Dialogi terveydestä: Tekemättömän työn kustannukset

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Dialogi terveydestä: Tekemättömän työn kustannukset"

Transkriptio

1 Dialogi terveydestä: Tekemättömän työn kustannukset Lokakuu 2014

2 Dialogi terveydestä on Terveystalon kaksi kertaa vuodessa ilmestyvä asiantuntijajulkaisu. Tavoitteena on lisätä terveydenhuollon läpinäkyvyyttä jakamalla ja analysoimalla olemassa olevaa, terveyteen liittyvää tietoa. Haluamme myös herättää keskustelua yhteiskunnallisesti merkittävistä terveydenhuollon aiheista, esittää Terveystalon näkemyksiä sekä visioida tulevaisuutta. Seuraava numero ilmestyy keväällä s.3 "Työkyvyn systemaattisen seurannan ja aktiivisen johtamisen tulisi olla pakollista jokaiselle Suomessa toimivalle organisaatiolle ja jokaisen työntekijän oikeus." Lasse Parvinen johtaja, palvelukehitys Terveystalo s.4 "Jokainen aktiiviseen työkykyjohtamiseen laitettu lisäeuro tuottaa nettona noin kuusi euroa." Työkykyjohtamisen benchmark -tutkimus 2014 s.10 "Työhyvinvointiin panostaminen paikkaa myös julkista kestävyysvajetta." Guy Ahonen toiminta-alueen johtaja Työterveyslaitos 2 Julkaisun kuvat: Terveystalo ja Lassila & Tikanoja

3 Tunnetko yrityksesi tekemättömän työn kustannukset? on tiivis ja pitkäjänteinen yhteistyö työterveyden palveluntarjoajan kanssa. Suomen suurimpana yksityisenä terveyspalveluyrityksenä Terveystalo tarjoaa työterveys- ja Lasse Parvinen johtaja, palvelukehitys Terveystalo Sairaus- ja tapaturmapoissaolot sekä työkyvyttömyyseläkkeet maksavat suomalaiselle työelämälle miljardeja euroja vuosittain. Kuitenkin vain harvat edelläkävijäyritykset perehtyvät sairauspoissaolojen, tapaturmien ja ikärakenteen aiheuttamiin taloudellisiin vaikutuksiin. Näitä lukuja analysoimalla ja niihin vaikuttamalla parannetaan yksilöiden terveyttä ja työhyvinvointia, yritysten tuottavuutta ja koko Suomen kilpailukykyä. Hallitsemalla työkyvyttömyysriskiä ennaltaehkäisevästi yritys voi vaikuttaa myös omiin työkyvyttömyyseläkeluokkamaksuihinsa. Työnantajilla on lakisääteinen velvollisuus järjestää työntekijöilleen ennaltaehkäisevä työterveyshuolto. Ei kuitenkaan riitä, että yrityksissä toteutetaan työterveyden vuosisuunnitelman mukaiset työpaikkaselvitykset ja pakolliset terveystarkastukset. On tarkasteltava myös toimenpiteiden lopputulosta: onko tehdyillä toimenpiteillä ollut vaikutusta henkilöstön työkykyyn? Ovatko työkyvyttömyysluvut laskeneet? Työkykyjohtamisessa keskeistä on, että työterveydelle sekä työhyvinvoinnille asetetaan selkeät tavoitteet, joita mitataan ja seurataan systemaattisesti. Tavoitteiden saavuttamisessa olennaista työhyvinvointipalveluja suomalaiselle. Terveystalolla on kattava käsitys suomalaisen työväestön terveydentilasta sekä konkreettisia tuloksia siitä, miten systemaattisilla toimilla voidaan pysyvästi vähentää sairauspoissaoloja ja alentaa yrityksen tekemättömän työn kustannuksia. Terveystalo on myös edelläkävijänä kehittämässä suomalaisen työväestön terveyden ja terveyden hoidon mitattavuutta alan muiden toimijoiden kanssa, muun muassa nyt kolmannen kerran toteutetussa Työkykyjohtamisen benchmark -hankkeessa. Selvityksen tulokset osoittavat, että työhyvinvoinnin aktiivisella johtamisella voidaan yrityksissä edistää merkittävästi henkilöstön työkykyä, parantaa tuottavuutta ja saavuttaa vuosittain satojen tuhansien eurojen kustannussäästöt. Tekemättömän työn kulujen seuranta on usein pirstaloitunut ympäri organisaatiota. Kyseessä on kuitenkin kilpailukyky- ja kannattavuusasia, jota koskevia lukuja yrityksen johdon tulisi käsitellä yrityksessä samalla painoarvolla kuin muitakin kulueriä: henkilöstökustannusten eli reaalikilpailuja tuloksentekokyvyn kannalta ei ole sama, ovatko tekemättömän työn suorat kustannukset yrityksessä 4 vai 14 prosenttiyksikköä palkkasummasta. Työkyvyn systemaattisen seurannan ja aktiivisen johtamisen tulisi olla pakollista jokaiselle Suomessa toimivalle organisaatiolle ja sen tulisi myös olla jokaisen työntekijän oikeus. Suomen kansantalouden ja työväestön hyvinvoinnin nimissä peräänkuulutan työterveyden kansallistalkoita! 3

4 Työkykyjohtaminen näkyy viivan alla Työkykyjohtamisen benchmark -tutkimus osoitti kolmatta kertaa, että panostaminen työkykyyn vaikuttaa merkittävästi myös yrityksen talouteen: jokainen tavoitteelliseen työkykyjohtamiseen laitettu lisäeuro tuottaa yritykselle nettona noin kuusi euroa. Vuoden 2014 Työkykyjohtamisen benchmark -tutkimus selvitti suomalaisyritysten maksamaa kokonaiskustannustasoa, joka muodostuu henkilöstön sairauspoissaoloista, lakisääteisistä työkyvyttömyys- ja tapaturmavakuutusmaksuista sekä työterveyshuollon omavastuuosasta eli kustannuksista Kela-korvausten jälkeen. Tutkimus osoitti, että työhyvinvoinnin aktiivisella johtamisella voidaan edistää merkittävästi henkilöstön työkykyä, parantaa tuottavuutta ja saavuttaa satojen tuhansien eurojen kustannussäästöt. Maalis lokakuussa 2014 järjestettyyn tutkimushankkeeseen osallistui yhteensä 71 organisaatiota, joista suurimman osan muodostivat suuret ja keskisuuret yksityiset yritykset. Vuoden 2014 tutkimukseen osallistui ensi kertaa myös muutamia yliopistoja sekä julkishallinnon organisaatioita. Euron panostuksella kuuden euron tuotto Työkykyjohtamisen benchmark -tutkimuksesta selvisi, että tekemättömän työn kustannukset vaihtelivat organisaatioissa vuonna 2013 runsaasta 3 prosentista noin 13,5 prosenttiin. Euroissa työkyvyttömyydestä aiheutuvat kustannukset vaihtelivat euron välillä henkilötyövuotta kohden ollen keskimäärin lähes euroa. 4

5 Tekemättömän työn vuosikustannukset vastaavat lähes julkisen talouden 5 10 miljardin kestävyysvajetta. Tutkimukseen osallistuneista organisaatioista kymmenen muodosti edelläkävijöiden ryhmän, jossa työkykyjohtamiseen on panostettu tavoitteellisesti ja järjestelmällisesti yli viiden vuoden ajan. Edelläkävijäryhmässä muun muassa sairauspoissaolot olivat laskeneet vuoden 2008 jälkeen kahdella prosenttiyksiköllä 4,9 prosenttiin joissain yrityksissä sairauspoissaolot olivat jopa puolittuneet. Myös kohderyhmän tekemättömän työn kustannukset olivat lähes puolittuneet tarkastelujakson aikana. Tuloksissa näkyy edelläkävijäyritysten järjestelmällinen ja tavoitteellinen panostaminen työkykyjohtamiseen yli viiden vuoden ajan. Nämä yritykset pyrkivät tunnistamaan työkyvyttömyysuhkia varhaisessa vaiheessa ja puuttumaan niihin erilaisten työkalujen avulla. Lisäksi yrityksissä pyritään seuraamaan kuntoutus- ja hoitotoimenpiteiden toteutumista, jotta työhönpaluu sairasloman jälkeen onnistuisi mahdollisimman nopeasti, johtaja Lasse Parvinen Terveystalosta erittelee tutkimustuloksia. Työterveyteen ja työkykyjohtamiseen liittyvien panostusten vaikuttavuutta tarkasteltaessa käy ilmi, että lisäpanostuksilla on saavutettu edelläkävijäyrityksissä merkittäviä tuloksia panostukset työkykyyn ovat maksaneet itsensä takaisin moninkertaisina. Edelläkävijöiden ryhmässä jokainen työkykyjohtamiseen laitettu lisäeuro on tuottanut viiden vuoden aikana nettona noin kuusi euroa, kun muissa organisaatioissa vastaava tulos on nollan paikkeilla, huomauttaa Parvinen. Edelläkävijäryhmän saavutusten perusteella tekemättömän työn kustannusten säästöpotentiaali on Suomen yksityissektorilla ainakin 1,3 miljardia euroa vuodessa. Vertailututkimukseen osallistuneiden yritysten tekemättömän työn kustannusten yhteenlaskettu summa on noin 125 miljoonaa euroa vuodessa. Suomen koko yksityiseen sektoriin suhteutettuna kokonaisvuosikustannus on 4,5 5 miljardia euroa. Puhutaan siis varsin merkittävästä kuluerästä koko Suomen kansantaloudelle, kiteyttää Parvinen. Aktiivisella työkykyjohtamisella ja työkyvyt tö - myyseläkkeitä vähentämällä vaikutetaan myös julkiseen kestävyysvajeeseen ja nostetaan tehokkaammin keskimääräistä eläkkeellejäämisikää kuin vain korottamalla työssäkäyvien vanhuuseläkeikää. Pehmeät keinot kovat tulokset Aktiivinen työkykyjohtaminen näkyy suoraan organisaatioiden taloudessa ja tuloksessa: ennaltaehkäisemällä työkyvyttömyyttä on mahdollista vaikuttaa organisaation työkyvyttömyyseläkeluokkamaksuihin. Työntekijän jäädessä työkyvyttömyyseläkkeelle keskisuuret ja suuret työnantajat ovat myös velvollisia korvaamaan työkyvyttömyyseläkkeiden kustannukset osittain tai kokonaan silloinkin, kun henkilön työ suhde on päättynyt. 5

6 Tästä syntyy huomattava kustannuserä erityisesti työvoima valtaisissa yrityksissä. Työkykyjohtamisella voidaan vaikuttaa myös työtapaturmien määrään ja vakavuuteen, jolloin säästöä saadaan tapaturmavakuutusmaksuissa. Tekemättömän työn kokonaiskuva ja kustannukset ovat kuitenkin usein organisaatioissa hajallaan, sillä kustannuserät näkyvät tuloslaskelmassa erillään ja vastuu toimintojen johtamisesta jakautuu eri tahoille. Parvinen peräänkuuluttaakin jokaiseen organisaatioon omaa kilpailukykyvastaavaa, joka ottaisi työkyvyn johtamisen asiakseen. Työhyvinvoinnin edistäminen voi lisätä yritysten kannattavuutta jopa viidenneksellä, mutta se edellyttää saumatonta yhteistyötä työpaikan johdon, henkilöstön, työterveyden ja vakuutusyhtiöiden välillä. Signaaleja on kuitenkin olemassa siitä, että kelkka on mahdollista kääntää: Eläketurvakeskuksen tilastot kertovat, että työkyvyttömyyseläkkeiden määrä on laskenut Suomessa jo useamman vuoden ajan, Parvinen muistuttaa. Tekemättömän työn kustannuksissa on yrityksissä menty eteenpäin, mutta työsarkaa riittää edelleen: vuonna 2013 tekemättä jääneen työn kustannukset palkkasummasta olivat keskimäärin 6,3 prosenttia, kun vielä 2008 osuus oli vajaat 8 prosenttia. Työterveyttä ja -hyvinvointia pidetään usein pehmeinä keinoina, mutta niiden systemaattinen johta minen ja niihin panostaminen kannattaa, kun halu taan luoda välimatkaa kilpailijoihin ja saavuttaa kovia tuloksia. Millaisista panostuksista puhutaan? Marttila kertoo, että tutkimukseen osallistuneet edelläkävijäyritykset ovat keskimäärin nostaneet vuosittaisia työterveyden panostuksiaan Kelakorvausten jälkeen 250 eurosta lähes 450 euroon per työntekijä. Muissa yrityksissä vastaavat panostukset olivat vuonna 2013 noin 340 euroa henkilötyövuotta kohden. Samalla painotukset ovat siirtymässä nimenomaan työ- ja toimintakykyä edistävään ja ylläpitävään työterveyteen. Toivottavaa olisi, että työterveyden kustannuksista ennaltaehkäisevän toiminnan osuus olisi 60 prosenttia ja sairaanhoidon 40 prosenttia, mutta käytännössä tilanne on vielä yleisesti päinvastainen, Lasse Parvinen toteaa. Tekemättömän työn kustannus henkilötyövuotta kohti ( /HTV) Sairauspoissaolokustannukset Työkyvyttömyysmaksu Tapaturmavakuutus Työterveyskustannukset Tutkimusmenetelmänä Terveystalo Kustannusanalyysi Tutkimusaineisto muodostaa ainutlaatuisen vertailuaineiston sisältäen yli 160 Suomessa toimivan organisaation tiedot kuudelta vuodelta. Tietolähteenä ovat työnantajan vaikutusmahdollisuuksien piirissä olevat, lakisääteiset tekemättömän työn kustannuserät. Ne ovat vertailukelpoisia erikokoisten organisaatioiden välillä ja helpottavat poikkeamien havaitsemista. Tutkimusmenetelmänä Terveystalo Kustannusanalyysi on jäljitettävä, riippumaton ja yhteismitallinen. 6

7 Tekemätön työ maksaa miljardeja Työkyvyttömyydestä johtuvat kustannukset ovat 3 13,5 prosenttia organisaation palkkasummasta tai euroa henkilötyövuotta kohden. Vertailututkimuksen 71 organisaatiossa kustannukset ovat yhteensä noin 125 miljoonaa euroa vuodessa. Suhteutettuna koko Suomen yksityissektoriin, tekemättömän työn vuosikustannukset ovat lähes 5 miljardia euroa vuodessa. Edelläkävijäryhmän saavutusten perusteella tekemättömän työn kustannusten säästöpotentiaali on Suomen yksityissektorilla ainakin 1,3 miljardia euroa vuodessa. Jokainen tavoitteelliseen työkykyjohtamiseen laitettu lisäeuro tuottaa yritykselle nettona noin kuusi euroa. Työkykyjohtamisen benchmark -tutkimus Vuosittainen tutkimushanke, joka järjes tettiin nyt kolmatta kertaa. Vuoden 2013 tulokset julkistettiin Tutkimukseen osallistui vuonna 2014 yhteensä 71 organisaatiota. Tutkimustiedot kerättiin vuosilta Vuoden 2014 tutkimuksen toteuttivat yhteistyössä EK, SAK, Työterveyslaitos, PwC, Elo, Varma, Veritas sekä Terveystalo-konserniin kuuluva Hoffmanco International Oy. Lue koko tutkimusraportti Tekemättömän työn kustannus palkkasummaan nähden (%) Lisäpanostusten tuotto (Kuinka monta euroa säästöä panostettu lisäeuro on tuottanut lähtövuoteen 2008 verrattuna?) Kohderyhmä Muut Kohderyhmä Vertailuryhmä Muut Kohderyhmä = 10 yritystä, joissa työkykyjohtamiseen on panostettu tavoitteellisesti ja järjestelmällisesti yli viiden vuoden ajan. Ryhmässä tekemättömän työn kustannukset ovat lähes puolittuneet tutkimusjakson aikana. Edelläkävijäryhmässä jokainen työkykyjohtamiseen laitettu lisäeuro on tuottanut viiden vuoden tarkastelujakson aikana nettona noin kuusi euroa, kun muissa organisaatioissa vastaava tulos on nollan paikkeilla. 7

8 Lassila & Tikanoja CASE: Lassila & Tikanojassa miljoonasäästöt työkykyjohtamisella Lassila & Tikanoja osallistui Työkykyjohtamisen benchmark -tutkimukseen nyt kolmatta kertaa. Yritys on esimerkki edelläkävijäyrityksestä, joka on viimeisen viiden vuoden aikana panostanut tulokselliseen työkykyjohtamiseen. Lassila & Tikanojassa keskimääräinen eläköitymisikä oli neljä vuotta sitten noin 59,4 vuotta, kun nyt puhutaan 63,3 vuodesta. Kehityksen ansiosta yhtiön työkyvyttömyysmaksut henkilötyövuotta kohden ovat vain kolmasosan toimialan keskimääräisistä maksuista. Vuoden 2008 Kirsi Matero jälkeen myös yhtiön sairauspoissaoloprosentti on pudonnut 7,5 prosentista henkilöstöjohtaja 5,3 prosenttiin, ja yhtiö on tehokkaasti onnistunut ennaltaehkäisemään Lassila & Tikanoja tapaturmien syntymistä ja niistä aiheutuvia vakuutus- ja hoitokustannuksia. Aktiivinen työkykyjohtaminen näkyy viivan alla: Lassila & Tikanojan tekemättömän työn kustannukset ovat viiden vuoden aikana laskeneet vajaasta 10 prosentista 8,3 prosenttiin palkkasummasta. Määrätietoisella työkykyjohtamisella ja tiiviillä yhteistyöllä Terveystalon työterveyden sekä tapaturma- ja TyEL-vakuuttajien kanssa on saavutettu miljoonien eurojen säästöt. Työterveyden painopistettä on myös siirretty entistä vahvemmin ennaltaehkäisevään toimintaan vuonna 2013 yli 47 prosenttia kokonaiskustannuksista käytettiin työkyvyttömyyden ennaltaehkäisyyn, kommentoi Lassila & Tikanojan henkilöstöjohtaja Kirsi Matero. 8

9 Tekemättömän työn vuosikustannus Suomessa* *Terveystalon Työkykyjohtamisen benchmark -tutkimus lähes 4,7 mrd. lähes 4,7 mrd. Helsingin kaupungin talousarvio

10 Työhyvinvointiin panostaminen paikkaa kestävyysvajetta Puutteellisen työkyvyn kustannukset eivät kuitenkaan ole luonnon laki, vaan pystymme vaikuttamaan niihin tekemällä työtä työhyvinvoinnin puolesta. Kustannuksien lohkaiseminen Guy Ahonen toiminta-alueen johtaja, Työterveyslaitos Tekemätön työ eli puutteellinen työkyky aiheuttaa yhteiskunnalle vuosittain miljardien kustannukset: tekemättömän työn kokonaiskustannushaitari pitää sisällään yhteensä miljardin euron kansantaloudellisen hyötypotentiaalin. Tämä on kustannuserä, jonka maksamme vuosi toisensa jälkeen. Mittaluokka on shokeeraava, kun sitä vertaa esimerkiksi noin 50 miljardin euron suuruiseen valtion budjettiin. Suurin kustannuserä syntyy työkyvyttömyyseläkkeistä, jotka maksavat yhteiskunnalle vuo - sittain varovaisenkin arvion mukaan 10 miljardia euroa. Jos kaikki ennenaikaiset eläkkeet huomioidaan, voi summa nousta jopa 18 miljardiin euroon. Toiseksi suurin kustannuserä muodostuu sairauspoissaoloista, jotka aiheuttavat laskutavasta riippuen 4 7 miljardin euron vuosikustannukset. Myös sairaana työskentely, kuten selkävaivat ja masentuneisuus, alentavat yksilötuottavuutta työssä 4 7 miljardilla eurolla. Työtapaturmista ja niihin liittyvistä välittömistä ja välillisistä kustannuksista syntyy vuosittain noin kahden miljardin euron kulut. Sairauksien ja tapaturmien hoitokustannukset liikkuvat puolestaan vuosittain noin kahdeksassa miljardissa eurossa. edes yhdellä prosentilla tuo vuositasolla satojen miljoonien hyödyn. Jokainen työkyvyttömyyseläke hukkaa 11 vuotta työpanosta Vuosittain Suomessa jää työkyvyttömyyseläkkeelle henkilöä, keskimäärin 52-vuotiaana. Jokaisen työkyvyttömyyseläkkeelle jäävän osalta yhteiskunta menettää ainakin 11 vuotta työpanosta. Kun tarkastelemme diagnooseja työkyvyttömyyseläkkeiden taustalla, on vuodesta toiseen nähtävissä kaksi pääryhmää: tuki- ja liikuntaelinvaivoista johtuvat sairaudet sekä mielenterveyshäiriöt. Näistä mielenterveyshäiriöiden osuus työkyvyttömyyden aiheuttajana on vuosien saatossa kasvanut. Samanaikaisesti mielenterveyden häiriöt eivät ole kuitenkaan kasvaneet koko kansanterveyden tasolla, jolloin häiriöiden yleistymisen syy voisi löytyä koko yhteiskunnan kehityksestä. Koska mielenterveydenhäiriöt kasvavat kuitenkin työkyvyttömyyden syynä, kytkeytyy asia työelämän muutokseen. Työelämää pitää pystyä muokkaamaan niin, että erilaiset ihmiset pystyvät antamaan siihen panoksensa. Työelämä vaatii yhä enemmän sosiaalisia ja kognitiivisia taitoja, ja jos niitä ei ole riittävästi, ihminen masentuu ja putoaa kelkasta. Moniarvoisuudesta puhutaan paljon, mutta työelämä ei vielä ole riittävästi ja aidosti siihen sopeutunut, vaan ihmisiltä edellytetään edelleen määrättyä muottia määrättyihin töihin. 10

11 Kustannuksien lohkaiseminen edes yhdellä prosentilla tuo yhteiskunnalle vuositasolla satojen miljoonien hyödyn. Työkyvyttömyyden vähentäminen tehokkain keino nostaa eläköitymisikää Ei ole vain slogan, että julkisen kestävyysvajeen paikkaamiseksi on työuria pidennettävä alusta, keskeltä ja lopusta. Meidän on identifioitava koko työuran eri vaiheisiin liittyviä haasteita ja mietittävä ratkaisuja, joiden avulla ihmiset jaksavat töissä ja pysyvät pitkään työelämässä. Työuran loppupuolella on sopeutettava työtä niihin voimavaroihin ja siihen erityiskompetenssiin, joita ihmisellä siinä vaiheessa on. Tämä tapahtuu konkreettisesti vahvistamalla ikäjohtamista työpaikoilla eli huomioimalla eri-ikäisten erityisvaatimuksia ja -ominaisuuksia työnteossa. Kun työuria saadaan pidennettyä, vähenee myös kestävyysvaje automaattisesti. Myös itse itseään kannatteleva eläkejärjestelmä motivoi tekemään töitä ja pysymään työelämässä. Toimiva eläkejärjestelmä ja luottamus sen oikeudenmukaisuuteen vaikuttavat ihmisten työuravalintoihin. Nostamalla eläkerajaa 65 vuoteen voimme jonkin verran nostaa keskimääräistä eläkkeellejäämisikää tämänhetkisestä 60,9 vuodesta. Kuitenkin eniten keskimääräistä eläkeikää nostaisi nimenomaan työkyvyttömyyseläkkeiden vähentäminen. Puutteellisen työkyvyn kulut läpinäkyviksi Yritysten strategisen johdon sitoutuminen työhyvin voinnin edistämiseen on vielä rajallista yritysten toiminnanohjausjärjestelmistä johtuen. Koko taloudellinen raportointijärjestelmä, jonka varassa yrityksiä ohjataan, huomioi heikosti puutteellisen työkyvyn kustannukset. Kustannukset eivät näy johdon raporteissa, mikä vahvistaa ydintoimintaorientoituneisuutta. Konkreettisena työkaluna työhyvinvoinnin lisäämiseen ja potentiaalin hyödyntämiseen yritysten ja koko kansantalouden hyväksi toimisi henkilöstötilinpäätös tai työterveystilinpäätös perinteisen tilinpäätöksen rinnalla. Henkilöstötilinpäätös auttaisi johtoa analysoimaan, syntyykö nyt yrityksissä tehty tulos jonkun muun toiminnan kustannuksella. Käsiemme ulottuvilla on siis kymmenien miljardien potentiaali kestävyysvajeen paikkaamiseen. Miksi emme hyödynnä sitä? 11

12 Terveystalo Jaakonkatu 3 B, Helsinki Vaihde: , Lasse Parvinen johtaja, palvelukehitys,

Suomessa menetetään sairauslomien ja työkyvyttömyyden takia vuosittain

Suomessa menetetään sairauslomien ja työkyvyttömyyden takia vuosittain Dialogi terveydestä: Tekemättömän työn kustannukset 2015 Miljardi syytä johtaa työkykyä Lasse Parvinen johtaja, Terveystalo Suomessa menetetään sairauslomien ja työkyvyttömyyden takia vuosittain miljardeja

Lisätiedot

Työkykyjohtaminen ei ole nappikauppaa

Työkykyjohtaminen ei ole nappikauppaa DIALOGI TERVEYDESTÄ: TEKEMÄTTÖMÄN TYÖN KUSTANNUKSET 2016 Työkykyjohtaminen ei ole nappikauppaa Lasse Parvinen johtaja, Terveystalo Sairauspoissaolot ja työkyvyttömyyseläkkeet ovat Suomessa suuri menoerä

Lisätiedot

Tekemättömän työn vuosikatsaus 2016

Tekemättömän työn vuosikatsaus 2016 Tekemättömän työn vuosikatsaus 216 Yhteenveto tuloksista 16.11.216 Tekemättömän työn vuosikatsaus 216 Yhteenveto yritysaineiston tuloksista Tutkimuksen tarkoitus Tekemättömän työn vuosikatsaus on jatkoa

Lisätiedot

Työterveyslaitos Marjo Wallin

Työterveyslaitos Marjo Wallin Hyvinvointia työstä Työhyvinvointi työkaaren eri vaiheissa Marjo Wallin, ft, TtT erikoistutkija 13.10.2016 Työterveyslaitos Marjo Wallin www.ttl.fi 2 1 Mistä on työkaari tehty? 13.10.2016 Työterveyslaitos

Lisätiedot

Terveyden edistämisen politiikkaohjelma ja (työ)hyvinvointi. Sosiaalineuvos Maija Perho

Terveyden edistämisen politiikkaohjelma ja (työ)hyvinvointi. Sosiaalineuvos Maija Perho Terveyden edistämisen politiikkaohjelma ja (työ)hyvinvointi Sosiaalineuvos Maija Perho 29.11.2011 Ohjelman tavoitteet Terveyden edistämisen rakenteiden vahvistaminen Elintapamuutosten aikaansaaminen Terveyttä

Lisätiedot

Työkyvyttömyyden hinta ja sen estämiskeinot strategisella tasolla

Työkyvyttömyyden hinta ja sen estämiskeinot strategisella tasolla Lapin liitto ja Suomen Kuntaliitto Kuntapäivä, Pyhätunturi 24.9.2013 Työkyvyttömyyden hinta ja sen estämiskeinot strategisella tasolla Pekka Alanen Keva Keva Tänään työssä hyvän huomisen puolesta KuEL

Lisätiedot

TYÖPAIKKOJEN JA TYÖNTEKIJÖIDEN TARPEET TYÖTERVEYSHUOLLOLLE

TYÖPAIKKOJEN JA TYÖNTEKIJÖIDEN TARPEET TYÖTERVEYSHUOLLOLLE TYÖPAIKKOJEN JA TYÖNTEKIJÖIDEN TARPEET TYÖTERVEYSHUOLLOLLE OULU 13.10.2016 KARI HARING SAK RY ERI TARKASTELUMAHDOLLISUUKSIA TARPEESEEN Työelämän muutos Työsuojelullinen Lainsäädäntö edellyttää Taloudellinen

Lisätiedot

Työhyvinvoinnissa piilee miljardien säästöt. Nyt on toimenpiteiden aika

Työhyvinvoinnissa piilee miljardien säästöt. Nyt on toimenpiteiden aika KKI päivät 2016, Oulu 16 17.3., Hotelli Lasaretti Työhyvinvoinnissa piilee miljardien säästöt. Nyt on toimenpiteiden aika Guy Ahonen Professori Intangibles Management Finland www.imafi.fi Työeläkkelle

Lisätiedot

Työterveysyhteistyön uudistus

Työterveysyhteistyön uudistus Työterveysyhteistyön uudistus Parempaa työterveyttä- ja hyvinvointia yhteisin tavoittein 24.11.2015 Leena Kreus, henkilöstöjohtaja, Mainio Vire Oy Antti Lastunen, operatiivinen johtaja, Emkine Oy Mainio

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Suomen työterveyslääkäriyhdistys 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Katri Tiitola 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi

Lisätiedot

Yhteistyö tuloksellisessa työkykyjohtamisessa

Yhteistyö tuloksellisessa työkykyjohtamisessa Yhteistyö tuloksellisessa työkykyjohtamisessa Timo Leino, LT, Dos. ylilääkäri timo.leino@ttl.fi 14.10.2016 Työterveyslaitos TL/IP/JT/PJP www.ttl.fi 1 Taustaa Seppo Viljamaa 14.10.2016 Työterveyslaitos

Lisätiedot

OSUUSKAUPPA HÄMEENMAA. Suomi ja työtulevaisuus Työhyvinvointipäällikkö Jaana Alenius & työterveyslääkäri Kaisu Norbäck, Terveystalo

OSUUSKAUPPA HÄMEENMAA. Suomi ja työtulevaisuus Työhyvinvointipäällikkö Jaana Alenius & työterveyslääkäri Kaisu Norbäck, Terveystalo OSUUSKAUPPA HÄMEENMAA Suomi ja työtulevaisuus 16.3.2016 Työhyvinvointipäällikkö Jaana Alenius & työterveyslääkäri Kaisu Norbäck, Terveystalo Hämeenmaa on yksi 20 S-ryhmän alueosuuskaupasta 2 Hämeenmaalla

Lisätiedot

SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA

SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA 1 SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA Sairauspoissaolo tarkoittaa työstä poissaoloa sairaudesta, vammasta tai tapaturmasta johtuvan työkyvyttömyyden vuoksi. Sairauspoissaolojen hallinnan keskeinen tavoite on

Lisätiedot

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA 1 YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA Työmarkkinat ovat murroksessa. Suomea varjostanut taantuma on jatkunut ennätyksellisen pitkään. Pk-yritysten merkitystä ei tule aliarvioida taantumasta

Lisätiedot

Terveyden edistäminen yhteisöllisestä näkökulmasta

Terveyden edistäminen yhteisöllisestä näkökulmasta Terveyden edistäminen yhteisöllisestä näkökulmasta Maria Rautio, TtT, KM, vanhempi asiantuntija, Työterveyslaitos 26.9.2014 Finlandiatalo 1 yksilö yhteisö - yhteiskunta Yksilökeskeinen toimintatapa ei

Lisätiedot

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena 07.02.2013 Rovaniemi ylilääkäri, työterveyslääkäri Heli Leino, Rovaniemen kaupungin työterveysliikelaitos Työterveyshuolto = työnantajan järjestettäväksi

Lisätiedot

Työkyvyn edellytyksistä huolehtiminen on osa hyvää johtamista

Työkyvyn edellytyksistä huolehtiminen on osa hyvää johtamista Työkyvyn edellytyksistä huolehtiminen on osa hyvää johtamista Kirsi Ahola Työelämän lait ohjaavat esimiestä määrittelemällä velvollisuudet ja toimintatavat Työturvallisuuslaki 738/2002: Työnantaja on velvollinen

Lisätiedot

Miten työpaikan esimiestä voidaan tukea kohtaamaan osatyökykyinen työntekijä

Miten työpaikan esimiestä voidaan tukea kohtaamaan osatyökykyinen työntekijä Miten työpaikan esimiestä voidaan tukea kohtaamaan osatyökykyinen työntekijä Kuormittavuuden hallinta työssä seminaari, Orton 10.11.2011 FL, projektipäällikkö Pirkko Mäkelä-Pusa Kuntoutussäätiö Työurien

Lisätiedot

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Ylilääkärii Työterveyshuolto tekee työtä työsuhteessa olevien terveyden edistämiseksi, työtapaturmien

Lisätiedot

Transaktioista arvoihin työterveyttä vaikuttavasti

Transaktioista arvoihin työterveyttä vaikuttavasti Transaktioista arvoihin työterveyttä vaikuttavasti Erikoislääkärikoulutuksen valtakunnallinen seminaari 23.11.2010, Helsingin yliopisto Pääjohtaja Harri Vainio, Työterveyslaitos Maailma muuttuu pysyykö

Lisätiedot

Työsuojelutoiminta Eviran arjessa

Työsuojelutoiminta Eviran arjessa Työsuojelutoiminta Eviran arjessa Valtion työsuojeluhenkilöstön verkostoitumispäivä 7.10.2014 Työhyvinvointi- ja työsuojelupäällikkö Marianne Turja, Elintarviketurvallisuusvirasto Evira Marianne.Turja@evira.fi

Lisätiedot

Johtaminen varmistaa johtajuuden ja henkilöstötuottavuuden kasvun. Ossi Aura Ossi Aura Consulting

Johtaminen varmistaa johtajuuden ja henkilöstötuottavuuden kasvun. Ossi Aura Ossi Aura Consulting Johtaminen varmistaa johtajuuden ja henkilöstötuottavuuden kasvun Ossi Aura Ossi Aura Consulting Aiheita ja ajatuksia Strategisen hyvinvoinnin johtaminen - management Johtajuus esimiestyö - leadership

Lisätiedot

Työelämä kaikille - yhteiskuntatakuu näkyväksi -seminaari Uudenlaista kasvuyrittäjyyttä ja ajattelua Katja Noponen, Katja Noponen Oy Espoo

Työelämä kaikille - yhteiskuntatakuu näkyväksi -seminaari Uudenlaista kasvuyrittäjyyttä ja ajattelua Katja Noponen, Katja Noponen Oy Espoo Työelämä kaikille - yhteiskuntatakuu näkyväksi -seminaari 31.8.2012 Uudenlaista kasvuyrittäjyyttä ja ajattelua Katja Noponen, Katja Noponen Oy Espoo 31.8.2012 KATJA NOPONEN OY 2011 Tulevaisuuspolku-palveluiden

Lisätiedot

Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke

Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke Työhyvinvointia työkaarelle Työkaari kantaa on teknologiateollisuuden työnantaja- ja palkansaajajärjestöjen yhteishanke, jonka päätavoitteena on

Lisätiedot

Mitä työkyvytön aika maksaa case Kuopion kaupunki

Mitä työkyvytön aika maksaa case Kuopion kaupunki Mitä työkyvytön aika maksaa case Kuopion kaupunki Hannu Alanko 7.2.2013 Hoffmanco International 1 Hoffmanco International Oy Health Due Diligence nykytila-analyysi Sirius ohjausjärjestelmä Sirius sairauskassa

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä Terveyden edistämistä työpaikalle / P Husman Työterveyslaitos

Hyvinvointia työstä Terveyden edistämistä työpaikalle / P Husman Työterveyslaitos Hyvinvointia työstä Työhyvinvointia arjessa Päivi Husman, teemajohtaja Työhön osallistuminen ja kestävä työura Työterveyslaitos Työhyvinvointi tehdään arjessa yhdessä Työkykyä, terveyttä ja hyvinvointia

Lisätiedot

TYÖTERVEYSHUOLLON TUKI KUORMITUKSEN HALLINNASSA

TYÖTERVEYSHUOLLON TUKI KUORMITUKSEN HALLINNASSA TYÖTERVEYSHUOLLON TUKI KUORMITUKSEN HALLINNASSA Minna Pihlajamäki työterveyshuollon erikoislääkäri vastaava työterveyslääkäri Terveystalo Seinäjoki Työterveys Kuormituksen hallinta ja toimintakyvyn ylläpito

Lisätiedot

Yrityksen ja työterveyshuollon yhteistyö. Elon työhyvinvointipalvelut 1

Yrityksen ja työterveyshuollon yhteistyö. Elon työhyvinvointipalvelut 1 Yrityksen ja työterveyshuollon yhteistyö Elon työhyvinvointipalvelut 1 Työterveyshuollon tavoitteet edistää työntekijöiden työ- ja toimintakykyä ennaltaehkäistä sairauksia tukea työympäristön ja työyhteisön

Lisätiedot

TYÖTERVEYSNEUVOTTELU TYÖTERVEYSLAITOS, HELSINKI

TYÖTERVEYSNEUVOTTELU TYÖTERVEYSLAITOS, HELSINKI TYÖTERVEYSNEUVOTTELU 7.10.2016 TYÖTERVEYSLAITOS, HELSINKI Salla Hälikkä, työhyvinvoinnin asiantuntija YIT Sirkku Martti, valtakunnallinen vastuulääkäri YIT Mehiläinen Työelämäpalvelut Työkyvyn hallinnan

Lisätiedot

Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo

Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo HTTHK webinaari 26.9.2014 Finlandiatalo Sosiaali- ja terveysministeriön puheenvuoro lääkintöneuvos Arto Laine Hyvä työterveyshuoltokäytäntö -

Lisätiedot

Teknologiatellisuuden työkaarimalli

Teknologiatellisuuden työkaarimalli Toimenpiteillä kohti pidempiä työuria Teknologiatellisuuden työkaarimalli Parempi työ seminaari 7.4.2014 Metallityöväen Liitto 1 Teknologiateollisuuden työehtosopimus 2011-2013 Ikääntyneet työntekijät

Lisätiedot

ASKELEET TYÖHYVINVOINTIIN JA NIIDEN LIIKETALOUDELLISET VAIKUTUKSET TYÖKAARI KANTAA JYVÄSKYLÄ

ASKELEET TYÖHYVINVOINTIIN JA NIIDEN LIIKETALOUDELLISET VAIKUTUKSET TYÖKAARI KANTAA JYVÄSKYLÄ ASKELEET TYÖHYVINVOINTIIN JA NIIDEN LIIKETALOUDELLISET VAIKUTUKSET TYÖKAARI KANTAA 12.10.2016 JYVÄSKYLÄ TERVEISET POHJOISMAIDEN PARHAALTA TRAKTORITEHTAALTA! ESITYKSEN AIHEET Askeleet aikajanalla Toimenpiteet

Lisätiedot

Työhyvinvointi ja johtaminen

Työhyvinvointi ja johtaminen Työhyvinvointi ja johtaminen Johtaja 2012 forum Riihimäen-Hyvinkään Kauppakamari 13.9.2012 Aino-Marja Halonen Vastaava työterveyshoitaja Riihimäen Työterveys ry Riihimäen Työterveys ry Perustettu 1981

Lisätiedot

SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI

SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI LÄHTÖKOHDAT SAK:n tavoitteena on hyvinvointia rakentava työelämä SAK:n edustajakokous 2011: Työelämän ihmisoikeudet toteutuvat silloin, kun tärkeäksi

Lisätiedot

Fysioterapia työterveyshuollossa

Fysioterapia työterveyshuollossa Fysioterapia työterveyshuollossa Opintokokonaisuus 1,5 op Marika Pilvilä Terveystieteen maisteri opiskelija, työfysioterapeutti Ajankohtaista fysioterapiassa: fysioterapia työterveyshuollossa Oppimistavoitteet:

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos Työterveyshuollon ajankohtaisseminaari 7.2.2013 Lapin aluehallintovirasto, Rovaniemi Puheenvuoro yksikön päällikkö, aluehallintoylilääkäri Riitta Pöllänen, Lapin avi Diat kehittämispäällikkö Maria Rautio,

Lisätiedot

Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet

Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Terveyden ja työkyvyn säilyminen ovat yksi työelämän suurimpia haasteita. Työkyky voidaan kuvata ihmisen voimavarojen

Lisätiedot

Työterveyshuollon toiminnallinen integraatio soteen?

Työterveyshuollon toiminnallinen integraatio soteen? Työterveyshuollon toiminnallinen integraatio soteen?, dos., lääkintöneuvos Työsuojeluosasto Sosiaali- ja terveysministeriö 1 20.1.2017 Keskusteluteemat 14.12.2016 Säätytalo Maakunnan oman henkilöstön työterveyshuollon

Lisätiedot

Työkaarityökalulla tuloksia

Työkaarityökalulla tuloksia Työkaarityökalulla tuloksia Asiantuntija Tarja Räty, TTK Työkaariajattelu työpaikan arjessa miten onnistumme yhdessä? Kehittämisen edellytyksiä Työkaarimallin käytäntöön saattamista Työura- ja kehityskeskustelut

Lisätiedot

Työhyvinvointia työpaikoille

Työhyvinvointia työpaikoille Työhyvinvointia työpaikoille 11.10.2016 Marja Heikkilä 1 Jamit kehittämistyö Työpaikat työkyvyn tukijoiksi 10 yritystä Uudellamaalla ja Pohjanmaalla 4 metalli- ja 6 hoiva-alan yritystä perustettu v.1951-

Lisätiedot

Työkaarikeskustelu työhyvinvoinnin tukena

Työkaarikeskustelu työhyvinvoinnin tukena Hyvinvointia työstä Työkaarikeskustelu työhyvinvoinnin tukena Marjo Wallin, erikoistutkija 14.10.2016 Työterveyslaitos Marjo Wallin www.ttl.fi 2 Työhyvinvointi rakennetaan yhdessä Eri-ikäisten työkykyä

Lisätiedot

Vakuutuslääkärit ja työkyvyn arviointi. Mikael Ojala Ylilääkäri, neurologi Merimieseläkekassa

Vakuutuslääkärit ja työkyvyn arviointi. Mikael Ojala Ylilääkäri, neurologi Merimieseläkekassa Vakuutuslääkärit ja työkyvyn arviointi Mikael Ojala Ylilääkäri, neurologi Merimieseläkekassa Omaa taustaani ja työtehtäviäni Lääket. ja kir. tri, neurologi, väitellyt huimauksesta Vakuutuslääketieteen

Lisätiedot

Työpaikalta terveyttä elämään itseään ja organisaatiota johtamalla

Työpaikalta terveyttä elämään itseään ja organisaatiota johtamalla Työpaikalta terveyttä elämään itseään ja organisaatiota johtamalla KKI Päivät 2016 Oulu 16.-17.3.2016 Oili Ojala, työhyvinvointipäällikkö Tuottaa Pohjois-Suomen asukkaille korkeatasoiset erikoissairaanhoidon

Lisätiedot

Työntekijän Hoitoturva Työterveyshuoltoa täydentävä turva koko henkilöstölle

Työntekijän Hoitoturva Työterveyshuoltoa täydentävä turva koko henkilöstölle Työntekijän Hoitoturva Työterveyshuoltoa täydentävä turva koko henkilöstölle Onneksi olkoon! Työnantajasi haluaa pitää sinusta hyvää huolta täydentämällä terveyshuoltoasi. Työnantajasi tarjoaa sinulle

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Kuormituksen hallinta ja toimintakyvyn ylläpito työpaikoilla , Tampere Esittäjän nimi / 8.2.

Hyvinvointia työstä. Kuormituksen hallinta ja toimintakyvyn ylläpito työpaikoilla , Tampere Esittäjän nimi / 8.2. Hyvinvointia työstä 1 Kuormituksen hallinta ja toimintakyvyn ylläpito työpaikoilla 20.4.2015, Tampere Rauno Hanhela, johtava asiantuntija, aluevastaava 2 Esittäjän nimi / 8.2.2011 1 Ihmisen mittainen työ

Lisätiedot

Palvelutasovaihtoehdot (Kangasala)

Palvelutasovaihtoehdot (Kangasala) Palvelutasovaihtoehdot (Kangasala) 1. lakisääteinen, sairaanhoito (Terveystalon perussopimus) 2. lakisääteinen, sairaanhoito (kilpailutettu, suppea sairaanhoito) 3. lakisääteinen (kilpailutettu, ei sairaanhoitoa)

Lisätiedot

Työterveysyhteistyö. Työkyvyn suunnitelmallista johtamista

Työterveysyhteistyö. Työkyvyn suunnitelmallista johtamista Työterveysyhteistyö Työkyvyn suunnitelmallista johtamista Esityksessä 1. Työterveystoiminta on osa yrityksen/organisaation johtamista 2. Lainsäädäntö ohjaa työterveysyhteistyöhön 3. Tarpeiden tunnistaminen

Lisätiedot

TYÖTERVEYSHUOLTO VARHAISEN PUUTTUMISEN MALLI

TYÖTERVEYSHUOLTO VARHAISEN PUUTTUMISEN MALLI 1 TYÖTERVEYSHUOLTO VARHAISEN PUUTTUMISEN MALLI Satu Myller, vastaava työterveyshoitaja Joensuun Työterveys Savuton Pohjois-Karjala työryhmän jäsen Siun Soten työterveyden asiakkuusvastaava 1.1.2017 2.11.2016

Lisätiedot

Palvelutasovaihtoehdot (Satakunta)

Palvelutasovaihtoehdot (Satakunta) Palvelutasovaihtoehdot (Satakunta) 1. lakisääteinen + yleislääkäritasoinen sairaanhoito 2. lakisääteinen + suppean tason sairaanhoito 3. lakisääteinen, ei sairaanhoitoa Lakisääteinen + yleislääkäritasoinen

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos Hyvinvointia työstä Työterveyshuollon ja muun terveydenhuollon yhteistyö työkyvyn turvaajana Jari Latvala apulaisylilääkäri Työterveyslaitos, Oulu Terveydenhuollon yhteistyön lainsäädäntöpohja Terveydenhuoltolaki

Lisätiedot

Kestävä työ ja työkyky - Polkuja työelämään Tempo hanke. Pirkko Mäkelä-Pusa, Kuntoutussäätiö

Kestävä työ ja työkyky - Polkuja työelämään Tempo hanke. Pirkko Mäkelä-Pusa, Kuntoutussäätiö Kestävä työ ja työkyky - Polkuja työelämään Tempo hanke Pirkko Mäkelä-Pusa, Kuntoutussäätiö Osatyökykyisyys ja työelämä Hyvinvointiyhteiskunnan turvaaminen edellyttää korkeampaa työllisyysastetta ja pidempiä

Lisätiedot

Työhyvinvointi yrityksesi elinvoima

Työhyvinvointi yrityksesi elinvoima Työhyvinvointi yrityksesi elinvoima Hyvinvoivat työntekijät tekevät työnsä hyvin Kun yrityksesi työntekijät kokevat työnsä mielekkääksi ja palkitsevaksi, he panostavat sen tekemiseen. Näet tuloksen osaamisena

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Rauma Palaute ennakkotehtävästä. Miten tunnistat asiakkaan kuntoutustarpeen?

Hyvinvointia työstä. Rauma Palaute ennakkotehtävästä. Miten tunnistat asiakkaan kuntoutustarpeen? Hyvinvointia työstä Rauma 7.6.2016 Palaute ennakkotehtävästä. Miten tunnistat asiakkaan kuntoutustarpeen? Tutkimuksissa todettua Yleisesti ottaen kuntoutuksella kuntoutettavien psyykkiset ja fyysiset voimavarat

Lisätiedot

Palvelutasovaihtoehdot (Viisari)

Palvelutasovaihtoehdot (Viisari) Palvelutasovaihtoehdot (Viisari) 1. lakisääteinen, sairaanhoito (Terveystalon perussopimus) 2. lakisääteinen, sairaanhoito (kilpailutettu, suppea sairaanhoito) 3. lakisääteinen (kilpailutettu, ei sairaanhoitoa)

Lisätiedot

Palvelutasovaihtoehdot (Satakunta)

Palvelutasovaihtoehdot (Satakunta) Palvelutasovaihtoehdot (Satakunta) 1. lakisääteinen + yleislääkäritasoinen sairaanhoito 2. lakisääteinen + suppean tason sairaanhoito 3. lakisääteinen, ei sairaanhoitoa 1. Lakisääteinen + yleislääkäritasoinen

Lisätiedot

Työkykyjohtamisella tulosta myös viivan alle

Työkykyjohtamisella tulosta myös viivan alle Työkykyjohtamisella tulosta myös viivan alle 2016 Me olemme Skanska 2 Skanska maailmalla Yhdysvallat Norja Ruotsi Suomi Iso-Britannia Tanska Puola Tsekin tasavalta Slovakia Unkari Romania Skanska maailmalla

Lisätiedot

Aktiivisen tuen avaimet

Aktiivisen tuen avaimet SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN Aktiivisen tuen avaimet Työntekijän työhyvinvoinnin tukeminen Ammatillinen kuntoutus Työntekijällä on sairauden vuoksi uhka tulla työkyvyttömäksi lähivuosina. Ammatillisen

Lisätiedot

TYÖLLISTÄMINEN ON KUNNALLE KANNATTAVAA Kunnanjohtaja Vilma Kröger Toiminnanjohtaja Titta Raitanen

TYÖLLISTÄMINEN ON KUNNALLE KANNATTAVAA Kunnanjohtaja Vilma Kröger Toiminnanjohtaja Titta Raitanen TYÖLLISTÄMINEN ON KUNNALLE KANNATTAVAA 19.10.2016 Kunnanjohtaja Vilma Kröger Toiminnanjohtaja Titta Raitanen Kunnan työllistämisvastuu - Työmarkkinatuen rahoitusvastuun muutokset v. 2015 - Palkkatuen muutokset

Lisätiedot

TYÖTERVEYSHUOLLON KORVAUKSET TYÖTERVEYSYHEISTYÖN JA TYÖKYVYN HALLINNAN KANNUSTIMENA

TYÖTERVEYSHUOLLON KORVAUKSET TYÖTERVEYSYHEISTYÖN JA TYÖKYVYN HALLINNAN KANNUSTIMENA Arto Laine, työterveyspäällikkö 8.1.2013 Terveysosasto, Kansaneläkelaitos TYÖTERVEYSHUOLLON KORVAUKSET TYÖTERVEYSYHEISTYÖN JA TYÖKYVYN HALLINNAN KANNUSTIMENA Työkyky ja työkyvyttömyys ovat olleet suomalaisen

Lisätiedot

Vantaan korvaavan työn toimintatapa. Tuunattu työ

Vantaan korvaavan työn toimintatapa. Tuunattu työ Vantaan korvaavan työn toimintatapa Tuunattu työ Tuunattu työ mitä se on? Sairauden tai tapaturman vuoksi työntekijä voi olla tilapäisesti kykenemätön tekemään vakituista työtään, mutta pystyy terveyttään

Lisätiedot

Henkilöstöjohtamisen haasteita eilen, tänään, huomenna

Henkilöstöjohtamisen haasteita eilen, tänään, huomenna Henkilöstöjohtamisen haasteita eilen, tänään, huomenna Henkilöstöjohdon seminaari 27.3.2012 Varatoimitusjohtaja Eija Lehto-Kannisto Henkilöstöjohtamisen haasteita eilen Perspektiivinä viimeiset noin 10

Lisätiedot

Aloitustilaisuus

Aloitustilaisuus Uute Uutta tekemässä 2015-2018 Muutoksen ja hyvinvoinnin johtaminen Pohjois-Suomen seurakunnissa Aloitustilaisuus 26.10.2015 Miltä työssä näyttää nyt? Mitä työelämässä tapahtuu juuri nyt? Miten käy työhyvinvoinnille?

Lisätiedot

AMMATILLINEN KUNTOUTUS

AMMATILLINEN KUNTOUTUS AMMATILLINEN KUNTOUTUS Ammatillinen kuntoutus auttaa jatkamaan työssä Työkyvyn heikkeneminen voi estää työskentelysi jossain vaiheessa työuraa. Tällöin ammatillinen kuntoutus voi auttaa sinua jatkamaan

Lisätiedot

Työsuojelupaneeli V TYÖTERVEYSYHTEISTYÖ. Minna Toivanen, Auli Airila & Minna Janhonen

Työsuojelupaneeli V TYÖTERVEYSYHTEISTYÖ. Minna Toivanen, Auli Airila & Minna Janhonen Työsuojelupaneeli V TYÖTERVEYSYHTEISTYÖ Minna Toivanen, Auli Airila & Minna Janhonen 8.5.2015 1 Työsuojelupaneeli V Työsuojelupaneeli on työsuojeluhenkilöstölle suunnattu, ajankohtaisia työelämäasioita

Lisätiedot

LUOTTAMUSHENKILÖPANEELI Luottamushenkilöpaneeli

LUOTTAMUSHENKILÖPANEELI Luottamushenkilöpaneeli LUOTTAMUSHENKILÖPANEELI 2011 19.9.2011 Luottamushenkilöpaneeli 1 Tiivistelmä Kyselyyn vastasi 770 paneelin jäsentä. Varhainen puuttuminen työkykyongelmiin Yli puolella (55 ) alle 20 henkilön työpaikoilla

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä UUTTA TYÖTERVEYSHUOLTOPALVELUA YRITTÄJILLE JA PIENILLE YRITYKSILLE. Helena Palmgren, kehittämispäällikkö, TkT, KM

Hyvinvointia työstä UUTTA TYÖTERVEYSHUOLTOPALVELUA YRITTÄJILLE JA PIENILLE YRITYKSILLE. Helena Palmgren, kehittämispäällikkö, TkT, KM Hyvinvointia työstä UUTTA TYÖTERVEYSHUOLTOPALVELUA YRITTÄJILLE JA PIENILLE YRITYKSILLE Helena Palmgren, kehittämispäällikkö, TkT, KM 21.3.2014 Helena Palmgren 2 Pienten yritysten ja yrittäjien uusi työterveyshuoltopalvelu

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 10/ (6) Terveyslautakunta Tja/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 10/ (6) Terveyslautakunta Tja/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 10/2012 1 (6) 175 Terveyslautakunnan lausunto aloitteesta selvityksestä TyöterveysPlus:n perustamiseksi HEL 2012-004356 T 00 00 03 Päätös päätti antaa aloitteesta seuraavan,

Lisätiedot

yrittäjän työterveyshuolto

yrittäjän työterveyshuolto yrittäjän työterveyshuolto Tiivistelmä 1 Yrittäjän oma hyvinvointi on tärkeää niin yrittäjän itsensä kuin koko liiketoiminnan kannalta. Hyvinvoinnin yksi osatekijä on toimiva työterveyshuolto. Työterveyshuollolla

Lisätiedot

Parempi työelämä parempi talous

Parempi työelämä parempi talous Guy Ahonen Parempi työelämä parempi talous AGENDA Parempi työelämä parempi talous GH Professori Guy Ahonen on Ajatushautomo Agendan pyynnöstä koonnut tämän lyhyen selvityksen. Selvityksen lähtökohtana

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden työhyvinvointihanke

Teknologiateollisuuden työhyvinvointihanke Teknologiateollisuuden työhyvinvointihanke 2010-2015 Teknologiateollisuuden työhyvinvointihanke 2010-2015 Työnantaja- ja työntekijäliittojen yhteishanke Liitot sopineet työehtosopimuksissaan edistävänsä

Lisätiedot

Westenergy Oy Ab. Edelläkävijä energiatehokkuudessa. Energiatie Koivulahti

Westenergy Oy Ab. Edelläkävijä energiatehokkuudessa. Energiatie Koivulahti Edelläkävijä energiatehokkuudessa Omistaa ja ylläpitää jätteenpolttolaitosta Mustasaaressa. Viiden kunnallisen jätehuoltoyhtiön omistama. Toiminta-alue n. 50 kuntaa, joissa noin 400 000 asukasta. Yhteistyökumppani

Lisätiedot

Miten pidennämme työuria? Riikka Shemeikka, Kuntoutussäätiö Työryhmä 1, Kuntoutuspäivät

Miten pidennämme työuria? Riikka Shemeikka, Kuntoutussäätiö Työryhmä 1, Kuntoutuspäivät Miten pidennämme työuria? Riikka Shemeikka, Kuntoutussäätiö Työryhmä 1, Kuntoutuspäivät 17.3.2016 Esityksen tavoite Taustalla mm. käynnissä oleva hanke Työuria pidentävät yhteistoiminnalliset keinot (Typyke),

Lisätiedot

Palvelutasovaihtoehdot (Akaasia)

Palvelutasovaihtoehdot (Akaasia) Palvelutasovaihtoehdot (Akaasia) 1. lakisääteinen, sairaanhoito (Terveystalon perussopimus) 2. lakisääteinen, sairaanhoito (kilpailutettu, suppea sairaanhoito) 3. lakisääteinen (kilpailutettu, ei sairaanhoitoa)

Lisätiedot

Matkailun ja matkailuinvestointien alueellinen merkitys

Matkailun ja matkailuinvestointien alueellinen merkitys Matkailun ja matkailuinvestointien alueellinen merkitys LAPIN MATKAILUPARLAMENTTI 6.10.2016 10.10.2016 Page 1 Sisällys Taustaa Matkailun merkitys Matkailuinvestoinnin vaikutusmekanismit Case-esimerkit

Lisätiedot

Otanko riskin vai vältänkö vaaran? - tutkimustietoa ja selviytymiskeinoja

Otanko riskin vai vältänkö vaaran? - tutkimustietoa ja selviytymiskeinoja Otanko riskin vai vältänkö vaaran? - tutkimustietoa ja selviytymiskeinoja Timo Leino LT, työterveyshuollon ja työlääketieteen erikoislääkäri Nuoret ja työ ohjelman koordinaattori Yliopistojen 22. työsuojelupäivät

Lisätiedot

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2. Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.2017 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti STTK:n toimeksiannosta

Lisätiedot

Nolla tapaturmaa -ajattelu

Nolla tapaturmaa -ajattelu Nolla tapaturmaa -ajattelu Kaikki tapaturmat voidaan estää jos ei heti, niin kuitenkin ajan kanssa Tapaturmat eivät ole vahinkoja tai sattumaa Tahto ja vähittäinen oppiminen avaimia Perusasioita työturvallisuudessa

Lisätiedot

Työeläkejärjestelmän keskeiset piirteet. Työsuhdejuridiikka kurssi Marina Sirola

Työeläkejärjestelmän keskeiset piirteet. Työsuhdejuridiikka kurssi Marina Sirola Työeläkejärjestelmän keskeiset piirteet Työsuhdejuridiikka kurssi Marina Sirola Sisältö Työeläkejärjestelmän keskeiset piirteet Työeläkevakuuttaminen Miksi eläkeuudistus 2017 tehtiin? Työeläkkeen laskemisen

Lisätiedot

Seksuaali- ja lisääntymisterveys

Seksuaali- ja lisääntymisterveys Seksuaali- ja lisääntymisterveys 27.10.2015 Rovaniemi Kristiina Poikajärvi Johtaja Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue 11.11.2015 1 Hallituksen strategiset painopistealueet Työllisyys ja kilpailukyky

Lisätiedot

Vakuutuslääkärit ja työkyvyn arviointi. Jyrki Varjonen Ylilääkäri Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo

Vakuutuslääkärit ja työkyvyn arviointi. Jyrki Varjonen Ylilääkäri Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo Vakuutuslääkärit ja työkyvyn arviointi Jyrki Varjonen Ylilääkäri Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo Vakuutuslääketieteen tehtävä Korvausoikeudesta päätettäessä asettaa yksittäinen hakija sairauden osalta

Lisätiedot

Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke

Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke Työkaarikeskustelu ja Pomotsekki työhyvinvoinnin tukena Työkaarikeskustelu Työhyvinvointi rakennetaan yhdessä Eri-ikäisten työkykyä ja työssä onnistumista

Lisätiedot

TK II arviointi/ kuntoutujanäkökulma

TK II arviointi/ kuntoutujanäkökulma TK II arviointi/ kuntoutujanäkökulma THL 21.5.2012 Esityksen nimi / Tekijä 1 Työelämän murros ja rakennemuutos Palveluala kasvaa, teollisuus vähenee Organisaatioiden uudelleenjärjestelyt (esim. fuusiot)

Lisätiedot

Isojoen työsuojelun toimintaohjelma

Isojoen työsuojelun toimintaohjelma Isojoen työsuojelun toimintaohjelma 2016-2018 JOHDANTO Työsuojelun perustehtävä on tukea työssä jaksamista, työhyvinvointia ja työturvallisuutta tasa-arvoisesti. Työsuojelun toimintaohjelmassa määritellään

Lisätiedot

Savuton työpaikka osa työhyvinvointia

Savuton työpaikka osa työhyvinvointia Savuton työpaikka osa työhyvinvointia Miksi savuton työpaikka? Kustannussäästöt Päivittäin tupakoiva aiheuttaa työnantajalle maltillisen arvion mukaan vuodessa keskimäärin 1 060 1 300 euron kustannukset

Lisätiedot

Terveysosasto, kuntoutusryhmä. Ammatillisesti syvennetty lääketieteellinen kuntoutus eli ASLAK-kurssi 12. Voimassa

Terveysosasto, kuntoutusryhmä. Ammatillisesti syvennetty lääketieteellinen kuntoutus eli ASLAK-kurssi 12. Voimassa Ammatillisesti syvennetty lääketieteellinen kuntoutus eli ASLAK-kurssi 12 Voimassa 1.1.2012 ASLAK-prosessi Aloite Yleensä työterveyshuollosta tai työpaikalta Suunnittelukokous Työterveyshuolto Työpaikka

Lisätiedot

Hannus- Kurkela- Palokangas. Paljon palveluita käyttävät asiakkaat Oulun yhteispäivystyksessä

Hannus- Kurkela- Palokangas. Paljon palveluita käyttävät asiakkaat Oulun yhteispäivystyksessä Hannus- Kurkela- Palokangas Paljon palveluita käyttävät asiakkaat Oulun yhteispäivystyksessä Taustaa: - Tarkoituksena on selvittää millaisia ovat Oulun yhteispäivystyksen paljon palveluita käyttävät oululaiset

Lisätiedot

MAINOSTAJIEN LIITTO KAMPANJAKUVAUS

MAINOSTAJIEN LIITTO KAMPANJAKUVAUS 1/9 KAMPANJAKUVAUS Tähdellä (*) merkityt kohdat ovat pakollisia. TÄRKEÄÄ 1. Tallenna lomake ensin omalle koneellesi. 2. Täytä tallentamasi lomake. 3. Tallenna ja palauta. Täytä kampanjakuvaus huolella!

Lisätiedot

Paula Liukkonen. Henkilöstön arvon mittaa minen

Paula Liukkonen. Henkilöstön arvon mittaa minen Paula Liukkonen Henkilöstön arvon mittaa minen TALENTUM Helsinki 2008 Copyright 2008 Talentum Media Oy ja Paula Liukkonen Kustantaja: Talentum Media Oy Kansi: Timppa Airaksinen Taitto: NotePad ISBN 978-952-14-1320-9

Lisätiedot

TERVEYSPALVELUJEN MERKITYS TYÖLLISTYMISEN KANNALTA

TERVEYSPALVELUJEN MERKITYS TYÖLLISTYMISEN KANNALTA TERVEYSPALVELUJEN MERKITYS TYÖLLISTYMISEN KANNALTA Päivi Ahola-Anttonen KAIRA-hanke (S10179) Kajaani 8.12.2010 KAIRA-HANKE Tavoite Keinot Kainuun rakennetyöttömyyden purkaminen 1) toimijat yhteistyöhön

Lisätiedot

Hyvinvointiyhteiskunnan haasteet

Hyvinvointiyhteiskunnan haasteet Hyvinvointiyhteiskunnan haasteet Päivi Lipponen Kansanedustaja, Tulevaisuus - ja talousvaliokuntien jäsen Filosofian tohtori Suomalaisen yhteiskunnan tulevaisuus Hyvinvoinnin kasvusta huolimatta, eriarvoisuus

Lisätiedot

Käytännön malleja Case Aalto Työkyvyn arviointi Työterveys Aallossa

Käytännön malleja Case Aalto Työkyvyn arviointi Työterveys Aallossa Käytännön malleja Case Aalto Työkyvyn arviointi Työterveys Aallossa Irja Korhonen Ylilääkäri 12.9.2016 Asiakkaamme Kaikki 12 kuntaa, mm Jyväskylän kaupunki K-S sairaanhoitopiiri Jyväskylän koulutuskuntayhtymä

Lisätiedot

Strategisen työhyvinvoinnin kehittämishanke

Strategisen työhyvinvoinnin kehittämishanke Strategisen työhyvinvoinnin kehittämishanke 2011-2014 Kaiku-hankkeiden teemapäivä / Hotelli Seurahuone Marianne Turja 4/6/2014 KEHITTÄMISHANKKEEN PÄÄKOHDAT Tavoitteena kokonaisvaltainen hyvinvointijohtaminen,

Lisätiedot

Hyvä hetki työlle ja työhyvinvoinnille. uef.fi/tyosuojelupaivat2016

Hyvä hetki työlle ja työhyvinvoinnille. uef.fi/tyosuojelupaivat2016 Hyvä hetki työlle ja työhyvinvoinnille uef.fi/tyosuojelupaivat2016 Yliopistosta hyvinvoiva työyhteisö Työhyvinvoinnin kehittäminen säästövaateiden puristuksessa Yliopistojen valtakunnalliset työsuojelupäivät

Lisätiedot

Työterveyshuollon tulevaisuus - Yrityksen odotukset työterveyshuollolta

Työterveyshuollon tulevaisuus - Yrityksen odotukset työterveyshuollolta Työterveyshuollon tulevaisuus - Yrityksen odotukset työterveyshuollolta Asko Saastamoinen Asko Saastamoinen 13.10.2016 1 Työterveyshuoltolaki 2001 1 Lain tarkoitus Tässä laissa säädetään työnantajan velvollisuudesta

Lisätiedot

VALTIOVARAINMINISTERIÖ MÄÄRÄYS Henkilöstö- ja hallintopolitiikkaosasto OHJE VM/1675/ /2016 Valtion työmarkkinalaitos

VALTIOVARAINMINISTERIÖ MÄÄRÄYS Henkilöstö- ja hallintopolitiikkaosasto OHJE VM/1675/ /2016 Valtion työmarkkinalaitos VALTIOVARAINMINISTERIÖ MÄÄRÄYS 30.9.2016 Henkilöstö- ja hallintopolitiikkaosasto OHJE VM/1675/00.00.00/2016 Valtion työmarkkinalaitos Sisältöalue Työterveyshuolto Maksuton sairaanhoito Säännökset joihin

Lisätiedot

Terveydenhuoltolaki ja terveyden edistäminen - mitä muutoksia yhteistoiminta-alueilla?

Terveydenhuoltolaki ja terveyden edistäminen - mitä muutoksia yhteistoiminta-alueilla? Terveydenhuoltolaki ja terveyden edistäminen - mitä muutoksia yhteistoiminta-alueilla? YHTEISTOIMINTA-ALUEVERKOSTON XIV TAPAAMINEN 17.2.2011 Helsinki Neuvotteleva virkamies Kerttu Perttilä, STM 1 2.3.2011

Lisätiedot

Yhteistoimintalainsäädännön uudistaminen

Yhteistoimintalainsäädännön uudistaminen Yhteistoimintalainsäädännön uudistaminen 14.2.2017 Taustaa Nykyisen YT-lain tavoitteet: 1. Edistää työnantajan ja työntekijän välistä sekä henkilöstöryhmien keskinäistä vuorovaikutusta perustuen oikea-aikaisesti

Lisätiedot

Suomen energia alan rakenne liikevaihdolla mitattuna:

Suomen energia alan rakenne liikevaihdolla mitattuna: Suomen energia alan rakenne liikevaihdolla mitattuna: Energiayrityskanta käsittää vain itsenäisiä, voittoa tavoittelevia energiayhtiöitä ja konserneja. Yksittäisiä yrityksiä tarkastellessa kaikki luvut

Lisätiedot

Palvelutasovaihtoehdot (Viisari)

Palvelutasovaihtoehdot (Viisari) Palvelutasovaihtoehdot (Viisari) 1. lakisääteinen, sairaanhoito (Terveystalon perussopimus) 2. lakisääteinen, sairaanhoito (kilpailutettu, suppea sairaanhoito) 3. lakisääteinen (kilpailutettu, ei sairaanhoitoa)

Lisätiedot

Yritykset ja alkoholi. Sakari Nurmela

Yritykset ja alkoholi. Sakari Nurmela Sakari Nurmela TNS 2014 Tutkimuksen toteuttaminen ja sisältö Tutkimuksen toteuttaminen Tutkimukseen vastasi 200 henkilöä 29.4. 7.5.2014 välisenä aikana. Haastattelut kerättiin tietokoneavusteisin puhelinhaastatteluin

Lisätiedot