HENKILÖSTÖRAPORTTI VESILAHDEN KUNTA

Transkriptio

1 HENKILÖSTÖRAPORTTI 2011 VESILAHDEN KUNTA

2 2 SISÄLLYSLUETTELO 1 Johdanto 3 2 Kunnan henkilöstöorganisaatio 3 3 Henkilöstön määrä ja jakautuminen hallintokunnittain 5 Kaavio 1. Henkilöstön määrä ja Kaavio 2. Henkilöstö jakautuminen hallintokunnittain Henkilöstön ikärakenne 6 Kaavio 3. Henkilöstön ikärakenne Henkilöstön koulutusrakenne 7 Kaavio 4. Henkilöstön koulutusaste Henkilöstön poissaolot 8 Kaavio 5. Sairauslomat absoluuttisina lukuina eri hallintokunnissa Kaavio 6. Sairauspoissaolojen syyt suhteellisina osuuksina Työkykyä ja työhyvinvointia edistävä ja ylläpitävä toiminta 11 8 Muita toimenpiteitä 12 9 Kustannustietoja 13

3 3 1 JOHDANTO Työturvallisuuskeskuksen julkaiseman kunta-alan työolobarometrin 2011 mukaan kuntatyöntekijät antavat työelämän laadusta arvosanan kahdeksan. Kuntatyöntekijät arvioivat hyvinvointinsa säilyneen ennallaan ja antoivat työpaikkansa varmuudesta, kannustavuudesta ja innovatiivisuudesta muita sektoreita korkeamman arvosanan. Mahdollisuudet ylläpitää ja kehittää omaa osaamista ja ammattitaitoa ovat kunta-alalla hyvät. Muita sektoreita huonomman arvosanan kuntatyöpaikat saivat siitä, miten työntekijät kokevat voimavaransa suhteessa työn vaatimuksiin. Myös työnsä henkisesti ja fyysisesti raskaaksi kokevia oli kunta-alalla enemmän kuin muilla sektoreilla, mutta heidän osuutensa väheni vuodesta Barometriin vastanneiden odotukset olivat vuonna 2011 muuttuneet kielteiseen suuntaan. Kunta-alalla työskenteli henkilöä lokakuussa 2010, joka on henkilöä enemmän kuin vuotta aiemmin. Heistä työsuhteisia oli 71 % ja virkasuhteisia 29 %. Kunta-alan henkilöstöstä on naisia 79 %. Henkilöstöstä kuukausipalkkaisia on Henkilöstön keski-ikä on kunta-alalla korkeampi kuin muilla työmarkkinasektoreilla, 45,5 vuotta. Kevan ennusteen mukaan kunta-alan nykyisestä henkilöstöstä siirtyisi kolmannes eläkkeelle vuoteen 2019 mennessä. Lisäksi on ennustettu, että 2025 mennessä kunta-alalta siirtyisi eläkkeelle yli puolet nykyisestä henkilöstöstä. Seuraavien viiden vuoden aikana eläkepoistuma on erittäin nopeaa, kun eläkkeelle siirtyy vuosittain työntekijää. Kuntien ja kuntayhtymien menoista yli puolet on henkilöstömenoja. Vuonna 2011 kuntien ja kuntayhtymien henkilöstömenot olivat arvion mukaan 19,9 miljardia euroa, josta palkkakustannuksia ovat 15,3 miljardia ja työantajan maksamia eläke- ja muita sosiaalivakuutusmaksuja 4,6 miljardia euroa. Kunta-alan keskiansiot lokakuussa 2010 olivat euroa kuukaudessa. Palkkoja korotettiin yleiskorotuksella ja järjestelyerällä, yhteensä 2 %. Lisäksi toukokuun 2011 palkanmaksun yhteydessä maksettiin 100 euron suuruinen erillinen kertaerä. 2 KUNNAN HENKILÖSTÖORGANISAATIO Kunnanjohtaja Erkki Paloniemi on hallinto-organisaation päällikkö. Hallintojohtaja, sosiaali- ja terveystoimenjohtaja, yläasteen rehtori/sivistystoimenjohtaja ja kunnaninsinööri toimivat tulosalueiden päällikköinä. Seuraavalla sivulla olevassa taulukossa %-luvut tarkoittavat prosenttia kokonaistyöajasta.

4 4 Hallinto- ja taloustoimisto Terveystoimi jatkuu - kunnanjohtaja 1 - hammashoitaja osa-aikainen 80% 1 - hallintojohtaja 1 - hammashoitaja 2 - taloussuunnittelija 1 - terveyskeskuspsykologi 1 - kirjanpitäjä-tietoliikenneas. 1 - suuhygienisti 1 - palkanlaskija 1 Koulutoimi - kanslisti 2 - kanslisti 1 - kehittämispäällikkö 1 - erityisopettaja 3 - matkailuneuvoja 1 - peruskoulun johtajaopettaja 3 Sosiaalitoimi - luokanopettaja 20 - sos- ja terv.toimenjohtaja 1 - päätoiminen tuntiop/esikoulu 5 - lastensuojelunohjaaja 1 - oppilaanohjauksen opettaja 1 - sosiaalityöntekijä 3 - peruskoulun lehtori 11 - päivähoidon johtaja 1 - päätoiminen tuntiopettaja 2 - kanslisti 2 - yläasteen rehtori/sivistyst.johtaja 1 - perhetyöntekijä 1 - rehtori 1-6- luokat 1 Kotipalvelu - erityisluokanopettaja 3 - kodinhoitaja 15 - yhteinen kielen opettaja 2 - kotipalveluohjaaja 1 - koulukuraattori 1 Lasten päivähoito - koulunkäyntiavustaja 7 - päiväkodin johtaja 4 - koulunk.avustaja/ip-kerho-ohjaaja 7 -ryhmäperhep.hoitaja/laitosaap. 2 - kerho-ohjaaja 1 - perhepäivähoitaja 6 - koulunkäyntiavustaja/kanslsisti 1 - lastenhoitaja 29 Kirjasto - ryhmäavustaja 2 - kirjastonjohtaja 1 - lastentarhanopettaja 13 - kirjastovirkailija 2 - erityislastentarhanopettaja 1 - kirjastovirkailija 60% 1 Liikunta- ja nuorisotoimi - liikunta- ja nuorisosihteeri 1 - vapaa-ajan ohjaaja 2 Tekninen toimi - kunnaninsinööri 1 Terveydenhoito - rakennusmestari 1 - johtava terveyskeskuslääkäri 1 - rakennustarkastaja 1 - terveyskeskuslääkäri 2 - kanslisti 1 - johtava hoitaja 1 - ammattimies 5 Tukipalvelut - osastonhoitaja 1 - siivous- ja ruokapalvelupäällikkö 1 - sairaanhoitaja 17 - ruokapalveluesimies 1 - perushoitaja 20 - monipalvelutyöntekijä 2 - terveydenhoitaja 3 - suurtalouskokki 3 -terveydenhoitaja 60% 1 - ruokapalvelutyöntekijä 5 - fysioterapeutti 1 - ruokapalvelutyöntekijä osa-aik. 2 - ammattimies 1 - kuljettaja-siivooja 1 - laitosapulainen 4 - laitoshuoltaja 9 - laitosapulainen; osa-aikainen 1 - laitosapulainen osa-aik. 3 - välinehuoltaja 1 - terveyskeskuksen vastaava hl 1 - terveyskeskushammaslääkäri 1 - osastosihteeri 1

5 5 3 HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA JAKAUTUMINEN HALLINTO- KUNNITTAIN Vesilahden kunnan henkilöstön määrä oli 325 henkilöä, kun se vuoden 2010 lopussa oli 301 henkilöä ja vuoden 2009 lopussa oli 324 henkilöä. Henkilöstöstä vakinaisessa palvelussuhteessa oli 255 henkilöä (vuonna henkilöä) ja määräaikaisia 70 henkilöä (vuonna henkilöä). Naisia oli henkilöstöstä yhteensä 297 (vakinaisia 230) ja miehiä 28 (vakinaisia 25) henkilöä. Määräaikaisten työntekijöiden lisäys vuodesta 2010 johtuu mm. tarkasteluajankohdasta, jolloin vakinaista henkilökuntaa oli vuosilomilla ja siitä, että vuoden lopussa oli avoimia virkoja ja toimia, joita ei oltu saatu vakituisesti täytettyä. Vakinaisen henkilökunnan määrä lisääntyi kertomusvuonna 4 henkilöllä, kun vastaava luku vuonna 2010 oli 11 henkilöä. Kaavio 1. Henkilöstön määrä ja Henkilöstön määrä Henkilömäärä Vuosi -10 Vuosi Vakinaiset Määräaik Yhteensä henkilöstö jakaantui eri hallintokuntiin seuraavasti: - tekninen, rakennus- ja ympäristötoimi 9 hlöä - yleishallinto, elinkeinotoimi 9 hlöä - tukipalvelut (siivous-, ruoka- ja kuljetuspalvelut) 31 hlöä - sivistystoimi, liikunta- ja nuorisotoimi, kirjasto- ja kultt.toimi 97 hlöä - sosiaali- ja terveystoimi 179 hlöä

6 6 Kaavio 2. Henkilöstön jakautuminen hallintokunnittain Henkilöstö hallintokunnittain Henkilömäärä Tekninen, rakennus- ja ymp.toimi Yleishallinto, kirjasto ja kulttuuri Tukipalvelut Sivistystoimi, liikunta- ja nuoriso Sosiaali- ja terveystoimi 4 HENKILÖSTÖN IKÄRAKENNE Kuntatyöntekijöiden keski-ikä on 45,5 vuotta. Keski-ikä vaihtelee sopimusaloittain. Kaikkein eniten yli 60-vuotiaita työntekijöitä on teknisellä alalla ja tuntipalkkaisessa henkilöstössä. Eniten alle 40-vuotiaita työntekijöitä on lääkärisopimuksen piirissä ja opetusalalla. Henkilöstön keskiarvoikä Vesilahden kunnassa oli 43 vuotta, kuten myös vuosina Seuraavan sivun kaaviossa on esitetty Vesilahden kunnan henkilöstön ikäjakauma. Kevan tietojen mukaan kuntatyöntekijät siirtyivät vuonna 2011 vanhuuseläkkeelle keskimäärin 63,7 vuoden iässä. Eläkkeellesiirtymisikä vaihtelee suuresti ammattiryhmien välillä. Kaiken kaikkiaan kunnallisen eläkelain (KuEL) mukaiselle eläkkeelle siirtyi viime vuonna henkilöä. Eläkkeelle siirtyneiden määrä väheni edellisvuodesta 94 henkilöä eli vajaan prosentin. Väheneminen johtui pääosin työttömyyseläkkeen poistumisesta. Vuonna 2011 Vesilahden kunnasta jäi vanhuuseläkkeelle 2 henkilöä, kun vastaava luku vuonna 2010 oli 6 henkilöä. Osa-aikaeläkeläisiä ja osatyökyvyttömyyseläkeläisiä oli viime vuonna 11 henkilöä (vuonna henkilöä). Vesilahden kunnasta on jääty vanhuuseläkkeelle vuosina keskimäärin 63,2-vuotiaina.

7 7 Kaavio 3. Henkilöstön ikärakenne Henkilöstön ikärakenne Henkilömäärä Ikä 5 HENKILÖSTÖN KOULUTUSRAKENNE Tällä hetkellä voimassa olevan tutkintojärjestelmän mukaisesti noudatetaan kunta-alallakin seuraavaa koulutusastejaottelua: ei tutkintoa keskiaste (ammatillisissa oppilaitoksissa ja lukioissa suoritetut tutkinnot, esim. ylioppilastutkinto, perushoitaja, lähihoitaja, kodinhoitaja, laitoshuoltaja, lastenhoitaja, päivähoitaja, keittäjä, suurtalouskokki) alin korkea-aste (esim. sairaanhoitaja, erikoissairaanhoitaja, merkonomi, terveydenhoitaja, laboratoriohoitaja, teknikko, sosiaalikasvattaja, fysioterapeutti) alempi korkeakouluaste (esim. lastentarhanopettaja, sairaanhoitaja AMK, peruskoulun luokanopettaja, sosionomi AMK, insinööri, erityisopettaja, sosiaalihuoltaja, terveydenhoitaja AMK, tradenomi) ylempi korkeakouluaste (maisterin tutkinnot, lääketieteen lisensiaatti, erikoislääkäri, hammaslääketieteen lisensiaatti) ja tutkijakoulutus. Korkeakoulututkinnoiksi luetaan alemman ja ylemmän korkeakouluasteen tutkinnot sekä tutkijakoulutus. Seuraavalla sivulla olevassa kaaviossa on esitetty Vesilahden kunnan henkilöstön koulutusrakenne. Keskiasteen tutkinto on 150 henkilöllä, alimman korkea-asteen tutkinto 34 henkilöllä, alemman korkeakouluasteen tutkinto 53 henkilöllä ja ylemmän korkeakouluasteen tutkinto 62 henkilöllä. 26 henkilöllä ei ollut mitään tutkintoa vuoden 2011 lopussa tai tutkinto ei ollut henkilöstöhallinnon tiedossa.

8 8 Kaavio 4. Henkilöstön koulutusaste Koulutusaste Ei tutkintoa/ei henkilöstöhallinnon tiedossa 19 % 8 % Keskiaste 16 % 11 % 46 % Alin korkea-aste Alempi korkeakouluaste Ylempi korkeakouluaste 6 HENKILÖSTÖN POISSAOLOT Sairauspoissaolot Henkilöstön sairauspoissaolopäiviä kertyi vuonna 2011 yhteensä 4047 kalenteripäivää. Sairauspoissaoloja vuonna 2011 oli keskimäärin 12,45 päivää / henkilö / vuosi, kun vastaava luku vuonna 2010 oli 12,67 päivää ja vuonna päivää ammattijärjestöjen edustajien kanssa pidetyssä paikallisneuvottelussa sovittiin yksimielisesti, että esimies voi hyväksyä lyhytaikaisen sairauspoissaolon (enintään kolme päivää) työntekijän omalla ilmoituksella seuraavista syistä: 1) Hengitystietulehdus (flunssa), jolle tavanomaisia oireita ovat yskä, nuha, kurkkukipu, äänen käheys, lihassäryt ja kuume 2) Vatsatauti, jolle tavanomaisia oireita ovat oksennus ja ripuli, usein myös kuume. 3) Muu sairaus, jolloin kysymykseen tulee lähinnä migreeni. Tällöin kuitenkin edellytetään sitä, että migreenitaudista on työterveyshuollon aikaisemmin toimittama selvitys, josta käy ilmi, että migreeni voi hoidosta huolimatta aiheuttaa työpäivän mittaisia työkyvyttömyysjaksoja. Migreenin aiheuttama työkyvyttömyys voi oman ilmoituksen perusteella kestää vain yhden vuorokauden kerrallaan. Esimies voi kuitenkin aina tarvittaessa vaatia työntekijän oman ilmoituksen sijaan lääkärintodistusta.

9 9 Asiaa käsiteltiin myös kunnanhallituksessa / 89. Näitä ns. omalla ilmoituksella / esimiehen luvalla pidettyjä sairaspäiviä oli vuonna päivää, vuonna päivää ja vuonna päivää. Sairauspoissaolot eivät ole vertailukelpoisia kunta-alan työolobarometrin tuloksiin, koska barometrissa sairauspoissaolot tilastoidaan työpäivittäin. Vesilahden kunnan sairauspoissaolot tilastoidaan kalenteripäivittäin. Työtapaturmia kirjattiin vuonna 2011 yhteensä 29 tapausta, kun niitä vuosina 2010 ja 2009 kirjattiin kumpanakin 17 tapausta. Tapaturmat lisääntyivät, mutta ne eivät kaikki aiheuttaneet työkyvyttömyyttä. Työtapaturmista aiheutui 116 sairauspoissaolopäivää vuonna Työterveyspalvelu Viisari on jaotellut kaikki sairaslomat, joista on sairaslomatodistus hallintokunnittain ja diagnooseittain, kts. kaaviot 5 ja 6. Kaavio 5. Sairauslomat absoluuttisina lukuina eri hallintokunnissa Sairauslomat absoluuttisina lukuina eri hallintokunnissa Sivistystoimi Tukipalvelut SoTe-toimi RaTe+YH YHTEENSÄ Kuten seuraavasta kaaviosta ilmenee, verenkiertoelinten sairaudet, ns. tule-sairaudet (tuki- ja liikuntaelimistä johtuvat sairaudet) ja psykiatrisista syistä johtuvat sairaudet lisääntyivät vuonna 2011 verrattuna edelliseen vuoteen. Sen sijaan hengityselinten sairauksista sekä vammoista ja myrkytyksistä johtuvat poissaolot vähenivät vuonna 2011 edellisvuoteen nähden.

10 10 Kaavio 6. Sairauspoissaolojen syyt suhteellisina osuuksina Sairauspoissaolojen syyt suhteellisina osuuksina Äitiys-, isyys- ja vanhempainvapaat sekä hoitovapaat Vuonna 2011 äitiys-, isyys-, vanhempain- ja hoitovapailla oli henkilöitä seuraavasti: Palkallinen äitiysvapaa Palkaton äitiysvapaa Palkaton vanhempainvapaa Palkaton isyysvapaa Palkaton hoitovapaa 11 henkilöä 5 henkilöä 9 henkilöä 2 henkilöä 16 henkilöä Vuorotteluvapaat Vuorotteluvapaalla oli vuoden 2011 aikana henkilöitä seuraavasti: sivistystoimi sosiaali- ja terveystoimi tukipalvelut 4 henkilöä 3 henkilöä 1 henkilö

11 11 7 TYÖKYKYÄ JA TYÖHYVINVOINTIA EDISTÄVÄ JA YLLÄPITÄVÄ TOIMINTA Työkykyä ylläpitävän toiminnan tavoitteena on turvallinen ja terveellinen työ ja työympäristö, työkykyisyyttä ja terveyttä tukeva työyhteisö sekä tuottava, työ- ja toimintakykyinen työntekijä. Toiminnalla pyritään edistämään ja tukemaan jokaisen työtä tekevän työ- ja toimintakykyä hänen työuransa kaikissa vaiheissa. Työkykyä ylläpitävän toiminnan suunnittelusta, ohjauksesta, toteutumisen, tuloksellisuuden sekä laadun seurannasta ja arvioinnista vastaa TYHYryhmä (TYHY-ryhmä aloitti toimintansa vuonna 2010 ja siinä ovat edustettuina yhteistyötoimikunnan ja vanhan TYKY-ryhmän jäsenet) yhteistyössä työsuojelun ja työterveyshuollon kanssa. TYHY-ryhmässä ovat edustettuina mahdollisimman laajasti kunnan eri hallinnonaloilla toimivat ammattiryhmät. Edustajien tehtävänä on toimia viestinviejinä työryhmän ja oman ammattiryhmänsä välillä mm. tarpeiden, toiveiden ja vireillä olevien suunnitelmien suhteen. Työkykyä ylläpitävän toiminnan toteutumisessa keskeistä on työntekijöiden oma-aloitteisuus tarjolla olevien mahdollisuuksien puitteissa. Vesilahden kunnassa järjestettiin yhteistyössä työterveyshuollon ja työsuojeluhenkilöstön kanssa työkykyä ylläpitävää toimintaa vuonna 2011 seuraavasti (toimintasuunnitelma hyväksyttiin kunnanhallituksessa ): Kunnan vakituisille ja vähintään 6 kuukautta yhtäjaksoisessa palvelussuhteessa kuntaan oleville määräaikaisille työntekijöille/toimihenkilöille tarjottiin mahdollisuus saada 15 yhdistelmäseteliä, joilla tuettiin henkilöstön kulttuuri- ja liikuntaharrastuksia. Koulutoimen henkilöstön yhteisen työhyvinvointitapahtuman kustannuksiin osallistuttiin eurolla. Mahdollisuutta tarjotaan vuosittain tietylle ammattiryhmälle, hallintokunnalle tai työyksikölle. Vuonna 2006 mahdollisuutta tarjottiin opettajille, vuonna 2007 päivähoidon henkilöstölle, vuonna 2008 tukipalveluhenkilöstölle, vuonna 2009 terveyskeskus / vanhainkodin henkilöstölle ja vuonna 2010 kotipalvelun, teknisen toimen ja kunnanviraston henkilökunnalle. Kunnan vakituisille ja vähintään 6 kuukautta yhtäjaksoisessa palvelussuhteessa kuntaan oleville määräaikaisille työntekijöille/toimihenkilöille tarjottiin mahdollisuus osallistua maksutta kuntosaliharjoitteluun kunnan omalla salilla Kirkonkylässä tai Narvassa. Viisi kunnan työntekijää oli työkykyä ylläpitävässä kuntoremontissa Ikaalisten kylpylässä Kuntoremonttien tavoitteena on motivoiminen omaehtoiseen liikkumiseen sekä työ- ja toimintakyvyn vaalimiseen. Kuntoremonttitoimintaan on saatu vuosittain Suomen Ammattiliittojen Lomajärjestön SAL ry:n tukea. Laukon kartanoon järjestettiin tutustuminen

12 12 Kunnan TYHY-ryhmässä mietitään niitä toimenpiteitä, joilla henkilöstön hyvinvointia voitaisiin lisätä ja työkyky säilyttää. Työhyvinvointiin vaikuttavat monet tekijät, mm. johtaminen, työn hallinta, riittävä työtehtävien vaatima osaaminen, työn organisointi, työilmapiiri ja omat vaikutusmahdollisuudet. Työ- ja toimintakyvyn edistäminen on moniulotteista toimintaa: se yhdistää yksilön, työyhteisön, työympäristön ja osaamisen toiminta-alueet kokonaisuudeksi. 8 MUITA TOIMENPITEITÄ Suunnatut tarkastukset Työterveyspalvelu Viisarin ja Vesilahden kunnan välinen ensimmäinen työterveyshuollon toimintasuunnitelma laadittiin ajalle Suunnitelmaa on tarkistettu vuosittain. Vuonna 2011 laadittiin toimintasuunnitelma ajalle ja se hyväksyttiin kunnanhallituksessa Työterveyshuollon toimintasuunnitelman mukaisia ns. suunnattuja tarkastuksia ja työpaikkaselvityksiä tehdään vuosittain jollekin ammattiryhmälle. Vuonna 2011 suunnatut tarkastukset tehtiin terveystoimen henkilöstölle; keväällä avoterveydenhuollon henkilöstölle ja syksyllä laitoshoidon henkilöstölle. Suunnattuihin tarkastuksiin sisältyivät ergonomiapainotteiset työpaikkakäynnit ja työolosuhdeselvitykset. Työskentelytiloissa tehtiin lämpö/ kosteus- ja valaistusmittauksia. Lisäksi henkilöstölle tehtiin Voimavarat työssä-kysely, diabetesriskikysely, alkoholinkäyttökysely sekä terveystarkastukset työterveyshoitajalla ja työfysioterapeutilla sekä tarvittaessa työterveyslääkärillä. Varhaisen välittämisen malli Kunnanhallitus hyväksyi varhaisen välittämisen mallin eli toimintamallin työkyvyn heikentyessä. Varhaisen välittämisen toimintamallin avulla tavoitellaan työntekijän hyvää työkykyä ja työssään selviytymistä, joka lisää myös työyhteisön tyytyväisyyttä. Toimintamallista esimiehet saavat apua omaan työskentelyynsä ja esimiestyö jämäköityy. Onnistuessaan varhainen välittäminen vähentää sairauspoissaoloja ja niistä aiheutuvia kustannuksia. Pitkällä tähtäimellä vaikutetaan myös ennenaikaisesta eläköitymisestä aiheutuviin kustannuksiin. Kunnanvaltuuston hyväksymässä kunnan tasa-arvo- ja työhyvinvointiohjelmassa määritellään yhdeksi ohjelman tavoitteeksi työssä jaksaminen ja sen tukeminen. Varhaisen välittämisen malli antaa työkaluja tämän tavoitteen toteuttamiseen.

13 13 TYHY-toiminta Vuonna 2010 toimintansa aloittanut TYHY-ryhmä kokoontui 6 kertaa vuonna TYHY-ryhmässä käsiteltiin mm. seuraavia asioita: tasa-arvo- ja työhyvinvointiohjelman mukaiset toimenpiteet, työkykyä ylläpitävän toiminnan suunnittelu ja seuranta, varhaisen välittämisen malli, työterveyshuollon toimintasuunnitelma, Pirkkalan ja Vesilahden sote-yhteistoiminta-alueen muodostaminen, koulutoimen ja päivähoidon hallinnollinen yhdistyminen sekä terveydenhuollon tietoturvapolitiikka ja tietoturvaohjeet. Lisäksi jokaisessa TYHY-ryhmän kokouksessa käydään käpi hallintokuntien ajankohtaiset kuulumiset ja työsuojelupäällikölle saapuneet poikkeavuusilmoitukset. Marraskuun 2011 kokouksessa kunnanjohtaja Erkki Paloniemi antoi TYHY-ryhmälle ajankohtaiskatsauksen kunnan taloudesta ja meneillään olevasta kuntarakennekeskustelusta. 9 KUSTANNUSTIETOJA Vesilahden kunnassa maksettiin vuonna 2011 sosiaaliturvamaksun alaisia palkkoja yhteensä 9 miljoonaa, kun vastaava luku vuonna 2010 oli 8,7 miljoonaa euroa, vuonna ,5 miljoonaa euroa ja vuonna ,7 miljoonaa euroa. Henkilöstön koulutuksista ja erilaisista poissaoloista aiheutui kustannuksia seuraavasti (luvut eivät sisällä sivukuluja ja suluissa on vastaava luku vuoden 2010 osalta): Koulutus ( ) euroa Lomat ( ) euroa Perhevapaat ( ) euroa ASLAK-kuntoutus ( 6 886) euroa Sairauspoissaolot ( ) euroa Työtapaturmat ( 2 690) euroa Muut KVTES:n mukaiset palkalliset poissaolot ( ) euroa