JULKISEN SEKTORIN TYÖMARKKINATUTKIMUS Akavan Erityisalojen selvityksiä 3/2006

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "JULKISEN SEKTORIN TYÖMARKKINATUTKIMUS Akavan Erityisalojen selvityksiä 3/2006"

Transkriptio

1 JULKISEN SEKTORIN TYÖMARKKINATUTKIMUS 05 Akavan Erityisalojen selvityksiä 3/06

2 Akavan Erityisalat ry ISSN

3 Aluksi Tämänkertaisessa julkisen sektorin työmarkkinatutkimuksessamme keskityimme lähes samoihin kysymyksiin kuin parina edellisvuonna. Näin voimme seurata, miten jäsenistön mielipiteet ovat kehittyneet suhteessa jo aiempina vuosina pinnalla olleisiin ongelmakohtiin. Uudet palkkausjärjestelmät ja niiden aiheuttamat muutokset työssä sekä määräaikaiset palvelussuhteet olivat näin ollen erityisesti tarkastelun kohteina. Ilahduttavaa on, että määräaikaiset palvelussuhteet olivat valtiosektorilla kääntyneet laskuun. Kaikista kokopäivätyössä olevista määräaikaisina oli 25, kun osuus edellisenä vuonna oli 33. Naisista määrä-aikaisina oli 28, miehistä 15. Alle 30-vuotiaista kolmella neljästä oli määräaikainen palvelussuhde. Määräaikaisuus on siis edelleenkin iso ongelma, joka koskettaa erityisesti naisia ja nuoria. Kuntasektorilla kysymys määräaikaisuuksista sen sijaan ei edes näyttänyt paranemisen merkkejä päinvastoin. Edellisen vuoden 16 :sta määräaikaisten osuus oli kasvanut 18 :iin. Miehissä ja naisissa osuus oli yhtä suuri. Alle 30-vuotiaista kaksi kolmesta oli määräaikaisena. Tällä kertaa kysyttiin myös määräaikaisuuksien perusteluita. Kuntasektorilla miehillä yleisin perustelu oli sijaisuus, naisilla taas työn luonne. Valtiosektorilla sen sijaan päinvastoin. Nuorilla yleisin perustelu kuntasektorilla oli sijaisuus ja valtiosektorilla työn luonne. Muina määräaikaisuuksien perusteluina mainittiin mm. projektityö ja epäpätevyys. Ilman perustelua kuntasektorilla oli 6 määräaikaisista, valtiosektorilla 8. työn vaativuuden ja henkilökohtaisen osaamisen vaikuttavan huomattavasti palkkaukseen. Myös työn laadulla nähdään olevan jonkin verran merkitystä. Sen sijaan työn määrällä ja ryhmän tuloksella ei katsottu olevan vaikutusta palkkaukseen. Tähän kyselyymme vastasi jäsenyhdistystemme julkisella sektorilla työskentelevää jäsentä, vastausprosentti on noin 46, mitä voidaan pitää varsin kohtuullisena. Kiitämme kaikkia vastanneita, vastauksistanne saamme arvokasta tietoa edunvalvontaamme ja palkkaneuvontaamme varten. Kiitokset myös tutkimuksen käytännön toteuttamisesta huolehtineelle KTM Eija Savajalle Palkansaajien tutkimuslaitoksesta. Helsingissä Arja Ahola Asiamies Akavan Erityisalat ry Tämä tutkimusraportti alkaa tiivistelmällä, johon on koottu tutkimuksen keskeisiä tuloksia edunvalvonnan näkökulmasta. Tämän osion on toimittanut asiamies Arja Ahola. Tiivistelmää seuraa Palkansaajien tutkimuslaitoksen raportti kokonaisuudessaan. Valtiosektorilla uusi palkkausjärjestelmä näyttää tuottavan paremman ansiotason kuin kiinteään peruspalkkaan ja ikä-/kokemuslisiin perustuva vanha järjestelmä. Siitä huolimatta uuden palkkausjärjestelmän piirissä jo olevien vastaajien arviot uudesta palkkausjärjestelmästä olivat kääntyneet uudelleen kriittisemmiksi. Näin oli arvioitaessa järjestelmän selkeyttä ja ymmärrettävyyttä, kannustavuutta, palkkaporrastuksen oikeudenmukaisuutta, palkkakilpailukykyä, työtehtäviin reagoimista, hyvästä työsuorituksesta palkitsemista sekä nuorten ja vanhojen tasapuolista kohtelua. Positiivista kehitystä nähtiin vain siinä, että uusi järjestelmä kohtelee naisia ja miehiä tasapuolisesti. Myös kuntasektorilla kriittisyys uutta palkkaohjelmaa kohtaan on kasvanut edellisestä vuodesta. Tosin uuden palkkaohjelman piirissä olevat samoin kuin valtiosektorin uudessa palkkausjärjestelmässä jo mukana olevat katsovat Akavan Erityisalat Julkisen sektorin työmarkkinatutkimus 05 Tiivistelmä 3

4 JULKISEN SEKTORIN TYÖMARKKINATUTKIMUS 05 TIIVISTELMÄ Akavan Erityisaloissa on työmarkkinatutkimusta tehty vuodesta 1989 lähtien, joten tämänkertainen tutkimus on liiton 17. Kyselylomake lähetettiin lokakuussa 05 joka toiselle jäsenyhdistystemme julkisen sektorin jäsenelle. Vastausprosentti on 45,7. KUNTASEKTORI Määräaikaiset palvelussuhteet lisääntyneet edelleen kuntasektorilla Määräaikaisten palvelussuhteiden osuus on kasvanut edelliseen vuoteen verrattuna. Vuonna 04 kokopäivätyössä olevista määräaikaisia oli 16. Vuonna 05 määrä oli noussut 18 :iin. Miehistä ja naisista yhtä suuri osuus oli määräaikaisessa palvelussuhteessa. Määräaikaisuus oli tyypillisintä nuorten palvelussuhteille: alle 30-vuotiaista kaksi kolmasosaa (67 ) oli määräaikaisena. Sektori Kunta Valtio Vastaajista naisia miehiä Keski-ikä naiset 45,2 v 42,5 v miehet 47,1 v 44,7 v Vähintään alempi korkeakoulututkinto Erilaisia toimen/ tehtävän nimikkeitä Määräaikaisuuden yleisin perustelu naisilla oli sijaisuus (45 ). Miehistä joka toiselle (52 ) perusteluksi oli mainittu se, että työn luonne on määräaikainen. Nuorilla, alle 30-vuotiailla, sijaisuus oli yleisin perustelu (60 ). Kaikista kuntasektorin määräaikaisista 26 :lla perusteluna oli jokin muu syy (projektityö, epäpätevyys, jne.) Määräaikaisuuden perustelua ei ollut ilmoitettu 6 :lle kuntasektorin määräaikaisista. Määräaikaisuusjaksoja saman työnantajan palveluksessa oli ollut keskimäärin 3,5. Kuvioiden numerointi viittaa koko raportin kuvionumeroihin. Kuvio 6. Määräaikaiset palvelussuhteet sukupuolen ja iän mukaan, osuus kokopäivätyössä olevista M iehet Naiset Ikä alle 30- vuotta Akavan Erityisalat Julkisen sektorin työmarkkinatutkimus 05 Tiivistelmä 4

5 Palkkakehitys varsin suotuisaa Kuntasektorilla palkat kehittyivät suotuisasti. Vastaajien mukaan suurin palkkakehitykseen vaikuttava tekijä oli muutos tehtäväkohtaisessa palkanosassa. Uuden palkkausjärjestelmän piirissä olevista 80 oli sitä mieltä, että työn vaativuus vaikuttaa palkkaukseen. Merkittävänä palkkaukseen vaikuttavana tekijänä oli vastaajien mielestä myös henkilökohtaisen palkanosan muutos. Sen vaikutukseen uskoi 74 uuden palkkausjärjestelmän piirissä olevista. Myös työn laadun uskottiin vaikuttavan jossain määrin. Sen sijaan työn määrällä ei juurikaan katsottu olevan vaikutusta. Kuvio 8. Säännöllisen työajan ansiot kunnissa lokakuussa 05, euroa/kk. Kunta yhteensä 2494 M iehet Naiset Pääkaupunkiseutu Muu Suomi Johto Keskijohto Asiantuntija Toimihenkilö Pysyvä M ääräaikainen Kiinteä peruspalkka ja ikä-/kokemuslisät Sopimuspalkka Uusi palkkausjärjestelmä keskiarvo F1 0 F50 F euroa/kk Naisten palkat olivat 80 miesten palkoista. Määräaikaisessa palvelussuhteessa olevien palkat olivat 81 toistaiseksi voimassa olevassa palvelussuhteessa olevien palkoista. Kuntatyöntekijöiden palkat nousivat vuoden 04 lokakuusta vuoden 05 lokakuuhun 4,6, kun palkannousu kaikilla kuukausipalkkaisilla palkansaajilla vastaavana ajankohtana oli 3,8. Akavan Erityisalat Julkisen sektorin työmarkkinatutkimus 05 Tiivistelmä 5

6 Kuvio 11. Palkat kunnissa vuosina 00-05, keskimäärin euroa/kk. euroa/kk 2600 Kunta Kaikki palkansaajat* ** *Lähde: Ansiotasoindeksi 06:1, Tilastokeskus ** ennakkotieto Ylitöitä tehdään, edelleen myös korvauksetta Kokoaikaisten virka/työehtosopimuksen mukainen säännöllinen työaika viikossa oli 36,7 tuntia. Miehillä työviikko kuitenkin venyi lähes 42 tuntiin. Naisilla työviikko oli keskimäärin 1,5 tuntia lyhyempi. Pisintä työviikkoa tekivät johtoasemassa olevat. Heillä työtunteja viikossa kertyi 43. Kysymykseen nykyisestä työmäärästä johtoasemassa olevista neljä kymmenestä vastasi työmäärän olevan jatkuvasti ja joka toinen kertoi työmäärän olevan ajoittain liian suuri. Toimihenkilöistä taas neljä kymmenestä piti työmäärää sopivana, yhdellä viidestä oli työmäärä jatkuvasti liian suuri. Kolmasosa vastaajista ei tehnyt säännöllisen työajan ylittäviä työtunteja. Kahdelle kolmasosalle ylityötunteja kertyi kuukaudessa keskimäärin 12,2. Yhdeksän kymmenestä teki ylityöt oma-aloitteisesti, koska työstä suoriutuminen niin vaatii. Kymmenesosa teki ylitöitä työnantajan määräyksestä. Puolet ylitöitä tekevistä sai työstään täysimääräisen korvauksen. Täysimääräisenä vapaa-aikana ylityöt korvattiin 43 :lle ja täysimääräisenä rahana 5 :lle ylitöitä tekevistä. Osittain rahana korvattiin 3 :lle ja osittain vapaa-aikana 34 :lle. Sen sijaan viidennes (19 ) ylitöitä tekevistä teki sen täysin ilman korvausta. Suurin osa vastaajista (56 ) teki ylitöitä samaan tapaan kuin edellisenäkin vuonna, kolmella kymmenestä ylityöt olivat lisääntyneet ja runsaalla kymmenesosalla (14 ) vähentyneet. Ylitöitä tekevät olivat muita useammin sitä mieltä, että työpaikalla on liian vähän työntekijöitä työtehtäviin nähden. Työssä jaksaminen vähenee iän myötä Kokoaikatyössä olevat nuoret, alle 30-vuotiaat, jaksoivat työssä muita paremmin. Heistä viidesosa kertoi jaksavansa erittäin hyvin, 50 vuotta täyttäneistä vajaa kymmenesosa (7 ) ilmoitti jaksavansa erittäin hyvin. Melko hyvin jaksavien osuus oli suunnilleen sama kussakin ikäryhmässä sen sijaan melko huonosti jaksavien osuus oli alle 30-vuotiaiden ryhmässä kymmenesosa ja yli 50-vuotiaiden ryhmässä viidennes. Tasa-arvosuunnitelmat eivät ole löytäneet tietänsä kuntiin Lähes joka toisen (47 ) kuntasektorin työntekijän työpaikka oli vielä vailla tasa-arvosuunnitelmaa, vain reilulla kymmenesosalla (16 ) suunnitelma oli tehty. Tosin runsaalla kolmanneksella vastaajista (37 ) ei ollut tietoa suunnitelmasta. Yhdeksän kymmenestä niistä, joilla tasa-arvosuunnitelma oli tehty, oli sitä mieltä, ettei sillä ole ollut käytännön vaikutuksia palkkaeron kaventumiseen. VALTIOSEKTORI Määräaikaisten osuus kääntynyt laskuun valtiosektorilla Määräaikaisten palvelussuhteiden osuus on kaventunut edelliseen vuoteen verrattuna. Vuonna 04 kokopäivätyössä olevista määräaikaisia oli 33. Vuonna 05 määrä oli laskenut 25 :iin. Määräaikaisuus koskettaa kuitenkin edelleen erityisesti naisia ja nuoria. Naisista 28 oli määräaikaisena. Alle 30- vuotiaista kolmella neljästä (75 ) oli määräaikainen palvelussuhde. Akavan Erityisalat Julkisen sektorin työmarkkinatutkimus 05 Tiivistelmä 6

7 Kuvio 24. Määräaikaiset palvelussuhteet sukupuolen ja iän mukaan, osuus kokopäivätyössä olevista, M iehet Naiset Ika alle 30- vuotta Valtiosektorin naisilla yleisin määräaikaisuuden perustelu (39 ) oli se, että työn luonne on määräaikainen. Miehillä sen sijaan yleisin perustelu (50 ) oli sijaisuus. Jokin muu perustelu määräaikaisuudelle oli 22 :lla ja 8 :lle määräaikaisuutta ei ollut perusteltu lainkaan. Keskimäärin määräaikaisjaksoja samassa työpaikassa oli 6,3. Palkkakehitys suotuisaa kaikkiin palkansaajiin verrattuna Valtiosektorilla lokakuusta 04 lokakuuhun 05 joka toisen (49 ) päätoimen kuukausiansiot nousivat yleiskorotuksen verran. Runsaalla kolmanneksella (36 ) ansiot nousivat yleiskorotusta enemmän. Vastaajien mukaan suurin palkkakehitykseen vaikuttava tekijä oli muutos henkilökohtaisessa palkanosassa. Henkilökohtaisen osaamisen vaikutukseen uskoi 88 uuden palkkausjärjestelmän piirissä olevista. Toisena palkkaukseen vaikuttavana tekijänä oli vastaajien mielestä tehtäväkohtaisen palkanosan muutos. Uuden palkkausjärjestelmän piirissä olevista 87 oli sitä mieltä, että työn vaativuus vaikuttaa palkkaukseen. Vastaajista 67 oli sitä mieltä, että myös työn laatu vaikuttaa jossain määrin. Sen sijaan työn määrällä ei juurikaan katsottu olevan vaikutusta. Akavan Erityisalat Julkisen sektorin työmarkkinatutkimus 05 Tiivistelmä 7

8 Kuvio 26. Säännöllisen työajan ansiot valtiosektorilla lokakuussa 05. Valtio yhteensä 2681 M iehet Naiset Pääkaupunkiseutu Muu Suomi Johto 3972 Keskijohto 3224 Asiantuntija 2717 Toimihenkilö 2386 Pysyvä 2824 M ääräaikainen 2256 Kiinteä peruspalkka ja ikä-/kokemuslisät Sopimuspalkka Uusi palkkausjärjestelmä keskiarvo F1 0 F50 F euroa/kk Naisten palkat olivat lähes 90 miesten palkoista. Uudessa palkkausjärjestelmässä naisten palkat olivat 90,5 miesten palkoista. Määräaikaisessa palvelussuhteessa olevien palkat olivat 80 vakituisten palkoista. Uudessa palkkausjärjestelmässä olevien keskipalkka oli noin 7 kiinteällä peruspalkalla olevien keskipalkkaa suurempi. Valtiolla työskentelevien keskipalkat olivat vuonna 04 1,3 kaikkien palkansaajien keskipalkkoja suuremmat, vuonna 05 vastaava prosenttiluku oli 3,0. Ansiot nousivat vuoden 04 lokakuusta vuoden 05 lokakuuhun 5,5, kun palkannousu kaikilla kuukausipalkkaisilla palkansaajilla vastaavana ajankohtana oli 3,8. Kuvio 29. Palkat valtiolla vuosina 00-05, keskimäärin euroa/kk. euroa/kk 2600 Valtio Kaikki palkansaajat* ** *Lähde: Ansiotasoindeksi 06:1, Tilastokeskus ** ennakkotieto Akavan Erityisalat Julkisen sektorin työmarkkinatutkimus 05 Tiivistelmä 8

9 Arviot uudesta palkkausjärjestelmästä edelleen kriittisiä Kahden edellisvuoden tapaan kysyttiin myös arvioita uudesta palkkausjärjestelmästä ja sen tuomista muutoksista. Edelleen korostui se, että uutta palkkausjärjestelmää ei pidetty selkeänä ja ymmärrettävänä eikä sen katsottu antavan kilpailukykyistä palkkatasoa eikä myöskään palkitsevan hyvästä työsuorituksesta. Niiden osuus, jotka olivat sitä mieltä, että uusi palkkausjärjestelmä kannustaa ammattitaidon kehittämiseen, on pienentynyt aiempien vuosien arviointiin verrattuna. Myös palkkaporrastuksen oikeudenmukaisuuteen uskovia oli edellisvuosia vähemmän. Sen sijaan uudessa palkkausjärjestelmässä jo mukana olevat olivat sitä mieltä, että uusi palkkausjärjestelmä kohtelee miehiä ja naisia tasapuolisesti. Kolme kymmenestä (29 ) teki ylitöitä ilman korvausta. Johtoon kuuluvat tekivät muita enemmän ylitöitä ilman korvausta. Vajaalla kolmanneksella (31 ) oli mahdollisuus käyttää työaikapankkia, kuudella kymmenestä ei tätä mahdollisuutta ollut työpaikallansa. Pieni osa (5 ) oli niitä, joiden työpaikalla työaikapankin käyttöönottoa suunnitellaan. Suurimmalla osalla (59 ) ylitöiden määrä oli pysynyt samana edelliseen vuoteen verrattuna, 27 :lla se oli lisääntynyt ja 15 :lla puolestaan vähentynyt. Ylitöitä tekevät olivat muita useammin sitä mieltä, että työpaikalla oli liian vähän väkeä työtehtäviin nähden. Valtiolla ylitöiden korvaamisen raja on palkkaluokassa A24 ja uusissa palkkausjärjestelmissä korvausraja on suunnilleen tätä palkkaa vastaavassa tehtävän vaativuusryhmässä. Ylitöitä tehdään, edelleen myös korvauksetta Kokoaikaisten virka/työehtosopimuksen mukainen säännöllinen työaika viikossa oli keskimäärin 36,9 tuntia. Miehillä työviikko kuitenkin venyi lähes tuntiin. Naisilla työviikko oli vajaan tunnin lyhyempi. Pisintä työviikkoa tekivät johtoasemassa olevat. Heillä työtunteja viikossa kertyi 43. Kysymykseen nykyisestä työmäärästä johtoasemassa olevista joka toinen vastasi työmäärän olevan jatkuvasti ja joka toinen ajoittain liian suuri. Sopivana sitä ei pitänyt kukaan heistä. Toimihenkilöistä taas neljä kymmenestä piti työmäärää sopivana ja toiset neljä kymmenestä piti työmäärää ajoittain liian suurena. Yhdellä kymmenestä työmäärä oli jatkuvasti liian suuri. Useampi kuin joka toinen (58 ) teki kuukausittain töitä enemmän kuin säännöllinen työaika edellyttäisi. Keskimäärin ylityötunteja kertyi kuukaudessa 11,8. Useimmat (91 ) tekivät ylitöitä oma-aloitteisesti, koska työtehtävistä suoriutuminen niin vaatii. Neljä kymmenestä ( ) sai ylitöistään korvauksen täysimääräisenä vapaa-aikana, 5 täysimääräisenä rahakorvauksena. Vajaalle kolmasosalle (29 ) ylityöt korvataan osittain vapaa-aikana ja 4 :lle osittain rahana. Arviot työssä jaksamisesta muuttuvat iän myötä Kokoaikatyössä olevat nuoret, alle 30-vuotiaat, jaksoivat työssä muita paremmin. Heistä runsas viidesosa (22 ) kertoi jaksavansa erittäin hyvin ja 69 melko hyvin. 50 vuotta täyttäneistä enää reilu kymmenesosa (12 ) ilmoitti jaksavansa erittäin hyvin. Melko hyvin jaksavien osuus oli suunnilleen sama (noin 60 ) kussakin ikäryhmässä 30 ikävuoden jälkeen. Sen sijaan melko huonosti jaksavien osuus oli alle 30-vuotiaiden ryhmässä vain 5, mutta nousi sen jälkeen jokaisen ikäryhmän kohdalla ollen jo yli viidennes (21 ) yli 50-vuotiaiden ryhmässä. Tasa-arvosuunnitelmat vasta tulossa valtiolle tai niiden olemassaolosta ei tiedetä Runsaan kolmanneksen (35 ) työpaikoilla oli jo otettu käyttöön tasa-arvosuunnitelma. Viidennes oli niitä, jotka ilmoittivat tasa-arvosuunnitelman puuttuvan. Sen sijaan lähes joka toinen (44 ) ei tiennyt, onko työpaikalla tasa-arvosuunnitelmaa. Kahdeksan kymmenestä niistä, joiden työpaikalla tasa-arvosuunnitelma oli, oli sitä mieltä, ettei sillä ole ollut käytännön vaikutuksia palkkaeron kaventumiseen. Akavan Erityisalat Julkisen sektorin työmarkkinatutkimus 05 Tiivistelmä 9

10 Akavan Erityisalojen työmarkkinatutkimus 05 Julkinen sektori Sisältö Yleistä... 2 Palvelussuhde... 3 Palvelussuhde kuntasektorilla... 4 Määräaikaiset palvelussuhteet... 5 Palkkaus... 7 Palkkakehitys... 9 Luontoisedut ja ylityökorvaukset Osa-aikaiset Palkkaukseen vaikuttavat tekijät Arviot uudesta palkkausjärjestelmästä Työaika ja ylityöt okset työssä Tasa-arvo ja samapalkkaisuus Palvelussuhde valtiosektorilla Määräaikaiset palvelussuhteet Palkkaus Palkkakehitys Luontoisedut ja ylityökorvaukset... Osa-aikaiset... Palkkaukseen vaikuttavat tekijät... Arviot uudesta palkkausjärjestelmästä Työaika ja ylityöt okset työssä Tasa-arvo ja samapalkkaisuus Liitetaulukot Kyselylomake... 37

11 Yleistä Akavan Erityisalojen työmarkkinatutkimus jakaantui edellisen vuoden tapaan kahteen osaan: julkiselle ja yksityiselle sektorille laadittiin omat kyselylomakkeet ja niille laadittiin omat raportit. Tämä on julkisen sektorin raportti. Tutkimuslomakkeella kysyttiin palkkatietojen lisäksi mielipiteitä sekä kunnissa että valtiolla meneillään olevasta palkkausjärjestelmäuudistuksesta, ylitöistä ja työssä tapahtuneista muutoksista. Mukana oli myös muutama kysymys tasa-arvosta ja samapalkkaisuudesta. Tutkimukseen valittiin mukaan joka toinen liiton jäsenrekisterin mukaan julkisella sektorilla työskentelevä jäsen. Otokseen valituille 55 jäsenelle postitettiin lokakuun lopulla kyselylomake. Kahden viikon päästä otokseen valitut saivat vielä kortin, jossa muistutettiin lomakkeen täyttämisestä. Lomake oli myös täytettävissä liiton kotisivuilla. Määräaikaan mennessä lomakkeita palautui postin kautta 1648 ja 6 kävi täyttämässä lomakkeen liiton kotisivuilla. Kotisivuilla vastanneiden osuus nousi hieman edellisestä vuodesta. Nyt osuus oli 11 ja edellisen vuoden kyselyssä se oli 9. Vastausprosentti nousi jonkin verran vuoden 04 kyselystä. Silloin vastausprosentti oli 42,1 ja nyt se oli 45,7. Kuvioon 1 on kerätty tietoja vastaajista. Kuvio 1. Taustatietoja vastaajista,. M iehet 19 Ikä Naiset 81 Ikä alle Tutkinto Keskiaste Alin korkea-aste 6 6 Alempi korkeakouluaste 28 Ylempi korkeakouluaste 56 Tutkijan koulutus 4 Työssäkäyntialue Pääkaupunkiseutu 33 M uu Etelä-Suomen lääni 16 Länsi-Suomen lääni 31 Itä-Suomen lääni 9 Jäsenyhdistys Oulun lääni Lapin lääni 5 6 KUM ULA 31 SPECIA MAL TOI 9 10 TAKU Akavan Erityisalojen työmarkkinatutkimus 05, julkinen sektori 2

12 Kyselyyn vastanneista neljä viidesosaa oli naisia. Naisvastaajien keski-ikä oli 43,5 vuotta, miehet olivat naisia vajaa kolme vuotta vanhempia. Joka kymmenes oli alle 30-vuotias (11 ), joka neljäs oli vuotias ja kaksi kolmesta oli täyttänyt vuotta. Vastaajien koulutustaso oli korkea. Kuudella kymmenestä (56 ) oli ylempi korkeakoulututkinto ja tutkijakoulutus oli neljällä sadasta. Vajaalla kolmanneksella (28 ) oli alemman korkeakouluasteen tutkinto. Alempaan korkeakouluasteeseen kuuluvat myös ammattikorkeakoulututkinnot. Kaikkiaan vastaajilla oli 91 erilaista tutkintoa ja ne oli suoritettu 96:ssa eri oppilaitoksessa. Yleisin tutkinto oli filosofian kandidaatin tutkinto, joka oli kolmanneksella tutkinnon suorittaneista. Vajaalla kymmenesosalla oli ylempi kasvatustieteellinen korkeakoulututkinto. Toimintaterapeutin tutkinnon suorittaneiden osuus oli 8. Viidesosa oli suorittanut tutkintonsa Helsingin yliopistossa, Tampereen yliopistosta valmistuneita oli myös viidennes, joka kymmenes oli valmistunut Jyväskylän yliopistosta, Turun yliopistosta oli valmistunut kymmenesosa. Joka toisella oli kulunut tutkinnon suorittamisesta vähintään 12 vuotta. Kolmannes kävi töissä pääkaupunkiseudulla ja 16 muualla Etelä-Suomessa. Vajaalla kolmanneksella (31) työssäkäyntipaikkakunta oli Länsi-Suomessa, viidennes vastaajista oli Itä-Suomen, Oulun tai Lapin lääneistä. Kolme kymmenestä vastaajasta oli Kuntien asiantuntijat KUMULA ry:n jäseniä, viidennes oli SPECIA - asiantuntijat ja ylemmät toimihenkilöt ry:n jäseniä, Museoalan ammattiliittoon (MAL) kuului kymmenesosa vastaajista, vajaa kymmenesosa (9 ) oli Suomen Toimintaterapeuttiliitosta (TOI). Viidenneksi suurin vastaajaryhmä oli Taide- ja kulttuurialan ammattijärjestön TAKUn jäseniä. Kuvion 1 -ryhmään on kerätty muihin kuin edellä mainittuihin yhdistyksiin kuuluvat vastaajat. Vastaajia oli kaikkiaan 16 eri yhdistyksestä. Liitetaulukosta 1 löytyvät vastaajat yhdistyksittäin. Palvelussuhde Lokakuun viimeisellä viikolla 05 vastaajista 91 oli työelämässä. Heistä 94 oli kokopäivätyössä ja 6 toimi osa-aikaisena. Vajaa kymmenesosa (9 ) ei käynyt töissä. Joka toinen niistä, jotka eivät olleet töissä, oli äitiys-, isyys- tai vanhempainlomalla. Työssäkäyvien palvelussuhteen ehtojen määräytyminen selviää kuviosta 2. Kolmella neljästä (60 ) palkka määräytyi kunnan yleisen virka- ja työehtosopimuksen mukaan, reilun kolmanneksen (36) palkkojen määräytymisessä noudatettiin valtion yleistä virka- ja työehtosopimusta. -ryhmään kuuluvat ne, joilla oli kirkon yleinen virka- ja työehtosopimus (1 ) ja ne, joilla oli jokin muu, kuin edellä mainitut sopimukset (3). Jatkossa keskitytään kuntasektoriin, jossa ovat kunnan yleisen virka- ja työehtosopimuksen piiriin kuuluvat ja valtiosektoriin, jossa palkat määräytyvät valtion yleisen virka- ja työehtosopimuksen mukaan. Kuvio 2. Palvelussuhteet virka- ja työehtosopimuksen mukaan,. Kuntien yleinen virka- ja työehtosopimus 60 M uut sopimukset 4 36 Valtion yleinen virka- ja työehtosopimus Akavan Erityisalojen työmarkkinatutkimus 05, julkinen sektori 3

13 Palvelussuhde kuntasektorilla Kuntasektorilla työskentelevistä 7 oli osaaikatyössä ja 93 kokoaikatyössä. Kuviossa 3 kuvataan kokopäivätyössä olevia. Vajaa viidennes (17 ) kuntasektorin kokoaikaisista oli miehiä. Joka kolmas oli vuotias, alle 30 vuotiaita oli kymmenesosa. Miesten keski-ikä oli 47,1 vuotta, naiset olivat pari vuotta miehiä nuorempia. Useammalla kuin joka toisella (55 ) oli ylempi korkeakoulututkinto tai tutkijan koulutus, vajaalla kymmenesosalla oli keskiasteen tai alimman korkea-asteen tutkinto. Kuntasektorin työpaikat keskittyivät Etelä- ja Länsi-Suomeen. Viidenneksellä työpaikka oli pääkaupunkiseudulla (19 ) tai muualla Etelä-Suomen läänissä (19 ), neljällä kymmenestä (37 ) työpaikka oli Länsi- Suomen läänissä. Joka toinen (52 ) oli jäsenenä KUMULAssa, TOIn jäseniä oli 12, joka kymmenes kuului MALiin. Kaikkiaan kuntasektorin kokoaikaiset kuuluivat 15:een eri yhdistykseen. Kokopäivätyössä olevien vastaajien määrät jäsenyhdistyksittäin löytyvät liitetaulukosta 2. Erilaisia toimen/tehtävän nimikkeitä oli 246. Yleisimmät nimikkeet olivat toimintaterapeutti (11) ja kirjastonhoitaja (9 ). Kuvio 3. Kokopäivätyössä olevat kuntasektorilla,. M iehet 17 Naiset 83 Ikä Ikä alle Tutkinto Väh. alin korkea-aste 10 Alempi korkeakouluaste 35 Väh. ylempi korkeakouluaste 55 Työssäkäyntialue Pääkaupunkiseutu M uu Etelä-Suomen lääni Länsi-Suomen lääni 37 Itä-Suomen lääni Oulun ja Lapin läänit Kuviosta 4 näkee, miten kokopäivätyössä olevien toimiasemat vaihtelivat sukupuolen ja iän mukaan. Yli puolet miehistä hoiti johdon tai keskijohdon tehtäviä, naisista johdossa tai keskijohdossa oli reilu kolmannes. Vajaa kolmannes niin miehistä kuin naisistakin oli asiantuntijoina. Naiset olivat miehiä useammin toimihenkilötehtävissä. Alle 30-vuotiaista joka toinen oli toimihenkilötehtävissä, vuotiaissa toimihenkilöitä oli joka kolmas. Reilu neljännes -49-vuotiaista oli vielä toimihenkilöinä, 50 vuotta täyttäneistä toimihenkilöinä oli enää 15. Mitä vanhemmasta henkilöstä oli kyse, sitä todennäköisemmin hän oli johtotehtävissä. Alle 30- vuotiaita ei juurikaan ollut johtotason tehtävissä, 50 vuotta täyttäneistä johtajana oli joka neljäs. Yli vuotiasta oli asiantuntijatehtävissä. Akavan Erityisalojen työmarkkinatutkimus 05, julkinen sektori 4

14 Kuvio 4. Kokopäivätyössä olevien toimiasemat sukupuolen ja iän mukaan,. 50 Johto Keskijohto Asiantuntija Toimihenkilö M iehet Naiset Ikä alle 30-vuotta Neljä viidestä (84 ) oli sitä mieltä, että heidän nykyinen työnsä ja koulutuksensa vastaavat toisiaan. Runsas kymmenesosa (12 ) oli mielestään työssä, jonka vaativuustaso on alhaisempi kuin koulutus edellyttäisi. Kahdella sadasta työ oli koulutukseen nähden liian vaativaa. Kolme sadasta taas ei osannut sanoa työnsä ja koulutuksensa vastaavuutta. Joka neljäs toimihenkilö oli työssä, jonka vaativuustaso oli alhaisempi kuin koulutus edellyttäisi (Kuvio 5). Vajaa kymmenesosa (9 ) asiantuntijoista oli työssä, josta olisi selvinnyt vähemmällä koulutuksella. Kuvio 5. Työn ja koulutuksen vastaavuus toimiaseman mukaan,. - työn vaativuustaso on alhaisempi kuin koulutus edellyttäisi Johto Keskijohto Asiantuntija Toimihenkilö Määräaikaiset palvelussuhteet Kolmella neljästä (79 ) oli pysyvä palvelussuhde, kolme sadasta oli määräaikaisena tai tilapäisenä, mutta heillä oli kuitenkin pysyvä palvelussuhde, johon palata. Lähes viidesosa (18 ) oli määräaikaisena tai tilapäisenä. Kunnissa miesten määräaikaisuus on yhtä yleistä kuin naistenkin määräaikaisuus (Kuvio 6). Määräaikaisuus on tyypillistä nuorten palvelussuhteille. Alle 30- vuotiaista kaksi kolmesta (67) oli määräaikaisena, vuotiaista joka kolmas ja -49-vuotiaista yksi kymmenestä. Akavan Erityisalojen työmarkkinatutkimus 05, julkinen sektori 5

15 Kuvio 6. Määräaikaiset palvelussuhteet sukupuolen ja iän mukaan, osuus kokopäivätyössä olevista, M iehet Naiset Ikä alle 30- vuotta Määräaikaisista neljä kymmenestä ( ) hoiti sijaisuutta (Taulukko 1), runsaalla neljänneksellä (28 ) työn luonne oli määräaikainen. Neljälle kymmenestä (26 ) työnantaja oli perustellut määräaikaisuutta jollain muulla syyllä kuin sijaisuudella tai työn luonteella, esim. työn projektiluonteisuudella. Kuudelle sadasta (6 ) ei työnantaja ollut ilmoittanut perustetta määräaikaisuudelle. Määräaikaisten miesten työ oli luonteeltaan määräaikaista, naiset taas olivat usein sijaisina. Kolme viidestä nuoresta hoiti määräaikaisena sijaisuutta, viidenneksellä työn luonne itsessään oli määräaikainen Kolmannes oli nykyisessä työpaikassaan ensimmäistä kertaa määräaikaisena, kolmanneksella meneillään oleva jakso oli toinen tai kolmas. Yhdellä kolmanneksella samassa työpaikassa määräaikaisuusjaksoja oli ollut neljä tai enemmän. Keskimäärin jaksoja samassa työpaikassa oli ollut 3,5. Kolmannes niin naisista kuin miehistäkin oli määräaikaisena omasta tahdostaan. Taulukko 1. Työnantajan perustelut määräaikaiselle palvelussuhteelle,. Kaikki Miehet Naiset Ikä alle (n=163) (n=29) (n=134) (n=58) (n=61) (n=30) (n=11) Sijaisuus Työn luonne on määräaikainen Jokin muu perustelu Perustetta ei ole ilmoitettu Määräaikaisilta kysyttiin, mitä he arvioivat tekevänsä meneillään olevan määräaikaisuuden jälkeen (Taulukko 2). Yli uskoi, että määräaikaisuus jatkuu samassa työpaikassa, kymmenesosa (10) uskoi solmivansa vakinaisen palvelussuhteen nykyisessä työpaikassaan. Yksi kymmenestä epäili joutuvansa työttömäksi, yli -vuotiasta jopa yksi viidestä ei uskonut uuden työpaikan löytymiseen. Vajaa kolmannes (30 ) ei vielä osannut sanoa, mitä tapahtuu määräaikaisuuden päättymisen jälkeen. Taulukko 2. Arviot siitä, mitä tapahtuu määräaikaisuuden päättymisen jälkeen,. Kaikki Miehet Naiset Ikä alle 30 vuotta (n=165) (n=30) (n=135) (n=60) (n=61) (n=43) Määräaikaista palvelussuhdetta todennäköisesti jatketaan samassa työpaikassa Solmii todennäköisesti vakinaisen palvelussuhteen samaan työpaikkaan Aloittaa todennäköisesti uuden työ muualla Joutuu luultavasti työttömäksi Ei halua uutta työtä Ei tiedä vielä, mitä tapahtuu Akavan Erityisalojen työmarkkinatutkimus 05, julkinen sektori 6

16 Palkkaus Kolme viidestä (61 ) oli palkkausjärjestelmässä, jossa on kiinteä peruspalkka ja ikä/kokemuslisät (Kuvio 7). Runsas neljännes (27 ) sai palkkaa uuden palkkausjärjestelmän mukaan. Siinä palkan perusteena ovat tehtävät ja niiden vaativuus (tehtäväkohtainen palkka) sekä työtulokset, ammatinhallinta ja palvelusaika (henkilökohtainen lisä). Uuden järjestelmän piirissä olevien osuus nousi edellisestä työmarkkinatutkimuksesta vuodelta04 viisi prosenttiyksikköä. Vajaa kymmenesosa (8 ) oli sopimuspalkalla, pieni osa (1 ) oli jonkin muun järjestelmän piirissä, osa (2 ) ei osannut sanoa omaa järjestelmäänsä. Kuvio 7. Palkkausjärjestelmät kuntasektorilla,. Jokin muu Ei tietoa 2 2 Uusi palkkausjärjestelmä 27 Kiinteä peruspalkka ja ikä-/kokemuslisät 61 Sopimuspalkka 8 Lomakkeella tiedusteltiin lokakuun 05 päätoimen palkkatuloja. Säännöllisen työajan ansioiden lisäksi kysyttiin luontoisetujen yhteenlaskettua verotusarvoa ja ylityö- ja/tai vastaavia palkkioita. Palkkalaskelmissa ovat mukana ne kokopäivätyössä olevat, joiden kuukausiansiot olivat lokakuussa 05 vähintään 1000 euroa. Palkkoja kuvataan graafisesti pylväiden, viivakuvioiden ja nauhakuvioiden avulla. Nauhakuviossa nauhan sisälle mahtuu 80 ryhmän palkoista ja jää ulkopuolelle. Nauhan vasen pää (kymmenen prosentin fraktiili F10) on palkka, jota pienempää saa 10 ryhmään kuuluvista, nauhan oikea pää (90 prosentin fraktiili F90) on taas palkka, jota suurempaa saa 10 ryhmästä. Nauhan jakaa kahtia mediaanipalkka (F50). Puolet ryhmästä saa korkeintaan mediaanipalkan suuruista palkkaa ja puolella palkka ylittää mediaanipalkan. Ryhmän keskipalkka on merkitty nauhan sisälle numeroin ja tunnusluvut on pyöristetty lähimpään euroon. Kuvioissa ja taulukoissa ryhmän palkka ilmoitetaan vain, jos ryhmässä on vähintään kuusi henkilöä. Kuvioihin liittyvät tiedot löytyvät liitetaulukosta 3. Kunnissa lokakuussa 05 kokopäivätyössä olevien säännöllisen työajan ansiot olivat keskimäärin 2494 euroa (Kuvio 8). Valtiolla keskipalkka oli 2681 euroa, ja kaikkien kokoaikaisten keskiansiot olivat 2571 euroa. Kunnissa joka toisen kokoaikaisen palkka oli korkeintaan 2238 euroa (mediaanipalkka=f50), kymmenesosalla ansiot jäivät alle 1790 euron (F10), palkkajakauman yläpäässä kymmenesosan ansiot ylittivät 3512 euroa (F90). Mediaanipalkan alapuolella palkkojen vaihtelu on selvästi pienempää kuin vaihtelu mediaanipalkan yläpuolella. Naisten palkat olivat 80 miesten palkoista. Pääkaupunkiseudun ja muun Suomen keskipalkat olivat lähes samoja, mutta mediaanipalkoissa oli selvä ero. Pääkaupunkiseudulla joka toisen ansiot olivat vähintäänkin 2507 euroa, muualla Suomessa joka toisen ansiot jäivät 2488 euroon. Palkkakuviosta näkee selvästi, miten palkat muuttuvat, kun siirrytään toimiasemasta toiseen. Toimihenkilöiden keskipalkka oli 33 euroa, mikä on 85 asiantuntijoiden palkoista. Toimihenkilöiden keskipalkka on kolme neljäsosaa (77) keskijohdon ja kolme viidesosaa (60 ) johdon palkoista. Johdon palkat vaihtelevat muiden ryhmien palkkoja enemmän. Määräaikaisessa palvelussuhteessa olevien palkat olivat 81 pysyvässä suhteessa olevien palkoista. Sopimuspalkalla olevien palkat ja myös palkkojen vaihtelu oli muissa järjestelmissä olevien palkkoja ja vaihteluita suurempi. Perinteisessä järjestelmässä, missä on kiinteä peruspalkka ja ikä-/kokemuslisät keskipalkka oli 2411 euroa. Palkka on 94 uudessa palkkausjärjestelmässä olevien palkoista. Mediaanipalkka uudessa järjestelmässä oli 2365 euroa, kiinteällä peruspalkalla olevista joka toisella palkka oli korkeintaan 2180 euroa. Akavan Erityisalojen työmarkkinatutkimus 05, julkinen sektori 7

17 Kuvio 8. Säännöllisen työajan ansiot kunnissa, euroa/kk. Kaikki yhteensä Valtio yhteensä Kunta yhteensä M iehet Naiset Pääkaupunkiseutu Muu Suomi Johto Keskijohto Asiantuntija Toimihenkilö Pysyvä M ääräaikainen Kiinteä peruspalkka ja ikä-/kokemuslisät Sopimuspalkka Uusi palkkausjärjestelmä keskiarvo F1 0 F50 F euroa/kk Kuvioon 9 on piirretty miesten ja naisten keskiansiot luokitellusta aineistosta niin, että luokan keskiansiot ovat aina luokan keskipisteen kohdalla. Esimerkiksi ikäluokkaan -49 kuuluvien henkilöiden keskipalkka on kohdassa 45. Alle 50-vuotiaiden naistenpalkat olivat lähemmäs 90 saman ikäisten miesten palkoista. 50 ikävuoden jälkeen miesten palkat kohoavat naisten palkkoja enemmän. Yli 50-vuotiaat naiset saivat enää vain kolme neljäsosaa ikäistensä miesten palkoista. Erot palkoissa johtuvat osittain siitä, että yli 50-vuotiaat miehet olivat naisia useammin johtotehtävissä. Kuvio 9. Säännöllisen työajan ansiot iän mukaan kunnissa, keskim. euroa/kk. euroa/kk 3500 M iehet Naiset Kuviosta 10 selviää, miten miesten ja naisten palkat vaihtelevat eri koulutusasteen mukaan. Keskiasteen tutkinnon suorittaneiden miesten ja naisten palkat olivat lähes samoja. Naiset saivat alimman korkeaasteen tai alemman korkeakouluasteen tutkinnolla Ikä vajaa 80 vastaavan tasoisen tutkinnon suorittaneiden miesten palkoista. Ylemmän korkeakouluasteen tutkinnon suorittaneiden naisten palkat olivat 86 saman tasoisen tutkinnon hankkineiden miesten palkoista. Akavan Erityisalojen työmarkkinatutkimus 05, julkinen sektori 8

18 Kuvio 10. Säännöllisen työajan ansiot koulutuksen mukaan kunnissa, keskim. euroa/kk. euroa/kk 3500 M iehet Naiset Keskiaste Alin korkea-aste Alempi korkeakouluaste Ylempi korkeakouluaste Tutkijan koulutus Palkkakehitys Suurimmalla osalla kokoaikaisista päätoimen kuukausiansiot olivat nousseet lokakuusta 04 lokakuuhun 05. Kuudella kymmenestä (60 ) yleiskorotus oli nostanut ansioita ja vajaan kolmanneksen (29 ) ansiot olivat kasvaneet enemmän kuin yleiskorotuksen verran. Taulukkoon 3 on kerätty tekijät, joiden perusteella kuukausiansiot olivat muuttuneet vuoden aikana. Kolmasosalla ansioihin oli vaikuttanut muutos tehtäväkohtaisessa palkanosassa. Vajaalla kolmasosalla (28 ) oli muuttunut henkilökohtainen palkanosa. Yhdelle kymmenestä uusi asema tai tehtävä oli syynä palkan muuttumiseen. Taulukko 3. Syyt kuukausiansioiden muutokseen lokakuusta 04 lokakuuhun 05. Syy kuukausiansioiden muutokseen (n=641) Tehtäväkohtainen palkanosan muutos 36 Henkilökohtainen palkanosan muutos 28 Muu syy 17 Uusi asema tai tehtävä 10 Siirtyminen uuden työnantajan palvelukseen 8 Ikä-/kokemuslisät 6 Omat toimenpiteet (esim. paikkakunnan vaihto tai opiskelu) 2 Lisäkoulutus tai pätevyys 1 Tulospalkkio 1 Kuvio 11. Palkat kunnissa vuosina 00-05, keskim. euroa/kk. euroa/kk 2600 Kunta Kaikki palkansaajat* ** *Lähde: Ansiotasoindeksi 06:1, Tilastokeskus ** ennakkotieto Akavan Erityisalojen työmarkkinatutkimus 05, julkinen sektori 9

19 Kuvio 11 näyttää palkkakehityksen vuosina Viime vuosina Akavan Erityisalojen kunnissa työskentelevien jäsenten ansiot nousivat kaikkien palkansaajien ansioita enemmän. Kaikilla kuukausipalkkaisilla palkansaajilla ansiot nousivat vuodesta 04 vuoteen 05 3,8, kun liiton kuntatyöntekijöiden ansiot nousivat lokakuusta 04 lokakuuhun 05 4,6. Luontoisedut ja ylityökorvaukset Kymmenesosa kokoaikaisista sai verotettavia luontoisetuja. Heistä joka toisella yhteenlaskettu etujen verotusarvo oli euroa, keskimäärin luontoisetujen verotusarvo oli 52 euroa. Vajaa kymmenesosa sai lokakuussa 05 ylityö- ja/tai vastaavia korvauksia tai palkkioita. Palkkiot nostivat ansioita keskimäärin 75 euroa. Osa-aikaiset Kuntasektorilla työskentelevistä 7 teki osaaikatyötä. Heidän keski-ikänsä oli 42,9 vuotta ja heistä suurin osa (91 ) oli naisia. Työviikolle kertyi pituutta keskimäärin 28,3 tuntia. Osa-aikaisten ansiot olivat keskimäärin 1509 euroa kuukaudessa. Palkkaukseen vaikuttavat tekijät Kuviosta 12 selviää eri palkkausjärjestelmissä olevien käsitykset siitä, miten eri tekijät vaikuttavat palkkaukseen. -ryhmässä ovat kaikki ne, jotka eivät ole uuden palkkausjärjestelmän (UPJ) piirissä. UPJ:ssä olevien mielestä palkkojen määräytymisessä korostuvat työn vaativuus ja henkilökohtainen osaaminen. Lähes joka toisen UPJ:ssä olevan mielestä työn laatu vaikuttaa ainakin jossain määrin palkkaukseen, muissa järjestelmissä olevista tätä mieltä on vajaa kolmannes. Kuvio 12. Palkkaukseen vaikuttavat tekijät,. Työn vaativuus Henkilökoht. Ryhmän tulos Työn määrä Työn laatu osaaminen UPJ M uut UPJ M uut UPJ M uut UPJ M uut UPJ M uut Vaikuttaa paljon Vaikuttaa jossain määrin Ei vaikuta lainkaan Ei osaa sanoa Arviot uudesta palkkausjärjestelmästä Eri palkkausjärjestelmissä olevien arviot uudesta palkkausjärjestelmästä on esitetty kuviossa 13. Jokaisen väittämän kohdalla ryhmien mielipiteet erosivat toisistaan. Vanhojen järjestelmien piirissä olevista valitsivat muita useammin Ei osaa sanoa vastausvaihtoehdon. Uutta järjestelmää ei pidetty selkeänä ja ymmärrettävänä. Vastaajien mielestä UPJ ei anna kilpailukykyistä palkkatasoa, palkkaporrastustakaan ei pidetty oikeudenmukaisena. Akavan Erityisalojen työmarkkinatutkimus 05, julkinen sektori 10

20 Kuvio 13. Arviot uudesta palkkausjärjestelmästä,. Uusi palkkausjärjestelmä... Samaa mieltä Ei osaa sanoa Eri mieltä on selkeä ja ymmärrettävä reagoi työtehtävien muutoksiin kannustaa ammattitaidon kehittämiseen palkkaporrastus oikeudenmukainen palkitsee hyvästä työsuorituksesta antaa kilpailukykyisen palkkatason kohtelee nuoria ja vanhoja tasapuolisesti kohtelee naisia ja miehiä tasapuolisesti UPJ = uuden palkkausjärjestelmän piirissä olevat M uut= muun kuin uuden palkkausjärjestelmän piirissä olevat Kuvio 14. Uudenpalkkausjärjestelmän piirissä olevien arviot uudesta palkkausjärjestelmästä vuosina 03-05,. Uusi palkkausjärjestelmä... on selkeä ja ymmärrettävä reagoi työtehtävien muutoksiin kannustaa ammattitaidon kehittämiseen palkkaporrastus on oikeudenmukainen palkitsee hyvästä työsuorituksesta antaa kilpailukykyisen palkkatason kohtelee nuoria ja vanhoja tasapuolisesti kohtelee naisia ja miehiä tasapuolisesti Samaa mieltä Ei osaa sanoa Eri mieltä Kuvioon 14 on vielä kerätty UPJ:n mukaista palkkaa saavien käsitykset järjestelmästä vuosilta 03, 04 ja 05. Vajaa kolmannes pitää järjestelmää selkeänä ja ymmärrettävänä. Aiempaa vähemmän on niitä, joiden mielestä järjestelmä kannustaa ammattitaidon kehittämiseen, myös niiden osuus, joiden mielestä palkkaporrastus on oikeudenmukainen on vähentynyt. Järjestelmän ei uskota tuovan kilpailukykyistä palkkaa. Reilulla kolmanneksella on käsitys, että järjestelmä kohtelee miehiä ja naisia tasapuolisesti. Kolmanneksen mielestä nuoria ja vanhoja kohdellaan tasapuolisesti. Akavan Erityisalojen työmarkkinatutkimus 05, julkinen sektori 11

21 Työaika ja ylityöt Kokoaikaisten virka/työehtosopimuksen mukainen säännöllinen työaika viikossa oli 36,7 tuntia. Miehillä työviikko venyi kuitenkin lähes 42:een tuntiin, naisten työviikko oli keskimäärin 1,5 tuntia lyhyempi. Pisintä työviikkoa tekivät johtoasemassa olevat. Heillä kertyi viikossa työtunteja 43. Määräaikaisilla työviikko oli tunnin verran lyhempi kuin pysyvässä palvelusuhteessa olevilla. Työmäärä oli joka toisella kokoaikaisella ajoittain liian suuri, neljäsosa piti työmääräänsä jatkuvasti liian suurena ja neljäsosa arvioi työmääränsä sopivaksi. Työmääräänsä liian pienenä pitävien osuus oli alle prosentin. Kuviossa 15 on eri toimiasemassa olevien arviot työmäärästään. Jopa neljä kymmenestä johtajasta piti työmääräänsä jatkuvasti liian suurena. Toimihenkilöistä taas neljä kymmenestä piti työmääräänsä sopivana, yhdellä viidestä töitä oli jatkuvasti liian paljon. Kuvio 15. Arviot nykyisestä työmäärästä,. jatkuvasti liian suuri ajoittain liian suuri sopiva Johto Keskijohto Asiantuntija Toimihenkilö Kolmasosa ei tehnyt kuukauden aikana säännöllisen työajan ylittäviä työtunteja, kahdelle kolmasosalle ylityötunteja kertyi kuukaudessa keskimäärin 12,2. Kolmasosalla ylityötunteja tekevistä ylituntien määrä jäi 6:een, kolmasosalla taas tuntien määrä ylitti kymmenen. Viisi sadasta teki kuukaudessa vähintään viikon verran (36 tuntia tai enemmän) ylitöitä. Yhdeksän kymmenestä teki ylityöt omaaloitteisesti, koska työtehtävistä suoriutuminen niin Kuvio 16. Säännöllisen työajan ylittävien työtuntien korvaaminen,. vaatii. Kymmenesosa oli ylitöissä työnantajan määräyksestä. Puolet ylitöitä tekevistä sai työstään täysimääräisen korvauksen, 43 sai korvauksen täysimääräisenä vapaana, viisi sadasta sai korvauksen rahana (Kuvio 16). Kolmanneksen ylityöt korvattiin osittain vapaaaikana, pieni osa (3 ) sai rahakorvauksen. Viidennes (19 ) teki ylitöitä ilman korvausta. Joka toinen johtaja teki säännöllisen työajan ylittäviä työtunteja ilman korvausta Korvataan täysimääräisenä rahana Korvataan täysimääräisenä vapaa-aikana 3 Korvataan osittain rahana Ylitöitä tehtiin myös ilman ylityömääräystä. Ilman määräystä tehdyistä ylitöistä kuusi kymmenestä sai korvauksen tunneistaan 1:1 periaatteella, kymmenesosalla korvaussuhde oli huonompi kuin 1:1. Viidesosalla korvaukset puuttuivat kokonaan. Korvataan osittain vapaa-aikana Ei korvata lainkaan Vajaalla kolmasosalla (28 ) ylityötunnit kertyivät työaikapankkiin, josta ne pidetään myöhemmin, neljä kymmenestä (43 ) piti ylityövapaansa työpaikalla käytössä olevan tasoitusjärjestelmän mukaan, kolme Akavan Erityisalojen työmarkkinatutkimus 05, julkinen sektori 12

22 kymmenestä (29 ) jätti ylityövapaansa pääsääntöisesti pitämättä. Viidesosa (19 ) oli työpaikassa, jossa oli käytössä työaikapankki, suurimmalla osalla (78 ) työaikapankkia ei ollut. Osalla (2 ) on työnantaja, joka valmistelee työaikapankin käyttöönottoa. Kuvio 17. okset ylitöiden määrässä, Lisääntynyt selvästi Lisääntynyt jonkin verran Pysynyt ennallaan Kuviosta 17 näkee, miten ylitöiden määrä on muuttunut edellisestä vuodesta. Suurin osa (56 ) teki ylitöitä samaan tapaan kuin vuotta aiemmin, kymmenesosalla ylityöt lisääntyivät vuodessa selvästi, viidesosalla (19 ) ylityötunteja kertyi jonkin verran edellisvuotta enemmän. Ylitöitä tekevät olivat muita useammin sitä mieltä, että työpaikalla on työtehtäviin nähden liian vähän työntekijöitä (Kuvio 18). Niistä, jotka eivät ylitöitä tee vajaa viidennes on täysin samaa mieltä väittämästä Työpaikallani on liian vähän työntekijöitä työtehtäviin Vähentynyt jonkin verran Vähentynyt selvästi nähden. Ylitöitä tekevistä väittämän kanssa samaa mieltä oli lähes ja 36 oli jokseenkin samaa mieltä. Kokoaikaisista kolme sadasta oli ollut viimeisen vuoden aikana vuorotteluvapaalla. Vajaa viidesosa (18 ) oli harkinnut lähtöä vuorotteluvapaalle lähimmän kahden vuoden sisällä, neljä viidestä (78 ) ei ole harkinnut vuorotteluvapaalle siirtymistä. Kuvio 18. Vastaukset väittämään Työpaikallani on liian vähän työntekijöitä työtehtäviin nähden, Tekee ylitöitä Ei tee ylitöitä Täysin samaa mieltä Jokseenkin samaa mieltä Ei osaa sanoa Jokseenkin eri mieltä Täysin eri mieltä okset työssä Eri palkkausjärjestelmissä olevien arviot työpaikalla tapahtuneista muutoksista on esitetty kuviossa 19. Kuviossa niihin asioihin, joissa ryhmien mielipiteet eroavat merkittävästi toisistaan on liitetty *-merkki. Akavan Erityisalojen työmarkkinatutkimus 05, julkinen sektori 13

23 Kuvio 19. Arviot viime aikoina työpaikalla tapahtuneista muutoksista,. Lisääntynyt ainakin jonkin verran Pysynyt ennallaan Vähentynyt ainakin jonkin verran mahdollisuus vaikuttaa työtehtäviin rmahdollisuus käyttää ammattaitoaan työssä* b mahdollisuus vaikuttaa työtahtiin* mahdollisuus vaikuttaa työnjakoon d esimiehen antama tuki ja rohkaisu f työtovereiden antama tuki ja rohkaisu työtovereiden keskinäinen kilpailu työpaikan ilmapiiri ja yhteishenki h UPJ = uuden palkkausjärjestelmän piirissä olevat M uut = muun kuin uuden palkkausjärjestelmän piirissä olevat Joka neljännellä mahdollisuudet vaikuttaa työtehtäviin olivat lisääntyneet ainakin jonkin verran. Etenkin perinteisissä palkkausjärjestelmissä olevien mielestä mahdollisuuksia ammattitaitojen käyttöön on ollut aiempaa enemmän. Joka neljäs oli sitä mieltä, että työtahtiin vaikuttaminen on vähentynyt ainakin jonkin verran. UPJ:ssa olevista vajaa kymmenesosan mukaan työtahtiin vaikuttaminen on aiempaa helpompaa. Kuviosta selviää kokoaikaisten arviot työssä jaksamisestaan kuluneen vuoden aikana. Nuoret jaksoivat työssä muita paremmin. Viidesosa alle 30-vuotiaista oli jaksanut työssä kuluneen vuoden aikana erittäin hyvin, 50 vuotta täyttäneistä työssä erittäin hyvin jaksavia oli alle kymmenesosa (7 ). Heistä viidesosalla jaksaminen oli ollut melko huonoa tai erittäin huonoa. Yksi kymmenestä (10 ) alle 30-vuotiaasta jaksoi kuitenkin työssä melko huonosti, yhdellä sadasta (1 ) oli jaksamisessa erittäin suuria vaikeuksia. Suuri osa (69 ) ei ollut kokenut kiusaamista työpaikallaan, viidesosalla ( ) kiusaamiskokemuksia oli melko vähän. Kahdeksaa sadasta (8 ) kiusattiin työpaikalla melko paljon tai erittäin paljon. Kiusatut jaksoivat työssään muita heikommin. Heistä lähes joka toinen jaksoi työssään korkeintaan melko huonosti. Kuvio. Arviot työssä jaksamisesta,. 80 Erittäin hyvä Melko hyvä En osaa sanoa Melko huono Erittäin huono Ikä alle 30-vuotta Akavan Erityisalojen työmarkkinatutkimus 05, julkinen sektori 14

24 Tasa-arvo ja samapalkkaisuus Tasa-arvolaki on velvoittanut vuodesta 1995 työnantajia, joiden palvelussuhteessa on säännöllisesti vähintään 30 työntekijää, tekemään tasa-arvosuunnittelua. Tasa-arvosuunnitelma on laadittava yhteistyössä henkilöstön edustajien kanssa ja se voidaan sisällyttää henkilöstö- ja koulutussuunnitelmaan tai työsuojelun toimintaohjelmaan. Suunnitelman tulee sisältää selvitys työpaikan tasa-arvotilanteesta, (Laki naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta /609, 6a ): 1.selvitys työpaikan tasa-arvotilanteesta ja sen osana erittely naisten ja miesten sijoittumisesta eri tehtäviin sekä kartoitus naisten ja miesten tehtävien luokituksesta, palkoista ja palkkaeroista; 2.käynnistettäviksi tai toteutettaviksi suunnitellut tarpeelliset toimenpiteet tasa-arvon edistämiseksi ja palkkauksellisen tasa-arvon saavuttamiseksi; ja 3.arvio tasa-arvosuunnitelmaan sisältyneiden aikaisempien toimenpiteiden toteuttamisesta ja niiden tuloksista. Lähes joka toisen (47 ) työpaikka oli ilman tasaarvosuunnitelmaa, reilulla kymmenesosalla (16 ) suunnitelma oli tehty. Runsaalla kolmanneksella (37 ) ei ollut tietoa suunnitelmasta. Yhdeksän kymmenestä niistä, joiden työpaikalla oli tehty tasa-arvosuunnitelma oli sitä mieltä, ettei sillä ole ollut käytännön vaikutuksia palkkaeron kaventumiseen. Palvelussuhde valtiosektorilla Valtiosektorilla kokoaikatyössä käyvien osuus oli 96,4, osa-aikaisena työskenteli 3,6 :ia. Kuviossa 21 kuvataan kokopäivätyössä olevia. Valtiosektorilla työskentelevistä kokoaikaisista vajaa neljännes (23 ) oli miehiä. Joka kolmas oli -49 vuotias, neljä sadasta (4 ) oli täyttänyt 60 vuotta ja yksi kymmenestä (10 ) oli alle 30-vuotias. Miesten keski-ikä on 44,7 vuotta, naiset ovat miehiä keskimäärin kaksi vuotta nuorempia. Kahdella kolmesta (63 ) oli ylempi korkeakoulututkinto, vajaalla kymmenesosalla (7 -) oli tutkijan koulutus. Kuvio 21. Taustatietoja vastaajista,. M iehet 23 Naiset 77 Ikä Ikä alle Tutkinto Väh. alin korkea-aste 13 Alempi korkeakouluaste 17 Ylempi korkeakouluaste 63 Tutkijan koulutus 7 Työssäkäyntialue Pääkaupunkiseutu 56 M uu Etelä-Suomen lääni 9 Länsi-Suomen lääni 19 Itä-Suomen lääni Oulun ja Lapin läänit Kuusi kymmenestä (56 ) kävi töissä pääkaupunkiseudulla, lähes kymmenesosa (9 ) muualla Etelä-Suomessa ja vajaalla viidenneksellä (19 ) työpaikka oli Länsi-Suomen läänissä. Akavan Erityisalojen työmarkkinatutkimus 05, julkinen sektori 15

25 Valtiosektorilla työskentelevät kuuluivat 17:ään eri jäsenyhdistykseen. Suurimman ryhmän muodostivat SPECIAn jäsenet, joita oli lähes. Avustavat ulosottomiehet ja Haastemiehet ry:n jäseniä vastaajista oli reilu kymmenesosa (11 ), Kääntäjien ammattijärjestön jäseniä, samoin kuin Museoalan ammattiliittoon kuuluvia oli vajaa kymmenesosa. Vastaajien lukumäärät yhdistyksittäin ovat liitetaulukossa 2. Erilaisia toimen/tehtävän nimikkeitä kokoaikaisilla oli 138. Yleisimmät nimikkeet olivat tutkija (10 ), suunnittelija (10 ) ja avustava ulosottomies (10 ). Kuvio 22. Kokopäivätyössä olevien toimiasemat sukupuolen ja iän mukaan,. Johto Keskijohto Asiantuntija Toimihenkilö M iehet Naiset Ikä alle 30-vuotta Vastaajista suurin osa työskenteli asiantuntijoina tai toimihenkilötehtävissä. Kuviosta 22 näkee, miten kokopäivätyössä olevien toimiasemat vaihtelivat sukupuolen ja iän mukaan. Ylimmässä johdossa oli 4 miehistä ja 1 naisista. Sekä miehiä että naisia oli keskijohdossa vajaa 10. Kun ikää tulee lisää, niin toimihenkilötehtävistä siirrytään asiantuntijatehtäviin. Alle 30-vuotiaat olivat joko asiantuntijoina tai toimihenkilöinä. 30 ikävuoden jälkeen asiantuntijoiden osuus suurenee ja toimihenkilöiden osuus pienenee. Neljä viidestä valtiolla työskentelevästä (78 ) oli mielestään koulutustaan vastaavassa työssä, vajaa viidennes (18 ) oli työssä, jonka vaativuustaso oli alhaisempi kuin koulutus edellyttäisi. Varsinkin toimihenkilöasemassa olevat pystyisivät vaativimpiin töihin (Kuvio 23). Asiantuntijoistakin yksi kymmenestä voisi koulutuksen mukaan tehdä nykyistä vaativimpia töitä. Kuvio 23. Työn ja koulutuksen vastaavuus toimiaseman mukaan, työn vaativuustaso on alhaisempi kuin koulutus edellyttäisi Johto ja keskijohto Asiantuntija Toimihenkilö Akavan Erityisalojen työmarkkinatutkimus 05, julkinen sektori 16

KUNTASEKTORIN TYÖMARKKINATUTKIMUS 2006. Akavan Erityisalojen selvityksiä 3/2007

KUNTASEKTORIN TYÖMARKKINATUTKIMUS 2006. Akavan Erityisalojen selvityksiä 3/2007 KUNTASEKTORIN TYÖMARKKINATUTKIMUS 06 Akavan Erityisalojen selvityksiä 3/07 Akavan Erityisalat ry ISSN 1796-9247 Multiprint Oy Helsinki ALUKSI Tämänkertainen työmarkkinatutkimuksemme on järjestyksessä liittomme

Lisätiedot

VALTIOSEKTORIN TYÖMARKKINATUTKIMUS Akavan Erityisalojen selvityksiä 4/2007

VALTIOSEKTORIN TYÖMARKKINATUTKIMUS Akavan Erityisalojen selvityksiä 4/2007 VALTIOSEKTORIN TYÖMARKKINATUTKIMUS 06 Akavan Erityisalojen selvityksiä 4/07 Akavan Erityisalat ry ISSN 1796-9255 Multiprint Oy Helsinki ALUKSI Tämänkertainen työmarkkinatutkimuksemme on järjestyksessä

Lisätiedot

11. Jäsenistön ansiotaso

11. Jäsenistön ansiotaso 24 Kuvio 19. 11. Jäsenistön ansiotaso Tutkimuksessa selvitettiin jäsenistön palkkaukseen liittyviä asioita. Vastaajilta kysyttiin heidän kokonaiskuukausiansioitaan (kuukausibruttotulot). Vastaajia pyydettiin

Lisätiedot

Kuntasektorin työmarkkinatutkimus 2010

Kuntasektorin työmarkkinatutkimus 2010 Kuntasektorin työmarkkinatutkimus 20 Akavan Erityisalojen selvityksiä 5 2011 Akavan Erityisalat ry Ulkoasu Olli Luotonen ISBN 978-952-5927-20-7 (nid.) ISBN 978-952-5927-21- (pdf) Painopaikka Libris Oy,

Lisätiedot

YKSITYISEN SEKTORIN TYÖMARKKINATUTKIMUS 2005. Akavan Erityisalojen selvityksiä 2006

YKSITYISEN SEKTORIN TYÖMARKKINATUTKIMUS 2005. Akavan Erityisalojen selvityksiä 2006 YKSITYISEN SEKTORIN TYÖMARKKINATUTKIMUS 200 Akavan Erityisalojen selvityksiä 200 Akavan Erityisalat ry ISSN 179- Aluksi Akavan Erityisalojen yksityisen sektorin työmarkkinatutkimus tehtiin jälleen erillisenä

Lisätiedot

YKSITYISEN SEKTORIN TYÖMARKKINATUTKIMUS 2006. Akavan Erityisalojen selvityksiä 2/2007

YKSITYISEN SEKTORIN TYÖMARKKINATUTKIMUS 2006. Akavan Erityisalojen selvityksiä 2/2007 YKSITYISEN SEKTORIN TYÖMARKKINATUTKIMUS 200 Akavan Erityisalojen selvityksiä 2/2007 Akavan Erityisalat ry ISSN 179-1 Multiprint Oy Helsinki ALUKSI Tämänkertainen työmarkkinatutkimuksemme on järjestyksessä

Lisätiedot

Ylityöt ovat yleisiä, niitä tekee 60 prosenttia. Huolestuttavaa on, että ylityöt korvataan sopimuksen mukaisesti vain 40 prosentille.

Ylityöt ovat yleisiä, niitä tekee 60 prosenttia. Huolestuttavaa on, että ylityöt korvataan sopimuksen mukaisesti vain 40 prosentille. Akavan Erityisalojen kuntasektorin työmarkkinatutkimus 2012 2 Kuntasektorin työmarkkinatutkimus 2012 Sisällys Lukijalle... Taustatietoja vastanneista... Palvelussuhde... Määräaikaiset palvelussuhteet...

Lisätiedot

Yliopistosektorin työmarkkinatutkimus 2010

Yliopistosektorin työmarkkinatutkimus 2010 Yliopistosektorin työmarkkinatutkimus 2010 Akavan Erityisalojen selvityksiä 4 2011 Akavan Erityisalat ry Ulkoasu Olli Luotonen ISBN 978-952-5927-18-4 (nid.) ISBN 978-952-5927-19-1 (pdf) Painopaikka Libris

Lisätiedot

PALKKAKYSELY PALKKAKYSELY

PALKKAKYSELY PALKKAKYSELY 1. PALKKAKYSELY 1 Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RILin jäsenille tehtiin lokakuussa 2016 työmarkkinatutkimus internet-kyselynä. Kysely toteutettiin yhteistyössä Tekniikan Akateemisten Liitto TEKin vastaavan

Lisätiedot

Palkkatasotutkimus 2015

Palkkatasotutkimus 2015 Palkkatasotutkimus Tuloksia Taustaa Vuotuinen palkkatasotutkimus antaa poikkileikkauksen jäsenten sijoittumisesta työmarkkinoilla ja palkkatasosta Lokakuun ansiot (tunnusluvuissa mukana kokoaikatyössä

Lisätiedot

valtio- sektorin työmarkkina tutkimus

valtio- sektorin työmarkkina tutkimus valtio- sektorin työmarkkina tutkimus Akavan Erityisalat ry Toimittanut: Arja Ahola Taitto: Olli Luotonen Kannen taitto: Nanna Särkkä Kannen kuva: Delany Brendan / Comma Painotalo Auranen, Forssa 2009

Lisätiedot

Palkkakartoitus. Tarja Arkio, asiantuntija, Akava. Toimenpiteet tasa arvon edistämiseksi työelämässä (Tasa arvol 6 a )

Palkkakartoitus. Tarja Arkio, asiantuntija, Akava. Toimenpiteet tasa arvon edistämiseksi työelämässä (Tasa arvol 6 a ) Palkkakartoitus Tarja Arkio, asiantuntija, Akava Toimenpiteet tasa arvon edistämiseksi työelämässä (Tasa arvol 6 a ) Jos työnantajan palvelussuhteessa olevan henkilöstön määrä on säännöllisesti vähintään

Lisätiedot

Yksityisen sektorin työmarkkinatutkimus 2007. Akavan Erityisalojen selvityksiä 1 2008

Yksityisen sektorin työmarkkinatutkimus 2007. Akavan Erityisalojen selvityksiä 1 2008 Akavan Erityisalojen selvityksiä 1 2008 Yksityisen sektorin työmarkkinatutkimus 2007 Akavan Erityisalojen selvityksiä 1 2008 Yksityisen sektorin työmarkkinatutkimus 2007 Akavan Erityisalojen selvityksiä

Lisätiedot

Valtiosektorin työmarkkinatutkimus 2011

Valtiosektorin työmarkkinatutkimus 2011 Valtiosektorin työmarkkinatutkimus 2011 Akavan Erityisalojen selvityksiä 2 2012 Akavan Erityisalat ry Ulkoasu Olli Luotonen ISBN 978-952-5927-32-0 (nid.) ISBN 978-952-5927-33-7 (pdf) Painopaikka Libris

Lisätiedot

Lakisääteisen palkkakartoituksen toteuttaminen

Lakisääteisen palkkakartoituksen toteuttaminen Lakisääteisen palkkakartoituksen toteuttaminen Lapin letka hanke Hotel Santa Claus, Rovaniemi 30.5.2012 Anja Nummijärvi Palkkakartoitus lakisääteisenä velvoitteena täsmentää/toteuttaa perustuslaissa säädettyä

Lisätiedot

Yliopistoissa käytetään erilaisia. ja suoriutumisen arviointiin. Yliopistoissa harjoitellaan TYÖMARKKINATUTKIMUS 2011

Yliopistoissa käytetään erilaisia. ja suoriutumisen arviointiin. Yliopistoissa harjoitellaan TYÖMARKKINATUTKIMUS 2011 TYÖMARKKINATUTKIMUS Yliopistoissa harjoitellaan suoriutumisen arviointia Teksti Henna Laasonen Kuvat istockphoto TEKin joulu tammikuussa toteutetussa työmarkkinatutkimuksessa kerättiin ensimmäistä kertaa

Lisätiedot

Valtiosektorin työmarkkinatutkimus 2010

Valtiosektorin työmarkkinatutkimus 2010 Valtiosektorin työmarkkinatutkimus 2010 Akavan Erityisalojen selvityksiä 3 2011 Akavan Erityisalat ry Ulkoasu Olli Luotonen ISBN 978-952-5927-16-0 (nid.) ISBN 978-952-5927-17-7 (pdf) Painopaikka Libris

Lisätiedot

Korkeakoulusektorin työmarkkinatutkimus 2011

Korkeakoulusektorin työmarkkinatutkimus 2011 Korkeakoulusektorin työmarkkinatutkimus 2011 Akavan Erityisalojen selvityksiä 3 2012 Akavan Erityisalat ry Ulkoasu Olli Luotonen ISBN 978-952-5927-34-4 (nid.) ISBN 978-952-5927-35-1 (pdf) Painopaikka Libris

Lisätiedot

Perustiedot. Sukupuoli. Jäsenyys Lakimiesliitossa

Perustiedot. Sukupuoli. Jäsenyys Lakimiesliitossa 1 Sisällys Perustiedot... 3 Sukupuoli... 3 Jäsenyys Lakimiesliitossa... 3 Työnantaja ja työsuhde... 4 Toimialajakauma... 4 Yrityksen koko... 4 Työsuhteen kesto... 5 Työsuhteen laatu... 5 Palkka... 6 Palkkausmuoto...

Lisätiedot

Palkat nousivat NIUKASTI

Palkat nousivat NIUKASTI Palkat nousivat NIUKASTI Teksti Henna Laasonen Diplomi-insinöörien keskipalkka toistaiseksi voimassaolevissa työsuhteissa joulukuussa 2011 nousi 5 015 euroon. Mediaanipalkka oli 4 500 euroa kuukaudessa.

Lisätiedot

Kysely tehtiin loka-marraskuussa 2015 Kohderyhmänä työmarkkinoilla olevat TEKin jäsenet Vastaajia noin , vastausprosentti noin 25 YTN-teemana

Kysely tehtiin loka-marraskuussa 2015 Kohderyhmänä työmarkkinoilla olevat TEKin jäsenet Vastaajia noin , vastausprosentti noin 25 YTN-teemana Kysely tehtiin loka-marraskuussa 2015 Kohderyhmänä työmarkkinoilla olevat TEKin jäsenet Vastaajia noin 11 000, vastausprosentti noin 25 YTN-teemana työtyytyväisyys ja työn muutokset Tuunia Keränen @TEK_akateemiset

Lisätiedot

virhemarginaali eli luottamusväli on plus miinus yksi prosenttiyksikkö. Taulukosta 1 nähdään myös muiden muuttujien vakioidut palkkaerot.

virhemarginaali eli luottamusväli on plus miinus yksi prosenttiyksikkö. Taulukosta 1 nähdään myös muiden muuttujien vakioidut palkkaerot. 28 työmarkkinaedunvalvonta Teksti: Teuvo Muhonen TEKin työmarkkinatutkimus Tulospalkkiot lievässä laskussa Tulospalkkioiden osuus kokonaisvuosiansioista oli viime vuonna 7,2 prosenttia, kun se vuotta aikaisemmin

Lisätiedot

Yleiskuva. Palkkatutkimus 2008. Tutkimuksen tausta. Tutkimuksen tavoite. Tutkimusasetelma

Yleiskuva. Palkkatutkimus 2008. Tutkimuksen tausta. Tutkimuksen tavoite. Tutkimusasetelma Palkkatutkimus 2008 Yleiskuva Tutkimuksen tausta Tutkimuksen tavoite Tutkimusasetelma Tietotekniikan liitto (TTL) ja Tietoviikko suorittivat kesäkuussa 2008 perinteisen palkkatutkimuksen. Tutkimus on perinteisesti

Lisätiedot

Yksityisen sektorin työmarkkinatutkimus 2010

Yksityisen sektorin työmarkkinatutkimus 2010 Yksityisen sektorin työmarkkinatutkimus 2010 Akavan Erityisalojen selvityksiä 2 2011 Akavan Erityisalat ry Ulkoasu Olli Luotonen ISBN 978-952-5927-10-8 (nid.) ISBN 978-952-5927-11-5 (pdf) Painopaikka Libris

Lisätiedot

Tasa-arvosuunnitelma

Tasa-arvosuunnitelma Tasa-arvosuunnitelma 2017-2019 1. JOHDANTO 3 2. TASA-ARVOSELVITYS 4 Tasa-arvoisuuden kokeminen 7 Koulutus 7 3. PERIAATTEET JA TOIMENPITEET TASA-ARVON EDISTÄMISEKSI 7 Henkilöstön rekrytointi 7 Tasa-arvoisen

Lisätiedot

TASA-ARVON EDISTÄMINEN JA PALKKAKARTOITUS

TASA-ARVON EDISTÄMINEN JA PALKKAKARTOITUS TASA-ARVON EDISTÄMINEN JA PALKKAKARTOITUS 1 15.4.2015 Naisten ja miesten tasa-arvo työelämässä Naisten ja miesten tosiasiallisissa oloissa tuntuvia eroja Työelämässä rakenteita, jotka ylläpitävät sukupuolten

Lisätiedot

Ympäristöasiantuntijoiden keskusliitto Työmarkkinatutkimus 2015. Taloustutkimus Oy

Ympäristöasiantuntijoiden keskusliitto Työmarkkinatutkimus 2015. Taloustutkimus Oy Ympäristöasiantuntijoiden keskusliitto Työmarkkinatutkimus 2015 Taloustutkimus Oy Helmikuu 2016 2 Sisällys 1. Johdanto... 3 2. Tutkimuksen vastaajarakenne... 3 3. Jäsenkunnan tutkinnot ja pääaineet...

Lisätiedot

Yksityisen sektorin työmarkkinatutkimus 2011

Yksityisen sektorin työmarkkinatutkimus 2011 Yksityisen sektorin työmarkkinatutkimus 2011 Akavan Erityisalojen selvityksiä 1 2012 Akavan Erityisalat ry Ulkoasu Olli Luotonen ISBN 978-952-5927-30-6 (nid.) ISBN 978-952-5927-31-3 (pdf) Painopaikka Libris

Lisätiedot

Ympäristöasiantuntijoiden keskusliitto Työmarkkinatutkimus 2014. Taloustutkimus Oy

Ympäristöasiantuntijoiden keskusliitto Työmarkkinatutkimus 2014. Taloustutkimus Oy Ympäristöasiantuntijoiden keskusliitto Työmarkkinatutkimus 2014 Taloustutkimus Oy Maaliskuu 2015 2 Sisällys 1. Johdanto... 3 2. Tutkimuksen vastaajarakenne... 3 3. Jäsenkunnan tutkinnot ja pääaineet...

Lisätiedot

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2. Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.2017 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti STTK:n toimeksiannosta

Lisätiedot

Tasa-arvosuunnittelu ja palkkakartoitukset kunta-alalla vuonna KT:n selvityksiä

Tasa-arvosuunnittelu ja palkkakartoitukset kunta-alalla vuonna KT:n selvityksiä Tasa-arvosuunnittelu ja palkkakartoitukset kunta-alalla vuonna 2012 KT:n selvityksiä www.kuntatyonantajat.fi Tasa-arvosuunnitelman tulee sisältää palkkakartoitus Kaikki sellaiset työnantajat, joiden palveluksessa

Lisätiedot

KYSELY TEKNISEN VIESTINNÄN TEHTÄVISSÄ TOIMIVIEN PALKKAUKSESTA JA TYÖSUHTEEN EHDOISTA. - yhteenveto tuloksista

KYSELY TEKNISEN VIESTINNÄN TEHTÄVISSÄ TOIMIVIEN PALKKAUKSESTA JA TYÖSUHTEEN EHDOISTA. - yhteenveto tuloksista 1 KYSELY TEKNISEN VIESTINNÄN TEHTÄVISSÄ TOIMIVIEN PALKKAUKSESTA JA TYÖSUHTEEN EHDOISTA - yhteenveto tuloksista Suomen teknisen viestinnän yhdistyksen syysseminaari Tampere 15.10.2013 Hanna Gorschelnik

Lisätiedot

Luonnontieteiden akateemisten liitto Työmarkkinatutkimus 2013. Taloustutkimus Oy

Luonnontieteiden akateemisten liitto Työmarkkinatutkimus 2013. Taloustutkimus Oy Luonnontieteiden akateemisten liitto Työmarkkinatutkimus 2013 Taloustutkimus Oy Helmikuu 2014 2 Sisällys 1. Johdanto... 3 2. Tutkimuksen vastaajarakenne... 3 2. Jäsenkunnan tutkinnot ja pääaineet... 4

Lisätiedot

Työnantajan velvollisuus edistää tasa arvoa

Työnantajan velvollisuus edistää tasa arvoa Työnantajan velvollisuus edistää tasa-arvoa Anja Lahermaa, lakimies, STTK 17.4.2015 1 Työnantajan velvollisuus edistää tasa arvoa (tasa arvol 6, 15.4.2005/232) Kaikki työnantajat edistettävä sukupuolten

Lisätiedot

Yliopistojen. Tilastojulkaisu Yliopistot

Yliopistojen. Tilastojulkaisu Yliopistot Jälkipainos kielletään. Sivistystyönantajat ry Eteläranta 10, FI-00130 Helsinki, Finland Tel. +358 9 1728 5700 www.sivistystyonantajat.fi Yliopistojen Tilastojulkaisu 2014 yleinen työehtosopimus Yliopistot

Lisätiedot

SPECIA RY:N JÄSENTIEDOTE TEEMANA. sivu 4. Uudet työmarkkinatutkimukset. sivu 10. Specialaisten ammatteja. Simon Huldén kehittämispäälliköksi.

SPECIA RY:N JÄSENTIEDOTE TEEMANA. sivu 4. Uudet työmarkkinatutkimukset. sivu 10. Specialaisten ammatteja. Simon Huldén kehittämispäälliköksi. SPECIA RY:N JÄSENTIEDOTE asiantuntij asiantuntiia 2 2006 TEEMANA Uudet työmarkkinatutkimukset sivu 4 Specialaisten ammatteja Simon Huldén kehittämispäälliköksi sivu 10 sivu 14 pääkirjoitus Osaava ja hyvinvoiva

Lisätiedot

Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri

Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri 1 Yritysten määrän kehitys 1990-2013 290 000 282635 270 000 266062 263 001263759 266909 262548 250 000 252 815 230 000 210 000 209151 207493 203542 205468

Lisätiedot

Tasa-arvolain edellyttämä sukupuolten palkkakartoitus kuntatyönantajalla

Tasa-arvolain edellyttämä sukupuolten palkkakartoitus kuntatyönantajalla Tasa-arvolain edellyttämä sukupuolten palkkakartoitus kuntatyönantajalla Hankkeen päätösseminaari 25.4.2008 Tilastokeskus/Kaisa Weckström www.stat.fi/segregaatio Eri tehtävissä toimivien palkkojen vertailujen

Lisätiedot

Yksityisen. sektorin. työmarkkina tutkimus

Yksityisen. sektorin. työmarkkina tutkimus Yksityisen sektorin työmarkkina tutkimus Akavan Erityisalat ry Toimittanut: Arja Ahola Taitto: Olli Luotonen Kannen taitto: Nanna Särkkä Kannen kuva: Delany Brendan / Comma Painotalo Auranen, Forssa 2009

Lisätiedot

Luonnontieteiden Akateemisten Liitto Työmarkkinatutkimus 2012. Taloustutkimus Oy

Luonnontieteiden Akateemisten Liitto Työmarkkinatutkimus 2012. Taloustutkimus Oy Luonnontieteiden Akateemisten Liitto Taloustutkimus Oy Helmikuu 2013 2 Sisällys 1. Johdanto... 3 2. Tutkimuksen vastaajarakenne... 3 2. Jäsenkunnan tutkinnot ja pääaineet... 4 3. LAL:n jäsenkunnan toiminta

Lisätiedot

Toimihenkilöbarometri 2013

Toimihenkilöbarometri 2013 Toimihenkilöbarometri 2013 Seppo Nevalainen 2 7. 11. 2 0 1 3 Vastanneet jäsenliitoittain Yhteensä N = 1288 Miehet N = 307 Naiset N = 979 Naisten osuus, % Vastausprosentti Painokerroin Ammattiliitto PRO

Lisätiedot

Ympäristöasiantuntijoiden keskusliitto Työmarkkinatutkimus 2013. Taloustutkimus Oy

Ympäristöasiantuntijoiden keskusliitto Työmarkkinatutkimus 2013. Taloustutkimus Oy Ympäristöasiantuntijoiden keskusliitto Työmarkkinatutkimus 2013 Taloustutkimus Oy Helmikuu 2014 2 Sisällys 1. Johdanto... 3 2. Tutkimuksen vastaajarakenne... 3 2. Jäsenkunnan tutkinnot ja pääaineet...

Lisätiedot

Tampereen yliopistosta vuonna 2009 valmistuneiden uraseurannan tuloksia. Tampereen yliopisto Työelämäpalvelut Tammikuu 2015

Tampereen yliopistosta vuonna 2009 valmistuneiden uraseurannan tuloksia. Tampereen yliopisto Työelämäpalvelut Tammikuu 2015 Tampereen yliopistosta vuonna 29 valmistuneiden uraseurannan tuloksia Tampereen yliopisto Työelämäpalvelut Tammikuu 21 Kyselyn toteutus ja kohderyhmä Vuonna 214 uraseurantakysely toteutettiin vuonna 29

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 16:2016

TILASTOKATSAUS 16:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 16:2016 1 26.8.2016 PITKÄAIKAISTYÖTTÖMÄT VANTAALLA Pitkäaikaistyöttömiä oli Vantaalla vuoden 2015 lopussa 4 850. Heistä useampi kuin kaksi viidestä oli ollut työttömänä

Lisätiedot

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE - KYSELYN TOTEUTUS - KÄSITYKSET AMK-TUTKINNOSTA JA KOULUTUKSESTA - AMK-TUTKINNON TUOTTAMA OSAAMINEN - TYÖLLISTYMISEEN

Lisätiedot

Yleiskuva. Palkkatutkimus 2005, osa I. Tutkimuksen tausta. Tutkimusasetelma. Tulosten edustavuus

Yleiskuva. Palkkatutkimus 2005, osa I. Tutkimuksen tausta. Tutkimusasetelma. Tulosten edustavuus Palkkatutkimus 2005, osa I Yleiskuva Tutkimuksen tausta Tutkimusasetelma Tietotekniikan liitto (TTL) ja ITviikko suorittivat maalis-huhtikuussa 2005 perinteisen palkkatutkimuksen. Tutkimus on perinteisesti

Lisätiedot

TYÖTTÖMYYSBAROMETRI Tietoja tekniikan alan yliopistokoulutetuista työttömistä

TYÖTTÖMYYSBAROMETRI Tietoja tekniikan alan yliopistokoulutetuista työttömistä TYÖTTÖMYYSBAROMETRI 2014 Tietoja tekniikan alan yliopistokoulutetuista työttömistä Työttömyysbarometrin sisältö 1. Yhteenvetoa tuloksista 2. Tilastotietoja tekniikan alan yliopistokoulutettujen työttömyydestä

Lisätiedot

DI - KATSAUS 2009. Toukokuu 2009. Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL

DI - KATSAUS 2009. Toukokuu 2009. Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL DI - KATSAUS 2009 Toukokuu 2009 Sivu 2 (15) YHTEENVETO Rakennus- ja kiinteistöala työllisti vuonna 2008 Tilastokeskuksen mukaan noin 250 000 henkilöä. Heistä rakennusalan diplomi-insinööri -tasoisen koulutuksen

Lisätiedot

SPECIA RY:N JÄSENTIEDOTE. Tutkittua tietoa specialaisista. sivu 6. Osallistu Specian juhlavuoteen! sivu 15

SPECIA RY:N JÄSENTIEDOTE. Tutkittua tietoa specialaisista. sivu 6. Osallistu Specian juhlavuoteen! sivu 15 SPECIA RY:N JÄSENTIEDOTE asiantuntij asiantuntiia 2 2005 Tutkittua tietoa specialaisista Osallistu Specian juhlavuoteen! sivu 6 sivu 15 pääkirjoitus Työ tekijäänsä kiittää kiittääkö työnantaja? T ämän

Lisätiedot

Palkkamontun umpeenluonti kohti 1800 alinta palkkaa. SAK:n tasa-arvoviikonloppu 8.-9.6.2013/Jarkko Eloranta

Palkkamontun umpeenluonti kohti 1800 alinta palkkaa. SAK:n tasa-arvoviikonloppu 8.-9.6.2013/Jarkko Eloranta Palkkamontun umpeenluonti kohti 1800 alinta palkkaa SAK:n tasa-arvoviikonloppu 8.-9.6.2013/Jarkko Eloranta Toimintaympäristön haasteet Väestön ikääntyminen Palvelujen kysyntä (eläkejärjestelmä, hoito-

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Bio- ja ympäristötieteellisestä tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 valmistuneiden kyselyyn 2012.

Lisätiedot

Tohtorin tutkinnon suorittaneet työelämässä: Vuosina 2008 ja 2009 Tampereen yliopistossa tohtorin tutkinnon suorittaneiden uraseuranta

Tohtorin tutkinnon suorittaneet työelämässä: Vuosina 2008 ja 2009 Tampereen yliopistossa tohtorin tutkinnon suorittaneiden uraseuranta Tohtorin tutkinnon suorittaneet työelämässä: Vuosina 2008 ja 2009 Tampereen yliopistossa tohtorin tutkinnon suorittaneiden uraseuranta Tampereen yliopisto Ura- ja rekrytointipalvelut Kyselyn toteutus ja

Lisätiedot

Naisten kaikkien alojen aritmeettinen keskipalkka oli 2900 euroa (v euroa ja miesten keskipalkka 3763 euroa (3739 euroa).

Naisten kaikkien alojen aritmeettinen keskipalkka oli 2900 euroa (v euroa ja miesten keskipalkka 3763 euroa (3739 euroa). TEKSTI JA GRAFIIKKA ESKO LAPPALAINEN Agrologien palkkatutkimus 2016 PALKAT JUNNAAVAT PAIKALLAAN Agrologien työnantajat ovat ilmeisesti ottaneet kasvu- ja kilpailukykysopimuksen (kiky) toteutuksessa reippaan

Lisätiedot

Tasa-arvo työpaikalla - lainsäädäntömuutokset luottamusmiehen työn kannalta

Tasa-arvo työpaikalla - lainsäädäntömuutokset luottamusmiehen työn kannalta Tasa-arvo työpaikalla - lainsäädäntömuutokset luottamusmiehen työn kannalta STTK:n luottamusmies 2015 -seminaarin työpaja to 7.5.2015 klo 13.15-13.55 Anja Lahermaa, lakimies, STTK Tasa-arvolain muutokset

Lisätiedot

HYVINKÄÄN KAUPUNGIN TASA-ARVOSUUNNITELMA

HYVINKÄÄN KAUPUNGIN TASA-ARVOSUUNNITELMA HYVINKÄÄN KAUPUNGIN TASA-ARVOSUUNNITELMA 2008 2 1. TASA-ARVON EDISTÄMISVELVOITE Tasa-arvolaki tuli voimaan 1.1.1987 (Laki naisten ja miesten välisestä tasaarvosta 8.8.1986/609). Lain tavoitteena on estää

Lisätiedot

TASA-ARVOSUUNNITELMA OSAKSI TYÖPAIKAN YHTEISTOIMINTAA P R O S E. Selvitys. Käynnistys. Seuranta. Suunnittelu. Toteutus

TASA-ARVOSUUNNITELMA OSAKSI TYÖPAIKAN YHTEISTOIMINTAA P R O S E. Selvitys. Käynnistys. Seuranta. Suunnittelu. Toteutus TASA-ARVOSUUNNITELMA OSAKSI TYÖPAIKAN YHTEISTOIMINTAA P R O S E S S I Seuranta Käynnistys Selvitys Suunnittelu Toteutus ao/amää/kalvot2004/tasa-arvolaki 2005 uusi 1 1. Tasa-arvosuunnitelman laatiminen

Lisätiedot

Luottamusmiesbarometri Yhteenveto tuloksista

Luottamusmiesbarometri Yhteenveto tuloksista Luottamusmiesbarometri 2017 Yhteenveto tuloksista Taustaa Akavan luottamusmiesbarometri on joka toinen vuosi toteutettava kysely akavalaisille luottamusmiehille. Barometri toteutettiin vuonna 2017 toista

Lisätiedot

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Kysely vuoden 2012 aikana AMKtutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Kyselyn toteutus ja vastaajat Vuoden 2012 aikana JAMKissa suoritettiin

Lisätiedot

SKAL Kuljetusbarometri 2/2006. Alueellisia tuloksia. Liite lehdistötiedotteeseen. Etelä-Suomi

SKAL Kuljetusbarometri 2/2006. Alueellisia tuloksia. Liite lehdistötiedotteeseen. Etelä-Suomi 1 SKAL Kuljetusbarometri 2/2006 Alueellisia tuloksia Liite lehdistötiedotteeseen Etelä-Suomi Kuljetusalan yleiset näkymät ovat kuluvan vuoden aikana selvästi parantuneet. Viime vuoden syksyllä vain 17

Lisätiedot

Tohtorin tutkinnon suorittaneet työelämässä: vuosina 2010 ja 2011 Tampereen yliopistosta valmistuneiden tohtorien uraseuranta

Tohtorin tutkinnon suorittaneet työelämässä: vuosina 2010 ja 2011 Tampereen yliopistosta valmistuneiden tohtorien uraseuranta Tohtorin tutkinnon suorittaneet työelämässä: vuosina 2010 ja 2011 Tampereen yliopistosta valmistuneiden tohtorien uraseuranta Tampereen yliopisto Ura- ja rekrytointipalvelut Kyselyn toteutus ja kohderyhmä

Lisätiedot

SKAL:n kuljetusbarometri 2/2005. Etelä-Suomi

SKAL:n kuljetusbarometri 2/2005. Etelä-Suomi SKAL:n kuljetusbarometri 2/2005 Alueellisia tuloksia Liite lehdistötiedotteeseen Etelä-Suomi Kuljetusalan yleiset näkymät ovat jo keväästä 2004 alkaen olleet Etelä- Suomessa huonompia kuin koko maassa

Lisätiedot

Kunnalliset palkat ja henkilöstö

Kunnalliset palkat ja henkilöstö Kunnalliset palkat ja henkilöstö Tilastoesite syyskuu 2015 www.kt.fi Henkilöstömenot 21 miljardia euroa Vuonna 2015 kuntien ja kuntayhtymien henkilöstömenot ovat arviolta 21 miljardia euroa, josta palkkakustannukset

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2015

Työhyvinvointikysely 2015 Työhyvinvointikysely 2015 Vakuutusväen Liitto VvL ry kyseli työoloista edellisen kerran vuonna 2012. Silloin kaikkien vakuutusalan työntekijöiden oli mahdollista vastata. Vastaajia oli yli 3.300, joista

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus2006

Aikuiskoulutustutkimus2006 2007 Aikuiskoulutustutkimus2006 Ennakkotietoja Helsinki 21.5.2007 Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tilastokeskus. Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia

Lisätiedot

Samapalkkaisuusohjelma Pelastustoimen naisverkosto Outi Viitamaa-Tervonen, Sosiaali- ja terveysministeriö

Samapalkkaisuusohjelma Pelastustoimen naisverkosto Outi Viitamaa-Tervonen, Sosiaali- ja terveysministeriö Pelastustoimen naisverkosto 4.5.2016 Outi Viitamaa-Tervonen, Sosiaali- ja terveysministeriö Sukupuolten palkkatasa-arvo sitkeä ja keskeinen tasa-arvokysymys Naisten ja miesten syrjimätön ja tasa-arvoinen

Lisätiedot

TASA- ARVOSUUNNITELMA

TASA- ARVOSUUNNITELMA TASA- ARVOSUUNNITELMA Kaupunginhallituksen 2.10.2012 165 hyväksymä Haapajärven kaupungin tasa-arvosuunnitelma Tasa-arvolain 6a.n mukaan tasa-arvosuunnitelma on selvitys työpaikan tasaarvotilanteesta ja

Lisätiedot

Vuonna 1998 valmistuneiden maistereiden ura- ja työmarkkinaseuranta: kuviot ja taulukot

Vuonna 1998 valmistuneiden maistereiden ura- ja työmarkkinaseuranta: kuviot ja taulukot Vuonna 1998 valmistuneiden maistereiden ura- ja työmarkkinaseuranta: kuviot ja taulukot 1. TUTKITTAVIEN TAUSTATIEDOT...3 Taulukko 1. Tutkinnon suorittaneet ja vastanneet koulutusaloittain... 3 Taulukko

Lisätiedot

Työelämä- ja tasa-arvovaliokunnalle

Työelämä- ja tasa-arvovaliokunnalle Pärnänen Anna Erikoistutkija Väestö- ja elinolotilastot Muistio 29.3.2016 1 (1) Työelämä- ja tasa-arvovaliokunnalle Asiantuntijakuuleminen nollatuntisopimuksista Tilastokeskus selvitti vuonna 2014 työvoimatutkimuksen

Lisätiedot

Pron tutkimus: Sukupuolten välinen palkkaero näkyy myös esimiesten palkoissa

Pron tutkimus: Sukupuolten välinen palkkaero näkyy myös esimiesten palkoissa TIEDOTE 1 (5) Pron tutkimus: Sukupuolten välinen palkkaero näkyy myös esimiesten palkoissa Työpaikoilla naiset valikoituvat harvemmin esimiestehtäviin ja sellaisiin työnkuviin, jotka mahdollistavat etenemisen

Lisätiedot

Työmarkkinatutkimus 2010

Työmarkkinatutkimus 2010 Työmarkkinatutkimus 2010 Luonnontieteiden Akateemisten Liitto LAL ry 22.1.2011 Real Stats Oy Sisältö 1 TUTKIMUKSEN TOTEUTUS JA TULOSTEN EDUSTAVUUS...3 2 JÄSENKUNNAN TAUSTATIEDOT...4 3 SIJOITTUMINEN TYÖMARKKINOILLE...6

Lisätiedot

SAMAPALKKAISUUTEEN PALKKAUSJÄRJESTELMÄUUDISTUKSIN Markku Palokangas, Toimihenkilöunioni Minna Etu-Seppälä, Suomen Varustamoyhdistys

SAMAPALKKAISUUTEEN PALKKAUSJÄRJESTELMÄUUDISTUKSIN Markku Palokangas, Toimihenkilöunioni Minna Etu-Seppälä, Suomen Varustamoyhdistys SAMAPALKKAISUUTEEN PALKKAUSJÄRJESTELMÄUUDISTUKSIN Markku Palokangas, Toimihenkilöunioni Minna Etu-Seppälä, Suomen Varustamoyhdistys Toimihenkilöiden työsuhdepäivä, 1.- 3.2.2007, Silja Symphony 1 SUKUPUOLTEN

Lisätiedot

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 22.4.2015 Vantaa Kirsi Rasinaho koulutus- ja työvoimapoliittinen asiantuntija SAK ry 22.4.2015 SAK 1 IKÄÄNTYNEIDEN JAKSAMINEN SAK:LAISILLA TYÖPAIKOILLA 22.4.2015

Lisätiedot

1 Tehtävien vaativuuden määrittelyssä käytetään Hay-järjestelmää.

1 Tehtävien vaativuuden määrittelyssä käytetään Hay-järjestelmää. GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS NEUVOTTELUPÖYTÄKIRJA Pöytäkirja Geologian tutkimuskeskuksen (GTK) sekä JUKO ry:n, Pardia ry:n ja JHL ry:n välisistä neuvotteluista, jotka koskivat GTK:ssa sovellettavaa palkkausjärjestelmää.

Lisätiedot

SPECIA. Projektityöntekijät. Eija Savaja

SPECIA. Projektityöntekijät. Eija Savaja SPECIA Projektityöntekijät Eija Savaja Sisältö Johdanto... 3 Taustatietoja projektityöntekijöistä... 4 Työaika ja ylityöt... 5 Projektit... 6 Palkkaus... 8 Valmentautuminen projektiin... 9 Työssä jaksaminen

Lisätiedot

Ympäristöasiantuntijoiden keskusliitto Työmarkkinatutkimus 2012. Taloustutkimus Oy

Ympäristöasiantuntijoiden keskusliitto Työmarkkinatutkimus 2012. Taloustutkimus Oy Ympäristöasiantuntijoiden keskusliitto Taloustutkimus Oy Helmikuu 203 2 Sisällys. Johdanto... 3 2. Tutkimuksen vastaajarakenne... 3 2. Jäsenkunnan tutkinnot ja pääaineet... 4 3. YKL:n jäsenkunnan toiminta

Lisätiedot

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 8.2.

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 8.2. Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 8.2.2017 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti STTK:n toimeksiannosta

Lisätiedot

Projektityö. Vuosina vastavalmistuneiden vastauksista poimittua. Suunnittelija Outi Suorsa. UEF // University of Eastern Finland

Projektityö. Vuosina vastavalmistuneiden vastauksista poimittua. Suunnittelija Outi Suorsa. UEF // University of Eastern Finland Projektityö Vuosina 2010-14 vastavalmistuneiden vastauksista poimittua Suunnittelija Outi Suorsa Taustatiedot Tiedot perustuvat v.2011-2015 vastavalmistuneille tehdystä kyselystä (vuosina 2010-2014 loppututkinnon

Lisätiedot

3. Työntekijän työ kuuluu siihen palkkaryhmään, jonka mukaisia tehtäviä hän lähinnä suorittaa.

3. Työntekijän työ kuuluu siihen palkkaryhmään, jonka mukaisia tehtäviä hän lähinnä suorittaa. PALKKASOPIMUS 1 Palkat 1. Työehtosopimuksen piirissä oleville työntekijöille maksetaan palkkaa vähintään alan palkkaryhmittelyn, palkkasopimuksen ja siirtymäsäännösten mukaisesti. 2. Mikäli työntekijä

Lisätiedot

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia OAJ:n Työolobarometrin tuloksia 31.1.2014 OAJ:n Työolobarometrin perustiedot Kysely toteutettiin loka-marraskuussa 2013 Kyselyn vastaajia 1347 Opetusalan ammattijärjestön ja Finlands Svenska Lärarförbundin

Lisätiedot

TURVATEKNIIKAN KESKUS

TURVATEKNIIKAN KESKUS TURVATEKNIIKAN KESKUS Helsinki.3. HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS VUODELTA 3. YLEISTÄ Henkilöstömäärä Turvatekniikan keskuksen henkilöstömäärä vuoden 3 lopussa oli henkilöä (vuonna henkilöä). Henkilötyövuosia kertyi

Lisätiedot

Tradenomi kaupan alalla. Liiketalouden kehittämispäivät 16.11.2011 Mika Varjonen, toiminnanjohtaja Tradenomiliitto TRAL ry

Tradenomi kaupan alalla. Liiketalouden kehittämispäivät 16.11.2011 Mika Varjonen, toiminnanjohtaja Tradenomiliitto TRAL ry Tradenomi kaupan alalla Liiketalouden kehittämispäivät 16.11.2011 Mika Varjonen, toiminnanjohtaja Tradenomiliitto TRAL ry Tradenomiliitto TRAL ry Tradenomi-, BBA- ja tradenomi (ylempi AMK)- tutkinnon suorittaneiden

Lisätiedot

TILASTOJULKAISU 2013 YLIOPISTOT JA HARJOITTELUKOULUT

TILASTOJULKAISU 2013 YLIOPISTOT JA HARJOITTELUKOULUT TILASTOJULKAISU 2013 YLIOPISTOT JA HARJOITTELUKOULUT Sisällys YLIOPISTOT TYÖLLISTÄJINÄ...3 YLIOPISTOT...5 AVAINLUKUJA YLIOPISTOJEN HENKILÖSTÖSTÄ...6 Henkilöstömäärä...6 Ikärakenne...8 Vakinaisuus ja määräaikaisuus...9

Lisätiedot

20-30-vuotiaat työelämästä

20-30-vuotiaat työelämästä Sakari Nurmela Tutkimuksen toteuttaminen ja sisältö Tutkimuksen toteuttaminen Tutkimukseen vastanneet edustavat maamme 20-30-vuotiasta lapsetonta väestöä (pl. Ahvenanmaan maakunnassa asuvat). Kyselyyn

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Teologisessa tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 valmistuneiden kyselyyn 2012. Materiaalin tuottanut

Lisätiedot

Näytelmäkirjailijoiden ja käsikirjoittajien taloudellinen asema Suomessa 2011

Näytelmäkirjailijoiden ja käsikirjoittajien taloudellinen asema Suomessa 2011 Näytelmäkirjailijoiden ja käsikirjoittajien taloudellinen asema Suomessa 2011 13.9.2012, Teatteri Avoimet Ovet, Helsinki Tutkimuspäällikkö Mikko Grönlund BID Innovaatiot ja yrityskehitys, Turun yliopisto

Lisätiedot

Palvelualojen taskutilasto 2012

Palvelualojen taskutilasto 2012 Jäsenyys ja liittyminen 030 100 600 Jäsenten työsuhdeasiat 030 100 620 Työttömyysturvaneuvonta 020 690 211 Vaihde 020 774 002 (ma pe klo 9 16) www.pam.fi pam@pam.fi etunimi.sukunimi@pam.fi Keskustoimisto

Lisätiedot

Palkansaajien osaaminen ja kouluttautuminen. Vastausjakaumia TNS Gallup 2016 kyselystä

Palkansaajien osaaminen ja kouluttautuminen. Vastausjakaumia TNS Gallup 2016 kyselystä Palkansaajien osaaminen ja kouluttautuminen Vastausjakaumia TNS Gallup 016 kyselystä Vastaajien lukumääriä Painottamaton Painotettu Akavalaiset 769 816 Muut 58 577 Akavalaiset: Mies 60 7 Nainen 09 5 Alle

Lisätiedot

Historian, kirjallisuuden ja kulttuuriaineiden FM-tutkinnon suorittaneet

Historian, kirjallisuuden ja kulttuuriaineiden FM-tutkinnon suorittaneet Historian, kirjallisuuden ja kulttuuriaineiden FM-tutkinnon suorittaneet Vähimmäispalkkasuositus 1.8.2016 31.1.2018 Akavan Erityisalat, SPECIA Asiantuntijat ja ylemmät toimihenkilöt ja Taideja kulttuurialan

Lisätiedot

HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2010

HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2010 HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2010 Päivi Hakulinen SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 4 2. Tehokas TUKES... 4 Henkilöstö... 4 Keski-ikä... 5 Vaihtuvuus... 6 Työaika... 6 3. Osaava ja oppiva TUKES... 7 Osaaminen ja

Lisätiedot

Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2005

Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2005 Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastoja 12 2007 Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2005 Keskitulot 27 390 euroa Helsingissä Pääkaupunkiseudulla yhä enemmän pääomatulon saajia Veroja ja veronluonteisia

Lisätiedot

REHTORIT, APULAISREHTORIT JA AIKUISKOULUTUSJOHTAJAT

REHTORIT, APULAISREHTORIT JA AIKUISKOULUTUSJOHTAJAT KAUPPAOPPILAITOKSET REHTORIT, APULAISREHTORIT JA AIKUISKOULUTUSJOHTAJAT 1 Peruspalkat, kokemuslisät ja opetusvelvollisuudet Pöytäkirjamerkintä: Palkkamääräysten edessä marginaalissa oleva 6-numeroinen

Lisätiedot

Uudenkaupungin kaupungin tasa-arvosuunnitelma. * Yhteisty ötoimikunta 29.11.2006 * Yhteisty ötoimikunta 17.01.2007 * Kaupunginhallitus 05.02.

Uudenkaupungin kaupungin tasa-arvosuunnitelma. * Yhteisty ötoimikunta 29.11.2006 * Yhteisty ötoimikunta 17.01.2007 * Kaupunginhallitus 05.02. 1 Uudenkaupungin kaupungin tasa-arvosuunnitelma * Yhteisty ötoimikunta 29.11.2006 * Yhteisty ötoimikunta 17.01.2007 * Kaupunginhallitus 05.02.2007 1 Johdanto Tasa-arvosuunnitelman laatiminen perustuu lakiin

Lisätiedot

Uraseuranta aineisto

Uraseuranta aineisto Aarresaari-verkosto Kooste vuoden 2012 syksyllä kerätystä aineistosta, jossa tarkastellaan vuonna 2007 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden työuran alkua Uraseuranta aineisto Kysely lähetettiin

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 4:2015

TILASTOKATSAUS 4:2015 Tilastokatsaus 6:212 TILASTOKATSAUS 4:2 1 12.8.2 TIETOJA TYÖVOIMASTA JA TYÖTTÖMYYDESTÄ Työvoiman määrä kasvoi 1 3:lla (,9 %) vuoden 213 aikana Vantaalla työvoimaan kuuluvien joukko on suurentunut vuodesta

Lisätiedot

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Kysely vuoden 2011 aikana AMKtutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Kyselyn toteutus ja vastaajat Vuoden 2011 aikana JAMKissa suoritettiin

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 19:2016

TILASTOKATSAUS 19:2016 TILASTOKATSAUS 19:2016 21.10.2016 TYÖPAIKAT JA TYÖSSÄKÄYNNIN MUUTOS VANTAALLA, ESPOOSSA, HELSINGISSÄ JA KUUMA-ALUEELLA VIIME VUOSINA Vantaalla oli vuoden 2014 lopussa 107 330 työpaikkaa ja 99 835 henkilöä

Lisätiedot

SUOMALAISET JA ELÄKEIKÄ -SELVITYKSEN TULOKSIA

SUOMALAISET JA ELÄKEIKÄ -SELVITYKSEN TULOKSIA SUOMALAISET JA ELÄKEIKÄ -SELVITYKSEN TULOKSIA Rakennusliitto teetti TNS Gallupilla selvityksen koskien suomalaisten käsityksiä eläkeiästä ja eläkkeistä. Selvitys tehtiin GallupKanava-tutkimusjärjestelmän

Lisätiedot

Logistiikka-alojen palkkakysely 2013 Huolinta

Logistiikka-alojen palkkakysely 2013 Huolinta Logistiikka-alojen palkkakysely 2013 Sukupuoli 10 8 79% 6 4 2 21% nainen mies Ikä 18 vuotta tai alle 19-26 3% 27-36 37-46 47-56 25% 28% 29% 57-62 16% 63 vuotta tai yli 2 4 6 8 10 Asuinpaikkakuntasi postinumeroalue

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 15:2016

TILASTOKATSAUS 15:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 15:2016 1 25.8.2016 TYÖTTÖMÄT VANTAALLA 31.12.2015 Työttömyysaste oli Vantaalla 12,4 prosenttia vuoden 2015 lopussa. Työttömien määrä kasvoi kaikilla suuralueilla,

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Helsingin yliopistossa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon, farmaseutin ja lastentarhanopettajan tutkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 2012.

Lisätiedot