Korkeakoulusektorin työmarkkinatutkimus 2011

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Korkeakoulusektorin työmarkkinatutkimus 2011"

Transkriptio

1 Korkeakoulusektorin työmarkkinatutkimus 2011 Akavan Erityisalojen selvityksiä

2 Akavan Erityisalat ry Ulkoasu Olli Luotonen ISBN (nid.) ISBN (pdf) Painopaikka Libris Oy, Helsinki 2012

3 Korkeakoulusektorin työmarkkinatutkimus 2011 Akavan Erityisalojen selvityksiä

4 Korkeakoulusektorin työmarkkinatutkimus 2011 Akavan Erityisalojen selvityksiä 3/2012 Sisältö Lukijalle 5 Tutkimuksen toteuttaminen 6 Korkeakoulusektorilla toimivat jäsenet 7 Työmarkkinoille sijoittuminen 8 Palvelussuhteen määräaikaisuus 9 Työaika 11 Ylityöt ja niiden korvaaminen 11 Työkuormitus ja työssä jaksaminen 12 Palkkaus korkeakoulusektorilla 14 Työmatkustaminen ja sen korvaaminen 17 Epäasiallinen kohtelu työpaikalla 17 Tasa-arvosuunnitelma 18 Luottamusmies/-valtuutettu 18 Muutokset korkeakoulukentässä 19 Palkkaliite 20

5 A kavan Erityisaloissa korkeakoulusektorilla (yliopistot ja ammattikorkeakoulut) työskentelevien jäsenten arjessa lakimuutokset ja erilaiset säästöjen aiheuttamat muutokset ovat vaikuttaneet monin tavoin. Töiden uudelleen organisointi, kasvava työmäärä ja henkilöstöleikkaukset ovat myllertäneet työoloja. Tällä työmarkkinatutkimuksella haluttiin kartoittaa erityisesti jäsenkunnan palkkausta, työaikaa ja työmarkkinoille sijoittumista. Korkeakoulusektorilla liiton jäsenkunta työskentelee yleisemmin hallinnossa ja myös tutkimus- ja kehittämistehtävät ovat jäsenkunnalle tyypillisiä. Määräaikaisuus on yleistä, kokopäiväisistä useampi kuin joka kolmas oli määräaikaisessa työsuhteessa. Määräaikaisten työsuhteiden ketjuuntuminen on myös yleistä ja pätkätyöläisyys tälläkin sektorilla painottuu uran alkuvaiheessa oleviin. Noin 60 prosenttia vastaajista kertoo työaikojen venyvän. Useimmat vastaajat tekevät pidempää työaikaa oma-aloitteisesti ilman työnantajan Lukijalle antamaan ylityömääräystä. Työaikapankki on käytössä kolmasosalla. Korkeakoulusektorilla työskentelevistä työmatkoja tekee lähes puolet. Noin puolelle työmatkoja tekevistä matkaaikaa ei korvata ja ainakin osittain työmatkoja tehdään myös omalla ajalla. Työn kuormitusta tuntee 65 prosenttia sektorilla työskentelevistä. Yli puolet pitää työntekijöiden määrää työtehtäviin nähden liian alhaisena ainakin ajoittain. Korkeakoulusektorilla työskentelevistä kuitenkin 77 prosenttia tuntee jaksavansa melko tai erittäin hyvin työssään. Korkeakoulusektorin myllerrysten keskellä työntekijät tukevat usein toisiaan. Tätä mieltä kyselyyn vastaajista oli lähes 70 prosenttia. Työpaikan jatkuvuuteen uskoo noin 60 prosenttia vastaajista ja lähes puolet vastaajista kokee voivansa vaikuttaa omaa työtä koskeviin asioihin. Palkkaus korkeakoulusektorilla on vahvasti yhteydessä henkilön ikään ja työkokemusvuosiin. Palkkaan vaikuttavat vastaajien mukaan eniten työn vaativuus ja henkilökohtainen osaaminen. Naisten keskiansio on noin 13 prosenttia matalampi kuin miehillä. Ansiotaso on korkeakoulusektorilla noussut sopimuskorotuksia enemmän. Sopimuskorotuksen lisäksi palkkaan ovat vaikuttaneet muutokset henkilökohtaisissa palkanosissa. Korkeakoulusektorin työmarkkinatutkimus antaa selkeät tavoitteet Akavan Erityisalojen edunvalvontatyölle: määräaikaisten työsuhteiden tilalle enemmän vakituisia työsuhteita, työaikakysymyksiin vaikuttaminen, työaikapankkijärjestelmän yleistäminen, työmatkaan käytetyn ajan korvaaminen sekä työn kuormituksen vähentäminen ainakin siten, että työtehtäviin nähden on riittävät henkilöresurssit. Keskeistä on myös palkkauksen parantaminen palkkausjärjestelmiä kehittämällä siten, että työstä maksetaan oikeudenmukainen palkka suhteessa työn vaativuuteen ja osaamiseen. Salla Luomanmäki toiminnanjohtaja, korkeakoulusektorin asiamies Akavan Erityisalojen selvityksiä

6 Tutkimuksen toteuttaminen A kavan Erityisalat ry toteuttaa vuosittain jäsenkuntansa palk kausta, työaikaa ja työmarkkinoille sijoittumista koskevan kyselytutkimuksen. Viimeisin tiedonkeruu ajoittui vuoden 2011 marraskuulle, ja tutkimuksessa tiedusteltiin jäsenistön työmarkkinatilannetta lokakuussa Kyselytutkimus toteutettiin sähköisesti lähettämällä tutkimuslinkki vastaajille Webropoltiedonkeruutyökalulla. Työmarkkinatutkimuksen tietoja on perinteisesti kerätty eri työnantajasektoreilta erillisillä kyselylomakkeilla. Vuoden 2011 tutkimuksessa eri sektorien tiedot kysyttiin yhdistetysti samalla kyselylomakkeella, mutta kuitenkin siten, että eri sektoreilla toimivat vastaajat saivat vastattavakseen omaa sektoria koskevat erityiskysymykset. Kaikkien sektorien vastaajat vastasivat samoihin koulutusta, työkokemusta ja muita taustatekijöitä mittaaviin taustakysymyksiin. Tutkimuksen perusjoukko määriteltiin ja sähköpostiosoitteet poimittiin liiton jäsenrekisteristä. Korkeakoulusektorin osalta perusjoukkoon kuuluivat yliopistoissa (N = 998) sekä kunnallisissa (N = 293) ja yksityisissä ammattikorkeakouluissa (N = 126) työskentelevät jäsenet. Näin ollen koko perusjoukon kooksi muodostui korkeakoulusektorilla toimivaa jäsentä, joista 443 vastasi tutkimukseen. Aineiston edustavuutta parannettiin tekemällä kaikki laskelmat perus joukon sukupuoli- ja ikäjakaumatiedoin painotettuina. Näin ollen yksi tutkimukseen vastannut edustaa keskimäärin noin kolmea (1417/443=3,2) korkeakoulusektorilla työskentelevää jäsentä. Aikaisempaa vertailukohtaa tutkimukselle ei ole, koska aikaisempina vuosina tutkimus on kohdennettu vain yliopistoissa toimiville jäsenille ja ammattikorkeakouluissa työskentelevät ovat olleet osa yksityisen ja kuntasektorin tutkimuksia. Painotettuina tehdyt laskelmat pakottivat vastaajien ja kaikkien tutkimuksen kohteena olleiden henkilöiden iän ja sukupuolen mukaiset jakaumat vastaamaan tarkasti toisiaan. Tämä menettely mahdollistaa myös sen, että raportissa esitetyillä lukumäärätiedoilla voidaan kuvata jäsenten kokonaismäärää eri ryhmissä. Esimerkiksi palkkatilastoissa esitetyt lukumäärätiedot kuvaavat arviota jäsenten todellisesta lukumäärästä kussakin ryhmässä, ei vastaajien lukumäärää. Tämä raportti sisältää kuvailevia perustuloksia korkeakoulusektorilla työskentelevien jäsenten sosiodemografisesta rakenteesta, koulutustaustasta, työmarkkinoille sijoittumisesta, työajoista ja palkkatasosta. Raportin liitteinä olevissa taulukoissa tarkastellaan palkkausta yksityiskohtaisemmin, ja tarkasteluissa on taustamuuttujina käytetty mm. jäsenen sukupuolta, ikää ja työkokemusvuosia. Aineiston analysoinnista ja tulosten raportoinnista vastasi Real Stats Oy. Akavan Erityisalat vastasi kyselyn sisällöllisestä suunnittelusta, kysely lo makkeen laatimisesta, kohdehenkilöiden poiminnasta ja tietojen keräämisestä. Taulukko 1. Korkeakoulusektorin jäsenet sukupuolen ja jäsenyhdistyksen mukaan (%) Jäsenyhdistys Kyselyyn vastanneita n Iän ja sp:n mukaan painotettu, N Miehet % Naiset % Aito HSO ry ,3 6,6 Arkistoalan ammattiyhdistys ,5 1,6 Kuntien asiantuntijat KUMULA ,0 4,5 Käännösalan asiantuntijat KAJ ry ,4 6,5 Museoalan ammattiliitto ,6 2,9 SPECIA Asiantuntijat ja ylemmät toimihenkilöt ,9 59,7 Taide- ja kulttuurialan ammattijärjestö TAKU ,1 9,3 Viestinnän asiantuntijoiden ammattijärjestö Viesti ry ,4 4,4 Muut ,8 4,5 Yhteensä (N=226) 100 (N=1 191) 6 Akavan Erityisalojen selvityksiä

7 K orkeakoulusektorilla työskentelevä jäsenistö jakaantuu useisiin eri jäsenyhdistyksiin. Selvästi suurin jäsenyhdistys on SPECIA ry, jonka jäsenet käsittävät noin 60 % kaikista korkeakoulusektorin jäsenistä. Toiseksi eniten yliopistolla toimivista kuuluu Taide- ja kulttuurialan ammatti järjestö TAKU ry:hyn, miehistä suu rempi osa kuin naisista. Miehillä kol manneksi yleisintä oli kuulua Kuntien asiantuntijat KUMULA ry:hyn, naisilla Aito HSO ry:hyn. (taulukko 1) Noin 82 % kaikista korkeakoulusektorilla toimivista jäsenistä on naisia. Korkeakoulusektorilla toimivat jäsenet Korkeakoulusektorilla toimivan jäsenkunnan keski-ikä on 39,3 vuotta ja naiset ovat keski-iältään kolme vuotta miehiä nuorempia (naisten keski-ikä 38,8 vuotta ja miesten 41,8 vuotta). Noin 17 % korkeakoulusektorilla toimivista jäsenistä on täyttänyt 50 vuotta, miehistä selvästi useampi (27 %) kuin naisista (15 %). Kuusi kymmenestä naisesta on alle 40-vuotiaita, miehistä alle puolet. (kaavio 1) Työkokemusta mitattiin tutkimusajankohdan (vuosi 2011) ja viimeisimmän tutkinnon suorittamisvuoden erotuksena. Keskimäärin yliopistoissa toimivilla jäsenillä oli valmistumisesta kulunut 9,4 vuotta (naisilla keskimäärin 9,3 vuotta ja miehillä 10,2 vuotta). Korkeakoulusektorilla toimivista jäsenistä 84 % on suorittanut vähintään ylemmän korkeakoulututkinnon. Miesten ja naisten koulutusrakenteessa on jonkin verran eroja: naisten ryhmässä alemman korkeakoulututkinnon tai keskiasteen tutkinnon oli suorittanut joka viides, miehistä selvästi harvempi. Naiset ovat suorittaneet miehiä useammin ylemmän korkeakoulututkinnon. Miehistä lähes joka viides on väitellyt, naisista vain 6 %. (kaavio 2) Kaavio 1. Korkeakoulusektorin jäsenet sukupuolen ja ikäryhmän mukaan (%) Kaavio 2. Korkeakoulusektorin jäsenet sukupuolen ja koulutusasteen mukaan (%) Akavan Erityisalojen selvityksiä

8 K yselyyn vastanneista 93 % oli kyselyajankohtana kokoaikaisessa työssä. Osa-aikatyötä teki 7 %. Noin kolmannes korkeakoulusektorin yliopistolla toimivasta jäsenkunnasta työskentelee Helsingin yliopistossa. Seuraavaksi eniten jäseniä toimii Aalto yliopistossa sekä Turun yliopistossa, hieman yli 10 % kummassakin. (kaavio 3) Työmarkkinoille sijoittuminen Toimintoalueen mukaan tarkasteltuna selvästi suurimman ryhmän muodostavat hallinnossa työskentelevät, joita oli puolet korkeakoulu sektorilla toimivista jäsenistä. Toiseksi yleisintä oli tutkimus- ja kehittämistehtävissä toimiminen. Naisten ryhmässä hallinnossa työskentelevien osuus oli suurempi kuin miehillä, kun taas miehistä suurempi osa toimii tutkimuksen ja kehittämisen yksiköissä. Myös toimipaikan suhteen eroja löytyi: yliopistolla työskennellään ammattikorkeakouluja yleisemmin hallinnossa, ammattikorkeakouluissa yliopistoa useammin tutkimuksen ja kehittämisen parissa sekä kirjastoissa. (kaavio 4 ja kaavio 5) Kaavio 3. Yliopistoissa toimivat jäsenet yliopiston mukaan (%) Kaavio 4. Korkeakoulusektorin jäsenet sukupuolen ja toimintoalueen mukaan (%) Kaavio 5. Korkeakoulusektorin jäsenet toimipaikan ja toimintoalueen mukaan (%) 8 Akavan Erityisalojen selvityksiä

9 M ääräaikaiset palvelussuhteet ovat korkeakoulusektorilla hyvin tavallisia. Kokopäivätoimisista työntekijöistä useampi kuin joka kolmas työskenteli määräaikaisessa palvelussuhteessa. Määräaikaisina ollaan useimmin pakosta, sillä vain kolmannes määräaikaisista oli pätkätyössä omasta tahdostaan. Tutkimuksen mukaan määräaikaisilla palvelussuhteilla on taipumus ketjuuntua. Useammalla kuin joka neljännellä pätkätyöläisellä oli kyselyajankohtana meneillään vähintäänkin viides määräaikaisuus nykyisessä työpaikassa. Joka neljäs toimi ensimmäisessä määräaikaisessa palvelussuhteessa nykyisellä työnantajalla. (kaavio 7) Määräaikaisuuksien yleisyys vaih telee eri ryhmissä. Tutkimuksen ja kehittämisen parissa toimivista määräaikaisia on suhteellisesti selvästi enemmän (77 %) kuin muilla toimintoalueilla. Opetuksessa toimivista kuusi Palvelussuhteen määräaikaisuus Palvelussuhteiden määräaikaisuus Neljä kymmenestä (39 %) korkeakoulusektorilla työskentelevistä jäsenistä oli määräaikaisessa palvelussuhteessa. Joka kolmas (35 %) oli määräaikaisessa palvelussuhteessa omasta tahdostaan. Määräaikaisuudet ketjuuntuvat: useammalla kuin joka neljännellä (29 %) oli meneillään vähintäänkin viides määräaikaisuus nykyisessä työpaikassa. Reilu neljännes (28 %) määräaikaisista ei tiedä, mitä tapahtuu nykyisen palvelussuhteen jälkeen. kymmenestä hoitaa työtään määräaikaisella sopimuksella. Hallinnossa ja täydennyskoulutusyksiköissä toimivista noin joka neljännes on määräaikainen. Naiset ovat hieman miehiä useammin määräaikaisessa palvelussuhteessa. Palvelussuhteen määräaikaisuus on yhteydessä henkilön koulutustasoon: eniten määrä aikaisia on väitöskirjan tehneillä (62 %). Pätkätyöläisyys on selvästi työuran alkuun liittyvä ilmiö: mitä nuorempi työntekijä oli, sitä todennäköisemmin hän oli määräaikainen. Alle 30-vuotiaista kolmella neljästä palvelus suhde on solmittu määräaikaiseksi vuotiaistakin lähes puolet teki töitä määräaikaisena. Yliopistolla ja ammattikorkeakouluissa määräaikaisia sopimuksia tehtiin yhtä useasti. (kaavio 6) Museoalan ammattiliiton jäsenistä useammalla kuin kolmella neljästä oli määräaikainen palvelussuhde. Seuraavaksi yleisintä määräaikaisena Kaavio 6. Määräaikaisten palvelussuhteiden osuudet (%) Kaavio 7. Määräaikaisten palvelussuhteiden lukumäärä nykyisellä työnantajalla (%) Akavan Erityisalojen selvityksiä

10 toimiminen oli Arkistoalan ammattiyhdistyksen jäsenistöllä (67 %). Myös noin joka toinen TAKU ry:n ja noin joka kolmas SPECIA ry:n ja Käännösalan asiantuntijat KAJ ry:n jäsen teki työtä määräaikaisella sopimuksella. (kaavio 8) Kyselylomakkeella tiedusteltiin myös perustetta palvelussuhteen määräaikaisuudelle. Reilu neljännes korkeakoulusektorin jäsenistä työskentelee määräaikaisena, koska toimii nykyisessä työssään sijaisena. Noin kaksi kolmesta nimesi määräaikaisuuden syyksi muun syyn (esimerkiksi määräaikaisen projektin). 7 %:lla työn luonne on määräaikainen. Vain har valle (2 %) työnantaja ei ollut ilmoittanut perustetta palvelussuhteen määräaikaisuudelle. (kaavio 9) Tutkimuksen tuloksista käy hyvin ilmi määräaikaisiin palvelussuhteisiin liittyvä epävarmuus. Reilu neljännes (28 %) määräaikaisista työntekijöistä ei vielä tiedä, mitä tekee nykyisen määräaikaisuuden jälkeen. Toisaalta työttömyyttä piti todennäköisenä vaihtoehtona harvempi kuin joka kymmenes. Yhtä moni uskoi palvelussuhteensa vakinaistamiseen. Kaikista korkeakoulusektorin määräaikaisista 40 % uskoi määräaikaisuutensa jatkuvan nykyisen sopimuksen päättymisen jälkeen. Arvioissa oman työn jatku miseen oli melko paljon eroja yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa työskente levien määräaikaisten työntekijöiden välillä. Ammattikorkeakouluissa työskentelevät uskoivat selvästi ylio pistossa työskenteleviä useammin palvelussuhteensa jatkumiseen. Toisaalta he myös pitivät työttömyyttä yliopistolla työskenteleviä todennäköisempänä. Yliopistoissa toimivista joka kolmas ei vielä tiennyt, mitä tulee tapahtumaan nykyisen määräaikaisuuden jälkeen, ammattikorkeakouluissa vastaava osuus oli 14 %. (kaavio 10) Kaavio 8. Määräaikaisten palvelussuhteiden osuudet eräillä jäsenyhdistysten jäsenillä (%) Kaavio 9. Perustelut määräaikaiselle palvelussuhteelle toimipaikan mukaan (%) Kaavio 10. Arviot siitä, mitä tapahtuu määräaikaisuuden päättymisen jälkeen (%) 10 Akavan Erityisalojen selvityksiä

11 K olmella neljästä korkeakoulusektorin työntekijästä työajaksi on virka- tai työehtosopimuksessa määritelty 36 tuntia ja 15 minuuttia. Joka kymmenes jäsen noudattaa sopimuksen mukaista kokonaistyöaikaa. Todellinen, toteutunut työviikko venyy jäsenistöllä keskimäärin 38,8 tunnin mittaiseksi. Joka kymmenes työskenteli vähintään 42 tuntia viikossa. Lyhyintä työviikkoa tekevän kymmenyksen työviikko oli korkeintaan 36 tuntia. Ylityöt ja niiden korvaaminen Kuusi kymmenestä jäsenestä ilmoitti tekevänsä myös ylitöitä. Ylitöitä tehdään lähes aina oma-aloitteisesti eli ilman työnantajan antamaa ylityömääräystä. Ylitöitä tekeville kertyi kuukaudessa keskimäärin 9,5 ylityötuntia. Kymmenys jäsenistöstä ilmoitti tekevänsä kuukausitasolla vähintään 20 tuntia ylityötä. Jäsenet arvioivat tekevänsä säännöllisen työajan ylittävää työtä ilman työnantajan määräystä keskimäärin 4,6 tuntia viikossa. Joka toiselle ylimääräinen työ myös korvataan. Lähes puolet ylityövapaita saavista keräsi vapaansa työaikapankkiin, josta ne oli mahdollista pitää myöhemmin. Työaikapankki oli käytössä joka kolmannen jäsenen työpaikalla. 44 % piti ylitöistä kertyneet vapaat työajan tasoitusjärjestelmän mukaisesti. Joka Työaika Työaika viikossa, kokoaikaiset työntekijät Virka- / työehtosopimuksen mukainen työaikajärjestelmä: Viikkotyöaika, 36 t 15 min: 76 % Viikkotyöaika, 38 t 15 min: 7 % Kokonaistyöaika: 10 % Vuosityöaika: 2 % Muu: 5 % Toteutunut työaika keskimäärin 38,8 tuntia viikossa (Mediaani=38 / F10=36,25 / F90=42) kymmenes ei pystynyt pitämään ylityövapaita laisinkaan. Tutkimuksessa pyydettiin vastaajia arvioimaan myös ylitöiden määrässä tapahtunutta muutosta vuoteen 2010 verrattuna. Suurimmalla osalla tilanne ylitöiden suhteen oli pysytellyt edellisvuoden tasolla. Lähes joka kolmas jäsen oli tehnyt ylitöitä enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Joka kymmenes raportoi ylitöiden lisääntyneen selvästi. 15 %:lla ylitöiden määrä oli vähentynyt joko selvästi tai jonkin verran. (kaavio 11) Kuusi kymmenestä ylitöitä tehneestä ilmoitti, että työnantaja korvaa tehdyt ylityöt täysimääräisenä vapaa- Ylityöt ja niiden korvaaminen Yli puolet jäsenistä (61 %) tekee ylitöitä, ja heille kertyy keskimäärin 9,5 ylityötuntia kuukaudessa (Mediaani=8 tuntia; F10=3; F90=20). Ylitöiden tekeminen on lähes aina (94 %) oma-aloitteista. Jäsenet arvioivat tekevänsä säännöllisen työajan ylittävää työtä ilman työnantajan määräystä keskimäärin 4,6 tuntia viikossa (Mediaani=2,5 tuntia; F10=1; F90=8). Joka toiselle (55 %) ylimääräinen työ myös korvataan. Ylityövapaat eivät jää pitämättä: Lähes puolet (44 %) voi pitää ylityövapaat työajan tasoitusjärjestelmän mukaisesti. Yhtä moni (46 %) keräsi ylityövapaat työaikapankkiin pidettäväksi myöhemmin. Joka kymmenes (11 %) ei pysty pitämään kertyneitä ylityövapaita. Joka kolmannen jäsenen (31 %) työpaikalla on käytössä työaikapankkijärjestelmä. Kaavio 11. Muutos ylitöiden määrässä (%) Akavan Erityisalojen selvityksiä

12 aikana virka- ja työehtosopimuksen mukaisesti. Joka viidennelle (22 %) työnantajan määräämät ylityöt korvataan osittain vapaa-aikana. Rahalliset ylityökorvaukset olivat harvinaisempia, sillä vain 7 % kertoi saavansa ylityökorvaukset vähintään osittain rahallisena. Joka kymmenennelle työnantajan määräämiä ylitöitä ei korvata lainkaan. Jakaumat on laskettu niistä kokoaika työntekijöistä, jotka ottivat kantaa ylitöiden korvaamista koskevaan kysymykseen. (kaavio 12) Useampi kuin joka toinen korkeakoulusektorilla toimivasta jäsenestä oli sitä mieltä, että työpaikalla on ainakin osittain liian vähän työntekijöitä työtehtäviin nähden. Tätä mieltä olivat erityisesti ne, jotka joutuvat itse tekemään ylitöitä. (kaavio 13) Työkuormitus ja työssä jaksaminen 65 % jäsenkunnasta koki nykyisen työmääränsä vähintään ajoittain liian suureksi. Useammalla kuin joka kymmenennellä työmäärä oli oman arvion mukaan jatkuvasti liian suuri. Arviot työmäärästä näyttäisivät olevan yhteydessä henkilön ikään, sillä työmääräänsä ajoittain tai jatkuvasti liian suurena pitäneiden osuus oli selvästi Kaavio 12. Työnantajan määräyksestä tehtyjen ylitöiden korvaaminen (%) Kaavio 13. Työpaikallani on liian vähän työntekijöitä työtehtäviin nähden (%) 12 Akavan Erityisalojen selvityksiä

13 korkein yli 50-vuotiaiden ryhmissä (73 %). Miehet ja vakituisessa palvelussuhteessa olevat raportoivat naisia ja määräaikaisia työntekijöitä hieman useammin liiallisesta työtaakasta. Yliopistolla ja ammattikorkeakouluissa toimivien välillä ei ollut juurikaan eroja työmääräarvioissa. (kaavio 14) Vastaajia pyydettiin myös arvioimaan omaa työssä jaksamistaan kuluneen vuoden aikana. Korkeakoulusektorin vastaajista 77 % koki jaksavansa melko tai erittäin hyvin omassa työssään. Noin joka viides voi työssään joko melko (17 %) tai erittäin huonosti (1 %). Tulos on hieman parempi kuin yksityisen tai valtiosektorin toimijoilla. Miehet jaksavat yleisesti työssään hieman naisia paremmin. Korkeakoulusektorilla 15 % miehistä ilmoitti jaksavansa työssään melko tai erittäin huonosti, naisista joka viides. Miehistä myös selvästi naisia suurempi osa arvioi työssä jaksamisensa erittäin hyväksi. (kaavio 15) Kaavio 14. Arvio nykyisestä työmäärästä taustamuuttujittain (%) Kaavio 15. Arvio omasta työssä jaksamisestä sektorin ja sukupuolen mukaan (%) Akavan Erityisalojen selvityksiä

14 J äsenten palkkatarkasteluissa aineiston rajausta tarkennettiin vielä siten, että mukaan tarkasteluihin poimittiin vain ne kokoaikatyöntekijät, joiden palkkataso oli yli euroa kuukaudessa. Heistä joka kymmenes kertoi olevansa sopimuspalkkaisia. Ammattikorkeakouluissa sopimuspalkkaisia oli lähes kolmannes. Yhtä monella palkanmuodostuksen perusteena on tutkijoiden ja opettajien palkkausjärjestelmä. Kolme neljästä kuului muun henkilöstön palkkajärjestelmän piiriin, yliopistoissa selvästi useampi kuin ammattikorkeakouluissa. Neljällä prosentilla palkkaus määräytyi Palkkaus korkeakoulusektorilla joidenkin muiden periaatteiden mukaisesti. (kaavio 16) Kyselylomakkeella tiedusteltiin lokakuun 2011 palkkausta päätoimessa. Jäsenkunnan palkkajakaumaa havainnollistetaan nauhakuviolla, jossa palkkien vasen reuna kuvaa alinta desiiliä, oikea reuna ylintä desiiliä ja katkoskohta muodostuu mediaanipalkan perusteella. Palkin vasemman ja oikean reunojen väliin mahtuu 80 % ryhmän palkoista. (kaavio 18 ja kaavio 19) Korkeakoulusektorilla toimivien jäsenten keskipalkka oli euroa kuukaudessa. Mediaanipalkalla mitattuna ansiotaso oli hieman matalampi eli euroa kuukaudessa. Joka kymmenes (F90) ansaitsi vähintään euroa kuukaudessa. Palkkajakauman alapäässä joka kymmenennen (F10) kuukausipalkka oli korkeintaan euroa. Naisten keskiansiotaso oli noin 460 euroa (13 %) matalampi kuin miehillä. Sukupuolten välinen palkkaero oli euromääräisesti pienempi palkkajakauman ala- kuin yläpäässä. Palkkataso on voimakkaasti yhteydessä henkilön ikään ja työkokemusvuosiin. Keskiansiot nousivat iän karttuessa: alle 30-vuotiaiden keskian Kaavio 16. Palkkausjärjestelmät (%) Kaavio 18. Säännöllisen työajan ansiot eri taustamuuttujien mukaan ( /kk) % Keskipalkka F10 F50 F90 Kaikki (N=1 269) Sukupuoli Miehet Naiset Ikä Työkokemus yli Akavan Erityisalojen selvityksiä

15 kentelevien palkkataso oli noin 530 euroa korkeampi kuin määräaikaisilla. Myös pääkaupunkiseudulla työskentelevät ansaitsivat kuukausittain keskimäärin noin 300 euroa enemmän kuin muualla Suomessa toimivat. Toimialueittain tarkasteltuna keskimääräisesti korkeimpiin kuukausiansioihin ylsivät opetustoimessa työskentelevät (3 507 euroa). Matalimmat kuukausiansiot olivat puolestaan tutkimuksen ja kehittämisen toimialueella työskentelevillä (2 874 euroa). Tilastokeskuksen ansiotasoindeksin mukaan kaikkien palkansaajien ansiot nousivat viimeisellä vuosi siot jäivät euroon kuukaudessa, kun taas vuotiaat ansaitsivat keskimäärin yli euroa kuukausittain. Toisaalta palkkahajonta kasvoi myös iän karttuessa vanhinta, yli 60-vuotiaiden ryhmää lukuun ottamatta. Valmistumisen jälkeinen palkka oli euroa kuukaudessa. Kokemusvuosien mukaan tarkasteltuna selvästi korkeimmat keskipalkat olivat vuotta työelämässä olleilla. Yliopistoissa toimivat ansaitsivat keskimäärin euroa kuukaudessa, mikä on noin 170 euroa (6 %) ammattikorkeakoulussa toimivia enemmän. Vakituisessa palvelussuhteessa työsneljänneksellä noin 3,0 prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Eniten ansiot nousivat yksityisellä sektorilla (3,2 %) ja vähiten kunnissa (2,5 %). Valtiosektorilla keskipalkat nousivat 2,6 prosenttia. Reaalisesti palkansaajien ansiot kuitenkin laskivat 0,3 prosenttia edellisen vuoden neljänteen vuosineljännekseen verrattuna, koska kuluttajahintojen nousu oli vastaavana ajanjaksona nopeampaa kuin ansiotason nousu. Suurin osa (79 %) ilmoitti kuukausiansionsa nousseen lokakuusta 2010 lokakuuhun Noin joka kolmas jäsen vastasi, että oma ansiotaso oli Kaavio 17. Arvio kuukausiansion muutoksesta lokakuusta 2010 lokakuuhun 2011 (%) Kaavio 19. Säännöllisen työajan ansiot eri taustamuuttujien mukaan ( /kk) % Keskipalkka F10 F50 F90 Kaikki (N=1 269) Työnantaja Yliopisto Ammattikorkeakoulu Työsuhteen laatu Vakituinen Määräaikainen Työpaikan sijainti Pääkaupunkiseutu Muu Suomi Toimintoalue Hallinto Opetus Tutkimus ja kehittäminen Kirjasto Täydennyskoulutus Jokin muu Akavan Erityisalojen selvityksiä

16 noussut sopimuskorotuksia enemmän. Lähes puolet ilmoitti ansiotasonsa nousseen sopimuskorotuksen verran. Kahdella prosentilla kokonaispalkka oli laskenut vuoden 2010 lokakuusta. Joka kymmenes jäsen ei ollut töissä vertailu ajankohtana, ja yhtä moni ei osannut arvioida kuukausiansioiden kehitystä viimeisen vuoden aikana. (kaavio 17) Sopimuskorotuksen lisäksi palkannousun taustalla on useimmiten (43 %) muutos henkilökohtaisessa palkanosassa. Noin joka neljäs kertoi palkan nousseen uuteen asemaan tai tehtävään siirtymisen myötä, yhtä monella palkkataso nousi tehtäväkohtaisen palkanosan korottamisen myötä. Kysymys oli ns. monivalintakysymys eli vastaaja pystyi ilmoittamaan useamman kuin yhden syyn palkannousulle. (kaavio 20) Pidemmän aikavälin tarkastelussa keskipalkkojen muutos laskettiin yhteisesti valtiosektorilla ja yliopistoissa toimiville jäsenille. Tässä ryhmässä keskipalkkojen muutos vuodesta 2000 lukien on noin 57 %. Tilastokeskuksen mukaan kaikkien palkansaajien ansiot ovat nousseet vuodesta 2000 lähtien keskimäärin noin 53 %. Yliopistolla toimivien jäsenten palkkataso nousi vuoden aikana 3,6 %. Vuoteen 2009 verrattuna yliopistossa toimivat ansaitsivat vuoden 2011 lokakuussa noin 6,6 % enemmän. (taulukko 2) Tutkimuksessa pyydettiin vastaajia arvioimaan viiden eri tekijän vaikutusta palkkaan neliportaisella luokituksella. Vastaajien näkemyksen mukaan eniten palkkaan vaikuttavat työn vaativuus ja henkilökohtainen osaaminen. Kaksi kolmesta arvioi, että työryhmän tai -yksikön tulos tai työn määrä ei vaikuta lainkaan palkkaukseen. (kaavio 21) Kaavio 20. Mikä on sopimuskorotuksen lisäksi aiheuttanut muutoksen kuukausiansioissa lokakuusta 2010 lokakuuhun 2011? (%) Kaavio 21. Miten seuraavat tekijät vaikuttavat palkkaukseen? (%) Taulukko 2. Keskipalkkojen muutos vuosina /kk 2006 /kk 2008 /kk 2009 /kk 2010 /kk 2011 /kk , % Palkansaajat kaikki ,8 Palkansaajat valtio ,7 Akavan Erityisalat valtio ja yliopisto, yhteensä ,1 valtio yliopisto Kaikkien palkansaajien ansiotiedot: Tilastokeskus, Ansiotasoindeksi, 4. vuosineljännes, vuoden 2011 luvut ennakollisia 16 Akavan Erityisalojen selvityksiä

17 Työmatkustaminen ja sen korvaaminen L ähes joka toinen korkeakoulusektorin jäsen ilmoitti tekevänsä työmatkoja. Keskimäärin matkatyöpäiviä kertyi kotimaassa noin 13 ja ulkomailla noin 9 päivää. Useammalla kuin joka toisella vastaajalla matkaaikaa ei korvata erikseen, vaan sen katsotaan sisältyvän peruspalkkaan. Useammalle kuin joka viidennelle (22 %) matka-aika korvataan osittain vapaana tai rahana. Lähes yhtä moni saa työmatkoista korvauksen täysimääräisesti joko vapaana (11 %) tai rahana (9 %). Työmatkustaminen ja sen korvaaminen Lähes joka toinen (46 %) jäsen tekee työmatkoja. Vuodessa työmatkoja tehdään keskimäärin: Kotimaassa 13,1 päivää (mediaani 7 pv) Ulkomaille 9,4 päivää (mediaani 6 pv) Kolme neljästä (76 %) työasioissa matkustavista matkustaa ainakin osittain työajan ulkopuolella. Työmatkojen korvaaminen: Valtaosalla (58 %) työmatkoja ei korvata lainkaan. Joka viides (22 %) saa osittaisen korvauksen työmatkoista joko vapaana tai rahana. Joka viidennelle (20 %) työmatkat korvataan täysimääräisesti joko vapaana (11 %) tai rahana (9 %). Epäasiallinen kohtelu työpaikalla K aaviossa 23 tarkastellaan epäasiallisen kohtelun tai häirinnän kohteeksi joutumista koko jäsenkunnassa. Valtaosa jäsenkunnasta ei ollut kokenut tai havainnut kuluvan vuoden aikana häirintää tai epäasiallista kohtelua omalla työpaikallaan. Naiset sekä havaitsevat että joutuvat itse epäasiallisen kohtelun kohteeksi miehiä useammin. Vastaavat sukupuolten väliset erot ovat nähtävissä kaikilla työnantajasektoreilla. Vain joka neljäs (24 %) epäasiallista kohtelua kokenut tai havainnut korkeakoulusektorin jäsen ilmoitti, että kiusaamiseen on myös puututtu (esim. puhut telu, työjärjestelyn muutos). Kaavio 23. Oletko kokenut tai havainnut häirintää tai epäasiallista kohtelua työpaikalla kuluneen vuoden aikana? (%) Akavan Erityisalojen selvityksiä

18 Tasa-arvosuunnitelma T yönantajien, joiden palveluksessa olevan henkilöstön määrä on säännöllisesti vähintään 30 työntekijää, on vuosittain laadittava tasa-arvosuunnitelma. Suunnitelman tulee koskea erityisesti palkkausta ja muita palvelussuhteen ehtoja. Korkeakoulusektorilla toimivista jäsenistä vain kolmannes toimii työpaikoilla, joissa suunnitelma on laadittu. Tutkimukseen vastanneet olivat epätietoisia suunnitelman olemassaolosta ja sen vaikutuksista. (kaavio 22) Niistä, joilla on tasa-arvosuunnitelma: 4 %: tasa-arvosuunnitelma kaventanut sukupuolten välistä palkkaeroa 23 %: tasa-arvosuunnitelmalla ei ole pystytty kaventamaan palkkaeroja 73 %: ei osannut sanoa tasa-arvosuunnitelman vaikutuksesta Kaavio 22. Onko työpaikalla tehty tasa-arvosuunnitelma? (%) Luottamusmies/-valtuutettu T utkimuksessa kartoitettiin myös sitä, tietääkö jäsenistö, kuka on heidän työpaikkansa luottamusmies tai luottamusvaltuutettu. Valtaosa korkeakoulusektorin jäsenistä (56 %) tunnusti, että he eivät tienneet, kuka on heitä työpaikalla edustava luottamusmies tai -valtuutettu. 18 Akavan Erityisalojen selvityksiä

19 Muutokset korkeakoulukentässä L akiuudistusten tai säästöjen aiheuttamat muutokset korkeakoulusektorilla näkyvät selvästi jäsenten työpaikkojen arjessa. Vain joka kymmenes jäsen vastasi, että työpaikalla ei ole tapahtunut mitään muutoksia. Erityisesti säästöt ja lakiuudistukset näkyvät töiden uudelleen organisointina, kasvavana työtaakkana ja henkilöstöresurssien leikkauksina (esim. virkojen täyttämättä jättämiset ja määräaikaisuuksien jatkamatta jättämiset). Varsinaisiin henkilöstövähennyksiin esimerkiksi irtisanomisina tai lomautuksina oli kuitenkin turvauduttu varsin harvan jäsenen työpaikalla. (kaavio 24) Vaikka erilaisia säästötoimen piteitä on kohdistettu valtaosaan (77 %) jäsenten työpaikoista, säästötoimenpiteillä ei läheskään aina ole konkreettista vaikutusta jäsenen omaan työhön. Reilu neljännes (29 %) korkeakoulusektorilla toimivista jäsenistä kuitenkin vastasi, että säästöt vaikuttavat myös oman työhön. Arvioissa oli nähtävissä myös positiivista: myller ryksen keskellä työntekijät tukevat usein toisiaan. Toisaalta noin 60 % korkeakoulusektorin jäsenistä arvioi, että työntekijöiltä vaaditaan aikaisempaa enemmän. Joka toinen myös raportoi työmääränsä kasvaneen edellisen vuoden aikana. (kaavio 25) Kaavio 24. Lakiuudistusten tai säästöjen aiheuttamat muutokset korkeakoulukentässä (%) Kaavio 25. Omaa työpaikkaa / korkeakoulua koskevat väittämät (%) Akavan Erityisalojen selvityksiä

20 Liite Korkeakoulusektorin työmarkkinatutkimus, palkkatilastot lokakuu 2011 Vastaajia 443, n = perusjoukon ikä- ja sukupuolijakaumatiedoin painotettu Säännöllisen työajan ansiot Lkm Lkm (%) Keskipalkka F 10 F 25 F 50 F 75 F 90 Sukupuoli Miehet , Naiset , Yhteensä , Koulutusaste Alin korkea-aste 14 1, Alempi korkeakouluaste , Ylempi korkeakouluaste , Tutkijan koulutus 99 7, Tieto puuttuu 3,3 Yhteensä , Ikäryhmä Alle , , , , , Yhteensä , Työssäkäyntialue Pääkaupunkiseutu , Muu Suomi , Ulkomaat, ei tietoa 20 1, Yhteensä , Työkokemus , , , , , , , yli , Ei tietoa 23 1, Yhteensä , Akavan Erityisalojen selvityksiä

21 Säännöllisen työajan ansiot Lkm Lkm (%) Keskipalkka F 10 F 25 F 50 F 75 F 90 Palvelussuhde Pysyvä , Määräaikainen , Yhteensä , Toimipaikka Yliopisto , Ammattikorkeakoulu , Yhteensä , Toiminto Hallinto , Opetus 52 4, Tutkimus ja kehittäminen , Kirjasto 89 7, Täydennyskoulutus 83 6, Jokin muu 100 7, Yhteensä , Palkkajärjestelmä Sopimuspalkka 124 9, Tutkijoiden ja opettajien , palkkausjärjestelmä Muun henkilöstön , palkkausjärjestelmä Jokin muu, tieto puuttuu 35 2, Yhteensä , Työehtosopimus KVTES , OVTES 23 1, PTYTES 17 1, Yksityisen opetusalan tes 90 7, Yliopistojen yleinen tes , Jokin muu, tieto puuttuu , Yhteensä , Akavan Erityisalojen selvityksiä

22 Säännöllisen työajan ansiot Lkm Lkm (%) Keskipalkka F 10 F 25 F 50 F 75 F 90 Jäsenyhdistys Aito HSO 72 5, Arkistoalan ammattiyhdistys 30 2, Kuntien asiantuntijat KUMULA 59 4, Käännösalan asiantuntijat KAJ 74 5, Museoalan ammattiliitto 29 2, SPECIA Asiantuntijat ja ylemmät , toimihenkilöt Taide- ja kulttuurialan 126 9, ammattijärjestö TAKU Viestinnän asiantuntijoiden 62 4, ammattijärjestö Viesti Muu yhdistys 45 3, Ei tietoa 13 1, Yhteensä , Säännöllisen työajan ansiot Lkm Lkm (%) Keskipalkka F 10 F 25 F 50 F 75 F 90 Yliopisto Aalto-yo , Helsingin yo , Itä-Suomen yo 54 5, Jyväskylän yo 63 6, Lapin yo 23 2, Lappeenrannan tekn. yo 23 2, Oulun yo 64 7, Sibelius-Akatemia 49 5, Tampereen tekn. yo 24 2, Tampereen yo 64 7, Teatterikorkeakoulu 18 1, Turun yo 99 10, Vaasan yo 25 2, Muut, ei tietoa 9 1, Yhteensä , Akavan Erityisalojen selvityksiä

23 Säännöllisen työajan ansiot Lkm Lkm (%) Keskipalkka F 10 F 25 F 50 F 75 F 90 Nimike Amanuenssi 43 3, Assistentti 15 1, Erikoissuunnittelija 34 2, Informaatikko 35 2, Johdon assistentti 20 1, Johtaja 10, Kansainvälisten asioiden koordinaattori 21 1, Kansainvälisten asioiden suunnittelija 42 3, Kielenkääntäjä 18 1, Kirjastonhoitaja 10, Koordinaattori 25 2, Koulutuspäällikkö 20 1, Koulutussihteeri 10, Koulutussuunnittelija 42 3, Lehtori 21 1, Opettaja 12, Opintoasiain suunnittelija 16 1, Opintokoordinaattori 20 1, Opintoneuvoja 12, Opintosihteeri 21 1, Osastosihteeri 16 1, Projektiassistentti 10, Projektipäällikkö 54 4, Projektisihteeri 16 1, Projektisuunnittelija 28 2, Projektitutkija 12, Sihteeri 10, Suunnittelija , Tiedottaja 35 2, Tohtorikoulutettava 37 2, Tutkija 14 1, Tutkijatohtori 17 1, Tutkimuskoordinaattori 11, Viestintäpäällikkö 18 1, Muut nimikkeet 106 8, Ei tietoa , Yhteensä , Akavan Erityisalojen selvityksiä

24 Akavan Erityisalat ry Maistraatinportti 4 A, 6 krs Helsinki p Akavan Erityisalat ry edustaa kulttuurin, hallinnon ja liike-elämän asiantuntijoita ja esimiehiä, jotka ovat järjestäytyneet 25 itsenäiseen jäsenyhdistykseen. Liitossa on yhteensä yli jäsentä.

Yliopistosektorin työmarkkinatutkimus 2010

Yliopistosektorin työmarkkinatutkimus 2010 Yliopistosektorin työmarkkinatutkimus 2010 Akavan Erityisalojen selvityksiä 4 2011 Akavan Erityisalat ry Ulkoasu Olli Luotonen ISBN 978-952-5927-18-4 (nid.) ISBN 978-952-5927-19-1 (pdf) Painopaikka Libris

Lisätiedot

Valtiosektorin työmarkkinatutkimus 2011

Valtiosektorin työmarkkinatutkimus 2011 Valtiosektorin työmarkkinatutkimus 2011 Akavan Erityisalojen selvityksiä 2 2012 Akavan Erityisalat ry Ulkoasu Olli Luotonen ISBN 978-952-5927-32-0 (nid.) ISBN 978-952-5927-33-7 (pdf) Painopaikka Libris

Lisätiedot

Valtiosektorin työmarkkinatutkimus 2010

Valtiosektorin työmarkkinatutkimus 2010 Valtiosektorin työmarkkinatutkimus 2010 Akavan Erityisalojen selvityksiä 3 2011 Akavan Erityisalat ry Ulkoasu Olli Luotonen ISBN 978-952-5927-16-0 (nid.) ISBN 978-952-5927-17-7 (pdf) Painopaikka Libris

Lisätiedot

11. Jäsenistön ansiotaso

11. Jäsenistön ansiotaso 24 Kuvio 19. 11. Jäsenistön ansiotaso Tutkimuksessa selvitettiin jäsenistön palkkaukseen liittyviä asioita. Vastaajilta kysyttiin heidän kokonaiskuukausiansioitaan (kuukausibruttotulot). Vastaajia pyydettiin

Lisätiedot

Yksityisen sektorin työmarkkinatutkimus 2011

Yksityisen sektorin työmarkkinatutkimus 2011 Yksityisen sektorin työmarkkinatutkimus 2011 Akavan Erityisalojen selvityksiä 1 2012 Akavan Erityisalat ry Ulkoasu Olli Luotonen ISBN 978-952-5927-30-6 (nid.) ISBN 978-952-5927-31-3 (pdf) Painopaikka Libris

Lisätiedot

valtio- sektorin työmarkkina tutkimus

valtio- sektorin työmarkkina tutkimus valtio- sektorin työmarkkina tutkimus Akavan Erityisalat ry Toimittanut: Arja Ahola Taitto: Olli Luotonen Kannen taitto: Nanna Särkkä Kannen kuva: Delany Brendan / Comma Painotalo Auranen, Forssa 2009

Lisätiedot

Yksityisen sektorin työmarkkinatutkimus 2010

Yksityisen sektorin työmarkkinatutkimus 2010 Yksityisen sektorin työmarkkinatutkimus 2010 Akavan Erityisalojen selvityksiä 2 2011 Akavan Erityisalat ry Ulkoasu Olli Luotonen ISBN 978-952-5927-10-8 (nid.) ISBN 978-952-5927-11-5 (pdf) Painopaikka Libris

Lisätiedot

Yksityisen sektorin työmarkkinatutkimus 2007. Akavan Erityisalojen selvityksiä 1 2008

Yksityisen sektorin työmarkkinatutkimus 2007. Akavan Erityisalojen selvityksiä 1 2008 Akavan Erityisalojen selvityksiä 1 2008 Yksityisen sektorin työmarkkinatutkimus 2007 Akavan Erityisalojen selvityksiä 1 2008 Yksityisen sektorin työmarkkinatutkimus 2007 Akavan Erityisalojen selvityksiä

Lisätiedot

JULKISEN SEKTORIN TYÖMARKKINATUTKIMUS Akavan Erityisalojen selvityksiä 3/2006

JULKISEN SEKTORIN TYÖMARKKINATUTKIMUS Akavan Erityisalojen selvityksiä 3/2006 JULKISEN SEKTORIN TYÖMARKKINATUTKIMUS 05 Akavan Erityisalojen selvityksiä 3/06 Akavan Erityisalat ry ISSN 1796-4172 Aluksi Tämänkertaisessa julkisen sektorin työmarkkinatutkimuksessamme keskityimme lähes

Lisätiedot

Kuntasektorin työmarkkinatutkimus 2010

Kuntasektorin työmarkkinatutkimus 2010 Kuntasektorin työmarkkinatutkimus 20 Akavan Erityisalojen selvityksiä 5 2011 Akavan Erityisalat ry Ulkoasu Olli Luotonen ISBN 978-952-5927-20-7 (nid.) ISBN 978-952-5927-21- (pdf) Painopaikka Libris Oy,

Lisätiedot

VALTIOSEKTORIN TYÖMARKKINATUTKIMUS Akavan Erityisalojen selvityksiä 4/2007

VALTIOSEKTORIN TYÖMARKKINATUTKIMUS Akavan Erityisalojen selvityksiä 4/2007 VALTIOSEKTORIN TYÖMARKKINATUTKIMUS 06 Akavan Erityisalojen selvityksiä 4/07 Akavan Erityisalat ry ISSN 1796-9255 Multiprint Oy Helsinki ALUKSI Tämänkertainen työmarkkinatutkimuksemme on järjestyksessä

Lisätiedot

KUNTASEKTORIN TYÖMARKKINATUTKIMUS 2006. Akavan Erityisalojen selvityksiä 3/2007

KUNTASEKTORIN TYÖMARKKINATUTKIMUS 2006. Akavan Erityisalojen selvityksiä 3/2007 KUNTASEKTORIN TYÖMARKKINATUTKIMUS 06 Akavan Erityisalojen selvityksiä 3/07 Akavan Erityisalat ry ISSN 1796-9247 Multiprint Oy Helsinki ALUKSI Tämänkertainen työmarkkinatutkimuksemme on järjestyksessä liittomme

Lisätiedot

YKSITYISEN SEKTORIN TYÖMARKKINATUTKIMUS 2005. Akavan Erityisalojen selvityksiä 2006

YKSITYISEN SEKTORIN TYÖMARKKINATUTKIMUS 2005. Akavan Erityisalojen selvityksiä 2006 YKSITYISEN SEKTORIN TYÖMARKKINATUTKIMUS 200 Akavan Erityisalojen selvityksiä 200 Akavan Erityisalat ry ISSN 179- Aluksi Akavan Erityisalojen yksityisen sektorin työmarkkinatutkimus tehtiin jälleen erillisenä

Lisätiedot

YKSITYISEN SEKTORIN TYÖMARKKINATUTKIMUS 2006. Akavan Erityisalojen selvityksiä 2/2007

YKSITYISEN SEKTORIN TYÖMARKKINATUTKIMUS 2006. Akavan Erityisalojen selvityksiä 2/2007 YKSITYISEN SEKTORIN TYÖMARKKINATUTKIMUS 200 Akavan Erityisalojen selvityksiä 2/2007 Akavan Erityisalat ry ISSN 179-1 Multiprint Oy Helsinki ALUKSI Tämänkertainen työmarkkinatutkimuksemme on järjestyksessä

Lisätiedot

Ylityöt ovat yleisiä, niitä tekee 60 prosenttia. Huolestuttavaa on, että ylityöt korvataan sopimuksen mukaisesti vain 40 prosentille.

Ylityöt ovat yleisiä, niitä tekee 60 prosenttia. Huolestuttavaa on, että ylityöt korvataan sopimuksen mukaisesti vain 40 prosentille. Akavan Erityisalojen kuntasektorin työmarkkinatutkimus 2012 2 Kuntasektorin työmarkkinatutkimus 2012 Sisällys Lukijalle... Taustatietoja vastanneista... Palvelussuhde... Määräaikaiset palvelussuhteet...

Lisätiedot

Perustiedot. Sukupuoli. Jäsenyys Lakimiesliitossa

Perustiedot. Sukupuoli. Jäsenyys Lakimiesliitossa 1 Sisällys Perustiedot... 3 Sukupuoli... 3 Jäsenyys Lakimiesliitossa... 3 Työnantaja ja työsuhde... 4 Toimialajakauma... 4 Yrityksen koko... 4 Työsuhteen kesto... 5 Työsuhteen laatu... 5 Palkka... 6 Palkkausmuoto...

Lisätiedot

PALKKAKYSELY PALKKAKYSELY

PALKKAKYSELY PALKKAKYSELY 1. PALKKAKYSELY 1 Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RILin jäsenille tehtiin lokakuussa 2016 työmarkkinatutkimus internet-kyselynä. Kysely toteutettiin yhteistyössä Tekniikan Akateemisten Liitto TEKin vastaavan

Lisätiedot

KYSELY TEKNISEN VIESTINNÄN TEHTÄVISSÄ TOIMIVIEN PALKKAUKSESTA JA TYÖSUHTEEN EHDOISTA. - yhteenveto tuloksista

KYSELY TEKNISEN VIESTINNÄN TEHTÄVISSÄ TOIMIVIEN PALKKAUKSESTA JA TYÖSUHTEEN EHDOISTA. - yhteenveto tuloksista 1 KYSELY TEKNISEN VIESTINNÄN TEHTÄVISSÄ TOIMIVIEN PALKKAUKSESTA JA TYÖSUHTEEN EHDOISTA - yhteenveto tuloksista Suomen teknisen viestinnän yhdistyksen syysseminaari Tampere 15.10.2013 Hanna Gorschelnik

Lisätiedot

Yleiskuva. Palkkatutkimus 2008. Tutkimuksen tausta. Tutkimuksen tavoite. Tutkimusasetelma

Yleiskuva. Palkkatutkimus 2008. Tutkimuksen tausta. Tutkimuksen tavoite. Tutkimusasetelma Palkkatutkimus 2008 Yleiskuva Tutkimuksen tausta Tutkimuksen tavoite Tutkimusasetelma Tietotekniikan liitto (TTL) ja Tietoviikko suorittivat kesäkuussa 2008 perinteisen palkkatutkimuksen. Tutkimus on perinteisesti

Lisätiedot

Tasa-arvosuunnitelma

Tasa-arvosuunnitelma Tasa-arvosuunnitelma 2017-2019 1. JOHDANTO 3 2. TASA-ARVOSELVITYS 4 Tasa-arvoisuuden kokeminen 7 Koulutus 7 3. PERIAATTEET JA TOIMENPITEET TASA-ARVON EDISTÄMISEKSI 7 Henkilöstön rekrytointi 7 Tasa-arvoisen

Lisätiedot

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2. Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.2017 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti STTK:n toimeksiannosta

Lisätiedot

Yksityisen. sektorin. työmarkkina tutkimus

Yksityisen. sektorin. työmarkkina tutkimus Yksityisen sektorin työmarkkina tutkimus Akavan Erityisalat ry Toimittanut: Arja Ahola Taitto: Olli Luotonen Kannen taitto: Nanna Särkkä Kannen kuva: Delany Brendan / Comma Painotalo Auranen, Forssa 2009

Lisätiedot

Palkkatasotutkimus 2015

Palkkatasotutkimus 2015 Palkkatasotutkimus Tuloksia Taustaa Vuotuinen palkkatasotutkimus antaa poikkileikkauksen jäsenten sijoittumisesta työmarkkinoilla ja palkkatasosta Lokakuun ansiot (tunnusluvuissa mukana kokoaikatyössä

Lisätiedot

TASA-ARVON EDISTÄMINEN JA PALKKAKARTOITUS

TASA-ARVON EDISTÄMINEN JA PALKKAKARTOITUS TASA-ARVON EDISTÄMINEN JA PALKKAKARTOITUS 1 15.4.2015 Naisten ja miesten tasa-arvo työelämässä Naisten ja miesten tosiasiallisissa oloissa tuntuvia eroja Työelämässä rakenteita, jotka ylläpitävät sukupuolten

Lisätiedot

Historian, kirjallisuuden ja kulttuuriaineiden FM-tutkinnon suorittaneet

Historian, kirjallisuuden ja kulttuuriaineiden FM-tutkinnon suorittaneet Historian, kirjallisuuden ja kulttuuriaineiden FM-tutkinnon suorittaneet Vähimmäispalkkasuositus 1.8.2016 31.1.2018 Akavan Erityisalat, SPECIA Asiantuntijat ja ylemmät toimihenkilöt ja Taideja kulttuurialan

Lisätiedot

ETÄTYÖN EDISTÄMINEN. Agronomiliitto ry:n jäsenten kokemuksia etätyöstä. Mari Raininko

ETÄTYÖN EDISTÄMINEN. Agronomiliitto ry:n jäsenten kokemuksia etätyöstä. Mari Raininko ETÄTYÖN EDISTÄMINEN Agronomiliitto ry:n jäsenten kokemuksia etätyöstä Mari Raininko Tutkimuksen taustaa Etätyöstä ja sen hyödyistä puhuttu paljon, mutta hyödyntäminen ei ole toteutunut odotetulla tavalla

Lisätiedot

Työmarkkinatutkimus 2010

Työmarkkinatutkimus 2010 Työmarkkinatutkimus 2010 Luonnontieteiden Akateemisten Liitto LAL ry 22.1.2011 Real Stats Oy Sisältö 1 TUTKIMUKSEN TOTEUTUS JA TULOSTEN EDUSTAVUUS...3 2 JÄSENKUNNAN TAUSTATIEDOT...4 3 SIJOITTUMINEN TYÖMARKKINOILLE...6

Lisätiedot

Toimihenkilöbarometri 2013

Toimihenkilöbarometri 2013 Toimihenkilöbarometri 2013 Seppo Nevalainen 2 7. 11. 2 0 1 3 Vastanneet jäsenliitoittain Yhteensä N = 1288 Miehet N = 307 Naiset N = 979 Naisten osuus, % Vastausprosentti Painokerroin Ammattiliitto PRO

Lisätiedot

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 8.2.

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 8.2. Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 8.2.2017 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti STTK:n toimeksiannosta

Lisätiedot

TASA- ARVOSUUNNITELMA

TASA- ARVOSUUNNITELMA TASA- ARVOSUUNNITELMA Kaupunginhallituksen 2.10.2012 165 hyväksymä Haapajärven kaupungin tasa-arvosuunnitelma Tasa-arvolain 6a.n mukaan tasa-arvosuunnitelma on selvitys työpaikan tasaarvotilanteesta ja

Lisätiedot

Yliopistojen. Tilastojulkaisu Yliopistot

Yliopistojen. Tilastojulkaisu Yliopistot Jälkipainos kielletään. Sivistystyönantajat ry Eteläranta 10, FI-00130 Helsinki, Finland Tel. +358 9 1728 5700 www.sivistystyonantajat.fi Yliopistojen Tilastojulkaisu 2014 yleinen työehtosopimus Yliopistot

Lisätiedot

Ympäristöasiantuntijoiden Keskusliitto. 24.1.2012 Real Stats Oy

Ympäristöasiantuntijoiden Keskusliitto. 24.1.2012 Real Stats Oy Työmarkkinatutkimus 2011 Ympäristöasiantuntijoiden Keskusliitto 24.1.2012 Real Stats Oy Sisältö 1 JÄSENKUNNAN TAUSTATIEDOT...4 2 JÄSENET TYÖELÄMÄSSÄ...6 2.1 Valtion virastot merkittävin työllistäjä...7

Lisätiedot

Työmarkkinatutkimus 2011 Luonnontieteiden Akateemisten Liitto. 22.1.2012 Real Stats Oy

Työmarkkinatutkimus 2011 Luonnontieteiden Akateemisten Liitto. 22.1.2012 Real Stats Oy Työmarkkinatutkimus 2011 Luonnontieteiden Akateemisten Liitto 22.1.2012 Real Stats Oy Sisältö 1 JÄSENKUNNAN TAUSTATIEDOT... 4 2 JÄSENET TYÖELÄMÄSSÄ... 6 2.1 Yksityiset yritykset merkittävin työllistäjä...

Lisätiedot

Projektityö. Vuosina vastavalmistuneiden vastauksista poimittua. Suunnittelija Outi Suorsa. UEF // University of Eastern Finland

Projektityö. Vuosina vastavalmistuneiden vastauksista poimittua. Suunnittelija Outi Suorsa. UEF // University of Eastern Finland Projektityö Vuosina 2010-14 vastavalmistuneiden vastauksista poimittua Suunnittelija Outi Suorsa Taustatiedot Tiedot perustuvat v.2011-2015 vastavalmistuneille tehdystä kyselystä (vuosina 2010-2014 loppututkinnon

Lisätiedot

Samapalkkaisuusohjelma Pelastustoimen naisverkosto Outi Viitamaa-Tervonen, Sosiaali- ja terveysministeriö

Samapalkkaisuusohjelma Pelastustoimen naisverkosto Outi Viitamaa-Tervonen, Sosiaali- ja terveysministeriö Pelastustoimen naisverkosto 4.5.2016 Outi Viitamaa-Tervonen, Sosiaali- ja terveysministeriö Sukupuolten palkkatasa-arvo sitkeä ja keskeinen tasa-arvokysymys Naisten ja miesten syrjimätön ja tasa-arvoinen

Lisätiedot

Kansalaistutkimus viikkotyöajoista STTK

Kansalaistutkimus viikkotyöajoista STTK Kansalaistutkimus viikkotyöajoista STTK Kaikki vastaajat, n=1177 Ikäryhmät Alle 35-vuotiaat, n=211 35-50 vuotiaat, n=427 51-65-vuotiaat, n=414 Sukupuoli Naiset, n=746 Miehet, n=422 Ammattiasema Työntekijä,

Lisätiedot

Tohtorin tutkinnon suorittaneet työelämässä: Vuosina 2008 ja 2009 Tampereen yliopistossa tohtorin tutkinnon suorittaneiden uraseuranta

Tohtorin tutkinnon suorittaneet työelämässä: Vuosina 2008 ja 2009 Tampereen yliopistossa tohtorin tutkinnon suorittaneiden uraseuranta Tohtorin tutkinnon suorittaneet työelämässä: Vuosina 2008 ja 2009 Tampereen yliopistossa tohtorin tutkinnon suorittaneiden uraseuranta Tampereen yliopisto Ura- ja rekrytointipalvelut Kyselyn toteutus ja

Lisätiedot

Työmarkkinatutkimus 1/2014 Lehdistöaamiainen, Ravintola Loiste,

Työmarkkinatutkimus 1/2014 Lehdistöaamiainen, Ravintola Loiste, Työmarkkinatutkimus 1/2014 Lehdistöaamiainen, Ravintola Loiste, 8.4.2014 Pro on Yksi Suomen suurimmista ammattiliitoista: suurin yksityisen sektorin toimihenkilöliitto ja Toimihenkilökeskusjärjestö STTK:n

Lisätiedot

Yleiskuva. Palkkatutkimus 2005, osa I. Tutkimuksen tausta. Tutkimusasetelma. Tulosten edustavuus

Yleiskuva. Palkkatutkimus 2005, osa I. Tutkimuksen tausta. Tutkimusasetelma. Tulosten edustavuus Palkkatutkimus 2005, osa I Yleiskuva Tutkimuksen tausta Tutkimusasetelma Tietotekniikan liitto (TTL) ja ITviikko suorittivat maalis-huhtikuussa 2005 perinteisen palkkatutkimuksen. Tutkimus on perinteisesti

Lisätiedot

YTN:n jäsenen kokovartalokuva 2016

YTN:n jäsenen kokovartalokuva 2016 YTN-datan esittely Esityksen sisältö Taustaa Palkkaus Tulospalkkaus Työaika, ylitöiden korvaaminen, matkapäivät ja matka-ajan korvaaminen Työsuhteen varmuus Yt-neuvottelut ja etujen leikkaus TAUSTAA Mikä

Lisätiedot

Kysely tehtiin loka-marraskuussa 2016 Kohderyhmänä työmarkkinoilla olevat TEKin jäsenet Vastaajia noin 9 500, vastausprosentti noin 22 Erilaiset

Kysely tehtiin loka-marraskuussa 2016 Kohderyhmänä työmarkkinoilla olevat TEKin jäsenet Vastaajia noin 9 500, vastausprosentti noin 22 Erilaiset Kysely tehtiin loka-marraskuussa 2016 Kohderyhmänä työmarkkinoilla olevat TEKin jäsenet Vastaajia noin 9 500, vastausprosentti noin 22 Erilaiset vastauspolut työmarkkina-aseman mukaan (palkkatyössä olevat,

Lisätiedot

Kysely kandien kesätöistä 2013. Yhteenveto lääketieteen kandien kyselystä Tiedot kerätty syyskuussa 2013

Kysely kandien kesätöistä 2013. Yhteenveto lääketieteen kandien kyselystä Tiedot kerätty syyskuussa 2013 Kysely kandien kesätöistä 2013 Yhteenveto lääketieteen kandien kyselystä Tiedot kerätty syyskuussa 2013 Kyselytutkimus lääketieteen opiskelijoille Tiedot kerättiin sähköisellä kyselyllä syyskuussa 2013.

Lisätiedot

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia OAJ:n Työolobarometrin tuloksia 31.1.2014 OAJ:n Työolobarometrin perustiedot Kysely toteutettiin loka-marraskuussa 2013 Kyselyn vastaajia 1347 Opetusalan ammattijärjestön ja Finlands Svenska Lärarförbundin

Lisätiedot

Tampereen yliopistosta vuonna 2009 valmistuneiden uraseurannan tuloksia. Tampereen yliopisto Työelämäpalvelut Tammikuu 2015

Tampereen yliopistosta vuonna 2009 valmistuneiden uraseurannan tuloksia. Tampereen yliopisto Työelämäpalvelut Tammikuu 2015 Tampereen yliopistosta vuonna 29 valmistuneiden uraseurannan tuloksia Tampereen yliopisto Työelämäpalvelut Tammikuu 21 Kyselyn toteutus ja kohderyhmä Vuonna 214 uraseurantakysely toteutettiin vuonna 29

Lisätiedot

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE - KYSELYN TOTEUTUS - KÄSITYKSET AMK-TUTKINNOSTA JA KOULUTUKSESTA - AMK-TUTKINNON TUOTTAMA OSAAMINEN - TYÖLLISTYMISEEN

Lisätiedot

DI - KATSAUS 2009. Toukokuu 2009. Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL

DI - KATSAUS 2009. Toukokuu 2009. Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL DI - KATSAUS 2009 Toukokuu 2009 Sivu 2 (15) YHTEENVETO Rakennus- ja kiinteistöala työllisti vuonna 2008 Tilastokeskuksen mukaan noin 250 000 henkilöä. Heistä rakennusalan diplomi-insinööri -tasoisen koulutuksen

Lisätiedot

Kasvatustieteilijät. Vähimmäispalkkasuositus 1.6.2014 31.3.2016. Akavan Erityisalat SPECIA Asiantuntijat ja ylemmät toimihenkilöt

Kasvatustieteilijät. Vähimmäispalkkasuositus 1.6.2014 31.3.2016. Akavan Erityisalat SPECIA Asiantuntijat ja ylemmät toimihenkilöt Kasvatustieteilijät Vähimmäispalkkasuositus 1.6.2014 31.3.2016 Akavan Erityisalat SPECIA Asiantuntijat ja ylemmät toimihenkilöt KASVATUSTIETEILIJÄT Vähimmäispalkkasuositus 1.6.2014 31.3.2016 Akavan Erityisalat

Lisätiedot

Sama palkka samasta ja samanarvoisesta työstä

Sama palkka samasta ja samanarvoisesta työstä Palkkatasa-arvon edistäminen samapalkkaisuusohjelmassa Outi Viitamaa-Tervonen, sosiaali- ja terveysministeriö Ansaitset enemmän! UNI Naiset Finland 1.9.2012 Naisten ja miesten välinen palkkaero on Suomessa

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Helsingin yliopistossa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon, farmaseutin ja lastentarhanopettajan tutkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 2012.

Lisätiedot

Uudenkaupungin kaupungin tasa-arvosuunnitelma. * Yhteisty ötoimikunta 29.11.2006 * Yhteisty ötoimikunta 17.01.2007 * Kaupunginhallitus 05.02.

Uudenkaupungin kaupungin tasa-arvosuunnitelma. * Yhteisty ötoimikunta 29.11.2006 * Yhteisty ötoimikunta 17.01.2007 * Kaupunginhallitus 05.02. 1 Uudenkaupungin kaupungin tasa-arvosuunnitelma * Yhteisty ötoimikunta 29.11.2006 * Yhteisty ötoimikunta 17.01.2007 * Kaupunginhallitus 05.02.2007 1 Johdanto Tasa-arvosuunnitelman laatiminen perustuu lakiin

Lisätiedot

Pron tutkimus: Sukupuolten välinen palkkaero näkyy myös esimiesten palkoissa

Pron tutkimus: Sukupuolten välinen palkkaero näkyy myös esimiesten palkoissa TIEDOTE 1 (5) Pron tutkimus: Sukupuolten välinen palkkaero näkyy myös esimiesten palkoissa Työpaikoilla naiset valikoituvat harvemmin esimiestehtäviin ja sellaisiin työnkuviin, jotka mahdollistavat etenemisen

Lisätiedot

Segregaation eri ilmenemismuodot ja sukupuolten palkkaerot

Segregaation eri ilmenemismuodot ja sukupuolten palkkaerot Segregaation eri ilmenemismuodot ja sukupuolten palkkaerot Segregaatio ja sukupuolten väliset palkkaerot tutkimushankkeen päätösseminaari Valkoinen Sali, 25.04.2008 Reija Lilja (yhteistyössä Rita Asplundin,

Lisätiedot

Tasa-arvolaki työelämässä

Tasa-arvolaki työelämässä Tasa-arvolaki työelämässä Mahdollisuus vai taakka? Koulutus työelämän asiantuntijoille 23.4.2015 TASA-ARVOLAKI 2 23.4.2015 Laki naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta (609/1986) Tarkoitus: estää sukupuoleen

Lisätiedot

Kooste vuoden 2014 syksyllä kerätystä aineistosta, jossa tarkastellaan vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden työuran alkua

Kooste vuoden 2014 syksyllä kerätystä aineistosta, jossa tarkastellaan vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden työuran alkua Kooste vuoden 2014 syksyllä kerätystä aineistosta, jossa tarkastellaan vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden työuran alkua 15.6.2015 Uraseurantakysely 2014 Kysely lähetettiin syksyllä

Lisätiedot

Tohtorin tutkinnon suorittaneet työelämässä: vuosina 2010 ja 2011 Tampereen yliopistosta valmistuneiden tohtorien uraseuranta

Tohtorin tutkinnon suorittaneet työelämässä: vuosina 2010 ja 2011 Tampereen yliopistosta valmistuneiden tohtorien uraseuranta Tohtorin tutkinnon suorittaneet työelämässä: vuosina 2010 ja 2011 Tampereen yliopistosta valmistuneiden tohtorien uraseuranta Tampereen yliopisto Ura- ja rekrytointipalvelut Kyselyn toteutus ja kohderyhmä

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 4:2017

TILASTOKATSAUS 4:2017 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 4:201 1.10.201 TYÖTTÖMÄT VANTAALLA 200 2016 Työttömyysaste oli Vantaalla 11, prosenttia vuoden 2016 lopussa. Laskua edellisvuoteen oli 0,5 prosenttiyksikköä, mikä johtui

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Teologisessa tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 valmistuneiden kyselyyn 2012. Materiaalin tuottanut

Lisätiedot

Palvelualojen taskutilasto 2012

Palvelualojen taskutilasto 2012 Jäsenyys ja liittyminen 030 100 600 Jäsenten työsuhdeasiat 030 100 620 Työttömyysturvaneuvonta 020 690 211 Vaihde 020 774 002 (ma pe klo 9 16) www.pam.fi pam@pam.fi etunimi.sukunimi@pam.fi Keskustoimisto

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Humanistisessa tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 valmistuneiden kyselyyn 2012. Materiaalin tuottanut

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Kielitaito, tietotekniikan käyttö, ammattikirjallisuus ja koulutusmahdollisuudet Suomalaiset osaavat vieraita kieliä, käyttävät tietokonetta ja seuraavat ammattikirjallisuutta

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Valtiotieteellisestä tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 2012. Materiaalin tuottanut Helsingin

Lisätiedot

Tekniikan alan yliopistoopiskelijoiden työssäkäynti 2014

Tekniikan alan yliopistoopiskelijoiden työssäkäynti 2014 Tekniikan alan yliopistoopiskelijoiden työssäkäynti 2014 Esittäjän nimi 24.11.2014 1 Sisältö: Keskeisiä tuloksia Aineiston kuvailu Taustatiedot (Sp, ikä, yliopisto, tutkinnot, vuosikurssi, opintopisteet)

Lisätiedot

Ympäristöasiantuntijoiden keskusliitto Työmarkkinatutkimus 2014. Taloustutkimus Oy

Ympäristöasiantuntijoiden keskusliitto Työmarkkinatutkimus 2014. Taloustutkimus Oy Ympäristöasiantuntijoiden keskusliitto Työmarkkinatutkimus 2014 Taloustutkimus Oy Maaliskuu 2015 2 Sisällys 1. Johdanto... 3 2. Tutkimuksen vastaajarakenne... 3 3. Jäsenkunnan tutkinnot ja pääaineet...

Lisätiedot

SUOMALAISET JA ELÄKEIKÄ -SELVITYKSEN TULOKSIA

SUOMALAISET JA ELÄKEIKÄ -SELVITYKSEN TULOKSIA SUOMALAISET JA ELÄKEIKÄ -SELVITYKSEN TULOKSIA Rakennusliitto teetti TNS Gallupilla selvityksen koskien suomalaisten käsityksiä eläkeiästä ja eläkkeistä. Selvitys tehtiin GallupKanava-tutkimusjärjestelmän

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Farmasian tiedekunnassa vuonna 2009 farmaseutin tutkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 valmistuneiden kyselyyn 2012. Materiaalin tuottanut Helsingin

Lisätiedot

TYÖTTÖMYYSBAROMETRI Tietoja tekniikan alan yliopistokoulutetuista työttömistä

TYÖTTÖMYYSBAROMETRI Tietoja tekniikan alan yliopistokoulutetuista työttömistä TYÖTTÖMYYSBAROMETRI 2014 Tietoja tekniikan alan yliopistokoulutetuista työttömistä Työttömyysbarometrin sisältö 1. Yhteenvetoa tuloksista 2. Tilastotietoja tekniikan alan yliopistokoulutettujen työttömyydestä

Lisätiedot

kulttuurituottajat Vähimmäispalkkasuositus 1.6.2014 31.3.2016 Akavan Erityisalat Taide- ja kulttuurialan ammattijärjestö TAKU

kulttuurituottajat Vähimmäispalkkasuositus 1.6.2014 31.3.2016 Akavan Erityisalat Taide- ja kulttuurialan ammattijärjestö TAKU kulttuurituottajat Vähimmäispalkkasuositus 1.6.2014 31.3.2016 Akavan Erityisalat Taide- ja kulttuurialan ammattijärjestö TAKU Akavan Erityisalat AE ry ja Taide- ja kulttuurialan ammattijärjestö TAKU ry

Lisätiedot

15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ. Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.2015

15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ. Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.2015 15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.215 1 VAI 2 VUOTTA? 2 KYSELY 8-VUOTIAILLE VASTAUKSIA 5 Teetimme 5 puhelinhaastattelua vuonna 1935 syntyneille suomalaisille eläkeläisille

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 16:2016

TILASTOKATSAUS 16:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 16:2016 1 26.8.2016 PITKÄAIKAISTYÖTTÖMÄT VANTAALLA Pitkäaikaistyöttömiä oli Vantaalla vuoden 2015 lopussa 4 850. Heistä useampi kuin kaksi viidestä oli ollut työttömänä

Lisätiedot

liikuntatieteilijät Vähimmäispalkkasuositus yksityiselle sektorille 1.6.2014 31.3.2016 Akavan Erityisalat Nuoriso- ja Liikunta-alan asiantuntijat

liikuntatieteilijät Vähimmäispalkkasuositus yksityiselle sektorille 1.6.2014 31.3.2016 Akavan Erityisalat Nuoriso- ja Liikunta-alan asiantuntijat liikuntatieteilijät Vähimmäispalkkasuositus yksityiselle sektorille 1.6.2014 31.3.2016 Akavan Erityisalat Nuoriso- ja Liikunta-alan asiantuntijat liikuntatieteilijät Vähimmäispalkkasuositus yksityiselle

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Käyttäytymistieteellisessä tiedekunnassa vuonna 2009 lastentarhanopettajan tutkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 2012. Materiaalin tuottanut Helsingin

Lisätiedot

Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia

Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia Tutkija Jouni Puumalainen 20.01.2015 27.1.2015 1 Selvityksen toteuttaminen - Sähköinen kysely - Neljässä maassa: Suomi, Norja, Ruotsi, Islanti

Lisätiedot

Asiantuntijatyön ajat ja paikat

Asiantuntijatyön ajat ja paikat Asiantuntijatyön ajat ja paikat Tutkija Joonas Miettinen Tiedotustilaisuus 1.3.1 Yhteenveto Asiantuntijat ja esimiehet joustavat työajoissa muita palkansaajia useammin työtehtävien vaatimuksesta, asiakkaiden

Lisätiedot

Ympäristöasiantuntijoiden keskusliitto Työmarkkinatutkimus 2013. Taloustutkimus Oy

Ympäristöasiantuntijoiden keskusliitto Työmarkkinatutkimus 2013. Taloustutkimus Oy Ympäristöasiantuntijoiden keskusliitto Työmarkkinatutkimus 2013 Taloustutkimus Oy Helmikuu 2014 2 Sisällys 1. Johdanto... 3 2. Tutkimuksen vastaajarakenne... 3 2. Jäsenkunnan tutkinnot ja pääaineet...

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Oikeustieteellisessä tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 valmistuneiden kyselyyn 2012. Materiaalin

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Farmasian tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 valmistuneiden kyselyyn 2012. Materiaalin tuottanut

Lisätiedot

EXTRA. Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry Ratavartijankatu 2 00520 Helsinki www.ytn.fi > Järjestösektori

EXTRA. Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry Ratavartijankatu 2 00520 Helsinki www.ytn.fi > Järjestösektori JÄRJESTÖSEKTORIN EXTRA Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry Ratavartijankatu 2 00520 Helsinki www.ytn.fi > Järjestösektori Elokuu 2011 Tiedätkö kuka sinua edustaa työpaikalla vai edustaako kukaan? Luottamusmies

Lisätiedot

KULTTUURITUOTTAJAT. Vähimmäispalkkasuositus 1.5.2010 30.4.2012

KULTTUURITUOTTAJAT. Vähimmäispalkkasuositus 1.5.2010 30.4.2012 KULTTUURITUOTTAJAT Vähimmäispalkkasuositus 1.5.2010 30.4.2012 Akavan Erityisalat ry ja Taide- ja kulttuurialan ammattijärjestö TAKU ry ovat laatineet tämän vähimmäispalkkasuosituksen yksityisellä taide-

Lisätiedot

Luonnontieteiden akateemisten liitto Työmarkkinatutkimus 2013. Taloustutkimus Oy

Luonnontieteiden akateemisten liitto Työmarkkinatutkimus 2013. Taloustutkimus Oy Luonnontieteiden akateemisten liitto Työmarkkinatutkimus 2013 Taloustutkimus Oy Helmikuu 2014 2 Sisällys 1. Johdanto... 3 2. Tutkimuksen vastaajarakenne... 3 2. Jäsenkunnan tutkinnot ja pääaineet... 4

Lisätiedot

Valtio-oppi. Tilanne vuosi valmistumisen jälkeen (n=52) Työssä olevista (n=38)

Valtio-oppi. Tilanne vuosi valmistumisen jälkeen (n=52) Työssä olevista (n=38) Valtio-oppi Tampereen yliopistossa on seurattu vastavalmistuneiden maistereiden työllistymistä jo vuodesta 99 lähtien. Seurannan tuottajana on U&R (Ura- ja rekrytointipalvelut). Maisterin tutkinnon suorittaneet

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Käyttäytymistieteellisessä tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 2012. Materiaalin tuottanut Helsingin

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Bio- ja ympäristötieteellisessä tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 2012. Materiaalin tuottanut

Lisätiedot

TIETEENTEKIJÖIDEN LIITTO FORSKARFÖRBUNDET The Finnish Union of University Researchers and Teachers. Tiedettä elämää varten

TIETEENTEKIJÖIDEN LIITTO FORSKARFÖRBUNDET The Finnish Union of University Researchers and Teachers. Tiedettä elämää varten TIETEENTEKIJÖIDEN LIITTO FORSKARFÖRBUNDET The Finnish Union of University Researchers and Teachers Tiedettä elämää varten Tieteentekijöiden liiton jäsenyys on tärkeä osoitus oman ammatillisen identiteetin

Lisätiedot

Kunnalliset palkat ja henkilöstö

Kunnalliset palkat ja henkilöstö Kunnalliset palkat ja henkilöstö Tilastoesite syyskuu 2016 KT Kuntatyönantajat 8000 7000 6000 Keskiansiot sopimusaloittain Kokoaikaiset kuukausipalkkaiset vuonna 2015 7 380 5000 4000 3000 2000 2 743 3

Lisätiedot

KÄÄNTÄjät. Vähimmäispalkkasuositus 1.6.2014 31.5.2015. Akavan Erityisalat Käännösalan asiantuntijat KAJ

KÄÄNTÄjät. Vähimmäispalkkasuositus 1.6.2014 31.5.2015. Akavan Erityisalat Käännösalan asiantuntijat KAJ KÄÄNTÄjät Vähimmäispalkkasuositus 1.6.2014 31.5.2015 Akavan Erityisalat Käännösalan asiantuntijat KAJ KÄÄNTÄJÄT Vähimmäispalkkasuositus 1.6.2014 31.5.2015 Akavan Erityisalat AE ry ja Käännösalan asiantuntijat

Lisätiedot

Tasa-arvolain edellyttämä sukupuolten palkkakartoitus kuntatyönantajalla

Tasa-arvolain edellyttämä sukupuolten palkkakartoitus kuntatyönantajalla Tasa-arvolain edellyttämä sukupuolten palkkakartoitus kuntatyönantajalla Hankkeen päätösseminaari 25.4.2008 Tilastokeskus/Kaisa Weckström www.stat.fi/segregaatio Eri tehtävissä toimivien palkkojen vertailujen

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Lääketieteellisessä tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 valmistuneiden kyselyyn 2012. Materiaalin

Lisätiedot

Ympäristöasiantuntijoiden keskusliitto Työmarkkinatutkimus 2015. Taloustutkimus Oy

Ympäristöasiantuntijoiden keskusliitto Työmarkkinatutkimus 2015. Taloustutkimus Oy Ympäristöasiantuntijoiden keskusliitto Työmarkkinatutkimus 2015 Taloustutkimus Oy Helmikuu 2016 2 Sisällys 1. Johdanto... 3 2. Tutkimuksen vastaajarakenne... 3 3. Jäsenkunnan tutkinnot ja pääaineet...

Lisätiedot

TILASTOJULKAISU 2013 YLIOPISTOT JA HARJOITTELUKOULUT

TILASTOJULKAISU 2013 YLIOPISTOT JA HARJOITTELUKOULUT TILASTOJULKAISU 2013 YLIOPISTOT JA HARJOITTELUKOULUT Sisällys YLIOPISTOT TYÖLLISTÄJINÄ...3 YLIOPISTOT...5 AVAINLUKUJA YLIOPISTOJEN HENKILÖSTÖSTÄ...6 Henkilöstömäärä...6 Ikärakenne...8 Vakinaisuus ja määräaikaisuus...9

Lisätiedot

Poolian palkkatutkimus 2011

Poolian palkkatutkimus 2011 Poolian palkkatutkimus 2011 Palkkatutkimuksen taustoja Palkkatutkimuksen tarkoituksena oli kartoittaa työnhakijoidemme nykyistä palkkatasoa ja verrata sitä heidän koulutukseensa ja työkokemukseensa sekä

Lisätiedot

Hoitotieteen pääaineesta valmistuneiden työelämään sijoittuminen

Hoitotieteen pääaineesta valmistuneiden työelämään sijoittuminen Hoitotieteen pääaineesta valmistuneiden työelämään sijoittuminen Sijoittumistiedot koskevat vuosina 2000 2008 hoitotieteen oppiaineesta valmistuneita, jotka ovat saaneet työllisyystilannetta koskevan kyselyn

Lisätiedot

Naisten kaikkien alojen aritmeettinen keskipalkka oli 2900 euroa (v euroa ja miesten keskipalkka 3763 euroa (3739 euroa).

Naisten kaikkien alojen aritmeettinen keskipalkka oli 2900 euroa (v euroa ja miesten keskipalkka 3763 euroa (3739 euroa). TEKSTI JA GRAFIIKKA ESKO LAPPALAINEN Agrologien palkkatutkimus 2016 PALKAT JUNNAAVAT PAIKALLAAN Agrologien työnantajat ovat ilmeisesti ottaneet kasvu- ja kilpailukykysopimuksen (kiky) toteutuksessa reippaan

Lisätiedot

Paikallisten järjestelyerien käyttö vuonna Kunnallinen työmarkkinalaitos

Paikallisten järjestelyerien käyttö vuonna Kunnallinen työmarkkinalaitos Paikallisten järjestelyerien käyttö vuonna 2004 Kunnallinen työmarkkinalaitos Anne Hotti 14.4.2005 Paikallisten järjestelyerien käyttö vuonna 2004 Yleistä: Kunnallisessa yleisessä virka- ja työehtosopimuksessa

Lisätiedot

Kyselytutkimus työajan käytöstä

Kyselytutkimus työajan käytöstä Kyselytutkimus työajan käytöstä Omien asioiden hoitaminen ja Internetin käyttö työajalla Markkina- ja mielipidetutkimusyritys Q-Tutkimus toteutti kesäkuussa 2013 (3.6. 17.6.2013) kyselytutkimuksen, joka

Lisätiedot

DI-katsaus 2008 SUOMEN RAKENNUSINSINÖÖRIEN LIITTO RIL. Huhtikuu 2008. Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL

DI-katsaus 2008 SUOMEN RAKENNUSINSINÖÖRIEN LIITTO RIL. Huhtikuu 2008. Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL Huhtikuu 2008 DI-katsaus 2008 SUOMEN RAKENNUSINSINÖÖRIEN LIITTO RIL Tietoja saa lainata vain mikäli lähde mainitaan. RIL Palkkatutkimus 2007 2 (18) 1. Yhteenveto Yleistä Rakennus- ja kiinteistöalan diplomi-insinöörikuntaa

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Maatalous-metsätieteellisessä tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 valmistuneiden kyselyyn 2012.

Lisätiedot

Keskiansiot kasvaneet valtiolla työnantajasektoreista eniten vuosina 2003-2012

Keskiansiot kasvaneet valtiolla työnantajasektoreista eniten vuosina 2003-2012 Palkat ja työvoimakustannukset 2013 Palkkarakenne 2012 Keskiansiot kasvaneet valtiolla työnantajasektoreista eniten vuosina 2003-2012 Tilastokeskuksen palkkarakennetilaston mukaan kokoaikaisten palkansaajien

Lisätiedot

Yliopistoissa käytetään erilaisia. ja suoriutumisen arviointiin. Yliopistoissa harjoitellaan TYÖMARKKINATUTKIMUS 2011

Yliopistoissa käytetään erilaisia. ja suoriutumisen arviointiin. Yliopistoissa harjoitellaan TYÖMARKKINATUTKIMUS 2011 TYÖMARKKINATUTKIMUS Yliopistoissa harjoitellaan suoriutumisen arviointia Teksti Henna Laasonen Kuvat istockphoto TEKin joulu tammikuussa toteutetussa työmarkkinatutkimuksessa kerättiin ensimmäistä kertaa

Lisätiedot

KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2008 1

KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2008 1 KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2008 KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2008 1 Tiivistelmä Yrittäjien lomat Suomen Yrittäjien huhtikuussa 2008 tekemässä jäsenkyselyssä tiedusteltiin yrittäjiltä

Lisätiedot