Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2014

Transkriptio

1 Irja Henriksson Työpaikat, työlliset ja pendelöinti Vuoden lopussa Lahdessa oli työpaikkaa ja työllisiä Vuodessa työpaikkojen määrä laski 2,5 % ja työllisten 2,1 %. Luvut ovat vuoden 2016 alueluokituksen mukaisia luvulla työpaikkojen määrä oli suurimmillaan vuonna 2008, jolloin työpaikkoja oli Vuonna työpaikkoja oli Työpaikkojen määrä pieneni vuosina yhteensä runsaalla ja vuoden aikana työpaikalla. (Kuva 1). Vuosina Lahden työpaikkojen määrän suhteellinen lasku oli kiivaampaa kuin muissa suurimmissa kaupungeissa lukuun ottamatta Kouvolaa. Näiden seitsemän vuoden aikana työpaikkojen määrä laski Lahdessa peräti 6,4 %. Työpaikkojen määrä kasvoi eniten Vantaalla (4,0 %). Vuonna suurimpien kaupunkien työpaikkojen määrä pieneni lukuun ottamatta Vantaata, jossa kasvu oli 0,9 %. Työpaikat vähenivät eniten Lahdessa. (Kuva 2) % -3,0-2,5-2,0-1,5-1,0-0,5 0,0 0,5 1,0 1,5 Helsinki -0, Espoo -1,8 Tampere -0, Vantaa Oulu Turku Jyväskylä Lahti -2,5-1,3-0,5-0,3 0,9 Kuopio -2, Kouvola -1,8 Kuva 1. Lahden työpaikat vuosina Kuva 2. Suomen suurimpien kaupunkien työpaikkojen määrän muutosprosentti vuonna.

2 2 Teollisuustyöpaikoista lähes joka kolmas kadonnut vuoden 2007 jälkeen Toimialaluokitus 2008:lla (TOL 2008) on mahdollista tehdä aikasarjavertailuja vuodesta 2007 lähtien. Merkittävin muutos Lahden työpaikkarakenteessa tapahtui vuonna 2011, jolloin suurin osa työpaikoista ei ollut enää teollisuudessa vaan terveys- ja sosiaalipalveluissa. Vastaava tapahtuma sattui koko maassa pari vuotta aikaisemmin. Vuonna työpaikkoja oli terveys- ja sosiaalipalveluissa eli 19,1 % kaikista työpaikoista. Teollisuustyöpaikkoja oli (16,1 % työpaikoista) sekä tukku- ja vähittäiskaupan työpaikkoja (13,0 % työpaikoista). (Taulukko 1). Yhteensä terveys- ja sosiaalipalveluissa, teollisuudessa sekä tukku- ja vähittäiskaupassa 48 % Lahden työpaikoista. Lisäksi Lahdessa työssäkäyviä työllistivät etenkin hallinto- ja tukipalvelutoiminta (3 781 työpaikkaa), koulutus (3 554 työpaikkaa) ja rakentaminen (3 481 työpaikkaa). Teollisuustyöpaikkoja oli vielä vuoden lopussa 2007 yli Vuoden 2007 jälkeen teollisuudesta on kadonnut työpaikkaa eli yli 30 %. Vuonna alalta hävisi 238 työpaikkaa. Vuosina tukku- ja vähittäiskauppa menetti yli 700 työpaikkaa eli liki 10 % työpaikoista. Vuonna työpaikkojen määrä laski eniten kaupan alalla, josta katosi 385 työpaikkaa. Terveys- ja sosiaalipalveluissa työpaikkojen määrä kasvoi eli 16,3 % vuosina Tämänkin alan työpaikkojen määrä kääntyi laskuun vuonna, jolloin terveys- ja sosiaalipalvelujen työpaikkavähennys oli 293. Vuosien aikana syntyi eniten työpaikkoja terveys- ja sosiaalialan jälkeen hallinto- ja tukipalveluihin, alan työpaikkalisäys oli liki 500. Rakennusalalta sen sijaan katosi yli 700 työpaikkaa samana ajanjaksona. Toimialaluokitusta käytetään yritysten ja muiden organisaatioiden tai yksittäisten toimipaikkojen luokitteluun niissä harjoitetun taloudellisen toiminnan perusteella. Vuodesta 2007 lähtien tilastot on julkaistu TOL luokituksella, joka korvasi Toimialaluokitus luokitusstandardin. muutos muutos % lkm % lkm % yhteensä , , ,4 A Maa-, metsä- ja kalatalous , , ,5 B Kaivostoiminta , , ,1 C Teollisuus , , ,3 D Sähkö-, kaasu- ja lämpöhuolto, , ,8 19 9,0 E Vesihuolto ja jätehuolto , , ,1 F Rakentaminen , , ,4 G Tukku- ja vähittäiskauppa , , ,8 H Kuljetus ja varastointi ,9 43 1, ,1 I Majoitus- ja ravitsemistoiminta , , ,1 J Informaatio ja viestintä ,6 51 4, ,1 K Rahoitus- ja vakuutustoiminta , ,3 2 0,3 L Kiinteistöalan toiminta , , ,5 M Ammatillinen, tieteellinen ja tekn. toiminta , , ,9 N Hallinto- ja tukipalvelutoiminta , , ,2 O Julkinen hallinto ja maanpuolustus , , ,2 P Koulutus , ,8 22 0,6 Q Terveys- ja sosiaalipalvelut , , ,3 R Taiteet, viihde ja virkistys , , ,2 S Muu palvelutoiminta ,8-9 -0,6 32 2,3 T Kotitalouksien toiminta työnantajina , ,9 72 U Kansainvälisten organisaatioiden toiminta , ,0 1 X Toimiala tuntematon ,0 32 6,8 17 3,5 Taulukko 1. Lahden työpaikat toimialan mukaan vuosina

3 3 Valtion työpaikkojen osuus alle 4 % Yksityisen sektorin työpaikkojen osuus oli Lahtea suurempi vain pääkaupunkiseudun kunnissa ja Tampereella, joissa oli puolestaan suhteellisesti vähiten kuntasektorin työpaikkoja. Kunnan työpaikkojen osuus oli Lahtea suurempi vain Kuopiossa. (Kuva 3). Valtion ja valtioenemmistöisten osakeyhtiöiden työpaikkojen osuus oli Lahdessa pienempi kuin vertailukaupungeissa ja koko maassa keskimäärin. Suhteellisesti eniten valtion työpaikkoja oli Jyväskylässä ja Helsingissä, joissa osuus oli yli 10 %. Valtioenemmistöisten osakeyhtiöiden työpaikkojen osuus oli suurin Vantaalla (7,1 %). Lahti on tullut tunnetuksi yrittäjien kaupunki, mikä näkyy myös tilastoissa. Yrittäjien osuus Kouvolan ja Kuopion jälkeen oli suurin Lahdessa. Vuonna lukumääräisesti eniten Lahden työpaikkoja katosi kuntasektorilta (575 työpaikkaa) ja yksityiseltä sektorilta (549 työpaikkaa). Kuitenkin suhteellinen vähennys oli suurin eli 9,4 % valtioenemmistöisistä yhtiöissä (62 työpaikkaa). Kuntasektorin työpaikkojen määrä laski 4,2 % ja yksityissektorin työpaikkavähennys oli 1,8 %. Valtion työpaikat vähenivät 1,7 % (31 työpaikkaa). Yrittäjinä toimivien määrä laski 2,7 % (117 työpaikkaa). (Kuva 4). Yksityinen sektori Valtio Kunta Valtioenemmistöinen Oy Yrittäjät Kuva 4. Lahden työpaikat työnantajasektorin mukaan vuosina 2013 ja. 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % KOKO MAA 57,9 5,8 23,1 2,5 10,6 Helsinki 62,5 10,6 17,1 3,2 6,5 Espoo 67,4 6,3 16,1 3,0 6,9 Tampere 64,4 7,2 18,9 2,7 6,7 Vantaa 69,7 3,3 13,9 7,1 6,0 Oulu 57,8 7,6 25,5 1,9 7,0 Turku 58,6 9,6 23,0 1,7 6,9 Jyväskylä 56,7 10,8 22,5 2,0 7,9 Lahti 60,8 3,5 25,9 1,2 8,4 Kuopio 51,4 9,5 28,5 2,1 8,5 Kouvola 53,8 8,1 24,3 3,2 10,5 Yksityinen sektori Valtio Kunta Valtioenemmistöinen Oy Yrittäjät Kuva 3. Koko maan ja suurimpien kaupunkien työpaikat työnantajasektorin mukaan vuonna.

4 4 Työllisten määrä laski tuhannella Lahtelaisten työllisten eli työllisen työvoiman määrä oli suurimmillaan vuoden 2008 lopussa, jolloin heitä oli Työllisen työvoiman määrä pieneni vuoden 2007 jälkeen yhteensä liki ja vuoden aikana henkilöllä. Vuoden lopussa työllisten määrä oli (Kuva 5). Koko työvoiman määrän lisäys oli vain noin 600 vuoden 2007 jälkeen ja 170 vuonna. Työvoimaan kuuluvat kaikki vuotiaat työlliset tai työttömät henkilöt. Työllisten määrän pienenemisen myötä työttömien ja eläkeläisten määrä lisääntyi. Työttömien määrä lisääntyi lähes henkilöllä vuosina ja henkilöllä vuonna. Vuosina Lahden työllisen työvoiman suhteellinen lasku oli kiivaampaa kuin muissa suurimmissa kaupungeissa lukuun ottamatta Kouvolaa. Näiden seitsemän vuoden aikana työllisten määrä laski Lahdessa peräti 7,4 %. Työllisten määrä kasvoi eniten Kuopiossa, jossa kasvu oli liki kolme prosenttia. Vuonna kaikissa suurissa kaupungeissa työllisen työvoiman määrä supistui. Työllisten määrä laski Lahtea (- 2,1 %) enemmän vain Kouvolassa (- 2,4 %). (Kuva 6). Helsinki Espoo Tampere Vantaa Oulu Turku Jyväskylä Lahti Kuopio Kouvola % -2,5-2,0-1,5-1,0-0,5 0,0-2,4-2,1-1,3 Kuva 6. Suomen suurimpien kaupunkien työllisen työvoiman määrän muutosprosentti vuonna. -0,9-0,7-0,5-0,6-0,2-0,2 0, Kuva 5. Lahden työllinen työvoima vuosina

5 5 Terveys- ja sosiaalipalvelut lahtelaisten suurin työllistäjä Vuonna 2013 terveys- ja sosiaalipalvelut oli ensimmäisen kerran lahtelaisten suurin työllistäjä. (Taulukko 2). Vuonna terveys- ja sosiaalipalvelut työllisti lahtelaisesta työllisestä työvoimasta (17,6 %), teollisuus (16,7 %) ja tukku- ja vähittäiskauppa henkilöä (12,8 %). Yhteensä näillä kolmella toimialalla työskenteli 47 % lahtelaisesta työllisestä työvoimasta. Muista suurista toimialoista hallinto- ja tukipalvelutoiminta työllisti 3 430, rakentaminen ja koulutus lahtelaista. Vuoden 2007 jälkeen lahtelaisia ovat työllistäneet entistä vähemmän etenkin teollisuus, tukku- ja vähittäiskauppa, rakentaminen ja julkinen hallinto. Näillä toimialoilla lahtelaisten työllisten määrä väheni yli henkilöllä vuosina ja 779 henkilöllä vuonna. Lahtelaisia työllisti entistä enemmän etenkin terveysja sosiaalipalvelut sekä hallinto- ja tukipalvelutoiminta. Lisäys oli vuosina terveys- ja sosiaalipalveluissa yli 850 sekä hallinto- ja tukipalvelutoiminnassa liki 400. Vuonna terveys- ja sosiaalipalvelut työllisti kuitenkin 198 lahtelaista vähemmän kuin edellisenä vuonna. muutos muutos % lkm % lkm % yhteensä , , ,4 A Maa-, metsä- ja kalatalous , , ,2 B Kaivostoiminta , , ,3 C Teollisuus , , ,6 D Sähkö-, kaasu- ja lämpöhuolto, , ,8 7 3,7 E Vesihuolto ja jätehuolto ,7 21 7, ,6 F Rakentaminen , , ,3 G Tukku- ja vähittäiskauppa , , ,9 H Kuljetus ja varastointi , , ,4 I Majoitus- ja ravitsemistoiminta , , ,2 J Informaatio ja viestintä ,7 44 3, ,9 K Rahoitus- ja vakuutustoiminta , , ,6 L Kiinteistöalan toiminta , , ,5 M Ammatillinen, tieteellinen ja tekn. toiminta ,7 16 0, ,9 N Hallinto- ja tukipalvelutoiminta , , ,4 O Julkinen hallinto ja maanpuolustus , , ,3 P Koulutus , ,0 97 3,1 Q Terveys- ja sosiaalipalvelut , , ,8 R Taiteet, viihde ja virkistys , , ,2 S Muu palvelutoiminta ,1 24 1,7 97 7,1 T Kotitalouksien toiminta työnantajina , ,9 71 U Kansainvälisten organisaatioiden toiminta , ,0 1 X Toimiala tuntematon ,1 32 6,8 16 3,3 Taulukko 2. Lahden työllinen työvoima toimialan mukaan vuosina

6 Indeksi 1999=100 6 Kotikunnan ulkopuolella työssäkäynti väheni Työpaikkaomavaraisuus kuvaa kunnassa sijaitsevien työpaikkojen lukumäärän suhdetta kunnan työlliseen työvoimaan nähden. Vuonna Lahden työpaikkaomavaraisuus oli 108,4. Kaupungissa oli siis enemmän työpaikkoja kuin kaupungissa asuvia työllisiä työntekijöitä. Tästä seuraa pendelöintiä, jolla tarkoitetaan työssäkäyntiä oman asuinkunnan ulkopuolella. Yleisesti pendelöintiä tapahtuu eniten ympäryskunnista suuriin kaupunkeihin luvulla Lahdessa työssäkäyvien lahtelaisten määrä pieneni lähes kuudella prosentilla eli liki henkilöllä. Vuonna vähennys oli 2,3 % (855 työllistä). (Kuva 7). Pendelöinti lisääntyi 2000-luvulla, jolloin Lahdessa työssäkäyvien ulkopaikkakuntalaisten määrä kasvoi 37 % eli yli henkilöllä. Ulkopaikkakunnalla töissä käyvien lahtelaisten määrä kasvoi puolestaan 40 % eli runsaalla työllisellä. Pendelöinti väheni vuonna, jolloin Lahdessa työssäkäyvien ulkopaikkakuntalaisten määrä laski 3,1 % (434 työllistä) ja kotikuntansa ulkopuolella töissä käyvien lahtelaisten määrä laski 1,5 % (152 työllistä). Vuonna Lahden työllisestä työvoimasta (21 %) kävi töissä kotikuntansa ulkopuolella. Vuonna Lahdessa työssäkäyvästä henkilöstä oli lahtelaisia (73 %) ja ulkopaikkakuntalaisia ,0 150,0 145,0 140,0 135,0 130,0 Lahden työpaikat 125,0 120,0 Lahdessa työssäkäyvät ulkopaikkakuntalaiset Lahdessa työssäkäyvät lahtelaiset 115,0 110,0 Lahden ulkopuolella työssä käyvät lahtelaiset 105,0 100,0 95,0 90, Lähde: TIlastokeskus Kuva 7. Lahden työpaikat, alueella työssäkäyvät lahtelaiset ja ulkopaikkakuntalaiset sekä ulkopaikkakunnalla työssäkäyvät lahtelaiset. Indeksi 1999=100.

7 67 Puolet Hollolan työllisistä käy Lahdessa töissä Vuosien aikana Lahdessa työssäkäyvien kehyskuntien asukkaiden (Asikkala, Hollola ja Orimattila) määrä pieneni lähes 270 henkilöllä, mutta muista maakunnan kunnista työssäkäynti Lahteen kasvoi noin sadalla henkilöllä. Pääkaupunkiseudulta pendelöivien määrä kasvoi liki 180 henkilöllä. Vuonna Lahdessa työssäkäyvästä henkilöstä oli ulkopaikkakuntalaisia Heidän määränsä supistui vuoden aikana yhteensä 434 henkilöllä. Pendelöinti väheni kehyskunnista 288 henkilöllä, muualta Päijät-Hämeestä 57 henkilöllä ja pääkaupunkiseudulta kuudella henkilöllä. Lahteen pendelöitiin eniten sen kehyskunnista eli Hollolasta, Orimattilasta ja Asikkalasta. 15 % Lahdessa työssäkäyvistä asui naapurikunnassa. Kehyskunnista eniten Lahdessa työssäkäyviä oli Hollolasta. Heitä oli henkilöä eli lähes joka kymmenes Lahdessa työssäkäyvästä oli hollolalainen. Lahti oli merkittävä työpaikkakunta myös orimattilalaisille, joista henkilöä kävi Lahdessa töissä. Lahdessa työssäkäyvistä oli Heinolasta ja 991 oli Asikkalasta. 927 työntekijää asui pääkaupunkiseudulla (Helsinki, Espoo, Vantaa ja Kauniainen). Lahdessa työssäkäyvät ulkopaikkakuntalaiset työskentelivät yleisimmin terveys- ja sosiaalipalveluissa (2 604 henkilöä), teollisuudessa (2 351 henkilöä) sekä tukkuja vähittäiskaupassa (1 866 henkilöä). (Kuva 8). Ulkopaikkakuntalaisten osuus toimialan kaikista työntekijöistä oli suurin rakennusalalla (35 %) ja julkisessa hallinnossa (33 %). muutos muutos % lkm % lkm % Työpaikat yhteensä , , ,4 Lahti , , ,8 Kehyskunnat , , ,4 Muu Päijät-Häme , , ,3 Pääkaupunkiseutu ,8-6 -0, ,3 Muu Suomi , ,4 63 1,9 Pendelöijät yhteensä , ,1 73 0,5 Taulukko 3. Lahdessa työssäkäyvät asuinkunnan mukaan vuosina Päijät-Hämeen työllisestä työvoimasta 59 % eli henkilöä kävi Lahdessa töissä. Lahtelaisista työllisistä 79 % ja Hollolan työllisistä joka toinen kävi Lahdessa töissä. Lahdessa työssäkäyvien osuus kunnan työllisestä työvoimasta oli korkea myös Asikkalassa (32 %) ja Orimattilassa (29 %). (Taulukko 4). omassa kunnassa työssäkäyvät Lahdessa työssäkäyvät kunta työlliset henkilöä % henkilöä % Asikkala , ,3 Hartola ,1 33 3,1 Heinola , ,5 Hollola , ,7 Kärkölä , ,3 Lahti , ,6 Orimattila , ,6 Padasjoki , ,1 Sysmä , ,1 yhteensä , ,9 Taulukko 4. Päijät-Hämeen kuntien työllinen työvoima, asuinkunnassa ja Lahdessa työssäkäyvät vuonna.

8 68 Lahtelaisista yli töissä pääkaupunkiseudulla Vuosien aikana kotikuntansa ulkopuolella työssäkäyvien lahtelaisten määrä kasvoi lähes 200 henkilöllä. Pendelöinti väheni kehyskuntiin noin 400 henkilöllä ja muihin maakunnan kuntiin liki 70 henkilöllä. Pääkaupunkiseudulla töissä käyvien lahtelaisten määrä sen sijaan kasvoi yli 80 henkilöllä. (Taulukko 5). Ulkopaikkakunnalla töissä käyvien lahtelaisten määrä kääntyi laskuun jo vuonna Vuonna lahtelaisten pendelöijien määrä laski edellisvuodesta yhteensä 152 henkilöllä. Pendelöinti kehyskuntiin pieneni 32 henkilöllä, muuhun Päijät-Hämeeseen 59 henkilöllä ja pääkaupunkiseudulle myös 59 henkilöllä. Lahdessa asuva työllinen työvoima oli vuoden lopussa , joista kävi töissä kotikaupunkinsa ulkopuolella. Lahtelaisista pendelöi kaupunkiseudun muihin kuntiin, muihin Päijät-Hämeen kuntiin ja pääkaupunkiseudulle. Lahtelaiset pendelöivät yleisimmin Hollolaan (2 035) ja Helsinkiin (1 707). Lahden ulkopuolella työskentelevät lahtelaiset toimivat yleisimmin teollisuudessa (2 014 henkilöä), tukkuja vähittäiskaupassa (1 274 henkilöä) sekä terveys- ja sosiaalipalveluissa (1 163 henkilöä). (Kuva 8). Lahtelaisista kuljetus- ja varastointitehtävissä olevista 32 % ja rakennustyöntekijöistä 30 % kävi töissä Lahden ulkopuolella. Julkisessa hallinnossa, informaation ja viestinnän toimialalla sekä teollisuudessa toimivista lahtelaisista lähes 30 % kävi töissä jossakin muussa kunnassa kuin Lahdessa. Taulukko 5. Lahden työllinen työvoima työssäkäyntikunnan mukaan vuosina muutos muutos % lkm % lkm % Työlliset yhteensä , , ,4 Lahti , , ,8 Kehyskunnat , , ,0 Muu Päijät-Häme , , ,0 Pääkaupunkiseutu , ,1 82 3,1 Muu Suomi ,2-2 -0, ,4 Pendelöijät yhteensä , , , A Maatalous, metsätalous ja kalatalous B Kaivostoiminta ja louhinta C Teollisuus D Sähkö-, kaasu- ja lämpöhuolto, jäähdytysliiketoiminta E Vesihuolto, viemäri- ja jätevesihuolto, jätehuolto ja muu ympäristön F Rakentaminen G Tukku- ja vähittäiskauppa; moottoriajoneuvojen ja moottoripyörien H Kuljetus ja varastointi I Majoitus- ja ravitsemistoiminta J Informaatio ja viestintä K Rahoitus- ja vakuutustoiminta L Kiinteistöalan toiminta M Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta N Hallinto- ja tukipalvelutoiminta O Julkinen hallinto ja maanpuolustus; pakollinen sosiaalivakuutus P Koulutus Q Terveys- ja sosiaalipalvelut R Taiteet, viihde ja virkistys S Muu palvelutoiminta Lahdessa työssäkäyvät ulkopaikkakuntalaiset Ulkopaikkakunnalla työssä käyvät lahtelaiset Kuva 8. Lahdessa työssäkäyvät ulkopaikkakuntalaiset sekä ulkopaikkakunnalla työssäkäyvät lahtelaiset toimialoittain vuonna.

9 69 Yhteenveto Vuoden lopussa Lahdessa oli työpaikkaa, joiden määrä laski vuodessa (- 2,5 %). Luvut ovat vuoden 2016 alueluokituksen mukaisia. Vuoden aikana eniten työpaikkoja katosi kaupan, terveys- ja sosiaalipalveluista, julkisen hallinnon ja teollisuuden toimialoilta. Työpaikkojen määrä kasvoi eniten hallinto- ja tukipalvelutoiminnassa. Merkittävin muutos Lahden työpaikkarakenteessa tapahtui vuonna 2011, jolloin suurin osa työpaikoista ei ollut enää teollisuudessa vaan terveys- ja sosiaalipalveluissa. Vuoden lopussa Lahdessa oli eniten terveys- ja sosiaalipalvelujen työpaikkoja, joita oli 19 % kaikista työpaikoista. Teollisuuden osuus oli 16 % ja tukku- ja vähittäiskaupan 13 %. Vuonna työllisiä oli Vuodessa työllisten määrä pieneni henkilöllä (- 2,1 %). Vuonna kaikissa suurimmissa kaupungeissa työllisen työvoiman määrä supistui. Eniten lahtelaisten työpaikkoja hävisi julkisesta hallinnosta, teollisuudesta sekä tukku- ja vähittäiskaupasta. Lahtelaisia työllisti edellisvuotta enemmän etenkin hallinto- ja tukipalvelutoiminta. Terveys- ja sosiaalipalvelut oli ohittanut teollisuuden lahtelaisten suurimpana työllistäjänä jo vuonna Vuonna terveys- ja sosiaalipalvelut työllisti lahtelaisesta työllisestä työvoimasta 18 %, teollisuus 17 % ja tukku- ja vähittäiskauppa 13 %. Vuonna Lahden työpaikkaomavaraisuus oli 108,4. Kaupungissa oli siis enemmän työpaikkoja kuin kaupungissa asuvia työllisiä työntekijöitä. Lahdessa sijaitsevien työpaikkojen, työllisen työvoiman ja lahtelaisten omassa kunnassa työssäkäyvien määrät pienenivät. Myös pendelöijien määrä laski. Pendelöinnillä tarkoitetaan työssäkäyntiä oman asuinkunnan ulkopuolella. Lahdessa työssäkäyvien ulkopaikkakuntalaisten määrä laski 3,1 % ja ulkopaikkakunnalla työssä olevien lahtelaisten määrä laski 1,5 %. Lahteen pendelöitiin eniten sen kehyskunnista, joissa asui 15 % Lahdessa työssäkäyvistä. Naapurikunnan Hollolan työllisistä jopa puolet kävi Lahdessa töissä. Lahtelaiset puolestaan pendelöivät yleisimmin Hollolaan ja Helsinkiin. Lahden työpaikat vuonna Lahden työlliset vuonna Yhteensä Yhteensä Suurimmat toimialat: Suurimmat toimialat: terveys- ja sosiaalipalvelut 19 % terveys- ja sosiaalipalvelut 18 % tukku- ja vähittäiskauppa 16 % teollisuus 17 % teollisuus 13 % tukku- ja vähittäiskauppa 13 % Muutos toimialoittain: Muutos toimialoittain: yhteensä (-2,5 %) yhteensä (-2,3 %) tukku- ja vähittäiskauppa (-5,6 %) julkinen hallinto (-11,3) terveys- ja sosiaalipalvelut (-3,0 %) teollisuus (-2,7 %) Työntekijöiden asuinkunta: Työpaikan sijaintikunta: Lahti (73 %) Lahti (79 %) kehyskunnat (15 %) kehyskunnat (7 %) muut Päijät-Hämeen kunnat (4 %) muut Päijät-Hämeen kunnat (2 %) pääkaupunkiseudun kunnat 927 (2 %) Pääkaupunkiseudun kunnat (6 %) muut kunnat (7 %) muut kunnat (6 %) Lähteet: Tilastokeskus Tilda-tilastotietokanta