HENKILÖSTÖRAPORTTI VUODELTA 2012

Transkriptio

1 HENKILÖSTÖRAPORTTI VUODELTA 2012 YLEISTÄ Henkilöstöraportin tehtävä on antaa tietoa kuntayhtymän henkilöstössä tapahtuneista muutoksista, henkilöstörakenteesta ja henkilöstön kehittämiseen liittyvistä kysymyksistä. Henkilöstöstä kerättävää tietoa käytetään toiminnan tehokkuuden arvioimiseen ja kehittämissuunnitelmien painopisteiden määrittämiseen ja toiminnan suunnitteluun. Tietojen avulla kuntayhtymän yksiköt voivat arvioida toimintaansa, kuntayhtymässä voidaan vertailla eri yksiköiden toimintaa ja vertailla kuntayhtymää muihin vastaaviin organisaatioihin. Henkilöstöraportti täydentää toimintakertomusta. Henkilöstöraportti on osa kuntayhtymän itsearviointia. Oppilaitoksissa tehdyissä itsearvioinneissa on arvioitu lisäksi henkilöstöön liittyvät toiminnot osana tuloksellisuusarviointia ja raportoitu osana hallitus- ja valtuustotasoisia mittareita. Työilmapiiriä mittaava työolobarometrikysely on vastattavana henkilöstölle huhtikuussa Päätoimisen henkilöstön määrä vuoden 2012 lopussa oli 995, joista sijaisia 40 henkilöä. Vakinaisia oli 681 eli 68 % henkilöstöstä. Henkilöstön määrä laski 35 henkilöllä. Määräaikaisten osuus laski hieman ollen 32 %. Vakinaisen henkilöstön määrä pysyi ennallaan. Henkilöstömääriltään suurin yksikkö on Lapin ammattiopisto, jossa on lähes puolet koko henkilöstöstä eli 443 työntekijää. Henkilöstöstä n. 54 % työskenteli opetustehtävissä, n. 33 % erilaisissa tukipalvelu- ja hallintotehtävissä, 9 % projekteissa ja 4 % yksiköiden johtotehtävissä. Vuoden aikana palkkaa oli maksettu 1825 eri henkilölle, joka oli 1,6 % vähemmän kuin edellisvuonna. Osa-aikaeläkkeellä työskenteli vuoden lopussa 54 henkilöä, tässä ei ole tapahtunut kasvua. Noin 3,0 % henkilöstöstä oli vuoden lopussa virkavapaalla omasta tehtävästään. Eläkkeelle jäi vuoden aikana 26 henkilöä kuntayhtymän palveluksesta tai joilla kuntayhtymä on ollut viimeinen työnantaja. Eläkkeelle jäännin keski-ikä oli 61 v. Maksettujen palkkojen ja palkkioiden määrä oli 42,5 M, joka oli noin 0,4 M suurempi kuin edellisvuonna. Palkkamenojen kasvu oli vain n. 0,9 %, johon vaikutti osaltaan mm. henkilöstön vähentyminen vaikka palkkamenot sisältävät virka- ja työehtosopimusten palkankorotukset. Sairauspoissaolojen määrä laski n pv edellisvuodesta. Sairauslomapäiviä v oli yhteensä 8111 kalenteripäivää eli noin 8,2 pv työntekijää kohden, työpäivinä sairauslomapäiviä oli yhteensä eli n. 6,1 pv työntekijää kohden.

2 SISÄLLYSLUETTELO Yleistä... 1 Henkilöstön määrä... 3 Yhteenveto... 3 Henkilöstöön kohdistuneet muutokset vuoden 2012 aikana... 4 Henkilöstö tulosyksiköittäin ja tehtäväalueittain... 4 Henkilöstön ikä ja sukupuoli... 8 Henkilöstön ikä... 8 Henkilöstön sukupuoli... 9 Henkilöstön koulutus ja pätevyys Henkilöstön pätevyys Henkilöstön osallistuminen koulutukseen Henkilöstön työkyky ja terveys Yhteistoiminta ja työsuojelu Työterveyshuolto ja tyky-toiminta Työterveyshuolto Virkistystoiminta Työilmapiiri - SEPPO Eläköityminen Eläkkeelle jääneet Eläkkeelle jäävät vuosina Henkilöstömenot Liite, Henkilöstö nimikkeittäin Yhteenveto ja johtopäätökset

3 HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ Yhteenveto Päätoimisen henkilöstön määrä vuoden 2012 lopussa oli 995, joista sijaisia 40 henkilöä. Vakinaisia 681 eli 68 % henkilöstöstä. Henkilöstön määrä laski 35 henkilöllä. Määräaikaisten määrä laski 41 henkilöllä (vähennys n.12 %) ollen 32 % henkilöstömäärästä. Vakinaisen henkilöstön määrä pysyi ennallaan. Henkilöstöstä n. 54 % työskenteli opetustehtävissä, n. 33 % erilaisissa opetusta ja muuta toimintaa palvelevissa tukipalvelu- ja hallintotehtävissä, 9 % projekteissa ja 4 % yksiköiden varsinaisissa johtotehtävissä. Vuoden aikana palkkaa oli maksettu 1825 eri henkilölle. Osa-aikaeläkkeellä työskenteli vuoden lopussa 53 henkilöä. Noin 3 % henkilöstöstä oli vuoden lopussa virkavapaalla omasta tehtävästään. Vanhuuseläkkeelle jäi vuoden aikana 12 henkilöä kuntayhtymän palveluksesta. Eläkkeelle jäännin keski-ikä oli 64 vuotta. Maksettujen palkkojen ja palkkioiden määrä oli 42,5 M, joka oli noin 0,4 M suurempi kuin edellisvuonna. Palkkamenojen kasvu oli vain 0,9 %, johon vaikutti osaltaan mm. henkilöstön vähentyminen vaikka palkkamenot sisältävät virka- ja työehtosopimusten palkankorotukset. Sairauspoissaolojen määrä laski n pv edellisvuodesta. Sairauslomapäiviä v oli yhteensä 8111 kalenteripäivää eli noin 8,2 pv työntekijää kohden, työpäivinä sairauslomapäiviä oli yhteensä 6064 eli noin 6,1 pv työntekijää kohden. Taulukko 1: Henkilöstömenot v Kuntayhtymä ja liikelaitos Palkat Eläkekulut Muut henkilösivukulut Henkilöstökorvaukset Henkilöstömenot yhteensä Muutos edellisvuoteen 12,0 % 3,8 % 7,8 % 7,4 % 4,98 % 0,9 % Taulukko 2: Henkilöstömäärän kehitys Koko henkilöstön määrä vakinaisia kokoaikaisia määräaikaisia kok.aik Yhteensä kokoaikaisia vakinaisia osa-aikaisia määräaikaisia osa-aik Yhteensä osa-aikaisia

4 KAAVIO 1: Henkilöstön määrän kehitys Henkilöstöön kohdistuneet muutokset vuoden 2012 aikana Toiminnan muutoksista ja taloudellisista syistä johtuen kuntayhtymässä irtisanottiin 13 henkilöä vuoden 2012 aikana ja osa-aikaistettiin 2 tehtävää. Osalle irtisanotuista on ollut tarjottavana muuta työtä ja vuoden lopussa irtisanotuista 6:llä työ oli päättymässä tai päättynyt kuntayhtymän palveluksesta. Henkilöstö tulosyksiköittäin ja tehtäväalueittain Seuraavassa on kuvattu henkilöstöä yksiköittäin jaoteltuina johto, opetus, projekti ja tukipalveluhenkilöstöön. Johtotehtävissä henkilöstöstä on noin 4 %, opetustehtävissä 54 %, erillisissä projektitehtävissä 9 % ja tukipalveluissa 33 %. Tehtäväalue on jaoteltu päätehtävän mukaan. Osalla opetusja tukipalvelutehtävissä olevia on myös esimiestehtäviä ja osa tästä henkilöstöstä toimii myös projektitehtävissä. Henkilöstön määrä on laskenut eniten opetuksessa, jossa oli 26 henkilöä vähemmän kuin edellisvuonna. Tulosyksiköiden välistä vertailua henkilöstön sijoittumisesta eri tehtäväalueisiin tehtäessä on huomattava, että esim. ruokapalvelut tuotetaan osassa oppilaitoksia omalla henkilöstöllä, osassa ruokapalvelut tuotetaan ostopalveluina. Oppilaitosten vertailussa keskenään pitää huomata myös se, että oppilaitokset ovat hyvin erikokoisia ja alat erilaisia henkilöstötarpeiltaan. Urheiluopiston liikunnanohjaajat ja valmentajat on laskettu vuoden 2012 raportissa tukipalveluhenkilöstöön. 4

5 Taulukko 3a: Henkilöstö tehtäväalueen mukaan, lukumäärät vuonna Henkilöstö tulosalueittain Johto Opetus Projektit Tukipalvelut Kaikki yht. Osuus koko henkilöstöstä Hallintopalvelut % Kiinteistöpalvelu % LAMO % LAO % Lapin kesäyliopisto % Oppisopimuskeskus % RAMK % Tietohallintopalvelut % UOPI % Kaikki yhteensä % Osuus koko henkilöstöstä 4,1 % 53,4 % 9,1 % 33,4 % 100 % johto sis. tulosalueiden ja vastuualueiden johtajat, rehtorit ja toimialajohtajat, koulutuspäälliköt ja aikuiskoulutuspäälliköt, kehitysjohtajat, konsernijohdon ja kv-tehtävien johdon opetus sisältää lehtorit, opettajat, yliopettajat, tuntiopettajat, kouluttajat tukipalvelut sis. hallinnon, kiinteistöpalvelun ja oppilaitosten tukipalvelun, kirjastot, keittiöhenkilöstön, atk-henkilöstön, opetuksen tuen. mm. ammattimiehet ja laboratorio-henkilöstön, liikunnanohjaajat ja valmentajat, myynti- ja markkinointitehtävät, suunnittelutehtävät projektit sis. erillisprojekteihin palkatun henkilöstön, projektitehtävien nimikkeillä olevat Taulukko 3b: Vertailutaulukko - henkilöstö tehtäväalueen mukaan, lukumäärät vuonna Henkilöstö tulosalueittain Johto Opetus Projektit Tukipalvelut Kaikki yht. Osuus koko henkilöstöstä Hallintopalvelut % Kiinteistöpalvelut % LAO % Lapin matkailuopisto % Lapin kesäyliopisto % Oppisopimuskeskus % RAMK % Tietohallintopalvelut % Urheiluopisto % Kaikki yhteensä % Osuus koko henkilöstöstä 4 % 54 % 10 % 32 % 100 % - johto sis. tulosalueiden ja vastuualueiden johtajat, rehtorit ja toimialajohtajat, koulutuspäälliköt ja aikuiskoulutuspäälliköt, kehitysja palvelujohtajan, opetustoiminnan kehitysjohtajan, konsernijohtajan ja kv-tehtävien kehitysjohtajan - opetus sisältää opettajat, yliopettajat, tuntiopettajat - tukipalvelut sis. hallinnon, kiinteistöpalvelun ja oppilaitosten tukipalvelun, kirjastot, keittiöhenkilöstön, atk-henkilöstön, opetuksen tuen. mm. ammattimiehet ja laboratorio-henkilöstön, liikunnanohjaajat ja valmentajat - projektit sis. erillisprojekteihin palkatun henkilöstön, projektitehtävien nimikkeillä olevat 5

6 Palvelusuhteen kesto Henkilöstöstä 68 % oli vakinaisia ja 33 % määräaikaisia. Vakinaisen henkilöstön suhteellinen määrä nousi hieman edellisvuodesta. Projektihenkilöstöstä 91 % on määräaikaisia. Opetushenkilöstöstä noin 26 % on määräaikaisia. Tukipalveluhenkilöstöstä noin 27 % on määräaikaisia. Määräaikaisesta henkilöstöstä suurin osa on opettajia eli 44 %. Henkilöstöstä 48 % on virkasuhteisia ja 52 % työsuhteisia. Opetushenkilöstö on virkasuhteista lukuun ottamatta aikuiskoulutustoimintaa ja urheiluopistoa. Taulukko 4a: Vakinainen ja määräaikainen henkilöstö yksiköittäin Tulosalue Määräaikaiset Harjoittelijat Vakinaiset Kaikki yhteensä Hallintopalvelut Kiinteistöpalvelu LAMO LAO Lapin kesäyliopisto Oppisopimuskeskus RAMK Tietohallintopalvelut UOPI Kaikki yhteensä Taulukko 4b: Vertailutaulukko - vakinainen ja määräaikainen henkilöstö yksiköittäin Tulosalue Määräaikaiset Harjoittelijat Vakinaiset Kaikki yhteensä HALLINTOPALVELUT KIINTEISTÖPALVELU LAMO LAO LAPIN KESÄYLIOPISTO OPPISOPIMUSKESKUS RAMK TIETOHALLINTOPALVELUT UOPI Kaikki yhteensä KAAVIO 2: Tukipalveluhenkilöstö tehtäväalueittain

7 Taulukko 5: Vakinainen ja määräaikainen henkilöstö tehtäväalueittain Tehtäväalue Määräaikainen Harjoittelija Vakinainen Kaikki yhteensä Vakinaisten osuus Johto % Opetus % Projektit % Tukipalvelut % Kaikki yhteensä % Taulukko 6: Vakinainen ja määräaikainen henkilöstö tulosalueittain ja kokoaikaisuuden mukaan Tulosalue Määräaikainen Harjoittelija Vakinainen Kaikki yhteensä Hallintopalvelut kokoaikainen Kiinteistöpalvelu kokoaikainen osa-aikainen 1 1 LAMO kokoaikainen osa-aikaeläkeläinen osa-aikainen LAO kokoaikainen osa-aikaeläkeläinen osa-aikainen Lapin kesäyliopisto kokoaikainen 4 4 osa-aikainen 1 1 Oppisopimuskeskus kokoaikainen RAMK kokoaikainen osa-aikaeläkeläinen osa-aikainen osittainen hoitovapaa 1 1 Tietohallintopalvelut kokoaikainen UOPI kokoaikainen osa-aikaeläkeläinen 1 1 osa-aikainen 4 4 Kaikki yhteensä

8 HENKILÖSTÖN IKÄ JA SUKUPUOLI Henkilöstön ikä Henkilöstön keski-ikä koko kuntayhtymässä on 46,8 vuotta. Keski-ikä on noussut edellisvuodesta 1 kk. Ikäjakauma ja keski-ikä ovat samanlainen kuin kunta-alalla valtakunnallisesti. Suurin ikäryhmä on vuotiaat, johon kuuluu 358 päätoimista työntekijää (noin 36 %). Ikäjakauma ja keski-ikä vaihtelevat melko paljon yksiköittäin. Alhaisin keski-ikä on urheiluopistolla (37,8) ja korkein hallintopalveluissa (52,7). KAAVIO 3: Henkilöstön ikäjakauma v KAAVIO 4: Henkilöstön keski-ikä tulosalueittain v

9 Taulukko 7: Henkilöstön keski-ikä tulosalueittain. Tulosyksikkö LAO 46,5 48,2 47,8 47,6 49,9 48,3 48,5 RAMK 44,8 45,8 44,7 46,3 45,3 49,3 45,9 46,3 LAMO 48,0 48,5 Hallintopalvelut 49,0 49,3 49,7 50,8 51,7 52,1 51,5 52,7 Kiinteistöpalvelu 50,8 50,8 50,0 50,9 51,1 51,1 48,8 47,9 Oppisopimuskeskus 46,9 47,9 47,6 48,1 45,3 45,0 44,8 47,8 UOPI 39,2 36,9 37,8 38,1 36,1 38,0 38,1 37,8 Lapin kesäyliopisto 41,1 42,1 45,0 47,1 48,1 45,8 43,5 44,2 Tietohallintopalvelut 45,6 43,6 41,9 Kaikki yhteensä 45,9 45,8 46,5 47,0 46,4 47,1 46,7 46,8 Henkilöstön sukupuoli Henkilöstöstä 56 % on naisia. Jakaumaan ei ole ollut suuria muutoksia viime vuosina. Yksiköittäin sukupuolijakauma vaihtelee noudatellen koulutusaloittain työelämän tyypillistä jakoa mies- ja naisvaltaisiin aloihin. Tehtäväalueittain tarkasteltuna voidaan todeta, että johtotehtävissä naisten osuus on 34 %, ja opetustehtävissä 53 %. Projektitehtävissä taas miesten osuus on 43 % ja tukipalvelutehtävissä 36 %. Taulukko 8: Henkilöstö sukupuolen mukaan tulosalueittain Tehtäväalue Miehet Naiset Kaikki yhteensä Naisten osuus Hallintopalvelut % Kiinteistöpalvelu % LAMO % LAO % Lapin kesäyliopisto % Oppisopimuskeskus % RAMK % Tietohallintopalvelut % UOPI % Kaikki yhteensä % Taulukko 9: Henkilöstö sukupuolen mukaan tehtäväalueittain Tehtäväalue Miehet Naiset Kaikki yhteensä Naisten osuus Johto % Opetus % Projektit % Tukipalvelut % Kaikki yhteensä % 9

10 HENKILÖSTÖN KOULUTUS JA PÄTEVYYS Henkilöstön pätevyys Ammattikorkeakoulun lehtoreilta vaaditaan soveltuva ylempi korkeakoulututkinto ja yliopettajilta lisensiaatin tai tohtorin tutkinto. Opettajan pedagogiset opinnot eivät kuulu ammattikorkeakoulussa kelpoisuusvaatimuksiin. Toisen asteen oppilaitoksissa ammatillisten aineiden opettajilta vaaditaan pääsääntöisesti korkeakoulututkinto. Lisäksi vaaditaan opettajan pedagogiset opinnot. Opettajista yhteensä 137:ltä puuttuu muodollinen kelpoisuus. Tämä on 26 % opetushenkilöstöstä. Epäpätevien opettajien määrä on hieman laskenut edellisvuodesta. Kelpoisuusvaatimukset toisella asteella muuttuivat joustavammaksi vuonna 2011 ottaen huomioon koulutuksen erityisluonteen. Ammattikorkeakoulusta tässä luvussa on mukana myös pedagogisten opintojen puuttuminen. Taulukko 10: Muodollinen kelpoisuus, mukana maksupalvelutoiminta. Tulosalue ja yksikkö Muodollinen kelpoisuus tai opettajanopinnot puuttuu Opettajat yhteensä Pätevän henkilöstön osuus LAO % Palvelualat 20 Sodankylä 17 Tuotantoalat 43 LAMO % RAMK % Palvelualat 10 Tuotantoalat 17 Hyvinvointialat 6 Kielikeskus 4 MTI 11 UOPI % Kaikki yhteensä % Henkilöstön osallistuminen koulutukseen Henkilöstön kehittämiseen käytettiin 3,0 4,2 % maksetuista palkoista eri yksiköissä, joka vastasi kuntayhtymän asettamia tavoitteita. Taulukko 11: Henkilöstön kehittäminen, hallitus- ja valtuustotason mittareilla mitattuna v Henkilöstön kehittäminen Tulosalue/yksikkö Opettajien kelpoisuus % Henkilöstön kehittäminen kustannusosuus Ta Tp Ta Tp Ammattikorkeakoulu 100,0 % 95,0 % 3,0 % 3,5 % Lapin ammattiopisto 84,1 % 77,2 % 3,0 % 2,9 % Lapin matkailuopisto 95,5 % 93,3 % 3,0 % 2,5 % Lapin Urheiluopisto 91,7 % 92,9 % 3,8 % 2,4 % 10

11 HENKILÖSTÖN TYÖKYKY JA TERVEYS Sairauslomien määrä oli kalenteripäivää. Sairauspoissaolot laskivat edellisvuodesta 929 päivällä ja sairauslomapäiviä oli henkilöä kohden 0,6 pv/hlö vähemmän kuin edellisvuonna. Sairauslomatapauksia oli vuoden aikana. Koko henkilömäärään suhteutettuna sairauslomien määrä oli keskimäärin 8,2 pv/hlö. Työpäivinä sairauslomapäiviä oli yhteensä eli n. 6,1 pv työntekijää kohden. KAAVIO 5: Sairauspoissaolot keskimäärin päivää/henkilö, v Taulukko 12a: Sairauslomien määrä yksiköittäin kalenteripäivinä vuonna Yksikkö Poissaolotapauksia Sairauslomakalenteripäiviä Keskimäärin pvä/hlö Koko henkilömäärä Hallintopalvelut ,7 23 LAO ,9 443 LAMO ,1 69 Oppisopimuskeskus ,0 8 RAMK ,8 288 Kiinteistöpalvelu ,8 45 Tietohallintopalvelut ,9 23 Lapin kesäyliopisto ,0 5 UOPI ,5 91 Yhteensä ,

12 Taulukko 12b: Vertailutieto sairauslomien määrä yksiköittäin kalenteripäivinä vuonna Yksikkö Poissaolotapauksia Sairauslomakalenteripäiviä Keskimäärin pvä/hlö Koko henkilömäärä Hallintopalvelut ,9 21 LAO ,8 471 LAMO ,5 71 Oppisopimus ,5 8 RAMK ,6 305 Kiinteistöpalvelu ,1 44 Tietohallintopalvelut ,7 21 Kesäyliopisto 2 3 0,4 7 UOPI ,2 82 Yhteensä , KAAVIO 6: Sairauslomat keston mukaan luokiteltuna Taulukko 13: Sairauslomien määrä Muutos Henkilöitä sair % Poissaolotapauksia % SL-päiviä % SLpäiviä/poissaolotapaus 8,6 9,4 9,9 9,7 7,2 7,2 6,6-8 % Keskimäärin pv/hlö 9,4 10,4 10,5 9,4 7,9 8,8 8,2-7 % 12

13 Taulukko 14: Henkilöstön tapaturmien määrä ja aiheutuneet sairauspoissaolot v Muutos % Työtapaturmat % Sairaspäiviä % Työmatkatapaturmat % Sairaspäiviä % Kaikki tapaturmat yhteensä % Kaikki sairaspäivät yhteensä % Ammattitaudit (1 epäily) 0 (2 epäily) % Taulukko 15: Kaikkien työtapaturmien määrä v (sisältää opiskelijoiden tapaturmat) Tapaturmia Muutos -15 % 75 % -8 % 30 % -18 % +8% +22% Kaikkien työtapaturmien aiheuttama tapaturmavakuutusten kokonaiskorvausten määrä oli yhteensä n vuonna Yhteistyötoimikunnan kokouksessa päätettiin, että jatkossa poistetaan opiskelijoiden tapaturmatiedot henkilöstöraportista. 13

14 YHTEISTOIMINTA, TYÖSUOJELUTOIMINTA JA TEHDYT TARKASTUKSET Yhteistoiminta ja työsuojelu Yhteistoiminta on järjestetty kaksitasoiseksi, kuntayhtymätason sekä tulosyksikkötason yhteistoimintaorganisaatioksi. Luottamusmiestoiminta toimii kaikki pääsopijajärjestöt kattavana järjestelmänä. Kuntayhtymätasolla edustuksellisena yhteistyöelimenä toimii 13-jäseninen yhteistyötoimikunta (YTT), jonka jäsenistä kuusi nimeää työnantaja ja seitsemän kuntayhtymän henkilöstö ja tulosyksikkötasolla mm. työpaikkakokoukset. Yhteistyötoimikunnan toimikausi on neljä vuotta. Yhteistyötoimikunta toimii myös kuntayhtymän työsuojelutoimikuntana. Yhteistyötoimikunta hoitaa myös kuntayhtymän työsuojelutoimikunnan tehtävät. Työsuojelun asiantuntijaorganisaatiossa toimivat henkilöstöjohtaja, työsuojelupäällikkö, kaksi työsuojeluvaltuutettua (fyysinen ja henkinen työsuojelu) ja lisäksi oppilaitoksissa toimivat 14 toimipistekohtaista työsuojeluasiamiestä. Yhteistyötoimikunnan kokoonpano vuosille : Kuntayhtymähallitus : Ylitalo Arto kuntayhtymän johtaja, puheenjohtaja Ailunka Helena koulutuspäällikkö Hänninen Seppo henkilöstöjohtaja, sihteeri Ketola Kari Koskela Satu työsuojelupäällikkö ( lukien) pääluottamusmies (KTN) (6/2012 lukien kutsuttuna kok:iin) Lampela Ritva pääluottamusmies (JUKO) Laurila Pasi 1. varatyösuojeluvaltuutettu Lompolojärvi Aarno toimialajohtaja Siuruainen Kimmo työsuojeluvaltuutettu ( lukien) Tahvonen Sinikka Töyräs Matti pääluottamusmies (JHL) varapääluottamusmies (JUKO) Vilander Satu pääluottamusmies (JYTY) Ylipulli-Kairala Kirsti koulutuspäällikkö Työsuojelun toimintakertomus 2012 Työsuojelutarkastukset: - Aluehallintoviraston työsuojelun vastuualueen työsuojeluviranomaiset ovat suorittaneet Rovaniemen koulutuskuntayhtymän yksiköihin seuraavat työsuojelutarkastukset: , Rovaniemen koulutuskuntayhtymä, Toripuistikko 5-7. Hallintopalvelut. Tarkastus oli Halmeritarkastus, jossa tarkastettiin työturvallisuuden hallintaa työpaikalla. työpaikka sai kokonaisindeksiksi 92,3, joka oli selkeästi yli valtakunnan keskiarvon, joka on 79,8 Palotarkastukset: - 6/2012 oli UOPI:lla pelastuslaitoksen jälkitarkastus. Pelastuslaitos on muuttamassa tarkastuskäyntejään auditoinnin suuntaan. Ideana on että joka vuotuisista tarkastuksista luovutaan ja tilalle tulisi enemmän neuvoja antavat käynnit, missä kiinteistön haltijaa opastetaan turvallisuuteen ja omien paloriskien hallintaan. 14

15 Omaehtoiset tarkastukset - V.2012 ei suoritettu AVI:n toimesta työsuojelutarkastuksia toimipisteisiin. AVI on siirtynyt joka toinen vuosi tarkastuskäytäntöön, jos ei ole erityistä tarvetta tarkastukseen. - Työsuojelupäällikkö ja valtuutettu ovat kiertäneet pyynnöstä ja omaehtoisesti toimipisteitä. Sisäilmaongelmat on tiedostettu ja siitä on mennyt tieto toimipisteen johdolle ja kiinteistöpalvelulle. Sisäilmaongelmiin on aktiivisesti otettu kantaa ja pyritty mahdollisuuksien mukaan asioita parantamaan. Asenne työsuojeluun on mennyt eteenpäin RKK:ssä. - Sisäilmatyöryhmä: RKK:n johtoryhmä on nimittänyt sisäilmatyöryhmän, joka käsittelee sisäilma-asioita RKK:n kaikkien kiinteistöjen osalta. Sisäilmatyöryhmä koordinoi yhteydenottoja, arvioi haittavaikutuksia ja tekee päätökset mahdollisista jatkotoimenpiteistä. Kokoonpano: Kiinteistöpäällikkö Hannu Kerkelä pj. Turvallisuusasaintuntija, TSP Kari Ketola sihteeri, Kiinteistöinsinööri Tapani Tuomaala, TSV Kimmo Siuruainen ja työsuojeluasiamiehet Kai Ryynänen (Ramk), Tiina Väyrynen (LAO) ja Leena Sirviö (UOPI) - RKK:ssä aloittanut sisäilmatyöryhmä on valmistellut sisäilmaoppaan ( 3/2013). Sen tarkoituksena on ohjata sisäilmaongelmien ratkaisuja. Läheltä piti ilmoitukset: Vuoden aikana on tullut 14 ilmoitusta. Opiskelijoille on sattunut työssä oppimisessa muutama vakava läheltä piti tilanne ja muutama onnettomuus, joista on selvitty tikkaamalla ja kipsaamalla. Metsäkonealalta raportoitiin kolme vakavaa läheltäpititilannetta Henkilöstön läheltäpiti tilanteet olleet liukastumisia sisä- ja ulkotiloissa ja työmatkalla sattuneita ulosajoja liukkauden vuoksi. Webrobol järjestelmän kanssa ollut vaikeutta, ei ole toiminut aina. Järjestelmän tiedotusta on lisättävä. Kymmenen läheltäpiti tilannetta ja tapahtunut onnettomuus. Tulleissa ilmoituksissa monessa seikkaperäinen kuvaus ja vielä ehdotus siihen ettei tapahtuma toistuisi. - Kosmeettisten aineiden varastoinnin vaatimuksia on selvitetty tiedustelemalla mm. muiden ammatillisten oppilaitosten ratkaisuja. Työsuojeluviranomaiselta on pyydetty ohjeita kosmeettisten aineiden käytöstä ja varastoinnista, selvää ohjetta, tulkintaa voimassa olevista asetuksista ei ole tullut. Tähän selvitykseen antoi aiheen havainto kosmeettisten valmisteiden sisältämistä aineosista. Samankaltaisia aineita sisältävät muut teollisessa toiminnassa ja työtehtävissä käytetyt tuotteet on varustettu käyttöturvallisuustiedotteilla, esim. siivous ja puhtaanapitotyön kemikaalit. Menettely ei ole käytössä kosmeettisten aineiden kuluttajatuotteissa eikä myöskään ammatilliseen käyttöön tarkoitetuissa kosmeettisissa valmisteissa. 4KS järjestelmä, pelastus ja riskienhallintasuunnitelmat, Keskeistä kokonaisvaltaisessa riskienhallinnassa ja turvallisuusjohtamisessa on nykytilan määritteleminen, kehityskohteiden tunnistaminen, priorisointi ja toteuttaminen sekä tunnuslukujärjestelmän rakentaminen turvallisuuden kehityksen todentamiseksi ja oikean päätöksenteon perustaksi. 4Ks Strategia on työvälineen kokonaisvaltaiseen riskienhallintaan, jonka avulla johtoryhmä kartoittaa ja määrittää organisaation keskeisimmät strategisen tason riskit. 15

16 4Ks Riskipiste on riskienkartoitukseen ja -hallintaan tarkoitettu sähköinen työväline, joka sisältää sekä mittaustyökalut että tulosraportoinnin. Palvelun avulla kartoitetaan ja analysoidaan turvallisuuden riskit, jolloin niiden haitat voidaan minimoida tai eliminoida kokonaan. Työväline sopii muokattavuutensa ansiosta myös auditoinnin työvälineeksi. 4Ks Suunnitelma on lakisääteisten ja/tai omaehtoisten suunnitelmien laadintaan ja ylläpitoon tarkoitettu sähköinen työväline. Työvälineen avulla omatoiminen varautuminen ennakoitaviin vaara- ja poikkeustilanteisiin on entistä nopeampaa ja selkeämpää. Lakisääteisiä ja omaehtoisia suunnitelmia: Pelastussuunnitelma Omavalvontasuunnitelma Työsuojeluntoimintaohjelma Turvallisuussuunnitelma Ohjelmapalveluntuottajan turvallisuussuunnitelma yms. 4Ks Raportti on työväline organisaation turvallisuuteen ja riskienhallintaan liittyvien raporttien antamiseen, käsittelyyn ja seurantaan sekä yhteenvetojen muodostamiseen annetuista raporteista. Työväline sopii muokattavuutensa ansiosta myös asiakkaan muiden ilmoituslomakkeiden tai raporttien toteuttamiseen. 4Ks Suunnitelma -palvelun avulla voidaan hallita useita viranomaisen velvoittamia suunnitelmia samanaikaisesti. Suunnitelmat voidaan tulostaa ja niihin liittyvät dokumentit voidaan tallentaa kohteen tietopankkiin. Kaikki turvallisuuteen liittyvät dokumentit löytyvät samasta paikasta ja ovat samalla myös varmuuskopioituja. 4Ks Suunnitelma -palvelun avulla on toteutettu 4Ks Kouluturva. 4Ks Kouluturva palvelu sisältää seikkaperäiset ohjeet oppilaitoksen turvallisuussuunnitelman laatimiseksi. 1) Koulutuskuntayhtymän sisäisen työsuojelutoiminnan tunnettavuuden lisääminen Työsuojelupäällikkö ja -valtuutettu ovat useissa eri tilaisuuksissa esitelleet työsuojelutoimintaa. - Työsuojelupäällikön johdolla järjestettiin OPH:n koordinoima Turvallisuus opetuksessa koulutuspäivät 20.8 ja Lapin ammattiopiston ja Lapin matkailuopiston henkilöstölle. - Työsuojelupäällikkö ja valtuutettu ovat pitäneet infotilaisuuksia, joissa on käsitelty työturvallisuuteen liittyviä asioita. 16

17 - Työsuojeluvaltuutettu on järjestänyt koulutuskuntayhtymä yksiköissä työturvallisuusluentoja, joissa on käsitelty työturvallisuutta, työntekijän ja työnantajan oikeuksia ja velvollisuuksia, työhyvinvointia ja ajankohtaisia asioita. Toisen asteen laatutyöryhmä on järjestänyt toisen asteen yksiköissä turvainfot. Työolobarometrin mukaan työtehtäviin perehdyttämistä pitää tehostaa. Työsuojeluorganisaatio tuo esille perehdyttämiseen liittyviä asioita työsuojelun näkökulmasta toiminnoista vastuullisille henkilöille. - Työsuojelupäällikkö ja valtuutettu ovat osallistuneet tahoillaan koulutuksiin, joissa on käsitelty työsuojelua, kouluturvallisuutta ja yhteistoimintaa. 2. Organisaation työsuojeluvastuiden selkiyttäminen. Työsuojelupäällikkö on tiedottanut useissa eri tilaisuuksissa organisaation johdon ja henkilöstön vastuita työsuojelussa. - Työsuojelu organisaatio on informoinut turvallisuuskävelyn merkityksestä opiskelijoiden ja opettajien perehdytyksessä koulutuspäälliköitä ja toimipistevastaavia. Viime syksynä ohjeistuksen mukaisesti toimipisteissä suoritettiin turvallisuuskävelyt. - Koulutuskuntayhtymän muutospaineessa yhteydenotot sekä työsuojelupäällikköön että - valtuutettuun ovat lisääntyneet. - Yhteistyö työterveyshuollon kanssa on ollut tiivistä ja ennakoivia työhyvinvointia edistäviä toimenpiteitä on tehty aktiivisesti parantamalla tiedonkulkua henkilöstön, työterveyshuollon sekä työsuojelupäällikön ja työsuojeluvaltuutetun kanssa. RKK:ssä on käytössä ns Varhaisen puuttumisen malli, jolloin työnantaja ja työntekijä työterveyshuollon asiantuntemuksella käyvät keskustelun työhön palaamisen edellytyksistä sairauslomalta palatessa tai käyvät alustavan keskustelun, miten työn luonnetta pitäisi muuttaa, jotta työssä jaksaminen paremmin mahdollistuisi. 17

18 TYÖTERVEYSHUOLTO JA TYKY-TOIMINTA Työterveyshuolto Kuntayhtymän henkilöstön työterveydenhuolto järjestetään Rovaniemen kaupungin terveyskeskuksen työterveydenhuollossa lukuun ottamatta Sodankylän ja Kittilän toimipisteitä, joiden työterveyshuollosta vastaavat Sodankylän ja Kittilän terveyskeskus (myös Rovaniemen tth on heillä käytettävissä lakisääteisissä työterveyshuollon palveluissa ja sairaudenhoidossa rajoitetusti). Työterveydenhuollon kokonaiskustannukset olivat vuonna euroa. Työterveydenhuollon kustannukset ovat nousseet edellisvuodesta 9 %. Kustannukset henkilöä kohti ovat noin 444 /vuosi. Taulukko 16: Työterveyshuollon kustannusten kehitys Työterveyshuollon kustannukset Muutos edellisvuodesta +3 % +3 % +13 % +17 % -3 % +17 % +6 % +9 % Taulukko 17a: Työterveyshuollon kustannukset yksiköittäin vuonna Yksikkö Henkilömäärä Kustannukset Kustannukset /hlö Sairauspv/hlö (kalenteripvt) Sairauspv/hlö (työpvt) Hallintopalvelut LAO LAMO Oppisopimuskeskus RAMK Kiinteistöpalvelu Tietohallintopalvelu Lapin kesäyliopisto Urheiluopisto Yhteensä Taulukko 17b: Työterveyshuollon kustannukset yksiköittäin vuonna Yksikkö Henkilömäärä Kustannukset Kustannukset /hlö Sairauspv/hlö (kalenteripvt) Sairauspv/hlö (työpvt) Hallintopalvelut LAO LAMO Oppisopimuskeskus Ramk Kiinteistöpalvelu Tietohallintopalvelu Kesäyliopisto Urheiluopisto Yhteensä

19 KAAVIO 7: Työterveyshuollon kustannukset vuosittain Virkistystoiminta Vuoden 2012 henkilökunnan pikkujoulu päätettiin taloudellisista syistä olla pitämättä. Henkilöstöä on osallistunut erilaisiin liikuntaan ja terveyteen liittyviin tapahtumiin kuten mm. kaupungin KKI-tapahtumat, Napapiirin hiihto, Ruska-maraton ja naisten kymppi ja SAKU ry:n urheilutapahtumat. Tulosaluekohtaisesti on järjestetty erilaisten kehittämispäivien yhteyteen virkistystoimintaa. Vuonna 2012 työantaja on edelleen tukenut Lapin urheiluopistolla tapahtuvaa henkilöstön liikuntaharrastusta 50 % tuella liikuntaklubin vuosikortista. Vaihtoehtoisesti kuntayhtymä on tukenut kaupungin KKI-kortin maksua (omavastuu 10 ). Vastaavantyyppinen tuki on ollut tarjolla myös Sodankylän ja Kittilän toimipaikkojen työntekijöille. Näiden tukien määrä on ollut n euroa vuonna 2012 ja palveluihin on liittynyt noin 250 työntekijää. 19

20 TYÖILMAPIIRI Rovaniemen koulutuskuntayhtymän henkilöstön työyhteisökysely (TOB) toteutettiin edelliskerran huhtikuussa Kyselyn toteuttamisesta vastasi Savon koulutuskuntayhtymä. Mittarin ovat alun perin kehittäneet yhteistyössä Kuopion yliopisto ja Työterveyslaitos. Mittarin tieteellinen pätevyys on perusteellisesti testattu. Samaa kyselyä käyttävät useat suuret ammatillisen koulutuksen järjestäjät eri puolella Suomea. Kysely lähettiin koko henkilöstölle ja vastauksia saatiin 640, joka oli 64,5 % henkilöstöstä. Vastausprosentti nousi edellisestä vuodesta ja vastauksia saatiin lähes sata enemmän. Tulokset olivat kuntayhtymätasolla hieman paremmat kuin edellisvuonna.. Vastaava kysely tehty huhtikuussa Kyselyn tulokset raportoidaan tulosalueittain ja ovat käytettävissä kehittämisen apuna. KAAVIO 8: Yhteenveto työilmapiirikyselyn tuloksista v (asteikko 1-5, 5 paras). 20

21 ELÄKÖITYMINEN Eläkkeelle jääneet Vuoden 2012 aikana eläkkeelle jäi kuntayhtymän palveluksesta (tai joilla kuntayhtymä on ollut viimeinen työnantaja) yhteensä 27 henkilöä. Näistä eläkkeistä 12 oli vanhuuseläkkeitä ja 4 määräaikaista kuntoutustukea. Lisäksi eläkkeisiin laskettavalle osatyökyvyttömyyseläkkeelle jäi 5 henkilöä ja osa-aikaeläkkeelle jäi 6 henkilöä. Yhteensä osa-aikaeläkkeellä kuntayhtymän työntekijöistä oli vuoden 2012 lopussa 54 työntekijää, määrässä ei ole tapahtunut muutosta vuoteen 2011 nähden. Kokonaismäärät ovat hieman pienemmät kuin edellisvuonna, jolloin 29 henkilöä jäi eläkkeelle. Eläkkeelle jääneiden keski-ikä oli matalampi kuin edellisvuonna ollen 60 vuotta vuonna Kuntayhtymän eläkemenoista aiheutuvat eläkemaksut vuonna 2012 olivat seuraavat: eläkemenoperusteinen maksu ,85 ja varhennetuista eläkkeistä aiheutuvat maksut ,21. Taulukko 18: Kuntayhtymän palveluksesta eläkkeelle ja osa-aikaeläkkeelle jääneet, v Eläkelaji Yhteensä Osa-aikaeläke 6 Osatyökyvyttömyyseläke 5 Työkyvyttömyyseläke ja määräaikainen kuntoutustuki 4 Vanhuuseläke 12 Työttömyyseläke 0 Kaikki yhteensä 27 KAAVIO 9: Kuntayhtymästä eläkkeelle siirtyneet

22 Taulukko 19: Kuntayhtymän eläkemaksut Eläkkeelle jäävät vuosina Kuntayhtymän henkilöstön eläköityminen lisääntyy lähivuosina: enimmillään vuonna 2017 eläkkeelle jää vuoden aikana n. 50 henkilöä. Vuosien aikana nykyisestä henkilöstöstä jää noin 11 % vanhuuseläkkeelle (110 hlöä). Eläköityminen on suhteellisen tasaista kaikissa henkilöstöryhmissä. Eläkelakiuudistusten vaikutuksesta eläkkeelle jäävien määrä voi muuttua ennusteesta voimakkaastikin. Vanhuuseläkkeelle on ollut mahdollisuus jäädä vuoden 2005 alun jälkeen 63 ikävuoden iässä ja vastaavasti eläkeiän nosto on ollut mahdollista 68 ikävuoteen. KAAVIO 10: Vanhuuseläkkeelle jäävien määrä laskennallisen 64 iän mukaan vuosina (kuntayhtymän palveluksessa 2012 lopussa olevat päätoimiset). 22

23 KAAVIO 11: KEVAN arvio eläkkeelle jäävistä koulutuskuntayhtymän palveluksesta, mukana työkyvyttömyyseläkkeet, v

24 HENKILÖSTÖMENOT Maksettujen palkkojen määrä oli 42,5 M. Eläkekulujen määrä oli 7,97 M, muiden henkilökulujen 2,7 M ja saatujen henkilöstökorvauksien määrä 0,4 M. Henkilöstömenojen määrä oli yhteensä 52,8 milj. euroa, jossa kasvua on 0,9 % eli 0,4 M. Henkilöstömenot ovat pysyneet kutakuinkin samoina edellisvuoteen verrattuna. Tässä tukipalveluhenkilöstöön on laskettu kaikki muut kuin opetushenkilöstön virkaehtosopimukseen kuuluvat. Henkilöstömenojen osuus toimintamenoista oli noin 44,9 %. (Luvut ilman liikelaitosta.) Taulukko 20: Henkilöstömenot euroina v Kuntayhtymä ja liikelaitos Palkat Eläkekulut Muut henkilösivukulut Henkilöstökorvaukset Henkilöstömenot yhteensä Muutos edellisvuoteen 12,0 % 3,8 % 7,8 % 7,4 % 4,98 % 0,9 % Taulukko 21: Yksiköittäin maksetut palkat vuosina Tulosyksikkö Palkat yhteensä * Palkat yhteensä * Palkat yhteensä * Palkat yhteensä * Palkat yhteensä * Palkat yhteensä * Palkat yhteensä * Muutos Hallintop *** +17 % Kesäyliopisto % Tietohallinto % LAO % LAMO % RAMK % Oppisopimus % Kiinteistöp % Kaikki yht ,1 % - Vuodet : tieto perustuu henkilöstöhallinnon raporttiin, tuloslaskelmatiedot kirjanpidosta poikkeavat näistä luvuista jonkin verran luvut ilman sivukuluja, ilman liikelaitoksia Lapin ammattiopisto on laskettu yhdeksi yksiköksi myös aikaisemmilta vuosilta - Vuosi tieto perustuu kirjanpidon raportteihin *** Hallintopalveluiden kustannukset sisältävät, yhteiset hallintopalvelut, yhteistoiminnan, työsuojelun, hallinnon ja johtamisen uudistamisen kehittämistoiminnan ja valtuuston, hallituksen ja tarkastuslautakunnan palkkakustannukset. Taulukko 22: Henkilöstömenot henkilöstöryhmittäin v ilman liikelaitoksia. Vuosi 2005 Opetushenkilöstö Tukipalveluhenkilöstö Luottamushenkilöstö Yhteensä Sivutoimisten palkat Päätoimisten palkat Muut Yhteensä Osuus 69,68 % 30,18 % 0,13 % 100 % 24

25 Vuosi 2006 Opetushenkilöstö Tukipalveluhenkilöstö Luottamushenkilöstö Yhteensä Sivutoimisten palkat Päätoimisten palkat Muut Yhteensä Osuus 69,27 % 30,60 % 0,13 % 100 % Vuosi 2007 Opetushenkilöstö Tukipalveluhenkilöstö Luottamushenkilöstö Yhteensä Sivutoimisten palkat Päätoimisten palkat Muut Yhteensä Osuus 70,20 % 29,67 % 0,13 % 100 % Vuosi 2008 Opetushenkilöstö Tukipalveluhenkilöstö Luottamushenkilöstö Yhteensä Sivutoimisten palkat Päätoimisten palkat Muut Yhteensä Osuus 71,86 % 28,01 % 0,13 % 100 % Vuosi 2009 Opetushenkilöstö Tukipalveluhenkilöstö Luottamushenkilöstö Yhteensä Sivutoimisten palkat Päätoimisten palkat Muut Yhteensä Vuosi 2010 Opetushenkilöstö Tukipalveluhenkilöstö Luottamushenkilöstö Yhteensä Sivutoimisten palkat Päätoimisten palkat Yhteensä Osuus 67,07 % 32,77 % 0,16 % 100 % Vuosi 2011 Opetushenkilöstö Tukipalveluhenkilöstö Luottamushenkilöstö Yhteensä Sivutoimisten palkat Päätoimisten palkat Yhteensä Osuus 66,35 % 33,53 % 0,12 % 100 % 25

26 Vuosi 2012 Opetushenkilöstö Tukipalveluhenkilöstö Luottamushenkilöstö Yhteensä Sivutoimisten palkat Päätoimisten palkat Yhteensä Osuus 65,8 % 34,1 % 0,10 % 100 % Taulukko 23: Henkilöstömenot liikelaitokset eriteltynä Henkilöstökulut Koulutuskuntayhtymä Palkat ja palkkiot , , ,47 Eläkekulut , , ,79 Muut henkilösivukulut , , ,75 Henkilöstökorvaukset , , ,24 Lapin Urheiluopisto Palkat ja palkkiot , , ,81 Eläkekulut , , ,67 Muut henkilösivukulut , , ,00 Henkilöstökorvaukset , , ,39 Yhteensä tuloslaskelman mukaan , , ,86 Taulukko 24: Palkat keskimäärin sukupuolen ja sopimusalan mukaan jaoteltuna v (kokonaispalkoista laskettuna, kokoaikaiset palvelusuhteet, ilman työaikakorvauksia yms). Vuosi 2012 Naiset Miehet Keskimäärin KVTES OVTES Teknisten sopimus Keskimäärin kaikki Vuosi 2011 Naiset Miehet Keskimäärin KVTES OVTES Teknisten sopimus Keskimäärin kaikki

27 LIITE, HENKILÖSTÖ NIMIKKEITTÄIN Nimike Hallintopalvelut Kiinteistöpalvelu LAMO LAO Kesä YO 27 Oppis RAMK Tietohallintop. UOPI Kaikki aikuiskoulutuspäällikkö ammattimies arkistonhoitaja 1 1 asiakasneuvoja 2 2 asiakaspalveluvastaava 1 1 asiantuntija 1 1 asuntolanohjaaja 1 1 asuntolaohjaaja atk-tukihenkilö 2 2 erikoissuunnittelija graafinen suunnittelija 1 1 hallimestari 1 1 hallintosihteeri hallintosuunnittelija 3 3 hankeassistentti 1 1 hankesuunnittelija 1 1 henkilöstöjohtaja 1 1 hitsaaja 1 1 huoltomekaanikko 1 1 informaatikko 3 3 it-palveluvastaava 1 1 it-suunnittelija 8 8 it-tukihenkilö johdon sihteeri johtaja 1 1 kalustetyöntekijä 1 1 kansainvälisten asioiden sihteeri/suunnittelija kassanhoitaja 1 1 kehittämispäällikkö 1 1 kehitysjohtaja kehityspäällikkö 3 3 keittiömestari 1 1 keittiöpäällikkö kiinteistöinsinööri 1 1 kiinteistöjohtaja 1 1 kiinteistönhoitaja 4 4 kiinteistösihteeri 1 1 kiinteistötyönjohtaja 1 1 kiinteistövastaava 1 1 kirjaston johtaja 1 1 kirjastonhoitaja 4 4 kirjastovirkailija 1 1

28 kokki 2 2 kokki-vuoropäällikkö 1 1 koordinaattori korjaamon työnjohtaja 1 1 koulukuraattori 5 5 koulunkäyntiavustaja 5 5 kouluttaja koulutusalan johtaja 1 1 koulutusassistentti 1 1 koulutuspäällikkö koulutussihteeri 1 1 koulutussuunnittelija koulutustarkastaja 5 5 kuntayhtymän johtaja 1 1 kuraattori 1 1 kurssisihteeri 2 2 kurssisuunnittelija 1 1 laatukoordinaattori 1 1 laboratorioinsinööri 3 3 laskentasihteeri 1 1 lehtori liikunnanohjaaja liikuntasuunnittelija 1 1 markkinointisihteeri 1 1 markkinointisuunnittelija mittakirvesmies 1 1 myyntipäällikkö 1 1 myyntisihteeri 1 1 myyntisuunnittelija 1 1 myyntityöntekijä 1 1 opettaja opinto-ohjaaja opintosihteeri oppisopimusjohtaja 1 1 osastoavustaja 4 4 osastopäällikkö 1 1 palkkasihteeri 5 5 palvelusuhdepäällikkö 1 1 palvelutoiminnan suunn. 1 1 projektihallinnan suunn projektiharjoittelija 5 5 projekti-insinööri 1 1 projektiohjaaja 1 1 projektipäällikkö projektisihteeri 1 1 projektisuunnittelija

29 projektityöntekijä puuseppä 1 1 puutarhuri 2 2 pääkirjanpitäjä 1 1 ravintolaesimies 1 1 ravintolapalvelujen esimies 2 2 ravitsemistyöntekijä 4 4 rehtori ruokapalvelutyöntekijä sihteeri siivooja siivoustyönjohtaja 1 1 siivoustyönohjaaja 1 1 suunnittelija suunnitteluinsinööri 1 1 suunnittelujohtaja 1 1 suurtalouskokki 1 1 talousjohtaja 1 1 taloussihteeri 2 2 taloussuunnittelija tanssinopettaja 2 2 tarjoilija 2 2 tekninen johtaja 1 1 tiedottaja tietohallintopäällikkö 1 1 tietopalvelusihteeri 5 5 tiimipäällikkö 1 1 toimialajohtaja toimistoinsinööri 1 1 toimistonhoitaja toimistopäällikkö 1 1 toimistosihteeri toimistovirkailija toimitusjohtaja 1 1 tuntiopettaja 1 1 tuntiopettaja (päätoim.) tuntiopettaja (sivutoim.) 1 1 tutkimus- ja kehitysjoht. 1 1 työnjohtaja 1 1 työpaikkaohjaaja 4 4 vahtimestari 1 1 valmentaja vapaa-ajan ohjaaja 1 1 varastonhoitaja 1 1 vastaanottovirkailija

30 virastomestari välinehuoltaja 1 1 yliopettaja yötyöntekijä 1 1 Kaikki

31 YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET Henkilöstön määrän kasvu on pysähtynyt ja vuoden 2012 lopussa määrä oli 35 vähemmän kun edellisvuonna. Vakinaisen henkilöstön määrä nousi. Henkilöstön vähennys on tapahtunut määräaikaisesta henkilöstöstä. Sairauspoissaolot laskivat edellisestä vuodesta n päivällä. Koko henkilömäärään suhteutettuna sairauslomien määrä oli keskimäärin 8,2 pv/hlö. Sairauslomia oli 0,6 pv/hlö vähemmän kuin edellisenä vuonna. Hallitus on hyväksynyt henkilöstöstrategian vuoden 2011 alkupuolella. Strategian jalkauttaminen käynnistettiin vuoden 2011 aikana. Henkilöstöhallinto on omana alueenaan kuntayhtymän johtamisen ja hallinnon vuonna 2012 toteutettavassa kehittämissuunnitelmassa. Työilmapiirin kyselykartoitus tehdään vuosittain henkilöstön kehittämiskohteiden selvittämiseksi ja edistämiseksi. Kyselyn tuloksia raportoidaan henkilöstölle laajasti eri henkilöstöryhmille. Tulokset käsitellään kaikilla tulosalueilla ja otetaan huomioon kehittämiskohteiden valinnassa. Yhteistyötoimikunnassa todettiin, että raportin pohjalta pitää kuntayhtymätasolla päättää kolme tärkeintä asiaa mitä tulosten perusteella tehdään. Tulosalueilla toimitaan vastaavasti. Työsuojelupäällikön rooli on syytä selventää esimiesten kanssa. Työsuojelu- ja työhyvinvointiasiat ovat jatkossa työsuojelupäällikön vastuualuetta. Läheltäpitilanteet menettelyohje liitetään raporttiin ja korostettiin tilanteiden tutkimista. Henkilöstökustannusten muutokset ja niiden syyt yksiköittäin olisi lisättävä raporttiin. Läheltäpiti tilanteiden raportti ja vertailu vuositasolla liitetään jatkossa henkilöstöraporttiin. Hyvänä asiana yhteistyötoimikunnassa todettiin, että sairauspoissaolot ovat vähentyneet kuntayhtymässä merkittävästi. Tarkemmin johtopäätöksiä raportin perusteella käsitellään vielä johtoryhmässä toukokuussa. Raporttia täydennetään tältä osin ennen valtuuston käsittelyä. Yhteistyötoimikunta totesi raportin valmisteluun olevan tarvetta resurssoida enemmän ja yhteistyötoimikunta viimeistelee jatkossa henkilöstöraportin kokouksissa valmiiseen muotoon. 31