Sosiaali- ja terveysministeriö PERUSMUISTIO STM TSO Husberg Wiking(STM) JULKINEN. Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu

Transkriptio

1 Sosiaali- ja terveysministeriö PERUSMUISTIO STM TSO Husberg Wiking(STM) JULKINEN Asia Työturvallisuus ja -terveys; Komission tiedonanto Turvallisempi ja terveellisempi työ kaikille - EU:n työterveys- ja työturvallisuuslainsäädännön uudistaminen Kokous U/E/UTP-tunnus Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu Suomen kanta Euroopan komissio antoi 10 päivänä tammikuuta 2017 tiedonannon Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle: Turvallisempi ja terveellisempi työ kaikille - EU:n työterveys- ja työturvallisuuslainsäädännön uudistaminen (COM(2017) 12 final). Samassa yhteydessä komissio julkaisi työasiakirjoina käytännön ohjeen työnantajille (Health and Safety at Work is Everybody s Business, A Practical guidance for employers, SWD(2017) 9 final) sekä asiakirjan Euroopan unionin työturvallisuus- ja terveysdirektiivien arvioinnista (Expost evaluation of the European Union occupational safety and health Directives (REFITevaluation), SWD(2017) 10 final). Lisäksi samassa yhteydessä komissio antoi ehdotuksen Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi työntekijöiden suojelemisesta syöpäsairauden vaaraa aiheuttaville tekijöille tai perimän muutoksia aiheuttaville aineille altistumiseen työssä liittyviltä vaaroilta annetun direktiivin 2004/37/EY muuttamisesta (COM(2017) 11 final). Komissio on esitellyt tiedonannon neuvoston sosiaaliasioiden työryhmässä Todennäköisesti asiasta käydään lounaskeskustelu TSTK-neuvostossa Suomi on odottanut pitkään, että EU:ssa tehdään uusi aloite työsuojelun kehittämiseksi monivuotisen tauon jälkeen. Työsuojelu on hyödyllistä niin inhimillisen kärsimyksen vähentämiseksi kuin yritysten suorituskyvyn parantamiseksikin. Työsuojelun nykyaikaistamisessa tulee investoida tehokkaaseen ennaltaehkäisyyn, ottaen huomioon uudet riskit ja työn tekemisen uudet muodot. Työsuojelulla on turvattava kaikkia työntekijöitä riippumatta siitä, minkä tyyppisessä työsuhteessa tai minkä kokoisessa yrityksessä he työskentelevät. Suomi kannattaa komission pyrkimystä uudistaa EU:n työterveys- ja työturvallisuuslainsäädäntöä, jossa tavoitteena on antaa ajantasaisempia, selkeämpiä, johdonmukaisempia ja tarkoituksenmukaisempia säädöksiä. On tärkeää, että työsuojelun tasoa pyritään edelleen parantamaan myös kokonaisvaltaisella lainsäädännöllä, jossa on otettu huomioon uudet riskit ja muuttuvat työn muodot. Suomi edellyttää, että nykyaikaistamisohjelman toimeenpanossa työmarkkinaosapuolet ovat tiiviisti mukana.

2 Pääasiallinen sisältö Komissio toteaa Suomen näkemyksen mukaisesti, että työsuojelun puitedirektiivin vaikutus jäsenvaltioissa on tehokas ja asianmukainen. Tosin puitedirektiivin toimeenpano eri jäsenmaissa vaihtelee suuresti ja tästä voi aiheutua ongelmia ja kustannuksia pkyrityksille. Ongelmien ja kustannusten vähentämiseksi komissio on esittänyt toimia riskinarvioinnin ja valvonnan laadun parantamiseksi sekä hyvien käytäntöjen keräämistä ja ohjeiden laatimista. Suomi tulee osaltaan antamaan osaamistaan ja kokemustaan Euroopan työterveys- ja työturvallisuusviraston (EU-OSHA), Työterveyden ja työturvallisuuden neuvoa antava komitean (ACSH) ja Johtavien työsuojelutarkastajien komitean (SLIC) käyttöön. Nykyaikaistamisohjelman keskeiset tavoitteet (työperäisen syövän torjunta, mikro ja pkyritysten tukeminen työsuojelusääntöjen noudattamisessa koskien erityisesti psykososiaalisia riskejä, tuki- ja liikuntaelinten sairauksia (TULES) sekä työelämän moninaisuutta), vanhentuneiden sääntöjen päivittäminen ja parempi noudattaminen ovat hyvin perusteltuja ja kannatettavia kehityskohteita. Työperäisen syövän vähentämisen ja estämisen suunnitelma on toteuttamiskelpoinen, vaikka se ei ole täydellinen. Suunnitelma tulisi laajentaa kattamaan myös työhön liittyviä sairauksia EUn työsuojelun puitestrategian mukaisesti. Mielenterveyden häiriöt ja TULES-ongelmat aiheuttavat Suomessa runsaasti yli puolet poissaolopäivistä. Psykososiaalisten riskien arvioinnin ja terveysvaikutusten selvittäminen tulee nykyistä selkeämmin kuulua myös EU:n lainsäädännön mukaan työantajan lakisääteisiin velvollisuuksiin, kuten Suomessa on jo asian laita. Vanhentuneen käsin tapahtuvaa taakkojen käsittelyä koskevan direktiivin päivittäminen ja siihen liittyvä ergonomiaa koskeva kokonaisvaltainen sääntely on kiireellinen tehtävä. Päivitettävien direktiivien luettelosta puuttuu Suomen vanhentuneena pitämä käsin tapahtuvaa taakkojen käsittelyä koskeva direktiivi (90/269/EY), joka liittyy TULES ongelmiin. Uudet riskit ja uusien työn muotojen tuomat riskit vaativat holistisia ja innovatiivisia toimia lähitulevaisuudessa. Suomi on selvittänyt tulevaisuuden työn muotojen ongelmaaluetta muiden Pohjoismaiden kanssa ja on valmis osallistumaan ongelmien ratkaisuun. Komission nykyaikaistamisohjelmassa ehdottamat toimenpiteet ovat ongelmien suuruutta ja menetetyn työpanoksen arvoa ajatellen riittämättömiä. Inhimillisistä ja kustannussyistä Suomi katsoo, että em. riskien vähentämiseen ja työolojen parantamiseen tulee EU:ssa panostaa enemmän ja käyttää tehokkaampia keinoja. Suomi on valmis tukemaan komissiota näiden tavoitteiden toteuttamiseksi. 2(8) Suomi on omassa työsuojelustrategiassaan todennut, että pelkkä vaarojen poistaminen ei riitä, hyviä konkreettisia ratkaisuja on myös edistettävä. Kokonaisvaltainen panostaminen työpaikan toimintatapoihin ja yhteistyöhön sekä työntekijöiden työhyvinvointiin edistää tehokkaasti tuottavuutta ja innovointia yrityksissä. Tiedonanto sisältää komission vastauksen siihen, miten se aikoo nykyaikaistaa Euroopan unionin työsuojelulainsäädäntöä ja -politiikkaa lähivuosina. EU:n työturvallisuus- ja terveyspolitiikan tavoitteena on parantaa työntekijöiden turvallisuutta ja terveyttä EU:ssa. Tiedonanto sisältää työterveyttä ja -turvallisuutta koskevien toimien luettelon vuosille 2017 ja Toimijoina on mainittu komission lisäksi muun muassa jäsenvaltiot,

3 3(8) Euroopan työterveys- ja työturvallisuusvirasto (EU-OSHA), Työterveyden ja työturvallisuuden neuvoa antava komitea (ACSH) ja Johtavien työsuojelutarkastajien komitea (SLIC). Suomen työturvallisuus- ja terveyslainsäädäntö perustuu olennaisilta osin EU:n lainsäädäntöön. Komissio on tehnyt Euroopan unionin työterveys- ja työturvallisuussäännösten yksityiskohtaisen jälkiarvioinnin, joka kattoi niin kutsutun työsuojelun puitedirektiivin (89/391/ETY) ja 23 siihen liittyvää direktiiviä. Arviointi osoitti, että EU:n työterveys- ja turvallisuussäännöstö on yleisesti ottaen tehokas ja tarkoituksenmukainen. Se osoitti kuitenkin myös, että joidenkin yksittäisten direktiivien tietyt säännökset ovat vanhentuneita sekä että on löydettävä tehokkaita tapoja puuttua uusiin riskeihin. Lisäksi arvioinnista kävi ilmi, että työterveys- ja turvallisuusdirektiivien noudattaminen on haasteellisempaa pk-yrityksille kuin suurille yrityksille. Komissio määrittelee tiedonannossa kolme tärkeintä toimea, jotka ovat: 1) Tehostetaan työperäisen syövän torjuntaa antamalla lainsäädäntöehdotuksia, joihin liittyy uutta ohjeistusta ja tiedostusta. 2) Autetaan yrityksiä, erityisesti mikro- ja pk-yrityksiä noudattamaan työsuojelusääntöjä. 3) Yhteistyössä jäsenvaltioiden ja työmarkkinaosapuolten kanssa poistetaan ja ajantasaistetaan vanhentuneet säännöt sekä keskitetään toimet suojelun parantamiseen ja laajentamiseen, sääntöjen noudattamiseen ja noudattamisen valvontaan työpaikoilla. 1. Työperäisen syövän torjunta ja vaarallisten kemikaalien käsittely Komissio on antanut ensimmäisen ehdotuksensa syöpäsairauden vaarasta ja perimän muutoksista annetun direktiivin muuttamisesta 13 toukokuuta 2016 (COM(2016) 248 final). Tästä on informoitu eduskuntaa E-kirjeellä (E 49/2016 vp). Tiedonannon antamisen yhteydessä annettiin toinen muutos syöpäsairauden vaaraa ja perimän muutoksia koskevaan direktiiviin (COM(2017) 11 final). Tästä ehdotuksesta on annettu erillinen E-kirje. Komissio suunnittelee antavansa kolmannen muutosehdotuksen kyseiseen direktiiviin vuoden 2018 alussa. Kaikissa mainituissa ehdotuksissa asetetaan tai tarkistetaan syöpävaarallisille aineille raja-arvoja. Lisäksi komissio jatkaa kemiallisia tekijöitä koskevan direktiivin parantamista tarkoituksena tarkistaa olemassa olevia tai vahvistaa uusia työperäisen altistuksen (ohjeellisia) raja-arvoja ja biologisia raja-arvoja vuosina 2017 ja Komissio tekee myös muita kuin lainsäädäntötoimia. Se on muun muassa aiemmin teettämänsä pohjalta perustamassa tietokantaa, johon kootaan keskitetysti tietoja keskeisten vaarallisten kemikaalien työperäisestä altistumisesta EU:ssa. Toinen keskeinen kemikaalialtistumista selvittävä aloite on European Human Biomonitoring Initiative, jossa pyritään EU:n laajuisesti keräämään yhteen väestön ja työntekijöiden altistumista koskevaa biomonitorointitietoa. Myös Euroopan ammattitautitilastoja (EODS) koskevaa tietojenkeruuta on tarkoitus edistää. Työsuojeludirektiivien lisäksi vaarallisia kemikaaleja säädellään EU:ssa REACHasetuksen nojalla. Komissio on sitoutunut poistamaan näiden lainsäädäntöjen välisiä epäselvyyksiä ja päällekkäisyyksiä ja sopimaan yhteisestä lähestymistavasta vuoden 2017 aikana. Lainsäädännön tehokkaan täytäntöönpanon toteuttamiseksi Euroopan työterveys- ja työturvallisuusvirasto toteuttaa vuosina vaarallisia aineita koskevan Terveellinen työ -kampanjan.

4 2. Yritysten tukeminen 4(8) Komissio katsoo että yritykset tarvitsevat tukea koskien psyko-sosiaalisia riskejä ja niiden aiheuttamaa stressiä, TULES-ongelmiin ja työvoiman lisääntyvään moninaisuuteen, etenkin iäkkäiden työntekijöiden määrän lisääntymiseen. Yritykset (yli 40 %) ilmoittavat että tarvitsevat tukea psykososiaalisten riskien arvioinnissa. EU-OSHA on kampanjansa yhteydessä laatinut asiasta e-oppaan, mutta komissio katsoo että työnantajat tarvitsevat lisää tietoisuutta velvollisuuksistaan. Tämän tiedonannon yhteydessä julkaistulla ohjeella pyritään lisäämään tätä tietoisuutta. Komissio tulee EU-OSHAn ja ACSHin kanssa levittämään hyviä kokemuksia ja antaa mandaatin SLICille psyko-sosiaalisten riskinarvioinnin laadun parantamiseksi. Komission toteaa että TULE-sairaudet ovat vakavin ja yleisin työperäinen sairaus, joka aiheuttaa noin 60 % työstä poissaoloista ja ennenaikaisesta työkyvyttömyydestä. Ergonomiset riskit ovat monimutkaisia ja moniulotteisia. Tämänkin riskin osalta komissio korostaa työnantajan velvollisuutta suojeluun ja tulee yhdessä EU-OSHAn ja SLICin kanssa keräämään hyviä käytäntöjä ja parantamaan riskinarvioinnin laatua. Korostaen em. riskien laajuutta ja monimutkaisuutta, komissio kuitenkin pitää keskinäistä oppimista ja ohjeita toimivina malleina. Komissio korostaa, että työnantajien on suojeltava kaikkia työntekijöitä (moninaisuus), mukaan lukien työntekijät, jotka ovat erityisen riskialttiita. Iäkkäät työntekijät ja naiset mainitaan erikseen, nuorten, maahanmuuttajien ja osatyökykyisten lisäksi. Vastauksena haasteeseen komissio viittaa tiedonannon yhteydessä julkaistuun käytännön oppaaseen. 3. Säädösten ajantasaistaminen ja valvonnan tehostaminen Säädökset Komissio käynnistää ja saattaa kahden vuoden kuluessa päätökseen ohjelman direktiivien vanhentuneiden säännösten poistamiseksi ja ajantasaistamiseksi yhteistyössä työturvallisuuden ja työterveyden neuvoa-antavan komitean kanssa. Komissio on määrittänyt kuusi direktiiviä ensisijaisen tarkastelun kohteeksi, mutta toteaa, että vastaavanlaisia päivityksiä tehdään mahdollisesti muihinkin direktiiveihin. Nämä kuusi ensisijaista direktiiviä ovat: - Työpaikat (89/654/ETY), jossa harkitaan työntekotapojen muutoksen vuoksi työpaikan käsitteen selkeyttämistä sekä direktiivin liitteiden ajantasaistamista, yksinkertaistamista tai poistamista. - Näyttöpäätteet (90/720/ETY), jossa harkitaan tekniikan kehityksen takia vanhentuneiden säännösten poistamista sekä määritelmien päivittämistä. - Turvallisuus- ja terveysmerkit (92/58/ETY), jossa harkitaan liitteiden muuttamista, jotta selkeytettäisiin direktiivin suhdetta standardiin EN ISO Biologiset tekijät (2000/54/EY), jossa harkitaan liitteen III päivittämistä. - Aluksilla tapahtuva sairaanhoito (92/29/ETY), jossa harkitaan lääkintätarvikkeiden luettelon ajantasaistamista sekä pohditaan direktiivin ja Kansainvälisen merenkulkujärjestön ja Kansainvälisen työjärjestön säännösten yhteensopivuutta. - Henkilönsuojainten käyttö (89/656/ETY), jossa harkitaan henkilönsuojainten määritelmän teknistä päivitystä. Euroopan unionin työsuojelusäädökset asettavat vähimmäisvaatimuksia, eli jäsenvaltiot voivat kansallisessa lainsäädännössä asettaa EU-tasoa tiukempia vaatimuksia. Komissio

5 5(8) kiinnittää tiedonannossa huomiota kansallisten säädösten tarkistamiseen ja ajantasaistamiseen, jolloin tavoitteena tulisi olla tarpeettomien säännösten poistaminen ja hallinnollisten rasitteiden vähentäminen. Tähän liittyen komissio käynnistää vertaisarviointiprosessin, jonka erityisenä tavoitteena on vähentää kansallisiin lainsäädäntöihin sisältyviä hallinnollisia rasitteita työntekijöiden suojelua heikentämättä. Komissio kiinnittää tiedonannossa huomioita itsenäisten ammatinharjoittajien suojeluun. Euroopan unioni voi antaa sen toiminnasta tehdyn sopimuksen mukaan (153 art.) säädöksiä, joilla parannetaan työympäristöä työntekijöiden terveyden ja turvallisuuden suojelemiseksi. Työntekijöiden rinnalla työskentelevät itsenäiset ammatinharjoittajat, joiden toimet tai laiminlyönnit voivat vaikuttaa työntekijöiden terveyteen ja turvallisuuteen, on otettu kahden Euroopan unionin työterveyttä ja -turvallisuutta koskevan direktiivin (rakennustyömaadirektiivi 92/57/ETY ja kalastusalusdirektiivi 93/103/EY) piiriin. Lisäksi Euroopan unionin neuvosto on antanut suosituksen itsenäisten ammatinharjoittajien työturvallisuus- ja työterveyssuojelun parantamisesta. Suosituksessa todetaan, että riippumatta siitä, työskentelevätkö itsenäiset ammatinharjoittajat yksin vai palkattujen työntekijöiden kanssa, heihin voi kohdistua samat työterveys- ja työturvallisuusriskit kuin palkattuihin työntekijöihin. Komissio kehottaa tiedonannossa jäsenvaltioita panemaan suosituksen täytäntöön täysimääräisesti. Komissio nostaa tiedonannossaan esiin myös yksityisiin kotitalouksiin taloustyöhön palkatut työntekijät. Euroopan unionin työterveys- ja työturvallisuuslainsäännössä ei velvoiteta jäsenvaltioita ottamaan näitä kotitaloustyöntekijöitä kansallisen työsuojelusääntöjen piiriin eikä kyseistä Euroopan unionin lainsäädäntöä edes voitaisi kaikilta osin soveltaa heihin. Kansainvälinen työjärjestö on antanut kotitaloustyöntekijöitä koskevan yleissopimuksen, jonka ratifiointiin kannustetaan. Komissio järjestää yhteistyössä Kansainvälisen työjärjestön kanssa vuonna 2018 asiasta konferenssin, jossa arvioidaan edistymistä ja kannustetaan jäsenvaltioita yleissopimuksen ratifiointiin sekä hyviin käytäntöihin perustuvaan käytännön täytäntöönpanoon. Suomi on ratifioinut kyseisen yleissopimuksen. Valvonta Komissio pitää tärkeänä, että jäsenmaissa keskitetään tehokkaita toimia työsuojelusäädösten noudattamiseen työpaikoilla ja että työsuojeluviranomaiset valvovat säädösten noudattamista. Komission tarkoituksena on parantaa säännösten täytäntöönpanoa tuottamalla erilaisia oppaita ja sähköisiä riskinarviointivälineitä työpaikkojen käyttöön. EU:n Johtavien työsuojelutarkastajien komitea SLIC on avainasemassa näiden tuottamisessa ja käytön edistämisessä. Komitean tehtäväksi annetaan myös työsuojelutarkastajien EU:n tason koulutuksen kehittäminen. EU:n oikeuden mukainen oikeusperusta/päätöksentekomenettely Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 153 artiklan mukaan unioni tukee ja täydentää jäsenvaltioiden toimintaa, kun kyse on työympäristön parantamisesta työntekijöiden terveyden ja turvallisuuden suojelemiseksi. Tätä varten Euroopan parlamentti ja neuvosto voivat toteuttaa toimenpiteitä jäsenvaltioiden välisen yhteistyön edistämiseksi aloittein, joilla pyritään parantamaan tiedon saantia, kehittämään tiedon ja parhaiden käytäntöjen vaihtoa, edistämään innovatiivisia lähestymistapoja ja arvioimaan kokemuksia ja jotka eivät merkitse jäsenvaltioiden lakien ja asetusten yhdenmukaistamista. Lisäksi Euroopan parlamentti ja neuvosto voivat antaa direktiivein säännöksiä vähimmäisvaatimuksista. Näissä direktiiveissä vältetään säätämästä sellaisia

6 6(8) hallinnollisia, taloudellisia tai oikeudellisia rasituksia, jotka vaikeuttaisivat pienten tai keskisuurten yritysten perustamista taikka niiden kehittämistä. Direktiiviehdotuksista annetaan erilliset U-kirjelmät tai E-kirjeet, joiden yhteydessä käsitellään kyseistä direktiiviä koskeva EU-oikeuden mukainen oikeusperusta ja päätöksentekomenettely. Käsittely Euroopan parlamentissa Kansallinen valmistelu Eduskuntakäsittely Komission on osoittanut tiedonannon myös Euroopan parlamentille. Käsittelytapa ja aika ei vielä tiedossa. EU26-työsuojelujaosto, esittely kokouksessa Työsuojeluneuvottelukunta (16/1993, 4 ), hyväksytty kokouksessa EU26-työsuojelujaosto, kirjallinen menettely Kansallinen lainsäädäntö, ml. Ahvenanmaan asema Direktiiviehdotuksista annetaan erilliset U-kirjelmät tai E-kirjeet, joiden yhteydessä arvioidaan kunkin direktiiviehdotuksen vaikutusta kansalliseen lainsäädäntöön. Ahvenanmaan itsehallintolain mukaan työoikeusasiat kuuluvat valtakunnan toimivaltaan. Työoikeusasiat sisältävät työturvallisuus- ja työterveyslainsäädäntöasiat. Taloudelliset vaikutukset - Muut asian käsittelyyn vaikuttavat tekijät Asiakirjat - Tiedonanto: COM(2017) 12 final Tiedonannon yhteydessä julkaistut komission työasiakirjat: SWD(2017) 9 final (käytännön opas työnantajille) SWD(2017) 10 final (REFIT-arviointi) Laatijan ja muiden käsittelijöiden yhteystiedot Wiking Husberg, neuvotteleva virkamies, STM, puh , etunimi.sukunimi@stm.fi Hanna-Mari Pekuri, neuvotteleva virkamies, STM, puh , etunimi.sukunimi@stm.fi

7 7(8) Hannele Jurvelius, ylitarkastaja, STM, puh , Toivo Niskanen, ylitarkastaja, STM, puh , Hannu Stålhammar, ylitarkastaja, STM, puh , Jaana Vastamäki, ylitarkastaja, STM, puh , Anne Vänskä, hallitussihteeri, STM, puh , EUTORI-tunnus EU/2017/0467 EUTORI-tunnus Liitteet Viite

8 8(8) Asiasanat Hoitaa Tiedoksi työsuojelu ja -turvallisuus STM EUE, SM, TEM, VM, VNK