Läntisen Suomen turvetuotannon päästötarkkailu vuonna 2016

Transkriptio

1 TURVETUOTANNON PÄÄSTÖTARKKAILU VAPO OY Läntisen Suomen turvetuotannon päästötarkkailu vuonna 2016 Yhteenveto tarkkailuista Hämeen, Keski-Suomen, Etelä- Pohjanmaan, Pirkanmaan ja Varsinais-Suomen ELY-keskusten alueella

2

3 Vapo Oy Läntisen Suomen turvetuotannon päästötarkkailun vuosiyhteenveto 2016 Sisältö 1 JOHDANTO TURVETUOTANNON KÄSITTEITÄ JA TERMINOLOGIAA TARKKAILUN TOTEUTUS Yleistä Näytteenotto ja virtaamamittaus Kuntoonpanovaiheen tarkkailu Ympärivuotinen tuotantovaiheen tarkkailu Tuotantovaiheen täydentävä tarkkailu Jälkihoitovaihe Poikkeustilanteiden tarkkailu Näytteiden analysointi Päästöjen laskenta Ympärivuotisessa tarkkailussa olevat kohteet, joilla on virtaamamittaus Ympärivuotiset kohteet, joilla ei ole ympärivuotista virtaamamittausta Täydentävät tarkkailukohteet Reduktion kautta lasketut kuormitukset Raportointi Yhteenveto suoritetuista tarkkailuista vuonna TARKKAILUN TULOKSET VUONNA Yleistä Tuotantoalueet Ominaiskuormitussuot v Ominaiskuormitussoiden valumat v Ominaiskuormitussoiden vuorokauden keskivalumat hydrologisena vuonna Ominaiskuormitussoilta purkautuvan veden laatu Keskimääräinen vedenlaatu Vedenlaatu eri vuodenaikoina Vedenlaatu alueittain Tarkkailusoiden ominaiskuormitusluvut Ominaiskuormitus vuositasolla Ominaiskuormitus eri vuodenaikoina VUOSIKUORMITUS VUONNA Yleistä Kuormitus ELY-keskuksittain Hämeen ELY-keskus Pirkanmaan ELY-keskus Varsinais-Suomen ELY-keskus Keski-Suomen ELY-keskus Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus Kuormitus vesistöalueittain... 33

4 5.3.1 Kymijoen vesistöalue (14) Porvoonjoen vesistöalue (18) Paimionjoen vesistöalue (27) Aurajoen vesistöalue (28) Lapinjoen vesistöalue (33) Kokemäenjoen vesistöalue (35) Karvianjoen vesistöalue (36) Lapväärtinjoen vesistöalue (37) Teuvanjoen vesistöalue (38) Närpiönjoen vesistöalue (39) Kyrönjoen vesistöalue (42) Lapuanjoen vesistöalue (44) Purmonjoen vesistöalue (46) Ähtävänjoen vesistöalue (47) Kruunupyynjoen vesistöalue (48) Perhonjoen vesistöalue (49) Selkämeren rannikkoalue (83) Kokonaiskuormitus YHTEENVETO VIITTEET Liitteet Liite 1 Läntisen Suomen ominaiskuormitussoiden sijainti ja aluejako vuonna 2016 Liite 2 Ominaiskuormitussoiden vedenlaatu vuodenajoittain Liite 3 Ominaiskuormitukset 2016 Liite 4 Tarkkailusoiden pinta-alat ja vuosikuormitukset vesistöalueittain 2016 Liite 5 Tarkkailusoiden pinta-alat ja vuosikuormitukset ELY-keskuksittain 2016 Pöyry Finland Oy Pia Vesisenaho, Ins. (AMK) Jarmo Sillanpää, FM Mikko Tolkkinen, FT Jorma Keränen, FM Yhteystiedot PL 32, Paristotie Kokkola Jarmo Sillanpää puh Pia Vesisenaho puh sähköposti etunimi.sukunimi@poyry.com

5 5 1 JOHDANTO Vapo Oy Länsi-Suomen tulosyksikkö yhdisti kesäkuusta 1999 alkaen aiemmin erillistarkkailuna toteutetut turvetuotantoalueiden kuormitus- ja vesistöseurannat yhdeksi laajaksi koko tulosyksikön kattavaksi tarkkailuksi. Länsi-Suomen turvetuotannon tarkkailuun koottiin Keski-Suomen, Etelä-Pohjanmaan, Lounais-Suomen, Pirkanmaan ja Hämeen alueella toteutetut turvetuotannon tarkkailut. Vuonna 2016 tarkkailussa noudatettiin Pöyry Finland Oy:n ja Vapo Oy:n ELY-keskuskohtaisesti laatimia Vapo Oy:n läntisen Suomen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuohjelmia vuosille Tarkkailu käsittää ympärivuotisessa tarkkailussa olevia kohteita, joilla on vedenlaadun seurannan lisäksi yleensä myös virtaamamittausta. Kuntoonpanotarkkailussa on samoin ympärivuotisia kohteita. Lisäksi tarkkailuun kuuluu täydentäviä päästötarkkailuasemia, joiden osalta vedenlaatua tarkkaillaan harvemmin kuin ympärivuotisilla kohteilla. Tarkkailujakso oli hydrologinen vuosi Hydrologisena vuonna 2016 virtaamadatan tarkistuksen, kuormituslaskennat ja vuosiyhteenvedot laati Pöyry Finland Oy. Tarkkailun toteutuksesta näytteenoton ja analysoinnin osalta vastasivat Ahma Ympäristö Oy ja Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry. Virtaamamittauksesta ovat vastanneet Masinotek Oy, Metso Oyj ja EHP -Tekniikka Oy. Tässä raportissa esitetään kooste koko läntisen Suomen alueen turvetuotannon tarkkailun piirissä olevien Vapo Oy:n soiden vuoden 2016 kokonaiskuormituksista sekä kuormitukset ELY-keskuksittain ja vesistöalueittain jaoteltuina. Tuotantoaluekohtaiset tulokset käsitellään tarkemmin erillisissä ELY -keskuskohtaisissa raporteissa. Kekkilä Oy:n ja yksityisten tuottajien turvetuotantoalueiden kuormituksia ei enää vuodesta 2014 lähtien raportoida Vapo Oy:n tarkkailujen yhteydessä. 2 TURVETUOTANNON KÄSITTEITÄ JA TERMINOLOGIAA Turvetuotannon vesistövaikutusten selvittäminen muodostaa oman selkeän osakokonaisuuden vesistötutkimuksen laajassa kentässä. Turvetuotannolla on käytössään erilaisia vesiensuojeluratkaisuja yksinkertaisista laskeutusaltaista monimutkaisempiin kemiallisiin saostusjärjestelmiin. Turvetuotannon vesiensuojeluratkaisuiksi on pyritty löytämään yksinkertaisia ja varmatoimisia menetelmiä, jotka toimivat taivasalla hyvin vaihtelevissa olosuhteissa. Soiden tyypityksiin, vesiensuojelujärjestelmiin, käyttö- ja kuormitustarkkailuun jne. liittyy monia yleiskielelle vieraita termejä ja käsitteitä. Seuraavassa on lyhyesti esitelty luettelona turvetuotannon vesienkäsittelyyn ja kuormitustarkkailuun liittyvää terminologiaa. Turvetuotantoa ja sen ympäristövaikutuksia on tutkittu varsin paljon. Aiheesta mm. TASO -hankkeen julkaisuissa. Aiheeseen voi tutustua myös esimerkiksi www-sivuilla tai Bruttokuormitus Suoalueelta tuleva kokonaiskuormitus. Koostuu tuotannosta syntyneen kuormituksen sekä alueelta tulevan luonnonhuuhtouman yhteenlasketusta kokonaismäärästä.

6 COD Mn COD Mn -arvo tarkoittaa KMnO 4 :n (kaliumpermanganaatin) aiheuttamaa orgaanisen aineen kemiallista hajoamista kiehuvassa vedessä 20 min aikana hapenkulutuksella mitattuna. Määritys kuvaa siis kaikkea näissä oloissa tapahtuvaa veden sisältämän aineksen hapettumista ja sen määrää vedessä. Permanganaatti hapettaa myös humusta, joten humuspitoisten vesien COD Mn -arvo on korkeampi kuin kirkkaiden. Silti permanganaatti hapettaa vain osan orgaanisista aineista, eivätkä esimerkiksi aminohapot hapetu. COD Mn -arvo ei kuvasta suoraan humuksen määrää vedessä. Humus Humus muodostuu osittain tai kokonaan hajonneesta eläin- ja kasviaineksesta. Humus on väriltään ruskeaa tai mustaa. Humus antaa vesille niiden ruskean yleisilmeen. Humus toimii kasvien kasvualustana ja lisää osaltaan maaperän vedenpidätyskykyä. Huuhtouma Alueelta huuhtoutuvan aineen määrä pinta-alaa ja aikayksikköä kohden (esim. g / ha päivässä) Kasvillisuuskenttä Kasvillisuuskenttä on pengerryksin eristetty tasainen allasmainen kasvillisuuden peittämä alue, jossa kasvaa ajoittain veden alle joutumisen hyvin sietävää kasvillisuutta. Kentän toiminta perustuu suurelta osin laskeutukseen, jolloin kenttä pidättää kiintoainetta ja siihen sitoutuneita ravinteita. Ravinteita pidättyy jossakin määrin myös kasvillisuuteen. Kenttien kasvillisuus koostuu ruokohelvestä, pajusta tai luonnollisesta sekakasvustosta. Kemikalointi Valumavesien puhdistusmenetelmä, jossa kemikaaleilla saostetaan kiintoaine, humus ja ravinteet laskeutettavaan muotoon. Kiintoaine Vedessä kulkeutuva kiinteä orgaaninen tai epäorgaaninen aines. Kosteikko Kosteikolla tarkoitetaan vesienkäsittelyrakennetta, jossa on pysyvää avovesipintaa. Se on tehty patoamalla tai kaivamalla siten, että siinä on sekä syvän, että matalan veden alueita. Kuntoonpanovaihe Yleisilmaus ajanjaksolle joka edeltää tuotannon aloittamista suolla. Vaiheen aikana tehdään mm. peruskuivatukset ja rakennetaan vesiensuojeluratkaisut. Vesiensuojelurakenteet tehdään ensimmäisenä. Kuormitus Kuormituksella eli päästöllä tarkoitetaan tuotantoalueelta alapuoliseen vesistöön johdettavien aineiden määrää aikayksikössä. Yleisemmin seurataan mm. ravinteiden ja kiintoaineen kuormitusta (kg/päivä tai kg /vuosi). Laskeutusallas Puhdistusmenetelmä, jossa turvetuotantoalueelta tulevassa vedessä oleva kiintoaine ja siihen sitoutuneet ravinteet laskeutuvat altaan pohjalle hidastuneen virtauksen ja painovoiman vaikutuksesta. 6

7 Maaperäimeytys Puhdistusmenetelmä, jossa kuivatusvedet johdetaan metsään, jolloin osa vedestä imeytyy maahan, osa haihtuu taivaalle, osan käyttää kasvillisuus ja osa kulkeutuu pintavaluntana ympäristöön. Mittapato Yleensä tuotantoalueen laskuojassa oleva patorakennelma, jonka avulla voidaan seurata alueelta purkautuvan veden määrää (esim. m3/päivä). Mittapadossa on tietyn kokoinen purkautumisaukko, johon voidaan kiinnittää rekisteröivä vedenpinnan korkeusmittari. Nettokuormitus Suoalueelta tuleva kuormitus, joka saadaan kun bruttokuormituksesta vähennetään luonnontilaiselta suolta tuleva ainevirtaama (luonnonhuuhtouma). Ilmoittaa turvetuotannon aikaansaaman lisäkuormituksen määrän. Ominaiskuormitus Tuotantoalueelta alapuoliseen vesistöön johdettavien aineiden määrä tiettyä pintaalayksikköä kohden tietyssä aikayksikössä. Yleisemmin seurataan mm. ravinteiden ja kiintoaineen kuormitusta (g/ha päivä tai kg /km2 vuosi) Ominaiskuormitussuo Ominaiskuormitussoita ovat ympärivuotiset tarkkailupisteet, joilta on saatu luotettavat vedenlaatu- ja jatkuvatoimiset virtaamatiedot kyseisenä tarkkailuvuonna. Ominaiskuormitussoiden virtaama- ja vedenlaatutietoja käytetään apuna muiden kuin ympärivuotisten tarkkailukohteiden päästölaskennassa. Pintavalutuskenttä Puhdistusmenetelmä, jossa turvetuotantoalueelta tuleva vesi valutetaan luonnontilaisen suoalueen (kenttä) yli ennen veden johtamista laskuojaan. Vesi virtaa turpeen pintakerroksessa ja puhdistuu luonnontilaisille suoekosysteemeille ominaisten fysikaalisten, kemiallisten ja biologisten prosessien seurauksena. Aina pintavalutuskenttää ei ole mahdollista perustaa luonnontilaiselle alueelle, jolloin joudutaan käyttämään ennestään ojitettua aluetta. Päästötarkkailu Päästötarkkailussa eli kuormitustarkkailussa mitataan turvetuotantoalueelta lähtevän veden laatua ja määrää eli päästöä. Reduktio Vesienkäsittelyrakenteen avulla saavutettava aineen poistuma. Tarkkailu Toimintaa, jolla pyritään selvittämään esimerkiksi turvetuotannon erilaisia vaikutuksia (käyttö-, päästö- ja vesistötarkkailu) Tuotantosuo Turvetuotantoalue kuntoonpanovaiheen jälkeen, kun turvetuotanto on käynnissä. Tuotantokuntoinen suo Tuotantoa varten kunnostettu suo, joka turpeen menekin mukaan on joko tuotannossa tai levossa, jolloin turvetta ei tuoteta 7

8 Tuotannosta poistunut suoalue Alue, jolla turvetuotantoa ei enää harjoiteta tuotettavan turpeen loppumisen vuoksi. Alueiden jälkikäyttöön on useita eri vaihtoehtoja. Alueet voidaan mm. uudelleen vesittää, käyttää peltona, metsittää jne. Täydentävä tarkkailu Ympäristölupiin perustuva tarkkailutiheys voi vaihdella. Useimmilla kohteilla tuotantovaiheen täydentävässä tarkkailussa tarkkailutiheys on 4 kertaa vuodessa (maalishuhtikuu, kesä-heinäkuu, syys-lokakuu ja joulu-helmikuu), mutta lupaehdoista riippuen näytteenottoväli voi olla myös esimerkiksi kerran kuukaudessa. Valuma Virtaama pinta-alayksikköä kohden (litraa/sekunti neliökilometriltä l/s km2) Valunta Se osa sadannasta, joka virtaa alapuoleista vesistöä kohden maan pinnalla, maaperässä tai kallioperässä (mm/vuosi tai mm/päivä) Virtaama Uoman poikkileikkauksen kautta kulkeva vesimäärä sekunnissa (l/s tai m3/s) Ylivuotokenttä Tuotantoalueella oleva, mielellään kasvittunut allasalue, jonne rankkasateiden tai tulvan aikana voidaan johtaa kuivatusvesiä kiintoaineen ja ravinteidenpoiston tehostamiseksi. Ympärivuotinen tarkkailu Päästötarkkailussa on mukana jatkuvassa tarkkailussa olevia pisteitä, jotka on valittu ELY-keskuksittain edustavilta soilta tai ne on määrätty ympäristöluvissa. Asemat muodostavat edustavan otoksen tuotannossa ja kuntoonpanovaiheessa olevista tuotantoalueista huomioiden myös erilaiset vesienkäsittelymenetelmät. Veden laatua seurataan ympäri vuoden ja virtaamia mitataan jatkuvatoimisella virtaamamittarilla. 8 3 TARKKAILUN TOTEUTUS 3.1 Yleistä Käyttötarkkailun puitteissa kaikilta tuotanto- ja kuntoonpanoalueilta on kerätty tietoja alueilla tehdyistä toimenpiteistä, kuten esimerkiksi ojituksista ja laskeutusaltaiden puhdistuksista. Käyttötarkkailussa kirjataan ylös myös tuotannon ajoittuminen, tuotantomenetelmät ja ylimääräiset vesinäytteidenottoajat. Käyttötarkkailun hoitaa turvetuottaja. Konsultti käyttää käyttötarkkailuyhteenvetojen tietoja apuna kuormituslaskennassa ja raportoinnissa. Tarkkailusoiden osalta tiedot ovat erityisen tärkeitä, koska niiden avulla tulkitaan mm. poikkeuksellisten kuormitustilanteiden syytä. Päästötarkkailu käsittää virtaaman mittauksen, vesinäytteiden oton ja analysoinnin valituista pisteistä ennalta laaditun aikataulun mukaisesti sekä kuormituslaskennan ja tulosten raportoinnin. Päästötarkkailusta on annettu yksityiskohtaiset määräykset ympäristöluvissa. Tuotantoalueella voi olla kuntoonpanoajan tarkkailua, ympärivuotista tarkkailua tai täydentävää tarkkailua. Kaikkia soita ja tarkkailupisteitä ei tarkkailla joka vuosi. Normaalien päästötarkkailunäytteiden lisäksi turvetuottaja ottaa kesällä mahdollisuuksien mukaan rankkasadejaksoilla omavalvontanäytteitä. Suurilla tuotantoalueilla voi olla useita erityyppisiä päästötarkkailupisteitä. Uusilla tuotantoalueilla päästötarkkailu aloi-

9 tetaan ennen toiminnan aloittamista. Jälkihoitovaiheessa päästöjä tarkkaillaan ELYkeskusten määräämän ajan. Vaikutustarkkailut voivat sisältää sekä vesistötarkkailua eli veden fysikaaliskemiallista tarkkailua, biologista tarkkailua että muita vesistöjen tilaan liittyviä selvityksiä. Vaikutustarkkailut aloitetaan jo ennen tuotantovaihetta. Vaikutustarkkailuista on tehty erilliset vuosiraportit eikä niiden tuloksia käsitellä tässä raportissa Näytteenotto ja virtaamamittaus Päästötarkkailunäytteet (kertanäyte) on hakenut tarkkailua hoitava konsultti. Näytteenoton yhteydessä konsultti on mitannut hetkellisen virtaaman ja tarkastanut mittapadon. Virtaamamittarit mittaavat hydrostaattista painetta ja ilmoittavat vedenpinnan korkeuden senttimetreinä tai metreinä. Pinnankorkeus (mittarista riippuen keskiarvo joko 15 tai 30 minuutin ajalta) ja kellonaika siirtyvät langattomasti palvelimelle Kuntoonpanovaiheen tarkkailu Uusilla kuntoonpanovaiheessa olevilla tuotantoalueilla suolta lähtevästä vedestä näytteitä on otettu mittapadolta tai laskuojasta, mikäli mittapatoa ei ole asennettu. Osalla kohteista on ollut käytössä jatkuvatoiminen virtaamamittaus. Näytteenottotiheydessä on noudatettu tarkkailuohjelman ohjetta: Kuukaudet Näytteitä krt / kk kevättulva (yleensä ) 1 krt / viikko krt / 2 vk Tulvanäytteiden ottoaika vaihtelee tuotantoalueen maantieteellisen sijainnin ja vuotuisten sääolosuhteiden mukaisesti Ympärivuotinen tuotantovaiheen tarkkailu Useilla ympärivuotisilla asemilla tehdään jatkuvatoimista virtaaman mittausta. Asemat on varustettu virtaaman mittausta varten lämpöeristetyillä mittakaivoilla ja mittalaitteilla, joiden toimintakuntoa on seurattu säännöllisesti. Vesienkäsittelymenetelmien tehoa on tarkkailtu ottamalla näytteet ennen käsittelyä ja sen jälkeen. Näytteenottotiheydessä on noudatettu tarkkailuohjelman ohjetta: Kuukaudet Näytteitä krt / kk kevättulva (yleensä ) 1 krt / viikko krt / 2 vk Tulvanäytteiden ottoaika vaihtelee tuotantoalueen maantieteellisen sijainnin ja vuotuisten sääolosuhteiden mukaisesti Tuotantovaiheen täydentävä tarkkailu Tuotantovaiheessa päästöjen tarkkailua tehdään määrävuosina kaikilla tuotantoalueilla osana lupavelvoitetta. Tuotantovaiheen täydentävässä tarkkailussa on tarkkailtu vesiensuojelumenetelmien toimivuutta ottamalla näytteet ennen käsittelyjä ja niiden jälkeen.

10 Ympäristölupiin perustuva tarkkailutiheys voi vaihdella. Useilla kohteilla tuotantovaiheen täydentävässä tarkkailussa tarkkailutiheys on 4 kertaa vuodessa (maalis-huhtikuu, kesä-heinäkuu, syys-lokakuu ja joulu-helmikuu), mutta lupaehdoista riippuen näytteenottoväli voi olla myös esimerkiksi kerran kuukaudessa. Näytteenoton yhteydessä on mitattu virtaama. Vapo voi omaehtoisesti lisätä tarkkailuvuosina otettavien näytteiden määrää, tarkkailuvuosia tai määritettäviä analyysejä tarpeen mukaan Jälkihoitovaihe Jälkihoitovaiheen tarkkailuista on määräyksiä tuotantoaluekohtaisissa ympäristöluvissa. Tuotannosta poistettujen alueiden vedet on johdettava vesienkäsittelyrakenteiden kautta ja päästö- ja vaikutustarkkailua jatkettava vähintään kahden vuoden ajan tai kunnes tuotantoalue on siirretty muuhun käyttöön Poikkeustilanteiden tarkkailu Toiminnanharjoittaja on ottanut hydrologisen vuoden ajalta 2016 tarkkailukohteilta normaalin näytteenoton lisäksi ylimääräisiä vesinäytteitä poikkeustilanteissa (esim. kovat sateet, ylivirtaamatilanteet). Ylivirtaamatilanteissa otetut lisänäytteet kuvaavat runsaasta sateesta/valumasta johtuvaa veden laadun ja kuormituksen muuttumista. Tarkkailuohjelman mukaan tavoitteena on saada rankkasateen aikaisia lisänäytteitä kultakin ympärivuotisessa tarkkailussa olevalta asemalta, jolla on jatkuvatoiminen virtaamamittaus. Omavalvontanäytteistä on analysoitu aina laajan analyysivalikoiman mukaiset määritykset. Hydrologisena vuonna 2016 otettujen omavalvontanäytteiden tulokset on esitetty kunkin tuotantoalueen tarkkailutulosten yhteydessä. 3.3 Näytteiden analysointi Laboratoriossa näytteistä on tehty joko laaja tai perusanalyysivalikoima (Taulukko 1). Ympäristölupavaatimusten johdosta tai tilaajan pyynnöstä on tehty myös muita analyysejä. Hehkutushäviö on tehty aina, kun kiintoainepitoisuus on ylittänyt 20 mg/l. Kuntoonpanotarkkailujen näytteistä on analysoitu laaja analyysivalikoima. Ympärivuotisten tarkkailukohteiden näytteistä on määritetty laaja analyysivalikoima talvella ja kevättulvakaudella joka toinen näytteenottokerta sekä kesällä sekä syksyllä joka kolmas näytteenottokerta. Muulloin on määritetty perusanalyysivalikoima. Tuotantovaiheen täydentävien tarkkailujen näytteistä on yleensä analysoitu perusanalyysivalikoima. Kaikista omavalvontanäytteistä on analysoitu laaja analyysivalikoima. Taulukko 1 Läntisen Suomen päästötarkkailun analyysivalikoimat Laaja analyysivalikoina Kiintoaine (menetelmä SS;F8;GVS) Perusanalyysivalikoima Kiintoaine (menetelmä SS;F8;GVS) Kemiallinen hapenkulutus (COD Mn ) Kemiallinen hapenkulutus (COD Mn ) Kokonaisfosfori (kok.p) Fosfaattifosfori (suod.) (PO 4 -P) ph Kokonaistyppi (kok.n) Ammoniumtyppi (NH 4 -N) Nitraatti- ja nitriittitypen summa (NO 2+3 -N) Rauta (Fe) Kokonaisfosfori (kok.p) Kokonaistyppi (kok.n) ph

11 Vesistöihin joutuva kiintoaine koostuu sekä orgaanisesta että epäorgaanisesta aineksesta. Yleensä suurin osa turvetuotannon valumavesien kiintoaineesta on orgaanisessa muodossa. Kiintoainepitoisuudet nousevat erityisesti turvetuotantoalueen kuntoonpanovaiheessa. Pohjavesien pinnan alentuminen johtaa happamilla sulfaattimailla hyvin happamien vesiliukoisten yhdisteiden muodostumiseen ja näin ollen ph-arvon alenemiseen. Myös suomaiden normaali ph saattaa olla varsin alhainen. Fosforia ja typpeä huuhtoutuu turvetuotantosoilta enemmän kuin luonnontilaisilta soilta. Ravinteiden määrä purkuvesissä arvioidaan kokonais- ja mineraaliravinteiden perusteella. Turvetuotantoalueelta purkautuvissa vesissä saattaa esiintyä runsaasti ammoniumtyppeä, mutta fosfaattifosforin pitoisuudet ovat yleensä pienet. Rautaa huuhtoutuu kiintoaineeseen sitoutuneena, ja suurimmat rautakuormitukset sattuvatkin yleensä samaan aikaan suuren kiintoainekuormituksen kanssa. Pääosa happipitoisten vesien raudasta on kuitenkin humukseen sitoutuneena. Purkuvesien rautapitoisuus yleensä lisääntyy turvetuotannon vaikutuksesta. Turvetuotanto on paikoitellen lisännyt myös liukoisen orgaanisen aineen (humuksen) huuhtoutumista. Humuspitoisuutta on vesistä vaikea määrittää tarkasti. Humuksen määrä voidaan karkeasti arvioida kemiallisen hapenkulutuksen (COD Mn ) perusteella. COD Mn on KMnO 4 -kemikaalin aiheuttama orgaanisen aineen kemiallinen hajoaminen, joka kuvastaa orgaanisen aineen hajottamiseen kuluvan hapen määrää. Yleisesti ottaen humusaineksen osuus pintavesien orgaanisesta hiilestä vaihtelee ollen keskimäärin noin 50 %, mutta voimakkaasti värillisissä vesissä jo 90 %. Näin ollen COD Mn -arvo ei kuvasta suoraan humuksen määrää vedessä. Tuloksissa COD Mn -arvo ilmoitetaan yksikössä mg O 2 /l Päästöjen laskenta Ympärivuotisessa tarkkailussa olevat kohteet, joilla on virtaamamittaus Turvetuotantoalueelta lähtevän veden määrän ja laadun tarkkailutulosten perusteella on laskettu turvetuotannon brutto- ja nettopäästöt vesistöön. Bruttopäästö on suoalueelta lähtevä kokonaisainemäärä, joka koostuu alueen kuivatuksen ja muokkauksen aiheuttamasta päästöstä sekä alueen luonnonhuuhtoumasta eli taustahuuhtoumasta. Bruttopäästön ja luonnonhuuhtouman erotuksena saadaan nettopäästö. Kiintoaineen, typen ja fosforin päästöt on ilmoitettu yksikössä kg/d tai kg/a. Nettopäästö on laskettu vähentämällä tarkkailukohteiden bruttopäästöistä luonnontilaisten soiden ns. taustapitoisuuksien ja tarkkailusuon valuman avulla laskettu taustahuuhtouma. Taustapitoisuuksina on käytetty sovittuja lukuja: kiintoaine 1 mg/l, kokonaisfosfori 20 μg/l, kokonaistyppi 500 μg/l (Ympäristöministeriö 2013). COD Mn osalta turvetuotannon ympäristönsuojeluohjeessa ei ole annettu taustapitoisuudelle ohjearvoa, joten nettopäästöjen arviointiin on käytetty Turvetuotannon ominaiskuormitusselvityksen (Pöyry 2014) luonnontilaisten soiden keskimääräistä COD Mn -pitoisuutta 32 mg/l O 2. Kemialliselle hapenkulutukselle (COD Mn ) kuormitukset on ilmoitettu yksikössä kg O 2 /d tai kg O 2 /a. Nettopäästöt on laskettu vastaaville jaksoille kuin bruttopäästöt. Kuormitustarkkailun vesinäyte kuvaa veden laatua näytteenottopäivästä seuraavaan näytteenottopäivään. Laskennassa käytetään näytteenottohetken ja seuraavan näytteenottokerran välistä keskivirtaamaa (ei näytteenottohetken virtaamaa). Päästö lasketaan kertomalla otetun näytteen pitoisuus näytteenottojen välisellä keskivirtaamalla.

12 Taustakuormitus lasketaan samalla periaatteella, mutta pitoisuutena käytetään sovittuja taustapitoisuuksia. 1) K d = C * MQ / 1000 Missä K d = Kuormitus (kg/d) C = havaittu pitoisuus (mg/l) MQ = näytteenottopäivien välinen keskivirtaama (m 3 /d) 12 Jakson kuormitus (kg/ha) saadaan jakamalla bruttokuormitus (kg/d) mittapadon valuma-alalla ja kertomalla jakson (d) pituudella. Tarkkailujakson pituus (Δt) riippuu näytteenottotiheydestä sekä virtaaman muutoksista. 2) K bj = K bd / F * Δt Missä Kbj = jakson bruttokuormitus (kg/ha) Kbd = bruttokuormitus (kg/d) F = Mittapadon valuma-ala (ha) Δt = Jakson pituus (d) Vuosikuormitukset (kg / ha a) saadaan tarkkailujaksojen kuormitusten summana. Kuormituksen laskentatapa pätee myös kevät- ja tulvanäytteisiin sekä rankkasadenäytteisiin. Mikäli padosta ei näytteenottohetkellä virtaa vettä, näytettä ei ole otettu ja virtaamamittarin datasta voidaan erottaa jakso, jolla kuormitusta ei ole muodostunut. Muilta osin jakson kuormitus lasketaan sitä edeltävän tai seuraavan näytteenoton pitoisuuksien perusteella. Tapauskohtaisesti on valittu parhaiten puuttuvalle näytteenottokerralle soveltuva näyte esim. vuodenajan tai virtaamatilanteen mukaan. Turvetuotantoalueen brutto ja netto kokonaiskuormitus (kg/a) hydrologiselle vuodelle saadaan kertomalla ominaiskuormitusluvut (kg/ha a) tuotantoalueen pinta-alalla (tuotannossa, levossa, valmistelussa ja tuotannosta poistunut). 3) K tot = A tot * K om Missä Ktot = Kokonaiskuormitus (kg/a) Kom = Ominaiskuormitus (kg/ha a) Atot = Tuotantoalueen pinta-ala (ha) Tuotannosta poistuneiden alueiden päästöt on laskettu samoin kuin tuotantovaiheissa oleville alueille ja lisätty kokonaispäästöihin, kunnes alue on kasvittunut tai siirtynyt muuhun käyttöön tai luovutettu. Tämän jälkeen jälkikäyttövaiheessa oleva alue ei ole enää mukana turvetuotannon päästölaskelmissa Ympärivuotiset kohteet, joilla ei ole ympärivuotista virtaamamittausta Osalla ympärivuotisista tarkkailukohteista tarkkailu on aloitettu kesken vuoden ja virtaamamittaria ei ole ollut tai virtaamadataa on vain osalta vuotta. Virtaamamittauksessa on esimerkiksi voinut olla ongelmia, jolloin suon omia virtaamatietoja ei ole voitu kaikilta osin pitää luotettavina.

13 Näiden tarkkailukohteiden osalta on kuormituslaskennassa käytetty mitattuja omia pitoisuuksia ja virtaamatietoja siltä osin kuin niitä on ollut käytettävissä. Puuttuville virtaamajaksoille on käytetty joko sopivan yksittäisen lähellä sijaitsevan kohteen valumia tai lähialueella sijaitsevien ominaiskuormitussoiden (liite 1) keskivalumia. Muutoin laskentaperiaate on sama kuin ympärivuotisille kohteille Täydentävät tarkkailukohteet Taulukko 2 Täydentävät tarkkailukohteet ovat kohteita, joilta on otettu näytteitä ympärivuotisia kohteita harvemmin, esimerkiksi 7 kertaa vuodessa tai kerran kuukaudessa. Omaa jatkuvaa virtaamamittausta ei ole. Myös täydentävien kohteiden päästölaskennassa on pyritty käyttämään kohteen omia vedenlaatutuloksia. Mikäli kuitenkin näytteitä on saatu vähän ja esimerkiksi joltain vuodenajalta näytteet puuttuvat kokonaan, on kyseiselle jaksolle käytetty joko sopivan yksittäisen lähellä sijaitsevan kohteen tai lähialueella sijaitsevien ominaiskuormitussoiden (liite 1) keskimääräisiä vedenlaatutuloksia. Virtaamatietoina on käytetty joko sopivan yksittäisen lähellä sijaitsevan kohteen valumia tai lähialueella sijaitsevien ominaiskuormitussoiden keskivalumia. Muutoin laskentaperiaatteet ovat samat kuin ympärivuotisille kohteille. Muutamissa yksittäisissä tapauksissa kohteen kuormitus arvioitu jonkin sopivan läheisen kohteen ominaiskuormituksilla, mikäli näytteitä on ollut niin vähän, ettei niiden pohjalta ole voitu riittävän luotettavasti arvioida kohteen kuormitusta. On huomattava, että täydentävien kohteiden kuormitukset ovat arvioita, eivätkä yhtä luotettavia kuin ympärivuotisten tarkkailukohteiden kuormitustulokset. Laskennassa käytettävissä olevien näytteiden määrä vaikuttaa oleellisesti tulosten luotettavuuteen. Vuonna 2016 ominaiskuormitussuot on jaettu maantieteellisen sijainnin mukaan 11 eri alueeseen (liite 1, Taulukko 2). Lisäksi alueiden F ja H sisällä ominaiskuormitussuot on luokiteltu tuotannossa oleviin (1) ja kuntoonpanovaiheessa oleviin (2). Muilla alueilla kaikki ominaiskuormitussuot olivat tuotantovaiheen tarkkailukohteita. Ominaiskuormitussuot alueittain jaoteltuna, niiden lukumäärä, tila ja sijoittuminen ELYkeskuksittain. Alue Tila Tarkkailusoiden sijainti ELY-keskusten alueella Alue B (n=9) Tuotantovaihe Häme/Pirkanmaa/Varsinais-Suomi Alue C (n=2) Tuotantovaihe Varsinais-Suomi Alue D (n=3) Tuotantovaihe Keski-Suomi Alue E (n=19) Tuotantovaihe Etelä-Pohjanmaa/Varsinais-Suomi/Pirkanmaa Alue F1 (n=9) Tuotantovaihe Etelä-Pohjanmaa Alue F2 (n=1) Valmisteluvaihe Pirkanmaa Alue G (n=3) Tuotantovaihe Etelä-Pohjanmaa Alue H1 (n=14) Tuotantovaihe Keski-Suomi Alue H2 (n=1) Valmisteluvaihe Keski-Suomi Alue I (n=1) Tuotantovaihe Etelä-Pohjanmaa Alue J (n=8) Tuotantovaihe Etelä-Pohjanmaa Yhteensä 70 kpl

14 3.4.4 Reduktion kautta lasketut kuormitukset Tätä menetelmää käytetään kohteille, jotka eivät kyseisenä vuonna olleet tarkkailussa, mutta joiden ympäristöluvassa edellytetään laskemaan kuormitukset aikaisemmin mitattua puhdistustehoa käyttäen. Lähimpänä sijaitsevien ominaiskuormitussoiden (karttaliite 1) keskimääräisistä yläpuolisen vedenlaadun pitoisuuksista lasketaan tarkkailukohteen aikaisemman puhdistustehon perusteella alapuoliset pitoisuudet eri virtaamajaksoilla. Puhdistustehona käytetään aiempina tarkkailuvuosina otettujen tarkkailupisteen ylä- ja alapuolisten näytteiden keskipitoisuuksista laskettua puhdistustehoa. Näiden reduktion avulla saatujen laskennallisten pitoisuuksien sekä lähellä sijaisevien ominaiskuormitussoiden keskivalumien avulla voidaan laskea kuormitukset samalla periaatteella, kuin ympärivuotisilla tarkkailupisteillä (ks. luku 3.4.1). On huomattava, että tällä menetelmällä lasketut kuormitukset ovat arvioita, eivätkä yhtä luotettavia kuin ympärivuotisten tarkkailukohteiden kuormitustulokset. Puhdistusteho vaihtelee mm. yläpuolisen pisteen pitoisuuksista riippuen. Jos yläpuolisen pisteen veden pitoisuudet ovat korkeat, ovat puhdistustehot yleensä paremmat kuin jos yläpuoliset pitoisuudet olisivat jo valmiiksi alhaisia. Laskennassa käytettyjen lähimpien ominaiskuormitussoiden yläpuolinen vedenlaatu ei ole ollut välttämättä samaa tasoa kuin tarkkailupisteen yläpuolinen vedenlaatu, joten tarkkailupisteen osalta käytetty keskimääräinen puhdistusteho voi olla yli- tai aliarvio. Vuonna 2016 minkään kohteen kuormituksia ei laskettu kyseisellä menetelmällä Raportointi Pöyry Finland Oy raportoi koko hydrologisen vuoden tarkkailun tulokset päästö- ja vesistötarkkailun osalta erillisissä yhteenvetoraporteissa, jotka toimitetaan Vapo Oy:lle ja asianomaisille ELY-keskuksille ja tarkkailualueen kunnille ensisijassa sähköisessä muodossa. Hydrologisena vuonna 2016 sekä päästö- että vesistötarkkailujen yhteenvetoraportit on tehty erikseen kunkin ELY-keskuksen alueelta. Päästötarkkailun vuosiraporteissa esitetään Vapo Oy:n läntisen Suomen tuotantoalueiden ominaispäästöluvut ja niiden keskiarvot (brutto ja netto) sekä tarkkailuvuoden kokonaispäästöt tuotantoalueittain, ELY-keskuksittain ja vesistöalueittain (3. jakovaihe). Vuotuiset päästömäärät ( ) on laskettu toteutuneiden päästötarkkailujaksojen avulla. Päästöraportti sisältää tarkkailuvuoden päästömäärien tulosten vertailua soiden aikaisempien vuosien ja muiden tarkkailujen tuloksiin taulukkomuodossa sekä graafisesti. Tarkkailusoiden vedenlaatua ja kuormitusta on tarkasteltu myös vuodenajoittain. Vuodenajoittaisessa tarkastelussa on noudatettu Ilmatieteen laitoksen ilmoittamia termisten vuodenaikojen jaotteluja tarkkailualueella. Hydrologisena vuonna 2016 talvi alkoi vasta joulukuussa, kun vertailukautena talvi on alkanut keskimäärin kuukautta aiemmin marraskuussa. Terminen kevät 2016 alkoi Etelä-Suomessa ja Länsi-Suomessa maaliskuun lopulla eli samaan aikaan kuin vertailukautena (Kuva 1). Vuosiraportoinnissa kuormitusjaksoja on tarvittaessa muutettu näytteenottojen välisistä jaksoista. Jaksojen pituuteen vaikuttavat mm. poikkeavat virtaamat (rankkasateet, nollavirtaamat) sekä vuodenaikojen vaihtuminen. Esimerkiksi virtaamamittarikohteiden osalta kevät on rajattu alkamaan siitä, kun virtaamat ovat lähteneet keväällä nousemaan.

15 15 Kuva 1 Termisen talven ja kevään alkamisajankohdat hydrologisena vuonna Yhteenveto suoritetuista tarkkailuista vuonna 2016 Vuonna 2016 Vapon läntisen Suomen päästötarkkailussa oli mukana yhteensä 820 tarkkailupistettä. Niistä 384 päästötarkkailuasemalta otettiin vuoden aikana yli 15 näytettä. Lähes puolet kaikista tarkkailuasemista oli vesienkäsittelyn yläpuolisia pisteitä. 4 TARKKAILUN TULOKSET VUONNA Yleistä Taulukko 3 Vapo Oy:n läntisen Suomen alueen turvetuotannon tarkkailun piirissä oli vuonna 2016 yhteensä 227 tuotantoaluetta. Läntisen Suomen päästötarkkailussa mukana olevien tuotantoalueiden yhteenlaskettu tuotantopinta-ala oli ha. Levossa oli ha ja valmistelussa 815 ha. Tuotannosta poistuneita alueita oli kaikkiaan ha (Taulukko 3). Läntisen Suomen päästötarkkailussa olevien turvetuotantoalueiden pinta-alat (ha) ELYkeskuksittain vuonna Vapo Oy Pinta-ala, ha Tuotannossa Levossa Valmistelussa Poistunut Yhteensä Häme Pirkanmaa Varsinais-Suomi Keski-Suomi Etelä-Pohjanmaa Yhteensä

16 4.1.1 Tuotantoalueet Taulukko 4 Kun eri vesistöalueilla olevat suon osat lasketaan omiksi alueikseen, purkivat Vapon 227 tuotantoaluetta kuivatusvedet 290 eri reittiä pitkin (3. jakovaiheen vesistöt). Tuotantoalueet sijaitsevat varsin laajalla maantieteellisellä alueella. Tuotantoalueita on kaikkiaan 17 eri vesistöalueen varrella (Taulukko 4). Eniten tuotantosoita tai niiden osia oli Kokemäenjoen vesistöalueella, jossa sijaitsi kaikkiaan 85 tuotantoaluetta. Kymijoen vesistöalueella oli 67 ja Kyrönjoen vesistöalueella 39 turvetuotantoaluetta tai tuotantoalueen osaa. Vapo Oy:n läntisen Suomen tarkkailussa olevien tuotantoalueiden pinta-alat (ha) eri vesistöalueilla vuonna Tuotannossa Levossa ValmistelussaTuotannosta Yhteensä poistunut 14 Kymijoen vesistöalue Porvoonjoen vesistöalue Paimionjoen vesistöalue 67 0, Aurajoen vesistöalue Lapinjoen vesistöalue 77 1, Kokemäenjoen vesistöalue Karvianjoen vesistöalue , Lapväärtinjoen vesistöalue Teuvanjoen vesistöalue 136 2, Närpiönjoen vesistöalue Kyrönjoen vesistöalue Lapuanjoen vesistöalue Purmonjoen vesistöalue Ähtävänjoen vesistöalue , Kruunupyynjoen vesistöalue Perhonjoen vesistöalue Selkämeren rannikkoalueen vesistöalue 504 7,2 511 Yhteensä Ominaiskuormitussuot v Ominaiskuormitussoita ovat ympärivuotiset tarkkailupisteet, joilta on saatu luotettavat vedenlaatu- ja jatkuvatoimiset virtaamatiedot kyseisenä tarkkailuvuonna. Ominaiskuormitussoiden virtaama- ja vedenlaatutietoja käytetään apuna muiden tarkkailukohteiden päästölaskennassa. Vapo Oy:n läntisen Suomen turvetuotannon päästötarkkailussa oli vuonna 2016 mukana viiden ELY-keskuksen alueella noin 180 ympärivuotista päästötarkkailuasemaa, joilla oli käytössä jatkuvatoiminen virtaamamittaus. Näistä 70 päästötarkkailupisteeltä saatiin kuormitustiedot (vedenlaatu ja jatkuvatoimiset virtaamat) koko hydrologiselta vuodelta 2016 (Taulukko 5). Kaikkia ympärivuotisia tarkkailukohteita ei voitu ottaa mukaan ominaiskuormitussoiksi, koska tarkkailu (näytteenotto tai jatkuvatoiminen virtaaman mittaus) loppui tai aloitettiin kesken vuoden tai virtaamamittauksessa oli ajoittain ongelmia. Ominaiskuormitussoiden tarkkailuasemien valuma-alueiden pinta-ala oli yhteensä ha, mikä on noin 30 % tarkkailualueen kaikkien tuotantoalueiden kuormituslaskentaan käytettävästä kokonaispinta-alasta ( ha). Kuormituslaskentaan käytettävä pintaala sisältää tuotannossa, levossa ja valmistelussa olevat sekä tuotannosta poistuneet alueet. Vuonna 2016 ominaiskuormitussoista kaikkiaan 47 kohteella oli käytössä pintavalutus, 2 kohteella kasvillisuuskenttä, 19 kohteella kosteikko ja yhdellä yhdistetty kosteikko/pintavalutus. Yhdellä kohteella tehostettuna vesienkäsittelymenetelmänä oli kemikalointi. 70 ominaiskuormitussuosta tuotantovaiheessa oli 67, valmistelussa 2 ja jälkihoitovaiheessa 1 (Taulukko 5).

17 Vapo Oy:n läntisen Suomen päästötarkkailu kattaa varsin suuren maantieteellisen alueen. Tästä johtuen ominaiskuormitussuot on jaettu maantieteellisen sijainnin mukaan 11 eri osa-alueeseen (liite 1). Lisäksi kunkin alueen sisällä ominaiskuormitussuot on luokiteltu tuotannossa oleviin (1) ja kuntoonpanovaiheessa oleviin (2), mikäli molempia kohteita kuului kyseiseltä alueelta ominaiskuormitussoihin. Taulukko 5 Vapo Oy:n läntisen Suomen päästötarkkailun ominaiskuormitussuot vuonna Ympärivuotiset ominaiskuormitussuot vuonna 2016 Suo Paikkakunta ELY-keskus Vesiensuojelutaso Näytteet Mittapadon yht. valuma-alue kpl ha Alue B (n=9) Okssuo PVK1 Tammela Häme Pintavalutus 26 75,2 Okssuo KOS1 Tammela Häme Kosteikko 19 76,0 Arkkuinsuo KOS2 Kauhajoki,Kurikka Pirkanmaa Kosteikko 27 22,4 Hakasuo KOS1 Huittinen Varsinais-Suomi Kosteikko 26 54,5 Vittassuo PVK1 Huittinen,Sastamala Varsinais-Suomi Pintavalutus 26 54,5 Nanhiansuo PVK2 Huittinen Varsinais-Suomi Pintavalutus 26 88,6 Lammisuo PVK2 Köyliö Varsinais-Suomi Pintavalutus 27 63,9 Joutsuo PVK1 Eura Varsinais-Suomi Pintavalutus 33 88,2 Isosuo KOS1 Punkalaidun Pirkanmaa Kosteikko ,4 Alue C (n=2) Leppisuot 2 PVK1 Siikainen Varsinais-Suomi Kosteikko ,0 Kotoneva PVK1 Kauhajoki,Kurikka Varsinais-Suomi Pintavalutus ,6 Alue D (n=3) Mesiänsuo PVK1 Joutsa Keski-Suomi Pintavalutus 29 61,4 Pihlassuo KEM1 Joutsa Keski-Suomi Kemikalointi ,2 Havusuo KOS2 Joutsa Keski-Suomi Kosteikko 27 63,0 Alue E (n=19) Isoneva PVK1 Kauhajoki,Kurikka Etelä-Pohjanmaa Pintavalutus 27 72,1 Nokilamminneva PVK1 Parkano Pirkanmaa Pintavalutus 27 43,4 Nivusneva PVK1 Parkano Pirkanmaa Pintavalutus ,9 Nivusneva PVK3 Parkano Pirkanmaa Pintavalutus 27 27,5 Hakonevat PVK2 Kihniö Pirkanmaa Pintavalutus 27 34,9 Hirvineva PVK1 Kihniö Pirkanmaa Pintavalutus 24 67,4 Hormaneva PVK1 Karvia / Kauhajoki Etelä-Pohjanmaa Pintavalutus ,1 Jämiänkeidas PVK1 Kankaanpää Varsinais-Suomi Pintavalutus 29 98,2 Jämiänkeidas KOS1 Kankaanpää Varsinais-Suomi Kosteikko ,3 Kurkikeidas KOS1 Kankaanpää Varsinais-Suomi Kosteikko ,8 Saarikeidas KOS1 Jämijärvi Varsinais-Suomi Kosteikko ,3 Pohjoisneva PVK1 Parkano Pirkanmaa Pintavalutus 28 51,5 Sammakonneva/Nimetönneva PVK3 Virrat,Ylöjärvi Pirkanmaa Pintavalutus 20 62,0 Mustakeidas PVK1 Karvia Varsinais-Suomi Pintavalutus ,2 Ristineva PVK1 Parkano Pirkanmaa Pintavalutus ,6 Haitikeidas KOS1-3 Karvia,Parkano Varsinais-Suomi Kosteikko ,3 Hirvikeidas PVK1 Kankaanpää,Parkano Varsinais-Suomi Pintavalutus ,1 Marjakeidas KOS1 Honkajoki Varsinais-Suomi Kosteikko ,4 Kotkankeidas KOS/PVK Honkajoki Varsinais-Suomi Kosteikko / Pintavalutus ,1 Alue F1 (n=9) Löyhinkineva KK1 Jalasjärvi Etelä-Pohjanmaa Kasvillisuuskenttä ,4 Sammatinneva PVK1 Seinäjoki Etelä-Pohjanmaa Pintavalutus ,7 Riihineva PVK1 Alavus Etelä-Pohjanmaa Pintavalutus 24 46,6 Amerikanneva KOS1 Seinäjoki Etelä-Pohjanmaa Kosteikko 25 65,9 Haukineva KOS4 Jalasjärvi,Seinäjoki Etelä-Pohjanmaa Kosteikko ,0 Korvaneva KOS2 Jalasjärvi,Kauhajoki Etelä-Pohjanmaa Kosteikko ,6 Hanhineva KOS1 Kuortane Etelä-Pohjanmaa Kosteikko ,6 Saarijärvenneva PVK1 Kuortane Etelä-Pohjanmaa Pintavalutus 26 68,7 Kurikkaneva KOS1 Kuortane Etelä-Pohjanmaa Kosteikko 23 27,9 Alue F2 (n=1) Alastaipaleensuo PVK1 Virrat,Ähtäri Pirkanmaa Pintavalutus 26 50,5 Alue G (n=3) Rackarmossen PVK1 Närpiö Etelä-Pohjanmaa Pintavalutus 20 55,7 Mustaisneva PVK1 Kauhajoki,Teuva Etelä-Pohjanmaa Pintavalutus ,0 Takaneva KOS3 Kurikka Etelä-Pohjanmaa Kosteikko 27 69,0 Alue H1 (n=14) Suoniemensuo PVK1 Karstula Keski-Suomi Pintavalutus 26 25,6 Kalmuneva KOS1 Keuruu Keski-Suomi Kosteikko 26 86,8 Martinsuo KK1 Karstula Keski-Suomi Kasvillisuuskenttä ,0 Permisuo PVK1 Keuruu Keski-Suomi Pintavalutus 25 74,7 Umpilamminsuo PVK1 Petäjävesi Keski-Suomi Pintavalutus 23 22,5 Pohjansuo PVK2 Jämsä Keski-Suomi Pintavalutus 26 62,5 Hirvisuo PVK1 Multia Keski-Suomi Pintavalutus 25 51,1 Mahasuo PVK3 Saarijärvi Keski-Suomi Pintavalutus 22 16,1 Mahasuo PVK7 Saarijärvi Keski-Suomi Pintavalutus 25 31,5 Pirtti-Peurusuo PVK1 Multia Keski-Suomi Pintavalutus ,8 Pirtti-Peurusuo PVK2 Multia Keski-Suomi Pintavalutus 23 67,0 Lapsukansuo PVK2 Multia Keski-Suomi Pintavalutus 24 36,0 Lapsukansuo PVK4 Multia Keski-Suomi Pintavalutus 25 22,2 Valkeissuo PVK1 Petäjävesi Keski-Suomi Pintavalutus 25 62,7 Alue H2 (n=1) Suurensuonneva PVK2 Karstula Keski-Suomi Pintavalutus 24 18,3 Alue I (n=1) Paskoneva PVK1 Alajärvi Etelä-Pohjanmaa Pintavalutus 24 58,9 Alue J (n=8) Kapustaneva PVK2 Veteli Etelä-Pohjanmaa Pintavalutus ,8 Laurinneva PVK1 Veteli Etelä-Pohjanmaa Pintavalutus ,7 Kairinneva KOS1 Halsua, Kokkola Etelä-Pohjanmaa Kosteikko ,3 Porrasneva PVK5 Evijärvi, Kauhava Etelä-Pohjanmaa Pintavalutus ,2 Jauhoneva PVK3 Veteli Etelä-Pohjanmaa Pintavalutus 28 85,3 Korpisalonneva PVK1 Vimpeli Etelä-Pohjanmaa Pintavalutus ,3 Pyymaanneva PVK3 Evijärvi, Lappajärvi Etelä-Pohjanmaa Pintavalutus ,3 Pyymaanneva PVK4 Evijärvi, Lappajärvi Etelä-Pohjanmaa Pintavalutus 27 90,0 Yhteensä 70 kpl

18 4.3 Ominaiskuormitussoiden valumat v Ominaiskuormitussoiden vuorokauden keskivalumat hydrologisena vuonna 2016 Ominaiskuormitussoiden (n=70) hydrologisen vuoden 2016 keskivaluma oli 16,4 l/s km 2 (14,9 l/s km 2 vuonna 2015). Valumat olivat suuria joulukuussa 2015, mutta tammikuussa valumat olivat pakkasista johtuen erittäin pienet. Osalla johteista valuma kohosi hetkellisesti helmikuun alussa. Varsinainen kevättulva alkoi kuitenkin useimmilla kohteilla maaliskuun lopulla. Vuodenaikojen välisessä vertailussa kevään keskimääräiset valumat ovat muita vuodenaikoja suuremmat (Kuva 2). Kuva 2 Ominaiskuormitussoiden (n=61) keskimääräiset valumat hydrologisena vuonna Ominaiskuormitussoilta purkautuvan veden laatu Keskimääräinen vedenlaatu Kahteen edelliseen vuoteen verrattuna ominaiskuormitussoiden keskimääräisissä pitoisuuksissa ei ole tapahtunut suuria muutoksia (Taulukko 6). Vuosiin verrattuna kohteiden keskimääräiset kiintoaine- ja ravinnepitoisuudet ovat pienentyneet. Keskimääräinen rautapitoisuus ja COD Mn -arvo ovat olleet samaa tasoa koko tarkasteltavan jakson ajan. Ominaiskuormitussoilta lähtevä vesi oli keskimäärin hapanta. Keskimääräinen ph-arvo on on ollut laskussa viime vuosina. Ympärivuotiset tarkkailuasemat eivät ole joka vuosi täysin samat, mikä selittää osaltaan vuosikeskiarvojen vaihtelua. Myös sääolot, erityisesti valumat, sekä turvetuotantoon liittyvät kaivuut ym. työt vaikuttavat pitoisuuksiin. Luonnontilaisiin soihin verrattuna voidaan todeta turvetuotannon kuivatusvesien olevan humuspitoisia ja lievästi happamia. Vesissä oli melko paljon typpeä, fosforia sekä rautaa. Kiintoainepitoisuudet olivat luonnontilaisia soita korkeammat ja pitoisuuksissa oli huomattavaa vaihtelua tarkkailukohteiden ja näytteenottokertojen välillä.

19 Vuositasolla veden ph oli keskimäärin 5,2. Happamin keskimääräinen ph oli Pihlassuon kemikaloinnin alapuolisella pisteellä (ph 4,2). Kemikalointiasemien lisäksi myös useilta pintavalutuskentiltä lähtevä vesi oli varsin hapanta. Kosteikkojen osalta alhaisin lähtevän veden ph oli Marjakeitaalla (ph 4,4). Lähimpänä neutraalia vesi oli Kalmunevan kosteikolla. Kemiallinen hapenkulutus (COD Mn -arvo) oli vuositasolla keskimäärin 46 mg O 2 /l, suurin Rackarmossenin pintavalutuskentällä (96 mg O 2 /l) ja pienin Pihlassuon kemikalointiasemalla (13 mg/l O 2 ). Kaikkien ominaiskuormitussoiden koko vuoden kiintoainepitoisuus oli keskimäärin 5,6 mg/l. Keskimäärin korkein kiintoainepitoisuus mitattiin Isosuon kosteikon alapuolisella pisteellä (20 mg/l). Alhaisimmat kiintoainepitoisuudet (1,7 mg/l) mitattiin Jämiänkeitaan, Nivusnevan ja Sammakkonevan/Nimetönnevan pintavalutuskentiltä. Luonnontilaiselta suolta purkautuvan veden kiintoainepitoisuutena on käytetty vertailuarvoa 1,0 mg/l (Ympäristöministeriö 2013). Keskimäärin eniten kokonaisfosforia oli Suurensuonnevan pintavalutuskentältä lähtevässä vedessä (383 μg/l) ja vähiten Jämiänkeitaan pintavalutuskentältä lähtevässä vedessä (13 μg/l), kaikkien ominaiskuormitussoiden vuosikeskiarvon ollessa 58 μg/l. Luonnontilaiselta suolta purkautuvan veden kokonaisfosforin vertailupitoisuus on 20 μg/l (Ympäristöministeriö 2013). Fosfaattifosforia ominaiskuormitussoiden purkuvesissä oli keskimäärin 18 μg/l. Suurin keskimääräinen kokonaistyppipitoisuus mitattiin Pyymaannevan pintavalutuskentältä 4 lähtevästä vedestä (2 336 μg/l) ja pienimmät kokonaistyppipitoisuudet olivat viime vuoden tapaan Hakonevoilla (keskimäärin 569 μg/l). Keskimäärin kokonaistyppeä oli kaikkien ominaiskuormitussoiden purkuvedessä μg/l ja ammoniumtyppeä 289 μg/l. Luonnontilaiselta suolta purkautuvan veden kokonaistypen vertailupitoisuus on 500 μg/l (Ympäristöministeriö 2013). Rautapitoisin vesi oli Löyhinkinevan kasvillisuuskentältä lähtevässä vedessä (8,1 mg/l). Alhaisin keskipitoisuus raudan osalta oli Suoniemensuon pintavalutuskentällä (0,34 mg/l). Keskimäärin purkuvesissä oli rautaa 2,7 mg/l (Taulukko 6). Vesienkäsittelymenetelmittäin verrattaessa pienimmät kiintoaine- ja rautapitoisuudet mitattiin pintavalutuskentiltä. Kohteella jolla vesienkäsittelymenetelmänä oli kemikalointi, kiintoainepitoisuudet olivat huomattavasti muita kohteita korkeammat. Vastaavasti kemikaloinnin vaikutuksesta fosforipitoisuus ja COD Mn -arvo olivat alhaisia. Kokonaistyppipitoisuus oli alhaisin kohteella, jossa vesienkäsittelymenetelmänä oli kosteikon ja pintavalutuskentän yhdistelmä. Verrattaessa vesienkäsittelymenetelmiä on huomioitava kohteiden määrä. Valtaosalla kohteista (44 kpl) vesienkäsittelynä on pintavalutus, kun taas kemikalointikohteita sekä kosteikko/pintavalutuskenttäkohteita vain yksi kumpaakin (Kuva 3). 19

20 20 Taulukko 6 Ominaiskuormitussoiden hydrologisen vuoden 2016 keskimääräinen vedenlaatu. Sarakkeessa Alue numero 1 tarkoittaa tuotantovaiheessa ja numero 2 kuntoonpanovaiheessa olevaa suota. Kuntoonpanovaiheen soita oli vain alueilla F ja H. Suo Alue Vesiensuojelutaso Näytteet Mittapadon Vedenlaatu yht. valuma-alue ph Kiintoaine Typpi Amm.typpi Fosfori Fosfaatti-P Rauta CODMn kpl ha 25 C mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l mg O2/l Hämeen ELY-keskus Okssuo PVK1 B Pintavalutus 26 75,2 5,5 4, ,3 35 Okssuo KOS1 B Kosteikko 19 76,0 5,0 6, ,0 74 Keski-Suomen ELY-keskus Mesiänsuo PVK1 D Pintavalutus 29 61,4 6, Pihlassuo KEM1 D Kemikalointi ,2 4,2 18, ,2 13 Havusuo KOS2 D Kosteikko 27 63,0 6,2 3, ,4 19 Suoniemensuo PVK1 H1 Pintavalutus 26 25,6 6,1 2, ,34 37 Kalmuneva KOS1 H1 Kosteikko 26 86,8 6,6 6, ,54 21 Martinsuo KK1 H1 Kasvillisuuskenttä ,0 6, Permisuo PVK1 H1 Pintavalutus 25 74,7 5,9 9, ,1 54 Umpilamminsuo PVK1 H1 Pintavalutus 23 22,5 5,2 3, ,4 49 Pohjansuo PVK2 H1 Pintavalutus 26 62,5 5,1 4, ,1 63 Hirvisuo PVK1 H1 Pintavalutus 25 51,1 6,2 4, ,2 41 Mahasuo PVK3 H1 Pintavalutus 22 16,1 5,0 2, ,9 37 Mahasuo PVK7 H1 Pintavalutus 25 31,5 5,4 2, ,4 40 Pirtti-Peurusuo PVK1 H1 Pintavalutus ,8 5,1 2, ,8 41 Pirtti-Peurusuo PVK2 H1 Pintavalutus 23 67,0 5,5 2, ,60 36 Lapsukansuo PVK2 H1 Pintavalutus 24 36,0 5,0 2, ,8 39 Lapsukansuo PVK4 H1 Pintavalutus 25 22,2 5,6 2, ,0 42 Valkeissuo PVK1 H1 Pintavalutus 25 62,7 5,2 3, ,25 58 Suurensuonneva PVK2 H2 Pintavalutus 24 18,3 4,5 2, Varsinais-Suomen ELY-keskus Hakasuo KOS1 B Kosteikko 26 54,5 5,1 5, ,2 74 Vittassuo PVK1 B Pintavalutus 26 54,5 5,1 5, ,7 69 Nanhiansuo PVK2 B Pintavalutus 26 88,6 5,1 7, ,4 80 Lammisuo PVK2 B Pintavalutus 27 63,9 5,1 4, ,8 49 Joutsuo PVK1 B Pintavalutus 33 88,2 5,4 8, ,8 38 Leppisuot 2 PVK1 C Pintavalutus ,0 6,5 4, ,6 27 Kotoneva PVK1 C Kosteikko ,6 5,8 4, ,4 51 Jämiänkeidas PVK1 E Pintavalutus 29 98,2 4,5 1, ,8 50 Jämiänkeidas KOS1 E Kosteikko ,3 5,8 4, ,4 51 Kurkikeidas KOS1 E Kosteikko ,8 6,1 13, ,9 32 Saarikeidas KOS1 E Kosteikko ,3 6,5 12, ,0 31 Mustakeidas PVK1 E Pintavalutus ,2 6, ,8 36 Haitikeidas KOS1-3 E Kosteikko ,3 5,6 7, ,4 30 Hirvikeidas PVK1 E Pintavalutus ,1 5,3 4, ,31 54 Marjakeidas KOS1 E Kosteikko ,4 4, ,6 51 Kotkankeidas KOS/PVK E Kosteikko / Pintavalutus ,1 5,9 6, ,4 29 Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus Isoneva PVK1 E Pintavalutus 27 72,1 5,2 2, ,2 50 Hormaneva PVK1 E Pintavalutus ,1 5,9 4, ,66 43 Löyhinkineva KK1 F1 Kasvillisuuskenttä ,4 6,3 6, ,1 50 Sammatinneva PVK1 F1 Pintavalutus ,7 5,2 4, ,9 55 Riihineva PVK1 F1 Pintavalutus 24 46,6 4,9 2, ,3 69 Amerikanneva KOS1 F1 Kosteikko 25 65,9 6,2 8, ,3 39 Haukineva KOS4 F1 Kosteikko ,0 5,8 9, ,36 93 Korvaneva KOS2 F1 Kosteikko ,6 5,5 7, ,8 45 Hanhineva KOS1 F1 Kosteikko ,6 5,7 12, ,2 61 Saarijärvenneva PVK1 F1 Pintavalutus 26 68,7 5,6 7, ,1 54 Kurikkaneva KOS1 F1 Kosteikko 23 27,9 6,4 4, ,0 20 Rackarmossen PVK1 G Pintavalutus 20 55,7 4,7 2, ,4 96 Mustaisneva PVK1 G Pintavalutus ,0 5,3 3, ,2 44 Takaneva KOS3 G Kosteikko 27 69,0 5,5 5, ,2 39 Paskoneva PVK1 I Pintavalutus 24 58,9 5,5 5, ,2 32 Kapustaneva PVK2 J Pintavalutus ,8 6,0 10, ,8 35 Laurinneva PVK1 J Pintavalutus ,7 6,5 3, ,4 22 Kairinneva KOS1 J Kosteikko ,3 6,4 7, ,3 34 Porrasneva PVK5 J Pintavalutus ,2 5,6 5, ,0 57 Jauhoneva PVK3 J Pintavalutus 28 85,3 5,1 2, ,5 62 Korpisalonneva PVK1 J Pintavalutus ,3 6,3 3, ,0 38 Pyymaanneva PVK3 J Pintavalutus ,3 5,7 5, ,0 74 Pyymaanneva PVK4 J Pintavalutus 27 90,0 5,3 3, ,2 62 Pirkanmaan ELY-keskus Alastaipaleensuo PVK1 F2 Pintavalutus 26 50,5 5, ,4 51 Arkkuinsuo KOS2 B Kosteikko 27 22,4 6, ,7 43 Isosuo KOS1 B Kosteikko ,4 6,5 19, ,65 43 Nokilamminneva PVK1 E Pintavalutus 27 43,4 6,1 3, ,3 28 Nivusneva PVK1 E Pintavalutus ,9 4,9 1, ,4 37 Nivusneva PVK3 E Pintavalutus 27 27,5 4,3 1, ,42 49 Hakonevat PVK2 E Pintavalutus 27 34,9 6,0 2, ,11 21 Hirvineva PVK1 E Pintavalutus 24 67,4 5,4 5, ,65 57 Pohjoisneva PVK1 E Pintavalutus 28 51,5 6,4 12, ,18 26 Ristineva PVK1 E Pintavalutus ,6 5,6 2, ,94 36 Sammakonneva/Nimetönneva PVK3 E Pintavalutus 20 62,0 4,6 1, ,61 49 ka 2016 (n=70): ,2 5, ,7 46 ka 2015 (n=61): ,8 5, ,3 43 ka 2014 (n=57): ,1 6, ,5 47 ka 2013 (n=42): ,7 8, ,4 45 ka 2012 (n=38): ,6 6, ,4 52 ka 2011 (n=25): ,8 6, ,8 50 ka 2010 (n=21): , ,8 51 ka 2009 (n=25): ,0 10, ,7 47 Minimi: ,2 1, ,1 0,34 13 Maksimi: , ,1 96 Tuotannossa / Levossa (n=67) ,6 5, ,7 46 Pintavalutus (n=44) ,5 4, ,2 47 Kemikalointi (n=1) ,2 18, ,2 13 Kasvillisuuskenttä (n=2) ,3 4, ,1 38 Kosteikko (n=18) ,8 8, ,4 46 Kosteikko / Pintavalutus (n=1) ,9 6, ,4 29 Valmistelu (n=2) ,8 3, ,4 68 Jälkihoitovaihe (n=1) ,6 6, ,5 21

21 21 Kuva 3 Tuotantovaiheen ominaiskuormitussoiden keskimääräiset pitoisuudet vesienkäsittelymenetelmittäin hydrologisena vuonna 2016 (n= kohteiden lukumäärä) Vedenlaatu eri vuodenaikoina Keskimääräinen kiintoainepitoisuus oli korkeimmillaan keväällä. Typpipitoisuus oli suurin syksyllä ja fosforipitoisuus talvella. Kesällä (tuotantokaudella) COD Mn -arvo oli korkeimmillaan (Taulukko 7 ja Kuva 4). Vuodenaikaisjako on esitetty kappaleessa Vuodenaikaisjako saattaa vaihdella tarkkailupisteittäin. Taulukko 7 Ominaiskuormitussoiden keskimääräinen vedenlaatu vuodenajoittain vuonna Vedenlaatu Vuoden- Näytteitä ph Kiintoaine Typpi Amm.typpi Fosfori Fosfaatti-P Rauta COD Mn aika kpl 25 C mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l mg O2/l talvi 205 5,0 6, ,2 39 kevät 413 5,2 6, ,7 32 kesä 729 5,1 5, ,2 57 syksy 449 4,9 4, ,7 46 ka. v ,2 5, ,7 46 Mediaani v ,6 4, ,4 43

22 22 Kuva 4 Ominaiskuormitussoiden keskimääräinen vedenlaatu vuodenajoittain vuonna Typen osalta kuvassa on kokonaistyppipitoisuus ja ammoniumtypen (NH 4 -N) osuus siitä. Fosforin osalta kuvassa on kokonaisfosforipitoisuus ja fosfaattifostorin (PO 4 -P) osuus siitä. Taulukko 8 Ominaiskuormitussoiden vedenlaatu talvella Ominaiskuormitussuot Näytteet Vedenlaatu Talvi yht. ph Kiintoaine Typpi Amm.typpi Fosfori Fosfaatti-P Rauta CODMn kpl 25 C mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l mg O2/l ka 2016 (n=70): 205 5,0 6, ,2 39 ka 2015 (n=61): 285 4,7 4, ,3 40 ka 2014 (n=57): 176 5,5 4, ,4 44 ka 2013 (n=42): 266 5,8 7, ,0 41 ka 2012 (n=38): 117 5,7 4, ,2 47 ka 2011 (n=25): 5,9 5, ,0 51 ka 2010 (n=21): 6,0 7, ,0 51 ka 2009 (n=25): 5,9 6, ,2 42 Minimi: 1 3,5 1, ,08 14 Maksimi: 7 6, Suon käyttövaihe (ka): Tuotannossa / Levossa (n=67) 197 5,2 6, ,1 38 Pintavalutus (n=45) 132 5,5 4, ,2 39 Kemikalointi (n=1) 3,0 5,8 25, ,7 14 Kasvillisuuskenttä (n=2) 3,0 6,5 12, ,1 26 Kosteikko (n=18) 56 5,7 11, ,2 39 Kosteikko / Pintavalutus (n=1) 3,0 5,1 5, ,9 22 Valmistelu (n=2) 5,0 4,7 3, ,7 79 Jälkihoitovaihe (n=1) 3,0 6,4 7, ,4 25

23 Taulukko 9 Ominaiskuormitussoiden vedenlaatu keväällä Ominaiskuormitussuot Näytteet Vedenlaatu Kevät yht. ph Kiintoaine Typpi Amm.typpi Fosfori Fosfaatti-P Rauta CODMn kpl 25 C mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l mg O2/l ka 2016 (n=70): 413 5,2 6, ,7 32 ka 2015 (n=61): 554 4,9 5, ,6 30 ka 2014 (n=57): 203 6,0 9, ,8 30 ka 2013 (n=42): 111 5, ,3 24 ka 2012 (n=38): 196 5,6 6, ,9 33 ka 2011 (n=25): 5, ,4 27 ka 2010 (n=21): 5,9 7, ,8 32 ka 2009 (n=25): 5, ,1 31 Minimi: 4 4,1 1, ,31 12 Maksimi: 10 6, ,1 60 Suon käyttövaihe (ka): Tuotannossa / Levossa (n=67) 397 5,3 6, ,7 32 Pintavalutus (n=45) 268 5,5 4, ,4 33 Kemikalointi (n=1) 5,0 4, ,0 12 Kasvillisuuskenttä (n=2) 10,0 6,2 7, ,6 27 Kosteikko (n=18) 109 5,8 11, ,3 31 Kosteikko / Pintavalutus (n=1) 5,0 6,1 5, ,1 21 Valmistelu (n=2) 11,0 4,9 6, ,7 45 Jälkihoitovaihe (n=1) 5,0 6,4 16, ,2 16 Taulukko 10 Ominaiskuormitussoiden vedenlaatu kesällä Ominaiskuormitussuot Näytteet Vedenlaatu Kesä yht. ph Kiintoaine Typpi Amm.typpi Fosfori Fosfaatti-P Rauta CODMn kpl 25 C mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l mg O2/l ka 2016 (n=70): 729 5,1 5, ,2 57 ka 2015 (n=61): 592 4,9 6, ,3 55 ka 2014 (n=57): 664 5,8 7, ,7 53 ka 2013 (n=42): 457 5,8 8, ,7 52 ka 2012 (n=38): 348 5,6 7, ,7 62 ka 2011 (n=25): 5,9 5, ,8 56 ka 2010 (n=21): 6,1 8, ,4 61 ka 2009 (n=25): 6, ,7 56 Minimi: 4 3,8 1, ,31 16 Maksimi: 15 6, Suon käyttövaihe (ka): Tuotannossa / Levossa (n=67) 697 0,8 5, ,2 57 Pintavalutus (n=45) 463 5,6 4, ,8 59 Kemikalointi (n=1) 13,0 4,7 19, ,9 16 Kasvillisuuskenttä (n=2) 17,0 6,4 3, ,1 47 Kosteikko (n=18) 191 5,8 7, ,6 55 Kosteikko / Pintavalutus (n=1) 13,0 6,3 7, ,8 34 Valmistelu (n=2) 21,0 4,8 3, ,7 75 Jälkihoitovaihe (n=1) 11,0 6,6 4, ,4 27 Taulukko 11 Ominaiskuormitussoiden vedenlaatu syksyllä (syksy 2015 ja 2016). Ominaiskuormitussuot Näytteet Vedenlaatu Syksy yht. ph Kiintoaine Typpi Amm.typpi Fosfori Fosfaatti-P Rauta CODMn kpl 25 C mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l mg O2/l ka 2016 (n=70): 449 4,9 4, ,7 46 ka 2015 (n=61): 203 4,8 5, ,1 47 ka 2014 (n=57): 294 5,6 5, ,1 48 ka 2013 (n=42): 228 5,7 6, ,5 44 ka 2012 (n=38): 272 5,4 5, ,6 53 ka 2011 (n=25): 5,7 4, ,3 56 ka 2010 (n=21): 6,0 5, ,3 47 ka 2009 (n=25): 5, ,0 54 Minimi: 1 3,4 1, ,19 7 Maksimi: 8 6, ,8 135 Suon käyttövaihe (ka): Tuotannossa / Levossa (n=67) 429 5,1 4, ,7 45 Pintavalutus (n=45) 290 5,5 3, ,3 46 Kemikalointi (n=1) 7,0 3,8 13, ,1 7 Kasvillisuuskenttä (n=2) 10,0 6,4 2, ,8 36 Kosteikko (n=18) 115 5,7 7, ,2 48 Kosteikko / Pintavalutus (n=1) 7,0 6,2 6, ,3 28 Valmistelu (n=2) 13,0 4,7 2, ,1 73 Jälkihoitovaihe (n=1) 7,0 6,8 3, ,5 15

24 4.4.3 Vedenlaatu alueittain Vuonna 2016 ominaiskuormitussuot on jaettu maantieteellisen sijainnin mukaan 9 eri alueeseen B J. Kartta ominaiskuormitussoiden sijainnista alueittain on esitetty liitteessä 1. Lisäksi Alueiden F ja H sisällä ominaiskuormitussuot on luokiteltu tuotannossa oleviin (1) ja kuntoonpanovaiheessa oleviin (2). Muilla alueilla kaikki ominaiskuormitussuot edustivat tuotannossa olevia kohteita. Alueiden välistä vertailua ominaiskuormitussoiden määrän vaihtelu (1-19 kpl/alue). Alueella E oli ominaiskuormitussoita eniten (19 kpl). Mitä vähemmän kohteita on, sitä enemmän yksittäisten soiden tulokset vaikuttavat keskiarvoon (Taulukko 12). Taulukko 12 Ominaiskuormitussoiden keskimääräinen vedenlaatu vuonna 2016 alueittain (B J) ja tuotantovaiheen mukaan (1=tuotannossa, 2=kuntoonpanossa). Alue Näytteet Vedenlaatu yht. ph Kiintoaine Typpi Amm.typpi Fosfori Fosfaatti-P Rauta CODMn kpl 25 C mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l mg O2/l Alue B (n=9) 238 5,4 8, ,2 56 Alue C (n=2) 55 6,2 4, ,0 39 Alue D (n=3) 84 5,5 8, ,1 23 Alue E (n=19) 501 5,5 5, ,2 40 Alue F1 (n=9) 220 5,7 7, ,7 54 Alue F2 (n=1) 26 5,0 5, ,4 51 Alue G (n=3) 73 5,2 3, ,0 60 Alue H1 (n=14) 336 5,6 3, ,7 42 Alue H2 (n=1) 24 4,5 2, Alue I (n=1) 57 5,5 5, ,2 32 Alue J (n=8) 223 5,9 5, , Tarkkailusoiden ominaiskuormitusluvut Ominaiskuormitus vuositasolla Vuonna 2016 nettokuormituslaskennassa kiintoaineen taustapitoisuutena on käytetty Ympäristöministeriön vuonna 2013 julkaisemassa turvetuotannon ympäristönsuojeluohjeessa määritettyä taustapitoisuutta 1,0 mg/l. Ennen vuotta 2013 taustapitoisuutena käytettiin pitoisuutta 2,0 mg/l. Muuttuneen taustapitoisuuden vuoksi kiintoaineen nettokuormitukset eivät ole vuosien osalta suoraan vertailukelpoisia edellisvuosiin nähden. Kiintoaineen keskimääräinen nettokuormitus on vuosina edellisvuosia korkeampi, koska aikaisemmin käytetty taustapitoisuus muuttui puolet pienemmäksi kuin aikaisemmin. Tämä muutos koskee ominaiskuormitussoita, sekä kaikkien turvetuotantoalueiden kiintoaineen nettokuormituksen vertailua aikaisempien vuosien tuloksiin. Ominaiskuormituslukujen laskemiseen käytettiin vuonna 2016 niiden 70 ympärivuotisen tarkkailuaseman mittaustuloksia, joilta saatiin luotettavat virtaamatiedot koko hydrologiselta vuodelta 2016 ja joilla oli ympärivuotinen näytteenotto. Viime vuosina jatkuvatoimisten virtaamamittarien käyttö tarkkailussa on lisääntynyt, mistä johtuen ominaiskuormitussoiden määrä on kasvanut (Taulukko 13). Kiintoaineen brutto-ominaiskuormitus oli 88 g/ha/d, kokonaistypen 19,6 g/ha/d, kokonaisfosforin 0,70 g/ha/d ja kemiallisen hapenkulutuksen (COD Mn ) 550 g O 2 /ha/d (Taulukko 13).

25 25 Taulukko 13 Pysyvien tarkkailuasemien ominaiskuormitusluvut g/ha d vuosina Vuosina kiintoaineen nettokuormituksen laskennassa käytetty taustapitoisuus on ollut 2 mg/l, vuosina mg/l. Vuosi Vuosikuormitus, brutto Kiintoaine Typpi Fosfori COD Mn Kiintoaine Typpi Fosfori COD Mn g/ha/d g O2/ha/d g/ha/d g O2/ha/d ka 2016 (n = 70) 85 20,0 0, ,9 0,36 98 ka 2015 (n=61) 72 17,2 0, ,9 0,26 49 ka 2014 (n = 57) 69 16,9 0, ,4 0,34 96 ka 2013 (n=42) ,4 0, ,4 0,28 30 ka 2012 (n=38) ,5 0, * 17,2 0, ka 2011 (n=25) 87 18,9 0, * 11,3 0,26 ka 2010 (n=19) 64 19,2 0,57 43 * 13,7 0,35 ka 2009 (n=25) 95 20,5 0,79 69 * 14,0 0,53 * Kiintoaineen taustapitoisuus 2 mg/l. Vesienkäsittelymenetelmittäin verrattaessa pienimmät kiintoainekuormitukset olivat pintavalutuskentällisillä (58 g/ha/d) kohteilla (Taulukko 14). Korkein kiintoaineen brutto-ominaiskuormitus mitattiin kohteelta, joissa vesienkäsittelymenetelmänä on kemikalointi (354 g/ha/d). Valmistelussa olevilla kohteilla (n=2) tehostettuna vesienkäsittelymenetelmänä oli pintavalutuskenttä. Verrattuna tuotannossa olevien pintavalutuskentällisten kohteiden kuormituksiin olivat valmistelussa olevien kohteiden kuormitukset fosforin osalta korkeammat, mutta muiden laskettujen muuttujien osalta samaa tasoa.

26 Taulukko 14 Tarkkailusoiden ominaiskuormitukset (g/ha/d ja g O 2 /ha/d) vuonna Suo Vesiensuojelutaso Näytteet Mittapadon Vuosikuormitus, brutto yht. valuma-alue Kiintoaine Typpi Fosfori COD Mn Kiintoaine Typpi Fosfori COD Mn kpl ha g/ha/d g O2/ha/d g/ha/d g O2/ha/d Hämeen ELY-keskus Okssuo PVK1 B Pintavalutus 26 75,2 56,5 24,6 0,61 766,5 40,5 16,6 0,29 254,0 Okssuo KOS1 B Kosteikko 19 76,0 59,0 16,8 0,36 518,4 50,0 12,3 0,18 227,8 Keski-Suomen ELY-keskus Mesiänsuo PVK1 D Pintavalutus 29 61,4 73,3 42,7 0,61 866,2 45,5 28,8 0,06-22,8 Pihlassuo KEM1 D Kemikalointi ,2 353,8 28,0 0,28 210,0 335,2 18,7-0,09-384,9 Havusuo KOS2 D Kosteikko 27 63,0 93,6 34,8 0,38 464,9 67,9 21,9-0,13-358,8 Suoniemensuo PVK1 H1 Pintavalutus 26 25,6 42,2 23,4 0,69 688,5 23,4 14,0 0,32 86,9 Kalmuneva KOS1 H1 Kosteikko 26 86,8 129,9 15,2 0,62 326,2 114,8 7,6 0,32-158,8 Martinsuo KK1 H1 Kasvillisuuskenttä ,0 50,5 21,9 0,53 471,2 32,5 13,0 0,17-104,5 Permisuo PVK1 H1 Pintavalutus 25 74,7 85,0 24,7 0,46 555,2 73,1 18,7 0,22 175,7 Umpilamminsuo PVK1 H1 Pintavalutus 23 22,5 41,0 11,9 0,41 434,4 31,4 7,1 0,22 129,9 Pohjansuo PVK2 H1 Pintavalutus 26 62,5 43,8 26,4 0,75 770,3 29,6 19,4 0,47 318,3 Hirvisuo PVK1 H1 Pintavalutus 25 51,1 71,0 19,5 0,58 472,0 58,1 13,0 0,32 56,9 Mahasuo PVK3 H1 Pintavalutus 22 16,1 21,4 7,3 0,21 327,0 11,7 2,5 0,02 17,4 Mahasuo PVK7 H1 Pintavalutus 25 31,5 46,8 33,4 0,61 741,2 27,7 23,8 0,22 129,13 Pirtti-Peurusuo PVK1 H1 Pintavalutus ,8 41,8 19,3 0,59 669,5 24,6 10,7 0,25 120,2 Pirtti-Peurusuo PVK2 H1 Pintavalutus 23 67,0 48,0 17,2 0,57 689,8 27,3 6,9 0,15 27,4 Lapsukansuo PVK2 H1 Pintavalutus 24 36,0 45,9 19,0 1,15 736,9 26,9 9,5 0,78 130,3 Lapsukansuo PVK4 H1 Pintavalutus 25 22,2 59,5 28,1 0,79 806,9 38,2 17,4 0,36 125,2 Valkeissuo PVK1 H1 Pintavalutus 25 62,7 40,9 23,4 0,88 691,3 28,3 17,1 0,62 286,2 Suurensuonneva PVK2 H2 Pintavalutus 24 18,3 38,0 21,0 5, ,0 22,5 13,2 4,98 686,6 Varsinais-Suomen ELY-keskus Hakasuo KOS1 B Kosteikko 26 54,5 68,3 11,4 0,37 469,2 61,1 7,7 0,23 236,9 Vittassuo PVK1 B Pintavalutus 26 54,5 33,4 11,4 0,44 321,0 27,2 8,3 0,32 124,79 Nanhiansuo PVK2 B Pintavalutus 26 88,6 98,9 16,4 1,10 538,5 89,0 11,5 0,90 221,3 Lammisuo PVK2 B Pintavalutus 27 63,9 32,8 11,8 0,27 482,6 22,2 6,5 0,05 142,8 Joutsuo PVK1 B Pintavalutus 33 88,2 101,7 27,4 0,60 467,2 89,9 21,5 0,37 90,20 Leppisuot 2 PVK1 C Pintavalutus ,0 88,1 21,5 0,78 568,0 68,2 11,6 0,39-67,99 Kotoneva PVK1 C Kosteikko ,6 23,3 9,7 0,21 247,3 18,1 7,1 0,10 81,3 Jämiänkeidas PVK1 E Pintavalutus 29 98,2 25,0 17,2 0,17 582,9 12,4 10,8-0,09 179,2 Jämiänkeidas KOS1 E Kosteikko ,3 181,7 38,4 1,83 958,9 157,7 26,4 1,35 189,4 Kurkikeidas KOS1 E Kosteikko ,8 295,8 23,8 0,98 548,1 276,9 14,3 0,60-56,3 Saarikeidas KOS1 E Kosteikko ,3 223,7 16,6 0,80 441,5 209,6 9,5 0,52-9,4 Mustakeidas PVK1 E Pintavalutus ,2 72,1 8,1 0,41 291,3 62,9 3,5 0,23-2,7 Haitikeidas KOS1-3 E Kosteikko ,3 136,5 19,9 0,71 475,6 117,4 10,3 0,33-136,3 Hirvikeidas PVK1 E Pintavalutus ,1 47,6 23,2 0,49 650,0 35,0 16,8 0,24 245,0 Marjakeidas KOS1 E Kosteikko ,4 46,8 11,7 0,28 384,4 38,7 7,7 0,12 126,2 Kotkankeidas KOS/PVK E Kosteikko / Pintavalutus ,1 111,2 19,6 0,73 483,1 93,9 10,9 0,38-72,5 Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus Isoneva PVK1 E Pintavalutus 27 72,1 28,4 18,8 0,23 575,5 16,6 12,9-0,01 195,5 Hormaneva PVK1 E Pintavalutus ,1 60,7 20,2 0,54 436,1 48,0 13,8 0,29 30,0 Löyhinkineva KK1 F1 Kasvillisuuskenttä ,4 153,5 17,4 0,62 596,3 139,5 10,4 0,34 148,5 Sammatinneva PVK1 F1 Pintavalutus ,7 70,3 14,2 0,53 514,0 58,4 8,3 0,29 135,4 Riihineva PVK1 F1 Pintavalutus 24 46,6 23,4 22,5 0,49 675,6 12,8 17,2 0,28 334,1 Amerikanneva KOS1 F1 Kosteikko 25 65,9 98,3 15,3 0,75 355,0 88,8 10,5 0,56 51,9 Haukineva KOS4 F1 Kosteikko ,0 77,7 13,5 0,42 519,9 70,5 9,8 0,27 288,1 Korvaneva KOS2 F1 Kosteikko ,6 74,9 13,1 0,50 341,3 66,1 8,7 0,33 60,1 Hanhineva KOS1 F1 Kosteikko ,6 166,5 21,9 0,90 563,7 155,3 16,3 0,68 206,1 Saarijärvenneva PVK1 F1 Pintavalutus 26 68,7 88,1 20,6 0,74 737,4 72,7 12,9 0,43 244,3 Kurikkaneva KOS1 F1 Kosteikko 23 27,9 50,4 11,2 0,52 187,5 40,7 6,4 0,32-122,5 Rackarmossen PVK1 G Pintavalutus 20 55,7 23,3 14,8 1,88 873,9 13,4 9,8 1,68 558,5 Mustaisneva PVK1 G Pintavalutus ,0 50,4 23,1 0,63 631,3 33,5 14,7 0,29 91,5 Takaneva KOS3 G Kosteikko 27 69,0 72,6 15,0 0,74 438,4 60,7 9,0 0,50 57,2 Paskoneva PVK1 I Pintavalutus 24 58,9 59,3 25,1 0,57 361,3 46,8 18,9 0,32-38,4 Kapustaneva PVK2 J Pintavalutus ,8 191,9 23,7 0,78 554,1 176,3 15,9 0,47 54,9 Laurinneva PVK1 J Pintavalutus ,7 54,8 21,8 0,43 345,7 39,6 14,2 0,13-139,3 Kairinneva KOS1 J Kosteikko ,3 79,1 14,8 0,56 396,3 67,2 8,8 0,32 15,5 Porrasneva PVK5 J Pintavalutus ,2 86,5 25,2 0,49 717,2 73,1 18,6 0,22 291,2 Jauhoneva PVK3 J Pintavalutus 28 85,3 30,4 13,6 0,54 589,0 19,8 8,3 0,33 249,0 Korpisalonneva PVK1 J Pintavalutus ,3 48,0 19,4 0,48 569,5 34,0 12,4 0,20 121,9 Pyymaanneva PVK3 J Pintavalutus ,3 35,5 14,0 0,47 486,3 28,0 10,2 0,33 248,0 Pyymaanneva PVK4 J Pintavalutus 27 90,0 94,0 66,1 3, ,9 70,3 54,2 2,53 602,6 Pirkanmaan ELY-keskus Alastaipaleensuo PVK1 F2 Pintavalutus 26 50,5 273,8 19,1 0,93 408,2 263,5 13,9 0,73 78,8 Arkkuinsuo KOS2 B Kosteikko 27 22,4 421,8 24,0 1,31 479,0 409,3 17,7 1,06 77,4 Isosuo KOS1 B Kosteikko ,4 273,8 19,1 0,93 408,2 263,5 13,9 0,73 78,8 Nokilamminneva PVK1 E Pintavalutus 27 43,4 81,3 19,1 0,67 666,1 59,1 7,9 0,22-46,8 Nivusneva PVK1 E Pintavalutus ,9 38,5 15,8 0,37 735,6 17,0 5,1-0,06 48,5 Nivusneva PVK3 E Pintavalutus 27 27,5 35,1 15,3 0,59 731,5 17,2 6,4 0,23 159,5 Hakonevat PVK2 E Pintavalutus 27 34,9 40,1 12,9 0,28 403,5 20,7 3,2-0,11-218,6 Hirvineva PVK1 E Pintavalutus 24 67,4 45,5 19,1 0,49 462,2 36,1 14,5 0,30 163,3 Pohjoisneva PVK1 E Pintavalutus 28 51,5 127,2 14,4 0,42 413,3 111,4 6,4 0,10-94,91 Ristineva PVK1 E Pintavalutus ,6 57,8 15,2 0,33 571,7 41,3 7,0 0,00 43,33 Sammakonneva/Nimetönneva PVK3 E Pintavalutus 20 62,0 20,8 11,8 0,42 555,2 9,2 6,0 0,19 184,1 ka 2016 (n=70): ,0 0, ,9 0, ka 2015 (n=61): ,2 0, ,9 0,26 49 ka 2014 (n=57): ,9 0, ,4 0,34 96 ka 2014 (n=57): ,9 0, ,4 0,34 96 ka 2013 (n=42): ,4 0, ,4 0,28 30 ka 2012 (n=38): ,5 0, ,2 0, ka 2011 (n=25): ,9 0, ,3 0,26 ka 2010 (n=21): ,2 0, ,7 0,35 ka 2009 (n=25): ,5 0, ,0 0,53 * Kiintoaineen taustapitoisuus 2 mg/l Minimi: ,8 7, ,2 2,5 - < 5-384,85 Maksimi: , ,6 Suon käyttövaihe (ka): Tuotannossa / Levossa (n=67) ,4 20,0 0, ,36 98,3 Pintavalutus (n=45) ,0 20,5 0, ,34 133,0 Kemikalointi (n=1) ,8 28,0 0, ,09-384,9 Kasvillisuuskenttä (n=2) ,0 19,7 0, ,25 22,0 Kosteikko (n=18) ,8 18,4 0, ,45 56,3 Kosteikko / Pintavalutus (n=1) ,2 19,6 0, ,38-72,5 Valmistelu (n=2) ,2 19,3 0, ,56 140,0 Jälkihoitovaihe (n=1) ,9 15,2 0, ,32-158,8

27 4.5.2 Ominaiskuormitus eri vuodenaikoina Turvetuotannon päästötarkkailun eräänä tärkeänä tehtävänä on selvittää kuormituksen kokonaismäärän ohella myös sen jakautumista eri vuodenajoille. Tämä on yksi syy, miksi tarkkailu on suunniteltu ympärivuotiseksi. Tarkkailusoiden keskimääräinen ominaiskuormitus eri vuodenaikoina on esitetty liitteessä 3. Tarkkailusoiden ominaiskuormitukset vaihtelivat vuonna 2016 selvästi eri vuodenaikoina (Taulukko 15, liite 3). Kiintoaineen brutto-ominaiskuormitus oli korkeimmillaan keväällä. Myös muiden muuttujien osalta ominaiskuormitus oli suurin keväällä, johtuen sulamisvesien aiheuttamista suurista virtaamista. Kesällä virtaamat olivat pienet, mistä johtuen kesän aikaiset kuormitukset olivat alhaiset. Maantieteellisesti tarkkailukohteet sijaitsevat varsin laajalla alueella, jolloin vuodenaikojen pituudet vaihtelevat kohteiden välillä. Taulukko 15 Tarkkailusoiden ominaiskuormitukset eri vuodenaikoina vuonna Vuosikuormitus, brutto Jakso Kiintoaine Typpi Fosfori COD Mn Kiintoaine Typpi Fosfori COD Mn g/ha/d g O2/ha/d g/ha/d g O2/ha/d Talvi , ,7 0,40 26 Kevät , ,9-196 Kesä , ,2 0, Syksy , , Vuosi (n=70) , , Näytteitä otetaan talvella vähemmän kuin muina vuodenaikoina. Koska viime vuosina varsinkin eteläisessä Suomessa myös talvella on mitattu suuria valumia ja merkittävä osa kuormituksesta saattaa muodostua tällöin, olisi näissä tilanteissa hyvä lisätä talviaikaista näytteenottoa esimerkiksi omavalvontanäyttein VUOSIKUORMITUS VUONNA Yleistä Pysyvän tarkkailun päästöasemien keskimääräinen vuoden ominaiskuormitus on laskettu ohjelman mukaisesti ympärivuotisen tarkkailun näytteenottokertojen välisten jaksojen summana. Tarkastelussa ovat mukana päästöasemat kaikkien niiden ELY-keskusten alueelta, jotka kuuluvat ohjelman mukaan tarkkailuun. Vapon läntisen Suomen alueen tarkkailusoiden vuosikuormitusten laskennassa on käytetty, aina kun mahdollista, kunkin suon omia ominaiskuormituslukuja. Ominaiskuormitusluvut on laskettu käyttämällä suon omia mittaustuloksia (veden laatu, virtaamat) siltä osin kuin tietoja on ollut käytettävissä. Tarvittaessa laskennassa on käytetty apuna lähellä sijaitsevien samassa tuotantovaiheessa olevien ominaiskuormitussoiden valumia ja vedenlaatutietoja. Laskentatapojen tarkempi kuvaus löytyy kappaleesta 3.4 Päästöjen laskenta. Kuormituslaskennassa siirryttiin vuonna 2009 käyttämään samaa laskentaperiaatetta kuin Vapon Pohjois-Pohjanmaan tarkkailussa. Lisäperusteena on turvetuotannon tarkkailuopas (Turvetuotannon tarkkailutyöryhmä ), joka suosittaa, että tuotannosta poistuneiden alueiden päästöt lasketaan samoin kuin tuotantovaiheissa oleville alueille ja lisätään kokonaispäästöihin, kunnes alue on kasvittunut tai siirtynyt muuhun käyttöön tai luovutettu, kuitenkin enintään viiden vuoden ajan. Vuodesta 2015 alkaen ei ole

28 enää eritelty alle viisi vuotta sitten poistuneita aloja, vaan kuormituslaskennassa ovat mukana kaikki poistuneet alat siihen saakka, että ne ovat siirtyneet jälkikäyttöön tai luovutettu. Vuosina tuotannossa, valmistelussa ja levossa olevien alueiden sekä tuotannosta poistuneiden (vuosina alle 5 vuotta sitten poistuneiden) alueiden kuormitus on laskettu kertomalla pinta-ala (ha) kuormituksen vuosikeskiarvolla (kg/ha/a). Aikaisempina vuosina Vapo Oy:n läntisen alueen tarkkailussa levossa olleiden alueiden kuormitukset laskettiin mukaan puolet pienempinä ja lisäksi laskettiin 5-10 vuotta sitten tuotannosta poistuneilta aloilta samoin puolet kuormituksista. Kemiallista hapenkulutusta kuvaava COD Mn otettiin mukaan kuormituslaskentaan 2011, jolloin sille laskettiin bruttokuormitukset. Vuodesta 2013 lähtien COD Mn :n osalta on laskettu myös nettokuormitukset Kuormitus ELY-keskuksittain Seuraavissa kappaleissa on esitetty Vapon läntisen Suomen kuormitustarkkailussa mukana olevien tuotantoalueiden kokonaiskuormitukset ELY-keskuksittain. Vuosien välistä vertailua tehtäessä on otettava huomioon, että vuosien raporteissa ei ole enää mukana Kekkilä Oy:n sekä yksityisten tuottajien tuotantoalueita. Nettokuormituksen laskennassa käytetty taustapitoisuus on kiintoaineen osalta muuttunut vuonna 2013, joten nettopäästöjen osalta vuosien väliset kuormitukset eivät ole suoraan vertailukelpoisia. Yksittäisten kohteiden pinta-alat ja kuormitukset ELY-keskuksittain vuonna 2016 on esitetty liitteessä Hämeen ELY-keskus Läntisen Suomen kuormitustarkkailuun kuului Hämeen ELY-keskuksen alueelta vuoden 2016 lopulla 11 Vapo Oy:n turvetuotantoaluetta, joiden yhteenlaskettu tuotannossa ollut ala oli 628 ha. Levossa oli 25 ha ja tuotannosta on poistunut 42 ha. Hämeen ELY-keskuksen alueella sijaitsevien 11 tuotantoalueen kuormittavalta 695 ha pinta-alalta tuleva bruttovuosikuormitus oli seuraava: kiintoaine kg, kokonaistyppi kg, kokonaisfosfori 154 kg ja COD Mn kg O 2 (Taulukko 16). Suhteutettuna kokonaiskuormitus pinta-alaan voidaan saatuja ominaiskuormituksia (kg/ha/a) verrata edellisten vuosien ominaiskuormituksiin (Kuva 5). Taulukko 16 Hämeen ELY-keskuksen alueella toimivien turvetuotantoalueiden pinta-alat ja kuormitus vuosina Hämeen Tuotan- Levossa Valmis- Poistunut Vuosikuormitus, brutto ELY-keskus nossa telussa kg kg ha ha ha ha Kiintoaine Kok-N Kok-P CODMn Kiintoaine Kok-N Kok-P CODMn Vuosi ,6 Vuosi , Vuosi , Vuosi , Vuosi , Vuosi , * kiintoaineen ja CODMn nettokuormituksen laskennassa käytetty taustapitoisuus muuttunut 2013

29 29 Kuva 5 Hämeen ELY-keskuksen tuotantoalueiden keskimääräiset brutto-ominaiskuormitukset (kg/ha a) vuosina Pirkanmaan ELY-keskus Läntisen Suomen kuormitustarkkailuun kuului Pirkanmaan ELY-keskuksen alueelta vuoden 2016 lopulla 33 Vapo Oy:n turvetuotantoaluetta, joiden yhteenlaskettu tuotannossa ollut ala oli ha. Levossa oli 292 ha, valmistelussa 55 ha ja tuotannosta on poistunut 653 ha. Pirkanmaan ELY-keskuksen alueella sijaitsevien 33 tuotantoalueen kuormittavalta ha pinta-alalta tuleva bruttovuosikuormitus oli seuraava: kiintoaine kg, kokonaistyppi kg, kokonaisfosfori 705 kg ja COD Mn kg O 2 (Taulukko 17). Suhteutettuna kokonaiskuormitus pinta-alaan voidaan saatuja ominaiskuormituksia (kg/ha/a) verrata edellisten vuosien ominaiskuormituksiin (Kuva 6). Taulukko 17 Pirkanmaan ELY-keskuksen alueella toimivien turvetuotantoalueiden pinta-alat ja kuormitus vuosina Pirkanmaan Tuotan- Levossa Valmis- Poistunut Vuosikuormitus, brutto ELY-keskus nossa telussa kg kg ha ha ha ha Kiintoaine Kok-N Kok-P CODMn Kiintoaine Kok-N Kok-P CODMn Vuosi Vuosi Vuosi Vuosi Vuosi , Vuosi * kiintoaineen ja CODMn nettokuormituksen laskennassa käytetty taustapitoisuus muuttunut 2013

30 30 Kuva 6 Pirkanmaan ELY-keskuksen tuotantoalueiden keskimääräiset bruttoominaiskuormitukset (kg/ha a) vuosina Varsinais-Suomen ELY-keskus Läntisen Suomen kuormitustarkkailuun kuului Varsinais-Suomen ELY-keskuksen alueelta vuoden 2016 lopulla 29 Vapo Oy:n turvetuotantoaluetta, joiden yhteenlaskettu tuotannossa ollut ala oli ha. Levossa oli 5 ha, valmistelussa 27 ha ja tuotannosta on poistunut 535 ha. Varsinais-Suomen ELY-keskuksen alueella sijaitsevien 29 tuotantoalueen kuormittavalta ha pinta-alalta tuleva bruttovuosikuormitus oli seuraava: kiintoaine kg, kokonaistyppi kg ja kokonaisfosfori kg. Orgaanisen aineen määrää epäsuorasti kuvaavan kemiallisen hapenkulutuksen (COD Mn ) kuormitus oli kg happea vuodessa (Taulukko 18). Suhteutettuna kokonaiskuormitus pinta-alaan voidaan saatuja ominaiskuormituksia (kg/ha/a) verrata edellisten vuosien ominaiskuormituksiin (Kuva 7). Taulukko 18 Varsinais-Suomen ELY-keskuksen alueella toimivien turvetuotantoalueiden kuormitus vuosina Varsinais-Suomen Tuotan- Levossa Valmis- Poistunut Vuosikuormitus, brutto ELY-keskus nossa telussa kg kg ha ha ha ha Kiintoaine Kok-N Kok-P CODMn Kiintoaine Kok-N Kok-P CODMn Vuosi Vuosi Vuosi Vuosi Vuosi Vuosi * kiintoaineen ja CODMn nettokuormituksen laskennassa käytetty taustapitoisuus muuttunut 2013

31 31 Kuva 7 Varsinais-Suomen ELY-keskuksen tuotantoalueiden keskimääräiset bruttoominaiskuormitukset (kg/ha a) vuosina Keski-Suomen ELY-keskus Läntisen Suomen kuormitustarkkailuun kuului Keski-Suomen ELY-keskuksen alueelta vuoden 2016 lopulla 54 Vapo Oy:n turvetuotantoaluetta, joiden yhteenlaskettu tuotannossa ollut ala oli ha. Levossa oli ha, valmistelussa 256 ha ja viimeisen viiden vuoden aikana tuotannosta on poistunut 525 ha. Keski-Suomen ELY-keskuksen alueella sijaitsevien 54 tuotantoalueen kuormittavalta ha pinta-alalta tuleva bruttovuosikuormitus oli seuraava: kiintoaine kg, kokonaistyppi kg, kokonaisfosfori kg ja COD Mn kg O 2 (Taulukko 19). Suhteutettuna kokonaiskuormitus pinta-alaan voidaan saatuja ominaiskuormituksia (kg/ha/a) verrata edellisten vuosien ominaiskuormituksiin (Kuva 8). Taulukko 19 Keski-Suomen ELY-keskuksen alueella toimivien turvetuotantoalueiden kuormitus vuosina Keski-Suomen Tuotan- Levossa Valmis- Poistunut Vuosikuormitus, brutto ELY-keskus nossa telussa kg kg ha ha ha ha Kiintoaine Kok-N Kok-P CODMn Kiintoaine Kok-N Kok-P CODMn Vuosi Vuosi Vuosi Vuosi Vuosi Vuosi * kiintoaineen ja CODMn nettokuormituksen laskennassa käytetty taustapitoisuus muuttunut 2013

32 32 Kuva 8 Keski-Suomen ELY-keskuksen tuotantoalueiden keskimääräiset bruttoominaiskuormitukset (kg/ha a) vuosina Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus Läntisen Suomen kuormitustarkkailuun kuului Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen alueelta vuoden 2016 lopulla 100 Vapo Oy:n turvetuotantoaluetta, joiden yhteenlaskettu tuotannossa ollut ala oli ha. Levossa oli ha, valmistelussa 477 ha ja viimeisen viiden vuoden aikana tuotannosta on poistunut ha. Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen alueella sijaitsevien 100 tuotantoalueen kuormittavalta ha pinta-alalta tuleva bruttovuosikuormitus oli seuraava: kiintoaine kg, kokonaistyppi kg, kokonaisfosfori kg ja COD Mn kg O 2 (Taulukko 20). Suhteutettuna kokonaiskuormitus pinta-alaan voidaan saatuja ominaiskuormituksia (kg/ha/a) verrata edellisten vuosien ominaiskuormituksiin (Kuva 9). Taulukko 20 Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen alueella toimivien turvetuotantoalueiden kuormitus vuosina Etelä-Pohjanmaan Tuotan- Levossa Valmis- Poistunut Vuosikuormitus, brutto ELY-keskus nossa telussa kg kg ha ha ha ha Kiintoaine Kok-N Kok-P CODMn Kiintoaine Kok-N Kok-P CODMn Vuosi Vuosi Vuosi Vuosi Vuosi Vuosi * kiintoaineen ja CODMn nettokuormituksen laskennassa käytetty taustapitoisuus muuttunut 2013

33 33 Kuva 9 Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen tuotantoalueiden keskimääräiset bruttoominaiskuormitukset (kg/ha a) vuosina Kuormitus vesistöalueittain Vapo Oy:n läntisen Suomen alueen vesistöalueittain kootut, tuotantoalueittain lasketut kuormitukset on koottu liitteeseen 4. Alla on esitetty yhteenvedot kuormituksista vesistöalueittain. Vuonna 2010 Kalajoen vesistöalueen tarkkailu siirtyi pois Vapon läntisen Suomen kuormitustarkkailun piiristä Pohjois-Pohjanmaan turvetarkkailuun. Vuodesta 2012 lähtien on laskettu nettokuormitus myös kemialliselle hapenkulutukselle (COD Mn ). COD Mn -kuormitus ilmoitetaan yksikössä kg O 2 (kts. 3.3 ja 3.4). Kiintoaineen ja kemiallisen hapenkulutuksen (COD Mn ) osalta nettokuormituksen laskennassa käytetyt taustapitoisuudet ovat muuttuneet vuonna 2013, joten nettopäästöjen osalta vuosien väliset kuormitukset eivät ole suoraan vertailukelpoisia. Lisäksi vuosien yhteenvetoraporteissa ei enää ole mukana yksityisten tuottajien eikä Kekkilä Oy:n turvetuotantoalueita. Tästä johtuen osalla vesistöalueista pinta-alat ovat pienentyneet vuoteen 2013 nähden Kymijoen vesistöalue (14) Läntisen Suomen kuormitustarkkailussa Kymijoen vesistöalueella oli hydrologisen vuoden 2016 lopulla toiminnassa 67 Vapo Oy:n suota tai osa-alueita, joiden yhteenlaskettu tuotannossa oleva pinta-ala oli ha. Valmistelussa oli 256 ha, levossa ha ja viimeisen viiden vuoden aikana tuotannosta poistuneita alueita oli 448 ha (Taulukko 21). Suurin yksittäinen tuotantoalueen osa oli Savonneva (tuotannossa 329 ha) Mustapuron valuma-alueella (14.674). Pienin tuotantoalueen osa oli puolestaan Jokipolvensuo (tuotannossa 12,6 ha) Mustajoen valuma-alueella (14.954). Suhteutettuna kuormitukset pinta-alaan laskemalla ominaiskuormitukset (kg/ha/a) voidaan tehdä vuosien välistä vertailua. Kymijoen vesistöalueen turvetuotantoalueiden brutto-ominaiskuormitukset olivat hieman korkeampia kuin edellisvuonna (Kuva 10).

34 34 Taulukko 21 Kymijoen vesistöalueella toimivien turvetuotantoalueiden pinta-alat ja kuormitus vuosina Kymijoen Tuotan- Levossa Valmis- Poistunut Vuosikuormitus, brutto vesistöalue nossa telussa alle 5 v kg kg ha ha ha ha Kiintoaine Kok-N Kok-P CODMn Kiintoaine Kok-N Kok-P CODMn Vuosi Vuosi Vuosi Vuosi Vuosi Vuosi Kuva 10 Kymijoen vesistöalueen tuotantoalueiden keskimääräiset brutto-ominaiskuormitukset (kg/ha a) vuosina Porvoonjoen vesistöalue (18) Läntisen Suomen kuormitustarkkailussa Porvoonjoen vesistöalueella oli hydrologisen vuoden 2016 lopulla Vapo Oy:n Hollolan Hirvisuo (Taulukko 22). Hirvisuon kuormitus laski edellisvuodesta selvästi kiintoaineen, ravinteiden ja orgaanisen happea kuluttavan aineksen osalta. Vuonna 2014 Hirvisuolla suoritettiin kaivuutöitä, mikä selittää kyseisen vuoden korkean kiintoainekuormituksen. Taulukko 22 Porvoonjoen vesistöalueella toimivien turvetuotantoalueiden pinta-alat ja kuormitus vuosina Porvoonjoen Tuotan- Levossa Valmis- Poistunut Vuosikuormitus, brutto vesistöalue nossa telussa alle 5 v kg kg ha ha ha ha Kiintoaine Kok-N Kok-P CODMn Kiintoaine Kok-N Kok-P CODMn Vuosi ,7 1, , ,7 Vuosi , , , Vuosi ,7 5,0 0, , , Vuosi ,7 0, , , Vuosi ,1 0, , , Vuosi ,1 0, , ,

35 5.3.3 Paimionjoen vesistöalue (27) Läntisen Suomen kuormitustarkkailussa Paimionjoen vesistöalueella oli hydrologisen vuoden 2016 lopulla toiminnassa Tarvasjoen Juvanrahka (Rahkasuo) ja Tammelan Koivansuo. Juvarahkan tuotannossa oleva pinta-ala oli 25,8 ha ja Koivansuon 41 ha. Paimionjoen vesistöalueen turvetuotantoalueiden brutto-kuormitus oli kiintoaineen, fosforin ja COD Mn osalta edellisvuotta pienempi. Kokonaistyppikuormitus kohosi hieman (Taulukko 23). Taulukko 23 Paimionjoen vesistöalueella toimivien turvetuotantoalueiden pinta-alat ja kuormitus vuosina Paimionjoen Tuotan- Levossa Valmis- Poistunut Vuosikuormitus, brutto vesistöalue nossa telussa alle 5 v kg kg ha ha ha ha Kiintoaine Kok-N Kok-P CODMn Kiintoaine Kok-N Kok-P CODMn Vuosi , , ,5 35 Vuosi ,0 11, , , Vuosi ,0 8, , , Vuosi , , , Vuosi , , , Vuosi , , , Aurajoen vesistöalue (28) Läntisen Suomen kuormitustarkkailussa Aurajoen vesistöalueella oli hydrologisen vuoden 2016 lopulla toiminnassa Loimaan Harmantinsuo. Aurajoen vesistöalueen turvetuotannon brutto-kuormitus oli kiintoaineen osalta suurempi kuin edellisinä vuosina ja myös hieman edellisvuotta suurempi ravinteiden osalta, mutta pienempi COD Mn osalta (Taulukko 24). Taulukko 24 Aurajoen vesistöalueella toimivien turvetuotantoalueiden pinta-alat ja kuormitus vuosina Aurajoen Tuotan- Levossa Valmis- Poistunut Vuosikuormitus, brutto vesistöalue nossa telussa alle 5 v kg kg ha ha ha ha Kiintoaine Kok-N Kok-P CODMn Kiintoaine Kok-N Kok-P CODMn Vuosi , , ,1 Vuosi , , , Vuosi , , , Vuosi , , , Vuosi , , , Vuosi , , , Lapinjoen vesistöalue (33) Lapinjoen vesistöalueella oli hydrologisen vuoden 2016 lopulla toiminnassa Eurassa sijaitseva Joutsuo. Vuonna 2016 Joutsuolla oli tuotannossa 77 ha. Vuonna 2016 Joutsuon kuormitus oli kiintoainetta lukuun ottamatta edellisvuotta korkeampia (Taulukko 25 ja Kuva 11).

36 36 Taulukko 25 Lapinjoen vesistöalueella toimivien turvetuotantoalueiden pinta-alat ja kuormitus vuosina Lapinjoen Tuotan- Levossa Valmis- Poistunut Vuosikuormitus, brutto vesistöalue nossa telussa alle 5 v kg kg ha ha ha ha Kiintoaine Kok-N Kok-P CODMn Kiintoaine Kok-N Kok-P CODMn Vuosi ,6 4, ,6 Vuosi ,2 4, , Vuosi ,2 4, , , Vuosi , , , Vuosi , , , Vuosi , , , Kuva 11 Lapinjoen vesistöalueen tuotantoalueiden keskimääräiset brutto-ominaiskuormitukset (kg/ha a) vuosina Kokemäenjoen vesistöalue (35) Läntisen Suomen kuormitustarkkailussa Kokemäenjoen vesistöalueelta oli hydrologisen vuoden 2016 lopulla toiminnassa 84 Vapo Oy:n turvetuotantoaluetta tai niiden osaaluetta. Yhteenlaskettu tuotannossa oleva pinta-ala oli ha. Valmistelussa oli 66 ha ja levossa 590 ha. Tuotannosta on poistunut ha. Suurin yksittäinen tuotantoalueen osa oli Jämiänkeitaan Palojoen valuma-alueelle laskeva 400 ha ala. Kiintoaineen ja COD Mn :n osalta nettokuormituksen laskennassa käytetyt taustapitoisuudet ovat muuttuneet vuonna 2013 ja vuoteen 2014 saakka laskennassa on ollut mukana myös Kekkilä Oy:n tuotantoalueita, joten vuosien väliset kuormitukset eivät ole suoraan vertailukelpoisia. Yksittäisten tuotantoalueiden pinta-alat ja kuormitukset on esitetty liitteessä 4. Suhteutettuna Kokemäenjoen vesistöalueen kokonaiskuormitukset tuotantoalueiden pinta-alaan voidaan verrata kuormituksia eri vuosien välillä. Vuonna 2016 alueen tuotantoalueiden ominaiskuormitukset olivat kaikkien muuttujien osalta suuremmat kuin edellisvuonna (Taulukko 26 ja Kuva 12).

37 Taulukko 26 Kokemäenjoen vesistöalueella toimivien turvetuotantoalueiden pinta-alat ja kuormitus vuosina Kokemäenjoen Tuotan- Levossa Valmis- Poistunut Vuosikuormitus, brutto vesistöalue nossa telussa alle 5 v kg kg ha ha ha ha Kiintoaine Kok-N Kok-P CODMn Kiintoaine Kok-N Kok-P CODMn Vuosi Vuosi Vuosi 2013 * Vuosi 2014 * Vuosi 2015 * Vuosi 2016 * * Vain Vapo Oy:n tuotantoalueet Kuva 12 Kokemäenjoen vesistöalueen tuotantoalueiden keskimääräiset bruttoominaiskuormitukset (kg/ha a) vuosina Karvianjoen vesistöalue (36) Läntisen Suomen kuormitustarkkailussa Karvianjoen vesistöalueella oli hydrologisen vuoden 2016 lopulla toiminnassa 26 Vapo Oy:n turvesuota tai niiden osa-aluetta, joiden yhteenlaskettu tuotannossa oleva ala oli 2 354,5 ha. Levossa oli 83,1 ha ja valmistelussa 16,7 ha. Tuotannosta on poistunut 347,3 ha. Suurin yksittäinen tuotantoalueen osa oli Satamakeitaan Pukaran Pikkujoen valuma-alueelle (36.037) vetensä purkava 440,7 ha:n lohko. Pienin tuotantoalue puolestaan oli Honkaluoman valuma-alueella (36.033) sijaitseva Lakkikeidas 16 ha (liite 4). Karvianjoen vesistöalueella sijaitsevien 26 tuotantoalueen kuormittavalta ha pinta-alalta tuleva bruttovuosikuormitus oli seuraava: kiintoaine kg, kokonaistyppi kg, kokonaisfosfori 868 kg ja COD Mn kg O 2. Edellisvuoteen verrattuna kuormitukset kasvoivat (Taulukko 27 ja Kuva 13).

38 Taulukko 27 Karvianjoen vesistöalueella toimivien turvetuotantoalueiden pinta-alat ja kuormitus vuosina Karvianjoen Tuotan- Levossa Valmis- Poistunut Vuosikuormitus, brutto vesistöalue nossa telussa alle 5 v kg kg ha ha ha ha Kiintoaine Kok-N Kok-P CODMn Kiintoaine Kok-N Kok-P CODMn Vuosi ,4 114,8 60,5 276, Vuosi ,8 60,4 6,0 317, Vuosi ,3 20,0 5,0 333, Vuosi ,1 20,0 5,0 382, Vuosi ,3 2,1 36,9 358, Vuosi ,5 83,1 16,7 347, Kuva 13 Karvianjoen vesistöalueen tuotantoalueiden keskimääräiset brutto-ominaiskuormitukset (kg/ha a) vuosina Lapväärtinjoen vesistöalue (37) Lapväärtinjoen vesistöalueella oli hydrologisen vuoden 2016 lopulla toiminnassa neljä Vapo Oy:n turvetuotantoaluetta. Tuotantoalueilla oli yhteensä tuotannossa 281,4 ha, valmistelussa 52,7 ha ja tuotannosta on poistunut 104,2 ha. Suurin yksittäinen tuotantoalue oli Mustaisneva (186 ha) Karijoen yläosan valuma-alueella (37.043) (liite 4). Lapväärtinjoen vesistöalueella sijaitsevan neljän tuotantoalueen 438 ha kuormittavalta pinta-alalta tuleva bruttovuosikuormitus oli vuonna 2016 seuraava: kiintoaine kg, kokonaistyppi kg, kokonaisfosfori 84 kg ja COD Mn kg O 2. Edellisvuoteen verrattuna kuormitukset kasvoivat (Taulukko 28).

39 Taulukko 28 Lapväärtinjoen vesistöalueella toimivien turvetuotantoalueiden pinta-alat ja kuormitus vuosina Lapväärtin Tuotan- Levossa Valmis- Poistunut Vuosikuormitus, brutto vesistöalue nossa telussa alle 5 v kg kg ha ha ha ha Kiintoaine Kok-N Kok-P CODMn Kiintoaine Kok-N Kok-P CODMn Vuosi ,9 51, Vuosi ,9 10,0 51, Vuosi ,5 7,2 49,4 69, Vuosi ,2 49,4 100, Vuosi ,1 52,7 106, Vuosi ,4 52,7 104, Teuvanjoen vesistöalue (38) Teuvanjoen vesistöalueella oli hydrologisen vuoden 2016 lopulla toiminnassa Vapo Oy:n Profeetanneva Teuvalla. Profeetannevan tuotannossa oleva ala oli 136,3 ha ja tuotannosta on poistunut 2,2 ha (Taulukko 29). Teuvanjoen vesistöalueella sijaitsevan Profeetannevan tuotantoalueen 138,5 ha kuormittavalta pinta-alalta tuleva bruttovuosikuormitus oli vuonna 2016 seuraava: kiintoaine kg, kokonaistyppi 880 kg, kokonaisfosfori 28 kg ja COD Mn kg O 2. Taulukko 29 Teuvanjoen vesistöalueella toimivien turvetuotantoalueiden pinta-alat ja kuormitus vuosina Teuvanjoen Tuotan- Levossa Valmis- Poistunut Vuosikuormitus, brutto vesistöalue nossa telussa alle 5 v kg kg ha ha ha ha Kiintoaine Kok-N Kok-P CODMn Kiintoaine Kok-N Kok-P CODMn Vuosi ,0 2, Vuosi ,0 2, Vuosi ,0 2, Vuosi ,0 2, Vuosi ,2 0, , Vuosi ,3 2, Närpiönjoen vesistöalue (39) Läntisen Suomen kuormitustarkkailussa Närpiönjoen vesistöalueella oli hydrologisen vuoden 2016 lopulla toiminnassa kolme Vapo Oy:n tuotantoaluetta, joiden yhteenlaskettu tuotannossa oleva pinta-ala oli 255,2 ha ja viimeisen viiden vuoden aikana tuotannosta on poistunut 54,6 ha. Suurin yksittäinen tuotantoalue oli Kurikan Takaneva (tuotannossa 151,9 ha) Kivi- ja Levalammen tekojärven valuma-alueella (39.005) (liite 4). Närpiönjoen vesistöalueella sijaitsevien tuotantoalueiden 309,8 ha kuormittavalta pintaalalta tuleva bruttovuosikuormitus oli vuonna 2016 seuraava: kiintoaine kg, kokonaistyppi kg, kokonaisfosfori 86 kg ja COD Mn kg O 2. (Taulukko 30).

40 Taulukko 30 Närpiönjoen vesistöalueella toimivien turvetuotantoalueiden pinta-alat ja kuormitus vuosina Närpiönjoen Tuotan- Levossa Valmis- Poistunut Vuosikuormitus, brutto vesistöalue nossa telussa alle 5 v kg kg ha ha ha ha Kiintoaine Kok-N Kok-P CODMn Kiintoaine Kok-N Kok-P CODMn Vuosi ,6 35,5 35, Vuosi ,9 12,0 35, , Vuosi ,9 0,0 10,0 35, Vuosi ,9 35, Vuosi ,2 21, Vuosi ,2 54, Kyrönjoen vesistöalue (42) Vapon läntisen Suomen kuormitustarkkailussa Kyrönjoen vesistöalueella oli hydrologisen vuoden 2016 lopulla toiminnassa 39 Vapo Oy:n turvetuotantoaluetta tai osa-aluetta. Tuotantokohteilla oli tuotannossa ha, levossa 367 ha, valmistelussa 103 ha ja tuotannosta on poistunut 967 ha. Kyrönjoella sijaitsevista tuotantoalueista suurin on Haukinevan tuotantoalue, Haasojan valuma-alueella sijaitseva Haukineva, jossa oli vuonna 2016 tuotannossa 557,4 ha. Kyrönjoen vesistöalueella sijaitsevien tuotantoalueiden ha kuormittavalta pintaalalta tuleva bruttovuosikuormitus oli vuonna 2016 seuraava: kiintoaine kg, kokonaistyppi kg, kokonaisfosfori kg ja COD Mn kg O 2 (Taulukko 31). Suhteutettuna Kyrönjoen vesistöalueen kokonaiskuormitukset tuotantoalueiden pintaalaan voidaan verrata kuormituksia eri vuosien välillä. Vuonna 2016 alueen tuotantoalueiden ominaiskuormitukset olivat edellisvuotta suurempia (Taulukko 31 ja Kuva 14). Taulukko 31 Kyrönjoen vesistöalueella toimivien turvetuotantoalueiden pinta-alat ja kuormitus vuosina Kyrönjoen Tuotan- Levossa Valmis- Poistunut Vuosikuormitus, brutto vesistöalue nossa telussa alle 5 v kg kg ha ha ha ha Kiintoaine Kok-N Kok-P CODMn Kiintoaine Kok-N Kok-P CODMn Vuosi Vuosi Vuosi Vuosi Vuosi Vuosi

41 41 Kuva 14 Kyrönjoen vesistöalueen tuotantoalueiden keskimääräiset brutto-ominaiskuormitukset (kg/ha a) vuosina Lapuanjoen vesistöalue (44) Vapon läntisen Suomen kuormitustarkkailussa Lapuanjoen vesistöalueella oli hydrologisen vuoden 2016 lopulla toiminnassa 26 Vapo Oy:n turvetuotantoaluetta tai osaaluetta. Tuotantokohteilla oli tuotannossa 618 ha, levossa 690 ha, valmistelussa 4 ha ja tuotannosta on poistunut 382 ha. Suurin yksittäinen tuotantoalue oli Tervaneva (tuotannossa 128,8 ha) Ahvenjoen alaosan alueella (44.097) (liite 4). Lapuanjoen vesistöalueella sijaitsevien tuotantoalueiden ha kuormittavalta pintaalalta tuleva bruttovuosikuormitus oli vuonna 2016 seuraava: kiintoaine kg, kokonaistyppi kg, kokonaisfosfori 367 kg ja COD Mn kg O 2 (Taulukko 32 ja Kuva 15). Taulukko 32 Lapuanjoen vesistöalueella toimivien turvetuotantoalueiden pinta-alat ja kuormitus vuosina Lapuanjoen Tuotan- Levossa Valmis- Poistunutkuormitus, brutto vesistöalue nossa telussa alle 5 v kg kg ha ha ha ha Kiintoaine Kok-N Kok-P CODMn Kiintoaine Kok-N Kok-P CODMn Vuosi Vuosi , Vuosi Vuosi Vuosi Vuosi

42 42 Kuva 15 Lapuanjoen vesistöalueen tuotantoalueiden keskimääräiset brutto-ominaiskuormitukset (kg/ha a) vuosina Purmonjoen vesistöalue (46) Purmonjoen vesistöalueella oli vuoden 2016 lopulla toiminnassa Porrasneva, joka sijoittuu kolmelle eri valuma-alueelle. Porrasnevalla oli tuotannossa 145,4 ha ja valmistelussa 96,2 ha. Purmonjoen vesistöalueella sijaitsevan Porrasnevan 241,6 ha kuormittavalta pinta-alalta tuleva bruttovuosikuormitus oli vuonna 2016 seuraava: kiintoaine kg, kokonaistyppi kg, kokonaisfosfori 55 kg ja COD Mn kg O 2 (Taulukko 33). Taulukko 33 Purmonjoen vesistöalueella toimivien turvetuotantoalueiden pinta-alat ja kuormitus vuosina Purmonjoen Tuotan- Levossa Valmis- Poistunut Vuosikuormitus, brutto vesistöalue nossa telussa alle 5 v kg kg ha ha ha ha Kiintoaine Kok-N Kok-P CODMn Kiintoaine Kok-N Kok-P CODMn Vuosi ,5 143, Vuosi ,9 1,8 109, , Vuosi ,2 1,8 88,7 0, Vuosi ,3 99, Vuosi ,3 96, Vuosi ,4 96, Ähtävänjoen vesistöalue (47) Vapon läntisen Suomen kuormitustarkkailussa Ähtävänjoen vesistöalueella oli hydrologisen vuoden 2016 lopulla toiminnassa 11 Vapo Oy:n turvetuotantoaluetta tai osaaluetta. Tuotantokohteilla oli tuotannossa 776,6 ha, levossa 109,3 ha, valmistelussa 65,7 ha ja tuotannosta on poistunut 164,4 ha. Suurin yksittäinen tuotantoalue oli Korpisalonneva (tuotannossa 205,4 ha) Poikkijoen valuma-alueella (47.084) (liite 4).

43 Ähtävänjoen vesistöalueella sijaitsevien tuotantoalueiden ha kuormittavalta pintaalalta tuleva bruttovuosikuormitus oli vuonna 2016 seuraava: kiintoaine kg, kokonaistyppi kg, kokonaisfosfori 214 kg ja COD Mn kg O 2 (Taulukko 34). Taulukko 34 Ähtävänjoen vesistöalueella toimivien turvetuotantoalueiden pinta-alat ja kuormitus vuosina Ähtävänjoen Tuotan- Levossa Valmis- Poistunut Vuosikuormitus, brutto vesistöalue nossa telussa alle 5 v kg kg ha ha ha ha Kiintoaine Kok-N Kok-P CODMn Kiintoaine Kok-N Kok-P CODMn Vuosi ,8 26,0 181,0 118, Vuosi ,9 61,0 182,4 166, , Vuosi ,1 44,7 182,4 164, Vuosi ,8 18,5 70,7 96, Vuosi ,6 109,3 0,7 163, Vuosi ,6 109,3 65,7 164, Kruunupyynjoen vesistöalue (48) Vapon läntisen Suomen kuormitustarkkailussa Kruunupyyn vesistöalueella oli hydrologisen vuoden 2016 lopulla toiminnassa kuusi Vapo Oy:n turvetuotantoaluetta tai osaaluetta. Tuotantokohteilla oli tuotannossa 617,6 ha, levossa 329,4 ha, valmistelussa 42,8 ha ja tuotannosta on poistunut 36,5 ha. Suurin yksittäinen tuotantoalue oli Korpisalonneva (tuotannossa 354,5 ha) Porasenjoen yläosan valuma-alueella (48.006) (liite 4). Kruunupyynjoen vesistöalueella sijaitsevien tuotantoalueiden ha kuormittavalta pinta-alalta tuleva bruttovuosikuormitus oli vuonna 2016 seuraava: kiintoaine kg, kokonaistyppi kg, kokonaisfosfori 239 kg ja COD Mn kg O 2 (Taulukko 35). Taulukko 35 Kruunupyynjoen vesistöalueella toimivien turvetuotantoalueiden pinta-alat ja kuormitus vuosina Kruunupyynjoen Tuotan- Levossa Valmis- Poistunut Vuosikuormitus, brutto vesistöalue nossa telussa alle 5 v kg kg ha ha ha ha Kiintoaine Kok-N Kok-P CODMn Kiintoaine Kok-N Kok-P CODMn Vuosi ,2 35,2 77,3 25, Vuosi ,7 84,1 78,5 25, Vuosi ,3 76,2 21,5 6, Vuosi ,3 178,6 41,0 21, Vuosi ,6 329,4 44,3 36, Vuosi ,6 329,4 42,8 36, Perhonjoen vesistöalue (49) Vapon läntisen Suomen kuormitustarkkailussa Perhonjoen vesistöalueella oli hydrologisen vuoden 2016 lopulla toiminnassa 12 Vapo Oy:n turvetuotantoaluetta tai osa-aluetta. Tuotantokohteilla oli tuotannossa 1010,3 ha, levossa 264,5 ha, valmistelussa 112 ha ja tuotannosta on poistunut 192,1 ha. Suurin yksittäinen tuotantoalue oli Kairineva, jonka suurimman osan (286 ha tuotannossa) vedet purkautuvat Venetjoen alaosan alueelle (49.071) (liite 4). Perhonjoen vesistöalueella sijaitsevien tuotantoalueiden 1 578,9 ha kuormittavalta pinta-alalta tuleva bruttovuosikuormitus oli vuonna 2016 seuraava: kiintoaine kg, kokonaistyppi kg, kokonaisfosfori 282 kg ja COD Mn kg O 2 (Taulukko 36).

44 Taulukko 36 Perhonjoen vesistöalueella toimivien turvetuotantoalueiden pinta-alat ja kuormitus vuosina Perhonjoen Tuotan- Levossa Valmis- Poistunut Vuosikuormitus, brutto vesistöalue nossa telussa alle 5 v kg kg ha ha ha ha Kiintoaine Kok-N Kok-P CODMn Kiintoaine Kok-N Kok-P CODMn Vuosi Vuosi , Vuosi Vuosi Vuosi Vuosi Kuva 16 Perhonjoen vesistöalueen tuotantoalueiden keskimääräiset brutto-ominaiskuormitukset (kg/ha a) vuosina Suhteutettuna Perhonjoen vesistöalueen kokonaiskuormitukset tuotantoalueiden pintaalaan voidaan verrata kuormituksia eri vuosien välillä. Vuonna 2016 alueen tuotantoalueiden ominaiskuormitus (kg/ha/a) oli kiintoaineen ja fosforin osalta hieman edellisvuotta suurempia, mutta typen ja CODMn kuormitukset pienenivät (Kuva 16) Selkämeren rannikkoalue (83) Selkämeren rannikkoalueen vesistöalueella oli hydrologisen vuoden 2016 lopulla toiminnassa kolme Vapo Oy:n turvetuotantoaluetta, joiden yhteenlaskettu tuotannossa oleva pinta-ala oli 504,1 ha. Suurin yksittäinen tuotantoalue oli Kotoneva (tuotannossa 194,0 ha) Kasalanjoen valuma-alueella (83.073). Alla on esitetty Selkämeren rannikkoalueen vesistöalueella läntisen Suomen kuormitustarkkailussa mukana olevien tuotantoalueiden vuoden 2016 kokonaiskuormitukset (Taulukko 37). Vesistöalueella sijaitsevien tuotantoalueiden kiintoaineen, typen ja CODMn bruttokuormitukset pienenivät edellisvuoteen verrattuna, mutta fosforin kasvoi.