KUNTASEKTORIN TYÖMARKKINATUTKIMUS Akavan Erityisalojen selvityksiä 3/2007

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KUNTASEKTORIN TYÖMARKKINATUTKIMUS 2006. Akavan Erityisalojen selvityksiä 3/2007"

Transkriptio

1 KUNTASEKTORIN TYÖMARKKINATUTKIMUS 06 Akavan Erityisalojen selvityksiä 3/07

2 Akavan Erityisalat ry ISSN Multiprint Oy Helsinki

3 ALUKSI Tämänkertainen työmarkkinatutkimuksemme on järjestyksessä liittomme kahdeksastoista. Aluksi tutkimus tehtiin yhtenä koko liittoa koskevana tutkimuksena. 00- luvulla tutkimusta alettiin kehittää sektorikohtaiseksi siten, että vuonna 02 toteutettiin vain yksityistä sektoria ja vuonna 03 vain julkista sektoria koskeva kysely. Vuonna 04, jolloin ensimmäistä kertaa tehtiin erisisältöiset yksityistä ja julkista sektoria koskevat tiedustelut, tehtiin myös päätös toteuttaa kysely vuosittain eri sektoreille. Vuoden 05 julkisen sektorin tutkimuksen tulokset analysoitiinkin jo kokonaan eriteltyinä kunta- ja valtiosektorin tietoihin. Nämä uudistukset ovat edesauttaneet sitä, että olemme päässeet lähemmäksi kunkin sektorin erityispiirteitä. Tosin tähän saakka kunta- ja valtiosektorin kyselylomakkeet ovat olleet yhtenäiset, mikä on aiheuttanut jonkin verran sekaannusta eri sektoreilla käytettävien termien suhteen. Erityisesti tämä on näkynyt uusista palkkausjärjestelmistä kysyttäessä. Esitän kiitokseni KTM Eija Savajalle Palkansaajien tutkimuslaitoksesta vastausten tallentamisesta ja raportoinnista. Raportin alussa on laatimani tiivistelmä tutkimuksen tuloksista, jonka jälkeen seuraa raportti kokonaisuudessaan. Kiitän myös kaikkia työmarkkinatutkimukseen vastanneita. Vastauksenne antavat meille arvokasta tietoa edunvalvontatehtävissämme. Helsingissä Arja Ahola Asiamies Akavan Erityisalat ry Nyt käsillä olevan kuntasektorin työmarkkinatutkimuksen kyselylomake postitettiin lokakuussa 06 joka toiselle kuntasektorin jäsenelle, jolla rekisterimme mukaan oli voimassa oleva palvelussuhde. Kyselylomake oli mahdollista täyttää myös internetin kautta. Vastausprosentti jäi ensimmäistä kertaa alle %:in. Internetin kautta tulleiden vastausten määrä oli alle kahdeksan prosenttia. Vastaajien lukumäärä ja erilainen rakenteellinen jakaantuminen aiheuttaa sen, että erityisesti palkkatietoja kannattaa tarkastella erilaiset taustamuuttujat huomioon ottaen. Akavan Erityisalat - Kuntasektorin työmarkkinatutkimus 06 Tiivistelmä 3

4 KUNTASEKTORIN TYÖMARKKINA- TUTKIMUKSEN 06 TIIVISTELMÄ TAUSTATIETOJA VASTAAJISTA Sukupuoli naisia 84 % miehiä 16 % Keski-ikä naiset 44,7 v miehet 49 v Koulutus - vähintään alempi korkeakoulututkinto 90 %:lla - 73 eri tutkintoa - 60 eri korkeakoulua tai oppilaitosta Asemataso miehet naiset - johto 26 % 11 % - keskijohto 26 % 24 % - asiantuntija 29 % 31 % - toimihenkilö 15 % 30 % - joku muu 4 % 4 % Ammattinimike erilaista toimen/tehtävänimikettä Työssäkäyntialue - pääkaupunkiseutu 18 % - muu Suomi 82 % Määräaikaiset palvelussuhteet eivät ota vähentyäkseen Määräaikaisten palvelussuhteiden määrää on tarkasteltu vuosittain. Vuosina määrä on kuntasektorilla vaihdellut 13:n ja 18:n prosentin välillä. Syksyllä 06 kokopäivätyössä olleista 78 %:lla oli pysyvä palvelussuhde, kolmella prosentilla oli pysyvä palvelussuhde, johon oli mahdollista palata määrä-aikaisuuden päätyttyä ja 19 % oli määräaikaisena ilman taustalla olevaa vakinaista palvelussuhdetta. Naisista 21 % ja miehistä 10 % oli määräaikaisina. Edelliseen vuoteen verrattuna naisten määräaikaisuus oli lisääntynyt, miesten taas vähentynyt. Määrä-aikaisuudet olivat yleisimpiä nuoremmissa ikäluokissa. Alle 30- vuotiaista kaksi kolmesta teki työtä määräaikaisena. Määräaikaiset palvelussuhteet vähenivät iän myötä. (Kuvio 5). Neljä kymmenestä oli määräaikaisena omasta tahdostaan. Miten määräaikaisuuksia perusteltiin Nyt toisena vuonna peräkkäin kysyttiin myös, miten työnantaja oli perustellut määrä-aikaisuutta. Etenkin naisilla ja nuorilla sijaisuus oli yleisin määräaikaisuuden syy, miehillä taas työn luonne tai joku muu perustelu, esimerkiksi projektityö. Kuudelle prosentille määräaikaisista perustetta ei oltu ilmoitettu. (Taulukko 1). Määräaikaisuus luo epävarmuutta tulevaisuudesta ja näkyy palkassa Määräaikaisilta kysyttiin myös, mitä he arvioivat tekevänsä meneillään olevan määräaikaisuuden jälkeen. Kolmannes vastaajista oli sitä mieltä, että määräaikaista palvelussuhdetta todennäköisesti jatketaan samassa työpaikassa. Miehet olivat naisia toiveikkaampia siitä, että he mahdollisesti solmivat vakinaisen palvelussuhteen samaan työnantajaan. Naisten joukossa oli myös niitä, jotka meneillään olevan määräaikaisuuden jälkeen arvelivat jäävänsä työttömiksi. Kolmannes vastaajista ilmoitti, etteivät he vielä tiedä, mitä tapahtuu määräaikaisuuden jälkeen. Määräaikaisuudet merkitsevät näin osalle myös epävarmuutta tulevaisuudesta. (Taulukko 2). Määräaikaisuus vaikuttaa myös palkkaan. Kuviosta 7 ja liitetaulukoista 10 ja 11 ilmenee, että määräaikaisten keskiansio oli vain neljä viidesosaa pysyvässä palvelussuhteessa olevien ansioista. Palkkauksen perusteista epätietoisuutta Kuntasektorilla on siirrytty uuteen tehtävän vaativuuteen ja henkilökohtaiseen suoriutumiseen perustuvaan palkkausjärjestelmään vähitellen. Vuosia koskevassa Akavan Erityisalat - Kuntasektorin työmarkkinatutkimus 06 Tiivistelmä 4

5 KVTES-sopimuksessa määriteltiin tehtävien vaativuuden arvioinnissa käytettävät yleiset vaativuustekijät ja syksyn 02 sopimusneuvottelujen yhteydessä sovittiin kuntaalalle palkkausjärjestelmien kehittämisohjelma vuosiksi Tehtävän vaativuuteen perustuva palkanosa otettiin siis käyttöön vuonna 02 ja henkilökohtainen lisä lukien. Kuitenkin vain 37 % vastaajista ilmoitti, että palkka määräytyy tehtävän vaativuuteen ja henkilökohtaiseen suoriutumiseen perustuvan palkkausjärjestelmän mukaan. Yli puolet vastaajista (52 %) ilmoitti edelleen palkan perusteeksi kiinteän peruspalkan ja ikä-/kokemuslisät. Sopimuspalkka oli kuudella prosentilla vastaajista, jokin muu järjestelmä yhdellä prosentilla ja neljä prosenttia vastaajista ei osannut sanoa, minkä järjestelmän mukaan palkka määräytyy. (Kuvio 6). Keskipalkka 2504 edelleen kaikkien suomalaisten palkansaajien tason alapuolella, naisten ja miesten välinen palkkaero hieman kaventunut Säännöllisen työajan ansio ennen ennakonpidätystä oli keskimäärin 2504 / kk. Naisten keskipalkka oli 85 % miesten palkoista. Edellisenä vuonna kyseinen prosenttiluku oli 80. Naisten ja miesten palkat vaihtelivat huomattavasti iän ja koulutuksen mukaan. Varsinkin vuotiaiden sekä yli 50-vuotiaiden palkoissa erot olivat suuria. Positiivista on, että nuorimmassa ikäryhmässä naisten ja miesten palkkaero on pienimmillään. (Kuvio 8). Koulutuksen mukaan tarkasteltaessa alemman korkeakouluasteen tutkinto tuotti naisille vain neljä viidesosaa samantasoisen tutkinnon suorittaneiden miesten palkoista. Ylemmän korkeakoulututkinnon kohdalla naisten palkat olivat alle 90 prosenttia vastaavista miesten palkoista. (Kuvio 9). Palkkojen vaihtelu oli kuitenkin suurinta eri toimiasemassa olevien välillä. Säännöllisen työajan ansioiden keskiarvot ja fraktiilit on sukupuolen, asematason, koulutuksen, työsuhteen laadun, työssäkäyntipaikkakunnan sekä palkkausjärjestelmän mukaan kerättyinä kuvioon 7 sekä liitetaulukoihin Palkkakehitys pääasiallisesti yleiskorotuksen varassa Kaksi kolmesta vastanneesta ilmoitti, että lokakuusta 05 lokakuuhun 06 päätoimen kuukausiansiot olivat nousseet yleiskorotuksen verran. Yhdellä neljästä palkka oli noussut enemmän. Suurin tekijä nousuun oli tehtäväkohtaisen palkanosan muutos (29 %:lla) ja toiseksi suurin henkilökohtaisen palkanosan muutos (18 %:lla). Tulospalkkio nosti ansioita vain kahdella prosentilla vastaajista. Osalla ansiot olivat nousseet uuden työnantajan, uuden aseman tai tehtävän sekä lisäkoulutuksen tai - pätevyyden ansiosta. Muu erittelemätön syy oli 13 %:lla. (Taulukko 3). Palkkaukseen vaikuttaneet tekijät Kunnallisen palkkausjärjestelmän tavoitteena on motivoida henkilöstöä hyviin työsuorituksiin, edistää toiminnan tuloksellisuutta ja pitää kuntasektorin palkat kilpailukykyisinä. Tavoitteeseen pyritään oikeudenmukaisella palkalla, joka perustuu tehtävien vaativuuteen, henkilökohtaisiin työtuloksiin ja työyksikön tuloksellisuuteen. Työmarkkinatutkimuksessa on nyt neljänä vuotena kysytty, minkä tekijöiden vastaajat katsoivat vaikuttavan palkkauksessaan ja miten he arvioivat uuden palkkausjärjestelmän tavoitteiden toteutuneen. Ne, jotka ilmoittivat olevansa uuden tehtävän vaativuuteen ja henkilökohtaiseen suoriutumiseen perustuvan palkkausjärjestelmän piirissä, katsoivat että työn vaativuudella oli joko paljon (28 % vastaajista) tai jossain määrin (55 % vastaajista) vaikutusta palkkaukseen. Vastaavasti henkilökohtaisen osaamisen katsottiin vaikuttavan paljon ( % vastaajista) tai jossain määrin (54 % vastaajista). Edelleen perinteisessä järjestelmässä oleviksi itsensä määritelleet katsoivat näiden ominaisuuksien painoarvot vähäisemmiksi. Ryhmän tuloksen ei katsottu vaikuttavan palkkaukseen juuri lainkaan. Akavan Erityisalat - Kuntasektorin työmarkkinatutkimus 06 Tiivistelmä 5

6 Myöskään työn määrällä ei ollut vaikutusta, työn laadulla jonkin verran. (Kuvio 11). Kriittisyys uutta palkkausjärjestelmää kohtaan kasvaa Kun uutta tehtävän vaativuuteen ja henkilökohtaiseen suoriutumiseen perustuvaa palkkausjärjestelmää alettiin kehittää, sille annettiin seuraavia ominaisuuksia. Sen tulisi - olla selkeä ja ymmärrettävä - reagoida työtehtävien muutoksiin - kannustaa ammattitaidon kehittämiseen - olla palkkaporrastukseltaan oikeudenmukainen - palkita hyvästä työsuorituksesta - antaa kilpailukykyisen palkkatason - kohdella nuoria ja vanhoja tasapuolisesti - kohdella naisia ja miehiä tasapuolisesti Neljänä perättäisenä vuonna on kysytty vastaajien arviota näiden ominaisuuksien toteutumisesta. Arviot ovat hieman vaihdelleet eri vuosina. Kriittisyys on kuitenkin ennemminkin kasvanut kuin vähentynyt. Erityisen negatiivisesti uuden järjestelmän piirissä oleviksi tunnustautuneet suhtautuivat väitteeseen, että uusi palkkausjärjestelmä antaa kilpailukykyisen palkkatason. Järjestelmän palkkaporrastusta ei myöskään pidetä oikeudenmukaisena. Järjestelmää ei liioin pidetä kannustavana eikä sen katsota palkitsevan hyvästä työsuorituksesta eikä myöskään reagoivan työtehtävien muutoksiin. Järjestelmää ei myöskään pidetä selkeänä eikä ymmärrettävänä. Positiivista kehitystä näyttää vain väittämä, että järjestelmä kohtelee naisia ja miehiä tasapuolisesti. Neljä kymmenestä uskoi tähän. (Kuvio 12). Uuteen palkkausjärjestelmään siirtyneiden arvioita eri vuosilta on verrattu kuviossa 13. Uuden palkkausjärjestelmän käyttöönottoon liittyvä tiedottaminen ja kouluttaminen kangertelivat Vain vanhemmista ikäluokista, 49- vuotiaista ja yli 50-vuotiaista, puolet vastaajista oli sitä mieltä, että uuden palkkausjärjestelmän käyttöönotosta tiedotettiin riittävästi. Nuorimmasta ikäryhmästä, alle 30-vuotiaista, vain yhdeksän prosenttia oli sitä mieltä, että tiedotus oli ollut riittävää. (Kuvio 14). Kouluttamisesta vain vanhin ikäryhmä, yli 50-vuotiaat, oli yli 50 %:sti sitä mieltä, että koulutusta uuteen palkkausjärjestelmään annettiin riittävästi. Nuorimmasta ikäryhmästä vain yhdeksän prosenttia oli samaa mieltä. Kaikista alle 50-vuotiaiden ikäryhmistä yli puolet ei osannut sanoa, oliko saanut riittävästi koulutusta. (Kuvio 14)....eikä oman tehtävän arviointiinkaan ollut mahdollisuutta osallistua riittävästi Tehtäväkuvauksen laatimiseen oli kaikissa ikäryhmissä saatu osallistua %:sti, samoin tehtävän vaativuuden arviointiin. Sen sijaan esimiehensä kanssa olivat uusia palkkauksen perusteita käsitelleet nuorimmasta ikäryhmästä, alle 30-vuotiaista, vain viidesosa (19 %), vuotiaista yli kolmannes (39 %), 49-vuotiaista vajaa puolet (43 %) ja yli 50-vuotiaista hieman yli puolet (52 %) vastaajista. (Kuvio 15). Joka toinen vastaajista piti työmääräänsä ajoittain liian suurena, viidennes jatkuvasti liian suurena Kokoaikatyössä olevien virka/työsopimuksen mukainen säännöllinen työaika viikossa oli keskimäärin 36,7 tuntia, mutta todellisia tehtyjä työtunteja kertyi kuitenkin keskimäärin 39,2. Johtoasemassa olevilla viikkotyötunteja kertyi yli tuntia. Viidennes kokoaikaisista arvioi työmääränsä jatkuvasti liian suureksi. Joka toiselle työmäärä kasvoi ajoittain liian suureksi. Joka neljäs piti työmääräänsä sopivana. Mielipiteet työmäärän suuruudesta vaihtelivat toimiaseman mukaan. Jatkuvasti työmääräänsä piti liian suurena 31 % joh- Akavan Erityisalat - Kuntasektorin työmarkkinatutkimus 06 Tiivistelmä 6

7 dosta, % keskijohdosta, 21 % asiantuntijoista ja 13 % toimihenkilöistä. Vielä suuremmat olivat niiden osuudet, jotka katsoivat, että työmäärä ajoittain kasvoi liian suureksi: 54 % johdosta, 63 % keskijohdosta, 48 % asiantuntijoista ja 53 % toimihenkilöistä. Sopivana työmääräänsä piti vajaa viidennes johtotehtävissä olevista, vajaa kolmannes asiantuntijoista ja toimihenkilöistä. (Kuvio 16). Ylitöitä tehdään, vaikka korvausta ei aina saa tai vapaana annettu korvaus jää käyttämättä Seitsemän kymmenestä ilmoitti tekevänsä ylitöitä. Joka toisella (56 %) ylitöiden määrä oli kuluneen vuoden aikana pysynyt ennallaan, yli neljäsosalla se oli lisääntynyt joko selvästi tai jonkin verran. (Kuvio18). Ylitöitä tehtiin sekä työnantajan määräyksestä että edelleen myös omasta aloitteesta, koska tehtävistä suoriutuminen niin vaati. Korvaukset vaihtelivat sen mukaan, oliko kyseessä työnantajan määräys vai ei. Joka toinen sai korvauksen työnantajan määräyksestä tehdyistä ylitöistä joko virka/työehtosopimuksen mukaan täysimääräisenä vapaa-aikana (38 %) tai täysimäärä rahana (11 %). Viidesosalle (22 %) vastaajista ylityöt korvattiin ns. 1:1 -periaatteella. Niitä, joille ylitöitä ei korvattu lainkaan, oli 14 %. (Taulukko 4). Lähes joka toinen (45 %) pystyi pitämään vapaa-aikana korvattavat ylityöt ja ylimääräiset tunnit työpaikalla olevan työajantasoitus-järjestelmän mukaan. Neljäsosa keräsi ylityötunnit työaikapankkiin ja neljäsosalla vapaatunnit jäivät pääsääntöisesti käyttämättä. Jos ylitöitä tai muita ylimääräisiä tunteja tehtiin ilman työnantajan määräystä, korvattiin ne pääsääntöisesti 1:1 -periaatteella (61 % vastaajista). Niitä, joille ylityövapaita ei korvattu lainkaan, oli 29 %. (Taulukko 5). Eri toimiasemassa olevien mahdollisuudet käyttää ylityövapaita vaihtelivat. Kuviosta 17 näkyy vapaana korvattujen ylityötuntien pitäminen toimiaseman mukaan. Työaikapankkijärjestelmän käytössä ei ole edistytty Viidesosa oli työpaikassa, jossa oli käytössä työaikapankki, osa (2 %) vastaajista tiesi, että järjestelmän käyttöönottoa oltiin valmistelemassa. Vajaa viidesosa ei tiennyt työaikapankin olemassaolosta mitään. Tilanne on aivan sama kuin edellisenäkin vuonna, joten kehitystä työaikapankin käyttöönotossa ei ole tapahtunut. Tasa-arvosuunnitelmia puuttuu edelleen tai niistä ei tiedetä Tasa-arvolaki on jo vuodesta 1995 lähtien velvoittanut yli 30 henkeä säännöllisesti työllistävät työpaikat laatimaan tasa-arvosuunnitelman. Vuonna 05 uudistettu laki täsmensi suunnitelman sisältöä. Siitä tulee käydä ilmi työpaikan tasa-arvotilanne, se miten naiset ja miehet ovat sijoittuneet eri tehtäviin sekä palkkakartoitus. Sen tulee sisältää myös tasa-arvon edistämiseksi suunnitellut toimenpiteet sekä arvion siitä, miten aiemmat suunnitelmat ovat toteutuneet. Tasa-arvosuunnitelmat ovat kylläkin jonkun verran lisääntyneet, mutta parantamisen varaa on edelleen. Viidesosa vastaajista tiesi, että suunnitelma oli tehty ja kuusi sadasta kertoi suunnitelman olevan tekeillä. Kuitenkin vielä reilulla kolmanneksella (34 %) suunnitelmaa ei ollut ja 37 % vastaajista ei tiennyt tasa-arvosuunnitelman tilannetta. Edellisenä vuonna lähes puolelta vastaajien työpaikoista (47 %) tasa-arvosuunnitelma puuttui ja sama määrä kuin nytkin (37 %) oli tietämätön tasa-arvosuunnitelman olemassaolosta. Niistä vastaajista, joiden työpaikalla suunnitelma oli tehty, yksi kymmenestä oli sitä mieltä, että sillä oli ollut käytännön vaikutuksia naisten ja miesten välisen palkkaeron kaventumiseen. Akavan Erityisalat - Kuntasektorin työmarkkinatutkimus 06 Tiivistelmä 7

8 Akavan Erityisalojen työmarkkinatutkimus 06 Kuntasektori Sisältö Yleistä... 2 Palvelussuhde... 3 Määräaikaiset palvelussuhteet... 4 Palkkaus... 5 Luontoisedut... 8 Ylityö- ja/tai vastaavat korvaukset... 8 Palkkakehitys... 8 Palkkaukseen vaikuttavat tekijät... 9 Arviot uudesta palkkausjärjestelmästä... 9 Uuteen palkkausjärjestelmään siirtyminen Osa-aikaiset Työaika ja ylityöt Työssä jaksaminen Muutokset työssä Kiusaaminen työpaikoilla Tasa-arvo ja samapalkkaisuus Taulukkoluettelo Kuvioluettelo Liitetaulukot... 17

9 Yleistä Tämä on Akavan Erityisalojen kuntasektorin työmarkkinatutkimukseen liittyvä raportti. Työmarkkinatutkimuksen tarkoituksena on saada ajantasaista tietoa jäsenten palkkauksesta ja palvelussuhteen ehdoista. Edellisten vuosien tapaan haluttiin selvittää, miten uuteen palkkausjärjestelmään siirtyminen on vaikuttanut palkkaukseen, palvelussuhteen laatuun ja työoloihin. Haluttiin tietoja palkkausjärjestelmien toteutuksesta ja siitä, miten tehtävän vaativuuteen ja henkilökohtaiseen suoriutumiseen perustuva palkkausjärjestelmä on otettu vastaan. Palvelussuhteen määräaikaisuuteen liittyvät asiat ovat edelleen ajankohtaisia, samoin tasa-arvosuunnitelmiin liittyvät asiat. Tutkimus toteutettiin postikyselynä. Tutkimukseen valittiin Akavan Erityisalojen jäsenyhdistysten joka toinen kunnan sektorin jäsen. Lomakkeita postitettiin kaikkiaan 2608 kappaletta. Postituspäivä oli ja lomakkeet pyydettiin palauttamaan viimeistään Marraskuun aikana lomakkeen täyttämisestä muistutettiin kortilla. Lomake oli mahdollista täyttää myös liiton nettisivuilla. Määräaikaan mennessä postin kautta saapui 882 lomaketta ja 72 lomakkeen saajaa kävi vastaamassa netin kautta. Vastausprosentiksi saadaan 36,6. Taustamuuttujina on käytetty sukupuolta, ikää, työssäkäyntipaikkaa, toimiasemaa ja palvelussuhdetta. Tekstissä mainitut erot ovat tilastollisesti merkitseviä vähintään 5 prosentin merkitsevyystasolla. Taustatietoja vastanneista Kuvioon 1 on kerätty tietoja kaikista vastaajista. Vajaa viidennes (16%) kuntasektorin vastaajista oli miehiä. Kolmannes oli vuotiaita, joka kymmenes oli alle 30-vuotias ja vajaa kymmenesosa oli täyttänyt 60 vuotta. Kuvio 1. Taustatietoja vastaajista, %. M iehet Naiset Ikä Ikä alle Tutkinto Keskiaste Alin korkea-aste Alempi korkeakouluaste Ylempi korkeakouluaste Tutkijan koulutus Ulkomailla suoritettu tutkinto Työssäkäyntialue Pääkaupunkiseutu M uu Suomi Jäsenyhdistys KUM ULA TOI MAL SPECIA TAKU M uut % Akavan Erityisalojen työmarkkinatutkimus 06, kuntasektori 2

10 Vastaajien koulutustaso oli korkea. Joka toisella oli ylempi korkeakoulututkinto ja kolmasosalla oli alemman korkeakouluasteen eli ammattikorkeakoulu- tai alempi korkeakoulututkinto. Kaksi kolmesta miehestä oli suorittanut ylemmän korkeakoulututkinnon ja yhdellä neljästä oli alemman korkeakouluasteen tutkinto. Runsaalla kolmanneksella naisista oli alemman korkeakouluasteen tutkinto. Kaikkiaan vastaajilla oli 73 erilaista tutkintoa. Neljä kymmenestä miehestä oli suorittanut filosofian kandidaatin tutkinnon. Kolmannes naisista oli suorittanut FKtutkinnon, joka kymmenes nainen oli kasvatustieteiden maisteri ja kymmenesosa toimintaterapeutteja. Joka toisella naisella oli tutkinto alle 28 vuotiaana. Miehet olivat valmistuneet naisia paria vuotta vanhempina. Tutkijan koulutuksen eli lisensiaatti- tai tohtorikoulutuksen oli suorittanut 3 prosenttia vastaajista. Yksi sadasta oli suorittanut tutkintonsa ulkomailla. Joka neljäs oli valmistunut Tampereen yliopistosta ja reilulla kymmenesosalla oli tutkinto Helsingin yliopistosta. Joka kymmenennen tutkinto oli Turun yliopistosta. Jyväskylän yliopistosta valmistuneiden osuus oli myös 10 prosenttia. Tutkinnot oli suoritettu 60 eri korkeakoulussa tai oppilaitoksessa. Vajaa viidennes (17,8 %) ilmoitti työssäkäyntialueekseen pääkaupunkiseudun eli Helsingin, Espoon, Vantaan tai Kauniaisen. Vastaajat kuuluivat 16 eri jäsenyhdistykseen (tarkemmin liitetaulukko 1). Kuntien asiantuntijat- KUMULAn jäseniä oli joka toinen (47,8 %), Suomen Toimintaterapeuttiliiton (TOI) jäseniä oli 14,5 prosenttia. Joka kymmenes (10.1 %) kuului Museoalan ammattiliittoon (MAL), SPECIA - asiantuntijat ja ylemmät toimihenkilöt -yhdistyksen (SPECIA) jäseniä oli lähes kymmenesosa (9,2 %). Kuviosta 2 selviää, miten naisten ja miesten ikärakenteet poikkeavat toisistaan. Miesten keski-ikä oli 49,0 vuotta ja naisten keski-ikä 44,7 vuotta. Joka toinen miehistä oli alle 52-vuotias, naisista taas joka toinen oli alle 46-vuotias. Naiset jakautuivat miehiä tasaisemmin eri ikäluokkiin vuotiaiden miesten osuus oli selvästi suurempi kuin samaan ikäluokkaan kuuluvien naisten osuus. Kuvio 2. Naisten ja miesten ikäjakauma, %. 50 M iehet Naiset Ikä alle 30 vuotta Palvelussuhteesta Lokakuun viimeisellä viikolla 06 vastaajista 85,6 % oli kokopäivätyössä, 5,9 % oli osa-aikatyössä. Vajaa 4 prosenttia oli äitiys-, isyys- tai vanhempainlomalla/ hoitovapaalla ja heidän joukossa oli vain yksi mies. Työttömänä ilmoitti olevansa 2,7 prosenttia, vaikka kysely oli postitettu niille, joilla rekisterissämme oli voimassa oleva palvelussuhde. tehtävän nimikettä. Yleisimmät nimikkeet olivat toimintaterapeutti (10,4 %) ja kirjastonhoitaja (7,1 %). Kokoaikatyössä olevien toimi-/virka-asemat vaihtelevat niin sukupuolen kuin iänkin mukaan (Kuvio 3). Miehet olivat johtotehtävissä ja asiantuntijoina. Naiset olivat yleensä toimihenkilöinä ja asiantuntijoina, kymmenesosa naisista oli johtajina ja neljäsosa keskijohdossa. Nuoret, alle 30-vuotiaat tekivät töitä toimihenkilöinä. Vanhemmissa ikäluokissa asiantuntijoiden ja johtotehtävissä olevien osuudet kasvavat. Kokopäivätyössä olevilla oli 230 erilaista toimen/ Akavan Erityisalojen työmarkkinatutkimus 06, kuntasektori 3

11 Kuvio 3. Kokopäivätyössä olevien toimiasemat sukupuolen ja iän mukaan, %. 80 % Johto 60 Keskijohto Asiantuntija Toimihenkilö M iehet Naiset Ikä alle 30 vuotta Kuvio 4. Työn ja koulutustason vastaavuus sukupuolen, iän, toimiaseman ja palvelussuhteen mukaan, %. Työn vaativuustaso on alhaisempi kuin koulutus edellyttäisi Kaikki 13 M iehet 13 Naiset 13 alle Johto 4 Keskijohto 9 Asiantuntija 12 Toimihenkilö 21 Palvelussuhde pysyvä määräaikainen % Neljä viidesosaa oli mielestään koulutustaan vastaavassa työssä, osa (13 %) teki työtä, johon riittäisi vähempikin koulutus. Kuviosta 4 selviää, mitä mieltä eri ikäluokkiin kuuluvat, erilaisissa palvelussuhteissa olevat ja eri toimiasemassa olevat olivat työn vaativuustason ja koulutuksen suhteesta. Etenkin nuoret, alle 30-vuotiaat selviäisivät oman käsityksensä mukaan vaativuustasoltaan korkeammista työtehtävistä. Viidesosa toimihenkilöistä pystyisi työtehtäviin, joissa vaativuustaso olisi nykyistä korkeampi. Määräaikaisessa palvelussuhteessa olevilla oli muita useammin työtehtäviin nähden liian paljon koulutusta. Määräaikaiset palvelussuhteet Kokopäivätyössä olevista lähes 80 prosenttia (78 %) oli pysyvässä palvelussuhteessa, osalla (3 %) oli pysyvä palvelussuhde, johon oli mahdollista palata meneillään olevan määräaikaisuuden päätyttyä. Lähes viidesosa (19 %) oli määräaikaisena. Kokopäivätyössä olevat naiset olivat miehiä useammin määräaikaisessa palvelussuhteessa (Kuvio 5). Nuorten palvelussuhteet olivat yleensä määräaikaisia: alle 30-vuotiaista kaksi kolmesta teki kokopäivätyötä määräaikaisena vuotiaista kokopäiväisistä neljä kymmenestä oli määräaikaisena. Akavan Erityisalojen työmarkkinatutkimus 06, kuntasektori 4

12 Kuvio 5. Määräaikaiset palvelussuhteet sukupuolen ja iän mukaan, osuus kokopäivätyössä olevista. %. 80 % Kaikki M iehet Naiset Ikä alle 30 vuotta Työnantaja perusteli määräaikaisia palvelussuhteita eri tavoin (Taulukko 1). Osa määräaikaisista (43 %) hoiti sijaisuuksia, etenkin naiset ja alle 30-vuotiaat olivat sijaisina. Osalle (6 %) työantaja ei ollut ilmoittanut perustetta palvelusuhteen määräaikaisuudelle. Vajaa kolmannes oli nykyisessä työpaikassaan ensimmäistä kertaa määräaikaisena. Viidesosalla oli nykyisessä työpaikassaan takanaan vähintään viisi määräaikaisuutta. Neljä kymmenestä (42 %) määräaikaisesta oli määräaikaisena omasta tahdostaan. Määräaikaisten arviot siitä, mitä tapahtuu määräaikaisuuden päätyttyä on esitetty taulukossa 2. Taulukko 1. Työnantajan perustelut määräaikaisille palvelussuhteille, %. Kaikki Miehet Naiset Ikä alle 30 vuotta (n=175) (n=17) (n=158) (n=54) (n=68) (n=31) (n=22) Sijaisuus Työn luonne on määräaikainen Muu syy (esim. projekti) Perustetta ei ilmoitettu Taulukko 2. Arviot siitä, mitä tapahtuu määräaikaisuuden päättymisen jälkeen, %. Määräaikaista palvelussuhdetta todennäköisesti jatketaan samassa työpaikassa Solmii todennäköisesti vakinaisen palvelussuhteen samaan työpaikkaan Aloittaa todennäköisesti uuden työn muualla Kaikki Miehet Naiset Ikä alle 30 vuotta (n=169) (n=17) (n=152) (n=53) (n=67) (n=27) (n=22) Joutuu luultavasti työttömäksi Ei halua uutta työtä esim. perheen tai opiskelun vuoksi Ei tiedä vielä, mitä tapahtuu Akavan Erityisalojen työmarkkinatutkimus 06, kuntasektori 5

13 Palkkaus Lähes kaikkien (98 %) kokoaikaisten palvelussuhteen ehdot määräytyivät Kunnan yleisen virka- ja työehtosopimuksen mukaan. Nykyiset sopimukset ovat voimassa Sopimuskauden aikana kunta-alalla toteutetaan myös vuosiksi sovittua palkkausjärjestelmien kehittämisohjelmaa. Sopimukseen sisältyy 1,8 prosentin suuruinen yleiskorotus lähtien lukien käytetään 0,5 prosentin suuruinen tasa-arvoerä paikallisena järjestelyeränä paikallisten palkkausepäkohtien korjaamiseen ja henkilökohtaisten lisien maksamiseen. Kuvio 6. Palkkausjärjestelmät, %. Tehtävän vaativuutee n perustuva järjestelmä 37 % Sopimuspalkka 6 % Jokin muu 1 % Ei tietoa 4 % Kiinteä peruspalkka ja ikä- /kokemuslisät 52 % Joka toinen ilmoitti edelleen olevansa kiinteällä peruspalkalla, johon lisätään ikä-/kokemuslisät (Kuvio 6). Kuusi sadasta oli sopimuspalkalla ja reilun kolmanneksen palkka määräytyi tehtävän vaativuuden ja henkilökohtaisen suoriutumiseen perustuvan palkkausjärjestelmän mukaan. Lomakkeella tiedusteltiin lokakuun 06 päätoimen palkkatuloja. Säännöllisen työajan ansioiden lisäksi kysyttiin luontoisetujen yhteenlaskettua verotusarvoa ja ylityö- ja/tai vastaavia palkkioita. Palkkalaskelmissa ovat mukana ne kokopäivätyössä olevat, joiden kuukausiansiot ennen ennakonpidätystä olivat lokakuussa 06 vähintään 1000 euroa. Palkkoja kuvataan graafisesti pylväiden, viivakuvioiden ja nauhakuvioiden avulla. Nauhakuviossa nauhan sisälle mahtuu 80 prosenttia ryhmän palkoista ja prosenttia jää ulkopuolelle. Nauhan vasen pää (kymmenen prosentin fraktiili F10) on palkka, jota pienempää saa 10 prosenttia ryhmään kuuluvista, nauhan oikea pää (90 prosentin fraktiili F90) on taas palkka, jota suurempaa saa 10 prosenttia ryhmästä. Nauhan jakaa kahtia mediaanipalkka (F50). Puolet ryhmästä saa korkeintaan mediaanipalkan suuruista palkkaa ja puolella palkka ylittää mediaanipalkan. Ryhmän keskipalkka on merkitty nauhan sisälle numeroin ja tunnusluvut on pyöristetty lähimpään euroon. Kuvioissa ja taulukoissa ryhmän palkka ilmoitetaan vain, jos ryhmässä on vähintään kuusi henkilöä. Kuvioihin liittyvät tiedot löytyvät liitetaulukosta 2. Kuviossa 7 on esitetty eri ryhmien palkat nauhakuvion muodossa. Säännöllisen työajan ansiot ennen ennakonpidätystä olivat keskimäärin 2504 euroa. Joka toisen kokoaikaisen kuukausiansiot (F50) olivat korkeintaan 2268 euroa, yksi kymmenestä sai palkkaa 1804 euroa tai vähemmän (F10), kymmenesosalla palkka oli vähintään 38 euroa. Naisten keskipalkka oli 2423 euroa, mikä on 85 prosenttia miesten keskipalkasta. Miesten palkat vaihtelivat naisten palkkoja enemmän. Joka toisen naisen palkka oli korkeintaan 2213 euroa, miesten mediaanipalkka oli 2701 euroa. Ero pääkaupunkiseudulla ja muualla työskentelevien keskipalkoissa oli suhteellisen pieni. Pääkaupunkiseudulla keskipalkka oli 2541 euroa ja muualla Suomessa 2495 euroa. Palkkojen vaihtelu oli suurinta eri toimiasemassa olevien välillä. Johtoasemassa olevien ansiot olivat keskimäärin 3426 euroa. Keskijohdossa palkat olivat 2694 euroa, mikä on neljä viidesosaa (79 %) johtajien palkoista. Asiantuntijoiden palkka oli 2428 euroa, mikä on 90 prosenttia keskijohdon ja 71 prosenttia johtajien palkoista. Toimihenkilöiden keskiansiot olivat 60 euroa ja joka toisen tulot jäivät kuukaudessa 02 euroon. Toimihenkilöiden palkat olivat 76 prosenttia keskijohdon ja 60 prosenttia johdon palkoista. Määräaikaisten palkat, keskimäärin 2108 euroa kuukaudessa, olivat neljä viidesosaa pysyvässä palvelussuhteessa olevien palkoista. Sopimuspalkalla olevien ansiot olivat keskimäärin 2686 euroa. Kiinteällä peruspalkalla olevien palkat jäivät 2 euroa sopimuspalkkaisten ja 100 euroa tehtävän vaativuuteen ja henkilökohtaiseen suoriutumiseen perustuvassa palkkausjärjestelmässä olevien palkoista. Kuviosta 7 selviää vielä viiden suurimman jäsenyhdistyksen palkkanauhat. KUMULAn jäsenten keskipalkka oli 2758 euroa, SPECIAn keskipalkka jäi 2680 euroon. KUMULAssa palkkojen vaihtelu oli suurinta. Akavan Erityisalojen työmarkkinatutkimus 06, kuntasektori 6

14 Kuvio 7. Säännöllisen työajan ansiot ennen ennakonpidätystä, euro/kk. Kunta yhteensä 2504 M iehet Naiset Pääkaupunkiseutu M uu Suomi Johto Keskijohto Asiantuntija Toimihenkilö Pysyvä M ääräaikainen Kiinteä peruspalkka ja ikä-/kokemuslisät Sopimuspalkka Uusi järjestelmä KUM ULA TOI MAL SPECIA TAKU euroa/kk keskiarvo F1 0 F50 F90 Uusi järjestelmä - tehtävän vaativuuteen ja henkilökohtaiseen suoriutumiseen perustuva palkkausjärjestelmä Varsinkin vuotiaiden ja 50-vuotta täyttäneiden naisten ja miesten palkoissa oli erot suuria (Kuvio 8) vuotiaiden naisten keskipalkka oli 2125 euroa ja miesten palkka oli hiukan vaille 500 euroa suurempi. Kuvio 8. Naisten ja miesten palkat iän mukaan, keskim. euroa/kk. 00 euroa/kk M iehet Naiset Ikä alle 30 vuotta Akavan Erityisalojen työmarkkinatutkimus 06, kuntasektori 7

15 Kuvio 9. Naisten ja miesten palkat koulutuksen mukaan, keskim. euroa/kk 00 euroa/kk 00 M iehet Naiset Keskiaste Alin korkea-aste Alempi korkeakouluaste Ylempi korkeakouluaste Tutkijan koulutus Naisten ja miesten palkat vaihtelevat koulutusasteen mukaan (Kuvio 9). Alimman korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden naisten palkat jäivät 5 prosenttia vastaavan tasoisen tutkinnon suorittaneiden miesten palkoista. Alemman korkeakouluasteen tutkinto toi naisille vain neljä viidesosaa samantasoisen tutkinnon suorittaneiden miesten palkoista. Korkeakoulututkinnon suorittaneiden naisten palkat olivat alle 90 prosenttia saman tasoisen tutkinnon suorittaneiden palkoista. Tutkijakoulutuksen saaneiden miesten ja naisten palkat olivat saman suuruisia. Luontoisedut Lokakuussa 06 kymmenesosalla (10 %) oli verotettavia luontoisetuja. Etujen arvo keskimäärin oli 77 euroa. Kahdella kolmesta edun verotusarvo oli euroa. Ylityö- ja/tai vastaavat korvaukset ja palkkiot Yksi kymmenestä sai lokakuussa 06 ylityö- ja/tai korvauksia ja palkkiota. Korvausten suuruus oli keskimäärin 160 euroa. Joka toisella korvaukset jäivät alle 50 euron. Palkkakehitys Kahdella kolmesta päätoimen kuukausiansiot nousivat lokakuusta 05 lokakuuhun 06 yleiskorotuksen verran. Yhdellä neljästä palkka oli noussut enemmän kuin yleiskorotuksen verran, Osa (5 %) ei ollut töissä vuoden 05 lokakuussa, osa (4 %) taas ei osannut sanoa, miten palkka oli kehittynyt menneen vuoden aikana. Taulukosta 3 selviää tekijät, jotka olivat aiheuttaneet kuukausiansioiden muutoksen. Osuudet on laskettu palkkalaskelmissa mukana olevien kokoaikaisten vastausten perusteella. Taulukko 3. Syyt muutokseen kuukausiansioissa, %. % (n=819) Tehtäväkohtaisen palkanosan muutos 29 Henkilökohtaisen palkanosan muutos 18 Tulospalkkio 2 Uusi työnantaja 5 Uusi asema tai tehtävä 3 Ikä-/kokemuslisä 4 Lisäkoulutus tai pätevyys 1 Omat toimenpiteet 1 Muu syy 13 Vajaalla kolmasosalla tehtävänkohtaisen palkanosan muutos oli muuttanut palkkaa, viidesosalla (18 %) oli muuttunut henkilökohtainen palkanosa. Osalla (5 %) työnantajan vaihtaminen näkyi myös palkassa. Kuviosta 10 näkee, miten Akavan Erityisalojen kuntasektorilla työskentelevien ja kaikkien palkansaajien kuukausiansiot kehittyivät vuosina Vuonna 02 ei tehty julkisen sektorin työmarkkinatutkimusta. Vuodesta 05 vuoteen 06 Akavan erityisalojen kuntasektorilla työskentelevien palkat nousivat 0,4 prosenttia. Naisten palkat nousivat 1,7 prosenttia, miesten palkat sen sijaan laskivat 2,6 prosenttia. Samaan aikaan kaikkien kuukausipalkkaisten keskiansiot nousivat 2,9 prosenttia. Vaikka suurin osa vastanneista ilmoitti palkkansa nousseen vähintäänkin yleiskorotuksen verran, niin edellisen vuoden työmarkkinatutkimuksen palkkoihin verrattuna palkat nousivat hyvin vähän. Osasyynä tähän on se, että miesten osuus vastanneista on aiempaa pienempi ja heidän palkkojensa vaihtelu ei ollut niin suurta kuin vuotta aiemmin. Vuoden 05 lokakuussa joka kymmenennen miehen säännöllinen kuukausiansio oli vähintään 46 euroa, vuoden 06 lokakuun vastaava ansio oli 4151 euroa, mikä on yli 0 euroa pienempi kuin edellisenä vuonna. Akavan Erityisalojen työmarkkinatutkimus 06, kuntasektori 8

16 Kuvio 10. Palkat kunnissa vuosina 00-06, keskim. euroa/kk. 00 Kunta Kaikki palkansaajat* ** *Lähde: Ansiotasoindeksi 06: Tilastokeskus **ennakkotieto Palkkaukseen vaikuttavat tekijät Eri palkkausjärjestelmissä palkanmääräytymisperusteet vaihtelevat. Kuviosta 11 selviää eri järjestelmissä olevien käsitykset palkkaan vaikuttavista tekijöistä. Käsitykset eri tekijöiden vaikutuksesta palkkaukseen poikkeavat toisistaan (Kuvio 11). Tehtävän vaativuuteen ja henkilökohtaiseen suoritukseen perustuvassa järjestelmässä korostetaan työn vaativuutta ja henkilökohtaista osaamista enemmän kuin perinteisissä palkkausjärjestelmissä. Myös työn laatuun kiinnitetään uudessa järjestelmässä huomiota. Kolme kymmenestä tehtävän vaativuuteen ja henkilökohtaiseen suoriutumiseen perustuvan palkkausjärjestelmän piirissä olevasta ja kaksi kymmenestä perinteisissä järjestelmissä olevista oli sitä mieltä, että työn määrä vaikuttaa palkkaukseen ainakin jossain määrin. Kuvio 11. Palkkaukseen vaikuttavat tekijät, %. Henkilö koht. Työn vaativuus osaaminen Ryhmän tulos Työn määrä Työn laatu 100 % Uusi M uut Uusi M uut Uusi M uut Uusi M uut Uusi M uut Ei osaa sanoa Ei vaikuta lainkaan Vaikuttaa jossain määrin Vaikuttaa paljon Uusi- tehtävän vaativuuteen ja henkilökohtaiseen suoriutumiseen perustuvassa palkkausjärjestelmässä olevat M uut- muissa palkkausjärjestelmissä olevat Arviot uudesta palkkausjärjestelmästä Eri palkkausjärjestelmissä olevien arviot uudesta, tehtävän vaativuuteen ja henkilökohtaiseen suoritukseen perustuvasta palkkausjärjestelmästä näkyvät kuviossa 12. Akavan Erityisalojen työmarkkinatutkimus 06, kuntasektori 9

17 Kuvio 12. Arviot tehtävän vaativuuteen ja henkilökohtaiseen suoritukseen perustuvasta järjestelmästä, %. Tehtävän vaativuuteen ja henkilökohtaiseen suoriutumiseen perustuva palkkausjärjestelmä... Samaa mieltä Ei osaa sanoa Eri mieltä on selkeä ja ymmärrettävä Uusi M uut reagoi työtehtävien muutoksiin Uusi M uut kannustaa ammattitaidon kehittämiseen Uusi M uut palkkaporrastus oikeudenmukainen Uusi M uut palkitsee hyvästä työsuorituksesta Uusi M uut antaa kilpailukykyisen palkkatason Uusi M uut kohtelee nuoria ja vanhoja tasapuolisesti Uusi M uut kohtelee naisia ja miehiä tasapuolisesti Uusi M uut % Uusi - tehtävän vaativuuteen ja henkilökohtaiseen suoriutumiseen perustuvassa palkkausjärjestelmässä olevat M uut - muissa palkkausjärjestelmissä olevat Kuvio 13. Tehtävän vaativuuteen ja henkilökohtaiseen suoriutumiseen perustuvassa palkkausjärjestelmässä olevien arviot järjestelmästä vuosina 03-06, %. Tehtävän vaativuuteen ja henkilökohtaiseen suoriutumiseen perustuva palkkausjärjestelmä... on selkeä ja ymmärrettävä Samaa mieltä Ei osaa sanoa Eri mieltä reagoi työtehtävien muutoksiin kannustaa ammattitaidon kehittämiseen palkkaporrastus on oikeudenmukainen palkitsee hyvästä työsuorituksesta antaa kilpailukykyisen palkkatason kohtelee nuoria ja vanhoja tasapuolisesti kohtelee naisia ja miehiä tasapuolisesti % Akavan Erityisalojen työmarkkinatutkimus 06, kuntasektori 10

18 Järjestelmää ei pidetä selkeänä eikä ymmärrettävänä. Tehtävän vaativuuteen ja henkilökohtaiseen suoritukseen perustuvassa palkkausjärjestelmässä olevien mielestä järjestelmä ei reagoi työtehtävien muutoksiin eikä palkkaporrastusta pidetä oikeudenmukaisena. Niitä, joiden mielestä järjestelmä kannustaa ammattitaidon kehittämiseen oli vähemmän kuin niitä joiden mielestä järjestelmä ei kannusta ammattitaidon kehittämiseen. Kolme neljästä tehtävän vaativuuteen ja henkilökohtaiseen suoritukseen perustuvassa järjestelmässä olevasta oli sitä mieltä, ettei järjestelmä anna kilpailukykyistä palkkaa, muissa järjestelmissä olevista tätä mieltä oli joka toinen. Tehtävän vaativuuteen ja henkilökohtaiseen suoritukseen perustuvassa järjestelmässä neljä kymmenestä ja muissa järjestelmissä kolme kymmenestä uskoi, että järjestelmä kohtelee naisia ja miehiä tasapuolisesti. Kuviossa 13 on esitetty tehtävän vaativuuteen ja henkilökohtaiseen suoritukseen perustuvassa järjestelmässä olevien käsitykset järjestelmästä vuosina Joka toinen ei pitänyt järjestelmää selkeänä eikä ymmärrettävänä. Niiden osuus, joiden mielestä järjestelmä reagoi työtehtävien muutoksiin on vuosien aikana pienentynyt. Myös niitä, joiden mielestä järjestelmä kannustaa ammattitaidon kehittämiseen on aiempaa vähemmän. Enää yhdellä neljästä (27 %) on käsitys, että järjestelmä palkitsee hyvästä työsuorituksesta. Uuteen palkkausjärjestelmään siirtyminen Kun uusi palkkausjärjestelmä otettiin työpaikalla käyttöön, niin nuoret, alle 30-vuotiaat olivat muita useammin sitä mieltä, ettei järjestelmästä tiedotettu riittävästi (Kuvio 14). Kolmannes nuorista ei saanut koulutusta järjestelmään, kuusi kymmenestä puolestaan(57 ) ei osannut sanoa oliko saanut koulutusta. Kuvio 14. Uuden palkkausjärjestelmän käyttöönotosta tiedottaminen ja kouluttaminen, %. 100 % Kun työpaikallani otettiin käyttöön uusi palkkausjärjestelmä, niin siitä tiedotettiin riittävästi Ikä alle 30 vuotta Ikä alle 30 vuotta annettiin koulutusta 57 Kyllä Ei En osaa sanoa Kuvio 15. Osallistuminen uuden palkkausjärjestelmän käyttöönoton eri vaiheisiin, %. 100 % Kun työpaikallani otettiin käyttöön uusi palkkausjärjestelmä, niin laadin tehtäväkuvauksen omasta työstäni sain itse osallistua tehtävän vaativuuden arviointiin käsittelin esimieheni kanssa uusia palkkauksen perusteita Ikä alle 30 vuotta Ikä alle 30 vuotta Ikä alle 30 vuotta En Kyllä Akavan Erityisalojen työmarkkinatutkimus 06, kuntasektori 11

19 Kun työpaikalla otettiin uusi palkkausjärjestelmä käyttöön, niin useimmat laativat tehtäväkuvauksen omasta työstään ja saivat itse osallistua tehtävän vaativuuden arviointiin (Kuvio 15). Vain viidesosa nuorista käsitteli esimiehensä kanssa uusia palkkauksen perusteita. Osa-aikaiset Kuntasektorilla 6 % teki osa-aikatyötä. Lähes 90 prosenttia osa-aikaisista oli naisia. Työtunteja heille kertyi viikossa keskimäärin 24,6. Osa-aikaisten palvelussuhteista vajaa kolmannes (30 %) oli määräaikaisia. Osa-aikaisista lähes joka kolmas (31 %) teki töitä, joista selviäisi vähemmälläkin koulutuksella. Lokakuussa 06 osa-aikaisten ansiot olivat keskimäärin 1814 euroa Työaika ja ylityöt Kokoaikatyössä olevien virka/työehtosopimuksen mukainen säännöllinen työaika viikossa oli keskimäärin 36,7 tuntia, vuoden 06 aikana heille kertyi kuitenkin työtunteja viikossa keskimäärin 39,2 tuntia. Joka toisella todellisten viikkotyötuntien määrä jäi alle 38 tunnin. Pysyvässä palvelussuhteessa olevien viikkotyötuntimäärä oli suurempi kuin määräaikaisten tuntimäärä. -vuotta täyttäneet tekivät muita pidempiä työviikkoja. Johtoasemassa olevilla viikkotyötunteja kertyi päälle tuntia. Viidennes kokoaikaisista arvioi työmääränsä jatkuvasti liian suureksi. Joka toiselle työmäärä kasvoi ajoittain liian suureksi, joka neljäs piti työmääräänsä sopivana. Mielipiteet työmäärän suuruudesta vaihteli toimiasemittain (Kuvio 16). Seitsemän kymmenestä ilmoitti tekevänsä ylitöitä tai muita säännöllisen työajan ylittäviä töitä, vajaa kolmannes kokoaikaisista ei tehnyt ylitöitä. Ylitöitä tehtiin kuukaudessa keskimäärin 12 tuntia. Viidesosalle ylityötunteja kertyi kuukaudessa korkeintaan viisi, viidesosalla taas ylitöiden määrä ylitti 18 tuntia. Joka toisella tuntimäärä jäi kymmeneen. Muita säännöllisen työajan ylittäviä töitä kokoaikaiset tekivät keskimäärin 11 tuntia kuukaudessa. Viidesosalla tunteja kertyi korkeintaan 9, yksi viidestä teki tunteja vähintään 16. Ylitöihin jäätiin pääasiassa oma-aloitteisesti, koska työtehtävistä suoriutuminen niin vaati. Vajaa viidesosa teki ylitöitä työnantajan määräyksestä, mutta myös oma-aloitteisesti. Kuvio 16. Arviot työmäärän suuruudesta, %. 80 % työmäärä jatkuvasti liian suuri työmäärä ajoittain liian suuri työmäärä sopiva Johto Keskijohto Asiantuntija Toimihenkilö Työnantajan määräyksestä tehdyt ylityöt korvataan eri tavoin (Taulukko 4), runsas kymmenesosa (14 %) teki ainakin osan ylitöistä ilman korvausta. Mitä korkeampi toimiasema vastaajalla oli, sitä useammin hän ilmoitti, ettei saa ylitöistään korvausta. Johtajista neljä kymmenestä jäi ilman korvauksia. Joka toinen sai ylitöistään virka/työehto-sopimuksen mukaisen korvauksen joko täysimääräisenä rahana tai vapaa-aikana. Viidesosa ylitöistä korvataan 1:1 periaatteella. Pieni osa (2 %) sai osittaisen rahakorvauksen ylitöistään, vajaa viidesosa (19 %) sai osasta ylitöistään korvauksen vapaa-aikana. Taulukko 4. Työnantajan määräyksestä tehtyjen ylitöiden korvaaminen, %. % (n=463) Korvataan virka/työehtosopimuksen 11 mukaan täysimääräisenä rahana Korvataan virka/työehtosopimuksen 38 mukaan täysimääräisenä vapaa-aikana Korvataan 1:1 22 Korvataan osittain rahana 2 Korvataan osittain vapaa-aikana 19 Ei korvata lainkaan 14 Akavan Erityisalojen työmarkkinatutkimus 06, kuntasektori 12

20 Taulukosta 5 selviää, miten ilman ylityömääräystä tehdyt työtunnit korvataan. Kaksi kolmesta (61 %) sai korvauksen 1:1 periaatteella, vajaa kymmenesosalla korvaussuhde oli huonompi kuin 1:1. Vajaa kolmannes teki säännöllisen työajan ylittävät tunnit ilman korvausta. Johtoasemassa olevat tekivät muita useammin ylimääräisiä tunteja ilman korvausta. Lähes joka toinen (45 %) pystyi pitämään vapaaaikana korvattavat ylityöt ja ylimääräiset työtunnit työpaikalla olevan työajan tasoitusjärjestelmän mukaan. Neljäsosa keräsi tuntivapaansa työaikapankkiin, josta ne on mahdollista pitää myöhemmin. Neljäsosalla vapaatunnit jäävät pääsääntöisesti käyttämättä. Eri toimiasemassa olevien mahdollisuudet käyttää ylityövapaita vaihtelivat suuresti (Kuvio 17). Yhdeksän kymmenestä toimihenkilöstä pystyi käyttämään vapaana korvatut tunnit joko työpaikalla olevan tasoitusjärjestelmän mukaan tai työaikapankkijärjestelmän avulla. Asiantuntijoista joka viides (18 % ) jätti ylityövapaansa pääsääntöisesti käyttämättä. Kuudella johtajalla kymmenestä (59 %) ei ollut mahdollisuuksia ylityövapaiden käyttöön. Viidesosa oli työpaikassa, jossa oli käytössä työaikapankki, vajaa viidesosa ei tiennyt työpaikkansa työaikapankkitilannetta, osa (2 %) tiesi, että työaikapankin käyttöönottoa ollaan valmistelemassa. Taulukko 5. Ilman ylityömääräystä tehtyjen ylimääräisten työtuntien korvaaminen, %. % (n=671) Korvataan 1:1 61 Korvataan paremmin kuin 1:1 3 Korvataan huonommin kuin 1:1 8 Ei korvata lainkaan 29 Kuvio 17. Vapaana korvattujen ylityövapaiden pitäminen toimiaseman mukaan, %. 80 % vapaat käytetään työajan tasoitusjärjestelmän mukaan vapaat työaikapankkiin, josta ne pidetään myöhemmin vapaat jäävät pääsääntöisesti pitämättä 0 Johto Keskijohto Asiantuntija Toimihenkilö Kuvio 18. Muutos ylitöiden määrässä, %. 80 % Ylitöiden määrä lisääntynyt selvästi 21 lisääntynyt jonkin verran pysynyt ennallaan 12 vähentynyt jonkin verran 3 vähentynyt selvästi Joka toisella ylitöiden määrä oli kuluneen vuoden aikana pysynyt ennallaan, neljäsosa oli tehnyt ylitöitä aiempaa enemmän (Kuvio 18). Etenkin ne, jotka tekivät ylitöitä sitä mieltä, että työpaikalla on työtehtäviin nähden liian vähän työntekijöitä (Kuvio 19). Akavan Erityisalojen työmarkkinatutkimus 06, kuntasektori 13

21 Kuvio 19. Vastaukset väittämään Työpaikallani on liian vähän työntekijöitä työtehtäviin nähden., %. 60 % Tekee ylitöitä Ei tee ylitöitä Täysin samaa mieltä Jokseenkin samaa mieltä Ei osaa sanoa Jokseenkin eri mieltä Täysin eri mieltä Työssä jaksaminen Kolme neljästä oli kuluneen vuoden aikana jaksanut töissä hyvin tai erittäin hyvin (Kuvio ). Kolme prosenttia vastasi jaksaneensa työssä erittäin huonosti. Kuvio. Työssä jaksaminen, % Työssä jaksaminen erittäin hyvä melko hyvä ei osaa sanoa melko huono erittäin huono Muutokset työssä Enemmistö kokoaikaisista oli sitä mieltä, että työolot työpaikalla ovat pysyneet ennallaan (Kuvio 21). Kolmanneksen mielestä mahdollisuudet oman ammattitaidon ja omien kykyjen käyttöön työpaikalla olivat viime aikoina lisääntyneet. Neljäsosa katsoi, että työtoverit antavat tukea ja rohkaisevat aiempaa enemmän. Etenkin alle -vuotiaiden mielestä tuki on lisääntynyt. Yksi neljästä oli päässyt vaikuttamaan työtehtäviin aiempaa enemmän. Kolmasosa miehistä ja viidesosa naisista katsoi vaikutusmahdollisuuksiensa lisääntyneen vuotiaat olivat muita useammin sitä mieltä, että työtehtäviin pääsee vaikuttamaan enemmän kuin ennen. Toimihenkilöstä vain viidesosa arvioi mahdollisuuksiensa vaikuttaa työtehtäviin lisääntyneen. Joka toinen (49 %) oli sitä mieltä, että viime aikoina työpaikan ilmapiiri ja yhteishenki oli pysynyt ennallaan. Niitä, joiden mielestä ilmapiiri ja yhteishenki oli huonontunut oli jonkin verran enemmän kuin niitä, joiden mielestä ilmapiiri on parantunut. Etenkin asiantuntijoiden ja toimihenkilöiden mielestä ilmapiiri ja yhteishenki työpaikalla oli huonontunut. Neljäsosa oli saanut esimieheltään tukea ja rohkaisua vähemmän kuin aiemmin, yhdellä viidestä oli taas esimies, joka rohkaisee ja tukee aiempaa enemmän. Varsinkin asiantuntijoiden mielestä esimiehen tuki oli vähentynyt. Viidesosalla mahdollisuudet vaikuttaa työnjakoon olivat lisääntyneet, viidesosalla, asiantuntijoista jopa joka kolmannella taas mahdollisuudet olivat heikentyneet. Työpaikoilla työtovereiden keskinäinen kilpailu oli lisääntynyt. Vajaa viidesosa (17 %) oli sitä mieltä, että kilpailu on lisääntynyt ainakin jonkin verran, yksi kymmenestä (9 %) arvioi kilpailun vähentyneen. Akavan Erityisalojen työmarkkinatutkimus 06, kuntasektori 14

22 Työtahtiin ei pääse vaikuttamaan kuten ennen. Neljäsosan mielestä mahdollisuuksia vaikuttaa työtahtiin on vähemmän kuin ennen. Kuvio 21. Muutoksia työpaikalla, %. Viime aikoina on mahdollisuus käyttää ammattitaitoa ja kykyjä työssä työtovereiden antama tuki ja rohkaisu mahdollisuus vaikuttaa työtehtäviin työpaikan ilmapiiri ja yhteishenki esimiehen antama tuki ja rohkaisu mahdollisuus vaikuttaa työnjakoon työtovereiden keskinäinen kilpailu mahdollisuus vaikuttaa työtahtiin Lisääntynyt/parantunut ainakin jonkin verran % Pysynyt ennallaan Vähentynyt/huonontunut ainakin jonkin verran Kiusaaminen työpaikoilla Kaksi kolmesta ei ollut kokenut eikä havainnut kiusaamista työpaikalla. Joka neljäs oli havainnut työpaikallaan kiusaamista ja seitsemällä sadasta oli omakohtaisia kokemuksia kiusaamisesta. Vajaa kolmannes oli sitä mieltä, että työpaikkakiusaamiseen oli myös puututtu. Tasa-arvo ja samapalkkaisuus Viidesosa kokoaikaisista oli työpaikassa, jossa oli tehty tasa-arvosuunnitelma. Suunnitelman tulee tulee sisältää mm. selvitys työpaikan tasa-arvotilanteesta. Reilulla kolmanneksella (34 %) suunnitelmaa ei työpaikalla ollut, kuusi sadasta tiesi, että suunnitelma oli valmisteilla. Neljä kymmenestä (37 %) ei tiennyt työpaikkansa tasa-arvosuunnitelman tilannetta. Jos tasa-arvosuunnitelma oli tehty, niin yksi kymmenestä oli sitä mieltä, että sillä oli ollut käytännön vaikutuksia miesten ja naisten välisen palkkaeron kaventumiseen. Akavan Erityisalojen työmarkkinatutkimus 06, kuntasektori 15

23 Taulukkoluettelo Taulukko 1. Työnantajan perustelut määräaikaisille palvelussuhteille, %. Taulukko 2. Arviot siitä, mitä tapahtuu määräaikaisuuden päättymisen jälkeen, %. Taulukko 3. Syyt muutokseen kuukausiansioissa, %. Taulukko 4. Työnantajan määräyksestä tehtyjen ylitöiden korvaaminen, %. Taulukko 5. Ilman ylityömääräystä tehtyjen ylimääräisten työtuntien korvaaminen, %. Kuvioluettelo Kuvio 1. Taustatietoja vastaajista, %. Kuvio 2. Naisten ja miesten ikäjakauma, %. Kuvio 3. Kokopäivätyössä olevien toimiasemat sukupuolen ja iän mukaan, %. Kuvio 4. Työn ja koulutustason vastaavuus sukupuolen, iän, toimiaseman ja palvelussuhteen mukaan, %. Kuvio 5. Määräaikaiset palvelussuhteet sukupuolen ja iän mukaan, osuus kokopäivätyössä olevista. %. Kuvio 6. Palkkausjärjestelmät, %. Kuvio 7. Säännöllisen työajan ansiot ennen ennakonpidätystä, euro/kk. Kuvio 8. Naisten ja miesten palkat iän mukaan, keskim. euroa/kk. Kuvio 9. Naisten ja miesten palkat koulutuksen mukaan, keskim. euroa/kk Kuvio 10. Palkat kunnissa vuosina 00-06, keskim. euroa/kk. Kuvio 11. Palkkaukseen vaikuttavat tekijät, %. Kuvio 12. Arviot tehtävän vaativuuteen ja henkilökohtaiseen suoritukseen perustuvasta järjestelmästä, %. Kuvio 13. Tehtävän vaativuuteen ja henkilökohtaiseen suoriutumiseen perustuvassa palkkausjärjestelmässä olevien arviot järjestelmästä vuosina 03-06, %. Kuvio 14. Uuden palkkausjärjestelmän käyttöönotosta tiedottaminen ja kouluttaminen, %. Kuvio 15. Osallistuminen uuden palkkausjärjestelmän käyttöönoton eri vaiheisiin, %. Kuvio 16. Arviot työmäärän suuruudesta, %. Kuvio 17. Vapaana korvattujen ylityövapaiden pitäminen toimiaseman mukaan, %. Kuvio 18. Muutos ylitöiden määrässä, %. Kuvio 19. Vastaukset väittämään Työpaikallani on liian vähän työntekijöitä työtehtäviin nähden., %. Kuvio. Muutoksia työpaikalla, %. Kuvio 21. Työssä jaksaminen, % Akavan Erityisalojen työmarkkinatutkimus 06, kuntasektori 16

VALTIOSEKTORIN TYÖMARKKINATUTKIMUS Akavan Erityisalojen selvityksiä 4/2007

VALTIOSEKTORIN TYÖMARKKINATUTKIMUS Akavan Erityisalojen selvityksiä 4/2007 VALTIOSEKTORIN TYÖMARKKINATUTKIMUS 06 Akavan Erityisalojen selvityksiä 4/07 Akavan Erityisalat ry ISSN 1796-9255 Multiprint Oy Helsinki ALUKSI Tämänkertainen työmarkkinatutkimuksemme on järjestyksessä

Lisätiedot

JULKISEN SEKTORIN TYÖMARKKINATUTKIMUS Akavan Erityisalojen selvityksiä 3/2006

JULKISEN SEKTORIN TYÖMARKKINATUTKIMUS Akavan Erityisalojen selvityksiä 3/2006 JULKISEN SEKTORIN TYÖMARKKINATUTKIMUS 05 Akavan Erityisalojen selvityksiä 3/06 Akavan Erityisalat ry ISSN 1796-4172 Aluksi Tämänkertaisessa julkisen sektorin työmarkkinatutkimuksessamme keskityimme lähes

Lisätiedot

11. Jäsenistön ansiotaso

11. Jäsenistön ansiotaso 24 Kuvio 19. 11. Jäsenistön ansiotaso Tutkimuksessa selvitettiin jäsenistön palkkaukseen liittyviä asioita. Vastaajilta kysyttiin heidän kokonaiskuukausiansioitaan (kuukausibruttotulot). Vastaajia pyydettiin

Lisätiedot

Yksityisen sektorin työmarkkinatutkimus 2007. Akavan Erityisalojen selvityksiä 1 2008

Yksityisen sektorin työmarkkinatutkimus 2007. Akavan Erityisalojen selvityksiä 1 2008 Akavan Erityisalojen selvityksiä 1 2008 Yksityisen sektorin työmarkkinatutkimus 2007 Akavan Erityisalojen selvityksiä 1 2008 Yksityisen sektorin työmarkkinatutkimus 2007 Akavan Erityisalojen selvityksiä

Lisätiedot

DI - KATSAUS 2009. Toukokuu 2009. Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL

DI - KATSAUS 2009. Toukokuu 2009. Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL DI - KATSAUS 2009 Toukokuu 2009 Sivu 2 (15) YHTEENVETO Rakennus- ja kiinteistöala työllisti vuonna 2008 Tilastokeskuksen mukaan noin 250 000 henkilöä. Heistä rakennusalan diplomi-insinööri -tasoisen koulutuksen

Lisätiedot

Ympäristöasiantuntijoiden keskusliitto Työmarkkinatutkimus 2015. Taloustutkimus Oy

Ympäristöasiantuntijoiden keskusliitto Työmarkkinatutkimus 2015. Taloustutkimus Oy Ympäristöasiantuntijoiden keskusliitto Työmarkkinatutkimus 2015 Taloustutkimus Oy Helmikuu 2016 2 Sisällys 1. Johdanto... 3 2. Tutkimuksen vastaajarakenne... 3 3. Jäsenkunnan tutkinnot ja pääaineet...

Lisätiedot

HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2010

HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2010 HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2010 Päivi Hakulinen SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 4 2. Tehokas TUKES... 4 Henkilöstö... 4 Keski-ikä... 5 Vaihtuvuus... 6 Työaika... 6 3. Osaava ja oppiva TUKES... 7 Osaaminen ja

Lisätiedot

Kuntasektorin työmarkkinatutkimus 2010

Kuntasektorin työmarkkinatutkimus 2010 Kuntasektorin työmarkkinatutkimus 20 Akavan Erityisalojen selvityksiä 5 2011 Akavan Erityisalat ry Ulkoasu Olli Luotonen ISBN 978-952-5927-20-7 (nid.) ISBN 978-952-5927-21- (pdf) Painopaikka Libris Oy,

Lisätiedot

Palkkatasotutkimus 2015

Palkkatasotutkimus 2015 Palkkatasotutkimus Tuloksia Taustaa Vuotuinen palkkatasotutkimus antaa poikkileikkauksen jäsenten sijoittumisesta työmarkkinoilla ja palkkatasosta Lokakuun ansiot (tunnusluvuissa mukana kokoaikatyössä

Lisätiedot

Ylityöt ovat yleisiä, niitä tekee 60 prosenttia. Huolestuttavaa on, että ylityöt korvataan sopimuksen mukaisesti vain 40 prosentille.

Ylityöt ovat yleisiä, niitä tekee 60 prosenttia. Huolestuttavaa on, että ylityöt korvataan sopimuksen mukaisesti vain 40 prosentille. Akavan Erityisalojen kuntasektorin työmarkkinatutkimus 2012 2 Kuntasektorin työmarkkinatutkimus 2012 Sisällys Lukijalle... Taustatietoja vastanneista... Palvelussuhde... Määräaikaiset palvelussuhteet...

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 4:2015

TILASTOKATSAUS 4:2015 Tilastokatsaus 6:212 TILASTOKATSAUS 4:2 1 12.8.2 TIETOJA TYÖVOIMASTA JA TYÖTTÖMYYDESTÄ Työvoiman määrä kasvoi 1 3:lla (,9 %) vuoden 213 aikana Vantaalla työvoimaan kuuluvien joukko on suurentunut vuodesta

Lisätiedot

YKSITYISEN SEKTORIN TYÖMARKKINATUTKIMUS 2006. Akavan Erityisalojen selvityksiä 2/2007

YKSITYISEN SEKTORIN TYÖMARKKINATUTKIMUS 2006. Akavan Erityisalojen selvityksiä 2/2007 YKSITYISEN SEKTORIN TYÖMARKKINATUTKIMUS 200 Akavan Erityisalojen selvityksiä 2/2007 Akavan Erityisalat ry ISSN 179-1 Multiprint Oy Helsinki ALUKSI Tämänkertainen työmarkkinatutkimuksemme on järjestyksessä

Lisätiedot

Yksityisen. sektorin. työmarkkina tutkimus

Yksityisen. sektorin. työmarkkina tutkimus Yksityisen sektorin työmarkkina tutkimus Akavan Erityisalat ry Toimittanut: Arja Ahola Taitto: Olli Luotonen Kannen taitto: Nanna Särkkä Kannen kuva: Delany Brendan / Comma Painotalo Auranen, Forssa 2009

Lisätiedot

Selvitys tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustilanteesta

Selvitys tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustilanteesta Liite 1. Selvitys tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustilanteesta Kouvolan kaupunki Selvitys tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustilanteesta 1 1. Miehet ja naiset Kouvolan kaupungin henkilöstöstä naisia on 83,9 % ja

Lisätiedot

Palkkamontun umpeenluonti kohti 1800 alinta palkkaa. SAK:n tasa-arvoviikonloppu 8.-9.6.2013/Jarkko Eloranta

Palkkamontun umpeenluonti kohti 1800 alinta palkkaa. SAK:n tasa-arvoviikonloppu 8.-9.6.2013/Jarkko Eloranta Palkkamontun umpeenluonti kohti 1800 alinta palkkaa SAK:n tasa-arvoviikonloppu 8.-9.6.2013/Jarkko Eloranta Toimintaympäristön haasteet Väestön ikääntyminen Palvelujen kysyntä (eläkejärjestelmä, hoito-

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Kielitaito, tietotekniikan käyttö, ammattikirjallisuus ja koulutusmahdollisuudet Suomalaiset osaavat vieraita kieliä, käyttävät tietokonetta ja seuraavat ammattikirjallisuutta

Lisätiedot

Kunnalliset palkat ja henkilöstö

Kunnalliset palkat ja henkilöstö Kunnalliset palkat ja henkilöstö Tilastoesite syyskuu 2015 www.kt.fi Henkilöstömenot 21 miljardia euroa Vuonna 2015 kuntien ja kuntayhtymien henkilöstömenot ovat arviolta 21 miljardia euroa, josta palkkakustannukset

Lisätiedot

HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2009

HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2009 TURVATEKNIIKAN KESKUS HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2009 Päivi Hakulinen Seppo Vaalavuo SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 4 2. Tehokas TUKES... 4 Henkilöstömäärä... 4 Keski-ikä... 5 Vaihtuvuus... 6 Työaika... 7

Lisätiedot

Palkat nousivat NIUKASTI

Palkat nousivat NIUKASTI Palkat nousivat NIUKASTI Teksti Henna Laasonen Diplomi-insinöörien keskipalkka toistaiseksi voimassaolevissa työsuhteissa joulukuussa 2011 nousi 5 015 euroon. Mediaanipalkka oli 4 500 euroa kuukaudessa.

Lisätiedot

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance: OECD Indicators (EaG) on OECD:n koulutukseen keskittyvän työn lippulaivajulkaisu, joka kertoo vuosittain koulutuksen

Lisätiedot

Luonnontieteiden Akateemisten Liitto Työmarkkinatutkimus 2012. Taloustutkimus Oy

Luonnontieteiden Akateemisten Liitto Työmarkkinatutkimus 2012. Taloustutkimus Oy Luonnontieteiden Akateemisten Liitto Taloustutkimus Oy Helmikuu 2013 2 Sisällys 1. Johdanto... 3 2. Tutkimuksen vastaajarakenne... 3 2. Jäsenkunnan tutkinnot ja pääaineet... 4 3. LAL:n jäsenkunnan toiminta

Lisätiedot

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Julkisessa keskustelussa nostetaan ajoittain esille väitteitä siitä, haluavatko miehet vai naiset seksiä useammin ja joutuvatko jotkut elämään seksuaalisessa

Lisätiedot

valtio- sektorin työmarkkina tutkimus

valtio- sektorin työmarkkina tutkimus valtio- sektorin työmarkkina tutkimus Akavan Erityisalat ry Toimittanut: Arja Ahola Taitto: Olli Luotonen Kannen taitto: Nanna Särkkä Kannen kuva: Delany Brendan / Comma Painotalo Auranen, Forssa 2009

Lisätiedot

Tero Ristimäki Talentian kuntapalkkatutkimus huhtikuu 2007 Talentian kunnissa ja kuntayhtymissä työskentelevien jäsenten palkkaus huhtikuussa 2007

Tero Ristimäki Talentian kuntapalkkatutkimus huhtikuu 2007 Talentian kunnissa ja kuntayhtymissä työskentelevien jäsenten palkkaus huhtikuussa 2007 Tero Ristimäki Talentian kuntapalkkatutkimus huhtikuu 2007 Talentian kunnissa ja kuntayhtymissä työskentelevien jäsenten palkkaus huhtikuussa 2007 Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentia

Lisätiedot

YKSITYISEN SEKTORIN TYÖMARKKINATUTKIMUS 2005. Akavan Erityisalojen selvityksiä 2006

YKSITYISEN SEKTORIN TYÖMARKKINATUTKIMUS 2005. Akavan Erityisalojen selvityksiä 2006 YKSITYISEN SEKTORIN TYÖMARKKINATUTKIMUS 200 Akavan Erityisalojen selvityksiä 200 Akavan Erityisalat ry ISSN 179- Aluksi Akavan Erityisalojen yksityisen sektorin työmarkkinatutkimus tehtiin jälleen erillisenä

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

PALVELUALOJEN PALKKATUTKIMUS 2002 1

PALVELUALOJEN PALKKATUTKIMUS 2002 1 PALVELUALOJEN PALKKATUTKIMUS 2002 1 PALVELUALOJEN PALKKATUTKIMUS 2002 Palvelualojen palkkatutkimuksen 2002 on tehnyt Palvelualojen ammattiliiton toimeksiannosta Tuomas Santasalo Ky. Tutkimukseen otettiin

Lisätiedot

Ympäristöasiantuntijoiden Keskusliitto. 24.1.2012 Real Stats Oy

Ympäristöasiantuntijoiden Keskusliitto. 24.1.2012 Real Stats Oy Työmarkkinatutkimus 2011 Ympäristöasiantuntijoiden Keskusliitto 24.1.2012 Real Stats Oy Sisältö 1 JÄSENKUNNAN TAUSTATIEDOT...4 2 JÄSENET TYÖELÄMÄSSÄ...6 2.1 Valtion virastot merkittävin työllistäjä...7

Lisätiedot

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Toteutimme syyskuussa 2013 jäsenillemme kyselyn liittyen mm. työhyvinvointiin, ajankohtaisiin työmarkkina-asioihin sekä luottamusmiestoimintaan.

Lisätiedot

Valtionhallinnon ylin johto numeroin huhtikuussa 2016

Valtionhallinnon ylin johto numeroin huhtikuussa 2016 Valtionhallinnon ylin johto numeroin huhtikuussa 2016 Valtion ylimmän johdon määrä ja rakenne Valtion työmarkkinalaitos Seija Korhonen Kesäkuu 2016 2 1 Valtionhallinnon ylimmän johdon määrä ja rakenne

Lisätiedot

Palkkakartoitus. Tarja Arkio, asiantuntija, Akava. Toimenpiteet tasa arvon edistämiseksi työelämässä (Tasa arvol 6 a )

Palkkakartoitus. Tarja Arkio, asiantuntija, Akava. Toimenpiteet tasa arvon edistämiseksi työelämässä (Tasa arvol 6 a ) Palkkakartoitus Tarja Arkio, asiantuntija, Akava Toimenpiteet tasa arvon edistämiseksi työelämässä (Tasa arvol 6 a ) Jos työnantajan palvelussuhteessa olevan henkilöstön määrä on säännöllisesti vähintään

Lisätiedot

Parikkalan kunta Henkilöstöhallinto. Tasa-arvosuunnitelma 2016 2017. Yhteistyötoimikunta 11.11.2015 / 11 Henkilöstöjaosto 10.12.

Parikkalan kunta Henkilöstöhallinto. Tasa-arvosuunnitelma 2016 2017. Yhteistyötoimikunta 11.11.2015 / 11 Henkilöstöjaosto 10.12. Parikkalan kunta Henkilöstöhallinto Tasa-arvosuunnitelma 2016 2017 Yhteistyötoimikunta 11.11.2015 / 11 Henkilöstöjaosto 10.12.2015 / 18 1 Tasa-arvosuunnitelma vuosille 2016-2017 Tasa-arvotilanteen selvitys

Lisätiedot

TASA-ARVON EDISTÄMINEN JA PALKKAKARTOITUS

TASA-ARVON EDISTÄMINEN JA PALKKAKARTOITUS TASA-ARVON EDISTÄMINEN JA PALKKAKARTOITUS 1 5.5.2015 Naisten ja miesten tasa-arvo työelämässä Naisten ja miesten tosiasiallisissa oloissa tuntuvia eroja Työelämässä rakenteita, jotka ylläpitävät sukupuolten

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

Koulutusaste 2004. Koulutuspohja

Koulutusaste 2004. Koulutuspohja TURVATEKNIIKAN KESKUS Helsinki..2 Laatinut: Päivi Hakulinen ja Seppo Vaalavuo HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS VUODELTA 2. YLEISTÄ Henkilöstömäärä Turvatekniikan keskuksen henkilöstömäärä vuoden 2 lopussa oli henkilöä

Lisätiedot

PALKKAKYSELY PALKKAKYSELY

PALKKAKYSELY PALKKAKYSELY 1. PALKKAKYSELY 1 Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RILin jäsenille tehtiin lokakuussa 2016 työmarkkinatutkimus internet-kyselynä. Kysely toteutettiin yhteistyössä Tekniikan Akateemisten Liitto TEKin vastaavan

Lisätiedot

TYÖTTÖMYYS ALUEITTAIN

TYÖTTÖMYYS ALUEITTAIN TILASTOJA 22 2012 Helsingin kaupunki Tietokeskus HELSINGIN TYÖTTÖMYYS ALUEITTAIN 31.12.2011 Työttömyysaste % ja työttömien lukumäärä Helsingissä osa-alueittain 31.12.2011 Työttömien lukumäärä Helsingin

Lisätiedot

Valtionhallinnon ylin johto numeroin kesäkuussa 2013

Valtionhallinnon ylin johto numeroin kesäkuussa 2013 Valtionhallinnon ylin johto numeroin kesäkuussa 2013 Valtion työmarkkinalaitos Veli-Matti Lehtonen Syyskuu 2013 2 Sisältö 1 Valtionhallinnon ylimmän johdon määrä ja rakenne... 3 2 Vanhuuseläköityminen

Lisätiedot

TASA-ARVON EDISTÄMINEN JA PALKKAKARTOITUS

TASA-ARVON EDISTÄMINEN JA PALKKAKARTOITUS TASA-ARVON EDISTÄMINEN JA PALKKAKARTOITUS 1 17.4.2015 2 17.4.2015 Outi Viitamaa- Tervonen Eurobarometri 82.4 Sukupuolten välinen tasa-arvo aineisto kerätty 11-12/2014 3 17.4.2015 Palkkatasa-arvo Naisten

Lisätiedot

Uraseuranta aineisto

Uraseuranta aineisto Aarresaari-verkosto Kooste vuoden 2012 syksyllä kerätystä aineistosta, jossa tarkastellaan vuonna 2007 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden työuran alkua Uraseuranta aineisto Kysely lähetettiin

Lisätiedot

A L K U S A N A T. Espoossa 13.12.2002. Teuvo Savikko Tieto- ja tutkimuspalvelujen päällikkö

A L K U S A N A T. Espoossa 13.12.2002. Teuvo Savikko Tieto- ja tutkimuspalvelujen päällikkö A L K U S A N A T Perhe- ja asuntokuntatyyppi vaihtelee pääkaupunkiseudun kunnissa. Espoossa ja Vantaalla perheet ja asuntokunnat ovat tyypiltään melko samanlaisia, mutta Helsingissä esimerkiksi lapsettomien

Lisätiedot

JOKILAAKSOJEN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN TASA-ARVO- ja YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA

JOKILAAKSOJEN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN TASA-ARVO- ja YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA JOKILAAKSOJEN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN TASA-ARVO- ja YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA Hyväksytty hallituksessa 30.05.2013 43 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO... 3 2 TASA-ARVOSUUNNITELMAN TARKOITUS JA TAVOITE... 3 3 TASA-ARVOKYSELYN

Lisätiedot

TASA- ARVOSUUNNITELMA

TASA- ARVOSUUNNITELMA TASA- ARVOSUUNNITELMA Kaupunginhallituksen 2.10.2012 165 hyväksymä Haapajärven kaupungin tasa-arvosuunnitelma Tasa-arvolain 6a.n mukaan tasa-arvosuunnitelma on selvitys työpaikan tasaarvotilanteesta ja

Lisätiedot

VAKUUTUSALAN TASA- ARVORAPORTTI 2011

VAKUUTUSALAN TASA- ARVORAPORTTI 2011 VAKUUTUSALAN TASA- ARVORAPORTTI 2011 Vuoden 2010 tilastojen valossa VAKUUTUSVÄEN LIITTO VvL ry n 17.2.2012 n Vakuutusalan tasa-arvoraportti 2011 n 2 Vakuutusalan työvoima Alalla työskenteli vuonna 2010

Lisätiedot

Pk-yritys Hyvä työnantaja 2013 Työolobarometri

Pk-yritys Hyvä työnantaja 2013 Työolobarometri Pk-yritys Hyvä työnantaja 2013 Työolobarometri Yritysten määrän kehitys 1990-2012 2 Yritysten määrä kokoluokittain 2012 3 Yritysten henkilöstö kokoluokittain 2012 4 Työllisyyden kehitys yrityksen koon

Lisätiedot

Henkilöstöraportti 2014

Henkilöstöraportti 2014 Henkilöstöraportti 2014 2 Sisällysluettelo 1 Johdanto 3 2 Henkilöstön määrä ja rakenne 3 2.1 Henkilöstömäärä 3 2.2 Henkilöstö sopimusaloittain 4 2.3 Virka- ja työvapaat ja kokonaistyöaika 5 2.4 Ikäjakauma

Lisätiedot

Jalkapalloilijoiden palkkatutkimus 2002

Jalkapalloilijoiden palkkatutkimus 2002 Jalkapalloilijoiden palkkatutkimus Jalkapalloilijan keskipalkka (luontoisetuineen) 23 691 21 73 5 1 15 2 25 Euroa Palkkatutkimus Pelaajayhdistys tekee vuosittain tutkimuksen jalkapalloilijoiden palkkauksesta.

Lisätiedot

LIMINGAN KUNTA. Tasa-arvo ja yhdenvertaisuussuunnitelma

LIMINGAN KUNTA. Tasa-arvo ja yhdenvertaisuussuunnitelma LIMINGAN KUNTA Tasa-arvo ja yhdenvertaisuussuunnitelma 2015 2019 Sisällysluettelo 1. JOHDANTO... 3 2. OIKEUDELLINEN PERUSTA... 3 2.1. Tasa-arvolaki... 3 2.2. Yhdenvertaisuuslaki... 4 3. JOHDON JA ORGANISAATION

Lisätiedot

Tasa-arvon tilastoseuranta keskustasolla. Tilastokoulutus Tilastokeskus 8.10.2008 Mika Happonen, VTML

Tasa-arvon tilastoseuranta keskustasolla. Tilastokoulutus Tilastokeskus 8.10.2008 Mika Happonen, VTML Tasa-arvon tilastoseuranta keskustasolla Tilastokoulutus Tilastokeskus 8.10.2008 Mika Happonen, VTML Lähtökohdat Uudistettu tasa-arvolaki (2005) Taustalla EU:n samapalkkaisuus ja tasa-arvodirektiivit naisten

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 16:2016

TILASTOKATSAUS 16:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 16:2016 1 26.8.2016 PITKÄAIKAISTYÖTTÖMÄT VANTAALLA Pitkäaikaistyöttömiä oli Vantaalla vuoden 2015 lopussa 4 850. Heistä useampi kuin kaksi viidestä oli ollut työttömänä

Lisätiedot

Kooste vuoden 2014 syksyllä kerätystä aineistosta, jossa tarkastellaan vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden työuran alkua

Kooste vuoden 2014 syksyllä kerätystä aineistosta, jossa tarkastellaan vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden työuran alkua Kooste vuoden 2014 syksyllä kerätystä aineistosta, jossa tarkastellaan vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden työuran alkua 15.6.2015 Uraseurantakysely 2014 Kysely lähetettiin syksyllä

Lisätiedot

Jalkapalloilijoiden palkkatutkimus 2003

Jalkapalloilijoiden palkkatutkimus 2003 Jalkapalloilijoiden palkkatutkimus 23 Jalkapalloilijoiden palkat ja luontoisedut 21-23 25 2 281 246 189 15 1 1892 2123 175 Luontoisedut Peruspalkka 5 21 22 23 Palkkatutkimus 23 Pelaajayhdistys tekee vuosittain

Lisätiedot

Palkankorotusten toteutuminen vuonna 2011

Palkankorotusten toteutuminen vuonna 2011 TutkimusYksikön julkaisuja 1/2012 Palkankorotusten toteutuminen vuonna 2011 perälauta suosituin korotusvaihtoehdoista JOHDANTO Metallityöväen Liitto ry ja Teknologiateollisuus ry sopivat lokakuussa 2011

Lisätiedot

TASA-ARVON EDISTÄMINEN JA PALKKAKARTOITUS

TASA-ARVON EDISTÄMINEN JA PALKKAKARTOITUS TASA-ARVON EDISTÄMINEN JA PALKKAKARTOITUS 1 15.4.2015 Naisten ja miesten tasa-arvo työelämässä Naisten ja miesten tosiasiallisissa oloissa tuntuvia eroja Työelämässä rakenteita, jotka ylläpitävät sukupuolten

Lisätiedot

Yliopistosektorin työmarkkinatutkimus 2010

Yliopistosektorin työmarkkinatutkimus 2010 Yliopistosektorin työmarkkinatutkimus 2010 Akavan Erityisalojen selvityksiä 4 2011 Akavan Erityisalat ry Ulkoasu Olli Luotonen ISBN 978-952-5927-18-4 (nid.) ISBN 978-952-5927-19-1 (pdf) Painopaikka Libris

Lisätiedot

Palkkatutkimus 2002 - Orionin Ylemmät Toimihenkilöt OYT ry OYT / Pilvi Villanen

Palkkatutkimus 2002 - Orionin Ylemmät Toimihenkilöt OYT ry OYT / Pilvi Villanen 1/7 Palkkatutkimus 22 - Orionin Ylemmät Toimihenkilöt OYT ry OYT / Pilvi Villanen Sisällys 1. Kysely 1 2. Määrittelyt 3. Palkat vuonna 22 4. Aseman vaikutus palkkoihin 3 5. Koulutuksen vaikutus palkkoihin

Lisätiedot

VÄESTÖN KOULUTUSRAKENNE LAHDESSA JA SUURIMMISSA KAUPUNGEISSA 2010

VÄESTÖN KOULUTUSRAKENNE LAHDESSA JA SUURIMMISSA KAUPUNGEISSA 2010 Tekninen ja ympäristötoimiala I Pauli Mero 15.05.2012 VÄESTÖN KOULUTUSRAKENNE LAHDESSA JA SUURIMMISSA KAUPUNGEISSA 2010 YHTEENVETO Väestön koulutusaste on selvästi korkeampi yliopistokaupungeissa (,, )

Lisätiedot

JOUTSASOPIMUS JA LOMAUTUKSET

JOUTSASOPIMUS JA LOMAUTUKSET JOUTSAN HENKILÖSTÖKERTOMUS VUODELTA 2015 SISÄLLYSLUETTELO JOUTSASOPIMUS JA LOMAUTUKSET 1 1. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA JAKAUMA SEKTOREITTAIN. 2 2. IKÄ-JA SUKUPUOLIJAKAUMA.. 3 3. IKÄRAKENNE 4 4. PALVELUSSUHTEEN

Lisätiedot

Sijoittuminen koulutuksen jälkeen 2013

Sijoittuminen koulutuksen jälkeen 2013 Koulutus 2015 Sijoittuminen koulutuksen jälkeen 2013 Vastavalmistuneiden työllistyminen jatkoi heikkenemistään Tilastokeskuksen mukaan vastavalmistuneiden työllisyys huonontui myös vuonna 2013. Lukuun

Lisätiedot

Kysely tehtiin loka-marraskuussa 2015 Kohderyhmänä työmarkkinoilla olevat TEKin jäsenet Vastaajia noin , vastausprosentti noin 25 YTN-teemana

Kysely tehtiin loka-marraskuussa 2015 Kohderyhmänä työmarkkinoilla olevat TEKin jäsenet Vastaajia noin , vastausprosentti noin 25 YTN-teemana Kysely tehtiin loka-marraskuussa 2015 Kohderyhmänä työmarkkinoilla olevat TEKin jäsenet Vastaajia noin 11 000, vastausprosentti noin 25 YTN-teemana työtyytyväisyys ja työn muutokset Tuunia Keränen @TEK_akateemiset

Lisätiedot

Yleiskuva. Palkkatutkimus 2008. Tutkimuksen tausta. Tutkimuksen tavoite. Tutkimusasetelma

Yleiskuva. Palkkatutkimus 2008. Tutkimuksen tausta. Tutkimuksen tavoite. Tutkimusasetelma Palkkatutkimus 2008 Yleiskuva Tutkimuksen tausta Tutkimuksen tavoite Tutkimusasetelma Tietotekniikan liitto (TTL) ja Tietoviikko suorittivat kesäkuussa 2008 perinteisen palkkatutkimuksen. Tutkimus on perinteisesti

Lisätiedot

Asiantuntijana työmarkkinoille

Asiantuntijana työmarkkinoille Asiantuntijana työmarkkinoille Vuosina 2006 ja 2007 tohtorin tutkinnon suorittaneiden työllistyminen ja heidän mielipiteitään tohtorikoulutuksesta 23.8.2010, Helsinki Juha Sainio, Turun yliopisto Aineisto

Lisätiedot

KVTES:n palkkausluvun 11 :n henkilökohtaista lisää korotetaan 1,46 prosentilla.

KVTES:n palkkausluvun 11 :n henkilökohtaista lisää korotetaan 1,46 prosentilla. KUNNALLISTEN MUUSIKKOJEN VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUSTEN 2012 2013 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA 1 Raamisopimuksen toteuttaminen Tällä virka- ja työehtosopimuksella toteutetaan kunnallisten muusikkojen virkaja työehtosopimuksen

Lisätiedot

PALKKAUSJÄRJESTELMÄT KUOPION KAUPUNGISSA

PALKKAUSJÄRJESTELMÄT KUOPION KAUPUNGISSA PALKKAUSJÄRJESTELMÄT KUOPION KAUPUNGISSA Perehdyttämistilaisuus Nilsiän kaupungin valtuustosali 1.11.2012 Raimo Savolainen henkilöstösihteeri Kuopion kaupunki PALKKAUSJÄRJESTELMÄ KVTES: Palkkausjärjestelmän

Lisätiedot

Tilastokatsaus 2:2014

Tilastokatsaus 2:2014 Tilastokatsaus 2:2014 Vantaa 1 17.1.2014 Tietopalvelu B2:2014 Vantaalaisten tulot ja verot vuonna 2012 (lähde: Verohallinnon Maksuunpanon Vantaan kuntatilasto vuosilta 2004 2012) Vuonna 2012 Vantaalla

Lisätiedot

Keskiansiot kasvaneet valtiolla työnantajasektoreista eniten vuosina 2003-2012

Keskiansiot kasvaneet valtiolla työnantajasektoreista eniten vuosina 2003-2012 Palkat ja työvoimakustannukset 2013 Palkkarakenne 2012 Keskiansiot kasvaneet valtiolla työnantajasektoreista eniten vuosina 2003-2012 Tilastokeskuksen palkkarakennetilaston mukaan kokoaikaisten palkansaajien

Lisätiedot

Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2004

Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2004 Helsingin kaupungin tietokeskuksen verkkojulkaisuja 10 2006 Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2004 Helsingin kaupungin kuvapankki /Mika Lappalainen Verkkojulkaisu Leena Hietaniemi ISSN 1458-5707

Lisätiedot

TASKUTILASTO. Henkilöstön määrä - rakenne - palkat - työvoimakustannukset MARRASKUUSSA 2005 VALTION BUDJETTITALOUS

TASKUTILASTO. Henkilöstön määrä - rakenne - palkat - työvoimakustannukset MARRASKUUSSA 2005 VALTION BUDJETTITALOUS TASKUTILASTO Henkilöstön määrä - rakenne - palkat - työvoimakustannukset MARRASKUUSSA 2005 VALTION BUDJETTITALOUS Valtion työmarkkinalaitos Kesäkuu 2006 3 SISÄLLYS Tiedot ovat marraskuun 2005 viimeiseltä

Lisätiedot

Paikallisten järjestelyerien käyttö kunta-alalla 1.1.2010 ja 1.2.2010. Kunnallinen työmarkkinalaitos

Paikallisten järjestelyerien käyttö kunta-alalla 1.1.2010 ja 1.2.2010. Kunnallinen työmarkkinalaitos Paikallisten järjestelyerien käyttö kunta-alalla 1.1.2010 ja 1.2.2010 Kunnallinen työmarkkinalaitos Anne Hotti 1.12.2010 Paikallisten järjestelyerien käyttö 1.1.2010 ja 1.2.2010 Yleistä Kunnallinen työmarkkinalaitos

Lisätiedot

LIITE 2 HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2013

LIITE 2 HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2013 LIITE 2 HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2013 1 SISÄLLYSLUETTELO 1.1 Johdanto... 3 1.2 Henkilöstön määrä... 3 1.2.1 Koko- ja osa-aikaisen henkilöstön määrä... 3 1.2.2 Vakinaisen ja määräaikaisen henkilöstön määrä...

Lisätiedot

Kunnallinen sosiaalihuollon täydennyskoulutus vuonna 2007

Kunnallinen sosiaalihuollon täydennyskoulutus vuonna 2007 Kunnallinen työmarkkinalaitos Muistio 1 (5) Kunnallinen sosiaalihuollon täydennyskoulutus vuonna 2007 Lainsäädännön muutokset voimaan 1.8.2005 Vuoden 2005 elokuun alusta tuli voimaan sosiaalihuoltolain

Lisätiedot

Tasa-arvosuunnitelma

Tasa-arvosuunnitelma Tasa-arvosuunnitelma 2017-2019 1. JOHDANTO 3 2. TASA-ARVOSELVITYS 4 Tasa-arvoisuuden kokeminen 7 Koulutus 7 3. PERIAATTEET JA TOIMENPITEET TASA-ARVON EDISTÄMISEKSI 7 Henkilöstön rekrytointi 7 Tasa-arvoisen

Lisätiedot

Suomen koulutustaso kansainvälisessä vertailussa

Suomen koulutustaso kansainvälisessä vertailussa Suomen koulutustaso kansainvälisessä vertailussa Mika Tuononen Suomalaisten koulutustaso on korkea vai onko näin sittenkään? Korkeakoulutuksen laajuudesta ja mahdollisesta ylimitoituksesta on keskusteltu

Lisätiedot

Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2014

Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2014 01:13 Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 0 Helsingissä mediaanitulo 00 euroa Helsinkiläisen vuositulot keskimäärin 34 00 euroa Tulokehitys heikkoa Keskimääräisissä pääomatuloissa laskua Veroja ja

Lisätiedot

Kasvatustieteilijät Vähimmäispalkkasuositus 1.4.2016 31.3.2017

Kasvatustieteilijät Vähimmäispalkkasuositus 1.4.2016 31.3.2017 Kasvatustieteilijät Vähimmäispalkkasuositus 1.4.2016 31.3.2017 Akavan Erityisalat AE ry ja Specia Asiantuntijat ja ylemmät toimihenkilöt ry ovat antaneet tämän vähimmäispalkkasuosituksen yksityisellä sektorilla

Lisätiedot

PALKKATILASTOJA KOSKEVIEN TIETOJEN HANKKIMINEN ELINKEINOELÄMÄN KESKUSLIITTO EK:STA

PALKKATILASTOJA KOSKEVIEN TIETOJEN HANKKIMINEN ELINKEINOELÄMÄN KESKUSLIITTO EK:STA TAPATURMA-ASIAIN KORVAUSLAUTAKUNTA KIERTOKIRJE 6/2014 Bulevardi 28 00120 Helsinki 1(5) Puh. 0404 504 244 Faksi 0404 504 246 Teemu Kastula 17.9.2014 PALKKATILASTOJA KOSKEVIEN TIETOJEN HANKKIMINEN ELINKEINOELÄMÄN

Lisätiedot

Pohjanmaan ELY-alueen alle 30 vuotiaat työttömät. Pohjanmaan ELY-alueen alle 30 - vuotiaat työttömät kuukauden lopussa

Pohjanmaan ELY-alueen alle 30 vuotiaat työttömät. Pohjanmaan ELY-alueen alle 30 - vuotiaat työttömät kuukauden lopussa Pohjanmaan ELY-alueen alle 30 vuotiaat työttömät 3000 Pohjanmaan ELY-alueen alle 30 - vuotiaat työttömät kuukauden lopussa 2500 2294 2000 1500 1000 500 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 2009 2010 2011 2012

Lisätiedot

Yksityisen sektorin kuukausipalkat

Yksityisen sektorin kuukausipalkat Palkat ja työvoimakustannukset 2013 Yksityisen sektorin kuukausipalkat Yksityisen sektorin kuukausipalkkaisten säännöllisen työajan ansio oli 3 428 euroa lokakuussa 2012 Tilastokeskuksen mukaan yksityisen

Lisätiedot

Kirkon palkkausmääräykset eivät tule voimaan vielä 1.5.2007. Voimaantuloajankohdasta tiedotetaan Kirkon työmarkkinalaitoksen yleiskirjeellä.

Kirkon palkkausmääräykset eivät tule voimaan vielä 1.5.2007. Voimaantuloajankohdasta tiedotetaan Kirkon työmarkkinalaitoksen yleiskirjeellä. Kirkon palkkausmääräykset eivät tule voimaan vielä 1.5.2007. Voimaantuloajankohdasta tiedotetaan Kirkon työmarkkinalaitoksen yleiskirjeellä. VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUS KIRKON PALKKAUSMÄÄRÄYKSISTÄ 1.5.2007

Lisätiedot

Sijoittuminen koulutuksen jälkeen 2010

Sijoittuminen koulutuksen jälkeen 2010 Koulutus 2012 Sijoittuminen koulutuksen jälkeen 2010 Suurin osa vastavalmistuneista työllistyi edellisvuotta paremmin vuonna 2010 Tilastokeskuksen mukaan suurin osa vastavalmistuneista työllistyi paremmin

Lisätiedot

KUNNALLISEN YLEISEN VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUKSEN 2012 2013 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA

KUNNALLISEN YLEISEN VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUKSEN 2012 2013 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA KUNNALLISEN YLEISEN VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUKSEN 2012 2013 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA 1 Raamisopimuksen toteuttaminen Tällä virka- ja työehtosopimuksella toteutetaan kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen

Lisätiedot

Yleiskuva. Palkkatutkimus 2005, osa I. Tutkimuksen tausta. Tutkimusasetelma. Tulosten edustavuus

Yleiskuva. Palkkatutkimus 2005, osa I. Tutkimuksen tausta. Tutkimusasetelma. Tulosten edustavuus Palkkatutkimus 2005, osa I Yleiskuva Tutkimuksen tausta Tutkimusasetelma Tietotekniikan liitto (TTL) ja ITviikko suorittivat maalis-huhtikuussa 2005 perinteisen palkkatutkimuksen. Tutkimus on perinteisesti

Lisätiedot

EXTRA. Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry Ratavartijankatu 2 00520 Helsinki www.ytn.fi > Järjestösektori

EXTRA. Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry Ratavartijankatu 2 00520 Helsinki www.ytn.fi > Järjestösektori JÄRJESTÖSEKTORIN EXTRA Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry Ratavartijankatu 2 00520 Helsinki www.ytn.fi > Järjestösektori Elokuu 2011 Tiedätkö kuka sinua edustaa työpaikalla vai edustaako kukaan? Luottamusmies

Lisätiedot

Kylterien kesätyöraportti 2011

Kylterien kesätyöraportti 2011 SEFEN RAPORTTEJA 1/2012 Kylterien kesätyöraportti 2011 Ossi Kainulainen SUOME S EKONOMF Johdanto SEFEn kyltereiden kesätyötutkimus toteutettiin 15. kerran lokakuun aikana. Kysely toteutettiin verkossa

Lisätiedot

Valtion henkilöstökertomus 2012. Mikko Lintamo Valtion työmarkkinalaitos

Valtion henkilöstökertomus 2012. Mikko Lintamo Valtion työmarkkinalaitos Valtion henkilöstökertomus 212 Mikko Lintamo Valtion työmarkkinalaitos Elokuu 213 Sisältö 1 Johdanto... 2 2 Henkilöstörakenne... 2 2.1 Henkilöstön määrä... 2 2.2 Sukupuolirakenne... 4 2.3 Ikärakenne...

Lisätiedot

Yliopistokoulutus 2015

Yliopistokoulutus 2015 Koulutus 26 Yliopistokoulutus 25 Yliopistotutkintojen määrät kasvoivat edellisvuodesta Tilastokeskuksen koulutustilastojen mukaan yliopistojen tutkintojen määrät kasvoivat vuonna 25 edellisestä vuodesta

Lisätiedot

Osa-aikaeläkeläisten eläkkeet ja ansiot

Osa-aikaeläkeläisten eläkkeet ja ansiot Eläketurvakeskuksen monisteita 47 Osa-aikaeläkeläisten eläkkeet ja ansiot Mervi Takala Helsinki 2004 Sisältö 1 Johdanto 5 Osa-aikaeläkkeiden määrän kehitys 5 Osa-aikaeläkeläisten ansiot 6 Keskustelua

Lisätiedot

KYSELY TEKNISEN VIESTINNÄN TEHTÄVISSÄ TOIMIVIEN PALKKAUKSESTA JA TYÖSUHTEEN EHDOISTA. - yhteenveto tuloksista

KYSELY TEKNISEN VIESTINNÄN TEHTÄVISSÄ TOIMIVIEN PALKKAUKSESTA JA TYÖSUHTEEN EHDOISTA. - yhteenveto tuloksista 1 KYSELY TEKNISEN VIESTINNÄN TEHTÄVISSÄ TOIMIVIEN PALKKAUKSESTA JA TYÖSUHTEEN EHDOISTA - yhteenveto tuloksista Suomen teknisen viestinnän yhdistyksen syysseminaari Tampere 15.10.2013 Hanna Gorschelnik

Lisätiedot

Yliopistojen. Tilastojulkaisu Yliopistot

Yliopistojen. Tilastojulkaisu Yliopistot Jälkipainos kielletään. Sivistystyönantajat ry Eteläranta 10, FI-00130 Helsinki, Finland Tel. +358 9 1728 5700 www.sivistystyonantajat.fi Yliopistojen Tilastojulkaisu 2014 yleinen työehtosopimus Yliopistot

Lisätiedot

Tohtorin tutkinnon suorittaneet työelämässä: Vuosina 2008 ja 2009 Tampereen yliopistossa tohtorin tutkinnon suorittaneiden uraseuranta

Tohtorin tutkinnon suorittaneet työelämässä: Vuosina 2008 ja 2009 Tampereen yliopistossa tohtorin tutkinnon suorittaneiden uraseuranta Tohtorin tutkinnon suorittaneet työelämässä: Vuosina 2008 ja 2009 Tampereen yliopistossa tohtorin tutkinnon suorittaneiden uraseuranta Tampereen yliopisto Ura- ja rekrytointipalvelut Kyselyn toteutus ja

Lisätiedot

Palkansaajien mediaaniansio 2 928 euroa kuukaudessa vuonna 2013

Palkansaajien mediaaniansio 2 928 euroa kuukaudessa vuonna 2013 Palkat ja työvoimakustannukset 2014 Palkkarakenne 2013 Palkansaajien mediaaniansio 2 928 euroa kuukaudessa vuonna 2013 Tilastokeskuksen palkkarakennetilaston mukaan kokoaikaisten palkansaajien kokonaisansioiden

Lisätiedot

1 Tehtävien vaativuuden määrittelyssä käytetään Hay-järjestelmää.

1 Tehtävien vaativuuden määrittelyssä käytetään Hay-järjestelmää. GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS NEUVOTTELUPÖYTÄKIRJA Pöytäkirja Geologian tutkimuskeskuksen (GTK) sekä JUKO ry:n, Pardia ry:n ja JHL ry:n välisistä neuvotteluista, jotka koskivat GTK:ssa sovellettavaa palkkausjärjestelmää.

Lisätiedot

Näytelmäkirjailijoiden ja käsikirjoittajien taloudellinen asema Suomessa 2011

Näytelmäkirjailijoiden ja käsikirjoittajien taloudellinen asema Suomessa 2011 Näytelmäkirjailijoiden ja käsikirjoittajien taloudellinen asema Suomessa 2011 13.9.2012, Teatteri Avoimet Ovet, Helsinki Tutkimuspäällikkö Mikko Grönlund BID Innovaatiot ja yrityskehitys, Turun yliopisto

Lisätiedot

Naisten kaikkien alojen aritmeettinen keskipalkka oli 2900 euroa (v euroa ja miesten keskipalkka 3763 euroa (3739 euroa).

Naisten kaikkien alojen aritmeettinen keskipalkka oli 2900 euroa (v euroa ja miesten keskipalkka 3763 euroa (3739 euroa). TEKSTI JA GRAFIIKKA ESKO LAPPALAINEN Agrologien palkkatutkimus 2016 PALKAT JUNNAAVAT PAIKALLAAN Agrologien työnantajat ovat ilmeisesti ottaneet kasvu- ja kilpailukykysopimuksen (kiky) toteutuksessa reippaan

Lisätiedot

2014 ELÄKESELVITTELYN ASIAKASPALAUTEKYSELYN TULOKSET

2014 ELÄKESELVITTELYN ASIAKASPALAUTEKYSELYN TULOKSET 2014 ELÄKESELVITTELYN ASIAKASPALAUTEKYSELYN TULOKSET Sisällys 1 Johdanto... 2 2 Taustatiedot... 3 Sukupuoli... 3 Ikä... 3 Asuinkunta... 4 Aikuissosiaalityön tai toimeentulotuen asiakkuus... 4 Oma tilanne

Lisätiedot

Yliopistoissa käytetään erilaisia. ja suoriutumisen arviointiin. Yliopistoissa harjoitellaan TYÖMARKKINATUTKIMUS 2011

Yliopistoissa käytetään erilaisia. ja suoriutumisen arviointiin. Yliopistoissa harjoitellaan TYÖMARKKINATUTKIMUS 2011 TYÖMARKKINATUTKIMUS Yliopistoissa harjoitellaan suoriutumisen arviointia Teksti Henna Laasonen Kuvat istockphoto TEKin joulu tammikuussa toteutetussa työmarkkinatutkimuksessa kerättiin ensimmäistä kertaa

Lisätiedot

NEUVOTTELUTULOS. Helsinki xx.yy.2013. Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry. LIITE neuvottelutulos

NEUVOTTELUTULOS. Helsinki xx.yy.2013. Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry. LIITE neuvottelutulos NEUVOTTELUTULOS Energiateollisuus ry, Ammattiliitto Pro ry sekä Suomen Konepäällystöliitto ry ovat 21.10.2013 saavuttaneet neuvottelutuloksen keskusjärjestöjen 30.8.2013 solmiman työllisyys- ja kasvusopimuksen

Lisätiedot

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/ KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2352 Yliopistoista vuonna 2001 valmistuneiden työelämään sijoittuminen viisi vuotta valmistumisen

Lisätiedot

Palkitsemisen tila ja muutos Suomessa 2008

Palkitsemisen tila ja muutos Suomessa 2008 Palkitsemisen tila ja muutos Suomessa 2008 Toteuttajat: Tutkijat Aino Salimäki & Tina Sweins Tutkimusassistentit Jouko Heiskanen & Antti Salimäki Ohjaajat: Professorit Matti Vartiainen & Tomi Laamanen

Lisätiedot

Anna tutki: Naisen asema työelämässä

Anna tutki: Naisen asema työelämässä Anna tutki: Naisen asema työelämässä 2 Tutkimuksen tausta ja toteutus Tavoitteena selvittää naisten asemaa työelämässä Tutkimuksen teettäjä Yhtyneet Kuvalehdet Oy / Anna-lehti, toteutus Iro Research Oy

Lisätiedot