Valtiosektorin työmarkkinatutkimus 2011

Transkriptio

1 Valtiosektorin työmarkkinatutkimus 2011 Akavan Erityisalojen selvityksiä

2 Akavan Erityisalat ry Ulkoasu Olli Luotonen ISBN (nid.) ISBN (pdf) Painopaikka Libris Oy, Helsinki 2012

3 Valtiosektorin työmarkkinatutkimus 2011 Akavan Erityisalojen selvityksiä

4 Valtiosektorin työmarkkinatutkimus 2011 Akavan Erityisalojen selvityksiä 2/2012 Sisältö Lukijalle 5 Tutkimuksen toteuttaminen 6 Valtiosektorilla toimivat jäsenet 7 Työmarkkinoille sijoittuminen 8 Määräaikaisuus 9 Työaika 12 Ylityöt ja niiden korvaaminen 12 Työkuormitus ja työssä jaksaminen 13 Palkkaus ja ansiokehitys valtiosektorilla 15 Muutokset työssä ja työpaikoilla 18 Palkkaliite 20

5 M uutosmyllerrys jatkuu voimakkaana valtiolla. Tämä käy ilmi myös Akavan Erityisalojen valtiosektorin jäsenkunnalleen tekemästä työmarkkinatutkimuksesta. Noin 90 prosenttia vastaajista koki, että oma virasto tai laitos on muutosten kohteena. Kuusi kymmenestä raportoi tulevista toimintojen uudelleenorganisoinneista. Jotakuinkin yhtä moni arvioi, että valtion tuottavuusohjelma johtaa henkilöstön vähennyksiin. Jatkuvat uudistukset heijastuvat työssä jaksamiseen. Jäsenistöstä yli puolet koki työmääränsä vähintään silloin tällöin liian suureksi ja useampi kuin kahdeksas arvioi, että työmäärä valtiolla oli jatkuvasti liian suuri. Työmäärä painoi erityisesti yli 40-vuotiaita. Muutos kuuluu työelämään, mutta jatkuvat organisaatiomyllerrykset syövät myös voimavaroja. Jäsenten Lukijalle työssä jaksamisen tukeminen pysyy liiton valtiosektorin edunvalvonnan keskeisenä haasteena. Liittojen tulee yhdessä vaikuttaa sekä poliittisella että virkamiestasolla valtion henkilöstön asemaan muutoksissa. Nyt vain reilu neljännes kyselyyn vastanneista jäsenistämme koki, että henkilöstö on pystynyt vaikuttamaan omaan työhönsä muutostilanteissa. Jäsenistön huoli vaikutusmahdollisuuksien puutteista valtiolla on oikea. Valitettavasti myös määräaikaisuudet ovat edelleen ongelma valtiolla. Tuoreen tutkimuksen mukaan määräaikaisten osuus oli noussut peräti viidellä prosenttiyksiköllä edellisvuodesta. Naiset (23 %) olivat miehiä (13 %) selvästi useammin määräaikaisessa palvelussuhteessa. Vain pienellä osalla määräaikaisista oli taustavirka, johon palata määräaikaisuuden jälkeen. On myös huolestuttavaa, että määräaikaisuus kytkeytyy kielteisesti koulutukseen: Mitä koulutetumpi henkilö on, sitä suurempi määräaikaisuusriski hänellä on. Ilahduttavaa on, että jäsenistöstä valtaosa ilmoitti ansiotasonsa nousseen sopimuskorotuksia enemmän. Tosin ansiokehitystarkastelua vaikeuttavat muutokset tutkimusten kohdejoukossa. Valtion palkkausjärjestelmän toimivuudessa on edelleen kehitettävää, sillä esimerkiksi tehdyn työn määrä ei juuri näy omassa palkkapussissa. Helsingissä Kari Eskola vt. valtiosektorin asiamies Akavan Erityisalojen selvityksiä

6 A kavan Erityisalat ry toteuttaa vuosittain jäsenkuntansa palk kausta, työaikaa ja työmarkkinoille sijoittumista koskevan kyselytutkimuksen. Tutkimuksessa kartoitetaan myös jäsenistön mielipiteitä palkkaukseen vaikuttavista tekijöistä, työelämän muutoksista, työmäärästä ja työssä jaksamisesta. Kyselytutkimus toteutettiin sähköisesti lähettämällä tutkimuslinkki vastaajille Webropol-tiedonkeruutyökalulla. Tiedonkeruu ajoittui vuoden 2011 marraskuulle, ja tutkimuksessa tiedusteltiin tilannetta lokakuussa. Työmarkkinatutkimuksen tietoja on perinteisesti kerätty eri sektoreilta erillisillä kyselylomakkeilla. Vuoden 2011 tutkimuksessa yksityisen sektorin, valtion ja korkeakoulujen tiedot kysyttiin yhdistetysti samalla kyselylomakkeella, mutta kuitenkin siten, että eri sektoreilla toimivat vastaajat saivat vastattavakseen omaa sektoria koskevat erityiskysymykset. Kaikkien Tutkimuksen toteuttaminen sektorien vastaajat vastasivat samoihin koulutusta, työkokemusta ja muita taustatekijöitä mittaaviin taustakysymyksiin. Tutkimuksen perusjoukko määriteltiin ja sähköpostiosoitteet poimittiin liiton jäsenrekisteristä. Perusjoukon muodostivat kaikki valtiosektorilla työssä olevat liiton jäsenet (N= 2 755). Yhteensä hyväksyttyjä vastauksia saatiin 758 jäseneltä. Aineiston edustavuutta parannettiin tekemällä kaikki laskelmat perusjoukon sukupuoli- ja ikäjakaumatiedoin painotettuina. Näin ollen yksi tutkimukseen vastannut edustaa keskimäärin noin neljää (2 755/758=3,6) valtiosektorilla työskentelevää jäsentä. Painotettuina tehdyt laskelmat pakottivat vastaajien ja kaikkien tutkimuksen kohteena olleiden henkilöiden iän ja sukupuolen mukaiset jakaumat vastaamaan tarkasti toisiaan. Tämä menettely mahdollisti myös sen, että raportissa esitetyillä lukumäärätiedoilla voidaan kuvata jäsenten kokonaismäärää eri ryhmissä. Esimerkiksi palkkatilastoissa esitetyt lukumäärätiedot kuvaavat jäsenten todellista luku määrää kussakin ryhmässä, ei vastaajien lukumäärää. Tämä raportti sisältää kuvailevia perustuloksia valtion virastoissa ja laitoksissa työskentelevien jäsenten sosiodemografisesta rakenteesta, koulutustaustasta, työmarkkinoille sijoittumisesta, työajoista ja palkkatasosta. Raportin liitteinä olevissa taulukoissa tarkastellaan palkkausta yksityiskohtaisemmin, ja tarkasteluissa on taustamuuttujina käytetty mm. jäsenen sukupuolta, ikää, työkokemusvuosia ja hallinnonalaa. Aineiston analysoinnista ja tulosten raportoinnista vastasi Real Stats Oy. Akavan Erityisalat vastasi kyselyn sisällöllisestä suunnittelusta, kyselylomakkeen laatimisesta, kohdehenkilöiden poiminnasta ja tietojen keräämisestä. Taulukko 1. Valtiosektorin jäsenet sukupuolen ja jäsenyhdistyksen mukaan (%) Jäsenyhdistys Kyselyyn vastanneita, n Iän ja sp:n mukaan painotettu, N Mies % Nainen % Aito HSO ry Arkistoalan ammattiyhdistys Hallintonotaarit Kihlakunnanulosottomiehet Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen henkilökuntayhdistys Kuntien asiantuntijat KUMULA Käännösalan asiantuntijat KAJ Museoalan ammattiliitto Opetushallinnon akateemiset toimihenkilöt Pelastushallinnon Virkamiehet SPECIA Asiantuntijat ja ylemmät toimihenkilöt Suomen Verotarkastajat SVT Taide- ja kulttuurialan ammattijärjestö TAKU Valtion alueellisen sivistyshallinnon virkamiehet VSV Viestinnän asiantuntijoiden ammattijärjestö Viesti Muu yhdistys Ei tietoa Yhteensä (N=769) 100 (N=1 986) 6 Akavan Erityisalojen selvityksiä

7 V altiosektorilla toimiva jäsenistö kuuluu useisiin eri jäsenyhdistyksiin. Suurimman ryhmän muodostavat SPECIA Asiantuntijat ja ylemmät toimihenkilöt ry:n jäsenet, joista kyselyyn vastasi 189 henkilöä. SPECIAn ja jäsenmäärältään toiseksi suurimman yhdistyksen, Suomen Verotarkastajien, jäsenet käsittävät yhdessä 38 % koko valtiolla toimivasta jäsenkunnasta. Eri yhdistyksiin kuulumisessa on jonkin verran eroja miesten ja naisten välillä. Miehistä noin joka neljäs on Suomen Verotarkastajien jäsen, hieman harvempi (22 %) SPECIAn jäsen. Joka kymmenes mies on jäsenenä Kihlakunnanulosottomiehet ry:ssä. Naisista suurimman ryhmän muodostavat SPECIAn jäsenet (25 %), ja seuraavaksi suurimmat ryhmät ovat Suomen Verotarkastajat SVT ry (11 %) ja Aito HSO ry (10 %). (taulukko 1) Noin 72 % kaikista valtiosektorilla toimivista jäsenistä on naisia. Keskiikä on 46,2 vuotta, mikä on noin puoli Valtiosektorilla toimivat jäsenet vuotta matalampi kuin lokakuussa Naiset ovat keski-iältään noin kolme vuotta miehiä nuorempia (naisten keski-ikä 45,5 vuotta ja miesten 48,3 vuotta). Reilu kymmenes valtiosektorin jäsenistä on täyttänyt 60 vuotta. Miehistä lähes joka toinen oli yli 50-vuotias, ja vanhimpaan, yli 60-vuotiaiden ryhmään, kuului 17 % jäsenkunnan miehistä, naisista selvästi harvempi (11 %). Naisista lähes joka kolmas oli alle 40-vuotias, kun taas miehistä nuorimpiin ikäryhmiin kuuluvia oli vain reilu viidennes. Suurimman ikäryhmän muodostivat vuotiaat, joita oli jäsenistössä vajaa kolmannes. (kaavio 1) Valtiosektorilla toimivista jäsenistä kuusi kymmenestä on suorittanut ylemmän korkeakoulututkinnon. Joka neljännellä on alemman korkeakouluasteen tutkinto. Keskiasteen tutkinnon suorittaneita oli 6 %. Miesten ja naisten koulutusrakenteessa on melko paljon eroja: miesten ryhmässä keskiasteen ja alemman korkeakouluasteen tutkinnon suorittaneiden osuus oli suurempi kuin naisilla, kun taas naisista miehiä suurempi osa oli suorittanut ylemmän korkeakoulututkinnon. (kaavio 2) Työkokemusta mitattiin tutkimusajankohdan (lokakuu 2011) ja viimeisimmän tutkinnon suorittamisesta kuluneen ajan erotuksena. Keskimäärin jäsenillä oli valmistumisesta kulunut 16,1 vuotta, mikä on lähes vuoden vähemmän kuin aikaisempana vuonna. Naisilla työkokemusta oli kertynyt keskimäärin neljä vuotta miehiä vähemmän (naisilla kulunut valmistumisesta keskimäärin 15 vuotta ja miehillä 19 vuotta). (kaavio 3) Kaavio 1. Valtiosektorin jäsenet sukupuolen ja ikäryhmän mukaan (%) Kaavio 2. Valtiosektorin jäsenet sukupuolen ja koulutusasteen mukaan (%) Kaavio 3. Valtiosektorin jäsenet sukupuolen ja työkokemusvuosien mukaan (%) Akavan Erityisalojen selvityksiä

8 M iehet ja naiset eroavat jonkin verran eri hallintoaloilla työskentelyn suhteen. Useampi kuin joka neljäs jäsen työskenteli lokakuussa 2011 opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalla, naisista suhteellisesti useampi (29 %) kuin miehistä (21 %). Miehillä suurimman ryhmän muodostivat valtiovarainministeriön hallinnonalalla toimivat jäsenet (25 %). Naisista valtiovarainministeriön hallinnonalalla oli noin joka seitsemäs. Työja elinkeinoministeriön alaisuudessa toimi naisista joka kuudes, miehistä joka kymmenes jäsen. (taulukko 2) Yli puolet (55 %) vastaajista työskenteli pääkaupunkiseudulla. Kyselyyn vastanneista lähes jokainen (n. 96 %) oli kyselyajankohtana kokoaikaisessa työssä. Osa-aikatyötä teki vain harva (n. 5 %). (kaavio 4) Työmarkkinoille sijoittuminen Taulukko 2. Valtiosektorin jäsenet sukupuolen ja hallinnon alan mukaan (%) Hallinnonala Miehet (N = 769) Naiset (N = 1986) Yhteensä (N = 2 755) Eduskunta 0,0 0,5 0,4 Liikenne- ja viestintäministeriö 3,9 2,7 3,0 Maa- ja metsätalousministeriö 4,0 2,6 3,0 Oikeusministeriö 12,8 4,9 7,1 Opetus- ja kulttuuriministeriö 20,7 28,6 26,4 Puolustusministeriö 2,6 2,6 2,6 Sisäasiainministeriö 6,5 6,2 6,3 Sosiaali- ja terveysministeriö 2,8 8,4 6,8 Työ- ja elinkeinoministeriö 10,8 16,1 14,7 Ulkoasiainministeriö 1,3 0,7 0,8 Valtioneuvoston kanslia 0,6 2,0 1,6 Valtiovarainministeriö 24,8 13,8 16,9 Ympäristöministeriö 0,0 1,3 1,0 Muu, tuntematon 9,3 9,6 9,5 Yhteensä 100,0 100,0 100,0 Kaavio 4. Valtiosektorin jäsenet työmarkkina-aseman mukaan (%) 8 Akavan Erityisalojen selvityksiä

9 K okopäivätoimisista valtiosektorin työntekijöistä joka viides (21 %) työskenteli määräaikaisessa palvelussuhteessa. Osalla määräaikaisista oli taustalla pysyvä virka, johon he ilmoittivat voivansa palata määräaikaisuuden loputtua. Tällaisia oli vajaa kaksi prosenttia kaikista jäsenistä ja noin 7 prosenttia määräaikaisista. Määräaikaisten osuus on noussut edellisvuodesta viisi prosenttiyksikköä. Neljälle kymmenestä määräaikaisuus oli oma valinta. Osuus on kasvanut hieman vuodesta 2010, jolloin määräaikaisuuden oli valinnut reilu kolmannes määräaikaista työtä tekevistä. Määräaikaisuudet näyttävät ketjuuntuvan, sillä joka toisella oli meneillään vähintään kolmas määräaikainen palvelussuhde nykyisessä työpaikassa. Naiset (23 %) ovat selvästi miehiä (13 %) useammin määräaikaisessa palvelussuhteessa. Sukupuolen lisäksi palvelussuhteen määräaikaisuus on yhteydessä henkilön ikään: määräaikaisuus on sekä miehillä että naisilla työuran alkuun liittyvä Määräaikaisuus Määräaikaisuus Joka viides (21 %) valtiolla toimiva jäsen oli määräaikaisessa palvelussuhteessa. Määräaikaisten osuus noussut edellisestä vuodesta 5 %-yksikköä. Määräaikaisista noin 7 %:illa oli taustalla pysyvä työsuhde, johon voi palata määräaikaisuuden jälkeen. Neljä kymmenestä määräaikaisesta (44 %) oli määräaikaisessa palvelussuhteessa omasta tahdostaan. Määräaikaisuudet ketjuuntuvat: joka toisella oli meneillään vähintäänkin kolmas määräaikainen työsuhde nykyisessä työpaikassa. Reilu neljännes (28 %) määräaikaisista ei tiedä mitä tapahtuu nykyisen palvelussuhteen jälkeen. Useampi kuin joka kymmenes (14 %) arvelee luultavasti joutuvansa työttömäksi. ilmiö. Useampi kuin joka toinen alle 30-vuotias oli määräaikainen. Tulos oli hieman valoisampi edellisvuoteen verrattuna, jolloin lähes 70 % nuorimmista jäsenistä oli määräaikaisia vuotiaiden ikäryhmässä määrä aikaisten osuudet ovat miesten ryhmässä korkeammat kuin naisilla. (kaavio 5) Määräaikaisten suhteellinen osuus oli edellisvuoden tapaan matalin keskiasteen suorittaneiden joukossa (2 %). Ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneista tai tutkijakoulutuksen saaneista määräaikaisia oli lähes neljännes. Viime vuoteen verrattuna määräaikaisuudet näyttävät yleistyneen ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden ryhmässä. (kaavio 6) Taide- ja kulttuurialan ammattijärjestö TAKU ry:n jäsenistä 57 prosentilla oli määräaikainen palvelussuhde, Kaavio 5. Määräaikaisten palvelussuhteiden osuudet sukupuolen ja iän mukaan (%) Kaavio 6. Määräaikaisten palvelussuhteiden osuudet (%) Akavan Erityisalojen selvityksiä

10 kun vuotta aiemmin vastaava osuus oli noin 40 prosenttia. Seuraavaksi korkein määräaikaisten osuus oli Museoalan ammattiliiton jäsen illä, joista 43 % työskenteli määräaikaisena (viime vuonna noin joka kolmas). Hallintonotaarien, Kihlakunnanulosottomiesten, Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen henkilökuntayhdistyksen, Opetushallinnon akateemisten virkamiesten, Pelastushallinnon Virkamiesten ja Suomen Verotarkastajat SVT:n kaikki jäsenet olivat vakituisessa palvelussuhteessa lokakuussa (kaavio 8) Hallinnonaloittain tarkasteltuna selvästi eniten määräaikaisia oli ulkoasianministeriön hallinnonalalla, jossa toimivista yli puolet oli määräaikai sina. Tilanne oli heiken tynyt edellisvuodesta, jolloin 40 % ulkoasiainministeriön hallinnonalalla toimivista jäsenistä oli määräaikaisia. Työ- ja elinkeino-, maa- ja metsä talous- sekä sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonaloilla toimivista jäsenistä noin kolmannes oli määräaikaisessa palvelussuhteessa. Ympäristöministeriön hallinnonalalla määräaikaisia ei ollut vastanneista yhtään, valtiovarainministeriön hallinnonalalla kaksi prosenttia. (kaavio 7) Kyselylomakkeella tiedusteltiin myös perustetta palvelussuhteen määräaikaisuudelle. Valtaosa ilmoitti työn määräaikaisuuden syyksi muun Kaavio 7. Määräaikaisten palvelussuhteiden osuus hallinnonaloittain (%) Kaavio 8. Määräaikaisten osuudet (%) suurimpien jäsenyhdistysten jäsenillä 10 Akavan Erityisalojen selvityksiä

11 kuin sijaisuuden tai työn määräaikaisen luonteen (esim. määräaikainen projekti). Reilu neljännes ilmoitti hoitavansa sijaisuutta. Pienelle osalle (4 %) työnantaja ei ollut ilmoittanut perustetta palvelussuhteen määräaikaisuudelle. Tällaisia henkilöitä oli suhteellisesti eniten vanhimmassa ikäryhmässä. Nuorimmat, erityisesti alle 30-vuotiaat, toimivat muita useammin sijaisina. Miehet ilmoittivat naisia useammin määräaikaisuuden syyksi työn luonteen, naiset muun syyn. (kaavio 9) Tutkimuksen tuloksista käy hyvin ilmi määräaikaisuuksiin liittyvä epävarmuus. Reilu neljännes määräaikaisista ei tiennyt mitä tapahtuu nykyisen palvelussuhteen päätyttyä. Työttömyyttä piti todennäköisenä vaihtoehtona 14 % määrä aikaisista. Lähes kolmannes piti kuitenkin todennäköisenä, että työ jatkuu määräaikaisena samassa työpaikassa. Edellisvuoden tavoin vain 7 % uskoi palvelussuhteen vakinaistamiseen. Työttömäksi jäämistä pelkäävien osuus oli suurin vanhimmissa, yli 40-vuotiaiden, ikäryhmissä (17 %) sekä miehillä (21 %). Vastaava osuus nuorimmassa ikäryhmässä oli vain 8 % ja naisilla 12 %. Miehistä myös lähes joka kolmas ei vielä tiennyt, mitä tulee tapahtumaan nykyisen määräaikaisuuden jälkeen, naisista epätietoisia oli 16 %. (kaavio 10) Kaavio 9. Perustelut määräaikaiselle palvelussuhteelle (%) Kaavio 10. Arviot siitä, mitä tapahtuu määräaikaisuuden päättymisen jälkeen (%) Akavan Erityisalojen selvityksiä

12 K okopäivätyössä olleiden työntekijöiden toteutunut viikkotyöaika oli 38,6 tuntia, mikä on viikkotasolla lähes kaksi tuntia sopimuksen mukaista työaikaa enemmän. Joka kymmenes työskenteli vähintään 42 tuntia viikossa. Lyhyintä työviikkoa tekevän kymmenyksen työviikko oli korkeintaan 36,3 tuntia. Ylityöt ja niiden korvaaminen Neljä kymmenestä ilmoitti tekevänsä myös ylitöitä, ja heille kertyy kuukaudessa keskimäärin yhdeksän ylityötuntia. Lähes aina työtehtävistä suoriutuminen johtaa työviikon venymiseen. Vastaajat ilmoittivat paiskivansa ylitöitä oma-aloitteisesti, ilman työnantajan antamaa ylityömääräystä. Tällaista yli määräistä työtä kertyy viikossa keskimäärin 3,3 tuntia. Joka kolmas vastaaja ilmoitti, että oma-aloit teisesti tehty ylimääräinen työ myös korvataan jotenkin. Ilmoitetuissa työtunneissa oli hieman ristiriitaisuuk sia, mikä saattoi johtua siitä, että kysely lomakkeella ei erikseen tarkennettu ylityön määritelmää. Monesti ylityönä pidetään kaikkea säännöllisen työajan ylittävää työtä, vaikka varsinai nen ylityö edellyttäisi Työaika Säännöllinen työaika viikossa, kokoaikaiset työntekijät Sopimuksen mukainen työaika keskimäärin 36,8 viikossa (Mediaani=37,5 / F10=36,15 / F90=37,50). Toteutunut työaika keskimäärin 38,6 tuntia viikossa (Mediaani=38,0 / F10=36,25 / F90=42,00) Ylityöt Neljä kymmenestä (39 %) tekee kuukausittain ylitöitä, ja heille kertyy keskimäärin 9,3 ylityötuntia kuukaudessa (Mediaani=8 tuntia; F10=3; F90=20). Ylitöiden tekeminen on lähes aina (88 %) oma-aloitteista. Jäsenet arvioivat tekevänsä säännöllisen työajan ylittävää työtä ilman työnantajan määräystä keskimäärin 3,3 tuntia viikossa (Mediaani=2 tuntia; F10=1; F90=6). Joka kolman nelle (35 %) ylimääräinen työ myös korvataan. Joustavat työaikajärjestelyt Joustavien työaikajärjestelyiden (esim. yksilölliset työajat etätöiden yhteydessä) käyttöönotto työpaikalla: Otettu käyttöön: 34 % Ei käytössä: 32 % Ei tiedä joustavien työaikajärjestelyiden käyttöönotosta: 35 % Niillä työpaikoilla, joissa joustavia työaikajärjestelyitä on otettu käyttöön, valtaosa (61 %) jäsenistä oli myös itse hyödyntänyt niitä. Ylityökorvaukset ja ylityövapaiden pitäminen Ylityökorvauksia maksettiin 5 %:lle kokoaikatyöntekijöistä. Keskimäärin ylityökorvaukset olivat 992 euroa kuukaudessa (Mediaani=720, F10=100, F90=2 853). Ylityövapaat eivät jää pitämättä: Yli puolet (58 %) voi pitää ylityövapaat työajan tasoitusjärjestelmän mukaisesti. Joka kolmas (35 %) keräsi ylityövapaat työaikapankkiin pidettäväksi myöhemmin. Vain harvempi kuin joka kymmenes (8 %) ei pysty pitämään ylityövapaita. Joka toisen (55 %) työpaikalla on käytössä työaikapankkijärjestelmä. 12 Akavan Erityisalojen selvityksiä

13 työnantajan osoittamaa ylityömääräystä. Joustavat työaikajärjestelyt olivat käytössä joka kolmannen jäsenen työpaikalla. Kuusi kymmenestä oli niitä myös hyödyntänyt. Kolmannes ei tiennyt joustavien työaikajärjestelyjen käyttöönotosta omalla työpaikallaan. Vain harvalle (5 %) kokoaikatyössä olleista maksettiin lokakuussa 2011 ylityökorvauksia. Ylitöistä maksettava korvaus oli keskimäärin lähes euroa, mikä oli selvästi viime vuotta enemmän (vuonna 2010 keskimäärin 500 euroa). Toisaalta rahallisen korvauksen saajia on aineistossa lukumääräisesti vähän ja ylityökorvaus ten hajonta on suuri. Tämä aiheuttaa vuosittaista vaihtelua ylityökorvausten keskiluvuissa. Valtaosa jäsenistä pystyi pitämään ylityövapaita, suurin osa työ ajan tasoitusjärjestelmän mukaisesti. Joka kolmas keräsi ylityövapaansa työaikapankkiin. Harvempi kuin joka kymmenes ilmoitti, että ylityövapaat jäävät pääsääntöisesti käyttämättä. Useamman kuin joka toisen työpai kalla oli käytössä työaikapankkijärjestelmä. Tutkimuksessa pyydettiin vastaajia arvioimaan myös ylitöiden määrässä tapahtunutta muutosta vuoteen 2010 verrattuna. Suurimmalla osalla tilanne ylitöiden suhteen oli pysytellyt edellisvuoden tasolla. Noin joka neljäs oli tehnyt ylitöitä enemmän kuin vuotta aikaisemmin, seitsemällä prosentilla ylitöiden määrä oli lisääntynyt selvästi. 13 %:lla ylitöiden määrä oli vähentynyt joko selvästi tai jonkin verran. (kaavio 11) Lähes joka toinen saa ylityökorvauksen täysimääräisenä vapaa-aikana virka- ja työehtosopimuksen mukaisesti. Joka viidennelle (22 %) työnantajan määräämät ylityöt korvataan osittain vapaa-aikana. Rahalliset ylityökorvauk set olivat hieman harvinaisempia. Täysimääräisen rahallisen korvauksen ilmoitti saavansa 16 %, osittaisen 3 % vastaajista. Joka kahdeksannella työnantajan määräämiä ylitöitä ei korvata lainkaan. Jakaumat on laskettu niistä kokoaikatyöntekijöistä, jotka ottivat kantaa ylitöiden korvaamista koskevaan kysymykseen. (kaavio 12) Kuusi valtiosektorin jäsentä kymmenestä arvioi, että omalla työpaikalla on ainakin osittain liian vähän työntekijöitä annettuihin työtehtäviin nähden. Tätä mieltä olivat erityisesti ne, jotka joutuvat itse tekemään ylitöitä omassa työssään. (kaavio 13) Työkuormitus ja työssä jaksaminen 62 % jäsenkunnasta koki nykyisen työmääränsä vähintään silloin tällöin liian suureksi. Useammalla kuin joka kahdeksannella työmäärä oli oman arvion mukaan jatkuvasti liian suuri. Arviot työmäärästä näyttäisivät olevan yhtey dessä henkilön ikään, sillä työ Kaavio 11. Muutos ylitöiden määrässä (%) Kaavio 13. Työpaikallani on liian vähän työntekijöitä työtehtäviin nähden (%) Kaavio 12. Työnantajan määräyksestä tehtyjen ylitöiden korvaaminen (%) Akavan Erityisalojen selvityksiä

14 määräänsä ajoittain tai jatkuvasti liian suurena pitäneiden osuus oli selvästi korkein yli 40-vuotiaiden ryhmissä (64 %). Erityisesti alle 30-vuotiaista työtaakkaansa liian raskaana pitävien osuus oli selvästi alhaisempi (45 %). Nuorimmasta ikäryhmästä useampi kuin joka toinen koki nykyisen työmääränsä sopivana. Naiset ja vakituisessa palvelussuhteessa olevat raportoivat miehiä ja määräaikaisia työntekijöitä useammin liiallisesta työtaakasta. (kaavio 14) Vastaajia pyydettiin myös arvioimaan omaa työssä jaksamistaan kuluneen vuoden aikana. Valtiosektorin vastaajista 72 % koki jaksavansa melko tai erittäin hyvin omassa työssään. Useampi kuin joka viides voi työssään melko (19 %) tai erittäin huonosti (3 %). Tulos on hieman heikompi kuin yksityisen tai korkeakoulusektorin toimijoilla. Miehet jaksavat yleisesti työssään hieman naisia paremmin. Valtiosektorilla 19 % miehistä ilmoitti jaksavansa työssään huonosti, naisista lähes joka neljäs. (kaavio 15) Kaavio 14. Arvio nykyisestä työmäärästä taustamuuttujittain (%) Kaavio 15. Arvio omasta työssäjaksamisesta kuluneen vuoden aikana (%) 14 Akavan Erityisalojen selvityksiä

15 Palkkaus ja ansiokehitys valtiosektorilla K yselylomakkeella tiedusteltiin jäsenkunnan päätoimesta saamaa palkkaa lokakuussa Ansiokehitystarkastelua hankaloittaa se, että tutkimuksen kohde joukko määriteltiin hieman eri tavoin kuin edellisenä vuonna. Tämänkertaiseen tutkimukseen vastanneet olivat myös hieman viimevuotista nuorempia ja heillä oli takanaan noin vuoden verran vähemmän työkokemusta. Myös määräaikaisten osuus oli aikaisempaa korkeampi. Jäsenten palkkatarkasteluissa aineiston rajausta tarkennettiin vielä siten, että mukaan tarkasteluihin poimittiin vain ne kokoaikatyöntekijät, Kaavio 17. Palkkausjärjestelmät (%) joiden palkkataso oli yli euroa kuukaudessa. Suurimmalla osalle heistä (78 %) palvelussuhteen ehdot määräytyvät valtion palkkausjärjestelmän (VPJ) perusteella. Valtion palkkausjärjestelmässä palkka perustuu tehtävän vaativuuteen ja henkilökohtaiseen suoriutumiseen. Vain 5 % valtion kokoaikaisista työntekijöistä oli sopimuspalkkaisia. (kaavio 17) Säännöllisen työajan ansioiden lisäksi kysyttiin luontoisetujen yhteenlaskettua verotusarvoa. Luontoisetuja maksettiin 8 %:lle kokoaikaista työtä tekevistä jäsenistä, ja heillä luontoisetujen yhteenlaskettu verotusarvo oli keskimäärin 88 euroa kuukaudessa % Keskipalkka F10 F50 F90 Kaikki (N=2 527) Kaavio 18. Kokonaispalkka 10/2011 ( /kk) Miehet Naiset Vakituinen Määräaikainen Pääkaupunkiseutu Muu Suomi yli Akavan Erityisalojen selvityksiä

16 (mediaani 43 euroa). Joka kymmenennellä (F90) luontoisetujen yhteenlaskettu arvo oli vähintään 150 euroa. Jäsenkunnan palkkajakaumaa havainnollistetaan nauhakuviolla, jossa palkkien vasen reuna kuvaa alinta desiiliä (F10), oikea reuna ylintä desiiliä (F90) ja katkoskohta muodostuu mediaanipalkan (F50) perusteella. Palkin vasemman ja oikean reunojen väliin mahtuu siis 80 % ryhmän palkoista. Valtiosektorilla toimivien jäsenten keskipalkka oli euroa kuukaudessa, mikä on 15 euroa vähemmän kuin vuotta aikaisemmin. Mediaanipalkka oli euroa kuukaudessa. Joka kymmenes (F90) ansaitsi vähintään euroa kuukaudessa. Palkkajakauman alapäässä joka kymmenennen (F10) kuukausipalkka oli korkeintaan euroa. Naisten keskipalkat olivat noin 15 % eli 600 euroa matalammat kuin miehillä. (kaavio 18) Palkkataso on voimakkaasti yhteydessä henkilön ikään ja työkoke musvuosiin. Keskiansiot nousivat iän karttuessa: alle 30-vuotiaiden keskiansiot jäivät noin euroon kuukaudessa, kun yli 60-vuotiaat ansaitsivat keskimäärin yli euroa kuukausittain. Valmistumisen jälkeinen palkka oli euroa kuukaudessa. Kokemus vuosien mukaan tarkasteltuna korkeimmat keskipalkat olivat vuotta työelämässä olleilla. Vaki tuisessa työsuhteessa työskentelevät ansaitsivat noin 27 % enemmän kuin määräaikaiset. Pääkaupunkiseudulla työskentelevien keskipalkat olivat noin 100 euroa matalammat kuin muualla Suomessa toimivilla. Tilastokeskuksen ansiotasoindeksin mukaan kaikkien palkansaajien ansiot nousivat viimeisellä vuosineljänneksellä noin 3,0 prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Eniten ansiot nousivat yksityisellä sektorilla (3,2 %) ja vähiten kunnissa (2,5 %). Valtiosektorilla keski palkat nousivat 2,6 prosenttia. Reaalisesti palkansaajien ansiot kuitenkin laskivat 0,3 prosenttia edellisen vuoden neljänteen vuosineljännekseen verrattuna, koska kuluttajahintojen nousu oli vastaavana ajanjaksona nopeampaa kuin ansiotason nousu. Vaikka tutkimusaineistosta laskettuna jäsenkunnan keskipalkkataso oli hieman matalampi kuin vuonna 2010, suurin osa (81 %) ilmoitti kuukausi Kaavio 16. Kuukausiansion muutos lokakuusta 2010 lokakuuhun 2011 (%) Taulukko 3. Keskipalkkojen muutos vuosina /kk 2006 /kk 2008 /kk 2009 /kk 2010 /kk 2011 /kk % Palkansaajat kaikki ,8 Palkansaajat valtio ,7 Akavan Erityisalat valtio ja yliopisto, yhteensä ,1 valtio yliopisto Kaikkien palkansaajien ansiotiedot: Tilastokeskus, Ansiotasoindeksi, 4. vuosineljännes, vuoden 2011 luvut ennakollisia 16 Akavan Erityisalojen selvityksiä

17 ansionsa nousseen lokakuusta 2010 lokakuuhun Joka neljäs jäsen vastasi, että oma ansiotaso oli noussut enemmän kuin sopimuskorotuksessa oli määritelty. Yli puolet ilmoitti ansiotasonsa nousseen sopimuskorotuksen verran. Vuoden 2011 aikana valtiosektorin palkkoja korotettiin helmikuun alussa 1,3 % suuruisella yleiskorotuksella ja toukokuun alussa 0,7 % suuruisella virastoerällä. Neljällä prosentilla kokonaispalkka oli laskenut vuoden 2010 lokakuusta. Kuusi prosenttia jäsenistä ei ollut töissä vertailuajankohtana, ja joka kymmenes ei osannut arvioida kuukausiansioiden kehitystä viimeisen vuoden aikana. (kaavio 16) Pidemmän aikavälin tarkastelussa keskipalkkojen muutos laskettiin yhteisesti valtiosektorilla ja yliopistoissa toimiville jäsenille. Tässä ryhmässä keskipalkkojen muutos vuodesta 2000 lukien on noin 57 %. Tilastokeskuksen mukaan kaikkien palkansaajien ansiot ovat nousseet vuodesta 2000 lähtien keskimäärin noin 53 %. Valtiosektorilla palkat ovat vastaavana aikana nousseet hieman enemmän eli 59 %. (taulukko 3) Yleiskorotuksen lisäksi palkannousun taustalla on useimmiten henkilökohtaisen palkanosan muutos. Joka neljännellä palkka oli noussut tehtäväkohtaisen palkanosan muutoksen myötä. Useammalla kuin joka viidennellä ansiokehityksen oli aiheuttanut siirtyminen uusiin työtehtäviin. Noin joka kymmenes raportoi palkkatason nousseen uuteen työpaikkaan siirtymisen myötä. Kysymys oli ns. monivalintakysymys eli vastaaja pystyi ilmoittamaan useamman kuin yhden syyn palkannousulle. (kaavio 19) Tutkimuksessa pyydettiin vastaajia arvioimaan viiden eri tekijän vaikutusta palkkaan neliportaisella luokituksella. Vastaajien näkemyksen mukaan eniten palkkaan vaikuttavat työn vaativuus ja henkilökohtainen osaaminen. Vain joka kymmenes arvioi, että nämä tekijät eivät vaikuta lainkaan palkkaukseen. Sen sijaan esimerkiksi työn määrällä tai tuloksella on vähäisempi vaikutus palkkaan. Kolme neljästä arvioi, että työryhmän tai -yksikön tulos ei vaikuta lainkaan palkkaukseen. (kaavio 20) Kaavio 19. Mikä on yleiskorotuksen lisäksi aiheuttanut muutoksen kuukausiansioissa lokakuusta 2010 lokakuuhun 2011? (%) Kaavio 20. Miten seuraavat tekijät vaikuttavat palkkaukseen? (%) Akavan Erityisalojen selvityksiä

18 T utkimuksen tulokset osoittavat, että myllerrys valtion virastoissa ja laitoksissa jatkuu edelleen, sillä vain reilu kymmenys arvioi, että omalla työpaikalla ei ole tapahtumassa mitään muutoksia. Kuusi vastaajaa kymmenestä raportoi suunnitelmista, jotka liittyivät viraston sisäisten toimintojen uudelleen organisointiin. Lähes yhtä monen työpaikalla valtion tuottavuusohjelma tulee johtamaan henkilöstön vähennyksiin. Oman organisaation yhdistämistä jonkin toisen kanssa ennakoi reilu neljännes valtiosektorin Muutokset työssä ja työpaikoilla Kaavio 21. Muutokset työssä (%) jäsenkunnasta. Työpaikan alueellistamissuunnitelmista raportoi joka kymmenes vastaaja. (kaavio 21) Noin kolmannes valtiosektorin jäsenistä arvioi, että taloudellinen taantuma tai hallinnolliset uudistukset eivät ole aiheuttaneet muutoksia työpaikoilla. Joka toinen tutkimukseen vastanneista totesi, että heidän työpaikallaan määräaikaisia työsuhteita ei ole nykyolosuhteissa jatkettu. Neljännes vastanneista ilmoitti, että heillä loma rahoja oli kannustettu vaihtamaan vapaaksi. Vaikka tuottavuusohjelma Kaavio 22. Taantuman tai hallinnollisten uudistusten vaikutukset työpaikalla (%) saattaa johtaa henkilöstömäärän pienenemiseen, jäsenet eivät raportoineet irtisanomisista tai lomautuksista. Joka viides raportoi muista toimenpiteistä. Tällä tarkoitettiin muun muassa virkojen täyttökieltoja ja toimintamenojen leikkauksia. (kaavio 22) Vastaajia pyydettiin vielä tarkentamaan, mistä he olivat saaneet tietoa vireillä olevista muutoksista. Kolme neljästä vastaajasta kertoi, että tietolähteenä oli ollut oma esimies. Seuraavaksi yleisimmin tieto muutoksesta saatiin työkaverilta (49 %) tai työpaikan hallinto-osastolta (40 %). Luottamusmieheltä tietoja oli saanut joka neljäs jäsen, medialta joka viides. Omasta ammattiliitosta (15 %) tietoa muutoksista oli saanut huomattavasti harvempi. (kaavio 23) Vain reilu neljännes kyselyyn vastanneista koki, että henkilöstö on pystynyt vaikuttamaan omaan työhönsä muutostilanteissa. Neljä kymmenestä arvioi, että ilmapiiri omalla työpaikalla oli heikentynyt, ja yhtä moni raportoi oman jaksamisensa huonontuneen. Valtaosa vastaajista koki, että työpaikalla vaaditaan työntekijöiltä aikaisempaa enemmän ja joka toisella työmäärä oli lisääntynyt. Työ ilmapiirimittauksia tehdään useimpien työpaikoilla (75 %). (kaavio 24) Työnantajien, joiden palveluksessa olevan henkilöstön määrä on säännöllisesti vähintään 30 työntekijää, on vuosittain laadittava tasa-arvosuun Kaavio 23. Mistä olet saanut tietoa vireillä olevista muutoksista? (%) 18 Akavan Erityisalojen selvityksiä

19 nitelma. Suunnitelman tulee koskea erityisesti palkkausta ja muita palvelussuhteen ehtoja. Valtiolla toimivista jäsenistä 40 % toimii työpaikoilla, joissa suunnitelma on laadittu. Joka kymmenes koki, että tasa-arvosuunnitelma oli kaventanut sukupuolten välisiä palkkaeroja omalla työpaikalla. Vastaajat olivat edelleen epätietoisia tasa-arvosuunnitelmien olemassaolosta tai niiden vaikutuksista. (kaavio 25) Valtaosa jäsenkunnasta ei ollut kokenut tai havainnut kuluvan vuoden aikana häirintää tai epäasiallista koh telua omalla työpaikallaan. Miesten ja naisten välillä on kuitenkin selvästi eroa, sillä 7 % miehistä ilmoitti kokeneensa itse häirintää tai epäasiallista käytöstä, naisista 13 %. Naiset olivat myös havainneet häirintää työpaikalla miehiä useammin. Eri sektoreilla toimivien vastauksissa ei ollut juurikaan eroja. Vain joka neljäs (23 %) epäasiallista kohtelua kokenut tai havainnut valtiosektorin jäsen ilmoitti, että kiusaamiseen on myös puututtu (esim. puhuttelu, työjärjestelyn muutos). (kaavio 26) Niistä, joilla on tasa-arvosuunnitelma: 10 %: tasa-arvosuunnitelma kaventanut sukupuolten välistä palkkaeroa 27 %: tasa-arvosuunnitelmalla ei ole pystytty kaventamaan palkkaeroja 63 %: ei osannut sanoa tasa-arvosuunnitelman vaikutuksesta Kaavio 24. Omaa työpaikkaa ja työtä koskevat väittämät (%) Kaavio 25. Onko työpaikalla tehty tasa-arvosuunnitelma? (%) Kaavio 26. Oletko kokenut tai havainnut häirintää tai epäasiallista kohtelua työpaikalla kuluneen vuoden aikana? (%) Akavan Erityisalojen selvityksiä

20 Liite Valtiosektorin työmarkkinatutkimus, palkkatilastot lokakuu 2011 Vastaajia 768, n = perusjoukon ikä- ja sukupuolijakaumatiedoin painotettu Säännöllisen työajan ansiot Lkm Lkm (%) Keskipalkka F 10 F 25 F 50 F 75 F 90 Sukupuoli Miehet , Naiset , Yhteensä , Koulutusaste, kaikki Keskiaste 164 6, Alin korkea-aste 166 6, Alempi korkeakouluaste , Ylempi korkeakouluaste , Tutkijan koulutus 119 4, Ulkomailla suoritettu tutkinto 15, Yhteensä , Koulutusaste, miehet Keskiaste 75 10, Alin korkea-aste 52 7, Alempi korkeakouluaste , Ylempi korkeakouluaste , Tutkijan koulutus 32 4, Ulkomailla suoritettu tutkinto 5,7 Yhteensä , Koulutusaste, naiset Keskiaste 89 4, Alin korkea-aste 114 6, Alempi korkeakouluaste , Ylempi korkeakouluaste , Tutkijan koulutus 87 4, Ulkomailla suoritettu tutkinto 10, Yhteensä , Ikäryhmä, kaikki Alle , , , , , Yhteensä , Ikäryhmä, miehet Alle , , , , , Yhteensä , Akavan Erityisalojen selvityksiä

21 Säännöllisen työajan ansiot Lkm Lkm (%) Keskipalkka F 10 F 25 F 50 F 75 F 90 Ikäryhmä, naiset Alle , , , , , Yhteensä , Työssäkäyntialue Pääkaupunkiseutu , Muu Suomi , Ulkomaat, ei tietoa 45 1, Yhteensä , Työkokemus , , , , , , , yli , Ei tietoa 64 2, Yhteensä , Palvelussuhde Pysyvä , Määräaikainen , Yhteensä , Palkkajärjestelmä Sopimuspalkka 123 4, Valtion palkkausjärjestelmä (VPJ) , Muu järjestelmä 242 9, En tiedä 155 6, Tieto puuttuu 19, Yhteensä , Akavan Erityisalojen selvityksiä

22 Säännöllisen työajan ansiot Lkm Lkm (%) Keskipalkka F 10 F 25 F 50 F 75 F 90 Jäsenyhdistys Aito HSO 200 7, Arkistoalan ammattiyhdistys 145 5, Hallintonotaarit 29 1, Kihlakunnanulosottomiehet 117 4, Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen 59 2, henkilökuntayhdistys Kuntien asiantuntijat KUMULA 10, Käännösalan asiantuntijat KAJ 171 6, Museoalan ammattiliitto 185 7, Opetushallinnon akateemiset toimihenkilöt 63 2, Pelastushallinnon Virkamiehet 17, SPECIA Asiantuntijat ja ylemmät , toimihenkilöt Suomen Toimintaterapeuttiliitto 17, Suomen Verotarkastajat SVT , Taide- ja kulttuurialan ammatti , järjestö TAKU Valtion alueellisen sivistyshallinnon 159 6, virkamiehet VSV Viestinnän asiantuntijoiden ammatti , järjestö Viesti Muu yhdistys 31 1, Ei tietoa 94 3, Yhteensä , Säännöllisen työajan ansiot Lkm Lkm (%) Keskipalkka F 10 F 25 F 50 F 75 F 90 Hallinnonala Eduskunta 10, Kauppa- ja teollisuusministeriö 29 1, Liikenne- ja viestintäministeriö 79 3, Maa- ja metsätalousministeriö 76 3, Oikeusministeriö 183 7, Opetus- ja kulttuuriministeriö , Puolustusministeriö 72 2, Sisäasiainministeriö 156 6, Sosiaali- ja terveysministeriö 181 7, Työ- ja elinkeinoministeriö , Ulkoasiainministeriö 23, Valtioneuvoston kanslia 41 1, Valtiovarainministeriö , Ympäristöministeriö 27 1, Muu tuntematon 231 9, Yhteensä , Akavan Erityisalojen selvityksiä

23 Säännöllisen työajan ansiot Lkm Lkm (%) Keskipalkka F 10 F 25 F 50 F 75 F 90 Nimike Amanuenssi 20, Arkistonhoitaja 28 1, Arkistosihteeri 15, Asiantuntija 156 6, Assistentti 50 2, Erikoissuunnittelija 110 4, Erikoistutkija 29 1, Erityisasiantuntija 52 2, Hallintopäällikkö 11, Intendentti 38 1, Johdon assistentti 19, Johdon sihteeri 20, Johtaja 18, Kehittämispäällikkö 22, Kielenkääntäjä 87 3, Kihlakunnanulosottomies 104 4, Konservaattori 25 1, Koordinaattori 10, Koulutussuunnittelija 10, Opetusneuvos 39 1, Osastosihteeri 46 1, Projektikoordinaattori 29 1, Projektipäällikkö 47 1, Sihteeri 30 1, Sivistystoimentarkastaja 44 1, Suunnittelija 85 3, Tarkastaja 73 2, Tiedottaja 59 2, Tietopalvelusihteeri 17, Toimintaterapeutti 17, Toimistosihteeri 13, Tutkija 128 5, Tutkimusavustaja 15, Työvoimaneuvoja 22, Työvoimaohjaaja 15, Vanhempi verotarkastaja 72 2, Verotarkastaja 222 8, Viestintäpäällikkö 28 1, Ylitarkastaja 125 4, Muut nimikkeet 92 3, Ei tietoa , Yhteensä , Akavan Erityisalojen selvityksiä

24 Akavan Erityisalat ry Maistraatinportti 4 A, 6 krs Helsinki p Akavan Erityisalat ry edustaa kulttuurin, hallinnon ja liike-elämän asiantuntijoita ja esimiehiä, jotka ovat järjestäytyneet 25 itsenäiseen jäsenyhdistykseen. Liitossa on yhteensä yli jäsentä.