* Taloudellisen ajattelun kurssi. * Tarkastelun lähtökohtana yksilöiden ja yritysten käyttäytyminen.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "* Taloudellisen ajattelun kurssi. * Tarkastelun lähtökohtana yksilöiden ja yritysten käyttäytyminen."

Transkriptio

1 Vaasan yliopisto MIKROTALOUS I Kansantaloustiede KTT etri Kuosmanen 0

2 . JOHDANTO * Taloudellisen ajattelun kurssi. * Tarkastelun lähtökohtana yksilöiden ja yritysten käyttäytyminen. * Mikrotaloudellisen analyysin kolme perusperiaatetta:. Optimointiperiaate a) Yksilöt pyrkivät maksimoimaan hyötynsä Hyödyn maksimointi on ihmisten toimintaa ja valintoja ohjaava periaate. Hyödyn maksimointi tarkoittaa järkevien valintojen tekemistä. Kukaan ei tee tahallaan järjettömiä valintoja. Hyödyn maksimointi usein rinnastetaan ja sekoitetaan ahneuteen tai itsekkyyteen. Yksilön hallussa olevan rahamäärän maksimointi ei ole välttämättä hyödyn maksimointia. Näkymätön käsi : ihmisten maksimoidessa omaa etuaan he tehokkaimmin edistävät yhteiskunnan hyvinvointia (Adam Smith). (Edellyttää areto-periaatteen noudattamista) b) Yritykset pyrkivät maksimoimaan voittonsa Yrityksen ainoa yhteiskunnallinen velvollisuus on voiton maksimointi (Milton Friedman). Kiistanalainen periaate: taloustieteilijät vs. muut tieteenharjoittajat. Voiton maksimoiminen edellyttää, että panoksia käytetään ) oikea määrä ja ) oikeassa suhteessa. Jos et maksimoi voittoa, niin haaskaat arvokkaita panoksia.

3 Maksimointihypoteesin kanssa ristiriidassa olevia väitteitä: ) Lahjoitan hyväntekeväisyyteen, koska en maksimoi omaa hyötyäni. ) Osa työttömistä ei maksimoi hyötyään, koska he ottavat vastaan keikkatöitä, joista palkka on sama kuin saisi korvauksia sosiaaliturvasta. 3) Yrityksen johdon tehtävänä on yrityksen arvon eli pörssikurssin maksimoiminen. 4) Yritysten tehtävä on hyödykkeiden tuottaminen. Yritysten toiminnassa voitto on yhtä vähän pääasia kuin pakokaasu auton moottorin toiminnassa. 5) Osakkeenomistajat tekevät systemaattisesti virheitä kaupankäynnissään ja näin häviävät rahaa systemaattisesti. 6) Naiset saavat pienempää palkkaa samasta työstä kuin miehet. Yritykset näin systemaattisesti sortavat naisia maksamalla heille alempaa palkkaa kuin heidän tuottavuutensa edellyttäisi. 7) Työntekijät valmiita maksamaan korkeita ay-jäsenmaksuja, kun ne veloitetaan suoraan palkasta, eikä heidän tarvitse itse käsitellä maksuja.. Tasapainoperiaate * Yleensä systeemit pyrkivät hakeutumaan tasapainoon. * Hyödykkeen kysyntä ja tarjonta riippuvat hinnasta hyödykemarkkinoilla. * Hyödykkeen hinnannousu (tavallisesti) vähentää kysyntää ja lisää tarjontaa. *Hyödykkeen hinnan on sopeuduttava, kunnes kysyntä = tarjonta Esim. Hyödykkeen X tarjonta hinnalla on 80 kpl ja kysyntä on 00 kpl > Hinnan on noustava, jotta tarjonta lisääntyisi ja kysyntä vähenisi. * eriaate toteutuu esim. kirpputorilla, auto- ja asuntokaupassa jne. * eriaate ei aina toteudu esim. työmarkkinoilla ja hitas-asuntojen osalta.

4 3 3. areto-tehokkuuden periaate * Jokainen muutos, joka tuottaa lisähyötyä ainakin yhdelle eikä vahingoita ketään, on parannus yhteiskunnassa eli areto-parannus. * Yhteiskunta on areto-tehokas, kun kaikki areto-parannukset on toteutettu. * Kaupankäynti perustuu sekä ostajan että myyjän saamaan hyötyyn. Jos kauppa on vahingollinen toiselle osapuolelle, kauppaa ei kannata käydä. Esim. kirpputorilla ostaja arvostaa hyödykettä enemmän kuin on sen hinta ja myyjä arvostaa sitä vähemmän kuin sen hinta > Molemmat osapuolet kokevat areto-parannuksen. * Muita käsityksiä kaupankäynnin luonteesta: - Kauppa perustuu huijaukseen, koska kauppias ostaa tavaran halvalla ja myy kalliilla (spekulaatio). - Kehitysmaiden kanssa käytävä kauppa on riistoa. - Vapaan kaupankäynnin seurauksena köyhät köyhtyvät ja rikkaat rikastuvat. * Yhteiskunnassa ei aina hyväksytä kaikkea areto-parannukseen johtavaa toimintaa ja kaupankäyntiä: - työmarkkinat (et voi itse sopia työehdoistasi). - prostituutio (valtio päättää sallitut seksin harrastamisen muodot ja motiivit). - tulonjaon tasoittaminen (valtio pyrkii rajoittamaan vaurastumistasi suhteessa muihin kansalaisiin). - koulutus (tutkintoon johtavien koulutuspalveluiden ostamista pidetään sopimattomana ja eriarvostavana; yksityisten koulujen perustaminen erittäin vaikeaa). - Onko suomalainen eläkejärjestelmä uskottava, kun se ei perustu aretotehokkuuteen sukupolvien välillä, vaan siinä on selvät voittajat ja häviäjät?

5 4. KULUTTAJANTEORIA.. Budjettirajoite * Ihmisten kaikkea toimintaa rajoittavat erilaiset rajoitteet. * Mikrotalouden kurssilla tärkein rajoite on raha. * Kuluttaja maksimoi hyötyään, mutta ei kykene toteuttamaan kaikkia toiveitaan varojensa rajallisuuden vuoksi. Kuluttajan pitää aina toimia budjettirajoitteensa puitteissa. Kuluttajan on valittava ne hyödykkeet ja hyödykekombinaatiot, joihin hänellä on varaa. * Kuluttaja ilmaiseen preferenssejään esim. kaupassa ostaessaan. vaaleissa äänestäessään (Suomessa vuonna 009 julkisen sektorin osuus 55 prosenttia BKT:stä). työajasta päättäessään (laskenut merkittävästi viimeisen 00 vuoden aikana Suomessa). Analyysi: - Tarkastellaan kahden hyödykkeen tapausta (X ja X) - Hyödykkeiden hinnat ovat ja - Kuluttajalla on rahaa määrä m * Budjettirajoite on muotoa X + X = m * Budjettisuoran kulmakerroin: X + X = m X m = X d X d X = ( )

6 5 Budjettisuoran muutokset: a) Tulot muuttuvat (esim. tulot kasvavat) - budjettisuoran kulmakerroin ei muutu b) Hyödykkeen hinta muuttuu (hinta laskee) (Molemmissa tapauksissa kuluttajan kulutusmahdollisuudet lisääntyvät).. Kuluttajan preferenssit * referessit kuvaavat kuluttajan mieltymyksiä ja mielipiteitä: miten hän arvostaa hyödykkeitä (ja hyödykekombinaatioita) suhteessa toisiin hyödykkeisiin. * Kuluttajan tekemiä valintoja tutkitaan muuttelemalla hyödykkeen hintoja () ja kuluttajan rahamäärää (m), kun taas preferenssien oletetaan olevan vakiot. - referenssejä kuvataan graafisesti indifferenssikäyrien avulla (kaksi hyödykettä: X ja X). - Indifferenssikäyrä kuvaa ne valinnat, jotka ovat yhtä hyviä kuluttajan kannalta. * Kuluttaja pyrkii mahdollisimman kaukaiselle indifferenssikäyrälle, koska tällöin hän pääsee korkeammalle hyödyn tasolle eli U(X', X') > U(X, X) Kuluttajan preferensseistä oletetaan yleensä seuraavaa:. Täydellisyys - Kaikkia hyödykkeitä ja niiden kombinaatioita voidaan verrata keskenään.

7 6. Refleksisyys - Kaksi samanlaista hyödykekoria ovat yhtä hyvät. - Indifferenssikäyrät eivät voi leikata tai sivuta toisiaan. 3. Transitiivisuus - Kuluttajat käyttäytyvät johdonmukaisesti ja loogisesti - Jos A > B ja B > C ---> niin A > C Lisäksi hyvin käyttäytyvillä preferensseillä on seuraavat ominaisuudet: 4. Monotonisuus - Jos ainakin toista hyödykettä saadaan enemmän, hyöty kasvaa. - Indifferenssikäyrät laskevia. 5. Konveksisuus - Keskimääräistä suositaan ääripäiden kustannuksella. - A = B, mutta xa + (-x)b > A tai B INDIFFERENSSIKÄYRIEN MUITA MUOTOJA ) Täydelliset substituutit - Hyödykkeiden korvattavuus säilyy vakiona määristä riippumatta. - Hyötyfunktio on muotoa U = X + X Esim. voi ja margariini, sininen ja punainen kynä jne. ) Täydelliset komplementit - Hyödykkeitä kulutetaan yhdessä kiinteässä suhteessa. - elkästään toisen hyödykkeen lisääminen ei tuota hyötyä. - Hyötyfunktio on muotoa U = min{x, X}. Esim. oikean ja vasemman jalan kenkä, makkara ja sinappi jne.

8 7 3) Hyödyke ja haitake - Hyödykkeen kuluttaminen tuottaa hyötyä ja haitakkeen kuluttaminen tuottaa haittaa. Esim. jälkiruoka ja porkkanaraaste, tuotto ja riski. 4) Hyödyke ja neutraali tavara - Neutraalin tavaran kuluttaminen ei tuota hyötyä eikä haittaa. RAJASUBSTITUUTIOSUHDE (MRS) - Indifferenssikäyrän kulmakerroin (normaalisti negatiivinen). - MRS ilmaisee sen suhteen, jolla kuluttaja on valmis vaihtamaan hyödykettä toiseen. - Normaalitapauksessa MRS laskee, kun hyödykkeen (X) määrä lisääntyy ---> hyödyke X käy niukaksi, joten tarvitaan yhä enemmän hyödykettä X korvaamaan tämä menetys..3. Hyöty - Hyötyfunktio ilmaisee valitun hyödykekombinaation tuottaman hyödyn suhteessa muihin hyödykekombinaatioihin (huonompi, yhtä hyvä, parempi). - Suurempi hyöty ----> korkeampi indifferenssikäyrä ----> suurempi hyötyfunktion arvo - Hyödyn suuruutta siis kuvataan ja arvioidaan hyötyfunktiolla U(X, X). - Kuluttaja siis valitsee sen hyödykekombinaation, joka antaa suurimman hyötyfunktion arvon. - itäisikö hyötyfunktioon lisätä muiden kulutus ) negatiivisena tai ) positiivisena ulkoisvaikutuksena vai jättää kokonaan pois?

9 8 Kardinaalinen hyötyfunktio: suhdelukuasteikko, jossa hyödyn määrä kertoo yksilön hyvinvoinnin. Esim. jos hyötyfunktion arvo kaksinkertaistuu, yksilön kokema hyöty kaksinkertaistuu. Ordinaalinen hyötyfunktio: järjestysasteikko, jossa vain hyötyfunktion asettamalla järjestyksellä on merkitystä. Huonommat/paremmat kombinaatiot. Kuluttajan teoriassa sovelletaan ordinaalista hyötyfunktiota > Hyötyfunktion monotoniset transformaatiot mahdollisia. Harjoitus. iirrä kuvio, jossa hyötyfunktiolle on tehty monotoninen transformaatio. Esim. hyötyfunktiosta otettu logaritmi, korotettu potenssiin, otettu neliöjuuri tai lisätty jokin luku. Hyvin käyttäytyviä preferenssejä kuvataan usein Cobb-Douglashyötyfunktiolla U(X, X) = X a X b Kuluttajan samoja preferenssejä voidaan kuvata transformoidulla hyötyfunktiolla U(X, X) = a ln X + b ln X Muita hyötyfunktioita. Täydellinen substituutti U(X, X) = X + X U(4, 0) = U(3, ) = U(, ) = U(, 3) = U(0, 4) = 4 Jos substituutiosuhde on jokin muu kuin yhden suhde yhteen, niin hyötyfunktio on muotoa U(X, X) = ax + bx

10 9 U(X, X) = X + X ---> U(, 0) = U(, ) = U(0, 4) = 4. Täydellinen komplementti U(X, X) = min{x, X} ---> U(00, ) = U(, 00) = U(, ) = Jos komplementteja kulutetaan jossain muussa kuin tasasuhteessa, hyötyfunktio on muotoa U(X, X) = min{ax, bx} U(X, X) = min{x, X} ---> U(, ) = U(00, ) = U(, 00) = 3. Kvasilineaarinen hyötyfunktio U(X, X) = f(x) + X Esim. U(X, X) = ln X + X tai U(X, X) = X + X Rajahyöty (MU) - Kuluttajan hyödyn lisäys, kun hänelle annetaan pieni määrä lisää hyödykettä (esim. yksi hyödyke). U = U(X) ( ) dx MU = du X

11 0 Hyödyn määrän muutos, kun hyödykkeen määrää muutetaan du(x) = MU dx Jos hyötyfunktiossa on kaksi hyödykettä, niin voidaan kysyä, kuinka paljon pitää vähentää toisen hyödykkeen käyttöä kun lisätään toisen hyödykkeen käyttöä, jotta pysytään samalla hyödyn tasolla. U = U(X, X) du = MU dx + MU dx 0 = MU dx + MU dx dx dx MU = ( ) = MU MRS * Indifferenssikäyrän ja budjettisuoran kulmakerrointa käsitellään usein positiivisena lukuna yksinkertaisuuden vuoksi. * Kun budjettisuoran ja indifferenssikäyrän kulmakertoimet ovat samat, hyödykkeiden kulutuskombinaatioita muuttelemalla ei voida lisätä kuluttajan hyötyä (first order condition)..4. Kuluttajan valintaongelman ratkaisu Budjettisuoran kulmakerroin: X + X = m X m = X

12 d X d X = ( ) Indifferenssikäyrän kulmakerroin: U = U(X, X) 0 = MU dx + MU dx dx dx MU = ( ) = MU MRS Optimiratkaisussa budjettisuoran kulmakerroin = indifferenssikäyrän kulmakerroin ) Tasapainoehto: dx dx MU = = MU Tällöin kulutusmääriä muuttelemalla ei saada lisähyötyä. Lisähyötyä voidaan saada vain, jos saadaan lisää rahaa. Tasapainoehdosta voidaan ratkaista optimaalinen toisen hyödykkeen kulutus toisen hyödykkeen suhteen. ) Sijoitetaan tasapainoehto budjettirajoitteeseen. ---> Varmistetaan, että kaikki rahat tulevat käytetyksi / ei käytetä liikaa rahaa. - Täydellisten komplementtien ja substituuttien tapausta ei voi näin ratkaista!

13 Esim. Ratkaise hyödykkeen X ja X kysyntä, kun Hyötyfunktio on U = ln X + ln X ja budjettirajoite on X + X = m ) Tasapainoehto on X X = eli X X = Josta saadaan X = X ) X:n kulutusmäärä saadaan sijoittamalla X budjettirajoitteeseen X + X = m X + X = m, josta voidaan ratkaista X + X = m X = m X = m

14 3 Hyödykkeen X kulutusmäärät saadaan sijoittamalla X:n kulutusmäärä alkuperäiseen budjettirajoitteeseen eli m + X = m, josta ratkaisemalla saadaan X = m Esim. Ratkaise kuluttajan valintaongelma, kun hyötyfunktio on U = X + X ja budjettirajoite on X + X = m X = M/, kun < 0 - M/, kun = 0, kun > Esim. 3 Ratkaise kuluttajan valintaongelma, kun hyötyfunktio on U = min{x, X} ja budjettirajoite on X + X = m X = X = m +

15 4 Esim. 4 Ratkaise kuluttajan valintaongelma, kun hyötyfunktio on U = X a X a ja budjettirajoite on X + X = m - Kolme tapaa ratkaista ongelma.

16 5.5. Kysyntä Aikaisemmin on havaittu, että kuluttajan valinnat riippuvat hallussa olevasta rahamäärästä (m) ja hyödykkeiden hinnoista (). Esim. X(m, ) = a m (Cobb-Douglas-hyötyfunktio) X(m, ) = m + (täydellisten komplementtien hyötyfunktio) Seuraavaksi tarkastellaan miten kuluttajan valinnat muuttuvat, kun tulot ja hinnat muuttuvat. ) Tulot muuttuvat - Normaalihyödyke (normal good) tulot kasvavat > kysyntä kasvaa tulot vähenevät > kysyntä vähenee dx > 0 dm - Inferiorinen hyödyke tulot kasvavat > kysyntä vähenee tulot vähenevät > kysyntä kasvaa dx < 0 dm - Tulo-kulutus -käyrä (income offer curve) - Engelin käyrä

17 6

18 7

19 8

20 9 ) Hyödykkeen hinta muuttuu - Tavanomainen hyödyke (ordinary good) hinta laskee > kysyntä kasvaa hinta nousee > kysyntä vähenee d X d < 0 - Giffenin hyödyke hinta laskee > kysyntä vähenee hinta nousee > kysyntä kasvaa d X d > 0 - Hinta-kysyntä-käyrä (price offer curve) - Kysyntäkäyrä 3) Substituutti laskee > X:n kysyntä vähenee nousee > X:n kysyntä kasvaa d X d > 0 4) Komplementti laskee > X:n kysyntä kasvaa nousee > X:n kysyntä vähenee d X d < 0

21 0

22 .6. Tulo- ja substituutiovaikutus * Aikaisemmin tarkasteltiin kuinka hyödykkeiden kysyntä muuttui, kun tulot tai hinnat muuttuivat. * Seuraavaksi tarkastellaan hintojen muutosta tarkemmin. Hyödykkeen hinnanmuutos voidaan jakaa kahteen komponenttiin: ) substituutiovaikutus - hintamuutos sisältää suhteellisten hintojen muutoksen ) tulovaikutus - kuluttajan tulojen ostovoima muuttuu ) ja ) tapahtuvat samanaikaisesti, mutta niitä tarkastellaan erikseen Tarkastellaan hyödykkeen kysyntää, kun sen hinta laskee. Substituutiovaikutus (Slutsky): suhteelliset hinnat muuttuvat, mutta alkuperäinen hyödykekombinaatio on budjettisuoralla. Ostovoima pysyy entisellään. - Substituutiovaikutus on aina negatiivinen ts. kysyntä muuttuu aina erisuuntaan kuin hinta. Tulovaikutus: rahamäärällä on enemmän ostovoimaa. - Tulovaikutus voi olla: a) positiivinen: normaalihyödyke b) negatiivinen: inferiorinen hyödyke

23 Hinnanmuutoksen kysyntävaikutus = substituutiovaikutus + tulovaikutus Normaalihyödyke: substituutiovaikutus ja tulovaikutus voimistavat toisiaan. Hinnanlasku lisää kysyntää. Inferiorinen hyödyke: substituutiovaikutus lisää kysyntää, mutta tulovaikutus vähentää kysyntää -----> kumpi vaikutus on suurempi (dominoi) Tulovaikutus dominoi: Giffenin hyödyke Substituutiovaikutus dominoi: tavanomainen hyödyke * Giffenin hyödyke on aina inferiorinen. * Inferiorinen hyödyke ei ole aina Giffenin hyödyke. * Normaalihyödyke on aina tavanomainen hyödyke. * Tavanomainen hyödyke ei ole aina normaalihyödyke (inferiorinen hyödyke voi olla tavanomainen hyödyke). Kysynnän laki: Jos hyödykkeen kysyntä kasvaa, kun tulot kasvavat, niin hyödykkeen kysyntä laskee, kun sen hinta nousee. (tulo- ja substituutiovaikutukset voimistavat toisiaan)

24 3

25 4

26 5

27 6 Analysoi graafisesti ja intuitiivisesti seuraavat ilmiöt: Käytännön esimerkki - Kolmannes Suomen kotitalouksista asuu vuokralla eli noin Vuokralla asuvista asumisen tukea saa yli kotitaloutta. - Tutkimuksen mukaan asumistuen saajat maksavat,5, % korkeampaa vuokraa kuin omalla rahalla asuvat (Kangasharju 003). Asumistuensaajat asuvat laadukkaammin ja tilavammin kuin itse vuokransa maksavat kotitaloudet. Jos tukijärjestelmä nostaisi asumistuen saajien tulotason itse vuokransa maksavien tasolle, niin silloin tuensaajat eivät asuisi laadukkaammin kuin omilla rahoillaan toimeen tulevat. - Erään tutkimuksen mukaan Yhdysvalloissa asumistuen saajat tyytyisivät 39 % pienempään asumistukeen, jos he saisivat tuen suoraan käteen. Käytännön esimerkki - Esim. polttoaineen hinnan noustessa tulonsiirtojen saajat vaativat täyttä kompensaatiota hinnan nousun johdosta, jotta heillä olisi varaa samaan määrään polttoainetta kuin ennen hintojen nousua. Annetaan täysi kompensaatio Tulonsiirtojensaajien elintaso nousee

28 7 Käytännön esimerkki 3 a) Ekonomistit eivät ole pitäneet kovin hyvänä uudistuksena ruuan arvonlisäveron laskemista (7 % % (vuonna 00 3 %)), kun taas lukuisat kansalaiset pitävät sitä oikeudenmukaisena toimenpiteenä. b) Kansalaisten mielestä yhteiskunnassa pitäisi verottaa ankarasti ylellisyyshyödykkeitä kuten purjeveneitä, timantteja ja matkailua ja välttämättömyyshyödykkeitä kuten ruokaa ja asumista kevyesti. Miksi kansalaiset ja ekonomistit ovat niin erimielisiä tästä asiasta? Käytännön esimerkki 4 Suomessa ei enää muunneta maksamattomia sakkoja vankeudeksi. Mikä vaikutus on tällä uudistuksella rikollisuuden määrään teoriassa ja käytännössä?

29 8 HARJOITUS: Tulo- ja substituutiovaikutus Vuosia jatkuneen tutkimustyön tuloksena kansantaloustieteen laitoksella on saatu estimoitua opiskelijoiden oluen (X) kysyntäfunktio, joka on X m = 0 +, jossa m on opiskelijan tulot ja p on oluttuopin hinta. 0 p a) Jos opiskelijan tulot ovat viikossa 0 euroa ja oluen hinta on 3 euroa/tuoppi, niin mikä on opiskelijan viikoittainen oluen kysyntä? b) Viron EU-jäsenyyden vuoksi oluen hinta laskee Suomessa euroon/tuoppi, niin paljonko nyt on oluen kysyntä viikossa? c) Laske oluen hinnan laskun substituutio- ja tulovaikutus d) Millainen hyödyke olut on opiskelijalle?

I I K UL U UT U T T A T JANTE T O E R O I R A

I I K UL U UT U T T A T JANTE T O E R O I R A II KULUTTAJANTEORIA.. Budjettirajoite * Ihmisten kaikkea toimintaa rajoittavat erilaiset rajoitteet. * Mikrotalouden kurssilla tärkein rajoite on raha. * Kuluttaja maksimoi hyötyään, mutta ei kykene toteuttamaan

Lisätiedot

Aikaisemmin on havaittu, että kuluttajan valinnat riippuvat hallussa olevasta rahamäärästä (m) ja hyödykkeiden hinnoista (P).

Aikaisemmin on havaittu, että kuluttajan valinnat riippuvat hallussa olevasta rahamäärästä (m) ja hyödykkeiden hinnoista (P). 2.5. Kysyntä Aikaisemmin on havaittu, että kuluttajan valinnat riippuvat hallussa olevasta rahamäärästä (m) ja hyödykkeiden hinnoista (P). Esim. X1(m, P) = X1(m, P) = P m + P 1 2 a m P 1 (Cobb-Douglas

Lisätiedot

Kuluttaja valitsee erilaisten hyödykekorien välillä. Kuluttajan preferenssijärjestyksen perusoletukset ovat

Kuluttaja valitsee erilaisten hyödykekorien välillä. Kuluttajan preferenssijärjestyksen perusoletukset ovat Kuluttajan valinta KTT Olli Kauppi Kuluttaja valitsee erilaisten hyödykekorien välillä. Kuluttajan preferenssijärjestyksen perusoletukset ovat 1. Täydellisyys: kuluttaja pystyy asettamaan mitkä tahansa

Lisätiedot

a) Markkinakysyntä - Aikaisemmin tarkasteltiin yksittäisen kuluttajan kysyntää. - Seuraavaksi tarkastellaan koko markkinoiden kysyntää.

a) Markkinakysyntä - Aikaisemmin tarkasteltiin yksittäisen kuluttajan kysyntää. - Seuraavaksi tarkastellaan koko markkinoiden kysyntää. .. Markkinakysyntä ja joustot a) Markkinakysyntä - Aikaisemmin tarkasteltiin yksittäisen kuluttajan kysyntää. - Seuraavaksi tarkastellaan koko markkinoiden kysyntää. Markkinoiden kysyntäkäyrä saadaan laskemalla

Lisätiedot

* Hyödyn maksimointi on ihmisten toimintaa ja valintoja ohjaava periaate.

* Hyödyn maksimointi on ihmisten toimintaa ja valintoja ohjaava periaate. KANSANTALOUSTIETEEN PERUSTEET Yrityksen teoria (Economics luvut 13-14) 14) KTT Petri Kuosmanen Optimointiperiaate a) Yksilöt pyrkivät maksimoimaan hyötynsä. * Hyödyn maksimointi on ihmisten toimintaa ja

Lisätiedot

Kuluttajan valinta ja kysyntä. Viime kerralta. Onko helppoa ja selvää? Mitä tänään opitaan?

Kuluttajan valinta ja kysyntä. Viime kerralta. Onko helppoa ja selvää? Mitä tänään opitaan? 6..00 Viime kerralta Kuluttajan valinta ja kysyntä Y56 Luento 3 5..00 Preferenssit valintojen arvostus, järjestäminen Indifferenssikäyrät Rajakorvattavuussuhde Hyöty Hyötyfunktiot Rajahyöty Onko heloa

Lisätiedot

3. www-harjoitusten mallivastaukset 2016

3. www-harjoitusten mallivastaukset 2016 TU-91.1001 Kansantaloustieteen perusteet 3. www-harjoitusten mallivastaukset 2016 Tehtävä 1. Reaalitulo perunoina on 0 = 40 20*P, mistä seuraa 2 perunaa. Reaalitulo korkokenkinä on M = 40-0*P = 40 makkaraa.

Lisätiedot

3. www-harjoitusten mallivastaukset 2017

3. www-harjoitusten mallivastaukset 2017 TU-91.1001 Kansantaloustieteen perusteet 3. www-harjoitusten mallivastaukset 2017 Tehtävä 1. Reaalitulo perunoina on 0 = 40 20*P, mistä seuraa 2 perunaa. Reaalitulo makkaroina on M = 40-0*P = 40 makkaraa.

Lisätiedot

ill 'l' L r- i-ir il_i_ lr-+ 1r l

ill 'l' L r- i-ir il_i_ lr-+ 1r l ir a I - --+,.---+-,- i-ir il_i_ lr-+ 1r l rl ill 'l' L r- T- 'l rl *r- I s. ;l -' --S"[nJ+&L rlr D Ur-r^^;lA_e^ 3. Piirrä indi erenssikäyrät korille ( ; x 2 ); kun on tavallinen hyödyke, ja x 2 on tavallinen

Lisätiedot

Kuluttajan teoriaa tähän asti. Luento 6. Hyötyfunktion ja indifferenssikäyrien yhteys. Kuluttajan hyöty. Laajennuksia. Kuluttajan ylijäämä

Kuluttajan teoriaa tähän asti. Luento 6. Hyötyfunktion ja indifferenssikäyrien yhteys. Kuluttajan hyöty. Laajennuksia. Kuluttajan ylijäämä Kuluttajan teoriaa tähän asti Valintojen tekemistä niukkuuden vallitessa - Tavoitteen optimointia rajoitteella Luento 6 Kuluttajan ylijäämä 8.2.2010 Budjettirajoite (, ) hyödykeavaruudessa - Kulutus =

Lisätiedot

TU Kansantaloustieteen perusteet Syksy 2016

TU Kansantaloustieteen perusteet Syksy 2016 TU-91.1001 Kansantaloustieteen perusteet Syksy 2016 5. www-harjoitusten mallivastaukset Tehtävä 1 Ratkaistaan tasapainopiste yhtälöparista: P = 25-2Q P = 10 + Q Ratkaisu on: Q = 5, P = 15 Kuluttajan ylijäämä

Lisätiedot

TU Kansantaloustieteen perusteet Syksy www-harjoitusten mallivastaukset

TU Kansantaloustieteen perusteet Syksy www-harjoitusten mallivastaukset TU-91.1001 Kansantaloustieteen perusteet Syksy 2017 5. www-harjoitusten mallivastaukset Tehtävä 1: Tuotteen X kysyntäkäyrä on P = 25-2Q ja tarjontakäyrä vastaavasti P = Q + 10. Mikä on markkinatasapinopiste

Lisätiedot

ja nyt tässä tapauksessa a = 1, b=4 ja c= -5, ja x:n paikalle ajattelemme P:n.

ja nyt tässä tapauksessa a = 1, b=4 ja c= -5, ja x:n paikalle ajattelemme P:n. Harjoitukset 2, vastauksia. Ilmoittakaa virheistä ja epäselvyyksistä! 1. b (kysyntäkäyrä siirtyy vasemmalle) 2. c (kysyntäkäyrä siirtyy oikealle) 3. ei mikään edellisistä; oikea vastaus olisi p 2

Lisätiedot

Pari sanaa kuluttajan valintateoriasta

Pari sanaa kuluttajan valintateoriasta TU-91.1001, Kansantaloustieteen perusteet 10.10.2018 3. WWW-harjoitukset, vastaukset Pari sanaa kuluttajan valintateoriasta Kuluttajan valintateorian taustalla on kuluttajan hyödyn optimointi budjettisuoran

Lisätiedot

Kysyntä (D): hyötyfunktiot, hinta, tulot X = X(P,m) Tarjonta (S): tuotantofunktiot, hinta, panoshinta y = y(p,w)

Kysyntä (D): hyötyfunktiot, hinta, tulot X = X(P,m) Tarjonta (S): tuotantofunktiot, hinta, panoshinta y = y(p,w) 4. MARKKINOIDEN TASAPAINOTTUMINEN 4.1. Tasapainoperiaate Kysyntä (D): hyötyfunktiot, hinta, tulot X = X(P,m) Tarjonta (S): tuotantofunktiot, hinta, panoshinta y = y(p,w) Markkinat tasapainossa, kun löydetään

Lisätiedot

https://xlitemprod.pearsoncmg.com/api/v1/print/en-us/econ

https://xlitemprod.pearsoncmg.com/api/v1/print/en-us/econ Page 1 of 5 Student: Date: Instructor: hannele wallenius Course: Kansantaloustieteen perusteet 201 Assignment: 201 www5 1. Tuotteen X kysyntäkäyrä on P=25 2 Q ja tarjontakäyrä vastaavasti P=Q+10. Mikä

Lisätiedot

Kulutus. Kulutus. Antti Ripatti. Helsingin yliopisto, HECER, Suomen Pankki Antti Ripatti (HECER) Kulutus

Kulutus. Kulutus. Antti Ripatti. Helsingin yliopisto, HECER, Suomen Pankki Antti Ripatti (HECER) Kulutus Kulutus Antti Ripatti Helsingin yliopisto, HECER, Suomen Pankki 13.11.2013 Antti Ripatti (HECER) Kulutus 13.11.2013 1 / 11 Indifferenssikäyrät ja kuluttajan teoria Tarkastellaan edustavaa kotitaloutta.

Lisätiedot

KYSYNTÄ, TARJONTA JA HINTA. Tarkastelussa käsitellään markkinoiden toimintaa tekijä kerrallaan MARKKINAT

KYSYNTÄ, TARJONTA JA HINTA. Tarkastelussa käsitellään markkinoiden toimintaa tekijä kerrallaan MARKKINAT KYSYNTÄ, TARJONTA JA HINTA Tarkastelussa käsitellään markkinoiden toimintaa tekijä kerrallaan MARKKINAT Paikka, jossa ostaja ja myyjä kohtaavat, voivat hankkia tietoa vaihdettavasta tuotteesta sekä tehdä

Lisätiedot

Taloustieteiden tiedekunta Opiskelijavalinta 07.06.2005 1 2 3 4 5 YHT Henkilötunnus

Taloustieteiden tiedekunta Opiskelijavalinta 07.06.2005 1 2 3 4 5 YHT Henkilötunnus 1 2 3 4 5 YHT 1. Selitä lyhyesti, mitä seuraavat käsitteet kohdissa a) e) tarkoittavat ja vastaa kohtaan f) a) Työllisyysaste (2 p) b) Oligopoli (2 p) c) Inferiorinen hyödyke (2 p) d) Kuluttajahintaindeksi

Lisätiedot

Y56 Mikron jatkokurssi kl 2009: HARJOITUSTEHTÄVÄT 2

Y56 Mikron jatkokurssi kl 2009: HARJOITUSTEHTÄVÄT 2 1 Y56 Mikron jatkokurssi kl 2009: HARJOITUSTEHTÄVÄT 2 Palautus to 5.2. klo 16 mennessä Chiaran lokerolle Koetilantie 5, 3. krs. Tehtävät voidaan palauttaa myös to 5.2. luennon alussa. En ota vastaan myöhään

Lisätiedot

Kuluttajan valinta. Tulovaikutukset. Hyvinvointiteoreemat. Samahyötykäyrät. Variaatiot (kompensoiva ja ekvivalentti) Hintatason mittaamisesta

Kuluttajan valinta. Tulovaikutukset. Hyvinvointiteoreemat. Samahyötykäyrät. Variaatiot (kompensoiva ja ekvivalentti) Hintatason mittaamisesta Kuluttajan valinta Tulovaikutukset Hyvinvointiteoreemat Samahyötykäyrät Variaatiot (kompensoiva ja ekvivalentti) Hintatason mittaamisesta 1 Mikrotaloustiede (31C00100) Prof. Marko Terviö Aalto-yliopisto

Lisätiedot

3 Kuluttajan valintateoria: työn tarjonta ja säästäminen ( Mankiw & Taylor, 2 nd ed, ch 21)

3 Kuluttajan valintateoria: työn tarjonta ja säästäminen ( Mankiw & Taylor, 2 nd ed, ch 21) 3 Kuluttajan valintateoria: työn tarjonta ja säästäminen ( Mankiw & Taylor, 2 nd ed, ch 21) 1. Työn tarjonta Kuluttajan valintateorian perusmalli soveltuu suoraan kotitalouksien työn tarjontapäätöksen

Lisätiedot

2 Kuluttajan valintateoria: hyödykkeiden kysyntä (Taloustieteen oppikirja, luku 4; Mankiw & Taylor, 2 nd ed, ch 21)

2 Kuluttajan valintateoria: hyödykkeiden kysyntä (Taloustieteen oppikirja, luku 4; Mankiw & Taylor, 2 nd ed, ch 21) 2 Kuluttajan valintateoria: hyödykkeiden kysyntä (Taloustieteen oppikirja, luku 4; Mankiw & Taylor, 2 nd ed, ch 21) Suhteellisen edun periaatteen mukaan ihmisten (ja maiden) kannattaa erikoistua tuotannossa

Lisätiedot

Luku 14 Kuluttajan ylijäämä

Luku 14 Kuluttajan ylijäämä Luku 4 Kuluttajan ylijäämä Tähän asti johdettu kysyntä hyötyfunktioista ja preferensseistä, nyt päinvastainen ongelma: eli kuinka estimoida hyöty havaitusta kysynnästä. Mitattavat ja estimoitavat kysyntäkäyrät

Lisätiedot

Y56 Mikrotaloustieteen jatkokurssi kl 2010: HARJOITUSTEHTÄVÄT 2

Y56 Mikrotaloustieteen jatkokurssi kl 2010: HARJOITUSTEHTÄVÄT 2 Y56 Mikrotaloustieteen jatkokurssi kl 2010: HARJOITUSTEHTÄVÄT 2 Palautus ke 10.2. klo 16 mennessä Piian lokeroon Koetilantie 5, 3. krs tai B-talon vahtimestarien kopin luona olevaan kurssikansioon. En

Lisätiedot

Instructor: hannele wallenius Course: Kansantaloustieteen perusteet 2016

Instructor: hannele wallenius Course: Kansantaloustieteen perusteet 2016 tudent: ate: Instructor: hannele wallenius Course: Kansantaloustieteen perusteet 016 Assignment: 016 www 1. Millä seuraavista tuotteista on itseisarvoltaan pienin kysynnän hintajousto? A. Viini B. Elokuvat

Lisätiedot

b) Arvonnan, jossa 50 % mahdollisuus saada 15 euroa ja 50 % mahdollisuus saada 5 euroa.

b) Arvonnan, jossa 50 % mahdollisuus saada 15 euroa ja 50 % mahdollisuus saada 5 euroa. 2.9. Epävarmuus ja odotetun hyödyn teoria Testi. Kumman valitset a) 10 euroa varmasti. b) Arvonnan, jossa 50 % mahdollisuus saada 15 euroa ja 50 % mahdollisuus saada 5 euroa. Odotettu arvo 0,5* 15 + 0,5*5

Lisätiedot

Kuluttajan valinta. Tulovaikutukset. Hyvinvointiteoreemat. Samahyötykäyrät. Variaatiot (kompensoiva ja ekvivalentti) Hintatason mittaamisesta

Kuluttajan valinta. Tulovaikutukset. Hyvinvointiteoreemat. Samahyötykäyrät. Variaatiot (kompensoiva ja ekvivalentti) Hintatason mittaamisesta Kuluttajan valinta Tulovaikutukset Hyvinvointiteoreemat Samahyötykäyrät Variaatiot (kompensoiva ja ekvivalentti) Hintatason mittaamisesta 1 Mikrotaloustiede (31C00100) Prof. Marko Terviö Aalto-yliopisto

Lisätiedot

Haitallinen valikoituminen: Kahden tyypin malli

Haitallinen valikoituminen: Kahden tyypin malli Haitallinen valikoituminen: Kahden tyypin malli Mat-2.4142 Optimointiopin seminaari Mikko Hyvärinen 29.1.2008 Haitallinen valikoituminen kahden tyypin malli Haitallinen valikoituminen tarkoittaa että päämies

Lisätiedot

1. Arvioi kummalla seuraavista hyödykkeistä on hintajoustavampi kysyntä

1. Arvioi kummalla seuraavista hyödykkeistä on hintajoustavampi kysyntä 0 5 Nauris 10 15 20 MIKROTALOUSTIEDE A31C00100 Kevät 2017 HARJOITUKSET II Palautus 24.1.2017 klo 16:15 mennessä suoraan luennoitsijalle (esim. harjoitusten alussa) tai sähköpostitse (riku.buri@aalto.fi).

Lisätiedot

Viime kerralta Epävarmuus ja riski Optimaalinen kulutus-säästämispäätös: Tulo- ja substituutiovaikutus analyyttinen tarkastelu Epävarmuus Epävarmuus

Viime kerralta Epävarmuus ja riski Optimaalinen kulutus-säästämispäätös: Tulo- ja substituutiovaikutus analyyttinen tarkastelu Epävarmuus Epävarmuus Viie kerralta Epävaruus ja riski Luento 5 4..010 Tulo- ja substituutiovaikutus hinnan uutoksessa Substituutiovaikutus budjettisuora kiertyi alkuperäisen valinnan ypärillä Tulovaikutus uusi budjettisuora

Lisätiedot

Jos Q = kysytty määrä, Q = kysytyn määrän muutos, P = hinta ja P = hinnan muutos, niin hintajousto on Q/Q P/P

Jos Q = kysytty määrä, Q = kysytyn määrän muutos, P = hinta ja P = hinnan muutos, niin hintajousto on Q/Q P/P Osa 5. Joustoista Kysynnän hintajousto (price elasticity of demand) mittaa, miten kysynnän määrä reagoi hinnan muutokseen = kysytyn määrän suhteellinen muutos jaettuna hinnan suhteellisella muutoksella

Lisätiedot

Viime kerralta. Y56 Luento2. Kuinka valita piste budjettisuoralta? Mitä tänään opitaan?

Viime kerralta. Y56 Luento2. Kuinka valita piste budjettisuoralta? Mitä tänään opitaan? ..00 Viime kerralta Taloustiede mallintaa yhteiskunnan toimintaa Y56 Luento Preferenssit ja Hyöty Valintojen tekemistä niukkuuden vallitessa Vaihtoehtoiskustannus ja trade-off Valinnoista aiheutuvien hyötyjen

Lisätiedot

1. Hyödykkeen tarjonta on p = 10 + q ja kysyntä puolestaan p = 40-2q. Markkinatasapainossa kysynnän hintajousto on

1. Hyödykkeen tarjonta on p = 10 + q ja kysyntä puolestaan p = 40-2q. Markkinatasapainossa kysynnän hintajousto on 1. Hyödykkeen tarjonta on p = 10 + q ja kysyntä puolestaan p = 40-2q. Markkinatasapainossa kysynnän hintajousto on D. ε = 1 Ratkaistaan ensin markkinatasapaino asettamalla kysyntä ja tarjonta yhtä suuriksi.

Lisätiedot

Luentorunko 6: Työmarkkinat

Luentorunko 6: Työmarkkinat Niku, Aalto-yliopisto ja Etla Makrotaloustiede 31C00200, Talvi 2018 Johdanto Työn tarjonta Työn tarjonta. Vapaa-aika vs. kulutus. Tulo- ja substituutiovaikutus. Verotus, työntarjonta ja hyvinvointi. Työn

Lisätiedot

I MIKROTALOUSTIEDE LUKU 5 KILPAILUMUODOT

I MIKROTALOUSTIEDE LUKU 5 KILPAILUMUODOT I MIKROTALOUSTIEDE LUKU 5 KILPAILUMUODOT Tehtävä 1! " # $%& ' ( ' % %' ' ) ) * ' + )$$$!," - '$ '' ' )'( % %' ) '%%'$$%$. /" 0 $$ ' )'( % %' +$%$! &" - $ * %%'$$%$$ * '+ ' 1. " - $ ' )'( % %' ' ) ) * '

Lisätiedot

MIKROTALOUSTIEDE A31C00100

MIKROTALOUSTIEDE A31C00100 MIKROTALOUSTIEDE A31C00100 Kevät 2016 Olli Kauppi, KTT olli.kauppi@aalto.fi Päivän ohjelma Joustot Yksilön kysynnästä markkinakysyntään (kirja: 5.5) Kuluttajan ylijäämä (kirja: 3.1) Pikajohdatus kuluttajan

Lisätiedot

4. www-harjoitusten mallivastaukset 2017

4. www-harjoitusten mallivastaukset 2017 TU-91.1001 Kansantaloustieteen perusteet 4. www-harjoitusten mallivastaukset 2017 Tehtävä 1. Oikea vastaus: C Voitto maksimoidaan, kun MR=MC. Kyseisellä myyntimäärällä Q(m) voittomarginaali yhden tuotteen

Lisätiedot

3. Kuluttajan valintateoria

3. Kuluttajan valintateoria 3. Kuluttajan valintateoria (Taloustieteen oppikirja, luku 4) Suhteellisen edun periaatteen mukaan ihmisten (ja maiden) kannattaa erikoistua tuotannossa ja käydä keskenään kauppaa Markkinataloudessa kotitaloudet

Lisätiedot

c. Indifferenssikäyrän kulmakerroin eli rajasubstituutioaste on MRS NL = MU L

c. Indifferenssikäyrän kulmakerroin eli rajasubstituutioaste on MRS NL = MU L MIKROTALOUSTIEDE A31C00100 Kevät 2016 Olli Kauppi HARJOITUKSET II 1. Jutan ruokavalio koostuu yksinomaan nauriista ja lantuista. Jutan hyötyfunktio on muotoa U(N,L) = 12NL. Tällä hetkellä Jutta on päättänyt

Lisätiedot

4. www-harjoitusten mallivastaukset 2016

4. www-harjoitusten mallivastaukset 2016 TU-91.1001 Kansantaloustieteen perusteet 4. www-harjoitusten mallivastaukset 2016 Tehtävä 1. Oikea vastaus: C Voitto maksimoidaan, kun MR=MC. Kyseisellä myyntimäärällä Q(m) voittomarginaali yhden tuotteen

Lisätiedot

Luku 6 Kysyntä. > 0, eli kysyntä kasvaa, niin x 1. < 0, eli kysyntä laskee, niin x 1

Luku 6 Kysyntä. > 0, eli kysyntä kasvaa, niin x 1. < 0, eli kysyntä laskee, niin x 1 40 Luku 6 Kysyntä Edellisessä luvussa näie, että ratkaisealla kuluttajan valintaongelan pitäällä paraetrit (p, p, ) yleisinä, saae eksplisiittisen kysyntäfunktion kuallekin hyödykkeelle. Ilaisie kysyntäfunktiot

Lisätiedot

Y56 Mikrotaloustieteen jatkokurssi kl 2010: HARJOITUSTEHTÄVÄT 2 Mallivastaus

Y56 Mikrotaloustieteen jatkokurssi kl 2010: HARJOITUSTEHTÄVÄT 2 Mallivastaus Y56 Mikrotaloustieteen jatkokurssi kl 00: HRJOITUSTEHTÄVÄT Mallivastaus. Olkoon Kallen ravintolassa söntiä ( ja muuta vaaa-ajan kulutusta ( kuvaava budjettirajoite muotoa. Kalle on valmis vaihtamaan hden

Lisätiedot

4 Kysyntä, tarjonta ja markkinatasapaino

4 Kysyntä, tarjonta ja markkinatasapaino 4 Kysyntä, tarjonta ja markkinatasapaino (Taloustieteen oppikirja, luku 4) Opimme tässä ja seuraavissa luennoissa että markkinat ovat hyvä tapa koordinoida taloudellista toimintaa (mikä on yksi taloustieteen

Lisätiedot

2. Hyödykkeen substituutit vaikuttavat kyseisen hyödykkeen kysynnän hintajoustoon.

2. Hyödykkeen substituutit vaikuttavat kyseisen hyödykkeen kysynnän hintajoustoon. TU-91.1001 Kansantaloustieteen perusteet WWW-harjoitus 2, syksy 2016 Vastaukset 1. Millä hyödykkeistä on pienin kysynnän hintajousto? V: D. Maito. Pienin kysynnän hintajousto (eli hinnanmuutoksen vaikutus

Lisätiedot

Millaisia ovat finanssipolitiikan kertoimet

Millaisia ovat finanssipolitiikan kertoimet Millaisia ovat finanssipolitiikan kertoimet Antti Ripatti Helsingin yliopisto, HECER, Suomen Pankki 20.3.2013 Antti Ripatti (HECER) fipon kerroin 20.3.2013 1 / 1 Johdanto Taustaa Finanssipolitiikkaa ei

Lisätiedot

ehdolla y = f(x1, X2)

ehdolla y = f(x1, X2) 3.3. Kustannusten minimointi * Voiton maksimointi: panosten määrän sopeuttaminen -----> tuotanto * Kustannusten minimointi: tiett tuotannon taso -----> etsitään optimaalisin panoskombinaatio tuottamaan

Lisätiedot

MIKROTEORIA, HARJOITUS 6 YRITYKSEN JA TOIMIALAN TARJONTA JA VOITTO TÄYDELLISESSÄ KILPAILUSSA, SEKÄ MONOPOLI

MIKROTEORIA, HARJOITUS 6 YRITYKSEN JA TOIMIALAN TARJONTA JA VOITTO TÄYDELLISESSÄ KILPAILUSSA, SEKÄ MONOPOLI MIKROTEORIA, HARJOITUS 6 YRITYKSEN JA TOIMIALAN TARJONTA JA VOITTO TÄYDELLISESSÄ KILPAILUSSA, SEKÄ MONOPOLI 1a. Täydellisen kilpailun vallitessa yrityksen A tuotteen markkinahinta on 18 ja kokonaiskustannukset

Lisätiedot

KANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE : Mallivastaukset

KANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE : Mallivastaukset KANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE.6.016: Mallivastaukset Sivunumerot mallivastauksissa viittaavat pääsykoekirjan [Matti Pohjola, Taloustieteen oppikirja, 014] sivuihin. (1) (a) Julkisten menojen kerroin (suljetun

Lisätiedot

TENTTIKYSYMYKSET

TENTTIKYSYMYKSET MIKROTALOUSTEORIA (PKTY1) Ari Karppinen TENTTIKYSYMYKSET 20.10.2006 OHJE: Tentin läpäisee 9 pisteellä. Vastaa tehtäväpaperiin ja palauta se, vaikket vastaisi yhteenkään kysymykseen! Muista kirjoittaa nimesi

Lisätiedot

Luku 1 Toimijat, käyttäytyminen, instituutiot, tasapaino

Luku 1 Toimijat, käyttäytyminen, instituutiot, tasapaino Y56 Mikrotalousteorian jatkokurssi, kl 009 Luku Toimijat, käyttäytyminen, instituutiot, tasaaino Mikrotalousteoria käsittelee yksittäisten talousyksiköiden taloudellista käyttäytymistä ja talousyksiköiden

Lisätiedot

Kilpailulliset markkinat. Taloustieteen perusteet Matti Sarvimäki

Kilpailulliset markkinat. Taloustieteen perusteet Matti Sarvimäki Kilpailulliset markkinat Taloustieteen perusteet Matti Sarvimäki Johdanto Tähän mennessä valinta niukkuuden vallitessa strateginen kanssakäyminen, instituutiot, yritykset hinnat ja määrät kun yrityksellä

Lisätiedot

Luku 26 Tuotannontekijämarkkinat. Tuotannontekijämarkkinat ovat tärkeä osa taloutta. Esimerkiksi

Luku 26 Tuotannontekijämarkkinat. Tuotannontekijämarkkinat ovat tärkeä osa taloutta. Esimerkiksi 1 Luku 26 Tuotannontekijämarkkinat Tuotannontekijämarkkinat ovat tärkeä osa taloutta. Esimerkiksi TYÖMARKKINOIDEN toiminta on keskeisessä asemassa tulonjaon ja työllisyyden suhteen. Myös muut tuotannontekijämarkkinat

Lisätiedot

Y56 Mikrotalousteorian jatkokurssi Laskutehtävät 1 - Mallivastaukset

Y56 Mikrotalousteorian jatkokurssi Laskutehtävät 1 - Mallivastaukset Y56 Mikrotalousteorian jatkokurssi Laskutehtävät - Mallivastaukset..00. Bujettirajoite Kuluttajalla on 50 euroa kulutettavana kahteen hyöykkeeseen ja. Hyöyke maksaa euroa er yksikkö ja hyöyke maksaa 5

Lisätiedot

Seuraavaksi kysymme, onko tällainen markkinatasapaino yhteiskunnan kannalta hyvä vai huono eli toimivatko markkinat hyvin vai huonosti

Seuraavaksi kysymme, onko tällainen markkinatasapaino yhteiskunnan kannalta hyvä vai huono eli toimivatko markkinat hyvin vai huonosti Osa 7: Markkinat, tehokkuus ja hyvinvointi (Mankiw & Taylor, Ch 7, Pohjolan mukaan) Opimme edellä, että markkinat ovat tasapainossa silloin, kun hinta on sellainen, että kysyntä = tarjonta tällä hinnalla

Lisätiedot

Osa 4 Kysyntä, tarjonta ja markkinatasapaino ( Mankiw & Taylor, Chs 4 ja Pohjolan luennot)

Osa 4 Kysyntä, tarjonta ja markkinatasapaino ( Mankiw & Taylor, Chs 4 ja Pohjolan luennot) Osa 4 Kysyntä, tarjonta ja markkinatasapaino ( Mankiw & Taylor, Chs 4 ja Pohjolan luennot) Opimme tässä osiossa ja myöhemmissä luennoissa että markkinat ovat hyvä tapa koordinoida taloudellista toimintaa

Lisätiedot

4 Kysyntä, tarjonta ja markkinatasapaino (Mankiw & Taylor, 2 nd ed., chs 4-5)

4 Kysyntä, tarjonta ja markkinatasapaino (Mankiw & Taylor, 2 nd ed., chs 4-5) 4 Kysyntä, tarjonta ja markkinatasapaino (Mankiw & Taylor, 2 nd ed., chs 4-5) Opimme tässä ja seuraavissa luennoissa että markkinat ovat hyvä tapa koordinoida taloudellista toimintaa (mikä on yksi taloustieteen

Lisätiedot

Luku 26 Tuotannontekijämarkkinat. Tuotannontekijämarkkinat ovat tärkeä osa taloutta. Esimerkiksi

Luku 26 Tuotannontekijämarkkinat. Tuotannontekijämarkkinat ovat tärkeä osa taloutta. Esimerkiksi 1 Luku 26 Tuotannontekijämarkkinat Tuotannontekijämarkkinat ovat tärkeä osa taloutta. Esimerkiksi TYÖMARKKINOIDEN toiminta on keskeisessä asemassa tulonjaon ja työllisyyden suhteen. Myös muut tuotannontekijämarkkinat

Lisätiedot

Viime kerralta Luento 9 Myyjän tulo ja kysynnän hintajousto

Viime kerralta Luento 9 Myyjän tulo ja kysynnän hintajousto Viime kerralta Luento 9 Markkinatasapaino Markkinakysyntä kysyntöjen aggregointi Horisontaalinen summaaminen Eri kuluttajien kysynnät eri hintatasoilla Huom! Kysyntöjen summaaminen käänteiskysyntänä Jousto

Lisätiedot

Instructor: hannele wallenius Course: Kansantaloustieteen perusteet 2016

Instructor: hannele wallenius Course: Kansantaloustieteen perusteet 2016 Student: Date: Instructor: hannele wallenius Course: Kansantaloustieteen perusteet 2016 Assignment: 2016 www1 1. Mitkä seuraavista asioista kuuluvat mikrotaloustieteen ja mitkä makrotaloustieteen piiriin?

Lisätiedot

4 Markkinat, tehokkuus ja hyvinvointi (Mankiw & Taylor, Ch 7)

4 Markkinat, tehokkuus ja hyvinvointi (Mankiw & Taylor, Ch 7) 4 Markkinat, tehokkuus ja hyvinvointi (Mankiw & Taylor, Ch 7) Opimme edellä, että markkinat ovat tasapainossa silloin, kun hinta on sellainen, että kysyntä = tarjonta tällä hinnalla jokainen kuluttaja

Lisätiedot

5 Markkinat, tehokkuus ja hyvinvointi

5 Markkinat, tehokkuus ja hyvinvointi 5 Markkinat, tehokkuus ja hyvinvointi Opimme edellä, että markkinat ovat tasapainossa silloin, kun hinta on sellainen, että kysyntä = tarjonta tällä hinnalla jokainen kuluttaja kuluttaa sellaisen määrän

Lisätiedot

- Kuluttajan hyödyn maksimointi (kuluttajanteoria). - Yritysten voiton maksimointi (yrityksen teoria).

- Kuluttajan hyödyn maksimointi (kuluttajanteoria). - Yritysten voiton maksimointi (yrityksen teoria). 50 3. YRITYKSEN TEORIA - Kuluttajan hyödyn maksimointi (kuluttajanteoria). - Yritysten voiton maksimointi (yrityksen teoria). * Yrityksen teoria pitkälle analoginen kuluttajanteorian kanssa. 3.. Yrityksen

Lisätiedot

3 Kysyntä, tarjonta ja markkinatasapaino ( Mankiw & Taylor, Chs 4-5)

3 Kysyntä, tarjonta ja markkinatasapaino ( Mankiw & Taylor, Chs 4-5) 3 Kysyntä, tarjonta ja markkinatasapaino ( Mankiw & Taylor, Chs 4-5) Opimme edellä, että ihmisten (ja maiden) kannattaa erikoistua tuotannossa ja käydä keskenään kauppaa Markkinat ovat paikka, jossa ostajat

Lisätiedot

2.7. Intertemporaalinen valinta

2.7. Intertemporaalinen valinta 9.7. Interteporaalinen valinta Aikaisein tarkasteltiin intrateporaalista valintaa: kuinka paljon ja issä suhteessa kuluttaja haluaa hyödykkeitä X ja X juuri nyt. Seuraavaksi tarkasteluun otetaan ukaan

Lisätiedot

talletetaan 1000 euroa, kuinka paljon talouteen syntyy uutta rahaa?

talletetaan 1000 euroa, kuinka paljon talouteen syntyy uutta rahaa? TALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE 1.6.2017 1. Kerro lyhyesti (korkeintaan kolmella lauseella ja kaavoja tarvittaessa apuna käyttäen), mitä tarkoitetaan seuraavilla käsitteillä: (a) moraalikato (moral hazard) (b)

Lisätiedot

Osa 8. Markkinoiden tehokkuusanalyysin sovelluksia (M & T, Chs 6, 8-9, Pohjola)

Osa 8. Markkinoiden tehokkuusanalyysin sovelluksia (M & T, Chs 6, 8-9, Pohjola) Osa 8. Markkinoiden tehokkuusanalyysin sovelluksia (M & T, Chs 6, 8-9, Pohjola) Hyvinvointiteoria tarkastelee sitä, miten resurssien allokoituminen kansantaloudessa vaikuttaa ihmisten hyvinvointiin Opimme

Lisätiedot

Perustiedot. Mikrotalousteorian jatkokurssi. Aikataulu. Mitä kansantaloustiede tutkii?

Perustiedot. Mikrotalousteorian jatkokurssi. Aikataulu. Mitä kansantaloustiede tutkii? Perustiedot Mikrotalousteorian jatkokurssi 18.1.010 Oettajina Piia Aatola (eriodi III) sekä Katja Moliis (eriodi IV) 11 o kurssi, joka sisältää luentoja 4 h sekä harjoituksia 1 h. Harjoitukset vetää Karoliina

Lisätiedot

Hyvän vastauksen piirteet

Hyvän vastauksen piirteet Hyvän vastauksen piirteet Hakukohteen nimi: Taloustieteen kandiohjelma Kokeen päivämäärä ja aika: 24.4.2018 kl. 10.00-15.00 1. Määrittele lyhyesti seuraavat käsitteet. (a) Käytettävissä olevat tulot (disposable

Lisätiedot

Kilpailulliset markkinat Taloustieteen perusteet Matti Sarvimäki

Kilpailulliset markkinat Taloustieteen perusteet Matti Sarvimäki Johdanto Kilpailulliset markkinat Taloustieteen perusteet Matti Sarvimäki Tähän mennessä valinta niukkuuden vallitessa strateginen kanssakäyminen, instituutiot, yritykset hinnat ja määrät kun yrityksellä

Lisätiedot

Monopoli. Tommi Välimäki S ysteemianalyysin. Laboratorio. Teknillinen korkeakoulu

Monopoli. Tommi Välimäki S ysteemianalyysin. Laboratorio. Teknillinen korkeakoulu Monopoli Tommi Välimäki 29.1.2003 Peruskäsitteitä: kysyntä ja tarjonta Hyödykkeen arvo kuluttajalle on maksimihinta, jonka hän olisi siitä valmis maksamaan Arvon raja-arvo vähenee määrän funktiona, D=MV

Lisätiedot

1 Komparatiivinen statiikka ja implisiittifunktiolause

1 Komparatiivinen statiikka ja implisiittifunktiolause Taloustieteen matemaattiset menetelmät 27 materiaali 4 Komparatiivinen statiikka ja implisiittifunktiolause. Johdanto Jo opiskeltu antaa nyt valmiu tutkia taloudellisia malleja Kiinnostava malli voi olla

Lisätiedot

11 Oligopoli ja monopolistinen kilpailu (Mankiw & Taylor, Ch 17)

11 Oligopoli ja monopolistinen kilpailu (Mankiw & Taylor, Ch 17) 11 Oligopoli ja monopolistinen kilpailu (Mankiw & Taylor, Ch 17) Oligopoli on markkinamuoto, jossa markkinoilla on muutamia yrityksiä, jotka uskovat tekemiensä valintojen seurauksien eli voittojen riippuvan

Lisätiedot

Prof. Marko Terviö Assist. Jan Jääskeläinen

Prof. Marko Terviö Assist. Jan Jääskeläinen Harjoitukset 3. 1. (a) Dismalandissa eri puolueiden arvostukset katusiivoukselle ovat Q A (P ) = 60 6P P A (Q) = 10 Q/6 Q B (P ) = 80 5P P B (Q) = 16 Q/5 Q C (P ) = 50 2P P C (Q) = 25 Q/2 Katusiivous on

Lisätiedot

MIKROTEORIA 1, HARJOITUS 1 BUDJETTISUORA, PREFERENSSIT, HYÖTYFUNKTIO JA VALINTA

MIKROTEORIA 1, HARJOITUS 1 BUDJETTISUORA, PREFERENSSIT, HYÖTYFUNKTIO JA VALINTA MIKROTEORIA, HARJOITUS BUDJETTISUORA, PREFERENSSIT, HYÖTYFUNKTIO JA VALINTA tilasto (600 00) 00 a. Kulmakerroin: = = =, koska 00 sivua lisää ta aiheuttaa (00 400) 00 luopumisen 00 sivusta tilastoa. Toisin

Lisätiedot

Luku 1 Toimijat, käyttäytyminen, instituutiot, tasapaino

Luku 1 Toimijat, käyttäytyminen, instituutiot, tasapaino Y56 Mikrotalousteorian jatkokurssi Kevät 00 Luku Toimijat, käyttäytyminen, instituutiot, tasaaino Mikrotaloustieteessä kuvataan sitä, miten ihmiset (ml. yritykset) käyttävät rajallisia resurssejaan tyydyttääkseen

Lisätiedot

Taloustieteen mat.menetelmät 2017 materiaali 1

Taloustieteen mat.menetelmät 2017 materiaali 1 Taloustieteen mat.menetelmät 2017 materiaali 1 1 Taloustiede tutkii niukkojen resurssien kohdentamista kilpaileviin tarkoituksiin mikä on hyvä tapa kohdentaa? miten arvioida tuloksia? mitä niukkuus tarkoittaa?

Lisätiedot

Kuluttajan valinta. Tulovaikutukset. Hyvinvointiteoreemat. Samahyötykäyrät. Variaatiot (kompensoiva ja ekvivalentti) Hintatason mittaamisesta

Kuluttajan valinta. Tulovaikutukset. Hyvinvointiteoreemat. Samahyötykäyrät. Variaatiot (kompensoiva ja ekvivalentti) Hintatason mittaamisesta Kuluttajan valinta Tulovaikutukset Hyvinvointiteoreemat Samahyötykäyrät Variaatiot (kompensoiva ja ekvivalentti) Hintatason mittaamisesta 1 Mikrotaloustiede (31C00100) Prof. Marko Terviö Aalto-yliopisto

Lisätiedot

Luku 16 Markkinatasapaino

Luku 16 Markkinatasapaino 76 Luku 16 Markkinatasaaino 16.1 Markkinatasaainon määritys Tarkastelemme kilailullisia markkinoita kaikki talouenitäjät hinnanottajia kaikki määrittävät arhaat ratkaisunsa suhteessa maksimihintoihin talouenitäjien

Lisätiedot

Matematiikan tukikurssi

Matematiikan tukikurssi Matematiikan tukikurssi Kurssikerta 1 1 Matemaattisesta päättelystä Matemaattisen analyysin kurssin (kuten minkä tahansa matematiikan kurssin) seuraamista helpottaa huomattavasti, jos opiskelija ymmärtää

Lisätiedot

Harjoitus 7: vastausvihjeet

Harjoitus 7: vastausvihjeet Taloustieteen matemaattiset menetelmät 31C01100 Kevät 2017 Topi Hokkanen topi.hokkanen@aalto.fi Harjoitus 7: vastausvihjeet 1. (Epäyhtälörajoitteet) Olkoon f (x, y) = 6x + 4y ja g (x, y) = x 2 + y 2 2.

Lisätiedot

A31C00100 MIKROTALOUSTIEDE. Kevät Riku Buri. HARJOITUKSET I: vastaukset

A31C00100 MIKROTALOUSTIEDE. Kevät Riku Buri. HARJOITUKSET I: vastaukset A31C00100 MIKROTALOUSTIEDE Kevät 2017 Riku Buri HARJOITUKSET I: vastaukset 1. Vastaa seuraaviin kysymyksiin a. Miten hyödykkeen kysyntään vaikuttaa jos, i. Substituutin hinta nousee Kysyntä kasvaa ii.

Lisätiedot

Sosiaalisesti oikeudenmukainen ilmastopolitiikka. Jaakko Kiander

Sosiaalisesti oikeudenmukainen ilmastopolitiikka. Jaakko Kiander Sosiaalisesti oikeudenmukainen ilmastopolitiikka Jaakko Kiander 28.10.2008 Selvityksen rakenne Ilmastopolitiikan tavoitteet Kuinka paljon kotitalouksien energiankulutusta pitää rajoittaa? Energian hinnan

Lisätiedot

Luentoja mikrotalousteoriasta (KA4)

Luentoja mikrotalousteoriasta (KA4) Kansantaloustieteen Opetusministeita :00 Ulla Lehmijoki Luentoja mikrotalousteoriasta (KA4) ISSN 799 006 ISBN 978 95 0 535 MIKROTALOUSTEORIA Ulla Lehmijoki Markkinat Luku Kertaus ja johdanto A. Esimerkki

Lisätiedot

Osa 12b Oligopoli ja monopolistinen kilpailu (Mankiw & Taylor, Chs 16-17)

Osa 12b Oligopoli ja monopolistinen kilpailu (Mankiw & Taylor, Chs 16-17) Osa 12b Oligopoli ja monopolistinen kilpailu (Mankiw & Taylor, Chs 16-17) Oligopoli on markkinamuoto, jossa markkinoilla on muutamia yrityksiä, jotka uskovat tekemiensä valintojen seurauksien eli voittojen

Lisätiedot

Väestötaloustiede taloustieteen erityisalueena. Menetelmiä ja tuloksia Ulla Lehmijoki Taloudelliset termit tutuiksi

Väestötaloustiede taloustieteen erityisalueena. Menetelmiä ja tuloksia Ulla Lehmijoki Taloudelliset termit tutuiksi Väestötaloustiede taloustieteen erityisalueena. Menetelmiä ja tuloksia Ulla Lehmijoki Taloudelliset termit tutuiksi 20.3.2014 Taloustieteen menetelmät Taloudellinen imperialismi : taloustieteen menetelmät

Lisätiedot

Matemaattinen Analyysi

Matemaattinen Analyysi Vaasan yliopisto, kevät 01 / ORMS1010 Matemaattinen Analyysi. harjoitus, viikko 1 R1 ke 1 16 D11 (..) R to 10 1 D11 (..) 1. Määritä funktion y(x) MacLaurinin sarjan kertoimet, kun y(0) = ja y (x) = (x

Lisätiedot

Differentiaali- ja integraalilaskenta 1 Ratkaisut 5. viikolle /

Differentiaali- ja integraalilaskenta 1 Ratkaisut 5. viikolle / MS-A8 Differentiaali- ja integraalilaskenta, V/7 Differentiaali- ja integraalilaskenta Ratkaisut 5. viikolle / 9..5. Integroimismenetelmät Tehtävä : Laske osittaisintegroinnin avulla a) π x sin(x) dx,

Lisätiedot

MAATALOUS-METSÄTIETEELLISEN TIEDEKUNNAN VALINTAKOE 2014

MAATALOUS-METSÄTIETEELLISEN TIEDEKUNNAN VALINTAKOE 2014 MAATALOUS-METSÄTIETEELLISEN TIEDEKUNNAN VALINTAKOE 2014 KOE 2: Ympäristöekonomia KANSANTALOUSTIEDE JA MATEMATIIKKA Sekä A- että B-osasta tulee saada vähintään 10 pistettä. Mikäli A-osan pistemäärä on vähemmän

Lisätiedot

Makrotaloustiede 31C00200

Makrotaloustiede 31C00200 Makrotaloustiede 31C00200 Kevät 2017 Harjoitus 5 Arttu Kahelin arttu.kahelin@aalto.fi 1. Maan julkisen sektorin budjettialijäämä G-T on 5 % BKT:sta, BKT:n reaalinen kasvu on 5% ja reaalikorko on 3%. a)

Lisätiedot

Vuokrakaton vaikutus asuntojen tarjontaan. Vientitukien vaikutus vaihtotaseeseen. Työmarkkirakenteiden vaikutus työttömyysasteeseen

Vuokrakaton vaikutus asuntojen tarjontaan. Vientitukien vaikutus vaihtotaseeseen. Työmarkkirakenteiden vaikutus työttömyysasteeseen TU-91.1001 Kansantaloustieteen perusteet, Syksy 2014 1. www-harjoituksen mallivastaukset Tehtävä 1 Mitkä seuraavista asioista kuuluvat mikro- ja makrotaloustieteen piiriin? Vuokrakaton vaikutus asuntojen

Lisätiedot

Y55 Kansantaloustieteen perusteet sl 2010 tehtävät 2 Mallivastaukset

Y55 Kansantaloustieteen perusteet sl 2010 tehtävät 2 Mallivastaukset Y55 Kansantaloustieteen perusteet sl 2010 tehtävät 2 Mallivastaukset 1 Tehtävä 1 Lähde M&T (2006, 84, luku 4 tehtävä 1, muokattu ja laajennettu) Selitä seuraavat väittämät hyödyntämällä kysyntä- ja tarjontakäyrän

Lisätiedot

suurtuotannon etujen takia yritys pystyy tuottamaan niin halvalla, että muut eivät pääse markkinoille

suurtuotannon etujen takia yritys pystyy tuottamaan niin halvalla, että muut eivät pääse markkinoille KILPAILUMUODOT Kansantaloustieteen lähtökohta on täydellinen kilpailu. teoreettinen käsitteenä tärkeä Yritykset ovat tuotantoyksiköitä yhdistelevät tuotannontekijöitä o työvoimaa o luonnon varoja o koneita

Lisätiedot

12 Oligopoli ja monopolistinen kilpailu

12 Oligopoli ja monopolistinen kilpailu 12 Oligopoli ja monopolistinen kilpailu (Mankiw & Taylor, 2nd ed., chs 16-17; Taloustieteen oppikirja, s. 87-90) Oligopoli on markkinamuoto, jossa markkinoilla on muutamia yrityksiä, jotka uskovat tekemiensä

Lisätiedot

TU Kansantaloustieteen perusteet Mallivastaukset www1

TU Kansantaloustieteen perusteet Mallivastaukset www1 TU-91.11 Kansantaloustieteen perusteet Mallivastaukset www1 1. Mitkä seuraavista asioista kuuluvat mikro- ja mitkä makrotaloustieteen piiriin? Vuokrakaton vaikutus asuntojen tarjottuun määrään Mikrotaloustiede

Lisätiedot

Taloustieteellinen analyysi lääkkeiden optimaalisesta hintasääntelystä ja korvattavuudesta

Taloustieteellinen analyysi lääkkeiden optimaalisesta hintasääntelystä ja korvattavuudesta Taloustieteellinen analyysi lääkkeiden optimaalisesta hintasääntelystä ja korvattavuudesta Vesa Kanniainen, HY, THL Juha Laine, Pfizer Oy Tausta ja tavoitteet Lääkekorvausjärjestelmä tavoitteita: Tehokas,

Lisätiedot

Eksponenttifunktio ja Logaritmit, L3b

Eksponenttifunktio ja Logaritmit, L3b ja Logaritmit, L3b eksponentti-funktio Eksponentti-funktio Linkkejä kurssi8, / Etälukio (edu.) kurssi8, logaritmifunktio / Etälukio (edu.) Potenssifunktio y = f (x) = 2 Vakiofunktion y = a kuvaaja on vaakasuora

Lisätiedot

Mikrotaloustiede Prof. Marko Terviö Aalto-yliopisto BIZ 31C00100 Syksy 2017 Assist. Jan Jääskeläinen Kauppakorkeakoulu

Mikrotaloustiede Prof. Marko Terviö Aalto-yliopisto BIZ 31C00100 Syksy 2017 Assist. Jan Jääskeläinen Kauppakorkeakoulu Mikrotaloustiede Prof. Marko Terviö Aalto-yliopisto BIZ 31C00100 Syksy 2017 Assist. Jan Jääskeläinen Kauppakorkeakoulu Harjoitukset 1. Kysynnän ja tarjonnan perusteet (kertausta ja lämmittelyä). 1. Jampan

Lisätiedot

1. Lineaarinen optimointi

1. Lineaarinen optimointi 0 1. Lineaarinen optimointi 1. Lineaarinen optimointi 1.1 Johdatteleva esimerkki Esimerkki 1.1.1 Giapetto s Woodcarving inc. valmistaa kahdenlaisia puuleluja: sotilaita ja junia. Sotilaan myyntihinta on

Lisätiedot