HENKILÖSTÖRAPORTTI VESILAHDEN KUNTA

Transkriptio

1 HENKILÖSTÖRAPORTTI 2013 VESILAHDEN KUNTA

2 2 SISÄLLYSLUETTELO 1 Johdanto 3 2 Kunnan henkilöstöorganisaatio 4 3 Henkilöstön määrä ja jakautuminen hallintokunnittain 5 Kaavio 1. Henkilöstön määrä ja Henkilöstön ikärakenne 6 Kaavio 2. Henkilöstön ikärakenne Henkilöstön koulutusrakenne 6 Kaavio 3. Henkilöstön koulutusaste Henkilöstön poissaolot 7 Kaavio 4. Sairauspoissaolojen syyt suhteellisina osuuksina Työkykyä ja työhyvinvointia edistävä ja ylläpitävä toiminta 9 8 Muistaminen 11 9 Muita toimenpiteitä Kustannustietoja 12

3 3 1 JOHDANTO Vesilahden kunnassa on laadittu henkilöstöraportti vuodesta 2008 lähtien. Henkilöstöraportti antaa tietoja henkilöstön määrästä ja rakenteesta, henkilöstökustannuksista, henkilöstön ikääntymisestä, poissaoloista ja työhyvinvoinnista. Tiedot on kerätty pääosin kunnan henkilöstöhallinnon tietojärjestelmästä. Yleistä kunta-alalta: Kunta-alalla työskenteli henkilöä lokakuussa Henkilöstömäärän arvioidaan vähenevän hitaasti. Vaikka kuntien henkilöstömäärä vähenee jonkin verran tulevina vuosina, vakinaisen henkilöstön määrä kasvaa. Suurin osa uudesta henkilöstöstä palkataan vakinaisiin palvelussuhteisiin. Uusia työntekijöitä palkataan pääasiassa eläkkeelle jäävien tilalle. Lisää henkilöstöä tarvitaan erityisesti terveydenhuollossa. Kuntien nykyisestä henkilöstöstä lähes kaksi kolmasosaa jää eläkkeelle vuoteen 2030 mennessä. Yli 80 prosenttia kunnallisesta henkilöstöstä työskentelee terveydenhuollossa, sosiaalitoimessa tai sivistystoimessa. Neljä viidesosaa henkilöstöstä on naisia. Naisvaltaisella alalla lakisääteiset perhevapaat oikeuttavat pitkiin poissaoloihin. Perhevapaiden, vuosilomien sekä opinto- ja vuorotteluvapaiden ajaksi tarvitaan sijaisia, sillä lakisääteiset peruspalvelut on hoidettava myös vakinaisen henkilöstön poissa ollessa. Suurin osa kuntien määräaikaisista onkin sijaisia. Määräaikaisessa palvelussuhteessa työskenteli vuonna 2012 noin 21 prosenttia kunta-alan henkilöstöstä. Vakinaisia oli 77 prosenttia ja työllistettyjä 2 prosenttia. Vakinaisen henkilöstön määrä on kasvanut koko 2000-luvun. Vuodesta 2011 vuoteen 2012 vakinaisen henkilöstön määrä kasvoi 500 henkilöllä. Määräaikaisten määrä väheni henkilöllä ja työllistettyjen määrä tuhannella henkilöllä. Kuntien henkilöstöstä kokoaikatyössä on 77 prosenttia kuukausipalkkaisista. Osa-aikaisia ja sivutoimisia on 15 prosenttia. Lokakuussa 2012 kuntaalalla työskentelevistä oli kuukausipalkkaisia ja tuntipalkkaista. Palkattomalla virkavapaalla, työlomalla tms. oli tämän lisäksi henkilöä. Tiedot ovat Tilastokeskuksen Kuntasektorin palkkatilastosta lokakuulta Vuonna 2012 kunta-alalla työskentelevien keski-ikä oli 45,6 vuotta. Henkilöstön keski-ikä on kunta-alalla korkeampi kuin muilla työmarkkinasektoreilla. Kuukausipalkkaisten kokonaisansiot olivat Tilastokeskuksen tilaston mukaan kunta-alalla lokakuussa 2012 keskimäärin euroa kuukaudessa. Lokakuusta 2011 lokakuuhun 2012 kokonaisansiot nousivat keskimäärin 2,5 %.

4 4 2 KUNNAN HENKILÖSTÖORGANISAATIO Kunnanjohtaja Erkki Paloniemi on hallinto-organisaation päällikkö. Hallintojohtaja, sosiaali- ja terveystoimenjohtaja, sivistysjohtaja ja kunnaninsinööri toimivat tulosalueiden päällikköinä Koulutoimi jatkuu Hallinto- ja taloustoimisto koulupsykologi 1 kunnanjohtaja 1 koulunkäynninohjaaja 11 hallintojohtaja 1 koulunkäynninohjaaja osa-aik. 6 taloussuunnittelija 1 kirjanpitäjä-tietoliikenneas. 1 Kirjasto palkkasihteeri 1 kirjastonjohtaja 1 palvelusihteeri 2 kirjastovirkailija 3 kehittämispäällikkö 1 matkailuneuvoja 1 kuntouttavan työtoiminnan ohj. 1 Liikunta- ja nuorisotoimi sos- ja terv.toimen johtaja 1 liikunta- ja nuorisosihteeri 1 vapaa-ajan ohjaaja 2 Tekninen toimi Kasvatus ja opetus kunnaninsinööri 1 sivistysjohtaja 1 rakennusmestari 1 rakennustarkastaja 1 Lasten päivähoito palvelusihteeri 1 päiväkodin johtaja 4 ammattimies 7 varhaiskasvatuksen johtaja 1 erityislastentarhanopettaja 1 Tukipalvelut lastenhoitaja 31 siivous- ja ruokapalvelupäällikkö 1 ryhmäavustaja 2 ruokapalveluesimies 1 lastentarhanopettaja 13 monipalvelutyöntekijä 2 ryhmäperhep.hoitaja/laitosap. 2 suurtalouskokki 3 perhepäivähoitaja 6 ruokapalvelutyöntekijä 5 palvelusihteeri 1 ruokapalvelutyönt./osa-aik. 3 kuljettaja-siivooja 1 Koulutoimi laitoshuoltaja 14 palvelusihteeri 1 laitoshuoltaja osa-aikainen 3 erityisopettaja 1 peruskoulun johtajaopettaja 3 luokanopettaja 20 päätoiminen tuntiop./esikoulu 2 päätoim.tuntiop./esikoulu osa-aik 3 oppilaanohjauksen opettaja 1 peruskoulun lehtori 12 päätoiminen tuntiopettaja 1 rehtori 7-9 luokat 1 rehtori 1-6 luokat 1 erityisluokanopettaja 5 yhteinen kielen opettaja 3 koulukuraattori 1

5 5 3 HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA JAKAUTUMINEN HALLINTO- KUNNITTAIN Vesilahden kunnan henkilöstön määrä oli 227 henkilöä, kun se vuoden 2012 lopussa oli 326 henkilöä ja vuoden 2011 lopussa 325 henkilöä. Henkilöstöstä vakinaisessa palvelussuhteessa oli 192 henkilöä (vuonna henkilöä) ja määräaikaisia 35, joista työllistettyjä 3 henkilöä (vuonna henkilöä). Naisia oli henkilöstöstä yhteensä 193 ja miehiä 34. Kokoaikatyössä oli 199 henkilöä ja osa-aikaisia 28 henkilöä. Osa-aikaisten vakanssien lisäksi syitä osa-aikaisuuksiin oli: osittainen hoitovapaa, osa-aikaeläke, osatyökyvyttömyyseläke ja osa-aikatyö omasta pyynnöstä. Henkilöstön määrä väheni alkaen Vesilahden ja Pirkkalan kuntien yhteistoiminta-alueen myötä, jolloin sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstö (95 henkilöä) siirtyi Pirkkalan kunnan palvelukseen. Organisaatiossa tapahtui muutosta myös siten, että päivähoito siirtyi kasvatus- ja opetustoimen alaisuuteen (73 henkilöä) ja aiemmin sosiaali- ja terveystoimen alaisuudessa työskennelleet laitoshuoltajat (6 henkilöä) siirtyivät tukipalveluihin. Kaavio 1. Henkilöstön määrä ja henkilöstö jakaantui eri hallintokuntiin seuraavasti (suluissa vastaavat luvut vuonna 2012): - tekninen, rakennus- ja ympäristötoimi 14 hlöä (13) - yleishallinto, elinkeinotoimi 9 hlöä (9) - tukipalvelut (siivous-, ruoka- ja kuljetuspalvelut) 34 hlöä (31) - kasvatus- ja opetustoimi, liikunta- ja nuorisotoimi, kirjasto- ja kultt.toimi 167 hlöä (99) - sosiaali- ja terveystoimi 3 hlöä (174)

6 6 4 HENKILÖSTÖN IKÄRAKENNE Henkilöstön keskiarvoikä Vesilahden kunnassa oli 43 vuotta, kuten myös vuosina Alla olevassa kaaviossa on esitetty Vesilahden kunnan henkilöstön ikäjakauma. Kaavio 2. Henkilöstön ikärakenne Kevan tietojen mukaan kuntatyöntekijät siirtyvät vanhuuseläkkeelle keskimäärin 63,7 vuoden iässä. Vesilahden kunnasta on jääty vanhuuseläkkeelle vuosina keskimäärin 63-vuotiaina. Vuonna 2013 Vesilahden kunnasta jäi vanhuuseläkkeelle 3 henkilöä, vastaava luku vuonna 2012 oli myös 3 henkilöä. Osa-aikaeläkeläisiä ja osatyökyvyttömyyseläkeläisiä oli viime vuonna 3 henkilöä (vuonna henkilöä ja vuonna henkilöä). 5 HENKILÖSTÖN KOULUTUSRAKENNE Tällä hetkellä voimassa olevan tutkintojärjestelmän mukaisesti noudatetaan kunta-alallakin seuraavaa koulutusastejaottelua: ei tutkintoa keskiaste (ammatillisissa oppilaitoksissa ja lukioissa suoritetut tutkinnot, esim. ylioppilastutkinto, perushoitaja, lähihoitaja, kodinhoitaja, laitoshuoltaja, lastenhoitaja, päivähoitaja, keittäjä, suurtalouskokki) alin korkea-aste (esim. sairaanhoitaja, erikoissairaanhoitaja, merkonomi, terveydenhoitaja, laboratoriohoitaja, teknikko, sosiaalikasvattaja, fysioterapeutti) alempi korkeakouluaste (esim. lastentarhanopettaja, sairaanhoitaja AMK, peruskoulun luokanopettaja, sosionomi AMK, insinööri, erityisopettaja, sosiaalihuoltaja, terveydenhoitaja AMK, tradenomi)

7 7 ylempi korkeakouluaste (maisterin tutkinnot, lääketieteen lisensiaatti, erikoislääkäri, hammaslääketieteen lisensiaatti) ja tutkijakoulutus. Korkeakoulututkinnoiksi luetaan alemman ja ylemmän korkeakouluasteen tutkinnot sekä tutkijakoulutus. Alla olevassa kaaviossa on esitetty Vesilahden kunnan henkilöstön koulutusrakenne. Kaavio 3. Henkilöstön koulutusaste HENKILÖSTÖN POISSAOLOT Sairauspoissaolot Henkilöstön sairauspoissaolopäiviä kertyi vuonna 2013 yhteensä 3470 kalenteripäivää. Sairauspoissaoloja vuonna 2013 oli keskimäärin 15,2 päivää / henkilö / vuosi, kun vastaava luku vuonna 2012 oli 12 päivää, vuonna ,45 päivää, vuonna ,67 päivää ja vuonna päivää. Osittaisella sairauslomalla oli 5 henkilöä vuoden 2013 aikana. Tukipalveluissa sekä yleishallinnossa / rakennusvalvonnassa / teknisessä toimessa (kolme viimeksi mainittua on tilastoissa yhdistetty vähäisen henkilöstömäärän takia) sairauspoissaoloissa oli huomattavaa kasvua vuodesta Henkilöstön ikääntyminen näkyy tuki- ja liikuntaelinten sairauksien lisääntymisenä ammattijärjestöjen edustajien kanssa pidetyssä paikallisneuvottelussa sovittiin yksimielisesti, että esimies voi hyväksyä lyhytaikaisen sai-

8 8 rauspoissaolon (enintään kolme päivää) työntekijän omalla ilmoituksella seuraavista syistä: 1) Hengitystietulehdus (flunssa), jolle tavanomaisia oireita ovat yskä, nuha, kurkkukipu, äänen käheys, lihassäryt ja kuume 2) Vatsatauti, jolle tavanomaisia oireita ovat oksennus ja ripuli, usein myös kuume. 3) Muu sairaus, jolloin kysymykseen tulee lähinnä migreeni. Tällöin kuitenkin edellytetään sitä, että migreenitaudista on työterveyshuollon aikaisemmin toimittama selvitys, josta käy ilmi, että migreeni voi hoidosta huolimatta aiheuttaa työpäivän mittaisia työkyvyttömyysjaksoja. Migreenin aiheuttama työkyvyttömyys voi oman ilmoituksen perusteella kestää vain yhden vuorokauden kerrallaan. Esimies voi kuitenkin aina tarvittaessa vaatia työntekijän oman ilmoituksen sijaan lääkärintodistusta. Asiaa käsiteltiin myös kunnanhallituksessa / 89. Näitä ns. omalla ilmoituksella / esimiehen luvalla pidettyjä sairaspäiviä oli vuonna päivää. Vuonna 2012 näitä poissaoloja oli 623 päivää. Työtapaturmia kirjattiin vuonna 2013 yhteensä 9 tapausta, kun niitä vuonna 2012 kirjattiin 14 tapausta. Vuonna 2011 kirjattiin 29 ja vuonna tapausta. Työtapaturmista aiheutui 28 sairauspoissaolopäivää vuonna 2013, Luku on vastaava kuin vuonna Työterveyspalvelu Viisari on jaotellut kaikki sairaslomat, joista on sairaslomatodistus diagnooseittain, kts. kaavio alla. Kaavio 4. Sairauspoissaolojen syyt suhteellisina osuuksina

9 9 Ns. tule-sairaudet (tuki- ja liikuntaelimistä johtuvat sairaudet) ovat edelleen lisääntyneet aiemmista vuosista. Vammoista ja myrkytyksistä aiheutuneet poissaolot lisääntyivät vuonna 2013 verrattuna edelliseen vuoteen. Sen sijaan hengityselinsairauksista ja psykiatrisista syistä johtuvat poissaolot vähenivät vuonna 2013 edellisvuoteen nähden. Hengityselinsairauksien määrässä näkyy mm. minkälainen influenssakausi kunakin vuonna on ollut. Tuki- ja liikuntaelinten sairaudet Vesilahden kunnassa ovat verrannollisia kansainvälisiin tutkimuksiin, joissa henkilöstön ikärakenteen ja työn fyysisen kuormittavuuden on todettu lisäävän tulesairauksista johtuvia poissaoloja. Tukipalvelujen sairauspoissaoloista 85,4 % aiheutui vuonna 2013 tule-sairauksista. Määrä on huomattavasti kasvanut vuodesta 2012 (57 %) Äitiys-, isyys- ja vanhempainvapaat sekä hoitovapaat Vuonna 2013 äitiys-, isyys-, vanhempain- ja hoitovapailla oli henkilöitä seuraavasti: Palkallinen äitiysvapaa Palkaton äitiysvapaa Palkaton vanhempainvapaa Palkallinen isyysvapaa Palkaton isyysvapaa Hoitovapaa 8 henkilöä 4 henkilöä 9 henkilöä 1 henkilö 3 henkilöä 11 henkilöä Vuorotteluvapaat Vuorotteluvapaalla oli vuoden 2013 aikana 8 henkilöä (vuonna henkilöä). Vuorotteluvapaita pidettiin tukipalveluissa sekä kasvatus- ja opetustoimessa. 7 TYÖKYKYÄ JA TYÖHYVINVOINTIA EDISTÄVÄ JA YLLÄPITÄVÄ TOIMINTA Työkykyä ylläpitävän toiminnan tavoitteena on turvallinen ja terveellinen työ ja työympäristö, työkykyisyyttä ja terveyttä tukeva työyhteisö sekä tuottava, työ- ja toimintakykyinen työntekijä. Toiminnalla pyritään edistämään ja tukemaan jokaisen työtä tekevän työ- ja toimintakykyä hänen työuransa kaikissa vaiheissa. Työkykyä ylläpitävän toiminnan suunnittelusta, ohjauksesta, toteutumisen, tuloksellisuuden sekä laadun seurannasta ja arvioinnista vastaa TYHYryhmä (TYHY-ryhmä aloitti toimintansa vuonna 2010 ja siinä ovat edustettuina yhteistyötoimikunnan ja vanhan TYKY-ryhmän jäsenet) yhteistyössä työsuojelun ja työterveyshuollon kanssa. TYHY-ryhmässä ovat edustettuina mahdollisimman laajasti kunnan eri hallinnonaloilla toimivat ammattiryhmät. Edustajien tehtävänä on toimia viestinviejinä työryhmän ja oman ammatti-

10 10 ryhmänsä välillä mm. tarpeiden, toiveiden ja vireillä olevien suunnitelmien suhteen. Työkykyä ylläpitävän toiminnan toteutumisessa keskeistä on työntekijöiden oma-aloitteisuus tarjolla olevien mahdollisuuksien puitteissa. Vesilahden kunnassa järjestettiin yhteistyössä työterveyshuollon ja työsuojeluhenkilöstön kanssa työkykyä ylläpitävää toimintaa vuonna 2013 seuraavasti (toimintasuunnitelma hyväksyttiin kunnanhallituksessa ): Kunnan vakituisille ja vähintään 6 kuukautta yhtäjaksoisessa palvelussuhteessa kuntaan oleville määräaikaisille työntekijöille/toimihenkilöille tarjottiin mahdollisuus saada 15 yhdistelmäseteliä, joilla tuetaan henkilöstön kulttuuri- ja liikuntaharrastuksia. Yhden setelin arvo on 4 euroa ja se käy liikunta- ja kulttuuripalvelujen maksamiseen. Tukipalvelujen henkilöstön yhteisen työhyvinvointitapahtuman kustannuksiin osallistuminen 1000 eurolla. Mahdollisuutta tarjotaan vuosittain tietylle ammattiryhmälle, hallintokunnalle tai työyksikölle. Työhyvinvointitapahtumia on järjestetty seuraavasti: vuonna 2006 opettajat, vuonna 2007 päivähoidon henkilöstö, vuonna 2008 tukipalveluhenkilöstö, vuonna 2009 terveyskeskus/ vanhainkodin henkilöstö, vuonna 2010 kotipalvelun, teknisen toimen ja kunnanviraston henkilöstö, vuonna 2011 koulutoimen henkilöstö sekä vuonna 2012 päivähoidon henkilöstö. Kunnan vakituisille ja vähintään 6 kuukautta yhtäjaksoisessa palvelussuhteessa kuntaan oleville määräaikaisille työntekijöille/toimihenkilöille sekä sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistoiminta-alueen Vesilahdessa työskentelevälle henkilöstölle tarjottiin mahdollisuus osallistua maksutta kuntosaliharjoitteluun kunnan omalla salilla Kirkonkylässä tai Narvassa. Viisi kunnan työntekijää oli työkykyä ylläpitävässä kuntoremontissa Ikaalisten kylpylässä Kuntoremonttien tavoitteena on motivoiminen omaehtoiseen liikkumiseen sekä työ- ja toimintakyvyn vaalimiseen. Kuntoremonttikurssin ajalle osallistujalle myönnetään palkaton virkavapaa. Kurssin jälkeen hänen on läsnäolotodistuksen perusteella mahdollisuus anoa Kelalta ao. ajalta kuntoutusrahaa. Omavastuuaika on yksi päivä. Vaihtoehtoisesti voidaan kurssin ajalla käyttää myös vuosilomapäiviä tai esim. ylityövapaita. Työnantaja kustantaa kurssimaksun kokonaisuudessaan ja matkakulut halvimman kulkuneuvon mukaan. Kunnan TYHY-ryhmässä mietitään niitä toimenpiteitä, joilla henkilöstön hyvinvointia voitaisiin lisätä ja työkyky säilyttää. Työhyvinvointiin vaikuttavat monet tekijät, mm. johtaminen, esimies- ja alaistaidot, työn hallinta, riittävä työtehtävien vaatima osaaminen, työn organisointi, työilmapiiri ja omat vaikutusmahdollisuudet. Työ- ja toimintakyvyn edistäminen on moniulotteista toimintaa: se yhdistää yksilön, työyhteisön, työympäristön ja osaamisen toiminta-alueet kokonaisuudeksi.

11 11 8 MUISTAMINEN Kunnan vakinaisia työntekijöitä ja viranhaltijoita onnitellaan heidän 50- ja 60-vuotispäivinään seuraavasti: 50 vuotta Hopeiset kahvilusikat (6 kpl) Vesilahti-kaiverruksella 60 vuotta Hopeiset kakkuatrain ja kakkuveitsi Vesilahti -kaiverruksella Eläkkeelle siirtyminen tai palvelussuhteen päättyminen: Vakituisessa palvelussuhteessa alle 10 vuotta olleelle n. 100 euron arvoinen lahja vuotta palvelussuhteessa olleelle hopeiset kahvilusikat (6 kpl) Vesilahti-kaiverruksella tai vapaavalintainen lahja, jonka arvo sama kuin kahvilusikoiden. 9 MUITA TOIMENPITEITÄ Suunnatut tarkastukset Työterveyspalvelu Viisarin ja Vesilahden kunnan välinen työterveyshuollon toimintasuunnitelma ajalle hyväksyttiin kunnanhallituksessa Suunnitelmaa tarkistetaan vuosittain. Työterveyshuollon toimintasuunnitelman mukaisia ns. suunnattuja tarkastuksia ja työpaikkaselvityksiä tehdään vuosittain jollekin ammattiryhmälle. Vuonna 2013 suunnatut tarkastukset tehtiin päivähoidon henkilöstölle. Suunnattuihin tarkastuksiin sisältyivät ergonomiapainotteiset työpaikkakäynnit ja työolosuhdeselvitykset. Työskentelytiloissa tehtiin melu/lämpö/ kosteus- ja valaistusmittauksia. Lisäksi henkilöstölle tehtiin Voimavarat työssä-kysely, Työn fyysinen kuormittavuus-kysely, diabetesriskikysely sekä alkoholinkäyttökysely, fysio-terapeutin oirekysely sekä terveystarkastukset työterveyshoitajalla ja työfysioterapeutilla sekä tarvittaessa työterveyslääkärillä. Varhaisen välittämisen malli Kunnanhallitus hyväksyi varhaisen välittämisen mallin eli toimintamallin työkyvyn heikentyessä. Varhaisen välittämisen toimintamallin avulla tavoitellaan työntekijän hyvää työkykyä ja työssään selviytymistä, joka lisää myös työyhteisön tyytyväisyyttä. Toimintamallista esimiehet saavat apua omaan työskentelyynsä ja esimiestyö jämäköityy. Onnistuessaan varhainen välittäminen vähentää sairauspoissaoloja ja niistä aiheutuvia kustannuksia. Pitkällä tähtäimellä vaikutetaan myös ennenaikaisesta eläköitymisestä aiheutuviin kustannuksiin.

12 12 TYHY-toiminta Vuonna 2010 toimintansa aloittanut TYHY-ryhmä kokoontui 4 kertaa vuonna TYHY-ryhmässä käsiteltiin mm. seuraavia asioita: talouden tervehdyttäminen/yhteistoimintaneuvottelut henkilöstösäästöistä, henkilöstöja koulutussuunnitelma, tasa-arvo- ja työhyvinvointiohjelma, kuntarakenne-, kuntalaki- ja sote-uudistus, työkykyä ylläpitävän toiminnan suunnittelu ja seuranta. Lisäksi jokaisessa TYHY-ryhmän kokouksessa eri hallintokuntien edustajat kertovat ajankohtaiset kuulumiset omista hallintokunnistaan. Lisäksi käydään läpi työsuojelupäällikön keräämät poikkeavuusilmoitukset. 10 KUSTANNUSTIETOJA Vesilahden kunnassa maksettiin vuonna 2013 sosiaaliturvamaksun alaisia palkkoja yhteensä 6,9 miljoonaa euroa, kun vastaava luku vuonna 2012 oli 9,5 miljoonaa euroa. Ero johtuu henkilöstön vähentymisestä soten yhteistoiminta-alueen myötä. Henkilöstön koulutuksista ja erilaisista poissaoloista aiheutui vuonna 2013 palkkakustannuksia seuraavasti (luvut eivät sisällä sivukuluja ja suluissa on vastaava luku vuoden 2012 osalta): Koulutus ( ) euroa Lomat ( ) euroa Perhevapaat ( ) euroa ASLAK-kuntoutus 381 ( 2 997) euroa Sairauspoissaolot ( ) euroa Työtapaturmat ( 2 715) euroa Muut KVTES:n mukaiset palkalliset poissaolot ( ) euroa Muut KVTES:n mukaiset palkalliset poissaolot sisältävät mm. opettajien VESO-päivät, lastentarhanopettajien VES-päivät sekä luottamusmieskoulutuksista ja ylityövapaista johtuvat poissaolot.