YKSITYISEN SEKTORIN TYÖMARKKINATUTKIMUS Akavan Erityisalojen selvityksiä 2/2007

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "YKSITYISEN SEKTORIN TYÖMARKKINATUTKIMUS 2006. Akavan Erityisalojen selvityksiä 2/2007"

Transkriptio

1 YKSITYISEN SEKTORIN TYÖMARKKINATUTKIMUS 200 Akavan Erityisalojen selvityksiä 2/2007

2 Akavan Erityisalat ry ISSN Multiprint Oy Helsinki

3 ALUKSI Tämänkertainen työmarkkinatutkimuksemme on järjestyksessä liittomme kahdeksastoista. Aluksi tutkimus tehtiin yhtenä koko liittoa koskevana tutkimuksena luvulla tutkimusta alettiin kehittää sektorikohtaiseksi siten, että vuonna 2002 toteutettiin vain yksityistä sektoria ja vuonna 200 vain julkista sektoria koskeva kysely. Vuonna 200, jolloin ensimmäistä kertaa tehtiin erisisältöiset yksityistä ja julkista sektoria koskevat tiedustelut, tehtiin myös päätös toteuttaa kysely vuosittain eri sektoreille. Nämä uudistukset ovat edesauttaneet sitä, että olemme päässeet lähemmäksi kunkin sektorin erityispiirteitä. Lisäksi tulee huomioida, että yksityisen sektorin työmarkkinatutkimus on tehty osana AKAVAn yksityisen sektorin liittojen yhteistä YTNdataa, joten kysymykset ovat noudatelleet liittojen edustajien yhdessä sopimia aiheita. Esitän kiitokseni FM Aila Mustoselle ja KTM Eija Savajalle Palkansaajien tutkimuslaitoksesta vastausten tallentamisesta ja raportoinnista. Raportin alussa on laatimani tiivistelmä tutkimuksen tuloksista, jonka jälkeen seuraa raportti kokonaisuudessaan. Kiitän myös kaikkia työmarkkinatutkimukseen vastanneita. Vastauksenne antavat meille arvokasta tietoa edunvalvontatehtävissämme. Helsingissä Arja Ahola Asiamies Akavan Erityisalat ry Nyt käsillä olevan yksityisen sektorin työmarkkinatutkimuksen kyselylomake postitettiin lokakuussa 200 joka toiselle yksityissektorin jäsenelle, jolla rekisterimme mukaan oli voimassa oleva työsuhde. Kyselylomake oli mahdollista täyttää myös internetin kautta. Vastausprosentti jäi nyt kolmatta kertaa alle 0 %:in. Internetin kautta tulleiden vastausten määrä oli kymmenen prosenttia. Vastaajien lukumäärästä ja edelliseen vuoteen verrattuna ei-identtisistä vastaajista johtuen erityisesti palkkatietoja ja -kehitystä kannattaa tarkastella erilaiset taustamuuttujat huomioon ottaen. Akavan Erityisalat - Yksityisen sektorin työmarkkinatutkimus 200 Tiivistelmä

4 YKSITYISEN SEKTORIN TYÖMARKKINA- TUTKIMUKSEN 200 TIIVISTELMÄ TAUSTATIETOJA VASTAAJISTA Sukupuoli naisia 8, % miehiä 1, % Keski-ikä naiset 9, v miehet 2, v Koulutus - vähintään alempi korkeakoulututkinto 78 %:lla - ulkomailla suoritettu tutkinto 2, %:lla - 80 eri tutkintoa Asemataso miehet naiset - johto 2,1 % 17, % - asiantuntija 9, %, % - toimihenkilö 18, % 8,9 % Ammattinimike - 9 erilaista toimen/tehtävänimikettä Työnantaja - yksityinen yritys 9 % - yksityinen yleishyödyllinen yhteisö 1 % Työnantajayrityksen henkilöstömäärä - alle 10 henkeä 18 % - alle 0 henkeä % - alle 100 henkeä 1 % - yli 000 henkeä 1 % Työssäkäyntialue - pääkaupunkiseutu % - muu Suomi % Määräaikaiset palvelussuhteet yleisiä ja kasvussa myös yksityisellä sektorilla Syksyllä 200 kyselyyn vastanneista kokopäivätyössä olleista 1 % oli määräaikaisessa työsuhteessa. Osa-aikaisessa työsuhteessa olleista määräaikaisia oli kolmasosa (2 %). Määräaikaisuudet olivat yleisimpiä nuoremmissa ikäluokissa. Kokoaikatyötä tehneistä, alle 0-vuotiaista reilu kolmasosa ( %) oli määräaikaisia. Määrät ovat edellisestä vuodesta kasvaneet muutamalla prosenttiyksiköllä. Määräaikaisuudet ovat yleisimpiä pienimmissä yrityksissä. Alle kymmenen hengen yrityksissä yli viidesosa työskenteli määräaikaisena, yli 1000 hengen yrityksissä enää kuusi sadasta. (Kuvio ). Määräaikaisuus näkyy palkassa Kuviosta 10 ja liitetaulukosta 11 ilmenee, että määräaikaisuus vaikuttaa myös palkkaan. Määräaikaisten keskimääräiset kokonaisansiot olivat vain 78 % pysyvässä palvelussuhteessa olevien ansioista. Myös osa-aikaisuus on lisääntynyt Joko pysyvässä tai määräaikaisessa osaaikatyössä oli % vastanneista. Osa-aikaisuus oli yleisintä nuorilla naisilla. Osaaikaisessa työsuhteessa olleista määräaikaisia oli lähes kolmasosa (2 %). Osa-aikaisilla määräaikaiset työsuhteet olivat lisääntyneet kolmella prosenttiyksiköllä edellisestä vuodesta. Pysyvässä osa-aikatyössä työtuntien määrä oli keskimäärin 2, tuntia ja määräaikaisessa osa-aikatyössä keskimäärin 21 tuntia. Miehistä neljä kymmenestä johtotehtävissä, naisista lähes puolet toimihenkilöasemassa Noin viidesosa (21,1 %) työskenteli johtotehtävissä, miehistä kuitenkin peräti 2 prosenttia, naisista 17, prosenttia. Asiantuntijatehtävissä oli yli kolmasosa (, %), miehistä 9, % ja naisista, %. Toimihenkilöitä oli, prosenttia vastaajista, miehistä 18, % ja naisista 8,9 %. Johtotehtävissä työskennelleistä yli puolet ( %) oli suorittanut vähintään ylemmän korkeakoulututkinnon. Johtotehtävissä työskennelleiden naisten koulutustaso oli korkeampi kuin miesten. Asiantuntijatehtävissä työskennelleiden koulutustaso oli kuitenkin korkein, kuusi kymmenestä oli suorittanut vähintään ylemmän korkeakou- Akavan Erityisalat - Yksityisen sektorin työmarkkinatutkimus 200 Tiivistelmä

5 lututkinnon. Toimihenkilöistä 0 %:lla oli ylempi korkeakoulututkinto ja %:lla alempi korkeakoulututkinto. Yli neljäsosa vastaajista ei tiennyt, noudattiko työnantaja jotakin työehtosopimusta Vastaajista 1 %:lla työsuhteen ehdot määräytyivät Ylempien Toimihenkilöiden Neuvottelujärjestö YTN ry:n jonkin sopimusalan työehtosopimuksen mukaan. YTN/EK:n perussopimuksen tai yleissopimuksen piiriin kuului % vastaajista, yrityskohtaisen työsopimuksen piiriin 11 % ja jonkin muun työehtosopimuksen piiriin 28 % kyselyyn vastanneista. Vastaajista 1 %:lla työsuhteen ehdot eivät määräytyneet minkään kollektiivisopimuksen mukaan ja 29 % vastaajista ei tiennyt työsuhteen ehtojen määräytymisperusteita. pysynyt ennallaan ja 1 % arvioi tekemiensä ylitöiden vähentyneen. Yleisin tapa korvata ylityöt oli vapaa-aikana ns. 1:1 -periaatteella ilman korotuksia ( %). Vastanneista 12 % sai korvauksen korotettuna vapaa-aikana ja 11 % korotettuna rahana. Vastaajista 12 % ei saanut tekemistään ylitöistä korvausta lainkaan tai niiden katsottiin sisältyvän peruspalkkaan. Heistä % työskenteli johtotehtävissä, 2 % asiantuntijoina ja 2 % toimihenkilöinä. Niistä vastaajista, joille ylityöt korvattiin vapaana, noin kolmasosa pystyi pitämään kyseiset vapaat. Kymmenesosalla ylityövapaat kertyivät työaikapankkiin ja yli puolella vastaajista ( %) ylityövapaat jäivät pääsääntöisesti käyttämättä. Edelliseen vuoteen verrattuna ylityövapaat jäävät entistä useammin käyttämättä. Mielipiteet työmäärästä vaihtelivat toimiaseman, iän ja sukupuolen mukaan Kokoaikatyötä tehneiden työsopimuksessa tai muuten sovittu työaika viikossa oli keskimäärin 7, tuntia, mutta todellisia tehtyjä työtunteja kertyi kuitenkin keskimäärin 9,. Johtotehtävissä työskennelleiden todellinen viikoittainen työaika oli keskimäärin 1,2 tuntia. Vastaajista 8 % piti työmääräänsä sopivana. Vajaalla puolella ( %) työmäärä oli ajoittain liian suuri ja 12 %:lla jatkuvasti liian suuri. Noin yksi prosentti piti työmääräänsä liian pienenä. Mielipiteet kuitenkin vaihtelivat toimiaseman, iän ja sukupuolen mukaan. (Kuvio ). Ylitöitä tehdään, vaikka korvausta ei aina saa tai vapaana annettu korvaus jää käyttämättä Viidesosa (22 %) vastaajista ei tehnyt lainkaan ylitöitä. Vajaalla neljäsosalla (2 %) ylitöiden määrä oli kuluneen vuoden aikana lisääntynyt, kahdella viidesosalla (1 %) Työaikapankin käyttö vähentynyt edellisestä vuodesta Vain kymmenesosalla vastaajista ylityövapaat kertyivät työaikapankkiin, josta ne oli mahdollista pitää myöhemmin. Edellisenä vuonna vastaava prosentti oli 2. Matkatyöpäivät ja niiden korvaaminen Päivärahaan oikeuttavia matkatyöpäiviä oli kertynyt kotimaassa 9 %:lle ja ulkomailla %:lle vuoden aikana. Kotimaassa matkatyöpäiviä kertyi keskimäärin 12 ja ulkomailla 1. Vastaajista 0 % oli matkustanut työasioissa työajan ulkopuolella. Miehet matkustivat työasioissa työajan ulkopuolella enemmän kuin naiset, miehille tunteja kertyi kuukaudessa keskimäärin 12, ja naisille 8. Määrät olivat hieman laskeneet edelliseen vuoteen verrattuna. Vastaajista 17 % sai matkustamisesta korvauksen ilman korotuksia vapaa-aikana. Noin % ei tiennyt, miten matkustaminen työasi- Akavan Erityisalat - Yksityisen sektorin työmarkkinatutkimus 200 Tiivistelmä

6 oissa työajan ulkopuolella korvataan ja puolelle (8 %) vastaajista matka-aikaa ei korvattu tai sen katsottiin sisältyvän peruspalkkaan. Oman työtehtävän vakauteen uskottiin enemmän kuin työpaikan tilanteeseen yleisesti Pyydettäessä vastaajia arvioimaan sekä oman työtehtävän että työpaikan tilannetta lähitulevaisuudessa on ilahduttavaa huomata, että omaa tilannettaan vastaajat pitivät parempana kuin tilannetta työpaikalla yleensä. Vastaajista 8 % katsoi oman tilanteensa olevan vakaa tai melko vakaa. Joka kymmenes vastaajista kuitenkin piti lomautusta tai irtisanomista mahdollisena tai todennäköisenä omalla kohdallaan. Arviot vaihtelivat jonkin verran iän, toimiaseman, työsuhteen laadun, toimialan ja työnantajayrityksen koon mukaan. Epävarmimmaksi oman tilanteensa kokivat määräaikaisessa työsuhteessa olleet. Heistä 7 % näki tilanteensa vakaana tai melko vakaana, kun vastaava prosenttiluku pysyvän työsuhteen kohdalla oli 91 %. (Kuvio 9). Huomattavaa on, että suurissa, vähintään 000 henkeä työllistävissä yrityksissä lähes kolmasosa (0 %) vastanneista piti irtisanomisia mahdollisina tai todennäköisinä. (Kuvio 8). Nuoret naiset kirimässä umpeen naisten ja miesten välistä palkkaeroa Kokonaiskuukausiansioissa on otettu huomioon säännöllisen työajan rahapalkka ja luontoisetujen yhteenlaskettu verotusarvo. Pysyvää ja määräaikaista kokoaikatyötä tehneiden keskimääräiset kokonaiskuukausiansiot lokakuussa 200 olivat 280 euroa/kk. Naisten keskipalkka oli 80 % miesten palkoista. Edellisenä vuonna kyseinen prosenttiluku oli 78. Naisten ja miesten välinen palkkaero vaihteli kuitenkin huomattavasti iän ja koulutuksen mukaan. Ilahduttavaa on huomata, että alle 0-vuotiailla naisten keskipalkka oli lähes sama (97 %) kuin miesten keskipalkka. Sama ilmiö oli nähtävissä edellisenäkin vuonna, joten toivon mukaan havaittu kehitys jatkuu. Esimerkiksi 0 9 -vuotiailla naisilla palkka onkin sitten enää noin kolme neljäsosaa miesten palkasta. (Kuvio 10 ja liitetaulukot 1 ). Naisilla keskimääräiset kuukausiansiot vaihtelivat myös koulutustason mukaan. Miesten keskipalkkaan koulutustasolla ei ollut tilastollisesti merkittävää vaikutusta. (Liitetaulukot 7). Määräaikaisten keskimääräiset kokonaisansiot olivat 78 % pysyvässä työsuhteessa olleiden palkoista. (Kuvio 10 ja liitetaulukko 11). Toimialalla oli vaikutusta palkkaan. Keskimääräistä korkeampaa palkkaa saatiin teollisuuden puolella, tietoliikenteessä sekä rahoituspalveluissa, keskimääräistä alhaisempaa taas käännösalalla, kulttuurialalla, majoitus- ja ravitsemistoiminnassa sekä terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelualalla. Yksityisissä yleishyödyllisissä yhteisöissä työskennelleiden keskipalkka oli alhaisempi kuin yksityisissä yrityksissä toimineiden. (Liitetaulukko 12). Palkkakehitys Lokakuusta 200 lokakuuhun 200 vastaajista 70 %:lla kokonaiskuukausiansiot olivat nousseet,18 %:lla pysyneet ennallaan ja %:lla laskeneet. Vastaajista 8 % ei ollut työssä lokakuussa 200. Muutokseen oli syynä joko yleiskorotus ( %), henkilökohtainen korotus (2 %), siirtyminen uuden työnantajan palvelukseen (8 %), uusi asema tai tehtävä (7 %) tai yrityskohtainen yleiskorotuksen ylittävä korotus ( %). Työn vaativuuden arviointi oli %:lla aiheuttanut muutoksen. Miehillä (9 %) yrityskohtainen yleiskorotuksen ylittävä korotus oli yleisempi palkannousun syy kuin naisilla ( %). Palvelualoilla yleiskorotus oli palkannousun syynä harvemmin Akavan Erityisalat - Yksityisen sektorin työmarkkinatutkimus 200 Tiivistelmä

7 kuin teollisuudessa tai kaikilla toimialoilla keskimäärin. Työn vaativuuden arviointiin perustuvat palkkausjärjestelmät yleistyvät pikku hiljaa Vajaa neljäsosa (2 %) vastanneista työskenteli työpaikalla, jossa sovelletaan työn vaativuuden arviointijärjestelmää vastaajan omaan henkilöstöryhmään. Kuusi sadasta ilmoitti työn vaativuuden arviointijärjestelmän olevan tekeillä ja vajaa neljäsosa (2 %) ei tiennyt asiasta. Lähes puolet (8 %) työskenteli työpaikalla, missä järjestelmä ei ollut käytössä. Niistä, joiden työpaikalla uusi järjestelmä oli otettu käyttöön tai oli suunnitteilla, joka kymmenes ilmoitti, että kaupallisista järjestelmistä käytössä oli IPE, %:lla HAY, 2 %:lla Palkkavaaka, vajaalla prosentilla Columbus ja 7 %:lla jokin muu. Kolmasosalla vastaajista (2 %) käytössä oli työpaikkakohtainen työn vaativuuden arviointijärjestelmä. Vastaajista % ei tiennyt, mitä järjestelmää sovellettiin tai mikä oli tekeillä. Miten uuden palkkausjärjestelmän laatimiseen oli osallistuttu ja mitä siitä tiedettiin Vastaajien mukaan työn vaativuuden arviointijärjestelmän laatimiseen oli osallistunut työnantaja (18 %), konsultti ( %), henkilöstöryhmien edustaja/edustajat (12 %). Vastaajista 17 % ilmoitti, ettei tiennyt, keitä oli ollut mukana laatimassa työn vaativuuden arviointijärjestelmää. Vajaa neljäsosa (2 %) vastanneista oli itse osallistunut oman tehtävänsä vaativuuden arviointiin ja vajaa puolet ( %) tiesi oman tehtävänsä vaativuuden perusteet. Vain reilu viidesosa (22 %) vastaajista tiesi oman arviointijärjestelmän mukaisen tehtäväluokkansa tai pistemääränsä. Noin neljäsosa (2 %) vastaajista tiesi, miten henkilökohtainen pistemäärä tai vaativuusluokka kytkeytyivät omaan palkkaan. Vain 17 % vastaajista tiesi, miten tehtäväkohtaisen palkanosan jälkeen määriteltävä palkkauksen henkilökohtainen pätevyys-/osaamis-/kompetenssiosa (ns. HEKO- tai HENKI-osa) määräytyy. Tasa-arvosuunnitelmia puuttuu edelleen tai niistä ei tiedetä Tasa-arvolaki on jo vuodesta 199 lähtien velvoittanut yli 0 henkeä säännöllisesti työllistävät työpaikat laatimaan tasa-arvosuunnitelman. Vuonna 200 uudistettu laki täsmensi suunnitelman sisältöä. Siitä tulee käydä ilmi työpaikan tasa-arvotilanne, se miten naiset ja miehet ovat sijoittuneet eri tehtäviin sekä palkkakartoitus. Sen tulee sisältää myös tasa-arvon edistämiseksi suunnitellut toimenpiteet sekä arvion siitä, miten aiemmat suunnitelmat ovat toteutuneet. Tasa-arvosuunnitelmien tilanne oli hieman parantunut edelliseen vuoteen verrattuna. Niistä, jotka työskentelivät yli 0-hengen yrityksissä, reilu neljäsosa (28 %) oli työpaikassa, jossa oli tehty tasa-arvosuunnitelma. Seitsemän sadasta tiesi, että suunnitelma oli tekeillä, vajaa viidesosa (18 %) ilmoitti, että suunnitelmaa ei ole. Sen sijaan lähes puolet vastaajista ei tiennyt tai osannut sanoa, oliko työpaikalla tehty tasa-arvosuunnitelmaa. Niistä vastaajista, joiden työpaikalla suunnitelma oli tehty, % oli sitä mieltä, että sillä oli ollut käytännön vaikutuksia naisten ja miesten välisen palkkaeron kaventumiseen, 17 % taas oli päinvastaista mieltä ja neljä viidestä ei osannut sanoa, oliko sillä ollut merkitystä. Akavan Erityisalat - Yksityisen sektorin työmarkkinatutkimus 200 Tiivistelmä 7

8 Akavan Erityisalojen työmarkkinatutkimus 200 Yksityinen sektori Sisällysluettelo Yleistä... 2 Taustatietoja vastanneista... 2 Työsuhteeseen liittyviä tietoja... Työnantaja... Työsuhde ja sen laatu... Toimiasema... Työsuhteen ehtojen määräytyminen... Työaika... Työmäärä... Ylityöt... 7 Ylitöiden määrä... 7 Ylitöiden korvaaminen... 7 Matka-aika... 8 Matkatyöpäivien määrä... 8 Matka-ajan korvaaminen... 8 Työsuhteen varmuus... 9 Palkkaus Kokonaiskuukausiansiot Luontoisedut ja ylityökorvaukset... 1 Tulospalkkaus... 1 Vuosiansiot... 1 Palkkakehitys... 1 Tasa-arvo ja samapalkkaisuus... 1 Työn vaativuuden arviointi... 1 Taulukkoluettelo Liitetaulukot... 21

9 Yleistä Akavan Erityisalojen vuoden 200 työmarkkinatutkimus suoritettiin kyselytutkimuksena kuten aikaisempinakin vuosina. Tutkimus jakaantui kahteen osaan siten, että julkiselle ja yksityiselle sektorille laadittiin omat kyselylomakkeet. Tämä raportti käsittelee yksityisen sektorin vastauksia. Kyselylomake lähetettiin joka toiselle yksityisellä sektorilla työskennelleelle Akavan Erityisalojen jäsenelle. Kyselylomakkeet postitettiin Lomakkeen täyttämisestä ja palauttamisesta muistuttava kortti lähetettiin lomakkeen saajille marraskuun 200 aikana. Kyselylomakkeen viimeinen palautuspäivä oli Lomakkeita postitettiin kaikkiaan 7 kappaletta, joista palautui 122 lomaketta. Vastausprosentti,8 % oli laskenut edellisestä vuodesta, jolloin se oli 8,7 %. Kyselylomakkeen voi täyttää myös Akavan Erityisalojen kotisivuilla. Kyselyyn vastanneista 121 eli 10 % käytti tätä vaihtoehtoa vastaamiseen. Edellisenä vuonna internetin kautta osallistui kyselyyn 1 % vastanneista. Yksityisen sektorin lomakkeella kysyttiin vastaajan taustatietojen (sukupuoli, ikä, koulutus) lisäksi työsuhteeseen liittyvät perustiedot, työaika, palkkaus, ylitöiden tekeminen, tulospalkkaus sekä matka-aika ja sen korvaaminen. Tämänkertaisen tutkimuksen uudet kysymykset käsittelivät työn vaativuuden arviointia. Kyselyaineisto koostuu pääasiassa luokitelluista muuttujista, kuten sukupuoli tai toimiasema. Jatkuvista muuttujista, kuten ikä, matkatyöpäivien lukumäärä tai kokonaiskuukausiansio, on käytetty tunnuslukuna muuttujan keskiarvoa. Ristiintaulukoinneissa muuttujien välistä yhteisvaihtelua (riippuvuutta) on testattu χ 2 -testillä. Tekstissä esille otetut erot eri muuttujien suhteen on kaikki testattu ja todettu tilastollisesti merkitseviksi vähintään %:n merkitsevyystasolla. %:n merkitsevyystaso tarkoittaa, että vähemmän kuin viisi tapausta sadasta on sattuman aiheuttamia. Taustatietoja vastanneista Taulukossa 1 on esitetty kyselyyn vastanneet jäsenyhdistyksen mukaan. Vastaajista kolmasosa oli SPECIAn jäseniä. Viidesosa kuului Tradenomi HSO Sihteerit yhdistykseen ja 1 % Kääntäjien ammattijärjestöön. Miehistä puolet ja naisista vajaa kolmasosa kuului SPECIAan. Sekä Kääntäjien ammattijärjestöön että Taide- ja kulttuurialan ammattijärjestöön kuului miehistä n. 8 %. Naisista lähes joka neljäs kuului Tradenomi HSO Sihteerit yhdistykseen ja vajaa viidesosa Kääntäjien ammattijärjestöön. Taulukko 1. Vastaajat jäsenyhdistyksittäin, % Yhteensä Miehet Naiset (N = 122) (N = 179) (N = 10) Arkistoalan ammattiyhdistys ry 0,7 0, 0,7 Blue 1 Pilots' Association (B1PA) 0, 1,7 0,1 Hallintonotaarit ry 0,2 0, Kuntien asiantuntijat KUMULA ry 1,2 1,7 1,1 Kääntäjien ammattijärjestö ry 1,7 8, 17,0 Museoalan ammattiliitto ry,1,7,9 Nuoriso- ja Liikunta-alan asiantuntijat ry 1, 2,8 1,2 SPECIA - asiantuntijat ja ylemmät toimihenkilöt ry,2 0, 0, Suomen restonomit - SURE ry 2,8, 2, Suomen Toimintaterapeuttiliitto ry, 2,8,8 Suomen Urheilujärjestöjen Johtavat Toimihenkilöt 0,7, 0, Suomen Viittomakielen Tulkit ry 1, 0, 1, Taide- ja kulttuurialan ammattijärjestö TAKU ry, 8,,1 Tiedotusalan ammattijärjestö ry,,, Tradenomi HSO Sihteerit ry 20, 1,1 2,7 Muu 0,9 1,7 0,8 Ei tietoa 0,2 1,1 0,1 Taulukon 2 mukaan vastanneista miehiä oli 1 %. Edellisenä vuonna miesten osuus oli 1 %. Vastaajien keskiikä oli 9,9 vuotta. Miesten keski-ikä oli keskimäärin 2,9 vuotta korkeampi kuin naisten. Edellisenä vuonna miehet olivat keskimäärin, vuotta vanhempia kuin naiset. Keski-ikä vaihteli jäsenyhdistyksittäin. Suomen Restonomit yhdistyksessä jäsenten keski-ikä oli alhaisin eli 28,7 vuotta. Iäkkäimpiä keskimäärin olivat Arkistoalan ammattiyhdistykseen kuuluneet, joiden keski-ikä oli 8, vuotta. Kääntäjien ammattijärjestöön, SPECI- Aan sekä Tradenomi HSO Sihteerit yhdistykseen kuuluneiden keski-ikä oli noin 1, vuotta. Vastaajien koulutustaso oli korkea; yli kolme neljäsosaa vastanneista (78 %) oli suorittanut vähintään alemman korkeakoulututkinnon. Miehissä oli naisia enemmän niitä, jotka olivat suorittaneet ainoastaan Akavan Erityisalojen työmarkkinatutkimus 200, yksityissektori 2

10 keski-asteen tutkinnon. Toisaalta yli puolet (1 %) miehistä oli suorittanut vähintään ylemmän korkeakoulututkinnon. Kolmasosalla naisista oli alempi korkeakoulututkinto. Taulukko 2. Taustatietoja kyselyyn vastanneista, % Yhteensä Miehet Naiset Sukupuoli 100,0 1, 8, Keski-ikä 9,9 2, 9, Alle 0-vuotiaat 20, 1, 21, vuotiaat 1,0 29, 1, 0-9 -vuotiaat 27, 29, 27,1 0-vuotiaat tai vanhemmat 21,2 27, 19,9 Koulutusaste Keskiaste 10,0 1, 9,2 Alin korkea-aste 9,2, 9, Alempi korkeakoulututkinto 2,1 2,0, Ylempi korkeakoulututkinto, 7,7,9 Tutkijakoulutusaste 1,0, 0, Ulkomailla suoritettu tutkinto 2, 2,9 2, Vastaajista 29 % oli suorittanut filosofian kandidaatin tai maisterin tutkinnon. Seuraavaksi yleisimmät tutkinnot olivat HSO (12 %), tradenomi (7 %), kasvatustieteiden maisteri ( %), toimintaterapeutti ( %) ja humanististen tieteiden kandidaatti ( %). Kaikkiaan erilaisia tutkintoja oli 80. Helsingin yliopistossa tutkintonsa oli suorittanut 17 % vastanneista. Kymmenesosa oli suorittanut tutkinnon joko Helsingin sihteeriopistossa (11 %), Tampereen yliopistossa (10 %) tai Turun yliopistossa (9 %). Miehistä joka viides (21 %) oli suorittanut tutkintonsa Helsingin yliopistossa ja 1 % Jyväskylän yliopistossa. Naisista 1 % oli valmistunut Helsingin yliopistosta. Vastaajien tutkintoikä oli keskimäärin 1,9 vuotta, kun se edellisenä vuonna oli 27, vuotta. Vastaajista yli puolet ( %) työskenteli pääkaupunkiseudulla. Naiset ( %) työskentelivät pääkaupunkiseudulla miehiä ( %) yleisemmin. Työsuhteeseen liittyviä tietoja Työnantaja Yksityisen yrityksen palveluksessa oli reilu kaksi kolmasosaa (9 %) vastaajista ja yksityisen yleishyödyllisen yhteisön vajaa kolmasosa (1 %). Miehet (8 %) työskentelivät naisia (0 %) useammin yksityisessä yleishyödyllisessä yhteisössä. Kuviosta 1 nähdään, että puolet (1 %) vastaajista työskenteli alle 100 hengen yrityksissä. Suurissa, vähintään 000 henkilöä työllistävissä yrityksissä työskenteli 1 % vastanneista. Miehistä % työskenteli alle 0 hengen yrityksissä ja naisista kolmasosa. Kuvio 1. Työnantajayrityksen henkilöstömäärä, % Henkilöä % Akavan Erityisalojen työmarkkinatutkimus 200, yksityissektori

11 Kuvio 2. Vastaajat työnantajan toimialan mukaan, % Metalliteollisuus Metsäteollisuus 2 Kemian teollisuus Elintarviketeollisuus 1 Muu teollisuus Insinööri- ja suunnittelutoimistot 1 Rakentaminen 2 Kauppa Tietoliikenne 7 7 Tietojenkäsittelypalvelut Rahoitustoiminta 2 Vakuutustoiminta 1 Käännösala Kulttuuriala 9 Majoitus- ja ravitsemistoiminta Terveydenhuolto- ja sosiaalipalveluala Järjestötoiminta Muu palveluala % Kyselyyn vastanneista kymmenesosa työskenteli joko kulttuurialalla (9 %), terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelualalla (10 %) tai järjestötoiminnassa (10 %). Jollain muulla palvelualalla työskenteli vajaa neljäsosa vastanneista. Miehet (7 %) työskentelivät tietojenkäsittelypalveluissa useammin kuin naiset ( %). Työsuhde ja sen laatu Kyselyyn vastanneista 71 % oli pysyvässä kokoaikatyössä ja joka kymmenes (12 %) määräaikaisessa kokoaikatyössä. Joko pysyvässä tai määräaikaisessa osaaikatyössä oli % vastanneista. Pysyvässä osaaikatyössä työtuntien määrä oli keskimäärin 2, tuntia viikossa. Määräaikaisessa osa-aikatyössä työtuntien määrä viikossa oli keskimäärin 21. Äitiys-, isyys- tai vanhempainlomalla tai hoitovapaalla oli % vastaajista. Pienten lasten vanhempien lyhennettyä työviikkoa teki vajaat 2 prosenttia ja osa-aikaeläkkeellä oli vajaa prosentti. Työttömänä tai lomautettuna oli 1 % vastanneista. Opintovapaalla, päätoimisena opiskelijana tai työssä apurahalla oli vajaa 2 % kyselyyn vastanneista. Vuorotteluvapaalla oli neljä vastaajaa. Erilaisia toimen tai tehtävän nimikkeitä oli kaiken kaikkiaan 9. Yleisimmät tehtävänimikkeet olivat toimintaterapeutti, assistentti, projektipäällikkö, toiminnanjohtaja, kääntäjä, tiedottaja, johdon assistentti ja sihteeri. Miehillä yleisimmät nimikkeet olivat toiminnanjohtaja, projektipäällikkö, toimitusjohtaja ja kielenkääntäjä. Naiset työskentelivät yleisimmin toimintaterapeutteina, assistentteina, projektipäällikköinä, johdon assistentteina, sihteereinä, kääntäjinä tai tiedottajina. Kokoaikatyössä olleista 1 % oli määräaikaisia. Määräaikaisten osuus oli noussut prosenttiyksiköllä edellisestä vuodesta. Osa-aikaisessa työsuhteessa olleista määräaikaisia oli lähes kolmasosa (2 %). Osaaikaisilla määräaikaiset työsuhteet olivat lisääntyneet %-yksiköllä edellisestä vuodesta. Kokoaikatyötä tehneistä, alle 0-vuotiaista reilu kolmasosa ( %) oli määräaikaisia. 0-9 vuotiaista määräaikaisia oli 12 % ja 0-9 vuotiaista 11 %. 0- vuotiaista tai sitä vanhemmista määräaikaisia oli vajaat %. Edellisestä vuodesta määräaikaiset työsuhteet ovat hieman yleistyneet yli 0-vuotiailla ja vähentyneet 0-9 vuotiailla. Vuonna vuotiaista 1 % oli määräaikaisia. Kuviossa on esitetty kokopäivätyötä tehneiden pysyvässä ja määräaikaisessa työsuhteessa olleiden osuudet jäsenyhdistyksittäin. Taide- ja kulttuurialan ammattijärjestöön TAKUun kuuluneista yli kolmasosa oli määräaikaisia. Pysyvien työsuhteiden osuus oli kasvanut edellisestä vuodesta SPECIAssa, Suomen Restonomit SUREssa ja TAKUssa. Akavan Erityisalojen työmarkkinatutkimus 200, yksityissektori

12 Kuvio. Kokopäivätyössä olleiden työsuhteen laatu jäsenyhdistyksen mukaan, % Kääntäjien ammattijärjestö 91 9 Museoalan ammattiliitto SPECIA SURE 8 1 Suomen Toimintaterapeuttiliitto 7 2 TAKU Tiedotusalan ammattijärjestö 7 2 Tradenomi HSO Sihteerit 9 Muu % Pysyvä Määräaikainen Kuvio. Kokopäivätyössä olleiden työsuhteen laatu työnantajayrityksen koon mukaan, % Henkilöä % Pysyvä Määräaikainen Kuviosta nähdään, että pienissä, alle 10 hengen yrityksissä yli viidesosa työskenteli määräaikaisessa työsuhteessa. Yrityksen koon kasvaessa määräaikaisten osuus vähenee. Määräaikaisten osuus on kasvanut edellisestä vuodesta alle 10 hengen yrityksissä ja hengen yrityksissä hengen yrityksissä määräaikaisia oli % vuonna 200. Määräaikaisten osuus on vähentynyt hengen yrityksissä %-yksikköä edelli- Akavan Erityisalojen työmarkkinatutkimus 200, yksityissektori

13 sestä vuodesta. Toimialoittain määräaikaisten osuudet olivat keskimääräistä pienempiä metalliteollisuudessa ( %), kemian teollisuudessa ( %), muussa teollisuudessa (2 %) ja kaupan alalla ( %). Määräaikaiset palvelussuhteet olivat yleisimpiä kulttuurialalla (2 %), terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelualalla (21 %) ja järjestötoiminnassa (2 %). Toimiasema Noin viidesosa kyselyyn vastanneista työskenteli johtotehtävissä, kolmasosa asiantuntijoina ja % oli toimihenkilöitä. Naisista lähes puolet oli toimihenkilötehtävissä. Miehet työskentelivät naisia useammin johtotehtävissä. Taulukko. Vastaajat toimiaseman mukaan, % Toimiasema Yhteensä Miehet Naiset Johtotehtävät 21,1 2,0 17, Asiantuntijatehtävät, 9,, Toimihenkilöt, 18, 8,9 Johtotehtävissä työskennelleistä yli puolet ( %) oli suorittanut vähintään ylemmän korkeakoulututkinnon. Johtotehtävissä työskennelleiden naisten koulutustaso oli korkeampi kuin johtotehtävissä työskennelleiden miesten. Johtotehtävissä miehistä vajaa neljäsosa (2 %) oli suorittanut korkeintaan alimman korkea-asteen tutkinnon, kun taas naisista korkeintaan alimman korkea-asteen tutkinnon oli suorittanut vajaa viidesosa (18 %). Asiantuntijatehtävissä työskennelleiden koulutustaso oli korkein; kuusi kymmenestä oli suorittanut vähintään ylemmän korkeakoulututkinnon. Toimihenkilöiden koulutustaso oli alhaisempi heistä vajaalla kolmasosalla (0 %) oli ylempi korkeakoulututkinto ja %:lla alempi korkeakoulututkinto. Vastaajista 1 %:lla oli alaisia. Miehistä vajaalla kolmasosalla (0 %) ja naisista 1 %:lla oli alaisia. Alle 0- vuotiaista alaisia oli %:lla ja 0-vuotiaista tai sitä vanhemmista joka neljännellä (2 %). Johtotehtävissä työskennelleistä %:lla ja asiantuntijoista %:lla oli alaisia. Välittömässä alaisuudessa oli keskimäärin 8 henkilöä mediaanin ollessa henkilöä. Välittömässä alaisuudessa olleiden henkilöiden määrä vaihteli yhdestä 200:aan. Kaiken kaikkiaan alaisuudessa oli keskimäärin 2 henkilöä, mikä on puolet enemmän kuin edellisenä vuonna. Kaikkiaan alaisuudessa saattoi olla 100 henkilöä, kun mediaani oli 9 henkilöä. Työsuhteen ehtojen määräytyminen Vastaajista 1 %:lla työsuhteen ehdot määräytyivät YTN:n työehtosopimuksen mukaan. YTN/EK:n perussopimuksen tai yleissopimuksen piiriin kuului %, yrityskohtaisen työehtosopimuksen piiriin joka kymmenes (11 %) ja jonkin muun työehtosopimuksen piiriin 28 % kyselyyn vastanneista. Vastaajista 1 %:lla työsuhteen ehdot eivät määräytyneet kollektiivisopimuksen mukaan. Vastaajista 29 % ei tiennyt, miten työsuhteen ehdot määräytyivät. Alle 0-vuotiaista kolmasosa ei tiennyt, miten heidän työsuhteensa ehdot määräytyivät vuotiaista neljäsosa ja 0-vuotiaista tai sitä vanhemmista viidesosa ei tiennyt työsuhteensa ehtojen määräytymisperusteita. Tradenomi HSO Sihteerit yhdistykseen, Taide- ja kulttuurialan ammattijärjestö TAKUun ja Kääntäjien ammattijärjestöön kuuluneista kolmasosa ei tiennyt työsuhteensa ehtojen määräytymisperusteita. Parhaiten työsuhteensa ehtojen määräytymisperusteista olivat tietoisia Suomen Restonomit SUREen kuuluneet vastaajat. Heistä 8 % tiesi työsuhteensa ehtojen määräytymisperusteet. Työaika Kokoaikatyötä tehneiden työsopimuksessa tai muuten sovittu työaika oli keskimäärin 7, tuntia viikossa. Todellinen viikoittainen työaika oli keskimäärin 9, tuntia. Edelliseen vuoteen verrattuna todellinen viikoittainen työaika on lyhentynyt keskimäärin 0,2 tuntia. Miehillä työsopimuksen mukainen työaika oli keskimäärin 8 tuntia viikossa ja naisilla 7, tuntia viikossa. Todellisessa tehdyssä työajassa ei ollut tilastollisesti merkitsevää eroa sukupuolittain. Kaupan alalla todellinen viikoittainen työaika (0,8 tuntia) oli keskimääräistä korkeampi. Rahoitustoiminnassa työskennelleiden työsopimuksessa tai muuten sovittu työaika ( tuntia) oli keskimääräistä alhaisempi. Rakentamisalalla sekä työehtosopimuksen mukainen (9,7 tuntia/vko) että todellinen työaika (2,9 tuntia/vko) olivat keskimääräistä korkeammat. Johtotehtävissä työskennelleiden todellinen viikoittainen työaika oli keskimäärin 1,2 tuntia (2,1 tuntia vuonna 200) ja asiantuntijoilla 8,9 tuntia (9, tuntia vuonna 200). Toimihenkilöiden tekemä työviikko oli keskimäärin 9,1 tuntia (8,7 tuntia vuonna 200). Työmäärä Vastaajista 8 % piti työmääräänsä sopivana. Vajaalla puolella ( %) työmäärä oli ajoittain liian suuri ja 12 %:lla työmäärä oli jatkuvasti liian suuri. Noin prosentti vastanneista piti työmääräänsä liian pienenä. Kuviossa on esitetty taustamuuttujittain niiden vastaajien osuudet, jotka ainakin ajoittain kokivat työmääränsä liian suureksi. Miehissä oli hieman naisia enemmän niitä, jotka pitivät työmääräänsä jatkuvasti liian suurena. Kaiken kaikkiaan naiset kuitenkin kokivat työmääränsä miehiä useammin ainakin ajoittain liian suureksi. Myöskin iällä oli vaikutusta. Parhaiten työssä Akavan Erityisalojen työmarkkinatutkimus 200, yksityissektori

14 jaksoivat alle 0-vuotiaat, joista alle puolet ( %) koki työmääränsä ainakin ajoittain liian suureksi. 0- vuotiaista tai sitä vanhemmista % piti työmääräänsä ainakin ajoittain liian suurena. Johtotehtävissä työskennelleistä työmääräänsä piti jatkuvasti liian suurena 17 % - asiantuntijoista 1 % ja toimihenkilöistä (9 %) joka kymmenes. Kulttuurialalla työssä olleista viidesosa piti työmääräänsä jatkuvasti liian suurena. Metsäteollisuudessa työmääräänsä piti jatkuvasti liian suurena % ja ajoittain liian suurena neljäsosa vastanneista. Kuvio. Työmääräänsä ainakin ajoittain liian suurena pitäneet taustamuuttujittain, % YHTEENSÄ 12 Miehet 1 Naiset IKÄ 12 8 Alle 0-vuotiaat vuotiaat 0-9 -vuotiaat 0-vuotiaat tai vanhemmat TOIMIASEMA Johtotehtävät Asiantuntijatehtävät Toimihenkilöt Työmäärä on jatkuvasti liian suuri Työmäärä on ajoittain liian suuri % Ylityöt Ylitöiden määrä Viidesosa (22 %) vastaajista ei tehnyt lainkaan ylitöitä. Vajaalla neljäsosalla (2 %) tehtyjen ylitöiden määrä oli lisääntynyt vuodesta 200 ainakin jonkin verran. Kahdella viidesosalla (1 %) vastanneista ylitöiden määrä oli pysynyt ennallaan verrattuna edelliseen vuoteen. Vastaajista 1 % arvioi tekemiensä ylitöiden vähentyneen ainakin jonkin verran. Neljäsosa alle 0-vuotiaista ei tehnyt ylitöitä. Alle 0-vuotiaista 28 %:lla tehtyjen ylitöiden määrä oli lisääntynyt ainakin jonkin verran edellisestä vuodesta. Muissa ikäluokissa ylitöiden määrä oli lisääntynyt noin viidesosalla. Viidesosalla 0-9 vuotiaista tehtyjen ylitöiden määrä oli vähentynyt edellisestä vuodesta. Toimihenkilöistä neljäsosa, asiantuntijoista viidesosa (22 %) ja johtotehtävissä työskennelleistä kymmenesosa (11 %) ei tehnyt lainkaan ylitöitä. Johtotehtävissä työskennelleistä 27 %:lla ylitöiden määrä oli lisääntynyt ainakin jonkin verran verrattuna vuoteen 200. Johtoon kuuluneista lähes puolella (7 %) ylitöiden määrä oli pysynyt ennallaan ja joka kymmenennellä (9 %) lisääntynyt selvästi. Viidesosa asiantuntijoista ja toimihenkilöistä ilmoitti ylitöiden määrän lisääntyneen. Työmääräänsä jatkuvasti liian suurena pitäneistä puolet arvioi ylitöiden määrän lisääntyneen ainakin jonkin verran edellisestä vuodesta. Ylitöiden korvaaminen Akavan Erityisalojen kyselyyn vastanneista % sai tekemistään ylitöistä korvauksen ilman korotuksia vapaaaikana (ns. 1:1). Vastanneista 12 % sai työaikalakien, virka- tai työehtosopimusten mukaisen ylityökorvauksen korotettuna vapaa-aikana ja kymmenesosa (11 %) korotettuna rahana. Vastaajista 12 % ei saanut tekemistään ylitöistä korvausta tai niiden katsottiin sisältyvän peruspalkkaan. Heistä % työskenteli johtotehtävissä, vajaa neljäsosa (2 %) asiantuntijana ja kolmasosa (2 %) oli toimihenkilöitä. Ylityöt korvattiin ilman korotuksia rahana %:lle, ilman korotuksia osittain rahana noin prosentille, ilman korotuksia osittain vapaa-aikana %:lle, jollain muulla tavalla %:lle ja erillisenä, kiinteänä, kuukausittain maksettuna, arviomääräisenä rahakorvauksena vajaalle prosentille vastanneista. Niistä vastaajista, joille ylityöt korvattiin vapaana, pystyi noin kolmasosa ( %) pääsääntöisesti pitämään kyseiset vapaat. Kymmenesosalla ylityövapaat kertyivät ns. työaikapankkiin, josta vastaaja voi pitää ne myöhemmin. Yli puolella ( %) vastaajista ylityövapaat Akavan Erityisalojen työmarkkinatutkimus 200, yksityissektori 7

15 jäivät pääsääntöisesti pitämättä. Edellisenä vuonna ylityövapaat jäivät pitämättä 1 %:lla vastanneista. Matka-aika Matkatyöpäivien määrä Kahdelle kolmasosalle (9 %) vastaajista oli kertynyt päivärahaan oikeuttavia matkatyöpäiviä kotimaassa ja kolmasosalle ( %) ulkomailla vuoden aikana. Kotimaassa matkatyöpäiviä kertyi keskimäärin 12 ja ulkomailla 1,1. Edellisenä vuonna kotimaan matkapäiviä kertyi keskimäärin 1, ja ulkomaille 11,. Matkatyöpäivien määrä kotimaassa vaihteli välillä yhdestä 220:aan ja ulkomailla yhdestä 200:aan. Miehille kertyi matkatyöpäiviä enemmän kuin naisille sekä kotimaassa että ulkomailla. Kotimaassa miehet tekivät keskimäärin 17,8 matkatyöpäivää vuodessa ja naiset 10,. Miesten matkatyöpäivien määrä ulkomailla oli keskimäärin 20,2 ja naisten 11, päivää. Sekä miehillä että naisilla kotimaan matkapäivien määrä oli vähentynyt ja toisaalta ulkomaan matkapäivien määrä lisääntynyt. Pääkaupunkiseudulla (9, matkatyöpäivää) työskennelleiden kotimaan matkatyöpäivien määrä oli pienempi kuin muualla Suomessa (1,2 matkatyöpäivää) työskennelleiden. Työssäkäyntipaikkakunnalla ei ollut vaikutusta ulkomaan matkatyöpäivien määrään. Kuviossa on esitetty matkatyöpäivien määrä keskimäärin kotimaassa jäsenyhdistyksen mukaan vuosina Suomen Toimintaterapeuttiliiton jäsenille kertyi keskimäärin 22 kotimaan matkatyöpäivää. Matkatyöpäivien määrässä oli lisäystä edelliseen vuoteen 9 päivää. Ulkomailla tehtyjen matkatyöpäivien määrissä ei ollut eroja jäsenyhdistyksittäin. Vastaajan toimiasemalla oli vaikutusta matkatyöpäivien määrään sekä kotimaassa että ulkomailla. Johtotehtävissä työskennelleille kertyi kotimaassa matkatyöpäiviä keskimäärin 1, ja ulkomailla 19,2. Asiantuntijat matkustivat työtehtävissä sekä kotimaassa että ulkomailla keskimäärin 12 päivää. Toimihenkilöille kertyi kotimaan matkatyöpäiviä keskimäärin 8,8 ja ulkomailla 7,1. Kuvio. Päivärahaan oikeuttavien matkatyöpäivien määrä keskimäärin kotimaassa jäsenyhdistyksittäin vuosina Kääntäjien ammattijärjestö Museoalan ammattiliitto SPECIA 7, 7,9 7, 7,0 1,1 1, SURE Suomen Toimintaterapeuttiliitto TAKU Tiedotusalan ammattijärjestö 1,1, 12, 1, 8,9 10,1 7,8 21,8 Tradenomi HSO Sihteerit 7, 9, Muu 21,7 27, Kotimaan matkatyöpäivien määrä keskimäärin Akavan Erityisalojen jäsenet matkustivat työasioissa keskimäärin 9 tuntia kuukaudessa säännöllisen työajan ulkopuolella. Vastaajista 0 % oli matkustanut työasioissa työajan ulkopuolella. Miehet matkustivat työasioissa työajan ulkopuolella enemmän kuin naiset; miehille tunteja kertyi kuukaudessa keskimäärin 12, (1,9 vuonna 200) ja naisille 8 (9, vuonna 200). 0-vuotiaat tai sitä vanhemmat käyttivät nuorempia ikäryhmiä enemmän omaa aikaansa työasioissa matkustamiseen. Heille tunteja kertyi keskimäärin 1, ja sitä nuoremmille 7-9 tuntia kuukaudessa. Johtotehtävissä työskennelleet matkustivat työasioissa säännöllisen työajan ulkopuolella keskimäärin 11, tuntia kuukaudessa. Asiantuntijat (8, tuntia/kk) ja toimihenkilöt (7,2 tuntia/kk) käyttivät vähemmän omaa aikaansa työasioissa matkustamiseen. Matka-ajan korvaaminen Akavan Erityisalojen jäseniltä kysyttiin sitä, miten matkustaminen työasioissa säännöllisen työajan ulkopuolella heille korvattiin. Tuloksia on kuviossa 7 verrattu vuoden 200 vastauksiin. Kuvion prosenttiosuudet on laskettu niistä vastaajista, jotka ovat matkustaneet työ- Akavan Erityisalojen työmarkkinatutkimus 200, yksityissektori 8

16 asioissa säännöllisen työajan ulkopuolella. Puolelle (8 %) vastaajista matka-aikaa ei korvattu tai sen katsottiin sisältyvän peruspalkkaan. Edellisenä vuonna ilman korvauksia jäi 8 % vastaajista. Vastaajista 17 % sai matkustamisesta korvauksen ilman korotuksia vapaaaikana. Noin % vastanneista ei tiennyt, miten matkustaminen työasioissa työajan ulkopuolella korvataan. Kuvio 7. Miten matkustaminen työasioissa säännöllisen työajan ulkopuolella korvataan vuosina 200 ja 200, % Korotettuna rahana Korotettuna vapaa-aikana Ilman korotuksia rahana Ilman korotuksia vapaa-aikana Ilman korotuksia osittain rahana 1 1 Ilman korotuksia osittain vapaa-aikana Erillisenä kiinteänä kuukausittain maksettuna arviomääräisenä korvauksena 0 0 Muulla tavalla 8 Ei korvata tai sisältyy peruspalkkaan 8 Ei tiedä % Miehet ( %) jäivät naisia ( %) useammin ilman korvausta työasioissa matkustamisesta työajan ulkopuolella. Miehistä viidesosa (22 %) ja naisista kolmasosa (1 %) ei matkustanut työasioissa työajan ulkopuolella. Alle 0-vuotiaista reilu kolmasosa ( %) ei saanut korvausta työasioissa matkustamisesta työajan ulkopuolella ja 0-vuotiaista tai sitä vanhemmista lähes kolme viidesosaa (8 %) jäi ilman korvausta tai sen katsottiin sisältyvän peruspalkkaan. Alle 0-vuotiaista joka kymmenes (11 %) ei tiennyt, miten matkustaminen työasioissa työajan ulkopuolella korvataan. Kääntäjien ammattijärjestöön (2 %), SPECIAan ( %) ja Tiedotusalan ammattijärjestöön ( %) kuuluneista yli puolet ei saanut korvausta matkustamisesta työasioissa työajan ulkopuolella. Työsuhteen varmuus Työmarkkinatutkimuksessa pyydettiin vastaajia arvioimaan sekä omaa että työpaikkansa tilannetta yleisesti lähitulevaisuudessa. Tulokset on esitetty kuvioissa 8 ja 9. Neljä viidesosaa vastanneista piti tilannetta työpaikallaan vakaana tai melko vakaana lähitulevaisuudessa. Edellisenä vuonna tilannetta työpaikalla piti vakaana 7 % vastanneista. Lomautuksia piti mahdollisena tai todennäköisenä % vastanneista ja irtisanomisia 12 %. Omaa tilannettaan työpaikallaan vastaajat pitivät parempana kuin tilannetta työpaikalla yleensä. Vastaajista 8 % katsoi oman tilanteensa olevan vakaa tai melko vakaa lähitulevaisuudessa. Joka kymmenes vastanneista piti lomautusta tai irtisanomista mahdollisena tai todennäköisenä omalla kohdallaan. Akavan Erityisalojen työmarkkinatutkimus 200, yksityissektori 9

17 Kuvio 8. Vastaajien arviot työpaikan tilanteesta lähitulevaisuudessa, % Yhteensä IKÄ Alle 0-vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat tai vanhemmat 8 10 TOIMIASEMA Johtotehtävät Asiantuntijatehtävät 7 1 Toimihenkilöt TYÖSSÄKÄYNTIALUE Pääkaupunkiseutu Muu Suomi 77 1 Pysyvä kokoaikatyö Määräaikainen kokoaikatyö 72 1 TOIMIALA Metsäteollisuus 2 29 Muu teollisuus Tietoliikenne 1 1 Kulttuuriala TYÖNANTAJAYRITYKSEN KOKO % Vakaa tai melko vakaa Lomautukset mahdollisia tai todennäköisiä Ei osaa sanoa Irtisanomiset mahdollisia tai todennäköisiä 0-9 vuotiaat pitivät irtisanomisia työpaikallaan todennäköisempänä kuin muut ikäryhmät. Myös irtisanomisen uhan omalla kohdallaan he kokivat suurempana kuin muut ikäryhmät. Kolme neljästä asiantuntijatehtävissä työskennelleistä piti työpaikkansa tilannetta vakaana tai melko vakaana johdosta ja toimihenkilöistä tätä mieltä oli 81 %. Pääkaupunkiseudun ulkopuolella työssä käyneet pitivät työpaikkansa tilannetta huonompana kuin pääkaupunkiseudulla työskennelleet. Työssäkäyntialue ei vaikuttanut vastaajien näkemyksiin heidän omasta tilanteestaan lähitulevaisuudessa. Eri kokoisissa yrityksissä työskennelleiden arviot työpaikan tilanteesta lähitulevaisuudessa poikkesivat toisistaan. Suurissa vähintään 000 henkeä työllistävissä yrityksissä lähes kolmasosa (2 % vuonna Akavan Erityisalojen työmarkkinatutkimus 200, yksityissektori 10

18 200) vastanneista piti irtisanomisia mahdollisena tai todennäköisenä. Lomautuksia pidettiin todennäköisimpänä alle 0 hengen yrityksissä. Vakaimpana työpaikan tilannetta pidettiin henkeä työllistävissä yrityksissä. Myös vastaajien arviot omasta tilanteestaan vaihtelivat sen mukaan, minkä kokoisessa yrityksessä henkilö työskenteli. Pienissä - alle 10 hengen yrityksissä - ja toisaalta vähintään 000 hengen yrityksissä työskentelevät pelkäsivät eniten irtisanomista. Vakaimpana omaa tilannettaan pitivät ne, jotka työskentelivät hengen yrityksissä. Kuvio 9. Vastaajien arviot omasta tilanteestaan työpaikalla lähitulevaisuudessa, % Yhteensä 8 7 IKÄ Alle 0-vuotiaat vuotiaat vuotiaat 87 0-vuotiaat tai vanhemmat 8 TOIMIASEMA Johtotehtävät 87 Asiantuntijatehtävät Toimihenkilöt 8 7 Pysyvä kokoaikatyö 91 2 Määräaikainen kokoaikatyö TOIMIALA Tietoliikenne Kulttuuriala Majoitus- ja ravitsemistoiminta 91 TYÖNANTAJAYRITYKSEN KOKO % Vakaa tai melko vakaa Lomautukset mahdollisia tai todennäköisiä Ei osaa sanoa Irtisanomiset mahdollisia tai todennäköisiä Myöskin eri toimialoilla työskennelleiden näkemykset omasta tai työpaikan tilanteesta vaihtelivat. Metsäteollisuudessa, muussa teollisuudessa tai tietoliikennealalla työskennelleet pitivät työpaikkansa tilannettansa huonompana kuin muilla toimialoilla työskennelleet keskimäärin. Kulttuurialalla työssä olleista joka kymmenes piti lomautuksia mahdollisena tai todennäköisenä. Tietoliikennealalla työskennelleistä lähes joka viides piti omalla kohdallaan irtisanomista mahdollisena tai todennäköisenä. Keskimääräistä vakaampana omaa Akavan Erityisalojen työmarkkinatutkimus 200, yksityissektori 11

19 tilannettaan työpaikalla pitivät majoitus- ja ravitsemistoiminnassa työskennelleet. Palkkaus Palkkausosiossa vastaajilta kysyttiin päätoimesta saatua kokonaiskuukausiansiota ja luontoisetujen verotusarvoa lokakuussa 200. Kiinnostuksen kohteena olivat myös ylityökorvausten määrä, palkkakehitys ja tulospalkkaus. Kokonaiskuukausiansiot Palkkatiedot on laskettu niille Akavan Erityisalojen jäsenille, jotka olivat kyselyajankohtana joko pysyvässä tai määräaikaisessa kokoaikatyössä. Palkkatietojen laskennasta on jätetty pois niiden vastaajien tiedot, joilla kokonaiskuukausiansio jäi alle 1000 euron tai ylitti 0000 euroa kuukaudessa. Kokonaiskuukausiansiot on määritelty seuraavasti: Kokonaiskuukausiansiot = Säännöllisen työajan rahapalkka (myös kyseisen kuukauden säännölliseltä työajalta maksettavat provisiot, lisät ja lisäpalkkiot tms.) + Luontoisetujen yhteenlaskettu verotusarvo Kokonaiskuukausiansiota on kuvattu neljällä tunnusluvulla, joita ovat aritmeettinen keskiarvo ja fraktiilit prosenteille 10, 0 ja 90 (F10, F0 ja F90). F0 eli mediaanipalkka ilmoittaa palkan, jota pienempää saa puolet mukana olleista ja suurempaa puolet (0 %). F10 ilmoittaa palkan, jota pienempää saa 10 % ja suurempaa 90 % mukana olleista. Vastaavasti F90 ilmoittaa palkan, jota pienempää saa 90 % ja suurempaa 10 % mukana olleista. Liitetaulukoissa 1-1 ovat mukana myös 2 ja 7 prosentin fraktiilit (F2 ja F7). Kuviossa 10 on esitetty kokoaikaisten Akavan Erityisalojen jäsenten kokonaiskuukausiansiot vuoden 200 lokakuussa. Kuvaajana on käytetty ns. nauhakuviota, jonka vasen pää ilmoittaa tunnusluvun F10, oikea pää tunnusluvun F90 ja keskellä on F0 eli mediaanipalkka. Mitä pidempi nauha on, sitä suurempi on kokonaispalkan hajonta. Vastanneista 80 prosenttia sijoittuu palkkanauhalle. Kuvioon on merkitty myös kunkin ryhmän keskimääräiset kokonaiskuukausiansiot. Pysyvää tai määräaikaista kokoaikatyötä tehneiden keskimääräiset kokonaiskuukausiansiot olivat yksityisellä sektorilla 280 euroa/kk lokakuussa 200. Naisten keskimääräiset kokonaiskuukausiansiot olivat 27 euroa/kk ja miesten 99 euroa/kk. Naisten keskipalkka oli noussut edellisestä vuodesta 0,7 %. Miesten keskipalkan lasku 2,9 %:lla selittynee sillä, että miesten kokonaiskuukausiansioiden vaihtelu oli vähäisempää kuin edellisenä vuonna. Naisten keskipalkka oli vuoden 200 lokakuussa keskimäärin 80 % miesten keskipalkasta. Miesten kokonaiskuukausiansioiden vaihtelu oli suurempaa kuin naisten. Kokonaiskuukausiansiot nousivat iän karttuessa. Miehillä keskimääräiset kokonaiskuukausiansiot nousivat 0 ikävuoteen saakka ja laskivat hieman 0- vuotiailla tai sitä vanhemmilla. Alle 0-vuotiailla naisten keskipalkka oli lähes sama (97 %) kuin miesten keskipalkka ja 0-9 -vuotiailla enää kolme neljäsosaa miesten keskipalkasta (Liitetaulukot ja ). Naisilla keskimääräiset kuukausiansiot vaihtelivat koulutustason mukaan. Alinta keskipalkkaa saivat alimman korkea-asteen tutkinnon suorittaneet naiset, joilla keskimääräinen kokonaiskuukausiansio oli 297 euroa/kk (Liitetaulukot, ja 7). Miesten keskipalkkaan koulutustasolla ei ollut tilastollisesti merkitsevää vaikutusta. Vastaajan toimiasema vaikutti keskipalkan suuruuteen. Johtotehtävissä työskennelleiden kokonaiskuukausiansiot olivat 79 euroa/kk. Keskijohtoon kuuluneiden keskipalkka oli 9 % johtoon kuuluneiden keskipalkasta. Asiantuntijoiden ja toimihenkilöiden palkoissa vaihtelu oli vähäisempää kuin johtoon kuuluneiden palkoissa. Joka toisella asiantuntijatehtävissä työskennelleellä kokonaiskuukausiansiot olivat korkeintaan 2700 euroa/kk. Toimihenkilöiden keskipalkka oli 28 euroa/kk, mikä on % johdon keskipalkasta. Toimihenkilöiden keskipalkan ero johdon keskipalkkaan on pysynyt prosentuaalisesti samana edellisestä vuodesta. Määräaikaisten keskimääräiset kokonaisansiot olivat 78 % pysyvässä työsuhteessa olleiden palkoista. Pysyvää kokoaikatyötä tehneiden palkkojen vaihtelu oli suurempaa kuin määräaikaisessa työsuhteessa olleiden. Pääkaupunkiseudulla työssä käyneiden kokonaisansiot olivat korkeammat kuin muualla Suomessa työskennelleiden. Muualla Suomessa työssä käyneiden keskipalkat olivat keskimäärin 88 % pääkaupunkiseudun keskipalkoista. Kokonaiskuukausiansiot vaihtelivat jäsenyhdistyksen mukaan (Liitetaulukko 1). SPECIAan ja Tiedotusalan ammattijärjestöön kuuluneiden keskipalkat olivat korkeimmat. Yrityksen koko vaikutti keskimääräiseen kokonaiskuukausiansioon. Keskimääräiset kokonaiskuukausiansiot kohosivat yrityksen koon kasvaessa. Vähintään 000 henkilöä työllistävissä yrityksissä keskipalkka oli korkein eli 2 euroa/kk, missä on nousua edellisestä vuodesta 0,8 %. Alle 10 hengen yrityksissä keskipalkka oli 20 euroa/kk. Alle 10 hengen yrityksissä keskimääräinen kokonaiskuukausiansio on laskenut edellisestä vuodesta, %. Vuodesta 200 keskipalkat ovat nousseet eniten hengen (, %) ja 0-99 hengen (,9 %) yrityksissä. Keskimääräistä korkeampia keskimääräiset kokonaisansiot olivat metsäteollisuudessa (28 euroa/kk), Akavan Erityisalojen työmarkkinatutkimus 200, yksityissektori 12

20 muussa teollisuudessa (1 euroa/kk), tietoliikennealalla (8 euroa/kk), tietojenkäsittelypalveluissa (17 euroa/kk) sekä rahoitustoiminnassa (727 euroa/kk) työskennelleillä. Akavan Erityisalojen jäsenistöstä keskimääräistä alhaisempaa palkkaa saivat käännösalalla (2 euroa/kk), kulttuurialalla (2 euroa/kk), majoitus- ja ravitsemistoiminnassa (208 euroa/kk) sekä terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelualalla (209 euroa/kk) työskennelleet. Kuvio 10. Kokoaikatyötä tehneiden kokonaiskuukausiansiot päätoimesta lokakuussa 200 YHTEENSÄ Miehet Naiset IKÄ Alle 0 vuotta vuotta vuotta 0 vuotta TOIMIASEMA Johto Keskijohto Asiantuntijat Toimihenkilöt TYÖSUHTEEN LAATU Pysyvä kokoaikatyö 29 Määräaikainen kokoaikatyö 2279 TYÖSSÄKÄYNTIALUE Pääkaupunkiseutu 2991 Muu Suomi F10 F0 F90 Euroa/kk Keskiarvo Yksityisissä yleishyödyllisissä yhteisöissä työskennelleiden keskipalkka (22 euroa/kk) oli 0 euroa alhaisempi kuin yksityisissä yrityksissä työskennelleiden keskipalkka (290 euroa/kk). Luontoisedut ja ylityökorvaukset Puolet kokoaikatyötä tehneistä vastaajista sai säännöllisen työajan rahapalkan lisäksi luontoisetuja. Luontoisetujen määrä oli keskimäärin 9 euroa/kk (vuonna euroa/kk). Puolella luontoisetuja saaneista luontoisetujen verotettava arvo jäi korkeintaan 20 euroon. Luontoisetujen määrä vaihteli eurosta 80:een euroon kuukaudessa. Lähes puolella (8 %) kokoaikatyötä tehneistä oli käytössä puhelin- tai matkapuhelinetu. Ravintoetu (2 %) oli seuraavaksi eniten käytössä ollut verotettava luontoisetu. Muutamalla prosentilla oli käytössään vapaa autoetu (2 %), auton käyttöetu (2 %) tai jokin muu verotettava luontoisetu (2 %). Vajaa prosentti nautti asuntoedusta tai autotalliedusta. Miehillä oli naisia useammin verotettavana luontoisetuna joko vapaa autoetu tai auton käyttöetu. Naisilla (2 %) taas ravintoetu oli kaksi kertaa yleisempi kuin miehillä (12 %). Kuviossa 11 on esitetty kaikkien kyselyyn vastanneiden muut työsuhteeseen liittyvät edut. Kahdella viidesosalla oli käytössä liikuntaraha tai seteli. Neljäsosalla vastanneista oli käytössään jokin lakisääteisen työterveyshoidon ylittävä etu, kuten erikoislääkäri, fysioterapia tai lääkkeet. Lähes joka neljännellä oli käytössään alennusetu, joka esimerkiksi oikeutti alennukseen oman Akavan Erityisalojen työmarkkinatutkimus 200, yksityissektori 1

YKSITYISEN SEKTORIN TYÖMARKKINATUTKIMUS 2005. Akavan Erityisalojen selvityksiä 2006

YKSITYISEN SEKTORIN TYÖMARKKINATUTKIMUS 2005. Akavan Erityisalojen selvityksiä 2006 YKSITYISEN SEKTORIN TYÖMARKKINATUTKIMUS 200 Akavan Erityisalojen selvityksiä 200 Akavan Erityisalat ry ISSN 179- Aluksi Akavan Erityisalojen yksityisen sektorin työmarkkinatutkimus tehtiin jälleen erillisenä

Lisätiedot

KUNTASEKTORIN TYÖMARKKINATUTKIMUS 2006. Akavan Erityisalojen selvityksiä 3/2007

KUNTASEKTORIN TYÖMARKKINATUTKIMUS 2006. Akavan Erityisalojen selvityksiä 3/2007 KUNTASEKTORIN TYÖMARKKINATUTKIMUS 06 Akavan Erityisalojen selvityksiä 3/07 Akavan Erityisalat ry ISSN 1796-9247 Multiprint Oy Helsinki ALUKSI Tämänkertainen työmarkkinatutkimuksemme on järjestyksessä liittomme

Lisätiedot

11. Jäsenistön ansiotaso

11. Jäsenistön ansiotaso 24 Kuvio 19. 11. Jäsenistön ansiotaso Tutkimuksessa selvitettiin jäsenistön palkkaukseen liittyviä asioita. Vastaajilta kysyttiin heidän kokonaiskuukausiansioitaan (kuukausibruttotulot). Vastaajia pyydettiin

Lisätiedot

Yksityisen sektorin työmarkkinatutkimus 2007. Akavan Erityisalojen selvityksiä 1 2008

Yksityisen sektorin työmarkkinatutkimus 2007. Akavan Erityisalojen selvityksiä 1 2008 Akavan Erityisalojen selvityksiä 1 2008 Yksityisen sektorin työmarkkinatutkimus 2007 Akavan Erityisalojen selvityksiä 1 2008 Yksityisen sektorin työmarkkinatutkimus 2007 Akavan Erityisalojen selvityksiä

Lisätiedot

Kuntasektorin työmarkkinatutkimus 2010

Kuntasektorin työmarkkinatutkimus 2010 Kuntasektorin työmarkkinatutkimus 20 Akavan Erityisalojen selvityksiä 5 2011 Akavan Erityisalat ry Ulkoasu Olli Luotonen ISBN 978-952-5927-20-7 (nid.) ISBN 978-952-5927-21- (pdf) Painopaikka Libris Oy,

Lisätiedot

Yksityisen sektorin työmarkkinatutkimus 2010

Yksityisen sektorin työmarkkinatutkimus 2010 Yksityisen sektorin työmarkkinatutkimus 2010 Akavan Erityisalojen selvityksiä 2 2011 Akavan Erityisalat ry Ulkoasu Olli Luotonen ISBN 978-952-5927-10-8 (nid.) ISBN 978-952-5927-11-5 (pdf) Painopaikka Libris

Lisätiedot

KYSELY TEKNISEN VIESTINNÄN TEHTÄVISSÄ TOIMIVIEN PALKKAUKSESTA JA TYÖSUHTEEN EHDOISTA. - yhteenveto tuloksista

KYSELY TEKNISEN VIESTINNÄN TEHTÄVISSÄ TOIMIVIEN PALKKAUKSESTA JA TYÖSUHTEEN EHDOISTA. - yhteenveto tuloksista 1 KYSELY TEKNISEN VIESTINNÄN TEHTÄVISSÄ TOIMIVIEN PALKKAUKSESTA JA TYÖSUHTEEN EHDOISTA - yhteenveto tuloksista Suomen teknisen viestinnän yhdistyksen syysseminaari Tampere 15.10.2013 Hanna Gorschelnik

Lisätiedot

virhemarginaali eli luottamusväli on plus miinus yksi prosenttiyksikkö. Taulukosta 1 nähdään myös muiden muuttujien vakioidut palkkaerot.

virhemarginaali eli luottamusväli on plus miinus yksi prosenttiyksikkö. Taulukosta 1 nähdään myös muiden muuttujien vakioidut palkkaerot. 28 työmarkkinaedunvalvonta Teksti: Teuvo Muhonen TEKin työmarkkinatutkimus Tulospalkkiot lievässä laskussa Tulospalkkioiden osuus kokonaisvuosiansioista oli viime vuonna 7,2 prosenttia, kun se vuotta aikaisemmin

Lisätiedot

Yksityisen. sektorin. työmarkkina tutkimus

Yksityisen. sektorin. työmarkkina tutkimus Yksityisen sektorin työmarkkina tutkimus Akavan Erityisalat ry Toimittanut: Arja Ahola Taitto: Olli Luotonen Kannen taitto: Nanna Särkkä Kannen kuva: Delany Brendan / Comma Painotalo Auranen, Forssa 2009

Lisätiedot

Yksityisen sektorin työmarkkinatutkimus 2011

Yksityisen sektorin työmarkkinatutkimus 2011 Yksityisen sektorin työmarkkinatutkimus 2011 Akavan Erityisalojen selvityksiä 1 2012 Akavan Erityisalat ry Ulkoasu Olli Luotonen ISBN 978-952-5927-30-6 (nid.) ISBN 978-952-5927-31-3 (pdf) Painopaikka Libris

Lisätiedot

Tradenomi kaupan alalla. Liiketalouden kehittämispäivät 16.11.2011 Mika Varjonen, toiminnanjohtaja Tradenomiliitto TRAL ry

Tradenomi kaupan alalla. Liiketalouden kehittämispäivät 16.11.2011 Mika Varjonen, toiminnanjohtaja Tradenomiliitto TRAL ry Tradenomi kaupan alalla Liiketalouden kehittämispäivät 16.11.2011 Mika Varjonen, toiminnanjohtaja Tradenomiliitto TRAL ry Tradenomiliitto TRAL ry Tradenomi-, BBA- ja tradenomi (ylempi AMK)- tutkinnon suorittaneiden

Lisätiedot

Ylityöt ovat yleisiä, niitä tekee 60 prosenttia. Huolestuttavaa on, että ylityöt korvataan sopimuksen mukaisesti vain 40 prosentille.

Ylityöt ovat yleisiä, niitä tekee 60 prosenttia. Huolestuttavaa on, että ylityöt korvataan sopimuksen mukaisesti vain 40 prosentille. Akavan Erityisalojen kuntasektorin työmarkkinatutkimus 2012 2 Kuntasektorin työmarkkinatutkimus 2012 Sisällys Lukijalle... Taustatietoja vastanneista... Palvelussuhde... Määräaikaiset palvelussuhteet...

Lisätiedot

Yliopistosektorin työmarkkinatutkimus 2010

Yliopistosektorin työmarkkinatutkimus 2010 Yliopistosektorin työmarkkinatutkimus 2010 Akavan Erityisalojen selvityksiä 4 2011 Akavan Erityisalat ry Ulkoasu Olli Luotonen ISBN 978-952-5927-18-4 (nid.) ISBN 978-952-5927-19-1 (pdf) Painopaikka Libris

Lisätiedot

Yleiskuva. Palkkatutkimus 2008. Tutkimuksen tausta. Tutkimuksen tavoite. Tutkimusasetelma

Yleiskuva. Palkkatutkimus 2008. Tutkimuksen tausta. Tutkimuksen tavoite. Tutkimusasetelma Palkkatutkimus 2008 Yleiskuva Tutkimuksen tausta Tutkimuksen tavoite Tutkimusasetelma Tietotekniikan liitto (TTL) ja Tietoviikko suorittivat kesäkuussa 2008 perinteisen palkkatutkimuksen. Tutkimus on perinteisesti

Lisätiedot

Toimihenkilöbarometri 2013

Toimihenkilöbarometri 2013 Toimihenkilöbarometri 2013 Seppo Nevalainen 2 7. 11. 2 0 1 3 Vastanneet jäsenliitoittain Yhteensä N = 1288 Miehet N = 307 Naiset N = 979 Naisten osuus, % Vastausprosentti Painokerroin Ammattiliitto PRO

Lisätiedot

DI - KATSAUS 2009. Toukokuu 2009. Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL

DI - KATSAUS 2009. Toukokuu 2009. Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL DI - KATSAUS 2009 Toukokuu 2009 Sivu 2 (15) YHTEENVETO Rakennus- ja kiinteistöala työllisti vuonna 2008 Tilastokeskuksen mukaan noin 250 000 henkilöä. Heistä rakennusalan diplomi-insinööri -tasoisen koulutuksen

Lisätiedot

Yleiskuva. Palkkatutkimus 2005, osa I. Tutkimuksen tausta. Tutkimusasetelma. Tulosten edustavuus

Yleiskuva. Palkkatutkimus 2005, osa I. Tutkimuksen tausta. Tutkimusasetelma. Tulosten edustavuus Palkkatutkimus 2005, osa I Yleiskuva Tutkimuksen tausta Tutkimusasetelma Tietotekniikan liitto (TTL) ja ITviikko suorittivat maalis-huhtikuussa 2005 perinteisen palkkatutkimuksen. Tutkimus on perinteisesti

Lisätiedot

Perustiedot. Sukupuoli. Jäsenyys Lakimiesliitossa

Perustiedot. Sukupuoli. Jäsenyys Lakimiesliitossa 1 Sisällys Perustiedot... 3 Sukupuoli... 3 Jäsenyys Lakimiesliitossa... 3 Työnantaja ja työsuhde... 4 Toimialajakauma... 4 Yrityksen koko... 4 Työsuhteen kesto... 5 Työsuhteen laatu... 5 Palkka... 6 Palkkausmuoto...

Lisätiedot

Ympäristöasiantuntijoiden keskusliitto Työmarkkinatutkimus 2015. Taloustutkimus Oy

Ympäristöasiantuntijoiden keskusliitto Työmarkkinatutkimus 2015. Taloustutkimus Oy Ympäristöasiantuntijoiden keskusliitto Työmarkkinatutkimus 2015 Taloustutkimus Oy Helmikuu 2016 2 Sisällys 1. Johdanto... 3 2. Tutkimuksen vastaajarakenne... 3 3. Jäsenkunnan tutkinnot ja pääaineet...

Lisätiedot

Ympäristöasiantuntijoiden keskusliitto Työmarkkinatutkimus 2014. Taloustutkimus Oy

Ympäristöasiantuntijoiden keskusliitto Työmarkkinatutkimus 2014. Taloustutkimus Oy Ympäristöasiantuntijoiden keskusliitto Työmarkkinatutkimus 2014 Taloustutkimus Oy Maaliskuu 2015 2 Sisällys 1. Johdanto... 3 2. Tutkimuksen vastaajarakenne... 3 3. Jäsenkunnan tutkinnot ja pääaineet...

Lisätiedot

SPECIA RY:N JÄSENTIEDOTE TEEMANA. sivu 4. Uudet työmarkkinatutkimukset. sivu 10. Specialaisten ammatteja. Simon Huldén kehittämispäälliköksi.

SPECIA RY:N JÄSENTIEDOTE TEEMANA. sivu 4. Uudet työmarkkinatutkimukset. sivu 10. Specialaisten ammatteja. Simon Huldén kehittämispäälliköksi. SPECIA RY:N JÄSENTIEDOTE asiantuntij asiantuntiia 2 2006 TEEMANA Uudet työmarkkinatutkimukset sivu 4 Specialaisten ammatteja Simon Huldén kehittämispäälliköksi sivu 10 sivu 14 pääkirjoitus Osaava ja hyvinvoiva

Lisätiedot

Palvelualojen taskutilasto 2012

Palvelualojen taskutilasto 2012 Jäsenyys ja liittyminen 030 100 600 Jäsenten työsuhdeasiat 030 100 620 Työttömyysturvaneuvonta 020 690 211 Vaihde 020 774 002 (ma pe klo 9 16) www.pam.fi pam@pam.fi etunimi.sukunimi@pam.fi Keskustoimisto

Lisätiedot

Ympäristöasiantuntijoiden keskusliitto Työmarkkinatutkimus 2012. Taloustutkimus Oy

Ympäristöasiantuntijoiden keskusliitto Työmarkkinatutkimus 2012. Taloustutkimus Oy Ympäristöasiantuntijoiden keskusliitto Taloustutkimus Oy Helmikuu 203 2 Sisällys. Johdanto... 3 2. Tutkimuksen vastaajarakenne... 3 2. Jäsenkunnan tutkinnot ja pääaineet... 4 3. YKL:n jäsenkunnan toiminta

Lisätiedot

Korkeakoulusektorin työmarkkinatutkimus 2011

Korkeakoulusektorin työmarkkinatutkimus 2011 Korkeakoulusektorin työmarkkinatutkimus 2011 Akavan Erityisalojen selvityksiä 3 2012 Akavan Erityisalat ry Ulkoasu Olli Luotonen ISBN 978-952-5927-34-4 (nid.) ISBN 978-952-5927-35-1 (pdf) Painopaikka Libris

Lisätiedot

Palkat nousivat NIUKASTI

Palkat nousivat NIUKASTI Palkat nousivat NIUKASTI Teksti Henna Laasonen Diplomi-insinöörien keskipalkka toistaiseksi voimassaolevissa työsuhteissa joulukuussa 2011 nousi 5 015 euroon. Mediaanipalkka oli 4 500 euroa kuukaudessa.

Lisätiedot

Luonnontieteiden Akateemisten Liitto Työmarkkinatutkimus 2012. Taloustutkimus Oy

Luonnontieteiden Akateemisten Liitto Työmarkkinatutkimus 2012. Taloustutkimus Oy Luonnontieteiden Akateemisten Liitto Taloustutkimus Oy Helmikuu 2013 2 Sisällys 1. Johdanto... 3 2. Tutkimuksen vastaajarakenne... 3 2. Jäsenkunnan tutkinnot ja pääaineet... 4 3. LAL:n jäsenkunnan toiminta

Lisätiedot

Työmarkkinatutkimus 2011 Luonnontieteiden Akateemisten Liitto. 22.1.2012 Real Stats Oy

Työmarkkinatutkimus 2011 Luonnontieteiden Akateemisten Liitto. 22.1.2012 Real Stats Oy Työmarkkinatutkimus 2011 Luonnontieteiden Akateemisten Liitto 22.1.2012 Real Stats Oy Sisältö 1 JÄSENKUNNAN TAUSTATIEDOT... 4 2 JÄSENET TYÖELÄMÄSSÄ... 6 2.1 Yksityiset yritykset merkittävin työllistäjä...

Lisätiedot

Ympäristöasiantuntijoiden Keskusliitto. 24.1.2012 Real Stats Oy

Ympäristöasiantuntijoiden Keskusliitto. 24.1.2012 Real Stats Oy Työmarkkinatutkimus 2011 Ympäristöasiantuntijoiden Keskusliitto 24.1.2012 Real Stats Oy Sisältö 1 JÄSENKUNNAN TAUSTATIEDOT...4 2 JÄSENET TYÖELÄMÄSSÄ...6 2.1 Valtion virastot merkittävin työllistäjä...7

Lisätiedot

Segregaation eri ilmenemismuodot ja sukupuolten palkkaerot

Segregaation eri ilmenemismuodot ja sukupuolten palkkaerot Segregaation eri ilmenemismuodot ja sukupuolten palkkaerot Segregaatio ja sukupuolten väliset palkkaerot tutkimushankkeen päätösseminaari Valkoinen Sali, 25.04.2008 Reija Lilja (yhteistyössä Rita Asplundin,

Lisätiedot

Ympäristöasiantuntijoiden keskusliitto Työmarkkinatutkimus 2013. Taloustutkimus Oy

Ympäristöasiantuntijoiden keskusliitto Työmarkkinatutkimus 2013. Taloustutkimus Oy Ympäristöasiantuntijoiden keskusliitto Työmarkkinatutkimus 2013 Taloustutkimus Oy Helmikuu 2014 2 Sisällys 1. Johdanto... 3 2. Tutkimuksen vastaajarakenne... 3 2. Jäsenkunnan tutkinnot ja pääaineet...

Lisätiedot

EXTRA. Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry Ratavartijankatu 2 00520 Helsinki www.ytn.fi > Järjestösektori

EXTRA. Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry Ratavartijankatu 2 00520 Helsinki www.ytn.fi > Järjestösektori JÄRJESTÖSEKTORIN EXTRA Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry Ratavartijankatu 2 00520 Helsinki www.ytn.fi > Järjestösektori Elokuu 2011 Tiedätkö kuka sinua edustaa työpaikalla vai edustaako kukaan? Luottamusmies

Lisätiedot

Luonnontieteiden akateemisten liitto Työmarkkinatutkimus 2013. Taloustutkimus Oy

Luonnontieteiden akateemisten liitto Työmarkkinatutkimus 2013. Taloustutkimus Oy Luonnontieteiden akateemisten liitto Työmarkkinatutkimus 2013 Taloustutkimus Oy Helmikuu 2014 2 Sisällys 1. Johdanto... 3 2. Tutkimuksen vastaajarakenne... 3 2. Jäsenkunnan tutkinnot ja pääaineet... 4

Lisätiedot

Yliopistojen. Tilastojulkaisu Yliopistot

Yliopistojen. Tilastojulkaisu Yliopistot Jälkipainos kielletään. Sivistystyönantajat ry Eteläranta 10, FI-00130 Helsinki, Finland Tel. +358 9 1728 5700 www.sivistystyonantajat.fi Yliopistojen Tilastojulkaisu 2014 yleinen työehtosopimus Yliopistot

Lisätiedot

Työmarkkinatutkimus 2010

Työmarkkinatutkimus 2010 Työmarkkinatutkimus 2010 Luonnontieteiden Akateemisten Liitto LAL ry 22.1.2011 Real Stats Oy Sisältö 1 TUTKIMUKSEN TOTEUTUS JA TULOSTEN EDUSTAVUUS...3 2 JÄSENKUNNAN TAUSTATIEDOT...4 3 SIJOITTUMINEN TYÖMARKKINOILLE...6

Lisätiedot

Kasvatustieteilijät. Vähimmäispalkkasuositus 1.6.2014 31.3.2016. Akavan Erityisalat SPECIA Asiantuntijat ja ylemmät toimihenkilöt

Kasvatustieteilijät. Vähimmäispalkkasuositus 1.6.2014 31.3.2016. Akavan Erityisalat SPECIA Asiantuntijat ja ylemmät toimihenkilöt Kasvatustieteilijät Vähimmäispalkkasuositus 1.6.2014 31.3.2016 Akavan Erityisalat SPECIA Asiantuntijat ja ylemmät toimihenkilöt KASVATUSTIETEILIJÄT Vähimmäispalkkasuositus 1.6.2014 31.3.2016 Akavan Erityisalat

Lisätiedot

KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ

KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ tutkimus KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2009 1 Tiivistelmä Yrittäjien lomat Suomen Yrittäjien maaliskuun 2009 lopussa tekemässä jäsenkyselyssä tiedusteltiin yrittäjiltä lomista ja lomatoiveista

Lisätiedot

Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2012

Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2012 2014:28 Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2012 Helsingissä mediaanitulo 26 300 euroa Helsinkiläisen vuositulot keskimäärin 32 800 euroa Pääomatuloja huomattavasti edellisvuotta vähemmän Veroja

Lisätiedot

Logistiikka-alojen palkkakysely 2013 Kuljetus

Logistiikka-alojen palkkakysely 2013 Kuljetus Logistiikka-alojen palkkakysely 2013 Sukupuoli 10 8 6 65 % 35 % 2 nainen mies Ikä 18 vuotta tai alle 19-26 4 % 27-36 37-46 47-56 57-62 22 % 27 % 29 % 17 % 63 vuotta tai yli 1 % 2 6 8 10 Asuinpaikkakuntasi

Lisätiedot

DI-katsaus 2008 SUOMEN RAKENNUSINSINÖÖRIEN LIITTO RIL. Huhtikuu 2008. Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL

DI-katsaus 2008 SUOMEN RAKENNUSINSINÖÖRIEN LIITTO RIL. Huhtikuu 2008. Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL Huhtikuu 2008 DI-katsaus 2008 SUOMEN RAKENNUSINSINÖÖRIEN LIITTO RIL Tietoja saa lainata vain mikäli lähde mainitaan. RIL Palkkatutkimus 2007 2 (18) 1. Yhteenveto Yleistä Rakennus- ja kiinteistöalan diplomi-insinöörikuntaa

Lisätiedot

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE - KYSELYN TOTEUTUS - KÄSITYKSET AMK-TUTKINNOSTA JA KOULUTUKSESTA - AMK-TUTKINNON TUOTTAMA OSAAMINEN - TYÖLLISTYMISEEN

Lisätiedot

Palkkatutkimus 2002 - Orionin Ylemmät Toimihenkilöt OYT ry OYT / Pilvi Villanen

Palkkatutkimus 2002 - Orionin Ylemmät Toimihenkilöt OYT ry OYT / Pilvi Villanen 1/7 Palkkatutkimus 22 - Orionin Ylemmät Toimihenkilöt OYT ry OYT / Pilvi Villanen Sisällys 1. Kysely 1 2. Määrittelyt 3. Palkat vuonna 22 4. Aseman vaikutus palkkoihin 3 5. Koulutuksen vaikutus palkkoihin

Lisätiedot

Jalkapalloilijoiden palkkatutkimus 2003

Jalkapalloilijoiden palkkatutkimus 2003 Jalkapalloilijoiden palkkatutkimus 23 Jalkapalloilijoiden palkat ja luontoisedut 21-23 25 2 281 246 189 15 1 1892 2123 175 Luontoisedut Peruspalkka 5 21 22 23 Palkkatutkimus 23 Pelaajayhdistys tekee vuosittain

Lisätiedot

Palvelutyönantajien koulutustarveselvityksen tulokset ammattikorkeakoulujen jatkotutkintojen tarpeesta

Palvelutyönantajien koulutustarveselvityksen tulokset ammattikorkeakoulujen jatkotutkintojen tarpeesta Palvelutyönantajien koulutustarveselvityksen tulokset ammattikorkeakoulujen jatkotutkintojen tarpeesta Ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneiden määrä Tilastokeskuksen mukaan ammattikorkeakoulututkinnon

Lisätiedot

Logistiikka-alojen palkkakysely 2013 Huolinta

Logistiikka-alojen palkkakysely 2013 Huolinta Logistiikka-alojen palkkakysely 2013 Sukupuoli 10 8 79% 6 4 2 21% nainen mies Ikä 18 vuotta tai alle 19-26 3% 27-36 37-46 47-56 25% 28% 29% 57-62 16% 63 vuotta tai yli 2 4 6 8 10 Asuinpaikkakuntasi postinumeroalue

Lisätiedot

KULTTUURITUOTTAJAT. Vähimmäispalkkasuositus 1.5.2010 30.4.2012

KULTTUURITUOTTAJAT. Vähimmäispalkkasuositus 1.5.2010 30.4.2012 KULTTUURITUOTTAJAT Vähimmäispalkkasuositus 1.5.2010 30.4.2012 Akavan Erityisalat ry ja Taide- ja kulttuurialan ammattijärjestö TAKU ry ovat laatineet tämän vähimmäispalkkasuosituksen yksityisellä taide-

Lisätiedot

Nuoret Lakimiehet ry Työhyvinvointikysely 2014

Nuoret Lakimiehet ry Työhyvinvointikysely 2014 Lue analyysi kyselyn tuloksista: www.nuoretlakimiehet.fi/0///nula-selvitti-tyooloja-sisalto-ennen-kompensaatiota-ja-glooriaa/ Taustatiedot Sukupuoli 0 8 6 6 Mies Nainen Kaikki (KA:.6, Hajonta:0.9) (Vastauksia:7)

Lisätiedot

TASA-ARVON EDISTÄMINEN JA PALKKAKARTOITUS

TASA-ARVON EDISTÄMINEN JA PALKKAKARTOITUS TASA-ARVON EDISTÄMINEN JA PALKKAKARTOITUS 1 15.4.2015 Naisten ja miesten tasa-arvo työelämässä Naisten ja miesten tosiasiallisissa oloissa tuntuvia eroja Työelämässä rakenteita, jotka ylläpitävät sukupuolten

Lisätiedot

Jäsenhankintakilpailu

Jäsenhankintakilpailu S P E C I A R Y : N J Ä S E N T I E D asiantuntij asiantuntiia O T E 2 2 0 0 3 Jäsenhankintakilpailu jatkuu Tutkittua tietoa specialaisista f sivu3 f sivu7 pääkirjoitus VEIKKO SOMERPURO Eikö molempien

Lisätiedot

SAMAPALKKAISUUTEEN PALKKAUSJÄRJESTELMÄUUDISTUKSIN Markku Palokangas, Toimihenkilöunioni Minna Etu-Seppälä, Suomen Varustamoyhdistys

SAMAPALKKAISUUTEEN PALKKAUSJÄRJESTELMÄUUDISTUKSIN Markku Palokangas, Toimihenkilöunioni Minna Etu-Seppälä, Suomen Varustamoyhdistys SAMAPALKKAISUUTEEN PALKKAUSJÄRJESTELMÄUUDISTUKSIN Markku Palokangas, Toimihenkilöunioni Minna Etu-Seppälä, Suomen Varustamoyhdistys Toimihenkilöiden työsuhdepäivä, 1.- 3.2.2007, Silja Symphony 1 SUKUPUOLTEN

Lisätiedot

2015:5 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014

2015:5 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 2015:5 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2014 neljännellä neljänneksellä 71,3 prosenttia. Vuonna 2014 keskimääräinen työllisyysaste oli

Lisätiedot

liikuntatieteilijät Vähimmäispalkkasuositus yksityiselle sektorille 1.6.2014 31.3.2016 Akavan Erityisalat Nuoriso- ja Liikunta-alan asiantuntijat

liikuntatieteilijät Vähimmäispalkkasuositus yksityiselle sektorille 1.6.2014 31.3.2016 Akavan Erityisalat Nuoriso- ja Liikunta-alan asiantuntijat liikuntatieteilijät Vähimmäispalkkasuositus yksityiselle sektorille 1.6.2014 31.3.2016 Akavan Erityisalat Nuoriso- ja Liikunta-alan asiantuntijat liikuntatieteilijät Vähimmäispalkkasuositus yksityiselle

Lisätiedot

T O I M I H E N K I L Ö B A R O M E T R I 2 0 1 3

T O I M I H E N K I L Ö B A R O M E T R I 2 0 1 3 T O I M I H E N K I L Ö B A R O M E T R I 0 1 SISÄLLYSLUETTELO 1. YLEISTÄ... 1.1. Vastaajien taustatietoja... 4. PALVELUSSUHDE... 6.1. Työmarkkinatilanne ja työnantaja... 6.. Palvelussuhteen laji... 8..

Lisätiedot

Näytelmäkirjailijoiden ja käsikirjoittajien taloudellinen asema Suomessa 2011

Näytelmäkirjailijoiden ja käsikirjoittajien taloudellinen asema Suomessa 2011 Näytelmäkirjailijoiden ja käsikirjoittajien taloudellinen asema Suomessa 2011 13.9.2012, Teatteri Avoimet Ovet, Helsinki Tutkimuspäällikkö Mikko Grönlund BID Innovaatiot ja yrityskehitys, Turun yliopisto

Lisätiedot

KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2008 1

KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2008 1 KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2008 KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2008 1 Tiivistelmä Yrittäjien lomat Suomen Yrittäjien huhtikuussa 2008 tekemässä jäsenkyselyssä tiedusteltiin yrittäjiltä

Lisätiedot

VÄESTÖN KOULUTUSRAKENNE LAHDESSA JA SUURIMMISSA KAUPUNGEISSA 2010

VÄESTÖN KOULUTUSRAKENNE LAHDESSA JA SUURIMMISSA KAUPUNGEISSA 2010 Tekninen ja ympäristötoimiala I Pauli Mero 15.05.2012 VÄESTÖN KOULUTUSRAKENNE LAHDESSA JA SUURIMMISSA KAUPUNGEISSA 2010 YHTEENVETO Väestön koulutusaste on selvästi korkeampi yliopistokaupungeissa (,, )

Lisätiedot

TASA-ARVOSUUNNITELMA OSAKSI TYÖPAIKAN YHTEISTOIMINTAA P R O S E. Selvitys. Käynnistys. Seuranta. Suunnittelu. Toteutus

TASA-ARVOSUUNNITELMA OSAKSI TYÖPAIKAN YHTEISTOIMINTAA P R O S E. Selvitys. Käynnistys. Seuranta. Suunnittelu. Toteutus TASA-ARVOSUUNNITELMA OSAKSI TYÖPAIKAN YHTEISTOIMINTAA P R O S E S S I Seuranta Käynnistys Selvitys Suunnittelu Toteutus ao/amää/kalvot2004/tasa-arvolaki 2005 uusi 1 1. Tasa-arvosuunnitelman laatiminen

Lisätiedot

Kyselytutkimus työajan käytöstä

Kyselytutkimus työajan käytöstä Kyselytutkimus työajan käytöstä Omien asioiden hoitaminen ja Internetin käyttö työajalla Markkina- ja mielipidetutkimusyritys Q-Tutkimus toteutti kesäkuussa 2013 (3.6. 17.6.2013) kyselytutkimuksen, joka

Lisätiedot

Yrittäjät. Konsultit 2HPO 17.4.2013 2HPO.FI

Yrittäjät. Konsultit 2HPO 17.4.2013 2HPO.FI Yrittäjät Konsultit 2HPO 1 Yrittäjien lukumäärä pl. maatalous 1990-270 250 230 210 190 170 150 130 110 90 tuhatta yrittäjää 261 000 169 000 92 000 70 1990 1992 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006 2008 2010

Lisätiedot

Jalkapalloilijoiden palkkatutkimus 2002

Jalkapalloilijoiden palkkatutkimus 2002 Jalkapalloilijoiden palkkatutkimus Jalkapalloilijan keskipalkka (luontoisetuineen) 23 691 21 73 5 1 15 2 25 Euroa Palkkatutkimus Pelaajayhdistys tekee vuosittain tutkimuksen jalkapalloilijoiden palkkauksesta.

Lisätiedot

Selvitys tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustilanteesta

Selvitys tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustilanteesta Liite 1. Selvitys tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustilanteesta Kouvolan kaupunki Selvitys tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustilanteesta 1 1. Miehet ja naiset Kouvolan kaupungin henkilöstöstä naisia on 83,9 % ja

Lisätiedot

Tasa-arvon tilastoseuranta keskustasolla. Tilastokoulutus Tilastokeskus 8.10.2008 Mika Happonen, VTML

Tasa-arvon tilastoseuranta keskustasolla. Tilastokoulutus Tilastokeskus 8.10.2008 Mika Happonen, VTML Tasa-arvon tilastoseuranta keskustasolla Tilastokoulutus Tilastokeskus 8.10.2008 Mika Happonen, VTML Lähtökohdat Uudistettu tasa-arvolaki (2005) Taustalla EU:n samapalkkaisuus ja tasa-arvodirektiivit naisten

Lisätiedot

PALVELUALOJEN PALKKATUTKIMUS 2002 1

PALVELUALOJEN PALKKATUTKIMUS 2002 1 PALVELUALOJEN PALKKATUTKIMUS 2002 1 PALVELUALOJEN PALKKATUTKIMUS 2002 Palvelualojen palkkatutkimuksen 2002 on tehnyt Palvelualojen ammattiliiton toimeksiannosta Tuomas Santasalo Ky. Tutkimukseen otettiin

Lisätiedot

TILASTOJULKAISU 2013 YLIOPISTOT JA HARJOITTELUKOULUT

TILASTOJULKAISU 2013 YLIOPISTOT JA HARJOITTELUKOULUT TILASTOJULKAISU 2013 YLIOPISTOT JA HARJOITTELUKOULUT Sisällys YLIOPISTOT TYÖLLISTÄJINÄ...3 YLIOPISTOT...5 AVAINLUKUJA YLIOPISTOJEN HENKILÖSTÖSTÄ...6 Henkilöstömäärä...6 Ikärakenne...8 Vakinaisuus ja määräaikaisuus...9

Lisätiedot

Työaika, palkat ja työvoimakustannukset

Työaika, palkat ja työvoimakustannukset Työaika, palkat ja työvoimakustannukset Konsultit 2HPO 1 Osa-aikaista ja määräaikaista työtä tekevien osuus palkansaajista Lähde: Tilastokeskus ja Findikaattori 2 Työsuhteiden muodot 2000-2012 Lähde: Tilastokeskus

Lisätiedot

YRITTÄJIEN LOMAT 2007 1

YRITTÄJIEN LOMAT 2007 1 YRITTÄJIEN LOMAT 2007 1 Tiivistelmä Yrittäjien lomat Suomen Yrittäjien kesäkuussa 2007 tekemässä jäsenkyselyssä tiedusteltiin yrittäjiltä lomista ja lomatoiveista sekä kesätyöntekijöiden palkkaamisesta.

Lisätiedot

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1 : HENKILÖSTÖRESURSSIT Henkilöstömäärä Henkilöstön lukumäärä vuoden 246 78767 4,0 41,8 82,0 256,0 12938,0 78767 Henkilöstön lukumäärän %-muutos edellisen vuoden lopusta 2,5-3,0-100,0-6,8-1,9 2,4 370,8-3,0

Lisätiedot

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1 : HENKILÖSTÖRESURSSIT Henkilöstömäärä Henkilöstön lukumäärä vuoden 240 81210 4,0 39,0 82,0 227,0 13364,0 81210 Henkilöstön lukumäärän %-muutos edellisen vuoden lopusta 2,6-1,9-64,2-4,4-0,7 2,4 150,0-1,9

Lisätiedot

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1 : Taso 3 2940300 Arkistolaitos : HENKILÖSTÖRESURSSIT Henkilöstömäärä Henkilöstön lukumäärä vuoden 318 86383 3,0 29,0 64,0 224,0 5536,0 86383 Henkilöstön lukumäärän %-muutos edellisen vuoden lopusta -29,1-100,0-3,4

Lisätiedot

SUOMEN KIRJOITUSTULKIT RY:N JÄSENTEN NÄKEMYKSIÄ 1.9.2010 MUUTOKSEN JÄLKEEN - TIIVISTELMÄ KYSELYN RAPORTISTA

SUOMEN KIRJOITUSTULKIT RY:N JÄSENTEN NÄKEMYKSIÄ 1.9.2010 MUUTOKSEN JÄLKEEN - TIIVISTELMÄ KYSELYN RAPORTISTA SUOMEN KIRJOITUSTULKIT RY:N JÄSENTEN NÄKEMYKSIÄ 1.9.2010 MUUTOKSEN JÄLKEEN - TIIVISTELMÄ KYSELYN RAPORTISTA Kysely toisen palveluksessa oleville, opiskelijoille ja yrittäjille 1.4.2012 Suomen kirjoitustulkit

Lisätiedot

Poissaolojen määrässä vähän. muutoksia 10 vuodessa

Poissaolojen määrässä vähän. muutoksia 10 vuodessa Poissaolojen määrässä vähän muutoksia 10 vuodessa Kuluneen vuosikymmenen aikana poissaolojen kokonaismäärä on muuttunut merkittävästi vain rahoitusalalla ja muissa palveluissa 1. Näillä aloilla poissaoloja

Lisätiedot

Metalliteollisuuden palkkakehitys 4. nelj. 2014

Metalliteollisuuden palkkakehitys 4. nelj. 2014 TUTKIMUSYKSIKÖN JULKAISUJA /15 Metalliteollisuuden palkkakehitys. nelj. YLEISTÄ PALKKARYHMITTÄISIÄ TIETOJA NIMELLISANSIOKEHITYS REAALIANSIOKEHITYS 3 MUUT ALAT 3 IDENTTISTEN HENKILÖT AUTOKAUPAN TOIMIHENKILÖT

Lisätiedot

Yrityskohtaisen erän käyttö teknologiateollisuudessa

Yrityskohtaisen erän käyttö teknologiateollisuudessa Yrityskohtaisen erän käyttö teknologiateollisuudessa Toimihenkilöiden työsuhdepäivä 5.2.2009 Silja Symphony Jukka Tiihonen Teknologiateollisuus Roni Jokinen Toimihenkilöunioni TU 4 Palkankorotukset teknologiateollisuudessa

Lisätiedot

Tradenomit työelämässä ajankohtaisterveiset Tradenomiliitosta

Tradenomit työelämässä ajankohtaisterveiset Tradenomiliitosta Tradenomit työelämässä ajankohtaisterveiset Tradenomiliitosta Valtakunnalliset ammattikorkeakoulujen liiketalouden koulutusalan kehittämispäivät 10.11.2010 Kouvolassa Johanna Tuovinen asiamies, koulutus-

Lisätiedot

HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2008

HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2008 TURVATEKNIIKAN KESKUS HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2008 Koonneet: Päivi Hakulinen Seppo Vaalavuo SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 4 2. Tehokas TUKES... 4 Henkilöstömäärä... 4 Keski-ikä... 5 Vaihtuvuus... 6 Työaika...

Lisätiedot

Tradenomit työmarkkinoilla

Tradenomit työmarkkinoilla Tradenomit työmarkkinoilla Uudistu ja uudista 2011 Johanna Tuovinen asiamies, koulutus-, työvoima- ja elinkeinopolitiikka Tradenomiliitto TRAL ry Minkälaista osaamista tarvitaan? Yleinen osaaminen korostuu

Lisätiedot

Palkkamontun umpeenluonti kohti 1800 alinta palkkaa. SAK:n tasa-arvoviikonloppu 8.-9.6.2013/Jarkko Eloranta

Palkkamontun umpeenluonti kohti 1800 alinta palkkaa. SAK:n tasa-arvoviikonloppu 8.-9.6.2013/Jarkko Eloranta Palkkamontun umpeenluonti kohti 1800 alinta palkkaa SAK:n tasa-arvoviikonloppu 8.-9.6.2013/Jarkko Eloranta Toimintaympäristön haasteet Väestön ikääntyminen Palvelujen kysyntä (eläkejärjestelmä, hoito-

Lisätiedot

HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2010

HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2010 HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2010 Päivi Hakulinen SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 4 2. Tehokas TUKES... 4 Henkilöstö... 4 Keski-ikä... 5 Vaihtuvuus... 6 Työaika... 6 3. Osaava ja oppiva TUKES... 7 Osaaminen ja

Lisätiedot

Palkankorotusten toteutuminen vuonna 2011

Palkankorotusten toteutuminen vuonna 2011 TutkimusYksikön julkaisuja 1/2012 Palkankorotusten toteutuminen vuonna 2011 perälauta suosituin korotusvaihtoehdoista JOHDANTO Metallityöväen Liitto ry ja Teknologiateollisuus ry sopivat lokakuussa 2011

Lisätiedot

kulttuurituottajat Vähimmäispalkkasuositus 1.6.2014 31.3.2016 Akavan Erityisalat Taide- ja kulttuurialan ammattijärjestö TAKU

kulttuurituottajat Vähimmäispalkkasuositus 1.6.2014 31.3.2016 Akavan Erityisalat Taide- ja kulttuurialan ammattijärjestö TAKU kulttuurituottajat Vähimmäispalkkasuositus 1.6.2014 31.3.2016 Akavan Erityisalat Taide- ja kulttuurialan ammattijärjestö TAKU Akavan Erityisalat AE ry ja Taide- ja kulttuurialan ammattijärjestö TAKU ry

Lisätiedot

YLEMMÄT TOIMIHENKILÖT YTN RY

YLEMMÄT TOIMIHENKILÖT YTN RY TYÖSOPIMUSMALLI YLEMMÄT TOIMIHENKILÖT YTN RY Alla mainittu työnantaja ja ylempi toimihenkilö (jäljempänä toimihenkilö) ovat sopineet seuraavista työsuhteen ehdoista. Lisäksi on otettava huomioon mahdollisen

Lisätiedot

S P E C I A R Y : N J Ä S E N T I E D. Speciassa jo 4000 jäsentä! sivu3. Tutkittua tietoa specialaisista! sivu6

S P E C I A R Y : N J Ä S E N T I E D. Speciassa jo 4000 jäsentä! sivu3. Tutkittua tietoa specialaisista! sivu6 S P E C I A R Y : N J Ä S E N T I E D asiantuntij asiantuntiia O T E 2 2 0 0 4 Speciassa jo 4000 jäsentä! Tutkittua tietoa specialaisista! f sivu3 f sivu6 pääkirjoitus VEIKKO SOMERPURO Harrastuksesta tuli

Lisätiedot

HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2009

HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2009 TURVATEKNIIKAN KESKUS HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2009 Päivi Hakulinen Seppo Vaalavuo SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 4 2. Tehokas TUKES... 4 Henkilöstömäärä... 4 Keski-ikä... 5 Vaihtuvuus... 6 Työaika... 7

Lisätiedot

Opiskelijoiden työssäkäynti- ja kesätyökysely 2013 Tulokset. Arttu Piri

Opiskelijoiden työssäkäynti- ja kesätyökysely 2013 Tulokset. Arttu Piri Opiskelijoiden työssäkäynti- ja kesätyökysely 2013 Tulokset Arttu Piri 1 Yleistä - Aineiston keruu sähköisesti 26.9. 14.10.12013 - Otos: Opiskelijajäsenet, poislukien 1.5.2013 jälkeen liittyneet - Otos

Lisätiedot

Suomen korkeakoulutetut työttömät koulutusaloittain ja asteittain 2005 2010

Suomen korkeakoulutetut työttömät koulutusaloittain ja asteittain 2005 2010 Suomen korkeakoulutetut työttömät koulutusaloittain ja asteittain 2005 2010 Pekka Neittaanmäki ja Johanna Ärje Jyväskylän yliopisto Tietotekniikan laitos 13.07.2010 1. Johdanto Tässä raportissa tarkastellaan

Lisätiedot

TILASTOTYO RYHMA N RAPORTTI RAHOITUSALAN ANSIOKEHITYKSESTA TILASTOKAUDELLA 2010-2011

TILASTOTYO RYHMA N RAPORTTI RAHOITUSALAN ANSIOKEHITYKSESTA TILASTOKAUDELLA 2010-2011 TILASTOTYO RYHMA N RAPORTTI RAHOITUSALAN ANSIOKEHITYKSESTA TILASTOKAUDELLA 2010-2011 Sisällys 1. TAUSTAA... 2 2. ANSIOKEHITYS AJALLA LOKAKUU 2010 LOKAKUU 2011... 3 3. IDENTTISTEN HENKILÖIDEN ANSIOKEHITYS...

Lisätiedot

IT-ura -tutkimus 2009

IT-ura -tutkimus 2009 IT-ura -tutkimus 2009 A. Palkkaus 1. Yhteenveto IT-ammattilaisten peruspalkat ovat pysyneet edellisen vuoden tasolla, mutta kokonaisansiot ovat nousseet vuodessa 5%. Keskimääräinen peruspalkka on nyt 3

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus2006

Aikuiskoulutustutkimus2006 2007 Aikuiskoulutustutkimus2006 Ennakkotietoja Helsinki 21.5.2007 Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tilastokeskus. Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia

Lisätiedot

KÄÄNTÄjät. Vähimmäispalkkasuositus 1.6.2014 31.5.2015. Akavan Erityisalat Käännösalan asiantuntijat KAJ

KÄÄNTÄjät. Vähimmäispalkkasuositus 1.6.2014 31.5.2015. Akavan Erityisalat Käännösalan asiantuntijat KAJ KÄÄNTÄjät Vähimmäispalkkasuositus 1.6.2014 31.5.2015 Akavan Erityisalat Käännösalan asiantuntijat KAJ KÄÄNTÄJÄT Vähimmäispalkkasuositus 1.6.2014 31.5.2015 Akavan Erityisalat AE ry ja Käännösalan asiantuntijat

Lisätiedot

Tasa-arvolain edellyttämä sukupuolten palkkakartoitus kuntatyönantajalla

Tasa-arvolain edellyttämä sukupuolten palkkakartoitus kuntatyönantajalla Tasa-arvolain edellyttämä sukupuolten palkkakartoitus kuntatyönantajalla Hankkeen päätösseminaari 25.4.2008 Tilastokeskus/Kaisa Weckström www.stat.fi/segregaatio Eri tehtävissä toimivien palkkojen vertailujen

Lisätiedot

SPECIA RY:N JÄSENTIEDOTE. Tutkittua tietoa specialaisista. sivu 6. Osallistu Specian juhlavuoteen! sivu 15

SPECIA RY:N JÄSENTIEDOTE. Tutkittua tietoa specialaisista. sivu 6. Osallistu Specian juhlavuoteen! sivu 15 SPECIA RY:N JÄSENTIEDOTE asiantuntij asiantuntiia 2 2005 Tutkittua tietoa specialaisista Osallistu Specian juhlavuoteen! sivu 6 sivu 15 pääkirjoitus Työ tekijäänsä kiittää kiittääkö työnantaja? T ämän

Lisätiedot

Markkinariskipreemio Suomen osakemarkkinoilla

Markkinariskipreemio Suomen osakemarkkinoilla Markkinariskipreemio Suomen osakemarkkinoilla Tutkimus Marraskuu 2005 *connectedthinking Sisällysluettelo Yhteenveto... 3 Yleistä... 3 Kyselytutkimuksen tulokset... 3 Markkinariskipreemio Suomen osakemarkkinoilla...

Lisätiedot

TURVATEKNIIKAN KESKUS

TURVATEKNIIKAN KESKUS TURVATEKNIIKAN KESKUS Helsinki.3. HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS VUODELTA 3. YLEISTÄ Henkilöstömäärä Turvatekniikan keskuksen henkilöstömäärä vuoden 3 lopussa oli henkilöä (vuonna henkilöä). Henkilötyövuosia kertyi

Lisätiedot

Näytesivut. 2.1 Palkasta sopiminen ja palkan maksaminen

Näytesivut. 2.1 Palkasta sopiminen ja palkan maksaminen 2 Palkat ja palkkausjärjestelmät Tässä luvussa selvitetään palkasta sopimiseen, palkkatason määrittelyyn ja työehtosopimusten palkkausjärjestelmiin liittyviä kysymyksiä. 5 Vaikka työnantaja ja työntekijä

Lisätiedot

Pron tutkimus: Sukupuolten välinen palkkaero näkyy myös esimiesten palkoissa

Pron tutkimus: Sukupuolten välinen palkkaero näkyy myös esimiesten palkoissa TIEDOTE 1 (5) Pron tutkimus: Sukupuolten välinen palkkaero näkyy myös esimiesten palkoissa Työpaikoilla naiset valikoituvat harvemmin esimiestehtäviin ja sellaisiin työnkuviin, jotka mahdollistavat etenemisen

Lisätiedot

TYÖTTÖMYYS ICT-ALALLA KESKI-SUOMESSA 2006-2011

TYÖTTÖMYYS ICT-ALALLA KESKI-SUOMESSA 2006-2011 TYÖTTÖMYYS ICT-ALALLA KESKI-SUOMESSA 2006- Pekka Neittaanmäki Päivi Kinnunen 2.8. Informaatioteknologian tiedekunta Jyväskylän yliopisto työttömien lkm % työttömistä ja lomautetuista Tässä raportissa tarkastellaan

Lisätiedot

1 Tätä liitettä osiota sovelletaan aikuiskoulutuskeskusten opetushenkilöstöön,

1 Tätä liitettä osiota sovelletaan aikuiskoulutuskeskusten opetushenkilöstöön, OSIO E AMMATILLINEN AIKUISKOULUTUSKESKUS 1 Soveltamisala 1 Tätä liitettä osiota sovelletaan aikuiskoulutuskeskusten opetushenkilöstöön, johon kuuluvat rehtorit ja apulaisrehtorit kokoaikaiset opettajat

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 4:2015

TILASTOKATSAUS 4:2015 Tilastokatsaus 6:212 TILASTOKATSAUS 4:2 1 12.8.2 TIETOJA TYÖVOIMASTA JA TYÖTTÖMYYDESTÄ Työvoiman määrä kasvoi 1 3:lla (,9 %) vuoden 213 aikana Vantaalla työvoimaan kuuluvien joukko on suurentunut vuodesta

Lisätiedot

2015:24 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 2. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2015

2015:24 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 2. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2015 2015:24 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 2. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2015 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2015 toisella neljänneksellä 73,3 prosenttia, mikä oli 0,8 prosenttiyksikköä pienempi kuin vuotta

Lisätiedot