Matematiikan mestariluokka, syksy
|
|
- Mauno Nieminen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Matematiikan mestariluokka, syksy Alkuluvuista 2.1 Alkuluvut Määritelmä 2.1 Positiivinen luku a 2 on alkuluku, jos sen ainoat positiiviset tekijät ovat 1 ja a. Jos a 2 ei ole alkuluku, se on yhdistetty luku. Esimerkki. Luvut 2, 3, 5, 7, 11 ja 13 ovat alkulukuja ja 4, 6, 8, 9, ja 12 ovat yhdistettyjä lukuja. Luku 1 ei ole alkuluku eikä yhdistetty luku. Lause 2.2 Jos p on alkuluku ja p ab, niin p a tai p b. Todistus. Oletetaan, että p on alkuluku ja p ab. Jos nyt p a, niin väite on tosi, eikä ole mitään todistettavaa. Oletetaan siis, että p a. Koska p on alkuluku, niin syt(p, a) = 1. Eukleideen lemman nojalla on p b. Seuraavan lauseen todistuksessa käytetään ns. matemaattista induktiota. Tätä menetelmää opiskellaan tarkemmin keväällä Induktiotodistuksen periaate on seuraava. Pyritään todistamaan, että luonnollisiin lukuihin liittyvä väite P (n) on tosi kaikilla n N. Tämä pitää paikkansa, jos seuraavat ehdot toteutuvat: 1) P (1) on tosi. 2) Jos P (k) on tosi, niin myös P (k + 1) on tosi. Ehdon 2 oletusta P (k) on tosi sanotaan induktio-oletukseksi. Induktiotodistus voi alkaa luvun n = 1 sijasta mistä luvusta n 1 hyvänsä. Lisäksi induktio-oletus voidaan tarvittaessa korvata ehdolla P (n) on tosi kaikilla n = 1,..., k. Ehdossa 2 voidaan myös yhtä hyvin olettaa P (n) todeksi arvoilla n = 1,..., k 1 ja sen jälkeen todistaa P (k) todeksi. Lause 2.3 Jokainen luku a 2 on alkulukujen tulo. Todistus. Todistetaan väite induktiolla. 1) Luku 2 on alkuluku, joten väite pätee luvulle a = 2. 2) Oletetaan nyt, että väite pätee kaikille luvuille 2,..., k 1. Tarkastellaan lukua a = k. Jos k on alkuluku, niin väite pätee. Jos taas k on yhdistetty luku, niin k = bc, missä 1 < b < k ja 1 < c < k. Induktio-oletuksen mukaan b ja c ovat alkulukujen tuloja, joten myös k = bc on alkulukujen tulo. Lause 2.4 Alkulukuja on ääretön määrä. Todistus. Tehdään vastaoletus, että alkulukuja on vain äärellinen määrä. Olkoot ne p 1, p 2,..., p n. Tarkastellaan lukua a = p 1 p 2 p n + 1. Edellisen lauseen mukaan luvulla a on tekijänä jokin alkuluvuista p i, joten a = kp i. Koska 1 = a p 1 p n = kp i p 1 p n, niin Lauseen 1.2 mukaan p i 1, mikä on ristiriita. Alkulukujen määrä ei siis voi olla äärellinen.
2 Matematiikan mestariluokka, syksy Sen selvittäminen, onko annettu luku alkuluku vai ei, on yleisesti varsin hankalaa. Pienillä luvuilla voidaan menetellä seuraavasti: Yksinkertainen alkulukutesti. Tarkastetaan luvun a jaollisuus kaikilla alkuluvuilla p, joille p a. Jos a ei ole jaollinen millään näistä alkuluvuista, niin a itse on alkuluku. Menetelmä todella kertoo, onko a alkuluku. Nimittäin, jos a = bc, missä b > a ja c > a, niin bc > a a = a, mikä on ristiriita. Tämä testi antaa lisäksi menetelmän, jolla löydetään kaikki lukua a pienemmmät alkuluvut: Eratostheneen seula. Olkoon a > 2. Kirjoitetaan luetteloon kaikki luvut 2, 3,..., a. Luku 2 on alkuluku, joten pyyhitään luettelosta pois kaikki 2:lla jaolliset luvut. Luku 3 on alkuluku, joten pyyhitään luettelosta pois kaikki 3:lla jaolliset luvut. Näin jatketaan suurimpaan alkulukuun p asti, jolle p a. Yksinkertaisen alkulukutestin perusteella kaikki luetteloon jäävät luvut ovat alkulukuja. Esimerkki. Etsitään taulukosta kaikki lukua 100 pienemmät alkuluvut Tehtäviä 17 Todista, että jokainen alkuluku p > 3 on muotoa 6k + 1 tai 6k 1 jollakin k N. Onko jokainen muotoa 6k + 1 tai 6k 1 oleva luku alkuluku? 18 Olkoon p > 3 alkuluku. Osoita, että p on yhdistetty luku. 19 Mersennen alkuluku on muotoa 2 n 1 oleva alkuluku, n N. Etsi viisi Mersennen alkulukua. 20 Merkitään alkulukuja p 1 = 2, p 2 = 3, p 3 = 5,.... Tutki ovatko kaikki muotoa a = p 1 p 2 p n + 1 olevat luvut alkulukuja. (Vrt. Lauseen 2.4 todistus.) 21 Todista Lause 2.4 vaihtoehtoisella tavalla: Oleta, että on olemassa suurin alkuluku p. Tutki sen jälkeen luvun a = p! + 1 jaollisuutta luvuilla 2, 3, 4,..., p. 22 Etsi (jos mahdollista) a) viisi, b) kuusi, c) seitsemän peräkkäistä kahden alkuluvun välissä olevaa yhdistettyä lukua.
3 Matematiikan mestariluokka, syksy Aritmetiikan peruslause Todistetaan aritmetiikan peruslause, joka sanoo, että jokainen kokonaisluku a 2 voidaan esittää yksikäsitteisesti alkulukujen tulona. Valmistellaan lausetta esittämällä kaksi apulausetta, joista ensimmäinen yleistää Lauseen 2.2. Apulause 2.5 Jos p on alkuluku ja p a 1 a 2 a n, niin p a i jollakin i = 1,..., n. Todistus. Jos p a 1, niin väite pätee. Jos p a 1, niin Lauseen 2.2 perusteella p a 2 a n. Jos p a 2, niin väite pätee. Jos taas p a 2, niin edelleen Lauseen 2.2 perusteella p a 3 a n. Näin jatkamalla saadaan väite. Apulause 2.6 Jos p, p 1, p 2,..., p n ovat alkulukuja ja p p 1 p 2 p n, niin p = p i jollakin i = 1,..., n. Todistus. Edellisen apulauseen nojalla p p i, jollakin i = 1,..., n. Koska alkuluvun p i ainoat positiiviset tekijät ovat 1 ja p i, niin p = p i. Lause 2.7 (Aritmetiikan peruslause) Jokainen kokonaisluku a 2 voidaan esittää alkulukujen tulona ja tämä tulo on yksikäsitteinen tekijöiden järjestystä lukuunottamatta. Todistus. Todistetaan väite induktiolla luvun a suhteen. 1) Jos a = 2, niin väite pätee. 2) Oletetaan, että jokaisella lukua k pienemmällä luvulla on yksikäsitteinen esitys alkulukujen tulona. Todistetaan ensin, että myös a = k on alkulukujen tulo. Jos k on alkuluku, niin väite pätee. Oletetaan siis, että k on yhdistetty luku, eli k = bc. Nyt b < k ja c < k, joten niillä on esitykset alkulukujen tuloina. Siis luvulla k on esitys alkulukujen tulona. Osoitetaan vielä yksikäsitteisyys. Sitä varten oletetaan, että k = p 1 p 2 p s ja k = q 1 q 2 q t, missä p 1,..., p s ja q 1,..., q t ovat alkulukuja. Koska p 1 k, niin p 1 q 1 q 2 q s, joten Apulauseen 2.6 mukaan p 1 = q i jollakin i = 1,..., t. Muutetaan lukujen q 1,..., q t numerointia niin, että p 1 = q 1. Tällöin k p 1 = p 2 p 3 p s = q 2 q 3 q t. Jos s 2 tai t 2, niin 1 < k p 1 < k. Induktio-oletuksen mukaan luvun k p 1 esitys alkulukujen tulona on yksikäsitteinen, joten s = t, ja siis myös luvun k esitys alkulukujen tulona on yksikäsitteinen.
4 Matematiikan mestariluokka, syksy Aritmetiikan peruslause on erittäin käyttökelpoinen työväline monissa sellaisissa tehtävissä, jotka käsittelevät luvun tekijöitä. Päättelyissä käytetään usein hyväksi arimetiikan peruslauseesta saatavaa luvun kanonista alkutekijäesitystä. Jatkossa tässä kappaleessa tarkastellaan pelkästään positiivisia kokonaislukuja. Luvun a 2 kanoninen alkutekijäesitys on muotoa a = p a 1 1 p a 2 2 p an n, missä p 1, p 2,..., p n ovat luvun a alkutekijät, p 1 < p 2 < < p n ja a i > 0 kaikilla i = 1,..., n. Kanonista alkutekijäesitystä sanotaan myös kanoniseksi esitykseksi. Huomautus. Joskus merkinnässä a = p a 1 1 p a 2 2 p an n on tarkoituksenmukaista hyväksyä, että a i = 0 joillakin indekseillä i. Esimerkki. Jos a = p a 1 n ja b = p b 1 n, niin potenssin laskusäännöillä saadaan ab = p a 1+b 1 +bn n. Lause 2.8 Olkoon a = p a 1 n. Tällöin b a, jos ja vain jos b = p b 1 n, missä 0 b i a i kaikilla i = 1,..., n. Todistus. Olkoon b = p b 1 n, missä 0 b i a i. Merkitään c = p c 1 n, missä c i = a i b i. Tällöin bc = p b 1+c 1 +cn n = p a 1 n = a, joten b a. Olkoon kääntäen b a. Jos nyt p on alkuluku ja p b, niin p a, joten Apulauseen 2.6 mukaan p = p i, jollakin i = 1,..., n. Siis jokainen b:n alkutekijä on myös a:n alkutekijä. Lisäksi jokainen b:n tekijä on a:n tekijä. Siis b = p b 1 n, missä 0 b i a i. Lause 2.9 Olkoot a = p a 1 n ja b = p b 1 n. Tällöin missä c i = min{a i, b i }, i = 1,..., n. syt(a, b) = p c 1 n, Todistus. Jos c = p c 1 n, missä c i = min{a i, b i }, niin c i a i ja c i b i, joten edellisen lauseen mukaan c a ja c b. Oletetaan, että d a ja d b. Tällöin edellisen lauseen mukaan d = p d 1 n, missä d i a i ja d i b i kaikilla i = 1,..., n. Siis d i min{a i, b i }, eli d i c i. Edellisen lauseen perusteella d c, joten d c. Yhdistämällä päättelyt saadaan, että c = syt(a, b). Määritelmä 2.10 Lukujen a ja b pienin yhteinen jaettava pyj(a, b) on pienin sellainen positiivinen luku, joka on jaollinen molemmilla luvuilla a ja b. Huomautus. d = pyj(a, b), jos ja vain jos luku d > 0 toteuttaa ehdot: 1) a d ja b d. 2) Jos a c ja b c, missä c > 0, niin d c.
5 Matematiikan mestariluokka, syksy Lause 2.11 Olkoot a = p a 1 n ja b = p b 1 n. Tällöin missä d i = max{a i, b i }, i = 1,..., n. pyj(a, b) = p d 1 n, Todistus. Jos d = p d 1 n, missä d i = max{a i, b i }, niin a i d i ja b i d i, joten Lauseen 2.8 mukaan a d ja b d. Olkoon c > 0 sellainen, että a c ja b c. Tällöin Lauseen 2.8 mukaan c = p c 1 n, missä a i c i ja b i c i kaikilla i = 1,..., n. Siis max{a i, b i } c i, eli d i c i. Lauseen 2.8 perusteella d c, joten d c. Yhdistämällä päättelyt saadaan, että d = pyj(a, b). Lause 2.12 Luvuille a ja b pätee yhtälö syt(a, b)pyj(a, b) = ab. Todistus. Olkoot a = p a 1 n, b = p b 1 n. Lauseiden 2.8 ja 2.11 perusteella syt(a, b) = p c 1 n ja pyj(a, b) = p d 1 n, missä c i = min{a i, b i } ja d i = max{a i, b i }. Nyt c i + d i = min{a i, b i } + max{a i, b i } = a i + b i, joten syt(a, b)pyj(a, b) = p c 1 n p d 1 n = p c 1+d 1 +dn n = p a 1+b 1 +bn n = p a 1 n p b 1 n = ab. Tehtäviä 23 Etsi lukujen 1234, ja kanoniset esitykset. 24 Etsi kaikki luvun 50! = alkutekijät. 25 Etsi kaikki luvun 120 = positiiviset tekijät. 26 Osoita, että luvun a = p a 1 1 p a 2 2 p an n (a 1 + 1)(a 2 + 1) (a n + 1). positiivisten tekijöiden lukumäärä on 27 Todista käyttämällä kanonisia esityksiä, että syt(ka, kb) = k syt(a, b). 28 Määritä pyj(2600, 10140) käyttämällä a) Lausetta 2.11, b) Lauseita 2.9 ja 2.12.
6 Matematiikan mestariluokka, syksy Alkutekijöiden etsimisestä Luvun a alkutekijöitä voidaan etsiä yksinkertaisen alkulukutestin perusteella tarkastamalla jaollisuutta alkuluvuilla p, missä p a. Esimerkki. Etsi lukujen a) 2093, b) 6077 alkutekijät. Ratkaisu. a) Koska 45 < 2093 < 46, niin riittää tarkastaa jaollisuutta alkuluvuilla 2, 3,..., 43. Kokeilemalla huomataan, että pienin alkutekijä on 7, joten 2093 = Koska , niin tarkastellaan luvun 299 jaollisuutta alkuluvuilla 2, 3,..., 17. Kokeilemalla huomataan, että 299 = 13 23, missä myös 23 on alkuluku. Siis luvulla 2093 on kolme alkutekijää ja 2093 = b) Koska 77 < 6077 < 78, niin tarkastetaan jaollisuutta alkuluvuilla 2, 3,..., 73. Kokeilemalla huomataan, että pienin alkutekijä on 59, joten 6077 = Myös 103 on alkuluku, joten 6077 = on esitys alkulukujen avulla. Joskus tekijöiden etsimisessä seuraavaan lauseeseen perustuva Fermat n menetelmä on tehokkaampi. Lause 2.13 Jos a > 0 on pariton, niin a on yhdistetty luku, jos ja vain jos on olemassa sellaiset luvut x ja y, että a = x 2 y 2. Todistus. Olkoon a yhdistetty luku, jolloin a = bc. Merkitään Tällöin x = b + c 2 ja y = b c 2. x 2 y 2 = b2 + 2bc + c 2 b2 2bc + c 2 = 4bc = bc = a Olkoon kääntäen a = x 2 y 2. Tällöin a = (x y)(x + y), joten a on yhdistetty luku. Tässä menetelmässä etsitään siis yhtälön a = x 2 y 2 eli yhtälön y 2 = x 2 a. toteuttavia kokonaislukuja x ja y. Kannattaa huomata, että x 2 a > 0 x 2 > a x > a. Fermat n menetelmä. Olkoon a > 0 pariton ja t 0 pienin epäyhtälön t > a toteuttava kokonaisluku. Etsitään sellainen luku k = 0, 1,..., että lausekkeen arvo on jonkin kokonaisluvun y neliö. (t 0 + k) 2 a
7 Matematiikan mestariluokka, syksy Esimerkki. Etsi lukujen a) 2093, b) 6077 alkutekijät. Ratkaisu. a) Koska 45 < 2093 < 46, niin merkitään t 0 = 46. Etsitään neliöitä: = = = = 1156 = 34 2 Siis 2093 = = (57 34)( ) = Lisäksi 23 on alkuluku. Etsitään vielä luvun 91 alkutekijät. Huomataan, että 9 < 91 < 10, joten merkitään t0 = 10. Etsitään taas neliöitä: = 9 = 3 2. Siis 91 = = (10 3)(10 + 3) = Kumpikin luvuista 7 ja 13 on alkuluku. Näin ollen 2093 = b) Huomataan, että 77 < 6077 < 78, joten merkitään t 0 = 78. Etsitään neliöitä: = = = = 484 = 22 2 siis 6077 = = (81 22)( ) = Lisäksi 59 ja 103 ovat alkulukuja. Siis 6077 = Tehtäviä 29 Etsi lukujen 2279 ja alkutekijät yksikertaiseen alkulukutestiin perustuvalla tavalla. 30 Etsi lukujen 2279 ja alkutekijät Fermat n menetelmällä. 31 Osoita, että Fermat n menetelmän prosessi pysähtyy jossain vaiheessa. Opastus. Tutki arvoa t 0 + k = a Pohdi milloin a) yksinkertaiseen alkulukutestiin perustuva tapa, b) Fermat n menetelmä on tehokas alkutekijöiden etsinnässä.
8 Matematiikan mestariluokka, syksy Lisätehtäviä 33 Jos p ja p + 2 ovat alkulukuja, niitä sanotaan alkulukukaksosiksi. a) Etsi viisi paria alkulukukaksosia. b) Lisätään alkulukukaksosten tuloon luku 1. Todista, että saadaan jonkin luvun neliö. c) Todista, että jos p > 3, niin alkulukukaksosten p ja p + 2 summa on jaollinen luvulla 12. Opastus. Tehtävä Osoita, että jos luvut p, p + 2 ovat alkulukuja ja p > 3, niin p + 4 on yhdistetty luku. 35 Jos p, p + 2 ja p + 6 ovat alkulukuja, niitä sanotaan alkulukukolmosiksi. Etsi viisi alkulukukolmosten muodostamaa kolmikkoa. 36 Etsi kaikki alkuluvut p ja q, joille pätee p q = Otaksutaan, että on ääretön määrä muotoa n 2 2 olevia alkulukuja. Etsi viisi tällaista alkulukua. 38 Osoita, että jokaista lukua n kohti löytyy sellainen alkuluku p, että p > n. Opastus. Tutki lukua a = n! Osoita, että löytyy n peräkkäistä yhdistettyä lukua kaikilla n N, n 2. Opastus. Tutki lukuja a k = (n + 1)! + k, missä k = 2,..., n Etsi Eratostheneen seulalla kaikki lukujen 100 ja 200 välissä olevat alkuluvut. 41 Etsi pienin positiivinen luku n jolla a) n 2 + n + 17, b) n n + 1 on yhdistetty luku. 42 Tutki ovatko kaikki muotoa n 2 + n + 41 olevat luvut alkulukuja. 43 Merkitään alkulukuja p 1 = 2, p 2 = 3, p 3 = 5,.... Voidaan osoittaa, että jokaista lukua n 2 kohti on ainakin yksi sellainen alkuluku p, että n < p < 2n (Tšebysev, 1850). Osoita tämän tuloksen avulla, että p n < 2 n kaikilla n N. 44 Millaisilla luvuilla on a) kolme, b) neljä eri positiivista tekijää? 45 Osoita, että luku a 2 on jonkin positiivisen luvun neliö, jos ja vain jos a:n kanonisen esityksen jokainen eksponentti on parillinen. 46 Etsi luvun alkutekijät Fermat n menetelmällä. 47 Voit opiskella lisää lukuteoriaa esimerkiksi Jukka Pihkon monisteesta Lukuteorian helmiä lukiolaisille, joka löytyy Solmu-lehden kotisivun kautta. Katso
1 Lukujen jaollisuudesta
Matematiikan mestariluokka, syksy 2009 1 1 Lukujen jaollisuudesta Lukujoukoille käytetään seuraavia merkintöjä: N = {1, 2, 3, 4,... } Luonnolliset luvut Z = {..., 2, 1, 0, 1, 2,... } Kokonaisluvut Kun
LisätiedotMääritelmä, alkuluku/yhdistetty luku: Esimerkki . c) Huomautus Määritelmä, alkutekijä: Esimerkki
Alkuluvut LUKUTEORIA JA TODISTAMINEN, MAA11 Jokainen luku 0 on jaollinen ainakin itsellään, vastaluvullaan ja luvuilla ±1. Kun muita eri ole, niin kyseinen luku on alkuluku. Määritelmä, alkuluku/yhdistetty
LisätiedotLukuteorian kertausta
Lukuteorian kertausta Jakoalgoritmi Jos a, b Z ja b 0, niin on olemassa sellaiset yksikäsitteiset kokonaisluvut q ja r, että a = qb+r, missä 0 r < b. Esimerkki 1: Jos a = 60 ja b = 11, niin 60 = 5 11 +
LisätiedotLUKUTEORIA johdantoa
LUKUTEORIA johdantoa LUKUTEORIA JA TODISTAMINEN, MAA11 Lukuteorian tehtävä: Lukuteoria tutkii kokonaislukuja, niiden ominaisuuksia ja niiden välisiä suhteita. Kokonaislukujen maailma näyttää yksinkertaiselta,
LisätiedotValitse kuusi tehtävää! Kaikki tehtävät ovat 6 pisteen arvoisia.
MAA11 Koe 8.4.013 5 5 1. Luvut 6 38 ja 43 4 jaetaan luvulla 17. Osoita, että tällöin jakojäännökset ovat yhtäsuuret. Paljonko tämä jakojäännös on?. a) Tutki onko 101 alkuluku. Esitä tutkimuksesi tueksi
LisätiedotLUKUTEORIAN ALKEET HELI TUOMINEN
LUKUTEORIAN ALKEET HELI TUOMINEN Sisältö 1. Lukujärjestelmät 2 1.1. Kymmenjärjestelmä 2 1.2. Muita lukujärjestelmiä 2 1.3. Yksikäsitteisyyslause 4 2. Alkulukuteoriaa 6 2.1. Jaollisuus 6 2.2. Suurin yhteinen
LisätiedotYhtäpitävyys. Aikaisemmin osoitettiin, että n on parillinen (oletus) n 2 on parillinen (väite).
Yhtäpitävyys Aikaisemmin osoitettiin, että n on parillinen (oletus) n 2 on parillinen (väite). Toisaalta ollaan osoitettu, että n 2 on parillinen (oletus) n on parillinen (väite). Nämä kaksi väitelausetta
LisätiedotMatematiikassa väitelauseet ovat usein muotoa: jos P on totta, niin Q on totta.
Väitelause Matematiikassa väitelauseet ovat usein muotoa: jos P on totta, niin Q on totta. Tässä P:tä kutsutaan oletukseksi ja Q:ta väitteeksi. Jos yllä oleva väitelause on totta, sanotaan, että P:stä
LisätiedotLukuteoria. Eukleides Aleksandrialainen (n. 300 eaa)
Lukuteoria Lukuteoria on eräs vanhimmista matematiikan aloista. On sanottu, että siinä missä matematiikka on tieteiden kuningatar, on lukuteoria matematiikan kuningatar. Perehdymme seuraavassa luonnollisten
LisätiedotALKULUKUJA JA MELKEIN ALKULUKUJA
ALKULUKUJA JA MELKEIN ALKULUKUJA MINNA TUONONEN Versio: 12. heinäkuuta 2011. 1 2 MINNA TUONONEN Sisältö 1. Johdanto 3 2. Tutkielmassa tarvittavia määritelmiä ja apulauseita 4 3. Mersennen alkuluvut ja
Lisätiedot3. Kongruenssit. 3.1 Jakojäännös ja kongruenssi
3. Kongruenssit 3.1 Jakojäännös ja kongruenssi Tässä kappaleessa esitellään kokonaislukujen modulaarinen aritmetiikka (ns. kellotauluaritmetiikka), jossa luvut tyypillisesti korvataan niillä jakojäännöksillä,
LisätiedotTodistusmenetelmiä Miksi pitää todistaa?
Todistusmenetelmiä Miksi pitää todistaa? LUKUTEORIA JA TO- DISTAMINEN, MAA11 Todistus on looginen päättelyketju, jossa oletuksista, määritelmistä, aksioomeista sekä aiemmin todistetuista tuloksista lähtien
Lisätiedotrm + sn = d. Siispä Proposition 9.5(4) nojalla e d.
9. Renkaat Z ja Z/qZ Tarkastelemme tässä luvussa jaollisuutta kokonaislukujen renkaassa Z ja todistamme tuloksia, joita käytetään jäännösluokkarenkaan Z/qZ ominaisuuksien tarkastelussa. Jos a, b, c Z ovat
LisätiedotTekijä Pitkä Matematiikka 11 ratkaisut luku 2
Tekijä Pitkä matematiikka 11 0..017 170 a) Koska 8 = 4 7, luku 8 on jaollinen luvulla 4. b) Koska 104 = 4 6, luku 104 on jaollinen luvulla 4. c) Koska 4 0 = 80 < 8 ja 4 1 = 84 > 8, luku 8 ei ole jaollinen
LisätiedotLUKUTEORIA A. Harjoitustehtäviä, kevät 2013. (c) Osoita, että jos. niin. a c ja b c ja a b, niin. niin. (e) Osoita, että
LUKUTEORIA A Harjoitustehtäviä, kevät 2013 1. Olkoot a, b, c Z, p P ja k, n Z +. (a) Osoita, että jos niin Osoita, että jos niin (c) Osoita, että jos niin (d) Osoita, että (e) Osoita, että a bc ja a c,
LisätiedotTestaa taitosi 1: Lauseen totuusarvo
Testaa taitosi 1: Lauseen totuusarvo 1. a) Laadi lauseen A (B A) totuustaulu. b) Millä lauseiden A ja B totuusarvoilla a-kohdan lause on tosi? c) Suomenna a-kohdan lause, kun lause A on olen vihainen ja
LisätiedotEsitetään tehtävälle kaksi hieman erilaista ratkaisua. Ratkaisutapa 1. Lähdetään sieventämään epäyhtälön vasenta puolta:
MATP00 Johdatus matematiikkaan Ylimääräisten tehtävien ratkaisuehdotuksia. Osoita, että 00 002 < 000 000. Esitetään tehtävälle kaksi hieman erilaista ratkaisua. Ratkaisutapa. Lähdetään sieventämään epäyhtälön
LisätiedotAlkulukujen teoriaa ja Goldbachin otaksuma
TAMPEREEN YLIOPISTO Pro gradu -tutkielma Teemu Lehtonen Alkulukujen teoriaa ja Goldbachin otaksuma Matematiikan, tilastotieteen ja losoan laitos Matematiikka Maaliskuu 2004 Sisältö 1 Johdanto 2 2 Alkuluvuista
Lisätiedot+ 3 2 5 } {{ } + 2 2 2 5 2. 2 kertaa jotain
Jaollisuustestejä (matematiikan mestariluokka, 7.11.2009, ohjattujen harjoitusten lopputuloslappu) Huom! Nämä eivät tietenkään ole ainoita jaollisuussääntöjä; ovatpahan vain hyödyllisiä ja ainakin osittain
LisätiedotJohdatus matematiikkaan
Johdatus matematiikkaan Luento 3 Mikko Salo 1.9.2017 Sisältö 1. Logiikasta 2. Suora ja epäsuora todistus 3. Jaollisuus ja alkuluvut Todistus Tähän asti esitetyt todistukset ovat olleet esimerkinomaisia.
Lisätiedot2.1. Tehtävänä on osoittaa induktiolla, että kaikille n N pätee n = 1 n(n + 1). (1)
Approbatur 3, demo, ratkaisut Sovitaan, että 0 ei ole luonnollinen luku. Tällöin oletusta n 0 ei tarvitse toistaa alla olevissa ratkaisuissa. Se, pidetäänkö nollaa luonnollisena lukuna vai ei, vaihtelee
Lisätiedota b c d + + + + + + + + +
28. 10. 2010!"$#&%(')'+*(#-,.*/1032/465$*784 /(9:*;9."$ *;5> *@9 a b c d 1. + + + 2. 3. 4. 5. 6. + + + + + + + + + + P1. Valitaan kannaksi sivu, jonka pituus on 4. Koska toinen jäljelle jäävistä sivuista
Lisätiedot2017 = = = = = = 26 1
JOHDATUS LUKUTEORIAAN (syksy 2017) HARJOITUS 2, MALLIRATKAISUT Tehtävä 1. Sovella Eukleiden algoritmia ja (i) etsi s.y.t(2017, 753) (ii) etsi kaikki kokonaislukuratkaisut yhtälölle 405x + 141y = 12. Ratkaisu
LisätiedotSuurin yhteinen tekijä (s.y.t.) ja pienin yhteinen monikerta (p.y.m.)
Suurin yhteinen tekijä (s.y.t.) ja pienin yhteinen monikerta (p.y.m.) LUKUTEORIA JA TODISTAMINEN, MAA11 Määritelmä, yhteinen tekijä ja suurin yhteinen tekijä: Annettujen lukujen a ja b yhteinen tekijä
LisätiedotLukuteorian kurssi lukioon
TAMPEREEN YLIOPISTO Pro gradu -tutkielma Sini Siira Lukuteorian kurssi lukioon Informaatiotieteiden yksikkö Matematiikka Huhtikuu 2015 Tampereen yliopisto Informaatiotieteiden yksikkö SIIRA, SINI: Lukuteorian
LisätiedotLukuteoria. Eukleides Aleksandrialainen (n. 300 eaa)
Lukuteoria Lukuteoria on eräs vanhimmista matematiikan aloista. On sanottu, että siinä missä matematiikka on tieteiden kuningatar, on lukuteoria matematiikan kuningatar. Perehdymme seuraavassa luonnollisten
LisätiedotTee konseptiin pisteytysruudukko! Muista kirjata nimesi ja ryhmäsi. Lue ohjeet huolellisesti!
MAA11 Koe.4.014 Jussi Tyni Tee konseptiin pisteytysruudukko! Muista kirjata nimesi ja ryhmäsi. Lue ohjeet huolellisesti! A-Osio: Ei saa käyttää laskinta. MAOL saa olla alusta asti käytössä. Maksimissaan
LisätiedotTAMPEREEN YLIOPISTO Pro gradu -tutkielma. Liisa Ilonen. Primitiiviset juuret
TAMPEREEN YLIOPISTO Pro gradu -tutkielma Liisa Ilonen Primitiiviset juuret Matematiikan ja tilastotieteen laitos Matematiikka Joulukuu 2009 Tampereen yliopisto Matematiikan ja tilastotieteen laitos ILONEN,
LisätiedotJohdatus matemaattiseen päättelyyn
Johdatus matemaattiseen päättelyyn Maarit Järvenpää Oulun yliopisto Matemaattisten tieteiden laitos Syyslukukausi 2015 1 Merkintöjä Luonnollisten lukujen joukko N on joukko N = {1, 2, 3,...} ja kokonaislukujen
LisätiedotJohdatus matematiikkaan
Johdatus matematiikkaan Luento 4 Mikko Salo 4.9.2017 Sisältö 1. Rationaali ja irrationaaliluvut 2. Induktiotodistus Rationaaliluvut Määritelmä Reaaliluku x on rationaaliluku, jos x = m n kokonaisluvuille
Lisätiedota k+1 = 2a k + 1 = 2(2 k 1) + 1 = 2 k+1 1. xxxxxx xxxxxx xxxxxx xxxxxx
x x x x x x x x Matematiikan johdantokurssi, syksy 08 Harjoitus, ratkaisuista Hanoin tornit -ongelma: Tarkastellaan kolmea pylvästä A, B ja C, joihin voidaan pinota erikokoisia renkaita Lähtötilanteessa
LisätiedotJaollisuus kymmenjärjestelmässä
Jaollisuus kymmenjärjestelmässä Lauseen 4.5 mukaan jokaiselle n N on yksikäsitteiset kokonaisluvut s 0 ja a 0, a 1,..., a s, joille n = a s 10 s + a s 1 10 s 1 + + a 1 10 + a 0 = a s a a 1... a 0, (1)
LisätiedotEnsimmäinen induktioperiaate
1 Ensimmäinen induktioperiaate Olkoon P(n) luonnollisilla luvuilla määritelty predikaatti. (P(n) voidaan lukea luvulla n on ominaisuus P.) Todistettava, että P(n) on tosi jokaisella n N. ( Kaikilla luonnollisilla
LisätiedotEnsimmäinen induktioperiaate
Ensimmäinen induktioperiaate Olkoon P(n) luonnollisilla luvuilla määritelty predikaatti. (P(n) voidaan lukea luvulla n on ominaisuus P.) Todistettava, että P(n) on tosi jokaisella n N. ( Kaikilla luonnollisilla
LisätiedotJokaisen parittoman kokonaisluvun toinen potenssi on pariton.
3 Todistustekniikkaa 3.1 Väitteen kumoaminen vastaesimerkillä Monissa tilanteissa kohdataan väitteitä, jotka koskevat esimerkiksi kaikkia kokonaislukuja, kaikkia reaalilukuja tai kaikkia joukkoja. Esimerkkejä
LisätiedotTörmäyskurssi kilpailulukuteoriaan pienin välttämätön oppimäärä
Törmäyskurssi kilpailulukuteoriaan pienin välttämätön oppimäärä Anne-Maria Ernvall-Hytönen 14. tammikuuta 2011 Sisältö 1 Jaollisuus, alkuluvut, ynnä muut perustavanlaatuiset asiat 2 1.1 Lukujen tekijöiden
LisätiedotALKULUVUISTA (mod 6)
Oulun Yliopisto Kandidaatintutkielma ALKULUVUISTA (mod 6) Marko Moilanen Opiskelijanro: 1681871 17. joulukuuta 2014 Sisältö 1 Johdanto 2 1.1 Tutkielman sisältö........................ 2 1.2 Alkulukujen
Lisätiedot811120P Diskreetit rakenteet
811120P Diskreetit rakenteet 2016-2017 6. Alkeislukuteoria 6.1 Jaollisuus Käsitellään kokonaislukujen perusominaisuuksia: erityisesti jaollisuutta Käytettävät lukujoukot: Luonnolliset luvut IN = {0,1,2,3,...
LisätiedotInduktiota käyttäen voidaan todistaa luonnollisia lukuja koskevia väitteitä, jotka ovat muotoa. väite P(n) on totta kaikille n = 0,1,2,...
Induktiotodistus Induktiota käyttäen voidaan todistaa luonnollisia lukuja koskevia väitteitä, jotka ovat muotoa väite P(n) on totta kaikille n = 0,1,2,.... Tässä väite P(n) riippuu n:n arvosta. Todistuksessa
LisätiedotCauchyn ja Sylowin lauseista
Cauchyn ja Sylowin lauseista Pro gradu-tutkielma Jukka Kuru Matemaattisten tieteiden laitos Oulun yliopisto 2014 Sisältö Johdanto 2 1 Peruskäsitteet 4 1.1 Funktion käsitteitä........................ 4
LisätiedotPrimitiiviset juuret: teoriaa ja sovelluksia
TAMPEREEN YLIOPISTO Pro gradu -tutkielma Outi Sutinen Primitiiviset juuret: teoriaa ja sovelluksia Matematiikan, tilastotieteen ja filosofian laitos Matematiikka Huhtikuu 2006 Tampereen yliopisto Matematiikan,
LisätiedotLukuteorian helmiä lukiolaisille. 0. Taustaa. Jukka Pihko Matematiikan ja tilastotieteen laitos Helsingin yliopisto
Lukuteorian helmiä lukiolaisille Jukka Pihko Matematiikan ja tilastotieteen laitos Helsingin yliopisto 0. Taustaa Sain 24.4.2007 Marjatta Näätäseltä sähköpostiviestin, jonka aihe oli Fwd: yhteistyökurssi,
LisätiedotVastaoletuksen muodostaminen
Vastaoletuksen muodostaminen Vastaoletus (Antiteesi) on väitteen negaatio. Sitä muodostettaessa on mietittävä, mitä tarkoittaa, että väite ei ole totta. Väite ja vastaoletus yhdessä sisältävät kaikki mahdolliset
LisätiedotDiskreetin matematiikan perusteet Laskuharjoitus 1 / vko 8
Diskreetin matematiikan perusteet Laskuharjoitus 1 / vko 8 Tuntitehtävät 1-2 lasketaan alkuviikon harjoituksissa ja tuntitehtävät 5- loppuviikon harjoituksissa. Kotitehtävät 3-4 tarkastetaan loppuviikon
LisätiedotXXIII Keski-Suomen lukiolaisten matematiikkakilpailu 23.1.2014, tehtävien ratkaisut
XXIII Keski-Suomen lukiolaisten matematiikkakilpailu 23.1.2014, tehtävien ratkaisut 1. Avaruusalus sijaitsee tason origossa (0, 0) ja liikkuu siitä vakionopeudella johonkin suuntaan, joka ei muutu. Tykki
LisätiedotTAMPEREEN YLIOPISTO Pro gradu -tutkielma. Jukka Vilen. Polynomirenkaista
TAMPEREEN YLIOPISTO Pro gradu -tutkielma Jukka Vilen Polynomirenkaista Informaatiotieteiden tiedekunta Matematiikan, tilastotieteen ja filosofian laitos Matematiikka Kesäkuu 2005 Tampereen yliopisto Matematiikan,
Lisätiedot4 Matemaattinen induktio
4 Matemaattinen induktio Joidenkin väitteiden todistamiseksi pitää näyttää, että kaikilla luonnollisilla luvuilla on jokin ominaisuus P. Esimerkkejä tällaisista väitteistä ovat vaikkapa seuraavat: kaikilla
Lisätiedot(iv) Ratkaisu 1. Sovelletaan Eukleideen algoritmia osoittajaan ja nimittäjään. (i) 7 = , 7 6 = = =
JOHDATUS LUKUTEORIAAN (syksy 07) HARJOITUS 7, MALLIRATKAISUT Tehtävä Etsi seuraavien rationaalilukujen ketjumurtokehitelmät: (i) 7 6 (ii) 4 7 (iii) 65 74 (iv) 63 74 Ratkaisu Sovelletaan Eukleideen algoritmia
Lisätiedot1. Mikä on lukujen 10, 9, 8,..., 9, 10 summa? 2. Mikä on lukujen 10, 9, 8,..., 9, 10 tulo? =?
Tehtävät 1 1. Mikä on lukujen 10, 9, 8,..., 9, 10 summa? 2. Mikä on lukujen 10, 9, 8,..., 9, 10 tulo? 3. 16 125 250 =? 4. Kirjoita lausekkeeseen sulut siten, että tulos on nolla. 2 + 2 2 2 : 2 + 2 2 2
LisätiedotEpälineaarisia Diofantoksen yhtälöitä
TAMPEREEN YLIOPISTO Pro gradu -tutkielma Maarit Viikari Epälineaarisia Diofantoksen yhtälöitä Matematiikan ja tilastotieteen laitos Matematiikka Toukokuu 2009 Tampereen yliopisto Matematiikan ja tilastotieteen
Lisätiedot(2n 1) = n 2
3.5 Induktiotodistus Induktiota käyttäen voidaan todistaa luonnollisia lukuja koskevia väitteitä, jotka ovat muotoa väite P (n) on totta kaikille n =0, 1, 2,... Tässä väite P (n) riippuu n:n arvosta. Todistuksessa
Lisätiedot= 3 = 1. Induktioaskel. Induktio-oletus: Tehtävän summakaava pätee jollakin luonnollisella luvulla n 1. Induktioväite: n+1
Matematiikan ja tilastotieteen laitos Matematiikka tutuksi Harjoitus 4 Ratkaisuehdotuksia 4-810 1 Osoita induktiolla, että luku 15 jakaa luvun 4 n 1 aina, kun n Z + Todistus Tarkastellaan ensin väitettä
LisätiedotR 1 = Q 2 R 2 + R 3,. (2.1) R l 2 = Q l 1 R l 1 + R l,
2. Laajennettu Eukleideen algoritmi Määritelmä 2.1. Olkoot F kunta ja A, B, C, D F [x]. Sanotaan, että C jakaa A:n (tai C on A:n jakaja), jos on olemassa K F [x] siten, että A = K C; tällöin merkitään
LisätiedotTAMPEREEN YLIOPISTO Pro gradu -tutkielma. Heikki Hietava. Neliöiden summat
TAMPEREEN YLIOPISTO Pro gradu -tutkielma Heikki Hietava Neliöiden summat Informaatiotieteiden yksikkö Matematiikka Kesäkuu 2011 Tampereen yliopisto Informaatiotieteiden yksikkö HIETAVA, HEIKKI: Neliöiden
LisätiedotMatematiikan tukikurssi
Matematiikan tukikurssi Kurssikerta 1 1 Matemaattisesta päättelystä Matemaattisen analyysin kurssin (kuten minkä tahansa matematiikan kurssin) seuraamista helpottaa huomattavasti, jos opiskelija ymmärtää
LisätiedotMultiplikatiivisista funktioista
TAMPEREEN YLIOPISTO Pro gradu -tutkielma Marita Riihiranta Multiplikatiivisista funktioista Matematiikan ja tilastotieteen laitos Matematiikka Toukokuu 2008 Tampereen yliopisto Matematiikan ja tilastotieteen
LisätiedotMatematiikan tukikurssi, kurssikerta 5
Matematiikan tukikurssi, kurssikerta 5 1 Jonoista Matematiikassa jono (x n ) on yksinkertaisesti järjestetty, päättymätön sarja numeroita Esimerkiksi (1,, 3, 4, 5 ) on jono Jonon i:ttä jäsentä merkitään
Lisätiedot. Silloin 1 c. Toisaalta, koska c on lukujen a d ja b d. (a 1,a 2,..., a n )
Lukuteorian alkeita Matematiikkakilpailuissa on yleensä tehtäviä, joiden aiheala on alkeellinen lukuteoria. Tässä esitellään perustellen ne lukuteorian tiedot, joihin lukuteoria-aiheisissa tehtävissä yleensä
Lisätiedota ord 13 (a)
JOHDATUS LUKUTEORIAAN (syksy 2017) HARJOITUS 4, MALLIRATKAISUT Tehtävä 1. Etsi asteet ord p (a) luvuille a 1, 2,..., p 1 kun p = 13 ja kun p = 17. (ii) Mitkä jäännösluokat ovat primitiivisiä juuria (mod
LisätiedotValitse vain 6 tehtävää! Kaikkiin tehtäviin tarvittavat välivaiheet esille!
1. Onko lause ( A B) ( A B) tautologia?. Jaa luvut 16 360 ja 8 65 alkutekijöihin. Määrää myös syt(16 360, 8 65) ja pym(16 360, 8 65). 3. a) Laadi totuustaulu lauseelle ( A B) B. Milloin lause on tosi?
LisätiedotJuuri 11 Tehtävien ratkaisut Kustannusosakeyhtiö Otava päivitetty
Kertaus K1. a) 72 = 2 36 = 2 2 18 = 2 2 2 9 = 2 2 2 3 3 = 2 3 3 2 252 = 2 126 = 2 2 63 = 2 2 3 21 = 2 2 3 3 7 = 2 2 3 2 7 syt(72, 252) = 2 2 3 2 = 36 b) 252 = 72 3 + 36 72 = 36 2 syt(72, 252) = 36 c) pym(72,
LisätiedotJohdatus matemaattiseen päättelyyn
Johdatus matemaattiseen päättelyyn Oulun yliopisto Matemaattisten tieteiden laitos 01 Tero Vedenjuoksu Sisältö 1 Johdanto 3 Esitietoja ja merkintöjä 4 3 Todistamisesta 5 3.1 Suora todistus.............................
LisätiedotÄärellisesti generoitujen Abelin ryhmien peruslause
Tero Harju (2008/2010) Äärellisesti generoitujen Abelin ryhmien peruslause Merkintä X on joukon koko ( eli #X). Vapaat Abelin ryhmät Tässä kappaleessa käytetään Abelin ryhmille additiivista merkintää.
LisätiedotJOHDATUS LUKUTEORIAAN (syksy 2017) HARJOITUS 3, MALLIRATKAISUT
JOHDATUS LUKUTEORIAAN (syksy 2017) HARJOITUS 3, MALLIRATKAISUT Tehtävä 1. (i) Olkoot n, d 1 ja d n. Osoita, että (k, n) d jos ja vain jos k ad, missä (a, n/d) 1. (ii) Osoita, että jos (m j, m k ) 1 kun
LisätiedotJohdatus matematiikkaan
Johdatus matematiikkaan Luento 8 Mikko Salo 13.9.2017 Sisältö 1. Kertausta Kurssin suorittaminen Kurssi suoritetaan lopputentillä (20.9. tai 4.10.). Arvostelu hyväksytty/hylätty. Tentissä on aikaa 4 h,
LisätiedotJohdatus matemaattiseen päättelyyn
Johdatus matemaattiseen päättelyyn Maarit Järvenpää Oulun yliopisto Matemaattisten tieteiden laitos Syyslukukausi 2015 1 Merkintöjä 2 Todistamisesta 2 3 Joukko-oppia Tässä luvussa tarkastellaan joukko-opin
LisätiedotJokainen kokonaisluku n voidaan esittää muodossa (missä d on positiivinen kok.luku) Tässä q ja r ovat kokonaislukuja ja 0 r < d.
Jakoyhtälö: Jokainen kokonaisluku n voidaan esittää muodossa (missä d on positiivinen kok.luku) n = d*q + r Tässä q ja r ovat kokonaislukuja ja 0 r < d. n = d * q + r number divisor quotient residue numero
LisätiedotJOHDATUS LUKUTEORIAAN (syksy 2017) HARJOITUS 1, MALLIRATKAISUT
JOHDATUS LUKUTEORIAAN (sysy 2017) HARJOITUS 1, MALLIRATKAISUT Tehtävä 1. (i) Etsi luvun 111312 aii teijät. (ii) Oloot a ja b positiivisia oonaisluuja joilla a b ja b a. Osoita, että silloin a = b. Rataisu
LisätiedotJohdatus matemaattiseen päättelyyn
Johdatus matemaattiseen päättelyyn Oulun yliopisto Matemaattisten tieteiden laitos 2011 Maarit Järvenpää 1 Todistamisesta Matematiikassa väitelauseet ovat usein muotoa: jos P on totta, niin Q on totta.
Lisätiedot802328A LUKUTEORIAN PERUSTEET OSA III BASICS OF NUMBER THEORY PART III. Tapani Matala-aho MATEMATIIKKA/LUTK/OULUN YLIOPISTO
8038A LUKUTEORIAN PERUSTEET OSA III BASICS OF NUMBER THEORY PART III Tapani Matala-aho MATEMATIIKKA/LUTK/OULUN YLIOPISTO SYKSY 016 Sisältö 1 Irrationaaliluvuista Antiikin lukuja 6.1 Kolmio- neliö- ja tetraedriluvut...................
LisätiedotJohdatus matemaattiseen päättelyyn
Johdatus matemaattiseen päättelyyn Marko Leinonen Oulun yliopisto Matemaattisten tieteiden laitos Syyslukukausi 2018 1 Merkintöjä ja määritelmiä Luonnollisten lukujen joukko N on joukko ja kokonaislukujen
LisätiedotMultiplikatiiviset funktiot
TAMPEREEN YLIOPISTO Pro gradu -tutkielma Ilona Kiiveri Multiplikatiiviset funktiot Informaatiotieteiden yksikkö Matematiikka Toukokuu 2015 Tampereen yliopisto Informaatiotieteiden yksikkö KIIVERI, ILONA:
LisätiedotTAMPEREEN YLIOPISTO Pro gradu -tutkielma. Jussi Tervaniemi. Primitiiviset juuret
TAMPEREEN YLIOPISTO Pro gradu -tutkielma Jussi Tervaniemi Primitiiviset juuret Matematiikan, tilastotieteen ja filosofian laitos Matematiikka Heinäkuu 2006 Sisältö Johdanto 3 1 Lukuteorian peruskäsitteitä
LisätiedotKontraharmonisesta keskiarvosta ja Pythagoraan luvuista
J Pahikkala Kontraharmonisesta keskiarvosta ja Pythagoraan luvuista Erilaisia lukujen keskiarvoja on useita tunnetuimmat ovat tavallinen eli aritmeettinen keskiarvo ja keskiverto eli geometrinen keskiarvo
LisätiedotTehtävä 1. Oletetaan että uv on neliö ja (u, v) = 1. Osoita, että kumpikin luvuista u ja v on. p 2j i. p j i
JOHDATUS LUKUTEORIAAN (syksy 07) HARJOITUS 8, MALLIRATKAISUT Tehtävä. Oletetaan että uv on neliö ja (u, v) =. Osoita, että kumpikin luvuista u ja v on neliö. Ratkaisu. Olkoon p i alkuluku, joka jakaa luvun
Lisätiedot802328A LUKUTEORIAN PERUSTEET OSA III BASICS OF NUMBER THEORY PART III
802328A LUKUTEORIAN PERUSTEET OSA III BASICS OF NUMBER THEORY PART III Tapani Matala-aho MATEMATIIKKA/LUTK/OULUN YLIOPISTO SYKSY 2016 LUKUTEORIA 1 / 77 Irrationaaliluvuista Määritelmä 1 Luku α C \ Q on
LisätiedotMiten osoitetaan joukot samoiksi?
Miten osoitetaan joukot samoiksi? Määritelmä 1 Joukot A ja B ovat samat, jos A B ja B A. Tällöin merkitään A = B. Kun todistetaan, että A = B, on päättelyssä kaksi vaihetta: (i) osoitetaan, että A B, ts.
LisätiedotMerkitse kertolasku 3 3 3 3 potenssin avulla ja laske sen arvo.
13 Luvun potenssi Kertolasku, jonka kaikki tekijät ovat samoja, voidaan merkitä lyhyemmin potenssin avulla. Potenssimerkinnässä eksponentti ilmaisee, kuinka monta kertaa kantaluku esiintyy tulossa. Potenssin
LisätiedotEsimerkki A1. Jaetaan ryhmä G = Z 17 H = 4 = {1, 4, 4 2 = 16 = 1, 4 3 = 4 = 13, 4 4 = 16 = 1}.
Jaetaan ryhmä G = Z 17 n H = 4 sivuluokkiin. Ratkaisu: Koska 17 on alkuluku, #G = 16, alkiona jäännösluokat a, a = 1, 2,..., 16. Määrätään ensin n H alkiot: H = 4 = {1, 4, 4 2 = 16 = 1, 4 3 = 4 = 13, 4
Lisätiedot1 Algebralliset perusteet
1 Algebralliset perusteet 1.1 Renkaat Tämän luvun jälkeen opiskelijoiden odotetaan muistavan, mitä ovat renkaat, vaihdannaiset renkaat, alirenkaat, homomorfismit, ideaalit, tekijärenkaat, maksimaaliset
LisätiedotMatematiikassa ja muuallakin joudutaan usein tekemisiin sellaisten relaatioiden kanssa, joiden lakina on tietyn ominaisuuden samuus.
Matematiikassa ja muuallakin joudutaan usein tekemisiin sellaisten relaatioiden kanssa, joiden lakina on tietyn ominaisuuden samuus. Matematiikassa ja muuallakin joudutaan usein tekemisiin sellaisten relaatioiden
Lisätiedot(1) refleksiivinen, (2) symmetrinen ja (3) transitiivinen.
Matematiikassa ja muuallakin joudutaan usein tekemisiin sellaisten relaatioiden kanssa, joiden lakina on tietyn ominaisuuden samuus. Tietyn ominaisuuden samuus -relaatio on ekvivalenssi; se on (1) refleksiivinen,
LisätiedotLUKUTEORIAN ALKEET KL 2007
LUKUTEORIAN ALKEET KL 2007 HELI TUOMINEN Sisältö 1. Lukujärjestelmät 2 1.1. Kymmenjärjestelmä 2 1.2. Muita lukujärjestelmiä 2 1.3. Yksikäsitteisyyslause 4 2. Alkulukuteoriaa 5 2.1. Jaollisuus 6 2.2. Suurin
LisätiedotLUKUTEORIA 1 JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO
LUKUTEORIA 1 JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Matemaatikot eivät ole tyytyväisiä tietäessään asioita neljästä miljoonasta tai neljästä miljardista kokonaisluvusta. He haluavat tietää asioita jokaisesta äärettömän
Lisätiedot41 s. Neljännessä luvussa käsitellään erikseen parillisia täydellisiä lukuja. Luvussa osoitetaan Eukleides Euler teoreema,
Tiedekunta/Osasto Fakultet/Sektion Faculty Matemaattis luonnontieteellinen tiedekunta Tekijä/Författare Author Katja Niemistö Työn nimi / Arbetets titel Title Täydelliset luvut Oppiaine /Läroämne Subject
Lisätiedoton Abelin ryhmä kertolaskun suhteen. Tämän joukon alkioiden lukumäärää merkitään
5. Primitiivinen alkio 5.1. Täydennystä lukuteoriaan. Olkoon n Z, n 2. Palautettakoon mieleen, että kokonaislukujen jäännösluokkarenkaan kääntyvien alkioiden muodostama osajoukko Z n := {x Z n x on kääntyvä}
LisätiedotDiofantoksen yhtälön ratkaisut
Diofantoksen yhtälön ratkaisut Matias Mäkelä Matemaattisten tieteiden tutkinto-ohjelma Oulun yliopisto Kevät 2017 Sisältö Johdanto 2 1 Suurin yhteinen tekijä 2 2 Eukleideen algoritmi 4 3 Diofantoksen yhtälön
LisätiedotLyhyt johdatus alkeelliseen lukuteoriaan. Esa V. Vesalainen
yhyt johdatus alkeelliseen lukuteoriaan Esa V. Vesalainen Sisällysluettelo 1 Aritmetiikan peruslause 0 Jakoyhtälö.................................. 0 Jaollisuus.................................. 0 Alkuluvut..................................
LisätiedotAlgebra I Matematiikan ja tilastotieteen laitos Ratkaisuehdotuksia harjoituksiin 3 (9 sivua) OT
Algebra I Matematiikan ja tilastotieteen laitos Ratkaisuehdotuksia harjoituksiin 3 (9 sivua) 31.1.-4.2.2011 OT 1. Määritellään kokonaisluvuille laskutoimitus n m = n + m + 5. Osoita, että (Z, ) on ryhmä.
LisätiedotMatematiikan tukikurssi
Matematiikan tukikurssi Kurssikerta 1 Määrittelyjoukoista Tarkastellaan funktiota, jonka määrittelevä yhtälö on f(x) = x. Jos funktion lähtöjoukoksi määrittelee vaikkapa suljetun välin [0, 1], on funktio
LisätiedotLiite 1. Laajennettu Eukleideen algoritmi suoraviivainen tapa
Liite 1. Laajennettu Eukleideen algoritmi suoraviivainen tapa - johdanto - matemaattinen induktiotodistus - matriisien kertolaskun käyttömahdollisuus - käsinlaskuesimerkkejä - kaikki välivaiheet esittävä
LisätiedotLUKUTEORIAN ALKEET. 1. Luonnolliset luvut. N = {1, 2, 3,... } luonnolliset luvut Z = {..., 3, 2, 1, 0, 1, 2, 3,... } kokonaisluvut
LUKUTEORIAN ALKEET Alkusanat Tässä on Heli Tuomisen luentomonisteeseen perustuvat muistiinpanot kevään 2013 Lukuteorian alkeet -kurssista. Kurssi on suunnattu erityisesti aineenopettajiksi opiskeleville
LisätiedotJohdatus matemaattiseen päättelyyn (5 op)
Johdatus matemaattiseen päättelyyn (5 op) Tero Vedenjuoksu Oulun yliopisto Matemaattisten tieteiden laitos 2014 Johdatus matemaattiseen päättelyyn 2014 Yhteystiedot: Tero Vedenjuoksu tero.vedenjuoksu@oulu.fi
LisätiedotMS-A0402 Diskreetin matematiikan perusteet
MS-A0402 Diskreetin matematiikan perusteet Osa 4: Modulaariaritmetiikka Riikka Kangaslampi 2017 Matematiikan ja systeemianalyysin laitos Aalto-yliopisto Modulaariaritmetiikka Jakoyhtälö Määritelmä 1 Luku
LisätiedotTenttiin valmentavia harjoituksia
Tenttiin valmentavia harjoituksia Alla olevissa harjoituksissa suluissa oleva sivunumero viittaa Juha Partasen kurssimonisteen siihen sivuun, jolta löytyy apua tehtävän ratkaisuun. Funktiot Harjoitus.
LisätiedotMatematiikan tukikurssi, kurssikerta 1
Matematiikan tukikurssi, kurssikerta 1 1 Joukko-oppia Matematiikassa joukko on mikä tahansa kokoelma objekteja. Esimerkiksi joukkoa A, jonka jäseniä ovat numerot 1, 2 ja 5 merkitään A = {1, 2, 5}. Joukon
LisätiedotSalausmenetelmät. Veikko Keränen, Jouko Teeriaho (RAMK, 2006)
Salausmenetelmät Veikko Keränen, Jouko Teeriaho (RAMK, 2006) LUKUTEORIAA JA ALGORITMEJA 3. Kongruenssit à 3.1 Jakojäännös ja kongruenssi Määritelmä 3.1 Kaksi lukua a ja b ovat keskenään kongruentteja (tai
LisätiedotAlkulukujen harmoninen sarja
Alkulukujen harmoninen sarja LuK-tutkielma Markus Horneman Oiskelijanumero:2434548 Matemaattisten tieteiden laitos Oulun ylioisto Syksy 207 Sisältö Johdanto 2 Hyödyllisiä tuloksia ja määritelmiä 3. Alkuluvuista............................
LisätiedotSalausmenetelmät LUKUTEORIAA JA ALGORITMEJA. Veikko Keränen, Jouko Teeriaho (RAMK, 2006) 3. Kongruenssit. à 3.4 Kongruenssien laskusääntöjä
Salausmenetelmät Veikko Keränen, Jouko Teeriaho (RAMK, 2006) LUKUTEORIAA JA ALGORITMEJA 3. Kongruenssit à 3.4 Kongruenssien laskusääntöjä Seuraavassa lauseessa saamme kongruensseille mukavia laskusääntöjä.
Lisätiedot811120P Diskreetit rakenteet
811120P Diskreetit rakenteet 2016-2017 ari.vesanen (at) oulu.fi 5. Rekursio ja induktio Rekursio tarkoittaa jonkin asian määrittelyä itseensä viittaamalla Tietojenkäsittelyssä algoritmin määrittely niin,
Lisätiedot