Suomen suurten jokien nykyinen tila ja siihen vaikuttavat tekijät Veera-hankkeen loppuseminaari 2.11.216 Janne Suomela Varsinais-Suomen ELY-keskus 1 Esityksen sisältö Yleistä alueen joista Jokien

Lisätiedot

Kosteikot leikkaavat ravinnekuormitusta ja elävöittävät maisemaa

Kosteikot leikkaavat ravinnekuormitusta ja elävöittävät maisemaa Liite 17.12.2007 64. vuosikerta Numero 3 Sivu 5 Kosteikot leikkaavat ravinnekuormitusta ja elävöittävät maisemaa Markku Puustinen, Suomen ympäristökeskus Kosteikot pidättävät tehokkaasti pelloilta valtaojiin

Lisätiedot

LUVITTAJAN NÄKÖKULMA TURVETUOTANTOON

LUVITTAJAN NÄKÖKULMA TURVETUOTANTOON LUVITTAJAN NÄKÖKULMA TURVETUOTANTOON Antti Ylitalo Ympäristöneuvos Itä-Suomen aluehallintovirasto 3.9.2013 Ympäristöakatemia Itä-Suomen aluehallintovirasto, tekijän nimi ja osasto 2.10.2013 1 Taustaa

Lisätiedot

TURVETUOTANNON PÄÄSTÖISTÄ PINTAVESIEN TOIMENPIDEOHJELMAN TAVOITTEET YLIVIRTAMATILANTEET

TURVETUOTANNON PÄÄSTÖISTÄ PINTAVESIEN TOIMENPIDEOHJELMAN TAVOITTEET YLIVIRTAMATILANTEET TURVETUOTANNON PÄÄSTÖISTÄ PINTAVESIEN TOIMENPIDEOHJELMAN TAVOITTEET YLIVIRTAMATILANTEET Turvetuotannon aikoina Ähtärissä on rankkasateita (yli 20 mm/vrk) esiintynyt 85 kpl (Ilmatieteen laitos, Myllyniemi).

Lisätiedot

Kiintoaineen ja humuksen mallintaminen. Markus Huttunen ja Vanamo Seppänen 11/11/2013

Kiintoaineen ja humuksen mallintaminen. Markus Huttunen ja Vanamo Seppänen 11/11/2013 Kiintoaineen ja humuksen Nitrogen loading from forested catchments mallintaminen Markus Huttunen ja Vanamo Seppänen 11/11/213 Marie Korppoo VEMALA catchment meeting, 25/9/212 21.11.213 VEMALA vedenlaatumalli

Lisätiedot

19.7.2014 Puula-forum Kalevi Puukko

19.7.2014 Puula-forum Kalevi Puukko Puulan Kalastusalue on lakisääteinen yhteistoimintaelin, jonka jäseniä ovat kalavesien omistajat sekä ammatti- ja virkistyskalastuksen edustajat. Puulan kalastusalueen vesipinta-ala on noin 330 km², joka

Lisätiedot

Metsätalouden vesistökuormitus ja -vaikutukset

Metsätalouden vesistökuormitus ja -vaikutukset Metsätalouden vesistökuormitus ja -vaikutukset Metsätalouden vesiensuojelukoulutus, 14.6.2012 Päivi Saari Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Sisältö Mitä vesistökuormitus on? Mitä vesistökuormitus

Lisätiedot

peltovaltaiselta ja luonnontilaiselta valuma

peltovaltaiselta ja luonnontilaiselta valuma Ravinnehuuhtoumien muodostuminen peltovaltaiselta ja luonnontilaiselta valuma alueelta Tuloksia vedenlaadun seurannasta RaHa hankkeessa Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry RaHahankkeen

Lisätiedot

Metsätalouden vesistökuormitus ja -vaikutukset

Metsätalouden vesistökuormitus ja -vaikutukset Metsätalouden vesistökuormitus ja -vaikutukset Metsätalouden vesiensuojelukoulutus, 8.6.2012 Päivi Saari Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Sisältö Mitä vesistökuormitus on? Mitä vesistökuormitus

Lisätiedot

Rantamo-Seittelin kosteikon vedenlaadun seuranta

Rantamo-Seittelin kosteikon vedenlaadun seuranta Rantamo-Seittelin kosteikon vedenlaadun seuranta Jari Koskiaho, SYKE Tuusulanjärven tila paremmaksi -seminaari Gustavelund 23.5.2013 Kosteikoissa tapahtuvat vedenpuhdistusprosessit Kiintoaineksen laskeutuminen

Lisätiedot

Vesiensuojelu soiden ja turvemaiden käytössä Kansallisen suo- ja turvemaiden strategian aloitusseminaari 21.1.2009 Leena-Marja Kauranne, YM

Vesiensuojelu soiden ja turvemaiden käytössä Kansallisen suo- ja turvemaiden strategian aloitusseminaari 21.1.2009 Leena-Marja Kauranne, YM Vesiensuojelu soiden ja turvemaiden käytössä Kansallisen suo- ja turvemaiden strategian aloitusseminaari 21.1.2009 Leena-Marja Kauranne, YM 1 Sisältö turpeet ja suot muutamana lukuna suo- ja turvemaiden

Lisätiedot

Mitattua tietoa jatkuvatoimisesta vedenlaadun tarkkailusta

Mitattua tietoa jatkuvatoimisesta vedenlaadun tarkkailusta Vapo Oy:n vastuullisuusseminaari TOTEUTUS 10-12-14 Mitattua tietoa jatkuvatoimisesta vedenlaadun tarkkailusta Arto Mäkinen Projektipäällikkö, Metso Automation Sisältö Metson jatkuvatoimisen mittauspalvelun

Lisätiedot

VAPO OY TURVETUOTANNON PÄÄSTÖTARKKAILU 2014. Läntisen Suomen turvetuotannon päästötarkkailu vuonna 2014. Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen alueella

VAPO OY TURVETUOTANNON PÄÄSTÖTARKKAILU 2014. Läntisen Suomen turvetuotannon päästötarkkailu vuonna 2014. Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen alueella TURVETUOTANNON PÄÄSTÖTARKKAILU 2014 16X236418 korjattu 13.11.2015 VAPO OY Läntisen Suomen turvetuotannon päästötarkkailu vuonna 2014 Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen alueella Vapo Oy Läntisen Suomen turvetuotannon

Lisätiedot

VAPO OY TURVETUOTANNON PÄÄSTÖTARKKAILU Läntisen Suomen turvetuotannon päästötarkkailu vuonna Keski-Suomen ELY-keskuksen alueella

VAPO OY TURVETUOTANNON PÄÄSTÖTARKKAILU Läntisen Suomen turvetuotannon päästötarkkailu vuonna Keski-Suomen ELY-keskuksen alueella TURVETUOTANNON PÄÄSTÖTARKKAILU 214 16X236418 2.11.215 VAPO OY Läntisen Suomen turvetuotannon päästötarkkailu vuonna 214 Keski-Suomen ELY-keskuksen alueella 1 Vapo Oy Läntisen Suomen turvetuotannon päästötarkkailun

Lisätiedot

BioTar-hankkeen yleisesittely

BioTar-hankkeen yleisesittely BioTar-hankkeen yleisesittely Satu Maaria Karjalainen SYKE BioTar-loppuseminaari Oulu Helsinki 14.5.2014 Projektin tausta Biologisten tarkkailumenetelmien kehittäminen turvemaiden käytön vaikutusten arviointiin

Lisätiedot

Veikö syksyn sateet ravinteet mennessään?

Veikö syksyn sateet ravinteet mennessään? Veikö syksyn sateet ravinteet mennessään? - Tuloksia vedenlaadun seurannasta RaHahankkeessa Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry Esityksen sisältö Vedenlaadun seuranta

Lisätiedot

Puulan länsiosan ja siihen laskevien vesien ekologinen luokittelu

Puulan länsiosan ja siihen laskevien vesien ekologinen luokittelu Puulan länsiosan ja siihen laskevien vesien ekologinen luokittelu Ajanjakso 2006-2012 Vertailut osa-alueittain Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Antti Haapala, LY 1 Humusyhdisteet tai

Lisätiedot

VEDENLAADUN SEURANTA JA RAVINNEVALUMIEN EHKÄISY

VEDENLAADUN SEURANTA JA RAVINNEVALUMIEN EHKÄISY VEDENLAADUN SEURANTA JA RAVINNEVALUMIEN EHKÄISY TIINA TULONEN, SARI UUSHEIMO, LAURI ARVOLA, EEVA EINOLA Lammin biologinen asema, Helsingin yliopisto Ravinneresurssi päivä 11.4.2017 Mustiala HANKKEEN TAVOITE:

Lisätiedot

VAPO OY JA KEKKILÄ OY Läntisen Suomen turvetuotannon vesistötarkkailu vuonna 2013 Hämeen ja Uudenmaan ELY -keskusten alueella

VAPO OY JA KEKKILÄ OY Läntisen Suomen turvetuotannon vesistötarkkailu vuonna 2013 Hämeen ja Uudenmaan ELY -keskusten alueella VESISTÖTARKKAILU 2013 16WWE1868 27.6.2014 VAPO OY JA KEKKILÄ OY Läntisen Suomen turvetuotannon vesistötarkkailu vuonna 2013 Hämeen ja Uudenmaan ELY -keskusten alueella Vapo Oy ja Kekkilä Oy Läntisen Suomen

Lisätiedot

TURVETUOTANNON HUMUSKUORMITUS JA HUMUS VESISTÖSSÄ Mari Kangasluoma ja Kari Kainua

TURVETUOTANNON HUMUSKUORMITUS JA HUMUS VESISTÖSSÄ Mari Kangasluoma ja Kari Kainua TURVETUOTANNON HUMUSKUORMITUS JA HUMUS VESISTÖSSÄ 18.4.2012 Mari Kangasluoma ja Kari Kainua MITÄ HUMUS ON? Humus on yleisnimitys kasvien, eläinten ja pieneliöiden jäänteiden epätäydellisten hajoamistuotteiden

Lisätiedot

Valuma-alueen merkitys vesien tilan parantamisessa. Vanajavesikeskus-hankkeen Vesistöasiantuntija Suvi Mäkelä

Valuma-alueen merkitys vesien tilan parantamisessa. Vanajavesikeskus-hankkeen Vesistöasiantuntija Suvi Mäkelä Valuma-alueen merkitys vesien tilan parantamisessa Vanajavesikeskus-hankkeen Vesistöasiantuntija Suvi Mäkelä Mikä valuma-alue? Kuinka kauas pitää katsoa? Lähivaluma-alue Kaukovaluma-alue Latvavedet 2.

Lisätiedot

Kaihlalammen kosteikon vedenlaadun seuranta. TASO-hanke

Kaihlalammen kosteikon vedenlaadun seuranta. TASO-hanke Kaihlalammen kosteikon vedenlaadun seuranta TASO-hanke 212 213 Sisältö 1 Johdanto... 1 2 Kosteikon perustaminen... 1 3 Kosteikon vedenlaadun seuranta TASO-hankkeessa... 2 4 Vedenlaadun seurannan tulokset...

Lisätiedot

VAPO OY TURVETUOTANNON PÄÄSTÖTARKKAILU Läntisen Suomen turvetuotannon päästötarkkailu vuonna Hämeen ELY-keskuksen alueella

VAPO OY TURVETUOTANNON PÄÄSTÖTARKKAILU Läntisen Suomen turvetuotannon päästötarkkailu vuonna Hämeen ELY-keskuksen alueella TURVETUOTANNON PÄÄSTÖTARKKAILU 2016 10100630-001 15.6.2017 VAPO OY Läntisen Suomen turvetuotannon päästötarkkailu vuonna 2016 Hämeen ELY-keskuksen alueella 1 Vapo Oy Läntisen Suomen turvetuotannon päästötarkkailun

Lisätiedot

Typenpoiston tehostaminen vesistön mikrobeilla

Typenpoiston tehostaminen vesistön mikrobeilla 2013-2017 Typenpoiston tehostaminen vesistön mikrobeilla Sanni Aalto 9.6.2016 Demonstraatiot 2014-16 Ulkopuoliset rahoittajat & Seurantaryhmä: MTK HS Vesi Metsähallitus Ympäristöministeriö Hämeen ELY Viron

Lisätiedot

Tampereen kaupunki Lahdesjärvi Lakalaivan osayleiskaavan hydrologinen selvitys: Lisäselvitys Luonnos 11.4.2007

Tampereen kaupunki Lahdesjärvi Lakalaivan osayleiskaavan hydrologinen selvitys: Lisäselvitys Luonnos 11.4.2007 Lahdesjärvi Lakalaivan osayleiskaavan hydrologinen selvitys: Lisäselvitys Luonnos 11.4.2007 Mikko Kajanus Suunnitteluinsinööri 2 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Maankäyttövaihtoehto 2... 3 2.1 Valuma

Lisätiedot

VAPO OY TURVETUOTANNON PÄÄSTÖTARKKAILU Läntisen Suomen turvetuotannon päästötarkkailu vuonna Hämeen ELY-keskuksen alueella

VAPO OY TURVETUOTANNON PÄÄSTÖTARKKAILU Läntisen Suomen turvetuotannon päästötarkkailu vuonna Hämeen ELY-keskuksen alueella TURVETUOTANNON PÄÄSTÖTARKKAILU 2015 16X236418 10.6.2016 VAPO OY Läntisen Suomen turvetuotannon päästötarkkailu vuonna 2015 Hämeen ELY-keskuksen alueella Vapo Oy Läntisen Suomen turvetuotannon päästötarkkailun

Lisätiedot

Puulan kalastusalue Y-tunnus Mikonkatu MIKKELI. LÄNSI- JA SISÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO

Puulan kalastusalue Y-tunnus Mikonkatu MIKKELI. LÄNSI- JA SISÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO 1 Puulan kalastusalue Y-tunnus 1456262-9 Mikonkatu 5 50100 MIKKELI LÄNSI- JA SISÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO kirjaamo.lansi@avi.fi Viite: LSSAVI/4498/04.08/2014 VAPO OY:n SELVITYS HAVUSUON JA PAJUSUON

Lisätiedot

Turvetuotannon vesiensuojelun haasteet Vesienhoidon- ja merenhoitopäivät

Turvetuotannon vesiensuojelun haasteet Vesienhoidon- ja merenhoitopäivät Turvetuotannon vesiensuojelun haasteet Vesienhoidon- ja merenhoitopäivät 4-5.9.2012 Ansa Selänne Keski-Suomen ELY-keskus Alustuksessa tuon esille seuraavia turvetuotannon vesiensuojeluun liittyviä haasteita/kysymyksiä

Lisätiedot

Soiden hiilivarastojen kehitys

Soiden hiilivarastojen kehitys Soiden hiilivarastojen kehitys, GTK Toimiva suoluonto Ympäristöakatemian kenttäseminaari 2.-3.9.2013 Sisältö: Suomen luonnon hiilivarastoista Soiden kasvu ja hiilen varastoituminen jääkauden jälkeisenä

Lisätiedot

Kunnostusojitusten vesiensuojelun suunnittelu valuma-aluetasolla

Kunnostusojitusten vesiensuojelun suunnittelu valuma-aluetasolla Kunnostusojitusten vesiensuojelun suunnittelu valuma-aluetasolla TASO-hankkeen kunnostusojituspäivä Jyväskylä 16.4.2013 Timo Hiltunen Vesienhoito metsätaloudessa 2010-2015, 2/2 Lisätoimenpiteet (täydentävät)

Lisätiedot

Vesiensuojelu metsän uudistamisessa - turvemailla. P, N ja DOC, kiintoaine Paljonko huuhtoutuu, miksi huuhtoutuu, miten torjua?

Vesiensuojelu metsän uudistamisessa - turvemailla. P, N ja DOC, kiintoaine Paljonko huuhtoutuu, miksi huuhtoutuu, miten torjua? Vesiensuojelu metsän uudistamisessa - turvemailla P, N ja DOC, kiintoaine Paljonko huuhtoutuu, miksi huuhtoutuu, miten torjua? Fosforia selittää 1: suon alkuperä Alue/Suotyyppi P mg/l valumassa Fe Al Ennen

Lisätiedot

Ojitetut kosteikot turvetuotannon. TuKos-hankkeen loppuseminaari

Ojitetut kosteikot turvetuotannon. TuKos-hankkeen loppuseminaari Ojitetut kosteikot turvetuotannon valumavesien puhdistuksessa TuKos-hankkeen loppuseminaari 1.9.2011 Loppuyhteenveto Raimo Ihme Kosteikoiden tehokas käyttö Maankäytöstä peräisin oleva kuormitus on nykyisin

Lisätiedot

Kokemuksia automaattisesta vedenlaadun mittauksesta metsätaloudessa. Samuli Joensuu 14.5.2013

Kokemuksia automaattisesta vedenlaadun mittauksesta metsätaloudessa. Samuli Joensuu 14.5.2013 Kokemuksia automaattisesta vedenlaadun mittauksesta metsätaloudessa Samuli Joensuu 14.5.2013 Taustaa Puhdas vesi on nousemassa kansalaiskeskustelun ytimeen Vesiensuojelun merkitys korostuu metsätaloudessa

Lisätiedot

Jatkuvatoiminen ravinnekuormituksen seurantaverkosto Kirmanjärven valumaalueella

Jatkuvatoiminen ravinnekuormituksen seurantaverkosto Kirmanjärven valumaalueella Jatkuvatoiminen ravinnekuormituksen seurantaverkosto Kirmanjärven valumaalueella Mari Räty 1, Kirsi Järvenranta 1, Perttu Virkajärvi 1, Erkki Saarijärvi 2 ja Hanna Kröger 3 1) MTT Maaninka, Kotieläintuotannon

Lisätiedot

Metsätaloudellisesti kannattamattomat ojitetut suot - turvetuottajan näkökulma

Metsätaloudellisesti kannattamattomat ojitetut suot - turvetuottajan näkökulma Suoseuran kevätseminaari 2014 Metsätaloudellisesti kannattamattomat ojitetut suot - turvetuottajan näkökulma Juha Ovaskainen Soiden ojitustilanne Suomen suopinta-alasta yli puolet ojitettua (n. 4,8 milj.

Lisätiedot

Kenttäkokeiden puhdistustehon ja kustannusten arviointia

Kenttäkokeiden puhdistustehon ja kustannusten arviointia Kenttäkokeiden puhdistustehon ja kustannusten arviointia Humusvesi -loppuseminaari Veli Seppänen, Pentti Pirkonen, Juha Heikkinen VTT Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus NRM Natural Resource Management

Lisätiedot

LUONNONHUUHTOUMA Tietoa luonnonhuuhtoumasta tarvitaan ihmisen aiheuttaman kuormituksen arvioimiseksi Erityisesti metsätalous

LUONNONHUUHTOUMA Tietoa luonnonhuuhtoumasta tarvitaan ihmisen aiheuttaman kuormituksen arvioimiseksi Erityisesti metsätalous LUONNONHUUHTOUMA Tietoa luonnonhuuhtoumasta tarvitaan ihmisen aiheuttaman kuormituksen arvioimiseksi Erityisesti metsätalous Luonnonhuuhtoumaan vaikuttavat mm.: Geologia, ilmasto Maaperä, topografia, kasvillisuus

Lisätiedot

Suometsätalouden vesistövaikutukset

Suometsätalouden vesistövaikutukset Suometsätalouden vesistövaikutukset Leena Finér Metsäntutkimuslaitos Soiden ja turvemaiden vesistövaikutukset seminaari 17.10.2012 / 18.10.2012 Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest

Lisätiedot

Vaskiluodon Voiman turvetuotantoalueet

Vaskiluodon Voiman turvetuotantoalueet Vaskiluodon Voiman turvetuotantoalueet Kampinneva, Lapua... 3 Haisuneva, Lapua... 4 Hirvineva-Pitkäkangas, Lapua... 5 Peurainneva, Ilmajoki ja Kurikka... 6 Isokerusneva, Ilmajoki ja Jalasjärvi... 7 Pikkukerusneva,

Lisätiedot

Ryhmätyöt. 6 erilaista tapausta Pohtikaa ryhmissä. Mitä tarkkailuja tulisi toteuttaa Mistä tulisi tarkkailla

Ryhmätyöt. 6 erilaista tapausta Pohtikaa ryhmissä. Mitä tarkkailuja tulisi toteuttaa Mistä tulisi tarkkailla Ryhmätyöt 6 erilaista tapausta Pohtikaa ryhmissä Mitä tarkkailuja tulisi toteuttaa Mitä tulisi tarkkailla Mistä tulisi tarkkailla Miksi tulisi tarkkailla Arvioi myös mahdollisen vaikutuksen suuruutta 27.2.2014

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen alle 10 ha turvetuotantoalueiden kartoitus

Kaakkois-Suomen alle 10 ha turvetuotantoalueiden kartoitus Kaakkois-Suomen alle 10 ha turvetuotantoalueiden kartoitus Kuntapäivä 29.11.2016 Tiina Ahokas Tausta YSL:n muutoksen voimaantullessa (1.9.2014) toiminnassa olleiden enintään 10 ha turvetuotantoalueiden

Lisätiedot

Liika vesi pois pellolta - huuhtotuvatko ravinteet samalla pois?

Liika vesi pois pellolta - huuhtotuvatko ravinteet samalla pois? Liika vesi pois pellolta - huuhtotuvatko ravinteet samalla pois? Helena Äijö Salaojayhdistys 16.1.212, Salo Hydrologinen kierto Hydrologiset olosuhteet Sadanta Haihdunta Valunta 65 mm/vuosi 35 mm/vuosi

Lisätiedot

Kosteikot ja vesiensuojelu

Kosteikot ja vesiensuojelu SAARIJÄRVEN REITTI Kosteikot ja vesiensuojelu Vesistökunnostusverkoston seminaari 7.-9.6.2016, Lappeenranta Tarja Stenman, Jyväskylän ammattikorkeakoulu (JAMK) 1 Saarijärven reitti Huom! Suuntaa-antava

Lisätiedot

VAPO OY JA YKSITYISET TURVETUOTTAJAT Läntisen Suomen turvetuotannon vesistötarkkailu vuonna 2013 Keski-Suomen ELY-keskuksen alueella

VAPO OY JA YKSITYISET TURVETUOTTAJAT Läntisen Suomen turvetuotannon vesistötarkkailu vuonna 2013 Keski-Suomen ELY-keskuksen alueella VESISTÖTARKKAILU 2013 16WWE1868 27.6.2014 VAPO OY JA YKSITYISET TURVETUOTTAJAT Läntisen Suomen turvetuotannon vesistötarkkailu vuonna 2013 Keski-Suomen ELY-keskuksen alueella Vapo Oy ja yksityiset turvetuottajat

Lisätiedot

Varsinais-Suomen vesien tila: mitä vesistä mitataan ja mitä tulokset kertovat? Raisio Janne Suomela

Varsinais-Suomen vesien tila: mitä vesistä mitataan ja mitä tulokset kertovat? Raisio Janne Suomela Varsinais-Suomen vesien tila: mitä vesistä mitataan ja mitä tulokset kertovat? Raisio 1.12.211 Janne Suomela Varsinais-Suomen päävesistöalueet Kiskonjoki Perniönjoki 147 km 2 Uskelanjoki 566 km 2 Halikonjoki

Lisätiedot

Kosteikot vesienhoidossa

Kosteikot vesienhoidossa Kosteikot vesienhoidossa Kaisa Heikkinen, FT, erikoistutkija Suomen ympäristökeskus SYKE Kosteikko Vesiperäinen maa-alue, joka on pysyvästi tai ainakin suurimman osan vuodesta veden peittämä Vesi- ja rantakasvillisuutta

Lisätiedot

KYYJÄRVEEN LASKEVIEN UOMIEN AINEVIRTAAMA-TUTKIMUS. Tuomo Laitinen, FM 18.12.2012

KYYJÄRVEEN LASKEVIEN UOMIEN AINEVIRTAAMA-TUTKIMUS. Tuomo Laitinen, FM 18.12.2012 KYYJÄRVEEN LASKEVIEN UOMIEN AINEVIRTAAMA-TUTKIMUS Tuomo Laitinen, FM 18.12.2012 Sisällys 1. Tutkimuksen taustaa... 2 2. Aineisto ja menetelmät... 2 2.1 Laskentaperusteet... 3 2.2 Virtaaman mittaus... 3

Lisätiedot

Kunnostusojituksen aiheuttama humuskuormitus Marjo Palviainen

Kunnostusojituksen aiheuttama humuskuormitus Marjo Palviainen Kunnostusojituksen aiheuttama humuskuormitus Marjo Palviainen Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta /Metsätieteiden laitos 10.10.2013 1 Kunnostusojitukset ja humuskuormitus Suomen soista yli puolet (54

Lisätiedot

Voiko metsätaloudesta taloudesta tulevaa kuormitusta hallita kosteikoilla, kokemuksia kosteikoista maataloudesta tulevan kuormituksen hallinnassa

Voiko metsätaloudesta taloudesta tulevaa kuormitusta hallita kosteikoilla, kokemuksia kosteikoista maataloudesta tulevan kuormituksen hallinnassa Voiko metsätaloudesta taloudesta tulevaa kuormitusta hallita kosteikoilla, kokemuksia kosteikoista maataloudesta tulevan kuormituksen hallinnassa Jari Koskiaho, Suomen ympäristökeskus Taustaa Soita on

Lisätiedot

Turvetuotannon ympärivuotinen valumavesien käsittely

Turvetuotannon ympärivuotinen valumavesien käsittely Turvetuotannon ympärivuotinen valumavesien käsittely Heini Postila Oulun yliopisto, Vesi- ja ympäristötekniikan laboratorio Seminaari 30.3.2010 Uusia keinoja virtaamien ja talviaikaisen ravinnekuormituksen

Lisätiedot

Lausunto Jari Sojakka Oy, Sarvinevan turvetuotantoalueen ympäristölupa sekä toiminnan aloittamislupa, Viitasaari, Kannonkoski, Äänekoski.

Lausunto Jari Sojakka Oy, Sarvinevan turvetuotantoalueen ympäristölupa sekä toiminnan aloittamislupa, Viitasaari, Kannonkoski, Äänekoski. Ympäristölautakunta 68 15.10.2014 Lausunto Jari Sojakka Oy, Sarvinevan turvetuotantoalueen ympäristölupa sekä toiminnan aloittamislupa, Viitasaari, Kannonkoski, Äänekoski. YMPL 68 Länsi- ja Sisä-Suomen

Lisätiedot

Laskentaohjesuositus turvetuotannon tarkkailuihin

Laskentaohjesuositus turvetuotannon tarkkailuihin Laskentaohjesuositus turvetuotannon tarkkailuihin Sirkka Tattari, Jari Koskiaho, Maiju Kosunen TASO hankkeen Loppuseminaari, 11.11.2013 Jyväskylä 1 Virtaama Pitoisuus Kuukausikeskiarvomenetelmä Kuukausikeskiarvomenetelmässä

Lisätiedot

Turvetuotannon vesiensuojelun toteutuminen. Aluepäällikkö Hannu Salo Ähtävänjokirahaston 20- vuotisjuhlaseminaari Lappajärvi 29.8.

Turvetuotannon vesiensuojelun toteutuminen. Aluepäällikkö Hannu Salo Ähtävänjokirahaston 20- vuotisjuhlaseminaari Lappajärvi 29.8. Turvetuotannon vesiensuojelun toteutuminen Aluepäällikkö Hannu Salo Ähtävänjokirahaston 20- vuotisjuhlaseminaari Lappajärvi 29.8.2013 Esityksen rakenne Yleistä turvetuotannon vesiensuojelusta Turvetuotannon

Lisätiedot

KUIVASTENSUO Sijainti

KUIVASTENSUO Sijainti Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy KUIVASTENSUO 21 Sijainti Kiukoo-Veteläsuo, ja Pillisuo sijaitsevat Pielavedellä Lampaanjoen alueella (vesistöalue 14.746, peruskartta 3314 7-12). Vesistöalueen koko on

Lisätiedot

Fosfori- ja humuskuormituksen lähteiden selvittäminen ja Saloy Oy:n ratkaisut kuormituksen vähentämiseksi

Fosfori- ja humuskuormituksen lähteiden selvittäminen ja Saloy Oy:n ratkaisut kuormituksen vähentämiseksi Fosfori- ja humuskuormituksen lähteiden selvittäminen ja Saloy Oy:n ratkaisut kuormituksen vähentämiseksi Kuormituskartoitukset Saarijärven Pyhäjärvi 2010 sinilevä mg/l Sinileväkartoituksella saadaan selville

Lisätiedot

Tarvitseekö metsätalouden ja turvetuotannon vesiensuojelua tehostaa? Ympäristöneuvos Hannele Nyroos Ministry of the Environment, Jyväskylä 9.5.

Tarvitseekö metsätalouden ja turvetuotannon vesiensuojelua tehostaa? Ympäristöneuvos Hannele Nyroos Ministry of the Environment, Jyväskylä 9.5. Tarvitseekö metsätalouden ja turvetuotannon vesiensuojelua tehostaa? Ympäristöneuvos Hannele Nyroos Ministry of the Environment, Jyväskylä 9.5.2012 Komeetta School is an international primary school in

Lisätiedot

Pienten turvetuotantoalueiden luvat

Pienten turvetuotantoalueiden luvat Pienten turvetuotantoalueiden luvat Selvitystyö Varsinais-Suomen ja Satakunnan alueilta Kauppinen Elsi, VAR ELY Ympäristönsuojelun ajankohtaispäivät 13.11.2017 Tausta, ympäristönsuojelulain uudistus Uusi

Lisätiedot