Composition of binary quadratic forms Lause. On voimassa (a) ab 0 a 0 b (bb 0 + Dnn 0 )= 0 mod μ: (b) Jos m = m 0 =1, niin aa 0 0 mod μ : Todistus. Ko
|
|
- Aino Lehtinen
- 6 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 ARNDT.TEX Composition of binary quadratic forms by Veikko Ennola Tarkastellaan neliömuotojen kompositiota F. Arndtin esittämässä muodossa ([Ar59] ja [Ma61], p ) mutatis mutandis. Oletetaan, että f = ax + bxy + cy ; f 0 = a 0 x + b 0 xy + c 0 y Z[x; y]; d = b 4ac; d 0 = b 0 4a 0 c 0 ; missä d ja d 0 eivät ole neliöitä Z:ssa, mutta d 0 =d on rationaaliluvun neliö. Merkitään m = syt(a; b; c); m 0 = syt(a 0 ;b 0 ;c 0 ); D = syt(dm 0 ;d 0 m ); n = p d=d; n 0 = p d 0 =D: (Tässä D:lle on valittava d:n ja d 0 :n merkki. Seuraavasta käy ilmi, että n; n 0 Q. Huomaa, että Dnn 0 = ± p dd 0 Z, koska d 0 =d Q.) Edelleen merkitään P = an 0 ; Q = a 0 n; R = b0 n + bn 0 ; S = b0 n bn 0 ; T = c 0 n; U = cn 0 : Lause 1. On voimassa (a) mn 0 ;m 0 n Z, syt(mn 0 ;m 0 n)=1: (b) P; Q; R; S; T; U Z, syt(p; Q; R; S; T; U) =1: Todistus. Jos x = u=v Q nf0g, missä u; v Z ja p on alkuluku, merkitään ν p (x) =k `, kun p k ku, p`kv. Määritellään Koska d 0 =d Q, niin»» 0 mod. ν p (d) =»; ν p (d 0 )=» 0 ; ν p (m) = ; ν p (m 0 )= 0 : Kohta (a). Saadaan ν p (dm 0 )=»+ 0, ν p (d 0 m )=» 0 +. Symmetrian nojalla voidaan olettaa, että» + 0»» 0 +, jolloin ν p (D) =» + 0 ja ν p (m 0 n )= 0 +» (» + 0 )=0; ν p (m n 0 )= +» 0 (» + 0 ) 0: Koska vastaava tulos pätee kaikilla alkuluvuilla p, niin (a) on voimassa. Kohta (b). Oletetaan, että u fa; b; cg, u 0 fa 0 ;b 0 ;c 0 g, jolloin ν p (u), ν p (u 0 ) 0. Luvut ν p (u n 0 )=ν p (u)+» 0 (» + 0 ); ν p (u 0 n )=ν p (u 0 )+» (» + 0 ) ovat parillisia ei-negatiivilukuja, joista ainakin yksi on = 0. Todetaan vielä, että koska b 0 n b n 0 = 4 D (a0 c 0 d acd 0 ) 4Z; a 0 c 0 d 0 mod m 0 d; acd 0 0 mod m d 0 : Näinollen b 0 n bn 0 mod. Tästä kohta (b). Merkitään μ = syt(p; Q; R): Seuraavassa rajoitutaan päättelyn helpottamiseksi lähinnä tarkastelemaan tapausta m = m 0 =1,jolloin n; n 0 Z ja syt(n; n 0 )=1: Λ Typeset by AMS-TEX
2 Composition of binary quadratic forms Lause. On voimassa (a) ab 0 a 0 b (bb 0 + Dnn 0 )= 0 mod μ: (b) Jos m = m 0 =1, niin aa 0 0 mod μ : Todistus. Kohta (a). Seuraavat yhtälöt pätevät: (1) ab 0 mn 0 = b 0 mp; ab 0 m 0 n = m 0 (ar bp ); a 0 b m 0 n = bm 0 Q; a 0 b mn 0 = m(a 0 R b 0 Q); (bb 0 + Dnn 0 ) mn 0 = m(b 0 R 4c 0 Q); (bb 0 + Dnn 0 ) m 0 n = m 0 (br 4cP ): Väite seuraa lauseesta 1. Huomaa samalla, että bb 0 + Dnn 0 on parillinen. Kohta (b). Koska aa 0 n aa 0 n 0 0 mod μ ja (n; n 0 ) = 1, niin aa 0 0 mod μ. On voimassa () aa 0 S = aa 0 R a 0 bp; aa 0 T = ab 0 R bb0 + Dnn 0 P; aa 0 U = a 0 br bb0 + Dnn 0 Q: Koska (μ; S; T; U) =1,niinaa 0 0 mod μ : Merkitään ν (a) =ff; ν (a 0 )=ff 0 ; ν (b) =fi; ν (b 0 )=fi 0 : Jos nyt ff + ff 0 0 mod, niin asia on selvä. Oletetaan siksi, että ff + ff 0 1 mod. Jos fi fi 0 0 mod, niin yhtälöistä (1) nähdään, että ab 0 a 0 b bb0 + Dnn 0 0 mod μ; jolloin väite seuraa yhtälöistä (). Voimme siksi olettaa, että fi 0 1 mod. Jos myös fi 1 mod, niin n n 0 1 mod ja ν (μ)» min(ff; ff 0 ), joten asia on selvä. Voimme siksi olettaa, että fi 0 mod, jolloin j n, - n 0, - D. Jos ff 0 ff, niin ν (μ)» ff ja asia on selvä. Voimme siis olettaa, että ff 0 <ff. Samalla nähdään, että ff>0: Tapaus 1. fi >ff+. Asia on selvä, sillä Tapaus. fi < ff +. Silloin ν (d) =ff +; ν (n) =ff=+1; ν (R) =ff=: ν (d) =fi; ν (n) =fi; ν (Q) =ff 0 + fi: Tapaus (ff 0 + fi)» ff + ff 0 on selvä, joten voidaan olettaa, että ff 0 +fi >ff: Tarkastellaan aluksi mahdollisuutta fi = ff +1. Merkitään b = fi b 0, a = fi 1 a 0, jolloin d = fi (b 0 a 0 c). Tässä b 0 a 0 c 1 mod4,mikä on mahdotonta, koska (b 0 a 0 c)=(b 0 4a 0 c 0 ) on rationaaliluvun neliö. Siis fi 6= ff +1,josta samalla seuraa ff 0 > 0. On voimassa DRS = b a 0 c 0 b 0 ac: Tässä ν (b a 0 c 0 ) = fi + ff 0, ν (b 0 ac) = ff, joten ν (RS) = ff. Koska ν (S) fi, niin ν (R)» ff fi. Koska (ff fi) <ff+ ff 0, niin tämä riittää.
3 Composition of binary quadratic forms 3 Tapaus 3. fi = ff +. Koska ff + ff 0 1 mod, niin ff 0 > 0. On voimassa ν (b a 0 c 0 )= fi + ff 0, ν (b 0 ac) = ff. Tässä ff = fi + ff 0 ei käy, koska ff + ff 0 on pariton. Tapaus ff 0 +fi > ff käsitellään samoin kuin yllä. Mahdollisuus ff 0 +fi < ff johtaa ristiriitaan ff 0 +fi < fi : Λ Lause 3. Oletetaan, että m = m 0 =1. Merkitään A = aa 0 =μ. Kongruensseilla (3) μn 0 B μb 0 mod a 0 ; μnb μb mod a; μ(b 0 n + bn 0 )B μ(bb 0 + Dnn 0 ) mod 4aa 0 on yksikäsitteinen ratkaisu B modulo A. On voimassa B D 0 mod 4A, joten muoto (A;B;(B D)=4A) on primitiivinen ja kokonaiskertoiminen. Määritelmä. Muoto (A;B;(B D)=4A) on muotojen f;f 0 kompositio f ffi f 0. Se on ekvivalenssia vaille riippumaton B:n valinnasta. Todistus. Kongruenssiryhmä (3) on ekvivalentti seuraavan kanssa: (30 ) P μ B ab0 μ mod A; Q μ B a0 b μ mod A; R μ B bb0 + Dnn 0 μ mod A: Jos siis ratkaisu on olemassa, niin se on yksikäsitteinen modulo A. Olemassaolo todetaan seuraavasti: Määrätään sellaiset luvut t; u; v Z, että (4) an 0 t + a 0 nu + b0 n + bn 0 v = μ: Tehdään yrite (5) B = ab0 t μ Saadaan + a0 bu μ + bb0 + Dnn 0 v: μ μn 0 B = ab 0 n 0 t + a 0 bn 0 u + bb0 n 0 + Dnn 0 v = b 0 μ a 0 nu b0 n + bn 0 v + a 0 bn 0 u + bb0 n 0 + Dnn 0 v = μb 0 a 0 (b 0 n bn 0 )u a 0 c 0 nv; joten ryhmän (3) ensimmäinen kongruenssi pätee. Toinen todistetaan symmetrisesti. Edelleen μ(b 0 n + bn 0 )B =(b 0 n + bn 0 ) ab 0 t + a 0 bu + bb0 + Dnn 0 v =(b 0 n + bn 0 )(ab 0 t + a 0 bu)+(bb 0 + Dnn 0 )(μ an 0 t a 0 nu) =(bb 0 + Dnn 0 )μ +4aa 0 c 0 nt +4aa 0 cn 0 u; joten myös kolmas kongruenssi pätee. Yhdistämällä (4) ja (5) saadaan μ (B D) =4aa 0 (ac 0 t + a 0 cu + cc 0 v + bb0 Dnn 0 tu + bc 0 tv + b 0 cuv); joten B D 0 mod 4A:
4 4 Composition of binary quadratic forms Merkitään C =(B D)=4A, sekä F (X; Y )=AX + BXY + CY = aa0 μ X + BXY + (B D)μ 4aa 0 Y ; p 0 = μ; p 1 = μ(b0 Bn 0 ) a 0 ; p = Edelleen merkitään q 0 =0; q 1 = an0 μ ; μ(b Bn) ; p 3 = μ(bb0 + Dnn 0 B(b 0 n + bn 0 )) a 4aa 0 ; q = a0 n μ ; q 3 = b0 n + bn 0 : μ X 0 = p 0 x 1 x + p 1 x 1 y + p y 1 x + p 3 y 1 y ; Y 0 = q 0 x 1 x + q 1 x 1 y + q y 1 x + q 3 y 1 y ; jolloin saadaan (6) F (X 0 ;Y 0 )=f(x 1 ;y 1 )f 0 (x ;y ): Jos nyt alkuluku p jakaa kaikki luvut A;B;C,niinvoidaan valita luvut x i ;y i siten, että p - f(x 1 ;y 1 ), p - f 0 (x ;y ), mikä johtaa ristiriitaan yhtälön (6) kanssa. Λ Lause 4. Oletetaan, että m = m 0 = n = n 0 =1(jolloin d = d 0 = D) ja että muodot f;f 0 ovat yhteensopivat tutkielmassa [En04] määritellyssä mielessä. Silloin tässä tutkielmassa määritelty kompositio on sama kuin käsilläolevassa työssä määritelty. Todistus. Yhteensopivuus merkitsee, että μ = 1. lemmassa 3 määriteltyä lukua. On voimassa Merkitään tässä B:llä työn [En04] B b mod a; B b 0 mod a 0 ; B D mod 4aa 0 : Tässä kaksi ensimmäistä ehtoa ovat samat kuin (3):n ensimmäiset ehdot. Koska 0 (B b)(b b 0 ) B (b + b 0 )B + bb 0 mod 4aa 0 ; niin (3):n viimeinen ehto pätee tarkalleen silloin, kun B D mod 4aa 0. Kompositio on (aa 0 ;B;C). Λ Määritelmä. Oletetaan, että n = n 0 = 1 (jolloin d = d 0 = D) ja että syt(m; m 0 ) = 1. Sanotaan, että muodot f;f 0 ovat rinnakkaiset, joss ne ovat tyyppiä f =[a; b; a 0 c]; f 0 =[a 0 ;b;ac]: Lause 5. Olkoot C ja C 0 kaksi muotoluokkaa, joilla on sama diskriminantti d ja joiden divisorit m; m 0 täyttävät ehdon syt(m; m 0 ) = 1. Silloin on olemassa äärettömän monta rinnakkaista paria f C, f 0 C 0. Todistus. Koska f=m, f 0 =m 0 ovat primitiiviset, niin voidaan valita f C, f 0 C 0 siten, että a a 0 m ; dm0 = m 0 ; da =1: Erikoisesti siis (a; a 0 )=1,joten on olemassa ehdot B 0 b mod a; B 0 b 0 mod a 0 täyttävä B 0 Z. Todetaan helposti, että joko B = B 0 tai B = B 0 + aa 0 täyttää ehdot B b mod a; B b 0 mod a 0 :
5 Composition of binary quadratic forms 5 (Huomaa tässä, että b b 0 mod, koska d b b 0 mod 4. Erota tapaukset a a 0 1 mod ja a 6 a 0 mod.) Suorittamalla muunnokset ([En04], Lemma 4) voidaan olettaa, että f =[a; B; c]; f 0 =[a 0 ;B;c 0 ]: Näinollen ac = a 0 c 0, joten c 0 = ac 0, c = a 0 c 0. Määritelmä. Oletetaan, että (i) n = n 0 =1; (ii) syt(m; m 0 )=1; (iii) f =[a; b; a 0 c] C; f 0 =[a 0 ;b;ac] C 0 : Muotojen f;f 0 tulomuoto (product form) on [aa 0 ;b;c]: Lause 6. Oletetaan, että määritelmän ehdot (i), (ii), (iii) ovat voimassa. Silloin (a) syt(a; a 0 ;b)=1, syt(aa 0 ;b;c)=mm 0. (b) Tulomuodon [aa 0 ;b;c] edustama luokka on riippumaton siitä miten rinnakkaiset muodot f;f 0 valitaan luokista C; C 0. Todistus. (a) Oletetaan, että alkuluku p jakaa luvut a; a 0 ;b. Silloin p jakaa luvut m; m 0 vastoin ehtoa (ii). Siis syt(a; a 0 ;b)=1. On voimassa m j a, m j b, m j a 0 c. Äskeisen tuloksen nojalla m j c. Samoin saadaan m 0 j a 0, m 0 j b, m 0 j c, joten mm 0 jakaa kaikki luvut aa 0 ;b;c. Oletetaan, että alkuluku p jakaa kaikki luvut aa0 b c a mm ; 0 mm ; 0 mm. Oletetaan esimerkiksi, että p j 0 m. Silloin p jakaa kaikki luvut a m ; b m ; a0 c m, mikä onvastoin m:n määritelmää. (b) Olennaisesti sama kuin lauseen 4 todistus työssä [En04]. Toinen erittäin hieno todistus on työssä [BP68] sivulla 30. Λ Kompositio Buttsin ja Pallin mukaan. Oletetaan, että m = m 0 =1. Tarkastellaan muotoja n 0 f =[n 0 a; n 0 b; n 0 c]; nf 0 =[na 0 ;nb 0 ;nc 0 ]; joilla on sama diskriminantti Dn n 0. Etsitään näiden muotojen edustamista luokista rinnakkaiset muodot. Muodostetaan näiden tulo. Tulo jaettuna luvulla nn 0 on silloin muotojen f;f 0 kompositio f ffif 0. Väitämme, että saatu tulos on sama kuin edellä lauseen 3 avulla määritelty käsite. Todistus. Voimme olettaa muodot f;f 0 siten valituiksi, että (7) (a; a 0 )=(a; n) =(a 0 ; n 0 )=1: Pyritään ratkaisemaan kongruenssit Saadaan ο = nn 0 ο 0, missä ο n 0 b mod n 0 a; ο nb 0 mod na 0 : (8) nο 0 b mod a; n 0 ο 0 b 0 mod a 0 : Jos nyt b b 0 0 mod, ratkaistaan nο 1 b= mod a; n 0 ο 1 b 0 = mod a 0 ja valitaan ο 0 = ο 1. Oletetaan siksi, että b 1 mod. Koska n D = b 4ac, niin n D 1 mod ja n 0 b 0 mod. Tämän nojalla todetaan helposti ο 0 :n olemassaolo. Λ
6 6 Composition of binary quadratic forms Suoritetaan Gaussin lemman mukainen muunnos, jolloin kolmansien kertoimien merkintöjä vaihtaen saadaan Tästä n 0 f ο [n 0 a; nn 0 ο 0 ;n 0 c]; nf 0 ο [na 0 ;nn 0 ο 0 ;nc 0 ]: Dn n 0 = n n 0 ο 0 4n 0 ac = n n 0 ο 0 4n a 0 c 0 ; joten n 0 ac = n a 0 c 0, mistä (7):n nojalla Rinnakkaiset muodot ovat siis niiden tulomuoto on joten kompositio on [aa 0 ;ο 0 ;c 00 ]. c = n a 0 c 00 ; c 0 = n 0 ac 00 : [n 0 a; nn 0 ο 0 ;n n 0 a 0 c 00 ]; [na 0 ;nn 0 ο 0 ;n 0 nac 00 ]; [nn 0 aa 0 ;nn 0 ο 0 ;nn 0 c 00 ]; Toisaalta μ = 1, joten (8) on yhtäpitävä (3):n kahden ensimmäisen ehdon kanssa. Ehdot (8) antavat bb 0 (b 0 n + bn 0 )ο 0 + nn 0 ο 0 (b nο 0 )(b 0 n 0 ο 0 ) 0 mod 4aa 0 : Koska ο 0 D mod 4aa 0, niin myös (3):n viimeinen ehto pätee. Product of unit-classes. ([BP68], s. 30) Tulo hff 1 ;ff ihfi 1 ;fi i = hfl 1 ;fl i muodostetaan siten, että tulomodulille Zff 1 fi 1 + Zff 1 fi + Zff fi 1 + Zff fi Λ valitaan ehdon täyttävä kanta fl 1 ;fl. signhfl 1 ;fl i = signhff 1 ;ff isignhfi 1 ;fi i Lause 7. Olkoon M = r[t; u + f!] täysi moduli neliökunnassa, jonka diskriminantti on d. Oletetaan, että! p =(d+ d)=, t; u Z, r Q, t>0 ja että f on pienin luonnollinen luku, jota kohti M on kyseistä muotoa r[t; u + f!] ja joka täyttää ehdon u + fd f d 0 mod t: 4 (Katso työn [En03] lausetta 1:) Merkitään! 0 =(d p d)=. Silloin neliömuodon tx +(u + f!)y tx +(u + f! 0 )y kertoimien syt = t. Todistus. Kyseinen neliömuoto on t x + t(u + fd)xy + u + fd f d 4 y : Kaikki kertoimet ovat t:llä jaolliset. Vastaoletus: On olemassa ehdot t u + fd 0 mod p; u + fd f d 0 mod pt 4 täyttävä alkuluku p. Silloin p j fd.
7 Composition of binary quadratic forms 7 Oletetaan ensin, että p 6=. Koska p j f d ja d ei voi olla p:n neliöllä jaollinen, niin p j f. Nyt p j u, M = p[ t p ; u p + f! p ] ja u p + fd f d p 4p 0 mod t p ; mikä on ristiriidassa f:n minimaalisuuden kanssa. Täytyy siis olla p =. Jos nyt j f, niin j u ja saadaan sama ristiriita kuin äsken. Siis - f, 4 j d. Seuraa u d=4 0 mod 4, mikä on mahdotonta, koska d 4; 8 mod 16: Λ Esimerkki 1. d = 31, h =3. Redusoidut muodot [1; 1; 8]; [; 1; 4]; [; 1; 4]. Merkitään # = p 31. Representatives of unit classes with order = f1; g ja vastaavat muodot: h; 1+# 1 # i$[; 1; 4]; h; i$[ ; 1; 4]; i$[; 1; 4]; h; 1 # i$[ ; 1; 4]: h; 1+# Huomaa, että Buttsin ja Pallin teoriassa joudutaan tarkastelemaan myös negatiividefiniittejä muotoja. Esimerkki. d =1,ahdas luokkaluku =. Merkitään # = p 3. Redusoidut muodot jakautuvat kahteen ketjuun: [1; ; ]; [ ; ; 1]; [ 1; ; ]; [; ; 1]: Representatives of unit classes ja vastaavat muodot: h1; 1+#i $[1; ; ]; h1; 1 #i $[ 1; ; ]; h1; 1 #i $[ 1; ; ] ο [ 1; ; ]; h1; 1+#i $[1; ; ] ο [1; ; ]: Työn [En03] lauseessa 9 johdettiin lauseke renkaan O f murtoihanneryhmän H f = A f =P f kertaluvulle h f. Tällöin h f on myös diskriminantin df omaavien muotoluokkien (muodot kokonaiskertoimisia ja primitiivisiä, d fundamentaalidiskriminantti) lukumäärä seuraavin varauksin: Jos d < 0, niin rajoitutaan positiividefiniitteihin muotoihin, ts. identifioidaan muodot [a; b; c] ja[ a; b; c]. Tapauksessa d > 0 kaava pätee sellaisenaan, jos renkaassa O f on normin 1 omaava yksikkö. Jos tällaista yksikköä ei ole, niin h f on kerrottava :lla. Tähän päädytään toista tietä siten, että modulien ekvivalenssin määritelmässä rajoitutaan kertojiin, joiden normit ovat positiivisia (ahdas ekvivalenssi, ahdas luokkaluku, vastakohtana aiempi väljä ekvivalenssi).
8 8 Composition of binary quadratic forms Kirjallisuutta [Ar59] F. Arndt, Auflösung einer Aufgabe in der Composition der quadratischen Formen, Crelle 56 (1859), 64 71, arndt59.pdf. [Bu77] Duncan A. Buell, Elliptic curves and class groups of quadratic fields, J. London Math. Soc. () 15 (1977), 19 5, eripainos. [Bu89] Duncan A. Buell, Binary quadratic forms, Springer, [BP68] Hubert S. Butts and Gordon Pall, Modules and binary quadratic forms, Acta Arith. 15 (1968), 3 44, kopio, butts pall68.pdf. [En03] Veikko Ennola, Ideals in quadratic orders (003), tutkielma, quadord.pdf. [En04] Veikko Ennola, Number of genera (004), tutkielma, genus.pdf. [Ma61] G. B. Mathews, Theory of numbers, Chelsea, Kirja [Bu89] sisältää paljon virheitä, myös karkeita, mutta on silti jossain määrin käyttökelpoinen. Työ [BP68] näyttää erittäin hyvin kirjoitetulta ja tutkimisen arvoiselta. Vanhat esitykset [Ar59] ja [Ma61] kärsivät siitä, että niissä binäärinen neliömuoto on Gaussin mukaisesti aina tyyppiä ax +bxy + cy. Ylimääräinen kerroin saa yllättävän paljon sotkua aikaan.
Diofantoksen yhtälön ratkaisut
Diofantoksen yhtälön ratkaisut Matias Mäkelä Matemaattisten tieteiden tutkinto-ohjelma Oulun yliopisto Kevät 2017 Sisältö Johdanto 2 1 Suurin yhteinen tekijä 2 2 Eukleideen algoritmi 4 3 Diofantoksen yhtälön
Lisätiedot1 Lukujen jaollisuudesta
Matematiikan mestariluokka, syksy 2009 1 1 Lukujen jaollisuudesta Lukujoukoille käytetään seuraavia merkintöjä: N = {1, 2, 3, 4,... } Luonnolliset luvut Z = {..., 2, 1, 0, 1, 2,... } Kokonaisluvut Kun
Lisätiedot2017 = = = = = = 26 1
JOHDATUS LUKUTEORIAAN (syksy 2017) HARJOITUS 2, MALLIRATKAISUT Tehtävä 1. Sovella Eukleiden algoritmia ja (i) etsi s.y.t(2017, 753) (ii) etsi kaikki kokonaislukuratkaisut yhtälölle 405x + 141y = 12. Ratkaisu
LisätiedotSeuraavana tavoitteena on osoittaa, että binääristen neliömuotojen ekvivalenssiluokat
3.3 Luokkaryhmä Seuraavana tavoitteena on osoittaa, että binääristen neliömuotojen ekvivalenssiluokat muodostavat ryhmän. Määritelmä 3.39. Määritellään operaatio kahden samaa diksriminanttia olevan binäärisen
LisätiedotTekijä Pitkä Matematiikka 11 ratkaisut luku 2
Tekijä Pitkä matematiikka 11 0..017 170 a) Koska 8 = 4 7, luku 8 on jaollinen luvulla 4. b) Koska 104 = 4 6, luku 104 on jaollinen luvulla 4. c) Koska 4 0 = 80 < 8 ja 4 1 = 84 > 8, luku 8 ei ole jaollinen
Lisätiedot802328A LUKUTEORIAN PERUSTEET OSA III BASICS OF NUMBER THEORY PART III. Tapani Matala-aho MATEMATIIKKA/LUTK/OULUN YLIOPISTO
8038A LUKUTEORIAN PERUSTEET OSA III BASICS OF NUMBER THEORY PART III Tapani Matala-aho MATEMATIIKKA/LUTK/OULUN YLIOPISTO SYKSY 016 Sisältö 1 Irrationaaliluvuista Antiikin lukuja 6.1 Kolmio- neliö- ja tetraedriluvut...................
Lisätiedot802328A LUKUTEORIAN PERUSTEET OSA III BASICS OF NUMBER THEORY PART III
802328A LUKUTEORIAN PERUSTEET OSA III BASICS OF NUMBER THEORY PART III Tapani Matala-aho MATEMATIIKKA/LUTK/OULUN YLIOPISTO SYKSY 2016 LUKUTEORIA 1 / 77 Irrationaaliluvuista Määritelmä 1 Luku α C \ Q on
LisätiedotALKULUKUJA JA MELKEIN ALKULUKUJA
ALKULUKUJA JA MELKEIN ALKULUKUJA MINNA TUONONEN Versio: 12. heinäkuuta 2011. 1 2 MINNA TUONONEN Sisältö 1. Johdanto 3 2. Tutkielmassa tarvittavia määritelmiä ja apulauseita 4 3. Mersennen alkuluvut ja
Lisätiedotrm + sn = d. Siispä Proposition 9.5(4) nojalla e d.
9. Renkaat Z ja Z/qZ Tarkastelemme tässä luvussa jaollisuutta kokonaislukujen renkaassa Z ja todistamme tuloksia, joita käytetään jäännösluokkarenkaan Z/qZ ominaisuuksien tarkastelussa. Jos a, b, c Z ovat
LisätiedotEsitetään tehtävälle kaksi hieman erilaista ratkaisua. Ratkaisutapa 1. Lähdetään sieventämään epäyhtälön vasenta puolta:
MATP00 Johdatus matematiikkaan Ylimääräisten tehtävien ratkaisuehdotuksia. Osoita, että 00 002 < 000 000. Esitetään tehtävälle kaksi hieman erilaista ratkaisua. Ratkaisutapa. Lähdetään sieventämään epäyhtälön
LisätiedotMatematiikan mestariluokka, syksy 2009 7
Matematiikan mestariluokka, syksy 2009 7 2 Alkuluvuista 2.1 Alkuluvut Määritelmä 2.1 Positiivinen luku a 2 on alkuluku, jos sen ainoat positiiviset tekijät ovat 1 ja a. Jos a 2 ei ole alkuluku, se on yhdistetty
LisätiedotYhtäpitävyys. Aikaisemmin osoitettiin, että n on parillinen (oletus) n 2 on parillinen (väite).
Yhtäpitävyys Aikaisemmin osoitettiin, että n on parillinen (oletus) n 2 on parillinen (väite). Toisaalta ollaan osoitettu, että n 2 on parillinen (oletus) n on parillinen (väite). Nämä kaksi väitelausetta
LisätiedotH = : a, b C M. joten jokainen A H {0} on kääntyvä matriisi. Itse asiassa kaikki nollasta poikkeavat alkiot ovat yksiköitä, koska. a b.
10. Kunnat ja kokonaisalueet Määritelmä 10.1. Olkoon K rengas, jossa on ainakin kaksi alkiota. Jos kaikki renkaan K nollasta poikkeavat alkiot ovat yksiköitä, niin K on jakorengas. Kommutatiivinen jakorengas
Lisätiedot2 Osittaisderivaattojen sovelluksia
2 Osittaisderivaattojen sovelluksia 2.1 Ääriarvot Yhden muuttujan funktiolla f(x) on lokaali maksimiarvo (lokaali minimiarvo) pisteessä a, jos f(x) f(a) (f(x) f(a)) kaikilla x:n arvoilla riittävän lähellä
Lisätiedot7. Olemassaolo ja yksikäsitteisyys Galois n kunta GF(q) = F q, jossa on q alkiota, määriteltiin jäännösluokkarenkaaksi
7. Olemassaolo ja yksikäsitteisyys Galois n kunta GF(q) = F q, jossa on q alkiota, määriteltiin jäännösluokkarenkaaksi Z p [x]/(m), missä m on polynomirenkaan Z p [x] jaoton polynomi (ks. määritelmä 3.19).
LisätiedotMiten osoitetaan joukot samoiksi?
Miten osoitetaan joukot samoiksi? Määritelmä 1 Joukot A ja B ovat samat, jos A B ja B A. Tällöin merkitään A = B. Kun todistetaan, että A = B, on päättelyssä kaksi vaihetta: (i) osoitetaan, että A B, ts.
Lisätiedotkaikille a R. 1 (R, +) on kommutatiivinen ryhmä, 2 a(b + c) = ab + ac ja (b + c)a = ba + ca kaikilla a, b, c R, ja
Renkaat Tarkastelemme seuraavaksi rakenteita, joissa on määritelty kaksi binääristä assosiatiivista laskutoimitusta, joista toinen on kommutatiivinen. Vaadimme muuten samat ominaisuudet kuin kokonaisluvuilta,
LisätiedotJohdatus matemaattiseen päättelyyn
Johdatus matemaattiseen päättelyyn Maarit Järvenpää Oulun yliopisto Matemaattisten tieteiden laitos Syyslukukausi 2015 1 Merkintöjä 2 Todistamisesta 2 3 Joukko-oppia Tässä luvussa tarkastellaan joukko-opin
Lisätiedota ord 13 (a)
JOHDATUS LUKUTEORIAAN (syksy 2017) HARJOITUS 4, MALLIRATKAISUT Tehtävä 1. Etsi asteet ord p (a) luvuille a 1, 2,..., p 1 kun p = 13 ja kun p = 17. (ii) Mitkä jäännösluokat ovat primitiivisiä juuria (mod
LisätiedotJokaisen parittoman kokonaisluvun toinen potenssi on pariton.
3 Todistustekniikkaa 3.1 Väitteen kumoaminen vastaesimerkillä Monissa tilanteissa kohdataan väitteitä, jotka koskevat esimerkiksi kaikkia kokonaislukuja, kaikkia reaalilukuja tai kaikkia joukkoja. Esimerkkejä
Lisätiedota k+1 = 2a k + 1 = 2(2 k 1) + 1 = 2 k+1 1. xxxxxx xxxxxx xxxxxx xxxxxx
x x x x x x x x Matematiikan johdantokurssi, syksy 08 Harjoitus, ratkaisuista Hanoin tornit -ongelma: Tarkastellaan kolmea pylvästä A, B ja C, joihin voidaan pinota erikokoisia renkaita Lähtötilanteessa
LisätiedotJuuri 11 Tehtävien ratkaisut Kustannusosakeyhtiö Otava päivitetty
Kertaus K1. a) 72 = 2 36 = 2 2 18 = 2 2 2 9 = 2 2 2 3 3 = 2 3 3 2 252 = 2 126 = 2 2 63 = 2 2 3 21 = 2 2 3 3 7 = 2 2 3 2 7 syt(72, 252) = 2 2 3 2 = 36 b) 252 = 72 3 + 36 72 = 36 2 syt(72, 252) = 36 c) pym(72,
LisätiedotEnsimmäinen induktioperiaate
Ensimmäinen induktioperiaate Olkoon P(n) luonnollisilla luvuilla määritelty predikaatti. (P(n) voidaan lukea luvulla n on ominaisuus P.) Todistettava, että P(n) on tosi jokaisella n N. ( Kaikilla luonnollisilla
LisätiedotPrimitiiviset juuret: teoriaa ja sovelluksia
TAMPEREEN YLIOPISTO Pro gradu -tutkielma Outi Sutinen Primitiiviset juuret: teoriaa ja sovelluksia Matematiikan, tilastotieteen ja filosofian laitos Matematiikka Huhtikuu 2006 Tampereen yliopisto Matematiikan,
LisätiedotEnsimmäinen induktioperiaate
1 Ensimmäinen induktioperiaate Olkoon P(n) luonnollisilla luvuilla määritelty predikaatti. (P(n) voidaan lukea luvulla n on ominaisuus P.) Todistettava, että P(n) on tosi jokaisella n N. ( Kaikilla luonnollisilla
LisätiedotLUKUTEORIA johdantoa
LUKUTEORIA johdantoa LUKUTEORIA JA TODISTAMINEN, MAA11 Lukuteorian tehtävä: Lukuteoria tutkii kokonaislukuja, niiden ominaisuuksia ja niiden välisiä suhteita. Kokonaislukujen maailma näyttää yksinkertaiselta,
Lisätiedot1 Algebralliset perusteet
1 Algebralliset perusteet 1.1 Renkaat Tämän luvun jälkeen opiskelijoiden odotetaan muistavan, mitä ovat renkaat, vaihdannaiset renkaat, alirenkaat, homomorfismit, ideaalit, tekijärenkaat, maksimaaliset
LisätiedotLukuteorian kertausta
Lukuteorian kertausta Jakoalgoritmi Jos a, b Z ja b 0, niin on olemassa sellaiset yksikäsitteiset kokonaisluvut q ja r, että a = qb+r, missä 0 r < b. Esimerkki 1: Jos a = 60 ja b = 11, niin 60 = 5 11 +
Lisätiedota b c d + + + + + + + + +
28. 10. 2010!"$#&%(')'+*(#-,.*/1032/465$*784 /(9:*;9."$ *;5> *@9 a b c d 1. + + + 2. 3. 4. 5. 6. + + + + + + + + + + P1. Valitaan kannaksi sivu, jonka pituus on 4. Koska toinen jäljelle jäävistä sivuista
Lisätiedot2.1. Tehtävänä on osoittaa induktiolla, että kaikille n N pätee n = 1 n(n + 1). (1)
Approbatur 3, demo, ratkaisut Sovitaan, että 0 ei ole luonnollinen luku. Tällöin oletusta n 0 ei tarvitse toistaa alla olevissa ratkaisuissa. Se, pidetäänkö nollaa luonnollisena lukuna vai ei, vaihtelee
LisätiedotMatematiikassa väitelauseet ovat usein muotoa: jos P on totta, niin Q on totta.
Väitelause Matematiikassa väitelauseet ovat usein muotoa: jos P on totta, niin Q on totta. Tässä P:tä kutsutaan oletukseksi ja Q:ta väitteeksi. Jos yllä oleva väitelause on totta, sanotaan, että P:stä
Lisätiedot11. Jaollisuudesta. Lemma Oletetaan, että a, b R.
11. Jaollisuudesta Edellisen luvun esimerkissä tarvittiin tietoa erään polynomin jaottomuudesta. Tämä on hyvin tavallista kuntalaajennosten yhteydessä. Seuraavassa tarkastellaan hieman jaollisuuskäsitettä
Lisätiedot[a] ={b 2 A : a b}. Ekvivalenssiluokkien joukko
3. Tekijälaskutoimitus, kokonaisluvut ja rationaaliluvut Tässä luvussa tutustumme kolmanteen tapaan muodostaa laskutoimitus joukkoon tunnettujen laskutoimitusten avulla. Tätä varten määrittelemme ensin
LisätiedotAlkulukujen harmoninen sarja
Alkulukujen harmoninen sarja LuK-tutkielma Markus Horneman Oiskelijanumero:2434548 Matemaattisten tieteiden laitos Oulun ylioisto Syksy 207 Sisältö Johdanto 2 Hyödyllisiä tuloksia ja määritelmiä 3. Alkuluvuista............................
LisätiedotMatematiikan tukikurssi
Matematiikan tukikurssi Kurssikerta 9 1 Implisiittinen derivointi Tarkastellaan nyt yhtälöä F(x, y) = c, jossa x ja y ovat muuttujia ja c on vakio Esimerkki tällaisesta yhtälöstä on x 2 y 5 + 5xy = 14
LisätiedotShorin algoritmin matematiikkaa Edvard Fagerholm
Edvard Fagerholm 1 Määritelmiä Määritelmä 1 Ryhmä G on syklinen, jos a G s.e. G = a. Määritelmä 2 Olkoon G ryhmä. Tällöin alkion a G kertaluku ord(a) on pienin luku n N \ {0}, jolla a n = 1. Jos lukua
Lisätiedot3. Kongruenssit. 3.1 Jakojäännös ja kongruenssi
3. Kongruenssit 3.1 Jakojäännös ja kongruenssi Tässä kappaleessa esitellään kokonaislukujen modulaarinen aritmetiikka (ns. kellotauluaritmetiikka), jossa luvut tyypillisesti korvataan niillä jakojäännöksillä,
LisätiedotHN = {hn h H, n N} on G:n aliryhmä.
Matematiikan ja tilastotieteen laitos Algebra I Ratkaisuehdoituksia harjoituksiin 8, 23.27.3.2009 5 sivua Rami Luisto 1. Osoita, että kullakin n N + lukujen n 5 ja n viimeiset numerot kymmenkantaisessa
LisätiedotSalausmenetelmät LUKUTEORIAA JA ALGORITMEJA. Veikko Keränen, Jouko Teeriaho (RAMK, 2006) 3. Kongruenssit. à 3.4 Kongruenssien laskusääntöjä
Salausmenetelmät Veikko Keränen, Jouko Teeriaho (RAMK, 2006) LUKUTEORIAA JA ALGORITMEJA 3. Kongruenssit à 3.4 Kongruenssien laskusääntöjä Seuraavassa lauseessa saamme kongruensseille mukavia laskusääntöjä.
LisätiedotJOHDATUS LUKUTEORIAAN (syksy 2017) HARJOITUS 3, MALLIRATKAISUT
JOHDATUS LUKUTEORIAAN (syksy 2017) HARJOITUS 3, MALLIRATKAISUT Tehtävä 1. (i) Olkoot n, d 1 ja d n. Osoita, että (k, n) d jos ja vain jos k ad, missä (a, n/d) 1. (ii) Osoita, että jos (m j, m k ) 1 kun
LisätiedotLukuteoria. Eukleides Aleksandrialainen (n. 300 eaa)
Lukuteoria Lukuteoria on eräs vanhimmista matematiikan aloista. On sanottu, että siinä missä matematiikka on tieteiden kuningatar, on lukuteoria matematiikan kuningatar. Perehdymme seuraavassa luonnollisten
LisätiedotMS-A0205/MS-A0206 Differentiaali- ja integraalilaskenta 2 Luento 6: Ääriarvojen luokittelu. Lagrangen kertojat.
MS-A0205/MS-A0206 Differentiaali- ja integraalilaskenta 2 Luento 6: Ääriarvojen luokittelu. Lagrangen kertojat. Jarmo Malinen Matematiikan ja systeemianalyysin laitos 1 Aalto-yliopisto Kevät 2016 1 Perustuu
Lisätiedot1 sup- ja inf-esimerkkejä
Alla olevat kohdat (erityisesti todistukset) ovat lähinnä oheislukemista reaaliluvuista, mutta joihinkin niistä palataan myöhemmin kurssilla. 1 sup- ja inf-esimerkkejä Nollakohdan olemassaolo. Kaikki tuntevat
LisätiedotKurssikoe on maanantaina Muista ilmoittautua kokeeseen viimeistään 10 päivää ennen koetta! Ilmoittautumisohjeet löytyvät kurssin kotisivuilla.
HY / Avoin ylioisto Johdatus yliopistomatematiikkaan, kesä 05 Harjoitus 6 Ratkaisut palautettava viimeistään tiistaina.6.05 klo 6.5. Huom! Luennot ovat salissa CK maanantaista 5.6. lähtien. Kurssikoe on
LisätiedotJohdatus matemaattiseen päättelyyn
Johdatus matemaattiseen päättelyyn Maarit Järvenpää Oulun yliopisto Matemaattisten tieteiden laitos Syyslukukausi 2015 1 Merkintöjä Luonnollisten lukujen joukko N on joukko N = {1, 2, 3,...} ja kokonaislukujen
LisätiedotKansainväliset matematiikkaolympialaiset 2008
Kansainväliset matematiikkaolympialaiset 2008 Tehtävät ja ratkaisuhahmotelmat 1. Teräväkulmaisen kolmion ABC korkeusjanojen leikkauspiste on H. Pisteen H kautta kulkeva ympyrä, jonka keskipiste on sivun
Lisätiedot1 sup- ja inf-esimerkkejä
Alla olevat kohdat (erityisesti todistukset) ovat lähinnä oheislukemista reaaliluvuista, mutta joihinkin niistä palataan myöhemmin kurssilla. 1 sup- ja inf-esimerkkejä Kaarenpituus. Olkoon r: [a, b] R
LisätiedotTodistus. Eliminoidaan Euleideen algoritmissa jakojäännökset alhaaltaylöspäin.
18 ALGEBRA II missä r n (x) =syt(f(x),g(x)). Lause 2.7. Olkoot f(x),g(x) K[x]. Silloin syt(f(x),g(x)) = a(x)f(x)+b(x)g(x), joillakin a(x),b(x) K[x]. Todistus. Eliminoidaan Euleideen algoritmissa jakojäännökset
LisätiedotMääritelmä, alkuluku/yhdistetty luku: Esimerkki . c) Huomautus Määritelmä, alkutekijä: Esimerkki
Alkuluvut LUKUTEORIA JA TODISTAMINEN, MAA11 Jokainen luku 0 on jaollinen ainakin itsellään, vastaluvullaan ja luvuilla ±1. Kun muita eri ole, niin kyseinen luku on alkuluku. Määritelmä, alkuluku/yhdistetty
LisätiedotEsko Turunen Luku 3. Ryhmät
3. Ryhmät Monoidia rikkaampi algebrallinen struktuuri on ryhmä: Määritelmä (3.1) Olkoon joukon G laskutoimitus. Joukko G varustettuna tällä laskutoimituksella on ryhmä, jos laskutoimitus on assosiatiivinen,
LisätiedotDiskreetin Matematiikan Paja Ratkaisuhahmotelmia viikko 1. ( ) Jeremias Berg
Diskreetin Matematiikan Paja Ratkaisuhahmotelmia viikko 1. (14.3-18.3) Jeremias Berg 1. Luettele kaikki seuraavien joukkojen alkiot: (a) {x Z : x 3} (b) {x N : x > 12 x < 7} (c) {x N : 1 x 7} Ratkaisu:
LisätiedotLUKUTEORIAN ALKEET HELI TUOMINEN
LUKUTEORIAN ALKEET HELI TUOMINEN Sisältö 1. Lukujärjestelmät 2 1.1. Kymmenjärjestelmä 2 1.2. Muita lukujärjestelmiä 2 1.3. Yksikäsitteisyyslause 4 2. Alkulukuteoriaa 6 2.1. Jaollisuus 6 2.2. Suurin yhteinen
LisätiedotTodistusmenetelmiä Miksi pitää todistaa?
Todistusmenetelmiä Miksi pitää todistaa? LUKUTEORIA JA TO- DISTAMINEN, MAA11 Todistus on looginen päättelyketju, jossa oletuksista, määritelmistä, aksioomeista sekä aiemmin todistetuista tuloksista lähtien
LisätiedotKannan vektorit siis virittävät aliavaruuden, ja lisäksi kanta on vapaa. Lauseesta 7.6 saadaan seuraava hyvin käyttökelpoinen tulos:
8 Kanta Tässä luvussa tarkastellaan aliavaruuden virittäjävektoreita, jotka muodostavat lineaarisesti riippumattoman jonon. Merkintöjen helpottamiseksi oletetaan luvussa koko ajan, että W on vektoreiden
LisätiedotKontraharmonisesta keskiarvosta ja Pythagoraan luvuista
J Pahikkala Kontraharmonisesta keskiarvosta ja Pythagoraan luvuista Erilaisia lukujen keskiarvoja on useita tunnetuimmat ovat tavallinen eli aritmeettinen keskiarvo ja keskiverto eli geometrinen keskiarvo
LisätiedotSalausmenetelmät. Veikko Keränen, Jouko Teeriaho (RAMK, 2006)
Salausmenetelmät Veikko Keränen, Jouko Teeriaho (RAMK, 2006) LUKUTEORIAA JA ALGORITMEJA 3. Kongruenssit à 3.1 Jakojäännös ja kongruenssi Määritelmä 3.1 Kaksi lukua a ja b ovat keskenään kongruentteja (tai
LisätiedotJokainen kokonaisluku n voidaan esittää muodossa (missä d on positiivinen kok.luku) Tässä q ja r ovat kokonaislukuja ja 0 r < d.
Jakoyhtälö: Jokainen kokonaisluku n voidaan esittää muodossa (missä d on positiivinen kok.luku) n = d*q + r Tässä q ja r ovat kokonaislukuja ja 0 r < d. n = d * q + r number divisor quotient residue numero
Lisätiedot-Matematiikka on aksiomaattinen järjestelmä. -uusi tieto voidaan perustella edellisten tietojen avulla, tätä kutsutaan todistamiseksi
-Matematiikka on aksiomaattinen järjestelmä -uusi tieto voidaan perustella edellisten tietojen avulla, tätä kutsutaan todistamiseksi -mustavalkoinen: asia joko on tai ei (vrt. humanistiset tieteet, ei
LisätiedotLUKUTEORIA A. Harjoitustehtäviä, kevät 2013. (c) Osoita, että jos. niin. a c ja b c ja a b, niin. niin. (e) Osoita, että
LUKUTEORIA A Harjoitustehtäviä, kevät 2013 1. Olkoot a, b, c Z, p P ja k, n Z +. (a) Osoita, että jos niin Osoita, että jos niin (c) Osoita, että jos niin (d) Osoita, että (e) Osoita, että a bc ja a c,
Lisätiedot802354A Algebran perusteet Luentorunko Kevät Työryhmä: Markku Niemenmaa, Kari Myllylä, Topi Törmä
802354A Algebran perusteet Luentorunko Kevät 2017 Työryhmä: Markku Niemenmaa, Kari Myllylä, Topi Törmä Sisältö 1 Lukuteoriaa 3 1.1 Jakoalgoritmi ja alkuluvut.................... 3 1.2 Suurin yhteinen tekijä......................
LisätiedotMS-A0402 Diskreetin matematiikan perusteet
MS-A0402 Diskreetin matematiikan perusteet Osa 4: Modulaariaritmetiikka Riikka Kangaslampi 2017 Matematiikan ja systeemianalyysin laitos Aalto-yliopisto Modulaariaritmetiikka Jakoyhtälö Määritelmä 1 Luku
Lisätiedotw + x + y + z =4, wx + wy + wz + xy + xz + yz =2, wxy + wxz + wyz + xyz = 4, wxyz = 1.
Kotitehtävät, tammikuu 2011 Vaikeampi sarja 1. Ratkaise yhtälöryhmä w + x + y + z =4, wx + wy + wz + xy + xz + yz =2, wxy + wxz + wyz + xyz = 4, wxyz = 1. Ratkaisu. Yhtälöryhmän ratkaisut (w, x, y, z)
LisätiedotValitse kuusi tehtävää! Kaikki tehtävät ovat 6 pisteen arvoisia.
MAA11 Koe 8.4.013 5 5 1. Luvut 6 38 ja 43 4 jaetaan luvulla 17. Osoita, että tällöin jakojäännökset ovat yhtäsuuret. Paljonko tämä jakojäännös on?. a) Tutki onko 101 alkuluku. Esitä tutkimuksesi tueksi
LisätiedotR : renkaan R kääntyvien alkioiden joukko; R kertolaskulla varustettuna on
0. Kertausta ja täydennystä Kurssille Äärelliset kunnat tarvittavat esitiedot löytyvät Algebran kurssista [Alg]. Hyödyksi voivat myös olla (vaikka eivät välttämättömiä) Lukuteorian alkeet [LTA] ja Salakirjoitukset
Lisätiedot(d) 29 4 (mod 7) (e) ( ) 49 (mod 10) (f) (mod 9)
1. Pätevätkö seuraavat kongruenssiyhtälöt? (a) 40 13 (mod 9) (b) 211 12 (mod 2) (c) 126 46 (mod 3) Ratkaisu. (a) Kyllä, sillä 40 = 4 9+4 ja 13 = 9+4. (b) Ei, sillä 211 on pariton ja 12 parillinen. (c)
LisätiedotTörmäyskurssi kilpailulukuteoriaan pienin välttämätön oppimäärä
Törmäyskurssi kilpailulukuteoriaan pienin välttämätön oppimäärä Anne-Maria Ernvall-Hytönen 14. tammikuuta 2011 Sisältö 1 Jaollisuus, alkuluvut, ynnä muut perustavanlaatuiset asiat 2 1.1 Lukujen tekijöiden
LisätiedotJohdatus matematiikkaan
Johdatus matematiikkaan Luento 7 Mikko Salo 11.9.2017 Sisältö 1. Funktioista 2. Joukkojen mahtavuus Funktioista Lukiomatematiikassa on käsitelty reaalimuuttujan funktioita (polynomi / trigonometriset /
Lisätiedot6. Toisen ja korkeamman kertaluvun lineaariset
SARJAT JA DIFFERENTIAALIYHTÄLÖT 2003 51 6. Toisen ja korkeamman kertaluvun lineaariset differentiaaliyhtälöt Määritelmä 6.1. Olkoon I R avoin väli. Olkoot p i : I R, i = 0, 1, 2,..., n, ja q : I R jatkuvia
Lisätiedot(2n 1) = n 2
3.5 Induktiotodistus Induktiota käyttäen voidaan todistaa luonnollisia lukuja koskevia väitteitä, jotka ovat muotoa väite P (n) on totta kaikille n =0, 1, 2,... Tässä väite P (n) riippuu n:n arvosta. Todistuksessa
LisätiedotJohdatus lukuteoriaan Harjoitus 2 syksy 2008 Eemeli Blåsten. Ratkaisuehdotelma
Johdatus lukuteoriaan Harjoitus 2 syksy 2008 Eemeli Blåsten Ratkaisuehdotelma Tehtävä 1 1. Etsi lukujen 4655 ja 12075 suurin yhteinen tekijä ja lausu se kyseisten lukujen lineaarikombinaationa ilman laskimen
Lisätiedot5 Ominaisarvot ja ominaisvektorit
5 Ominaisarvot ja ominaisvektorit Olkoon A = [a jk ] n n matriisi. Tarkastellaan vektoriyhtälöä Ax = λx, (1) missä λ on luku. Sellaista λ:n arvoa, jolla yhtälöllä on ratkaisu x 0, kutsutaan matriisin A
LisätiedotMatematiikan tukikurssi, kurssikerta 1
Matematiikan tukikurssi, kurssikerta 1 1 Joukko-oppia Matematiikassa joukko on mikä tahansa kokoelma objekteja. Esimerkiksi joukkoa A, jonka jäseniä ovat numerot 1, 2 ja 5 merkitään A = {1, 2, 5}. Joukon
LisätiedotEnnakkotehtävän ratkaisu
Ennakkotehtävän ratkaisu Ratkaisu [ ] [ ] 1 3 4 3 A = ja B =. 1 4 1 1 [ ] [ ] 4 3 12 12 1 0 a) BA = =. 1 + 1 3 + 4 0 1 [ ] [ ] [ ] 1 0 x1 x1 b) (BA)x = =. 0 1 x 2 x [ ] [ ] [ 2 ] [ ] 4 3 1 4 9 5 c) Bb
Lisätiedot10 Matriisit ja yhtälöryhmät
10 Matriisit ja yhtälöryhmät Tässä luvussa esitellään uusi tapa kirjoittaa lineaarinen yhtälöryhmä matriisien avulla käyttäen hyväksi matriisikertolaskua sekä sarakevektoreita Pilkotaan sitä varten yhtälöryhmän
Lisätiedot802354A Algebran perusteet Luentorunko Kevät Työryhmä: Markku Niemenmaa, Kari Myllylä, Topi Törmä
802354A Algebran perusteet Luentorunko Kevät 2018 Työryhmä: Markku Niemenmaa, Kari Myllylä, Topi Törmä Sisältö 1 Lukuteoriaa 3 1.1 Jakoalgoritmi ja alkuluvut.................... 3 1.2 Suurin yhteinen tekijä......................
LisätiedotKuvauksista ja relaatioista. Jonna Makkonen Ilari Vallivaara
Kuvauksista ja relaatioista Jonna Makkonen Ilari Vallivaara 20. lokakuuta 2004 Sisältö 1 Esipuhe 2 2 Kuvauksista 3 3 Relaatioista 8 Lähdeluettelo 12 1 1 Esipuhe Joukot ja relaatiot ovat periaatteessa äärimmäisen
Lisätiedot41 s. Neljännessä luvussa käsitellään erikseen parillisia täydellisiä lukuja. Luvussa osoitetaan Eukleides Euler teoreema,
Tiedekunta/Osasto Fakultet/Sektion Faculty Matemaattis luonnontieteellinen tiedekunta Tekijä/Författare Author Katja Niemistö Työn nimi / Arbetets titel Title Täydelliset luvut Oppiaine /Läroämne Subject
LisätiedotMAT-41150 Algebra I (s) periodilla IV 2012 Esko Turunen
MAT-41150 Algebra I (s) periodilla IV 2012 Esko Turunen Tehtävä 1. Onko joukon X potenssijoukon P(X) laskutoimitus distributiivinen laskutoimituksen suhteen? Onko laskutoimitus distributiivinen laskutoimituksen
Lisätiedot802328A LUKUTEORIAN PERUSTEET OSA II BASICS OF NUMBER THEORY PART II
802328A LUKUTEORIAN PERUSTEET OSA II BASICS OF NUMBER THEORY PART II Tapani Matala-aho MATEMATIIKKA/LUTK/OULUN YLIOPISTO SYKSY 2016 LUKUTEORIA 1 / 94 KERTOMAT, BINOMIKERTOIMET Kertoma/Factorial Määritellään
LisätiedotDIFFERENTIAALI- JA INTEGRAALILASKENTA I.1. Ritva Hurri-Syrjänen/Syksy 1999/Luennot 6. FUNKTION JATKUVUUS
DIFFERENTIAALI- JA INTEGRAALILASKENTA I.1 Ritva Hurri-Syrjänen/Syksy 1999/Luennot 6. FUNKTION JATKUVUUS Huomautus. Analyysin yksi keskeisimmistä käsitteistä on jatkuvuus! Olkoon A R mielivaltainen joukko
LisätiedotAlgebra I, Harjoitus 6, , Ratkaisut
Algebra I Harjoitus 6 9. 13.3.2009 Ratkaisut Algebra I Harjoitus 6 9. 13.3.2009 Ratkaisut (MV 6 sivua 1. Olkoot M ja M multiplikatiivisia monoideja. Kuvaus f : M M on monoidihomomorfismi jos 1 f(ab = f(af(b
LisätiedotMS-A0204 Differentiaali- ja integraalilaskenta 2 (ELEC2) Luento 6: Ääriarvojen luokittelu. Lagrangen kertojat.
MS-A0204 Differentiaali- ja integraalilaskenta 2 (ELEC2) Luento 6: Ääriarvojen luokittelu. Lagrangen kertojat. Antti Rasila Matematiikan ja systeemianalyysin laitos Aalto-yliopisto Kevät 2016 Antti Rasila
LisätiedotMikäli huomaat virheen tai on kysyttävää liittyen malleihin, lähetä viesti osoitteeseen
Mikäli huomaat virheen tai on kysyttävää liittyen malleihin, lähetä viesti osoitteeseen anton.mallasto@aalto.fi. 1. 2. Muista. Ryhmän G aliryhmä H on normaali aliryhmä, jos ah = Ha kaikilla a G. Toisin
LisätiedotTestaa taitosi 1: Lauseen totuusarvo
Testaa taitosi 1: Lauseen totuusarvo 1. a) Laadi lauseen A (B A) totuustaulu. b) Millä lauseiden A ja B totuusarvoilla a-kohdan lause on tosi? c) Suomenna a-kohdan lause, kun lause A on olen vihainen ja
LisätiedotAlgebra I Matematiikan ja tilastotieteen laitos Ratkaisuehdotuksia harjoituksiin 3 (9 sivua) OT
Algebra I Matematiikan ja tilastotieteen laitos Ratkaisuehdotuksia harjoituksiin 3 (9 sivua) 31.1.-4.2.2011 OT 1. Määritellään kokonaisluvuille laskutoimitus n m = n + m + 5. Osoita, että (Z, ) on ryhmä.
LisätiedotMultiplikatiiviset funktiot
TAMPEREEN YLIOPISTO Pro gradu -tutkielma Ilona Kiiveri Multiplikatiiviset funktiot Informaatiotieteiden yksikkö Matematiikka Toukokuu 2015 Tampereen yliopisto Informaatiotieteiden yksikkö KIIVERI, ILONA:
Lisätiedoton Abelin ryhmä kertolaskun suhteen. Tämän joukon alkioiden lukumäärää merkitään
5. Primitiivinen alkio 5.1. Täydennystä lukuteoriaan. Olkoon n Z, n 2. Palautettakoon mieleen, että kokonaislukujen jäännösluokkarenkaan kääntyvien alkioiden muodostama osajoukko Z n := {x Z n x on kääntyvä}
LisätiedotFermat n pieni lause. Heikki Pitkänen. Matematiikan kandidaatintutkielma
Fermat n pieni lause Heikki Pitkänen Matematiikan kandidaatintutkielma Jyväskylän yliopisto Matematiikan ja tilastotieteen laitos Kevät 2009 Sisältö Johdanto 3 1. Fermat n pieni lause 3 2. Pseudoalkuluvut
LisätiedotLukion matematiikkakilpailun alkukilpailu 2015
Lukion matematiikkakilpailun alkukilpailu 015 Avoimen sarjan tehtävät ja niiden ratkaisuja 1. Olkoot a ja b peräkkäisiä kokonaislukuja, c = ab ja d = a + b + c. a) Osoita, että d on kokonaisluku. b) Mitä
Lisätiedotsitä vastaava Cliffordin algebran kannan alkio. Merkitään I = e 1 e 2 e n
Määritelmä 1.1 Algebran A keskus C on joukko C (A) = {a A ax = xa x A}. Lause 1. Olkoon Cl n Cliffordin algebra, jonka generoi joukko {e 1,..., e n }. Jos n on parillinen, niin C (Cl n ) = {λ λ R}. Jos
Lisätiedot6. Tekijäryhmät ja aliryhmät
6. Tekijäryhmät ja aliryhmät Tämän luvun tavoitteena on esitellä konstruktio, jota kutsutaan tekijäryhmän muodostamiseksi. Konstruktiossa lähdetään liikkeelle jostakin isosta ryhmästä, samastetaan alkioita,
LisätiedotTAMPEREEN YLIOPISTO Pro gradu -tutkielma. Liisa Ilonen. Primitiiviset juuret
TAMPEREEN YLIOPISTO Pro gradu -tutkielma Liisa Ilonen Primitiiviset juuret Matematiikan ja tilastotieteen laitos Matematiikka Joulukuu 2009 Tampereen yliopisto Matematiikan ja tilastotieteen laitos ILONEN,
Lisätiedot802355A Algebralliset rakenteet Luentorunko Syksy Markku Niemenmaa Kari Myllylä Topi Törmä Marko Leinonen
802355A Algebralliset rakenteet Luentorunko Syksy 2016 Markku Niemenmaa Kari Myllylä Topi Törmä Marko Leinonen Sisältö 1 Kertausta kurssilta Algebran perusteet 3 2 Renkaat 8 2.1 Renkaiden teoriaa.........................
LisätiedotTehtävä 2. Osoita, että seuraavat luvut ovat algebrallisia etsimällä jokin kokonaislukukertoiminen yhtälö jonka ne toteuttavat.
JOHDATUS LUKUTEORIAAN syksy 017) HARJOITUS 6, MALLIRATKAISUT Tehtävä 1. Etsi Pellin yhtälön x Dy = 1 pienin positiivinen ratkaisu kun D {,, 5, 6, 7, 8, 10}. Ratkaisu 1. Tehtävässä annetuilla D:n arvoilla
LisätiedotCantorin joukon suoristuvuus tasossa
Cantorin joukon suoristuvuus tasossa LuK-tutkielma Miika Savolainen 2380207 Matemaattisten tieteiden laitos Oulun yliopisto Syksy 2016 Sisältö Johdanto 2 1 Cantorin joukon esittely 2 2 Suoristuvuus ja
LisätiedotTAMPEREEN YLIOPISTO Pro gradu -tutkielma. Jussi Tervaniemi. Primitiiviset juuret
TAMPEREEN YLIOPISTO Pro gradu -tutkielma Jussi Tervaniemi Primitiiviset juuret Matematiikan, tilastotieteen ja filosofian laitos Matematiikka Heinäkuu 2006 Sisältö Johdanto 3 1 Lukuteorian peruskäsitteitä
Lisätiedot4. Ryhmien sisäinen rakenne
4. Ryhmien sisäinen rakenne Tässä luvussa tarkastellaan joitakin tapoja päästä käsiksi ryhmien sisäiseen rakenteeseen. Useimmat tuloksista ovat erityisen käyttökelpoisia äärellisten ryhmien tapauksessa.
LisätiedotTehtävä 4 : 2. b a+1 (mod 3)
Tehtävä 4 : 1 Olkoon G sellainen verkko, jonka solmujoukkona on {1,..., 9} ja jonka särmät määräytyvät oheisen kuvan mukaisesti. Merkitään lisäksi kirjaimella A verkon G kaikkien automorfismien joukkoa,
LisätiedotTee konseptiin pisteytysruudukko! Muista kirjata nimesi ja ryhmäsi. Lue ohjeet huolellisesti!
MAA11 Koe.4.014 Jussi Tyni Tee konseptiin pisteytysruudukko! Muista kirjata nimesi ja ryhmäsi. Lue ohjeet huolellisesti! A-Osio: Ei saa käyttää laskinta. MAOL saa olla alusta asti käytössä. Maksimissaan
Lisätiedot