Näytejonosysteemit-kertaus

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Näytejonosysteemit-kertaus"

Transkriptio

1 TL56, DSK-algoritmit (K6 Esimrkkittäviä Näytoosystmit-krtaus. Olkoo x(t cos(πtcos(8πt. a Poimi sigaalista x äytpistitä taauudlla 8 H. Suodata äi saamasi äytoo x( FIR-suotimlla, oka suodikrtoimt ovat a.6, a.5, a.5 a a.6. b Piirrä äytoo x(, suodatustulos y ( skä suotim impulssivast (. c Piirrä suotim lokokaavio. d Määritä suodatuksssa tarvittava lasktakapasittti- a muistivaatimus. Podi mitä suodatuksssa sigaalill tapatui a arvioi suodatuksssa sytyvä viiv. a Lasktaa äytväli: t s / /8 s. Lasktaa sigaaliarvo /8 skui väli alka aatkstä t. Koska sigaali muodostuu kadsta kosiisigaalista oid taauudt ovat H [cos(π t] a H [cos(π t], ii lasktaa äytpistitä 8 kappaltta (N 8, olloi kumpaaki taauutta äyttisttää väitää akso: t t s : x( cos(π cos(8π t t s /8: x( cos(π /8 cos(8π /8 -.9 t t s /8: x( cos(π /8 cos(8π /8 t t s /8: x( cos(π /8 cos(8π /8 -.7 t t s /8: x( cos(π /8 cos(8π /8 5 t 5 t s 5/8: x(5 cos(π 5/8 cos(8π 5/ t 6 t s 6/8: x(6 cos(π 6/8 cos(8π 6/8 7 t 7 t s 7/8: x(7 cos(π 7/8 cos(8π 7/8 -.9 Huomaa, ttä tässä laskttii siis yksittäisiä sigaaliarvoa (äyttistys, otka sitt pyöristttii valittuu sitystarkkuut (kvatisoiti. Tuloksa saatii sigaali x( {, -.9,, -.7,,..7,, -.9},,,,,, 5, 6, 7 Kiroittaa FIR-suotim diffrssiytälö ( suodatuks määrittlvä kaava: y ( a x( a x(- a x(- a x(-.6x(.5x(-.5x(-.6x(- Lasktaa kaavalla okaista tulosigaali x( arvoa koti yksi lätösigaali y ( arvo: : y (.6x(.5x(-.5x(-.5x( Jyrki Laiti

2 TL56, DSK-algoritmit (K6 Esimrkkittäviä Tässä luttii muistista tulosigaali arvot x(, x(-, x(- a x(-. Arvot x(-, x(- a x(- ovat ollia, koska iitä i ol mitattu ( ovat oossa x( arvoa x( dltäviä arvoa a äyttistystä kaikki muistipaikat ollataa. Lasktaa vastaavasti muut lätöarvot: : y (.6x(.5x(.5x(-.5x(-.85 : y (.6x(.5x(.5x(.5x(-.9 : y (.6x(.5x(.5x(.5x(.7 : y (.6x(.5x(.5x(.5x( -.7 5: y (5.6x(5.5x(.5x(.5x( : y (6.6x(6.5x(5.5x(.5x( : y (7.6x(7.5x(6.5x(5.5x( -.7 Suodatustuloksksi saadaa siis lätösigaali y ( {.,.85,.9,.7, -.7, -.88, -.88, -.7},,,,,, 5, 6, 7 b Piirrtää tulo x( a lätö (suodatustulos y (: x[] y[] FIR-suotim tapauksssa impulssivast arvot suodikrtoimt. Piirrtää impulssi a impulssivast: Jyrki Laiti

3 TL56, DSK-algoritmit (K6 Esimrkkittäviä.8.6 δ. [] Kuvasta ädää, ttä tkllä attu impulssi tuottaa vast, ossa impulssi o lviyt lä äytt mittaisksi. Samalla vast uippu o viivästyyt rätts vrrattua.. äytväliä. c x[].6 y[] d Jyrki Laiti

4 TL56, DSK-algoritmit (K6 Esimrkkittäviä Lokokaaviosta (tai diffrssiytälöstä ädää suoraa, ttä yd pist suodatus vaatii lä krtolaskua, kolm ytlaskua skä aiaki kolm muistiakua (x(-, x(-, x(-. Tällöi siis krtoimt a, a, a a a skä x( olttaa o lutuiksi prosssori rkistrii. Skuissa vaadittavi lasku- a muistiopraatioid lukumäärä saadaa krtomalla dllä sittyt arvot kadksalla ( 8. H H x[] H.5 Nollavaii kosiisigaali y[] -.5 Viiv äytväliä.5 s Lätösigaali muodosta voidaa päätllä, ttä suodatuksssa läpi tul vai H: taaui sigaali (li H suodattuu pois. Tämä prustlla o ilmistä (vaikkakaa tässä asiaa i tarkmmi tutkita, ttä kysssä o alipäästösuodi (LPF, oka raataauus o välillä.. H. Nollavaiis H: taauis kosiii vrtaamalla avaitaa, ttä sigaali o suodatuksssa viivästyyt. äytväliä li.5 s (uomaa, ttä tämä vastaa yvi impulssivaststa ttyä päätlmää!. Jyrki Laiti

5 TL56, DSK-algoritmit (K6 Esimrkkittäviä. a Suodata ttävässä muodostamasi äytoo x( IIR-suotimlla, oka krtoimt ovat a, a -.5, a, b.96 a b.58. b Piirrä suodatustulos y (. c Piirrä suotim lokokaavio (suora muoto II. d Määritä suodatuksssa tarvittava lasktakapasittti- a muistivaatimus. Määritä suotim siirtofuktio a amottl amplitudispktri. a Tulo: x( {, -.9,, -.7,,..7,, -.9},,,,,, 5, 6, 7 Kiroittaa IIR-suotim diffrssiytälö ( suodatuks määrittlvä kaava: y( a x( a x(- a x(- b y(- b y(- Nyt siis y ( x(.5x(- x(-.96y (-.58y (- Lasktaa kaavalla okaista tulosigaali x( arvoa koti yksi lätösigaali y ( arvo: : y ( x(.5x(- x(-.96y (-.58y ( Tässä luttii muistista tulosigaali arvot x(, x(-, x(- skä lätösigaali y ( kaksi dllistä arvoa y (- a y (-. Arvot x(- a x(- ovat ollia, koska iitä i ol mitattu ( ovat oossa x( arvoa x( dltäviä arvoa a vastaavasti arvoa y (- a y (- i ol laskttu. Lasktaa vastaavasti muut lätöarvot: : y ( x(.5x( x(-.96y (.58y (- -.7 : y ( x(.5x( x(.96y (.58y ( 5. : y ( x(.5x( x(.96y (.58y ( : y ( x(.5x( x(.96y (.58y (.7 5: y (5 x(5.5x( x(.96y (.58y ( -.8 6: y (6 x(6.5x(5 x(.96y (5.58y (.5 7: y (7 x(7.5x(6 x(5.96y (6.58y (5 -.5 Suodatustuloksksi saadaa siis lätösigaali y ( {, -.7, 5., -5.56,.7, -.8,.5, -.5},,,,,, 5, 6, 7 b Jyrki Laiti 5

6 TL56, DSK-algoritmit (K6 Esimrkkittäviä Piirrtää tulo x( a lätö (suodatustulos y (: x[] y[] Kuva prustlla vaikuttaa siltä, ttä lätösigaali sisältää vai H taauutta (uomaa: sigaalissa virkkäist äytpistid välillä o suuri vaitlu, mikä viittaa taauut / H. Ilmissti kysssä o ylipäästösuodi, oka raataauus o välillä.. H. c x[] w[] y[] d Lokokaaviosta ädää yt, ttä yd pist suodatus vaatii viisi (tai käytäössä kolm krtolaskua, lä ytlaskua skä aiaki kaksi muistiakua (w(- a Jyrki Laiti 6

7 TL56, DSK-algoritmit (K6 Esimrkkittäviä w(-. Tällöi siis krtoimt a, a, a, b a b skä x( olttaa o lutuiksi prosssori rkistrii. Skuissa vaadittavi lasku- a muistiopraatioid lukumäärä saadaa taas krtomalla dllä sittyt arvot kadksalla ( 8. Siirtofuktio o yt: H a a b [] a b Tästä voidaa ratkaista ollat (osoittaa ollakodat a avat (imittää ollakodat. Nollat vastaavat taauusvast ollakotia a avat puolstaa maksimikotia. Nollat: ± (.5.7 ±.96 Navat: ± Nollaapakartta: ±.59 / Nollaa vastaava kulma o yt arcta(.96/.7. (rad a tätä vastaa puolstaa taauus /./π. /. Jyrki Laiti 7

8 TL56, DSK-algoritmit (K6 Esimrkkittäviä Vastaavasti apaa vastaava kulma o π - arcta(.59/.8.5 (rad a tätä vastaa puolstaa taauus /.5/π.7 /. Hamotllaa tämä prustlla amplitudispktri: Amplitudi - / - H / H f Kysssä o siis ylipäästösuodi, oka siirtymäkaista o välillä. H....7 H. Jyrki Laiti 8

9 TL56, DSK-algoritmit (K6 Esimrkkittäviä Jyrki Laiti 9 Digitaalis suodattim suuittlu. Osoita, ttä os suotim impulssivast o ( {,,,, }, ii vaivast o liaari. ( ( ( ( ( ( ( ( ( ( ( ( ( ( ( ( { } { } { } { } ( ( { } ( ( { } { } φ φ φ Huomaa H ku Taauusvast X Y H X X X X X Y x x x x x y cos cos( cos(, Nyt siis taauusvast o ( { } θ H cos( cos( Amplitudiarvot H( ädää suoraa kspottifuktio dstä a vaikulma arvot θ arg{h( } vastaavasti suoraa kspotista: θ arg{h( } - Vai θ riippuu siis slvästi liaarissti taauudsta (kulmakrroi -. Piirrtää vilä vaispktri:

10 TL56, DSK-algoritmit (K6 Esimrkkittäviä 5 Vaikulma Jyrki Laiti

11 TL56, DSK-algoritmit (K6 Esimrkkittäviä. Tarkoituksa o suuitlla ikkuamtlmällä FIR-alipäästösuodi, oka stokaista vaimuks o oltava väitää db, suuri sallittu vavistuks vaitlu päästökaistalla o. db a siirtymäkaista raataauudt ovat H a H. Näyttaauus H. a Määritä suodatuks totuttava idaali impulssivast (taulukosta. b Määritä suodatusdot totuttava ikkuafuktio (taulukosta. c Määritä äyttaauudlla ormalisoitu siirtymäkaista lvys. d Määritä suodikrroit määrä N. Määritä suodikrtoimt. f Mikä o suuittlmasi suotim diffrssiytälö? g Podi mit tila muuttuu, os stokaista vaimuks o oltava väitää db a muut vaatimukst säilyvät allaa. a D ( f c si c( f c f c ; c si c( πf ; c ±, ±, ±, L, ± Normalisoitu raataauus f c valitaa yt siirtymäkaista puolivälistä: f c D 5 f ( s 5.5.5si c(.5π ;.5; ±, ±, ±, L, ± b Hammig-ikkua totuttaa dot (uom. päästökaistavärätly: π N (.5.6 cos w N krroimäärä. c Normalisoidaa siirtymäkaista.. H: f. d Hammig-ikkuall pät Jyrki Laiti

12 TL56, DSK-algoritmit (K6 Esimrkkittäviä. f. N N π (.5.6 cos ;, ±, ±, ±, ±, ± 5 w ( w( ( D π.5.6 cos.5si (.5 ; c π π.5.6 cos.5.5; ±, ±, ±, ±, ± 5 ( {.6,,.5,,.,.5,.,,.5,,.6 }; 5,,,,,,,,,, 5 f y ( a x ( a x ( a x ( L a x ( y (.6x(.5x(.x(.5x( 5.x( 6.5x( 8.6x(.6{ x( x( }.5{ x( x( 8 }.{ x( x( 6 }.5x( 5 Jyrki Laiti

13 TL56, DSK-algoritmit (K6 Esimrkkittäviä. Tutkittavassa sigaalissa o iformaatiota kadlla taauuskaistalla: 5-75 H a 55-6 H. Määritä ikkuamtlmää käyttä digitaalis suotim/suotimi suodikrtoimt, oilla m. kaistoilla olvat iformaatiot voidaa rottaa toisistaa, ku stokaistalla vaimuks o oltava väitää db a vast suuri sallittu vaitlu päästökaistalla o. db. Näyttaauus H. Erotus voidaa totuttaa simrkiksi alipäästö- tai ylipäästösuotimlla. Valitaa tässä alipäästösuodi. Amplitudi LPF Kaista Kaista 5 f [H] Kaista Kaista LPF Kaista Viiv Kaista Idaali impulssivast: D ( f c si c( f c f c ; c si c( πf ; c ±, ±, ±, L, ± Normalisoitu raataauus f c valitaa yt siirtymäkaista puolivälistä: f c D 5 f ( s 5.5.5si c(.5π ;.5; ±, ±, ±, L, ± Hammig-ikkua totuttaa dot (uom. päästökaistavärätly: Jyrki Laiti

14 TL56, DSK-algoritmit (K6 Esimrkkittäviä π N (.5.6 cos w N krroimäärä. Normalisoidaa siirtymäkaista 75 H.. 55 H: f Ratkaistaa krroimäärä N Hammig-ikkua siirtymäkaistasta. f.5 N N π (.5.6 cos ;, ±, ±, ±, ±, L, ± 66 w Edllä kaava atamaa krroimäärää o lisätty vilä yksi krroi, olloi kokoaismääräksi saadaa parito luku. Ku krroimäärä o parito, impulssivast akautuu symmtrissti idksiarvo ympärill. Totutuva suotim impulssivast saadaa katkaismalla idaali impulssivast ikkuafuktiolla: ( w( ( D π.5.6 cos.5 si c(.5π ; π.5.6 cos.5.5; ±, ±, ±, ±, L, ± 66 Nyt sim. (.5, ( (-.8, ( (-, ( (- -.6, ( (-, (5 (-5.68, Suodikrtoimt ädää suoraa impulssivast arvoista. Piirrtää lopuksi Matlabilla suotim amplitudi- a vaispktri, rymäviiv, impulssi- a asklvast skä ollaapakartta: Jyrki Laiti

15 TL56, DSK-algoritmit (K6 Esimrkkittäviä Magitud (db ad Pas Rsposs - - Magitud (db Pas (dgrs Frqucy (kh Group Dlay Rspos Group dlay (i sampls Frqucy (kh Jyrki Laiti 5

16 TL56, DSK-algoritmit (K6 Esimrkkittäviä.5 Impuls Rspos.. Amplitud Tim (ms. Stp Rspos.8 Amplitud Tim (ms Jyrki Laiti 6

17 TL56, DSK-algoritmit (K6 Esimrkkittäviä x Pol/Zro Plot 6 Imagiary Part Ral Part x 5 Jyrki Laiti 7

18 TL56, DSK-algoritmit (K6 Esimrkkittäviä. Oisssa kuvassa o sittty ikkuamtlmää a Rm-mtlmää käyttä saatu suodit amplitudivastt, ku vaatimusmäärittly o kummassaki tapauksssa ollut sama (päästökaistat [ H, 5 H] a [5 H, H], stokaista [ H, H], päästökaista maksimivärätly. db, stokaista miimivaimus db, äyttaauus 8 H. a Päättl, kumpi spktri liittyy ikkuamtlmällä suuitltuu suotim a kumpi Rm-mtlmällä suuitltuu suotim. b Suotimi astluvut ovat a 8. Kumma suotim astluku o korkampi? Miksi? Amplitudi [db] f [H] Amplitudi [db] f [H] a Ikkuamtlmällä suuitllu suotim vast värätl pätasaissti sto- a päästökaistalla. Värätly o voimakkaita lällä siirtymäkaistaa (Gibbsi ilmiö. Rm-mtlmällä suuitllulla suotimlla vast värätly o puolstaa tasaista. Tämä prustlla ylmpi vast sittää Rm-mtlmällä suuitltua suodita a almpi puolstaa ikkuamtlmällä suuitltua suodita. b Ikkuamtlmällä suuitllu suotim astluku o korkampi, koska mtlmä luotsta otu stokaistalla sytyy tarpttoma suuri vaimus täällä raataauudsta. Vastaavasti päästökaistalla värätly o vaatimusmäärittlyä pimpi täällä raataauudsta. Rm-mtlmässä vast värätly puolstaa optimoidaa sit, ttä turaa vaimusta i syy, olloi totutuks riittää pimpi krroimäärä. Jyrki Laiti 8

19 TL56, DSK-algoritmit (K6 Esimrkkittäviä 5. Oisssa kuvassa o sitlty biliaarislla -muuokslla suuitltu IIRsuodit amplitudispkträ. Kaikissa tapauksissa vaatimusmäärittly o ollut sama (päästökaista [ H, H], stokaistat [ H, 8 H] a [ H, H], päästökaista maksimivärätly. db, stokaista miimivaimus 5 db, äyttaauus 8 H. Määritä mikä spktristä sittää Buttrwort-suodita, Tyypi I a II Cbysv suodita skä lliptistä suodita. Astluku Astluku 6 Amplitudi [db] -5 - Amplitudi [db] f [H] Astluku -5 f [H] Astluku Amplitudi [db] -5 - Amplitudi [db] f [H] -5 f [H] Buttrwort-suotimlla (vasmmalla alaalla o suuri astluku, koska tällaislla suotim vastssa o mootoi sto- a päästökaista. Elliptisllä suotimlla (oikalla yläällä o puolstaa pii astluku, koska vastssa voi siityä värätlyä skä sto- ttä päästökaistalla. Tyypi I Cbysv-suotim (vasmmalla yläällä vastssa o maksimaalis tasai stokaista a päästökaista voi värädllä. Vastaavasti tyypi II Cbysv suotimlla (oikalla alaalla päästökaista o maksimaalis tasai a stokaista voi värädllä. Jyrki Laiti 9

20 TL56, DSK-algoritmit (K6 Esimrkkittäviä 6. Oisssa kuvassa o kad suotim vaispktri a vaispktri drivaatta. Kaikissa tapauksissa vaatimusmäärittly o ollut sama (päästökaista [ H, H], stokaistat [ H, 8 H] a [ H, H], päästökaista maksimivärätly. db, stokaista miimivaimus 5 db, äyttaauus 8 H. a Mitä voit kuvaai prustlla saoa suotimista. b Määritä suotimissa sytyvä viiv suuruus milliskutia. Suodi : Vaispktri Suodi : Vaispktri drivaatta Vai [rad] 5-5 Viiv [äytväli] Vai [rad] - f [H] Suodi : Vaispktri - - Viiv [äytväli] f [H] Suodi : Vaispktri drivaatta f [H] 7 f [H] Suodi : Päästökaistalla päliaari vaispktri, mikä äkyy viiv taauusriippuvuuta. Päästökaista kskitaauudlla sytyy pii viiv 5/8 s.6 ms, mutta lällä raataauuksia sigaalit viivästyvät /8 s.8 ms. Kysssä o IIR-suodi. Suodi : Päästökaistalla liaari vaispktri li viiv i riipu taauudsta vaa o kaikilla taauuksilla samasuurui 7/8 s. ms. Kysssä o FIR-suodi. Jyrki Laiti

21 TL56, DSK-algoritmit (K6 Esimrkkittäviä Idaalisia impulssivastita D ( (taauudt ormalisoitua: D (, D ( Alipäästösuodi: f c sic( c f c Ylipäästösuodi: - f c sic( c -f c Kaistapäästösuodi: f sic( -f sic( (f f (f > f Kaistastosuodi: f sic( -f sic( - (f f (f > f Ikkuafuktioita: Ikkua Siirtymäkaista lvys (ormalisoitu taauus f/ Vast vaitlu päästökaistalla (db Pii vaimus stokaistalla (db Ikkuafuktio w[], (N-/ Suorakaid.9/N.76 Haig./N.56 π w[].5.5cos N Hammig./N.9 5 π w[].5.6cos N Blackma 5.5/N.7 7 π π w[ ]..5cos.8cos N N Kaisr.9/N (β.5./n (β /N (β I w [] { β{ [ /( N ] } } / I ( β Jyrki Laiti

22 TL56, DSK-algoritmit (K6 Esimrkkittäviä Äärllis saapituud vaikutukst. Tarkastllaa kosiisigaalia x( cos(π f t s. a Määritä sigaali x( variassi (kskimääräi to σ x. b Määritä sigaali x( aota σ x c Määritä sigaalikvatisoitikoiasud SQNR, ku tidtää, ttä ( b SQNR log x σ Kaavassa b o kvatisoia (AD-muutim bittimäärä. d Lask SQNR, ku b 8,,, a 6 bittiä a olttaa, ttä yksi bitti käyttää mrkkibitiksi. Määritä vaadittava muutim bittimäärä, os sigaalill vaaditaa SQNR > db. a kskimääräi to saadaa korottamalla x( tois potssi a määrittämällä äi saadu sigaali kskiarvo. Tarkastllaa tilatta graafissti: f H, fs H.5 x t [s].8 x t [s] Kuvasta avaitaa slvästi, ttä sigaali x ( kskiarvo o.5. Sigaali x variassiksi saadaa σ x. Jyrki Laiti

23 TL56, DSK-algoritmit (K6 Esimrkkittäviä b Haota lasktaa suoraa variassista σ x σ x. 77 c SQNR log ( σ x b log b b d b 8 SQNR (8 5 db b SQNR ( 6 db b SQNR ( 7 db b SQNR ( 86 db b 6 SQNR (6 98dB SQNR b > db b Jos yksi bitti tarvitaa mrkkibitiksi, o yo. lukuu lisättävä vilä, olloi b. Jyrki Laiti

24 TL56, DSK-algoritmit (K6 Esimrkkittäviä. Tarkastllaa sigaalia, oka o muuttu -bittisllä AD-muutimlla. a Määritä kvatisoiista sytyvä koia variassi (to. b Suodattaa sigaali digitaalislla FIR-suotimlla, oka suodikrtoimt ovat a.6, a.5, a.5 a a.6. Määritä suotim impulssivast. c Määritä kvatisoitikoia suuruus suodatuks älk. Mitä koiall tapatui suodatuksssa? a Käyttää moistssa odttua tulosta, oka mukaa kvatisoiissa sytyvä b koia to o σ. Suoralla sioitukslla saadaa yt σ b Impulssivast ädää FIR-suotim tapauksssa suoraa suodikrtoimista. ( {.6,.5,.5,.6} c σ f σ 8 ( σ { }.6σ.6 Tässä FIR-suodatuksssa koia määrä siis putoaa all puol alkupräisstä arvostaa. Tidtää: Jos suotim impulssivast o ( a suodatttava sigaali koia variassi (to o σ, ii suodatuks älk avaitaa koia σ ( σ. f Jyrki Laiti

25 TL56, DSK-algoritmit (K6 Esimrkkittäviä. Tarkastllaa digitaalista IIR-suodita, oka siirtofuktio o H a H y (.75 a Määritä suotim diffrssiytälö. b Määritä suotim impulssivast. c Määritä -bittisllä AD-muutimlla muutu sigaali (vrt. ttävä kvatisoitikoia to suodatuks älk. ( b ( a x( a x( b y( x(.75y( a a b Impulssivast saadaa sioitukslla x( δ(: y x ( x(.75y( ( δ ( ( δ (.75( Lasktaa impulssivast sioittamalla yo. kaavaa ri : arvoa: ( δ (.75( : : : : : 5: 6 : M ( δ (.75( ( δ [].75[] ( δ (.75( ( δ (.75( ( ( δ (.75( ( ( 5 δ (.75( ( ( 6 δ ( 5.75( 5 ( Impulssivastksi saadaa (.75 ( ( ( (.75 (.75 (.75 (.75 ( {,, -.75, (-.75, (-.75, (-.75, (-.75 5, } 5 Jyrki Laiti 5

26 TL56, DSK-algoritmit (K6 Esimrkkittäviä c σ f σ 6 8 ( σ { L} Sulkulauskkssa o yt äärttömä mosta trmistä muodostuva gomtri sara, oka simmäi trmi a a präkkäist trmi sud q.75. Tällais sara summa o s a q Suodattu sigaali koiaksi saadaa yt siis σ f.86 σ.8 7 Tässä IIR-suodatuksssa koia to siis kasvoi yli kaksikrtaisksi. Jyrki Laiti 6

27 TL56, DSK-algoritmit (K6 Esimrkkittäviä Jyrki Laiti 7. Tarkastllaa. ast IIR-suodita, oka siirtofuktio o ( H a Määritä suodatttava sigaali kvatisoiista sytyvä koia suuruus suodatuks älk. Äärllisstä lasktatarkkuudsta a krtoimi kvatisoiista otuvia viritä i uomioida. Tässä o oki raalivakio. b Miti tuloks prustlla, millai to vakioll o syytä asttaa, otta suodatus o ylipäätää madollista. Nyt ( b a a H Suodikrtoimt ovat a a b. Diffrssiytälöksi saadaa ( ( ( ( ( ( y x y b x a x a y Ratkaistaa tämä prustlla impulssivast ( ( ( ( ( ( ( ( ( ( ( ( ( ( ( ( ( ( ( ( ( ( ( ( M ( ( ( : ( ( ( 5 5 5: ( ( ( : ( ( ( : ( ( ( : : : δ δ δ δ δ δ δ δ Impulssivast o siis ( {, -, (-, (-, (-, (- 5, (- 6, } Lasktaa koia suodatuks älk, ku tulosigaali koia tutaa ( { } L 8 6 σ σ σ f

28 TL56, DSK-algoritmit (K6 Esimrkkittäviä b Kut ädää suodattim älki koia kasvaa äärttömä suurksi (tai piksi, os. Suodi o tällöi pästabiili. Jos <, o sulkulauskkssa olva sara gomtri (. trmi a a präkkäist trmi sud q, olloi sill voidaa laska tarkka arvo: σ f 6 8 ( σ { L} σ a σ σ q Kut kaavasta avaitaa : ollssa positiivi ( < < koia to kasvaa suodatuksssa. Jyrki Laiti 8

29 TL56, DSK-algoritmit (K6 Esimrkkittäviä Näyttaauud muutlu (Multirat DSP. Tarkastllaa suraavia äyttaauusmuuoks totuttavia ärstlmiä x[] L w [m] M y [m] x[] M w [m] L y [m] f Olttaa, ttä M L. Miksi ärstlmät ivät tuota samaa vasttta (li y (m y (m? g Esitä simrkki tapaukssta, ossa ärstlmät tuottavat sama vast. a Tarkastllaa yt siis tilatta x[] L w [m] L y [m] x[] L w [m] L y [m] Ylmmässä ärstlmässä lisätää si itrpoloiissa okais äytvälii L- ollaa. Tämä älk dsimoiissa poimitaa sigaalista w (m L: väli äytarvoa. Nämä ovat täsmäll samoa kui alkupräis sigaali x( arvot li y (m x(. Almmassa ärstlmässä poimitaa si tulosigaalista L: väli äytarvoa. Tässä vaissa osa tulosigaali arvoista siis mttää. Itrpoloiissa puolstaa mttyt arvot korvataa äytvälii lisättävillä ollilla, ot y (m x( y (m y (m y (m. Järstlmät ivät siis tuota samaa vasttta. b Olkoo M a L 5. Eli x[] w [m] 5 y [m] x[] w [m] 5 y [m] Jyrki Laiti 9

30 TL56, DSK-algoritmit (K6 Esimrkkittäviä Tarkastllaa simrkiksi sigaalia x( {.7,.9,.,.7,.,.9,.5}. Piirrtää sigaalit x(, w (m, y (m, w (m a y (m. Kut ädää vast o kummassaki tapauksssa sama li y (m y (m. x 5 6 w y 5 5 w y 5 5 Jyrki Laiti

31 TL56, DSK-algoritmit (K6 Esimrkkittäviä. Sigaali x(, oka äyttaauus o 6 kh, pitää muutaa sigaaliksi, oka äyttaauus o 9 kh. Esitä muuoks vait lokokaavioa skä tarvittavi suodit päästö- a stokaisto siaiti, ku taauudt...8 kh alutaa säilyttää. Mrkits äyttaauus lokokaavio ri vaiisii äkyvii. L/M 9/6 / L a M. x[] LPF LPF y[m] Nyt LPF poistaa itrpoloiissa sytyt korkat taauudt. S stokaista o kh ( puolt tulosigaali äyttaauudsta.. 9 kh ( puolt suodatttava sigaali äyttaauudsta. Päästökaista asttuu välill...8 kh, ot siirtymäkaistaksi saadaa.8.. kh. LPF puolstaa varmistaa, ttä dsimoiissa i tapadu laskostumista. S stokaista o.5 kh ( puolt lätösigaali äyttaauudsta.. 9 kh. Päästökaista voidaa asttaa välill...8 kh, ot siirtymäkaistaksi saadaa kh. Jos olttaa, ttä kumpiki alipäästösuodi tuottaa riittävä vaimuks, o LPF slvästi tarpto a lokokaavio yksikrtaistuu muotoo x[] LPF y[m] Alla o sittty Rm-mtlmällä suuitltu suotimi LPF a LPF amplitudi- a vaivastt. Estokaistavaimuksksi o astttu db (. a päästökaistavärätlyksi.9 db (.. LPF :s astluvuksi saadaa 9 a LPF :s vastaavasti. Jyrki Laiti

32 TL56, DSK-algoritmit (K6 Esimrkkittäviä LPF -8 - Magitud (db Pas (dgrs Frqucy (kh -6 LPF -8 - Magitud (db Pas (dgrs Frqucy (kh - Jyrki Laiti

33 TL56, DSK-algoritmit (K6 Esimrkkittäviä. Sigaali x(, oka äyttaauus o 5 kh, pitää muutaa sigaaliksi, oka äyttaauus o kh. Esitä muuoks vait lokokaavioa skä tarvittavi suodit päästö- a stokaisto siaiti, ku taauudt kh alutaa säilyttää. Mrkits äyttaauus lokokaavio ri vaiisii äkyvii. L/M /5 /5 L a M 5. x[] LPF LPF 5 y[m] LPF poistaa itrpoloiissa sytyt korkat taauudt. S stokaista o 7.5 kh ( puolt tulosigaali äyttaauudsta.. kh ( puolt suodatttava sigaali äyttaauudsta. Päästökaista asttuu välill kh, ot siirtymäkaistaksi saadaa kh. LPF varmistaa, ttä dsimoiissa i tapadu laskostumista. S stokaista o 6 kh ( puolt lätösigaali äyttaauudsta.. kh. Päästökaista voidaa asttaa välill kh, ot siirtymäkaistaksi saadaa kh. Jos olttaa, ttä kumpiki alipäästösuodi tuottaa riittävä vaimuks, o LPF slvästi tarpto a lokokaavio yksikrtaistuu muotoo x[] LPF 5 y[m] Alla o sittty Rm-mtlmällä suuitltu suotimi LPF a LPF amplitudi- a vaivastt. Estokaistavaimuksksi o astttu db (. a päästökaistavärätlyksi.9 db (.. LPF :s astluvuksi saadaa 6 a LPF :s vastaavasti 57. Jyrki Laiti

34 TL56, DSK-algoritmit (K6 Esimrkkittäviä LPF -8 - Magitud (db Pas (dgrs Frqucy (kh -5 LPF -8 - Magitud (db Pas (dgrs Frqucy (kh -5 Jyrki Laiti

35 TL56, DSK-algoritmit (K6 Esimrkkittäviä. Sigaali x(, oka äyttaauus o kh, muutaa vaiittai sigaaliksi, oka äyttaauus o kh. Muutussa sigaalissa alutaa säilyttää taauudt.. 5 H. a Määritä vaadittava suodikrroit kokoaismäärä ri totutuksissa, os tarvittavat suotimt suuitllaa Haig-ikkualla. Tarkastl vai tapaukst, oissa dsimoitikrtoimt ovat laskvassa ärstyksssä. b Määritä ri totutust vaatima krtolasku määrä skuissa (MPS multiplicatios pr scod kaavalla MPS Q i N i f i, missä Q o dsimoitiloko lukumäärä, N i o i: loko krtoimi määrä a f i o i: loko tulosigaali äyttaauus. a Haig-ikkuaa käytttässä suotim krtoimi määrä (N voidaa määrittää kaavasta f./n, missä f o äyttaauudlla ormalisoitu siirtymäkaista lvys. Dsimoiti voidaa totuttaa suoraa tkiällä tai vaiittaa tkiöillä 6 a tai a tai, a. Tutkitaa riks ämä tapaukst -. x[] LPF y[m] Suotim LPF stokaistaksi saadaa H. Päästökaista o.. 5 H a siirtymäkaista H. f 5/ / N./ f 7. x[] LPF 6 LPF y[m] Suotim LPF stokaistaksi saadaa.. 6 H. Päästökaista o.. 5 H a siirtymäkaista 5.. H. f 55/ 55/ N./ f 68. Suotim LPF stokaistaksi saadaa 5.. H. Päästökaista o.. 5 H a siirtymäkaista H. f 5/ / N./ f. Jyrki Laiti 5

36 TL56, DSK-algoritmit (K6 Esimrkkittäviä Krtoimi kokoaismääräksi saadaa siis N N N 9. x[] LPF LPF y[m] Suotim LPF stokaistaksi saadaa H. Päästökaista o.. 5 H a siirtymäkaista H. f 5/ 5/ N./ f 6. Suotim LPF stokaistaksi saadaa H. Päästökaista o.. 5 H a siirtymäkaista H. f 5/ /6 N./ f 86. Krtoimi kokoaismääräksi saadaa siis N N N. x[] LPF LPF y[m] LPF Suotim LPF stokaistaksi saadaa.. 6 H. Päästökaista o.. 5 H a siirtymäkaista 5.. H. f 55/ 55/ N./ f. Suotim LPF stokaistaksi saadaa.. H. Päästökaista o.. 5 H a siirtymäkaista 5.. H. f 55/ 55/ N./ f. Suotim LPF stokaistaksi saadaa 5.. H. Päästökaista o.. 5 H a siirtymäkaista H. f 5/ / N./ f. Krtoimi kokoaismääräksi saadaa siis N N N N 7. b Krtolasku lukumääriksi ri tapauksissa saadaa MPS krtolaskua/s. MPS 68 6 krtolaskua/s. MPS krtolaskua/s. MPS 68 krtolaskua/s. Jyrki Laiti 6

Kirjoitetaan FIR-suotimen differenssiyhtälö (= suodatuksen määrittelevä kaava):

Kirjoitetaan FIR-suotimen differenssiyhtälö (= suodatuksen määrittelevä kaava): TL536, DSK-algoritmit (S4) Harjoitus. Olkoo x(t) = cos(πt)+cos(8πt). a) Poimi sigaalista x äytepisteitä taajuudella f s = 8 Hz. Suodata äi saamasi äytejoo x[] FIR-suotimella, joka suodikertoimet ovat a

Lisätiedot

a) Määritä signaalin x[n] varianssi (keskimääräinen teho) σ x c) Määritä signaalikvantisointikohinasuhde SQNR, kun tiedetään, että

a) Määritä signaalin x[n] varianssi (keskimääräinen teho) σ x c) Määritä signaalikvantisointikohinasuhde SQNR, kun tiedetään, että TL, DSK-lgoritmit S rjoitus. Trkstll kosiisigli [] cosπt s. Määritä sigli [] vrissi kskimääräi to. b Määritä sigli [] jot c Määritä siglikvtisoitikoisud SQNR, ku tidtää, ttä.79. b SQNR log Kvss b o kvtisoij

Lisätiedot

L/M = 16.9/9.1 = 169/91 = 13/7.

L/M = 16.9/9.1 = 169/91 = 13/7. TL56DSK-algoritit J. Laitinn 7.. TTES5, TTES5Z Väliko, ratkaisut Signaali x[n], onka näyttaauus on 9. khz, pitää uuntaa signaaliksi, onka näyttaauus on 6.9 khz. Esitä uunnoksn vaiht lohkokaaviona skä tarvittavin

Lisätiedot

IIR-suodattimissa ongelmat korostuvat, koska takaisinkytkennästä seuraa virheiden kertautuminen ja joissakin tapauksissa myös vahvistuminen.

IIR-suodattimissa ongelmat korostuvat, koska takaisinkytkennästä seuraa virheiden kertautuminen ja joissakin tapauksissa myös vahvistuminen. TL536DSK-algoritmit (J. Laitinen)..5 Välikoe, ratkaisut Millaisia ongelmia kvantisointi aiheuttaa signaalinkäsittelyssä? Miksi ongelmat korostuvat IIR-suodatinten tapauksessa? Tarkastellaan Hz taajuista

Lisätiedot

Määritä seuraavien suodattimien impulssivasteet ja tutki, ovatko ne kausaaleja:

Määritä seuraavien suodattimien impulssivasteet ja tutki, ovatko ne kausaaleja: TL56, Näytejoosysteemit (K5). Kausaali suodati käyttää laskeassaa vai ykyisiä ja aiempia ajaetkiä (= pieemmillä ideksiarvoilla) mitattuja tai laskettuja sigaaliarvoja, jotka suodati lukee muistista. Kausaalisuus

Lisätiedot

TL5362DSK-algoritmit (J. Laitinen) TTE2SN4X/4Z, TTE2SN5X/5Z Välikoe 1, ratkaisut

TL5362DSK-algoritmit (J. Laitinen) TTE2SN4X/4Z, TTE2SN5X/5Z Välikoe 1, ratkaisut TL536DSK-algoritmit (J. Laitie) 4. - 5..4 TTESN4X/4Z, TTESN5X/5Z Välikoe, ratkaiut a) Maiite väitää kaki digitaalite FIR-uotimie etua verrattua IIR-uotimii. b) Mite Reme-meetelmällä uuitellu FIR-uotime

Lisätiedot

SGN-1200 Signaalinkäsittelyn menetelmät Välikoe

SGN-1200 Signaalinkäsittelyn menetelmät Välikoe SGN-00 Signaalinkäsittelyn menetelmät Välikoe 9.3.009 Sivuilla - on. Älä vastaa siihen, jos et ollut ensimmäisessä välikokeessa. Tentin kysymykset ovat sivuilla 3-4. Vastaa vain jompaan kumpaan kokeeseen,

Lisätiedot

SGN-1200 Signaalinkäsittelyn menetelmät Välikoe

SGN-1200 Signaalinkäsittelyn menetelmät Välikoe SGN-100 Signaalinkäsittelyn menetelmät Välikoe 6.4.010 Sivuilla 1- on. Älä vastaa siihen, jos et ollut ensimmäisessä välikokeessa. Tentin kysymykset ovat sivuilla 3-4. Vastaa vain jompaan kumpaan kokeeseen,

Lisätiedot

TL5503 DSK, laboraatiot (1.5 op) Suodatus 1 (ver 1.0) Jyrki Laitinen

TL5503 DSK, laboraatiot (1.5 op) Suodatus 1 (ver 1.0) Jyrki Laitinen TL5503 DSK, laboraatiot (1.5 op) Suodatus 1 (ver 1.0) Jyrki Laitinen TL5503 DSK, laboraatiot (1.5 op), K2005 1 Suorita oheisten ohjeiden mukaiset tehtävät Matlab-ohjelmistoa käyttäen. Kokoa erilliseen

Lisätiedot

Tuntematon järjestelmä. Adaptiivinen suodatin

Tuntematon järjestelmä. Adaptiivinen suodatin 1 1 Vastaa lyhyesti seuraaviin a) Miksi signaaleja ylinäytteistetään AD- ja DA-muunnosten yhteydessä? b) Esittele lohkokaaviona adaptiiviseen suodatukseen perustuva tuntemattoman järjestelmän mallinnus.

Lisätiedot

SGN-1200 Signaalinkäsittelyn menetelmät, Tentti

SGN-1200 Signaalinkäsittelyn menetelmät, Tentti SGN-1200 Signaalinkäsittelyn menetelmät, Tentti 5.5.2008 Kirjoita nimesi ja opiskelijanumerosi jokaiseen paperiin. Vastauspaperit tullaan irrottamaan toisistaan. Jos tila ei riitä, jatka kääntöpuolelle

Lisätiedot

Liite VATT Analyysin lukuun 5

Liite VATT Analyysin lukuun 5 Liit VATT Aalyysi lukuu 5 Tässä liittssä sittää VATT Aalyysissa käytty lasktakhiko yksityiskohdat Liitt lopussa raportoidaa lasklmissa käyttyt ikäprofiilit a paramtriarvot Lasktakhiko raktamis sikuva o

Lisätiedot

SGN-1200 Signaalinkäsittelyn menetelmät, Tentti

SGN-1200 Signaalinkäsittelyn menetelmät, Tentti SGN-1200 Signaalinkäsittelyn menetelmät, Tentti 18.3.2008 Kirjoita nimesi ja opiskelijanumerosi jokaiseen paperiin. Vastauspaperit tullaan irrottamaan toisistaan. Jos tila ei riitä, jatka kääntöpuolelle

Lisätiedot

SGN-1200 Signaalinkäsittelyn menetelmät, Tentti

SGN-1200 Signaalinkäsittelyn menetelmät, Tentti SG-00 Signaalinkäsittelyn menetelmät, Tentti 6.3.006 Kirjoita nimesi ja opiskelijanumerosi jokaiseen paperiin. Vastauspaperit tullaan irrottamaan toisistaan. Jos tila ei riitä, jatka kääntöpuolelle ja

Lisätiedot

SGN-1200 Signaalinkäsittelyn menetelmät, Tentti

SGN-1200 Signaalinkäsittelyn menetelmät, Tentti SG-1200 Signaalinkäsittelyn menetelmät, Tentti 24.4.2006 Kirjoita nimesi ja opiskelijanumerosi jokaiseen paperiin. Vastauspaperit tullaan irrottamaan toisistaan. Jos tila ei riitä, jatka kääntöpuolelle

Lisätiedot

z = Amplitudi = itseisarvo ja vaihe = argumentti (arg). arg Piirretään vielä amplitudi- ja vaihespektri:

z = Amplitudi = itseisarvo ja vaihe = argumentti (arg). arg Piirretään vielä amplitudi- ja vaihespektri: Määriä suraavi komplksiluku/siaali ampliudi- a vaiharvo. Piirrä b-kohdassa ampliudi a vaih aauud fukioa ampliudi- a vaihspkri. 6p 8 a z 7, z 8 a z. { } b z cos. Ampliudi isisarvo a vaih arumi ar. a z 7

Lisätiedot

SGN-1200 Signaalinkäsittelyn menetelmät, Tentti

SGN-1200 Signaalinkäsittelyn menetelmät, Tentti SG-1200 Signaalinkäsittelyn menetelmät, Tentti 30.1.2006 Kirjoita nimesi ja opiskelijanumerosi jokaiseen paperiin. Vastauspaperit tullaan irrottamaan toisistaan. Jos tila ei riitä, jatka kääntöpuolelle

Lisätiedot

SGN-1200 Signaalinkäsittelyn menetelmät, Tentti

SGN-1200 Signaalinkäsittelyn menetelmät, Tentti SG-1200 Signaalinkäsittelyn menetelmät, Tentti 21.3.2006 Kirjoita nimesi ja opiskelijanumerosi jokaiseen paperiin. Vastauspaperit tullaan irrottamaan toisistaan. Jos tila ei riitä, jatka kääntöpuolelle

Lisätiedot

1 Olkoon suodattimen vaatimusmäärittely seuraava:

1 Olkoon suodattimen vaatimusmäärittely seuraava: Olkoon suodattimen vaatimusmäärittely seuraava: Päästökaistan maksimipoikkeama δ p =.5. Estokaistan maksimipoikkeama δ s =.. Päästökaistan rajataajuus pb = 5 Hz. Estokaistan rajataajuudet sb = 95 Hz Näytetaajuus

Lisätiedot

SGN-1200 Signaalinkäsittelyn menetelmät, Tentti

SGN-1200 Signaalinkäsittelyn menetelmät, Tentti SG-00 Signaalinkäsittelyn menetelmät, Tentti..005 Kirjoita nimesi ja opiskelijanumerosi jokaiseen paperiin. Vastauspaperit tullaan irrottamaan toisistaan. Jos tila ei riitä, jatka kääntöpuolelle ja sen

Lisätiedot

1 Tarkastellaan digitaalista suodatinta, jolle suurin sallittu päästökaistavärähtely on 0.05 db ja estokaistalla vaimennus on 44 db.

1 Tarkastellaan digitaalista suodatinta, jolle suurin sallittu päästökaistavärähtely on 0.05 db ja estokaistalla vaimennus on 44 db. TL5362DSK-algoritmit (J. Laitinen) 2.2.26 Tarkastellaan digitaalista suodatinta, jolle suurin sallittu äästökaistavärähtely on.5 db ja estokaistalla vaimennus on 44 db. 6 Kuinka suuri maksimioikkeama vahvistusarvosta

Lisätiedot

Alipäästösuotimen muuntaminen muiksi perussuotimiksi

Alipäästösuotimen muuntaminen muiksi perussuotimiksi Alipäästösuotimen muuntaminen muiksi perussuotimiksi Usein suodinsuunnittelussa on lähtökohtana alipäästösuodin (LPF), josta voidaan yksinkertaisilla operaatioilla muodostaa ylipäästö- (HPF), kaistanpäästö-

Lisätiedot

Jakso 10. Tasavirrat. Tasaantumisilmiöt. Vaihtovirrat. Sarja- ja lineaaripiirit. Maxwellin yhtälöt. (Kuuluu kurssiin Sähkömagnetismi, LuTK)

Jakso 10. Tasavirrat. Tasaantumisilmiöt. Vaihtovirrat. Sarja- ja lineaaripiirit. Maxwellin yhtälöt. (Kuuluu kurssiin Sähkömagnetismi, LuTK) Jakso 10. Tasavirrat. Tasaantumisilmiöt. Vaihtovirrat. Sarja- ja linaaripiirit. Maxwllin yhtälöt. (Kuuluu kurssiin Sähkömagntismi, LuTK) Näytä tai jätä tarkistttavaksi tämän jakson pakollist thtävät viimistään

Lisätiedot

763101P FYSIIKAN MATEMATIIKKAA Kertaustehtäviä 1. välikokeeseen, sl 2008

763101P FYSIIKAN MATEMATIIKKAA Kertaustehtäviä 1. välikokeeseen, sl 2008 76P FYSIIKAN MATEMATIIKKAA Krtausthtäviä. välikoks, sl 8 Näitä laskuja i laskta laskupäivissä ikä äistä saa laskuharjoituspistitä. Laskut o tarkoitttu laskttaviksi alkutuutoroitiryhmissä, itsks, kavriporukalla

Lisätiedot

Remez-menetelmä FIR-suodinten suunnittelussa

Remez-menetelmä FIR-suodinten suunnittelussa Luku Remez-menetelmä FIR-suodinten suunnittelussa Remez-menetelmä, eli optimaalinen menetelmä etsii minimax-mielessä optimaalista suodinta. Algoritmi johdetaan seuraavassa (täydellisyyden vuoksi) melko

Lisätiedot

1. Määritä pienin näytelauseen ehdon mukainen näytetaajuus taajuus seuraaville signaaleille:

1. Määritä pienin näytelauseen ehdon mukainen näytetaajuus taajuus seuraaville signaaleille: TL61, Näytejonosysteemit (K00) Harjoitus 1. Määritä pienin näytelauseen ehdon mukainen näytetaajuus taajuus seuraaville signaaleille: a) 1 (t) = cos(000πt) + sin(6000πt) + cos(00πt) ja ) (t) = cos(00πt)cos(000πt).

Lisätiedot

exp(x) = e x x n n=0 v(x, y) = e x sin y

exp(x) = e x x n n=0 v(x, y) = e x sin y 4 Alkisfunktioita 41 Eksponnttifunktio Eksponnttifunktio xp : R R on määritlty khitlmällä xp(x) = x x n = n! Pyrimm laajntamaan määritlmän koko tasoon C sitn, ttä 1 xp : C C on analyyttinn ja xp(x) = x,

Lisätiedot

1. Laske sivun 104 esimerkin tapaan sellainen likiarvo luvulle e, että virheen itseisarvo on pienempi kuin 10 5.

1. Laske sivun 104 esimerkin tapaan sellainen likiarvo luvulle e, että virheen itseisarvo on pienempi kuin 10 5. MATEMATIIKAN JA TILASTOTIETEEN LAITOS Analyysi II Harjoitus Ratkaisuhdotuksia Aapo Tvanlinna. Lask sivun 4 simrkin tapaan sllainn likiarvo luvull, ttä virhn itsisarvo on pinmpi kuin 5. Huomataan nsin,

Lisätiedot

ELEMENTTIMENETELMÄN PERUSTEET SESSIO 19: Gaussin integrointi emojanan alueessa.

ELEMENTTIMENETELMÄN PERUSTEET SESSIO 19: Gaussin integrointi emojanan alueessa. / ELEMENIMENEELMÄN PERUSEE SESSIO : Gaussin intgrointi mojanan alussa. JOHDANO Ylisssä lujuusopin lmnttimntlmässä lmntin jäykkyysmatriisi [ k ] ja kvivalnttinn solmukuormitusvktori { r } lasktaan määrätyistä

Lisätiedot

Digitaalinen signaalinkäsittely Desibeliasteikko, suotimen suunnittelu

Digitaalinen signaalinkäsittely Desibeliasteikko, suotimen suunnittelu Digitaalinen signaalinkäsittely Desibeliasteikko, suotimen suunnittelu Teemu Saarelainen, teemu.saarelainen@kyamk.fi Lähteet: Ifeachor, Jervis, Digital Signal Processing: A Practical Approach H.Huttunen,

Lisätiedot

SGN Signaalinkäsittelyn perusteet Välikoe Heikki Huttunen

SGN Signaalinkäsittelyn perusteet Välikoe Heikki Huttunen SGN-11 Signaalinkäsittelyn perusteet Välikoe 3.5.16 Heikki Huttunen Laskimen käyttö sallittu. Muiden materiaalien käyttö ei sallittu. Tenttikysymyksiä ei tarvitse palauttaa. Sivuilla 1-3 on. Sivuilla 4-5

Lisätiedot

Katsaus suodatukseen

Katsaus suodatukseen Katsaus suodatukseen Suodatuksen perustaa, ideaaliset suotimet, käytännön toteutuksia Suodatus Suodatusta käytetään yleensä signaalin muokkaukseen siten, että 2 poistetaan häiritsevä signaali hyötysignaalin

Lisätiedot

Summien arviointi integraalien avulla

Summien arviointi integraalien avulla Solmu /25 Summi arvioiti itgraali avulla A-Maria Ervall-Hytö Matmatiika ja tilastotit laitos, Hlsigi yliopisto Johdato Molaisia summia voi arvioida itgraali avulla. Itgraalilla saavutttava hyöty o s, ttä

Lisätiedot

4 KORKEAMMAN KL:N LINEAARISET DIFFERENTIAALIYHTÄLÖT

4 KORKEAMMAN KL:N LINEAARISET DIFFERENTIAALIYHTÄLÖT KORKEAMMAN KL:N LINEAARISET DIFFERENTIAALIYHTÄLÖT Krtalukua n olvassa diffrntiaalihtälössä F(,,,, (n) ) = siint n:nnn krtaluvun drivaatta (n) = d n /d n ja mahdollissti almpia drivaattoja, :tä ja :ää.

Lisätiedot

Luento 8. Suodattimien käyttötarkoitus

Luento 8. Suodattimien käyttötarkoitus Luento 8 Lineaarinen suodatus Ideaaliset alipäästö, ylipäästö ja kaistanpäästösuodattimet Käytännölliset suodattimet 8..007 Suodattimien käyttötarkoitus Signaalikaistan ulkopuolisen kohinan ja häiriöiden

Lisätiedot

LIITE 8A: RAKENNELUVUN 137 YHTÄLÖITÄ

LIITE 8A: RAKENNELUVUN 137 YHTÄLÖITÄ LIITE 8A: RAKENNELUVUN 37 YHTÄLÖITÄ Raknnluvusta 37 on tämän työn yhtydssä syntynyt yli 00 yhtälöä, joista 00 yhtälöä on analysoitu. Näistä on osoittautunut 70 yhtälöä milnkiintoisiksi ja saman vrran otaksutaan

Lisätiedot

Suodattimet. Suodatintyypit: Bessel Chebyshev Elliptinen Butterworth. Suodattimet samalla asteluvulla (amplitudivaste)

Suodattimet. Suodatintyypit: Bessel Chebyshev Elliptinen Butterworth. Suodattimet samalla asteluvulla (amplitudivaste) Suodattimet Suodatintyypit: Bessel Chebyshev Elliptinen Butterworth Suodattimet samalla asteluvulla (amplitudivaste) Kuvasta nähdään että elliptinen suodatin on terävin kaikista suodattimista, mutta sisältää

Lisätiedot

1 Vastaa seuraaviin. b) Taajuusvasteen

1 Vastaa seuraaviin. b) Taajuusvasteen Vastaa seuraaviin a) Miten määritetään digitaalisen suodattimen taajuusvaste sekä amplitudi- ja vaihespektri? Tässä riittää sanallinen kuvaus. b) Miten viivästys vaikuttaa signaalin amplitudi- ja vaihespektriin?

Lisätiedot

Differentiaaliyhtälöt, Syksy 2015 Harjoitus 2, Ratkaisut Ratkaise separoituvat differentiaaliyhtälöt. a) y = y

Differentiaaliyhtälöt, Syksy 2015 Harjoitus 2, Ratkaisut Ratkaise separoituvat differentiaaliyhtälöt. a) y = y Diffrntiaaliyhtälöt, Syksy 215 Harjoitus 2, Ratkaisut 1.11.215 1. Ratkais sparoituvat diffrntiaaliyhtälöt a) y = y 3, b) y = 1 + y 2 y 2. y Ratkaisu. a): Yhtälö y = 3 on hyvin määritlty kun 3. Lisäksi

Lisätiedot

1 Määrittele lyhyesti seuraavat käsitteet. a) Kvantisointivirhe. b) Näytetaajuuden interpolointi. c) Adaptiivinen suodatus.

1 Määrittele lyhyesti seuraavat käsitteet. a) Kvantisointivirhe. b) Näytetaajuuden interpolointi. c) Adaptiivinen suodatus. TL536DSK-algoritmit (J. Laitinen) 6.4.5 Määrittele lyyeti euraavat käitteet a) Kvantiointivire. b) äytetaajuuden interpolointi. ) Adaptiivinen uodatu. a) Kvantiointivire yntyy, kun ignaalin ykittäinen

Lisätiedot

Jakso 15. Vaihtovirrat. Sarja- ja lineaaripiirit. Maxwellin yhtälöt

Jakso 15. Vaihtovirrat. Sarja- ja lineaaripiirit. Maxwellin yhtälöt Jakso 15. Vaihtovirrat. Sarja- ja linaaripiirit. Maxwllin yhtälöt Tässä jaksossa käsitllään vaihtovirtapiirjä. Mukana on skä sarjapiirjä ttä linaaripiirjä. Sarjapiirilaskut ovat hkä hlpompia, sillä virta

Lisätiedot

Lämmönsiirto (ei tenttialuetta)

Lämmönsiirto (ei tenttialuetta) ämmönsiirto um 4..3 ämmönsiirto (i tnttialutta) rminologiaa ämpötila on suur, joka kuvaa, mitn kuuma jokin sin tai ain on. ämpötilaa (lat. tmpratura) mitataan SI-järjstlmässä klvinillä (K) tai clsiusastilla

Lisätiedot

Matematiikan tukikurssi

Matematiikan tukikurssi Matematiika tukikurssi Kurssikerta 1 Iduktiotodistus Iduktiotodistukse logiikka Tutkitaa tapausta, jossa haluamme todistaa joki väittee P() site, että se pätee kaikilla luoollisissa luvuilla. Eli halutaa

Lisätiedot

TL5231, Signaaliteoria (S2004) Matlab-harjoituksia

TL5231, Signaaliteoria (S2004) Matlab-harjoituksia 1. a) Muodosta Matlab-ohjelmistossa kosinisignaali x(t) = Acos(2πft+θ), jonka amplitudi on 1V, taajuus hertseinä sama kuin ikäsi vuosina (esim. 2 v = 2 Hz) ja vaihekulma +π/2. Piirrä signaali ja tarkista

Lisätiedot

KANTATAAJUINEN BINÄÄRINEN SIIRTOJÄRJESTELMÄ AWGN-KANAVASSA

KANTATAAJUINEN BINÄÄRINEN SIIRTOJÄRJESTELMÄ AWGN-KANAVASSA KJUI BIÄÄRI SIIROJÄRJSLMÄ WG-KVSS Kaajaajui siiro iformaaio siiro johdossa sllaisaa ilma kaoaalo- ai pulssimodulaaioa 536 ioliikkiikka II Osa 3 Kari Kärkkäi Syksy 5 JÄRJSLMÄMLLI Bii kso. Symboli {} ja

Lisätiedot

S SÄHKÖTEKNIIKKA Kimmo Silvonen

S SÄHKÖTEKNIIKKA Kimmo Silvonen S55.3 SÄHKÖTKNKKA.. Kimmo Silvonn Tntti: thtävät,3,5,7,9. väliko: thtävät,,3,4,5. väliko: thtävät 6,7,8,9, Oltko muistanut vastata palautkyslyyn Voit täyttää lomakkn nyt.. Lask virta. = = 3 =Ω, J =3A,

Lisätiedot

MATA172 Sami Yrjänheikki Harjoitus Totta vai Tarua? Lyhyt perustelu tai vastaesimerkki!

MATA172 Sami Yrjänheikki Harjoitus Totta vai Tarua? Lyhyt perustelu tai vastaesimerkki! MATA17 Sami Yrjäheikki Harjoitus 7 1.1.018 Tehtävä 1 Totta vai Tarua? Lyhyt perustelu tai vastaesimerkki! (a) Jokaie jatkuva fuktio f : R R o tasaisesti jatkuva. (b) Jokaie jatkuva fuktio f : [0, 1[ R

Lisätiedot

SMG-1100: PIIRIANALYYSI I. Verkkojen taajuusriippuvuus: suo(dat)timet

SMG-1100: PIIRIANALYYSI I. Verkkojen taajuusriippuvuus: suo(dat)timet SMG-00: PIIRIANALYYSI I Verkkojen taajuusriippuvuus: suo(dat)timet alipäästösuodin ylipäästösuodin kaistanpäästösuodin kaistanestosuodin jännitevahvistus rajataajuus kaistanleveys resonanssi Suotimet:

Lisätiedot

T Digitaalinen signaalinkäsittely ja suodatus

T Digitaalinen signaalinkäsittely ja suodatus T-63 Digitaalinen signaalinkäsittely ja suodatus 2 välikoe / tentti Ke 4528 klo 6-9 Sali A (A-x) ja B (x-ö)m 2 vk on oikeus tehdä vain kerran joko 75 tai 45 Tee välikokeessa tehtävät, 2 ja 7 (palaute)

Lisätiedot

TL5503 DSK, laboraatiot (1.5 op) Kuvasignaalit. Jyrki Laitinen

TL5503 DSK, laboraatiot (1.5 op) Kuvasignaalit. Jyrki Laitinen TL553 DSK, laboraatiot (.5 op) Kuvasignaalit Jyrki Laitinen TL553 DSK, laboraatiot (.5 op), K25 Suorita oheisten ohjeiden mukaiset tehtävät Matlab- ja VCDemo-ohjelmistoja käyttäen. Kokoa erilliseen mittauspöytäkirjaan

Lisätiedot

S FYSIIKKA IV (ES), Koulutuskeskus Dipoli, Kevät 2003, LH4. Bohrin vetyatomimallin mukaan elektronin kokonaisenergia tilalla n on. n n.

S FYSIIKKA IV (ES), Koulutuskeskus Dipoli, Kevät 2003, LH4. Bohrin vetyatomimallin mukaan elektronin kokonaisenergia tilalla n on. n n. S-1146 FYSIIKKA IV (S), Koulutuskskus Dipoli, Kvät 00, LH4 LH4-1* Vdy spkti s Pasch-saja viivat sijaitsvat ifapua-alulla N sytyvät tasitioissa, joissa lktoi siityy kokaalta viitystilalta i tilall f = i

Lisätiedot

TL5503 DSK, laboraatiot (1.5 op) Suodatus 2 (ver 1.0) Jyrki Laitinen

TL5503 DSK, laboraatiot (1.5 op) Suodatus 2 (ver 1.0) Jyrki Laitinen TL5503 DSK, laboraatiot (1.5 op) Suodatus 2 (ver 1.0) Jyrki Laitinen TL5503 DSK, laboraatiot (1.5 op), K2005 1 Suorita oheisten ohjeiden mukaiset tehtävät Matlab-ohjelmistoa käyttäen. Kokoa erilliseen

Lisätiedot

r u u R Poistetut tehtavat, kunjännitestabiiliusja jännitteensäätö yhdistettiin:

r u u R Poistetut tehtavat, kunjännitestabiiliusja jännitteensäätö yhdistettiin: oittut thtavat, kuäittaiiliua äittäätö yhitttii: Jäykkä vrkko, oka äit u TH o, pu yöttää oho kautta kuormaa. Johto olttaa häviöttömäki a raktai o, pu. Joho päähä liittää vakioritaikuorma r. iirrä oho a

Lisätiedot

S , FYSIIKKA III (ES), Syksy 2002, LH 4, Loppuviikko 39. Partitiofunktiota käyttäen keskiarvo voidaan kirjoittaa muotoon

S , FYSIIKKA III (ES), Syksy 2002, LH 4, Loppuviikko 39. Partitiofunktiota käyttäen keskiarvo voidaan kirjoittaa muotoon S-11435, FYSIIKKA III (ES), Syksy 00, LH 4, Loppuvkko 39 LH4-1* Käyttän Maxwll-Boltzmann-jakauman parttofunktota määrtä a) nrgan nlön kskarvo (E ) skä b) nrgan nlöllnn kskpokkama kskarvosta l nrgan varanss,

Lisätiedot

Ax 0 mm Bx mm Cx 1800 Ay 0 mm By mm Cy 0

Ax 0 mm Bx mm Cx 1800 Ay 0 mm By mm Cy 0 Tamprn tknillinn yliopisto Tknisn suunnittlun laitos EDE-00 Elmnttimntlmän prustt. Harjoitus 6 Syksy 0. F 00 OpNro 859 L 800 mm M T 85 K K 9 E 05000 MPa Kulmat ja pituudn lämpölaajnmiskrroin α 0.60865

Lisätiedot

Ensimmäisen kertaluvun differentiaaliyhtälö on lineaarinen, jos se voidaan kirjoittaa muotoon. + p(x)y = r(x) (28)

Ensimmäisen kertaluvun differentiaaliyhtälö on lineaarinen, jos se voidaan kirjoittaa muotoon. + p(x)y = r(x) (28) .5 Linaarist diffrntiaaliyhtälöt 10 Ensimmäisn krtaluvun diffrntiaaliyhtälö on linaarinn, jos s voidaan kirjoittaa muotoon + p(x)y = r(x) (8) Yhtälö on linaarinn y:n ja y:n suhtn, p ja r voivat olla mitä

Lisätiedot

Energian säilymislain perusteella elektronin rekyylienergia on fotnien energioiden erotus: (1)

Energian säilymislain perusteella elektronin rekyylienergia on fotnien energioiden erotus: (1) S-11446 Fysiikka IV (Sf), I Väliko 544 1 Osoita, ttä Comptonin sironnassa lktronin suurin mahdollinn rkyylinrgia voidaan sittää muodossa E Kin hf 1 + mc /hf Enrgian säilymislain prustlla lktronin rkyylinrgia

Lisätiedot

Analyysi A. Harjoitustehtäviä lukuun 1 / kevät 2018

Analyysi A. Harjoitustehtäviä lukuun 1 / kevät 2018 Aalyysi A Harjoitustehtäviä lukuu / kevät 208 Ellei toisi maiita, tehtävissä esiityvät muuttujat ja vakiot ovat mielivaltaisia reaalilukuja.. Aa joki ylä- ja alaraja joukoille { x R x 2 + x 6 ja B = {

Lisätiedot

Spektri- ja signaalianalysaattorit

Spektri- ja signaalianalysaattorit Spektri- ja signaalianalysaattorit Pyyhkäisevät spektrianalysaattorit Suora pyyhkäisevä Superheterodyne Reaaliaika-analysaattorit Suora analoginen analysaattori FFT-spektrianalysaattori DFT FFT Analysaattoreiden

Lisätiedot

TL5503 DSK, laboraatiot (1.5 op) Audiosignaalit (ver 1.0) Jyrki Laitinen

TL5503 DSK, laboraatiot (1.5 op) Audiosignaalit (ver 1.0) Jyrki Laitinen TL5503 DSK, laboraatiot (1.5 op) Audiosignaalit (ver 1.0) Jyrki Laitinen TL5503 DSK, laboraatiot (1.5 op), K2005 1 Suorita oheisten ohjeiden mukaiset tehtävät Matlab- ja SPDemo-ohjelmistoja käyttäen. Kokoa

Lisätiedot

Luento 8. Suodattimien käyttötarkoitus

Luento 8. Suodattimien käyttötarkoitus Luento 8 Lineaarinen suodatus Ideaaliset alipäästö, ylipäästö ja kaistanpäästösuodattimet Käytännölliset suodattimet 8..006 Suodattimien käyttötarkoitus Signaalikaistan ulkopuolisen kohinan ja häiriöiden

Lisätiedot

4.3 Signaalin autokorrelaatio

4.3 Signaalin autokorrelaatio 5 4.3 Sigaali autokorrelaatio Sigaali autokorrelaatio kertoo kuika paljo sigaali eri illä korreloi itsesä kassa (josta imiki). Se o Fourier-muuokse ohella yksi käyttökelpoisimmista sigaalie aalysoitimeetelmistä.

Lisätiedot

Rahoitusriskit ja johdannaiset Matti Estola Luento 5. Termiinihinnan määräytyminen

Rahoitusriskit ja johdannaiset Matti Estola Luento 5. Termiinihinnan määräytyminen Rahoitusriskit ja johdannaist Matti Estola Lunto 5 rmiinihinnan määräytyminn 1. rmiinin ylinn hinnoittlukaava Mrkitään trmiinisopimuksn kohd-tuudn spot hintaa sopimuksn tkopäivänä S :lla, kohd-tuudn trmiinihintaa

Lisätiedot

Kohinan ominaisuuksia

Kohinan ominaisuuksia Kohia mittauksissa Kohia omiaisuuksia Kohiamkaismit Trmi kohia Rakohia 1/f kohia (Kvatisoitikohia) Kohia käsittly Kohialähtid yhtisvaikutus Kohiakaistalvys Sigaali-kohia suhd Kohialuku Kohialämpötila 1

Lisätiedot

Matematiikan tukikurssi

Matematiikan tukikurssi Matematiika tukikurssi Kurssikerta 3 1 Lisää iduktiota Jatketaa iduktio tarkastelua esimerki avulla. Yritetää löytää kaava : esimmäise (positiivise) parittoma luvu summalle eli summalle 1 + 3 + 5 + 7 +...

Lisätiedot

1 a) Eristeiden, puolijohteiden ja metallien tyypilliset energiakaistarakenteet.

1 a) Eristeiden, puolijohteiden ja metallien tyypilliset energiakaistarakenteet. a) ristid, puolijohtid ja talli tyypillist rgiakaistaraktt. i) NRGIAKAISTAT: (lktroi sallitut rgiatilat) Kaksiatoi systi: pottiaalirgia atoi väliatka fuktioa pot rpulsiivi kopotti -lktroit hylkivät toisiaa

Lisätiedot

RATKAISUT x 2 3 = x 2 + 2x + 1, eli 2x 2 2x 4 = 0, joka on yhtäpitävä yhtälön x 2 x 2 = 0. Toisen asteen yhtälön ratkaisukaavalla saadaan

RATKAISUT x 2 3 = x 2 + 2x + 1, eli 2x 2 2x 4 = 0, joka on yhtäpitävä yhtälön x 2 x 2 = 0. Toisen asteen yhtälön ratkaisukaavalla saadaan RATKAISUT 8 17 8 a) Paraabelie y x ja y x + x + 1 leikkauspisteet saadaa määritettyä, ku esi ratkaistaa yhtälö x x + x + 1, eli x x, joka o yhtäpitävä yhtälö x x. Toise astee yhtälö ratkaisukaavalla saadaa

Lisätiedot

BM20A Integraalimuunnokset Harjoitus 8

BM20A Integraalimuunnokset Harjoitus 8 (b)...(d) eve + eve = eve eve eve = eve BM2A57 - Itegraalimuuokset Harjoitus 8. Vastaa jokaisessa kohdassa seuraavii kysymyksii: Oko fuktio parillie? Oko fuktio parito? Huomaatko polyomie kohdalla hyvi

Lisätiedot

l 1 2l + 1, c) 100 l=0

l 1 2l + 1, c) 100 l=0 MATEMATIIKAN PERUSKURSSI I Harjoitustehtäviä syksy 5. Millä reaaliluvun arvoilla a) 9 =, b) 5 + 5 +, e) 5?. Kirjoita Σ-merkkiä käyttäen summat 4, a) + + 5 + + 99, b) 5 + 4 65 + + n 5 n, c)

Lisätiedot

dx = d dψ dx ) + eikx (ik du u + 2ike e ikx u i ike ikx u + e udx

dx = d dψ dx ) + eikx (ik du u + 2ike e ikx u i ike ikx u + e udx 763333A KIINTEÄN AINEEN FYSIIKKA Ratkaisut 5 Kevät 2014 1. Tehtävä: Johda luetomateriaali kaavat d 2 u i k du 2 m + Uxu = E k 2 u p = k + u x i d ux. Ratkaisu: Oletetaa, että ψx = e ikx ux, missä ux +

Lisätiedot

Aalto-yliopiston perustieteiden korkeakoulu Matematiikan ja systeemianalyysin laitos

Aalto-yliopiston perustieteiden korkeakoulu Matematiikan ja systeemianalyysin laitos Aalto-yliopiston perustieteiden korkeakoulu Matematiikan ja systeemianalyysin laitos Malinen/Vesanen MS-A0205/6 Differentiaali- ja integraalilaskenta 2, kevät 2017 Laskuharjoitus 4A (Vastaukset) alkuviikolla

Lisätiedot

SATE2140 Dynaaminen kenttäteoria syksy /6 Laskuharjoitus 5 / Sähkömagneettisten aaltojen eteneminen väliaineessa ja väliaineesta toiseen

SATE2140 Dynaaminen kenttäteoria syksy /6 Laskuharjoitus 5 / Sähkömagneettisten aaltojen eteneminen väliaineessa ja väliaineesta toiseen SAT14 Dnaainn knttätoria sks 16 1 /6 Laskuharjoitus 5 / Sähköagnttistn aaltojn tninn väliainssa ja väliainsta toisn Thtävä 1. Alulla 1 r1 =,5, r1 = 1 ja =, alu on vapaa tila (fr spac). Määritä suhtt h

Lisätiedot

Johda jakauman momenttiemäfunktio ja sen avulla jakauman odotusarvo ja varianssi.

Johda jakauman momenttiemäfunktio ja sen avulla jakauman odotusarvo ja varianssi. Mat-2.090 Sovellettu todeäköisyyslasku A Mat-2.090 Sovellettu todeäköisyyslasku A / Pistetehtävät 2, 4, 6, 8, 0 Aiheet: Avaisaat: Momettiemäfuktio Satuaismuuttujie muuokset ja iide jakaumat Kovergessikäsitteet

Lisätiedot

= true C = true) θ i2. = true C = false) Näiden arvot löydetään kuten edellä Kun verkko on opetettu, niin havainto [x 1

= true C = true) θ i2. = true C = false) Näiden arvot löydetään kuten edellä Kun verkko on opetettu, niin havainto [x 1 35 Naiivi Bayes Luokkamuuttua C o Bayes-verko uuri a attribuutit X i ovat se lehtiä Naiivi oletus o, että attribuutit ovat ehdollisesti riippumattomia toisistaa aettua luokka Ku käytössä o Boole muuttuat,

Lisätiedot

f [Hz] f [Hz]

f [Hz] f [Hz] TL536, DSK-lgoritmit (S4) rjoitu 3. Oheie kuv o eitett ikkumeetelmää j Reme-meetelmää kättäe tuje uodite mplitudivteet, ku vtimumäärittel o kummki tpuke ollut m (päätökitt [, 5 ] j [35, 4 ], etokit [,

Lisätiedot

Digitaalinen Signaalinkäsittely T0125 Luento 4-7.04.2006

Digitaalinen Signaalinkäsittely T0125 Luento 4-7.04.2006 Digitaalinen Signaalinkäsittely T5 Luento 4-7.4.6 Jarkko.Vuori@evtek.fi Z-taso Z-taso on paljon käytetty graafinen esitystapa jonka avulla voidaan tarkastella signaalien taajuussisältöjä sekä järjestelmien

Lisätiedot

LIITTEET Liite A Stirlingin kaavan tarkkuudesta...2. Liite B Lagrangen kertoimet...3

LIITTEET Liite A Stirlingin kaavan tarkkuudesta...2. Liite B Lagrangen kertoimet...3 LIITTEET... 2 Liite A Stirligi kaava tarkkuudesta...2 Liite B Lagrage kertoimet... 2 Liitteet Liitteet Liite A Stirligi kaava tarkkuudesta Luoollista logaritmia suureesta! approksimoidaa usei Stirligi

Lisätiedot

Tehtäviä neliöiden ei-negatiivisuudesta

Tehtäviä neliöiden ei-negatiivisuudesta Tehtäviä epäyhtälöistä Tehtäviä eliöide ei-egatiivisuudesta. Olkoo a R. Osoita, että 4a 4a. Ratkaisu. 4a 4a a) a 0 a ) 0.. Olkoot a,, R. Osoita, että a a a. Ratkaisu. Kerrotaa molemmat puolet kahdella:

Lisätiedot

Luento 8. tietoverkkotekniikan laitos

Luento 8. tietoverkkotekniikan laitos Luento 8 Luento 8 Signaalien suodatus 8. Ideaaliset suodattimet Ideaaliset alipäästö-, ylipäästö-, kaistanpäästö- ja kaistanestosuodattimet Oppenheim 6.3 8. Käytännön suodattimet Käytännön suodattimet,

Lisätiedot

Kompleksiluvut signaalin taajuusjakauman arvioinnissa

Kompleksiluvut signaalin taajuusjakauman arvioinnissa Kompleksiluvut signaalin taajuusjakauman arvioinnissa Vierailuluento IMA-kurssilla Heikki Huttunen Lehtori, TkT Signaalinkäsittely, TTY heikki.huttunen@tut.fi Department of Signal Processing Fourier-muunnos

Lisätiedot

Tilastollinen päättely II, kevät 2017 Harjoitus 3B

Tilastollinen päättely II, kevät 2017 Harjoitus 3B Tilastollie päättely II, kevät 7 Harjoitus 3B Heikki Korpela 3. maaliskuuta 7 Tehtävä. Jatkoa harjoitukse B tehtävii -3. Oletetaa, että x i c kaikilla i, ku c > o vakio. Näytä, että ˆβ, T ja T ovat tarketuvia.

Lisätiedot

Helsinki University of Technology

Helsinki University of Technology Helsiki Uiversity of Techology Laboratory of Telecommuicatios Techology S-38. Sigaalikäsittely tietoliiketeessä I Sigal Processig i Commuicatios ( ov) Syksy 997 9. Lueto: Kaava kapasiteetti ja ODM prof.

Lisätiedot

SÄHKÖMOTORINEN VOIMA. 1. Työn tavoitteet. 2. Teoria. e =, (1)

SÄHKÖMOTORINEN VOIMA. 1. Työn tavoitteet. 2. Teoria. e =, (1) Oulu yliopisto Fysiika optuslaboratorio Fysiika laboratoriotyöt 2 1 SÄHKÖMOTONEN OM 1. Työ tavoittt Tässä työssä tutustut yht tavallisimmista sähköisistä jäitlähtistä; paristoo. Työ simmäisssä osassa mittaat

Lisätiedot

T-61.246 DSP (Harjoitustyö 2003, v. 5.01) Sivu 2 / 9

T-61.246 DSP (Harjoitustyö 2003, v. 5.01) Sivu 2 / 9 T-61.246 DSP (Harjoitustyö 2003, v. 5.01) Sivu 1 / 9 T-61.246 DSP (Harjoitustyö 2003, v. 5.01) Sivu 2 / 9 T-61.246 Digitaalinen signaalinkäsittely ja suodatus Versio 5.01 (29.9.2003) T-61.246 Harjoitustyö

Lisätiedot

MATEMATIIKAN PERUSKURSSI I Harjoitustehtäviä syksy Millä reaaliluvun x arvoilla. 3 4 x 2,

MATEMATIIKAN PERUSKURSSI I Harjoitustehtäviä syksy Millä reaaliluvun x arvoilla. 3 4 x 2, MATEMATIIKAN PERUSKURSSI I Harjoitustehtäviä syksy 6. Millä reaaliluvun arvoilla a) 9 =, b) + + + 4, e) 5?. Kirjoita Σ-merkkiä käyttäen summat 4, a) + 4 + 6 + +, b) 8 + 4 6 + + n n, c) + + +

Lisätiedot

Äärettömät raja-arvot

Äärettömät raja-arvot Äärettömät raja-arvot Määritelmä Funktion f oikeanpuoleinen raja-arvo pisteessä x 0 on + mikäli kaikilla R > 0 löytyy sellainen δ > 0 että f (x) > R aina kun x 0 < x < x 0 + δ. Funktion f oikeanpuoleinen

Lisätiedot

Aalto-yliopiston perustieteiden korkeakoulu Matematiikan ja systeemianalyysin laitos

Aalto-yliopiston perustieteiden korkeakoulu Matematiikan ja systeemianalyysin laitos Aalto-yliopiston perustieteiden korkeakoulu Matematiikan ja systeemianalyysin laitos Malinen/Ojalammi MS-A0203 Differentiaali- ja integraalilaskenta 2, kevät 2016 Laskuharjoitus 4A (Vastaukset) alkuviikolla

Lisätiedot

Nelisolmuinen levyelementti

Nelisolmuinen levyelementti Lv hm 6..3 Nliolminn lvlmntti arkatllaan kvan nliolmita lvlmnttiä. q 6 q 8 η 3 q 5 ( 3, 3 q 7 (, q (, v P q ξ (, q q 3 Pitn P koordinaatit voidaan laa mokoordinaattin ξ ja η avlla, jotka ovat normratt

Lisätiedot

l 1 2l + 1, c) 100 l=0 AB 3AC ja AB AC sekä vektoreiden AB ja

l 1 2l + 1, c) 100 l=0 AB 3AC ja AB AC sekä vektoreiden AB ja MATEMATIIKAN PERUSKURSSI I Harjoitustehtäviä syksy 7. Millä reaaliluvun arvoilla a) 9 =, b) + 5 + +, e) 5?. Kirjoita Σ-merkkiä käyttäen summat 4, a) + + 5 + + 99, b) 5 + 4 65 + + n 5 n, c) +

Lisätiedot

3 Derivoituvan funktion ominaisuuksia

3 Derivoituvan funktion ominaisuuksia ANALYYSI B, HARJOITUSTEHTÄVIÄ, KEVÄT 2019 3 Derivoituvan funktion ominaisuuksia 31 l Hospitalin sääntö 1 Määritä 2 5 4 2 + 2 7 12 + 11, e 1 2, (c) tan sin 2 Määritä 2012 3 704 + 2 6 30 13 10 + 7, 3 2017

Lisätiedot

Helsinki University of Technology

Helsinki University of Technology Helsiki Uiversity of Tecology Laboratory of Telecommuicatios Tecology S-38. Sigaalikäsittely tietoliiketeessä I Sigal Processig i Commuicatios ( ov) Syksy 997 4. Lueto: Kaavakorjaimet I prof. Timo Laakso

Lisätiedot

MATP153 Approbatur 1B Harjoitus 3, ratkaisut Maanantai

MATP153 Approbatur 1B Harjoitus 3, ratkaisut Maanantai MATP53 Approbatur B Harjoitus 3, ratkaisut Maanantai 6..5. (Teht. 5 ja s. 4.) Olkoot z = + y i ja z = + y i. Osoita, että (a) z + z = z +z, (b) z z = z z, (c) z z = z ja (d) z = z z, kun z. (a) z + z =

Lisätiedot

S SÄHKÖTEKNIIKKA JA ELEKTRONIIKKA

S SÄHKÖTEKNIIKKA JA ELEKTRONIIKKA S-55.11 SÄHKÖTKNIIKKA JA LKTONIIKKA 2. väliko 14.12.26. Saat vastata vain nljään thtävään! Kimmo Silvonn 1. Millä välillä vaihtl opraatiovahvistimn lähtöjännit, jos =1 +û sin ωt. =2, û =5. 2 Thtävä 2.

Lisätiedot

Kompleksiluvut., 15. kesäkuuta /57

Kompleksiluvut., 15. kesäkuuta /57 Kompleksiluvut, 15. kesäkuuta 2017 1/57 Miksi kompleksilukuja? Reaaliluvut lukusuoran pisteet: Tiedetään, että 7 1 0 x 2 = 0 x = 0 1 7 x 2 = 1 x = 1 x = 1 x 2 = 7 x = 7 x = 7 x 2 = 1 ei ratkaisua reaalilukujen

Lisätiedot

Tilastollinen päättömyys, kevät 2017 Harjoitus 6A

Tilastollinen päättömyys, kevät 2017 Harjoitus 6A Tilastollie päättömyys, kevät 07 Harjoitus 6A Heikki Korpela 8. helmikuuta 07 Tehtävä. Moistee teht. 5.. Olkoo Y,..., Y riippumato otos ekspoettiperhee jakaumasta, joka ptf/tf o muotoa fy i ; θ cθhye φθtyi

Lisätiedot

S Signaalit ja järjestelmät

S Signaalit ja järjestelmät dsfsdfs S-72.1110 Työ 2 Ryhmä 123: Tiina Teekkari EST 12345A Teemu Teekkari TLT 56789B Selostus laadittu 1.1.2007 Laboratoriotyön suoritusaika 31.12.2007 klo 08:15 11:00 Esiselostuksen laadintaohje Täytä

Lisätiedot

Esipuhe. Tampereella, 9. toukokuuta 2003, Heikki Huttunen heikki.huttunen@tut.fi

Esipuhe. Tampereella, 9. toukokuuta 2003, Heikki Huttunen heikki.huttunen@tut.fi Esipuhe Käsillä oleva moniste on tarkoitettu opetusmateriaaliksi Tampereen teknillisen yliopiston signaalinkäsittelyn laitoksen kurssille "8253: Johdatus signaalinkäsittelyyn 2". Materiaali on kehittynyt

Lisätiedot

Juuri 4 Tehtävien ratkaisut Kustannusosakeyhtiö Otava päivitetty Kertaus. b) B = (3, 0, 5) K2. 8 ( 1)

Juuri 4 Tehtävien ratkaisut Kustannusosakeyhtiö Otava päivitetty Kertaus. b) B = (3, 0, 5) K2. 8 ( 1) Kertaus K1. a) OA i k b) B = (, 0, 5) K. K. a) AB (6 ( )) i () ( ( 7)) k 8i 4k AB 8 ( 1) 4 64116 819 b) 1 1 AB( ( 1)) i 1 i 4 AB ( ) ( 4) 416 0 45 5 K4. a) AB AO OB OA OB ( i ) i i i 5i b) Pisteen A paikkavektori

Lisätiedot