Asemakaavan muutoksen selostus

Transkriptio

1 Asanumero Aluenumero /../ Maarnauko Asemakaavan muutos. kaupungnosa, Otanem Korttelt,, ja kortteln tontt sekä katu-, lkenne ja pustoalue. Asemakaavan muutoksen selostus Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee. pävänä marraskuuta pävättyä Espoon kaupunksuunnttelukeskuksessa laadttua asemakaavakarttaa, prustusnumero. Sjant Suunnttelualue sjatsee Kehä I:n varrella, Otanemen pohjosen lttymän tuntumassa, kosken neljää korttela sekä Vasalantetä, Maarnrannantetä ja osaa Maarntestä. Suunnttelualueen lkmääränen sjant Espoon opaskarttapohjalla estettynä: Vrelletulo Vrelletulosta on tedotettu osallstums- ja arvontsuunntelman kuulutuksen yhteydessä... Laatja Espoon kaupunk Kaupunksuunnttelukeskus Asemakaavaykskkö Käyntosote: Krkkojärvente B,. krs. puh. Postosote: Faks - PL ESPOON KAUPUNKI Kasa Rauhalamm etunm.sukunm@espoo.f

2 SISÄLLYSLUETTELO TIIVISTELMÄ.... Alueen nykytla.... Asemakaavan ssältö ja mtotus.... Suunnttelun vaheet... LÄHTÖKOHDAT.... Suunnttelutlanne..... Valtakunnallset aluedenkäyttötavotteet..... Maakuntakaava valtse suunnttelualueen mukaan..... Yleskaava..... Asemakaava..... Rakennusjärjestys..... Tonttjako..... Muut suunntelmat ja päätökset..... Pohjakartta.... Selvtys alueesta..... Alueen yleskuvaus..... Maanomstus..... Rakennettu ympärstö..... Luonnonolosuhteet..... Suojelukohteet..... Ympärstön härötekjät... ASEMAKAAVAN TAVOITTEET.... Kaupungn ja seudun yleset tavotteet.... Alueen tomntoja, mtotusta ja ympärstön laatua koskevat tavotteet.... Osallsten tavotteet... ASEMAKAAVAN KUVAUS.... Ylesperustelu ja -kuvaus.... Mtotus.... Kaavan mukanen rakennettu ympärstö..... Maankäyttö..... Lkenne..... Palvelut..... Yhdyskuntateknnen huolto..... Maaperän rakennettavuus ja puhtaus..... Kaavan mukanen luonnonympärstö.... Kaavan mukaset suojelukohteet.... Ympärstön härötekjät.... Nmstö... ASEMAKAAVARATKAISUN VAIKUTUKSET.... Vakutukset yhdyskuntarakenteeseen ja rakennettuun ympärstöön.... Vakutukset lkenteen ja teknsen huollon järjestämseen.... Vakutukset luontoon ja masemaan.... Vakutukset hmsten elnolohn (terveyteen, turvallsuuteen, esteettömyyteen, er väestöryhmen tomntamahdollsuuksn lähympärstössä, sosaalsn olohn ja kulttuurn).... Yhdyskuntataloudellset vakutukset ja energahuolto.... Muut merkttävät vakutukset... ASEMAKAAVAN TOTEUTUS.... Rakentamsakataulu.... Toteuttams- ja soveltamsohjeet... SUUNNITTELUN VAIHEET.... Suunnttelun vrelletulo ja suunnttelua koskevat päätökset.... Osallstums- ja arvontsuunntelma.... Suunnttelu ja asemakaavaratkasun er vahtoehdot.... Kästtelyvaheet ja vuorovakutus... Svu

3 LIITTEET: Lte Lte Lte Lte Lte Seurantalomake Hankesuunntelma kaava-alueen kohdalta. Lkenteen tavoteverkkokuva Katukartta Ohjeellset pokklekkaukset Luettelo muusta kaavaa koskevasta materaalsta Suunntteluanestoon kuuluu asemakaavan muutos (kartta), selostus ltteneen, sekä havannekuva. Rade-Joker, Hankesuunntelma, Espoon ja Helsngn kaupungt Laajalahden Natura -alueeseen kohdstuven yhtesvakutusten arvont, Espoon kaupunksuunnttelukeskus, Sto Rade-Joker, Natura-arvo hankkeen vakutukssta Laajalahden Natura - alueeseen, Sto Hotelln vtesuunntelmat, Arkktehttomsto Sarc. Meluselvtys kosken korttela. Otanemen palvelurakenneanalyys, Realproje, Ovena Group... Otanem, Lepakkoselvtys, Luontoteto Keron Oy,...

4 TIIVISTELMÄ. Alueen nykytla Kehä I:n rajautuvassa korttelssa, osotteessa Vasalante -, punatlsssä -kerrokssssa rakennuksssa tom yrtyskeskttymä Technopols Innopol. Vasalanten vastakkasella puolella, osotteessa Vasalante, on rakentamaton korttel, joka tom pysäköntalueena. Maarnsolmun lähesyydessä, osotteessa Maarnrannante, on korttel, joka on rakentamaton. Maarnten kaavan katualueella on oja ja sen eteläpuolella kasvaa korketa lehtputa. Puut ovat lto-oraven latvusyhteys Naturaalueelta Otanemeen. Kevyenlkenteen väylä tulee Kehä I:n yl Maarnsltaa ptkn kaava-alueelle Maarnrannanten ja Maarnten eteläpuolella. Osotteessa Teknkante, kortteln pohjososa tom työmaden varastona. Alueella ol ptkään välakasa rakennuksa, jotka nyt on purettu. Kortteln eteläosassa on arkkteht Tmo Vormalan suunnttelema Mcronovan tutkmuslatos.. Asemakaavan ssältö ja mtotus Tomstorakennusten kortteln salltaan pääkäyttötarkotuksen lsäks julksa ja ykstysä palveluja sekä lkuntaa ja vapaa-ajan tomntaa palveleva tloja. Rakennusokeus ja kerrosluku sälyvät nykysellään. Kortteln käyttötarkotus ja rakennusokeus pysyvät ennallaan, mutta korttelalue penenee m Rade-Jokern tarvtseman aluevarauksen vuoks. Korttelssa salltaan maanpäällnen pysäkönt. Rade-Jokern taka myös Vasalanten täpuolella vrkstysalueesta (VL-/s) muutetaan kaduks m. Maarnsolmua lähnnä olevan kortteln, numero, pääkäyttötarkotus muuttuu tomsto- sekä korkeakoulun ja tutkmuslatosten rakennusten korttelalueesta hotell- ja huonestohotellrakennusten korttelalueeks. Kortteln koko kasvaa m. Kortteln saa sjottaa enntään kerrosnelömetrn kokosta vähttäskaupan myymälän sekä polttoaneen jakeluaseman. Kortteln rakennusokeus on yhteensä k-m. Kortteln tontt penenee m Maarnten uuden lnjauksen taka. Kortteln käyttötarkotus, rakennusokeus ja kerrosluku sälyvät. Nykynen Maarnten katualueella oleva puusto merktään lto-oraven ekologseks yhteydeks.. Suunnttelun vaheet Kaupungnhalltus päätt.., että Rade-Joker lnjataan Espoon puolella Leppävaarasta Otanemeen ja stä eteenpän Kelanemeen. Päätöksen yhteydessä todettn, että lnjaus tulee tarkentumaan hankesuunnttelun yhteydessä. Asemakaavan muutokseen lttyen on laadttu osallstums- ja arvontsuunntelma, joka on pävätty... Asemakaavan muutoksen osallstums- ja arvontsuunntelma ol nähtävllä MRA :n mukasest..... Vranomasneuvottelu pdettn...

5 Espoon kaupunksuunnttelulautakunta on hyväksynyt.. Rade-Jokera varten laadttavat asemakaavat ja asemakaavanmuutokset kaupunksuunnttelukeskuksen työohjelmaan. Hankesuunntelma on tehty vuoden akana ja hyväksytty Espoon kaupungnvaltuustossa... Kaavamuutosehdotus ol nähtävllä MRA :n mukasest Kaupunksuunnttelulautakunta.. kästtel Espoon lkenneverkkovsota. Kaupunksuunnttelulautakunta.. hyväksy Espoon lkenneverkon kehttämsohjelma -raportn ohjaamaan kaupunksuunnttelun työohjelman laadntaa. Pdemmällä akajänteellä (->) panopste srtyy Espoon ssästen lkenneyhteyksen kehttämseen. Joukkolkenteen runkoyhteyksä rakennetaan vahettan pkaratoteks, ja tosaalta Espoon ssästä te- ja pääkatuverkkoa kehtetään vastaamaan kasvavan maankäytön synnyttämää joukkolkenteen, kevytlkenteen ja autolkenteen kysyntää. Kaupunksuunnttelulautakunta lnjas.., ohjeena kosken Rade- Jokern jatkovalmstelua teknselle tomalalle: Kaupunksuunnttelulautakunta toteaa, että asemakaavotuksella varataan Rade-Jokera ja muuta lkennettä varten katutla ja että vasta katusuunntelman hyväksynnällä päätetään rateden, pysäkken, jalankulun, stutusten yms. tarkat pakat ja toteutuksen laatu. Stä, mten rateet sjotetaan katualueelle päättää teknnen lautakunta katusuunntelmassa. Kaupunksuunnttelulautakunta knnttää teknsen keskuksen ja teknsen lautakunnan huomota Rade-Jokern toteutukseen olennasest kuuluven katusuunntelmen laadntaan sten, että nden olennaset kysymykset vodaan nformoda ja osn ratkasta Rade-Jokern vaatmen asemakaavojen kästtelyn yhteydessä. Havannollnen esttely, jossa Rade-Jokern tomvuuden ohella knntetään ertystä huomota lähalueden asukkaden ntressehn, esmerkks Vermonte / Ravte-alueen, Alberganesplanadn ja Laajalahden pohjososan asukkaden huol pkaratoten aheuttamsta häröstä. Tämä edellyttää myös katutlan toteutuksen er vahtoehtojen etujen ja hattojen arvonta ja esttelyä. Kaupunksuunnttelulautakunnalle esteltn Rade-Jokern suunntelma mm.... LÄHTÖKOHDAT. Suunnttelutlanne.. Valtakunnallset aluedenkäyttötavotteet Valtakunnallssta aluedenkäyttötavottesta suunnttelualuetta koskevat Helsngn seudun ertyskysymykset (ohjelmakohta.). -Aluedenkäytön suunnttelussa merkttävä rakentamnen tulee sjottaa joukkolkenteen, ertysest radelkenteen palvelualueelle. Aluedenkäytön mtotuksella tulee parantaa joukkolkenteen tomntaedellytyksä ja hyödyntämsmahdollsuuksa. Aluedenkäytössä tulee ehkästä olemassa olevasta yhdyskuntarakenteesta rrallsta hajarakentamsta. -Uusen asun-, työpakka- ja palvelutomntojen alueden käyttöönotto ja jo oleven alueden huomattava täydennysrakentamnen tulee ajottaa sten, että mahdollsuudet joukkolkenteen hyödyntämseen varmstetaan. Kaava toteuttaa valtakunnallsa alueden käyttötavotteta. Rade- Jokerkaavolla luodaan edellytykset rakentaa joukkolkennettä palveleva pkaratote.

6 .. Maakuntakaava valtse suunnttelualueen mukaan Vomassa olevat: Uudenmaan maakuntakaava kattaa koko maakunnan alueen ja se ssältää kakken maankäyttömuotojen osalta aluedenkäytön ja yhdyskuntarakenteen peraatteet. Lanvoman kaava sa korkemman hallnto-okeuden päätöksellä vuonna. Uudenmaan. vahemaakuntakaava täydentää Uudenmaan maakuntakaavaa. Kästeltävä aheta ovat mm. jätehuollon ptkän akaväln aluetarpeet, kvaneshuolto, moottorurhelu- ja ampumarata-alueet, lkenteen varkot ja termnaalt sekä laajat yhtenäset metsätalousalueet. Kaava sa korkemman hallnto-okeuden päätöksellä lanvoman vuonna. Uudenmaan. vahemaakuntakaavassa on kyse vahvstettujen Uudenmaan maakuntakaavan ja. vahemaakuntakaavan sekä Itä-Uudenmaan kokonasmaakuntakaavan uudelleen tarkastelusta. Ympärstömnsterö vahvst Uudenmaan tosen vahemaakuntakaavan penn muutoksn... Muutokset evät koskeneet Espoota. Kaava sa korkemman hallnto-okeuden päätöksellä lanvoman keväällä. Espoon Blomnmäen jätevedenpuhdstamoa koskee Uudenmaan. vahemaakuntakaava. Kaava sa korkemman hallnto-okeuden päätöksellä lanvoman huhtkuussa. Vrellä oleva: Uudenmaan. vahemaakuntakaavassa määrtellään suuret yhteset kehttämslnjat seuraaven teemojen osalta: elnkenot ja nnovaatot, logstkka, tuulvoma, vherrakenne ja kulttuurympärstöt. Kuva: Ote Uudenmaan maakuntakaavasta (lähde: Uudenmaanlton karttapalvelu / Uudenmaan ltto ja Itä-Uudenmaanltto, Maanmttauslatos lupa nro /MYY/). Maakuntakaavassa on Maarnaukon kohdalla kohdalle estetty taajamatomntojen aluetta. Kortteln eteläosa on kulttuurympärstön ta maseman vaalmsen kannalta tärkeä alue.

7 Jokerlnjaus pokkeaa maakuntakaavasta eteläosaltaan. Maakuntakaavassa lnjaus suuntautuu Leppävaarasta Tapolan suuntaan kun nyt kaavotettava lnjaus suuntautuu etelään Kehä I:n täpuolella koht Otanemeä... Yleskaava Espoon eteläosen yleskaava Alueella on vomassa Espoon eteläosen yleskaava, joka kästtää Leppävaaran, Tapolan, Matnkylän, Espoonlahden ja Kauklahden suuralueet. Kaava sa lanvoman vuonna. Kuva: Ote vomassa olevasta yleskaavasta (/) Espoon kaupunk. Kaavamuutosalue on yleskaavassa kehtettävää julksten palvelujen ja hallnnon aluetta (PY). Asemakaavotettaessa er palvelujen tarvtsemat tlat sjotetaan sten, että ne tukevat tosaan ja tlojen yhtes- ja vuorottaskäyttö on mahdollsta. Alueelle vodaan sjottaa palveluasuntoja. Kehtettävät alueella asemakaavotuksella pyrtään alueen tomvuuden (mm. palvelujen sälymnen) varmstamseen lsärakentamsella sekä joukkolkenteen tomntaedellytysten parantamseen. Alueen pokk, etelästä pohjoseen rsteysalueen läp, kulkee vrkstysyhteys. Yleskaavassa on estetty myös ertasolttymä punasella värllä. Merkttäväst parannettavat ja uudet lkenneverkon ja radelkenneverkon osuudet on osotettu punasella vvalla. Kaavan esttämät tomnnot ovat yleskaavan mukasa ottaen huomoon Otanemeen laajona aluevarauksna estetyt PY -aluevaraukset. Pääkäyttötarkotuksen ohella salltaan myös muuta maankäyttöä, mkäl se e aheuta hattaa alueen pääkäyttötarkotukselle. Vrkstysyhteys toteutuu kevyen lkenteen sllalla. Kortteln eteläosa on samalla kaupunkkuvallsest arvokasta aluetta, kaupunkmasemaa, jonka rakennus- ja kulttuurhstorallsa arvoja sekä kaupunkkuvaa on suojeltava (pystyvvotus). Suojelu e koske yksttäsä rakennuksa, vaan kohdstuu alueen omnasprteden vaalmseen. Alueden kehttämsen tulee tapahtua nden omsta lähtökohdsta käsn ja alueen ertysarvojen sanelemn ehdon. Alueen suunnttelussa ja rakentamsessa tulee asettaa

8 ertynen pano alueden omnasluonteen sälymseen. - Kaavalla e muuteta kortteln eteläosaa, jota määräys koskee. Asemakaavan muutos eroaa yleskaavasta radelnjauksen osalta. Rade- Jokern lnjaus kulkee yleskaavassa Leppävaarasta Tapolaan. Kaupungnhalltus päätt.., että Rade-Joker lnjataan Espoon puolella Leppävaarasta Otanemeen ja stä eteenpän Kelanemeen. Päätösehdotuksen perustelussa on selostettu, että yleskaavassa radeyhteys Leppävaaran ja Tapolan välllä on velvottava, mutta rett on estetty ohjeellsena. Yleskaavaa vodaan tulkta sten, että radeyhteys Leppävaaran ja Tapolan välllä toteutuu snäkn tapauksessa, että Rade-Joker kulkee Otanemeen, koska Otanemen ja Tapolan välllä lkennö metro. Alueen joukkolkennejärjestelmässä tapahtuu merkttävä muutos, kun Länsmetro valmstuu. Tuollon srrytään myös uuteen ltyntälnjastoon. Ltyntälnjastojärjestelmä perustuu vomakkasn runkolnjohn: vähemmän lnjoja, mutta theämmn päätetä kulkeva lnjoja. Vahtoehtona tutkttuun Tapolan keskukseen johtavaan lnjaukseen verrattuna Otanemen lnjaukselle tulee enemmän käyttäjä ja se palvelee seudullsest paremmn ja tekee joukkolkenteen käyttämsestä seudullsest houkuttelevampaa. Tämä perustuu shen, että Otanem on seudullsest merkttävä ja vomakkaast kehttyvä opskelja- ja työpakka-alue. Lnjauksella e ole hatallsa vakutuksa Laajalahden luontoalueeseen. Rakentams- ja käyttökustannukset ovat Otanem-vahtoehdossa jonkn verran edullsemmat kun Tapolavahtoehdossa. Lnjauksen srto e aheuta hattaa yleskaavassa estetylle keskeslle maankäyttöratkasulle ta aluevaraukslle... Asemakaava Korttelssa ja Vasalantellä on vomassa Maar II, joka on hyväksytty kaupungnvaltuustossa... Korttel on tomstorakennusten korttelaluetta (KT). Kortteln asemakaava on toteutunut. Korttelessa ja, samon kun kaavan Otanementellä ja Vasalantellä on vomassa Maarnauko, joka on hyväksytty valtuustossa... Korttelalueet on osotettu tomsto- sekä korkeakoulun ja tutkmuslatosten rakennusten korttelalueks (KTO-, KTO-). Kortteln rakennusokeus on k-m ja sen täkyljessä on pusto, johon tulee sjottaa sadevesen tasausallas (VP-). Kortteln rakennusokeus on k-m. Vasalanten mutkassa on Senaatt-kntestöjen omstama kntestö ---, joka on kaavan katualuetta. Stä otetaan kaavamuutokseen mukaan m. Tämä pysyy edelleen katuna. Vasalanten täpuolella VL-/s -alueesta muutetaan kaduks m. VL-/s tarkottaa lähvrkstysaluetta, jolla esntyy ertysä luontoarvoja. Alueella e saa suorttaa luonnontlaa muuttava tomenptetä. Maarnaukon kaavassa on käytöstä nällä katuosuukslla postuneet nmet Otanemente ja Vasalante, jotka on nykysessä opaskartassa estetty Maarntenä ja Maarnrannatenä. Kaavamuutoksessa vahvstetaan katuosuuksen uudet nmet. Kaavaan kuuluu myös jalankululle ja polkupyörälylle varattu katu Maarnporras (pp). Maarntellä on vomassa Maar, joka on hyväksytty valtuustossa.. ja vahvstettu ssäasanmnsterössä... Korttelssa, tontlla on vomassa Maar III, joka on hyväksytty valtuustossa.. ja vahvstettu ympärstömnsterössä... Korttelalueet on osotettu tomsto- sekä korkeakoulun ja tutkmuslatosten rakennusten korttelalueks (KTO-). Tomstorakennuksa saa rakentaa enntään %

9 rakennusokeudesta. Kortteln saa sjottaa yhden pävttästavarakaupan ja erkosmyymälötä kerrosalaltaan yhteensä k-m. Kortteln eteläosa on rakennettu. Kuva: Ote ajantasa-asemakaavasta () Espoo kaupunk... Rakennusjärjestys.. Tonttjako Valtuusto hyväksy Espoon kaupungn rakennusjärjestyksen.. ( ). Rakennusjärjestys astu vomaan... Korttelssa tontt --- on reksteröty.. ja tontt -- -, --- sekä --- on reksteröty.., Korttelessa tontt --- on reksteröty... Korttelssa tontt --- on reksteröty... Korttelssa tontt --- on reksteröty..... Muut suunntelmat ja päätökset Rade-Joker on yks pääkaupunkseudun lkennejärjestelmäsuunntelmassa (HLJ ) estetystä tärkestä joukkolkenteen kehttämshankkesta. HLJ -suunntelmassa Rade-Joker on ennen vuotta alotettaven joukkolkennehankkeden lstalla. Rade-Jokern alustava ylessuunntelma valmstu vuonna. Helsngn ja Espoon kaupunksuunnttelulautakunnat hyväksyvät suunntelman hankkeen jatkosuunnttelun pohjaks saman vuoden kesäkuussa.

10 Espoon kaupunk on Otanem -yhtesöjen alotteesta teettänyt v. selvtyksen Otanemen lttämsestä Rade-Jokern prn. Selvtyksessä vertaltn erlasa Leppävaara-Otanem/Tapola -välsä lnjausvahtoehtoja. Selvtyksen perusteella Espoon kaupungnhalltus päätt.., että hankesuunnttelua jatketaan Leppävaarasta Otanemeen/Kelanemeen kulkevan ratalnjauksen pohjalta. Valto päätt huhtkuussa osallstua Rade-Jokern kustannuksn %:lla. Valto pt tärkeänä mahdollsmman nopeaa toteutusta. Espoossa valtuusto hyväksy Rade-Jokern hankesuunntelman. kesäkuuta ja Helsngn valtuuston päätös synty. kesäkuuta. Otanemeen on vuonna laadttu palvelurakenneanalyys, jossa todetaan, että Otanemen palvelutarjonnan suurn potentaal nykyslle ja tulevlle alueen asukkalle on tarjottavssa lähpalvelussa, joden vetovomasna ankkurtomjona tomvat pävttästavarakaupat. Palveluden keskttämnen tvst luonnollsten hmsvrtojen äärelle metroaseman yhteyteen mahdollstaa parhaat edellytykset muullekn monpuolselle lketomnnalle. Lsäks alueella on tarvetta syvemmällä asutuksen keskellä sjatsevlle kevylle lähpalvelulle kuten esmerkks koskelle ja penmyymälölle. Otanemen keskukseen on nällä näkymn tulossa kaks n. k-m² pävttästavarakauppaa, el yhteensä n. k-m². Maarnaukon asemakaavassa osotetaan pävttästavarakaupalle tloja k-m². Mkäl suunntelmat toteutuvat, laskennallnen pävttästavarakaupan lketlatarve on jokskn vuosks toteutettu. Vuonna lsätarvetta on yl k-m², mkä mahdollstaa uusen pävttästavarakauppojen sjottumsen Otanemen alueelle ta olemassa oleven laajentamsen... Pohjakartta Pohjakartta mttakaavassa : on Espoon kaupunkteknkan keskuksen laatma ja se täyttää maankäyttö- ja rakennuslan a :n vaatmukset.. Selvtys alueesta.. Alueen yleskuvaus Kehä I:n rajautuvassa korttelssa tom yrtyskeskttymä Innopol. Kuuskerroksset rakennukset ovat osa Otanemen punatlstä rakennuskantaa. Korttel rajautuu Vasalantehen punatlsenä muurna, joka kätkee taakseen phakannen alasen pysäköntlatoksen. Hagalundntetä vasten, tealueella, on punen meluata. Vasalanten vastakkasella puolella rakentamaton korttel tom pysäköntalueena. Maarnsolmun lähesyydessä oleva korttel on myös rakentamaton. Korttelssa kasvaa puusto on enmmäkseen lehtpuuta. Kevyenlkenteen väylä jatkuu kaava-alueelta Maarnrannanten ja Maarnten eteläpuolelta Kehä I:n ylttävälle kevyenlkenteen sllalle. Kortteln pohjososa tom työmaden varastona. Kortteln eteläosassa on Mcronovan tutkmuslatos.

11 .. Maanomstus Espoon kaupunk omstaa Vasalanten ja osan Maarntetä. Korttelt ja omstaa Technopols Oyj. Technopols Oy on tehnyt lsäks Senaattkntestöjen kanssa kesäkuussa määräosakaupan kosken kortteln tontta. Kortteln sekä muden kaavamuutoksen alasten katu- ja pustoalueden omstus on Senaatt-kntestöllä. Kuva: Karttaote. Espoon kaupungn maanomstus vaaleanpunasella. () Espoo kaupunk... Rakennettu ympärstö Maankäyttö Kaavamuutosalueen pohjososassa on Innopol tomstorakennusten sarja. Autopakat ovat kadulta katsoen adan takana plossa. Etelässä on Mcronovan tutkmuslatos, johon lttyy maanpäällnen pysäköntkenttä. Tomstorakennukset ovat punatlsä. Yl puolet kaava-alueesta on yhä rakentamaton palvellen pysäköntä ta työmata varastoaluena. Väestö, työpakat ja elnkenotomnta Muutosalue sjottuu työpakka-alueelle. Korttelssa tom tomstokeskttymä Innopol. Kortteln eteläosassa on Mcronovan tutkmuslatos. Yhdyskuntarakenne Alue sjottuu Otanemen pohjosen ssääntulon varrelle. Kehä I:n lähesyydessä olevat tontt altstuvat lkenteen melulle. Kaupunkkuva Masemakuvassa tomtlarakennukset ovat verrattan suura ja ympärstöltään hyvn hodettuja. Kehä I:n ja Maarnten rsteysalueen eteläpuolella oleva Innopol :n rakennus (kaavan ulkopuolella) ja Innopol :n rakennukset halltsevat alueen kaupunkkuvaa. Muuten alue on varsn väljä ja vhreä, mutta rakentumattomen tontten osalta osttan hotamattoman näkönen. Lkenne Ajoneuvolkenne Asemakaava-alueella oleva Maarnte (entseltä nmeltä Otanemente) on alueellnen kokoojakatu, joka johtaa lkenteen Kehä I:ltä sekä Pohjos-Tapolasta

12 Otanemeen. Maarnsolmun alue on pohjonen ssääntulo Otanemeen. Lkennemäärä Otanementellä on n. ajoneuvoa arkvuorokaudessa. Kevytlkenne Alueella on pyörälyn päärett Maarnten eteläpuolella. Tämä rett johtaa pyöräljät Otanementeltä Maarnrannanten kautta Maarnsllalle sekä edelleen Kehä :n laaturetlle. Maarnslta on tärkeä kevyen lkenteen yhteys Otanemen ja Leppävaaran suuralueen välllä. Alueen ssänen lkenne ja pakotus Technopols Innopol :n (korttel) pysäkönt on kannen päällä tontlla. Korttel Vasalanten täpuolella tom täydentävänä pysäköntalueena. Ylestä pysäköntä e ole katujen varslla. Julknen lkenne Alueella on kattava busslkenteen tarjonta. Innopoln busspysäkellä Teknkantellä pysähtyvät lnjat (runkolnja),, ja. Välttömässä lähesyydessä on myös Maarnrannan pysäkt Kehä I:llä (lnjat ja ). Palvelut Julkset ja ykstyset palvelut sjottuvat enmmäkseen Tapolan puolelle. Otanemen puolella on lkuntapakkoja ja penä päväkoteja ja lähkauppa. Yhdyskuntateknnen huolto Suunnttelualueella on rakennettu vesjohto- ja vemärverkosto sekä kaukolämpö. Kaklla kaava-alueen kadulla kulkee kunnallsteknsä johtoja ja kaapeleta... Luonnonolosuhteet Suunnttelualueen masemakuvassa lemallsta ovat vlkaslkenteset kadut, Maarnsolmu rsteysalueneen sekä Maarnsolmun kollspuolella oleva alava tulvanttyalue. Maasto nousee Maarnsolmun +, metrn tasosta Maarntellä tasoon +. ja Vasalantellä tasoon +.. Etelässä Tetotellä on korkeustaso +.. Maarnsolmun täpuolella on luonnontlasta kostekko- ja tulva-aluetta, jossa kasvaa jonkn verran täyskasvusa lehtputa. Koska suunnttelualue on alavaa laaksoa, kylmät lmamassat valuvat ympärövltä korkeammlta aluelta slle ja alueella vo esntyä myös sumunmuodostusta. Kylmät pohjostuulet pääsevät puhaltamaan alueelle Laajalahdelta lähes esteettä. Alue on lsäks maaperältään kylmää, kosteaa savkkoa. Maarnten katualueella olevan ojan eteläpuolella kasvaa valtaosaltaan kovuja ja haapaa. Laajan alueen pntavedet tulevat Tapolan puolelta Maarnntyn halk ptkn tuettua oja, joka jatkuu salaojana Kehä I:n al ja edelleen kostekko-aluetta muodostavana ojastona ja laskee kollseen Laajalahteen. Pohjostuullla ves nousee tässä ojastossa tulvakorkeuteen. Pohjaveden tason vodaan arvoda olevan Maarnntyssä melken maanpnnan tasolla. Kaava-alueen pohjosreunaan ulottuva Laajalahden Natura-alueen rantametsä tom lntulahden arvokkaana puskurvyöhykkeenä, jossa elää rkas lntulajsto.

13 Maaperä Kuva: Ote maaperäkartasta () Espoo kaupunk. Vasalante ja sen varrella korttelt ovat maaperältään normaalst rakennettava. Maalajna on enmmäkseen moreena, kortteln pohjososassa on kallota (punanen alue). Muualla maaperä on savea. Kaupungn tetokannassa on kaks ELY:n hyväksymää jätesjotuslmotusta: Maarnten kohdalla: - Otanemente (väl Maarnrannanten ja Tetoten rsteys), betonmurske t sekä merkntä sekä Vasalantellä kohde -, betonmurske t... Suojelukohteet Lto-oravat Lto-orava on Suomessa uhanalanen ja EU:n yhtesön tärkeänä ptämä laj, jonka suojelustatus on korken mahdollnen. Kaava-alueella kulkee Etelä- Espoon lto-oravatomenpdeohjelmassa määrtelty olemassa oleva ltooravayhteys. Maarnaukon kaava-alueella oleva lto-oraven kulkuyhteys on tärkeä ja kulkuyhteyden tulee sälyä alueen rakentamsesta huolmatta. Maarnaukon kaava-alueella oleva lto-oraven kulkuyhteys on tärkeä ja ltooraven kulkuyhteys tulee sälyä alueella rakentamsesta huolmatta. Mkäl kulkuyhteys katkeas, ols se luonnonsuojelulassa kuvatun lto-oravan lsääntyms- ja levähdyspakkojen hekentämstä Otanemessä. Kaava-alueen lähesyydestä löytyneet papanapuut ovat Tetoten eteläpuolella sekä Vasalanten pohjospuolella.

14 Kuva: Lto-oravayhteydet (punaset pallot) kaava-alueella () Espoo kaupunk. Papanapuut on merktty keltaslla pallolla.

15 RKY Kortteln eteläosa on osa Otanemen kampusalueen valtakunnallsest merkttävät rakennetut kulttuurympärstöä (RKY). Museovrastossa laadttu valtakunnallnen nventont korvaa valtoneuvoston.. antamalla päätöksellä valtakunnallsssa aluedenkäyttötavottessa mantun vastaavan vuoden nventonnn. Kuva: Valtakunnallsest merkttävät rakennetut kulttuurympärstöt RKY, Museovrasto. Kortteln eteläosa kuuluu Otanemen kampusalueeseen, valtakunnallsest merkttävään rakennettuun kulttuurympärstöön. RKY-alue rajautuu Maarnaukon kaavan eteläosaan, johon e tule muutoksa. Laajalahden luonnonsuojelualue Vajaa metrn päässä kaava-alueesta on Natura-alue, Laajalahden lntuves. Se on samalla Laajalahden luonnonsuojelualue. Natura -verkosto perustuu EU:n luonto- ja lntudrevehn ja sen tarkotuksena on vaala luonnon monmuotosuutta koko EU:n alueella. Natura-aluelle on pyrtty perustamaan luonnonsuojelualue. Luonnonsuojelualueden rauhotussäännökset vahtelevat, mutta yleensä aluella on kelletty rakentamsen, puunkaadon ja maa-anesten ottamsen lsäks mm. koren rtptämnen, muden kasven pats marjojen ja hyötysenten ottamnen, massatapahtumen kuten maastoklpalujen järjestämnen sekä tulenteko, telttalu ja muu lerytymnen.

16 Kuva: Laajalahden luonnonsuojelualue estetty llalla () Espoo kaupunk. Lepakot Kuva: Ote lepakkoselvtyksestä, Luontoteto Keron Oy,.. Vuonna teetetty lepakkoselvtys kartott lepakoden tärketä alueta Otanemessä (Luontoteto Keron Oy,..). Otanemen selvtysalueelta tehtn kakkaan lepakkohavantoa avkartotuksessa.

17 Selvtysalueen ylvomasest runsan laj kaklla kartotuskerrokslla ol pohjanlepakko. Laj on maamme ylesn lepakko ja se menestyy myös rakennetulla ja valastulla aluella. Havannosta % tehtn pohjanlepakosta ja lajn havantomäärät pysyvät melko tasasna koko kesän. Pohjanlepakota tavattn tasasest ympär kartotusaluetta sekä metsäsltä että rakennetulta aluelta. Spat olvat toseks ylesn lajryhmä. Havanto on jätetty sppalaj tasolle, mkäl stä e ääntyksen perustella ole varmast pystytty määrttämään. Ryhmätason sppahavantoja ol % kaksta havannosta. Sppoja havattn etenkn Maarnrannassa, Otakaaren varrella. Alueella havattn saalsteleva sppoja kaklla kartotuskerrokslla. Vesspasta tehtn selvtysalueelta kakkaan havantoa. Havannot keskttyvät ranta-alueelle, etenkn Maarnrantaan. Muutama havanto tehtn myös muualta ranta-alueen ulkopuolelta kuvalta maalta sekä yks havanto Otakaaren puston vesaltaalta. Vkssppa -lajparsta tehtn yhteensä kuus havantoa. Havannot tehtn pääosn ranta-alueelta ja van yks havanto ol rakennetulta alueelta avan ylopston päärakennuksen pohjospuolelta. Ylesempen lepakoden lsäks selvtysalueelta tehtn yks havanto vaarantuneesta pkkulepakosta. Vuoden selvtyksen anoa havanto sjottu Otakaaren puston vesaltaalle. Tämän selvtyksen kartotuksssa e tehty suora havantoja lepakoden lsääntymsyhdyskunnsta ta päväplosta. Selvtykseen e kutenkaan ssältynyt rakennusten ssätlojen tarkastuksa, joten lsääntymspakkojen sjanta rakennuksssa e voda kokonaan sulkea pos. Saalstusalueet ja srtymärett, II-luokka Otanemen selvtysalueelta on selvtyksessä rajattu setsemän lepakolle tärkeää saalstusaluetta sekä osotettu mahdollset saalstusalueta yhdstävät srtymärett. Maarnaukon kaavamuutosalueen tuntumassa on saalstusalue, joka sjottuu Maarnrantaan alueen luoteskulmaan ja jatkuu myös jonkn verran selvtysalueen rajauksen ulkopuolelle. Alue on elnympärstöltään vahtelevaa, sllä snä on vanhempaa kuusvaltasta metsää sekä nuorta puolavonta lehtpuuvaltasta metsää. Koko rajaus on lepakolle soveltuvaa, vakka havannot keskttyvät kartotusretstä johtuen ulkoluten varteen. Ertysest kerroksella kolme tämän saalstusalueen pohjososassa ol runsaast saalsteleva pohjanlepakota. Kaava-alueella on mahdollnen srtymärett. Rett yhdstää Maarnrannan saalstusalueen ja Hagalundnpuston saalstusalueen. Ruokalu/saalstusalueen on katsottu kuuluvaks arvoluokkaan II. Näden alueden arvo lepakolle tulee huomoda maankäytössä EUROBATS-sopmuksen nojalla. Kyse on suostuksesta, jolla e kutenkaan ole suoraan luonnonsuojelulan suojaa. Rajattujen saalstusalueden pnta-ala on Otanemessä yhteensä hehtaara, mnkä lsäks selvtysalueen ulkopuolella oleva saalstusalue on non kolme hehtaara. Selvtysalueen kokonaspnta-ala on hehtaara. Selvtyksen mukaan Otanemen mahdollnen tuleva täydennysrakentamnen todennäkösest penentää saalstusalueden pnta-alaa. Suosteltavaa on pyrkä sälyttämään saalstusalueet mahdollsmmn suurna metsäsnä aluena. Ertysest ranta-alueden ja Hagalundn puston sälymnen on lepakoden kannalta tärkeää. Saalstusalueden välllä tuls sälyttää vähntään yks tomva srtymärett. Ranta-alueella saalstusalueet tomvat luonnollsest myös srtymärettenä, mutta rakennetulta alueelta tulee sälyttää ja ylläptää srtymärettejä saalstusalueelta toselle. Srtymäretten tulee olla anakn osttan puustosa ta vähntään puurvejä ssältävä.

18 Asutuksen lsääntyessä myös valastuksen määrä alueella lsääntyy, mkä osaltaan hekentää pmeässä vhtyven lepakoden elnolosuhteta. Tämä tulee huomoda valastuksen suunnttelussa, sten että valastus suunnataan koht maata... Ympärstön härötekjät Kaavamuutosalue sjatsee vlkkaast lkennödyn Kehä I:n ympärstössä. Lkenteestä aheutuu melu- ja päästöhattoja. Kehä I:n reunassa tealueella on meluata Innopol :n kohdalla. Valvontakohteet: Korttelssa on öljysälö vuotanut -, pmaluokka. e puhdstustarvetta: alue on kunnostettu ta tutkmuksn todettu puhtaaks. Korttelssa on ollut VTT koetaloalue, pma -selvtys,. e puhdstustarvetta: alue on kunnostettu ta tutkmuksn todettu puhtaaks. Korttelssa on täyttömaata, kohde -, alue on pma-luokka. kunnostettu, mutta alueella on maa-aneksen käyttörajote. Samassa korttelssa - Otanemen mkroeleronkkakeskus, täyttömaata pma-luokka. e puhdstustarvetta: alue on kunnostettu ta tutkmuksn todettu puhtaaks ja kohde - Mcronova Nanofabrcaton Centre, Tetote, ympärstölupa mkropren valmstus. Kuva: karttaote, valvontakohteet () Espoo kaupunk.

19 ASEMAKAAVAN TAVOITTEET. Kaupungn ja seudun yleset tavotteet Maarnaukon kaava mahdollstaa osaltaan Helsngn ja Espoon välsen seudullsen pkaratotelnjan, Rade-Jokern rakentamsen välllä Itäkeskus Kelanem. Helsngn seudun kunnat ovat stoutuneet lsäämään asuntorakentamsta ja tavotteena on tvstyvä, kestävn kulkumuotohn perustuva aluerakenne. Itäkeskuksesta Ptäjänmäen ja Leppävaaran kautta Kelanemeen kulkeva Rade- Joker on yks seudun tärkemmstä suunnttella olevsta pokttassta joukkolkennehankkesta ja keskenen tomenpde, jolla parannetaan kestäven kulkutapojen palvelutasoa. Tällä hetkellä pokttasyhteyttä lkennö runkolnja, joka on seudun enten käytetty busslnja. Rade-Joker tukee radelkenteeseen perustuvan tvstyvän yhdyskuntarakenteen strategsta kehttämstavotetta ja valtakunnallsa aluedenkäyttötavotteta. Ilman Rade-Jokern tarjoamaa lsäkapasteetta täydennysrakentamnen lnjan varrella vakeutus merkttäväst. Rade-Jokerlla on keskenen rool Helsngn valmstella olevan yleskaavan tavotteden saavuttamsessa. Rade-Joker tukee myös Otanemen ja Kelanemen alueden kehttymstä edelleen seudullsest merkttävnä elnkenoveturena.. Alueen tomntoja, mtotusta ja ympärstön laatua koskevat tavotteet Tavotteena on mahdollstaa Rade-Jokern ratalnja Vasalantellä, Maarnrannantellä ja Maarntellä sekä samalla varmstaa sekä kevyen lkenteen että ajoneuvojenlkenteen edellytykset. Maarn pysäkk sjotetaan Maarnrannanten kohdalle. Espoon kaupungn palvelurakenneanalyysssä on tarkasteltu asukkaden ( asukkaan väestönlsäys), työpakkojen sekä opskeljoden ja muden vakutusalueen ulkopuolsten aheuttamaa pävttästavarakaupan, erkostavarakaupan sekä ravntoloden ja ravtsemuslkkeden laskennallsta pnta-alatarvetta. Pnta-alan tarve (koko Otanem): v. v. Pävttästavarakauppa k-m² k-m² Kaupan pnta-ala yht. k-m² k-m² Pt mnmvahtoehto* k-m² k-m² *Mnmvahtoehdossa puolet asukkaan väestönlsäyksestä. Hotelln rakennusokeus on k-m (kl-alueella) ja erllsen lketlan rakennusokeus on k-m (aiii-alueella). Tavotteena on sjottaa kortteln nykysn tomstorakennuksn myös julksa ja ykstysä palveluja kuten tomstopalveluja, ravntolota, hotolota, kampaamoja, lääkärasema, kuntokeskus, pesula jne. Maarnten katualueen leveyteen vakuttavat Rade-Jokern aluevarauksen lsäks lto-oravayhteyden sälyttämnen. Puustosen alueen tulee olla rttävän leveä sllä Otanemelle tärkeää yhteyttä e voda jättää yksttästen huonokuntosten puden varaan. Kortteln eteläpuolella on kadulla varattu aluetta myös tulevasuuden ratoteyhteydelle Otanem-Suurpelto. HSY:n lausunnossa mustutettn, että kaavotuksen yhteydessä tulee selvttää johtosrtojen tarve sekä huomoda rttävät tlavaraukset nykyslle ja srrettävlle veshuollon putklle ja lattelle. Carunan lausunnossa tähdennettn, että Rade-Jokern lnjaus tulee kulkemaan usessa kohdn lunastetulla johtoaluella, jo-

20 ten vomajohtojen mahdollsa srtoja ja uusa johtorettä tulee mettä yhtenä suurempana kokonasuutena yksttästen asemakaava-alueden sjaan. Jatkosuunnttelun yhteydessä suunntellaan mm johtojen srtojen akataulut yhtestyössä HSY:n edustajen kanssa.. Osallsten tavotteet Melptessä tul esn ajatus, että kaavan yhteydessä tuls tutka Kehä I muuttamsta kaupunkmaseks bulevardkaduks välllä Maarnntty - Laajalaht. Helsngn polkupyöräljöden melpteessä tähdennettn sujuvan ja turvallsen polkupyörälyn mahdollstamsta suunnttelussa. Maanomstaja lmas huolensa rakentamattoman tontn hyödyntämsen hekkenemsestä tontn penentyessä. ASEMAKAAVAN KUVAUS. Ylesperustelu ja -kuvaus Katualueet levenevät Rade-Jokern lnjauksen, lto-oravayhteyden sekä tulevasuudessa mahdollsest rakennettavan Otanem-Suurpelto ratoteyhteyden aluevarauksen taka. Kaavamuutoksella korttelaluetta muutetaan kaduks non m ja tosaalta katua ja pustoa korttelalueeks non m. Katualueelle merktään non m kokonen ekolognen yhteysalue, jossa puustoa tulee hotaa ja uudstaa. Kortteln pääkäyttötarkotus muuttuu ja samalla rakennusokeus lsääntyy k-m. Mussa korttelessa rakennusokeus sälyy ennallaan. Käyttötarkotukset pysyvät sellasenaan korttelessa ja. ja Korttelssa mahdollstetaan entsen käyttötarkotuksen lsäks palveluja. Maanpäällset pysäköntlatokset salltaan.. Mtotus Kaava-alueen kokonaspnta-ala m. Kokonaskerrosala on k-m.. Asemakaavan myötä alueen rakennusokeus kasvaa k-m... Kaavan mukanen rakennettu ympärstö.. Maankäyttö Korttelalueet Kortteln (Innopol ), tomstorakennusten korttelalueen kaavamääräystä (KT-) muutetaan nn, että kortteln rakennuksn vodaan sjottaa tomstojen lsäks julksa ja ykstysä palvelutloja, kokoontumstloja sekä lkunta- ja vapaa-ajan tomntaa palveleva tloja. Kortteln e saa sjottaa päväkoteja ta muta lman epäpuhtaukslle herkkä tomntoja. Hotell- ja huonestohotellrakennusten korttelalue (KL-, korttel ). Rakennuksn saa sjottaa tomsto- ja lketlaa sekä julksa ja ykstysä palveluja. Alueelle e saa sjottaa yl kerrosnelömetrn kokosta vähttäskaupan myymälää. Kortteln e saa sjottaa päväkoteja ta muta lman epäpuhtaukslle herkkä tomntoja. Kortteln saa sjottaa polttoaneen jakeluaseman. Krjamlla kl on merktty rakennusala, johon kortteln pääkäyttötarkotuksen mukanen rakennusokeus sjottuu kahteen yhdyskäytävällä yhdstettyyn rakennukseen. Rakennusten julksvujen maantasokerroksessa e saa olla ptkä kkunattoma pntoja. Katolle saa rakentaa terassn oleskelua varten. Rakennusten välnen yhdyskäytävä tulee rakentaa julksvultaan läpnäkyväks.

21 Merknnällä aiii on korttelssa merktty rakennusala, johon, jolle saa sjottaa lke- ja myymälätlaa, tontn muuta käyttöä palveleva yhtes- ja aputloja sekä autojen sälytyspakkoja. Rakennuksessa saa olla enntään kolme maanpäällstä kerrosta. Julksvujen maantasokerros on kästeltävä pääosn näytekkunajulksvuna. Maantasokerrokseen tulee mahdollstaa vähntään k- m² lketlan rakentamnen rppumatta kortteln rakennusten rakentamsjärjestyksestä. Autopakat saa rakentaa kaavassa merktyn rakennusokeuden lsäks. Rakennuksen tulee muotokeleltään poketa kortteln musta rakennukssta. Pysäköntlatoksen ylmmälle tasolle tulee sjottaa stutuksa. Krjamlla on korttelssa merktty katoksen rakennusala. Katoksen alkulkukorkeuden tulee olla, m. Katoksen reuna saa olla enntään mm paksu mm ulommasta reunasta luken. Huoltoaseman katoksen ja rakennuksen väln on jätettävä rttävä väl savun postumsta varten. Katos on suunnteltava ntegroduks osaks rakennusten kokonasarkktehtuura Korttel tontt on tomsto- sekä korkeakoulun ja tutkmuslatosten rakennusten korttelaluetta (KTO-). Tomstorakennuksa saa rakentaa enntään % rakennusokeudesta. Alueelle e saa sjottaa yl kerrosnelömetrn kokosta vähttäskaupan myymälää. Kortteln, tomsto- sekä korkeakoulun ja tutkmuslatosten rakennusten korttelalueen rakennusokeus ja kaavamääräykset (KTO-) seuraavat nykystä vomassa olevaa asemakaavaa. Maanpäällnen pysäköntlatos salltaan. Kakka kortteleta ja kadun rakentamsta koskee seuraava määräys: Alueen erkonen luonne tutkmus- ja opetustomnnan alueena tulee ottaa huomoon. Louhntatötä suunnteltaessa tulee louhnta-ajat ja louhnnan aheuttamat maksmtärnätasot sopa lähalueden tomjoden kanssa. ( ).. Lkenne Rade-Jokern lnjauksen vuoks katualueta laajennetaan Maarntellä, Maarnrannantellä ja Vasalantellä. Vasalanten katualueella oleven kunnallsteknsten johtojen lnjausten vuoks ratote sjotetaan ajoradan täpuolelle, ja sks katualue levenee kortteln kohdalla. Asemakaavan myötä katuverkko ja lttymät selkntyvät nykytlanteeseen nähden. Maarnte (entnen Otanemente) on selkeä suoraan johtava kokoojakatu, johon Teknkante ja Maarnrannante lttyvät t-lttymnä kohtsuoraan. Maarntellä lkenne-ennuste vuodelle on n. - ajoneuvoa arkvuorokaudessa. Kortteleden katulttymäkellot on osotettu kaavassa. Kortteln salltaan Maarnten ja Teknkanten lttymän kohdalla ykssuuntanen ajo tontlle huoltoaseman vuoks. Kaavassa on tlavaraus myös toselle ratoteyhteydelle, tulevasuudessa rakennettavalle ratote yhteydelle välllä Otanem- Suurpelto. Varaus sjottuu Maarntelle kortteln eteläreunaan. Pyörälyn päärett on suunnteltu Maarnten eteläpuolelle, josta se osotetaan Maarnrannanten kautta Maarnsllalle ja edelleen Kehä I:n laaturetlle länspuolelle. Maarntellä pyörälyn pääretllä erotetaan jalankulku ja pyöräly tosstaan. Vasalantellä ratoten vereen kadun täpuolelle sjottuu myös jalankulku- ja pyöräte, joka jatkuu edelleen pohjoseen Kehä I:n varteen. Vasalanten päästä on myös yhteys rantaratlle. Rade-Jokern myötä aluetta palvelee Maarn pkaratotepysäkt Maarnrannantellä. Lähmmät busspysäkt ovat nykyset Innopoln pysäkt Teknkantellä se-

22 kä Kehä I:n uuden Maarnsolmun ertasolttymän yhteyteen tehtävät rampppysäkt... Palvelut Huonestohotelln yhteyteen on ajateltu pävttästavarakauppaa, jonka koko on alle m. Kaava sall yhteensä k-m lketlaan. Innopol :n rakennuksn korttelssa saa sjottaa myös julksa ja ykstysä palvelutloja, kokoontumstloja sekä lkunta- ja vapaa-ajan tomntaa palveleva tloja. Kortteln sa muutettavan asemakaavan mukaan sjottaa yhden pävttästavarakaupan ja erkosmyymälötä kerrosalaltaan yhteensä k-m. Kaavamuutoksen tavotteena on että varsnanen vähttäskauppa tulee kortteln. Kaavaehdotuksen määräyksen mukaan kortteln tulevan vähttäskaupan myymälän kerrosala e myöskään saa olla yl k-m... Yhdyskuntateknnen huolto Rade-Jokern rakentamsen edellyttämät johtosrrot on estetty Rade-Jokern hankesuunntelmassa. Peraatteena on ollut, että rateden alle e jää radan suuntasa johtoja ta putka, mutta rateden altukset salltaan. Kunnallsteknnen suunnttelu on käynnstymässä ja sen luonnos valmstuu ennen kaavan hyväksymstä... Maaperän rakennettavuus ja puhtaus Kortteln kaavamääräyksessä määrätään: Maaperässä on täyttömaata ta se saattaa olla plaantunut. Ennen rakentamsta on maaperä tutkttava ja tarvttaessa puhdstettava ( )... Kaavan mukanen luonnonympärstö Eko-- alue on rajattu Maarntelle ja kortteln kollsnurkkaan. Eko- tarkottaa: Alueen osa, jolla sjatsee ekolognen yhteystarve lto-oraven elnalueden välllä. Alueen pustoa tulee hotaa ja uudstaa sten, että alueen läp sälyy puustonen latvusyhteys.. Kaavan mukaset suojelukohteet Kortteleta ja, jotka ovat lähnnä Natura-aluetta, koskee määräys: Korttelalueella e saa tehdä paalutuksa ja muta melua ta tärnää aheuttava tötä..-.. välsenä akana. ( ) Korttela ja korttela koskee määräys: Paalutus- ja räjäytystöden alottamsesta on lmotettava Natura-arvojen seurannan vuoks Espoon kaupungn ympärstökeskukseen vähntään kaks vkkoa ennen töden alkua ( ). Katualueelle määrätään sälytettäväks lto-oraven yhteysrett: Alueen osa, jolla sjatsee ekolognen yhteystarve lto-oravan elnalueden välllä. Alueen puustoa tulee hotaa ja uudstaa sten, että alueen läp sälyy puustonen latvusyhteys (Eko-). Lepakot huomodaan kaavamääräyksellä, joka koskee katualuetta: Valastuksen toteuttamsessa on otettava huomoon lepakoden srtymärett ( ).

23 . Ympärstön härötekjät Melun nykytasoon verrattuna ratolkenne e aheuta hattaa. Nykytason melu aheutuu pääasassa autolkenteestä ekä ratolkenne tuo shen merkttävää lsäystä. Rade-Jokern hankesuunntteluvaheessa runkomelun torjumnen on otettu huomoon esttämällä runkomelua vamentava matto runkomelulle herkkn kohtesn. Seuraavassa suunntteluvaheessa on laadttava radan sjotusympärstön rakennuskantaselvtys. Rakennuskantaselvtyksen perusteella saatujen tetojen avulla vodaan arvoda tärnän ja runkomelun vakutuksa tarkemmn, kun tedossa on rakennusten käyttötarkotukset, perustamstavat ja kerrosmäärät, etäsyydet suunnteltuun ratalnjaan yms. arvontn vakuttavat sekat. Tärnää vo aheutua pehmekkövaltaslla rataosuukslla. Nällä osuukslla rateet tullaan perustamaan paalulaatolla ta vähntään massanvahdonvaraan. Kohdssa, jossa maaperä on stablotu, rakenteet vahvstetaan lsäks teräsbetonarnalla. Nällä aluella tärnärsk on vähänen. Runkomelua esntyy sllon kun sekä rata että rakennus sjatsevat kallon päällä olevalla tvllä maaperällä ta suoraan kallolla ja kesknänen etäsyys on suhteellsen lyhyt. Runkomelua vodaan vamentaa runkomelurskkohtessa esmerkks vamentavalla matolla. Kaavan katualuetta koskee määräys: Radeyhteyttä suunnteltaessa tulee rakentessa huomoda radelkenteen aheuttama melu, tärnä ja runkomelu ( ).. Nmstö Ajantasakaavassa Vasalante yhtyy etelässä Otanementehen. Osotenumeronnn taka on kutenkn jouduttu ptämään kaakkosella osuudella käytössä nm Maarnrannante. Osuus on vmenen jäljellä oleva pätkä Maarnrannantestä, joka aemmn jatku Kehä I:n ladassa pohjoseen, kuten esm. vuoden opaskartasta näky. Osotenumeront Vasalantellä on sellanen, että kortteln eteläpäässä on Vasalante (ja sen pohjospuolella, ja ). Kutenkn myös kortteln tarvtaan osote, ja se e vo olla esm. Vasalante. Myöskään Vasalante :n, :n, :n ja :n numerota e melellään lähdettäs muuttamaan. Tästä syystä tarvtaan edelleen nmeä Maarnrannante, vakka tuo katuosuus on hyvn lyhyt. Tästä syystä se merktään tällä osuudella myös kaavaan nn, että kaava vastas todellsuutta. Otanemen keskustassa katkastun kadun Otanemente-nm sälyy kadun eteläosalla. Maarnaukon kohdalla muutetaan entnen Otanemente Maarnteks.

24 Kuva: Ote opaskartasta () Espoo kaupunk. ASEMAKAAVARATKAISUN VAIKUTUKSET. Vakutukset yhdyskuntarakenteeseen ja rakennettuun ympärstöön Hankesuunntelman mukaan Rade-Joker sjottumnen Otanemen kulttuurhstorallsest ja masemallsest merkttävälle alueelle e aheuta merkttävää hattavakutuksa. Varsnanen Otanemen kampusalueen RKY-alue rajautuu Maarnaukon kaavan eteläosaan, johon e tule muutoksa. Ratotellä ja sen rakentella on kutenkn pakallsta vakutusta kaupunkkuvaan ja masemaan koko hankealueella. Esmerkks ratasähköjärjestelmän latteet ja rakennelmat, kuten vrrotnpylväät, ajolangat ja sähkönsyöttöasemat muuttavat katukuvaa. Laadukkaast toteutettuna ratotekokonasuus yhdessä uuden kaupunkrakenteen kanssa täydentää onnstuneest kaupunkkuvaa.. Vakutukset lkenteen ja teknsen huollon järjestämseen Hankesuunntelmassa lstataan pkaratoten vakutuksa joukkolkenteelle, pyörälylle, kävelylle ja autolkenteelle: Vakutusmekansmt: -Estevakutuksen aheuttamnen jalankululle ja pyörälylle. -Turvallsuusrsken aheuttamnen. -Joukkolkenteen luotettavuuden parantamnen. -Kasvattaa vahtotarvetta joukkolkennevälneestä toseen. -Ratovaunun tomvuus lkenteellsten härötlanteden akana (kolart, ruuhkat). -Ratovaunulkenteen prorsont. Merkttävmmät vakutukset: -Parantaa joukkolkenteen palvelutasoa ja luotettavuutta, kasvattaa matkustajamäärä. -Pdentää joukkolkenteen käyttäjen kävelymatkoja ptempen pysäkkvälen myötä, vahtotarpeen myötä joukkolkenteen käyttö vo olla vähemmän houkuttelevaa. -Tuo lyhyemmät kävelymatkat, koska joukkolkenne sjottuu asun- ja työpakka-alueden keskelle ekä reunolle. -Ratovaunu aheuttaa rskejä törmäystlantessa suuren massansa vuoks. -Autolkenteen vvytykset kasvavat prorsotaessa ratovaunuja (vo aheuttaa ruuhkautumsta). Leventämstomenptetä ovat: -Er joukkolkennevälneden vahtoakojen mnmont / synkronont. -Lkenneturvallsuus otetaan huomoon toteutuskenoja suunnteltaessa. -Lkennejärjestelmä- ja lkennevalosuunnttelun kautta pyrtään mnmomaan kullekn lkennemuodolle aheutettava vvytyksä.

25 Peraatteena on ollut, että Rade-Jokern rateden alle e jää radan suuntasa johtoja ta putka, mutta rateden altukset salltaan.. Vakutukset luontoon ja masemaan Laajalahden Natura -alueeseen kohdstuven yhtesvakutusten arvonnn perusteella kaavan vakutuksa ovat: -Rakentamsen akanen melu. -Härön lsääntymnen ulkolun ja lkkumsen lsääntyessä. -Venelyn aheuttama härö. -Natura-alueen ulkopuolella sjatseven ympärstöjen muutokset (puskurvyöhykkeen supstumnen). -Kaava-alueden ta muden hankkeden aheuttama lkennemelu e aheuta muutosta nykyseen tlanteeseen nähden, sllä Kehä I:n melu on alueella valltseva. -Yksttässsä hankkessa todettu teoreettnen lnnuston törmäysrsk rakennuksn. Maarn, Maarnsolmun ja Maarnaukon asemakaavolla akasempen kaavojen toteutumsella e ole selväst osotettavssa olleta vakutuksa. Boreaalsn lehtohn e ole todettu kohdentuneen hekentävä vakutuksa. Myös pkkutkka sekä pkkuseppo kuuluvat edelleen pesmälajstoon. Maarn alueen kaavat evät ole hekentäneet Natura-alueen luontotyyppejä ta suojeluperusteena olevaa lajstoa. Maarn rakentamsen seurauksena rakennetun ympärstön ja Naturaalueen välnen vyöhyke on kaventunut. Maarn alueen valmstella olevlla kaavolla e ole nykysstä kaavosta pokkeava vakutuksa. Rade-Jokern on arvotu aheuttavan rakentamsen akana meluhattaa lnnustolle sekä tomnnan akana hanke vo hekentää pkkusepolle soveltuvaa elnympärstöä Natura-alueen ulkopuolella Vasalanten pohjospuolella. Vähäsä vakutuksa härön kautta vo kohdstua myös uhanalaseen lajn. Vakutuksa e ole arvotu merkttävks. Kaavamääräyksssä huomodaan ajallset rajotteet meluavmpen tomenpteden toteutuksessa nn, että korttelessa ja e saa tehdä paalutuksa ja muta melua ja tärnää aheuttava tötä välsenä akana ja korttelessa ja paalutus- ja räjäytystöden alottamsesta on lmotettava Natura-arvojen seurannan vuoks Espoon kaupungn ympärstökeskukseen vähntään kaks vkkoa ennen töden alkua. Kaavamuutoksella postuu VL-/s -aluetta m. Rade-Joker e lsää alueen melutasoa johtuen Kehä I:n valltsevasta melutasosta alueella. Hankkeen toteuttamsen myöntesenä puolena on nykysen

26 kv lmajohdon kaapelont, mkä vähentää lnnuston törmäysrskä vomajohtohn. Rade-Jokern lttyven asemakaavojen vakutukset evät eroa varsnasesta hankkeesta, koska asemakaavossa osotetaan hankesuunntelman mukaset tlavaraukset. Rajottamalla Rade-Jokern rakentamsen akasa vomakkaast meluava tomenptetä pesmäajan ulkopuolelle, e tse radehankkeesta arvoda aheutuvan sellasa hatallsa vakutuksa Natura-alueen lajstoon ta luontotyyppehn, jotka lyhyellä ta ptkällä akavälllä hekentäsvät nden omnasprtetä ta vaarantasvat suojelutasoa. Vakutus lto-oraven yhteysrettn on pyrtty ptämään penenä. Katualueelle osotettu Eko-- merkntä sälyttää latvusyhteyden. Yhteys tom samalla lepakoden mahdollsena srtymärettnä. Maarnten katualueella säästetään rttäväst puta kulkuyhteydeks ltooravalle. Kulkuretn sjant rajattn sen mukaan, mssä nykynen puusto tulee sälymään ptkällä akavälllä ja mssä se kestää parhaten rakentamsen akaset rastteet. Otanemestä posvevä yhteyksä on van kaks, sen taka kumpaakaan e voda menettää. Kulkuyhteyden katkeamsesta seuras luonnonsuojelulassa kuvatun lto-oravan lsääntyms- ja levähdyspakkojen hekentämnen Otanemessä. Jotta lto-oraven yhteys Maarntellä sälyy, levennetään katualuetta ajorataa varten.. Vakutukset hmsten elnolohn (terveyteen, turvallsuuteen, esteettömyyteen, er väestöryhmen tomntamahdollsuuksn lähympärstössä, sosaalsn olohn ja kulttuurn) Rade-Joker mm. parantaa joukkolkenteen palvelutasoa ja luotettavuutta sekä kasvattaa matkustajamäärä. Kaavan mahdollstaman Rade-Jokern vakutuksesta hmsten lkennekäyttäytymnen muuttuu. Vakutukset lkkumseen on estetty kohdassa... Yhdyskuntataloudellset vakutukset ja energahuolto Hankesuunntelman mukaan koko Rade-Jokern hankkeen rakentamskustannukset ovat mljoonaa euroa. Maarnte (entnen Otanementen pohjososa) ja Maarnrannante rakennetaan ratoten vuoks kokonaan uusks osuudella Tetoteltä Vasalantelle. Tämän vuoks kustannuksn ssältyy kakk muutokset katualueella rakenteneen. Tällä osuudella e kustannuksn ssälly manttava johtosrtoja, mutta rakentamsen telle jäävän kunnallsteknkan uusmnen ssältyy kustannuksn. Vasalantellä kustannuksn on laskettu ratote teknsne järjestelmneen sekä ratoten täpuolella kulkeva jk+pp -väylä. Lsäks näden osen alle jäävän kunnallsteknkan uusmnen ssältyy kustannuksn. Merkttävmmät hyödyt kertyvät joukkolkennematkustajn kohdstuvsta matkaaka- ja palvelutasohyödystä ja telkenteen vähenemsestä, mkä vähentää lkenteen ulkosvakutuksa, ertysest henklövahnko-onnettomuuksa. Rade- Jokern ansosta maankäyttöä vodaan tehostaa. Espoon arvon mukaan Rade- Jokerhanke on kokonasuudessaan kaupungn kannalta kaavataloudellsest postvnen. Kaavaehdotuksen aheuttamat kustannukset koostuvat Rade-Jokern hankesuunntelmassa laskettujen kustannusten lsäks Maarnten uuteen katulnjaukseen ja johtojen srtoon lttyvstä töstä. Muutoksen mukasen rakentamsen kunnallsteknkan kustannusten on alustavast arvotu olevan non mlj. euroa. Käyttötarkotuksen muuttumnen korttelssa tuo maankäyttösopmustuloja kaupunglle, mutta maankäyttösopmustulot evät kata kadun rakentamsesta ja johtojen srrosta johtuva kunnallsteknsä kustannuksa. Kaavamuutoksen yhdyskuntataloudellset hyödyt muodostuvat ennen kakkea kaupunkrakenteen kehttämsestä.

27 Kaava-alue on ltetty kaukolämpöön, joten uudsrakennusten lämmtysenergantarve on mahdollsta toteuttaa kaukolämmöllä. Korttelt Vasalanten molemmn puoln sjatsevat erttän hyvn maalämmön hyödyntämseen soveltuvalla alueella, joten rakennusten lämmtysenergantarve ta osa stä ols mahdollsta kattaa myös geoenergakentällä. Muut korttelalueet sjottuvat maaperälle, jonka maalajt evät yhtä hyvn sovellu maalämmön hyödyntämseen. Kuva: Ote geoenergakartasta () Espoo kaupunk.. Muut merkttävät vakutukset Kaavamääräyksen mukaan rakentamsessa tulee huomoda merenrannan tulvarsk. Korkeustason +, m (N) alapuolelle e tule sjottaa kastuessaan vaurotuva rakenteta lman asanmukasta veserstystä. Kadut ja pelastustet tulee rakentaa mn +, (N ) korkeuteen tulvarskn taka. Kaavan mukanen yhteys maanalasn tlohn on toteutettava nn, että tlohn johtavan oven on lähdettävä vähntään tasolta +. m. ASEMAKAAVAN TOTEUTUS. Rakentamsakataulu Valto päätt huhtkuussa osallstua Rade-Jokern kustannuksn %:lla. Valto pt tärkeänä mahdollsmman nopeaa toteutusta. Helsnk ja Espoo päättänevät Rade-Jokern toteuttamsesta kesäkuussa. Nopemmllaan Rade-Jokern lkenne käynnstyy vuonna.. Toteuttams- ja soveltamsohjeet Hankesuunntelma tom Rade-Jokern jatkosuunnttelun pohjana. Huonestohotelln korttela varten on tehty vtesuunntelma. SUUNNITTELUN VAIHEET. Suunnttelun vrelletulo ja suunnttelua koskevat päätökset Kaupungnhalltuksen päätt Rade-Jokern lnjauksesta Espoon alueella...

28 Espoon kaupunksuunnttelulautakunta on hyväksynyt.. Rade-Jokera varten laadttavat asemakaavat ja asemakaavanmuutokset kaupunksuunnttelukeskuksen työohjelmaan. Hankesuunntelma on tehty vuoden akana ja hyväksytty Espoon kaupungnvaltuustossa... Vrelletulo Kaupunksuunnttelujohtaja hyväksy osallstums- ja arvontsuunntelman nähtävlle... Sopmukset Asemakaavasta käydään sopmusneuvottelut kortteln osalta ja tehdään tarvttavat sopmukset, jotka hotaa tonttykskkö.. Osallstums- ja arvontsuunntelma Kaavasta on laadttu erllnen osallstums- ja arvontsuunntelma, joka on ollut nähtävllä MRA :n mukasest Suunnttelu ja asemakaavaratkasun er vahtoehdot Suunnttelu Asemakaavan muutos on kortteln osalta laadttu yhtestyössä Arkktehttomsto SARC:n kanssa. Muden kortteleden osalta kaava perustuu olemassa olevn käyttötarkotuksn ja rakennusokeuksn, van kortteln lsättn mahdollsuus sjottaa palveluja. Asemakaavan muutos perustuu myös Rade-Jokern hankesuunntelmaan. Espoon kaupunksuunnttelukeskuksen asemakaavaykskössä kaavan valmstelusta on vastannut Kasa Rauhalamm ja Oll Kovula. Asemakaavaratkasun er vahtoehdot Rade-Jokern lnjaus, lto-oravayhteyden sälyttämnen sekä alueen varaamnen Otanem-Suurpelto ratotelle sanelvat kaavan lähtökohdat. Hotelln kortteln suunnttelun alkuvaheessa mukana ol vahtoehto, joka perustu kolmeosaseen rakennukseen sekä vahtoehto, jossa ol kaks erllstä rakennusta. Vähttäskaupan myymälätlat ol ehdotuksen alkuvaheessa rajattu enntään m :n, tomstotlojen pysäköntnorm ol ap/ k-m ja kortteln mahdollstettn myös opskelja-asumsta.. Kästtelyvaheet ja vuorovakutus Ajankohta Kästtelyteto Rade-Jokern alustava hankesuunntelma Rade-Jokern hankesuunntelma.. Jokermessut

29 .. Kaupunksuunnttelujohtaja asett MRA :n mukasest nähtävlle asemakaavan muutoksen osallstums- ja arvontsuunntelman (OAS)... Vranomasneuvottelu Rade-Jokern asemakaavotus Espoon alue... Kaupunksuunnttelulautakunta hyväksy kaavamuutoksen kaavotuskohteeks kaupunksuunnttelun työohjelmaan Osallstums- ja arvontsuunntelma nähtävllä MRA :n mukasest. Nähtävllä olon akana osallstums- ja arvontsuunntelmasta jätettn Maarnaukon kaavaan lttyvää krjallsta melpdettä ja kolme lausuntoa ja kannanottoa. Melptessä tulvat esn ajatus, että kaavan yhteydessä tuls tutka Kehä I muuttamsta kaupunkmaseks bulevardkaduks välllä Maarnntty - Laajalaht. Helsngn polkupyöräljöden melpteessä tähdennettn sujuvan ja turvallsen polkupyörälyn mahdollstamsta suunnttelussa. Maanomstaja lmas huolensa rakentamattoman tontn hyödyntämsen hekkenemsestä tontn penentyessä. Ympärstökeskuksen kannanotossa tähdennettn lto-oraven huomomsta kaavassa. HSY:n lausunnossa mustutettn, että kaavotuksen yhteydessä tulee selvttää johtosrtojen tarve sekä huomoda rttävät tlavaraukset nykyslle ja srrettävlle veshuollon putklle ja lattelle. Carunan lausunnossa tähdennettn, että Rade-Jokern lnjaus tulee kulkemaan usessa kohdn lunastetulla johtoaluella, joten vomajohtojen mahdollsa srtoja ja uusa johtorettä tulee mettä yhtenä suurempana kokonasuutena yksttästen asemakaava-alueden sjaan. Rade-Jokern rakentamsen edellyttämät johtosrrot on estetty Rade-Jokern hankesuunntelmassa. Peraatteena on ollut, että rateden alle e jää radan suuntasa johtoja ta putka, mutta rateden altukset salltaan. Jatkosuunnttelun yhteydessä suunntellaan mm johtojen srtojen aka-taulut yhtestyössä HSY:n ja Carunan edustajen kanssa Kaupunksuunnttelulautakunta hyväksy kaavaehdotuksen nähtävlle: Päätökseen ltty muutoksa ja ohje jatkovalmstelusta: KL--kaavamääräys muutetaan; - vähttäskaupan myymälätlat rajataan enntään m:n - tomstotlojen p-norma e lasketa / k-m:n, vaan vomassa olevan asemakaavan mukanen velvotemääräys sälyy - postetaan opskelja-asumnen Lsäks lautakunta päättää jatkovalmstelua koskevaks ohjeeks, että ennen seuraavaa lautakuntakästtelyä osana Otanemen kokonassuunntelman valmstelua arvodaan kortteln sjotettava tomenptetä, käyttötarkotusta ja tehokkuutta sten, että tätä korttela koskeva asemakaavan muutostyö vodaan käynnstää Ehdotus nähtävllä.

30 ESPOON KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELUKESKUS Kasa Rauhalamm Arkkteht Torst Hokkanen Kaupunksuunnttelujohtaja

31 Asemakaavan selostuksen ltelomake Svu / Asemakaavan seurantalomake Asemakaavan perustedot ja yhteenveto Kunta Espoo Täyttämspvm.. Kaavan nm MAARINAUKIO Hyväksymspvm Ehdotuspvm Hyväksyjä Vrelletulosta lm. pvm.. Hyväksymspykälä Kunnan kaavatunnus Generotu kaavatunnus Kaava-alueen pnta-ala [ha], Uus asemakaavan pnta-ala [ha] Maanalasten tlojen pnta-ala [ha], Asemakaavan muutoksen pnta-ala [ha], Ranta-asemakaava Rantavvan ptuus [km] Rakennuspakat [lkm] Omarantaset E-omarantaset Lomarakennuspakat [lkm] Omarantaset E-omarantaset Aluevaraukset Pnta-ala [ha] Pnta-ala [%] Kerrosala [k-m²] Tehokkuus [e] Pnta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [k-m² +/-] Yhteensä,,, -, A yhteensä P yhteensä Y yhteensä C yhteensä K yhteensä,,, -, T yhteensä V yhteensä -, R yhteensä L yhteensä,,, E yhteensä S yhteensä M yhteensä W yhteensä Maanalaset tlat Pnta-ala [ha] Pnta-ala [%] Kerrosala [k-m²] Pnta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [k-m² +/-] Yhteensä,, Rakennussuojelu Suojellut rakennukset Suojeltujen rakennusten muutos [lkm] [k-m²] [lkm +/-] [k-m² +/-] Yhteensä fle:///c:/users/rauhak/appdata/local/mcrosoft/wndows/temporary%internet%.....

32 Asemakaavan selostuksen ltelomake fle:///c:/users/rauhak/appdata/local/mcrosoft/wndows/temporary%internet%... Svu /.. Alamerknnät Aluevaraukset Pnta-ala [ha] Pnta-ala [%] Kerrosala [k-m²] Tehokkuus [e] Pnta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [k-m² +/-] Yhteensä,,, -, A yhteensä P yhteensä Y yhteensä C yhteensä K yhteensä,,, -, KT -, - KL-,,,, KT-,,,, KT- lsärak.ok. KTO-,,, -, KTO- lsärak.ok KTO-,,, -, KTO- lsärakennuso KTO- -, - T yhteensä V yhteensä -, VP- -, R yhteensä L yhteensä,,, Kadut,,, Kev.lk.kadut,,, E yhteensä S yhteensä M yhteensä W yhteensä Maanalaset tlat Pnta-ala [ha] Pnta-ala [%] Kerrosala [k-m²] Pnta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [k-m² +/-] Yhteensä,, ma,,

33 íð îð Ñ ²»³»²» Ê ²» ïð ÒÒÑÐÑÔ Ò ßÍÛÓß Ð± ³ Î ¼ ² ª µ ¹»±³» ð Ð «Í ª îïðð îïëð îîðð îîëð îíðð îíëð îìðð îìëð îëðð îëëð îêðð îêëð îéðð îéëð îèðð îèëð Îãíë Ó ²ª ± Ы±»²ª ± µµ Õ ±ñ Ó±»»² Í ª Ð «Í Í Í Îãéë Îãïíð ßãïêð Îß Ì ÑÌ Û ßÖÑÎßÌß ÐÇJÎ\ ÔÇ ÖßÔßÒÕËÔÕË ÇØÜ ÍÌÛÌÌÇ ÖßÔßÒÕËÔÕË Öß ÐÇJÎ\ ÔÇ Õ ÊÛÇÍ ñ ÐÇÍ\ÕÕ Îß ÜÛÍÛÐÛÔ ÒËÎÓ ñ ÓßÌßÔß Ê ØÛÎÕß ÍÌß ÍÌËÌÛÌÌßÊß ÐËË Í\ ÔÇÌÛÌÌ\Ê\ ÕßÍÊ ÔÔ ÍËËÍÊÇJØÇÕÛ ÐÇJÎ\ÐÇÍ\ÕJ ÒÌ Õß ÜÛ ÎßÜßÒ Í\ØÕJ ÍÌÇÍ Îß ÜÛóÖÑÕÛÎ ó ØßÒÕÛÍËËÒÒ ÌÛÔÓß ÕÛ ÔßÒ ÛÓ ó Ì\ÕÛÍÕËÍ ßÍÛÓßÐ ÎËÍÌËÍ Öß Ð ÌËËÍÔÛ ÕÕßËÍô ÐßßÔËÊ\Ô îïðð ó îèëð б ²ª ª «Ð ««Ð ««ÎßÌß ðì Ó µ ª ïæîðððô ïæîððð ñ ïæìðð Ъ³ò íðòïïòîðïë