Vuoden 2014 lokakuussa tehdyn
|
|
- Tommi Mäki
- 6 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Työmarkkinatutkimus 2014 PALKOISSA maltillista nousua Vain 9 prosenttia työssä olevista vastaajista keskustelee palkasta säännöllisesti esimiehensä kanssa. teksti Tuunia Keränen Diplomi-insinöörin keskipalkka vakituisessa työsuhteessa oli vuoden 2014 lokakuussa euroa ja mediaanipalkka euroa. Vuoden 2014 lokakuussa tehdyn työmarkkinatutkimuksen mukaan vakituisessa työsuhteessa olevan diplomi-insinöörin keskipalkka oli euroa ja mediaanipalkka euroa kuukaudessa. Vuoden 2014 aikana valmistuneiden diplomi-insinöörien keskipalkka oli ja mediaanipalkka euroa. Diplomi-insinöörin keskipalkka nousi edellisestä vuodesta 1,7 prosenttia ja mediaanipalkka 1,1 prosenttia. Eri tutkimuslaitosten ennusteiden mukaan keskimääräinen nimellispalkkojen nousu oli vuonna 2014 noin 1,3 1,4 prosenttia. Näin ollen diplomiinsinöörien palkat kehittyivät suunnilleen samaan tahtiin kaikkien palkan saajien kanssa. Arkkitehtien ja maistereiden palkat nousivat suhteellisesti enemmän, mutta tätä selittää osaltaan vastaajarakenteen muutos kyseisissä ryhmissä. Toisaalta vuonna 2013 kehitys oli näissä ryhmissä negatiivista eli palkat hieman laskivat. Vastaajamäärältään pienissä ryhmissä myös tulosten epävarmuus kasvaa ja keskipalkkojen luottamusvälit ovat suurempia. Jatkotutkinnon suorittaneiden keskipalkka puolestaan laski hieman edellisestä vuodesta, sillä työmarkkinatutkimukseen vastanneet tohtorit ja lisensiaatit olivat hieman nuorempia ja työskentelivät useammin yliopistossa tai valtiosektorilla kuin vuonna 2013 vastanneet. 64 prosentilla palkka noussut edellisvuodesta Vakituisessa tai määräaikaisessa työsuhteessa olleista 64 prosenttia kertoi, että palkka oli noussut edellisvuodesta. Noin joka neljännellä vastaajalla palkka oli pysynyt ennallaan, ja noin neljällä prosentilla palkka oli laskenut. Tavallisin syy palkankorotukseen oli yleiskorotus, jonka kertoi saaneensa 62 prosenttia niistä vastaajista, joilla palkka oli noussut. Henkilökohtaiseen suoriutumiseen perustuvan palkankorotuksen oli saanut puolestaan 28 prosenttia. Tyypillinen yleiskorotus oli työllisyysja kasvusopimuksen mukainen 20 euroa. Meriittikorotuksen saaneiden kuukausipalkka nousi vuoden aikana mediaanilla mitattuna keskimäärin 200 euroa. Uusi asema tai tehtävä saman työnantajan palveluksessa toi palkkaa lisää keskimäärin 445 euroa, ja siirtyminen uuden työnantajan palvelukseen 600 euroa kuukaudessa. Uuden työnantajan palvelukseen siirtyminen tarkoittaa usein samalla myös vaativampiin työtehtäviin siirtymistä. Vain 9 prosenttia vakituisessa tai määräaikaisessa työsuhteessa olleista kertoi keskustelevansa palkasta säännöllisesti esimiehensä kanssa. Satunnaisesti palkasta keskusteli esimiehensä kanssa 65 prosenttia vastaajista. Joka neljäs vastaaja kertoi, ettei keskustele palkasta esimiehensä kanssa koskaan. Palkasta keskustellaan yleensä työntekijän omasta aloitteesta. Toimiasema ja työkokemus vaikuttavat palkkaan Palkat olivat totuttuun tapaan yksityisellä sektorilla muita sektoreita korkeammat. Kaikkien vakituisessa kokopäivätyössä olevien mediaanipalkka yksityisellä sektorilla oli euroa kuukaudessa. Yliopistoissa mediaanipalkka oli 4 630, valtiolla ja kunnalla euroa. Sektoria suurempi vaikutus palkkaan on kuitenkin toimiasemalla. Palkat olivat suurimmat johtotehtävissä ja pienimmät toimihenkilötehtävissä. Yhteys ei kuitenkaan ole aivan suoraviivainen, vaan erittäin vaativissa asiantuntijatehtävissä mediaanipalkka oli korkeampi kuin alemman keskijohdon tehtävissä. 22 TEK 1/2015
2 työmarkkinatutkimus DI-palkat valmistumisvuosittain ARKKITEHTIpalkat valmistumisvuosittain /kk % /kk % keskiarvo mediaani % % 10 % keskiarvo mediaani 25 % TEK ry TEK ry n = Valmistumisvuosi n = 265 Valmistumisvuosi Palkkakuvioiden merkinnät n = vastaajien lukumäärä 10 %:n fraktiili = se palkka, jota vähemmän ansaitsee 10 % vastaajista 25 %:n fraktiili = se palkka, jota vähemmän ansaitsee 25 % vastaajista Mediaani = suuruusjärjestyksessä keskimmäinen palkka. Mediaania suurempia ja pienempiä palkkoja on luku määräisesti yhtä paljon. 75 %:n fraktiili = se palkka, jota enemmän ansaitsee 25 % vastaajista. 90 %:n fraktiili = se palkka, jota enemmän ansaitsee 10 % vastaajista. Työmarkkinatutkimuksessa käytetty palkkakäsite on kokonaiskuukausiansio bruttona. Se sisältää peruspalkan, luontoisetujen verotusarvon (esim. puhelinetu 20 /kk) ja kuukausittain maksettavat erät, kuten myyntiprovisiot. Siihen eivät kuulu ylityökorvaukset, lomarahat, vuosibonukset eivätkä sellaiset tulospalkkiot, joita maksetaan harvemmin tai kuukautta pidemmältä ajalta. Palkkakuvioissa ovat mukana sekä vakituisten että määräaikaisten työsuhteiden palkat. Palkkakuvioissa ei ole mukana tieteellisen jatkotutkinnon suorittaneita. TEK 1/
3 FM-palkat valmistumisvuosittain Myös työkokemusvuodet vaikuttavat palkkaan voimakkaasti, kuten palkkakuvioista näkyy. Tässäkään yhteys ei ole aivan suoraviivainen, vaan palkka kehitys on yleensä nopeinta uran alkupuolella ja tasaantuu sitten. Tulospalkkausta eniten teollisuudessa Noin kuusi kymmenestä kokopäivätyössä olleesta kertoi olleensa tulospalkkauksen piirissä. Tulospalkkausta käytettiin eniten teollisuudessa, jossa useampi kuin kolme neljästä vastaajasta oli tulospalkkauksen piirissä. Tulospalkkausjärjestelmän piirissä olleista noin 75 prosenttia oli saanut tulospalkkiota viimeksi kuluneiden 12 kuukauden aikana. Mediaanilla mitattuna tulospalkkion keskimääräinen suuruus oli kuusi prosenttia vuosiansioista. Selvästi käytetyin tulospalkkauksen mittari oli liiketaloudellinen tulos. Useimmiten tulospalkkio perustui yrityksen tulokseen, mutta usein myös osaston, tulosyksikön tai henkilön oman työn tuloksiin. Oma tulospalkkausjärjestelmä tunnettiin melko hyvin; noin kolme neljästä tulospalkkauksen piirissä olleesta kertoi tuntevansa oman tulospalkkausjärjestelmänsä erittäin hyvin tai melko hyvin. Sen sijaan tulospalkkausjärjestelmää ei pidetty kovin kannustavana; alle puolet vastanneista piti omaa järjestelmäänsä erittäin tai jonkin verran kannustavana. /kk n = Valmistumisvuosi 75 % keskiarvo mediaani 25 % TEK ry Lähes vastaajaa Työmarkkinatutkimuksen tiedonkeruu tehtiin lokakuussa Kohderyhmänä olivat työmarkkinoilla olevat TEKin jäsenet. Vastauksia kertyi kaikkiaan lähes , ja vastausprosentti oli noin 28. Suurin osa vastanneista (77 prosenttia) oli miehiä. Mediaani-ikä oli 40 vuotta. Valtaosa vastaajista (87 prosenttia) oli kokopäivätyössä. Päätoimisia yrittäjiä oli kaksi prosenttia, ja työttömänä oli kuusi prosenttia vastanneista. Kokopäivätyössä olleista vastaajista noin 80 prosenttia työskenteli yksityisellä sektorilla, ja heistä yli puolet teollisuuden palveluksessa. Työssä olleista 64 prosenttia työskenteli asiantuntijatehtävissä ja noin kolmannes johtotehtävissä. Yhdeksällä kymmenestä vastaajasta työsuhde oli vakituinen. Suuri kiitos kaikille kyselyyn vastanneille! VASTAAJIEN YLIN SUORITETTU TUTKINTO 9 % 6 % 3 % 3 % 79 % Diplomi-insinööri Arkkitehti tai maisema-arkkitehti Matem.-luonnont. maisteritutkinto Tohtori tai lisensiaatti Muu 24 TEK 1/2015
4 työmarkkinatutkimus PALKANKOROTUKSEN SYY VASTAAJILLA, JOILLA PALKKA NOUSSUT Yleiskorotus 61,6 % Henkilökohtaiseen suoriutumiseen perustuva korotus (meriitti) 28,1 % Uusi asema tai tehtävä (saman työnantajan palveluksessa) Siirtyminen uuden työnantajan palvelukseen Paikallinen/yrityskohtainen korotus (yli yleiskorotuksen menevä) Työn vaativuuden arviointiin perustuva muutos Lisätutkinto tai -pätevyys Muutos luontoiseduissa 12,9 % 8,3 % 6,6 % 6,3 % 3,1 % 2,0 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % VAKITUISESSA KOKOPÄIVÄTYÖSSÄ OLLEIDEN VASTAAJIEN KUUKAUSIPALKKA (MEDIAANI) TOIMIASEMAN MUKAAN, Ylin johto Johto Ylempi keskijohto Alempi keskijohto Erittäin vaativat asiantuntijatehtävät Vaativat asiantuntijatehtävät Asiantuntijatehtävät Toimihenkilö Lisää työmarkkinatutkimuksen tuloksia seuraavissa TEK-lehdissä sekä TEKin jäsensivuilla päätoimen kuukausiansio 1 lokakuussa 2014 Mediaani-ikä Mediaanipalkka, Keskipalkka 2, Mediaanipalkan muutos 3, % Keskipalkan muutos 3, % Kaikki vastaajat ± 44 1,1 1,5 Diplomi-insinöörit ± 51 1,1 1,7 Arkkitehdit ± 123 2,7 4,2 Matem.-luonnont. maisteritutkinto ± 135 2,5 2,7 Lisensiaatin tai tohtorin tutkinto ± 134-1,9-0,6 1) säännöllisen työajan kuukausiansio kokopäivätyössä toistaiseksi voimassa olevassa työsuhteessa 2) 95 %:n todennäköisyyttä vastaava luottamusväli 3) ansiotasoa on verrattu lokakuun 2013 rakennekorjaamattomiin lukuihin 4) ei tieteellistä jatkotutkintoa TEK ry TEK 1/
5 Työmarkkinatutkimus 2014 TEKSTI TUUNIA KERÄNEN JA KIRSTI LEVANDER TYÖTTÖMYYS painaa eniten ikääntyviä Tekniikan alan yliopistokoulutetuista työttöminä on tällä hetkellä noin viisi prosenttia. Ikääntyminen lisää työttömyysriskiä, ja työttömyyden kesto pitkittyy iän myötä. Ikääntyvät myös arvioivat työllistymismahdollisuutensa heikoiksi. Tekkiläisten työttömien taustoja ja näkemyksiä selvitettiin TEKin työmarkkinatutkimuksessa lokakuussa Tutkimukseen vastanneiden työttömien tekniikan akateemisten mediaani-ikä oli 47 vuotta. Suurin osa, joka kolmas, kuului ikäryhmään vuotiaat. Joka viides työtön oli vuotias. Ikääntyneen työttömyys pitkittyy Kolmannes vastanneista oli ollut työttömänä alle puoli vuotta. Joka viidennellä työttömyys oli kestänyt 6 12 kuukautta. Yli vuoden työttömänä olleita oli yhteensä 44 prosenttia, ja heistä 41 prosentilla työttömyys oli kestänyt kaksi vuotta tai enemmän. Ikääntyminen vaikuttaa selvästi työttömyyden kestoon. Vanhimmassa ikäryhmässä yli vuoden työttömänä olleita oli 61 prosenttia. Nuorimmassa ikäryhmässä työttömyys oli kestänyt yli vuoden vain 18 prosentilla. Työttömyyden arvioitiin myös kestävän sitä pidempään, mitä enemmän vastaajalla oli ikää. Vanhimmassa ikäryhmässä puolet uskoi työttömyytensä kestävän kaksi vuotta tai enemmän. Työttömyyden syyt olivat erilaisia eri ikäryhmissä. Nuorilla työttömyys johtui usein määrä aikaisen työsuhteen päättymisestä, kun taas vanhemmilla työttömyyteen oli johtanut useimmiten irtisanominen tuotannollisista ja taloudellisista syistä. Usko työllistymiseen koetuksella Kyselyyn vastanneista työttömistä vain 44 prosenttia uskoi työllistyvänsä osaamistaan vastaaviin tehtäviin. Lähes yhtä moni arvioi, ettei pääse tulevaisuudessa tekemään kykyjään vastaavia töitä. Luottamus uuden työpaikan löytymiseen oli heikointa vuotiailla: vain joka kymmenes uskoi, että töitä vielä löytyisi omaa osaamista vastaavissa tehtävissä. Toiveet työllistymismahdollisuuksista karisivat edelleen työttömyyden pitkittyessä. Toisaalta vanhimmassa ikäryhmässä oltiin muita harvemmin sitä mieltä, että työllistyäkseen täytyy kehittää omaa osaamistaan vuotiaat työttömät olivat myös vaativia sen suhteen, millaisiin tehtäviin olisivat valmiita työllistymään. He olivatkin selvästi muita haluttomampia tinkimään työn vaativuudesta tai kiinnostavuudesta. Useimmat kyselyyn vastanneista työttömistä kuitenkin tinkisivät myös työn vaativuudesta, jos vain saisivat töitä. Sen sijaan työn kiinnostavuudesta pidettiin tiukemmin kiinni, vaikka huomattava osa vastanneista oli valmis joustamaan siinäkin. Työn sisältöä pidetään selvästi asemaa tärkeämpänä. 34 TEK 2/2015
6 Työttömien osuus kaikista työmarkkinatutkimukseen vastanneista ikäryhmittäin Uskon työllistyväni omaa osaamistani vastaaviin tehtäviin Täysin samaa mieltä tai jokseenkin samaa mieltä väittämän kanssa olevien osuus ikäryhmittäin LISÄÄ TYÖMARKKINA- TUTKIMUKSEN TULOKSIA JA PALKKATIETOA JÄSENSIVUILLA % 11,6 % 70 % 60 % 63,9 % 52,8 % 54,3 % 10 % 8 % 6 % 2 % 3,8 % 4,3 % 7,9 % 6,0 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 12,0 % 44,2 % vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat 0 % 0 % kaikki Lähde: TMT 2014 Houkuttaako muutto tai yrittäjyys? Neljä kymmenestä työttömästä oli valmis muuttamaan työn perässä kotimaassa. Lähtöhalukkuus ulkomaille oli hieman vähäisempää. Nuoret olivat vanhempia innokkaampia muuttamaan työn takia. Lähes joka kolmas työtön piti yrittäjyyttä varteenotettavana vaihtoehtona itsensä työllistämiseksi. Yrittäjämyönteisimpiä olivat vuotiaat. Työttömyys puraisee alalla kuin alalla Eniten työttömiä tekniikan akateemisia oli ictalalla, elektroniikkateollisuudessa ja tietojenkäsittelypalveluissa. Neljä kymmenestä oli työskennellyt näillä aloilla ennen työttömyyttään. Kuusi kymmenestä työttömästä oli ollut asiantuntijatehtävissä ennen työttömyyttä. Johtotehtävissä työskennelleitä oli 30 prosenttia vastanneista. Suuri osa vastanneista oli toiminut tuotekehityksen tai tutkimuksen ja kehittämisen parissa, mutta tavallisia tehtäviä olivat myös myynti tai markkinointi, projektitoiminta, tietojenkäsittely ja ict-tehtävät sekä tuotanto-, valmistus- ja ylläpitotehtävät. Kyselyyn vastasi lähes 700 työtöntä, heistä yli 80 prosentilla oli diplomi-insinöörin tutkinto. 50 v. Älä silti luovuta! Varmista, että työnhakutekniikkasi on kunnossa. Jos tulosta ei tule, selvitä, mikä mättää ja tee tarvittavat korjausliikkeet. Hyvät vinkit löytyvät esimerkiksi TEKin verkkosivuilta kohdasta Urapalvelut. Hae töitä riittävän laajalla skaalalla. Mieti, mihin kaikkeen osaamisesi sopii ja riittää. Ole kuitenkin realisti: ei pidä hakea mitä tahansa. Älä hätiköi, vedä henkeä. Mieti, millaisissa tehtävissä työ- ja elämänkokemuksesta on hyötyä. Sellaisissa päihität nuoremmat hakijat. Ilmiselvästi parhaiten parikymppiselle istuvaan tehtävään on turha hakea. Muista, että lyhytkin työsuhde on tyhjää parempi. Puolen vuoden pesti on varteenotettava vaihtoehto työttömyydelle. Kannattaa myös katsastaa, olisiko sopivaa työtä tarjolla vuokratyöfirmoissa. Ole valmis kehittämään itseäsi. Pätevöityminen johonkin uuteen tehtävään saattaa moninkertaistaa mahdollisuutesi. Osaamisen kasvattaminen on hyvä sijoitus vielä 50 ikävuoden jälkeenkin; työuraa on jäljellä reilusti, ja töitä voi tehdä vaikka osa-aikaisesti vielä eläkeiässä. Katsele rajojen taakse. Voisitko lähteä töihin ulkomaille? Suomalaisia tekniikan osaajia ja myös iän tuomaa kokemusta arvostetaan maailmalla. Neuvot antoi yksikönjohtaja Sari Taukojärvi TEKin Urapalveluista. TEK 2/
7 Työmarkkinatutkimus 2014 PALKASTA PUHUMINEN 1. Palkoista ei keskustella ollenkaan tai vain satunnaisesti Keskusteletko palkastasi esimiehesi kanssa? Kenen aloitteesta palkastasi yleensä keskustellaan? 26 % 9 % 1 % 26 % Omasta aloitteestani Lähimmän esimiehen aloitteesta 65 % Satunnaisesti En koskaan 65 % Luottamusmiehen aloitteesta Henkilöstöosaston/HR:n aloitteesta Säännöllisesti Jonkun muun aloitteesta Harvempi kuin joka kymmenes tekkiläinen keskustelee palkastaan säännöllisesti esimiehensä kanssa. Useimmiten palkka-asiat ottaa puheeksi työntekijä. 2. Henkilökohtaisista palkankorotuksista ei puhuta työpaikoilla Puhutaanko työpaikallasi: Yleiskorotuksista ja niiden toteutumisesta Henkilökohtaisista palkankorotuksista Usein 2 % 41 % Satunnaisesti 60 % Ei lainkaan 52 % En osaa sanoa 31 % 5 % Vain joka kymmenes keskustelee palkastaan säännöllisesti esimiehensä kanssa. Palkkatasosta 9 % 53 % 3 Muista palkkaan liittyvistä asioista 5 % 27 % 40 % 28 % Näin kysely tehtiin 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100% Yleistä keskustelua työpaikoilla käytiin eniten yleiskorotuksista ja palkkatasosta. Sen sijaan henkilökohtaisista palkankorotuksista puhuttiin vähemmän. Yli puolet vastaajista kertoi, ettei näistä puhuta lainkaan. Palkoista puhumisesta kysyttiin osana TEKin työmarkkinatutkimusta. Kyselyyn vastasi lähes työmarkkinoilla olevaa TEKin jäsentä lokakuussa TEK 3/2015
8 kannattaa Palkoista puhutaan työpaikoilla liian harvoin, selviää TEKin työmarkkinatutkimuksesta. Teksti JA TILASTOT Tuunia Keränen 3. Palkkauksesta ei tiedetä riittävästi Mitä mieltä olet seuraavista väittämistä? Täysin samaa mieltä Jokseenkin samaa mieltä Jokseenkin eri mieltä Täysin eri mieltä En osaa sanoa Olen tyytyväinen palkkaani kokonaisuudessaan. Tiedän mistä saan tietoa palkkaukseeni liittyvistä kysymyksistä. Luotan työnantajaani palkkaukseeni liittyvissä kysymyksissä. Pidän organisaationi palkkarakennetta oikeudenmukaisena. Työpaikallani kaikki tietävät toistensa palkat. 13 % 53 % 2 10 % 25 % 5 15 % 13 % 46 % 28 % 11 % 8 % 8 % 39 % 23 % 28 % 6 12 % 12 % 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100% Salamyhkäisyys palkka-asioissa vaivaa tekkiläisillä työpaikoilla, mikä näkyy vastauksissa. Työkavereiden palkoista ei juurikaan tiedetä, ja kolmannes ei ole tyytyväinen palkkaansa. Vaikka enemmistö vastaajista luottaa työnantajaansa palkkaukseen liittyvissä kysymyksissä, lähes kaksi viidesosaa on päinvastaista mieltä. Mielipiteet organisaation palkkarakenteen oikeudenmukaisuudesta jakautuvat lähes tasan. Miksi palkoista kannattaa puhua? Vinkkejä palkkakeskusteluun Avoin keskustelu palkoista on sekä työnantajan että työntekijän etu. Työnantajalle palkkaus on tärkeä osa johtamisjärjestelmää. Jotta se toimisi, henkilöstön pitää olla tietoinen palkkauksen perusteista. Jos palkkauksen perusteet ovat epäselvät, koetaan palkkaus helposti epäoikeudenmukaisena ja vaikuttamismahdollisuudet omaan palkkaan vähäisinä. Lisäksi huhut ja väärät luulot lisääntyvät. Hyvällä palkitsemisella osoitetaan arvostusta, lisätään sitoutumista, parannetaan motivaatiota ja rakennetaan luottamusta organisaatioon. Samalla hyvien työsuoritusten määrä lisääntyy. Keskustele palkastasi säännöllisesti esimiehesi kanssa esimerkiksi kehityskeskustelun yhteydessä. Voit myös sopia ajan erilliseen palkkakeskusteluun. Valmistaudu keskusteluun hyvin. Mieti palkkatoiveesi ja sekeät perustelut sille, miksi olet ansainnut palkankorotuksen. Kerro esimerkkien avulla, miten tehtäväsi ovat muuttuneet vaativammiksi, osaamisesi on lisääntynyt ja suorituksesi parantuneet. Ota esiin esimerkiksi onnistuneesti läpiviedyt projektit ja solmitut sopimukset. Myös muutokset tehtävissä, kuten uudet tai vaativammat tehtävät, ovat peruste palkankorotukselle. Kannattaa tutustua myös oman alansa palkkatilastoihin. Tekkiläisenä sinulla on käytössäsi TEKin Palkkanosturi ja muut palkkatilastot osoitteessa palkat. Voit ottaa yhteyttä myös palkkaneuvontaan. Lisäksi muut tahot, kuten Tilastokeskus ja Elinkeinoelämän keskusliitto EK julkaisevat palkkatilastoja. Hyviä vinkkejä palkkakeskusteluun löydät Ylemmät Toimihenkilöt YTN:n julkaisemasta Paranna palkkaasi -oppaasta osoitteesta TEK 3/
TYÖTTÖMYYSBAROMETRI Tietoja tekniikan alan yliopistokoulutetuista työttömistä
TYÖTTÖMYYSBAROMETRI 2014 Tietoja tekniikan alan yliopistokoulutetuista työttömistä Työttömyysbarometrin sisältö 1. Yhteenvetoa tuloksista 2. Tilastotietoja tekniikan alan yliopistokoulutettujen työttömyydestä
LisätiedotKysely tehtiin loka-marraskuussa 2016 Kohderyhmänä työmarkkinoilla olevat TEKin jäsenet Vastaajia noin 9 500, vastausprosentti noin 22 Erilaiset
Kysely tehtiin loka-marraskuussa 2016 Kohderyhmänä työmarkkinoilla olevat TEKin jäsenet Vastaajia noin 9 500, vastausprosentti noin 22 Erilaiset vastauspolut työmarkkina-aseman mukaan (palkkatyössä olevat,
LisätiedotRIL-PALKKAKYSELY 2017
RIL- 8.3.2017 PALKKAKYSELY 2016 1 Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RILin jäsenille tehtiin loka-marraskuussa 2017 työmarkkinatutkimus. Kysely toteutettiin yhteistyössä Tekniikan Akateemisten Liitto TEKin
LisätiedotYliopistoissa käytetään erilaisia. ja suoriutumisen arviointiin. Yliopistoissa harjoitellaan TYÖMARKKINATUTKIMUS 2011
TYÖMARKKINATUTKIMUS Yliopistoissa harjoitellaan suoriutumisen arviointia Teksti Henna Laasonen Kuvat istockphoto TEKin joulu tammikuussa toteutetussa työmarkkinatutkimuksessa kerättiin ensimmäistä kertaa
Lisätiedot@TEK_akateemiset Tuunia Keränen
Kysely tehtiin loka-marraskuussa 2017 Kohderyhmänä työmarkkinoilla olevat TEKin jäsenet Vastaajia noin 9200, vastausprosentti noin 22 Erilaiset vastauspolut työmarkkina-aseman mukaan (palkkatyössä olevat,
LisätiedotPALKKAKYSELY PALKKAKYSELY
1. PALKKAKYSELY 1 Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RILin jäsenille tehtiin lokakuussa 2016 työmarkkinatutkimus internet-kyselynä. Kysely toteutettiin yhteistyössä Tekniikan Akateemisten Liitto TEKin vastaavan
LisätiedotPalkat nousivat NIUKASTI
Palkat nousivat NIUKASTI Teksti Henna Laasonen Diplomi-insinöörien keskipalkka toistaiseksi voimassaolevissa työsuhteissa joulukuussa 2011 nousi 5 015 euroon. Mediaanipalkka oli 4 500 euroa kuukaudessa.
Lisätiedotvirhemarginaali eli luottamusväli on plus miinus yksi prosenttiyksikkö. Taulukosta 1 nähdään myös muiden muuttujien vakioidut palkkaerot.
28 työmarkkinaedunvalvonta Teksti: Teuvo Muhonen TEKin työmarkkinatutkimus Tulospalkkiot lievässä laskussa Tulospalkkioiden osuus kokonaisvuosiansioista oli viime vuonna 7,2 prosenttia, kun se vuotta aikaisemmin
LisätiedotPalkkatasotutkimus 2015
Palkkatasotutkimus Tuloksia Taustaa Vuotuinen palkkatasotutkimus antaa poikkileikkauksen jäsenten sijoittumisesta työmarkkinoilla ja palkkatasosta Lokakuun ansiot (tunnusluvuissa mukana kokoaikatyössä
Lisätiedot11. Jäsenistön ansiotaso
24 Kuvio 19. 11. Jäsenistön ansiotaso Tutkimuksessa selvitettiin jäsenistön palkkaukseen liittyviä asioita. Vastaajilta kysyttiin heidän kokonaiskuukausiansioitaan (kuukausibruttotulot). Vastaajia pyydettiin
LisätiedotKysely tehtiin loka-marraskuussa 2015 Kohderyhmänä työmarkkinoilla olevat TEKin jäsenet Vastaajia noin , vastausprosentti noin 25 YTN-teemana
Kysely tehtiin loka-marraskuussa 2015 Kohderyhmänä työmarkkinoilla olevat TEKin jäsenet Vastaajia noin 11 000, vastausprosentti noin 25 YTN-teemana työtyytyväisyys ja työn muutokset Tuunia Keränen @TEK_akateemiset
LisätiedotRaami ei vienyt tuhon tielle
Työmarkkinatutkimus DIPLOMI- INSINÖÖRIEN KESKIPALKKA KOHOSI 3,2 PROSENTTIA. OSTOVOIMAN KEHITYS HIEMAN PLUSSAN PUOLELLA TEKSTI HENNA LAASONEN Diplomi-insinöörin keskipalkka toistaiseksi voimassa olevassa
LisätiedotYTN:n jäsenen kokovartalokuva 2016
YTN-datan esittely Esityksen sisältö Taustaa Palkkaus Tulospalkkaus Työaika, ylitöiden korvaaminen, matkapäivät ja matka-ajan korvaaminen Työsuhteen varmuus Yt-neuvottelut ja etujen leikkaus TAUSTAA Mikä
LisätiedotTEKNIIKAN ALAN TOHTORIT TYÖMARKKINOILLA
TEKNIIKAN ALAN TYÖMARKKINOILLA Sisältö: Tutkinnon suorittaneiden määrä (Tilastokeskus) Tutkinnot (Opetushallitus) TEK työmarkkinatutkimus (TEK 10/2014) Työttömyyskehitys (TEM) Työttömyystutkimus (TEK 2013-2014)
LisätiedotTekniikan alan yliopistoopiskelijoiden työssäkäynti 2014
Tekniikan alan yliopistoopiskelijoiden työssäkäynti 2014 Esittäjän nimi 24.11.2014 1 Sisältö: Keskeisiä tuloksia Aineiston kuvailu Taustatiedot (Sp, ikä, yliopisto, tutkinnot, vuosikurssi, opintopisteet)
LisätiedotKYSELY TEKNISEN VIESTINNÄN TEHTÄVISSÄ TOIMIVIEN PALKKAUKSESTA JA TYÖSUHTEEN EHDOISTA. - yhteenveto tuloksista
1 KYSELY TEKNISEN VIESTINNÄN TEHTÄVISSÄ TOIMIVIEN PALKKAUKSESTA JA TYÖSUHTEEN EHDOISTA - yhteenveto tuloksista Suomen teknisen viestinnän yhdistyksen syysseminaari Tampere 15.10.2013 Hanna Gorschelnik
LisätiedotLokakuussa tehdyn kyselyn mukaan vakituisessa
Työmarkkinatutkimus 2013 DI:N KESKIPALKKA VAKITUISESSA TYÖSUHTEESSA 5 200 EUROA. PALKAT NOUSIVAT MALTILLISESTI TEKSTI HENNA LAASONEN Diplomi-insinöörin keskipalkka vakituisessa työsuhteessa on nyt 5 200
Lisätiedot@TEK_akateemiset Tuunia Keränen
Ulkomaanpalkkatutkimus tehdään joka kolmas vuosi Tavoitteena selvittää ulkomailla työskentelevien palkkoja, muita työsuhteen ehtoja jne. Kohderyhmänä ulkomailla työskentelevät tekkiläiset Vuonna 2018 tutkimukseen
LisätiedotTyö kysely KYSELYN TULOKSET 9/2018. Kyselyn toteuttaja YTK-Yhdistys ry Kysely toteutettiin
Työ 2030 -kysely KYSELYN TULOKSET 9/2018 Kyselyn toteuttaja YTK-Yhdistys ry Kysely toteutettiin 14.8. 31.8.2018 TAUSTATIEDOT 2052 62 % 80 % 50 % 50 % :lla henkilöä vastasi kyselyyn kyselyyn vastanneista
LisätiedotNäin tutkittiin alle 50-vuotiasta vastaajaa. 75 % vastaajista oli miehiä vuotiaat. 25 % vastaajista oli naisia.
Näin tutkittiin Loka marraskuu 2018 Kysely toteutettiin verkkokyselynä osana Tekniikan akateemiset TEKin työmarkkinatutkimusta. Vastaajat työskentelevät asiantuntijaja esimiestehtävissä. 30 39-vuotiaat
LisätiedotTampereen yliopistosta vuonna 2009 valmistuneiden uraseurannan tuloksia. Tampereen yliopisto Työelämäpalvelut Tammikuu 2015
Tampereen yliopistosta vuonna 29 valmistuneiden uraseurannan tuloksia Tampereen yliopisto Työelämäpalvelut Tammikuu 21 Kyselyn toteutus ja kohderyhmä Vuonna 214 uraseurantakysely toteutettiin vuonna 29
LisätiedotDI - KATSAUS 2009. Toukokuu 2009. Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL
DI - KATSAUS 2009 Toukokuu 2009 Sivu 2 (15) YHTEENVETO Rakennus- ja kiinteistöala työllisti vuonna 2008 Tilastokeskuksen mukaan noin 250 000 henkilöä. Heistä rakennusalan diplomi-insinööri -tasoisen koulutuksen
LisätiedotTutkimus. Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien. työllisyyskatsaus. 4. vuosineljännes
Tutkimus Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien työllisyyskatsaus 4. vuosineljännes 2005 www.tek.fi Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien työllisyyskatsaus Eero Siljander Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien
LisätiedotPoolian palkkatutkimus 2011
Poolian palkkatutkimus 2011 Palkkatutkimuksen taustoja Palkkatutkimuksen tarkoituksena oli kartoittaa työnhakijoidemme nykyistä palkkatasoa ja verrata sitä heidän koulutukseensa ja työkokemukseensa sekä
LisätiedotVUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE
VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE - KYSELYN TOTEUTUS - KÄSITYKSET AMK-TUTKINNOSTA JA KOULUTUKSESTA - AMK-TUTKINNON TUOTTAMA OSAAMINEN - TYÖLLISTYMISEEN
LisätiedotKouluttautuminen ja työurat. Akavalaisten näkemyksiä - KANTAR TNS:n selvitys 2018
Kouluttautuminen ja työurat Akavalaisten näkemyksiä - KANTAR TNS:n selvitys 1 Aineiston piirteet Akava selvitti akavalaisten näkemyksiä työuralla kouluttautumisesta ja tulevaisuuden työurista toukokuussa
LisätiedotTohtorin tutkinnon suorittaneet työelämässä: vuosina 2010 ja 2011 Tampereen yliopistosta valmistuneiden tohtorien uraseuranta
Tohtorin tutkinnon suorittaneet työelämässä: vuosina 2010 ja 2011 Tampereen yliopistosta valmistuneiden tohtorien uraseuranta Tampereen yliopisto Ura- ja rekrytointipalvelut Kyselyn toteutus ja kohderyhmä
LisätiedotVuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta
Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Kysely vuoden 2012 aikana AMKtutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Kyselyn toteutus ja vastaajat Vuoden 2012 aikana JAMKissa suoritettiin
LisätiedotPoolian Palkkatutkimus 2013 05/2013
Poolian Palkkatutkimus 2013 05/2013 Palkkatutkimuksen taustoja Palkkatutkimuksen tarkoituksena oli kartoittaa työnhakijoidemme nykyistä palkkatasoa ja verrata sitä heidän koulutukseensa ja työkokemukseensa
LisätiedotTohtorin tutkinnon suorittaneet työelämässä: Vuosina 2008 ja 2009 Tampereen yliopistossa tohtorin tutkinnon suorittaneiden uraseuranta
Tohtorin tutkinnon suorittaneet työelämässä: Vuosina 2008 ja 2009 Tampereen yliopistossa tohtorin tutkinnon suorittaneiden uraseuranta Tampereen yliopisto Ura- ja rekrytointipalvelut Kyselyn toteutus ja
LisätiedotTutkimustulokset Nokiasta lähteneiden uudelleensijoittuminen. HRM Partners Oy Julkaistavissa klo 03.00
Tutkimustulokset Nokiasta lähteneiden uudelleensijoittuminen HRM Partners Oy Julkaistavissa 21.3.2014 klo 03.00 Taustaa Nokia tarjosi henkilöstövähennysten kohteena oleville työntekijöilleen laajan Bridge-yhteiskuntavastuuohjelman,
Lisätiedotinfomateriaaliksi S. 1 (5) 24.2.2015
infomateriaaliksi S. 1 (5) Faktaa ansioturvasta Työttömyyden aikaisen ansioturva parantaa työttömän edellytyksiä palata työhön ja turvaa toimeentulon työttömyyden aikana. Löydät tästä materiaalista keskeisimmät
LisätiedotAmmattikuntatutkimus 2019
Rakennusinsinöörit ja -arkkitehdit RIA Valokuva: Tero Takalo-Eskola, Teromedia Ammattikuntatutkimus 2019 www.ria.fi Rialaisten profiili 74% MIEHIÄ 26% NAISIA KESKIPALKKA 4 565 AMMATTIVUOSIA KESKIMÄÄRIN
Lisätiedot1., n= n=485 3., n=497 4., n=484 5., n=489 N., n=999
Työskentelin syventäviin tai ammattiaineisiin liittyvässä kesätyössä Olin opintoja sivuavassa kesätyössä / ns. "haalariharjoittelussa" 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 1., n=350 2. n=485 3., n=497 4.,
LisätiedotVuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta
Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Kysely vuoden 2011 aikana AMKtutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Kyselyn toteutus ja vastaajat Vuoden 2011 aikana JAMKissa suoritettiin
LisätiedotPoolian palkkatutkimus 2012
Poolian palkkatutkimus 2012 Palkkatutkimuksen taustoja Palkkatutkimuksen tarkoituksena oli kartoittaa työnhakijoidemme nykyistä palkkatasoa ja verrata sitä heidän koulutukseensa ja työkokemukseensa sekä
LisätiedotSijoittumisen yhteisseuranta
Sijoittumisen yhteisseuranta Seuraavat korkeakoulut keräsivät vuonna 2009 yhteistyössä tietoa valmistuneistaan Jyväskylän yliopisto Lapin yliopisto Turun yliopisto Turun kauppakorkeakoulu Åbo Akademi Hämeen
LisätiedotYleiskuva. Palkkatutkimus 2008. Tutkimuksen tausta. Tutkimuksen tavoite. Tutkimusasetelma
Palkkatutkimus 2008 Yleiskuva Tutkimuksen tausta Tutkimuksen tavoite Tutkimusasetelma Tietotekniikan liitto (TTL) ja Tietoviikko suorittivat kesäkuussa 2008 perinteisen palkkatutkimuksen. Tutkimus on perinteisesti
LisätiedotTILASTOKATSAUS 4:2017
Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 4:201 1.10.201 TYÖTTÖMÄT VANTAALLA 200 2016 Työttömyysaste oli Vantaalla 11, prosenttia vuoden 2016 lopussa. Laskua edellisvuoteen oli 0,5 prosenttiyksikköä, mikä johtui
LisätiedotNaisten kaikkien alojen aritmeettinen keskipalkka oli 2900 euroa (v euroa ja miesten keskipalkka 3763 euroa (3739 euroa).
TEKSTI JA GRAFIIKKA ESKO LAPPALAINEN Agrologien palkkatutkimus 2016 PALKAT JUNNAAVAT PAIKALLAAN Agrologien työnantajat ovat ilmeisesti ottaneet kasvu- ja kilpailukykysopimuksen (kiky) toteutuksessa reippaan
LisätiedotTyöelämään sijoittuminen
Työelämään sijoittuminen Valtiotieteellisestä tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 2012. Materiaalin tuottanut Helsingin
Lisätiedot20-30-vuotiaat työelämästä
Sakari Nurmela Tutkimuksen toteuttaminen ja sisältö Tutkimuksen toteuttaminen Tutkimukseen vastanneet edustavat maamme 20-30-vuotiasta lapsetonta väestöä (pl. Ahvenanmaan maakunnassa asuvat). Kyselyyn
LisätiedotTyöelämään sijoittuminen
Työelämään sijoittuminen Helsingin yliopistossa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon, farmaseutin ja lastentarhanopettajan tutkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 2012.
LisätiedotOAJ:n Työolobarometrin tuloksia
OAJ:n Työolobarometrin tuloksia 31.1.2014 OAJ:n Työolobarometrin perustiedot Kysely toteutettiin loka-marraskuussa 2013 Kyselyn vastaajia 1347 Opetusalan ammattijärjestön ja Finlands Svenska Lärarförbundin
LisätiedotRinnakkaislääketutkimus 2009
Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketeollisuus ry Helmikuu 2009 TNS Gallup Oy Pyry Airaksinen Projektinumero 76303 Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä
LisätiedotTyöelämään sijoittuminen
Työelämään sijoittuminen Teologisessa tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 valmistuneiden kyselyyn 2012. Materiaalin tuottanut
Lisätiedot#tulevaisuudenpeloton. Opiskelijakyselyn tulokset Huhtikuu 2018
#tulevaisuudenpeloton Opiskelijakyselyn tulokset Huhtikuu 2018 Opiskelijakyselyn tulokset Taustatiedot Kysely toteutettiin ajalla 20.3.-8.4.2018 Vastaajia 2055 Lähes 70 % kyselyyn vastanneista oli naisia
LisätiedotPron tutkimus: Sukupuolten välinen palkkaero näkyy myös esimiesten palkoissa
TIEDOTE 1 (5) Pron tutkimus: Sukupuolten välinen palkkaero näkyy myös esimiesten palkoissa Työpaikoilla naiset valikoituvat harvemmin esimiestehtäviin ja sellaisiin työnkuviin, jotka mahdollistavat etenemisen
LisätiedotTyöelämään sijoittuminen
Työelämään sijoittuminen Humanistisessa tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 valmistuneiden kyselyyn 2012. Materiaalin tuottanut
LisätiedotTEOLOGISEN TIEDEKUNNAN URASEURANNAT
TEOLOGISEN TIEDEKUNNAN URASEURANNAT Vuosina 2003-2011 valmistuneet. Tuukka Kangas ja Eric Carver Helsingin yliopiston urapalvelut 3.5.2017. Lisätietoja Eric Carver eric.carver@helsinki.fi gsm. 050 5935019
LisätiedotHenkilöstö- ja koulutustiedustelu 2015
Henkilöstö- ja koulutustiedustelu 2015 Kysely koskee yrityksen / organisaation henkilöstöä Suomessa 1 YRITYKSEN HENKILÖSTÖMÄÄRÄ JA ENNUSTE llmoittakaa yrityksenne palveluksessa Suomessa olevan henkilöstön
LisätiedotUraseuranta 2012 Aalto-yliopisto tiivistelmä vuonna 2007 maisteriksi valmistuneiden vastauksista
Uraseuranta 212 Aalto-yliopisto tiivistelmä vuonna 27 maisteriksi valmistuneiden vastauksista Aalto-yliopiston ura- ja rekrytointipalvelut Taustatiedot Vuonna 27 Teknillisestä korkeakoulusta, Taideteollisesta
LisätiedotKUNTASEKTORIN TYÖMARKKINATUTKIMUS 2006. Akavan Erityisalojen selvityksiä 3/2007
KUNTASEKTORIN TYÖMARKKINATUTKIMUS 06 Akavan Erityisalojen selvityksiä 3/07 Akavan Erityisalat ry ISSN 1796-9247 Multiprint Oy Helsinki ALUKSI Tämänkertainen työmarkkinatutkimuksemme on järjestyksessä liittomme
LisätiedotValmistaudu hyvin palkkaneuvotteluun
Valmistaudu hyvin palkkaneuvotteluun Tämä dokumentti sisältää ohjeita, kuinka valmistaudut hyvin palkkaneuvotteluun. Huomaa, että valmistelusta on tarkemmat ohjeet 1 h webinaarissa, jonka löydät MMA:n
LisätiedotFARMASIAN TIEDEKUNNAN URASEURANNAT
FARMASIAN TIEDEKUNNAN URASEURANNAT Vuosina 2003-2011 valmistuneet. Tuukka Kangas ja Eric Carver Helsingin yliopiston urapalvelut 3.5.2017. Lisätietoja Eric Carver eric.carver@helsinki.fi gsm. 050 5935019
LisätiedotOPISKELIJOIDEN TYÖMARKKINATUTKIMUS 2015 YMPÄRISTÖASIANTUNTIJOIDEN KESKUSLIITTO
OPISKELIJOIDEN TYÖMARKKINATUTKIMUS YMPÄRISTÖASIANTUNTIJOIDEN KESKUSLIITTO Tutkimusraportti Kirjoittanut Markus Mervola, avustanut Tuomas Lehikoinen Lokakuu Tekninen johdanto Tutkimuksen tarkoitus Agronomiliitto,
LisätiedotUraseuranta 2018 tuloksia vuonna 2013 valmistuneiden uraseurannasta
Opintopalvelut Suunnittelija Outi Suorsa Uraseuranta 18 tuloksia vuonna 13 valmistuneiden uraseurannasta Uraseuranta 18 toteutettu syksyllä 18 valtakunnallisena kysely lähetetty kaikille vuonna 13 päättyvän
LisätiedotTyöelämään sijoittuminen
Työelämään sijoittuminen Maatalous-metsätieteellisessä tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 valmistuneiden kyselyyn 2012.
LisätiedotTyöelämään sijoittuminen
Työelämään sijoittuminen Oikeustieteellisessä tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 valmistuneiden kyselyyn 2012. Materiaalin
LisätiedotTyöelämään sijoittuminen
Työelämään sijoittuminen Käyttäytymistieteellisessä tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 2012. Materiaalin tuottanut Helsingin
LisätiedotOIKEUSTIETEELLISEN TIEDEKUNNAN URASEURANNAT
OIKEUSTIETEELLISEN TIEDEKUNNAN URASEURANNAT Vuosina 2003-2011 valmistuneet. Tuukka Kangas ja Eric Carver Helsingin yliopiston urapalvelut 3.5.2017. Lisätietoja Eric Carver eric.carver@helsinki.fi gsm.
LisätiedotTyöelämään sijoittuminen
Työelämään sijoittuminen Matemaattis-luonnontieteellisessä tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 valmistuneiden kyselyyn 2012.
LisätiedotPalkka ja palkitseminen: Miten neuvottelen palkkani
31.5.2016 Taija Keskinen Palkka ja palkitseminen: Miten neuvottelen palkkani Asiantuntijan ja esimiehen työelämätaidot Suomalainen sopimusjärjestelmä - palkkaus Työlainsäädäntö Työstä maksettava tavanomainen
LisätiedotNuoret Lakimiehet ry Työhyvinvointikysely 2014
Lue analyysi kyselyn tuloksista: www.nuoretlakimiehet.fi/0///nula-selvitti-tyooloja-sisalto-ennen-kompensaatiota-ja-glooriaa/ Taustatiedot Sukupuoli 0 8 6 6 Mies Nainen Kaikki (KA:.6, Hajonta:0.9) (Vastauksia:7)
LisätiedotYrityskohtaisen erän käyttö teknologiateollisuudessa
Yrityskohtaisen erän käyttö teknologiateollisuudessa Toimihenkilöiden työsuhdepäivä 5.2.2009 Silja Symphony Jukka Tiihonen Teknologiateollisuus Roni Jokinen Toimihenkilöunioni TU 4 Palkankorotukset teknologiateollisuudessa
LisätiedotTyöelämään sijoittuminen
Työelämään sijoittuminen Bio- ja ympäristötieteellisessä tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 2012. Materiaalin tuottanut
LisätiedotTyöelämään sijoittuminen
Työelämään sijoittuminen Lääketieteellisessä tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 valmistuneiden kyselyyn 2012. Materiaalin
LisätiedotTutkimus. Diplomi- insinöörien ja arkkitehtien. Työllisyyskatsaus. 4. vuosineljännes
Tutkimus Diplomi- insinöörien ja arkkitehtien Työllisyyskatsaus 4. vuosineljännes 2010 www.tek.fi TEKNIIKAN AKATEEMISET TEK TYÖLLISYYSKATSAUS IV/2010 Työttömien diplomi- insinöörien lukumäärä edelleen
LisätiedotTyömarkkinatutkimus, palkat Myynnin ja markkinoinnin ammattilaiset MMA
Työmarkkinatutkimus, palkat 2017 Myynnin ja markkinoinnin ammattilaiset MMA Sisältö Tutkimuksen taustat Vastaajien taustatietoja Vastaajien yleisimmät tittelit Vastaajien yleisimmät päätuotteet Vastaajien
LisätiedotUraseurantakysely vuosina tohtorin tutkinnon suorittaneille
Uraseurantakysely vuosina - 11 tohtorin tutkinnon suorittaneille (Jyväskylän yliopiston tuloksia) Vastausprosentti (17/1) Työelämäpalvelut 1 9 Sukupuoli (yhteensä17 kyselyyn vastannutta) 8 7 6 Mies Nainen
LisätiedotTohtoreiden uraseurannan tulokset. Urapalvelut
Tohtoreiden uraseurannan tulokset Urapalvelut Aarresaaren uraseuranta Aarresaari-verkosto on suomalaisten yliopistojen ura- ja rekrytointipalveluiden yhteistyöverkosto, johon kuuluu 12 yliopistoa Aarresaari
LisätiedotMyynti nyt Myynnin ja markkinoinnin ammattilaiset MMA
Myynti nyt 2017 Myynnin ja markkinoinnin ammattilaiset MMA Esittelykierros Mitä teet työksesi? Mitkä ovat työsi suurimmat haasteet? Työmarkkinatutkimus 2017 Myynnin ja markkinoinnin ammattilainen viihtyy
LisätiedotPk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri
Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri 1 Yritysten määrän kehitys 1990-2013 290 000 282635 270 000 266062 263 001263759 266909 262548 250 000 252 815 230 000 210 000 209151 207493 203542 205468
LisätiedotLÄÄKETIETEELLISEN TIEDEKUNNAN URASEURANNAT
LÄÄKETIETEELLISEN TIEDEKUNNAN URASEURANNAT Vuosina 2003-2011 valmistuneet. Tuukka Kangas ja Eric Carver Helsingin yliopiston urapalvelut 3.5.2017. Lisätietoja Eric Carver eric.carver@helsinki.fi gsm. 050
Lisätiedot10.12.2014. TEK Martti Kivioja 10.12.2014
1 kartoittaa työsuhteen ja sivutoimiyrittäjyyden yhdistämiseen liittyviä ongelmakohtia akateemisen sivutoimiyrittäjän näkökulmasta, kartoittaa akateemisten sivutoimiyrittäjien palvelu- ja edunvalvontatarpeita
LisätiedotYmpäristöasiantuntijoiden keskusliitto Työmarkkinatutkimus 2014. Taloustutkimus Oy
Ympäristöasiantuntijoiden keskusliitto Työmarkkinatutkimus 2014 Taloustutkimus Oy Maaliskuu 2015 2 Sisällys 1. Johdanto... 3 2. Tutkimuksen vastaajarakenne... 3 3. Jäsenkunnan tutkinnot ja pääaineet...
LisätiedotYTN data Tuunia Keränen, Juha Oksanen, Varpu Multisilta
YTN data 2018 Tuunia Keränen, Juha Oksanen, Varpu Multisilta Sisällys Keskeiset tulokset 4 YTN:n jäsenen profiili 6 1 Raportin taustaa 7 1.1 Vastaajarakenteesta 9 2 Palkkaus syksyllä 2018 12 2.1 Palkkamalli
LisätiedotTyöntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.
Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.2017 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti STTK:n toimeksiannosta
LisätiedotTyöelämään sijoittuminen
Työelämään sijoittuminen Käyttäytymistieteellisessä tiedekunnassa vuonna 2009 lastentarhanopettajan tutkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 2012. Materiaalin tuottanut Helsingin
LisätiedotDI-katsaus 2008 SUOMEN RAKENNUSINSINÖÖRIEN LIITTO RIL. Huhtikuu 2008. Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL
Huhtikuu 2008 DI-katsaus 2008 SUOMEN RAKENNUSINSINÖÖRIEN LIITTO RIL Tietoja saa lainata vain mikäli lähde mainitaan. RIL Palkkatutkimus 2007 2 (18) 1. Yhteenveto Yleistä Rakennus- ja kiinteistöalan diplomi-insinöörikuntaa
LisätiedotKooste vuoden 2014 syksyllä kerätystä aineistosta, jossa tarkastellaan vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden työuran alkua
Kooste vuoden 2014 syksyllä kerätystä aineistosta, jossa tarkastellaan vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden työuran alkua 15.6.2015 Uraseurantakysely 2014 Kysely lähetettiin syksyllä
LisätiedotMaaseuturakentamisen suunnittelun ajankohtaispäivä 3.2. 2009
Maaseuturakentamisen suunnittelun ajankohtaispäivä 3.2. 2009 2 Aluksi Uusi Insinööriliitto UIL ry, on edunvalvoja ja yhteiskunnallinen vaikuttaja, joka tarjoaa jäsenistölleen turvaa, menestymisen mahdollisuuksia
LisätiedotLuottamusmiesbarometri Yhteenveto tuloksista
Luottamusmiesbarometri 2017 Yhteenveto tuloksista Taustaa Akavan luottamusmiesbarometri on joka toinen vuosi toteutettava kysely akavalaisille luottamusmiehille. Barometri toteutettiin vuonna 2017 toista
LisätiedotKansalaistutkimus viikkotyöajoista STTK
Kansalaistutkimus viikkotyöajoista STTK Kaikki vastaajat, n=1177 Ikäryhmät Alle 35-vuotiaat, n=211 35-50 vuotiaat, n=427 51-65-vuotiaat, n=414 Sukupuoli Naiset, n=746 Miehet, n=422 Ammattiasema Työntekijä,
LisätiedotYksityisen. sektorin. työmarkkina tutkimus
Yksityisen sektorin työmarkkina tutkimus Akavan Erityisalat ry Toimittanut: Arja Ahola Taitto: Olli Luotonen Kannen taitto: Nanna Särkkä Kannen kuva: Delany Brendan / Comma Painotalo Auranen, Forssa 2009
LisätiedotTyöelämään sijoittuminen
Työelämään sijoittuminen Eläinlääketieteellisessä tiedekunnassa vuonna 29 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 214 ja vertailu vuonna 27 valmistuneiden kyselyyn 212. Materiaalin
LisätiedotYKSITYISEN SEKTORIN TYÖMARKKINATUTKIMUS 2005. Akavan Erityisalojen selvityksiä 2006
YKSITYISEN SEKTORIN TYÖMARKKINATUTKIMUS 200 Akavan Erityisalojen selvityksiä 200 Akavan Erityisalat ry ISSN 179- Aluksi Akavan Erityisalojen yksityisen sektorin työmarkkinatutkimus tehtiin jälleen erillisenä
LisätiedotMIHIN RAHANI RIITTÄVÄT -TUTKIMUKSEN TULOKSET. Jaakko Kiander #iareena
MIHIN RAHANI RIITTÄVÄT -TUTKIMUKSEN TULOKSET Jaakko Kiander 1.2.219 @KianderJaakko #iareena MIKSI TÄMÄ TUTKIMUS? Ikääntyvien talous puhuttaa ja eläkkeelle jääminen aiheuttaa elämänmuutoksia, joita tämä
LisätiedotTutkimus. Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien. Työllisyyskatsaus. 1. vuosineljännes
Tutkimus Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien Työllisyyskatsaus 1. vuosineljännes 2007 www.tek.fi DIA-kunnan työllisyyskatsaus I-2007: Työttömyyden lasku voimistunut huomattavasti, Etelä-Suomi ja Häme työllisyyden
LisätiedotTYÖTTÖMIEN NUORTEN ÄÄNI
TYÖTTÖMIEN NUORTEN ÄÄNI TUTKIMUKSEN TAVOITTEET Tutkimuksen tavoi.eet ja toteutus Tutkimuksen tavoite Tutkimuksessa selvitesin nuorten työnömien työnömyyden ja työssä olemisen kestoa, ajatuksia työllistymisen
LisätiedotDiplomi-insinöörien ja arkkitehtien työllisyyskatsaus 1. vuosineljännes 2005
Tutkimus Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien työllisyyskatsaus 1. vuosineljännes 2005 Tutkimus/JS TOUKOKUU 2005 Vastavalmistuneet työllistyivät parhaiten kahteen vuoteen Työttömien diplomi-insinöörien
LisätiedotTyöelämään sijoittuminen
Työelämään sijoittuminen Bio- ja ympäristötieteellisestä tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 valmistuneiden kyselyyn 2012.
LisätiedotAKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012
AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 KESKEISET TULOKSET Henkilöt jäivät eläkkeelle ensisijaisesti, koska tunsivat tehneensä osuutensa työelämässä. Eläkkeelle jääneet
LisätiedotELÄINLÄÄKETIETEELLISEN TIEDEKUNNAN URASEURANNAT
ELÄINLÄÄKETIETEELLISEN TIEDEKUNNAN URASEURANNAT Vuosina 2003-2011 valmistuneet. Tuukka Kangas ja Eric Carver Helsingin yliopiston urapalvelut 3.5.2017. Lisätietoja Eric Carver eric.carver@helsinki.fi gsm.
Lisätiedottyötön nuori ei vaadi unelmatyötä tutkimustietoa tilastojen takaa
työtön nuori ei vaadi unelmatyötä tutkimustietoa tilastojen takaa työttömien nuorten ääni Työttömien nuorten ääni -barometri* kurkistaa työttömyystilastojen taakse ja antaa työttömille nuorille äänen.
LisätiedotTyöelämään sijoittuminen
Työelämään sijoittuminen Farmasian tiedekunnassa vuonna 2009 farmaseutin tutkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 valmistuneiden kyselyyn 2012. Materiaalin tuottanut Helsingin
LisätiedotJyväskylän yliopistosta vuonna 2011 valmistuneiden maistereiden uraseuranta - tilanne viisi vuotta valmistumisen jälkeen (syksy 2016)
Jyväskylän yliopistosta vuonna 11 valmistuneiden maistereiden uraseuranta - tilanne viisi vuotta valmistumisen jälkeen (syksy 16) kohtaiset tiedot (Kyselyn vastausprosentti: 4 valmistuneista) Vastaajien
LisätiedotSosiaalityön työpaikkojen houkuttelevuus
Sosiaalityön työpaikkojen houkuttelevuus Talentian selvitys 2017 Työ on mielenkiintoista, monipuolista ja sopivasti haastavaa. Työ on sovitettavissa yksityiselämään työmatkan ja -ajan, palkkauksen ja kuormittuvuuden
LisätiedotTutkimus. Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien. Työllisyyskatsaus. 4. vuosineljännes
Tutkimus Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien Työllisyyskatsaus 4. vuosineljännes 2007 www.tek.fi Tutkimus/js Työttömyysaste laskee edelleen Työttömien diplomi-insinöörien ja arkkitehtien lukumäärä loka-joulukuussa
LisätiedotTyöelämään sijoittuminen
Työelämään sijoittuminen Farmasian tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 valmistuneiden kyselyyn 2012. Materiaalin tuottanut
Lisätiedot