HENKILÖSTÖRAPORTTI VESILAHDEN KUNTA

Transkriptio

1 HENKILÖSTÖRAPORTTI 2016 VESILAHDEN KUNTA

2 SISÄLLYSLUETTELO 2 1 Johdanto 3 2 Kunnan henkilöstöorganisaatio 5 3 Henkilöstön määrä ja jakautuminen hallintokunnittain 6 Kaavio 1. Henkilöstön määrä Henkilöstön ikärakenne 6 Kaavio 2. Henkilöstön ikärakenne Henkilöstön koulutusrakenne 7 Kaavio 3. Henkilöstön koulutusaste Henkilöstön poissaolot 8 Kaavio 4. Sairauspoissaolojen syyt suhteellisina osuuksina Työkykyä ja työhyvinvointia edistävä ja ylläpitävä toiminta 10 8 Muistaminen 11 9 Muita toimenpiteitä Kustannustietoja 13

3 1 JOHDANTO 3 Vesilahden kunnassa on laadittu henkilöstöraportti vuodesta 2008 lähtien. Henkilöstöraportti antaa tietoja henkilöstön määrästä ja rakenteesta, henkilöstökustannuksista, henkilöstön ikääntymisestä, poissaoloista ja työhyvinvoinnista. Yleistä kunta-alalta: Kunta-alalla työskenteli palkansaajaa lokakuussa 2015 (vastaava luku lokakuussa 2014 oli henkilöä). Kunta-alalla työskenteli sama määrä henkilöstöä viimeksi vuonna Henkilöstömäärän väheneminen jatkui jo neljättä vuotta. Korkeimmillaan kunta-alan henkilöstömäärä oli vuonna 2011, jolloin kuntien ja kuntayhtymien palveluksessa oli henkilöä. KT Kuntatyönantajien ennusteen mukaan henkilöstömäärä jatkaa laskuaan lähivuosina. Vuonna 2018 kuntien ja kuntayhtymien palveluksessa arvioidaan työskentelevän henkilöä. KT arvioi, että tulevien maakuntatyönantajien palvelukseen siirtyisi vuoden 2019 alusta yli työntekijää. Lokakuussa 2015 kunta-alalla työskentelevistä oli kuukausipalkkaisia ja tuntipalkkaisia Palkattomalla virkavapaalla, työlomalla tms. oli lähes henkilöä. Kunta-alan henkilöstöstä on työsuhteessa 73 % ja virkasuhteessa enää 27 %. Naisia on henkilöstöstä 80 %. KT Kuntatyönantajien tiedustelun mukaan kunta-alalla säästettiin vuonna 2016 henkilöstömenoista keskimäärin 1,7 prosenttia. Tämä on 357 miljoonaa euroa koko kunta-alan työvoimakustannuksista, jotka ovat 21 miljardia euroa (tästä palkkakustannuksia on 16,1 miljardia euroa ja työnantajan maksamia eläke- ja muita välillisiä sosiaalivakuutusmaksuja 4,9 miljardia euroa). Suurin osa kokonaissäästöistä saavutettiin vuonna 2016 muilla keinoilla kuin lomautuksilla ja irtisanomisilla. Valtaosa säästöistä syntyi hyödyntämällä luonnollista poistumaa. Säästöjä haettiin myös töiden uudelleen järjestelyillä, uusilla toimintatavoilla ja toimintoja tehostamalla. Säästöjä saatiin aikaan myös tiukentamalla rekrytointia, kuten vähentämällä sijaisten ja määräaikaisten käyttöä, jättämällä virkoja ja toimia täyttämättä sekä tiukennetulla täyttölupamenettelyllä. KT Kuntatyönantajat arvioivat, että lomautusten painoarvo näyttää entisestään pienentyvän ja pitkäjänteiseen suunnitteluun liittyvien keinojen käyttö lisääntyy. Kunta-alalla lomautettiin vuonna 2016 vain noin henkilöä ja suurin osa lomautuksista keskittyi yhteen kuntaan. Lomautuksilta on kunnissa vältytty yleensä silloin, kun säästötoimenpiteistä on päästy paikalliseen sopimukseen.

4 Kokonaiskeskiansiot olivat lokakuussa 2015 kunta-alan kuukausipalkkaisella henkilöstöllä euroa kuukaudessa. Sopimusaloittain ja nimikkeittäin ansiotasot vaihtelivat. Ansiot nousivat keskimäärin 0,5 % edelliseen vuoteen verrattuna. Henkilöstön keski-ikä on kunta-alalla korkeampi kuin muilla työmarkkinasektoreilla (45,7 vuotta). Korkein keski-ikä on teknisellä sopimusalalla (47,7 vuotta). Vuoteen 2030 mennessä kunta-alalta siirtyy eläkkeelle vuosittain noin henkilöä nykyisestä henkilöstöstä. Eläkepoistuma vaihtelee mm. ammattiryhmittäin ja alueellisesti. 4

5 KUNNAN HENKILÖSTÖORGANISAATIO Hallinto- ja taloustoimisto Avoin Avoin kunnanjohtaja 1 hallintojohtaja 1 talouspäällikkö 1 ICT-asiantuntija 1 Kirjasto palkkasihteeri 1 kirjastonjohtaja 1 palvelusihteeri 2 kirjastovirkailija 3 matkailuneuvoja 1 työllisyyskoordinaattori 1 Liikunta- ja nuorisotoimi liikunta- ja nuorisosihteeri 1 nuoriso-ohjaaja 2 Tekninen toimi Kasvatus ja opetus kehitysjohtaja 1 sivistysjohtaja 1 kunnanrakennusmestari 1 rakennustarkastaja 1 Lasten päivähoito palvelusihteeri 1 päiväkodin johtaja 2 ammattimies 6 varhaiskasvatuksen johtaja 1 erityislastentarhanopettaja 1 Tukipalvelut lastenhoitaja 26 5 siivous- ja ruokapalvelupäällikkö 1 ryhmäavustaja 2 ruokapalveluesimies 1 lastentarhanopettaja 10 5 monipalvelutyöntekijä 1 1 ryhmäperhep.hoitaja/laitosap. 1 suurtalouskokki 3 perhepäivähoitaja 5 1 ruokapalvelutyöntekijä 4 palvelusihteeri 1 ruokapalvelutyönt./osa-aik. 3 1 kuljettaja-siivooja 1 Koulutoimi laitoshuoltaja 12 2 palvelusihteeri 1 laitoshuoltaja osa-aikainen 2 1 erityisopettaja 1 peruskoulun johtajaopettaja 2 luokanopettaja 18 1 päätoiminen tuntiop./esikoulu 5 oppilaanohjauksen opettaja 1 peruskoulun lehtori 14 päätoiminen tuntiopettaja 1 rehtori 7-9 luokat 1 rehtori 1-6 luokat 1 erityisluokanopettaja 5 yhteinen kielen opettaja 1 vastaava koulukuraattori 1 koulupsykologi 1 koulunkäynninohjaaja 11 1 koulunkäynninohjaaja osa-aik. 8 Yhteensä Avoimista vakansseista täytetty määräaikaisesti luokanopettajan virka.

6 3 HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA JAKAUTUMINEN HALLINTO- KUNNITTAIN 6 Vesilahden kunnan henkilöstön määrä oli 196 henkilöä, kun se vuoden 2015 lopussa oli 205 henkilöä ja vuoden 2014 lopussa 218 henkilöä. Henkilöstöstä vakinaisessa palvelussuhteessa oli 175 henkilöä (vuonna henkilöä) ja määräaikaisia 21 henkilöä. (vuonna henkilöä). Naisia oli henkilöstöstä yhteensä 168 ja miehiä 28. Kokoaikatyössä oli 171 henkilöä ja osa-aikaisia 25 henkilöä. Osa-aikaisten vakanssien lisäksi syitä osa-aikaisuuksiin oli: osittainen hoitovapaa, osa-aikaeläke, osatyökyvyttömyyseläke ja osa-aikatyö omasta pyynnöstä. Kaavio 1. Henkilöstön määrä , ja henkilöstö jakaantui eri hallintokuntiin seuraavasti: - tekninen, rakennus- ja ympäristötoimi 10 hlöä - yleishallinto, elinkeinotoimi 9 hlöä - tukipalvelut (siivous-, ruoka- ja kuljetuspalvelut) 29 hlöä - sivistystoimi, liikunta- ja nuorisotoimi, kirjasto- ja kultt.toimi 148 hlöä 4 HENKILÖSTÖN IKÄRAKENNE Henkilöstön keskiarvoikä Vesilahden kunnassa oli sama kuin vuonna 2015 eli 44 vuotta. Vuosina keski-ikä oli 43 v. Seuraavalla sivulla olevassa kaaviossa on esitetty Vesilahden kunnan henkilöstön ikäjakauma.

7 7 Kaavio 2. Henkilöstön ikärakenne Kevan tietojen mukaan kuntatyöntekijät siirtyvät vanhuuseläkkeelle keskimäärin 63,4 vuoden iässä. Täydelle työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden keski-ikä on 57,5 vuotta. Vesilahden kunnasta on jääty vanhuuseläkkeelle vuosina keskimäärin 63-vuotiaina. Vuonna 2016 Vesilahden kunnasta jäi vanhuuseläkkeelle 4 henkilöä, vastaava luku vuonna 2015 oli 4 henkilöä. Osa-aikaeläkeläisiä ja osatyökyvyttömyyseläkeläisiä oli viime vuonna 2 henkilöä (vuonna henkilöä ja vuonna henkilöä). 5 HENKILÖSTÖN KOULUTUSRAKENNE Tällä hetkellä voimassa olevan tutkintojärjestelmän mukaisesti noudatetaan kunta-alallakin seuraavaa koulutusastejaottelua: ei tutkintoa keskiaste (ammatillisissa oppilaitoksissa ja lukioissa suoritetut tutkinnot, esim. ylioppilastutkinto, perushoitaja, lähihoitaja, kodinhoitaja, laitoshuoltaja, lastenhoitaja, päivähoitaja, keittäjä, suurtalouskokki) alin korkea-aste (esim. sairaanhoitaja, erikoissairaanhoitaja, merkonomi, terveydenhoitaja, laboratoriohoitaja, teknikko, sosiaalikasvattaja, fysioterapeutti) alempi korkeakouluaste (esim. lastentarhanopettaja, sairaanhoitaja AMK, peruskoulun luokanopettaja, sosionomi AMK, insinööri, erityisopettaja, sosiaalihuoltaja, terveydenhoitaja AMK, tradenomi) ylempi korkeakouluaste (maisterin tutkinnot, lääketieteen lisensiaatti, erikoislääkäri, hammaslääketieteen lisensiaatti) ja tutkijakoulutus. Korkeakoulututkinnoiksi luetaan alemman ja ylemmän korkeakouluasteen tutkinnot sekä tutkijakoulutus.

8 Alla olevassa kaaviossa on esitetty Vesilahden kunnan henkilöstön koulutusrakenne. Kaavio 3. Henkilöstön koulutusaste HENKILÖSTÖN POISSAOLOT Sairauspoissaolot Henkilöstön sairauspoissaolopäiviä kertyi vuonna 2016 yhteensä 2919 kalenteripäivää. Sairauspoissaoloja vuonna 2016 oli keskimäärin 14,8 päivää / henkilö / vuosi, kun vastaava luku vuonna 2015 oli 12,6 päivää, vuonna ,9 päivää ja vuonna ,2 päivää. Sairauspoissaolojen määrä kunta-alalla on keskimäärin 16,9 kalenteripäivää vuodessa. Vesilahden kunnassa sairauspoissaolot ovat edelleen alhaiset, vaikka kasvua viime vuonna vuosiin -15 ja -14 verrattuna tulikin. Huomioitavaa on, että vaikka sairauspoissaolot kalenteripäivinä lisääntyivät, niin niistä aiheutuneet kustannukset olivat euroa pienemmät kuin vuonna Vesilahden kunnan henkilöstöstä 49 %:lla ei ollut yhtään sairauspoissaoloja vuonna Henkilöstöstä 14 % muodostaa 78 % koko organisaation sairauspoissaoloista ammattijärjestöjen edustajien kanssa pidetyssä paikallisneuvottelussa sovittiin yksimielisesti, että esimies voi hyväksyä lyhytaikaisen sai-

9 rauspoissaolon (enintään kolme päivää) työntekijän omalla ilmoituksella seuraavista syistä: 9 1) Hengitystietulehdus (flunssa), jolle tavanomaisia oireita ovat yskä, nuha, kurkkukipu, äänen käheys, lihassäryt ja kuume 2) Vatsatauti, jolle tavanomaisia oireita ovat oksennus ja ripuli, usein myös kuume. 3) Muu sairaus, jolloin kysymykseen tulee lähinnä migreeni. Tällöin kuitenkin edellytetään sitä, että migreenitaudista on työterveyshuollon aikaisemmin toimittama selvitys, josta käy ilmi, että migreeni voi hoidosta huolimatta aiheuttaa työpäivän mittaisia työkyvyttömyysjaksoja. Migreenin aiheuttama työkyvyttömyys voi oman ilmoituksen perusteella kestää vain yhden vuorokauden kerrallaan. Esimies voi kuitenkin aina tarvittaessa vaatia työntekijän oman ilmoituksen sijaan lääkärintodistusta. Asiaa käsiteltiin myös kunnanhallituksessa / 89. Näitä ns. omalla ilmoituksella / esimiehen luvalla pidettyjä sairaspäiviä oli vuonna päivää. Määrä on pysynyt viime vuosina samassa tasossa. Työtapaturmia kirjattiin vuonna 2016 yhteensä 8 tapausta, kun niitä vuonna 2015 kirjattiin 5 tapausta, vuonna 2014 kirjattiin 10 ja vuonna tapausta. Työtapaturmista aiheutui 47 sairauspoissaolopäivää vuonna Vuoden 2015 vastaava luku oli 53 päivää. Työterveyspalvelu Viisari on jaotellut kaikki sairaslomat, joista on sairaslomatodistus diagnooseittain, kts. kaavio alla. Kaavio 4. Sairauspoissaolojen syyt suhteellisina osuuksina Henkilöstön ikääntyminen näkyy tuki- ja liikuntaelinten sairauksien lisääntymisenä. Vuosina tule-sairaudet ovat kuitenkin laskeneet edellisiin vuosiin verrattuna. Tule-sairauksien ehkäisemiseksi / vähentämiseksi työpaikkakäynneillä on arvioitu työergonomiaa ja tehty siihen pa-

10 rannusehdotuksia. Työterveyshuollon tekemien terveystarkastuksien ja sairaanhoitokäyntien perusteella työntekijöitä on ohjattu työfysioterapeutin arvioon, ohjaukseen ja neuvontaan. Työfysioterapeutti on tehnyt myös suunnattuja työpaikkakäyntejä, joissa työntekijä on saanut henkilökohtaista ohjausta työergonomiaansa. Työkuormituksen keventämiseksi ja ergonomian parantamiseksi on tehty tarpeelliseksi katsottuja välinehankintoja talouden sallimissa rajoissa. Vuonna 2015 tehtiin tukipalveluiden tarkastukset. Niissä erityinen painopiste oli ergonomia-ohjauksessa, neuvonnassa ja itsehoitoon motivoinnissa, koska tukipalveluissa on suhteellisesti kaikkein eniten tuki- ja liikuntaelinten sairauksista johtuvia poissaoloja. Äitiys-, isyys- ja vanhempainvapaat sekä hoitovapaat Vuonna 2016 äitiys-, isyys-, vanhempain- ja hoitovapailla oli henkilöitä seuraavasti: 10 Palkallinen äitiysvapaa Palkaton äitiysvapaa Palkaton vanhempainvapaa Palkallinen isyysvapaa Palkaton isyysvapaa Hoitovapaa 10 henkilöä 7 henkilöä 11 henkilöä 2 henkilöä 2 henkilöä 9 henkilöä Vuorotteluvapaat Vuorotteluvapaalla oli vuoden 2016 aikana 7 henkilöä (vuonna henkilöä). Vuorotteluvapaita pidettiin tukipalveluissa sekä kasvatus- ja opetustoimessa. 7 TYÖKYKYÄ JA TYÖHYVINVOINTIA EDISTÄVÄ JA YLLÄPITÄVÄ TOIMINTA Työkykyä ylläpitävän toiminnan tavoitteena on turvallinen ja terveellinen työ ja työympäristö, työkykyisyyttä ja terveyttä tukeva työyhteisö sekä tuottava, työ- ja toimintakykyinen työntekijä. Toiminnalla pyritään edistämään ja tukemaan jokaisen työtä tekevän työ- ja toimintakykyä hänen työuransa kaikissa vaiheissa. Työkykyä ylläpitävän toiminnan suunnittelusta, ohjauksesta, toteutumisen, tuloksellisuuden sekä laadun seurannasta ja arvioinnista vastaa TYHYryhmä (TYHY-ryhmä aloitti toimintansa vuonna 2010 ja siinä ovat edustettuina yhteistyötoimikunnan ja vanhan TYKY-ryhmän jäsenet) yhteistyössä työsuojelun ja työterveyshuollon kanssa. TYHY-ryhmässä ovat edustettuina mahdollisimman laajasti kunnan eri hallinnonaloilla toimivat ammattiryhmät. Edustajien tehtävänä on toimia viestinviejinä työryhmän ja oman ammattiryhmänsä välillä mm. tarpeiden, toiveiden ja vireillä olevien suunnitelmien suhteen. Työkykyä ylläpitävän toiminnan toteutumisessa keskeistä on työntekijöiden oma-aloitteisuus tarjolla olevien mahdollisuuksien puitteissa.

11 11 Vesilahden kunnassa järjestettiin yhteistyössä työterveyshuollon ja työsuojeluhenkilöstön kanssa työkykyä ylläpitävää toimintaa vuonna 2016 seuraavasti (toimintasuunnitelma hyväksyttiin kunnanhallituksessa ): Kunnan vakituisille ja vähintään 6 kuukautta yhtäjaksoisessa palvelussuhteessa kuntaan oleville määräaikaisille työntekijöille/toimihenkilöille tarjottiin mahdollisuus saada 13 yhdistelmäseteliä, joilla tuetaan henkilöstön kulttuuri- ja liikuntaharrastuksia. Yhden setelin arvo on 5 euroa ja se käy liikunta- ja kulttuuripalvelujen maksamiseen. Kunnan vakituisille ja vähintään 6 kuukautta yhtäjaksoisessa palvelussuhteessa kuntaan oleville määräaikaisille työntekijöille/toimihenkilöille sekä sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistoiminta-alueen Vesilahdessa työskentelevälle henkilöstölle tarjottiin mahdollisuus osallistua maksutta kuntosaliharjoitteluun kunnan omalla salilla Kirkonkylässä. Työkykyä ylläpitävään kuntoremonttiin (5vrk) tarjottiin mahdollisuus viidelle kunnan työntekijälle/toimihenkilölle syksyllä Kohderyhmänä on koko kunnan pitkäaikaisessa, ensisijaisesti yhtäjaksoisessa työ / virkasuhteessa vähintään 5 vuotta ollut henkilöstö. Kuntoremonttikurssin ajalle osallistujalle myönnetään palkaton virkavapaa. Kurssin jälkeen hänen on läsnäolotodistuksen perusteella mahdollisuus anoa Kelalta ao. ajalta kuntoutusrahaa. Vaihtoehtoisesti voidaan kurssin ajalla käyttää myös vuosilomapäiviä tai esim. ylityövapaita. Työnantaja kustantaa kurssimaksun kokonaisuudessaan ja matkakulut halvimman kulkuneuvon mukaan. Puolen vuoden kuluttua kuntoremonttikurssista järjestetään samassa paikassa seurantaviikonloppu terveystreffit, johon on mahdollista itse ilmoittautua jo kurssin aikana oman halukkuuden mukaan. Terveystreffit matkakuluineen työntekijä maksaa kokonaisuudessaan itse. Kuntoremonttien tavoitteena on motivoiminen omaehtoiseen liikkumiseen sekä työ- ja toimintakyvyn vaalimiseen. Kunnan TYHY-ryhmässä mietitään niitä toimenpiteitä, joilla henkilöstön hyvinvointia voitaisiin lisätä ja työkyky säilyttää. Työhyvinvointiin vaikuttavat monet tekijät, mm. johtaminen, esimies- ja alaistaidot, työn hallinta, riittävä työtehtävien vaatima osaaminen, työn organisointi, työilmapiiri ja omat vaikutusmahdollisuudet. Työ- ja toimintakyvyn edistäminen on moniulotteista toimintaa: se yhdistää yksilön, työyhteisön, työympäristön ja osaamisen toiminta-alueet kokonaisuudeksi. 8 MUISTAMINEN Kunnan vakinaisia työntekijöitä ja viranhaltijoita onnitellaan heidän 50- ja 60-vuotispäivinään seuraavasti:

12 12 50 vuotta Hopeiset kahvilusikat (6 kpl) Vesilahti-kaiverruksella 60 vuotta Hopeiset kakkuatrain ja kakkuveitsi Vesilahti -kaiverruksella Eläkkeelle siirtyminen tai palvelussuhteen päättyminen: Vakituisessa palvelussuhteessa alle 10 vuotta olleelle n. 100 euron arvoinen lahja vuotta palvelussuhteessa olleelle hopeiset kahvilusikat (6 kpl) Vesilahti-kaiverruksella tai vapaavalintainen lahja, jonka arvo sama kuin kahvilusikoiden. 9 MUITA TOIMENPITEITÄ Suunnatut tarkastukset Kunnanhallitus hyväksyi työterveyshuollon päivitetyn toimintasuunnitelman ajalle Uudessa toimintasuunnitelmassa työterveyshuollon toimintaa fokusoidaan entistä enemmän työkykyasioihin ja sairaanhoitopalvelun rajaukset on kirjattu suunnitelmaan aiempaa tarkemmin. Ennen kunnanhallituksen käsittelyä toimintasuunnitelma käytiin läpi kunnan yhteistoimintaelimessä. Työterveyshuollon toimintasuunnitelman mukaisia ns. suunnattuja tarkastuksia ja työpaikkaselvityksiä tehdään vuosittain jollekin ammattiryhmälle. Vuonna 2016 suunnatut tarkastukset tehtiin teknisen toimen henkilöstölle. Suunnattujen tarkastusten menetelmiä ovat työpaikkakäynnit, haastattelut, havainnointi, kyselyt ja terveystarkastukset (kliiniset tutkimukset, toiminnalliset mittaukset, suoritustestistö). Varhaisen välittämisen malli Kunnanhallitus hyväksyi varhaisen välittämisen mallin eli toimintamallin työkyvyn heikentyessä. Varhaisen välittämisen toimintamallin avulla tavoitellaan työntekijän hyvää työkykyä ja työssään selviytymistä, joka lisää myös työyhteisön tyytyväisyyttä. Toimintamallista esimiehet saavat apua omaan työskentelyynsä ja esimiestyö jämäköityy. Onnistuessaan varhainen välittäminen vähentää sairauspoissaoloja ja niistä aiheutuvia kustannuksia. Pitkällä tähtäimellä vaikutetaan myös ennenaikaisesta eläköitymisestä aiheutuviin kustannuksiin. TYHY-toiminta Vuonna 2010 toimintansa aloittanut TYHY-ryhmä kokoontui 5 kertaa vuonna TYHY-ryhmässä käsiteltiin mm. seuraavia asioita: talousarvio / talouden tasapainottamisohjelma, tietoturva-asiat, tasa-arvo- ja työhyvin-

13 vointiohjelman päivittäminen, etätyö, työkykyä ylläpitävän toiminnan toimintasuunnitelma ja työterveyshuollon toimintasuunnitelma. Lisäksi jokaisessa TYHY-ryhmän kokouksessa eri hallintokuntien edustajat kertovat ajankohtaiset kuulumiset omista hallintokunnistaan. Lisäksi käydään läpi työsuojelupäällikön keräämät turvallisuuden poikkeamailmoitukset. 10 KUSTANNUSTIETOJA Vesilahden kunnassa maksettiin vuonna 2016 sosiaaliturvamaksun alaisia palkkoja yhteensä 6,4 miljoonaa euroa, kun vastaava luku vuonna 2015 oli 6,5 miljoonaa euroa. Henkilöstön koulutuksista ja erilaisista poissaoloista aiheutui vuonna 2016 palkkakustannuksia seuraavasti (luvut eivät sisällä sivukuluja ja suluissa on vastaava luku vuoden 2015 osalta): Koulutus ( ) euroa Lomat ( ) euroa Perhevapaat ( ) euroa Sairauspoissaolot ( ) euroa Työtapaturmat ( 1 251) euroa Muut KVTES:n ja OVTES:n mukaiset palkalliset poissaolot ( ) euroa Muut KVTES:n mukaiset palkalliset poissaolot sisältävät mm. lastentarhanopettajien VES-päivät. 13