Työterveyslaitos Marjo Wallin

Transkriptio

1 Hyvinvointia työstä Työhyvinvointi työkaaren eri vaiheissa Marjo Wallin, ft, TtT erikoistutkija Työterveyslaitos Marjo Wallin 2 1

2 Mistä on työkaari tehty? Työterveyslaitos Marjo Wallin 3 Esimiestuki ja perehdytys työelämään kiinnittymisessä Sos. Vuorovaikutus Työelämään kiinnittyminen on uusien työntekijöiden integroitumista työympäristöönsä ja tarvittavien tietojen ja kokemuksen hankkimista, jota odotetaan organisaation täysivaltaiselta ja osaavalta jäseneltä. Askeleet: /tutkimus/hankke et/combo/sivut/d efault.aspx Työtehtävien, taitojen ja käytäntöjen oppiminen => työssä suoriutuminen (huom! Turvallisuuskulttuuri) Työn tavoitteiden ja vastuiden oppiminen => roolin selkeys Vuorovaikutussuhteiden rakentaminen työkavereihin ja porukoihin pääseminen => sosiaalinen integraatio Työterveyslaitos Marjo Wallin 4 2

3 Esimiestuki, kehittymismahdollisuudet ja sosiaaliset verkostot työroolin muutoksessa Kerran hankittu ammatillinen pätevyys ei päivittämättä kannattele koko pitkän työuran ajan Formaalikoulutus; esimiesvalmennus, akatemiat tms. Informaali työssäoppiminen; Työtehtävissä ja rutiineissa tapahtuva oppiminen Sisäinen tai ulkoinen sysäys Tapahtuu sattumalta ja huomaamatta Sisältää toiminnan reflektointia ja toisilta oppimista => Mahdollistajia hyvä esimies-alaissuhde, työssä kehittymismahdollisuudet ja sosiaaliset verkostot Työterveyslaitos Marjo Wallin 5 Joustavat työjärjestelyt hoivavastuissa Sos. Vuorovaikutus Työaikajoustot, etätyö ner/tyojaperhe/sivut /default.aspx Työssäkäyvillä 45+ miehillä on 8% ja 45+ naisilla 3% alle kouluikäisiä lapsia huollettavana Työssäkäyvillä 45+ miehillä on 46% ja 45+ naisilla 34% alle 18-vuotiaita lapsia kotona Noin neljännes työssäkäyvistä huolehti ansiotyönsä ohella omaisesta tai läheisestään tämän korkean iän, sairauden tai vammaisuuden vuoksi Vähintään päivittäin tai viikoittain hoivaa tarjoaa 9% työssäkäyvistä miehistä ja 16% työssäkäyvistä naisista (Työ ja terveys Suomessa, 2013) Työterveyslaitos Marjo Wallin 6 3

4 Esimiestuki työkyvyn muutoksissa Yhteistyö ja vaikkutusmahd. Kunta-alan seurantatutkimukset osoittivat esimiestyön olevan kaikkein merkittävin tekijä, joka selitti työkyvyn paranemista v. iässä Hyvä esimiestyö parantaa ja huono huonontaa iän myötä ihmisen työkykyä 1. Oikea asenne ikääntymiseen! 2. Yhteistyön tekeminen "itsensä likoon laittaminen" 3. Töiden yksilöllinen suunnittelu 4. Kommunikointi avoimesti /tyoura/kykyviisari /sivut/default.aspx Työterveyslaitos Marjo Wallin 7 Mistä on työkyky tehty? Työterveyslaitos Marjo Wallin 8 4

5 Työuran tienhaarat vaativat valmistautuneisuutta uranhallintaan 1) Työntekijällä on itseluottamusta siihen, että hän pystyy vaikuttamaan omaan työuraansa 2) Työntekijällä tiedollinen ja emotionaalinen valmius kohdata vastoinkäymisiä, joita matkan varrella tulee Työuranhallintaa voidaan vahvistaa Vertaisryhmä lisäsi osallistujien uskoa siihen, että he pystyvät vastaamaan työuransa haasteisiin ja selviytymään mahdollisista vastoinkäymisistä. Työhön liittyvien tavoitteiden määrä ja vastuullisuus omien asioiden hoidosta kasvoivat merkittävästi. Voimavaroja voidaan vahvistaa mus/hankkeet/tyouran_ uurtaja_ryhmamenetel ma/sivut/default.aspx psyykkiset voimavarat lisääntyivät ja masennusoireet vähenivät. Ennenaikaiselle eläkkeelle jäämisen aikomukset vähenivät erityisesti niillä, jotka olivat lähimpänä vanhuuseläkeikää. Ryhmästä hyötyivät eniten ne, joilla oli ennen sitä kohonnut masennusoire- tai työuupumustaso Työterveyslaitos Marjo Wallin ossa_vai_elakkeella/sivut/default.aspx Eläkesiirtymiseen pitää valmistautua Voimavarakeskeinen vertaisryhmä Voimavarakeskeinen vertaisryhmä Eläkesiirtymä on Suomessa tabu, josta ei työpaikalla puhuta Kriittistä osaamista häviää eläköitymisten myötä Ikästereotypiat vaikuttavat sekä työnantajien että työntekijöiden asenteissa Haluttomuus palkata varttunutta työvoimaa, eläkkeeltä työskentelyn mahdollistaminen vielä harvinaista Osaamisen ja työmarkkinakelpoisuuden ylläpitäminen haaste, jos ei haluja eikä mahdollisuuksia osaamisen kehittämiseen työuran loppuvaiheessa => Ikästereotypioita vastaan rokottaminen Työterveyslaitos Marjo Wallin

6 Työhyvinvoinnin strateginen johtaminen Strateginen hyvinvointi on se osa työhyvinvointia, joka tukee organisaation varsinaisen toiminnan tuloksellisuutta. Yrityksissä tämä tarkoittaa liiketoiminnan kannattavuutta, Julkisella sektorilla tuottavuutta ja vaikuttavuutta. Strategisen hyvinvoinnin rinnalle voidaan asettaa työkyvyttömyyden estämiseen fokusoiva yksilöpainotteinen työkykyjohtaminen => strateginen johtaminen, henkilöstöjohtaminen, esimiestoiminta ja työterveyshuolto (Aura, Ahonen, Hussi & Ilmarinen 2014) Työterveyslaitos Marjo Wallin 11 Mitä tekemätön työ maksaa työpaikalla? /HTV Sairauspoissaolot Työkyvyttömyys Tapaturmavakuutus Työterveyskustan. Työkykyjohtamisen benchmark-tutkimus /13/2016 FIOH Marjo Wallin

7 Tekemättömän työn kustannus palkkasummaan nähden (%) Max. ~ 13,5 % Keskiarvo 6,3 % Min. ~ 3 % 10/13/2016 FIOH Marjo Wallin 13 Tekemättömän työn kustannusten vertailua työnantajaorganisation tyypin mukaan palkkasummaan nähden (%) Yksityiset työntekijävalt. Yksityiset toimihlö.valt. 10/13/2016 FIOH Marjo Wallin

8 Tekemättömön työn kustannusten vertailu strategisen hyvinvoinnin johtamisen mukaan suhteessa palkkasummaan (%) Vertailuryhmä Systemaattinen väh. 5 v. Muut 10/13/2016 FIOH Marjo Wallin 15 Panos-tuotto suhde strategisessa hyvinvoinnin johtamisen investoineissa Systemaattinen väh. 5 v. Muut Vertailuryhmä 10/13/2016 FIOH Marjo Wallin

9 Työhyvinvoinnin johtaminen Erottamaton osa organisaation arvonluontiprosessia Ylimmän johdon vahva sitoutuminen välttämätöntä Systemaattinen ja pitkäjänteinen kehittäminen Jokainen työpaikalla voimaantuu pitämään huolta työhyvinvoinnista Lisää tuottavuutta ja hyvinvointia => kaikkia osapuolia hyödyttävä tilanne Työterveyslaitos Marjo Wallin tyoterveyslaitos tyoterveys Tyoterveyslaitos 9