Saarijärven reitin ja Kivijärven ympäristön vedenlaatukartoitukset 2011
|
|
- Maija-Leena Lehtilä
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Tapio Salminen Insinööritoimisto Saloy Oy 1 Saarijärven reitin ja Kivijärven ympäristön vedenlaatukartoitukset 2011 Johdanto: Saarijärven reitin vedet ovat Keski-Suomen heikoimmat suhteessa järvien virkistyskäyttöön. Paikalliset asukkaat ovat erityisen huolissaan kiintoaine- ja humuskuormituksen vaikutuksista järvien tilaan. Alueella onkin käyty vilkasta keskustelua järvien tilan heikkenemiseen johtaneista tekijöistä. Etenkin reitin yläosilla, kuten esimerkiksi Kyyjärven ympäristössä, on paljon soita ja turvemaita. Nämä ovat valtaosin ojitettu metsä- ja maataloutta sekä turvetuotantoa varten, mikä lisää vesistöihin kohdistuvaa kuormitusta. Kunkin tekijän vaikutusta reitin järvien tilaan on kuitenkin vaikea yksilöidä, koska ainoastaan turvetuotannon päästöjä seurataan systemaattisesti. Tässä työssä tehtiin vedenlaatukartoituksia Saarijärven reitillä ja Kivijärven ympäristössä hyödyntäen mittauksissa uusinta veden laadun mittausteknologiaa. Työn tarkoituksena oli: 1) Selvittää veden kiintoainepitoisuuden ja orgaanisen aineksen, mitattuna veden kemiallisena hapenkulutuksena, määrien vaihtelua lukuisissa pisteissä ympäri Saarijärven reittiä ja Kivijärven ympäristöä. 2) Paikallistaa Kyyjärveen tulevia kuormituslähteitä: a) selvittämällä kunkin järveen laskevan joen/puron tuoman kuormituksen osuus orgaanisen aineksen kokonaiskuormituksesta ja b) mittaamalla pintaveden kiintoaineen ja sinilevien määrää järvellä. 3) Selvittää Vapon turvetuotantoalueiden valumavesien osuus tutkimusajankohtana Kyyjärveen kohdistuneesta orgaanisen aineksen kokonaiskuormituksesta. Kiintoaine on hiukkasmaista eloperäistä eli orgaanista tai epäorgaanista ainesta, joka pidättyy tietyn huokoskoon suodattimelle. Näin ollen esimerkiksi savi, turve tai levät ovat kiintoainetta. Veden kemiallinen hapenkulutus kuvaa veden sisältämien kemiallisesti hapettuvien aineiden määrää. Tämä aines voi olla liuennutta orgaanista ainesta kuten humusta, karjatalouden päästöjä, jätevettä tai em. hiukkasmaista orgaanista ainesta. Menetelmät: Saarijärven reitillä ja Kivijärven ympäristön vedenlaatukartoitus tehtiin välisenä aikana. Pääjärveen laskevista vesistä mittaukset tehtiin 12.7., Kyyjärven ympäristössä 19.7., ja 30.8., Kivijärven ympäristössä ja Saarijärven reitillä Pääjärvestä etelään 4.8. Edellä mainittuina päivinä mitattiin pintaveden kiintoainepitoisuus ja kemiallinen hapenkulutus (COD Mn ) lukuisissa näytepisteissä. Mittauspisteiden sijainti näkyy erillisistä kartoista (Liitekartat 1 ja 2). Veden kemiallisen hapenkulutuksen mittaamisessa käytettiin S::CAN:in valmistamaa UV-VIS spektrofotometria. Mittaukset tehtiin 30 cm:n syvyydeltä veden pinnasta. Laitteen antama mittaustulos muunnettiin kemiallisen hapenkulutuksen arvoksi laboratoriossa analysoitujen, samoilta paikoilta samanaikaisesti otettujen, vesinäytteiden tulosten perusteella (Kuva 1). Näitä näytteitä otettiin Saarijärven reitiltä seuraavasti: kaksi pistettä Vahankajoen ympäristöstä, viisi pistettä Kyyjärven ympäristöstä, kuusi pistettä alempaa Saarijärven reitiltä.
2 2 Kuva 1. Optisen mittalaitteen ja laboratorionäytteiden kemiallisen hapenkulutuksen välinen riippuvuus. Suora on pakotettu origoon olettaen, että kemiallisen hapenkulutuksen ollessa nolla vedessä ei ole ainesta joka aiheuttaa kemiallista hapenkulutusta. Kiintoainemittauksissa käytettiin YSI:n valmistamaa moniparametrianturia, joka mittaa optisesti veden sameutta. Mittaus tehtiin 30 cm:n syvyydellä veden pinnasta. Kiintoainepitoisuus laskettiin anturin mittaamien sameusarvojen, ja vastaavien manuaalisten vesinäytteiden kiintoainepitoisuuden perusteella (Kuva 2). Näitä näytteitä otettiin Saarijärven reitiltä seuraavasti: viisi eri pistettä Mahlujärven ympäristöstä, kolme eri pistettä Pyhäjärven ympäristöstä. Kuva 2. Optisen mittalaitteen mittaamien sameusarvojen ja laboratorionäytteiden kiintoainepitoisuuden välinen riippuvuus. Suora on pakotettu origoon olettaen, että sameuden ollessa nolla vedessä ei ole kiintoainetta. Selvitystyön seuraavassa vaiheessa tehtiin tarkempi veden kemiallisen hapenkulutuksen kartoitus välisenä aikana kaikista kahdeksasta Kyyjärveen laskevasta merkittävästä purosta/joesta, Nopolanjoen valuma-alueella (14.645) sijaitsevien turvetuotantoalueiden (Savonneva ja Peuralinnanneva) ja Ähtyrinpuron valuma-alueella (14.644) sijaitsevan tuotantoalueen (Sammakkoneva) valumavesistä (Kuva 3.). Mittauspisteiden sijainnit on esitetty erillisessä kartassa (Liitekartta 3). Näytepisteissä mitattiin myös veden virtaama ja uoman poikkipinta-ala. Poikkipinta-ala mitattiin mittaamalla vesiuoman keskisyvyys ja leveys
3 mittanauhalla tai siltojen päältä maanmittauksesta tutulla 6 metriä pitkällä latalla. Virtauksen nopeus mitattiin sekuntikellolla erilaisten kelluvien esineiden avulla tunnetulta matkalta. 3 Kuva 3. Kyyjärven ympäristön 3. jakovaiheen valuma-alueet ja Kyyjärven vaikutuspiirissä olevat Vapon turvetuotantoalueet (Savonneva, Peuralinnanneva ja Sammakkoneva). Kyyjärvellä tehtiin myös kiintoaine- ja sinileväkartoitus veneestä käsin. Kartoituksilla selvitettiin veden laadun vaihtelua järvellä suhteessa näihin tekijöihin. Mittauksissa käytettiin veneen sivulle kiinnitettyjä antureita, jotka asennettiin 30 cm:n syvyydelle veden pinnasta. Kiintoainekartoituksessa käytettiin edellä kuvattua YSI:n sameusanturia. Sinileväkartoituksessa käytettiin TriOS:in valmistamaa fluorometria. Laite mittaa vedessä olevaa sinilevien yhteyttämispigmentin pitoisuutta, ja tätä kautta sinilevien määrää. Mittauksissa sinilevämäärä ja GPS-koordinaatit tallennettiin 1,5 sekunnin ja kiintoaineen tapauksessa 1 sekunnin välein. Mittausten aikana veneen kulkunopeus oli alhainen noin 7 km/h ja pidettiin vakiona. Kartoitusten reitti näkyy vihreällä erillisissä kartoissa (Liitekartat 4 ja 5). Mittauspäivinä sää oli aurinkoinen ja lähes tyyni. Ylimääräisen kohinan poistamiseksi aineistosta otettiin liukuva yhden minuutin keskiarvo. Mittausreittien ulkopuolisten pisteiden levä- ja kiintoainepitoisuudet laskettiin kaikkien mittauspisteiden painotettuna keskiarvona. Yksittäisen pisteen paino keskiarvossa oli 1/x 4, missä x on pisteen mittauspisteen etäisyys karttapisteestä. Voimakas eksponentiaalinen painotus antaa kaukaisille pisteille merkityksettömän painon ja toisaalta mittausreitin lähellä mitatun levä- ja kiintoainepitoisuuden. Kuvia mittauslaitteistosta on Liitteessä 6.
4 Tulokset: 4 Kemiallisen hapenkulutuksen arvot Saarijärven reitillä ja Kivijärven ympäristössä: Mittausten perusteella Kyyjärven sekä siihen laskevien jokien ja purojen vesien COD Mn -arvot olivat näytteenottoajankohtana yleisesti korkeammat kuin alempana Saarijärven reitillä olevien järvien (Liitekartta 1). Vesireitin COD Mn -arvot laskivat reittiä alaspäin mentäessä siten, että Kyyjärvestä lähtevän veden kemiallinen hapenkulutus oli 37,4 mg O 2 /l, Pääjärven pohjoisosan 32,2 mg O 2 /l, Pääjärven eteläkärjen (Lomakouheron kohdalla) 23,3 mg O 2 /l, Tuhmalammen 23,4 mg O 2 /l, Kalmarinselästä lähtevän veden 23,1 mg O 2 /l, Saarijärvestä lähtevän veden 20,0 mg O 2 /l ja Kiimasjärvestä lähtevän veden 16,6 mg O 2 /l. Saarijärven Pyhäjärvestä sekoittui Kiimasjärveen hyvin vähän orgaanista ainesta, kuten humusta, sisältävää vettä (COD Mn -arvo 5,6 mg O 2 /l). Tämä osaltaan selittää kemiallisen hapenkulutuksen arvon pienenemisen aivan Saarijärven reitin alaosassa Kiimasjärven jälkeen. Kivijärven mittausten tulokset on esitetty Liitekartassa 1. Kiintoainepitoisuudet Saarijärven reitillä ja Kivijärven ympäristössä: Mittausten perusteella myös veden kiintoainepitoisuudet olivat hieman suuremmat Saarijärven reitin latvaosissa kuin alempana reitillä sijaitsevissa järvissä (Liitekartta 2). Kartoituksen korkein arvo mitattiin Kivijärvestä Purankylän kohdalta (38,5 mg/l). Korkeita arvoja mitattiin myös eräiden turvetuotantoalueiden valumavesistä (Vehkaneva 21,2 mg/l, Isoneva 8,1 mg/l, Pirttiahonsuo 17,5 mg/l, Peuralinnanneva 20,2 mg/l). Kivijärven mittausten tulokset on esitetty Liitekartassa 2. Täytyy kuitenkin huomata, että virtaamaa näiltä alueilta oli näytteenottohetkellä vähän, joten kuormitus ei muodostu suureksi (ks. seuraava kappale). Veden kemiallisen hapenkulutuksen kartoitus Kyyjärveen laskevista virtaavista vesistä: Kyyjärveen laskevissa joissa/puroissa veden COD Mn -arvo vaihteli välillä 36,2-53,0 mg O 2 /l (Liitekartta 3). Kyyjärven vaikutuspiirissä Vapon turvetuotantoa on Kyyjärven länsipuolella Nopolanjoen valuma-alueella (Savonneva ja Peuralinnanneva) ja Ähtyrinpuron valuma-alueella (Sammakkoneva). Kyyjärveen virtaa vettä myös useilta muilta valuma-alueilta, joilla ei ole turvetuotantoa. Nopolanjoen valuma-alueelta vedet virtaavat Kyyjärveen Nopolanjoen kautta. Nopolanjoesta mitattu kemiallisen hapenkulutuksen arvo oli 51,4 mg O 2 /l (Liitekartta 3). Peuralinnannevalta lähtevän veden kemiallisen hapenkulutuksen arvo oli samaa luokkaa 51,3 mg O 2 /l ja Savonnevalta lähtevän veden hieman korkeampi 62,2 mg O 2 /l. Näiltä turvetuotantoalueilta lähtevän veden määrä (yht m 3 /vrk) oli mittausajankohtana hyvin vähäinen verrattuna Nopolanjoesta Kyyjärveen virtaavaan vesimäärään ( m 3 /vrk). Matkan varrella Hirvijokeen ja Nopolanjokeen joutui siis hyvin paljon vettä, joka vastasi laadultaan (orgaanisen aineksen pitoisuus) Peuralinnannevan valumavettä. Myös valumaalueilta, joilla ei ole turvetuotantoa, mitattiin yhtä korkeita veden kemiallisen hapenkulutuksen arvoja. Esimerkiksi Kyyjärven alueeksi kutsutulta valuma-alueelta (14.643) vetensä saavasta Tekolanpurosta mitattu kemiallisen hapenkulutuksen arvo oli 53,0 mg O 2 /l. Kyyjärveen laskevien jokien/purojen yhteenlaskettu virtaama mittauspäivänä oli noin l/s. Mittausten mukaan Kyyjärveen tuli COD-kuormaa näiden vesien mukana yhteensä noin kg/vrk. Turvetuotantoalueilta (Savonneva, Peuralinnanneva ja Sammakkoneva) lähtevien purojen virtaama oli yhteensä 100 l/s ja yhteenlaskettu COD-kuorma 515 kg/vrk. Karkeasti voidaan arvioida, että Vapon turvetuotantoalueilta lähtevien valumavesien osuus Kyyjärveen tulevan orgaanisen aineksen kuormituksesta oli mittausajankohtana noin 2,7 %. Tulosten vertailu alueella otettujen vesinäytteiden antamiin tuloksiin Taulukoissa 1 ja 2 on verrattu mittalaitteen kemiallisen hapenkulutuksen arvoja ja taulukoissa 3 ja 4 kiintoainepitoisuuksia tutkimusalueella otettujen vesinäytteiden antamiin tuloksiin. Vaikka verrattavat näytepisteet, näytteenottosyvyys ja ajankohta eivät kaikissa vertailupareissa ole täysin samat, eri menetelmillä tehtyjen kemiallisen hapenkulutuksen määritysten tulokset ovat muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta samaa suuruusluokkaa. Toisaalta kiintoainemittaustulosten välillä on melko paljon eroa, mikä selittynee veden kiintoainepitoisuuden suurella ajallisella ja paikallisella vaihtelulla.
5 Taulukko 1. Mittalaitteella (UV-VIS spektrofotometri) saatujen kemiallisen hapenkulutuksen arvojen vertailu Elykeskuksen näytteenottojen tuloksiin. 5 Ely-keskus (lähde: Hertta) Saloy Oy Valuma-alue Paikka COD Mn (mg O 2/l) Syvyys (m) Päivämäärä Mittalaite (mg O 2/l) Syvyys (m) Päivämäärä Kivijärven selkä 12,0 1, ,2 0, Pääjärvi 30,0 1, ,7 0, Nopolanjoki 53,0 1, ,4 0, Konttijoki 42,0 0, ,0 0, Luksanjoki 63,0 0, ,3 0, Pääjärvi 30,0 1, ,7 0, Taulukko 2. Mittalaitteella (UV-VIS spektrofotometri) saatujen kemiallisen hapenkulutuksen arvojen vertailu turvetuotannon velvoitetarkkailun näytteenottojen tuloksiin. Velvoitetarkkailu (lähde: NabLabs) Saloy Oy Valuma-alue Paikka COD Mn (mg O 2/l) Syvyys (m) Päivämäärä Mittalaite (mg O 2/l) Syvyys (m) Päivämäärä Peuralinnanneva (pvk, ap) 58,0 Mittakaivo ,3 0, Kortejärvi 43,0 1, ,4 0, Iso-Punsa 32,0 1, ,5 0, Mustapuro 58,0 0, ,3 0, Savonneva lähtevä 62,0 1, ,2 0, Iso-Korppinen 56,0 1, ,8 0, Pirttiahonsuo (pvk, ap) 95,0 Mittakaivo ,2 0, Luksanjoki 48,0 0, ,3 0, Isoneva (Ison Pirttijärven ymp.) 34,0 1, ,6 0, Vehkaneva (matkusjoki yp.) 46,0 0, ,0 0, Vehkaneva (matkusjoki ap.) 48,0 0, ,4 0, Taulukko 3. Mittalaitteella (sameusanturi) saatujen kiintoainepitoisuuksien vertailu Ely-keskuksen näytteenottojen tuloksiin. Ely-keskus Saloy Oy Valuma-alue Paikka Kiintoaine GF/C (mg/l) Syvyys (m) Päivämäärä Mittalaite (mg/l) Syvyys (m) Päivämäärä Nopolanjoki 25,0 1, ,2 0, Konttijoki 3,3 0, ,1 0, Luksanjoki 7,4 0, ,9 0, Taulukko 4. Mittalaitteella (sameusanturi) saatujen kiintoainepitoisuuksien vertailu turvetuotannon velvoitetarkkailun näytteenottojen tuloksiin. Velvoitetarkkailu (NabLabs) Saloy Oy Valuma-alue Paikka Kiintoaine GF/C (mg/l) Syvyys (m) Päivämäärä Mittalaite (mg/l) Syvyys (m) Päivämäärä Peuralinnanneva (pvk, ap) 1,3 Mittakaivo ,2 0, Kortejärvi 1,7 1, ,5 0, Iso-Punsa 2,4 1, ,0 0, Savonneva lähtevä 6,0 1, ,5 0, Iso-Korppinen 7,3 1, ,5 0, Pirttiahonsuo (pvk, ap) 94,0 Mittakaivo ,5 0,
6 Luksanjoki 3,1 0, ,9 0, Isoneva (Ison Pirttijärven ymp.) 1,6 1, ,1 0, Vehkaneva (matkusjoki yp.) 2,2 0, ,2 0, Vehkaneva (matkusjoki ap.) 2,7 0, ,0 0, Kyyjärven kiintoaine-/sinileväkartoitus: Kartoituksen aikana Kyyjärven pintaveden sinilevä- ja kiintoainepitoisuudet olivat alhaisia (Liitekartat 4 ja 5). Kyyjärven sinileväpitoisuudet olivat korkeimmillaan järven pohjoispäässä kohdassa, jossa Kortejoki laskee järveen. Veden kiintoainepitoisuudet olivat korkeimmillaan järven pohjois-keskiosassa erityisesti järven itärannalla. Samansuuruisia pitoisuuksia mitattiin myös järven eteläosasta. Johtopäätökset: Saarijärven reitin järvien ja virtaavien vesien kiintoainepitoisuudet ja kemiallisen hapenkulutuksen arvot vaihtelivat suuresti eri alueiden ja näytepisteiden välillä. Mittausten mukaan reitin latva- ja keskiosalla sijaitsevien järvien vesi oli runsashumuksista (COD Mn -arvo > 20 mg O 2 /l). Toisaalta reitin alaosalla sijaitsevasta Pyhäjärvestä reitille sekoittui melko kirkasta vettä (COD Mn -arvo < 10 mg O 2 /l), mikä laski veden humuksisuutta reitin alaosalla. Saarijärven reitin latvavesien suuret kemiallisen hapenkulutuksen arvot selittää alueen suoperäisyys. Suo- ja turv ta huuhtoutuu vesiin luontaisesti runsaasti orgaanista ainesta, etenkin humusta. Ihmistoiminta, kuten turvemaiden maatalous, metsätalous ja turvetuotanto, näillä alueilla lisäävät etenkin orgaanisen kiintoaineksen huuhtoumia. Nämä yhdessä vaikuttavat veden kemiallisen hapenkulutuksen arvoja nostavasti. Kyyjärveen virtaa vettä valuma-alueilta, joilla on turvetuotantoa ja valuma-alueilta, joilla ei ole turvetuotantoa. Näiltä valuma-alueilta purkautuvista vesistä mitattiin korkeita hapenkulutuksen arvoja riippumatta siitä, oliko alueella turvetuotantoa vai ei. Tutkimusajankohtana Vapon turvetuotannon aiheuttaman orgaanisen kuormituksen osuus, mukaan lukien humus, Kyyjärven kokonaiskuormituksesta oli alle kolme prosenttia. Nopolanjoen valuma-alueella, missä Vapon turvetuotantoalueet sijaitsevat, on myös jonkin verran yksityisten omistamia tuotantoalueita, joiden kuormitusta ei mitattu. Silti voidaan sanoa, että pääosa Kyyjärveen tulleesta orgaanisen aineksen kuormituksesta tuli mittausajankohtana muualta kuin turvetuotannosta kuten luonnon taustahuuhtoumasta ja turvemaiden maa- tai metsätaloudesta. Tätä johtopäästöstä myös tukevat järvellä tehdyt kiintoaine- ja sinileväkartoitukset.
7 Liitekartta 1. Saarijärven reitin ja Kivijärven ympäristön COD- mittaukset mg O2/l Mittaukset tehty Insinööritoimisto Saloy Oy
8 20, VEHKANEVA 42,2 48,0 26,1 27, ,0 30,4 17,1 18,1 22,0 34,6 17,1 62,6 ISONEVA 11,2 32,6 15,0 17,4 42,6 PEURALINNANNEVA 46,6 44,2 51,3 32,5 53,0 14,8 57,4 15,4 VETELÄNEVA 62,4 10,7 51,4 62,2 53,8 43,4 36,2 31,8 37,4 SAVONNEVA 54,0 SAMMAKKONEVA 35,0 TYNNORSUO VOIMÄENSUO 46,3 57,7 JUKKOSUO PIRTTIAHONSUO 53,2 52,2 32,2 32,5 31,4 44,5 43,8 29,5 43,0 29,7 30,9 29,7 41,1 SUONIEMENSUO KAIJANSUO SUURENSUONNEVA 27,0 SULJETUNNEVA 23,3 JUUVINSUO 43,3 MARTINSUO 23,4 48,4 ULPASSUO 23,4 HEPOSUOT 26,8 23,1 20,0 RAJASUO SAAREKENEVA AHVENLAMMINSUO 25,0 5,6 PAJUMÄENSUO MAHASUO HIETAMANSUO PIRTTI-PEURUSUO 16,6
9 Liitekartta 2. Saarijärven reitin ja Kivijärven ympäristön kiintoainemittaukset mg/l Mittaukset tehty Insinööritoimisto Saloy Oy
10 2, VEHKANEVA 4,9 21,2 11,9 3,0 7, ,2 1,8 1,7 5,0 8,1 7,5 38,5 ISONEVA 5,5 4,5 2,4 PEURALINNANNEVA 4,1 3,5 20,2 3,9 1,5 VETELÄNEVA 2,8 1,5 0,9 5,2 3,3 2,4 2,1 3,4 1,6 2,7 6,8 SAVONNEVA SAMMAKKONEVA 1,8 TYNNORSUO VOIMÄENSUO JUKKOSUO PIRTTIAHONSUO 17,5 7,0 5,3 2,5 6,2 10,0 13,5 2,0 5,2 2,4 2,7 4,0 3,6 12,0 SUONIEMENSUO KAIJANSUO SUURENSUONNEVA SULJETUNNEVA 2,4 JUUVINSUO 2,9 MARTINSUO ULPASSUO 2,9 3,2 5,2 2,4 HEPOSUOT 3,2 2,5 2,1 RAJASUO SAAREKENEVA AHVENLAMMINSUO 1,1 0,7 PAJUMÄENSUO MAHASUO HIETAMANSUO PIRTTI-PEURUSUO 2,5
11 Liitekartta 3. Kemiallisen hapenkulutuksen kuormitusmittaukset Kyyjärveen laskevista puroista/joista ja Vapon turvetuotantoalueilta. Virtaus m 3 /vrk 600 COD mg/l 51,3 COD kg/vrk 31 Virtaus m 3 /vrk 150 COD mg/l 37,4 COD kg/vrk 6 Virtaus m 3 /vrk COD mg/l 44,2 COD kg/vrk 120 Virtaus m 3 /vrk COD mg/l 53,0 COD kg/vrk 200 Virtaus m 3 /vrk COD mg/l 43,0 COD kg/vrk Virtaus m 3 /vrk COD mg/l 51,4 COD kg/vrk Virtaus m 3 /vrk COD mg/l 62,2 COD kg/vrk 400 Virtaus m 3 /vrk COD mg/l 41,8 COD kg/vrk 410 Virtaus m 3 /vrk COD mg/l 36,2 COD kg/vrk 310 Virtaus m 3 /vrk COD mg/l 54,0 COD kg/vrk 84 Virtaus m 3 /vrk COD mg/l 43,4 COD kg/vrk 190
12 Liitekartta 4: Kyyjärven sinileväkartoitus Veneellä kuljettu kartoitusreitti on merkattu vihreällä viivalla. Järven pääasialliset tulouomat on merkattu nuolilla. mg/l
13 Liitekartta 5: Kyyjärven kiintoainekartoitus Veneellä kuljettu kartoitusreitti on merkattu vihreällä viivalla. Järven pääasialliset tulouomat on merkattu nuolilla. mg/l
14 Liite 6. Kiintoaine- ja sinileväkartoituksessa käytetty laitteisto. Mittausanturi sijoitettiin kuvassa näkyvän keltaisen suojakuoren sisälle.
Turvetuotannon selvitykset ja toimenpiteet kesällä TASO hankkeen kuulumisia , Karstula Jaakko Soikkeli
Turvetuotannon selvitykset ja toimenpiteet kesällä 2011 TASO hankkeen kuulumisia 13.10.2011, Karstula Jaakko Soikkeli KESÄN 2011 SELVITYKSET JA TOIMENPITEET 19.10.2011 - Vesistökartoitukset Saarijärven
LisätiedotSaarijärven reitin järvien sinileväkartoitus. Iso Suojärvi Pyhäjärvi Kyyjärvi
Saarijärven reitin järvien sinileväkartoitus Iso Suojärvi yhäjärvi Kyyjärvi Sinilevämittari Mittaussyvyys 30 cm Mittausvene Uusi mittarisuojus Kyyjärvellä Mittausmenetelmä äyte 1,5 sekunnin välein GS-Koordinaatit
LisätiedotKokemuksia jatkuvatoimista mittauksista turvetuotantoalueilla. 13.2.2013 Jaakko Soikkeli
Kokemuksia jatkuvatoimista mittauksista turvetuotantoalueilla 13.2.2013 Jaakko Soikkeli Maankäytön aiheuttama kuormitus Suomen soilla ja turvemailla - Käsittää n. 33 % maa-alasta 20.5.2013 Fosforipäästölähteet,
LisätiedotKYYJÄRVEEN LASKEVIEN UOMIEN AINEVIRTAAMA-TUTKIMUS. Tuomo Laitinen, FM 18.12.2012
KYYJÄRVEEN LASKEVIEN UOMIEN AINEVIRTAAMA-TUTKIMUS Tuomo Laitinen, FM 18.12.2012 Sisällys 1. Tutkimuksen taustaa... 2 2. Aineisto ja menetelmät... 2 2.1 Laskentaperusteet... 3 2.2 Virtaaman mittaus... 3
LisätiedotTurvetuotannon vesistövaikutukset totta vai tarua? Anneli Wichmann
Turvetuotannon vesistövaikutukset totta vai tarua? Anneli Wichmann Turvetuotanto ja veden väri Ojitusten osuus soista Veden väri Vapon tuotantosuot Lähde: www.ymparisto.fi Soiden käyttö ja turvetuotannon
LisätiedotTASO-mittausasemien kalibrointi
3.1.214 TASO-mittausasemien kalibrointi TASO-hankkeen mittausasemat mittasivat veden virtaamaa sekä laatumittauksina sameutta, kiintoainetta, COD:ta ja DOC:ta. Asemat asennettiin 211 loppuvuonna 212 alkuvuonna
LisätiedotVesijärven vedenlaadun alueellinen kartoitus 21.5.2013
Vesijärven vedenlaadun alueellinen kartoitus 21.5.2013 Antti Lindfors ja Ari Laukkanen Luode Consulting Oy 13.6.2013 LUODE CONSULTING OY, SANDFALLINTIE 85, 21600 PARAINEN 2 Johdanto Tässä raportissa käsitellään
LisätiedotKiintoaineen ja humuksen mallintaminen. Markus Huttunen ja Vanamo Seppänen 11/11/2013
Kiintoaineen ja humuksen Nitrogen loading from forested catchments mallintaminen Markus Huttunen ja Vanamo Seppänen 11/11/213 Marie Korppoo VEMALA catchment meeting, 25/9/212 21.11.213 VEMALA vedenlaatumalli
LisätiedotVAHANKAJOEN VALUMA-ALUEEN (14.67) VEDENLAATU JA VIRTAAMATUTKIMUS. Tuomo Laitinen, FM
VAHANKAJOEN VALUMA-ALUEEN (14.67) VEDENLAATU JA VIRTAAMATUTKIMUS Tuomo Laitinen, FM 13.2.2014 Sisällys 1. Tutkimuksen taustaa... 2 2. Aineisto ja menetelmät... 3 2.1 Virtaaman mittaus... 4 2.2 Vesinäytteenotto
LisätiedotHiidenveden vedenlaatu 15.8.2005
LUODE CONSULTING OY 1636922 4 HIIDENVESIPROJEKTI Hiidenveden vedenlaatu 15.8.2005 Mikko Kiirikki, Antti Lindfors & Olli Huttunen Luode Consulting Oy 24.10.2005 LUODE CONSULTING OY, OLARINLUOMA 15, FIN
LisätiedotMetsätalouden ja turvetuotannon vedenlaadun seuranta TASO-hankkeessa
Metsätalouden ja turvetuotannon vedenlaadun seuranta TASO-hankkeessa Limnologipäivät 11.4.2013 Pia Högmander & Päivi Saari Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus TASO-hanke Metsätalouden
LisätiedotPaljon vai vähän? Energian kokonaiskulutus 2010, Turvemaiden maankäyttömuodot pinta-alan suhteen. Puupolttoaineet 22 % Öljy 24 % Muut 2 %
Sitoumus 121212 Paljon vai vähän? Energian kokonaiskulutus 2010, noin 405 TWh (Tilastokeskus) Turvemaiden maankäyttömuodot pinta-alan suhteen Puupolttoaineet 22 % Öljy 24 % Muut 2 % Ydinenergia 16 % Sähkön
LisätiedotMikko Kiirikki, Antti Lindfors & Olli Huttunen
Mikko Kiirikki, Antti Lindfors & Olli Huttunen Johdanto Lohjanjärven vedenlaadun kartoitus liittyy Karjaanjoki Life hankkeeseen, jossa Lohjanjärven ja sen valuma-alueen tilaa ja siihen vaikuttavia tekijöitä
LisätiedotRavinteiden vähentäminen ja kierrätys. Saloy Oy
Ravinteiden vähentäminen ja kierrätys Saloy Oy 18.7.2015 Hankkeiden tulokset - Ravinteiden kierrätyksen edistämistä ja Saaristomeren tilan parantamista koskeva ohjelma Maatalouden saostuspilotti Saaristomeren
LisätiedotFosfori- ja humuskuormituksen lähteiden selvittäminen ja Saloy Oy:n ratkaisut kuormituksen vähentämiseksi
Fosfori- ja humuskuormituksen lähteiden selvittäminen ja Saloy Oy:n ratkaisut kuormituksen vähentämiseksi Kuormituskartoitukset Saarijärven Pyhäjärvi 2010 sinilevä mg/l Sinileväkartoituksella saadaan selville
LisätiedotKiintoainemenetelmien käyttö turvemaiden alapuolella. Hannu Marttila
Kiintoainemenetelmien käyttö turvemaiden alapuolella Hannu Marttila Motivaatio Orgaaninen kiintoaines ja sedimentti Lisääntynyt kulkeutuminen johtuen maankäytöstä. Ongelmallinen etenkin turvemailla, missä
LisätiedotVeden laadun seuranta TASO-hankkeessa
Veden laadun seuranta TASO-hankkeessa TASO-hankkeen päätösseminaari 11.11.213 Pia Högmander, Keski-Suomen ELY-keskus Automaattiset veden laadun seuranta-asemat 6 maankäyttömuodoltaan erilaista kohdetta,
LisätiedotHeinijärven vedenlaatuselvitys 2014
Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014 Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto 3.12.2014 Johdanto Heinijärven ja siihen laskevien ojien vedenlaatua selvitettiin vuonna 2014 Helsingin yliopiston
LisätiedotLuoteis-Tammelan vesistöjen vedenlaatuselvitys v. 2011
Luoteis-Tammelan vesistöjen vedenlaatuselvitys v. 2011 Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto Johdanto Tämä raportti on selvitys Luoteis-Tammelan Heinijärven ja siihen laskevien ojien
LisätiedotMetsätalouden kosteikot -seurantatietoja Kyyjärven ja Kaihlalammen kosteikoista
Metsätalouden kosteikot -seurantatietoja Kyyjärven ja Kaihlalammen kosteikoista Kosteikkopäivä Saarijärvellä 25.4.2013 Pia Högmander & Päivi Saari Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
LisätiedotVEDENLAADUN SEURANTA JA RAVINNEVALUMIEN EHKÄISY
VEDENLAADUN SEURANTA JA RAVINNEVALUMIEN EHKÄISY TIINA TULONEN, SARI UUSHEIMO, LAURI ARVOLA, EEVA EINOLA Lammin biologinen asema, Helsingin yliopisto Ravinneresurssi päivä 11.4.2017 Mustiala HANKKEEN TAVOITE:
LisätiedotBioenergia ry TURVETUOTANTOALUEIDEN OMINAISKUORMITUSSELVITYS
Bioenergia ry TURVETUOTANTOALUEIDEN OMINAISKUORMITUSSELVITYS 2011-2015 15.2.2017 Ominaiskuormitusselvityksen taustaa Turvetuotannon vesistöön kohdistuvaa kuormitusta arvioidaan olemassa olevien tarkkailuaineistojen
LisätiedotTASO-hanke päättyy mitä on saatu aikaan turvetuotannon ja metsätalouden vesiensuojelussa?
TASO-hanke päättyy mitä on saatu aikaan turvetuotannon ja metsätalouden vesiensuojelussa? Keski-Suomen kalastusaluepäivä 13.12.2013 Pia Högmander, Keski-Suomen ELY-keskus TASO-hanke Metsätalouden ja turvetuotannon
LisätiedotTASO-hankkeen esittely
TASO-hankkeen esittely Soiden ja turvemaiden vesistövaikutukset 17.10.2012 Päivi Saari Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus TASO-hanke Turvetuotannon ja metsätalouden vesiensuojelun valtakunnallinen
LisätiedotKuinka turvetuotannolla vähennetään vesistökuormitusta
Kuinka turvetuotannolla vähennetään vesistökuormitusta Puhdas Vesi projekti Vapo Oy:n vastuullisuusseminaari TOTEUTUS 10-12-14 1, Projektipäällikkö Turvetuotanto - yksi kuormittaja muiden joukossa Valtakunnallisesti
LisätiedotHEINOLAN KAUPUNGIN JÄTEVEDENPUHDISTAMON SEKOITTUMISVYÖHYKETUTKIMUS KEVÄÄLLÄ 2015
HEINOLAN KAUPUNGIN JÄTEVEDENPUHDISTAMON SEKOITTUMISVYÖHYKETUTKIMUS KEVÄÄLLÄ 2015 Kymijoen vesi ja ympäristö ry Janne Raunio SISÄLLYS 1 JOHDANTO 1 2 TUTKIMUSALUE 1 3 AINEISTO JA METELMÄT 1 4 TULOKSET 4
LisätiedotVAPO OY Läntisen Suomen turvetuotannon vesistötarkkailu vuonna 2016 Keski-Suomen ELY-keskuksen alueella
VESISTÖTARKKAILU 2016 101003630-002 17.10.2017 VAPO OY Läntisen Suomen turvetuotannon vesistötarkkailu vuonna 2016 Keski-Suomen ELY-keskuksen alueella Vapo Oy, Keski-Suomen turvetuotannon vesistötarkkailun
LisätiedotVAPO OY TURVETUOTANNON PÄÄSTÖTARKKAILU Läntisen Suomen turvetuotannon päästötarkkailu vuonna Keski-Suomen ELY-keskuksen alueella
TURVETUOTANNON PÄÄSTÖTARKKAILU 215 16X29125 1.8.216 Korjattu tulostaulukoiden osalta 23.1.217 VAPO OY Läntisen Suomen turvetuotannon päästötarkkailu vuonna 215 Keski-Suomen ELY-keskuksen alueella 1 Vapo
LisätiedotKaihlalammen kosteikon vedenlaadun seuranta. TASO-hanke
Kaihlalammen kosteikon vedenlaadun seuranta TASO-hanke 212 213 Sisältö 1 Johdanto... 1 2 Kosteikon perustaminen... 1 3 Kosteikon vedenlaadun seuranta TASO-hankkeessa... 2 4 Vedenlaadun seurannan tulokset...
LisätiedotRantamo-Seittelin kosteikon vedenlaadun seuranta
Rantamo-Seittelin kosteikon vedenlaadun seuranta Jari Koskiaho, SYKE Tuusulanjärven tila paremmaksi -seminaari Gustavelund 23.5.2013 Kosteikoissa tapahtuvat vedenpuhdistusprosessit Kiintoaineksen laskeutuminen
LisätiedotBioenergia ry TURVETUOTANTOALUEIDEN YLIVIRTAAMASELVITYS
Bioenergia ry TURVETUOTANTOALUEIDEN YLIVIRTAAMASELVITYS 2014-2015 15.2.2017 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Selvityksen tausta ja lähtöainesto 2. Ylivirtaamatilanteet ja niiden määritys 3. Virtaaman vaikutus vedenlaatuun
LisätiedotEri maankäyttömuotojen vaikutuksesta liukoisen orgaanisen aineksen määrään ja laatuun tapaustutkimus
TASO-hankkeen loppuseminaari 11.11.2013 Eri maankäyttömuotojen vaikutuksesta liukoisen orgaanisen aineksen määrään ja laatuun tapaustutkimus Jarkko Akkanen Biologian laitos Joensuun kampus OSAHANKE Turvetuotannon
LisätiedotVAPO OY Läntisen Suomen turvetuotannon vesistötarkkailu vuonna 2015 Keski-Suomen ELY-keskuksen alueella
VESISTÖTARKKAILU 2015 16X290125 17.8.2016 VAPO OY Läntisen Suomen turvetuotannon vesistötarkkailu vuonna 2015 Keski-Suomen ELY-keskuksen alueella 2 Vapo Oy, Keski-Suomen turvetuotannon vesistötarkkailun
LisätiedotTehokkaita ratkaisuja turvetuotannon vesien käsittelyyn, Tukos-projektin seminaari Oulu 3.12.2009 Petri Tähtinen
Vesiensuojelun näkökulma turvetuotannon lupahakemuksiin Tehokkaita ratkaisuja turvetuotannon vesien käsittelyyn, Tukos-projektin seminaari Oulu 3.12.2009 Petri Tähtinen 1 Petri Tähtinen Vapo Paikalliset
LisätiedotPaimion Karhunojan vedenlaatututkimukset vuonna 2015
1(4) 16.12.2015 Paimion Karhunojan vedenlaatututkimukset vuonna 2015 1 YLEISTÄ Lounais-Suomen vesiensuojeluyhdistys ry tutki Paimion Karhunojan vedenlaatua vuonna 2015 jatkuvatoimisella MS5 Hydrolab vedenlaatumittarilla
LisätiedotTurvetuotannon vesiensuojelurakenteet ja niiden teho Anssi Karppinen, Suomen ympäristökeskus
Turvetuotannon vesiensuojelurakenteet ja niiden teho Anssi Karppinen, Suomen ympäristökeskus Luonnonvarainstituutti ja Bioenergiakeskus Saarijärvi 6.9.2013 Turvetuotannossa käytettävät vesiensuojeluratkaisut
LisätiedotHUMUSVESIEN PUHDISTUSTEKNOLOGIA
HUMUSVESIEN PUHDISTUSTEKNOLOGIA 2012-2014 1 HANKKEEN TOIMIJAT JA RAHOITTAJAT Hankkeen toteuttajat: VTT (hallinnoija) ja JAMK Hankkeen rahoittajat: Euroopan aluekehitysrahasto, Vapo Oy, Turveruukki Oy,
LisätiedotVedenlaadun seuranta työkaluna ravinnevalumien ehkäisemisessä
Vedenlaadun seuranta työkaluna ravinnevalumien ehkäisemisessä Tiina Tulonen, Lauri Arvola, Sari Uusheimo Lammin biologinen asema, Helsingin yliopisto Ravinneresurssi hankkeessa pienen valuma-alueen vedenlaatua
LisätiedotTURVETUOTANNON HUMUSKUORMITUS JA HUMUS VESISTÖSSÄ Mari Kangasluoma ja Kari Kainua
TURVETUOTANNON HUMUSKUORMITUS JA HUMUS VESISTÖSSÄ 18.4.2012 Mari Kangasluoma ja Kari Kainua MITÄ HUMUS ON? Humus on yleisnimitys kasvien, eläinten ja pieneliöiden jäänteiden epätäydellisten hajoamistuotteiden
LisätiedotLITTOISTENJÄRVEN POHJOISPUOLISELTA JÄRVELÄN KOSTEIKOLTA LÄH- TEVÄN VEDEN SEKÄ LITTOISTENJÄRVEEN LASKEVIEN KAHDEN OJAN VE- DENLAATUTUTKIMUS 11.6.
1(2) 30.6.2015 LITTOISTENJÄRVEN POHJOISPUOLISELTA JÄRVELÄN KOSTEIKOLTA LÄH- TEVÄN VEDEN SEKÄ LITTOISTENJÄRVEEN LASKEVIEN KAHDEN OJAN VE- DENLAATUTUTKIMUS 11.6.2015 1 Yleistä Littoistenjärven pohjoispuolella
LisätiedotTurvetuotannon vesistövaikutukset ja vesiensuojelutoimenpiteet. TASO hankkeen aloitusseminaari Saarijärvi Jaakko Soikkeli
Turvetuotannon vesistövaikutukset ja vesiensuojelutoimenpiteet TASO hankkeen aloitusseminaari Saarijärvi 21.6.2011 Jaakko Soikkeli Turvetuotanto Saarijärven reitillä, muu maankäyttö ja luontainen vedenlaatu
Lisätiedot1. Näytteenotto ja aineistojen käsittely
JOKIohjelman raportti Ojavesiseuranta vuonna 218 1. Näytteenotto ja aineistojen käsittely Ojavesiseuranta aloitettiin JOKIohjelman toiminta-alueella 17.4.218 ja viimeinen näytteenottopäivä oli 5.11.218.
LisätiedotVAPO OY TURVETUOTANNON PÄÄSTÖTARKKAILU Läntisen Suomen turvetuotannon päästötarkkailu vuonna Keski-Suomen ELY-keskuksen alueella
TURVETUOTANNON PÄÄSTÖTARKKAILU 214 16X236418 2.11.215 VAPO OY Läntisen Suomen turvetuotannon päästötarkkailu vuonna 214 Keski-Suomen ELY-keskuksen alueella 1 Vapo Oy Läntisen Suomen turvetuotannon päästötarkkailun
LisätiedotVAPO OY:N TURVETUOTANNON VESISTÖKUORMITUS SAARIJÄRVEN REITILLÄ
Bioenergiakeskuksen julkaisusarja (BDC-Publications) Nro 35 VAPO OY:N TURVETUOTANNON VESISTÖKUORMITUS SAARIJÄRVEN REITILLÄ Tiina Vilkkilä Helmikuu 2008 Luonnonvarainstituutti SISÄLTÖ 1 JOHDANTO...5 2 SAARIJÄRVEN
LisätiedotSelvitys Pampalon kaivoksen juoksutusveden rajaarvojen
17.1.212 7.11.212 28.11.212 19.12.212 9.1.213 3.1.213 2.2.213 13.3.213 3.4.213 24.4.213 15.5.213 5.6.213 Laboratorion esimies Henna Mutanen 16.7.213 Selvitys Pampalon kaivoksen juoksutusveden rajaarvojen
LisätiedotVANJOEN JA SEN SIVU-UOMIEN MAIJANOJAN JA ORHINOJAN VEDEN LAATU
19.7.216 Ympäristönsuojelu, Vihti VANJOEN JA SEN SIVU-UOMIEN MAIJANOJAN JA ORHINOJAN VEDEN LAATU 7.7.216 Vihdin puolelta Vanjokeen laskevasta kahdesta sivu-uomasta Maijanojasta ja Orhinojasta otettiin
LisätiedotMiten maatalouden vesiensuojelutoimien tehoa voidaan mitata? Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry
Miten maatalouden vesiensuojelutoimien tehoa voidaan mitata? Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry Esityksen sisältö Kuormituksen muodostuminen Automaattinen veden laadun seuranta ja
LisätiedotVedenlaadun alueellinen vaihtelu Sääksjärvellä tehtyjen mittausten perustella Antti Lindfors, Joose Mykkänen & Ari Laukkanen
1 Vedenlaadun alueellinen vaihtelu Sääksjärvellä 3.6.2014 tehtyjen mittausten perustella Antti Lindfors, Joose Mykkänen & Ari Laukkanen Luode Consulting Oy 30.6.2014 L U O D E C O N S U L T I N G O Y,
LisätiedotPuula-forum Kalevi Puukko
Puulan Kalastusalue on lakisääteinen yhteistoimintaelin, jonka jäseniä ovat kalavesien omistajat sekä ammatti- ja virkistyskalastuksen edustajat. Puulan kalastusalueen vesipinta-ala on noin 33 km², joka
LisätiedotSuot puhdistavat vesiä. Kaisa Heikkinen, FT, erikoistutkija Suomen ympäristökeskus
1 Suot puhdistavat vesiä Kaisa Heikkinen, FT, erikoistutkija Suomen ympäristökeskus 2 Soiden suojelutyöryhmän ehdotus soidensuojelun täydentämiseksi. Toim. Aulikki Alanen ja Kaisu Aapala Ympäristöministeriön
LisätiedotJäälinjärven alueen veden laatuseuranta, tulokset vuodelta 2013
Kari Kainua/4.12.2013 Jäälinjärven alueen veden laatuseuranta, tulokset vuodelta 2013 1 1. Taustatiedot Vuonna 2011 perustettu Kiimingin Jäälin vesienhoitoyhdistys pyrkii parantamaan entisen Kiimingin
LisätiedotTASO. TASO-hanke TASOA TURVETUOTANNON JA METSÄTALOUDEN VESIENSUOJELUUN
TASO TASO-hanke TASOA TURVETUOTANNON JA METSÄTALOUDEN VESIENSUOJELUUN Turvetuotannon vesistökuormitus ja vesiensuojelu Turvetuotannon aiheuttama ravinne- ja kiintoainekuormitus voi olla paikallisesti merkittävää.
LisätiedotUIMARANTAPROFIILI. PYHÄNIEMEN EU-UIMARANTA Päivitetty 17.4.2014
UIMARANTAPROFIILI PYHÄNIEMEN EU-UIMARANTA Päivitetty 17.4.2014 1 YHTEYSTIEDOT Pyhäniemen uimarannan omistaja on Kihniön kunta, osoite: Pyhäniemi, 39820 KIHNIÖ Päävastuullinen hoitaja on Kiinteistö Oy Pyhäniemi,
LisätiedotTURPEENOTON VAIKUTUKSET JOKIVESISTÖJEN JA VAASAN VESIALUEIDEN TILAAN
TURPEENOTON VAIKUTUKSET JOKIVESISTÖJEN JA VAASAN VESIALUEIDEN TILAAN SLL-POHJANMAAN PIIRI RY / TEEMU TUOVINEN 5.4.2017 Soiden käyttö Suomessa Läntisessä Suomessa turvetuotanto on maamme korkein 1,9% (Etelä-
LisätiedotISOJOEN URAKOINTI OY SULKONKEIDAS TARKKAILUOHJELMA
ISOJOEN URAKOINTI OY SULKONKEIDAS TARKKAILUOHJELMA Tmi Kairatuuli/ 2015 1 JOHDANTO Isojoen Urakointi Oy:llä on tuotannossa Isojoen Sulkonkeitaalla noin 36 ha:n suuruinen turvetuotantoalue. Sulkonkeitaan
LisätiedotUIMARANTAPROFIILI. PYHÄNIEMEN EU-UIMARANTA Päivitetty 22.5.2013
UIMARANTAPROFIILI PYHÄNIEMEN EU-UIMARANTA Päivitetty 22.5.2013 1 YHTEYSTIEDOT Pyhäniemen uimarannan omistaja on Kihniön kunta, osoite: Pyhäniemi, 39820 KIHNIÖ Päävastuullinen hoitaja on Kiinteistö Oy Pyhäniemi,
LisätiedotPYHÄNIEMEN EU-UIMARANTA
PYHÄNIEMEN EU-UIMARANTA 1 YHTEYSTIEDOT Pyhäniemen uimarannan omistaja on Kihniön kunta, osoite: 39820 KIHNIÖ Päävastuullinen hoitaja on Kiinteistö Oy Pyhäniemi, osoite: 1 c/o Holiday Club Isännöinti, PL
LisätiedotJäteveden ja purkuvesistön mikrobitutkimukset kesällä 2016
Tutkimusraportti 121 / 2017 Jyväskylän Seudun Puhdistamo Oy Nenäinniemen puhdistamo Jäteveden ja purkuvesistön mikrobitutkimukset kesällä 2016 Nab Labs Oy Arja Palomäki Sisällys 1 TUTKIMUKSEN TAUSTA...
LisätiedotKuva Kuerjoen (FS40, Kuerjoki1) ja Kivivuopionojan (FS42, FS41) tarkkailupisteet.
Kuva 1-8-8. Kuerjoen (FS4, Kuerjoki1) ja Kivivuopionojan (, ) tarkkailupisteet. Kuva 1-8-9. Kuerjoki. 189 1.8.4.3 Kuerjoki ja Kivivuopionoja Kuerjoen vedenlaatua on tarkasteltu kahdesta tarkkailupisteestä
LisätiedotRavinnekuormitus arviointi ja alustavat tulokset
Ravinnekuormitus arviointi ja alustavat tulokset 1 Mihin kuormitusarviot perustuvat SYKEn hydrologinen malli (SYKE_WSFS) & kuormitusmalli (VEMALA) Fosforin ja typen kuormituksen syntyminen maa-alueilta
LisätiedotLittoistenjärven ojavesien näytteenotto ja virtaamamittaus -tulokset toteutetusta tutkimuskerrasta
1(4) 12.12.2017 Littoistenjärven ojavesien näytteenotto ja virtaamamittaus -tulokset 15.11.2017 toteutetusta tutkimuskerrasta 1 Yleistä toteuttaa vuosina 2017-2018 Littoistenjärven oja- ja hulevesien tarkkailututkimuksen
Lisätiedotpeltovaltaiselta ja luonnontilaiselta valuma
Ravinnehuuhtoumien muodostuminen peltovaltaiselta ja luonnontilaiselta valuma alueelta Tuloksia vedenlaadun seurannasta RaHa hankkeessa Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry RaHahankkeen
LisätiedotUTAJÄRVEN KUNTA PAHKAVAARAN TUULIVOIMAPUIS- TON VOIMALOIDEN T1, T8, T9 JA T13 PINTAVESIVAIKUTUSTEN ARVIOINTI
Vastaanottaja Utajärven kunta Asiakirjatyyppi Pintavesivaikutusten arviointi Päivämäärä 19.6.2018 Työnumero 1510017196 UTAJÄRVEN KUNTA PAHKAVAARAN TUULIVOIMAPUIS- TON VOIMALOIDEN T1, T8, T9 JA T13 PINTAVESIVAIKUTUSTEN
LisätiedotAlajärven ja Takajärven vedenlaatu
Alajärven ja Takajärven vedenlaatu 1966-16 Alajärvi Alajärven vedenlaatua voidaan kokonaisuudessaan pitää hyvänä. Veden ph on keskimäärin 7,3 (Jutila 1). Yleisellä tasolla alusvesi on lievästi rehevää
LisätiedotMetsätalouden vesistökuormituksen seurantaverkon tuloksia
Metsätalouden vesistökuormituksen seurantaverkon tuloksia Leena Finér, Luke Sirkka Tattari SYKE 5.10.2015 Luonnonvarakeskus 1 Aiheet: Metsätalouden vesistökuormituksen seurantaverkon tuottamia tuloksia
LisätiedotBioenergia ry
1.5.217 Bioenergia ry TURVETUOTANTOALUEIDEN YLIVIRTAAMASELVITYS Virtaaman vaikutus vedenlaatuun, kuormitukseen sekä puhdistustehoihin vuosien 214 215 tarkkailuaineistojen perusteella Jäkäläsuon pintavalutuskenttä
LisätiedotCase Vapo. Ahti Martikainen Viestintä ja yhteiskuntasuhteet 10.4.2013
Case Vapo Ahti Martikainen Viestintä ja yhteiskuntasuhteet 10.4.2013 Sitoumus 121212 Paljon vai vähän? Energian kokonaiskulutus 2010, noin 405 TWh (Tilastokeskus) Turvemaiden maankäyttömuodot pinta-alan
LisätiedotVeikö syksyn sateet ravinteet mennessään?
Veikö syksyn sateet ravinteet mennessään? - Tuloksia vedenlaadun seurannasta RaHahankkeessa Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry Esityksen sisältö Vedenlaadun seuranta
Lisätiedot1980:31 TALVISESTA HAPEN KULUMISESTA. Ilppo Kettunen
1980:31 TALVISESTA HAPEN KULUMISESTA Ilppo Kettunen L K E N M 0 N I S T E S A R J 1980:31 TALVISESTA HAPEN KULUMISESTA I Kettunen n ves Kouvola 1980 irin vesitoimisto S I S Ä L L Y S L U E T T E L 0
LisätiedotSäkylän Pyhäjärven kosteikkotyön tuloksia - esimerkkejä
Säkylän Pyhäjärven kosteikkotyön tuloksia - esimerkkejä Teija Kirkkala Henri Vaarala Elisa Mikkilä Vesistökunnostusverkosto Lappeenranta 7.-9.6.216 1 Pyhäjärven valuma-alue Järvi Pinta-ala 154 km 2 Keskisyvyys
LisätiedotValumavesien ravinnepitoisuuksien seuranta eloperäisillä mailla
Valumavesien ravinnepitoisuuksien seuranta eloperäisillä mailla Hydro-Pohjanmaa hankkeen päätösseminaari 18.11.2014 Kaija Karhunen, Outi Laurinen, Joni Kosamo ja Laura Karhu, Oamk Automaattiset veden laadun
LisätiedotKosteikot virtaaman ja ravinteiden hallinnassa
Uusia keinoja virtaamien ja talviaikaisen ravinnekuormituksen hallintaan Seminaari 30.3.2010, Kauttuan klubi Kosteikot virtaaman ja ravinteiden hallinnassa Jari Koskiaho, SYKE Kosteikkojen käyttö vesiensuojelussa
LisätiedotEräiden Vantaan purojen tila vedenlaadun perusteella
Eräiden Vantaan purojen tila vedenlaadun perusteella Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry Johdanto Kylmäojan itäisessä haarassa tehdyt automaattimittaukset ja näytteenotto kevättulvan
LisätiedotMetsätalouden vaikutukset Kitkaja Posionjärvien tilaan
Metsätalouden vaikutukset Kitkaja Posionjärvien tilaan Keskustelutilaisuus metsänomistajille 16.12.2014 Nuorisokeskus Oivanki Kati Häkkilä & Teemu Ulvi, SYKE Järvien tilassa havaittu muutoksia Asukkaat
LisätiedotLittoistenjärven oja- ja hulevesien näytteenotto ja virtaamamittaus -tulokset toteutetulta havaintokierrokselta
1(5) 3.1.2019 Littoistenjärven oja- ja hulevesien näytteenotto ja virtaamamittaus -tulokset 10.-11.12.2018 toteutetulta havaintokierrokselta 1 Yleistä toteuttaa vuosina 2017-2019 Littoistenjärven oja-
LisätiedotISO-KAIRIN VEDEN LAATU Kesän 2015 tutkimus ja vertailu vuosiin 1978, 1980 ja 1992
LUVY/149 4.8.215 Minna Sulander Ympäristönsuojelu, Vihti ISO-KAIRIN VEDEN LAATU Kesän 215 tutkimus ja vertailu vuosiin 1978, 198 ja 1992 Vihdin pohjoisosassa sijaitsevasta Iso-Kairista otettiin vesinäytteet
LisätiedotYmpäristöanalytiikan projekti. Biokemiallinen hapenkulutus Bodominjärvessä. Projektisuunnitelma
ja Ympäristöanalytiikan projekti Biokemiallinen hapenkulutus Bodominjärvessä Projektisuunnitelma 1 1 Projektitehtävän määrittely 1.1 Tausta Bodominjärvi on Espoon suurin järvi. Espoon järvistä Bodominjärvi
LisätiedotDIGIBONUSTEHTÄVÄ: MPKJ NCC INDUSTRY OY LOPPURAPORTTI
DIGIBONUSTEHTÄVÄ: MPKJ NCC INDUSTRY OY LOPPURAPORTTI Tekijä: Marko Olli 16.10.2018 Sisällys 1 Johdanto...3 2 Hankkeen tavoitteet ja vaikuttavuus...3 3 Laitteisto ja mittaustarkkuus...3 4 Pilotointi ja
LisätiedotRENKAJÄRVEN VEDENLAATU KESÄLLÄ 2014
Vesistöosasto/MM 25.9.2013 Kirjenumero 766/13 Renkajärven suojeluyhdistys ry RENKAJÄRVEN VEDENLAATU KESÄLLÄ 2014 1. YLEISTÄ Renkajärvi on Tammelan ylänköalueella, Hattulan ja Hämeenlinnan kunnissa sijaitseva,
LisätiedotPaljon vai vähän? Energian kokonaiskulutus 2010, Turvemaiden maankäyttömuodot pinta-alan suhteen. Puupolttoaineet 22 % Öljy 24 % Muut 2 %
Sitoumus 121212 Paljon vai vähän? Energian kokonaiskulutus 2010, noin 405 TWh (Tilastokeskus) Puupolttoaineet 22 % Öljy 24 % Muut 2 % Ydinenergia 16 % Sähkön nettotuonti 3 % Vesivoima 3 % Turve 6 % Hiili
LisätiedotKyyveden tila ESAELY:n keräämän tiedon pohjalta
Kyyveden tila ESAELY:n keräämän tiedon pohjalta Vesistöpäivä 15.6 Haukivuori Pekka Sojakka Kyyvesi Pinta-ala 129,9 km 2 Kokonaisrantaviiva 857,261 km Max syvyys 35,25 m Keskisyvyys 4,39 m Tilavuus n. 57
LisätiedotAutomaattimittarit valuma-alueella tehtävien kunnostustoimien vaikutusten seurannassa
Automaattimittarit valuma-alueella tehtävien kunnostustoimien vaikutusten seurannassa Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry 14.6.2017 Esityksen sisältö Miksi automaattimittauksia kannattaa
LisätiedotKestävä kehitys - bioenergian tuotannon vesistövaikutukset, metsätalous
FP7 Regions 245438 Kestävä kehitys - bioenergian tuotannon vesistövaikutukset, metsätalous Minna Kukkonen Keski-Suomen liitto 21.5.2012, Jyväskylä K-S liitto Metsätalouden vesistövaikutukset - BIOCLUS
LisätiedotTurvetuotannon ja metsätalouden vesiensuojelun kehittäminen, TASO-hanke
Turvetuotannon ja metsätalouden vesiensuojelun, TASO-hanke Loppuseminaari 11.11.2013 Jyväskylä Maarit Loiskekoski TASO-hanke Kolmevuotinen valtakunnallinen kehittämishanke Rahoittajina ympäristöministeriö,
LisätiedotBOREAL BIOREF OY KEMIJÄRVEN BIOJALOSTAMON YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUS LIITE 7
BOREAL BIOREF OY KEMIJÄRVEN BIOJALOSTAMON YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUS LIITE 7 Kemijärven suunnitellun biotuotetehtaan jätevesien kulkeutuminen kuormituspisteeltä P8 Raportti 1.3.217 Arto Inkala,
LisätiedotVesiensuojelukosteikot
Vesiensuojelukosteikot 10.9. 2008 Helsingin Messukeskus Jari Koskiaho, SYKE Suunnittelu- ja mitoitusopas http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=245183&lan=fi Kosteikoissa tapahtuvat vedenpuhdistusprosessit
LisätiedotMÄDÄTYSJÄÄNNÖKSEN LABORATORIOTASON VALUMAVESIKOKEET
MÄDÄTYSJÄÄNNÖKSEN LABORATORIOTASON VALUMAVESIKOKEET Biojäte- ja lietepohjainen Laura Kannisto 214 Bioliike-projektia (v. 213-214) rahoitetaan Etelä-Suomen EAKR-ohjelmasta SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 1 2 KOEJÄRJESTELY...
LisätiedotPuula-forum Kalevi Puukko
Puulan Kalastusalue on lakisääteinen yhteistoimintaelin, jonka jäseniä ovat kalavesien omistajat sekä ammatti- ja virkistyskalastuksen edustajat. Puulan kalastusalueen vesipinta-ala on noin 330 km², joka
LisätiedotKunnostusojituksen aiheuttama humuskuormitus Marjo Palviainen
Kunnostusojituksen aiheuttama humuskuormitus Marjo Palviainen Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta /Metsätieteiden laitos 10.10.2013 1 Kunnostusojitukset ja humuskuormitus Suomen soista yli puolet (54
LisätiedotRavinnehuuhtoumien muodostuminen peltovaltaiselta ja luonnontilaiselta valumaalueelta
Ravinnehuuhtoumien muodostuminen peltovaltaiselta ja luonnontilaiselta valumaalueelta - Tuloksia vedenlaadun seurannasta RaHahankkeessa Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry RaHahankkeen
LisätiedotVihdin pintavesiseurantaohjelma vuosille 2016-2025
9.12.2015 Vihdin pintavesiseurantaohjelma vuosille 2016-2025 Pintavesiseurantaohjelma on tehty Vihdin ympäristönsuojelu- ja valvontayksikön toimeksiannosta. Kunnan toimeksiannosta tehtävä vesistöjen vedenlaatututkimus
LisätiedotHeinijärven vedenlaatuselvitys 2016
Heinijärven vedenlaatuselvitys 2016 Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto 13.12.2016 Johdanto Heinijärven ja siihen laskevien ojien vedenlaatua selvitettiin Helsingin yliopiston Lammin
LisätiedotTiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto
Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto Kokonaiskuormituksesta hajakuormituksen osuus on fosforin osalta n. 60 % ja typen osalta n 80% (SYKE tilastot) Fosfori Typpi Toimenpiteiden kohdentaminen
LisätiedotKerklammen ja siihen laskevan puron veden laatu Lokakuu 2017
6.11.2017 Lohjan kaupunki, ympäristönsuojelu Kerklammen ja siihen laskevan puron veden laatu Lokakuu 2017 Lohjan Sammatissa sijaitsevan Kerklammen ja järveen luoteesta Leikkilän suunnasta laskevan puron
LisätiedotPuulan länsiosan kuormitustekijöiden kartoitus. Puulaseminaari 18.2.2014 Hanna Pasonen
Puulan länsiosan kuormitustekijöiden kartoitus Puulaseminaari 18.2.2014 Miksi erillinen hanke? Kansalaisten huoli Puulan länsiosan vedenlaadusta Puula ei ole painopistealueena Etelä-Savon ely-keskuksen
LisätiedotPuulan länsiosan kuormitusselvitys Mikkelin seudun ympäristöpalvelut
Puulan länsiosan kuormitusselvitys Mikkelin seudun ympäristöpalvelut Hännilänjoki Kälkäjoki 2 Johdanto Sysäys tutkimukseen Ranta-asukkaat, kalastajat ja osakunnat ilmaisivat huolensa Puulan veden tummumisesta,
LisätiedotMILLESPAKANNEVAN JA NASSINNEVAN (ALAJÄRVI) KUORMITUS-, VESISTÖ- JA KALATALOUSTARKKAILUOHJELMAESITYS
PERÄLÄN TURVE OY MILLESPAKANNEVAN JA NASSINNEVAN (ALAJÄRVI) KUORMITUS-, VESISTÖ- JA KALATALOUSTARKKAILUOHJELMAESITYS EUROFINS AHMA OY Projektinro: 20550 PERÄLÄN TURVE OY MILLESPAKANNEVAN JA NASSINNEVAN
LisätiedotFCG Finnish Consulting Group Oy KAKOLANMÄEN JÄTEVEDENPUHDISTAMO. Jälkiselkeytyksen tulojärjestelyjen tutkiminen
FCG Finnish Consulting Group Oy KAKOLANMÄEN JÄTEVEDENPUHDISTAMO Jälkiselkeytyksen tulojärjestelyjen tutkiminen 21.9.2009 FCG Finnish Consulting Group Oy Jälkiselkeytyksen tulojärjestelyjen tutkiminen I
LisätiedotHämeenlinnan ja Janakkalan Valajärven tila. Heli Jutila ympäristötarkastaja 1.6.2009
Hämeenlinnan ja Janakkalan Valajärven tila Heli Jutila ympäristötarkastaja 1.6.2009 Valajärven valuma-alue Soita, metsää, harjuja; vähän peltoja: 15,01 km 2 : 4,3 x järven ala eli ei erityisen suuri 2.6.2009
LisätiedotJatkuvatoiminen ravinnekuormituksen seurantaverkosto Kirmanjärven valumaalueella
Jatkuvatoiminen ravinnekuormituksen seurantaverkosto Kirmanjärven valumaalueella Mari Räty 1, Kirsi Järvenranta 1, Perttu Virkajärvi 1, Erkki Saarijärvi 2 ja Hanna Kröger 3 1) MTT Maaninka, Kotieläintuotannon
Lisätiedot