1 MALMINETSINTA. 7 FZMtFE1) on kuitenkin liian alhainen. Eräisiin pohjan voimakkaimpiin. V. Makkonen. V Makkonen ESITUTKIMUSRAPORTTI

Transkriptio

1 l 1 MALMINETSINTA l I ESITUTKIMUSRAPORTTI RAUTAR KK' OY Esitutkimukset Ranuan Kelan kylä%.o 7/77 alueella ja ympäristössä kesällä 1976 TUTKIMUSALUE Kelan kylä LAATIJA V. Makkonen JAKELU KUNTA RANIIA LAAT.PVM 31 m3.77 HYV. ' KARTTALEHTI 3523 ja 3541 KOORDINAATIT LIITEKARTAT JA -SELOSTEET GT-aeromagn. 1 : Anal.luettelo 1 ARKISTO 1 l VERTAA L ESITUTKIMUKSET RANUAN ELAN KYLÄN ALUEELLA JA WAFU STOSSÄ KESÄLLÄ 1976 Ranuan Kelan kylän alueella pyrittiin seuraamaan sen kaakkoispuolelta Pudasjärven Yli-Livolta saatuja FEMUOD-tyyppisiä rautamalmilohkareita, mm. jaspistyyppista, jota löydettiinkin runsaasti ja oletetun kuljetuksen suuntaisesti pitkältä vyöhykkeeltä. Niiden lisäksi tavattiin myös muita sellaisia tyyppejä, jotka mieluimmin kuuluvat Kivalojen jakson takaiseen liuskealueeseen kuin nkorkeametamorfiseen pohjaan." Suoritettu tutkimus antaa sen vaikutelman että Ransian - RytfjaHG salmen tie seurailee hyvin pitkaa ja etevgä murros-ruhjevyöhyketta, johon liittyy myös katkeileva, tosin pitkiille tasoittunut harjujakso ja sen mukaisesti myös hyvin pitkämatkalaista kuljetusta. Em. lohkare-tyyppien lisäksi tavattiin hyvin mahdollisesti poh- 'aan liittyvä uitraemäksinen lohkareisto, jonka malmipitoisuus 7 FZMtFE1) on kuitenkin liian alhainen. Eräisiin pohjan voimakkaimpiin magneettisiin häiriöihin voisi kuitenkin niiden perusteella olettaa liittyvän sen asteista P!EM,FEI-pitoisuutta mikä täyttäisi esim. avolouhos mahdollisuudet. Suoritettu tutkimus ei anna aihetta väiittömiin jatkotutkimuksiin. V Makkonen

2 RAUTARUUKKI OY OU mal 'J ~akkonen/ak ESITUTKIMUKSET RANUAN KELAN KYLÄN ALUEELLA JA YMPARI STOSSA Tutkimusaihe Lohkarehavainnot Pudasjärven Yli-Livon Uhkalan kylän alueelta ja ympäristöstä on lähettänyt E. Illikainen vuosien mittaan useita F'EMUODtyyppisiä rautamalminaytteita ja lisäksi mm. jaspislohkareita. Niiden tuiosuumaksi on oletettu normaali luoteinen kuljetus, johon perustuen seuranta tutkimus keskitettiin Ranuan puolelle Kelan kylään ja sen ympäristöön karttalehdille 3541 ja Jaspiliitti- jaspislohkareet Tähän ryhmään kuuluvat näytteet voidaan rinnastaa Kittilän jaspis-tyyppiin, jota eräät naytteet esim. Uhkalan alueella ovat. Värisavy näissä on hiukan ruskehtavampi. Varsinainen malmipitoisuus on (FEM+-FEH) aina heikko eikä näytteitä ole analysoitu. Kooltaan naytteet ovat yleensä pieniä ja pyöristyneitä, joten niissä on tietynlainen pitkämatkalaisuuden leima. Yleensä niiden löytöymparistö on enemmän tai vahemrnan lajittunutta materiaalia - ainakin pinnalta lajittunutta moreenia. Vaikuttaa silta, että Ranuan tie Rytingille päin seurailee tasoittunutta ja katkeilevaa harjuvyöhykettä, johonka yhtyy myös pitkien kapeitten järvien i ndikow suurruhje. Tämän ryhmiin naytteista on talletettu vain 2 kpl ja Kartalla on merkinta punainen, jossa J-kirjain. Kvartsiitti Toisena mahdollisena pitkämatkalaisena on klastinen kvartsiitti, jota myös tavataan runsaasti, xoska malmipitoisuus on niissä ollut alhainen, ei naytteitä ole otettu 'a siten tämän ryhmän ainoana edustajana on näyte ? vrt. myös anal.taul), joka kartalla on punainen merkki, jossa K-kirjain Tyypin levinneisyys on todennäköisesti rinnastettavissa jaspikseen.

3 Serisiittiliuske Näytteessa vuorottelevat erittäin hienorakeiset ja hiukan karkearakeisemrnat kerrokset, joissa (pohjalla) muutamia kivilajipall ja klastisia KVA-rakeita. Kiven metamorfoosiaste on hei "if ko eikg se liene pohjaan kuuluva ja edustanee siten pitkämatkaista Kivalojan takaista tyyppia. Kartalla puna merkki, jossa S (vrt. anal. taul.) Tyypin levinneisyydestä lohkareistossa ei ole saatu kuvaa. Fylliitti - Karsikivet Esimerkkinä tyypillisesti4 kerroksellisesta Kemin liuskealueen FEM- irotteisesta fylliitista on yksi näyte merkitty kartalle , sininen merkki, jossa F. T2ihiin ryhmah kuuluu talletettua naytetta ja (vrt. anal. taul. ). Wolenimat arri* raidallisia, mutta muuten asultaan hiukan erilaisia kiviil, joille yhteieiena piirteenä on FEM+EI-pitoisuus2 mika merkitsm Ti-köyhw rikastetta. l&. /o-cuh FG 0/~3$ Naytteiden karsi-luonne ei ole aivan selva. Ne voivat olla myös metamorfisia- vulkano- ja aedimentt-yntyisiä (huom. Ti-pit.) ja asunsa puolesta voisivat kuulua pohjaankin. Kartalla sininen merkki, jossa kirjain K. Ultraemäksiset kivet Omana tyyppinä& ovat naytteet , ja (vrt. anal.taulukko), jotka kartalla ovat merkitty; sininen ja kirjain U. Ne ovat pienirakeisia, selvaeti suuntautuneita ua-kivi&, joissa on FEPi+FEI-pirote. Pabineraalit ovat AMF Ja KLO. Lohkareita on ollut yhdessä paikassa n. parikymmentä. Tyyppi voisi kuulua pohjaan ja liittya vaikka läheiseen heikkoon 2-osaiseen magneettiseen anomaliaan. Analyysi ei kuitenkaan viittaa kuin massaan joka tosin olisi Ti-köyhä.

4

5