Luonnontieteiden Akateemisten Liitto Työmarkkinatutkimus Taloustutkimus Oy

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Luonnontieteiden Akateemisten Liitto Työmarkkinatutkimus 2012. Taloustutkimus Oy"

Transkriptio

1 Luonnontieteiden Akateemisten Liitto Taloustutkimus Oy Helmikuu 2013

2 2 Sisällys 1. Johdanto Tutkimuksen vastaajarakenne Jäsenkunnan tutkinnot ja pääaineet LAL:n jäsenkunnan toiminta lokakuussa Jäsenkunnan työllistyminen eri sektoreille Jäsenistön toimiasema ja työtehtävät Viikkotyöaika Ylitöiden tekeminen ja korvaaminen Työajan ulkopuolella tapahtuvan matkustamisen korvaaminen Jäsenistön ansiotaso Palkat työnantajasektoreittain Ansiotason muutos Luontoisedut Tulospalkkaus Kokemukset organisaation ja oman työpaikan vakaudesta Vastavalmistuneiden tilanne työmarkkinoilla Työn kuormittavuus Kouluttautuminen ja osaamisen kehittäminen Arvioita omasta työhyvinvoinnista... 35

3 3 1. Johdanto Agronomiliitto, Luonnontieteiden Akateemisten Liitto (LAL), Metsänhoitajaliitto ja Ympäristöasiantuntijoiden keskusliitto (YKL) toteuttavat vuosittain työmarkkinatutkimuksen, jossa selvitetään muun muassa liiton jäsenten palkkausta, työaikaa, työmarkkinoille sijoittumista, koulutusalaa ja muita edunvalvonnan kannalta oleellisia asioita. Liitot antoivat Taloustutkimus Oy:lle toimeksiannon vuoden 2012 työmarkkinatutkimuksen toteuttamiseksi. Tämä raportti sisältää työmarkkinatutkimuksen keskeiset tulokset Luonnontieteiden Akateemisten Liiton (LAL) osalta. LAL:lla on kaiken kaikkiaan 5466 jäsentä (pois lukien opiskelija ja seniorijäsenet). LAL toimitti Taloustutkimukselle 5455 jäsenen rekisterin. Rekisterissä oli kaikki ne jäsenet, joiden sähköpostiosoite oli tiedossa. Taloustutkimus lähetti kaikille rekisterissä oleville jäsenille sähköpostikutsun, jossa oli Internet-linkki sähköiselle kysymyslomakkeelle. Taloustutkimus lähetti vastaajille tiedonkeruun aikana kaksi muistutusviestiä: ensimmäisen ja toisen Tutkimukseen vastasi määräaikaan mennessä yhteensä 2036 LAL:n jäsentä. Vastausprosentti oli siten 37. Kun huomioidaan kaikki 4L-liitot, tutkimuksen vastausprosentti oli 40. Vastausprosenttia voidaan pitää hyvänä. Näin ollen tutkimuksen vastaajajoukko edustaa hyvin koko jäsenistöä. Tämän tutkimusraportin ovat kirjoittaneet tutkimuspäällikkö Timo Myllymäki ja markkinatutkija Markus Mervola. 2. Tutkimuksen vastaajarakenne Tutkimukseen osallistuneista suurempi osa, 69 prosenttia, oli naisia kuin miehiä (31 ). Vastaajien keski-ikä on 40 vuotta. Alle 35-vuotiaita on vastaajajoukossa reilu kolmannes, vuotiaita on joka kolmas, vuotiaita joka viides ja yli 55-vuotiaita joka seitsemäs. Naisten keski-ikä vastaajajoukossa on 39 vuotta ja miesten 43 vuotta. LAL:n jäsenistöstä 47 prosenttia työskentelee Uudellamaalla. Muualla entisessä Etelä-Suomen läänissä työskentelee 23 prosenttia vastaajista ja Länsi-Suomessa 13 prosenttia. Entisessä Itä-Suomen läänissä työskentelee 8 prosenttia ja Pohjois-Suomessa (entiset Lapin ja Oulun lääni) 9 prosenttia vastaajista.

4 4 Kuvio 1. Luonnontieteiden akateemisten liiton jäsenet sukupuolen ja ikäryhmän mukaan n=kaikki vastaajat Alle 35 vuotta vuotta vuotta 55+ vuotta Kaikki vastaajat, n= Sukupuoli Naiset, n= Miehet, n= Jäsenkunnan tutkinnot ja pääaineet Jäsenistöstä 31 prosenttia on suorittanut perustutkintonsa Helsingin Yliopistossa. 21 prosenttia jäsenistä on valmistunut Turun yliopistosta. Lisäksi yli 10 prosentin osuudella valmistuneita on myös Jyväskylän (15 ), Oulun (14 ) ja Itä-Suomen (entinen Kuopion tai Joensuun yliopisto, 12 ) yliopistosta. Åbo Akademista on valmistunut neljä prosenttia ja Tampereen Yliopistosta kaksi prosenttia. Vain harva (1 tai alle) on valmistunut jostain muusta oppilaitoksesta. Kysyttäessä suoritettuja tutkintoja vastaaja sai valita kaikki ne tutkinnot, jotka tämä on suorittanut. Lähes kaikilla (91 ) on maisterin tutkinto. Tohtorin tutkinto on 30 prosentilla jäsenistä. Yleisimmät pääaineet ovat kemia/analyyttinen/orgaaninen/radiokemia/lääkekehitys tms. (44 ) ja biokemia/bioteknologia/biotekniikka/terveyden biotieteet (30 ). Kolmanneksi yleisin pääaine on biologia/mikrobiologia/solubiologia/fysiologia/genetiikka yms. laboratoriotieteet (19 ). Jäsenistön jakauma pääaineittain on esitetty kuviossa 2.

5 5 Kuvio 2. Luonnontieteiden akateemisten liiton jäsenten perustutkinnon pääaine Ammattiliitto:, n=2036 Kemia, analyyttinen, orgaaninen, radiokemia, lääkekehitys tms. 44 Biokemia, bioteknologia, biotekniikka, terveyden biotieteet 30 Biologia, mikrobiologia, solubiologia, fysiologia, genetiikka yms. laboratoriotieteet 19 Elintarvikekemia, elintarviketieteet ja ravitsemus 2 Ympäristötieteet ja ekologia 2 Muut pääaineet esim. matematiikka, fysiikka, tilastotiede, maantiede 3 3. LAL:n jäsenkunnan toiminta lokakuussa 2012 Jäseniltä tiedusteltiin heidän pääasiallista toimintaa lokakuussa Kuten taulukosta 1 näkyy, noin puolet jäsenistä on vakinaisessa työsuhteessa. Määräaikaisessa työsuhteessa on kolme kymmenestä. Merkittävän havainto tässä kohtaa on se, että miehet ovat vakinaisessa työsuhteessa naisia selvästi useammin. Noin kaksi kolmesta miehestä on vakinaisessa työsuhteessa, kun naisten kohdalla vastaava osuus on 50 prosenttia. Lokakuussa 2012 työelämässä olevista (ml. osa-aikaeläkkeellä olevat) 95 prosenttia oli kokoaikatyössä ja siten 5 prosenttia teki osa-aikaista työtä. Yliopistolla työskentelevistä määräaikaisten työsuhteiden osuus ( 81 ) on huomattavasti suurempi verrattuna muihin sektoreihin (keskimäärin 30 ). Määräaikainen työsuhde on selvästi harvinaisin yksityisellä sektorilla, jossa vain 10 prosentilla on määräaikainen työsuhde. Vanhempain vapaalla tai hoitovapaalla on neljä prosenttia ja työttömänä tai työvoimapoliittisessa koulutuksessa on kuusi prosenttia jäsenistä.

6 6 Taulukko 1. Kaikki Nainen Mies Pääasiallinen toiminta 10/2012 Vakinaisessa työsuhteessa Määräaikaisessa työsuhteessa Osa-aikaeläkkeellä Apurahalla Yrittäjä Lomautettuna Äitiys- tai muulla perhevapaalla Työtön/työvoimapoliittisessakoulutuksessa Vuorottelu- tai opintovapaalla Työelämän ulkopuolella Kuten kuviosta 3 nähdään, yliopistolla työskentelevistä määräaikaisten työsuhteiden osuus on huomattavasti suurempi verrattuna muihin sektoreihin. Neljä viidestä (81 ) yliopistolla työskentelevistä on määräaikaisessa työsuhteessa. Määräaikainen työsuhde on selvästi harvinaisin yksityisellä sektorilla, jossa vain joka kymmenennellä on määräaikainen työsuhde. Kuvio 3. Määräaikaisten työntekijöiden osuus työsuhteessa olevista n=on työsuhteessa (kaikki vastaajat/naiset/miehet) Kunta/kuntayhtymä/- kunnalliset yhtiöt, n=165/118/ Valtio/valtion tutkimuslaitokset, n=267/173/ Kaikki vastaajat Yksityinen, n=806/532/ Naiset Miehet Yliopisto, n=482/338/ Muu, n=9/5/

7 7 Apurahan turvin työskentelee kolme prosenttia jäsenistöstä (tutkimuksessa n=65). Apurahan keskimääräinen suuruus on 2136 euroa kuukaudessa, mediaanin ollessa 1667 euroa. Apurahalla työskentelevistä lähes yhdeksällä kymmenestä (86 ) on työhuone yliopistolla, kun vain kuudella prosentilla työhuone oli valtion tutkimuslaitoksessa ja kahdella prosentilla yrityksessä. Kuusi prosenttia apurahalla työskentelevistä ilmoitti työhuoneen olevan jossain muualla, joka yleensä tarkoittanee työskentelyä kotona. Niiltä jäseniltä, jotka olivat lokakuussa 2012 lomautettuna, vanhempainvapaalla, työttömänä, vuorottelu- tai opintovapaalla tai muuten työelämän ulkopuolella, tiedusteltiin, mitä etuuksia he saavat. Heistä 41 prosenttia sai ansiosidonnaista päivärahaa, 19 prosenttia vanhempainrahaa ja 11 prosenttia kotihoidon tukea. Näiden yleisimpien tukien lisäksi mainittiin työmarkkinatuki (6 ), Kelan peruspäiväraha (5 ) ja opintotuki (4 ). Useampi kuin joka kymmenes (13 ) vastaaja ilmoitti, että ei saanut mitään etuuksia. Etuuksien keskimääräinen suuruus oli 1398 euroa mediaanin ollessa 1300 euroa. Etuuksia koskevat tunnusluvut on eritelty taulukossa 2. Taulukko 2. Kuukausiansion tai etuuden luonne n Keskiarvo Mediaani Työmarkkinatukea Kelan peruspäivärahaa Ansiosidonnaista päivärahaa Äitiys- tai isyysrahaa Vanhempainrahaa Kotihoidon tukea Toimeentulotukea Opintotukea Sotilasavustusta Jotain muuta Jäsenkunnan työllistyminen eri sektoreille Tutkimuksessa selvitettiin monia työmarkkinoille sijoittumiseen liittyviä asioita. Tarkastelu kohdistui vain heihin, jotka olivat lokakuussa 2012 joko määräaikaisessa tai vakituisessa työsuhteessa (ml. osa-aikaeläkkeellä). Yrittäjät, apurahalla työskentelevät sekä lokakuussa 2012 työelämän ulkopuolella olevat rajattiin pois tarkastelusta. Tutkimuksessa selvitettiin, millä sektorilla jäsenet työskentelevät. Sektorit jaettiin viiteen osaan: 1) Valtio (sis. myös valtion tutkimuslaitokset), 2) yksityinen sektori (sis. yritykset, järjestöt, yhteisöt ja säätiöt), 3) kunta ja kuntayhtymä (sis. kunnalliset liikelaitokset ja yhtiöt), 4) yliopisto ja 5) muu. Hieman alle puolet (47 ) jäsenistöstä työskentelee yksityissektorilla. Toiseksi suurin työllistäjä LAL:n jäsenillä on yliopisto, jonka leivissä on reilu neljännes (28 ) jäsenistöstä. Valtion palveluksessa on 15 prosenttia ja kunnallisella sektorilla työskentelee 10 prosenttia jäsenistä. Miesten ja naisten kesken ei ole tilastollisesti merkitseviä eroja työnantajan sektorissa.

8 8 Kuvio 4. Työelämässä olevien työnantajasektori n=vakinaisessa/määräaikaisessa työsuhteessa/osa-aikaeläkkeellä Kunta ja kuntayhtymä, myös kunnalliset liikelaitokset ja yhtiöt Valtio, valtion tutkimuslaitokset Yksityinen (yritys, järjestö, yhteisö, säätiö) Yliopisto Muu Kaikki vastaajat, n= Sukupuoli Naiset, n= Miehet, n= Yksityisellä sektorin suurin työllistäjä on lääketeollisuus. Sen piirissä työskentelee hieman yli neljäsosa (27 ) yksityisellä sektorilla työskentelevistä LAL:n jäsenestä. Kemianteollisuus (pl. lääketeollisuus) on toiseksi suurin yksityinen työllistäjä (18 ). Yksityisellä laboratorioalalla työskentelee joka yhdeksäs (11 ). Muilla toimialoilla työskennellään selvästi harvemmin. Usein mainitaan myös muu teollisuus, 11. Muulla teollisuudella tarkoitetaan muita kuin edellä mainittuja kemian- tai lääketeollisuutta tai elintarvike-, metalli- tai metsäteollisuutta. Näillä kolmella viimeksi mainitulla teollisuudenalalla yhteensä työskentelee 10 LAL:n jäsenistöstä. Valtion palveluksessa olevista valtion tutkimuslaitoksissa työskentelee 66 prosenttia. Neljä prosenttia työskentelee jossain valtion liikelaitoksissa. Loput 31 prosenttia työskentelevät joissain muissa valtion virastoissa. Kunta-alalla olevista yli puolet työskentelee kunnan tai kuntayhtymän palveluksessa (52 ), joka kolmas (34 ) kunnallisen liikelaitoksen tai yhtiön palveluksessa ja loput 15 opetustehtävissä (ml. ammattikorkeakoulut). Kunta-alalta työskentelevistä kysyttiin myös minkä sopimusalan piiriin vastaajat kuuluvat. Kaksi kolmesta ilmoittaa kuuluvansa kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen piiriin (KVTES). Kahdeksan prosenttia kuuluu opetusalan virka- ja työehtosopimuksen piiriin (OVTES). Samoin kahdeksan prosenttia kuuluu teknisen henkilöstön virka- ja työehtosopimuksen (TS) piiriin ja 10 prosenttia jonkin muun kunnan virka- tai työehtosopimuksen piiriin. Kahdeksan prosenttia kunnalla työskentelevistä jäsenistä ei osannut sanoa, minkä sopimusalan piiriin he kuuluvat.

9 9 Työelämässä olevia jäseniä pyydettiin myös kertomaan, minkä kokoisessa organisaatiossa he työskentelevät. Alla olevasta kuviosta nähdään, miten jäsenistö jakautuu organisaation koon mukaan. Kuvio 5. Työnantajaorganisaation koko Vakinaisessa/määräaikaisessa työsuhteessa/osa-aikaeläkkeellä, n= henkilöä henkilöä henkilöä henkilöä henkilöä henkilöä henkilöä henkilöä 17 Ei osaa sanoa Jäsenistön toimiasema ja työtehtävät Tutkimuksessa selvitettiin sitä, missä toimiasemassa kukin työskentelee. Vastaaja valitsi yhdeksästä nimikkeestä omasta mielestään itselleen sopivimman vaihtoehdon. Yli kaksi kolmesta (68 ) jäsenestä työskentelee jossain asiantuntijatehtävässä. Asiantuntijatehtävät oli kysymyslomakkeessa jaettu kolmeen eri tasoon. Suurin osa asiantuntijatehtävissä olevista työskentelee alimman tason asiantuntijatehtävissä, joiksi luetaan suunnittelu, tutkimus- ja tuotekehitystehtävät ja muut asiantuntijatehtävät. Työelämässä olevasta jäsenistöstä useampi kuin joka kolmas (37 ) työskentelee tällaisissa tehtävissä. Vaativissa asiantuntijatehtävissä työskentelee joka neljäs (26 ) jäsen. Tällaisia tehtäviä ovat vaativat tutkimus-, suunnittelu- ja kehitystehtävät. Erittäin vaativissa asiantuntijatehtävissä työskentelee viisi prosenttia työssä olevista jäsenistä. Tällaiseksi tehtäviksi luetaan ylimmän johdon esikuntatehtävät sekä koko yritystä tai virastoa koskevat tutkimus-, suunnittelu- ja kehitystehtävät. Asiantuntijana toimivien osalta löytyy naisten ja miesten välillä jonkin verran eroja sijoittumisesta eri tehtäviin. Kaikkiaan asiantuntijana toimii 71 prosenttia naisista ja 65 prosenttia miehistä. Naiset toimivat asiantuntijoina

10 10 useammin alimmalla tasolla (naisista 42) kuin ylemmillä tasoilla (naisista 28) kun taas miesten keskuudessa vastaavat osuudet ovat: 27 prosenttia alimmalla ja 39 prosenttia ylemmillä tasoilla. 19 prosenttia LAL:n jäsenistä työskentelee johtotehtävissä. Johtotehtävät jaoteltiin neljään eri tasoon. Useimmat johtotehtävissä työskentelevistä työskentelee joko alemmassa keskijohdossa (8 ) tai ylemmässä keskijohdossa (7). Ylemmän keskijohdon tehtäviä ovat osasto-, toimisto-, osto- tai myyntipäällikön tehtävät, joissa on myös esimiesvastuuta. Alempaan keskijohtoon kuuluvat ovat edellisen ryhmän alaisia, jaos-, jaosto- tai aluepäälliköitä, itsenäisessä vastuullisessa asemassa toimivia tai muissa esimiestehtävissä olevia. Ylimmän johdon tehtävissä on yksi prosentti kaikista työelämässä olevista jäsenistä. Ylimmän johdon tehtäviksi katsotaan pää-, toimitus- tai varatoimitusjohtaja, päätoiminen johtokunnan jäsen ja rehtori. Seuraavalla tasolla, joka on nimetty vain johtotehtäviksi, työskentelee kaksi prosenttia jäsenistä. Tähän ryhmään kuuluvat apulaisjohtajat, henkilöstö-, markkinointi-, teknilliset johtajat. Naisten ja miesten välillä on eroa toimiaseman suhteen. Naisista 16 prosenttia työskentelee johtotehtävissä, kun miehistä joka neljäs (24 ) on näissä tehtävissä. Ero naisten ja miesten välillä on suurin ylemmän keskijohdon osalta, naisista kuusi ja miehistä 10 prosenttia toimii ylemmässä keskijohdossa. Ylimmässä johdossa toimii naisista yksi ja miehistä kaksi prosenttia. Opettajana työskentelee kolme prosenttia työelämässä olevasta jäsenkunnasta. Toimihenkilön asemassa on seitsemän prosenttia jäsenkunnasta kahdeksan prosenttia naisista ja neljä prosenttia miehistä. Toimihenkilön tehtävä oli lomakkeella kuvattu sellaiseksi, että työtä tehdään ohjauksen alla ilman itsenäistä asemaa.

11 11 Kuvio 6. Asiantuntijatehtävät Vaativat asiantuntijatehtävät Alempi keskijohto Ylempi keskijohto Toimihenkilö Erittäin vaativat asiantuntijatehtävät Opettaja Johto Ylin johto Ei osaa sanoa Työsuhteessa olevien toimiasema n=vakinaisessa/määräaikaisessa työsuhteessa/osa-aikaeläkkeellä Kaikki vastaajat, n=1734 Naiset, n=1170 Miehet, n=564 Jäsenistöltä kysyttiin myös, missä työtehtävässä he työskentelevät. Jäsenet valitsivat 18 nimikkeen listalta heille sopivimman. Yleisintä on työskennellä tutkimustehtävissä, joissa on 42 prosenttia LAL:n jäsenkunnasta. Toiseksi yleisintä on työskennellä tuotekehitys- ja teknisissä suunnittelutehtävissä (11 ). Seitsemän prosenttia toimii hallinnollisissa tehtävissä ja kuusi prosenttia laatu-/auditointitehtävissä. Sekä miehet että naiset työskentelevät yleisimmin tutkimustehtävissä. Naisia useammin miehet toimivat tuotekehitys- ja teknisissä suunnittelutehtävissä (17 miehet, 9 naiset) tai hallinnollisissa tehtävissä (9 miehet, 6 naiset). Naiset toimivat puolestaan miehiä useammin laatu-/auditointitehtävissä (7 naiset, 4 miehet) tai terveydenhuollon ja hyvinvoinnin asiantuntijatehtävissä (7 naiset, 2 miehet). Yleisesti voidaan sanoa, että vaikka iso osa LAL:n jäsenistä työskenteleekin tutkimustehtävissä niin muut työskentelevät hyvin moninaisissa tehtävissä, kuten alla olevasta kuviosta nähdään.

12 12 Kuvio 7. Työsuhteessa olevien työtehtävä Vakinaisessa/määräaikaisessa työsuhteessa/osa-aikaeläkkeellä/ lomautettuna/ äitiys/vanhempain/hoito/ vuorottelu/opintovapaalla, n=1821 Tutkimustehtävät Tuotekehitys- ja tekniset suunnittelutehtävät Hallinnolliset tehtävät/johtaminen Laatutehtävät, auditointi Terveydenhuollon ja hyvinvoinnin asiantuntijatehtävät Muu luonnontieteen alaan liittyvä tehtävä Opetus- ja koulutustehtävät Käyttö- ja ylläpitotehtävät, tuotteiden valmistus Kaupalliset tehtävät kotimaassa Kansainvälisen kaupan tehtävät Tarkastustehtävät Konsultointi Neuvonta/asiakaspalvelu Ympäristönsuojelu- ja tarkastustehtävät Muu kuin luonnontieteen alaan liittyvä tehtävä Edunvalvonta Tiedotus/viestintä Puun hankinta ja metsien hoito Muu Ei töissä tällä hetkellä Viikkotyöaika Vakinaisessa ja määräaikaisessa työsuhteessa olevista sekä osa-aikaeläkkeellä olevista 80 prosentilla on työsopimuksessa määritelty säännöllinen viikoittainen työaika. Valtiolla, kuntasektorilla tai yksityisellä sektorilla työskentelevistä säännöllinen työaika on noin yhdeksällä kymmenestä, kun taas yliopistossa työskentelevistä määritelty säännöllinen työaika on vain puolella. Toimiasemakohtaisessa tarkastelussa huomattavaa on se, että neljällä kymmenestä ylimmässä johdossa työskentelevällä on työsopimuksessa määritelty säännöllinen työaika. Muissa johtotehtävissä työskentelevillä on jo selvästi useammin säännöllinen työaika. Asiantuntijatehtävissä tai vaativissa asiantuntijatehtävissä työskentelevistä säännöllinen määritelty työaika on noin 80 prosentilla. Erittäin vaativissa asiantuntijatehtävissä toimivista 90 prosentilla on säännöllinen määritelty työaika. Opettajista vain joka kolmannella on työsopimuksessa määritelty säännöllinen työaika. Kokoaikatyötä tekevillä keskimääräinen työsopimuksessa tai muutoin sovittu viikkotyöaika on 37 tuntia ja 15 minuuttia. Mediaani työaika on 38 tuntia. Naisilla ja miehillä on yhtä pitkä sovittu viikkotyöaika. Yksityisellä sektorilla sovittu viikkotyöaika on jonkin verran muita sektoreita pidempi. Sektorikohtaiset erot eivät kuitenkaan ole kovin suuria. Osa-aikatyötä tekevillä keskimääräinen sovittu viikkotyöaika on hieman yli 28 tuntia. Mediaani viikkotyöaika osa-aikatyössä olevilla on 30 tuntia.

13 13 Vastaajia pyydettiin myös arvioimaan heidän todellista viikkotyöaikaa. Niillä LAL:n jäsenillä, jotka olivat kokoaikatyössä, keskimäärin todellinen viikkotyöaika on 39 tuntia 30 minuuttia. Mediaaniarvo on 39 tuntia. Miehet tekevät keskimäärin noin 30 minuuttia pidempää työviikkoa kuin naiset. Pisintä työviikkoa tehdään yliopistolla ja yksityisellä sektorilla, joissa todellinen työaika on keskimäärin lähes 39 tuntia. Kunnissa tai kuntayhtymissä ja valtiolla todellinen työaika on noin tunnin lyhyempi. Sektorikohtaiset erot eivät kuitenkaan ole suuria. Johtoportaassa tehdään selvästi muita pidempää työviikkoa. Ylin johto esimerkiksi työskentelee keskimäärin 43 tuntia 50 minuuttia viikossa. Muidenkin johtavassa asemassa olevien jäsenten todellinen viikkotyöaika ylittää 40 tuntia. Kuvio 8. Kokoaikaisesti työskentelevien viikkotyöaika 1/2 n=vakinaisessa/määräaikaisessa työsuhteessa/osa-aikaeläkkeellä Kaikki, n= ,53 Työnantajan sektori Kunta/kuntayhtymä/ kunnalliset yhtiöt, n=156 38,94 Valtio/valtion tutkimuslaitokset, n=252 39,01 Yksityinen, n=758 39,74 Yliopisto, n=462 39,62 Muu, n=8 39, Tuntia

14 14 Kuvio 9. Kokoaikaisesti työskentelevien viikkotyöaika 2/2 n=vakinaisessa/määräaikaisessa työsuhteessa/osa-aikaeläkkeellä Kaikki, n= ,53 Toimiasema Ylin johto, n=18 43,85 Johto, n=41 43,25 Ylempi keskijohto, n=125 40,64 Alempi keskijohto, n=134 39,67 Erittäin vaativat asiantuntijatehtävät, n=89 40,32 Vaativat asiantuntijatehtävät, n=428 39,57 Asiantuntijatehtävä, n=608 38,89 Opettaja, n=47 39,19 Toimihenkilö, n=107 38, Tuntia 7. Ylitöiden tekeminen ja korvaaminen LAL:n jäsenten keskuudessa ylitöiden tekeminen on yleistä. Vain 24 prosenttia työssä olevista jäsenistä ilmoittaa, ettei tee lainkaan ylitöitä. Miehet tekevät naisia hieman useammin ylitöitä. Ylitöitä tehdään harvimmin valtiolla, jonka työntekijöistä 32 prosenttia ilmoittaa, ettei tee lainkaan ylitöitä. Yksityisen sektorin työntekijöistä 23 prosenttia ja kunnan työntekijöistä 24 prosenttia ei tee ylitöitä lainkaan. Ylityöt korvataan useimmin yksi yhteen vapaa-aikana. Tämän menettelyn ilmoittaa kolmannes työelämässä olevista vastaajista. Joka yhdeksäs ilmoittaa, että ylityöt korvataan työaikalain, virka- tai työehtosopimusten mukaisina korvauksina korotettuna rahana. Muut tavat korvata ylityöt ovat selvästi harvinaisempia, kuten ilmenee kuviosta prosenttia vastaajista ilmoittaa, ettei ylitöitä korvata lainkaan.

15 15 Kuvio 10. Ylitöiden korvaaminen Vakinaisessa/määraikaisessa työsuhteessa/osa-aikaeläkkeellä, n=1729 Ilman korotuksia vapaana (1:1) 34 Ylitöitä ei korvata, sisältyvät peruspalkkaan 26 Ei tee ylitöitä 24 Korvataan korotettuna rahana 11 Korvataan korotettuna vapaana 5 Ilman korotuksia osittain vapaana 5 Ilman korotuksia rahana (1:1) 3 Ylityöt korvataan muuten 3 Ilman korotuksia osittain rahana 1 Kuukausittainen korvaus, arvio 1 Ei osaa sanoa 2 8. Työajan ulkopuolella tapahtuvan matkustamisen korvaaminen Jäsenistöltä kysyttiin myös, miten heille korvataan matkustaminen työasioissa säännöllisen työajan ulkopuolella. Vastaajille kerrottiin, että päivärahaa ei katsota korvaukseksi matkustamisesta. Vain joka seitsemäs vastaaja ilmoitti, että ei matkusta lainkaan työasioissa työajan ulkopuolella. Ylivoimaisesti suurin osa, 63 prosenttia työssä olevista, ilmoitti, että matka-aikaa ei korvata lainkaan tai että matkustaminen työasioissa sisältyy peruspalkkaan. Kahdeksalle prosentille jäsenistöstä matka-aika korvattiin vapaa-aikana ilman korotuksia. Neljälle prosentille matkustaminen korvattiin osittain vapaa-aikana ilman korotuksia.

16 16 Taulukko 3. Matka-ajan korvaaminen matkustettaessa työajan ulkopuolella, n=1821 En matkusta työasioissa työajan ulkopuolella 14 Korotettuna tuntipalkkana 1 Korotettuna vapaa-aikana 0 Ilman korotuksia rahana (1:1) 2 Ilman korotuksia vapaa-aikana (1:1) 8 Ilman korotuksia osittain rahana 1 Ilman korotuksia osittain vapaa-aikana 4 Erillisenä kiinteänä kuukausittain maksettuna arviomääräisenä rahakorvauksena 0 Matka-aikaa ei korvata tai sen katsotaan sisältyvän peruspalkkaan 63 Matka-aika korvataan muuten 3 Ei osaa sanoa 8 9. Jäsenistön ansiotaso Tutkimuksessa selvitettiin jäsenistön palkkaukseen liittyviä asioita. Vastaajilta kysyttiin heidän kokonaiskuukausiansioitaan (kuukausibruttotulot). Vastaajia pyydettiin sisällyttämään ilmoittamaansa palkkaan myös luotoisetujen yhteenlasketun verotusarvon. Mahdolliset ylityökorvaukset, lomarahat ja omaisuustulot eivät sisälly kuukausiansioihin. Palkkauksen osalta tarkastelu kohdentuu vain niihin vakinaisessa tai määräaikaisessa työsuhteessa oleviin jäseniin, jotka ovat kokoaikaisesti töissä. Taulukoissa on käytetty tilastollisina tunnuslukuina palkan aritmeettista keskiarvoa (keskipalkka) sekä ns. fraktiileja, joita ovat F10, F25, F50 (mediaani), F75 ja F90. Kun jonkin ryhmän vastaajien tiedot asetetaan palkan suuruuden mukaan järjestykseen, niin alle F90 palkkaa ansaitsevia on 90 prosenttia ja tätä enemmän ansaitsevia 10 prosenttia ryhmästä. F90:n ja F10:n rajaamalle tuloalueelle sijoittuu siis 80 prosenttia ryhmän palkansaajista. Mediaanipalkkaa (F50) vähemmän ja enemmän ansaitsevia on yhtä paljon. Taulukossa 4 tarkastellaan kaikkien 4L-liittojen (kokoaikaisessa työssä olevien) palkkausta fraktiileittain. Keskipalkka kaikkien neljän liiton osalta on 4108 euroa. Mediaanipalkka on 3830 euroa. Keskipalkka on kasvanut viime vuodesta maltillisesti, 1,4 prosenttia. Mediaanipalkka on käytännössä viime vuoden tasolla. Kaiken kaikkiaan palkkojen hajonta on melko suuri. Sen henkilön palkka, jonka alle jää 90 prosenttia 4L-liittojen kokoaikaisessa työsuhteessa olevista palkansaajista, on 3217 euroa suurempi kuin sen palkansaajan palkka, jonka alle jää 10 prosenttia palkansaajista. Korkein palkkataso 4L-liittojen jäsenistä on Metsänhoitajaliiton jäsenillä. Heille keskipalkka on 4784 euroa ja mediaanipalkka 4240 euroa. Heikoin palkkataso on YKL:n jäsenillä, joilla keskipalkka on 3673 euroa ja mediaanipalkka 3570 euroa. Taulukko 4. Kokonaiskuukausiansiot lokakuussa 2012, euroa/kk (sis. luontoisetujen verotusarvon) n Keskipalkka F10 F25 F50 F75 F90 Agronomiliitto LAL Metsänhoitajaliitto YKL Kaikki

17 17 LAL:n jäsenillä on kolmanneksi korkeimmat palkat kaikkien neljän liiton vertailussa. Keskipalkka LAL:n jäsenillä on 3844 euroa ja mediaanipalkka on 3720 euroa. Parhaiten ansaitseva kymmenys ylsi yli 5300 euron palkkaan ja alimman kymmenyksen palkka on enintään 2320 euroa. 9.1 Palkat työnantajasektoreittain LAL:n jäsenten palkat poikkeavat toisistaan työnantajan sektorin mukaan. Keskipalkkaa tarkasteltaessa suurimmat palkat on yksityisellä sektorilla ja pienimmät yliopistossa työskentelevillä. Kuten taulukosta 5 nähdään, keskipalkan erotus näiden kahden sektorin välillä on lähes 1300 euroa. Puolet yksityisen sektorin työntekijöistä ansaitsee 4067 euroa tai enemmän, kun taas yliopistolla puolet ansaitsee 2800 euroa tai enemmän. Taulukko 5. Kokonaiskuukausiansiot lokakuussa 2012, euroa/kk n Keskipalkka F10 F25 F50 F75 F90 Kunta ja kuntayhtymä Valtio Yksityinen Yliopisto Muu Kaikki Alla olevassa taulukossa 6 tarkastellaan vakituisessa ja määräaikaisessa työsuhteessa olevien palkkausta työnantajasektorikohtaisesti. Palkkaerot vakituisten ja määräaikaisten välillä ovat melko suuret. Mediaanipalkka vakituisessa työsuhteessa olevilla on 1340 euroa suurempi verrattuna määräaikaisessa työsuhteessa oleviin. Mediaaniarvoista laskettuna määräaikaisen työntekijän palkka on 68 prosenttia vakituisessa työsuhteessa olevan työntekijän palkasta. On toki huomattava, että suuren palkkaeron selittää osaltaan se, että työuransa alussa olevat ovat muita selvästi useammin määräaikaisessa työsuhteessa. Toinen selittävä tekijä saattaa olla se, että myös naiset, joilla on miehiä jonkin verran heikommat palkat, ovat miehiä hieman useammin määräaikaisessa työsuhteessa. Työantajasektorikohtaisesti tarkasteltuna pienin palkkaero määräaikaisten ja vakinaisten työntekijöiden välillä on kunnissa, jossa määräaikaisten palkka on 75 prosenttia vakinaisessa palvelusuhteessa olevien palkasta (kun tarkastellaan mediaanipalkkoja). Kun tarkastellaan edelleen mediaanipalkkoja kaikkien suurin palkkaero vakinaisten ja määräaikaisten välillä on yliopistolla, jossa määräaikaisen palkka on 67 prosenttia vakinaisessa virassa olevan palkasta. Yksityisellä sektorilla määräaikaisen palkka on 74 prosenttia ja valtiolla 75 prosenttia vakinaisessa työsuhteessa olevan palkasta.

18 18 Taulukko 6. Vakituinen n Keskipalkka F10 F25 F50 F75 F90 Kunta Valtio Yksityinen Yliopisto Kaikki Määräaikainen n Keskipalkka F10 F25 F50 F75 F90 Kunta Valtio Yksityinen Yliopisto Kaikki Alla olevissa taulukoissa 7 ja 8 tarkastellaan kunnan palveluksessa olevien tehtäväkohtaisen ja henkilökohtaisen palkanosien keskiarvot ja fraktiilit. Osa vastaajista ilmoitti kyselyssä ainoastaan kokonaiskuukausiansiot. Alla esitetyt tunnusluvut on laskettu vain niiden osalta, jotka ilmoittivat myös tehtäväkohtaisen ja/tai henkilökohtaisen palkanosan. Taulukko 7. Tehtäväkohtainen palkka/palkanosa, euroa/kk n Keskiarvo F10 F25 F50 F75 F90 Opetusala Muu kunta Kaikki Taulukko 8. Henkilökohtainen lisä/palkanosa, euroa/kk n Keskiarvo F10 F25 F50 F75 F90 Opetusala Muu kunta Kaikki Ansiotason muutos Tilastokeskuksen mukaan suomalaisten palkansaajien ansiot nousivat vuoden 2012 heinä-syyskuun välisenä aikana 3,2 prosenttia vuoden 2011 vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Ansiokehityksessä oli hieman sektorikohtaisia eroja. Yksityisellä puolella palkat nousivat 3,7 prosenttia, kuntasektorilla 2,6 prosenttia ja valtiolla 3,6 prosenttia. Tämän kyselytutkimuksen perusteella ei tule vetää liian pitkälle meneviä johtopäätöksiä ansiotason kehityksestä, koska tämänkaltaisiin kyselytutkimukseen liittyy aina jonkin verran epävarmuutta. Ensinnäkin tutkimusten otokset vaihtelevat eri vuosien välillä: vastaajat eivät ole vuodesta toiseen samoja. Toiseksi otoskoot ovat sen

19 19 verran pieniä, että tunnusluvuissa on väistämättä mukana jonkin verran epätarkkuutta. Tuloksia tulee siten tarkastella nämä epävarmuustekijät huomioiden. Tämän kyselytutkimuksen perusteella LAL:n jäsenten nimellispalkat ovat laskeneet hieman verrattuna viime vuoteen. Keskipalkan osalta laskua olisi tapahtunut 0,6 prosenttia verrattuna viime vuoden lokakuuhun. Kuten taulukosta 9 nähdään, keskipalkka on noussut hieman yksityisellä sektorilla ja laskenut eniten kuntien ja valtion osalta. Taulukko 9. Kunta Valtio Yksityinen Yliopisto Kaikki Agronomiliitto 2,1 0,0 2,2 6,0 1,4 LAL -1,1-1,1 0,3-0,1-0,6 Metsänhoitajaliitto -7,4 0,4 7,4 5,6 2,9 YKL 4,3 1,0 2,0-1,9 1,8 Kaikki 0,7 0,7 2,4 1,2 1,4 Puolet LAL:n työelämässä olevista jäsenistä ilmoitti, että he ovat saaneet vuoden 2011 lokakuussa solmitun raamiratkaisun mukaisen palkankorotuksen. Tosin kolmasosa vastaajista ei osannut kertoa, olivatko he tällaisen korotuksen saaneet. Raamiratkaisun mukainen korotus oli keskimääräistä hieman yleisempää yksityisellä sektorilla. Yliopistolaisista puolet eivät osanneet sanoa, olivatko he saaneet raamiratkaisun mukaisen palkankorotuksen.

20 20 Kuvio 11. Oletko saanut lokakuun 2011 solmitun raamiratkaisun mukaisen palkankorotuksen? n=vakinaisessa/määräaikaisessa työsuhteessa/osa-aikaeläkkeellä Kyllä Ei osaa sanoa Ei Kaikki, n= Työnantajan sektori Kunta/kuntayhtymä/ kunnalliset yhtiöt, n= Valtio/valtion tutkimus laitokset, n= Yksityinen, n= Yliopisto, n= Muu, n= Luontoisedut Työelämässä olevilta jäseniltä tiedusteltiin myös luontoisetujen yhteenlaskettua verotusarvoa. LAL:n kokoaikatyössä olevista jäsenistä vähintään kolmasosalla on joitain luontoisetuja, sillä näin moni vastaaja ilmoitti lomakkeella jonkin arvon. Luontoisetujen saamisessa on suuria sektorikohtaisia eroja. Yksityisellä puolella vähintään 62 prosenttia saa luontoisetuja, kun yliopistolla työskentelevistä vain neljä prosenttia ilmoittaa saavansa niitä. Kunnan työntekijöistä luontoisetuja on 11 prosenttia ja valtion leivissä olevista 17 prosenttia ilmoittaa saavansa luontoisetuja. Luontoisetujen verotusarvon keskiarvo kokoaikaisesti työskentelevillä on 293 euroa. Naisten ja miesten osalta luontoisetujen verotusarvojen erot ovat varsin pieniä: naisten osalta verotusarvo on keskimäärin 297 euroa ja miesten osalta 286 euroa.

21 Tulospalkkaus LAL:n jäsenistöltä tiedusteltiin myös mahdolliseen tulospalkkaukseen liittyviä asioita. Lähes kolmasosa vastaajista ilmoitti olevansa tulospalkkauksen piirissä. Miehistä tulospalkkauksen piirissä on 40 prosenttia ja naisista 25 prosenttia. Määräaikaisessa työsuhteessa olevista tulospalkkauksen piirissä on vain joka kymmenes. Tulospalkkaus on selvästi yleisintä yksityisellä sektorilla, jossa 47 prosenttia kuuluu sen piiriin. Valtiollakin tulospalkkauksen piiriin kuuluu joka kolmas. Kunnan työntekijöistä vain 14 prosenttia ilmoittaa kuuluvansa tulospalkkauksen piiriin ja yliopistolla sen piirissä on vain 6 prosenttia. Kuvio 12. Oletko tulospalkkauksen piirissä? n=vakinaisessa/määräaikaisessa työsuhteessa/osa-aikaeläkkeellä Kyllä Ei osaa sanoa Ei Kaikki, n= Työnantajan sektori Kunta/kuntayhtymä/ kunnalliset yhtiöt, n= Valtio/valtion tutkimus laitokset, n= Yksityinen, n= Yliopisto, n= Muu, n= Lähes kolme neljästä (71 ) niistä vastaajista, jotka ilmoittivat olevansa tulospalkkauksen piirissä, sai tulokseen perustuvaa palkkausta vuoden 2011 tulokseen pohjautuen. Tulospalkkion lunastivat useimmin yksityisen sektorin työntekijät (78 tulospalkkauksen piiriin kuuluvista). Valtiolla kaksi kolmesta niistä, jotka olivat tulospalkkion piirissä, saivat tulospalkkion vuoden 2011 tulokseen perustuen. Yliopistossa vain viidennes tulospalkkion piiriin kuuluva pääsi nauttimaan tulospalkkioista. Kunnissa tulospalkkion sai 70 prosenttia. Joka kymmenes tulospalkkion piiriin kuuluvista ei osannut vielä tutkimuksen tiedonkeruuvaiheessa sanoa, maksetaanko heille tulospalkkiota vuoden 2011 tuloksen perusteella.

22 22 Kuvio 13. Saiko tänä vuonna tulokseen perustuvaa palkkausta vuoden 2011 tulokseen pohjautuen? n=on tulospalkkauksen piirissä Kyllä Ei osaa sanoa Ei, tulospalkkiota ei makseta vuodelta 2011 Kaikki, n= Työnantajan sektori Kunta/kuntayhtymä/ kunnalliset yhtiöt, n= Valtio/valtion tutkimus laitokset, n= Yksityinen, n= Yliopisto, n= Muu, n= Kokemukset organisaation ja oman työpaikan vakaudesta Vastaajia pyydettiin arvioimaan kuinka vakaana he pitävät yhtäältä työpaikan yleistä tilannetta ja toisaalta omaa tilannetta. Heitä pyydettiin valitsemaan jokin seuraavista annetuista vaihtoehdoista: 1. vakaa 2. melko vakaa 3. lomautus on mahdollinen 4. lomautus on todennäköinen 5. irtisanominen on mahdollinen 6. irtisanominen on todennäköinen 7. en osaa sanoa Kaksi kolmesta liiton jäsenestä oli sitä mieltä, että työpaikan tilanne on vähintään melko vakaa. Joka neljäs vastasi, että työpaikan tilanne on vakaa. Työpaikkansa irtisanomisia piti mahdollisena joka kahdeksas vastaaja.

23 23 Kiinnostavaa tutkimustuloksissa on luottamus omaan tilanteeseen työpaikalla: siinä missä kaksi kolmesta pitää työpaikkansa yleistä tilannetta vakaana tai melko vakaana, lähes kolme neljästä pitää kuitenkin omaa tilannetta vähintään melko vakaana. Yhdeksän prosenttia vastaajista pitää irtisanomista mahdollisena omalla kohdallaan. Vain neljä prosenttia pitää lomautuksia mahdollisena. Huomattavaa on myös se, että miehet luottavat naisia enemmän erityisesti omaan tilanteeseen. Määräaikaisessa työsuhteessa olevat pitävät omaa tilannetta muita harvemmin vakaana, tätä mieltä heistä on 16 prosenttia kun vakinaisessa työsuhteessa olevien keskuudessa osuus on 40 prosenttia. Kuvio 14. Näkemys omasta ja työpaikan tilanteesta Vakinaisessa/määräaikaisessa työsuhteessa/osa-aikaeläkkeellä/lomautettuna, n=1734 Vakaa Melko vakaa Lomautukset ovat mahdollisia 4 6 Lomautukset ovat todennäköisiä 1 2 Irtisanomiset ovat mahdollisia 9 13 Työpaikan tilanne yleisesti Oma tilanne Irtisanomiset ovat todennäköisiä Ei osaa sanoa Tarkasteltaessa edelleen työpaikoilla koettua mahdollista epävarmuutta muuttujat luokiteltiin uudestaan kolmeen luokkaan: vakaa, melko vakaa ja epävarma. Luokkaan epävarma yhdistettiin vaihtoehdot irtisanomiset/lomautukset ovat mahdollisia/todennäköisiä. Tällä jaottelulla lähes joka viides (19 ) pitää omaa tilannetta epävarmana. Lisäksi kahdeksan prosenttia ei osaa sanoa mielipidettä tähän kysymykseen. Vastaavasti työpaikan tilannetta pidetään vielä huolestuttavampana sillä 28 jäsenistöstä pitää työpaikan tilannetta epävarmana.

24 24 Kuvio 15. Näkemys omasta tilanteesta sektoreittain n=vakinaisessa/määräaikaisessa työsuhteessa/osa-aikaeläkkeellä/lomautettuna Vakaa Melko vakaa Ei osaa sanoa Epävarma Kaikki, n= Työnantajan sektori Kunta/kuntayhtymä/ kunnalliset yhtiöt, n= Valtio/valtion tutkimuslaitokset, n= Yksityinen, n= Yliopisto, n= Muu, n=

25 25 Kuvio 16. Näkemys työpaikan tilanteesta sektoreittain n=vakinaisessa/määräaikaisessa työsuhteessa/osa-aikaeläkkeellä/lomautettuna Vakaa Melko vakaa Ei osaa sanoa Epävarma Kaikki, n= Työnantajan sektori Kunta/kuntayhtymä/ kunnalliset yhtiöt, n= Valtio/valtion tutkimuslaitokset, n= Yksityinen, n= Yliopisto, n= Muu, n= Alla olevasta kuviosta 17 nähdään vielä, millaisena työpaikan tilanne koetaan yksityisen sektorin eri toimialoilla. Tässä kuviossa on huomioitu kaikkien 4L-liittojen vastaajat. Epävarmimpana tilannetta näytetään pitävän tietoliikennealalla, metalliteollisuudessa ja rakentamisessa. Vakain tilanne näyttäisi vastaajien mukaan olevan lääketeollisuudessa.

26 26 Kuvio 17. Työpaikan yleinen tilanne lähitulevaisuudessa toimialan mukaan n=yksityisellä sektorilla toimivat kaikki 4L-liittojen jäsenet 4L-liitot, n=4873 Työnantajan toimiala Lääketeollisuus, n=238 Rakentaminen, n=17 Muu palveluala, n=104 Kemianteollisuus, n=170 Yksityinen järejstö, n=191 Elintarviketeollisuus, n=212 Muu teollisuus, n=154 Tietojen käsittelypalvelut, n=51 Kauppa, n=141 Rahoitustoiminta, n=50 Suunnittelu- ja konsuntointiala, n=132 Vakuutustoiminta, n=16 Neuvonta, n=81 Metalliteollisuus, n=61 Yksityinen laboratorioala, n=100 Metsäteollisuus, n=160 Tietoliikenne, n=12 Metsäkeskus/Tapio, n=32 Muu, n=177 Vakaa Melko vakaa Ei osaa sanoa Epävarma Vastavalmistuneiden tilanne työmarkkinoilla Tässä tutkimuksessa vastavalmistuneiksi määriteltiin ne, jotka olivat valmistuneet vuosien 2011 tai 2012 aikana. Kun huomioidaan kaikki neljä liittoa, tutkimusotoksessa on yhteensä 309 vastavalmistunutta. Näistä joka neljäs on mies ja siten kolme neljästä on naisia. Vastavalmistuneiden keski-ikä kaikkien neljän liiton otoksessa on 28 vuotta. LAL:n osalta vastavalmistuneita on yhteensä 142. Vastavalmistuneista miehiä on 26 prosenttia ja naisia 74 prosenttia. Vastavalmistuneiden keski-ikä LAL:n osalta on 27 vuotta. LAL:n vastavalmistuneista 11 prosenttia oli vakinaisessa työsuhteessa lokakuussa Määräaikaisessa työsuhteessa oli 68 prosenttia vastavalmistuneista ja kahdeksan prosenttia oli työttömänä. LAL:n osalta vastavalmistuneiden tilanne on hieman huonompi verrattuna kaikkiin 4L-liittojen vastavalmistuneisiin, sillä 16 prosenttia 4L-liittojen vastavalmistuneista oli vakinaisessa työsuhteessa. Toisaalta työttömien osuus kaikkien 4Lliittojen vastavalmistuneista on kolme prosenttiyksikköä korkeampi verrattuna LAL:n vastavalmistuneisiin. Vastavalmistuneiden sijoittuminen eri sektoreille poikkeaa melko lailla kaikkien työelämässä olevien jakaumasta. Yleisimpiä työllistäjiä LAL:n vastavalmistuneilla jäsenillä ovat yliopistot, joiden palveluksessa on yli puolet vastavalmistuneista (59 ). Yksityisten yritysten palveluksessa on joka neljäs (25 ), valtiolla on töissä joka yhdeksäs ja viisi prosenttia työskentelee kuntien tai kuntayhtymien palveluksessa.

27 27 Kuvio 18. Vastavalmistuneet työnantajan sektorin mukaan n=vakinaisessa/määräaikaisessa työsuhteessa/osa-aikaeläkkeellä Kunta ja kuntayhtymä, myös kunnalliset liikelaitokset ja yhtiöt Valtio, valtion tutkimuslaitokset Yksityinen (yritys, järjestö, yhteisö, säätiö) Yliopisto Muu 4L-liitot, n= Luonnontieteiden akateemisten liitto, n= Hieman yli puolet vastavalmistuneista on erilaisissa asiantuntijatehtävissä, tämä osuus on pienempi kuin 4Lliitoilla keskimäärin. Johtoportaassa on vain kolme prosenttia ja toimihenkilö- tai opettajatehtävissä 32 prosenttia vastaajista. LAL:n jäsenistä joka yhdeksäs ei osaa sanoa omaa asemaansa.

28 28 Kuvio 19. Vastavalmistuneet toimiaseman mukaan n=vakinaisessa/määräaikaisessa työsuhteessa/osa-aikaeläkkeellä/lomautettuna Johto Asiantuntijat Toimihenkilöt ja opettajat Ei osaa sanoa 4L-liitot, n= Luonnontieteiden akateemisten liitto, n= Työelämässä olevilta vastavalmistuneilta kysyttiin, olivatko he työttömänä valmistumisen jälkeen. Joka neljäs vastavalmistunut oli ollut työttömänä, naiset (n=87, 26 ) hieman useammin kuin miehet (n=27, 19 ). Työttömänä oltiin oltu keskimäärin kolme kuukautta. Työelämässä olevilta vastavalmistuneilta kysyttiin myös sitä, millä tavalla he hankkivat itselleen työpaikan. Yleisin tapa, jonka nimesi kolmannes vastaajista, oli jatkaa opiskeluaikaisessa työpaikassaan. Toiseksi yleisin käytäntö oli hakea töitä työnantajan ilmoituksen perusteella (24 ). Lisäksi noin joka viides kertoi ottaneensa itse suoraan yhteyttä työnantajaan ja joka seitsemäs mainitsi saaneensa töitä henkilökohtaisten kontaktien kautta. Seitsemän prosenttia kertoi työnantajan ottaneen yhteyttä.

29 29 Kuvio 20. Miten sait työpaikan? Vakinaisessa/määräaikaisessa työsuhteessa/osa-aikaeläkkeellä/ lomautettuna/ äitiys/vanhempain/hoito/ vuorottelu/opintovapaalla/ Perustutkinto 2011 tai 2012, n=114 Jatkoin opiskeluaikaisessa työpaikassani Työantajan ilmoituksen perusteella (lehti tai internet) Otin itse suoraan yhteyttä työantajaan Henkilökohtaisten kontaktieni kautta 14 Työnantaja otti yhteyttä 7 Käytin työvoima- ja elinkeinotoimiston palveluita 3 Yliopiston rekrytointitai urapalveluiden kautta 0 Sosiaalisen median kautta 0 En ole vielä saanut työpaikkaa 0 Muu 1 Ei vastausta 0 Työelämässä olevilta vastavalmistuneilta kysyttiin myös, kuinka hyvin nykyinen työtehtävä vastaa koulutustasoa ja koulutusalaa. Noin kolme neljästä (73 ) LAL:n vastavalmistuneista kokee, että nykyinen työtehtävä vastaa heidän täysin heidän koulutustasoaan. 25 prosenttia kokee lisäksi, että työtehtävä vastaa koulutustasoa osittain. Vain kolme prosenttia sanoo, ettei työtehtävä vastaa lainkaan heidän koulutustasoaan. Miehet ovat naisia hieman useammin sitä mieltä, että työtehtävät vaativat vaatimustasoltaan heidän koulutustaan. Verrattaessa tätä tulosta kaikkien neljän liiton vastavalmistuneiden mielipiteeseen, huomataan, että LAL:n jäsenet kokevat muita useammin työtehtävän vastaavan koulutustasoaan. Pienehköjen vastaajamäärien vuoksi ei kovin syvällisiä taustamuuttujavertailuja kannata tehdä, mutta yleishavaintona voidaan sanoa, että tyytyväisimpiä tältä osin ovat yliopistossa töitä tekevät, sillä heistä 82 prosenttia mainitsee täyden vastaavuuden ja 18 prosenttia osittaisen.

30 30 Kuvio 21. Vastaako nykyinen työtehtäväsi vaatimustasoltaan koulutustasoasi? n=vakinaisessa/määräaikaisessa työsuhteessa/osa-aikaeläkkeellä/ lomautettuna/ äitiys/vanhempain/hoito/ vuorottelu/opintovapaalla/ Perustutkinto 2011 tai 2012 Kokonaan Osittain Ei lainkaan 4L-liitot, n= Luonnontieteiden akateemisten liitto, n=

31 31 LAL:n vastavalmistuneet kokevat yhtä usein työtehtävänsä vastaavan myös heidän koulutusalaansa. Vastausjakaumat ovat lähes identtiset. Kuvio 22. Vastaako nykyinen työtehtäväsi koulutusalaasi? n=vakinaisessa/määräaikaisessa työsuhteessa/osa-aikaeläkkeellä/ lomautettuna/ äitiys/vanhempain/hoito/ vuorottelu/opintovapaalla/ Perustutkinto 2011 tai 2012 Kokonaan Osittain Ei lainkaan 4L-liitot, n= Luonnontieteiden akateemisten liitto, n= Työn kuormittavuus Vastaajia pyydettiin arvioimaan oman työnsä kuormitusta. Heiltä kysyttiin, oliko heidän nykyinen työmääränsä jatkuvasti liian suuri, ajoittain liian suuri, sopiva vai liian pieni. Puolet vastaajista oli sitä mieltä, että heidän työmääränsä oli ajoittain liian suuri. Yksi kahdeksasta vastaajasta oli sitä mieltä, että työmäärä on jatkuvasti liian suuri. Tämä korostuu erityisesti vakinaisessa työsuhteessa olevien keskuudessa. Sektorikohtaisesti tarkasteltuna on havaittavissa, että yksityisellä sektorilla työskentelevät kokivat muita useammin työmääränsä olevan jatkuvasti liian suuri, vastaavasti yliopistojen työntekijät olivat muita harvemmin tätä mieltä. Kun työn kuormitusta tarkastellaan toimiaseman mukaisesti, on havaittavissa, että erittäin vaativissa asiantuntijatehtävissä toimivat kokevat muita selvästi useammin työn määrän jatkuvasti liian suureksi. Naisten ja miesten välillä ei ole merkittäviä eroja työn kuormittavuuden kokemisen suhteen.

32 32 Kuvio 23. Arviot työmäärästä n=vakinaisessa/määraikaisessa työsuhteessa/osa-aikaeläkkeellä Jatkuvasti liian suuri Ajoittain liian suuri Sopiva Liian pieni Ei osaa sanoa Kaikki, n= Työnantajan sektori Kunta/kuntayhtymä/ kunnalliset yhtiöt, n= Valtio/valtion tutkimus laitokset, n= Yksityinen, n= Yliopisto, n= Muu, n= Kouluttautuminen ja osaamisen kehittäminen Työelämässä olevilta jäseniltä kysyttiin, kuinka monena päivänä he ovat osallistuneet koulutukseen viimeisen vuoden aikana. Joka kuudes vastaaja ei ollut osallistunut koulutukseen yhtenäkään päivänä. Naisten ja miesten välillä ei tässä eroa ole, mutta työsuhteen tyypin mukaan tarkasteltuna nähdään, että määräaikaisessa työsuhteessa olevilla on muita yleisempää se, ettei koulutusta ole, heistä jopa neljännes kertoo, ettei ole vuoden aikana osallistunut koulutuksiin lainkaan. Kahdeksan prosenttia vastaajista ei osannut antaa vastausta tähän kysymykseen lainkaan. Sektoreittain tarkasteltuna yliopistossa työskentelevissä on muita useammin niitä (25 ), jotka eivät ole osallistuneet koulutukseen lainkaan. Keskimäärin koulutukseen on osallistuttu viitenä päivänä (keskiarvo 5,3, mediaani 4) viimeisen vuoden aikana. Kunnissa ja valtiolla koulutuspäiviä on keskimääräisesti hieman enemmän kuin muilla sektoreilla. Yliopistosektorilla koulutuspäiviä on ollut vähiten. Muita useammin (keskiarvo yli 6) koulutuksiin osallistuneita on ollut johtotehtävissä, keskijohdossa ja erittäin vaativissa asiantuntijatehtävissä toimivien keskuudessa. Näissä kaikissa mediaaniluku on kuitenkin pienempi, mikä viittaa siihen, että ryhmissä on heitä, jotka ovat osallistuneet

33 33 koulutuksiin huomattavan useina päivinä kun taas useimmilla koulutuspäiviä on keskimääräisesti tai keskimääräistä vähemmän. Jäsenistöltä tiedusteltiin, miten he ovat mahdollisesti kehittäneet osaamistaan viimeisen vuoden aikana. Vastaajille näytettiin kahdeksan vaihtoehdon lista, josta he saivat valita kaikki itselleen soveltuvat kehittämistavat. Lisäksi vastaajat saivat nimetä avoimesti ne kehittämistavat, joita ei ollut listalla mainittu. Kaikki työelämässä lokakuussa 2012 olevat jäsenet olivat jollakin tavalla kehittäneet omaa osaamistaan viimeisen vuoden aikana. Kuten kuviosta 24 nähdään lähes neljä viidestä ilmoittaa kehittäneensä omaa osaamistaan omatoimisesti, esimerkiksi lukemalla. Kuusi kymmenestä oli ollut jossain lyhytkestoisella kurssilla tai koulutuksessa. Niin ikään kuusi kymmenestä ilmoitti osallistuneensa johonkin seminaariin tai konferenssiin. Hieman yli puolet vastaajista kertoi jakaneensa kehittymiseen tähtääviä kokemuksia kollegoiden ja työtuttavien kanssa. Noin kolmannes on kehittänyt osaamistaan työssä oppimisen, uusissa projekteissa mukana olemisen tai työn sisällön kehittymisen kautta. Pitkäkestoisiin koulutuskokonaisuuksiin (esim. jatko-opinnot) on ryhtynyt noin joka kahdeksas työelämässä oleva vastaaja. Naiset ovat olleet miehiä innokkaampia osallistumaan koulutuksiin, he mainitsevat useimpia vaihtoehtoja miehiä yleisemmin. Tilastollisesti merkitsevästi miehiä useammin naiset mainitsevat työssä oppimisen työtehtäviä vaihtamalla, uudessa projektissa olemalla tai työn sisällöllisen kehittymisen kautta. Samoin merkitsevästi miehiä useammin naiset ovat osallistuneet lyhytkestoisille kursseille. Mielenkiintoista on huomata erot vakinaisessa ja määräaikaisessa työsuhteessa olevien jäsenten välillä. Vakinaisessa työsuhteessa olevat ovat määräaikaisia useammin osallistuneet lyhyille kursseille. Määräaikaiset ovat puolestaan kehittäneet osaamistaan vakinaisia useammin monin keinoin; omatoimisesti, verkko-opintojen kautta, kokemuksia jakamalla, pitkäkestoisilla koulutuksilla ja osallistumalla seminaareihin/konferensseihin. Kehittymismahdollisuuksia on useimmin hyödynnetty yliopistoissa, missä korostuvat muihin sektoreihin verrattuna erityisesti omatoiminen tiedonpäivitys, pitkät koulutukset ja seminaari-/ konferenssiosallistumiset. Valtiosektorilla työskentelevien kehittymisprofiili on samansuuntainen, mutta he osallistuvat yliopistolaisia harvemmin pitkiin koulutuskokonaisuuksiin.

34 34 Kuvio 24. Millä tavoilla olet kehittänyt osaamistasi viimeisen vuoden aikana? Vakinaisessa/määräaikaisessa työsuhteessa/osa-aikaeläkkeellä, n=1729 Omatoiminen tiedonpäivitys esim. lukemalla 78 Lyhytkestoiset kurssit, tietoiskut tai koulutukset 62 Osallistuminen seminaareihin/konferensseihin 60 Kehittymiseen tähtäävä kokemusten jakaminen kollegoiden ja työtuttavien kanssa 53 Työssä oppiminen esim. vaihtamalla työtehtäviä (työnkierto) tai olemalla mukana uudessa projektissa tai työn sisällön kehittymisen kautta 35 Pitkäkestoiset koulutuskokonaisuudet (esim. jatko-opinnot, MBA, PD, JET) 13 Verkko-opinnot/monimuoto-opinnot 9 Mentorointi 4 Jokin muu 1 Ei vastausta 0 Työelämässä olevalta jäsenistöltä olevilta kysyttiin myös, missä asioissa he kokevat osaamisen kehittämisen tarpeita juuri tällä hetkellä. Heille näytettiin 20 asian listaa ja pyydettiin valitsemaan tältä listalta enintään kolme tärkeintä. Lähes puolet vastaajista (48 ) valitsi kolmen tärkeimmän asian joukkoon oman erikoisalansa syventämisen. Lähes yhtä usein (42 ) mainittiin oman erikoisalan laajentaminen. Viidennes valitsi projektinhallinnan, 16 prosenttia sekä henkilöstöjohtamisen/esimiestaidot että esiintymistaidot. Neljä prosenttia koki, ettei heillä ole tällä hetkellä mitään osaamisen kehittämisen tarvetta, tätä mieltä olivat miehet naisia useammin. Kaikilla työnantajan sektorityypeillä kaksi useimmin mainittua olivat oman erikoisalan syventäminen ja laajentaminen. Nämä mainittiin keskimääräistä merkitsevästi harvemmin yksityisellä sektorilla, mutta silti ne olivat yleisimmät vastaukset myös tällä sektorilla työskentelevien parissa. Muita sektorikohtaisia havaintoja: Kunta-ala: mikään asia ei nouse esiin merkitsevästi useammin tai harvemmin. Valtiosektori: merkitsevästi useammin mainitaan valmiudet toimia kv. ympäristössä (11 ) ja harvemmin liiketoimintaosaaminen.

11. Jäsenistön ansiotaso

11. Jäsenistön ansiotaso 24 Kuvio 19. 11. Jäsenistön ansiotaso Tutkimuksessa selvitettiin jäsenistön palkkaukseen liittyviä asioita. Vastaajilta kysyttiin heidän kokonaiskuukausiansioitaan (kuukausibruttotulot). Vastaajia pyydettiin

Lisätiedot

Ympäristöasiantuntijoiden keskusliitto Työmarkkinatutkimus 2015. Taloustutkimus Oy

Ympäristöasiantuntijoiden keskusliitto Työmarkkinatutkimus 2015. Taloustutkimus Oy Ympäristöasiantuntijoiden keskusliitto Työmarkkinatutkimus 2015 Taloustutkimus Oy Helmikuu 2016 2 Sisällys 1. Johdanto... 3 2. Tutkimuksen vastaajarakenne... 3 3. Jäsenkunnan tutkinnot ja pääaineet...

Lisätiedot

Ympäristöasiantuntijoiden keskusliitto Työmarkkinatutkimus 2012. Taloustutkimus Oy

Ympäristöasiantuntijoiden keskusliitto Työmarkkinatutkimus 2012. Taloustutkimus Oy Ympäristöasiantuntijoiden keskusliitto Taloustutkimus Oy Helmikuu 203 2 Sisällys. Johdanto... 3 2. Tutkimuksen vastaajarakenne... 3 2. Jäsenkunnan tutkinnot ja pääaineet... 4 3. YKL:n jäsenkunnan toiminta

Lisätiedot

Ympäristöasiantuntijoiden Keskusliitto. 24.1.2012 Real Stats Oy

Ympäristöasiantuntijoiden Keskusliitto. 24.1.2012 Real Stats Oy Työmarkkinatutkimus 2011 Ympäristöasiantuntijoiden Keskusliitto 24.1.2012 Real Stats Oy Sisältö 1 JÄSENKUNNAN TAUSTATIEDOT...4 2 JÄSENET TYÖELÄMÄSSÄ...6 2.1 Valtion virastot merkittävin työllistäjä...7

Lisätiedot

Luonnontieteiden akateemisten liitto Työmarkkinatutkimus 2013. Taloustutkimus Oy

Luonnontieteiden akateemisten liitto Työmarkkinatutkimus 2013. Taloustutkimus Oy Luonnontieteiden akateemisten liitto Työmarkkinatutkimus 2013 Taloustutkimus Oy Helmikuu 2014 2 Sisällys 1. Johdanto... 3 2. Tutkimuksen vastaajarakenne... 3 2. Jäsenkunnan tutkinnot ja pääaineet... 4

Lisätiedot

Ympäristöasiantuntijoiden keskusliitto Työmarkkinatutkimus 2014. Taloustutkimus Oy

Ympäristöasiantuntijoiden keskusliitto Työmarkkinatutkimus 2014. Taloustutkimus Oy Ympäristöasiantuntijoiden keskusliitto Työmarkkinatutkimus 2014 Taloustutkimus Oy Maaliskuu 2015 2 Sisällys 1. Johdanto... 3 2. Tutkimuksen vastaajarakenne... 3 3. Jäsenkunnan tutkinnot ja pääaineet...

Lisätiedot

DI - KATSAUS 2009. Toukokuu 2009. Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL

DI - KATSAUS 2009. Toukokuu 2009. Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL DI - KATSAUS 2009 Toukokuu 2009 Sivu 2 (15) YHTEENVETO Rakennus- ja kiinteistöala työllisti vuonna 2008 Tilastokeskuksen mukaan noin 250 000 henkilöä. Heistä rakennusalan diplomi-insinööri -tasoisen koulutuksen

Lisätiedot

Ympäristöasiantuntijoiden keskusliitto Työmarkkinatutkimus 2013. Taloustutkimus Oy

Ympäristöasiantuntijoiden keskusliitto Työmarkkinatutkimus 2013. Taloustutkimus Oy Ympäristöasiantuntijoiden keskusliitto Työmarkkinatutkimus 2013 Taloustutkimus Oy Helmikuu 2014 2 Sisällys 1. Johdanto... 3 2. Tutkimuksen vastaajarakenne... 3 2. Jäsenkunnan tutkinnot ja pääaineet...

Lisätiedot

Palkat nousivat NIUKASTI

Palkat nousivat NIUKASTI Palkat nousivat NIUKASTI Teksti Henna Laasonen Diplomi-insinöörien keskipalkka toistaiseksi voimassaolevissa työsuhteissa joulukuussa 2011 nousi 5 015 euroon. Mediaanipalkka oli 4 500 euroa kuukaudessa.

Lisätiedot

virhemarginaali eli luottamusväli on plus miinus yksi prosenttiyksikkö. Taulukosta 1 nähdään myös muiden muuttujien vakioidut palkkaerot.

virhemarginaali eli luottamusväli on plus miinus yksi prosenttiyksikkö. Taulukosta 1 nähdään myös muiden muuttujien vakioidut palkkaerot. 28 työmarkkinaedunvalvonta Teksti: Teuvo Muhonen TEKin työmarkkinatutkimus Tulospalkkiot lievässä laskussa Tulospalkkioiden osuus kokonaisvuosiansioista oli viime vuonna 7,2 prosenttia, kun se vuotta aikaisemmin

Lisätiedot

YTN:n jäsenen kokovartalokuva 2016

YTN:n jäsenen kokovartalokuva 2016 YTN-datan esittely Esityksen sisältö Taustaa Palkkaus Tulospalkkaus Työaika, ylitöiden korvaaminen, matkapäivät ja matka-ajan korvaaminen Työsuhteen varmuus Yt-neuvottelut ja etujen leikkaus TAUSTAA Mikä

Lisätiedot

EXTRA. Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry Ratavartijankatu 2 00520 Helsinki www.ytn.fi > Järjestösektori

EXTRA. Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry Ratavartijankatu 2 00520 Helsinki www.ytn.fi > Järjestösektori JÄRJESTÖSEKTORIN EXTRA Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry Ratavartijankatu 2 00520 Helsinki www.ytn.fi > Järjestösektori Elokuu 2011 Tiedätkö kuka sinua edustaa työpaikalla vai edustaako kukaan? Luottamusmies

Lisätiedot

Palkkatasotutkimus 2015

Palkkatasotutkimus 2015 Palkkatasotutkimus Tuloksia Taustaa Vuotuinen palkkatasotutkimus antaa poikkileikkauksen jäsenten sijoittumisesta työmarkkinoilla ja palkkatasosta Lokakuun ansiot (tunnusluvuissa mukana kokoaikatyössä

Lisätiedot

Työmarkkinatutkimus 2011 Luonnontieteiden Akateemisten Liitto. 22.1.2012 Real Stats Oy

Työmarkkinatutkimus 2011 Luonnontieteiden Akateemisten Liitto. 22.1.2012 Real Stats Oy Työmarkkinatutkimus 2011 Luonnontieteiden Akateemisten Liitto 22.1.2012 Real Stats Oy Sisältö 1 JÄSENKUNNAN TAUSTATIEDOT... 4 2 JÄSENET TYÖELÄMÄSSÄ... 6 2.1 Yksityiset yritykset merkittävin työllistäjä...

Lisätiedot

Kooste vuoden 2014 syksyllä kerätystä aineistosta, jossa tarkastellaan vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden työuran alkua

Kooste vuoden 2014 syksyllä kerätystä aineistosta, jossa tarkastellaan vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden työuran alkua Kooste vuoden 2014 syksyllä kerätystä aineistosta, jossa tarkastellaan vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden työuran alkua 15.6.2015 Uraseurantakysely 2014 Kysely lähetettiin syksyllä

Lisätiedot

Kysely tehtiin loka-marraskuussa 2016 Kohderyhmänä työmarkkinoilla olevat TEKin jäsenet Vastaajia noin 9 500, vastausprosentti noin 22 Erilaiset

Kysely tehtiin loka-marraskuussa 2016 Kohderyhmänä työmarkkinoilla olevat TEKin jäsenet Vastaajia noin 9 500, vastausprosentti noin 22 Erilaiset Kysely tehtiin loka-marraskuussa 2016 Kohderyhmänä työmarkkinoilla olevat TEKin jäsenet Vastaajia noin 9 500, vastausprosentti noin 22 Erilaiset vastauspolut työmarkkina-aseman mukaan (palkkatyössä olevat,

Lisätiedot

Yksityisen. sektorin. työmarkkina tutkimus

Yksityisen. sektorin. työmarkkina tutkimus Yksityisen sektorin työmarkkina tutkimus Akavan Erityisalat ry Toimittanut: Arja Ahola Taitto: Olli Luotonen Kannen taitto: Nanna Särkkä Kannen kuva: Delany Brendan / Comma Painotalo Auranen, Forssa 2009

Lisätiedot

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance: OECD Indicators (EaG) on OECD:n koulutukseen keskittyvän työn lippulaivajulkaisu, joka kertoo vuosittain koulutuksen

Lisätiedot

Asiantuntijana työmarkkinoille

Asiantuntijana työmarkkinoille Asiantuntijana työmarkkinoille Vuosina 2006 ja 2007 tohtorin tutkinnon suorittaneiden työllistyminen ja heidän mielipiteitään tohtorikoulutuksesta 23.8.2010, Helsinki Juha Sainio, Turun yliopisto Aineisto

Lisätiedot

KUNTASEKTORIN TYÖMARKKINATUTKIMUS 2006. Akavan Erityisalojen selvityksiä 3/2007

KUNTASEKTORIN TYÖMARKKINATUTKIMUS 2006. Akavan Erityisalojen selvityksiä 3/2007 KUNTASEKTORIN TYÖMARKKINATUTKIMUS 06 Akavan Erityisalojen selvityksiä 3/07 Akavan Erityisalat ry ISSN 1796-9247 Multiprint Oy Helsinki ALUKSI Tämänkertainen työmarkkinatutkimuksemme on järjestyksessä liittomme

Lisätiedot

KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ

KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ tutkimus KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2009 1 Tiivistelmä Yrittäjien lomat Suomen Yrittäjien maaliskuun 2009 lopussa tekemässä jäsenkyselyssä tiedusteltiin yrittäjiltä lomista ja lomatoiveista

Lisätiedot

Yksityisen sektorin työmarkkinatutkimus 2007. Akavan Erityisalojen selvityksiä 1 2008

Yksityisen sektorin työmarkkinatutkimus 2007. Akavan Erityisalojen selvityksiä 1 2008 Akavan Erityisalojen selvityksiä 1 2008 Yksityisen sektorin työmarkkinatutkimus 2007 Akavan Erityisalojen selvityksiä 1 2008 Yksityisen sektorin työmarkkinatutkimus 2007 Akavan Erityisalojen selvityksiä

Lisätiedot

Uraseuranta aineisto

Uraseuranta aineisto Aarresaari-verkosto Kooste vuoden 2012 syksyllä kerätystä aineistosta, jossa tarkastellaan vuonna 2007 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden työuran alkua Uraseuranta aineisto Kysely lähetettiin

Lisätiedot

PALKKAKYSELY PALKKAKYSELY

PALKKAKYSELY PALKKAKYSELY 1. PALKKAKYSELY 1 Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RILin jäsenille tehtiin lokakuussa 2016 työmarkkinatutkimus internet-kyselynä. Kysely toteutettiin yhteistyössä Tekniikan Akateemisten Liitto TEKin vastaavan

Lisätiedot

Selvitys tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustilanteesta

Selvitys tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustilanteesta Liite 1. Selvitys tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustilanteesta Kouvolan kaupunki Selvitys tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustilanteesta 1 1. Miehet ja naiset Kouvolan kaupungin henkilöstöstä naisia on 83,9 % ja

Lisätiedot

Pirre Hyötynen Otto Kanervo www.tek.fi/vastavalmistuneet TEKNIIKAN ALAN VASTAVALMISTUNEIDEN PALAUTEKYSELY TULOKSET 2.3.2015, 2014 VALMISTUNEET

Pirre Hyötynen Otto Kanervo www.tek.fi/vastavalmistuneet TEKNIIKAN ALAN VASTAVALMISTUNEIDEN PALAUTEKYSELY TULOKSET 2.3.2015, 2014 VALMISTUNEET Pirre Hyötynen Otto Kanervo www.tek.fi/vastavalmistuneet TEKNIIKAN ALAN VASTAVALMISTUNEIDEN PALAUTEKYSELY TULOKSET 2.3.2015, 2014 VALMISTUNEET Tekniikan akateemiset TEKin ja tekniikan yliopistojen yhteisesti

Lisätiedot

Yliopistoissa käytetään erilaisia. ja suoriutumisen arviointiin. Yliopistoissa harjoitellaan TYÖMARKKINATUTKIMUS 2011

Yliopistoissa käytetään erilaisia. ja suoriutumisen arviointiin. Yliopistoissa harjoitellaan TYÖMARKKINATUTKIMUS 2011 TYÖMARKKINATUTKIMUS Yliopistoissa harjoitellaan suoriutumisen arviointia Teksti Henna Laasonen Kuvat istockphoto TEKin joulu tammikuussa toteutetussa työmarkkinatutkimuksessa kerättiin ensimmäistä kertaa

Lisätiedot

Valtionhallinnon ylin johto numeroin kesäkuussa 2013

Valtionhallinnon ylin johto numeroin kesäkuussa 2013 Valtionhallinnon ylin johto numeroin kesäkuussa 2013 Valtion työmarkkinalaitos Veli-Matti Lehtonen Syyskuu 2013 2 Sisältö 1 Valtionhallinnon ylimmän johdon määrä ja rakenne... 3 2 Vanhuuseläköityminen

Lisätiedot

Työmarkkinatutkimus 2010

Työmarkkinatutkimus 2010 Työmarkkinatutkimus 2010 Luonnontieteiden Akateemisten Liitto LAL ry 22.1.2011 Real Stats Oy Sisältö 1 TUTKIMUKSEN TOTEUTUS JA TULOSTEN EDUSTAVUUS...3 2 JÄSENKUNNAN TAUSTATIEDOT...4 3 SIJOITTUMINEN TYÖMARKKINOILLE...6

Lisätiedot

VIESTINNÄN AMMATTILAISET 2015. 12.11.2015 Katja Mikkonen Taloustutkimus Oy

VIESTINNÄN AMMATTILAISET 2015. 12.11.2015 Katja Mikkonen Taloustutkimus Oy VIESTINNÄN AMMATTILAISET 21 12.11.21 Katja Mikkonen Taloustutkimus Oy Tutkimuksen toteutus Tarkoitus Selvittää viestinnän työnkuvan ja palkkojen kehitystä sekä kartoittaa ammattiosaamista. Kohderyhmä ProComin,

Lisätiedot

Kunnalliset palkat ja henkilöstö

Kunnalliset palkat ja henkilöstö Kunnalliset palkat ja henkilöstö Tilastoesite syyskuu 2015 www.kt.fi Henkilöstömenot 21 miljardia euroa Vuonna 2015 kuntien ja kuntayhtymien henkilöstömenot ovat arviolta 21 miljardia euroa, josta palkkakustannukset

Lisätiedot

OPISKELIJOIDEN TYÖMARKKINATUTKIMUS 2015 YMPÄRISTÖASIANTUNTIJOIDEN KESKUSLIITTO

OPISKELIJOIDEN TYÖMARKKINATUTKIMUS 2015 YMPÄRISTÖASIANTUNTIJOIDEN KESKUSLIITTO OPISKELIJOIDEN TYÖMARKKINATUTKIMUS YMPÄRISTÖASIANTUNTIJOIDEN KESKUSLIITTO Tutkimusraportti Kirjoittanut Markus Mervola, avustanut Tuomas Lehikoinen Lokakuu Tekninen johdanto Tutkimuksen tarkoitus Agronomiliitto,

Lisätiedot

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/ KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2352 Yliopistoista vuonna 2001 valmistuneiden työelämään sijoittuminen viisi vuotta valmistumisen

Lisätiedot

Opiskelijoiden työssäkäynti- ja kesätyökysely 2013 Tulokset. Arttu Piri

Opiskelijoiden työssäkäynti- ja kesätyökysely 2013 Tulokset. Arttu Piri Opiskelijoiden työssäkäynti- ja kesätyökysely 2013 Tulokset Arttu Piri 1 Yleistä - Aineiston keruu sähköisesti 26.9. 14.10.12013 - Otos: Opiskelijajäsenet, poislukien 1.5.2013 jälkeen liittyneet - Otos

Lisätiedot

TEK Työttömyystutkimus 2013-2014

TEK Työttömyystutkimus 2013-2014 TEK Työttömyystutkimus 2013-2014 Perustuloksia Arttu Piri Mitä ja miksi? Tutkimuksen fokusalueita: - Työttämien tekkiläisten demografiset taustat - Irtisanomispaketit: - yleisyys ja sisältö - Oman työnhakuosaamisen

Lisätiedot

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Toteutimme syyskuussa 2013 jäsenillemme kyselyn liittyen mm. työhyvinvointiin, ajankohtaisiin työmarkkina-asioihin sekä luottamusmiestoimintaan.

Lisätiedot

Metalliteollisuuden palkkakehitys 4. nelj. 2014

Metalliteollisuuden palkkakehitys 4. nelj. 2014 TUTKIMUSYKSIKÖN JULKAISUJA /15 Metalliteollisuuden palkkakehitys. nelj. YLEISTÄ PALKKARYHMITTÄISIÄ TIETOJA NIMELLISANSIOKEHITYS REAALIANSIOKEHITYS 3 MUUT ALAT 3 IDENTTISTEN HENKILÖT AUTOKAUPAN TOIMIHENKILÖT

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

Valtionhallinnon ylin johto numeroin huhtikuussa 2016

Valtionhallinnon ylin johto numeroin huhtikuussa 2016 Valtionhallinnon ylin johto numeroin huhtikuussa 2016 Valtion ylimmän johdon määrä ja rakenne Valtion työmarkkinalaitos Seija Korhonen Kesäkuu 2016 2 1 Valtionhallinnon ylimmän johdon määrä ja rakenne

Lisätiedot

Tradenomi kaupan alalla. Liiketalouden kehittämispäivät 16.11.2011 Mika Varjonen, toiminnanjohtaja Tradenomiliitto TRAL ry

Tradenomi kaupan alalla. Liiketalouden kehittämispäivät 16.11.2011 Mika Varjonen, toiminnanjohtaja Tradenomiliitto TRAL ry Tradenomi kaupan alalla Liiketalouden kehittämispäivät 16.11.2011 Mika Varjonen, toiminnanjohtaja Tradenomiliitto TRAL ry Tradenomiliitto TRAL ry Tradenomi-, BBA- ja tradenomi (ylempi AMK)- tutkinnon suorittaneiden

Lisätiedot

FSD2072 Tampereen yliopistossa vuonna 1997 jatkotutkinnon suorittaneiden työelämään

FSD2072 Tampereen yliopistossa vuonna 1997 jatkotutkinnon suorittaneiden työelämään KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2072 ssa vuonna 1997 jatkotutkinnon suorittaneiden työelämään sijoittuminen Kyselylomaketta

Lisätiedot

Palkankorotusten toteutuminen vuonna 2011

Palkankorotusten toteutuminen vuonna 2011 TutkimusYksikön julkaisuja 1/2012 Palkankorotusten toteutuminen vuonna 2011 perälauta suosituin korotusvaihtoehdoista JOHDANTO Metallityöväen Liitto ry ja Teknologiateollisuus ry sopivat lokakuussa 2011

Lisätiedot

Kysely yritysten valmiudesta palkata pitkäaikaistyötön

Kysely yritysten valmiudesta palkata pitkäaikaistyötön Kysely yritysten valmiudesta palkata pitkäaikaistyötön 18.2.2005 1 KYSELY YRITYSTEN VALMIUDESTA PALKATA PITKÄAIKAISTYÖTÖN 1 1 Yhteenveto Yrityksiltä kysyttiin eri toimenpiteiden vaikuttavuudesta pitkäaikaistyöttömien

Lisätiedot

PALKKATILASTOJA KOSKEVIEN TIETOJEN HANKKIMINEN ELINKEINOELÄMÄN KESKUSLIITTO EK:STA

PALKKATILASTOJA KOSKEVIEN TIETOJEN HANKKIMINEN ELINKEINOELÄMÄN KESKUSLIITTO EK:STA TAPATURMA-ASIAIN KORVAUSLAUTAKUNTA KIERTOKIRJE 6/2014 Bulevardi 28 00120 Helsinki 1(5) Puh. 0404 504 244 Faksi 0404 504 246 Teemu Kastula 17.9.2014 PALKKATILASTOJA KOSKEVIEN TIETOJEN HANKKIMINEN ELINKEINOELÄMÄN

Lisätiedot

DI-katsaus 2008 SUOMEN RAKENNUSINSINÖÖRIEN LIITTO RIL. Huhtikuu 2008. Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL

DI-katsaus 2008 SUOMEN RAKENNUSINSINÖÖRIEN LIITTO RIL. Huhtikuu 2008. Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL Huhtikuu 2008 DI-katsaus 2008 SUOMEN RAKENNUSINSINÖÖRIEN LIITTO RIL Tietoja saa lainata vain mikäli lähde mainitaan. RIL Palkkatutkimus 2007 2 (18) 1. Yhteenveto Yleistä Rakennus- ja kiinteistöalan diplomi-insinöörikuntaa

Lisätiedot

KYSELY TEKNISEN VIESTINNÄN TEHTÄVISSÄ TOIMIVIEN PALKKAUKSESTA JA TYÖSUHTEEN EHDOISTA. - yhteenveto tuloksista

KYSELY TEKNISEN VIESTINNÄN TEHTÄVISSÄ TOIMIVIEN PALKKAUKSESTA JA TYÖSUHTEEN EHDOISTA. - yhteenveto tuloksista 1 KYSELY TEKNISEN VIESTINNÄN TEHTÄVISSÄ TOIMIVIEN PALKKAUKSESTA JA TYÖSUHTEEN EHDOISTA - yhteenveto tuloksista Suomen teknisen viestinnän yhdistyksen syysseminaari Tampere 15.10.2013 Hanna Gorschelnik

Lisätiedot

Valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus 2007. Promenade Research Oy Pekka Harjunkoski Tutkimuspäällikkö 050-599 0079 pekka.harjunkoski@promenade.

Valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus 2007. Promenade Research Oy Pekka Harjunkoski Tutkimuspäällikkö 050-599 0079 pekka.harjunkoski@promenade. Valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus 2007 Promenade Research Oy Pekka Harjunkoski Tutkimuspäällikkö 050-599 0079 pekka.harjunkoski@promenade.fi Esityksen sisältö: Toteutus ja menetelmä 3 Tutkimuksen

Lisätiedot

Tilastoaineistoa 2007

Tilastoaineistoa 2007 Tilastoaineistoa 2007 Kaupan tilastot 2007 1 2 Kaupan tilastot 2007 KAUPAN TILASTOT 2007 Kaupan tilastot ovat valmistuneet. Tilastovihko ilmestyy perinteisessä painetussa muodossa. Se löytyy myös Suomen

Lisätiedot

Kunnallinen sosiaalihuollon täydennyskoulutus vuonna 2007

Kunnallinen sosiaalihuollon täydennyskoulutus vuonna 2007 Kunnallinen työmarkkinalaitos Muistio 1 (5) Kunnallinen sosiaalihuollon täydennyskoulutus vuonna 2007 Lainsäädännön muutokset voimaan 1.8.2005 Vuoden 2005 elokuun alusta tuli voimaan sosiaalihuoltolain

Lisätiedot

Palkka ja luontaisedut

Palkka ja luontaisedut Palkka ja luontaisedut Palkansaajilta kysyttiin: Kuukausiansiot veroja vähentämättä elokuussa 2015 Bruttopalkka ikälisineen Luontaisetujen raha-arvo (=verotusarvo) Kertaluonteinen tulospalkkauserä viimeisen

Lisätiedot

Maisterit, farmaseutit ja lastentarhanopettajat työmarkkinoilla

Maisterit, farmaseutit ja lastentarhanopettajat työmarkkinoilla Hanna Lindholm Maisterit, farmaseutit ja lastentarhanopettajat työmarkkinoilla Vuonna 2005 Helsingin yliopistossa ylemmän korkeakoulututkinnon, farmaseutin ja lastentarhanopettajan tutkinnon suorittaneiden

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO LIIKENNESUUNNITTELUOSASTO Helsinkiläisten liikkumistottumukset 2015. Taloustutkimus Oy.

HELSINGIN KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO LIIKENNESUUNNITTELUOSASTO Helsinkiläisten liikkumistottumukset 2015. Taloustutkimus Oy. HELSINGIN KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO LIIKENNESUUNNITTELUOSASTO Helsinkiläisten liikkumistottumukset 05 Taloustutkimus Oy Marraskuu 05 Tuomo Turja 09..05 SISÄLLYSLUETTELO. JOHDANTO.... Tutkimuksen

Lisätiedot

YKSITYISEN SEKTORIN TYÖMARKKINATUTKIMUS 2005. Akavan Erityisalojen selvityksiä 2006

YKSITYISEN SEKTORIN TYÖMARKKINATUTKIMUS 2005. Akavan Erityisalojen selvityksiä 2006 YKSITYISEN SEKTORIN TYÖMARKKINATUTKIMUS 200 Akavan Erityisalojen selvityksiä 200 Akavan Erityisalat ry ISSN 179- Aluksi Akavan Erityisalojen yksityisen sektorin työmarkkinatutkimus tehtiin jälleen erillisenä

Lisätiedot

Tekniikan Alojen Foorumin (TAF) seminaari 28.1.2011. Pertti Porokari Uusi Insinööriliitto UIL ry

Tekniikan Alojen Foorumin (TAF) seminaari 28.1.2011. Pertti Porokari Uusi Insinööriliitto UIL ry Tekniikan Alojen Foorumin (TAF) seminaari 28.1.2011 Pertti Porokari Uusi Insinööriliitto UIL ry 24.1.2010 Insinöörikoulutukseen hyväksytyt ja insinööritutkinnon suorittaneet 1984-2009 Lähde: Tilastokeskuksen

Lisätiedot

Jalkapalloilijoiden palkkatutkimus 2002

Jalkapalloilijoiden palkkatutkimus 2002 Jalkapalloilijoiden palkkatutkimus Jalkapalloilijan keskipalkka (luontoisetuineen) 23 691 21 73 5 1 15 2 25 Euroa Palkkatutkimus Pelaajayhdistys tekee vuosittain tutkimuksen jalkapalloilijoiden palkkauksesta.

Lisätiedot

Työmarkkina- tutkimus 2014. Nuutti Pursiainen

Työmarkkina- tutkimus 2014. Nuutti Pursiainen Työmarkkina- tutkimus 201 Nuutti Pursiainen Työmarkkinatutkimus 201 Nuutti Pursiainen Yhteiskunta-alan korkeakoulutetut ry Mikonkatu 8 A, 000 Helsinki Puhelin 0 231 0350 www.yhteiskunta-ala.fi Taitto:

Lisätiedot

YRITTÄJYYSILMAPUNTARI YRITTÄJÄN PÄIVÄ SÄÄTIÖ

YRITTÄJYYSILMAPUNTARI YRITTÄJÄN PÄIVÄ SÄÄTIÖ YRITTÄJYYSILMAPUNTARI YRITTÄJÄN PÄIVÄ SÄÄTIÖ 0.8.01 Markus Mervola Marko Mäkinen Tutkimusraportti SISÄLLYSLUETTELO 0.8.01 T 109 MAM Yrittäjyysilmapuntari 01 JOHDANTO Tutkimuksen kohderyhmä Tutkimuksen

Lisätiedot

Henkilöstöraportti 2014

Henkilöstöraportti 2014 Henkilöstöraportti 2014 2 Sisällysluettelo 1 Johdanto 3 2 Henkilöstön määrä ja rakenne 3 2.1 Henkilöstömäärä 3 2.2 Henkilöstö sopimusaloittain 4 2.3 Virka- ja työvapaat ja kokonaistyöaika 5 2.4 Ikäjakauma

Lisätiedot

Tradenomit työmarkkinoilla

Tradenomit työmarkkinoilla Tradenomit työmarkkinoilla Uudistu ja uudista 2011 Johanna Tuovinen asiamies, koulutus-, työvoima- ja elinkeinopolitiikka Tradenomiliitto TRAL ry Minkälaista osaamista tarvitaan? Yleinen osaaminen korostuu

Lisätiedot

TEKNIIKAN ALAN VASTAVALMISTUNEIDEN PALAUTEKYSELY TULOKSET, 2013 VALMISTUNEET

TEKNIIKAN ALAN VASTAVALMISTUNEIDEN PALAUTEKYSELY TULOKSET, 2013 VALMISTUNEET TEKNIIKAN ALAN VASTAVALMISTUNEIDEN PALAUTEKYSELY TULOKSET, 2013 VALMISTUNEET 4. - Tekniikan akateemiset TEKin ja tekniikan yliopistojen yhteisesti toteuttama vuotuinen palautekysely vastavalmistuneille

Lisätiedot

PALVELUALOJEN PALKKATUTKIMUS 2002 1

PALVELUALOJEN PALKKATUTKIMUS 2002 1 PALVELUALOJEN PALKKATUTKIMUS 2002 1 PALVELUALOJEN PALKKATUTKIMUS 2002 Palvelualojen palkkatutkimuksen 2002 on tehnyt Palvelualojen ammattiliiton toimeksiannosta Tuomas Santasalo Ky. Tutkimukseen otettiin

Lisätiedot

Tohtorin tutkinnon suorittaneet työelämässä: Vuosina 2008 ja 2009 Tampereen yliopistossa tohtorin tutkinnon suorittaneiden uraseuranta

Tohtorin tutkinnon suorittaneet työelämässä: Vuosina 2008 ja 2009 Tampereen yliopistossa tohtorin tutkinnon suorittaneiden uraseuranta Tohtorin tutkinnon suorittaneet työelämässä: Vuosina 2008 ja 2009 Tampereen yliopistossa tohtorin tutkinnon suorittaneiden uraseuranta Tampereen yliopisto Ura- ja rekrytointipalvelut Kyselyn toteutus ja

Lisätiedot

Palvelutyönantajien koulutustarveselvityksen tulokset ammattikorkeakoulujen jatkotutkintojen tarpeesta

Palvelutyönantajien koulutustarveselvityksen tulokset ammattikorkeakoulujen jatkotutkintojen tarpeesta Palvelutyönantajien koulutustarveselvityksen tulokset ammattikorkeakoulujen jatkotutkintojen tarpeesta Ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneiden määrä Tilastokeskuksen mukaan ammattikorkeakoulututkinnon

Lisätiedot

Kysely kandien kesätöistä 2013. Yhteenveto lääketieteen kandien kyselystä Tiedot kerätty syyskuussa 2013

Kysely kandien kesätöistä 2013. Yhteenveto lääketieteen kandien kyselystä Tiedot kerätty syyskuussa 2013 Kysely kandien kesätöistä 2013 Yhteenveto lääketieteen kandien kyselystä Tiedot kerätty syyskuussa 2013 Kyselytutkimus lääketieteen opiskelijoille Tiedot kerättiin sähköisellä kyselyllä syyskuussa 2013.

Lisätiedot

Tekniikan alan yliopistoopiskelijoiden työssäkäynti 2014

Tekniikan alan yliopistoopiskelijoiden työssäkäynti 2014 Tekniikan alan yliopistoopiskelijoiden työssäkäynti 2014 Esittäjän nimi 24.11.2014 1 Sisältö: Keskeisiä tuloksia Aineiston kuvailu Taustatiedot (Sp, ikä, yliopisto, tutkinnot, vuosikurssi, opintopisteet)

Lisätiedot

Tampereen yliopistosta vuonna 2009 valmistuneiden uraseurannan tuloksia. Tampereen yliopisto Työelämäpalvelut Tammikuu 2015

Tampereen yliopistosta vuonna 2009 valmistuneiden uraseurannan tuloksia. Tampereen yliopisto Työelämäpalvelut Tammikuu 2015 Tampereen yliopistosta vuonna 29 valmistuneiden uraseurannan tuloksia Tampereen yliopisto Työelämäpalvelut Tammikuu 21 Kyselyn toteutus ja kohderyhmä Vuonna 214 uraseurantakysely toteutettiin vuonna 29

Lisätiedot

Yleiskuva. Palkkatutkimus 2005, osa I. Tutkimuksen tausta. Tutkimusasetelma. Tulosten edustavuus

Yleiskuva. Palkkatutkimus 2005, osa I. Tutkimuksen tausta. Tutkimusasetelma. Tulosten edustavuus Palkkatutkimus 2005, osa I Yleiskuva Tutkimuksen tausta Tutkimusasetelma Tietotekniikan liitto (TTL) ja ITviikko suorittivat maalis-huhtikuussa 2005 perinteisen palkkatutkimuksen. Tutkimus on perinteisesti

Lisätiedot

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%)

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%) 1 Johdanto Tämän tutkimusyhteenvedon tehtävänä on antaa tietoja kansalaisten liikunnan ja kuntoilun harrastamisesta. Tutkimuksen tarkoituksena on ollut selvittää, missä määrin kansalaiset harrastavat liikuntaa

Lisätiedot

Selvitys vuonna 2003 valmistuneiden luonnontieteilijöiden ja ympäristötieteilijöiden työmarkkinoille sijoittumisesta ja palkkatasosta

Selvitys vuonna 2003 valmistuneiden luonnontieteilijöiden ja ympäristötieteilijöiden työmarkkinoille sijoittumisesta ja palkkatasosta Selvitys vuonna 2003 valmistuneiden luonnontieteilijöiden ja ympäristötieteilijöiden työmarkkinoille sijoittumisesta ja palkkatasosta 16.8.2004 Jukka Vänskä Sisältö 1 JOHDANTO...3 2 VASTAVALMISTUNEIDEN

Lisätiedot

KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2008 1

KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2008 1 KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2008 KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2008 1 Tiivistelmä Yrittäjien lomat Suomen Yrittäjien huhtikuussa 2008 tekemässä jäsenkyselyssä tiedusteltiin yrittäjiltä

Lisätiedot

PALKKAUSJÄRJESTELMÄT KUOPION KAUPUNGISSA

PALKKAUSJÄRJESTELMÄT KUOPION KAUPUNGISSA PALKKAUSJÄRJESTELMÄT KUOPION KAUPUNGISSA Perehdyttämistilaisuus Nilsiän kaupungin valtuustosali 1.11.2012 Raimo Savolainen henkilöstösihteeri Kuopion kaupunki PALKKAUSJÄRJESTELMÄ KVTES: Palkkausjärjestelmän

Lisätiedot

Sijoittuminen koulutuksen jälkeen 2013

Sijoittuminen koulutuksen jälkeen 2013 Koulutus 2015 Sijoittuminen koulutuksen jälkeen 2013 Vastavalmistuneiden työllistyminen jatkoi heikkenemistään Tilastokeskuksen mukaan vastavalmistuneiden työllisyys huonontui myös vuonna 2013. Lukuun

Lisätiedot

Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 2005

Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 2005 Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 25 Erika Sassi ja Piia Simpanen Tinataan-verkostohanke 26 Suomessa naisten osuus tekniikan alalla on ollut kasvussa

Lisätiedot

TIEDOTE 4/2014 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA

TIEDOTE 4/2014 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA KUOPION KAUPUNKI Konsernipalvelu Talous- ja strategiapalvelu Elokuu 213 TIEDOTE 4/214 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA Väestö pääasiallisen toiminnan mukaan Kuopiossa 31.12.212 Tilastokeskuksen keväällä 214 julkaisemien

Lisätiedot

Tohtorin tutkinnon suorittaneet työelämässä: vuosina 2010 ja 2011 Tampereen yliopistosta valmistuneiden tohtorien uraseuranta

Tohtorin tutkinnon suorittaneet työelämässä: vuosina 2010 ja 2011 Tampereen yliopistosta valmistuneiden tohtorien uraseuranta Tohtorin tutkinnon suorittaneet työelämässä: vuosina 2010 ja 2011 Tampereen yliopistosta valmistuneiden tohtorien uraseuranta Tampereen yliopisto Ura- ja rekrytointipalvelut Kyselyn toteutus ja kohderyhmä

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO LIIKENNESUUNNITTELUOSASTO Helsinkiläisten liikkumistottumukset 2013. Taloustutkimus Oy.

HELSINGIN KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO LIIKENNESUUNNITTELUOSASTO Helsinkiläisten liikkumistottumukset 2013. Taloustutkimus Oy. HELSINGIN KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO LIIKENNESUUNNITTELUOSASTO Helsinkiläisten liikkumistottumukset 0 Taloustutkimus Oy Marraskuu 0 Tuomo Turja 9..0 Pauliina Aho SISÄLLYSLUETTELO. JOHDANTO....

Lisätiedot

Palkkatutkimus 2002 - Orionin Ylemmät Toimihenkilöt OYT ry OYT / Pilvi Villanen

Palkkatutkimus 2002 - Orionin Ylemmät Toimihenkilöt OYT ry OYT / Pilvi Villanen 1/7 Palkkatutkimus 22 - Orionin Ylemmät Toimihenkilöt OYT ry OYT / Pilvi Villanen Sisällys 1. Kysely 1 2. Määrittelyt 3. Palkat vuonna 22 4. Aseman vaikutus palkkoihin 3 5. Koulutuksen vaikutus palkkoihin

Lisätiedot

Yleiskuva. Palkkatutkimus 2008. Tutkimuksen tausta. Tutkimuksen tavoite. Tutkimusasetelma

Yleiskuva. Palkkatutkimus 2008. Tutkimuksen tausta. Tutkimuksen tavoite. Tutkimusasetelma Palkkatutkimus 2008 Yleiskuva Tutkimuksen tausta Tutkimuksen tavoite Tutkimusasetelma Tietotekniikan liitto (TTL) ja Tietoviikko suorittivat kesäkuussa 2008 perinteisen palkkatutkimuksen. Tutkimus on perinteisesti

Lisätiedot

KYSELYLOMAKE: FSD2923 YLIOPISTOISTA VUONNA 2007 VALMISTUNEIDEN TYÖELÄ- MÄÄN SIJOITTUMINEN 2012

KYSELYLOMAKE: FSD2923 YLIOPISTOISTA VUONNA 2007 VALMISTUNEIDEN TYÖELÄ- MÄÄN SIJOITTUMINEN 2012 KYSELYLOMAKE: FSD2923 YLIOPISTOISTA VUONNA 2007 VALMISTUNEIDEN TYÖELÄ- MÄÄN SIJOITTUMINEN 2012 QUESTIONNAIRE: FSD2923 FINNISH UNIVERSITY GRADUATES OF YEAR 2007: CAREER AND EMPLOYMENT SURVEY 2012 Tämä kyselylomake

Lisätiedot

Sijoittumisseuranta: PÄÄAINEENA TEKSTIILI- JA VAATETUSALA

Sijoittumisseuranta: PÄÄAINEENA TEKSTIILI- JA VAATETUSALA Sijoittumisseuranta: Vuosina 2008 ja 2010 Lapin yliopistosta valmistuneet taiteen maisterit PÄÄAINEENA TEKSTIILI- JA VAATETUSALA Anne Keränen Työelämä- ja rekrytointipalvelut Lapin yliopisto Kevät 2012

Lisätiedot

Palkkamontun umpeenluonti kohti 1800 alinta palkkaa. SAK:n tasa-arvoviikonloppu 8.-9.6.2013/Jarkko Eloranta

Palkkamontun umpeenluonti kohti 1800 alinta palkkaa. SAK:n tasa-arvoviikonloppu 8.-9.6.2013/Jarkko Eloranta Palkkamontun umpeenluonti kohti 1800 alinta palkkaa SAK:n tasa-arvoviikonloppu 8.-9.6.2013/Jarkko Eloranta Toimintaympäristön haasteet Väestön ikääntyminen Palvelujen kysyntä (eläkejärjestelmä, hoito-

Lisätiedot

TIELIIKENTEEN TAVARAKULJETUKSET 2007 SKAL:n osio

TIELIIKENTEEN TAVARAKULJETUKSET 2007 SKAL:n osio TIELIIKENTEEN TAVARAKULJETUKSET 007 SKAL:n osio Taloustutkimus Oy Kesäkuu 007 Kari-Pekka Töyrylä 19.0.007 Katja Louhema Tämä raportti on tarkoitettu yksinomaan toimeksiantajan omaan käyttöön. Raporttia

Lisätiedot

SIJOITTUMISSEURANTA 2011

SIJOITTUMISSEURANTA 2011 SIJOITTUMISSEURANTA 2011 AlueEnnakko Alueellinen ennakointi työkaluksi Pohjois-Karjalassa -hanke Projektisuunnittelija Hanna Silvennoinen 2 SISÄLLYS 1. JOHDANTO 4 2. TUTKIMUKSEN TOTEUTTAMINEN JA VASTAUSMÄÄRÄT

Lisätiedot

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Julkisessa keskustelussa nostetaan ajoittain esille väitteitä siitä, haluavatko miehet vai naiset seksiä useammin ja joutuvatko jotkut elämään seksuaalisessa

Lisätiedot

ETÄTYÖN EDISTÄMINEN. Agronomiliitto ry:n jäsenten kokemuksia etätyöstä. Mari Raininko

ETÄTYÖN EDISTÄMINEN. Agronomiliitto ry:n jäsenten kokemuksia etätyöstä. Mari Raininko ETÄTYÖN EDISTÄMINEN Agronomiliitto ry:n jäsenten kokemuksia etätyöstä Mari Raininko Tutkimuksen taustaa Etätyöstä ja sen hyödyistä puhuttu paljon, mutta hyödyntäminen ei ole toteutunut odotetulla tavalla

Lisätiedot

Palkansaajien osaaminen ja kouluttautuminen. Vastausjakaumia TNS Gallup 2016 kyselystä

Palkansaajien osaaminen ja kouluttautuminen. Vastausjakaumia TNS Gallup 2016 kyselystä Palkansaajien osaaminen ja kouluttautuminen Vastausjakaumia TNS Gallup 016 kyselystä Vastaajien lukumääriä Painottamaton Painotettu Akavalaiset 769 816 Muut 58 577 Akavalaiset: Mies 60 7 Nainen 09 5 Alle

Lisätiedot

JOKILAAKSOJEN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN TASA-ARVO- ja YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA

JOKILAAKSOJEN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN TASA-ARVO- ja YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA JOKILAAKSOJEN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN TASA-ARVO- ja YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA Hyväksytty hallituksessa 30.05.2013 43 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO... 3 2 TASA-ARVOSUUNNITELMAN TARKOITUS JA TAVOITE... 3 3 TASA-ARVOKYSELYN

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Kielitaito, tietotekniikan käyttö, ammattikirjallisuus ja koulutusmahdollisuudet Suomalaiset osaavat vieraita kieliä, käyttävät tietokonetta ja seuraavat ammattikirjallisuutta

Lisätiedot

Palkkatilasto. Tuntipalkkatilasto 4. neljännekseltä 2010

Palkkatilasto. Tuntipalkkatilasto 4. neljännekseltä 2010 Palkkatilasto Tuntipalkkatilasto 4. neljännekseltä 2010 Palkkatilasto Tuntipalkkatilasto 4. neljännekseltä 2010 2 TUNTIPALKKATILASTO 4. neljännekseltä 2010 EK 2011 Sisältö 5 Tiivistelmä 6 Palkat nousivat

Lisätiedot

Paikallisten järjestelyerien käyttö vuonna Kunnallinen työmarkkinalaitos

Paikallisten järjestelyerien käyttö vuonna Kunnallinen työmarkkinalaitos Paikallisten järjestelyerien käyttö vuonna 2004 Kunnallinen työmarkkinalaitos Anne Hotti 14.4.2005 Paikallisten järjestelyerien käyttö vuonna 2004 Yleistä: Kunnallisessa yleisessä virka- ja työehtosopimuksessa

Lisätiedot

Petteri Suominen VAPAAEHTOISPALOKUNTIEN ARVOSTUS KUNNALLISTEN PÄÄTTÄJIEN JA KANSALAISTEN KESKUUDESSA

Petteri Suominen VAPAAEHTOISPALOKUNTIEN ARVOSTUS KUNNALLISTEN PÄÄTTÄJIEN JA KANSALAISTEN KESKUUDESSA Petteri Suominen VAPAAEHTOISPALOKUNTIEN ARVOSTUS KUNNALLISTEN PÄÄTTÄJIEN JA KANSALAISTEN KESKUUDESSA 1. Johdanto Marraskuussa 2002 julkistetussa tutkimuksessa Arvon mekin ansaitsemme yhtenä tutkimuskohteena

Lisätiedot

Kilpailukieltosopimukset akavalaisilla. Akavan selvitys 2017

Kilpailukieltosopimukset akavalaisilla. Akavan selvitys 2017 Kilpailukieltosopimukset akavalaisilla Akavan selvitys 2017 Taustaa Akava selvitti keväällä 2017 kilpailukieltoehtojen yleisyyttä ja sisältöjä jäsenjärjestöjensä yrityksissä työskentelevien palkansaajajäsenten

Lisätiedot

HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2010

HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2010 HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2010 Päivi Hakulinen SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 4 2. Tehokas TUKES... 4 Henkilöstö... 4 Keski-ikä... 5 Vaihtuvuus... 6 Työaika... 6 3. Osaava ja oppiva TUKES... 7 Osaaminen ja

Lisätiedot

Palkkarakenneaineisto-otos Sisältökuvaus

Palkkarakenneaineisto-otos Sisältökuvaus Aineistokuvaus Palkkarakenneaineisto-otos Sisältökuvaus Palkkarakennetilaston aineistosta on poimittu tutkimuskäyttöön otos vuosilta 1995-2013. Palkkarakenneaineisto-otos sisältää yksityiskohtaisia tietoja

Lisätiedot

LÄÄKÄRI 2013. Kyselytutkimus lääkäreille

LÄÄKÄRI 2013. Kyselytutkimus lääkäreille LÄÄKÄRI 2013 Kyselytutkimus lääkäreille Tutkimusryhmän jäsenet Teppo Heikkilä LL, tutkijalääkäri Kuopion yliopistollinen sairaala Jukka Vänskä VTM, tutkimuspäällikkö Suomen Lääkäriliitto Hannu Halila LKT,

Lisätiedot

Tero Ristimäki Talentian kuntapalkkatutkimus huhtikuu 2007 Talentian kunnissa ja kuntayhtymissä työskentelevien jäsenten palkkaus huhtikuussa 2007

Tero Ristimäki Talentian kuntapalkkatutkimus huhtikuu 2007 Talentian kunnissa ja kuntayhtymissä työskentelevien jäsenten palkkaus huhtikuussa 2007 Tero Ristimäki Talentian kuntapalkkatutkimus huhtikuu 2007 Talentian kunnissa ja kuntayhtymissä työskentelevien jäsenten palkkaus huhtikuussa 2007 Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentia

Lisätiedot

Naisten ja miesten käsityksiä henkilöstöjohtamisesta, työhyvinvoinnista ja työn muutoksista kasvu- ja muissa yrityksissä

Naisten ja miesten käsityksiä henkilöstöjohtamisesta, työhyvinvoinnista ja työn muutoksista kasvu- ja muissa yrityksissä Naisten ja miesten käsityksiä henkilöstöjohtamisesta, työhyvinvoinnista ja työn muutoksista kasvu- ja muissa yrityksissä Kasvuyritysten ketterä henkilöstöjohtaminen toimintamalleja pk-yrityksille (KetteräHR)

Lisätiedot

TEKin katsaus 1/2013: TEKNIIKAN AKATEEMISTEN OSAAMISEN KEHITTÄMINEN

TEKin katsaus 1/2013: TEKNIIKAN AKATEEMISTEN OSAAMISEN KEHITTÄMINEN TEKin katsaus 1/2013: TEKNIIKAN AKATEEMISTEN OSAAMISEN KEHITTÄMINEN 25.10.2013 SISÄLTÖ Yhteenveto Katsauksen toteutus Taustatietoja vastaajista Osaamisen kehittäminen: tulokset Arvio osaamisesta nykyisissä

Lisätiedot

Suomalaisten näkemyksiä matkailusta

Suomalaisten näkemyksiä matkailusta Matkailun ja elämystuotannon OSKE Taloustutkimus Oy / Christel Nummela.11.2013 T-10244///CN.11.2013 2 Johdanto Taloustutkimus Oy on toteuttanut tämän tutkimuksen Matkailun ja elämystuotannon OSKEn toimeksiannosta.

Lisätiedot