HENKILÖSTÖRAPORTTI VUODELTA 2010

Transkriptio

1

2 HENKILÖSTÖRAPORTTI VUODELTA 2010 YLEISTÄ Henkilöstöraportin tehtävä on antaa tietoa kuntayhtymän henkilöstössä tapahtuneista muutoksista, henkilöstörakenteesta ja henkilöstön kehittämiseen liittyvistä kysymyksistä. Henkilöstöstä kerättävää tietoa käytetään toiminnan tehokkuuden arvioimiseen ja kehittämissuunnitelmien painopisteiden määrittämiseen ja toiminnan suunnitteluun. Tietojen avulla kuntayhtymän yksiköt voivat arvioida toimintaansa, kuntayhtymässä voidaan vertailla eri yksiköiden toimintaa ja vertailla kuntayhtymää muihin vastaaviin organisaatioihin. Henkilöstöraportti täydentää toimintakertomusta. Henkilöstöraportti on osa kuntayhtymän itsearviointia. Oppilaitoksissa tehdyissä itsearvioinneissa on arvioitu lisäksi henkilöstöön liittyvät toiminnot osana tuloksellisuusarviointia ja raportoitu osana hallitus- ja valtuustotasoisia mittareita. Työilmapiiriä mittaava työolobarometrikysely on vastattavana henkilöstölle maalis huhtikuussa Edellisen kyselyn tulokset ovat huhtikuulta Päätoimisen henkilöstön määrä vuoden lopussa oli 1042, joista vakinaisia 662 eli 63,5 % henkilöstöstä. Henkilöstön määrä nousi 61 henkilöllä. Määräaikaisten osuus nousi hieman ollen 36,5 %. Vakinaisen henkilöstön määrä nousi 29 henkilöllä. Henkilöstömääriltään suurin yksikkö on Lapin ammattiopisto, jossa on runsas puolet koko henkilöstöstä eli 555 työntekijää. Ammattiopiston henkilöstömäärä kasvoi 3 henkilöllä ja ammattikorkeakoulussa 13 työntekijällä. Urheiluopiston henkilömäärä kasvoi 18 henkilöllä. Tietohallintohenkilöstö on tilastoitu omaksi yksikökseen. Aikaisemmin tietohallintohenkilöstö kuului tulosalueille. Henkilöstöstä 52 % työskenteli opetustehtävissä, 34 % erilaisissa tukipalvelu- ja hallintotehtävissä, 10 % projekteissa ja 4 % yksiköiden johtotehtävissä. Vuoden aikana palkkaa oli maksettu 1761 eri henkilölle. Osa-aikaeläkkeellä työskenteli vuoden lopussa 55 henkilöä. Noin 1,0 % henkilöstöstä oli vuoden lopussa virkavapaalla omasta tehtävästään kuntayhtymän ulkopuolella. Eläkkeelle jäi vuoden aikana 20 henkilöä kuntayhtymän palveluksesta tai joilla kuntayhtymä on ollut viimeinen työnantaja. Eläkkeelle jäännin keski-ikä oli 59,7 v. Maksettujen palkkojen ja palkkioiden määrä oli 40,1 M, joka oli noin 3 M suurempi kuin edellisvuonna. Palkkamenojen kasvu oli 7,4 %. Palkkamenojen kasvu johtui kasvaneesta henkilöstömäärästä ja virka- ja työehtosopimusten palkankorotuksista, jonka osuus oli noin 1 %. Sairauspoissaolojen määrä laski edellisvuodesta. Sairauslomapäiviä v oli yhteensä kalenteripäivää eli noin 7,9 pv työntekijää kohden, työpäivinä sairauslomapäiviä oli yhteensä eli n. 6,0 pv työntekijää kohden.

3 SISÄLLYSLUETTELO Yleistä... 1 Henkilöstön määrä... 3 Yhteenveto... 3 Henkilöstöön kohdistuneet muutokset vuoden 2010 aikana... 4 Henkilöstö tulosyksiköittäin ja tehtäväalueittain... 4 Palvelusuhteen kesto... 5 Henkilöstön ikä ja sukupuoli... 7 Henkilöstön ikä... 7 Henkilöstön sukupuoli... 8 Henkilöstön koulutus ja pätevyys... 9 Henkilöstön pätevyys... 9 Henkilöstön osallistuminen koulutukseen Henkilöstön työkyky ja terveys Yhteistoiminta, työsuojelutoiminta ja tehdyt tarkastukset Työterveyshuolto ja tyky-toiminta Työterveyshuolto Virkistystoiminta Työilmapiiri Eläköityminen Eläkkeelle jääneet Eläkkeelle jäävät vuosina Henkilöstömenot Liite, Henkilöstö nimikkeittäin Yhteenveto ja johtopäätökset

4 HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ Yhteenveto Päätoimisen henkilöstön määrä vuoden lopussa oli 1042, joista vakinaisia 662 eli 63,5 % henkilöstöstä. Henkilöstön määrä nousi 61:lla edellisestä vuodesta. Vakinaisten määrä nousi 29:llä henkilöllä. Henkilöstöstä 52 % työskenteli opetustehtävissä, 34 % erilaisissa tukipalvelu- ja hallintotehtävissä, 10 % projekteissa ja 4 % johdossa. Vuoden aikana palkkaa oli maksettu eri henkilölle, joka oli n. 30 henkilöä vähemmän kuin edellisvuonna. Noin 1,0 % henkilöstöstä oli vuoden lopussa virkavapaalla omasta tehtävästään kuntayhtymän ulkopuolella. Vakinaisista henkilöistä hieman suurempi osa (55 %) on naisia. Päätoimisen henkilöstön lisäksi palkattuna oli 71 sivutoimista opettajaa. Maksettujen palkkojen ja palkkioiden määrä oli 40,1 milj., joka oli noin 3 M suurempi kuin edellisvuonna. Lisäystä tässä oli 7,4 %. Palkkamenojen kasvu johtui suurimmaksi osaksi lisääntyneestä henkilöstömäärästä, ja palkankorotusten osuus oli noin 1 %. Taulukko 1: Henkilöstömenot v Kuntayhtymä ja liikelaitos Palkat Henkilösivukulut Muut henkilösivukulut Henkilöstökorvaukset Henkilöstömenot yhteensä Muutos edellisvuoteen 2,60 % 7,5 % 12,0 % 3,8 % 7,8 % 7,4 % Taulukko 2: Henkilöstömäärän kehitys Koko henkilöstön määrä vakinaisia kokoaikaisia määräaikaisia kok.aik Yhteensä kokoaikaisia vakinaisia osa-aikaisia määräaikaisia osa-aik Yhteensä osa-aikaisia

5 KAAVIO 1: Henkilöstön määrän kehitys Henkilöstöön kohdistuneet muutokset vuoden 2010 aikana Toiminnan muutoksista ja taloudellisista syistä johtuen kuntayhtymässä ei ole irtisanottu tai lomautettu henkilöitä vuoden 2010 aikana. Henkilöstö tulosyksiköittäin ja tehtäväalueittain Seuraavassa on kuvattu henkilöstöä yksiköittäin jaoteltuina johto, opetus, projekti ja tukipalveluhenkilöstöön. Johtotehtävissä henkilöstöstä on noin 4 %, opetustehtävissä 52 %, erillisissä projektitehtävissä 10 % ja tukipalveluissa 34 %. Tehtäväalue on jaoteltu päätehtävän mukaan. Osalla opetusja tukipalvelutehtävissä olevia on myös esimiestehtäviä ja osa tästä henkilöstöstä toimii myös projektitehtävissä. Henkilöstön määrä on noussut suhteellisesti eniten tukipalveluissa, joissa oli 55 henkilöä enemmän kuin edellisvuonna. Tulosyksiköiden välistä vertailua henkilöstön sijoittumisesta eri tehtäväalueisiin tehtäessä on huomattava, että esim. ruokapalvelut tuotetaan osassa oppilaitoksia omalla henkilöstöllä, osassa ruokapalvelut tuotetaan ostopalveluina. Oppilaitosten vertailussa keskenään pitää huomata myös se, että oppilaitokset ovat hyvin erikokoisia ja alat erilaisia henkilöstötarpeiltaan. Urheiluopiston liikunnanohjaajat ja valmentajat on laskettu edellisessä raportissa opetushenkilöstöön ja vuoden 2010 raportissa tukipalveluhenkilöstöön. 4

6 Taulukko 3: Henkilöstö tehtäväalueen mukaan, lukumäärät vuonna Henkilöstö tulosalueittain Johto Opetus Projektit Tukipalvelut Kaikki yht. Osuus koko henkilöstöstä Hallintopalvelut % Kiinteistöpalvelut % LAO % Lapin kesäyliopisto % Oppisopimuskeskus % RAMK % Tietohallintopalvelut % UOPI % Kaikki yhteensä % Osuus koko henkilöstöstä 4 % 52 % 10 % 34 % 100 % - johto sis. tulosalueiden ja vastuualueiden johtajat, rehtorit ja toimialajohtajat, koulutuspäälliköt ja aikuiskoulutuspäälliköt, kehitysja palvelujohtajan, opetustoiminnan kehitysjohtajan, konsernijohtajan ja kv-tehtävien kehitysjohtajan - opetus sisältää opettajat, yliopettajat, tuntiopettajat - tukipalvelut sis. hallinnon, kiinteistöpalvelun ja oppilaitosten tukipalvelun, kirjastot, keittiöhenkilöstön, atk-henkilöstön, opetuksen tuen. mm. ammattimiehet ja laboratorio-henkilöstön, liikunnanohjaajat ja valmentajat - projektit sis. erillisprojekteihin palkatun henkilöstön, projektitehtävien nimikkeillä olevat Palvelusuhteen kesto Henkilöstöstä 63,5 % oli vakinaisia ja 36,5 % määräaikaisia. Vakinaisen henkilöstön suhteellinen määrä laski hieman edellisvuodesta. Projektihenkilöstöstä 90 % on määräaikaisia. Opetushenkilöstöstä noin 30 % on määräaikaisia. Tukipalveluhenkilöstöstä noin 33 % on määräaikaisia. Määräaikaisesta henkilöstöstä suurin osa on opettajia eli 44 %. Henkilöstöstä 48 % on virkasuhteisia ja 52 % työsuhteisia. Opetushenkilöstö on virkasuhteista lukuun ottamatta aikuiskoulutustoimintaa ja urheiluopistoa. (Luvut sisältävät sivutoimisen henkilöstön.) Taulukko 4: Vakinainen ja määräaikainen henkilöstö yksiköittäin. Tulosalue Määräaikaiset Harjoittelijat Vakinaiset Kaikki yhteensä Hallintopalvelut Kiinteistöpalvelut LAO Lapin kesäyliopisto Oppisopimuskeskus 6 6 RAMK Tietohallintopalvelut UOPI Kaikki yhteensä ,4 % 0,1 % 63,5 % 5

7 Taulukko 5: Vakinainen ja määräaikainen henkilöstö tehtäväalueittain. Tehtäväalue Määräaikaiset Harjoittelijat Vakinaiset Kaikki yht. Vakinaisten osuus JOHTO % OPETUS % PROJEKTIT % TUKIPALVELUT % Kaikki yhteensä Taulukko 6: Vakinainen ja määräaikainen henkilöstö tulosalueittain ja kokoaikaisuuden mukaan. Tulosalue Määräaikaiset Harjoittelijat Vakinaiset Kaikki yhteensä Hallintopalvelut kokoaikainen Kiinteistöpalvelut kokoaikainen osa-aikaeläkeläinen 4 4 osa-aikainen 1 1 LAO kokoaikainen osa-aikaeläkeläinen osa-aikainen Lapin kesäyliopisto kokoaikainen osa-aikainen 1 1 Oppisopimuskeskus 6 6 kokoaikainen 6 6 RAMK kokoaikainen osa-aikaeläkeläinen 6 6 osa-aikainen osittainen hoitovap. 2 2 Tietohallintopalvelut kokoaikainen UOPI kokoaikainen osa-aikaeläkeläinen 1 1 osa-aikainen 1 1 Kaikki yhteensä

8 HENKILÖSTÖN IKÄ JA SUKUPUOLI Henkilöstön ikä Henkilöstön keski-ikä koko kuntayhtymässä on 47,1 vuotta. Keski-ikä on noussut edellisvuodesta 8 kk. Ikäjakauma ja keski-ikä ovat samanlainen kuin kunta-alalla valtakunnallisesti. Suurin ikäryhmä on vuotiaat, johon kuuluu 374 työntekijää (noin 33 %). Ikäjakauma ja keski-ikä vaihtelee melko paljon yksiköittäin. Alhaisin keski-ikä on urheiluopistolla (38,0) ja korkein hallintopalveluissa (52,1). Opetushenkilöstön keski-ikä on 50,0 vuotta ja tukipalveluissa 43,9 v. Naisten keski-ikä on 46,9 vuotta ja miesten 48,2. (Luvut sisältävät myös sivutoimisen henkilöstön.) KAAVIO 2: Henkilöstön ikäjakauma v KAAVIO 3: Henkilöstön keski-ikä tulosalueittain v

9 Taulukko 7: Henkilöstön keski-ikä tulosalueittain. Tulosyksikkö LAO 46,5 48,2 47,8 47,6 49,9 RAMK 42,7 43,3 44,8 45,8 44,7 46,3 45,3 49,3 Hallintopalvelut 47,8 45,5 49,0 49,3 49,7 50,8 51,7 52,1 Kiinteistöpalvelu 50,1 51,9 50,8 50,8 50,0 50,9 51,1 51,1 Oppisopimuskeskus 44,9 47,8 46,9 47,9 47,6 48,1 45,3 45,0 Urheiluopisto 36,8 37,7 39,2 36,9 37,8 38,1 36,1 38,0 Kesäyliopisto 40,1 40,0 41,1 42,1 45,0 47,1 48,1 45,8 Tietohallintopalvelu 45,6 Kaikki yhteensä 45,1 45,2 45,9 45,8 46,5 47,0 46,4 47,1 Henkilöstön sukupuoli Henkilöstöstä 55 % on naisia. Jakaumaan ei ole ollut suuria muutoksia viime vuosina. Yksiköittäin sukupuolijakauma vaihtelee noudatellen koulutusaloittain työelämän tyypillistä jakoa mies- ja naisvaltaisiin aloihin. Tehtäväalueittain tarkasteltuna voidaan todeta, että johtotehtävissä naisten osuus on 31 %, ja opetustehtävissä 51 %. Projektitehtävissä taas miesten osuus on 42 % ja tukipalvelutehtävissä 38 %. Taulukko 8: Henkilöstö sukupuolen mukaan tulosalueittain Tulosalue Miehet Naiset Kaikki yhteensä Naisten osuus Hallintopalvelut % Kiinteistöpalvelut % LAO % Lapin kesäyliopisto % Oppisopimuskeskus % RAMK % Tietohallintopalvelut % UOPI % Kaikki yhteensä % Taulukko 9: Henkilöstö sukupuolen mukaan tehtäväalueittain Tehtäväalue Miehet Naiset Kaikki yhteensä Naisten osuus JOHTO % OPETUS % PROJEKTIT % TUKIPALVELUT % Kaikki yhteensä % 8

10 HENKILÖSTÖN KOULUTUS JA PÄTEVYYS Henkilöstön pätevyys Ammattikorkeakoulun lehtoreilta vaaditaan soveltuva ylempi korkeakoulututkinto ja yliopettajilta lisensiaatin tai tohtorin tutkinto. Opettajan pedagogiset opinnot eivät kuulu ammattikorkeakoulussa kelpoisuusvaatimuksiin. Toisen asteen oppilaitoksissa ammatillisten aineiden opettajilta vaaditaan pääsääntöisesti ammattikorkeakoulututkinto tai ylempi korkeakoulututkinto. Lisäksi vaaditaan opettajan pedagogiset opinnot. Aikuiskoulutuksessa kelpoisuusvaatimuksista voidaan poiketa silloin kun on kysymys ammatti- ja erikoisammattitutkintoon johtavasta koulutuksesta ja muusta lisäkoulutuksesta. Päätoimisista opettajista yhteensä 157:ltä puuttuu muodollinen kelpoisuus. Tämä on 28 % opetushenkilöstöstä. Kelpoisten henkilöiden suhteellinen osuus on pienentynyt 7 prosenttiyksiköllä. Aikuiskoulutuksen kelpoisuusvaatimukset ammatti- ja erikoisammattitutkintoon valmistavassa koulutuksessa ovat joustavammat ottaen huomioon koulutuksen erityisluonteen. Epäpätevyys tässä on laskettu kuitenkin ammatillisen peruskoulutuksen mukaisesti. Ammattikorkeakoulusta tässä luvussa on mukana pedagogisten opintojen puuttuminen. Taulukko 10: Muodollinen kelpoisuus, mukana maksupalvelutoiminta. Tulosalue ja yksikkö Muodollinen kelpoisuus tai opettajanopinnot puuttuu Opettajat yhteensä Pätevän henkilöstön osuus LAO % Levi % Palvelualat % Sodankylä % Tuotantoalat % RAMK % Palvelualat % Tuotantoalat % Hyvinvointialat % UOPI % Koulutus % Kaikki yhteensä % Taulukko 11: Muodollisen kelpoisuuden puuttuminen oppilaitoksittain v Oppilaitos 2009 Oppilaitos RAMK yht. 12 % RAMK yht. 16 % 20 % 11 % 16 % Palvelualat yht. 31 % Hyvinvointialat yht. 31 % Tuotantoalat yht. 31 % LAO yht. 27 % LAO yht. 29 % 29 % 20 % Levi 33 % Levi-instit. 22 % 18 % 11 % 50 % Palvelualat yht. 12 % Luonto- ja ympäristö 26 % 22 % 21 % 20 % Sodankylä 41 % Aikuiskoulutuskeskus 30 % 52 % 46 % 43 % Tuotantoalat yht. 31 % Tekniikka 26 % 24 % 29 % 20 % UOPI yht. 3 % Palvelu 25 % 26 % 21 % 14 % koulutus 3 % Hyvinvointi 13 % 19 % 8 % 9 % Sodankylä 47 % 28 % Kaikki yht. 21 % Kaikki yht. 24 % 25 % 20 % 20 % - taulukon luvuissa mukana maksupalvelutoiminta ja pedagogisten opintojen puuttuminen amk-opettajilla 9

11 Henkilöstön osallistuminen koulutukseen Henkilöstön kehittämiseen käytettiin 3,0 4,1 % maksetuista palkoista eri yksiköissä, joka vastasi kuntayhtymän asettamia tavoitteita. Koulutuspäiviä oli ammattiopistossa opetushenkilöstöllä yhteensä n , Urheiluopistolla 264 ja ammattikorkeakoulussa Taulukko 12: Henkilöstön kehittäminen, hallitus- ja valtuustotason mittareilla mitattuna v Henkilöstön kehittäminen Tulosalue/yksikkö Opettajien kelpoisuus % Henkilöstön kehittäminen kustannusosuus Ta Tp Ta Tp Ammattikorkeakoulu 93,0 % 92,6 % 3,0 % 3,0 % Lapin ammattiopisto 74,0 % 73,3 % 3,0 % 3,1 % o Nuorisoasteen koulutus 78,0 % 3,0 % o Maksupalvelutoiminta 64,0 % 3,3 % Lapin Urheiluopisto o Nuorisoaste 100,0 % 100,0 % 3,5 % 4,1 % o Maksupalvelutoiminta 90,0 % 100,0 % 3,5 % 3,3 % Taulukko 13: Henkilöstön kehittämispäivät ja -kustannukset v Tulosalue Henkilöstön Henkilöstön kehittämiskustannukset Koulutuspv/työntekijä koulutuspäivät pv LAO ,80 RAMK ,60 UOPI ,22 Kaikki yhteensä HENKILÖSTÖN TYÖKYKY JA TERVEYS Sairauslomien määrä oli kalenteripäivää. Sairauspoissaolot laskivat edellisvuodesta 962 päivällä ja sairauslomapäiviä oli henkilöä kohden 1,5 pv/hlö vähemmän kuin edellisvuonna. Sairauslomatapauksia oli vuoden aikana. Koko henkilömäärään suhteutettuna sairauslomien määrä oli keskimäärin 7,9 pv/hlö. Työpäivinä sairauslomapäiviä oli yhteensä eli n. 6,0 pv työntekijää kohden. Sairauslomatapausten määrä oli hieman noussut mutta keskimääräinen pituus oli lyhentynyt edellisvuodesta. 10

12 KAAVIO 4: Sairauspoissaolot keskimäärin pvää/hlö, v Taulukko 14: Sairauslomien määrä yksiköittäin kalenteripäivinä vuonna Yksikkö Poissaolotapauksia Sairauslomakalenteripäiviä Keskimäärin pvä/hlö Koko henkilömäärä Hallintopalvelut ,2 21 LAO ,0 555 Oppisopimus ,0 6 RAMK ,9 303 Kiinteistöpalvelu ,2 45 Tietohallintopalvelut ,7 23 Kesäyliopisto 1 4 0,5 7 UOPI ,4 82 Yhteensä , Taulukko 15: Sairauslomien määrä yksiköittäin työpäivinä vuonna Yksikkö Poissaolotapauksia Sairauslomatyöpäiviä Keskimäärin pvä/hlö Koko henkilömäärä Hallintopalvelut ,5 21 LAO ,9 555 Oppisopimus ,5 6 RAMK ,4 303 Kiinteistöpalvelu ,7 45 Tietohallintopalvelut ,9 23 Kesäyliopisto 1 4 0,5 7 UOPI ,6 82 Yhteensä ,

13 KAAVIO 5: Sairauslomat keston mukaan luokiteltuna Taulukko 16: Sairauslomien määrä Muutos Henkilöitä sair Poissaolotapauksia % SL-päiviä % SL-päiviä/poissaolotapaus 8,8 8,6 9,4 9,9 9,7 7,2-26 % Keskimäärin pv/hlö 9,3 9,4 10,4 10,5 9,4 7,9-16 % Taulukko 17: Henkilöstön tapaturmien määrä ja aiheutuneet sairauspoissaolot v Muutos % Työtapaturmat % Sairaspäiviä % Työmatkatapaturmat % Sairaspäiviä % Kaikki tapaturmat yhteensä % Kaikki sairaspäivät yhteensä % Ammattitaudit (1 epäily) 0 (2 epäily) % Taulukko 18: Kaikkien työtapaturmien määrä v (sisältää opiskelijoiden tapaturmat) Tapaturmia Muutos 16 % -15 % 75 % -8 % 30 % -18 % Kaikkien työtapaturmien aiheuttama tapaturmavakuutusten kokonaiskorvausten määrä oli yhteensä n vuonna

14 YHTEISTOIMINTA, TYÖSUOJELUTOIMINTA JA TEHDYT TARKASTUKSET Yhteistoiminta on järjestetty kaksitasoiseksi, kuntayhtymätason sekä tulosyksikkötason yhteistoimintaorganisaatioksi. Luottamusmiestoiminta toimii kaikki pääsopijajärjestöt kattavana järjestelmänä. Kuntayhtymätasolla edustuksellisena yhteistyöelimenä toimii 12-jäseninen yhteistyötoimikunta (YTT) ja tulosaluetasolla mm. työpaikkakokoukset. Yhteistyötoimikunta toimii myös kuntayhtymän työsuojelutoimikuntana. Yhteistyötoimikunta piti neljä kokousta vuonna Yhteistyötoimikunta hoiti myös kuntayhtymän työsuojelutoimikunnan tehtävät. Työsuojelun asiantuntijaorganisaatiossa toimivat henkilöstöjohtaja, työsuojelupäällikkö, työsuojeluvaltuutettu ja kaksi varatyösuojeluvaltuutettua ja lisäksi oppilaitoksissa toimivat 13 toimipistekohtaista työsuojeluasiamiestä. Työsuojelutarkastuksia tehtiin vuoden aikana eri toimipisteissä 12 kpl. Yhteistyötoimikunnan kokoonpano vuonna 2010: Ylitalo Arto kuntayhtymän johtaja, pj. Ailunka Helena koulutuspäällikkö Lompolojärvi Aarno toimialajohtaja Hyvönen Marja varapääluottamusmies (JUKO) Hänninen Seppo henkilöstöjohtaja Ketola Kari työsuojeluvaltuutettu Niemelä Teuvo työsuojelupäällikkö Lampela Ritva pääluottamusmies (JUKO) Laurila Pasi 1. varatyösuojeluvaltuutettu Ylipulli-Kairala Kirsti koulutuspäällikkö Tahvonen Sinikka pääluottamusmies (JHL) Vilander Satu pääluottamusmies (JYTY) TYÖTERVEYSHUOLTO JA TYKY-TOIMINTA Työterveyshuolto Kuntayhtymän henkilöstön työterveydenhuolto järjestetään Rovaniemen kaupungin terveyskeskuksen työterveydenhuollossa lukuun ottamatta Sodankylän ja Kittilän toimipisteitä, joiden työterveyshuollosta vastaavat Sodankylän ja Kittilän terveyskeskus (myös Rovaniemen tth on heillä käytettävissä lakisääteisissä työterveyshuollon palveluissa ja sairaudenhoidossa rajoitetusti). Työterveydenhuollon kokonaiskustannukset olivat vuonna euroa. Työterveydenhuollon kustannukset ovat nousseet edellisvuodesta 17 %. Kustannukset henkilöä kohti ovat noin 367 /vuosi. Taulukko 19: Työterveyshuollon kustannusten kehitys Työterveyshuollon kustannukset Muutos edellisvuodesta 49 % 70 % 3 % 3 % 13 % 17 % -3 % 17 % 13

15 Taulukko 20: Työterveyshuollon kustannukset yksiköittäin vuonna Yksikkö Henkilömäärä Kustannukset Kustannukset /hlö Sairauspv/hlö (kalenteripvt) Sairauspv/hlö (työpvt) Hallintopalvelut ,2 8,5 LAO ,9 Oppisopimuskeskus ,5 Ramk ,9 4,4 Kiinteistöpalvelu ,2 9,7 Tietohallintopalvelu ,7 2,9 Kesäyliopisto ,5 0,5 Urheiluopisto ,4 7,6 Yhteensä ,9 6,0 KAAVIO 6: Työterveyshuollon kustannukset vuosittain Virkistystoiminta Kuntayhtymän henkilöstöstä eri oppilaitoksista on valittu virkistystyöryhmä, joka henkilökunnalta huhti toukokuussa kerättävien toiveiden pohjalta suunnittelee seuraavan lukuvuoden toiminnan. Suunniteltujen tapahtumien osalta järjestelyvastuu on jaettu virkistystyöryhmän jäsenille. Tapahtumista on laadittu erilliset tiedotteet. Tiedottamiseen ja ilmoittautumiseen on pääasiassa käytetty sähköpostia. Henkilökunnan pikkujoulu pidettiin kuntayhtymän 15-vuotisjuhlan yhteydessä. Lisäksi virkistystyöryhmä on tiedottanut henkilöstöä erilaisista liikuntaan ja terveyteen liittyvistä asioista kuten mm. kaupungin KKI-tapahtumista ja vuoroista, Suomen ladun järjestämistä tapahtumista, TV:n asiaan liittyvistä ohjelmista, linkeistä www-sivuille, viikon vinkeistä jne. Vuonna 2010 työantaja on edelleen tukenut Lapin urheiluopistolla tapahtuvaa henkilöstön liikuntaharrastusta 50 % tuella liikuntaklubin vuosikortista. Vaihtoehtoisesti on maksettu 50 % kaupungin KKI-kortista. Vastaavantyyppinen tuki on ollut tarjolla myös Sodankylän ja Kittilän toimipaikkojen työntekijöille. Näiden tukien määrä on ollut n euroa vuonna 2010 ja palveluihin on liittynyt noin 220 työntekijää. 14

16 TYÖILMAPIIRI Rovaniemen koulutuskuntayhtymän henkilöstön työyhteisökysely (TOB) toteutettiin edelliskerran maalis huhtikuussa Kyselyn toteuttamisesta vastasi Savon koulutuskuntayhtymä. Mittarin ovat alunperin kehittäneet yhteistyössä Kuopion yliopisto ja Työterveyslaitos. Mittarin tieteellinen pätevyys on perusteellisesti testattu. Samaa kyselyä käyttävät useat suuret ammatillisen koulutuksen järjestäjät eri puolella Suomea. Kysely lähettiin koko henkilöstölle ja vastauksia saatiin 593, joka oli hieman yli puolet henkilöstöstä. Vastaava kysely tehdään maalis huhtikuussa 2011 ja tulokset liitetään henkilöstöraporttiin vertailutietona vuoden 2010 kyselyyn. Kyselyn tulokset raportoidaan tulosyksiköittäin ja ovat käytettävissä yksikkökohtaisen kehittämisen apuna. KAAVIO 7: Yhteenveto työilmapiirikyselyn tuloksista v (asteikko 1-5, 5 paras). ELÄKÖITYMINEN Eläkkeelle jääneet Vuoden 2010 aikana eläkkeelle jäi kuntayhtymän palveluksesta (tai joilla kuntayhtymä on ollut viimeinen työnantaja) yhteensä 20 henkilöä. Näistä eläkkeistä 11 oli vanhuuseläkkeitä ja 2 työkyvyttömyyseläkettä ja 2 määräaikaista kuntoutustukilaista. Eläkkeelle jäi 19 henkilöä suoraan kuntayhtymän palveluksesta ja yhdellä kuntayhtymä oli ollut viimeinen työnantaja. 15

17 Lisäksi eläkkeisiin laskettavalle osatyökyvyttömyyseläkkeelle jäi 4 henkilöä ja osa-aikaeläkkeelle jäi 10 henkilöä. Yhteensä osa-aikaeläkkeellä kuntayhtymän työntekijöistä oli vuoden 2010 lopussa 55 työntekijää, joka on 7 henkilöä enemmän kuin edellisvuonna. Kokonaismäärät ovat hieman pienemmät kuin edellisvuonna, jolloin 28 henkilöä jäi eläkkeelle. Taulukko 21: Kuntayhtymän palveluksesta eläkkeelle ja osa-aikaeläkkeelle jääneet, v Eläkelaji Yhteensä Osa-aikaeläke 10 Osa työkyvyttömyyseläke 4 Työkyvyttömyyseläke ja määräaikainen kuntoutustuki 4 Vanhuuseläke 11 Työttömyyseläke 1 Kaikki yhteensä 30 KAAVIO 8: Kuntayhtymästä eläkkeelle siirtyneet Taulukko 22: Kuntayhtymän eläkemaksut

18 Eläkkeelle jäävät vuosina Kuntayhtymän henkilöstön eläköityminen lisääntyy lähivuosina: enimmillään vuonna 2017 eläkkeelle jää vuoden aikana n. 50 henkilöä. Vuosien aikana nykyisestä henkilöstöstä jää noin 14 % vanhuuseläkkeelle (136 hlöä). Eläköityminen on suhteellisen tasaista kaikissa henkilöstöryhmissä. Eläkkeelle jäämisten suurempi määrä vuoden 2010 jälkeen voi aiheuttaa työvoimapulaa mikäli opiskelijamäärät säilyvät nykyisellään. Eläkelakiuudistusten vaikutuksesta eläkkeelle jäävien määrä voi muuttua ennusteesta voimakkaastikin. Vanhuuseläkkeelle on ollut mahdollisuus jäädä vuoden 2005 alun jälkeen 63 ikävuoden iässä ja tämä voi alkuvaiheessa aikaistaa eläkkeelle jäämistä. Vastaavasti eläkeiän nosto 68 ikävuoteen ja eläkkeen karttumisprosentin suurempi vaikutus voi nostaa eläkkeelle jäänti-ikää tarkastelujakson loppupuolella. Eläkkeelle jääneiden keski-ikä oli samaa tasoa kuin edellisvuonna ollen 59,7 vuonna KAAVIO 9: Eläkkeelle jäävien määrä laskennallisen 64 iän mukaan vuosina KAAVIO 10: KEVAN arvio eläkkeelle jäävistä koulutuskuntayhtymän palveluksesta, mukana työkyvyttömyyseläkkeet, v

19 HENKILÖSTÖMENOT Maksettujen palkkojen määrä oli 40,1 M. Henkilösivukulujen määrä oli 7,2 M, muiden henkilökulujen 2,7 M ja saatujen henkilöstökorvauksien määrä 0,3 M. Henkilöstömenojen määrä oli yhteensä 49,8 milj. euroa, jossa kasvua on 7,4 % eli 3,4 M. Henkilöstömenojen kasvu on tapahtunut sekä opetus- että tukipalveluhenkilöstön osalta. Tässä tukipalveluhenkilöstöön on laskettu kaikki muut kuin opetushenkilöstön virkaehtosopimukseen kuuluvat. Opetushenkilöstön palkkamenot ovat lisääntyneet noin 0,7 M vuoteen 2009 verrattuna ja tukihenkilöstön palkkamenot noin 1,9 M. Henkilöstömenojen osuus toimintamenoista oli noin 59,4 %. Taulukko 23: Henkilöstömenot euroina v Kuntayhtymä ja liikelaitos Palkat Henkilösivukulut Muut henkilösivukulut Henkilöstökorvaukset Henkilöstömenot yhteensä Muutos edellisvuoteen 2,60 % 7,5 % 12,0 % 3,8 % 7,8 % 7,4 % Taulukko 24: Yksiköittäin maksetut palkat vuosina Tulosyksikkö Palkat yhteensä * Palkat yhteensä * Palkat yhteensä * Palkat yhteensä * Palkat yhteensä * Palkat yhteensä * Palkat yhteensä * Muutos Hallintopalv % Kesäyliopisto % Tietohallintop LAO % RAMK % Oppisopimus % Kiinteistöpalv % Kaikki yht % - Vuodet : tieto perustuu henkilöstöhallinnon raporttiin, tuloslaskelmatiedot kirjanpidosta poikkeavat näistä luvuista jonkin verran luvut ilman sivukuluja, ilman liikelaitoksia Lapin ammattiopisto on laskettu yhdeksi yksiköksi myös aikaisemmilta vuosilta - Vuosi 2010: tieto perustuu kirjanpidon raportteihin Taulukko 25: Henkilöstömenot henkilöstöryhmittäin v ilman liikelaitoksia. Vuosi 2003 Opetushenkilöstö Tukipalveluhenkilöstö Luottamushenkilöstö Yhteensä Sivutoimisten palkat Päätoimisten palkat Yhteensä Osuus 69,2 % 30,7 % 0,1 % 100 % 18

20 Vuosi 2004 Opetushenkilöstö Tukipalveluhenkilöstö Luottamushenkilöstö Yhteensä Sivutoimisten palkat Päätoimisten palkat Yhteensä Osuus 68,6 % 31,3 % 0,1 % 100 % Vuosi 2005 Opetushenkilöstö Tukipalveluhenkilöstö Luottamushenkilöstö Yhteensä Sivutoimisten palkat Päätoimisten palkat Muut Yhteensä Osuus 69,68 % 30,18 % 0,13 % 100 % Vuosi 2006 Opetushenkilöstö Tukipalveluhenkilöstö Luottamushenkilöstö Yhteensä Sivutoimisten palkat Päätoimisten palkat Muut Yhteensä Osuus 69,27 % 30,60 % 0,13 % 100 % Vuosi 2007 Opetushenkilöstö Tukipalveluhenkilöstö Luottamushenkilöstö Yhteensä Sivutoimisten palkat Päätoimisten palkat Muut Yhteensä Osuus 70,20 % 29,67 % 0,13 % 100 % Vuosi 2008 Opetushenkilöstö Tukipalveluhenkilöstö Luottamushenkilöstö Yhteensä Sivutoimisten palkat Päätoimisten palkat Muut Yhteensä Osuus 71,86 % 28,01 % 0,13 % 100 % Vuosi 2009 Opetushenkilöstö Tukipalveluhenkilöstö Luottamushenkilöstö Yhteensä Sivutoimisten palkat Päätoimisten palkat Muut Yhteensä

21 Vuosi 2010 Opetushenkilöstö Tukipalveluhenkilöstö Luottamushenkilöstö Yhteensä Sivutoimisten palkat Päätoimisten palkat Yhteensä Osuus 67,07 % 32,77 % 0,16 % 100 % Taulukko 26: Henkilöstömenot liikelaitokset eriteltynä Henkilöstökulut Koulutuskuntayhtymä Palkat ja palkkiot , , ,04 Eläkekulut , , ,87 Muut henkilösivukulut , , ,12 Henkilöstökorvaukset , , ,17 Lapin Urheiluopisto Palkat ja palkkiot , , ,73 Eläkekulut , , ,85 Muut henkilösivukulut , , ,06 Henkilöstökorvaukset , , ,39 Lapin Kesäyliopisto Palkat ja palkkiot ,42 Eläkekulut ,02 Muut henkilösivukulut ,75 Yhteensä tuloslaskelman mukaan , , ,30 Taulukko 27: Palkat keskimäärin sukupuolen ja sopimusalan mukaan jaoteltuna v (kokonaispalkoista laskettuna, ilman sivukuluja, ei liikelaitoksia). Vuosi 2008 Naiset Miehet Keskimäärin KVTES OVTES Teknisten sopimus Keskimäärin kaikki Vuosi 2009 Naiset Miehet Keskimäärin KVTES OVTES Teknisten sopimus Keskimäärin kaikki Vuosi 2010 Naiset Miehet Keskimäärin KVTES OVTES Teknisten sopimus Keskimäärin kaikki

22 LIITE, HENKILÖSTÖ NIMIKKEITTÄIN Ammattinimike Hallinto- Kiint. LAO Lapin Oppis. RAMK Tietoh.- UOPI Yht. palv. palv. kesäyo keskus palv. aikuiskoulutuspäällikkö 6 6 ammattimies asentaja 2 2 asiakasneuvoja 1 1 asiakaspalveluvastaava 1 1 asiantuntija 1 1 asuntolanhoitaja atk-harjoittelija 1 1 atk-koulutussuunnittelija 1 1 atk-suunnittelij atk-tukihenkilö autonkuljettaja 1 1 erikoissuunnittelija hallimestari 1 1 hallintosihteeri 1 1 hallintosuunnittelija 3 3 henkilökohtainen avustaja 3 3 henkilöstöjohtaj 1 1 henkilöstösuunnittelija 1 1 hitsaaja 1 1 huoltomekaanikko 2 2 informaatikko 4 4 johdon sihteeri johtaja 1 1 kalustetyöntekijä 1 1 kansainvälisten asioiden siht. 4 4 kassanhoitaja 1 1 kasvatustiedeharjoittelija 1 1 kehittämispäällikkö kehitysjohtaja kehityspäällikkö 3 3 keittiömestari 1 1 keittiöpäällikkö 6 6 keittäjä 1 1 kiinteistöjohtaja 1 1 kiinteistönhoitaja 3 3 kiinteistösihteeri 1 1 kirjaston johtaja 1 1 kirjastonhoitaja 3 3 kirjastovirkailija 1 1 kokki 1 1 kokki-vuoropäällikkö 3 3 koneistaja 1 1 konepuuseppä 1 1 koordinaattori korjaamon työnjohtaja 1 1 kouluavustaja 2 2 koulukuraattori 4 4 koulunkäyntiavustaja 4 4 kouluttaja 6 6 koulutusassistentti 1 1 koulutuspäällikkö koulutussihteeri koulutussuunnittelija koulutustarkastaja 3 3 kunnossapitoinsinööri

23 Ammattinimike Hallinto- Kiint. LAO Lapin Oppis. RAMK Tietoh.- UOPI Yht. palv. palv. kesäyo keskus palv. kuntayhtymän johtaja 1 1 kuraattori 1 1 kurssisihteeri laatusihteeri 1 1 laboratorioharjoittelija 1 1 laboratorioinsinööri 4 4 laskentasihteeri 1 1 lehtori liikunnanohjaaja liikuntapalveluvastaava 1 1 liikuntatyöntekijä 1 1 markkinoija 1 1 markkinointipäällikkö 1 1 markkinointisihteeri 3 3 markkinointisuunnittelija myyntisihteeri 1 1 myyntisuunnittelija 1 1 neuvoja 1 1 opettaja opintoasiaintoimiston päällikkö 1 1 opinto-ohjaaja 3 3 opintosihteeri oppisopimusjohtaja 1 1 osastoavustaja 3 3 palkkasihteeri 1 1 palvelusuhdepäällikkö 1 1 palvelutoiminnan suunnittelija 1 1 projektihallinnan suunnittelija projekti-insinööri projektiohjaaja 3 3 projektipäällikkö projektisihteeri projektisuunnittelija projektityöntekijä puuseppä 2 2 puutarhuri 2 2 pääkirjanpitäjä 1 1 ravintolaemäntä 1 1 rehtori ruokapalvelutyöntekijä sihteeri 1 1 siivooja 7 7 siivoustyönjohtaja 1 1 suunnittelija suunnittelujohtaja 1 1 suurtalouskokki 1 1 sähköasentaja, vanhempi 1 1 talousjohtaja 1 1 taloussihteeri 1 1 taloussuunnittelija tanssinopettaja 1 1 tapahtumakoordinaattori 1 1 tarjoilija tekninen johtaja 1 1 tiedottaja tietohallintopäällikkö 1 1 tietopalvelusihteeri

24 Ammattinimike Hallintopalv. Kiint. palv. LAO Lapin kesäyo Oppis. keskus RAMK Tietoh.- palv. UOPI Yht. tiimipäällikkö 1 1 toimialajohtaja toimistoinsinööri 1 1 toimistonhoitaja 2 2 toimistopäällikkö 1 1 toimistosihteeri toimistovirkailija toimitusjohtaja 1 1 tuntiopettaja tuntiopettaja (päätoiminen) tuntiopettaja (sivutoiminen) 1 1 tutkimus- ja kehitysjohtaja 1 1 tutkimusavustaja 1 1 työnjohtaja 1 1 työnohjaaja 1 1 työpaikkaneuvoja 1 1 työpaikkaohjaaja 1 1 työpajan harjoittelija 2 2 vahtimestari 1 1 valmentaja vapaa-ajan ohjaaja varastonhoitaja 1 1 vastaanottovirkailija 6 6 virastomestari virtuaaliopintojen tuki 1 1 vuoropäällikkö 1 1 välinehuoltaja 1 1 yksikön johtaja 1 1 yliopettaja yrittäjyysvalmentaja 1 1 Kaikki yhteensä

25 YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET Henkilöstön määrässä on vuosittain ollut tasaista kasvua ja kasvu on ollut lähes saman suuruinen kahden viimeisen vuoden aikana. Henkilöstön jaksamiseen on kiinnitetty vuoden aikana huomiota ja parannusmahdollisuuksia on selvitetty yhdessä työterveyshuollon kanssa. Muun muassa tähän liittyen Lapin ammattiopisto toteutti henkilöstön kehittämishankkeen Yhteinen hyvinvoiva Lapin ammattiopisto. Tähän liittyvät toimenpiteet jatkuvat henkilöstökoulutukena Sairauspoissaolot laskivat edellisestä vuodesta 962 päivällä. Koko henkilömäärään suhteutettuna sairauslomien määrä oli keskimäärin 7,9 pv/hlö. Sairauslomia oli 1,5 pv/hlö vähemmän kuin edellisenä vuonna. Kehityssuunta on hyvä ja edelleen tulee kiinnittää huomiota työkykyä tukevaan ennaltaehkäisevään toimintaan. Kuntayhtymässä tehtiin päätös laatia henkilöstöstrategia. Työryhmä valmisteli henkilöstöstrategiaa, jonka yhteistyötoimikunta käsitteli kokouksessaan Hallitus on hyväksynyt strategian vuoden 2011 alkupuolella. Strategian jalkauttaminen tulee toteuttaa vuoden 2011 aikana. Työilmapiirin kyselykartoitus tehdään jatkossa vuosittain henkilöstön kehittämiskohteiden selvittämiseksi ja edistämiseksi. Kyselyn tuloksia raportoidaan henkilöstölle laajasti eri henkilöstöryhmille. Tulokset tulee käsitellä kaikilla tulosalueilla ja ottaa huomioon edelleenkin kehittämiskohteet ja ryhtyä tarvittaviin toimenpiteisiin. Kuntayhtymän ikärakennetta seurataan ja kiinnitetään huomiota jatkossakin tuleviin henkilöstön rekrytointeihin. Vuonna 2010 otettiin käyttöön uusi henkilöstöhallinnon tietojärjestelmä, joka mahdollistaa jatkossa tarkemman ja luotettavamman henkilöstöä koskevien tietojen seurannan ja raportoinnin. 24