Työpaikat, työlliset ja pendelöinti vuonna 2013

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Työpaikat, työlliset ja pendelöinti vuonna 2013"

Transkriptio

1 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson Työpaikat, työlliset ja pendelöinti vuonna 2013 Vuoden 2013 lopussa Lahdessa oli työpaikkaa ja työllisiä Vuodessa työpaikkojen määrä laski 652 ja työllisten Lahdessa sijaitsevien työpaikkojen ja lahtelaisten omassa kunnassa työssäkäyvien määrät pienenivät, mutta samanaikaisesti Lahdessa työssäkäyvien ulkopaikkakuntalaisten määrä kasvoi. Ulkopaikkakunnalla töissä käyvien lahtelaisten määrä kääntyi myös laskuun vuonna luvulla työpaikkojen määrä oli suurimmillaan vuonna 2008, jolloin työpaikkoja oli lähes Seu- raavana vuonna työpaikoista katosi peräti yli taloudellisen taantuman myötä. Vuosina työpaikkojen määrä laski yhteensä liki Vuonna 2013 työpaikkojen määrän lasku oli 652. (Kuva 1). Lahden työpaikkojen määrän suhteellinen lasku oli kiivaampaa kuin muissa suurimmissa kaupungeissa keskimäärin. Vuosien aikana työpaikkojen määrä laski Lahtea (- 3,3 %) nopeammin vain Kouvolassa, jossa työpaikkojen määrä laski lähes 10 %. Viidessä vuodessa työpaikkojen määrä kasvoi vain Kuopiossa (+ 5,2 %), Espoossa (+ 1,1 %) ja Vantaalla (+ 0,7 %) t y ö p a i k k o j a vuosi Kuva 1. Lahden työpaikat vuosina

2 2 Vuonna 2013 suurimpien kaupunkien työpaikkojen määrä pieneni lukuun ottamatta Kuopiota, jossa kasvu oli 1,2 %. Työpaikkojen vähennys oli Lahtea (- 1,4 %) suurempi Kouvolassa (- 3,0 %), Jyväskylässä (- 2,6 %) sekä Tampereella ja Turussa (- 1,7 %). Lukumääräisesti eniten työpaikkoja katosi kuitenkin Helsingistä ( ). Vuoden aikana työpaikkojen määrä laski kymmenessä suurimmassa kaupungissa yhteensä liki ja pääkaupunkiseudulla lähes (Kuva 2). % -3,5-3,0-2,5-2,0-1,5-1,0-0,5 0,0 0,5 1,0 1,5 Teollisuustyöpaikkojen määrä laskee edelleen Lahdessa taloudellinen taantuma iski vuonna 2009 rankimmin teollisuuteen, josta katosi yhden vuoden aikana yli työpaikkaa eli viidennes sen työpaikoista. Tämän jälkeen teollisuustyöpaikkojen määrän lasku hidastui. Teollisuus menetti yhteensä liki työpaikkaa vuosina ja 443 työpaikkaa vuonna (Taulukko 1). Vuonna 2013 katosi teollisuuden lisäksi eniten työpaikkoja julkisesta hallinnosta (- 225), koulutuksesta (- 212) sekä tukku- ja vähittäiskaupasta (- 189). Helsinki Espoo Tampere Vantaa Oulu Turku Jyväskylä Kuopio Lahti -2,6-1,7-1,7-1,4-1,2-0,8-0,6-0,2 1,2 Myös rakentamisen, tukku- ja vähittäiskaupan sekä kuljetuksen ja varastoinnin työpaikat ovat laskusuunnassa. Vuosina työpaikkavähennys oli rakennusalla yli 400, tukku- ja vähittäiskaupassa liki 400 ja kuljetuksen ja varastoinnin toimialalla runsas 300. Vuonna 2013 työpaikkavähennys oli rakennusalalla 119, kaupan alalla 189 sekä kuljetuksessa ja varastoinnissa 98. Kouvola -3,0 Kuva 2. Suomen suurimpien kaupunkien työpaikkamäärien muutosprosentti vuonna 2013 Eniten syntyi työpaikkoja terveys- ja sosiaalipalveluihin. Työpaikkalisäys terveys- ja sosiaalipalveluissa oli runsas vuosina ja 518 vuonna muutos 2013 muutos lkm % lkm % Kaikki toimialat yhteensä , ,3 A Maatalous, metsätalous ja kalatalous ,3 1 0,7 B Kaivostoiminta ja louhinta ,4 2 22,2 C Teollisuus , ,1 D Sähkö-, kaasu- ja lämpöhuolto, jäähdytysliiketoiminta , ,7 E Vesihuolto, viemäri- ja jätevesihuolto, jätehuolto ja muu ympäristön puhtaanapito , ,4 F Rakentaminen , ,3 G Tukku- ja vähittäiskauppa; moottoriajoneuvojen korjaus , ,5 H Kuljetus ja varastointi , ,5 I Majoitus- ja ravitsemistoiminta , ,8 J Informaatio ja viestintä , ,4 K Rahoitus- ja vakuutustoiminta ,8 4 0,6 L Kiinteistöalan toiminta ,4 0 0,0 M Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta , ,3 N Hallinto- ja tukipalvelutoiminta , ,1 O Julkinen hallinto ja maanpuolustus ,3 35 1,6 P Koulutus , ,3 Q Terveys- ja sosiaalipalvelut , ,2 R Taiteet, viihde ja virkistys , ,8 S Muu palvelutoiminta , ,8 T Kotitalouksien toiminta työnantajina; kotitalouksien eriyttämätön toiminta U Kansainvälisten organisaatioiden ja toimielinten toiminta X Toimiala tuntematon , ,9 Taulukko 1. Lahden työpaikat toimialan mukaan vuosina

3 3 Terveys- ja sosiaalipalveluissa eniten työpaikkoja Merkittävin muutos Lahden työpaikkarakenteessa tapahtui vuonna 2009, jolloin suurin osa työpaikoista ei ollut enää teollisuudessa vaan sen ohi menivät sekä terveys- ja sosiaalipalvelut että tukku- ja vähittäiskauppa. Vuoden 2013 lopussa Lahdessa oli eniten terveys- ja sosiaalipalvelujen työpaikkoja, joita oli 20 % kaikista työpaikoista. Tukku- ja vähittäiskaupan työpaikkojen osuus oli 14 %. (Kuva 3). Teollisuuden työpaikkojen osuus oli 13 %. Vielä vuon- na 2008 teollisuudessa oli ollut eniten työpaikkoja. Teollisuustyöpaikkojen osuus kaikista työpaikoista on supistunut nopeasti, sillä vielä vuonna 1990 osuus oli 28 % ja 17 % vuonna Huomattakoon, että vuoden 1990 tiedossa on käytetty TOL 2002 (Tilastokeskuksen toimialaluokitus 2002) mukaista jaottelua. Tämän vuoksi sen teollisuus ei ole sisällöltään sama kuin uuden TOL 2008:n rakenteessa. Seuraavaksi työllistävimmät toimialat Lahdessa olivat hallinto ja tukipalvelut, rakentaminen sekä koulutus. Kullakin niillä oli noin 7 % kaikista työpaikoista. Rakennustyöpaikkojen osuus kaikista työpaikoista on vuosivaihteluista huolimatta pysynyt lähes ennallaan vuodesta 1990 lähtien. % 0,0 5,0 10,0 15,0 20,0 25,0 A Maatalous, metsätalous ja kalatalous B Kaivostoiminta ja louhinta 0,3 0,0 C Teollisuus 13,3 D Sähkö-, kaasu- ja lämpöhuolto, jäähdytysliiketoiminta E Vesihuolto, viemäri- ja jätevesihuolto, jätehuolto ja muu ympäristön puhtaanapito 0,6 0,6 F Rakentaminen 7,1 G Tukku- ja vähittäiskauppa; moottoriajoneuvojen ja moottoripyörien korjaus 14,2 H Kuljetus ja varastointi 4,8 I Majoitus- ja ravitsemistoiminta 3,6 J Informaatio ja viestintä 2,7 K Rahoitus- ja vakuutustoiminta L Kiinteistöalan toiminta 1,2 1,6 M Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta 5,0 N Hallinto- ja tukipalvelutoiminta 7,2 O Julkinen hallinto ja maanpuolustus; pakollinen sosiaalivakuutus 4,7 P Koulutus 7,0 Q Terveys- ja sosiaalipalvelut 19,9 R Taiteet, viihde ja virkistys S Muu palvelutoiminta 2,5 2,7 T Kotitalouksien toiminta työnantajina; kotitalouksien eriyttämätön toiminta tavaroiden ja palvelujen U Kansainvälisten organisaatioiden ja toimielinten toiminta 0,1 0,0 X Toimiala tuntematon 0,9 Kuva 3. Lahden työpaikkajakauma toimialoittain vuonna 2013

4 työlliset 4 Työllisten määrä laski yli henkilöllä Lahdessa oli vuoden 2013 lopussa työllisten eli työllisen työvoiman määrä Työlliseen työvoimaan luetaan kaikki vuotiaat henkilöt, jotka vuoden viimeisellä viikolla olivat ansiotyössä eivätkä olleet työttömänä työnhakijana työvoimatoimistossa luvulla työllisten määrä oli suurimmillaan vuonna 2008, jolloin heitä oli yli Seuraavana vuonna taloudellisen taantuman myötä työllisten määrä laski liki henkilöllä (- 5,4 %). Vuoden 2009 jälkeen työllisten määrä kasvoi parina vuonna, mutta kääntyi jälleen laskuun vuonna Työllisen työvoiman määrä supistui henkilöllä vuonna 2013 ja lähes henkilöllä vuosina (Kuva 4). Työllisten määrä väheneminen nopeaa muihin suuriin kaupunkeihin verrattuna Vuosien aikana työllisten määrä laski Lahdessa nopeammin kuin muissa suurimmissa kaupungeissa keskimäärin. Viiden vuoden aikana työllisen työvoiman määrä laski Lahtea (- 5,1 %) nopeammin vain Kouvolassa (- 8,1 %). Työllisten määrä kasvoi vain Kuopiossa (+ 6,4 %), Oulussa (+ 1,0 %) sekä Helsingissä ja Espoossa (+ 0,4 %). Vuonna 2013 työllisten määrä pieneni kaikissa suurimmissa kaupungeissa, joista lasku oli nopeinta Lahdessa (- 3,3 %). Työllisten määrä supistui yli prosentin myös Kouvolassa, Jyväskylässä ja Tampereella. (Kuva 5). Lukumääräisesti työllisten määrä pieneni eniten Tampereella ( henkilöä) ja Lahdessa ( henkilöä). Pääkaupunkiseudulla työllinen työvoima väheni henkilöllä. Helsinki Espoo Tampere Vantaa Oulu Turku Jyväskylä Kuopio Lahti Kouvola % -4,0-3,5-3,0-2,5-2,0-1,5-1,0-0,5 0,0-3,3-2,7 Kuva 5. Suomen suurimpien kaupunkien työllisen työvoiman muutosprosentti vuonna ,1-1,6-1,0-0,8-0,9-0,6-0,5-0, vuosi Kuva 4. Lahden työllinen työvoima vuosina

5 5 Terveys- ja sosiaalipalvelut suurin työllistäjä Vuosina lahtelaisten työpaikkoja katosi etenkin teollisuudesta (-2 249), tukku- ja vähittäiskaupasta (- 493) ja rakentamisesta (- 222). Viiden vuoden aikana terveys- ja sosiaalialalla toimivien lahtelaisten määrä kasvoi 655 henkilöllä. Myös vuonna 2013 Lahdessa asuvan työllisen työvoiman määrä väheni useimmilla toimialoilla. Eniten lahtelaisten työpaikkoja hävisi teollisuudesta (- 615), tukku- ja vähittäiskaupasta (- 257) sekä julkisesta hallinnosta (- 221). Lahtelaisia työllisti edellisvuotta enemmän etenkin terveys- ja sosiaalipalvelut (+ 170), mutta myös taiteet, viihde ja virkistys -toimiala (+ 100). (Taulukko 2). Terveys- ja sosiaalipalvelut oli ohittanut teollisuuden lahtelaisten suurimpana työllistäjänä jo vuonna Vuonna 2013 terveys- ja sosiaalipalvelut työllisti lahtelaisesta työllisestä työvoimasta 18 % (7 311 henkilöä), teollisuus 15 % (6 325 henkilöä) ja tukku- ja vähittäiskauppa 13 % (5 498 henkilöä). Yhteensä näillä kolmella toimialalla työskenteli lähes puolet lahtelaisesta työllisestä työvoimasta. (Kuva 6.) Seuraavaksi suurimmat toimialat olivat hallinto- ja tukipalvelut, rakennusala ja koulutus, joilla työskenteli 7 % lahtelaisista työllisistä. muutos 2013 muutos lkm % lkm % Kaikki toimialat yhteensä , ,1 A Maatalous, metsätalous ja kalatalous , ,2 B Kaivostoiminta ja louhinta ,0 8 53,3 C Teollisuus , ,2 D Sähkö-, kaasu- ja lämpöhuolto, jäähdytysliiketoiminta , ,6 E Vesihuolto, viemäri- ja jätevesihuolto, jätehuolto ja muu ympäristön puhtaanapito ,1-3 -1,3 F Rakentaminen , ,2 G Tukku- ja vähittäiskauppa; moottoriajoneuvojen korjaus , ,2 H Kuljetus ja varastointi , ,2 I Majoitus- ja ravitsemistoiminta , ,4 J Informaatio ja viestintä , ,5 K Rahoitus- ja vakuutustoiminta , ,7 L Kiinteistöalan toiminta , ,4 M Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta , ,9 N Hallinto- ja tukipalvelutoiminta ,0 16 0,5 O Julkinen hallinto ja maanpuolustus , ,5 P Koulutus ,7 31 1,1 Q Terveys- ja sosiaalipalvelut , ,8 R Taiteet, viihde ja virkistys , ,9 S Muu palvelutoiminta ,3 33 2,7 T Kotitalouksien toiminta työnantajina; kotitalouksien eriyttämätön toiminta U Kansainvälisten organisaatioiden ja toimielinten toiminta X Toimiala tuntematon , ,9 Taulukko 2. Lahden työllinen työvoima toimialoittain vuosina

6 6 % 0,0 2,0 4,0 6,0 8,0 10,0 12,0 14,0 16,0 18,0 20,0 A Maatalous, metsätalous ja kalatalous B Kaivostoiminta ja louhinta C Teollisuus D Sähkö-, kaasu- ja lämpöhuolto, jäähdytysliiketoiminta E Vesihuolto, viemäri- ja jätevesihuolto, jätehuolto ja muu ympäristön puhtaanapito F Rakentaminen G Tukku- ja vähittäiskauppa; moottoriajoneuvojen ja moottoripyörien korjaus H Kuljetus ja varastointi I Majoitus- ja ravitsemistoiminta J Informaatio ja viestintä K Rahoitus- ja vakuutustoiminta L Kiinteistöalan toiminta M Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta N Hallinto- ja tukipalvelutoiminta O Julkinen hallinto ja maanpuolustus; pakollinen sosiaalivakuutus P Koulutus Q Terveys- ja sosiaalipalvelut R Taiteet, viihde ja virkistys S Muu palvelutoiminta T Kotitalouksien toiminta työnantajina; kotitalouksien eriyttämätön toiminta tavaroiden U Kansainvälisten organisaatioiden ja toimielinten toiminta X Toimiala tuntematon 0,4 0,1 0,5 0,6 5,5 3,9 2,7 1,5 1,1 4,7 4,7 2,6 3,1 0,1 0,0 1,0 7,0 7,2 6,9 15,4 13,4 17,8 Kuva 6. Lahden työllinen työvoima toimialoittain vuonna 2013 Pendelöinti lisäntyi Työpaikkaomavaraisuus kuvaa kunnassa sijaitsevien työpaikkojen lukumäärän suhdetta kunnan työlliseen työvoimaan nähden. Vuonna 2011 Lahden työpaikkaomavaraisuus oli 112,9. Kaupungissa oli siis enemmän työpaikkoja kuin kaupungissa asuvia työllisiä työntekijöitä. Tästä seuraa pendelöintiä, jolla tarkoitetaan työssäkäyntiä oman asuinkunnan ulkopuolella. Yleisesti pendelöintiä tapahtuu eniten ympäryskunnista suuriin kaupunkeihin. Työssäkäyntitilastoja tarkasteltaessa on otettava huomioon, että työnantajan sijaintikunta ei välttämättä käytännössä ole työssäkäyntikunta. Lahdessa työssäkäyvät Lahdessa sijaitsevien työpaikkojen ja lahtelaisten omassa kunnassa työssäkäyvien määrät pienenivät, mutta samanaikaisesti Lahdessa työssäkäyvien ulkopaikkakuntalaisten määrä kasvoi. (Kuva 7). Vuosien aikana Lahdessa työssäkäyvien lahtelaisten määrä pieneni kuudella prosentilla eli lähes henkilöllä. Samana ajanjaksona Lahdessa työssäkäyvien ulkopaikkakuntalaisten määrä kasvoi peräti 2,5 % eli liki 400 henkilöllä. (Taulukko 3). Pääkaupunkiseutulaisten työssäkäynti Lahdessa lisääntyi Viidessä vuodessa Lahdessa työssäkäyvien kehyskuntien asukkaiden (Asikkala, Hollola, Nastola ja Orimat- tila) määrä pieneni noin yli 70 henkilöllä ja muiden maakunnan kuntien asukkaiden määrä kasvoi runsaalla 20 henkilöllä. Pääkaupunkiseudulta pendelöivien määrä kasvoi noin 130 henkilöllä. Vuonna 2013 Lahdessa työssäkäyvien lahtelaisten määrä pieneni 980 henkilöllä ja ulkopaikkakuntalaisten määrä kasvoi 328 henkilöllä. Pendelöivien määrä kehyskunnista kasvoi vain kolmella henkilöllä. Lahdessa työssäkäyviä tuli pääkaupunkiseudulta lisää 60 henkilöä. Vuoden 2013 lopussa Lahdessa työssäkäyvästä henkilöstä oli lahtelaisia (67 %) ja ulkopaikkakuntalaisia Lahteen pendelöitiin eniten sen kehyskunnista eli Hollolasta, Nastolasta, Orimattilasta ja Asikkalasta. Joka viides Lahdessa työssäkäyvistä asui naapurikunnassa. Kehyskunnista eniten Lahdessa työssäkäyviä oli Hollolasta. Heitä oli henkilöä eli joka kymmenes Lahdessa työssäkäyvästä oli hollolalainen. Lahti oli merkittävä työpaikkakunta myös heinolalaisille, joista henkilöä kävi Lahdessa töissä. Lahdessa työssäkäyvistä 855 henkilöä asui pääkaupunkiseudulla (Helsinki, Espoo, Vantaa ja Kauniainen). Lahdessa työssäkäyvät ulkopaikkakuntalaiset työskentelivät yleisimmin terveys- ja sosiaalipalveluissa (19 %), tukku- ja vähittäiskaupassa sekä teollisuudessa (15 %). Ulkopaikkakuntalaisten osuus toimialan kaikista työntekijöistä oli suurin rakennusalalla (42 %) sekä vesi- ja viemärihuollossa (40 %) ja alhaisin hallinto- ja tukipalveluissa (21 %).

7 ideksi 2008= ,0 104,0 103,0 102,0 101,0 100,0 99,0 98,0 97,0 96,0 95,0 94,0 93,0 92,0 91,0 90, Lahden työpaikat Lahdessa työssäkäyvät ulkopaikkakuntalaiset Lahdessa työssäkäyvät lahtelaiset Lähde:Tilastokeskus Kuva 7. Lahden työpaikat, alueella työssäkäyvät lahtelaiset ja ulkopaikkakuntalaiset vuonna Indeksi 2008=100. Taulukko 3. Lahdessa työssäkäyvät asuinkunnan mukaan vuosina muutos 2013 muutos lkm % lkm % Työpaikat , ,3 Lahti , ,0 Kehyskunnat , ,8 Muu Päijät-Häme ,6 23 1,2 Päijät-Häme yht , ,5 Pääkaupunkiseutu , ,1 Muu Suomi , ,4 pendelöijät yht , ,5 Päijät-Hämeen työllisestä työvoimasta yli puolet eli henkilöä kävi Lahdessa töissä. Lahtelaisista työllisistä 75 % kävi kotikunnassaan töissä. Osuus oli korkein Lahden jälkeen Hollolassa, jonka työllisestä työvoimasta peräti 50 % pendelöi kaupunkiseudun keskuskaupunkiin töihin. Lahdessa työssäkäyvien osuus kunnan työllisestä työvoimasta oli korkea myös Nastolassa (37 %), Asikkalassa (32 %), Orimattilassa (25 %) ja Hämeenkoskella (26 %). (Taulukko 4). Lahtelaisia kävi töissä Nastolassa henkilöä ja nastolalaisia Lahdessa henkilöä. työlliset omassa kunnassa työssäkäyvät Lahdessa työssäkäyvät henkilöä % henkilöä % Asikkala , ,6 Hartola ,4 36 3,3 Heinola , ,1 Hollola , ,8 Hämeenkoski , ,0 Kärkölä , ,6 Lahti , ,3 Nastola , ,9 Orimattila , ,3 Padasjoki , ,7 Sysmä ,9 78 5,7 Taulukko 4. Päijät-Hämeen kuntien työllinen työvoima, asuinkunnassa ja Lahdessa työssäkäyvät vuonna 2013

8 ideksi 2008=100 8 Lahtelaisten työssäkäynti Vuosien aikana kotikuntansa ulkopuolella työssäkäyvien lahtelaisten määrä pieneni parilla prosentilla eli lähes 200 henkilöllä. Pendelöinti väheni kehyskuntiin noin neljällä sadalla henkilöllä ja muihin maakunnan kuntiin liki 50 henkilöllä. Pääkaupunkiseudulla töissä käyvien lahtelaisten määrä sen sijaan kasvoi viidessä vuodessa lähes 100 henkilöllä. (Taulukko 5). Lahtelaisten pendelöinti väheni Ulkopaikkakunnalla töissä käyvien lahtelaisten määrä kääntyi laskuun vuonna 2013 (kuva 8). Lahtelaisten pendelöijien määrä laski edellisvuodesta yhteensä 437 henkilöllä. Pendelöinti kehyskuntiin pieneni 274 henkilöllä, muuhun Päijät-Hämeeseen 115 henkilöllä ja pääkaupunkiseudulle 84 henkilöllä. Lahdessa asuva työllinen työvoima oli vuoden 2013 lopussa Lahden työllisistä 75 %:lla oli työpaikka kotikaupungissaan. Pendelöivien lahtelaisten määrä oli Heistä kävi töissä kaupunkiseudun muissa kunnissa 4 030, muissa Päijät-Hämeen kunnissa ja pääkaupunkiseudulla. Lahtelaiset pendelöivät yleisimmin Hollolaan (1 780) ja Helsinkiin (1 635). Lahden ulkopuolella työskentelevät lahtelaiset toimivat yleisimmin teollisuudessa (24 %), tukku- ja vähittäiskaupassa (12 %) ja terveys- ja sosiaalipalveluissa (11 %). Runsas kolmannes lahtelaisista teollisuustyöntekijöistä, rakennustyöläisistä ja kuljetus- ja varastointitehtävissä toimivista työllisistä kävi Lahden ulkopuolella töissä. Ulkopaikkakunnalla työssäkäyvien osuus oli alhainen muun muassa hallinto- ja tukipalvelujen (11 %) ja terveys- ja sosiaalipalvelujen (15 %) toimialoilla. Taulukko 5. Lahden työllinen työvoima työssäkäyntikunnan mukaan vuosina muutos 2013 muutos lkm % lkm % Työlliset yhteensä , ,1 Lahti , ,0 Kehyskunnat , ,1 Muu Päijät-Häme , ,3 Päijät-Häme yht , ,3 Pääkaupunkiseutu ,2 95 3,8 Muu Suomi , ,1 pendelöijät yht , ,2 105,0 104,0 103,0 102,0 101,0 100,0 99,0 98,0 97,0 96,0 95,0 94,0 93,0 92,0 91,0 90, Lahden työlliset ulkopaikkakunnalla työssäkäyvät lahtelaiset Lahdessa työssäkäyvät lahtelaiset Lähde:Tilastoke Kuva 8. Lahden työllinen työvoima, Lahdessa työssäkäyvät lahtelaiset ja ulkopaikkakunnalla työssäkäyvät lahtelaiset vuonna Indeksi 2008=100.

9 9 Lahden ja Nastolan yhteenlasketut tiedot Seuraavat lukumäärätiedot vastaavat yhdistyvistä kunnista muodostuvaa uutta Lahden kaupunkia. Vuonna 2013 alueella oli työpaikkoja , joka oli 775 vähemmän kuin vuotta aikaisemmin ja liki vähemmän kuin viisi vuotta aikaisemmin. Vuoden aikana työpaikkojen määrä laski teollisuudessa 508 ja terveys- ja sosiaalipalveluihin syntyi 483 uutta työpaikkaa. Vuonna 2013 työpaikoista 19 % oli terveys- ja sosiaalipalveluissa, 16 % teollisuudessa ja 13 % tukku- ja vähittäiskaupassa. Alueen työllisen työvoiman määrä oli Työllisten määrä laski runsaalla henkilöllä vuosina ja henkilöllä vuonna Teollisuustyöntekijöiden määrä pieneni vuodessa 618 henkilöllä kun taas sekä terveys- ja sosiaalipalveluissa työskentelevien määrä kasvoi 159 henkilöllä. Vuonna 2013 alueen työllisestä työvoimasta toimi 18 % terveys- ja sosiaalipalveluissa, 17 % teollisuudessa ja 13 % kaupan alalla. Työpaikkaomavaraisuus oli 106,8 eli alueella oli enemmän työpaikkoja kuin työllisiä. Omassa kunnassa työssäkäyvien osuus työllisistä oli 79 %. Nykyisten aluerajojen mukaan lahtelaisia kävi töissä Nastolassa henkilöä ja nykyisiä nastolalaisia kävi Lahdessa töissä henkilöä. Yhteenveto Vuoden 2013 lopussa Lahdessa oli työpaikkaa, joiden määrä laski vuodessa 652 (- 1,4 %). Eniten työpaikkoja katosi teollisuuden, julkisen hallinnon ja koulutuksen toimialoilta. Eniten syntyi työpaikkoja terveys- ja sosiaalipalveluihin. Merkittävin muutos Lahden työpaikkarakenteessa tapahtui vuonna 2009, jolloin suurin osa työpaikoista ei ollut enää teollisuudessa vaan sen ohi menivät sekä terveys- ja sosiaalipalvelut että tukku- ja vähittäiskauppa. Vuoden 2013 lopussa Lahdessa oli eniten terveys- ja sosiaalipalvelujen työpaikkoja, joita oli 20 % kaikista työpaikoista. Tukku- ja vähittäiskaupan osuus oli 14 % ja teollisuuden 13 %. Vuonna 2003 työllisiä oli Vuodessa työllisten määrä pieneni henkilöllä (- 3,3 %). Vuonna 2013 työllisten määrä pieneni kaikissa suurimmissa kaupungeissa, joista lasku oli nopeinta Lahdessa. Eniten lahtelaisten työpaikkoja hävisi teollisuudesta, tukku- ja vähittäiskaupasta sekä julkisesta hallinnosta. Lahtelaisia työllisti edellisvuotta enemmän etenkin terveys- ja sosiaalipalvelut. Terveys- ja sosiaalipalvelut oli ohittanut teollisuuden lahtelaisten suurimpana työllistäjänä jo vuonna Vuonna 2013 terveys- ja sosiaalipalvelut työllisti lahtelaisesta työllisestä työvoimasta 18 %, teollisuus 15 % ja tukku- ja vähittäiskauppa 13 %. Lahdessa sijaitsevien työpaikkojen ja lahtelaisten omassa kunnassa työssäkäyvien määrät pienenivät, mutta samanaikaisesti Lahdessa työssäkäyvien ulkopaikkakuntalaisten määrä kasvoi. Lahteen pendelöitiin eniten sen kehyskunnista, joissa asui joka viides Lahdessa työssäkäyvä. Naapurikunnan Hollolan työllisistä jopa puolet kävi Lahdessa töissä. Myös pääkaupunkiseudulla asuvien pendelöinti Lahteen lisääntyi. Ulkopaikkakunnalla töissä käyvien lahtelaisten määrä kääntyi laskuun. Lahdessa työssäkäyvien ulkopaikkakuntalaisten määrä kasvoi 2,2 %, kun taas ulkopaikkakunnalla työssä olevien lahtelaisten määrä laski 4,1 %. Lahtelaiset pendelöivät yleisimmin Hollolaan ja Helsinkiin. Työpaikat vuonna 2013 Työlliset vuonna 2013 Yhteensä Yhteensä Suurimmat toimialat: Suurimmat toimialat: terveys- ja sosiaalipalvelut 20 % terveys- ja sosiaalipalvelut 18 % tukku- ja vähittäiskauppa 14 % teollisuus 15 % teollisuus 13 % tukku- ja vähittäiskauppa 13 % Muutos vuonna 2013: Muutos vuonna 2013: yhteensä -652 (-1,4 %) yhteensä (-3,3 %) teollisuus -443 (-6,7 %) teollisuus -615 (-8,9 %) terveys- ja sosiaalipalvelut +518 (+6,0 %) terveys- ja sosiaalipalvelut +170 (+2,4 %) Työntekijöiden asuinkunta: Työpaikan sijaintikunta: Lahti (67%) Lahti (75 %) kehyskunnat (21 %) kehyskunnat (10 %) muut Päijät-Hämeen kunnat (4 %) muut Päijät-Hämeen kunnat (3 %) pääkaupunkiseudun kunnat 855 (2 %) Pääkaupunkiseudun kunnat (6 %) muut kunnat (6 %) muut kunnat (6 %)

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 18.3.2014 Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011 Vuoden 2011 lopussa Lahdessa oli 47 210 työpaikkaa ja työllisiä 42 548. Vuodessa työpaikkalisäys oli 748,

Lisätiedot

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2014

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2014 Irja Henriksson 14.11.2016 Työpaikat, työlliset ja pendelöinti Vuoden lopussa Lahdessa oli 50 138 työpaikkaa ja työllisiä 46 238. Vuodessa työpaikkojen määrä laski 2,5 % ja työllisten 2,1 %. Luvut ovat

Lisätiedot

Työpaikat ja työlliset 2014

Työpaikat ja työlliset 2014 Irja Henriksson 14.10.2016 Työpaikat ja työlliset 2014 Vuoden 2014 lopussa Lahdessa oli 50 138 työpaikkaa ja työllisiä 46 238. Vuodessa työpaikkojen määrä laski 2,5 % ja työllisten 2,1 %. Luvut ovat vuoden

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 19:2016

TILASTOKATSAUS 19:2016 TILASTOKATSAUS 19:2016 21.10.2016 TYÖPAIKAT JA TYÖSSÄKÄYNNIN MUUTOS VANTAALLA, ESPOOSSA, HELSINGISSÄ JA KUUMA-ALUEELLA VIIME VUOSINA Vantaalla oli vuoden 2014 lopussa 107 330 työpaikkaa ja 99 835 henkilöä

Lisätiedot

Työpaikka- ja elinkeinorakenne. Päivitetty

Työpaikka- ja elinkeinorakenne. Päivitetty Työpaikka- ja elinkeinorakenne Päivitetty 23.9.2013 Työpaikat Helsingin seudun kunnissa v 2000-2010 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 Helsinki 372 352 372 101 370 342 364 981 365 597

Lisätiedot

LIITE 2. Tilastoliite: Kuva Kainuusta ja sen kunnista

LIITE 2. Tilastoliite: Kuva Kainuusta ja sen kunnista LIITE 2. Tilastoliite: Kuva Kainuusta ja sen kunnista Sisältö 1. Kehitys 2000-luvulla... 1 1.1. 1.2. 1.3. 1.4. 1.5. 1.6. Väestön kehitys 2000-2014 (2000=100).... 1 Ikärakenne 2000 ja 2014... 1 Työpaikkojen

Lisätiedot

Hämeen ELY-keskuksen katsaus aloittaneista yrityksistä, I/2013

Hämeen ELY-keskuksen katsaus aloittaneista yrityksistä, I/2013 NÄKYMIÄ HUHTIKUU 2013 HÄMEEN ELY-KESKUS Hämeen ELY-keskuksen katsaus aloittaneista yrityksistä, I/2013 Julkaisuvapaa 26.4.2013 Aloittaneiden yritysten ja starttirahalla aloittaneiden määrä laskusuuntainen

Lisätiedot

Hämeen ELY-keskuksen katsaus aloittaneista ja lopettaneista yrityksistä, II/2013

Hämeen ELY-keskuksen katsaus aloittaneista ja lopettaneista yrityksistä, II/2013 NÄKYMIÄ MARRASKUU 2013 HÄMEEN ELY-KESKUS Hämeen ELY-keskuksen katsaus aloittaneista ja lopettaneista yrityksistä, II/2013 Julkaisuvapaa 26.11.2013 Aloittaneiden yritysten määrä jatkaa laskuaan Tilastokeskuksen

Lisätiedot

Elinkeinorakenne ja suurimmat työllistäjät Hyvinkään kaupunki Talousosasto 11.12.2013

Elinkeinorakenne ja suurimmat työllistäjät Hyvinkään kaupunki Talousosasto 11.12.2013 Elinkeinorakenne ja suurimmat työllistäjät Hyvinkään kaupunki Talousosasto 11.12.2013 Hyvinkään elinkeinorakenne Tähän diasarjaan on koottu muutamia keskeisiä Hyvinkään kaupungin elinkeinorakennetta koskevia

Lisätiedot

Tilastokatsaus 9:2013

Tilastokatsaus 9:2013 Tilastokatsaus 9:2013 Vantaa 31.10.2013 Tietopalvelu B15:2013 1 Työpaikat ja työssäkäynti Vantaalla vuonna 2011 Työvoima ja työllisyys Vantaalla 31.12.2011 Vantaalla työllisen työvoiman määrä oli 101 348

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 23:2016

TILASTOKATSAUS 23:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 23:2016 1 13.12.2016 VANTAALAISTEN TYÖLLISTEN KESKIMÄÄRÄISET VALTIONVERON- ALAISET VUOSITULOT ERI TOIMIALOILLA VUOSINA 2011 2014 Vantaalaisten työllisten miesten keskitulot

Lisätiedot

LAUKAAN TILASTOKATSAUS TYÖVOIMA JA TYÖPAIKAT

LAUKAAN TILASTOKATSAUS TYÖVOIMA JA TYÖPAIKAT LAUKAAN TILASTOKATSAUS TYÖVOIMA JA TYÖPAIKAT 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 TYÖVOIMA LAUKAASSA 1990-2011 9000 8000 7000 6000 5000

Lisätiedot

Kuopion työpaikat Muutokset 5 vuodessa: Kuopiossa työpaikkaa. Kuopioon työpaikkaa. Tilastotiedote 12 / 2016

Kuopion työpaikat Muutokset 5 vuodessa: Kuopiossa työpaikkaa. Kuopioon työpaikkaa. Tilastotiedote 12 / 2016 Kuopion työpaikat 2010 2014 Muutokset 5 vuodessa: Tilastotiedote 12 / 2016 Kuopion työpaikkojen määrä kasvoi 960:llä. Työpaikat lisääntyivät yksityisellä sektorilla 860:llä ja kunnalla 740:llä. Valtion

Lisätiedot

Toimintaympäristön muutoksia

Toimintaympäristön muutoksia Jämsä Kuhmoinen Toimintaympäristön muutoksia Jämsä ja Kuhmoinen 24.11.2014 Heikki Miettinen Pohjakartta MML, 2012 Kunnan elinvoimaisuuden indikaattorit Pidemmän aikavälin väestökehitys väestö 1980 2013

Lisätiedot

Lomake 2. Työpaikkaohjaajien koulutus kysely syksy 2015

Lomake 2. Työpaikkaohjaajien koulutus kysely syksy 2015 Nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistuksen valtionavustusten käytön määrällinen ja laadullinen seuranta - KYSELY IV Vastausaika 30.9.2015 17:56:03 Lomake 2. Työpaikkaohjaajien koulutus kysely syksy

Lisätiedot

Vs.elinkeinopäällikkö Pirjo Leino 8.2.2011. Elinkeinotoimi Nurmijärven kunta-elinkeinorakenteesta

Vs.elinkeinopäällikkö Pirjo Leino 8.2.2011. Elinkeinotoimi Nurmijärven kunta-elinkeinorakenteesta Vs.elinkeinopäällikkö Pirjo Leino 8.2.2011 Nurmijärven kunta-elinkeinorakenteesta Elinkeinopoliittinen ohjelma vuosille 2006-2010 Niiden toimenpiteiden kokonaisuus joilla kunta vaikuttaa omalta osaltaan

Lisätiedot

Uusi toimialaluokitus TOL 2008

Uusi toimialaluokitus TOL 2008 Uusi toimialaluokitus TOL 2008 - Uudistuksen lähtökohdat - Käyttöönotto - Mikä muuttuu - Tilastokeskuksen palvelut Luokitusuudistuksen yleiset lähtökohdat Kv-toimialaluokituksen (ISIC) rakenne tarkistetaan

Lisätiedot

SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN. Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3. Toimintaympäristö. Väestö- ja elinkeinorakenne

SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN. Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3. Toimintaympäristö. Väestö- ja elinkeinorakenne Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3 Toimintaympäristö Tavoitteiden, päämäärien ja toimenpiteiden muodostamiseksi on tunnettava kunnan nykyinen toimintaympäristö. Toimintaympäristössä elinkeinojen kannalta

Lisätiedot

Tilastokatsaus 11:2010

Tilastokatsaus 11:2010 Tilastokatsaus 11:2010 1.11.2010 Tietopalvelu B14:2010 Työpaikat Vantaalla 31.12.2008 1 Työllisen työvoiman määrä oli Vantaalla vuoden 2008 lopussa 101 529 henkilöä. Työttömänä oli tuolloin 6 836 vantaalaista.

Lisätiedot

Työpaikka- ja. Päivitetty 9.9.2014

Työpaikka- ja. Päivitetty 9.9.2014 Työpaikka- ja elinkeinorakenne i k Päivitetty 9.9.2014 Työpaikat Helsingin seudun kunnissa v 2000-20112011 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 Helsinki 372 101 370 342 364 981 365 597

Lisätiedot

Tilastotiedon hyödyntäminen käytännön suunnittelussa ja päätöksenteossa. Jukka Ollila 12.10.2011

Tilastotiedon hyödyntäminen käytännön suunnittelussa ja päätöksenteossa. Jukka Ollila 12.10.2011 Tilastotiedon hyödyntäminen käytännön suunnittelussa ja päätöksenteossa yritysneuvonta yritysten eri elinkaaren vaiheissa seudullinen elinkeinojen kehittäminen hallinnoimalla Koheesio- ja kilpailukykyohjelma

Lisätiedot

Tilastokatsaus 12:2010

Tilastokatsaus 12:2010 Tilastokatsaus 12:2010 15.11.2010 Tietopalvelu B15:2010 Pendelöinti Vantaalle ja Vantaalta vuosina 2001-2008 Vantaalaisten työssäkäyntikunta Vantaalaisista työskenteli vuonna 2008 kotikunnassaan 44,9 prosenttia.

Lisätiedot

Työpaikat Vaasassa

Työpaikat Vaasassa Työpaikat Vaasassa 2000 2014 Erityissuunnittelija Teemu Saarinen, Kaupunkikehitys, 29.9.2016 Työpaikat Vaasassa vuosina 2000 2014* *) Tilastokeskus julkaisee vuoden 2015 työpaikkatiedot lokakuussa 2017.

Lisätiedot

YT-TILASTOT 2015 7.1.2016 ILKKA KAUKORANTA

YT-TILASTOT 2015 7.1.2016 ILKKA KAUKORANTA YT-TILASTOT 2015 7.1.2016 ILKKA KAUKORANTA 45 000 40 000 35 000 30 000 25 000 20 000 15 000 10 000 5 000 0 Alkaneiden yt-neuvotteluiden alaiset henkilöt 2011Q1 2011Q2 2011Q3 2011Q4 2012Q1 2012Q2 2012Q3

Lisätiedot

Toimintaympäristön muutokset

Toimintaympäristön muutokset Toimintaympäristön muutokset Kyyjärvi Kinnula Kivijärvi Pihtipudas Viitasaari Kannonkoski Karstula Saarijärven-Viitasaaren seutukunta 21.10.2014 Heikki Miettinen Saarijärvi Pohjakartta MML, 2012 Selvitysalue

Lisätiedot

Raahen seudun yrityspalvelut. Tilastokatsaus vuosi 2011. Risto Pietilä Raahe 21.2.2012. www.rsyp.fi

Raahen seudun yrityspalvelut. Tilastokatsaus vuosi 2011. Risto Pietilä Raahe 21.2.2012. www.rsyp.fi Raahen seudun yrityspalvelut Tilastokatsaus vuosi 2011 Raahe 21.2.2012 www.rsyp.fi Raahen seudun yrityspalvelut on osa Raahen seutukunnan kehittämiskeskuksen toimintaa. 20.1.2012 1 Elinkeinorakenne Raahen

Lisätiedot

Alue-ennuste Juha Honkatukia, VATT. Toimiala Online syysseminaari 21.11.2014

Alue-ennuste Juha Honkatukia, VATT. Toimiala Online syysseminaari 21.11.2014 Alue-ennuste Juha Honkatukia, VATT Toimiala Online syysseminaari.. Kotitalouksien reaalitulot (Household income, constant prices) 7 6 5 3 - - -3 Y Y5 3 Y6 PohjSavo Julkisen sektorin investoinnit, perushintaan

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 4 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2012 viimeisellä neljänneksellä 73,0 prosenttia. Työllisyysaste putosi vuoden takaisesta 0,7 prosenttiyksikköä.

Lisätiedot

Toholampi. Toholammin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Toholampi. Toholammin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 Toholampi Toholammin väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 4100 3900 3700 3500 3300 2014; 3354 3100 2900 100 80 60 40 20 0-20 -40-60 -80-100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet

Lisätiedot

Lestijärvi. Lestijärven väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Lestijärvi. Lestijärven väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 1200 Lestijärvi Lestijärven väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 1100 1000 900 2014; 817 800 700 50 40 30 20 10 0-10 -20-30 -40-50 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet kuolleet

Lisätiedot

Veteli. Vetelin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Veteli. Vetelin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 Veteli Vetelin väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 4200 4000 3800 3600 3400 3200 3000 2800 2014; 3342 100 80 60 40 20 0-20 -40-60 -80-100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet kuolleet

Lisätiedot

Me-säätiö tavoite Suomessa ei ole yhtään syrjäytynyttä lasta eikä nuorta.

Me-säätiö tavoite Suomessa ei ole yhtään syrjäytynyttä lasta eikä nuorta. Me-säätiö Me-säätiö tavoite. 2050 Suomessa ei ole yhtään syrjäytynyttä lasta eikä nuorta. Strategiamme kärjet. 1. Koulutus kukaan ei syrjäydy peruskoulussa. 2. Uudenlainen työ nuorille 20 000 työkokemusta

Lisätiedot

Kannus. Kannuksen väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Kannus. Kannuksen väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 Kannus Kannuksen väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 6200 5800 2014; 5643 5400 5000 200 150 100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet 50 kuolleet 0-50 -100-150 -200 maassamuutto

Lisätiedot

Työpaikat Vaasan seudulla

Työpaikat Vaasan seudulla Työpaikat Vaasan seudulla 2000 2014 Erityissuunnittelija Teemu Saarinen, Kaupunkikehitys, 29.9.2016 Työpaikat Vaasan seudulla vuosina 2000 2014* *) Tilastokeskus julkaisee vuoden 2015 työpaikkatiedot lokakuussa

Lisätiedot

Nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistuksen valtionavustusten käytön määrällinen ja laadullinen seuranta - KYSELY V

Nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistuksen valtionavustusten käytön määrällinen ja laadullinen seuranta - KYSELY V Nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistuksen valtionavustusten käytön määrällinen ja laadullinen seuranta - KYSELY V KYSELYLOMAKE. NUORTEN TYÖPAIKALLA TAPAHTUVAN OPPIMISEN EDISTÄMINEN JA TYÖN JA KOULUTUKSEN

Lisätiedot

LAUKAAN TILASTOKATSAUS YRITYKSET JA TOIMIPAIKAT

LAUKAAN TILASTOKATSAUS YRITYKSET JA TOIMIPAIKAT LAUKAAN TILASTOKATSAUS YRITYKSET JA TOIMIPAIKAT 1995=100 YRITYSTEN MÄÄRÄN KEHITYS 1995-2012 200 190 180 Laukaa Koko maa 170 160 150 140 130 120 110 100 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004

Lisätiedot

Toimintaympäristö. Muuttajien taustatiedot. 12.5.2014 Jukka Tapio

Toimintaympäristö. Muuttajien taustatiedot. 12.5.2014 Jukka Tapio Toimintaympäristö Muuttajien taustatiedot Dialuettelo Dia 3 Kuntien välinen nettomuutto Tampereella iän mukaan 2013 Dia 4 Kuntien välinen nettomuutto kehyskunnissa iän mukaan 2013 Dia 4 Tampereen maahan-

Lisätiedot

Kilpailukyky ja työmarkkinat

Kilpailukyky ja työmarkkinat Kilpailukyky ja työmarkkinat - Työpaikka- ja elinkeinorakenne - Työvoima ja työttömyys - Työvoiman saatavuus - Tulotaso ja Helsingin kaupungin tietokeskus Työpaikka- ja elinkeinorakenne Työpaikat Helsingin

Lisätiedot

TYÖPAIKKOJEN MÄÄRÄ. Työpaikkojen määrän kehitys on yhteneväinen työllisyyden kehityksen kanssa. Lähde:

TYÖPAIKKOJEN MÄÄRÄ. Työpaikkojen määrän kehitys on yhteneväinen työllisyyden kehityksen kanssa. Lähde: TYÖPAIKKOJEN MÄÄRÄ Työpaikkojen määrän kehitys on yhteneväinen työllisyyden kehityksen kanssa TYÖPAIKKOJEN MÄÄRÄ Alueella työssäkäyvät so. alueen työpaikat vv.2008-2012 (Novago Yrityskehitys Oy:n kunnat)

Lisätiedot

Tilastokatsaus 3:2013

Tilastokatsaus 3:2013 Tilastokatsaus 3:2013 Vantaa 1 24.1.2013 Tietopalvelu B3:2013 Työpaikat Vantaalla ja sen osa-alueilla 31.12.2010 Työpaikat kasvoivat vuonna 2010 taas vajaalla 3 000 työpaikalla Vantaalla oli vuoden 2010

Lisätiedot

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, KESÄKUU 2016

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, KESÄKUU 2016 VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, KESÄKUU 2016 Kaupungin osa-alueet 1) Liikevaihdon kehitys kaupungin eri osissa on ollut erilainen. Kasvu vuoden 2010 alkupuoliskolla oli kaikilla alueilla hyvin samanlainen, mutta

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 12:2015

TILASTOKATSAUS 12:2015 TILASTOKATSAUS 12:2015 17.12.2015 TYÖPAIKAT VANTAAN OSA-ALUEILLA 31.12. Työpaikkojen määrä kasvoi vuonna eniten Hakunilassa ja Aviapoliksessa Vaikka väheni vuoden aikana koko kaupungissa, oli kaupungin

Lisätiedot

Ulkomaankauppa ja sitä harjoittavat yritykset - näkökulmia

Ulkomaankauppa ja sitä harjoittavat yritykset - näkökulmia Ulkomaankauppa ja sitä harjoittavat yritykset - näkökulmia Globalisaatioseminaari 17.4.2103, Tilastokeskus Timo Koskimäki Tilastojohtaja, Tulli Sisällys Tavara- ja yritysnäkökulmat ulkomaankauppaan Yritysnäkökulmaa

Lisätiedot

Tilastokatsaus 12:2014

Tilastokatsaus 12:2014 Tilastokatsaus 12:2014 Vantaa 5.11.2014 Tietopalvelu B15:2014 1 Työpaikat Vantaan osa-alueilla 31.12.2012 Työpaikkojen määrä kasvoi vuonna 2012 eniten Tikkurilassa ja Aviapoliksessa Vaikka työpaikkojen

Lisätiedot

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 2016 OSA 1

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 2016 OSA 1 VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 216 OSA 1 Osa 1: Koko kaupunki laisten yritysten liikevaihto pieneni,2 prosenttia vuoden 215 ensimmäisellä puoliskolla. Heinä-syyskuussa liikevaihdon väheneminen oli 1,2

Lisätiedot

2011 Pielisen Karjalan TOL osuudet liikevaihdon mukaan

2011 Pielisen Karjalan TOL osuudet liikevaihdon mukaan 1 % 5 % 4 % 1 % 2011 Pielisen Karjalan TOL osuudet liikevaihdon mukaan 1 % 2 % 1 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 2 % C Teollisuus G Tukku- ja vähittäiskauppa; moottoriajoneuvojen ja moottoripyörien korjaus

Lisätiedot

TILANNEKATSAUS Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset. huhtikuu Salon seutukunta / Salo

TILANNEKATSAUS Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset. huhtikuu Salon seutukunta / Salo TILANNEKATSAUS Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset huhtikuu 2017 Salon seutukunta / Salo Tommi Virtanen TYÖMARKKINAT VÄKILUKU 53 483-306 TYÖTTÖMYYS- PROSENTTI 13,9-1,8 ALLE 25 VUOTIAAT 348-64 TYÖVOIMA

Lisätiedot

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 2016 OSA 2

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 2016 OSA 2 VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 216 OSA 2 Osa 2: Kaupungin eri osa-alueet 1) Liikevaihdon kehitys kaupungin eri osissa on ollut erilainen. Kasvu vuoden 2 alkupuoliskolla oli kaikilla alueilla hyvin samantyyppinen,

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011 3 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2011 viimeisellä neljänneksellä 73,6 prosenttia, eli samalla tasolla kuin vuotta aiemmin. Työllisten

Lisätiedot

Yritysten toimipaikkatiedot toimialoittain ja alueen profiilitiedot v. 2014

Yritysten toimipaikkatiedot toimialoittain ja alueen profiilitiedot v. 2014 Yritysten toimipaikkatiedot toimialoittain ja alueen profiilitiedot v. 2014 Tilastokuviot 1) Yritysten toimipaikkatiedot toimialoittain 2) Alueen profiilitiedot Tilastokuviot 1) Yritysten toimipaikkatiedot

Lisätiedot

TILANNEKATSAUS Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset maaliskuu 2017

TILANNEKATSAUS Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset maaliskuu 2017 TILANNEKATSAUS Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset maaliskuu 2017 Salon seutukunta / Salo Tommi Virtanen TYÖMARKKINAT VÄKILUKU 53 483-306 TYÖTTÖMYYS- PROSENTTI 15,0-1,5 ALLE 25 VUOTIAAT 415-39 TYÖVOIMA

Lisätiedot

Näkymiä Pohjois-Karjalan työvoimatarpeisiin

Näkymiä Pohjois-Karjalan työvoimatarpeisiin Näkymiä Pohjois-Karjalan työvoimatarpeisiin Pohjois-Karjalan työllisyyshankkeiden kehittämispäivä 12.4.2013 Tuukka Arosara, projektipäällikkö Hanna Silvennoinen, projektisuunnittelija POKETTI-hanke: www.poketti.fi

Lisätiedot

TILANNEKATSAUS Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset helmikuu 2017

TILANNEKATSAUS Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset helmikuu 2017 TILANNEKATSAUS Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset helmikuu 2017 Salon seutukunta / Salo Tommi Virtanen TYÖMARKKINAT VÄKILUKU 53 491-320 TYÖTTÖMYYS- PROSENTTI 16,0-1,4 ALLE 25 VUOTIAAT 438-50 TYÖVOIMA

Lisätiedot

TILANNEKATSAUS Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset. tammikuu Salon seutukunta / Salo

TILANNEKATSAUS Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset. tammikuu Salon seutukunta / Salo TILANNEKATSAUS Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset tammikuu 2017 Salon seutukunta / Salo Tommi Virtanen TYÖMARKKINAT VÄKILUKU 53 491-320 TYÖTTÖMYYS- PROSENTTI 16,3-1,1 ALLE 25 VUOTIAAT 452-25 TYÖVOIMA

Lisätiedot

Tilastotietoa aikuiskoulutustuesta vuonna 2016

Tilastotietoa aikuiskoulutustuesta vuonna 2016 Tilastotietoa aikuiskoulutustuesta vuonna 2016 Edunsaajien lukumäärät ja maksetut aikuiskoulutustuet vuosina 2001 2016 Edunsaajien lukumäärät, kpl Maksetut aikuiskoulutustuet, MEUR 26 000 24 000 22 000

Lisätiedot

Pohjanmaan talouden tila ja lähivuosien näkymät

Pohjanmaan talouden tila ja lähivuosien näkymät Pohjanmaan talouden tila ja lähivuosien näkymät Lähteet: Tilastokeskus (TK) Elinkeinoelämän tutkimuslaitos (ETLA) Elinkeinoelämän keskusliitto (EK) Yritysharavahaastattelut Pohjanmaan työllisten päätoimialarakenne

Lisätiedot

Esitys kasvupalvelujen järjestämisvastuuta koskevaksi pääkaupunkiseudun erillisratkaisuksi

Esitys kasvupalvelujen järjestämisvastuuta koskevaksi pääkaupunkiseudun erillisratkaisuksi Esitys kasvupalvelujen järjestämisvastuuta koskevaksi pääkaupunkiseudun erillisratkaisuksi Valtion kasvupalvelut o o o ELY-keskusten elinkeinopalvelut, kuten yrityksen kehittämisavustus, toimintaympäristön

Lisätiedot

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, KESÄKUU 2015

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, KESÄKUU 2015 VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, KESÄKUU 21 Koko kaupunki laisten yritysten liikevaihto pieneni,2 prosenttia vuonna 214. Vuotta aiemmin liikevaihdon väheneminen oli,3 prosenttia. Koko Helsingin seudulla liikevaihto

Lisätiedot

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, KESÄKUU 2016

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, KESÄKUU 2016 VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, KESÄKUU 2016 Suomen kansantalous kasvoi viime vuonna 0,5 prosenttia kolmen taantumavuoden jälkeen. Vaimean kasvun lähteinä olivat viime vuoden alussa vienti ja kulutus ja loppuvuodesta

Lisätiedot

Tilastopalvelua kuntasi päätöksenteon tueksi Yritysrekisteri tietoa ja tilastoja

Tilastopalvelua kuntasi päätöksenteon tueksi Yritysrekisteri tietoa ja tilastoja Tilastopalvelua kuntasi päätöksenteon tueksi Yritysrekisteri tietoa ja tilastoja Kuntatalo, klo 11:00 11:20, huone 4.9., 4. krs Tilastokeskus, Päivi Krzywacki Tilastopalvelua kuntasi päätöksenteon tueksi

Lisätiedot

Rahoitusleasinghankinnat 2,2 miljardia vuonna 2014

Rahoitusleasinghankinnat 2,2 miljardia vuonna 2014 Rahoitus ja vakuutus 15 1 hankinnat, miljardia vuonna 1 hankinnat olivat, miljardia euroa vuonna 1. Edelliseen vuoteen verrattuna hankinnat kasvoivat 1 prosenttia. vuokria puolestaan maksettiin 1, miljardia

Lisätiedot

Tilastokuviot. 1) Yritysten toimipaikkatiedot toimialoittain 2) Alueen profiilitiedot

Tilastokuviot. 1) Yritysten toimipaikkatiedot toimialoittain 2) Alueen profiilitiedot Tilastokuviot 1) Yritysten toimipaikkatiedot toimialoittain 2) Alueen profiilitiedot Tilastokuviot 1) Yritysten toimipaikkatiedot toimialoittain Jämsä, ja koko maa Henkilökunta Liikevaihto Toimipaikkojen

Lisätiedot

Kymenlaakson kauppakamarin osaamistarvekysely 2012 Yhteenvetoraportti, N=80, Julkaistu: 10.1.2012. Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat

Kymenlaakson kauppakamarin osaamistarvekysely 2012 Yhteenvetoraportti, N=80, Julkaistu: 10.1.2012. Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat Kymenlaakson kauppakamarin osaamistarvekysely 2012 Yhteenvetoraportti, N=80, Julkaistu: 10.2012 Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat Yrityksenne henkilömäärä: 2-4 16 20,00% 5-9 17 21,25% 10-49 21 26,25% 4.

Lisätiedot

TILANNEKATSAUS Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset. joulukuu Salon seutukunta / Salo

TILANNEKATSAUS Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset. joulukuu Salon seutukunta / Salo TILANNEKATSAUS Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset joulukuu 2016 Salon seutukunta / Salo Tommi Virtanen TYÖMARKKINAT VÄKILUKU 53 560-388 TYÖTTÖMYYS- PROSENTTI 17,5-0,8 ALLE 25 VUOTIAAT 548-23 TYÖVOIMA

Lisätiedot

Keski-Savon selvitysalue 12.6.2014 Heikki Miettinen

Keski-Savon selvitysalue 12.6.2014 Heikki Miettinen Leppävirta Heinävesi Varkaus Joroinen Toimintaympäristön muutokset Keski-Savon selvitysalue 12.6.2014 Heikki Miettinen Pohjakartta MML, 2012 Kunnan elinvoimaisuuden indikaattorit Pidemmän aikavälin väestökehitys

Lisätiedot

TILANNEKATSAUS Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset marraskuu 2016

TILANNEKATSAUS Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset marraskuu 2016 TILANNEKATSAUS Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset marraskuu 2016 Salon seutukunta / Salo Tommi Virtanen TYÖMARKKINAT VÄKILUKU 53 560-388 TYÖTTÖMYYS- PROSENTTI 15,7-0,3 ALLE 25 VUOTIAAT 415-9 TYÖVOIMA

Lisätiedot

Kymenlaakso ennusteet päivitetty

Kymenlaakso ennusteet päivitetty Kymenlaakso 2010-2040 ennusteet 12.04.2016 päivitetty Kymenlaakson väkilukuennuste 2014-2040 2 Lähde: Tilastokeskus Kymenlaakson väestöennuste 2014-2040 3 Lähde: Tilastokeskus Kymenlaakson ikärakenne-ennuste

Lisätiedot

TILANNEKATSAUS Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset lokakuu 2016

TILANNEKATSAUS Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset lokakuu 2016 TILANNEKATSAUS Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset lokakuu 2016 Salon seutukunta / Salo Tommi Virtanen TYÖMARKKINAT VÄKILUKU 53 656-409 TYÖTTÖMYYS- PROSENTTI 15,1-0,3 ALLE 25 VUOTIAAT 415-41 TYÖVOIMA

Lisätiedot

TILANNEKATSAUS Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset. syyskuu Salon seutukunta / Salo

TILANNEKATSAUS Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset. syyskuu Salon seutukunta / Salo TILANNEKATSAUS Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset syyskuu 2016 Salon seutukunta / Salo Tommi Virtanen TYÖMARKKINAT VÄKILUKU 53 656-409 TYÖTTÖMYYS- PROSENTTI 14,9-0,4 ALLE 25 VUOTIAAT 425-13 TYÖVOIMA

Lisätiedot

Tutkimus sopimusten määrästä ja sopimusketjuista

Tutkimus sopimusten määrästä ja sopimusketjuista Tutkimus sopimusten määrästä ja sopimusketjuista Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja TEM raportteja 5/5 Raportti Työ- ja elinkeinoministeriö Tutkimus sopimusten määrästä ja sopimusketjuista /4 Yhteenveto

Lisätiedot

Nuorisotakuun seuranta Hämeen ELY-keskuksessa

Nuorisotakuun seuranta Hämeen ELY-keskuksessa Nuorisotakuun seuranta en ELY-keskuksessa Jesse Marola / en ELY-keskus Seurantaan liittyvä käsitteistö Virta yli 3 kk työttömyyteen % = Kuukauden aikana 3 kuukauden työttömyysrajan ylittäneiden henkilöiden

Lisätiedot

Perho. Perhon väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Perho. Perhon väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 Perho Perhon väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 3400 3200 3000 2014; 2893 2800 2600 2400 100 80 60 40 20 0-20 -40-60 -80-100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet kuolleet maassamuutto

Lisätiedot

Alue-ennuste, työllisyys VATT. Toimiala Online syysseminaari 21.11.2014

Alue-ennuste, työllisyys VATT. Toimiala Online syysseminaari 21.11.2014 Alue-ennuste, työllisyys VATT Toimiala Online syysseminaari 21.11. Kasvinviljely ja kotieläintalous, riistatalous ja niihin liittyvät palvelut 1, työllisyyden kumulatiivinen %-muutos -4-6 -8-1 -12-14 Metsätalous

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2010

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2010 3 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 010 Työllisten määrä jäi Helsingissä vuoden 010 viimeisellä neljänneksellä runsaan prosentin pienemmäksi kuin vuosi sitten. Pääkaupunkiseudun,

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 34 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2013 kolmannella neljänneksellä 73,3 prosenttia. Työllisyysaste on ollut laskussa vuoden 2012 alusta

Lisätiedot

Nestorklinikka. Syvälliseen kokemukseen ja laaja-alaiseen osaamiseen perustuva nopea ja tehokas tapa ratkaista yrityksen haasteita

Nestorklinikka. Syvälliseen kokemukseen ja laaja-alaiseen osaamiseen perustuva nopea ja tehokas tapa ratkaista yrityksen haasteita Nestorklinikka Syvälliseen kokemukseen ja laaja-alaiseen osaamiseen perustuva nopea ja tehokas tapa ratkaista yrityksen haasteita Kokemus syntyy vain kokemalla Lisäarvo asiakkaille Nestorit Vastuuntuntoinen,

Lisätiedot

Rahoitusleasinghankinnat 2,0 miljardia vuonna 2013

Rahoitusleasinghankinnat 2,0 miljardia vuonna 2013 Rahoitus ja vakuutus 04 03 hankinnat,0 miljardia vuonna 03 hankinnat olivat,0 miljardia euroa vuonna 03. Edelliseen vuoteen verrattuna hankinnat vähenivät 4 prosenttia. vuokria puolestaan maksettiin, miljardia

Lisätiedot

Yritysrekisteri, tuotantojärjestelmä

Yritysrekisteri, tuotantojärjestelmä Yit Yritysrekisterin t i monet mahdollisuudet Yritysrekisteri, tuotantojärjestelmä SYÖTTEET KÄSITTELY Hallinnolliset aineistot mm. verohallinto prh vrk tullihallitus valtiokonttori kuntien eläkevakuutus

Lisätiedot

LIITE 3. Lähteet. Lähteenä käytetyt tilastoaineistot:

LIITE 3. Lähteet. Lähteenä käytetyt tilastoaineistot: Lohjan kaupungin elinkeinopoliittinen ohjelma vuosille 26-213 Lähteet LIITE 3 Lähteenä käytetyt tilastoaineistot: Kaavio 1. Lohjan väkiluku vuosina 1995-25 Kaavio 2. Väkiluvun muutos Lohjalla vuodesta

Lisätiedot

Kaustinen. Kaustisen väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Kaustinen. Kaustisen väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 Kaustinen Kaustisen väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 4500 4300 2014; 4283 4100 100 80 60 40 20 0-20 -40-60 -80-100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet kuolleet maassamuutto

Lisätiedot

Nuori Yri(äjyys - vaiku(avuuskysely 2014. Kooste kyselyn tuloksista

Nuori Yri(äjyys - vaiku(avuuskysely 2014. Kooste kyselyn tuloksista Nuori Yri(äjyys - vaiku(avuuskysely 2014 Kooste kyselyn tuloksista Tausta;edot 1. Oletko osallistunut Nuori Yri2äjyys ry:n lukuvuoden mi2aiseen NY Vuosi yri2äjänä - ohjelmaan? 78% Kyllä, olen osallistunut.

Lisätiedot

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Uusi SeutUra -hanke Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Pielisen Karjalan vahvat klusterit Tässä aineistossa on tarkasteltu Pielisen Karjalan eli

Lisätiedot

PALVELUALA TYÖLLISTÄÄ SUHDANNEVAIHTELUISTA HUOLIMATTA

PALVELUALA TYÖLLISTÄÄ SUHDANNEVAIHTELUISTA HUOLIMATTA PALVELUALA TYÖLLISTÄÄ SUHDANNEVAIHTELUISTA HUOLIMATTA Palvelusektori työllistää suhdannevaihteluista huolimatta. Vuosina 2008 2010 uusia työpaikkoja syntyi joka vuosi erityisesti ympäristönhuoltotehtäviin

Lisätiedot

Tilastokuviot 2016 /1

Tilastokuviot 2016 /1 Tilastokuviot 2016 /1 Tilastokuviot 1) Yritysten toimipaikkatiedot toimialoittain 2) Alueen profiilitiedot Tilastokuviot 1) Yritysten toimipaikkatiedot toimialoittain Jämsä, ja koko maa Henkilökunta Liikevaihto

Lisätiedot

Muuttoliike vuonna 2014

Muuttoliike vuonna 2014 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 19.8.215 Muuttoliike vuonna 214 Muuttoliikettä selvitettäessä tulee kunnan tulo- ja lähtömuuttajien määrän lisäksi tarkastella myös muuttajien demografisia

Lisätiedot

Varkauden seudun kehitys. Maakuntajohtaja Jussi Huttunen, Pohjois-Savon liitto 25.8.2014

Varkauden seudun kehitys. Maakuntajohtaja Jussi Huttunen, Pohjois-Savon liitto 25.8.2014 Varkauden seudun kehitys Maakuntajohtaja Jussi Huttunen, Pohjois-Savon liitto 25.8.2014 Väestö ikäryhmittäin v. 1990-2013 Lähde: Tilastokeskus Ikäryhmä Ikäryhmä YHTEENSÄ -14 15-64 65 - YHTEENSÄ -14 15-64

Lisätiedot

Tilastotietoa aikuiskoulutustuen hakijoista ja käytöstä 9.10.2015

Tilastotietoa aikuiskoulutustuen hakijoista ja käytöstä 9.10.2015 Tilastotietoa aikuiskoulutustuen hakijoista ja käytöstä 9.10.2015 Aikuiskoulutustuki 2 Aikuiskoulutustuki 3 MEUR Aikuiskoulutustuen rahoitusvastuu on jaettu kolmikantaisesti. Työttömyysvakuutusmaksuista

Lisätiedot

Tilastokatsaus 13:2014

Tilastokatsaus 13:2014 Vantaa 13.11.2014 Tietopalvelu B16:2014 Pendelöinti Vantaan suuralueille ja suuralueilta Vantaalaisista työssäkäyvistä 45 prosentilla oli työpaikka Vantaalla. Enemmistö kaupungin työssäkäyvistä työskenteli

Lisätiedot

Työpaikat. 21.10.2014 Leena Salminen

Työpaikat. 21.10.2014 Leena Salminen Työpaikat 2012 1 Dialuettelo Dia 5 Tampereen työpaikat 1990 2012 Dia 6 Väestö, työllinen työvoima ja työpaikat 1990-2012 Dia 7 Tampereen työpaikat toimialoittain 2012 Dia 8 Tampereen työpaikat työanantajasektorin

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 2. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 2. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011 23 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 2. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2011 toisella neljänneksellä 75,1 prosenttia, mikä oli puoli prosenttiyksikköä korkeampi kuin vuosi

Lisätiedot

3 Maakunta: Väkiluku , väestönmuutokset Väestönkehitys seutukunnittain 5 Väestöpyramidit 2014 ja 2030 (maakunta) 6 Väestön

3 Maakunta: Väkiluku , väestönmuutokset Väestönkehitys seutukunnittain 5 Väestöpyramidit 2014 ja 2030 (maakunta) 6 Väestön 3 Maakunta: Väkiluku 1990-2025, väestönmuutokset 1990-2015 4 Väestönkehitys seutukunnittain 5 Väestöpyramidit 2014 ja 2030 (maakunta) 6 Väestön ikärakenne, väestöllinen huoltosuhde, väkiluku kunnittain

Lisätiedot

Kainuu tilastoina 2013. Kuva: Samu Puuronen

Kainuu tilastoina 2013. Kuva: Samu Puuronen Kainuu tilastoina 2013 Kuva: Samu Puuronen KAINUUN OSUUS KOKO MAASTA Kainuun maakuntaprofiili Metsämaata Pinta-ala Teitä Alkutuotanto Kesämökit Työttömät Yli 64-vuotiaat Tilojen lukumäärä Väkiluku Tutkinnon

Lisätiedot

Väestön määrä Aviapoliksen suuralueella (1.1.) 1990-2012 ja ennuste vuosille 2013-2020

Väestön määrä Aviapoliksen suuralueella (1.1.) 1990-2012 ja ennuste vuosille 2013-2020 Väestön määrä Aviapoliksen suuralueella (1.1.) 1990-2012 ja ennuste vuosille 2013-2020 25 000 22 500 20 000 Ennuste 17 500 väestön määrä 15 000 12 500 10 000 7 500 5 000 2 500 0 1990 1992 1994 1996 1998

Lisätiedot

Tilastokooste 2014. Kehittämisyhtiö Keulink Oy

Tilastokooste 2014. Kehittämisyhtiö Keulink Oy Tilastokooste 2014 Kehittämisyhtiö Keulink Oy Sisältö: 1. Työpaikat 2. Osaava työvoima 3. Väkiluvun kehitys 4. Huoltosuhde 5. Yritysten määrän kehitys 6. Myönnetyt yritystuet 7. Teollisuuden kehitys 8.

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 22:2016

TILASTOKATSAUS 22:2016 TILASTOKATSAUS 22:216 12.12.216 TIETOJA VANTAALLE JA VANTAALTA MUUTTANEISTA Työvoimaan kuuluvista tulomuuttajista 83 prosenttia oli työllisiä. Lähtömuuttajista heitä oli 82 prosenttia. Vuonna 214 Vantaalle

Lisätiedot

Indikaattorien osoittama hyvinvointi Punkalaidun. Verotulot, euroa / asukas Koko maa Punkalaidun

Indikaattorien osoittama hyvinvointi Punkalaidun. Verotulot, euroa / asukas Koko maa Punkalaidun Indikaattorien osoittama hyvinvointi Punkalaidun Verotulot, euroa / asukas Kunnan nettokustannukset yhteensä, euroa / asukas Erikoissairaanhoidon nettokustannukset, euroa / asukas Perusterveydenhuollon

Lisätiedot

TIETEEN TILA Tohtoreiden sijoittuminen työelämässä: toimialoittainen tarkastelu

TIETEEN TILA Tohtoreiden sijoittuminen työelämässä: toimialoittainen tarkastelu TIETEEN TILA 2016 Tohtoreiden sijoittuminen työelämässä: toimialoittainen tarkastelu 19.12.2016 Lisätietoja: www.aka.fi/tieteentila Suunnittelu ja johdon tuki -yksikkö Suomen Akatemia 1 Tohtoreiden sijoittumisaineisto

Lisätiedot

Tavaraliikennettä koskevia paikkatietotarkasteluja Helsingin seudulla

Tavaraliikennettä koskevia paikkatietotarkasteluja Helsingin seudulla Tavaraliikennettä koskevia paikkatietotarkasteluja Helsingin seudulla / Pekka Räty Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Tavaraliikenteen tutkimukset osana HLJ 2015:tä HSL ylläpitää Helsingin seudun liikenne-ennustemallia

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 10:2015

TILASTOKATSAUS 10:2015 TILASTOKATSAUS 10:2015 23.11.2015 PENDELÖINTI VANTAAN SUURALUEILLE JA SUURALUEILTA 2013 laisista työssäkäyvistä 45 prosentilla oli työpaikka lla. Enemmistö kaupungin työssäkäyvistä työskenteli jossain

Lisätiedot

Tilastokatsaus 3:2014

Tilastokatsaus 3:2014 Tilastokatsaus 3:2014 Tilastokatsaus 3:2014 Vantaa 1 10.3.2014 Tietopalvelu B4:2014 Tietoja Vantaalle ja Vantaalta muuttaneista vuosilta 2002 2011 Työvoimaan kuuluvista tulomuuttajista yhdeksän kymmenestä

Lisätiedot