Ympäristöasiantuntijoiden keskusliitto Työmarkkinatutkimus Taloustutkimus Oy

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Ympäristöasiantuntijoiden keskusliitto Työmarkkinatutkimus 2012. Taloustutkimus Oy"

Transkriptio

1 Ympäristöasiantuntijoiden keskusliitto Taloustutkimus Oy Helmikuu 203

2 2 Sisällys. Johdanto Tutkimuksen vastaajarakenne Jäsenkunnan tutkinnot ja pääaineet YKL:n jäsenkunnan toiminta lokakuussa Jäsenkunnan työllistyminen eri sektoreille Jäsenistön toimiasema ja työtehtävät Viikkotyöaika Ylitöiden tekeminen ja korvaaminen Työajan ulkopuolella tapahtuvan matkustamisen korvaaminen Jäsenistön ansiotaso Palkat työantajasektoreittain Ansiotason muutos Raamiratkaisun mukainen palkankorotus Luontoisedut Tulospalkkaus Kokemukset organisaation ja oman työpaikan vakaudesta Vastavalmistuneiden tilanne työmarkkinoilla Työn kuormittavuus Kouluttautuminen ja osaamisen kehittäminen Arvioita omasta työhyvinvoinnista... 33

3 3. Johdanto Agronomiliitto, Luonnontieteilijöiden akateemisten liitto (LAL), Metsänhoitajaliitto ja Ympäristöasiantuntijoiden keskusliitto (YKL) toteuttavat vuosittain työmarkkinatutkimuksen, jossa selvitetään muun muassa liiton jäsenten palkkausta, työaikaa, työmarkkinoille sijoittumista, koulutusalaa ja muita edunvalvonnan kannalta oleellisia asioita. Liitot antoivat Taloustutkimus Oy:lle toimeksiannon vuoden 202 työmarkkinatutkimuksen toteuttamiseksi. Tutkimuksen kysymyslomake on pääpiirteittäin samanlainen vuoden 20 tutkimukseen verrattuna. Tämä raportti sisältää työmarkkinatutkimuksen keskeiset tulokset YKL:n osalta. YKL:llä on kaiken kaikkiaan 3650 jäsentä (pois lukien opiskelija ja seniorijäsenet). YKL toimitti Taloustutkimukselle 3469 jäsenen rekisterin (YKL:llä on kaiken kaikkiaan 3650 työikäistä jäsentä). Rekisterissä oli kaikki ne jäsenet, joiden sähköpostiosoite oli tiedossa. Taloustutkimus lähetti kaikille rekisterissä oleville jäsenille sähköpostikutsun, jossa oli Internet-linkki sähköiselle kysymyslomakkeelle. Taloustutkimus lähetti vastaajille tiedonkeruun aikana kaksi muistutusviestiä: ensimmäisen 26.. ja toisen Tutkimukseen vastasi määräaikaan mennessä yhteensä 363 YKL:n jäsentä. Vastausprosentti oli siten 39. Kun huomioidaan kaikki 4L-liitot, tutkimuksen vastausprosentti oli 40. Vastausprosenttia voidaan pitää hyvänä. Näin ollen tutkimuksen vastaajajoukko edustaa hyvin koko jäsenistöä. Tämän tutkimusraportin on kirjoittanut markkinatutkija Markus Mervola. 2. Tutkimuksen vastaajarakenne Tutkimukseen osallistuneista YKL:n jäsenistä suurempi osa, 62 prosenttia, oli naisia kuin miehiä (38 ). Vastaajien keski-ikä on 42 vuotta. Ikäryhmittäinen tarkastelulta vastaajajoukko painottuu alle 35-vuotiaisiin, joita on vastaajajoukosta kolmasosa. Hieman useampi kuin joka neljäs vastaaja on vuotias vuotiaita viidennes, kun joka kuudes vastaaja on yli 55-vuotias. Naisten keski-ikä vastaajajoukossa on 39 vuotta ja miesten 46 vuotta. YKL:n vastaajista 46 prosenttia työskentelee Uudellamaalla. Muualla entisessä Etelä-Suomen läänissä työskentelee 6 prosenttia vastaajista ja Länsi-Suomessa 4 prosenttia. Entisessä Itä-Suomen läänissä työskentelee 0 prosenttia ja Pohjois-Suomessa (entiset Lapin ja Oulun lääni) 5 prosenttia vastaajista.

4 4 Kuvio. Ympäristöasiantuntijoiden keskusliiton jäsenet sukupuolen ja ikäryhmän mukaan n=kaikki vastaajat Alle 35 vuotta vuotta vuotta 55+ vuotta Kaikki vastaajat, n= Sukupuoli Naiset, n= Miehet, n= Jäsenkunnan tutkinnot ja pääaineet Jäsenistöstä kaksi viidestä (40 ) on suorittanut perustutkintonsa Helsingin yliopistossa. Oulun yliopistossa perustutkinnon on suorittanut 5 prosenttia, Jyväskylän yliopistossa 3 prosenttia ja Turun yliopistossa prosenttia. Itä-Suomen yliopistossa perustutkinnon on suorittanut 9 prosenttia vastaajista. Kolme prosenttia on suorittanut tutkinnon Åbo Akademissa. Muissa korkeakouluissa tutkintoja on suoritettu harvemmin. Jäsenistöltä tiedusteltiin myös, mitä tutkintoja heillä. Vastaajat saivat valita useita vaihtoehtoja, mikäli tutkintoja oli useita. Ylemmän korkeakoulututkinnon on suorittanut 87 prosenttia jäsenistöstä. Alempi korkeakoulututkinto on 5 prosentilla vastaajista ja ammattikorkeakoulututkinto 9 prosentilla. On huomattava, että osalla alemman korkeakoulututkinnon tai ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneista on myös ylempi korkeakoulututkinto. Tohtorin tutkinnon on suorittanut 6 prosenttia jäsenistöstä. Tohtorin tutkinto on hieman yleisempi miehillä kuin naisilla. Yliopistossa työskentelevillä 40 prosentilla ja valtiolla työskentelevistä 20 prosentilla on tohtorin tutkinto. Yksityisellä sektorilla työskentelevistä tohtorin tutkinto on kahdeksalla prosentilla ja kunnalla työskentelevistä neljällä prosentilla.

5 5 Yleisin perustutkinnon pääaine on biologia, mikrobiologia, solubiologia tai jokin muu biotiede. Jokin näistä on ollut pääaineena joka neljännellä (24 ). Joka kuudennella (6 ) pääaineena on ollut geologia. Niin ikään joka kuudennella (5 ) on ollut pääaineena ympäristötiede, ympäristöbiologia, ympäristöhygienia, ympäristösuojelutiede tai ympäristötiede. Muut perustutkinnon pääaineet ovat jonkin verran harvinaisempia. Jäsenistön jakauma pääaineittain on esitetty kuviossa 2. Kuvio 2. Ympäristöasiantuntijoiden keskusliiton jäsenten perustutkinnon pääaine Ammattiliitto: Ympäristöasiantuntijoiden keskusliitto, n=363 Biologia, mikrobiologia, solubiologia, muut biotieteet 24 Geologia 6 Ympäristötieteet, ympäristöbiologia, ympäristöhygienia, ympäristönsuojelutiede, ympäristötiede 5 Akvaattiset tieteet, hydrobiologia, kalataloustiede, limnologia Maantiede, aluetiede 9 Meteorologia 4 Ympäristöekologia 3 Kestävä kehitys (AMK) 3 Geofysiikka 2 Ympäristöekonomia 2 Ympäristöpolitiikka, ympäristöpolitiikka ja -oikeus 2 Fysiikka Maa- ja ympäristökemia, maaperäja ympäristötiede, maaperätiede Ympäristönsuojelutekniikka, ympäristötekniikka Kala- ja ympäristötalous (AMK) Ympäristönsuunnittelu (AMK) Kemia 0 Riistaeläintiede 0 Ympäristöjohtaminen 0 Ympäristönhoito (AMK) 0 Muu 4 Ei osaa sanoa 0 3. YKL:n jäsenkunnan toiminta lokakuussa 202 Jäsenistöltä tiedusteltiin heidän pääasiallista toimintaa lokakuussa 202. Kuten taulukosta nähdään, vakinaisessa työsuhteessa on lähes kaksi kolmesta (6 )vastaajasta. Määräaikaisessa työsuhteessa on joka neljäs (25 ). Merkittävä havainto on se, että miehiin verrattuna naiset ovat jonkin verran useammin määräaikaisessa työsuhteessa. Kun miehistä noin viidennes (8 ) tekee määräaikaista työtä, naisista määräaikaisessa työsuhteessa on lähes kolmannes (30 ). Kuten taulukosta nähdään, YKL:n jäsenistä yksi prosentti on osa-aikaeläkkeellä. Apurahatutkijoita on kaksi prosenttia jäsenistöstä. Työttömiä on YKL:n jäsenistä viisi prosenttia ja muuten työelämän ulkopuolella on yksi prosentti. Vanhempainvapaalla on neljä prosenttia jäsenistöstä ja vuorottelu- tai opintovapaalla yksi prosentti jäsenistöstä.

6 6 Taulukko. Kaikki Nainen Mies Pääasiallinen toiminta 0/202 Vakinaisessa työsuhteessa Määräaikaisessa työsuhteessa Osa-aikaeläkkeellä 0 2 Apurahalla 2 3 Yrittäjä 0 0 Lomautettuna Äitiys- tai muulla perhevapaalla 4 6 Työtön/työvoimapoliittisessakoulutuksessa Vuorottelu- tai opintovapaalla 0 Työelämän ulkopuolella Määräaikaiset työsuhteet ovat harvinaisempia yksityisellä sektorilla, jossa joka kuudennella on määräaikainen työsuhde. Yliopistolla työskentelevistä sen sijaan kolme neljästä tekee määräaikaista työtä. Kunnan työntekijöistä määräaikaisia on joka kolmas (37 ) ja valtiolla viidennes (22 ). Kuvio 3. Määräaikaisten työntekijöiden osuus työsuhteessa olevista n=on työsuhteessa (kaikki vastaajat/naiset/miehet) Kunta/kuntayhtymä/- kunnalliset yhtiöt, n=608/438/ Valtio/valtion tutkimuslaitokset, n=350/727/ Kaikki vastaajat Yksityinen, n=20/207/ Naiset Miehet Yliopisto, n=744/525/ Muu, n=62/3/

7 7 Apurahalla työskentelee kaksi prosenttia YKL:n jäsenistöstä. Tutkimusotoksessa oli siten 27 henkilöä, jotka ilmoittivat työskentelevänsä apurahalla. Apurahan keskimääräinen suuruus on 206 euroa, mediaanin ollessa 666 euroa. Apurahalla työskentelevistä 83 prosenttia on naisia ja 7 prosenttia miehiä. Kahdella kolmesta apurahatutkijasta on työhuone yliopistolla ja joka neljännellä valtion tutkimuslaitoksessa. Seitsemällä prosentilla työhuone oli jossakin muualla, joka todennäköisesti tarkoittaa kotona työskentelemistä. Kellään neljästä apurahatutkijasta ei ollut työhuonetta yksityisessä yrityksessä. Niiltä jäseniltä (n=32), jotka olivat lokakuussa 202 lomautettuna, vanhempainvapaalla, työttömänä, vuorottelu- tai opintovapaalla tai muuten työelämän ulkopuolella, tiedusteltiin, mitä etuuksia he saavat. Neljätoista prosenttia vastaajista ilmoitti, ettei saanut mitään etuuksia. Ansiosidonnaista päivärahaa sai joka kolmas vastaaja. Viidennes vastaajista sai kotihoidon tukea ja vanhempainrahaa sai niin ikään viidennes työelämän ulkopuolella olevista. Työmarkkinatukea sai kahdeksan prosenttia ja Kelan peruspäivärahaa kuusi prosenttia vastaajista. Etuuksien keskimääräinen suuruus oli 6 euroa mediaanin ollessa 00 euroa. Etuuksia koskevat tunnusluvut on eritelty taulukossa 2. Taulukko 2. Kuukausiansion tai etuuden luonne n Keskiarvo Mediaani Työmarkkinatukea Kelan peruspäivärahaa Ansiosidonnaista päivärahaa Äitiys- tai isyysrahaa Vanhempainrahaa Kotihoidon tukea Toimeentulotukea Opintotukea Sotilasavustusta Jotain muuta Jäsenkunnan työllistyminen eri sektoreille Tutkimuksessa selvitettiin monia työmarkkinoille sijoittumiseen liittyviä asioita. Tarkastelu kohdistui vain heihin, jotka olivat lokakuussa 202 joko määräaikaisessa tai vakituisessa työsuhteessa (ml. osa-aikaeläkkeellä). Yrittäjät, apurahalla työskentelevät sekä lokakuussa 202 työelämän ulkopuolella olevat rajattiin pois tarkastelusta. Ylivoimaisesti suurin osa, 9 prosenttia, on kokoaikatöissä. Osa-aikatöissä on siten vain joka kymmenes. Tutkimuksessa selvitettiin, millä sektorilla jäsenet työskentelevät. Sektorit jaettiin viiteen osaan: ) Valtio (sis. myös valtion tutkimuslaitokset), 2) yksityinen sektori (sis. yritykset, järjestöt, yhteisöt ja säätiöt), 3) kunta ja kuntayhtymä (sis. kunnalliset liikelaitokset ja yhtiöt), 4) yliopisto ja 5) muu. YKL:n jäsenistöllä selvästi suurin työllistäjä on valtio, jonka palveluksessa on lähes puolet (48 ) työelämässä olevasta jäsenkunnasta. Yksityisellä sektorilla työskentelee joka neljäs (25 ). Kunnissa työskentelee joka kuudes (5 ) ja yliopistolla joka kymmenes ( ). Miehet ovat työllistyneet naisia selvästi useammin valtiosek-

8 8 torille, kun taas kunta työllistää naisia selvästi useammin. Yksityinen sektori työllistää miehiä ja naisia samassa suhteessa. Yliopiston palveluksessa naiset ovat hieman miehiä useammin. Kuvio 4. Työelämässä olevien työnantajasektori n=vakinaisessa/määräaikaisessa työsuhteessa/osa-aikaeläkkeellä Kunta ja kuntayhtymä, myös kunnalliset liikelaitokset ja yhtiöt Valtio, valtion tutkimuslaitokset Yksityinen (yritys, järjestö, yhteisö, säätiö) Yliopisto Muu Kaikki vastaajat, n= Sukupuoli Naiset, n= Miehet, n= Yksityisellä sektorilla selvästi suurin työllistäjä on teollisuus, jonka eri sektoreilla työskentelee yhteensä lähes kolmannes yksityisen sektorin työntekijöistä. Toiseksi suurin työllistäjä on suunnittelu- ja konsulttiala, jonka palveluksessa on joka neljäs. Yksi kuudesta yksityisen sektorin palveluksessa olevista työskentelee yksityisessä järjestössä. Muilla toimialoilla työskentelee kullakin alle seitsemän prosenttia vastaajista yksityisen sektorin palveluksessa olevista. Kunnalla työskentelevistä viidennes on töissä kunnallisessa liikelaitoksessa tai yhtiöstä. Opetustehtävissä on kuusi prosenttia. Loput 75 prosenttia kunta-alalla olevista työskentelee joissain muissa kunnan organisaatioissa. Kunnan työntekijöistä suurin osa, 44 prosenttia, kuuluu teknisen henkilöstön virka- ja työehtosopimuksen (TS) piiriin. Kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen piiriin kuuluu 39 prosenttia. Viisi prosenttia on opetusalan virka- ja työehtosopimuksen (OVTES) piirissä ja seitsemän prosenttia kuuluu johonkin muuhun kunnan virka- ja työehtosopimuksen piiriin. Viisi prosenttia ei osannut sanoa, minkä sopimusalan piiriin he kuuluvat.

9 9 Valtion palveluksessa olevista puolet (5 ) työskentelee jossain valtion tutkimuslaitoksessa. Seitsemän prosenttia työskentelee valtion liikelaitoksissa. Loput 4 prosenttia työskentelevät jossain muualla valtiosektorilla. Työelämässä olevia jäseniä pyydettiin myös kertomaan, minkä kokoisessa organisaatiossa he työskentelevät. Alla olevasta kuviosta 5 nähdään, miten jäsenistö jakautuu organisaation koon mukaan. Kuvio 5. Työnantajaorganisaation koko Vakinaisessa/määräaikaisessa työsuhteessa/osa-aikaeläkkeellä, n=97-9 henkilöä henkilöä henkilöä henkilöä henkilöä henkilöä henkilöä henkilöä 0 Ei osaa sanoa 2 5. Jäsenistön toimiasema ja työtehtävät Tutkimuksessa selvitettiin sitä, missä toimiasemassa kukin työskentelee. Vastaaja valitsi yhdeksästä nimikkeestä omasta mielestään itselleen sopivimman vaihtoehdon. Asiantuntijatehtävissä työskentelee ylivoimaisesti suurin osa: kolme neljästä työelämässä olevasta YKL:n jäsenestä. Asiantuntijatehtävät oli kysymyslomakkeessa jaettu kolmeen eri tasoon. Reilu kolmannes (37 ) työskentelee alimman tason asiantuntijatehtävissä, joiksi luetaan suunnittelu, tutkimus- ja tuotekehitystehtävät ja muut asiantuntijatehtävät. Hieman alle kolmannes on vaativissa asiantuntijatehtävissä, joita ovat vaativat tutkimus-, suunnittelu- ja kehitystehtävät. Erittäin vaativiksi asiantuntijatehtäviksi katsotaan ylimmän johdon esikuntatehtävät sekä koko yritystä tai virastoa koskevat tutkimus-, suunnittelu-

10 0 ja kehitystehtävät. Näissä erittäin vaativissa asiantuntijatehtävissä työskentelee seitsemän prosenttia työelämässä olevista YKL:n jäsenistä. Johtotehtävissä työskentelee 4 prosenttia YKL:n jäsenistä. Verrattuna muihin 4L-liittoihin YKL:n jäsenet ovat selvästi harvemmin johtotehtävissä. Ylimmän johdon tehtävissä on ainoastaan yksi prosentti työelämässä olevista jäsenistä. Ylimmän johdon tehtäviksi katsotaan pää-, toimitus- tai varatoimitusjohtaja, päätoiminen johtokunnan jäsen ja rehtori. Seuraavan tason johtotehtävissä työskentelee niin ikään yksi prosentti. Tähän ryhmään kuuluvat apulaisjohtajat, henkilöstö-, markkinointi- ja teknilliset johtajat. Viisi prosenttia on ylemmän keskijohdon tehtävissä, joiksi luetaan osasto-, toimisto-, osto- tai myyntipäällikön tehtävät. Kuusi prosenttia on alemman keskijohdon tehtävissä. Miehistä 7 prosenttia on johtotehtävissä ja naisista prosenttia. On huomattava, että muiden 4L-liittojen jäsenkunnassa miehet ovat huomattavasti naisia useammin johtotehtävissä. Asiantuntijatehtävissä on yhtä suuri osa naisista ja miehistä, mutta miehet ovat naisia useammin vaativissa ja erittäin vaativissa asiantuntijatehtävissä. Opetustehtävissä työskentelee kaksi prosenttia YKL:n työelämässä olevista jäsenistä. Toimihenkilön tehtävissä on yhdeksän prosenttia. Toimihenkilön tehtävä oli lomakkeella kuvattu sellaiseksi, että työtä tehdään ohjauksen alla ilman itsenäistä asemaa. Naiset ovat toimihenkilön tehtävissä miehiä useammin. Kuvio 6. Ylin johto Johto Ylempi keskijohto Alempi keskijohto Erittäin vaativat asiantuntijatehtävät Vaativat asiantuntijatehtävät Asiantuntijatehtävät Opettaja Toimihenkilö Ei osaa sanoa Työsuhteessa olevien toimiasema n=vakinaisessa/määräaikaisessa työsuhteessa/osa-aikaeläkkeellä Kaikki vastaajat, n=97 Naiset, n=76 Miehet, n=48

11 Jäsenistöltä kysyttiin myös, missä työtehtävässä he työskentelevät. Jäsenet valitsivat 8 nimikkeen listalta heille sopivimman. Selvästi yleisintä on työskennellä tutkimustehtävissä, jossa on lähes kolmasosa (29 ) työelämässä olevista jäsenistä. Seuraavaksi yleisin työtehtävä on jokin muu luonnontieteen alaan liittyvä tehtävä, jonka valitsi 4 prosenttia vastaajista. Ympäristönsuojelu- ja tarkastustehtävissä on 2 prosenttia vastaajista ja yhdeksän prosenttia työskentelee hallinnollisissa tehtävissä. Tutkimustehtävissä on muita useammin miehet ja määräaikaisessa työsuhteessa olevat ja luonnollisesti yliopistolla työskentelevät. Yleisesti voidaan sanoa, että YKL:n jäsenet työskentelevät hyvin moninaisissa tehtävissä, kuten alla olevasta kuviosta 7 nähdään. Kuvio 7. Työsuhteessa olevien työtehtävä Vakinaisessa/määräaikaisessa työsuhteessa/osa-aikaeläkkeellä/ lomautettuna/ äitiys/vanhempain/hoito/ vuorottelu/opintovapaalla, n=257 Tutkimustehtävät Muu luonnontieteen alaan liittyvä tehtävä Ympäristönsuojelu- ja tarkastustehtävät Hallinnolliset tehtävät/johtaminen Konsultointi Opetus- ja koulutustehtävät Tuotekehitys- ja tekniset suunnittelutehtävät Tiedotus/viestintä Neuvonta/asiakaspalvelu Muu kuin luonnontieteen alaan liittyvä tehtävä Edunvalvonta Kaupalliset tehtävät kotimaassa Tarkastustehtävät Käyttö- ja ylläpitotehtävät, tuotteiden valmistus Laatutehtävät, auditointi Kansainvälisen kaupan tehtävät Terveydenhuollon ja hyvinvoinnin asiantuntijatehtävät Puun hankinta ja metsien hoito Muu Ei töissä tällä hetkellä Viikkotyöaika Vakinaisessa ja määräaikaisessa työsuhteessa sekä osa-aikaeläkkeellä olevista hyvin suurella osalla, 89 prosentilla, on työsopimuksessa tai muutoin määritelty säännöllinen viikoittainen työaika. Yliopistolla työskentelevissä on sovittu viikkotyöaika vain reilulla puolella (56 ). Muilla sektoreilla työskentelevillä säännöllinen työaika on määritelty hieman yli 90 prosentille vastaajista. Ylimmissä johtotehtävissä työskentelevillä säännöllinen

12 2 viikkotyöaika on määritelty muita selvästi harvemmin. Opettajilla vain kahdella viidestä on työsopimuksessa tai muutoin määritelty säännöllinen viikkotyöaika. Kokoaikatyötä tekevillä keskimääräinen työsopimuksessa tai muutoin määritelty viikkotyöaika on 37 tuntia. Yksityisellä sektorilla sovittu viikkotyöaika on keskimäärin tunnin pidempi kuin muilla sektoreilla. Sektorikohtaiset erot ovat siis varsin pieniä. Osa-aikatyötä tekevillä keskimääräinen työsopimuksessa tai muutoin määritelty viikkotyöaika on 27 tuntia 0 minuuttia. Mediaaniviikkotyöaika osa-aikatyötä tekevillä on 29 tuntia. Vastaajia pyydettiin myös arvioimaan heidän todellista viikkotyöaikaa. Niillä YKL:n jäsenillä, jotka olivat kokoaikatyössä, keskimääräinen todellinen viikkotyöaika on 38 tuntia 47 minuuttia. Mediaaniarvo on 38 tuntia. Miehet tekevät keskimäärin yhden tunnin pidempää työviikkoa kuin naiset. Pisintä työviikkoa tehdään yksityisellä sektorilla. Siellä viikkotyöaika on noin tunnin keskimääräistä pidempi. Lyhintä työviikkoa tehdään kunnissa, jossa viikkotyöaika on tunnin keskimääräistä lyhyempi. Kuten alla olevasta kuviosta 9 ilmenee, johtotehtävissä olevat tekevät n. 2-4 tuntia keskimääräistä pidempää työviikkoa. Kuvio 8. Kokoaikaisesti työskentelevien viikkotyöaika /2 n=vakinaisessa/määräaikaisessa työsuhteessa/osa-aikaeläkkeellä Kaikki, n=09 38,79 Työnantajan sektori Kunta/kuntayhtymä/ kunnalliset yhtiöt, n=64 37,88 Valtio/valtion tutkimuslaitokset, n=536 38,50 Yksityinen, n=263 39,63 Yliopisto, n=3 38,92 Muu, n=5 42, Tuntia

13 3 Kuvio 9. Kokoaikaisesti työskentelevien viikkotyöaika 2/2 n=vakinaisessa/määräaikaisessa työsuhteessa/osa-aikaeläkkeellä Kaikki, n=09 38,79 Toimiasema Ylin johto, n=9 4,07 Johto, n=5 43,8 Ylempi keskijohto, n=64 40,42 Alempi keskijohto, n=68 39,2 Erittäin vaativat asiantuntijatehtävät, n=83 39,97 Vaativat asiantuntijatehtävät, n=34 38,68 Asiantuntijatehtävä, n=402 38,8 Opettaja, n=2 39,4 Toimihenkilö, n=69 38, Tuntia 7. Ylitöiden tekeminen ja korvaaminen Joka neljäs YKL:n jäsen ilmoittaa tekevänsä ylitöitä. Vaikka ylitöiden tekeminen on siis yleistä, YKL:n jäsenistö tekee harvemmin ylitöitä verrattuna kaikkiin 4L-liittojen jäseniin. Ylitöiden tekeminen on selvästi yleisintä yksityisellä sektorilla, jonka työntekijöistä vain joka kymmenes ei tee ylitöitä lainkaan. Harvinaisinta ylitöiden tekeminen on valtiosektorilla, jonka palveluksessa olevista kolmannes ilmoittaa, ettei tee yliöitä. Kunta- ja yliopistosektorilla työskentelevistä joka neljäs ei tee ylitöitä. Ylimmissä johtotehtävissä olevista kaikki ilmoittavat tekevänsä ylitöitä. Ylityöt korvataan yleisimmin yksi yhteen vapaa-aikana ilman korotuksia. Tämän menettelyn ilmoittaa lähes puolet (45 ) työelämässä olevista vastaajista. Viidennes työelämässä olevista vastaajista sanoo, että ylityöt sisältyvät peruspalkkaan. Kuten alla olevasta kuviosta 0 nähdään, muut tavat korvata ylitöitä ovat selvästi harvinaisempia.

14 4 Kuvio 0. Ylitöiden korvaaminen Vakinaisessa/määraikaisessa työsuhteessa/osa-aikaeläkkeellä, n=97 Ilman korotuksia vapaana (:) 45 Ei tee ylitöitä 24 Ylitöitä ei korvata, sisältyvät peruspalkkaan 8 Korvataan korotettuna vapaana 8 Korvataan korotettuna rahana 5 Ilman korotuksia osittain vapaana 5 Ylityöt korvataan muuten 3 Ilman korotuksia rahana (:) 2 Ilman korotuksia osittain rahana Kuukausittainen korvaus, arvio Ei osaa sanoa 2 8. Työajan ulkopuolella tapahtuvan matkustamisen korvaaminen Jäsenistöltä kysyttiin myös, miten heille korvataan matkustaminen työasioissa säännöllisen työajan ulkopuolella. Vastaajille kerrottiin, että päivärahaa ei katsota korvaukseksi matkustamisesta. Vain hieman useampi kuin joka kymmenes vastaaja (3 ) ilmoitti, että ei matkusta lainkaan työasioissa työajan ulkopuolella. Yli puolet (54 ), ilmoitti, että matka-aikaa ei korvata lainkaan tai että matkustaminen työasioissa sisältyy peruspalkkaan. Viidelletoista prosentille matka-aika korvattiin vapaa-aikana ilman korotuksia. Kuudelle prosentille matkustaminen korvattiin osittain vapaa-aikana ilman korotuksia. Kuten taulukosta 3 nähdään, muut tavat korvata matkustaminen ovat selvästi harvinaisempia.

15 5 Taulukko 3. Matka-ajan korvaaminen matkustettaessa työajan ulkopuolella, n=257 En matkusta työasioissa työajan ulkopuolella 3 Korotettuna tuntipalkkana Korotettuna vapaa-aikana Ilman korotuksia rahana (:) 3 Ilman korotuksia vapaa-aikana (:) 5 Ilman korotuksia osittain rahana 2 Ilman korotuksia osittain vapaa-aikana 5 Erillisenä kiinteänä kuukausittain maksettuna arviomääräisenä rahakorvauksena 0 Matka-aikaa ei korvata tai sen katsotaan sisältyvän peruspalkkaan 54 Matka-aika korvataan muuten 4 Ei osaa sanoa 7 9. Jäsenistön ansiotaso Tutkimuksessa selvitettiin jäsenistön palkkaukseen liittyviä asioita. Vastaajilta kysyttiin heidän kokonaiskuukausiansioitaan (kuukausibruttotulot). Vastaajia pyydettiin sisällyttämään ilmoittamaansa palkkaan myös luotoisetujen yhteenlasketun verotusarvon. Mahdolliset ylityökorvaukset, lomarahat ja omaisuustulot eivät sisälly kuukausiansioihin. Palkkauksen osalta tarkastelu kohdentuu vain niihin vakinaisessa tai määräaikaisessa työsuhteessa oleviin jäseniin, jotka ovat kokoaikaisesti töissä. Taulukoissa on käytetty tilastollisina tunnuslukuina palkan aritmeettista keskiarvoa (keskipalkka) sekä ns. fraktiileja, joita ovat F0, F25, F50 (mediaani), F75 ja F90. Kun jonkin ryhmän vastaajien tiedot asetetaan palkan suuruuden mukaan järjestykseen, niin alle F90 palkkaa ansaitsevia on 90 prosenttia ja tätä enemmän ansaitsevia 0 prosenttia ryhmästä. F90:n ja F0:n rajaamalle tuloalueelle sijoittuu siis 80 prosenttia ryhmän palkansaajista. Mediaanipalkkaa (F50) vähemmän ja enemmän ansaitsevia on yhtä paljon. Taulukossa 4 tarkastellaan kaikkien 4L-liittojen (kokoaikaisessa työssä olevien) palkkausta fraktiileittain. Keskipalkka kaikkien neljän liiton osalta on 408 euroa. Mediaanipalkka on 3830 euroa. Keskipalkka on kasvanut viime vuodesta maltillisesti,,4 prosenttia. Mediaanipalkka on käytännössä viime vuoden tasolla. Kaiken kaikkiaan palkkojen hajonta on melko suuri. Sen henkilön palkka, jonka alle jää 90 prosenttia 4L-liittojen kokoaikaisessa työsuhteessa olevista palkansaajista, on 327 euroa suurempi kuin sen palkansaajan palkka, jonka alle jää 0 prosenttia palkansaajista. Korkein palkkataso 4L-liittojen jäsenistä on Metsänhoitajaliiton jäsenillä. Heillä keskipalkka on 4784 euroa ja mediaanipalkka 4240 euroa. Heikoin palkkataso on YKL:n jäsenillä, joilla keskipalkka on 3673 euroa ja mediaanipalkka 3570 euroa. YKL:n jäsenistä parhaiten ansaitseva kymmenys ylsi 4980 euron palkkaan, kun alimman kymmenyksen palkka on enintään 2500 euroa.

16 6 Taulukko 4. Kokonaiskuukausiansiot lokakuussa 202, euroa/kk (sis. luontoisetujen verotusarvon) n Keskipalkka F0 F25 F50 F75 F90 Agronomiliitto LAL Metsänhoitajaliitto YKL Kaikki Palkat työantajasektoreittain YKL:n jäsenten palkat poikkeavat toisistaan työnantajan sektorin mukaan. Keskipalkkaa tarkasteltaessa suurimmat palkat on valtiosektorilla ja pienimmät yliopistossa työskentelevillä. Kuten taulukosta 5 nähdään, keskipalkan erotus näiden kahden sektorin välillä on lähes 900 euroa. Puolet valtiosektorin työntekijöistä ansaitsee 3884 euroa tai enemmän, kun taas yliopistolla puolet ansaitsee 2900 euroa tai enemmän. Taulukko 5. Kokonaiskuukausiansiot lokakuussa 202, euroa/kk n Keskipalkka F0 F25 F50 F75 F90 Kunta ja kuntayhtymä Valtio Yksityinen Yliopisto Muu Kaikki Alla olevassa taulukossa 6 tarkastellaan vakituisessa ja määräaikaisessa työsuhteessa olevien palkkausta työnantajasektorikohtaisesti. Palkkaerot vakituisten ja määräaikaisten välillä ovat melko suuret. Mediaanipalkka vakituisessa työsuhteessa olevilla on 940 euroa suurempi verrattuna määräaikaisessa työsuhteessa oleviin. Mediaaniarvoista laskettuna määräaikaisen työntekijän palkka on 75 prosenttia vakituisessa työsuhteessa olevan työntekijän palkasta. On toki huomattava, että suuren palkkaeron selittää osaltaan se, että työuransa alussa olevat ovat muita selvästi useammin määräaikaisessa työsuhteessa. Toinen selittävä tekijä saattaa olla se, että myös naiset, joilla on miehiä jonkin verran heikommat palkat, ovat miehiä hieman useammin määräaikaisessa työsuhteessa. Työantajasektorikohtaisesti tarkasteltuna pienin palkkaero määräaikaisten ja vakinaisten työntekijöiden välillä on kunnissa, jossa määräaikaisten palkka on 82 prosenttia vakinaisessa virassa olevien palkasta (kun tarkastellaan mediaanipalkkoja). Kun tarkastellaan edelleen mediaanipalkkoja kaikkien suurin palkkaero vakinaisten ja määräaikaisten välillä on yliopistolla, jossa määräaikaisen palkka on 67 prosenttia vakinaisessa virassa olevan palkasta. Yksityisellä sektorilla määräaikaisen palkka on 79 prosenttia ja valtiolla 74 prosenttia vakinaisessa työsuhteessa olevan palkasta.

17 7 Taulukko 6. Vakituinen n Keskipalkka F0 F25 F50 F75 F90 Kunta Valtio Yksityinen Yliopisto Kaikki Määräaikainen n Keskipalkka F0 F25 F50 F75 F90 Kunta Valtio Yksityinen Yliopisto Kaikki Alla olevissa taulukoissa 7 ja 8 tarkastellaan kunnan palveluksessa olevien tehtäväkohtaisen ja henkilökohtaisen palkanosien keskiarvot ja fraktiilit. Osa vastaajista ilmoitti kyselyssä ainoastaan kokonaiskuukausiansiot. Alla esitetyt tunnusluvut on laskettu vain niiden osalta, jotka ilmoittivat myös tehtäväkohtaisen ja/tai henkilökohtaisen palkanosan. Taulukko 7. Tehtäväkohtainen palkka/palkanosa, euroa/kk n Keskiarvo F0 F25 F50 F75 F90 Opetusala Muu kunta Kaikki Taulukko 8. Henkilökohtainen lisä/palkanosa, euroa/kk n Keskiarvo F0 F25 F50 F75 F90 Opetusala Muu kunta Kaikki Ansiotason muutos Tilastokeskuksen mukaan suomalaisten palkansaajien ansiot nousivat vuoden 202 heinä-syyskuun välisenä aikana 3,2 prosenttia vuoden 20 vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Ansiokehityksessä oli hieman sektorikohtaisia eroja. Yksityisellä puolella palkat nousivat 3,7 prosenttia, kuntasektorilla 2,6 prosenttia ja valtiolla 3,6 prosenttia.

18 8 Tämän kyselytutkimuksen perusteella ei tule vetää liian pitkälle meneviä johtopäätöksiä ansiotason kehityksestä, koska tämänkaltaisiin kyselytutkimukseen liittyy aina jonkin verran epävarmuutta. Ensinnäkin tutkimusten otokset vaihtelevat eri vuosien välillä: vastaajat eivät ole vuodesta toiseen samoja. Toiseksi otoskoot ovat sen verran pieniä, että tunnusluvuissa on väistämättä mukana jonkin verran epätarkkuutta. Tuloksia tulee siten tarkastella nämä epävarmuustekijät huomioiden. Tämä kyselytutkimuksen perusteella YKL:n jäsenten nimellispalkat ovat nousseet maltillisemmin kuin suomalaisten palkat yleensä verrattuna viime vuoteen. Keskipalkan osalta ansiotaso on noussut,8 prosenttia verrattuna viime vuoden lokakuuhun. Kuten taulukosta 9 nähdään, keskipalkka on noussut eniten kuntasektorilla. Tutkimuksen perusteella yliopistossa työskentelevien olisivat laskeneet, mutta tämä selittyy todennäköisesti edellä mainituista tutkimuksen epävarmuustekijöistä. Taulukko 9. Kunta Valtio Yksityinen Yliopisto Kaikki Agronomiliitto 2, 0,0 2,2 6,0,4 LAL -, -, 0,3-0, -0,6 Metsänhoitajaliitto -7,4 0,4 7,4 5,6 2,9 YKL 4,3,0 2,0 -,9,8 Kaikki 0,7 0,7 2,4,2, Raamiratkaisun mukainen palkankorotus Kaksi viidestä YKL:n työelämässä olevista jäsenistä ilmoitti, että he ovat saaneet vuoden 20 lokakuussa solmitun raamiratkaisun mukaisen palkankorotuksen. Huomattavaa on se, että lähes puolet eivät osanneet kertoa, olivatko he raamiratkaisun mukaista palkankorotusta saaneet. Tutkimuksen perusteella raamiratkaisun mukainen palkankorotus oli keskimääräistä hieman yleisempää yksityisellä sektorilla. Yliopistosektorilla palkankorotus oli selvästi keskimääräistä harvinaisempaa.

19 9 Kuvio. Oletko saanut lokakuun 20 solmitun raamiratkaisun mukaisen palkankorotuksen? n=vakinaisessa/määräaikaisessa työsuhteessa/osa-aikaeläkkeellä Kyllä Ei osaa sanoa Ei Kaikki, n= Työnantajan sektori Kunta/kuntayhtymä/ kunnalliset yhtiöt, n= Valtio/valtion tutkimus laitokset, n= Yksityinen, n= Yliopisto, n= Muu, n= Luontoisedut Työelämässä olevilta jäseniltä tiedusteltiin myös luontoisetujen yhteenlaskettua verotusarvoa. YKL:n kokoaikatyössä olevista jäsenistä vähintään joka viidennellä on joitain luontoisetuja, sillä näin moni vastaaja ilmoitti lomakkeella jonkin arvon. Luontoisetujen saamisessa on suuria sektorikohtaisia eroja. Yksityisellä sektorilla 56 prosenttia saa luontoisetuja, kun yliopistolla työskentelevistä vain neljä prosenttia ilmoittaa saavansa niitä. Kunnan työntekijöistä luontoisetuja on 26 prosentilla ja valtion leivissä olevista 5 prosenttia ilmoittaa saavansa luontoisetuja. Luontoisetujen verotusarvon keskiarvo kokoaikaisesti työskentelevillä on 279 euroa. Naisten ja miesten osalta luontoisetujen verotusarvojen erot ovat hyvin pieniä.

20 20 Vaikka yliopistolla luontoisedut ovat tämän tutkimuksen perusteella harvinaisia, luontoisetujen verotusarvo on siellä kuitenkin keskimääräistä huomattavasti korkeampi: keskiarvo 825 euroa ja mediaaniarvo 280 euroa. Kaiken kaikkiaan yliopistossa työskentelevistä vain 4 henkilöä ilmoitti luontoisetujen verotusarvon. Yksityisellä sektorilla luontoisetujen keskimääräinen verotusarvo on 23 euroa, valtiolla 86 euroa ja kunnalla 39 euroa Tulospalkkaus YKL:n jäsenistöltä tiedusteltiin myös mahdolliseen tulospalkkaukseen liittyviä asioita. Kolmasosa vastaajista ilmoitti olevansa tulospalkkauksen piirissä. Miehistä tulospalkkauksen piirissä on 39 prosenttia ja naisista 26 prosenttia. Määräaikaisessa työsuhteessa olevista tulospalkkauksen piirissä on vain 5 prosenttia. Tulospalkkaus on selvästi yleisintä valtiosektorilla, jossa 40 prosenttia kuuluu sen piiriin. Yksityisellä sektorilla tulospalkkauksen piiriin kuuluu joka neljäs. Myös kunnan työntekijöistä joka neljäs on tulospalkkauksen piirissä. Yliopistolla sen piirissä on 3 prosenttia. Kuvio 2. Oletko tulospalkkauksen piirissä? n=vakinaisessa/määräaikaisessa työsuhteessa/osa-aikaeläkkeellä Kyllä Ei osaa sanoa Ei Kaikki, n= Työnantajan sektori Kunta/kuntayhtymä/ kunnalliset yhtiöt, n= Valtio/valtion tutkimus laitokset, n= Yksityinen, n= Yliopisto, n= Muu, n= Yli puolet (58 ) niistä vastaajista, jotka ilmoittivat olevansa tulospalkkauksen piirissä, sai tulokseen perustuvaa palkkausta vuoden 20 tulokseen pohjautuen. Tulospalkkion lunastivat useimmin yksityisen sektorin ja

21 2 kunnan työntekijät, joista kaksi kolmesta ilmoitti saaneensa tulospalkkausta. Valtiosektorilla työskentelevistä hieman yli puolet (56 ) ja yliopistossa työskentelevistä lähes kaksi viidestä (38 ) ilmoitti saavansa tulospalkkausta vuoden 20 tulokseen pohjautuen. Viidennes tulospalkkion piiriin kuuluvista ei osannut vielä tutkimuksen tiedonkeruuvaiheessa sanoa, maksetaanko heille tulospalkkiota vuoden 20 tuloksen perusteella. Kuvio 3. Saiko tänä vuonna tulokseen perustuvaa palkkausta vuoden 20 tulokseen pohjautuen? n=on tulospalkkauksen piirissä Kyllä Ei osaa sanoa Ei, tulospalkkiota ei makseta vuodelta 20 Kaikki, n= Työnantajan sektori Kunta/kuntayhtymä/ kunnalliset yhtiöt, n= Valtio/valtion tutkimus laitokset, n= Yksityinen, n= Yliopisto, n= Muu, n= Kokemukset organisaation ja oman työpaikan vakaudesta Vastaajia pyydettiin arvioimaan kuinka vakaana he pitävät yhtäältä työpaikan yleistä tilannetta ja toisaalta omaa tilannetta. Heitä pyydettiin valitsemaan jokin seuraavista annetuista vaihtoehdoista: vakaa melko vakaa lomautus on mahdollinen lomautus on todennäköinen irtisanominen on mahdollinen

22 22 irtisanominen on todennäköinen en osaa sanoa Kolme neljästä YKL:n jäsenestä oli sitä mieltä, että oman työpaikan tilanne on vähintään melko vakaa. Joka neljäs työelämässä oleva jäsen koki tilanteen vakaana. Tulokset eivät ole muuttuneet viime vuoden tutkimuksesta käytännössä lainkaan. Lomautukset työpaikalla ovat mahdollisia tai todennäköisiä joka kymmenennen mielestä. Myös joka kymmenes on sitä mieltä, että irtisanomiset ovat mahdollisia tai todennäköisiä. Omaa tilannetta pidetään vakaampana kuin työpaikan yleistä tilannetta. Siinä missä joka neljäs pitää työpaikan tilannetta vakaana, omaa tilannetta pitää vakaana joka kolmas. Omalla kohdalla irtisanomisia pitää mahdollisena tai todennäköisenä joka kymmenes vastaaja. Viisi prosenttia pitää lomautuksia omalla kohdallaan mahdollisena tai todennäköisenä. Miehet luottavat naisia useammin omaan tilanteeseensa työpaikalla. Naisista hieman reilu neljännes pitää omaa tilannetta vakaana, kun vastaavasti miehistä kaksi viidestä on sitä mieltä, että oma tilanne on vakaa. Määräaikaisessa työsuhteessa olevat pitävät omaa tilannetta vakaana selvästi harvemmin kuin vakinaisessa työsuhteessa olevat. On myös syytä huomata, että mitä korkeammassa asemassa henkilö on, sitä todennäköisemmin tämä pitää omaa tilannettaan vakaana. Kuvio 4. Näkemys omasta ja työpaikan tilanteesta Vakinaisessa/määräaikaisessa työsuhteessa/osa-aikaeläkkeellä/lomautettuna, n=97 Vakaa Melko vakaa Lomautukset ovat mahdollisia 4 8 Lomautukset ovat todennäköisiä Irtisanomiset ovat mahdollisia 6 7 Työpaikan tilanne yleisesti Oma tilanne Irtisanomiset ovat todennäköisiä 4 4 Ei osaa sanoa 6 0

23 23 Tarkasteltaessa edelleen työpaikoilla koettua mahdollista epävarmuutta muuttujat luokiteltiin uudestaan kolmeen luokkaan: vakaa, melko vakaa ja epävarma. Luokkaan epävarma yhdistettiin vaihtoehdot irtisanomiset/lomautukset ovat mahdollisia/todennäköisiä. Epävarmuutta oman tilanteen suhteen koetaan eniten yliopistolla. Kuten alla olevasta kuviosta nähdään kuntasektorilla työskentelevät kokevat epävarmuutta omasta tilanteesta harvimmin. Määräaikaiset kokevat luonnollisesti epävarmuutta omasta työtilanteesta keskimääräistä useammin. Johtoportaassa epävarmuutta koetaan keskimääräistä harvemmin. Opettajat ja toimihenkilön asemassa olevat sen sijaan kokevat epävarmuutta omasta tilanteesta keskimääräistä selvästi useammin. Kuvio 5. Näkemys omasta tilanteesta sektoreittain n=vakinaisessa/määräaikaisessa työsuhteessa/osa-aikaeläkkeellä/lomautettuna Vakaa Melko vakaa Ei osaa sanoa Epävarma Kaikki, n= Työnantajan sektori Kunta/kuntayhtymä/ kunnalliset yhtiöt, n= Valtio/valtion tutkimuslaitokset, n= Yksityinen, n= Yliopisto, n= Muu, n= Kun tarkastellaan vielä koettua epävarmuutta työpaikalla yleisesti, huomataan, että yliopistolla työskentelevät pitävät työpaikan yleistä tilannetta epävakaana muita jonkin verran useammin. Kuten kuviosta 6 nähdään, muilla sektoreilla on suunnilleen yhtä suuri niitä, jotka kokevat työpaikan tilanteen epävakaana. Yksityiskohtana voidaan mainita vielä se, että työmääränsä tällä hetkellä liian pieneksi kokevat pitävät työpaikan tilannetta epävakaana muita huomattavasti useammin.

24 24 Kuvio 6. Näkemys työpaikan tilanteesta sektoreittain n=vakinaisessa/määräaikaisessa työsuhteessa/osa-aikaeläkkeellä/lomautettuna Vakaa Melko vakaa Ei osaa sanoa Epävarma Kaikki, n= Työnantajan sektori Kunta/kuntayhtymä/ kunnalliset yhtiöt, n= Valtio/valtion tutkimuslaitokset, n= Yksityinen, n= Yliopisto, n= Muu, n= Alla olevasta kuviosta 7 nähdään vielä, millaisena työpaikan tilanne nähdään yksityisen sektorin eri toimialoilla. Tässä kuviossa on huomioitu kaikkien 4L-liittonen vastaajat. Epävarmimpana tilannetta näytetään pitävän tietoliikennealalla, metalliteollisuudessa ja rakentamisessa. Vakain tilanne näyttäisi vastaajien mukaan olevan lääketeollisuudessa.

25 25 Kuvio 7. Työpaikan yleinen tilanne lähitulevaisuudessa toimialan mukaan n=yksityisellä sektorilla toimivat kaikki 4L-liittojen jäsenet 4L-liitot, n=4873 Työnantajan toimiala Lääketeollisuus, n=238 Rakentaminen, n=7 Muu palveluala, n=04 Kemianteollisuus, n=70 Yksityinen järejstö, n=9 Elintarviketeollisuus, n=22 Muu teollisuus, n=54 Tietojen käsittelypalvelut, n=5 Kauppa, n=4 Rahoitustoiminta, n=50 Suunnittelu- ja konsuntointiala, n=32 Vakuutustoiminta, n=6 Neuvonta, n=8 Metalliteollisuus, n=6 Yksityinen laboratorioala, n=00 Metsäteollisuus, n=60 Tietoliikenne, n=2 Metsäkeskus/Tapio, n=32 Muu, n=77 Vakaa Melko vakaa Ei osaa sanoa Epävarma Vastavalmistuneiden tilanne työmarkkinoilla Tässä tutkimuksessa vastavalmistuneiksi määriteltiin ne, jotka olivat valmistuneet vuosien 20 tai 202 aikana. Kun huomioidaan kaikki neljä liittoa, tutkimusotoksessa on yhteensä 309 vastavalmistunutta. Näistä joka neljäs on mies ja siten kolme neljästä on naisia. Vastavalmistuneiden keski-ikä kaikkien neljän liiton otoksessa on 28 vuotta. YKL:n osalta vastavalmistuneita on yhteensä 77. Vastavalmistuneista miehiä on 39 prosenttia ja naisia siten 6 prosenttia. Vastavalmistuneiden keski-ikä YKL:n osalta on 28 vuotta YKL:n vastavalmistuneista vain viidennes (2 ) oli lokakuussa 202 vakinaisessa työsuhteessa. Puolet oli määräaikaisessa työsuhteessa. Viisi prosenttia työskenteli apurahalla. Viidennes vastavalmistuneista oli työttömänä tai muuten työelämän ulkopuolella. Kaikista 4L-liittojen vastavalmistuneista prosenttia on työttömänä. YKL työmarkkinatilanne on siten keskimääräistä heikompi. Vastavalmistuneiden osalta merkittävin työllistäjä on yksityinen sektori, jonka palveluksessa on kaksi viidestä vastavalmistuneesta. Yksityinen sektori työllistää vastavalmistuneista selvästi useammin muita YKL:n jäseniä. Kaikista työelämässä olevista jäsenistä yksityisellä sektorilla työskentelee nimittäin vain puolet. Valtiosektori työllistää vastavalmistuneita keskimääräistä huomattavasti harvemmin: vain joka neljäs vastavalmistunut on valtion leivissä, kun koko jäsenistöstä valtiolla työskentelee lähes puolet (48 ). Kuntasektorilla vastavalmistu-

26 26 neista on töissä joka kuudes. Kuntasektori työllistää siten samassa suhteessa sekä valmistuneista että muita YKL:n jäseniä. Kuvio 8. Vastavalmistuneet työnantajan sektorin mukaan n=vakinaisessa/määräaikaisessa työsuhteessa/osa-aikaeläkkeellä Kunta ja kuntayhtymä, myös kunnalliset liikelaitokset ja yhtiöt Valtio, valtion tutkimuslaitokset Yksityinen (yritys, järjestö, yhteisö, säätiö) Yliopisto Muu 4L-liitot, n= Ympäristöasiantuntijoiden keskusliitto, n= Vastavalmistuneista työelämässä olevista yli puolet (56 ) on asiantuntijatehtävissä. Suurin osa on matalimman tason asiantuntijatehtävissä. Kaksi prosenttia työskentelee kuitenkin erittäin vaativissa ja seitsemän prosenttia vaativissa asiantuntijatehtävissä. Kaksi prosenttia työskentelee johtotehtävissä ja näistä kaikki alemman keskijohdon tehtävissä. Toimihenkilön tehtävissä on kolmasosa YKL:n vastavalmistuneista. Osuus on hieman suurempi verrattuna kaikkiin 4L-liittojen vastavalmistuneisiin. Opettajana työskentelee viisi prosenttia vastavalmistuneista.

27 27 Kuvio 9. Vastavalmistuneet toimiaseman mukaan n=vakinaisessa/määräaikaisessa työsuhteessa/osa-aikaeläkkeellä/lomautettuna Johto Asiantuntijat Toimihenkilöt ja opettajat Ei osaa sanoa 4L-liitot, n= Ympäristöasiantuntijoiden keskusliitto, n= Työelämässä olevilta vastavalmistuneilta (n=57) kysyttiin olivatko he työttömänä valmistumisensa jälkeen. Joka neljäs oli ollut työttömänä ja siten kolmella neljästä ei ollut työttömyysjaksoa valmistumisensa jälkeen. Työttömyysjakso kesti keskimäärin hieman reilu kolme kuukautta. Työelämässä olevilta vastavalmistuneilta kysyttiin myös, miten he saivat ensimmäisen työpaikkansa valmistumisen jälkeen. Joka neljäs työpaikan työnantajan työpaikkailmoituksen perusteella (lehti tai internet). Niin ikään joka neljäs jatkoi siinä työpaikassa, jossa oli ollut jo opiskeluaikanaan. Viidennes otti itse suoraan yhteyttä työantajaan. Joka kuudes ilmoitti saaneensa työpaikan henkilökohtaisten kontaktiensa kautta.

28 28 Kuvio 20. Työantajan ilmoituksen perusteella (lehti tai internet) Jatkoin opiskeluaikaisessa työpaikassani Miten sait työpaikan? Vakinaisessa/määräaikaisessa työsuhteessa/osa-aikaeläkkeellä/ lomautettuna/ äitiys/vanhempain/hoito/ vuorottelu/opintovapaalla/ Perustutkinto 20 tai 202, n= Otin itse suoraan yhteyttä työantajaan Henkilökohtaisten kontaktieni kautta 6 8 Työnantaja otti yhteyttä Käytin työvoima- ja elinkeinotoimiston palveluita Yliopiston rekrytointitai urapalveluiden kautta Sosiaalisen median kautta 0 En ole vielä saanut työpaikkaa 2 Muu 7 Ei vastausta 0 Työelämässä olevilta vastavalmistuneilta kysyttiin myös, kuinka hyvin nykyinen työtehtävä vastaa koulutustasoa ja koulutusalaa. Hieman yli puolet (54 ) vastavalmistuneita oli sitä mieltä, että heidän nykyinen työtehtävä vastaa kokonaan heidän koulutustasoaan. Tämä osuus on pienempi verrattuna kaikkien 4L-liittojen vastavalmistuneisiin. Vain kaksi prosenttia oli sitä mieltä, että työtehtävä ei vastaa lainkaan koulutustaso. Kaksi viidestä on sitä mieltä, että työtehtävä vastaa koulutustasoa osittain.

29 29 Kuvio 2. Vastaako nykyinen työtehtäväsi vaatimustasoltaan koulutustasoasi? n=vakinaisessa/määräaikaisessa työsuhteessa/osa-aikaeläkkeellä/ lomautettuna/ äitiys/vanhempain/hoito/ vuorottelu/opintovapaalla/ Perustutkinto 20 tai 202 Kokonaan Osittain Ei lainkaan 4L-liitot, n= Ympäristöasiantuntijoiden keskusliitto, n= Kysyttäessä, kuinka hyvin nykyinen työtehtävä vastaa omaa koulutusalaa, kaksi kolmesta on sitä, mieltä, että tehtävä vastaa täysin koulutusalaa. Joka kolmas vastasi, että työtehtävä vastaa koulutusalaa osittain. Vain neljä prosenttia oli sitä mieltä, että työtehtävä ei vastaa koulutusalaa lainkaan. Tuloksissa ei ole suuria erona verrattuna kaikkien 4L-liittojen vastavalmistuneiden vastauksiin.

30 30 Kuvio 22. Vastaako nykyinen työtehtäväsi koulutusalaasi? n=vakinaisessa/määräaikaisessa työsuhteessa/osa-aikaeläkkeellä/ lomautettuna/ äitiys/vanhempain/hoito/ vuorottelu/opintovapaalla/ Perustutkinto 20 tai 202 Kokonaan Osittain Ei lainkaan 4L-liitot, n= Ympäristöasiantuntijoiden keskusliitto, n= Työn kuormittavuus Vastaajia pyydettiin arvioimaan oman työnsä kuormitusta. Heiltä kysyttiin, oliko heidän nykyinen työmääränsä jatkuvasti liian suuri, ajoittain liian suuri, sopiva vai liian pieni. Puolet työelämässä olevista vastaajista koki, että työmäärä on ajoittain liian. Jatkuvasti liian suureksi työmäärän koki joka kymmenes vastaaja. Kolmasosan mielestä työmäärä on juuri sopiva. Vain kaksi prosenttia oli sitä mieltä, että työmäärä on liian pieni. Naiset kokevat työmääränsä jatkuvasti liian suureksi miehiä hieman useammin. Ero on tosin vain neljä prosenttiyksikköä. Myös vakinaisessa työsuhteessa olevat kokevat työmääränsä jatkuvasti liian suureksi hieman useammin kuin määräaikaisessa työsuhteessa olevat. Sektorikohtaisesti tarkasteltuna valtiolla työskentelevät kokevat muita jonkin verran useammin työmäärän jatkuvasti liian suureksi. Sen sijaan yksityisellä sektorilla työskentelevät näyttävät kokevan työmääränsä jatkuvasti liian suureksi harvemmin kuin muilla sektoreilla työskentelevät jäsenet. Kun tuloksia tarkastellaan vastaajan toimiaseman mukaan, havaitaan, että johtotehtävissä työskentelevät pitävät muita huomattavasti useammin työmääränsä jatkuvasti liian suurena. Myös opettajilla työn kuormitus on

31 3 keskimääräistä selvästi suurempi. Ikäluokittain tarkasteltuna työ on kuormittavinta vuotiaiden ikäluokassa. Vastavalmistuneet kokevat työmääränsä jatkuvasti liian suureksi verrattain harvoin. Kuvio 23. Arviot työmäärästä n=vakinaisessa/määraikaisessa työsuhteessa/osa-aikaeläkkeellä Jatkuvasti liian suuri Ajoittain liian suuri Sopiva Liian pieni Ei osaa sanoa Kaikki, n= Työnantajan sektori Kunta/kuntayhtymä/ kunnalliset yhtiöt, n= Valtio/valtion tutkimus laitokset, n= Yksityinen, n= Yliopisto, n= Muu, n= Kouluttautuminen ja osaamisen kehittäminen Työelämässä olevilta jäseniltä kysyttiin, kuinka monena päivänä he ovat osallistuneet koulutukseen viimeisen vuoden aikana. Yksi kuudesta työelämässä olevasta jäsenestä ei ollut osallistunut koulutukseen yhtenäkään päivänä viimeisen vuoden aikana. Viisi prosenttia vastaajista ei osannut antaa lainkaan vastausta tähän kysymykseen. Määräaikaisessa työsuhteessa ja osa-aikaeläkkeelle olevista oli muita jonkin verran enemmän niitä, jotka eivät olleet osallistuneet koulutukseen. Sektoreittain tarkasteltuna yliopistossa oli selvästi eniten sellaisia henkilöitä (26 ), joilla ei ollut ollut yhtään koulutuspäivää viimeisen vuoden aikana. Sen sijaan kunnan työntekijöistä vain kuusi prosenttia ei ollut osallistunut koulutukseen. Vastaava osuus yksityisellä sektorilla oli 5 prosenttia ja valtiolla 6 prosenttia. Keskimäärin koulutukseen on osallistuttu viitenä päivänä vuodessa. Mediaaniarvo on 3 päivää. Kun otetaan huomioon ne vastaajat, jotka ovat osallistuneet koulutukseen, eniten koulutuspäiviä on ollut keskimääräisesti tarkasteltuna yliopistossa työskentelevillä, 8 päivää viimeisen vuoden aikana. Vähiten koulutus-

32 32 päiviä on ollut yksityisellä sektorilla (4 päivää). Kunta- ja valtiosektorilla koulutuspäiviä on ollut keskimäärin viisi viimeisen vuoden aikana. Toimiaseman mukaan tarkasteltuna eniten koulutuspäiviä on ollut keskimääräistä mainittavasti vähemmän toimihenkilön ja opettajan ammatissa työskentelevillä. Muutoin toimiasemakohtaisessa tarkastelussa ei ole havaittavissa suuria eroja koulutuspäivien määrien suhteen. Jäsenistöltä tiedusteltiin, miten he ovat mahdollisesti kehittäneet osaamistaan viimeisen vuoden aikana. Vastaajille näytettiin kahdeksan vaihtoehdon lista, josta he saivat valita kaikki itselleen soveltuvat kehittämistavat. Lisäksi vastaajat saivat nimetä avoimesti ne kehittämistavat, joita ei ollut listalla mainittu. Kaikki työelämässä lokakuussa 202 olevat jäsenet olivat jollakin tavalla kehittäneet omaa osaamistaan viimeisen vuoden aikana. Kuten kuviosta 24 nähdään kolme neljästä ilmoittaa kehittäneensä omaa osaamistaan omatoimisesti, esimerkiksi lukemalla. Kaksi kolmesta työelämässä olevasta jäsenestä oli osallistunut joihinkin seminaareihin tai konferensseihin. Hieman yli puolet jäsenistä oli osallistunut lyhytkestoiselle kurssille tai koulutukseen. Niin ikään hieman yli puolet vastaajista oli jakanut kehittymiseen tähtääviä kokemuksia kollegoiden tai työtuttavien kanssa. Hieman reilu neljännes työelämässä olevista jäsenistä oli kouluttanut itseään työssä oppimisen kautta, esimerkiksi vaihtamalla työtehtäviä. Joka kymmenes jäsen oli osallistunut pitkäkestoiseen koulutuskokonaisuuteen kuten jatko-opintoihin. Kuvio 24. Millä tavoilla olet kehittänyt osaamistasi viimeisen vuoden aikana? Vakinaisessa/määräaikaisessa työsuhteessa/osa-aikaeläkkeellä, n=97 Omatoiminen tiedonpäivitys esim. lukemalla 77 Osallistuminen seminaareihin/konferensseihin 67 Lyhytkestoiset kurssit, tietoiskut tai koulutukset Kehittymiseen tähtäävä kokemusten jakaminen kollegoiden ja työtuttavien kanssa Työssä oppiminen esim. vaihtamalla työtehtäviä (työnkierto) tai olemalla mukana uudessa projektissa tai työn sisällön kehittymisen kautta 29 Pitkäkestoiset koulutuskokonaisuudet (esim. jatko-opinnot, MBA, PD, JET) Verkko-opinnot/monimuoto-opinnot 8 Mentorointi 3 Jokin muu 2 Ei vastausta 0

33 33 Työelämässä olevilta jäseniltä kysyttiin myös, missä asioissa he kokevat osaamisen kehittämisen tarpeita juuri tällä hetkellä. Heille näytettiin 20 asian listaa ja pyydettiin valitsemaan tältä listalta enintään kolme tärkeintä. Tärkeimpänä osaamisen kehittämisen alueena pidetään oman erikoisalan syventämistä. Tämän vaihtoehdon valitsee kolmen tärkeimmän joukkoon hieman yli puolet vastaajista. Kaksi viidestä vastaajista valitsee kolmen tärkeimmän asian joukkoon oman erikoisalansa laajentamisen. Projektinhallinta pääsee kolmen tärkeimmän joukkoon joka viidennellä vastaajalla samoin kuin tietoteknisten taitojen kehittäminen. Esiintymistaidon kehittäminen on kolmen tärkeimmän asian joukossa joka kuudennella vastaajalla. Kuvio 25. Millaisissa asioissa koet osaamisen kehittämisen tarvetta juuri tällä hetkellä? Vakinaisessa/määräaikaisessa työsuhteessa/osa-aikaeläkkeellä, n=97 Oman erikoisalan syventäminen 55 Oman erikoisalan laajentaminen 40 Projektinhallinta Tietotekniset taidot Esiintymistaidot 5 Neuvottelutaidot Organisointi- ja koordinointikyky Henkilöstöjohtamis-/esimiestaidot Valmiudet toimia kv. ympäristössä Vuorovaikutus- ja ihmissuhdetaidot Kyky hahmottaa ja hallita kokonaisuuksia Yleiset johtamistaidot Ongelmanratkaisutaidot Liiketoimintaosaaminen Työelämätietous / työlainsäädäntö En koe, että minulla on mitään osaamisen kehittämisen tarvetta tällä hetkellä Myynti-/markkinointiosaaminen Asiakkuuksien hallinta Prosessiosaaminen Muu Kielitaito Viestintä/sosiaalinen media Ei osaa sanoa Arvioita omasta työhyvinvoinnista Tänä vuonna työmarkkinatutkimuksessa selvitettiin ensimmäistä kertaa jäsenkunnan työhyvinvointia. Kysymyslomakkeella oli viisi työhyvinvointia kuvaavaa väittämää: En ole kokenut työpaikkakiusaamista nykyisessä työpaikassani viimeisen 2 kuukauden aikana Minua ja työtäni arvostetaan organisaatiossani Koen olevani tärkeä osa työyhteisöä En ole viime aikoina kokenut työuupumusta

11. Jäsenistön ansiotaso

11. Jäsenistön ansiotaso 24 Kuvio 19. 11. Jäsenistön ansiotaso Tutkimuksessa selvitettiin jäsenistön palkkaukseen liittyviä asioita. Vastaajilta kysyttiin heidän kokonaiskuukausiansioitaan (kuukausibruttotulot). Vastaajia pyydettiin

Lisätiedot

Luonnontieteiden Akateemisten Liitto Työmarkkinatutkimus 2012. Taloustutkimus Oy

Luonnontieteiden Akateemisten Liitto Työmarkkinatutkimus 2012. Taloustutkimus Oy Luonnontieteiden Akateemisten Liitto Taloustutkimus Oy Helmikuu 2013 2 Sisällys 1. Johdanto... 3 2. Tutkimuksen vastaajarakenne... 3 2. Jäsenkunnan tutkinnot ja pääaineet... 4 3. LAL:n jäsenkunnan toiminta

Lisätiedot

Luonnontieteiden akateemisten liitto Työmarkkinatutkimus 2013. Taloustutkimus Oy

Luonnontieteiden akateemisten liitto Työmarkkinatutkimus 2013. Taloustutkimus Oy Luonnontieteiden akateemisten liitto Työmarkkinatutkimus 2013 Taloustutkimus Oy Helmikuu 2014 2 Sisällys 1. Johdanto... 3 2. Tutkimuksen vastaajarakenne... 3 2. Jäsenkunnan tutkinnot ja pääaineet... 4

Lisätiedot

Ympäristöasiantuntijoiden keskusliitto Työmarkkinatutkimus 2013. Taloustutkimus Oy

Ympäristöasiantuntijoiden keskusliitto Työmarkkinatutkimus 2013. Taloustutkimus Oy Ympäristöasiantuntijoiden keskusliitto Työmarkkinatutkimus 2013 Taloustutkimus Oy Helmikuu 2014 2 Sisällys 1. Johdanto... 3 2. Tutkimuksen vastaajarakenne... 3 2. Jäsenkunnan tutkinnot ja pääaineet...

Lisätiedot

Ympäristöasiantuntijoiden keskusliitto Työmarkkinatutkimus 2015. Taloustutkimus Oy

Ympäristöasiantuntijoiden keskusliitto Työmarkkinatutkimus 2015. Taloustutkimus Oy Ympäristöasiantuntijoiden keskusliitto Työmarkkinatutkimus 2015 Taloustutkimus Oy Helmikuu 2016 2 Sisällys 1. Johdanto... 3 2. Tutkimuksen vastaajarakenne... 3 3. Jäsenkunnan tutkinnot ja pääaineet...

Lisätiedot

Ympäristöasiantuntijoiden keskusliitto Työmarkkinatutkimus 2014. Taloustutkimus Oy

Ympäristöasiantuntijoiden keskusliitto Työmarkkinatutkimus 2014. Taloustutkimus Oy Ympäristöasiantuntijoiden keskusliitto Työmarkkinatutkimus 2014 Taloustutkimus Oy Maaliskuu 2015 2 Sisällys 1. Johdanto... 3 2. Tutkimuksen vastaajarakenne... 3 3. Jäsenkunnan tutkinnot ja pääaineet...

Lisätiedot

Työmarkkinatutkimus 2011 Luonnontieteiden Akateemisten Liitto. 22.1.2012 Real Stats Oy

Työmarkkinatutkimus 2011 Luonnontieteiden Akateemisten Liitto. 22.1.2012 Real Stats Oy Työmarkkinatutkimus 2011 Luonnontieteiden Akateemisten Liitto 22.1.2012 Real Stats Oy Sisältö 1 JÄSENKUNNAN TAUSTATIEDOT... 4 2 JÄSENET TYÖELÄMÄSSÄ... 6 2.1 Yksityiset yritykset merkittävin työllistäjä...

Lisätiedot

Ympäristöasiantuntijoiden Keskusliitto. 24.1.2012 Real Stats Oy

Ympäristöasiantuntijoiden Keskusliitto. 24.1.2012 Real Stats Oy Työmarkkinatutkimus 2011 Ympäristöasiantuntijoiden Keskusliitto 24.1.2012 Real Stats Oy Sisältö 1 JÄSENKUNNAN TAUSTATIEDOT...4 2 JÄSENET TYÖELÄMÄSSÄ...6 2.1 Valtion virastot merkittävin työllistäjä...7

Lisätiedot

virhemarginaali eli luottamusväli on plus miinus yksi prosenttiyksikkö. Taulukosta 1 nähdään myös muiden muuttujien vakioidut palkkaerot.

virhemarginaali eli luottamusväli on plus miinus yksi prosenttiyksikkö. Taulukosta 1 nähdään myös muiden muuttujien vakioidut palkkaerot. 28 työmarkkinaedunvalvonta Teksti: Teuvo Muhonen TEKin työmarkkinatutkimus Tulospalkkiot lievässä laskussa Tulospalkkioiden osuus kokonaisvuosiansioista oli viime vuonna 7,2 prosenttia, kun se vuotta aikaisemmin

Lisätiedot

YTN:n jäsenen kokovartalokuva 2016

YTN:n jäsenen kokovartalokuva 2016 YTN-datan esittely Esityksen sisältö Taustaa Palkkaus Tulospalkkaus Työaika, ylitöiden korvaaminen, matkapäivät ja matka-ajan korvaaminen Työsuhteen varmuus Yt-neuvottelut ja etujen leikkaus TAUSTAA Mikä

Lisätiedot

Palkkatasotutkimus 2015

Palkkatasotutkimus 2015 Palkkatasotutkimus Tuloksia Taustaa Vuotuinen palkkatasotutkimus antaa poikkileikkauksen jäsenten sijoittumisesta työmarkkinoilla ja palkkatasosta Lokakuun ansiot (tunnusluvuissa mukana kokoaikatyössä

Lisätiedot

YMPÄRISTÖKEMIAA KEMIAA KENTÄLLÄ

YMPÄRISTÖKEMIAA KEMIAA KENTÄLLÄ YMPÄRISTÖKEMIAA KEMIAA KENTÄLLÄ Jouni Vainio Puheenjohtaja YKL ry Mikä YKL on? YKL on akavalainen ammattiliitto. YKL syntyi vuoden 1994 alussa Geologiliiton, Geofyysikkojen liiton ja Ympäristöalan ammattijärjestön

Lisätiedot

Kysely tehtiin loka-marraskuussa 2016 Kohderyhmänä työmarkkinoilla olevat TEKin jäsenet Vastaajia noin 9 500, vastausprosentti noin 22 Erilaiset

Kysely tehtiin loka-marraskuussa 2016 Kohderyhmänä työmarkkinoilla olevat TEKin jäsenet Vastaajia noin 9 500, vastausprosentti noin 22 Erilaiset Kysely tehtiin loka-marraskuussa 2016 Kohderyhmänä työmarkkinoilla olevat TEKin jäsenet Vastaajia noin 9 500, vastausprosentti noin 22 Erilaiset vastauspolut työmarkkina-aseman mukaan (palkkatyössä olevat,

Lisätiedot

Työmarkkinatutkimus 2010

Työmarkkinatutkimus 2010 Työmarkkinatutkimus 2010 Luonnontieteiden Akateemisten Liitto LAL ry 22.1.2011 Real Stats Oy Sisältö 1 TUTKIMUKSEN TOTEUTUS JA TULOSTEN EDUSTAVUUS...3 2 JÄSENKUNNAN TAUSTATIEDOT...4 3 SIJOITTUMINEN TYÖMARKKINOILLE...6

Lisätiedot

OPISKELIJOIDEN TYÖMARKKINATUTKIMUS 2015 YMPÄRISTÖASIANTUNTIJOIDEN KESKUSLIITTO

OPISKELIJOIDEN TYÖMARKKINATUTKIMUS 2015 YMPÄRISTÖASIANTUNTIJOIDEN KESKUSLIITTO OPISKELIJOIDEN TYÖMARKKINATUTKIMUS YMPÄRISTÖASIANTUNTIJOIDEN KESKUSLIITTO Tutkimusraportti Kirjoittanut Markus Mervola, avustanut Tuomas Lehikoinen Lokakuu Tekninen johdanto Tutkimuksen tarkoitus Agronomiliitto,

Lisätiedot

PALKKAKYSELY PALKKAKYSELY

PALKKAKYSELY PALKKAKYSELY 1. PALKKAKYSELY 1 Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RILin jäsenille tehtiin lokakuussa 2016 työmarkkinatutkimus internet-kyselynä. Kysely toteutettiin yhteistyössä Tekniikan Akateemisten Liitto TEKin vastaavan

Lisätiedot

Tradenomi kaupan alalla. Liiketalouden kehittämispäivät 16.11.2011 Mika Varjonen, toiminnanjohtaja Tradenomiliitto TRAL ry

Tradenomi kaupan alalla. Liiketalouden kehittämispäivät 16.11.2011 Mika Varjonen, toiminnanjohtaja Tradenomiliitto TRAL ry Tradenomi kaupan alalla Liiketalouden kehittämispäivät 16.11.2011 Mika Varjonen, toiminnanjohtaja Tradenomiliitto TRAL ry Tradenomiliitto TRAL ry Tradenomi-, BBA- ja tradenomi (ylempi AMK)- tutkinnon suorittaneiden

Lisätiedot

KYSELY TEKNISEN VIESTINNÄN TEHTÄVISSÄ TOIMIVIEN PALKKAUKSESTA JA TYÖSUHTEEN EHDOISTA. - yhteenveto tuloksista

KYSELY TEKNISEN VIESTINNÄN TEHTÄVISSÄ TOIMIVIEN PALKKAUKSESTA JA TYÖSUHTEEN EHDOISTA. - yhteenveto tuloksista 1 KYSELY TEKNISEN VIESTINNÄN TEHTÄVISSÄ TOIMIVIEN PALKKAUKSESTA JA TYÖSUHTEEN EHDOISTA - yhteenveto tuloksista Suomen teknisen viestinnän yhdistyksen syysseminaari Tampere 15.10.2013 Hanna Gorschelnik

Lisätiedot

Tampereen yliopistosta vuonna 2009 valmistuneiden uraseurannan tuloksia. Tampereen yliopisto Työelämäpalvelut Tammikuu 2015

Tampereen yliopistosta vuonna 2009 valmistuneiden uraseurannan tuloksia. Tampereen yliopisto Työelämäpalvelut Tammikuu 2015 Tampereen yliopistosta vuonna 29 valmistuneiden uraseurannan tuloksia Tampereen yliopisto Työelämäpalvelut Tammikuu 21 Kyselyn toteutus ja kohderyhmä Vuonna 214 uraseurantakysely toteutettiin vuonna 29

Lisätiedot

DI - KATSAUS 2009. Toukokuu 2009. Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL

DI - KATSAUS 2009. Toukokuu 2009. Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL DI - KATSAUS 2009 Toukokuu 2009 Sivu 2 (15) YHTEENVETO Rakennus- ja kiinteistöala työllisti vuonna 2008 Tilastokeskuksen mukaan noin 250 000 henkilöä. Heistä rakennusalan diplomi-insinööri -tasoisen koulutuksen

Lisätiedot

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2. Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.2017 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti STTK:n toimeksiannosta

Lisätiedot

Palkat nousivat NIUKASTI

Palkat nousivat NIUKASTI Palkat nousivat NIUKASTI Teksti Henna Laasonen Diplomi-insinöörien keskipalkka toistaiseksi voimassaolevissa työsuhteissa joulukuussa 2011 nousi 5 015 euroon. Mediaanipalkka oli 4 500 euroa kuukaudessa.

Lisätiedot

Perustiedot. Sukupuoli. Jäsenyys Lakimiesliitossa

Perustiedot. Sukupuoli. Jäsenyys Lakimiesliitossa 1 Sisällys Perustiedot... 3 Sukupuoli... 3 Jäsenyys Lakimiesliitossa... 3 Työnantaja ja työsuhde... 4 Toimialajakauma... 4 Yrityksen koko... 4 Työsuhteen kesto... 5 Työsuhteen laatu... 5 Palkka... 6 Palkkausmuoto...

Lisätiedot

YKSITYISEN SEKTORIN TYÖMARKKINATUTKIMUS 2005. Akavan Erityisalojen selvityksiä 2006

YKSITYISEN SEKTORIN TYÖMARKKINATUTKIMUS 2005. Akavan Erityisalojen selvityksiä 2006 YKSITYISEN SEKTORIN TYÖMARKKINATUTKIMUS 200 Akavan Erityisalojen selvityksiä 200 Akavan Erityisalat ry ISSN 179- Aluksi Akavan Erityisalojen yksityisen sektorin työmarkkinatutkimus tehtiin jälleen erillisenä

Lisätiedot

Tohtorin tutkinnon suorittaneet työelämässä: Vuosina 2008 ja 2009 Tampereen yliopistossa tohtorin tutkinnon suorittaneiden uraseuranta

Tohtorin tutkinnon suorittaneet työelämässä: Vuosina 2008 ja 2009 Tampereen yliopistossa tohtorin tutkinnon suorittaneiden uraseuranta Tohtorin tutkinnon suorittaneet työelämässä: Vuosina 2008 ja 2009 Tampereen yliopistossa tohtorin tutkinnon suorittaneiden uraseuranta Tampereen yliopisto Ura- ja rekrytointipalvelut Kyselyn toteutus ja

Lisätiedot

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE - KYSELYN TOTEUTUS - KÄSITYKSET AMK-TUTKINNOSTA JA KOULUTUKSESTA - AMK-TUTKINNON TUOTTAMA OSAAMINEN - TYÖLLISTYMISEEN

Lisätiedot

Yliopistoissa käytetään erilaisia. ja suoriutumisen arviointiin. Yliopistoissa harjoitellaan TYÖMARKKINATUTKIMUS 2011

Yliopistoissa käytetään erilaisia. ja suoriutumisen arviointiin. Yliopistoissa harjoitellaan TYÖMARKKINATUTKIMUS 2011 TYÖMARKKINATUTKIMUS Yliopistoissa harjoitellaan suoriutumisen arviointia Teksti Henna Laasonen Kuvat istockphoto TEKin joulu tammikuussa toteutetussa työmarkkinatutkimuksessa kerättiin ensimmäistä kertaa

Lisätiedot

Tohtorin tutkinnon suorittaneet työelämässä: vuosina 2010 ja 2011 Tampereen yliopistosta valmistuneiden tohtorien uraseuranta

Tohtorin tutkinnon suorittaneet työelämässä: vuosina 2010 ja 2011 Tampereen yliopistosta valmistuneiden tohtorien uraseuranta Tohtorin tutkinnon suorittaneet työelämässä: vuosina 2010 ja 2011 Tampereen yliopistosta valmistuneiden tohtorien uraseuranta Tampereen yliopisto Ura- ja rekrytointipalvelut Kyselyn toteutus ja kohderyhmä

Lisätiedot

TEKin katsaus 1/2013: TEKNIIKAN AKATEEMISTEN OSAAMISEN KEHITTÄMINEN

TEKin katsaus 1/2013: TEKNIIKAN AKATEEMISTEN OSAAMISEN KEHITTÄMINEN TEKin katsaus 1/2013: TEKNIIKAN AKATEEMISTEN OSAAMISEN KEHITTÄMINEN 25.10.2013 SISÄLTÖ Yhteenveto Katsauksen toteutus Taustatietoja vastaajista Osaamisen kehittäminen: tulokset Arvio osaamisesta nykyisissä

Lisätiedot

Tradenomit työmarkkinoilla

Tradenomit työmarkkinoilla Tradenomit työmarkkinoilla Uudistu ja uudista 2011 Johanna Tuovinen asiamies, koulutus-, työvoima- ja elinkeinopolitiikka Tradenomiliitto TRAL ry Minkälaista osaamista tarvitaan? Yleinen osaaminen korostuu

Lisätiedot

Yleiskuva. Palkkatutkimus 2008. Tutkimuksen tausta. Tutkimuksen tavoite. Tutkimusasetelma

Yleiskuva. Palkkatutkimus 2008. Tutkimuksen tausta. Tutkimuksen tavoite. Tutkimusasetelma Palkkatutkimus 2008 Yleiskuva Tutkimuksen tausta Tutkimuksen tavoite Tutkimusasetelma Tietotekniikan liitto (TTL) ja Tietoviikko suorittivat kesäkuussa 2008 perinteisen palkkatutkimuksen. Tutkimus on perinteisesti

Lisätiedot

Logistiikka-alojen palkkakysely 2013 Huolinta

Logistiikka-alojen palkkakysely 2013 Huolinta Logistiikka-alojen palkkakysely 2013 Sukupuoli 10 8 79% 6 4 2 21% nainen mies Ikä 18 vuotta tai alle 19-26 3% 27-36 37-46 47-56 25% 28% 29% 57-62 16% 63 vuotta tai yli 2 4 6 8 10 Asuinpaikkakuntasi postinumeroalue

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Lääketieteellisessä tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 valmistuneiden kyselyyn 2012. Materiaalin

Lisätiedot

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 8.2.

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 8.2. Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 8.2.2017 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti STTK:n toimeksiannosta

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Farmasian tiedekunnassa vuonna 2009 farmaseutin tutkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 valmistuneiden kyselyyn 2012. Materiaalin tuottanut Helsingin

Lisätiedot

Logistiikka-alojen palkkakysely 2013 Kuljetus

Logistiikka-alojen palkkakysely 2013 Kuljetus Logistiikka-alojen palkkakysely 2013 Sukupuoli 10 8 6 65 % 35 % 2 nainen mies Ikä 18 vuotta tai alle 19-26 4 % 27-36 37-46 47-56 57-62 22 % 27 % 29 % 17 % 63 vuotta tai yli 1 % 2 6 8 10 Asuinpaikkakuntasi

Lisätiedot

YKSITYISEN SEKTORIN TYÖMARKKINATUTKIMUS 2006. Akavan Erityisalojen selvityksiä 2/2007

YKSITYISEN SEKTORIN TYÖMARKKINATUTKIMUS 2006. Akavan Erityisalojen selvityksiä 2/2007 YKSITYISEN SEKTORIN TYÖMARKKINATUTKIMUS 200 Akavan Erityisalojen selvityksiä 2/2007 Akavan Erityisalat ry ISSN 179-1 Multiprint Oy Helsinki ALUKSI Tämänkertainen työmarkkinatutkimuksemme on järjestyksessä

Lisätiedot

Yleiskuva. Palkkatutkimus 2005, osa I. Tutkimuksen tausta. Tutkimusasetelma. Tulosten edustavuus

Yleiskuva. Palkkatutkimus 2005, osa I. Tutkimuksen tausta. Tutkimusasetelma. Tulosten edustavuus Palkkatutkimus 2005, osa I Yleiskuva Tutkimuksen tausta Tutkimusasetelma Tietotekniikan liitto (TTL) ja ITviikko suorittivat maalis-huhtikuussa 2005 perinteisen palkkatutkimuksen. Tutkimus on perinteisesti

Lisätiedot

Tohtoreiden uraseurannan tulokset. Urapalvelut

Tohtoreiden uraseurannan tulokset. Urapalvelut Tohtoreiden uraseurannan tulokset Urapalvelut Aarresaaren uraseuranta Aarresaari-verkosto on suomalaisten yliopistojen ura- ja rekrytointipalveluiden yhteistyöverkosto, johon kuuluu 12 yliopistoa Aarresaari

Lisätiedot

Tekniikan alan yliopistoopiskelijoiden työssäkäynti 2014

Tekniikan alan yliopistoopiskelijoiden työssäkäynti 2014 Tekniikan alan yliopistoopiskelijoiden työssäkäynti 2014 Esittäjän nimi 24.11.2014 1 Sisältö: Keskeisiä tuloksia Aineiston kuvailu Taustatiedot (Sp, ikä, yliopisto, tutkinnot, vuosikurssi, opintopisteet)

Lisätiedot

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Kysely vuoden 2012 aikana AMKtutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Kyselyn toteutus ja vastaajat Vuoden 2012 aikana JAMKissa suoritettiin

Lisätiedot

Vuonna 1998 valmistuneiden maistereiden ura- ja työmarkkinaseuranta: kuviot ja taulukot

Vuonna 1998 valmistuneiden maistereiden ura- ja työmarkkinaseuranta: kuviot ja taulukot Vuonna 1998 valmistuneiden maistereiden ura- ja työmarkkinaseuranta: kuviot ja taulukot 1. TUTKITTAVIEN TAUSTATIEDOT...3 Taulukko 1. Tutkinnon suorittaneet ja vastanneet koulutusaloittain... 3 Taulukko

Lisätiedot

Kysely tehtiin loka-marraskuussa 2015 Kohderyhmänä työmarkkinoilla olevat TEKin jäsenet Vastaajia noin , vastausprosentti noin 25 YTN-teemana

Kysely tehtiin loka-marraskuussa 2015 Kohderyhmänä työmarkkinoilla olevat TEKin jäsenet Vastaajia noin , vastausprosentti noin 25 YTN-teemana Kysely tehtiin loka-marraskuussa 2015 Kohderyhmänä työmarkkinoilla olevat TEKin jäsenet Vastaajia noin 11 000, vastausprosentti noin 25 YTN-teemana työtyytyväisyys ja työn muutokset Tuunia Keränen @TEK_akateemiset

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Farmasian tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 valmistuneiden kyselyyn 2012. Materiaalin tuottanut

Lisätiedot

DI-katsaus 2008 SUOMEN RAKENNUSINSINÖÖRIEN LIITTO RIL. Huhtikuu 2008. Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL

DI-katsaus 2008 SUOMEN RAKENNUSINSINÖÖRIEN LIITTO RIL. Huhtikuu 2008. Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL Huhtikuu 2008 DI-katsaus 2008 SUOMEN RAKENNUSINSINÖÖRIEN LIITTO RIL Tietoja saa lainata vain mikäli lähde mainitaan. RIL Palkkatutkimus 2007 2 (18) 1. Yhteenveto Yleistä Rakennus- ja kiinteistöalan diplomi-insinöörikuntaa

Lisätiedot

EXTRA. Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry Ratavartijankatu 2 00520 Helsinki www.ytn.fi > Järjestösektori

EXTRA. Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry Ratavartijankatu 2 00520 Helsinki www.ytn.fi > Järjestösektori JÄRJESTÖSEKTORIN EXTRA Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry Ratavartijankatu 2 00520 Helsinki www.ytn.fi > Järjestösektori Elokuu 2011 Tiedätkö kuka sinua edustaa työpaikalla vai edustaako kukaan? Luottamusmies

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Helsingin yliopistossa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon, farmaseutin ja lastentarhanopettajan tutkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 2012.

Lisätiedot

Selvitys vuonna 2003 valmistuneiden luonnontieteilijöiden ja ympäristötieteilijöiden työmarkkinoille sijoittumisesta ja palkkatasosta

Selvitys vuonna 2003 valmistuneiden luonnontieteilijöiden ja ympäristötieteilijöiden työmarkkinoille sijoittumisesta ja palkkatasosta Selvitys vuonna 2003 valmistuneiden luonnontieteilijöiden ja ympäristötieteilijöiden työmarkkinoille sijoittumisesta ja palkkatasosta 16.8.2004 Jukka Vänskä Sisältö 1 JOHDANTO...3 2 VASTAVALMISTUNEIDEN

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Käyttäytymistieteellisessä tiedekunnassa vuonna 2009 lastentarhanopettajan tutkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 2012. Materiaalin tuottanut Helsingin

Lisätiedot

Kooste vuoden 2014 syksyllä kerätystä aineistosta, jossa tarkastellaan vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden työuran alkua

Kooste vuoden 2014 syksyllä kerätystä aineistosta, jossa tarkastellaan vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden työuran alkua Kooste vuoden 2014 syksyllä kerätystä aineistosta, jossa tarkastellaan vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden työuran alkua 15.6.2015 Uraseurantakysely 2014 Kysely lähetettiin syksyllä

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Valtiotieteellisestä tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 2012. Materiaalin tuottanut Helsingin

Lisätiedot

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta v valmistuneiden tilanne syksyllä 2011

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta v valmistuneiden tilanne syksyllä 2011 Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta v. 2006 valmistuneiden tilanne syksyllä 2011 L u o n n o n t i e t e e l l i n e n t i e d e k u n t a Saatteeksi Tässä annetut tiedot valmistuneiden

Lisätiedot

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta v valmistuneiden tilanne syksyllä T a l o u s t i e t e i d e n t i e d e k u n t a

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta v valmistuneiden tilanne syksyllä T a l o u s t i e t e i d e n t i e d e k u n t a Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta v. 2006 valmistuneiden tilanne syksyllä 2011 T a l o u s t i e t e i d e n t i e d e k u n t a Saatteeksi Tässä annetut tiedot valmistuneiden työllistymisestä

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Oikeustieteellisessä tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 valmistuneiden kyselyyn 2012. Materiaalin

Lisätiedot

Työmarkkinatietous, Vaasan yliopisto Jaakko Kalske, opiskelija-asiamies

Työmarkkinatietous, Vaasan yliopisto Jaakko Kalske, opiskelija-asiamies Työmarkkinatietous, Vaasan yliopisto 7.11.2017 Jaakko Kalske, opiskelija-asiamies Yhteiskunta-alan korkeakoulutetut ry Yhteiskunta-alan korkeakoulutetut ry on yhteiskunnallisen alan osaajien akavalainen

Lisätiedot

ETÄTYÖN EDISTÄMINEN. Agronomiliitto ry:n jäsenten kokemuksia etätyöstä. Mari Raininko

ETÄTYÖN EDISTÄMINEN. Agronomiliitto ry:n jäsenten kokemuksia etätyöstä. Mari Raininko ETÄTYÖN EDISTÄMINEN Agronomiliitto ry:n jäsenten kokemuksia etätyöstä Mari Raininko Tutkimuksen taustaa Etätyöstä ja sen hyödyistä puhuttu paljon, mutta hyödyntäminen ei ole toteutunut odotetulla tavalla

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Käyttäytymistieteellisessä tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 2012. Materiaalin tuottanut Helsingin

Lisätiedot

Nuoret Lakimiehet ry Työhyvinvointikysely 2014

Nuoret Lakimiehet ry Työhyvinvointikysely 2014 Lue analyysi kyselyn tuloksista: www.nuoretlakimiehet.fi/0///nula-selvitti-tyooloja-sisalto-ennen-kompensaatiota-ja-glooriaa/ Taustatiedot Sukupuoli 0 8 6 6 Mies Nainen Kaikki (KA:.6, Hajonta:0.9) (Vastauksia:7)

Lisätiedot

Tradenomit työelämässä ajankohtaisterveiset Tradenomiliitosta

Tradenomit työelämässä ajankohtaisterveiset Tradenomiliitosta Tradenomit työelämässä ajankohtaisterveiset Tradenomiliitosta Valtakunnalliset ammattikorkeakoulujen liiketalouden koulutusalan kehittämispäivät 10.11.2010 Kouvolassa Johanna Tuovinen asiamies, koulutus-

Lisätiedot

Pirre Hyötynen Otto Kanervo www.tek.fi/vastavalmistuneet TEKNIIKAN ALAN VASTAVALMISTUNEIDEN PALAUTEKYSELY TULOKSET 2.3.2015, 2014 VALMISTUNEET

Pirre Hyötynen Otto Kanervo www.tek.fi/vastavalmistuneet TEKNIIKAN ALAN VASTAVALMISTUNEIDEN PALAUTEKYSELY TULOKSET 2.3.2015, 2014 VALMISTUNEET Pirre Hyötynen Otto Kanervo www.tek.fi/vastavalmistuneet TEKNIIKAN ALAN VASTAVALMISTUNEIDEN PALAUTEKYSELY TULOKSET 2.3.2015, 2014 VALMISTUNEET Tekniikan akateemiset TEKin ja tekniikan yliopistojen yhteisesti

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Humanistisessa tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 valmistuneiden kyselyyn 2012. Materiaalin tuottanut

Lisätiedot

KUNTASEKTORIN TYÖMARKKINATUTKIMUS 2006. Akavan Erityisalojen selvityksiä 3/2007

KUNTASEKTORIN TYÖMARKKINATUTKIMUS 2006. Akavan Erityisalojen selvityksiä 3/2007 KUNTASEKTORIN TYÖMARKKINATUTKIMUS 06 Akavan Erityisalojen selvityksiä 3/07 Akavan Erityisalat ry ISSN 1796-9247 Multiprint Oy Helsinki ALUKSI Tämänkertainen työmarkkinatutkimuksemme on järjestyksessä liittomme

Lisätiedot

Asiantuntijana työmarkkinoille

Asiantuntijana työmarkkinoille Asiantuntijana työmarkkinoille Vuosina 2006 ja 2007 tohtorin tutkinnon suorittaneiden työllistyminen ja heidän mielipiteitään tohtorikoulutuksesta 23.8.2010, Helsinki Juha Sainio, Turun yliopisto Aineisto

Lisätiedot

Valtio-oppi. Tilanne vuosi valmistumisen jälkeen (n=52) Työssä olevista (n=38)

Valtio-oppi. Tilanne vuosi valmistumisen jälkeen (n=52) Työssä olevista (n=38) Valtio-oppi Tampereen yliopistossa on seurattu vastavalmistuneiden maistereiden työllistymistä jo vuodesta 99 lähtien. Seurannan tuottajana on U&R (Ura- ja rekrytointipalvelut). Maisterin tutkinnon suorittaneet

Lisätiedot

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2009 valmistuneiden tilanne syksyllä 2014. Oulun yliopiston kauppakorkeakoulu

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2009 valmistuneiden tilanne syksyllä 2014. Oulun yliopiston kauppakorkeakoulu Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2009 valmistuneiden tilanne syksyllä 2014 Oulun yliopiston kauppakorkeakoulu Saatteeksi Tässä annetut tiedot valmistuneiden työllistymisestä

Lisätiedot

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta. Kysely vuoden 2013 aikana AMK-tutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta. Kysely vuoden 2013 aikana AMK-tutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Kysely vuoden 2013 aikana AMK-tutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Kyselyn toteutus ja vastaajat Vuoden 2013 aikana JAMKissa suoritettiin

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Teologisessa tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 valmistuneiden kyselyyn 2012. Materiaalin tuottanut

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Eläinlääketieteellisessä tiedekunnassa vuonna 29 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 214 ja vertailu vuonna 27 valmistuneiden kyselyyn 212. Materiaalin

Lisätiedot

13.1 VASTAAJIEN TAUSTATIEDOT KOULUTUSOHJELMA YLIOPISTO-OPINNOT JA MUU KOULUTUS TYÖHISTORIA...

13.1 VASTAAJIEN TAUSTATIEDOT KOULUTUSOHJELMA YLIOPISTO-OPINNOT JA MUU KOULUTUS TYÖHISTORIA... 6LVlOO\VOXHWWHOR 0$7(0$$77,6/8211217,(7((//,1(17,('(.817$ 13.1 VASTAAJIEN TAUSTATIEDOT... 137 13.2 KOULUTUSOHJELMA... 138 13.3 YLIOPISTO-OPINNOT JA MUU KOULUTUS... 139 2SLQWRMHQNHVWR 0XXNRXOXWXV +DUMRLWWHOXXQMDRSLVNHOLMDYDLKWRRQRVDOOLVWXPLQHQ

Lisätiedot

TYÖTTÖMYYSBAROMETRI Tietoja tekniikan alan yliopistokoulutetuista työttömistä

TYÖTTÖMYYSBAROMETRI Tietoja tekniikan alan yliopistokoulutetuista työttömistä TYÖTTÖMYYSBAROMETRI 2014 Tietoja tekniikan alan yliopistokoulutetuista työttömistä Työttömyysbarometrin sisältö 1. Yhteenvetoa tuloksista 2. Tilastotietoja tekniikan alan yliopistokoulutettujen työttömyydestä

Lisätiedot

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta v valmistuneiden tilanne syksyllä Teknillinen tiedekunta

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta v valmistuneiden tilanne syksyllä Teknillinen tiedekunta Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta v. 2006 valmistuneiden tilanne syksyllä 2011 Teknillinen tiedekunta Saatteeksi Tässä annetut tiedot valmistuneiden työllistymisestä ja heidän mielipiteistään

Lisätiedot

Palvelutyönantajien koulutustarveselvityksen tulokset ammattikorkeakoulujen jatkotutkintojen tarpeesta

Palvelutyönantajien koulutustarveselvityksen tulokset ammattikorkeakoulujen jatkotutkintojen tarpeesta Palvelutyönantajien koulutustarveselvityksen tulokset ammattikorkeakoulujen jatkotutkintojen tarpeesta Ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneiden määrä Tilastokeskuksen mukaan ammattikorkeakoulututkinnon

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Maatalous-metsätieteellisessä tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 valmistuneiden kyselyyn 2012.

Lisätiedot

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance: OECD Indicators (EaG) on OECD:n koulutukseen keskittyvän työn lippulaivajulkaisu, joka kertoo vuosittain koulutuksen

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Bio- ja ympäristötieteellisessä tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 2012. Materiaalin tuottanut

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Bio- ja ympäristötieteellisestä tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 valmistuneiden kyselyyn 2012.

Lisätiedot

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2009 valmistuneiden tilanne syksyllä Lääketieteellinen tiedekunta

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2009 valmistuneiden tilanne syksyllä Lääketieteellinen tiedekunta Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2009 valmistuneiden tilanne syksyllä 2014 Lääketieteellinen tiedekunta Saatteeksi Tässä annetut tiedot valmistuneiden työllistymisestä ja heidän

Lisätiedot

KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2008 1

KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2008 1 KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2008 KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2008 1 Tiivistelmä Yrittäjien lomat Suomen Yrittäjien huhtikuussa 2008 tekemässä jäsenkyselyssä tiedusteltiin yrittäjiltä

Lisätiedot

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2009 valmistuneiden tilanne syksyllä 2014

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2009 valmistuneiden tilanne syksyllä 2014 Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2009 valmistuneiden tilanne syksyllä 2014 L u o n n o n t i e t e e l l i n e n t i e d e k u n t a B i o k e m i a n j a m o l e k y y l i l

Lisätiedot

Uraseuranta aineisto

Uraseuranta aineisto Aarresaari-verkosto Kooste vuoden 2012 syksyllä kerätystä aineistosta, jossa tarkastellaan vuonna 2007 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden työuran alkua Uraseuranta aineisto Kysely lähetettiin

Lisätiedot

Yksityisen. sektorin. työmarkkina tutkimus

Yksityisen. sektorin. työmarkkina tutkimus Yksityisen sektorin työmarkkina tutkimus Akavan Erityisalat ry Toimittanut: Arja Ahola Taitto: Olli Luotonen Kannen taitto: Nanna Särkkä Kannen kuva: Delany Brendan / Comma Painotalo Auranen, Forssa 2009

Lisätiedot

Sijoittumisen yhteisseuranta

Sijoittumisen yhteisseuranta Sijoittumisen yhteisseuranta Seuraavat korkeakoulut keräsivät vuonna 2009 yhteistyössä tietoa valmistuneistaan Jyväskylän yliopisto Lapin yliopisto Turun yliopisto Turun kauppakorkeakoulu Åbo Akademi Hämeen

Lisätiedot

TAMPEREEN YLIOPISTOSTA V. 2007 VALMISTUNEIDEN URASEURANTAKYSELYN TULOKSIA. Tampereen yliopiston ura- ja rekrytointipalvelut Kesäkuu 2013

TAMPEREEN YLIOPISTOSTA V. 2007 VALMISTUNEIDEN URASEURANTAKYSELYN TULOKSIA. Tampereen yliopiston ura- ja rekrytointipalvelut Kesäkuu 2013 TAMPEREEN YLIOPISTOSTA V. 7 VALMISTUNEIDEN URASEURANTAKYSELYN TULOKSIA Tampereen yliopiston ura- ja rekrytointipalvelut Kesäkuu 13 Kyselyn toteutus ja kohderyhmä Vuonna 12 uraseurantakysely toteutettiin

Lisätiedot

TEKNIIKAN ALAN TOHTORIT TYÖMARKKINOILLA

TEKNIIKAN ALAN TOHTORIT TYÖMARKKINOILLA TEKNIIKAN ALAN TYÖMARKKINOILLA Sisältö: Tutkinnon suorittaneiden määrä (Tilastokeskus) Tutkinnot (Opetushallitus) TEK työmarkkinatutkimus (TEK 10/2014) Työttömyyskehitys (TEM) Työttömyystutkimus (TEK 2013-2014)

Lisätiedot

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2007 valmistuneiden tilanne syksyllä Taloustieteiden tiedekunta

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2007 valmistuneiden tilanne syksyllä Taloustieteiden tiedekunta Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2007 valmistuneiden tilanne syksyllä 2012 Taloustieteiden tiedekunta Saatteeksi Tässä annetut tiedot valmistuneiden työllistymisestä ja heidän

Lisätiedot

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Kysely vuoden 2011 aikana AMKtutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Kyselyn toteutus ja vastaajat Vuoden 2011 aikana JAMKissa suoritettiin

Lisätiedot

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta v valmistuneiden tilanne syksyllä Lääketieteellinen tiedekunta

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta v valmistuneiden tilanne syksyllä Lääketieteellinen tiedekunta Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta v. 2006 valmistuneiden tilanne syksyllä 2011 Lääketieteellinen tiedekunta Saatteeksi Tässä annetut tiedot valmistuneiden työllistymisestä ja heidän

Lisätiedot

Selvitys vuosina 2009, 2004 ja 1999 valmistuneiden metsäekologien työllisyystilanteesta vuoden 2009 lopussa

Selvitys vuosina 2009, 2004 ja 1999 valmistuneiden metsäekologien työllisyystilanteesta vuoden 2009 lopussa Selvitys vuosina 29, 24 ja 1999 valmistuneiden metsäekologien työllisyystilanteesta vuoden 29 lopussa Metsätieteiden laitos/ metsäekologia 21 Maistereiden ja tohtoreiden työllistyminen Selvityksessä olivat

Lisätiedot

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2007 valmistuneiden tilanne syksyllä Lääketieteellinen tiedekunta

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2007 valmistuneiden tilanne syksyllä Lääketieteellinen tiedekunta Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2007 valmistuneiden tilanne syksyllä 2012 Lääketieteellinen tiedekunta Saatteeksi Tässä annetut tiedot valmistuneiden työllistymisestä ja heidän

Lisätiedot

Yksityisen sektorin työmarkkinatutkimus 2007. Akavan Erityisalojen selvityksiä 1 2008

Yksityisen sektorin työmarkkinatutkimus 2007. Akavan Erityisalojen selvityksiä 1 2008 Akavan Erityisalojen selvityksiä 1 2008 Yksityisen sektorin työmarkkinatutkimus 2007 Akavan Erityisalojen selvityksiä 1 2008 Yksityisen sektorin työmarkkinatutkimus 2007 Akavan Erityisalojen selvityksiä

Lisätiedot

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2007 valmistuneiden tilanne syksyllä 2012. Teknillinen tiedekunta

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2007 valmistuneiden tilanne syksyllä 2012. Teknillinen tiedekunta Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2007 valmistuneiden tilanne syksyllä 2012 Teknillinen tiedekunta Saatteeksi Tässä annetut tiedot valmistuneiden työllistymisestä ja heidän mielipiteistään

Lisätiedot

IT-ura -tutkimus 2009

IT-ura -tutkimus 2009 IT-ura -tutkimus 2009 A. Palkkaus 1. Yhteenveto IT-ammattilaisten peruspalkat ovat pysyneet edellisen vuoden tasolla, mutta kokonaisansiot ovat nousseet vuodessa 5%. Keskimääräinen peruspalkka on nyt 3

Lisätiedot

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta v valmistuneiden tilanne syksyllä 2011

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta v valmistuneiden tilanne syksyllä 2011 Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta v. 2006 valmistuneiden tilanne syksyllä 2011 K a s v a t u s t i e t e i d e n t i e d e k u n t a Saatteeksi Tässä annetut tiedot valmistuneiden työllistymisestä

Lisätiedot

JULKISEN SEKTORIN TYÖMARKKINATUTKIMUS Akavan Erityisalojen selvityksiä 3/2006

JULKISEN SEKTORIN TYÖMARKKINATUTKIMUS Akavan Erityisalojen selvityksiä 3/2006 JULKISEN SEKTORIN TYÖMARKKINATUTKIMUS 05 Akavan Erityisalojen selvityksiä 3/06 Akavan Erityisalat ry ISSN 1796-4172 Aluksi Tämänkertaisessa julkisen sektorin työmarkkinatutkimuksessamme keskityimme lähes

Lisätiedot

Sijoittumisseuranta kysely vuonna 2011 tutkinnon suorittaneille. Koonti FUAS-ammattikorkeakouluista valmistuneiden vastauksista

Sijoittumisseuranta kysely vuonna 2011 tutkinnon suorittaneille. Koonti FUAS-ammattikorkeakouluista valmistuneiden vastauksista Sijoittumisseuranta kysely vuonna 2011 tutkinnon suorittaneille Koonti FUAS-ammattikorkeakouluista valmistuneiden vastauksista Huhtikuu 2013 2/12 SISÄLLYS JOHDANTO... 3 KYSYMYKSIÄ OPINNOISTA... 3 TYÖMARKKINATILANNE...

Lisätiedot

Yliopistojen. Tilastojulkaisu Yliopistot

Yliopistojen. Tilastojulkaisu Yliopistot Jälkipainos kielletään. Sivistystyönantajat ry Eteläranta 10, FI-00130 Helsinki, Finland Tel. +358 9 1728 5700 www.sivistystyonantajat.fi Yliopistojen Tilastojulkaisu 2014 yleinen työehtosopimus Yliopistot

Lisätiedot

4.4.2013 SIJOITTUMISKYSELY NUORISO- JA VAPAA-AJANOHJAUKSEN PERUSTUTKINTO- KOULUTUKSESTA VUOSINA 2008 2012 VALMISTUNEILLE

4.4.2013 SIJOITTUMISKYSELY NUORISO- JA VAPAA-AJANOHJAUKSEN PERUSTUTKINTO- KOULUTUKSESTA VUOSINA 2008 2012 VALMISTUNEILLE 1 G6 Opistot/ Mari Uusitalo RAPORTTI 4.4.2013 SIJOITTUMISKYSELY NUORISO- JA VAPAA-AJANOHJAUKSEN PERUSTUTKINTO- KOULUTUKSESTA VUOSINA 2008 2012 VALMISTUNEILLE Sijoittumiskyselyn kohderyhmä Sijoittumiskyselyn

Lisätiedot

Palkansaajien osaaminen ja kouluttautuminen. Vastausjakaumia TNS Gallup 2016 kyselystä

Palkansaajien osaaminen ja kouluttautuminen. Vastausjakaumia TNS Gallup 2016 kyselystä Palkansaajien osaaminen ja kouluttautuminen Vastausjakaumia TNS Gallup 016 kyselystä Vastaajien lukumääriä Painottamaton Painotettu Akavalaiset 769 816 Muut 58 577 Akavalaiset: Mies 60 7 Nainen 09 5 Alle

Lisätiedot

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia OAJ:n Työolobarometrin tuloksia 31.1.2014 OAJ:n Työolobarometrin perustiedot Kysely toteutettiin loka-marraskuussa 2013 Kyselyn vastaajia 1347 Opetusalan ammattijärjestön ja Finlands Svenska Lärarförbundin

Lisätiedot

Kysely kandien kesätöistä 2013. Yhteenveto lääketieteen kandien kyselystä Tiedot kerätty syyskuussa 2013

Kysely kandien kesätöistä 2013. Yhteenveto lääketieteen kandien kyselystä Tiedot kerätty syyskuussa 2013 Kysely kandien kesätöistä 2013 Yhteenveto lääketieteen kandien kyselystä Tiedot kerätty syyskuussa 2013 Kyselytutkimus lääketieteen opiskelijoille Tiedot kerättiin sähköisellä kyselyllä syyskuussa 2013.

Lisätiedot