Valtiosektorin työmarkkinatutkimus 2011

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Valtiosektorin työmarkkinatutkimus 2011"

Transkriptio

1 Valtiosektorin työmarkkinatutkimus 2011 Akavan Erityisalojen selvityksiä

2 Akavan Erityisalat ry Ulkoasu Olli Luotonen ISBN (nid.) ISBN (pdf) Painopaikka Libris Oy, Helsinki 2012

3 Valtiosektorin työmarkkinatutkimus 2011 Akavan Erityisalojen selvityksiä

4 Valtiosektorin työmarkkinatutkimus 2011 Akavan Erityisalojen selvityksiä 2/2012 Sisältö Lukijalle 5 Tutkimuksen toteuttaminen 6 Valtiosektorilla toimivat jäsenet 7 Työmarkkinoille sijoittuminen 8 Määräaikaisuus 9 Työaika 12 Ylityöt ja niiden korvaaminen 12 Työkuormitus ja työssä jaksaminen 13 Palkkaus ja ansiokehitys valtiosektorilla 15 Muutokset työssä ja työpaikoilla 18 Palkkaliite 20

5 M uutosmyllerrys jatkuu voimakkaana valtiolla. Tämä käy ilmi myös Akavan Erityisalojen valtiosektorin jäsenkunnalleen tekemästä työmarkkinatutkimuksesta. Noin 90 prosenttia vastaajista koki, että oma virasto tai laitos on muutosten kohteena. Kuusi kymmenestä raportoi tulevista toimintojen uudelleenorganisoinneista. Jotakuinkin yhtä moni arvioi, että valtion tuottavuusohjelma johtaa henkilöstön vähennyksiin. Jatkuvat uudistukset heijastuvat työssä jaksamiseen. Jäsenistöstä yli puolet koki työmääränsä vähintään silloin tällöin liian suureksi ja useampi kuin kahdeksas arvioi, että työmäärä valtiolla oli jatkuvasti liian suuri. Työmäärä painoi erityisesti yli 40-vuotiaita. Muutos kuuluu työelämään, mutta jatkuvat organisaatiomyllerrykset syövät myös voimavaroja. Jäsenten Lukijalle työssä jaksamisen tukeminen pysyy liiton valtiosektorin edunvalvonnan keskeisenä haasteena. Liittojen tulee yhdessä vaikuttaa sekä poliittisella että virkamiestasolla valtion henkilöstön asemaan muutoksissa. Nyt vain reilu neljännes kyselyyn vastanneista jäsenistämme koki, että henkilöstö on pystynyt vaikuttamaan omaan työhönsä muutostilanteissa. Jäsenistön huoli vaikutusmahdollisuuksien puutteista valtiolla on oikea. Valitettavasti myös määräaikaisuudet ovat edelleen ongelma valtiolla. Tuoreen tutkimuksen mukaan määräaikaisten osuus oli noussut peräti viidellä prosenttiyksiköllä edellisvuodesta. Naiset (23 %) olivat miehiä (13 %) selvästi useammin määräaikaisessa palvelussuhteessa. Vain pienellä osalla määräaikaisista oli taustavirka, johon palata määräaikaisuuden jälkeen. On myös huolestuttavaa, että määräaikaisuus kytkeytyy kielteisesti koulutukseen: Mitä koulutetumpi henkilö on, sitä suurempi määräaikaisuusriski hänellä on. Ilahduttavaa on, että jäsenistöstä valtaosa ilmoitti ansiotasonsa nousseen sopimuskorotuksia enemmän. Tosin ansiokehitystarkastelua vaikeuttavat muutokset tutkimusten kohdejoukossa. Valtion palkkausjärjestelmän toimivuudessa on edelleen kehitettävää, sillä esimerkiksi tehdyn työn määrä ei juuri näy omassa palkkapussissa. Helsingissä Kari Eskola vt. valtiosektorin asiamies Akavan Erityisalojen selvityksiä

6 A kavan Erityisalat ry toteuttaa vuosittain jäsenkuntansa palk kausta, työaikaa ja työmarkkinoille sijoittumista koskevan kyselytutkimuksen. Tutkimuksessa kartoitetaan myös jäsenistön mielipiteitä palkkaukseen vaikuttavista tekijöistä, työelämän muutoksista, työmäärästä ja työssä jaksamisesta. Kyselytutkimus toteutettiin sähköisesti lähettämällä tutkimuslinkki vastaajille Webropol-tiedonkeruutyökalulla. Tiedonkeruu ajoittui vuoden 2011 marraskuulle, ja tutkimuksessa tiedusteltiin tilannetta lokakuussa. Työmarkkinatutkimuksen tietoja on perinteisesti kerätty eri sektoreilta erillisillä kyselylomakkeilla. Vuoden 2011 tutkimuksessa yksityisen sektorin, valtion ja korkeakoulujen tiedot kysyttiin yhdistetysti samalla kyselylomakkeella, mutta kuitenkin siten, että eri sektoreilla toimivat vastaajat saivat vastattavakseen omaa sektoria koskevat erityiskysymykset. Kaikkien Tutkimuksen toteuttaminen sektorien vastaajat vastasivat samoihin koulutusta, työkokemusta ja muita taustatekijöitä mittaaviin taustakysymyksiin. Tutkimuksen perusjoukko määriteltiin ja sähköpostiosoitteet poimittiin liiton jäsenrekisteristä. Perusjoukon muodostivat kaikki valtiosektorilla työssä olevat liiton jäsenet (N= 2 755). Yhteensä hyväksyttyjä vastauksia saatiin 758 jäseneltä. Aineiston edustavuutta parannettiin tekemällä kaikki laskelmat perusjoukon sukupuoli- ja ikäjakaumatiedoin painotettuina. Näin ollen yksi tutkimukseen vastannut edustaa keskimäärin noin neljää (2 755/758=3,6) valtiosektorilla työskentelevää jäsentä. Painotettuina tehdyt laskelmat pakottivat vastaajien ja kaikkien tutkimuksen kohteena olleiden henkilöiden iän ja sukupuolen mukaiset jakaumat vastaamaan tarkasti toisiaan. Tämä menettely mahdollisti myös sen, että raportissa esitetyillä lukumäärätiedoilla voidaan kuvata jäsenten kokonaismäärää eri ryhmissä. Esimerkiksi palkkatilastoissa esitetyt lukumäärätiedot kuvaavat jäsenten todellista luku määrää kussakin ryhmässä, ei vastaajien lukumäärää. Tämä raportti sisältää kuvailevia perustuloksia valtion virastoissa ja laitoksissa työskentelevien jäsenten sosiodemografisesta rakenteesta, koulutustaustasta, työmarkkinoille sijoittumisesta, työajoista ja palkkatasosta. Raportin liitteinä olevissa taulukoissa tarkastellaan palkkausta yksityiskohtaisemmin, ja tarkasteluissa on taustamuuttujina käytetty mm. jäsenen sukupuolta, ikää, työkokemusvuosia ja hallinnonalaa. Aineiston analysoinnista ja tulosten raportoinnista vastasi Real Stats Oy. Akavan Erityisalat vastasi kyselyn sisällöllisestä suunnittelusta, kyselylomakkeen laatimisesta, kohdehenkilöiden poiminnasta ja tietojen keräämisestä. Taulukko 1. Valtiosektorin jäsenet sukupuolen ja jäsenyhdistyksen mukaan (%) Jäsenyhdistys Kyselyyn vastanneita, n Iän ja sp:n mukaan painotettu, N Mies % Nainen % Aito HSO ry Arkistoalan ammattiyhdistys Hallintonotaarit Kihlakunnanulosottomiehet Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen henkilökuntayhdistys Kuntien asiantuntijat KUMULA Käännösalan asiantuntijat KAJ Museoalan ammattiliitto Opetushallinnon akateemiset toimihenkilöt Pelastushallinnon Virkamiehet SPECIA Asiantuntijat ja ylemmät toimihenkilöt Suomen Verotarkastajat SVT Taide- ja kulttuurialan ammattijärjestö TAKU Valtion alueellisen sivistyshallinnon virkamiehet VSV Viestinnän asiantuntijoiden ammattijärjestö Viesti Muu yhdistys Ei tietoa Yhteensä (N=769) 100 (N=1 986) 6 Akavan Erityisalojen selvityksiä

7 V altiosektorilla toimiva jäsenistö kuuluu useisiin eri jäsenyhdistyksiin. Suurimman ryhmän muodostavat SPECIA Asiantuntijat ja ylemmät toimihenkilöt ry:n jäsenet, joista kyselyyn vastasi 189 henkilöä. SPECIAn ja jäsenmäärältään toiseksi suurimman yhdistyksen, Suomen Verotarkastajien, jäsenet käsittävät yhdessä 38 % koko valtiolla toimivasta jäsenkunnasta. Eri yhdistyksiin kuulumisessa on jonkin verran eroja miesten ja naisten välillä. Miehistä noin joka neljäs on Suomen Verotarkastajien jäsen, hieman harvempi (22 %) SPECIAn jäsen. Joka kymmenes mies on jäsenenä Kihlakunnanulosottomiehet ry:ssä. Naisista suurimman ryhmän muodostavat SPECIAn jäsenet (25 %), ja seuraavaksi suurimmat ryhmät ovat Suomen Verotarkastajat SVT ry (11 %) ja Aito HSO ry (10 %). (taulukko 1) Noin 72 % kaikista valtiosektorilla toimivista jäsenistä on naisia. Keskiikä on 46,2 vuotta, mikä on noin puoli Valtiosektorilla toimivat jäsenet vuotta matalampi kuin lokakuussa Naiset ovat keski-iältään noin kolme vuotta miehiä nuorempia (naisten keski-ikä 45,5 vuotta ja miesten 48,3 vuotta). Reilu kymmenes valtiosektorin jäsenistä on täyttänyt 60 vuotta. Miehistä lähes joka toinen oli yli 50-vuotias, ja vanhimpaan, yli 60-vuotiaiden ryhmään, kuului 17 % jäsenkunnan miehistä, naisista selvästi harvempi (11 %). Naisista lähes joka kolmas oli alle 40-vuotias, kun taas miehistä nuorimpiin ikäryhmiin kuuluvia oli vain reilu viidennes. Suurimman ikäryhmän muodostivat vuotiaat, joita oli jäsenistössä vajaa kolmannes. (kaavio 1) Valtiosektorilla toimivista jäsenistä kuusi kymmenestä on suorittanut ylemmän korkeakoulututkinnon. Joka neljännellä on alemman korkeakouluasteen tutkinto. Keskiasteen tutkinnon suorittaneita oli 6 %. Miesten ja naisten koulutusrakenteessa on melko paljon eroja: miesten ryhmässä keskiasteen ja alemman korkeakouluasteen tutkinnon suorittaneiden osuus oli suurempi kuin naisilla, kun taas naisista miehiä suurempi osa oli suorittanut ylemmän korkeakoulututkinnon. (kaavio 2) Työkokemusta mitattiin tutkimusajankohdan (lokakuu 2011) ja viimeisimmän tutkinnon suorittamisesta kuluneen ajan erotuksena. Keskimäärin jäsenillä oli valmistumisesta kulunut 16,1 vuotta, mikä on lähes vuoden vähemmän kuin aikaisempana vuonna. Naisilla työkokemusta oli kertynyt keskimäärin neljä vuotta miehiä vähemmän (naisilla kulunut valmistumisesta keskimäärin 15 vuotta ja miehillä 19 vuotta). (kaavio 3) Kaavio 1. Valtiosektorin jäsenet sukupuolen ja ikäryhmän mukaan (%) Kaavio 2. Valtiosektorin jäsenet sukupuolen ja koulutusasteen mukaan (%) Kaavio 3. Valtiosektorin jäsenet sukupuolen ja työkokemusvuosien mukaan (%) Akavan Erityisalojen selvityksiä

8 M iehet ja naiset eroavat jonkin verran eri hallintoaloilla työskentelyn suhteen. Useampi kuin joka neljäs jäsen työskenteli lokakuussa 2011 opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalla, naisista suhteellisesti useampi (29 %) kuin miehistä (21 %). Miehillä suurimman ryhmän muodostivat valtiovarainministeriön hallinnonalalla toimivat jäsenet (25 %). Naisista valtiovarainministeriön hallinnonalalla oli noin joka seitsemäs. Työja elinkeinoministeriön alaisuudessa toimi naisista joka kuudes, miehistä joka kymmenes jäsen. (taulukko 2) Yli puolet (55 %) vastaajista työskenteli pääkaupunkiseudulla. Kyselyyn vastanneista lähes jokainen (n. 96 %) oli kyselyajankohtana kokoaikaisessa työssä. Osa-aikatyötä teki vain harva (n. 5 %). (kaavio 4) Työmarkkinoille sijoittuminen Taulukko 2. Valtiosektorin jäsenet sukupuolen ja hallinnon alan mukaan (%) Hallinnonala Miehet (N = 769) Naiset (N = 1986) Yhteensä (N = 2 755) Eduskunta 0,0 0,5 0,4 Liikenne- ja viestintäministeriö 3,9 2,7 3,0 Maa- ja metsätalousministeriö 4,0 2,6 3,0 Oikeusministeriö 12,8 4,9 7,1 Opetus- ja kulttuuriministeriö 20,7 28,6 26,4 Puolustusministeriö 2,6 2,6 2,6 Sisäasiainministeriö 6,5 6,2 6,3 Sosiaali- ja terveysministeriö 2,8 8,4 6,8 Työ- ja elinkeinoministeriö 10,8 16,1 14,7 Ulkoasiainministeriö 1,3 0,7 0,8 Valtioneuvoston kanslia 0,6 2,0 1,6 Valtiovarainministeriö 24,8 13,8 16,9 Ympäristöministeriö 0,0 1,3 1,0 Muu, tuntematon 9,3 9,6 9,5 Yhteensä 100,0 100,0 100,0 Kaavio 4. Valtiosektorin jäsenet työmarkkina-aseman mukaan (%) 8 Akavan Erityisalojen selvityksiä

9 K okopäivätoimisista valtiosektorin työntekijöistä joka viides (21 %) työskenteli määräaikaisessa palvelussuhteessa. Osalla määräaikaisista oli taustalla pysyvä virka, johon he ilmoittivat voivansa palata määräaikaisuuden loputtua. Tällaisia oli vajaa kaksi prosenttia kaikista jäsenistä ja noin 7 prosenttia määräaikaisista. Määräaikaisten osuus on noussut edellisvuodesta viisi prosenttiyksikköä. Neljälle kymmenestä määräaikaisuus oli oma valinta. Osuus on kasvanut hieman vuodesta 2010, jolloin määräaikaisuuden oli valinnut reilu kolmannes määräaikaista työtä tekevistä. Määräaikaisuudet näyttävät ketjuuntuvan, sillä joka toisella oli meneillään vähintään kolmas määräaikainen palvelussuhde nykyisessä työpaikassa. Naiset (23 %) ovat selvästi miehiä (13 %) useammin määräaikaisessa palvelussuhteessa. Sukupuolen lisäksi palvelussuhteen määräaikaisuus on yhteydessä henkilön ikään: määräaikaisuus on sekä miehillä että naisilla työuran alkuun liittyvä Määräaikaisuus Määräaikaisuus Joka viides (21 %) valtiolla toimiva jäsen oli määräaikaisessa palvelussuhteessa. Määräaikaisten osuus noussut edellisestä vuodesta 5 %-yksikköä. Määräaikaisista noin 7 %:illa oli taustalla pysyvä työsuhde, johon voi palata määräaikaisuuden jälkeen. Neljä kymmenestä määräaikaisesta (44 %) oli määräaikaisessa palvelussuhteessa omasta tahdostaan. Määräaikaisuudet ketjuuntuvat: joka toisella oli meneillään vähintäänkin kolmas määräaikainen työsuhde nykyisessä työpaikassa. Reilu neljännes (28 %) määräaikaisista ei tiedä mitä tapahtuu nykyisen palvelussuhteen jälkeen. Useampi kuin joka kymmenes (14 %) arvelee luultavasti joutuvansa työttömäksi. ilmiö. Useampi kuin joka toinen alle 30-vuotias oli määräaikainen. Tulos oli hieman valoisampi edellisvuoteen verrattuna, jolloin lähes 70 % nuorimmista jäsenistä oli määräaikaisia vuotiaiden ikäryhmässä määrä aikaisten osuudet ovat miesten ryhmässä korkeammat kuin naisilla. (kaavio 5) Määräaikaisten suhteellinen osuus oli edellisvuoden tapaan matalin keskiasteen suorittaneiden joukossa (2 %). Ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneista tai tutkijakoulutuksen saaneista määräaikaisia oli lähes neljännes. Viime vuoteen verrattuna määräaikaisuudet näyttävät yleistyneen ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden ryhmässä. (kaavio 6) Taide- ja kulttuurialan ammattijärjestö TAKU ry:n jäsenistä 57 prosentilla oli määräaikainen palvelussuhde, Kaavio 5. Määräaikaisten palvelussuhteiden osuudet sukupuolen ja iän mukaan (%) Kaavio 6. Määräaikaisten palvelussuhteiden osuudet (%) Akavan Erityisalojen selvityksiä

10 kun vuotta aiemmin vastaava osuus oli noin 40 prosenttia. Seuraavaksi korkein määräaikaisten osuus oli Museoalan ammattiliiton jäsen illä, joista 43 % työskenteli määräaikaisena (viime vuonna noin joka kolmas). Hallintonotaarien, Kihlakunnanulosottomiesten, Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen henkilökuntayhdistyksen, Opetushallinnon akateemisten virkamiesten, Pelastushallinnon Virkamiesten ja Suomen Verotarkastajat SVT:n kaikki jäsenet olivat vakituisessa palvelussuhteessa lokakuussa (kaavio 8) Hallinnonaloittain tarkasteltuna selvästi eniten määräaikaisia oli ulkoasianministeriön hallinnonalalla, jossa toimivista yli puolet oli määräaikai sina. Tilanne oli heiken tynyt edellisvuodesta, jolloin 40 % ulkoasiainministeriön hallinnonalalla toimivista jäsenistä oli määräaikaisia. Työ- ja elinkeino-, maa- ja metsä talous- sekä sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonaloilla toimivista jäsenistä noin kolmannes oli määräaikaisessa palvelussuhteessa. Ympäristöministeriön hallinnonalalla määräaikaisia ei ollut vastanneista yhtään, valtiovarainministeriön hallinnonalalla kaksi prosenttia. (kaavio 7) Kyselylomakkeella tiedusteltiin myös perustetta palvelussuhteen määräaikaisuudelle. Valtaosa ilmoitti työn määräaikaisuuden syyksi muun Kaavio 7. Määräaikaisten palvelussuhteiden osuus hallinnonaloittain (%) Kaavio 8. Määräaikaisten osuudet (%) suurimpien jäsenyhdistysten jäsenillä 10 Akavan Erityisalojen selvityksiä

11 kuin sijaisuuden tai työn määräaikaisen luonteen (esim. määräaikainen projekti). Reilu neljännes ilmoitti hoitavansa sijaisuutta. Pienelle osalle (4 %) työnantaja ei ollut ilmoittanut perustetta palvelussuhteen määräaikaisuudelle. Tällaisia henkilöitä oli suhteellisesti eniten vanhimmassa ikäryhmässä. Nuorimmat, erityisesti alle 30-vuotiaat, toimivat muita useammin sijaisina. Miehet ilmoittivat naisia useammin määräaikaisuuden syyksi työn luonteen, naiset muun syyn. (kaavio 9) Tutkimuksen tuloksista käy hyvin ilmi määräaikaisuuksiin liittyvä epävarmuus. Reilu neljännes määräaikaisista ei tiennyt mitä tapahtuu nykyisen palvelussuhteen päätyttyä. Työttömyyttä piti todennäköisenä vaihtoehtona 14 % määrä aikaisista. Lähes kolmannes piti kuitenkin todennäköisenä, että työ jatkuu määräaikaisena samassa työpaikassa. Edellisvuoden tavoin vain 7 % uskoi palvelussuhteen vakinaistamiseen. Työttömäksi jäämistä pelkäävien osuus oli suurin vanhimmissa, yli 40-vuotiaiden, ikäryhmissä (17 %) sekä miehillä (21 %). Vastaava osuus nuorimmassa ikäryhmässä oli vain 8 % ja naisilla 12 %. Miehistä myös lähes joka kolmas ei vielä tiennyt, mitä tulee tapahtumaan nykyisen määräaikaisuuden jälkeen, naisista epätietoisia oli 16 %. (kaavio 10) Kaavio 9. Perustelut määräaikaiselle palvelussuhteelle (%) Kaavio 10. Arviot siitä, mitä tapahtuu määräaikaisuuden päättymisen jälkeen (%) Akavan Erityisalojen selvityksiä

12 K okopäivätyössä olleiden työntekijöiden toteutunut viikkotyöaika oli 38,6 tuntia, mikä on viikkotasolla lähes kaksi tuntia sopimuksen mukaista työaikaa enemmän. Joka kymmenes työskenteli vähintään 42 tuntia viikossa. Lyhyintä työviikkoa tekevän kymmenyksen työviikko oli korkeintaan 36,3 tuntia. Ylityöt ja niiden korvaaminen Neljä kymmenestä ilmoitti tekevänsä myös ylitöitä, ja heille kertyy kuukaudessa keskimäärin yhdeksän ylityötuntia. Lähes aina työtehtävistä suoriutuminen johtaa työviikon venymiseen. Vastaajat ilmoittivat paiskivansa ylitöitä oma-aloitteisesti, ilman työnantajan antamaa ylityömääräystä. Tällaista yli määräistä työtä kertyy viikossa keskimäärin 3,3 tuntia. Joka kolmas vastaaja ilmoitti, että oma-aloit teisesti tehty ylimääräinen työ myös korvataan jotenkin. Ilmoitetuissa työtunneissa oli hieman ristiriitaisuuk sia, mikä saattoi johtua siitä, että kysely lomakkeella ei erikseen tarkennettu ylityön määritelmää. Monesti ylityönä pidetään kaikkea säännöllisen työajan ylittävää työtä, vaikka varsinai nen ylityö edellyttäisi Työaika Säännöllinen työaika viikossa, kokoaikaiset työntekijät Sopimuksen mukainen työaika keskimäärin 36,8 viikossa (Mediaani=37,5 / F10=36,15 / F90=37,50). Toteutunut työaika keskimäärin 38,6 tuntia viikossa (Mediaani=38,0 / F10=36,25 / F90=42,00) Ylityöt Neljä kymmenestä (39 %) tekee kuukausittain ylitöitä, ja heille kertyy keskimäärin 9,3 ylityötuntia kuukaudessa (Mediaani=8 tuntia; F10=3; F90=20). Ylitöiden tekeminen on lähes aina (88 %) oma-aloitteista. Jäsenet arvioivat tekevänsä säännöllisen työajan ylittävää työtä ilman työnantajan määräystä keskimäärin 3,3 tuntia viikossa (Mediaani=2 tuntia; F10=1; F90=6). Joka kolman nelle (35 %) ylimääräinen työ myös korvataan. Joustavat työaikajärjestelyt Joustavien työaikajärjestelyiden (esim. yksilölliset työajat etätöiden yhteydessä) käyttöönotto työpaikalla: Otettu käyttöön: 34 % Ei käytössä: 32 % Ei tiedä joustavien työaikajärjestelyiden käyttöönotosta: 35 % Niillä työpaikoilla, joissa joustavia työaikajärjestelyitä on otettu käyttöön, valtaosa (61 %) jäsenistä oli myös itse hyödyntänyt niitä. Ylityökorvaukset ja ylityövapaiden pitäminen Ylityökorvauksia maksettiin 5 %:lle kokoaikatyöntekijöistä. Keskimäärin ylityökorvaukset olivat 992 euroa kuukaudessa (Mediaani=720, F10=100, F90=2 853). Ylityövapaat eivät jää pitämättä: Yli puolet (58 %) voi pitää ylityövapaat työajan tasoitusjärjestelmän mukaisesti. Joka kolmas (35 %) keräsi ylityövapaat työaikapankkiin pidettäväksi myöhemmin. Vain harvempi kuin joka kymmenes (8 %) ei pysty pitämään ylityövapaita. Joka toisen (55 %) työpaikalla on käytössä työaikapankkijärjestelmä. 12 Akavan Erityisalojen selvityksiä

13 työnantajan osoittamaa ylityömääräystä. Joustavat työaikajärjestelyt olivat käytössä joka kolmannen jäsenen työpaikalla. Kuusi kymmenestä oli niitä myös hyödyntänyt. Kolmannes ei tiennyt joustavien työaikajärjestelyjen käyttöönotosta omalla työpaikallaan. Vain harvalle (5 %) kokoaikatyössä olleista maksettiin lokakuussa 2011 ylityökorvauksia. Ylitöistä maksettava korvaus oli keskimäärin lähes euroa, mikä oli selvästi viime vuotta enemmän (vuonna 2010 keskimäärin 500 euroa). Toisaalta rahallisen korvauksen saajia on aineistossa lukumääräisesti vähän ja ylityökorvaus ten hajonta on suuri. Tämä aiheuttaa vuosittaista vaihtelua ylityökorvausten keskiluvuissa. Valtaosa jäsenistä pystyi pitämään ylityövapaita, suurin osa työ ajan tasoitusjärjestelmän mukaisesti. Joka kolmas keräsi ylityövapaansa työaikapankkiin. Harvempi kuin joka kymmenes ilmoitti, että ylityövapaat jäävät pääsääntöisesti käyttämättä. Useamman kuin joka toisen työpai kalla oli käytössä työaikapankkijärjestelmä. Tutkimuksessa pyydettiin vastaajia arvioimaan myös ylitöiden määrässä tapahtunutta muutosta vuoteen 2010 verrattuna. Suurimmalla osalla tilanne ylitöiden suhteen oli pysytellyt edellisvuoden tasolla. Noin joka neljäs oli tehnyt ylitöitä enemmän kuin vuotta aikaisemmin, seitsemällä prosentilla ylitöiden määrä oli lisääntynyt selvästi. 13 %:lla ylitöiden määrä oli vähentynyt joko selvästi tai jonkin verran. (kaavio 11) Lähes joka toinen saa ylityökorvauksen täysimääräisenä vapaa-aikana virka- ja työehtosopimuksen mukaisesti. Joka viidennelle (22 %) työnantajan määräämät ylityöt korvataan osittain vapaa-aikana. Rahalliset ylityökorvauk set olivat hieman harvinaisempia. Täysimääräisen rahallisen korvauksen ilmoitti saavansa 16 %, osittaisen 3 % vastaajista. Joka kahdeksannella työnantajan määräämiä ylitöitä ei korvata lainkaan. Jakaumat on laskettu niistä kokoaikatyöntekijöistä, jotka ottivat kantaa ylitöiden korvaamista koskevaan kysymykseen. (kaavio 12) Kuusi valtiosektorin jäsentä kymmenestä arvioi, että omalla työpaikalla on ainakin osittain liian vähän työntekijöitä annettuihin työtehtäviin nähden. Tätä mieltä olivat erityisesti ne, jotka joutuvat itse tekemään ylitöitä omassa työssään. (kaavio 13) Työkuormitus ja työssä jaksaminen 62 % jäsenkunnasta koki nykyisen työmääränsä vähintään silloin tällöin liian suureksi. Useammalla kuin joka kahdeksannella työmäärä oli oman arvion mukaan jatkuvasti liian suuri. Arviot työmäärästä näyttäisivät olevan yhtey dessä henkilön ikään, sillä työ Kaavio 11. Muutos ylitöiden määrässä (%) Kaavio 13. Työpaikallani on liian vähän työntekijöitä työtehtäviin nähden (%) Kaavio 12. Työnantajan määräyksestä tehtyjen ylitöiden korvaaminen (%) Akavan Erityisalojen selvityksiä

14 määräänsä ajoittain tai jatkuvasti liian suurena pitäneiden osuus oli selvästi korkein yli 40-vuotiaiden ryhmissä (64 %). Erityisesti alle 30-vuotiaista työtaakkaansa liian raskaana pitävien osuus oli selvästi alhaisempi (45 %). Nuorimmasta ikäryhmästä useampi kuin joka toinen koki nykyisen työmääränsä sopivana. Naiset ja vakituisessa palvelussuhteessa olevat raportoivat miehiä ja määräaikaisia työntekijöitä useammin liiallisesta työtaakasta. (kaavio 14) Vastaajia pyydettiin myös arvioimaan omaa työssä jaksamistaan kuluneen vuoden aikana. Valtiosektorin vastaajista 72 % koki jaksavansa melko tai erittäin hyvin omassa työssään. Useampi kuin joka viides voi työssään melko (19 %) tai erittäin huonosti (3 %). Tulos on hieman heikompi kuin yksityisen tai korkeakoulusektorin toimijoilla. Miehet jaksavat yleisesti työssään hieman naisia paremmin. Valtiosektorilla 19 % miehistä ilmoitti jaksavansa työssään huonosti, naisista lähes joka neljäs. (kaavio 15) Kaavio 14. Arvio nykyisestä työmäärästä taustamuuttujittain (%) Kaavio 15. Arvio omasta työssäjaksamisesta kuluneen vuoden aikana (%) 14 Akavan Erityisalojen selvityksiä

15 Palkkaus ja ansiokehitys valtiosektorilla K yselylomakkeella tiedusteltiin jäsenkunnan päätoimesta saamaa palkkaa lokakuussa Ansiokehitystarkastelua hankaloittaa se, että tutkimuksen kohde joukko määriteltiin hieman eri tavoin kuin edellisenä vuonna. Tämänkertaiseen tutkimukseen vastanneet olivat myös hieman viimevuotista nuorempia ja heillä oli takanaan noin vuoden verran vähemmän työkokemusta. Myös määräaikaisten osuus oli aikaisempaa korkeampi. Jäsenten palkkatarkasteluissa aineiston rajausta tarkennettiin vielä siten, että mukaan tarkasteluihin poimittiin vain ne kokoaikatyöntekijät, Kaavio 17. Palkkausjärjestelmät (%) joiden palkkataso oli yli euroa kuukaudessa. Suurimmalla osalle heistä (78 %) palvelussuhteen ehdot määräytyvät valtion palkkausjärjestelmän (VPJ) perusteella. Valtion palkkausjärjestelmässä palkka perustuu tehtävän vaativuuteen ja henkilökohtaiseen suoriutumiseen. Vain 5 % valtion kokoaikaisista työntekijöistä oli sopimuspalkkaisia. (kaavio 17) Säännöllisen työajan ansioiden lisäksi kysyttiin luontoisetujen yhteenlaskettua verotusarvoa. Luontoisetuja maksettiin 8 %:lle kokoaikaista työtä tekevistä jäsenistä, ja heillä luontoisetujen yhteenlaskettu verotusarvo oli keskimäärin 88 euroa kuukaudessa % Keskipalkka F10 F50 F90 Kaikki (N=2 527) Kaavio 18. Kokonaispalkka 10/2011 ( /kk) Miehet Naiset Vakituinen Määräaikainen Pääkaupunkiseutu Muu Suomi yli Akavan Erityisalojen selvityksiä

16 (mediaani 43 euroa). Joka kymmenennellä (F90) luontoisetujen yhteenlaskettu arvo oli vähintään 150 euroa. Jäsenkunnan palkkajakaumaa havainnollistetaan nauhakuviolla, jossa palkkien vasen reuna kuvaa alinta desiiliä (F10), oikea reuna ylintä desiiliä (F90) ja katkoskohta muodostuu mediaanipalkan (F50) perusteella. Palkin vasemman ja oikean reunojen väliin mahtuu siis 80 % ryhmän palkoista. Valtiosektorilla toimivien jäsenten keskipalkka oli euroa kuukaudessa, mikä on 15 euroa vähemmän kuin vuotta aikaisemmin. Mediaanipalkka oli euroa kuukaudessa. Joka kymmenes (F90) ansaitsi vähintään euroa kuukaudessa. Palkkajakauman alapäässä joka kymmenennen (F10) kuukausipalkka oli korkeintaan euroa. Naisten keskipalkat olivat noin 15 % eli 600 euroa matalammat kuin miehillä. (kaavio 18) Palkkataso on voimakkaasti yhteydessä henkilön ikään ja työkoke musvuosiin. Keskiansiot nousivat iän karttuessa: alle 30-vuotiaiden keskiansiot jäivät noin euroon kuukaudessa, kun yli 60-vuotiaat ansaitsivat keskimäärin yli euroa kuukausittain. Valmistumisen jälkeinen palkka oli euroa kuukaudessa. Kokemus vuosien mukaan tarkasteltuna korkeimmat keskipalkat olivat vuotta työelämässä olleilla. Vaki tuisessa työsuhteessa työskentelevät ansaitsivat noin 27 % enemmän kuin määräaikaiset. Pääkaupunkiseudulla työskentelevien keskipalkat olivat noin 100 euroa matalammat kuin muualla Suomessa toimivilla. Tilastokeskuksen ansiotasoindeksin mukaan kaikkien palkansaajien ansiot nousivat viimeisellä vuosineljänneksellä noin 3,0 prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Eniten ansiot nousivat yksityisellä sektorilla (3,2 %) ja vähiten kunnissa (2,5 %). Valtiosektorilla keski palkat nousivat 2,6 prosenttia. Reaalisesti palkansaajien ansiot kuitenkin laskivat 0,3 prosenttia edellisen vuoden neljänteen vuosineljännekseen verrattuna, koska kuluttajahintojen nousu oli vastaavana ajanjaksona nopeampaa kuin ansiotason nousu. Vaikka tutkimusaineistosta laskettuna jäsenkunnan keskipalkkataso oli hieman matalampi kuin vuonna 2010, suurin osa (81 %) ilmoitti kuukausi Kaavio 16. Kuukausiansion muutos lokakuusta 2010 lokakuuhun 2011 (%) Taulukko 3. Keskipalkkojen muutos vuosina /kk 2006 /kk 2008 /kk 2009 /kk 2010 /kk 2011 /kk % Palkansaajat kaikki ,8 Palkansaajat valtio ,7 Akavan Erityisalat valtio ja yliopisto, yhteensä ,1 valtio yliopisto Kaikkien palkansaajien ansiotiedot: Tilastokeskus, Ansiotasoindeksi, 4. vuosineljännes, vuoden 2011 luvut ennakollisia 16 Akavan Erityisalojen selvityksiä

17 ansionsa nousseen lokakuusta 2010 lokakuuhun Joka neljäs jäsen vastasi, että oma ansiotaso oli noussut enemmän kuin sopimuskorotuksessa oli määritelty. Yli puolet ilmoitti ansiotasonsa nousseen sopimuskorotuksen verran. Vuoden 2011 aikana valtiosektorin palkkoja korotettiin helmikuun alussa 1,3 % suuruisella yleiskorotuksella ja toukokuun alussa 0,7 % suuruisella virastoerällä. Neljällä prosentilla kokonaispalkka oli laskenut vuoden 2010 lokakuusta. Kuusi prosenttia jäsenistä ei ollut töissä vertailuajankohtana, ja joka kymmenes ei osannut arvioida kuukausiansioiden kehitystä viimeisen vuoden aikana. (kaavio 16) Pidemmän aikavälin tarkastelussa keskipalkkojen muutos laskettiin yhteisesti valtiosektorilla ja yliopistoissa toimiville jäsenille. Tässä ryhmässä keskipalkkojen muutos vuodesta 2000 lukien on noin 57 %. Tilastokeskuksen mukaan kaikkien palkansaajien ansiot ovat nousseet vuodesta 2000 lähtien keskimäärin noin 53 %. Valtiosektorilla palkat ovat vastaavana aikana nousseet hieman enemmän eli 59 %. (taulukko 3) Yleiskorotuksen lisäksi palkannousun taustalla on useimmiten henkilökohtaisen palkanosan muutos. Joka neljännellä palkka oli noussut tehtäväkohtaisen palkanosan muutoksen myötä. Useammalla kuin joka viidennellä ansiokehityksen oli aiheuttanut siirtyminen uusiin työtehtäviin. Noin joka kymmenes raportoi palkkatason nousseen uuteen työpaikkaan siirtymisen myötä. Kysymys oli ns. monivalintakysymys eli vastaaja pystyi ilmoittamaan useamman kuin yhden syyn palkannousulle. (kaavio 19) Tutkimuksessa pyydettiin vastaajia arvioimaan viiden eri tekijän vaikutusta palkkaan neliportaisella luokituksella. Vastaajien näkemyksen mukaan eniten palkkaan vaikuttavat työn vaativuus ja henkilökohtainen osaaminen. Vain joka kymmenes arvioi, että nämä tekijät eivät vaikuta lainkaan palkkaukseen. Sen sijaan esimerkiksi työn määrällä tai tuloksella on vähäisempi vaikutus palkkaan. Kolme neljästä arvioi, että työryhmän tai -yksikön tulos ei vaikuta lainkaan palkkaukseen. (kaavio 20) Kaavio 19. Mikä on yleiskorotuksen lisäksi aiheuttanut muutoksen kuukausiansioissa lokakuusta 2010 lokakuuhun 2011? (%) Kaavio 20. Miten seuraavat tekijät vaikuttavat palkkaukseen? (%) Akavan Erityisalojen selvityksiä

18 T utkimuksen tulokset osoittavat, että myllerrys valtion virastoissa ja laitoksissa jatkuu edelleen, sillä vain reilu kymmenys arvioi, että omalla työpaikalla ei ole tapahtumassa mitään muutoksia. Kuusi vastaajaa kymmenestä raportoi suunnitelmista, jotka liittyivät viraston sisäisten toimintojen uudelleen organisointiin. Lähes yhtä monen työpaikalla valtion tuottavuusohjelma tulee johtamaan henkilöstön vähennyksiin. Oman organisaation yhdistämistä jonkin toisen kanssa ennakoi reilu neljännes valtiosektorin Muutokset työssä ja työpaikoilla Kaavio 21. Muutokset työssä (%) jäsenkunnasta. Työpaikan alueellistamissuunnitelmista raportoi joka kymmenes vastaaja. (kaavio 21) Noin kolmannes valtiosektorin jäsenistä arvioi, että taloudellinen taantuma tai hallinnolliset uudistukset eivät ole aiheuttaneet muutoksia työpaikoilla. Joka toinen tutkimukseen vastanneista totesi, että heidän työpaikallaan määräaikaisia työsuhteita ei ole nykyolosuhteissa jatkettu. Neljännes vastanneista ilmoitti, että heillä loma rahoja oli kannustettu vaihtamaan vapaaksi. Vaikka tuottavuusohjelma Kaavio 22. Taantuman tai hallinnollisten uudistusten vaikutukset työpaikalla (%) saattaa johtaa henkilöstömäärän pienenemiseen, jäsenet eivät raportoineet irtisanomisista tai lomautuksista. Joka viides raportoi muista toimenpiteistä. Tällä tarkoitettiin muun muassa virkojen täyttökieltoja ja toimintamenojen leikkauksia. (kaavio 22) Vastaajia pyydettiin vielä tarkentamaan, mistä he olivat saaneet tietoa vireillä olevista muutoksista. Kolme neljästä vastaajasta kertoi, että tietolähteenä oli ollut oma esimies. Seuraavaksi yleisimmin tieto muutoksesta saatiin työkaverilta (49 %) tai työpaikan hallinto-osastolta (40 %). Luottamusmieheltä tietoja oli saanut joka neljäs jäsen, medialta joka viides. Omasta ammattiliitosta (15 %) tietoa muutoksista oli saanut huomattavasti harvempi. (kaavio 23) Vain reilu neljännes kyselyyn vastanneista koki, että henkilöstö on pystynyt vaikuttamaan omaan työhönsä muutostilanteissa. Neljä kymmenestä arvioi, että ilmapiiri omalla työpaikalla oli heikentynyt, ja yhtä moni raportoi oman jaksamisensa huonontuneen. Valtaosa vastaajista koki, että työpaikalla vaaditaan työntekijöiltä aikaisempaa enemmän ja joka toisella työmäärä oli lisääntynyt. Työ ilmapiirimittauksia tehdään useimpien työpaikoilla (75 %). (kaavio 24) Työnantajien, joiden palveluksessa olevan henkilöstön määrä on säännöllisesti vähintään 30 työntekijää, on vuosittain laadittava tasa-arvosuun Kaavio 23. Mistä olet saanut tietoa vireillä olevista muutoksista? (%) 18 Akavan Erityisalojen selvityksiä

19 nitelma. Suunnitelman tulee koskea erityisesti palkkausta ja muita palvelussuhteen ehtoja. Valtiolla toimivista jäsenistä 40 % toimii työpaikoilla, joissa suunnitelma on laadittu. Joka kymmenes koki, että tasa-arvosuunnitelma oli kaventanut sukupuolten välisiä palkkaeroja omalla työpaikalla. Vastaajat olivat edelleen epätietoisia tasa-arvosuunnitelmien olemassaolosta tai niiden vaikutuksista. (kaavio 25) Valtaosa jäsenkunnasta ei ollut kokenut tai havainnut kuluvan vuoden aikana häirintää tai epäasiallista koh telua omalla työpaikallaan. Miesten ja naisten välillä on kuitenkin selvästi eroa, sillä 7 % miehistä ilmoitti kokeneensa itse häirintää tai epäasiallista käytöstä, naisista 13 %. Naiset olivat myös havainneet häirintää työpaikalla miehiä useammin. Eri sektoreilla toimivien vastauksissa ei ollut juurikaan eroja. Vain joka neljäs (23 %) epäasiallista kohtelua kokenut tai havainnut valtiosektorin jäsen ilmoitti, että kiusaamiseen on myös puututtu (esim. puhuttelu, työjärjestelyn muutos). (kaavio 26) Niistä, joilla on tasa-arvosuunnitelma: 10 %: tasa-arvosuunnitelma kaventanut sukupuolten välistä palkkaeroa 27 %: tasa-arvosuunnitelmalla ei ole pystytty kaventamaan palkkaeroja 63 %: ei osannut sanoa tasa-arvosuunnitelman vaikutuksesta Kaavio 24. Omaa työpaikkaa ja työtä koskevat väittämät (%) Kaavio 25. Onko työpaikalla tehty tasa-arvosuunnitelma? (%) Kaavio 26. Oletko kokenut tai havainnut häirintää tai epäasiallista kohtelua työpaikalla kuluneen vuoden aikana? (%) Akavan Erityisalojen selvityksiä

20 Liite Valtiosektorin työmarkkinatutkimus, palkkatilastot lokakuu 2011 Vastaajia 768, n = perusjoukon ikä- ja sukupuolijakaumatiedoin painotettu Säännöllisen työajan ansiot Lkm Lkm (%) Keskipalkka F 10 F 25 F 50 F 75 F 90 Sukupuoli Miehet , Naiset , Yhteensä , Koulutusaste, kaikki Keskiaste 164 6, Alin korkea-aste 166 6, Alempi korkeakouluaste , Ylempi korkeakouluaste , Tutkijan koulutus 119 4, Ulkomailla suoritettu tutkinto 15, Yhteensä , Koulutusaste, miehet Keskiaste 75 10, Alin korkea-aste 52 7, Alempi korkeakouluaste , Ylempi korkeakouluaste , Tutkijan koulutus 32 4, Ulkomailla suoritettu tutkinto 5,7 Yhteensä , Koulutusaste, naiset Keskiaste 89 4, Alin korkea-aste 114 6, Alempi korkeakouluaste , Ylempi korkeakouluaste , Tutkijan koulutus 87 4, Ulkomailla suoritettu tutkinto 10, Yhteensä , Ikäryhmä, kaikki Alle , , , , , Yhteensä , Ikäryhmä, miehet Alle , , , , , Yhteensä , Akavan Erityisalojen selvityksiä

21 Säännöllisen työajan ansiot Lkm Lkm (%) Keskipalkka F 10 F 25 F 50 F 75 F 90 Ikäryhmä, naiset Alle , , , , , Yhteensä , Työssäkäyntialue Pääkaupunkiseutu , Muu Suomi , Ulkomaat, ei tietoa 45 1, Yhteensä , Työkokemus , , , , , , , yli , Ei tietoa 64 2, Yhteensä , Palvelussuhde Pysyvä , Määräaikainen , Yhteensä , Palkkajärjestelmä Sopimuspalkka 123 4, Valtion palkkausjärjestelmä (VPJ) , Muu järjestelmä 242 9, En tiedä 155 6, Tieto puuttuu 19, Yhteensä , Akavan Erityisalojen selvityksiä

22 Säännöllisen työajan ansiot Lkm Lkm (%) Keskipalkka F 10 F 25 F 50 F 75 F 90 Jäsenyhdistys Aito HSO 200 7, Arkistoalan ammattiyhdistys 145 5, Hallintonotaarit 29 1, Kihlakunnanulosottomiehet 117 4, Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen 59 2, henkilökuntayhdistys Kuntien asiantuntijat KUMULA 10, Käännösalan asiantuntijat KAJ 171 6, Museoalan ammattiliitto 185 7, Opetushallinnon akateemiset toimihenkilöt 63 2, Pelastushallinnon Virkamiehet 17, SPECIA Asiantuntijat ja ylemmät , toimihenkilöt Suomen Toimintaterapeuttiliitto 17, Suomen Verotarkastajat SVT , Taide- ja kulttuurialan ammatti , järjestö TAKU Valtion alueellisen sivistyshallinnon 159 6, virkamiehet VSV Viestinnän asiantuntijoiden ammatti , järjestö Viesti Muu yhdistys 31 1, Ei tietoa 94 3, Yhteensä , Säännöllisen työajan ansiot Lkm Lkm (%) Keskipalkka F 10 F 25 F 50 F 75 F 90 Hallinnonala Eduskunta 10, Kauppa- ja teollisuusministeriö 29 1, Liikenne- ja viestintäministeriö 79 3, Maa- ja metsätalousministeriö 76 3, Oikeusministeriö 183 7, Opetus- ja kulttuuriministeriö , Puolustusministeriö 72 2, Sisäasiainministeriö 156 6, Sosiaali- ja terveysministeriö 181 7, Työ- ja elinkeinoministeriö , Ulkoasiainministeriö 23, Valtioneuvoston kanslia 41 1, Valtiovarainministeriö , Ympäristöministeriö 27 1, Muu tuntematon 231 9, Yhteensä , Akavan Erityisalojen selvityksiä

23 Säännöllisen työajan ansiot Lkm Lkm (%) Keskipalkka F 10 F 25 F 50 F 75 F 90 Nimike Amanuenssi 20, Arkistonhoitaja 28 1, Arkistosihteeri 15, Asiantuntija 156 6, Assistentti 50 2, Erikoissuunnittelija 110 4, Erikoistutkija 29 1, Erityisasiantuntija 52 2, Hallintopäällikkö 11, Intendentti 38 1, Johdon assistentti 19, Johdon sihteeri 20, Johtaja 18, Kehittämispäällikkö 22, Kielenkääntäjä 87 3, Kihlakunnanulosottomies 104 4, Konservaattori 25 1, Koordinaattori 10, Koulutussuunnittelija 10, Opetusneuvos 39 1, Osastosihteeri 46 1, Projektikoordinaattori 29 1, Projektipäällikkö 47 1, Sihteeri 30 1, Sivistystoimentarkastaja 44 1, Suunnittelija 85 3, Tarkastaja 73 2, Tiedottaja 59 2, Tietopalvelusihteeri 17, Toimintaterapeutti 17, Toimistosihteeri 13, Tutkija 128 5, Tutkimusavustaja 15, Työvoimaneuvoja 22, Työvoimaohjaaja 15, Vanhempi verotarkastaja 72 2, Verotarkastaja 222 8, Viestintäpäällikkö 28 1, Ylitarkastaja 125 4, Muut nimikkeet 92 3, Ei tietoa , Yhteensä , Akavan Erityisalojen selvityksiä

24 Akavan Erityisalat ry Maistraatinportti 4 A, 6 krs Helsinki p Akavan Erityisalat ry edustaa kulttuurin, hallinnon ja liike-elämän asiantuntijoita ja esimiehiä, jotka ovat järjestäytyneet 25 itsenäiseen jäsenyhdistykseen. Liitossa on yhteensä yli jäsentä.

Valtiosektorin työmarkkinatutkimus 2010

Valtiosektorin työmarkkinatutkimus 2010 Valtiosektorin työmarkkinatutkimus 2010 Akavan Erityisalojen selvityksiä 3 2011 Akavan Erityisalat ry Ulkoasu Olli Luotonen ISBN 978-952-5927-16-0 (nid.) ISBN 978-952-5927-17-7 (pdf) Painopaikka Libris

Lisätiedot

Korkeakoulusektorin työmarkkinatutkimus 2011

Korkeakoulusektorin työmarkkinatutkimus 2011 Korkeakoulusektorin työmarkkinatutkimus 2011 Akavan Erityisalojen selvityksiä 3 2012 Akavan Erityisalat ry Ulkoasu Olli Luotonen ISBN 978-952-5927-34-4 (nid.) ISBN 978-952-5927-35-1 (pdf) Painopaikka Libris

Lisätiedot

Yliopistosektorin työmarkkinatutkimus 2010

Yliopistosektorin työmarkkinatutkimus 2010 Yliopistosektorin työmarkkinatutkimus 2010 Akavan Erityisalojen selvityksiä 4 2011 Akavan Erityisalat ry Ulkoasu Olli Luotonen ISBN 978-952-5927-18-4 (nid.) ISBN 978-952-5927-19-1 (pdf) Painopaikka Libris

Lisätiedot

valtio- sektorin työmarkkina tutkimus

valtio- sektorin työmarkkina tutkimus valtio- sektorin työmarkkina tutkimus Akavan Erityisalat ry Toimittanut: Arja Ahola Taitto: Olli Luotonen Kannen taitto: Nanna Särkkä Kannen kuva: Delany Brendan / Comma Painotalo Auranen, Forssa 2009

Lisätiedot

11. Jäsenistön ansiotaso

11. Jäsenistön ansiotaso 24 Kuvio 19. 11. Jäsenistön ansiotaso Tutkimuksessa selvitettiin jäsenistön palkkaukseen liittyviä asioita. Vastaajilta kysyttiin heidän kokonaiskuukausiansioitaan (kuukausibruttotulot). Vastaajia pyydettiin

Lisätiedot

Yksityisen sektorin työmarkkinatutkimus 2011

Yksityisen sektorin työmarkkinatutkimus 2011 Yksityisen sektorin työmarkkinatutkimus 2011 Akavan Erityisalojen selvityksiä 1 2012 Akavan Erityisalat ry Ulkoasu Olli Luotonen ISBN 978-952-5927-30-6 (nid.) ISBN 978-952-5927-31-3 (pdf) Painopaikka Libris

Lisätiedot

JULKISEN SEKTORIN TYÖMARKKINATUTKIMUS Akavan Erityisalojen selvityksiä 3/2006

JULKISEN SEKTORIN TYÖMARKKINATUTKIMUS Akavan Erityisalojen selvityksiä 3/2006 JULKISEN SEKTORIN TYÖMARKKINATUTKIMUS 05 Akavan Erityisalojen selvityksiä 3/06 Akavan Erityisalat ry ISSN 1796-4172 Aluksi Tämänkertaisessa julkisen sektorin työmarkkinatutkimuksessamme keskityimme lähes

Lisätiedot

VALTIOSEKTORIN TYÖMARKKINATUTKIMUS Akavan Erityisalojen selvityksiä 4/2007

VALTIOSEKTORIN TYÖMARKKINATUTKIMUS Akavan Erityisalojen selvityksiä 4/2007 VALTIOSEKTORIN TYÖMARKKINATUTKIMUS 06 Akavan Erityisalojen selvityksiä 4/07 Akavan Erityisalat ry ISSN 1796-9255 Multiprint Oy Helsinki ALUKSI Tämänkertainen työmarkkinatutkimuksemme on järjestyksessä

Lisätiedot

Yksityisen sektorin työmarkkinatutkimus 2007. Akavan Erityisalojen selvityksiä 1 2008

Yksityisen sektorin työmarkkinatutkimus 2007. Akavan Erityisalojen selvityksiä 1 2008 Akavan Erityisalojen selvityksiä 1 2008 Yksityisen sektorin työmarkkinatutkimus 2007 Akavan Erityisalojen selvityksiä 1 2008 Yksityisen sektorin työmarkkinatutkimus 2007 Akavan Erityisalojen selvityksiä

Lisätiedot

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2. Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.2017 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti STTK:n toimeksiannosta

Lisätiedot

KUNTASEKTORIN TYÖMARKKINATUTKIMUS 2006. Akavan Erityisalojen selvityksiä 3/2007

KUNTASEKTORIN TYÖMARKKINATUTKIMUS 2006. Akavan Erityisalojen selvityksiä 3/2007 KUNTASEKTORIN TYÖMARKKINATUTKIMUS 06 Akavan Erityisalojen selvityksiä 3/07 Akavan Erityisalat ry ISSN 1796-9247 Multiprint Oy Helsinki ALUKSI Tämänkertainen työmarkkinatutkimuksemme on järjestyksessä liittomme

Lisätiedot

Yksityisen sektorin työmarkkinatutkimus 2010

Yksityisen sektorin työmarkkinatutkimus 2010 Yksityisen sektorin työmarkkinatutkimus 2010 Akavan Erityisalojen selvityksiä 2 2011 Akavan Erityisalat ry Ulkoasu Olli Luotonen ISBN 978-952-5927-10-8 (nid.) ISBN 978-952-5927-11-5 (pdf) Painopaikka Libris

Lisätiedot

PALKKAKYSELY PALKKAKYSELY

PALKKAKYSELY PALKKAKYSELY 1. PALKKAKYSELY 1 Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RILin jäsenille tehtiin lokakuussa 2016 työmarkkinatutkimus internet-kyselynä. Kysely toteutettiin yhteistyössä Tekniikan Akateemisten Liitto TEKin vastaavan

Lisätiedot

Ylityöt ovat yleisiä, niitä tekee 60 prosenttia. Huolestuttavaa on, että ylityöt korvataan sopimuksen mukaisesti vain 40 prosentille.

Ylityöt ovat yleisiä, niitä tekee 60 prosenttia. Huolestuttavaa on, että ylityöt korvataan sopimuksen mukaisesti vain 40 prosentille. Akavan Erityisalojen kuntasektorin työmarkkinatutkimus 2012 2 Kuntasektorin työmarkkinatutkimus 2012 Sisällys Lukijalle... Taustatietoja vastanneista... Palvelussuhde... Määräaikaiset palvelussuhteet...

Lisätiedot

Kuntasektorin työmarkkinatutkimus 2010

Kuntasektorin työmarkkinatutkimus 2010 Kuntasektorin työmarkkinatutkimus 20 Akavan Erityisalojen selvityksiä 5 2011 Akavan Erityisalat ry Ulkoasu Olli Luotonen ISBN 978-952-5927-20-7 (nid.) ISBN 978-952-5927-21- (pdf) Painopaikka Libris Oy,

Lisätiedot

YKSITYISEN SEKTORIN TYÖMARKKINATUTKIMUS 2005. Akavan Erityisalojen selvityksiä 2006

YKSITYISEN SEKTORIN TYÖMARKKINATUTKIMUS 2005. Akavan Erityisalojen selvityksiä 2006 YKSITYISEN SEKTORIN TYÖMARKKINATUTKIMUS 200 Akavan Erityisalojen selvityksiä 200 Akavan Erityisalat ry ISSN 179- Aluksi Akavan Erityisalojen yksityisen sektorin työmarkkinatutkimus tehtiin jälleen erillisenä

Lisätiedot

Perustiedot. Sukupuoli. Jäsenyys Lakimiesliitossa

Perustiedot. Sukupuoli. Jäsenyys Lakimiesliitossa 1 Sisällys Perustiedot... 3 Sukupuoli... 3 Jäsenyys Lakimiesliitossa... 3 Työnantaja ja työsuhde... 4 Toimialajakauma... 4 Yrityksen koko... 4 Työsuhteen kesto... 5 Työsuhteen laatu... 5 Palkka... 6 Palkkausmuoto...

Lisätiedot

YKSITYISEN SEKTORIN TYÖMARKKINATUTKIMUS 2006. Akavan Erityisalojen selvityksiä 2/2007

YKSITYISEN SEKTORIN TYÖMARKKINATUTKIMUS 2006. Akavan Erityisalojen selvityksiä 2/2007 YKSITYISEN SEKTORIN TYÖMARKKINATUTKIMUS 200 Akavan Erityisalojen selvityksiä 2/2007 Akavan Erityisalat ry ISSN 179-1 Multiprint Oy Helsinki ALUKSI Tämänkertainen työmarkkinatutkimuksemme on järjestyksessä

Lisätiedot

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 8.2.

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 8.2. Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 8.2.2017 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti STTK:n toimeksiannosta

Lisätiedot

Yleiskuva. Palkkatutkimus 2008. Tutkimuksen tausta. Tutkimuksen tavoite. Tutkimusasetelma

Yleiskuva. Palkkatutkimus 2008. Tutkimuksen tausta. Tutkimuksen tavoite. Tutkimusasetelma Palkkatutkimus 2008 Yleiskuva Tutkimuksen tausta Tutkimuksen tavoite Tutkimusasetelma Tietotekniikan liitto (TTL) ja Tietoviikko suorittivat kesäkuussa 2008 perinteisen palkkatutkimuksen. Tutkimus on perinteisesti

Lisätiedot

Yksityisen. sektorin. työmarkkina tutkimus

Yksityisen. sektorin. työmarkkina tutkimus Yksityisen sektorin työmarkkina tutkimus Akavan Erityisalat ry Toimittanut: Arja Ahola Taitto: Olli Luotonen Kannen taitto: Nanna Särkkä Kannen kuva: Delany Brendan / Comma Painotalo Auranen, Forssa 2009

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 4:2017

TILASTOKATSAUS 4:2017 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 4:201 1.10.201 TYÖTTÖMÄT VANTAALLA 200 2016 Työttömyysaste oli Vantaalla 11, prosenttia vuoden 2016 lopussa. Laskua edellisvuoteen oli 0,5 prosenttiyksikköä, mikä johtui

Lisätiedot

KYSELY TEKNISEN VIESTINNÄN TEHTÄVISSÄ TOIMIVIEN PALKKAUKSESTA JA TYÖSUHTEEN EHDOISTA. - yhteenveto tuloksista

KYSELY TEKNISEN VIESTINNÄN TEHTÄVISSÄ TOIMIVIEN PALKKAUKSESTA JA TYÖSUHTEEN EHDOISTA. - yhteenveto tuloksista 1 KYSELY TEKNISEN VIESTINNÄN TEHTÄVISSÄ TOIMIVIEN PALKKAUKSESTA JA TYÖSUHTEEN EHDOISTA - yhteenveto tuloksista Suomen teknisen viestinnän yhdistyksen syysseminaari Tampere 15.10.2013 Hanna Gorschelnik

Lisätiedot

Opiskelijan edut ja palvelut

Opiskelijan edut ja palvelut Opiskelijan edut ja palvelut Akavan Erityisalat opiskelijan oma ammattiliitto Asiantunteva ammattiliitto tuo turvaa elämääsi. Amalia Ojanen, opiskelija- ja nuorisoasiamies Akavan Erityisalojen ja sen jäsenyhdistysten

Lisätiedot

Kysely tehtiin loka-marraskuussa 2016 Kohderyhmänä työmarkkinoilla olevat TEKin jäsenet Vastaajia noin 9 500, vastausprosentti noin 22 Erilaiset

Kysely tehtiin loka-marraskuussa 2016 Kohderyhmänä työmarkkinoilla olevat TEKin jäsenet Vastaajia noin 9 500, vastausprosentti noin 22 Erilaiset Kysely tehtiin loka-marraskuussa 2016 Kohderyhmänä työmarkkinoilla olevat TEKin jäsenet Vastaajia noin 9 500, vastausprosentti noin 22 Erilaiset vastauspolut työmarkkina-aseman mukaan (palkkatyössä olevat,

Lisätiedot

Palkkatasotutkimus 2015

Palkkatasotutkimus 2015 Palkkatasotutkimus Tuloksia Taustaa Vuotuinen palkkatasotutkimus antaa poikkileikkauksen jäsenten sijoittumisesta työmarkkinoilla ja palkkatasosta Lokakuun ansiot (tunnusluvuissa mukana kokoaikatyössä

Lisätiedot

Yleiskuva. Palkkatutkimus 2005, osa I. Tutkimuksen tausta. Tutkimusasetelma. Tulosten edustavuus

Yleiskuva. Palkkatutkimus 2005, osa I. Tutkimuksen tausta. Tutkimusasetelma. Tulosten edustavuus Palkkatutkimus 2005, osa I Yleiskuva Tutkimuksen tausta Tutkimusasetelma Tietotekniikan liitto (TTL) ja ITviikko suorittivat maalis-huhtikuussa 2005 perinteisen palkkatutkimuksen. Tutkimus on perinteisesti

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 15:2016

TILASTOKATSAUS 15:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 15:2016 1 25.8.2016 TYÖTTÖMÄT VANTAALLA 31.12.2015 Työttömyysaste oli Vantaalla 12,4 prosenttia vuoden 2015 lopussa. Työttömien määrä kasvoi kaikilla suuralueilla,

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011 14 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011 Työllisten määrä kääntyi Helsingissä nousuun yli vuoden kestäneen laskukauden jälkeen. Työllisiä oli vuoden 2011 ensimmäisellä neljänneksellä

Lisätiedot

Palvelualojen taskutilasto 2012

Palvelualojen taskutilasto 2012 Jäsenyys ja liittyminen 030 100 600 Jäsenten työsuhdeasiat 030 100 620 Työttömyysturvaneuvonta 020 690 211 Vaihde 020 774 002 (ma pe klo 9 16) www.pam.fi pam@pam.fi etunimi.sukunimi@pam.fi Keskustoimisto

Lisätiedot

Historian, kirjallisuuden ja kulttuuriaineiden FM-tutkinnon suorittaneet

Historian, kirjallisuuden ja kulttuuriaineiden FM-tutkinnon suorittaneet Historian, kirjallisuuden ja kulttuuriaineiden FM-tutkinnon suorittaneet Vähimmäispalkkasuositus 1.8.2016 31.1.2018 Akavan Erityisalat, SPECIA Asiantuntijat ja ylemmät toimihenkilöt ja Taideja kulttuurialan

Lisätiedot

Yliopistojen. Tilastojulkaisu Yliopistot

Yliopistojen. Tilastojulkaisu Yliopistot Jälkipainos kielletään. Sivistystyönantajat ry Eteläranta 10, FI-00130 Helsinki, Finland Tel. +358 9 1728 5700 www.sivistystyonantajat.fi Yliopistojen Tilastojulkaisu 2014 yleinen työehtosopimus Yliopistot

Lisätiedot

Toimihenkilöbarometri 2013

Toimihenkilöbarometri 2013 Toimihenkilöbarometri 2013 Seppo Nevalainen 2 7. 11. 2 0 1 3 Vastanneet jäsenliitoittain Yhteensä N = 1288 Miehet N = 307 Naiset N = 979 Naisten osuus, % Vastausprosentti Painokerroin Ammattiliitto PRO

Lisätiedot

Kansalaistutkimus viikkotyöajoista STTK

Kansalaistutkimus viikkotyöajoista STTK Kansalaistutkimus viikkotyöajoista STTK Kaikki vastaajat, n=1177 Ikäryhmät Alle 35-vuotiaat, n=211 35-50 vuotiaat, n=427 51-65-vuotiaat, n=414 Sukupuoli Naiset, n=746 Miehet, n=422 Ammattiasema Työntekijä,

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Kielitaito, tietotekniikan käyttö, ammattikirjallisuus ja koulutusmahdollisuudet Suomalaiset osaavat vieraita kieliä, käyttävät tietokonetta ja seuraavat ammattikirjallisuutta

Lisätiedot

Ympäristöasiantuntijoiden Keskusliitto. 24.1.2012 Real Stats Oy

Ympäristöasiantuntijoiden Keskusliitto. 24.1.2012 Real Stats Oy Työmarkkinatutkimus 2011 Ympäristöasiantuntijoiden Keskusliitto 24.1.2012 Real Stats Oy Sisältö 1 JÄSENKUNNAN TAUSTATIEDOT...4 2 JÄSENET TYÖELÄMÄSSÄ...6 2.1 Valtion virastot merkittävin työllistäjä...7

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 16:2016

TILASTOKATSAUS 16:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 16:2016 1 26.8.2016 PITKÄAIKAISTYÖTTÖMÄT VANTAALLA Pitkäaikaistyöttömiä oli Vantaalla vuoden 2015 lopussa 4 850. Heistä useampi kuin kaksi viidestä oli ollut työttömänä

Lisätiedot

Opiskelijan edut ja palvelut

Opiskelijan edut ja palvelut Opiskelijan edut ja palvelut Akavan Erityisalat opiskelijan oma ammattiliitto Asiantunteva ammattiliitto tuo turvaa elämääsi. Amalia Ojanen, opiskelija- ja nuorisoasiamies Akavan Erityisalojen ja sen jäsenyhdistysten

Lisätiedot

Tasa-arvosuunnitelma

Tasa-arvosuunnitelma Tasa-arvosuunnitelma 2017-2019 1. JOHDANTO 3 2. TASA-ARVOSELVITYS 4 Tasa-arvoisuuden kokeminen 7 Koulutus 7 3. PERIAATTEET JA TOIMENPITEET TASA-ARVON EDISTÄMISEKSI 7 Henkilöstön rekrytointi 7 Tasa-arvoisen

Lisätiedot

Työmarkkinatutkimus 1/2014 Lehdistöaamiainen, Ravintola Loiste,

Työmarkkinatutkimus 1/2014 Lehdistöaamiainen, Ravintola Loiste, Työmarkkinatutkimus 1/2014 Lehdistöaamiainen, Ravintola Loiste, 8.4.2014 Pro on Yksi Suomen suurimmista ammattiliitoista: suurin yksityisen sektorin toimihenkilöliitto ja Toimihenkilökeskusjärjestö STTK:n

Lisätiedot

t i l a s t o j a HELSINGIN TYÖTTÖMYYS JA PITKÄAIKAISTYÖTTÖMYYS ALUEITTAIN

t i l a s t o j a HELSINGIN TYÖTTÖMYYS JA PITKÄAIKAISTYÖTTÖMYYS ALUEITTAIN H E L S I N G I N K A U P U N G I N T I E T O K E S K U S t i l a s t o j a 2009 20 HELSINGIN TYÖTTÖMYYS JA PITKÄAIKAISTYÖTTÖMYYS ALUEITTAIN 31.12.2008 Käänne työttömyyden kehityksessä Helsingin työttömyysaste

Lisätiedot

Tampereen yliopistosta vuonna 2009 valmistuneiden uraseurannan tuloksia. Tampereen yliopisto Työelämäpalvelut Tammikuu 2015

Tampereen yliopistosta vuonna 2009 valmistuneiden uraseurannan tuloksia. Tampereen yliopisto Työelämäpalvelut Tammikuu 2015 Tampereen yliopistosta vuonna 29 valmistuneiden uraseurannan tuloksia Tampereen yliopisto Työelämäpalvelut Tammikuu 21 Kyselyn toteutus ja kohderyhmä Vuonna 214 uraseurantakysely toteutettiin vuonna 29

Lisätiedot

Tohtorin tutkinnon suorittaneet työelämässä: vuosina 2010 ja 2011 Tampereen yliopistosta valmistuneiden tohtorien uraseuranta

Tohtorin tutkinnon suorittaneet työelämässä: vuosina 2010 ja 2011 Tampereen yliopistosta valmistuneiden tohtorien uraseuranta Tohtorin tutkinnon suorittaneet työelämässä: vuosina 2010 ja 2011 Tampereen yliopistosta valmistuneiden tohtorien uraseuranta Tampereen yliopisto Ura- ja rekrytointipalvelut Kyselyn toteutus ja kohderyhmä

Lisätiedot

Kasvatustieteilijät. Vähimmäispalkkasuositus 1.6.2014 31.3.2016. Akavan Erityisalat SPECIA Asiantuntijat ja ylemmät toimihenkilöt

Kasvatustieteilijät. Vähimmäispalkkasuositus 1.6.2014 31.3.2016. Akavan Erityisalat SPECIA Asiantuntijat ja ylemmät toimihenkilöt Kasvatustieteilijät Vähimmäispalkkasuositus 1.6.2014 31.3.2016 Akavan Erityisalat SPECIA Asiantuntijat ja ylemmät toimihenkilöt KASVATUSTIETEILIJÄT Vähimmäispalkkasuositus 1.6.2014 31.3.2016 Akavan Erityisalat

Lisätiedot

Samapalkkaisuusohjelma Pelastustoimen naisverkosto Outi Viitamaa-Tervonen, Sosiaali- ja terveysministeriö

Samapalkkaisuusohjelma Pelastustoimen naisverkosto Outi Viitamaa-Tervonen, Sosiaali- ja terveysministeriö Pelastustoimen naisverkosto 4.5.2016 Outi Viitamaa-Tervonen, Sosiaali- ja terveysministeriö Sukupuolten palkkatasa-arvo sitkeä ja keskeinen tasa-arvokysymys Naisten ja miesten syrjimätön ja tasa-arvoinen

Lisätiedot

t i l a s t o j a HELSINGIN TYÖTTÖMYYS ALUEITTAIN H E L S I N G I N K A U P U N G I N T I E T O K E S K U S

t i l a s t o j a HELSINGIN TYÖTTÖMYYS ALUEITTAIN H E L S I N G I N K A U P U N G I N T I E T O K E S K U S H E L S I N G I N K A U P U N G I N T I E T O K E S K U S t i l a s t o j a 2010 35 HELSINGIN TYÖTTÖMYYS ALUEITTAIN 31.12.2009 Alle 25-vuotiaiden työttömyysaste peruspiireittäin Helsingissä 2009. Nuorten

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 4 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2012 viimeisellä neljänneksellä 73,0 prosenttia. Työllisyysaste putosi vuoden takaisesta 0,7 prosenttiyksikköä.

Lisätiedot

Kotoutuminen, maahanmuuttajat. Eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokunta Liisa Larja

Kotoutuminen, maahanmuuttajat. Eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokunta Liisa Larja Kotoutuminen, maahanmuuttajat Eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokunta Liisa Larja 9.3.2017 % Naisten heikko työllistyminen painaa ulkomaalaistaustaisten työllisyysastetta alas 80 70 60 Työllisyysaste

Lisätiedot

DI - KATSAUS 2009. Toukokuu 2009. Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL

DI - KATSAUS 2009. Toukokuu 2009. Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL DI - KATSAUS 2009 Toukokuu 2009 Sivu 2 (15) YHTEENVETO Rakennus- ja kiinteistöala työllisti vuonna 2008 Tilastokeskuksen mukaan noin 250 000 henkilöä. Heistä rakennusalan diplomi-insinööri -tasoisen koulutuksen

Lisätiedot

YTN:n jäsenen kokovartalokuva 2016

YTN:n jäsenen kokovartalokuva 2016 YTN-datan esittely Esityksen sisältö Taustaa Palkkaus Tulospalkkaus Työaika, ylitöiden korvaaminen, matkapäivät ja matka-ajan korvaaminen Työsuhteen varmuus Yt-neuvottelut ja etujen leikkaus TAUSTAA Mikä

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Helsingin yliopistossa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon, farmaseutin ja lastentarhanopettajan tutkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 2012.

Lisätiedot

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia OAJ:n Työolobarometrin tuloksia 31.1.2014 OAJ:n Työolobarometrin perustiedot Kysely toteutettiin loka-marraskuussa 2013 Kyselyn vastaajia 1347 Opetusalan ammattijärjestön ja Finlands Svenska Lärarförbundin

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 3 2014 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 Työllisyysaste laskussa Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2013 neljännellä neljänneksellä 71,8 prosenttia. Vuoden 2013 vuosikeskiarvon

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Teologisessa tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 valmistuneiden kyselyyn 2012. Materiaalin tuottanut

Lisätiedot

Naisten kaikkien alojen aritmeettinen keskipalkka oli 2900 euroa (v euroa ja miesten keskipalkka 3763 euroa (3739 euroa).

Naisten kaikkien alojen aritmeettinen keskipalkka oli 2900 euroa (v euroa ja miesten keskipalkka 3763 euroa (3739 euroa). TEKSTI JA GRAFIIKKA ESKO LAPPALAINEN Agrologien palkkatutkimus 2016 PALKAT JUNNAAVAT PAIKALLAAN Agrologien työnantajat ovat ilmeisesti ottaneet kasvu- ja kilpailukykysopimuksen (kiky) toteutuksessa reippaan

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Humanistisessa tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 valmistuneiden kyselyyn 2012. Materiaalin tuottanut

Lisätiedot

Rinnakkaislääketutkimus 2009

Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketeollisuus ry Helmikuu 2009 TNS Gallup Oy Pyry Airaksinen Projektinumero 76303 Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä

Lisätiedot

20-30-vuotiaat työelämästä

20-30-vuotiaat työelämästä Sakari Nurmela Tutkimuksen toteuttaminen ja sisältö Tutkimuksen toteuttaminen Tutkimukseen vastanneet edustavat maamme 20-30-vuotiasta lapsetonta väestöä (pl. Ahvenanmaan maakunnassa asuvat). Kyselyyn

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Valtiotieteellisestä tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 2012. Materiaalin tuottanut Helsingin

Lisätiedot

TASA-ARVON EDISTÄMINEN JA PALKKAKARTOITUS

TASA-ARVON EDISTÄMINEN JA PALKKAKARTOITUS TASA-ARVON EDISTÄMINEN JA PALKKAKARTOITUS 1 15.4.2015 Naisten ja miesten tasa-arvo työelämässä Naisten ja miesten tosiasiallisissa oloissa tuntuvia eroja Työelämässä rakenteita, jotka ylläpitävät sukupuolten

Lisätiedot

Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri

Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri 1 Yritysten määrän kehitys 1990-2013 290 000 282635 270 000 266062 263 001263759 266909 262548 250 000 252 815 230 000 210 000 209151 207493 203542 205468

Lisätiedot

TILASTOJULKAISU 2013 YLIOPISTOT JA HARJOITTELUKOULUT

TILASTOJULKAISU 2013 YLIOPISTOT JA HARJOITTELUKOULUT TILASTOJULKAISU 2013 YLIOPISTOT JA HARJOITTELUKOULUT Sisällys YLIOPISTOT TYÖLLISTÄJINÄ...3 YLIOPISTOT...5 AVAINLUKUJA YLIOPISTOJEN HENKILÖSTÖSTÄ...6 Henkilöstömäärä...6 Ikärakenne...8 Vakinaisuus ja määräaikaisuus...9

Lisätiedot

Projektityö. Vuosina vastavalmistuneiden vastauksista poimittua. Suunnittelija Outi Suorsa. UEF // University of Eastern Finland

Projektityö. Vuosina vastavalmistuneiden vastauksista poimittua. Suunnittelija Outi Suorsa. UEF // University of Eastern Finland Projektityö Vuosina 2010-14 vastavalmistuneiden vastauksista poimittua Suunnittelija Outi Suorsa Taustatiedot Tiedot perustuvat v.2011-2015 vastavalmistuneille tehdystä kyselystä (vuosina 2010-2014 loppututkinnon

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Bio- ja ympäristötieteellisessä tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 2012. Materiaalin tuottanut

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Käyttäytymistieteellisessä tiedekunnassa vuonna 2009 lastentarhanopettajan tutkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 2012. Materiaalin tuottanut Helsingin

Lisätiedot

Työmarkkinatutkimus 2010

Työmarkkinatutkimus 2010 Työmarkkinatutkimus 2010 Luonnontieteiden Akateemisten Liitto LAL ry 22.1.2011 Real Stats Oy Sisältö 1 TUTKIMUKSEN TOTEUTUS JA TULOSTEN EDUSTAVUUS...3 2 JÄSENKUNNAN TAUSTATIEDOT...4 3 SIJOITTUMINEN TYÖMARKKINOILLE...6

Lisätiedot

Helsingin työttömyys ja pitkäaikaistyöttömyys alueittain

Helsingin työttömyys ja pitkäaikaistyöttömyys alueittain HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUKSEN verkkojulkaisuja 26 31 Helsingin työttömyys ja pitkäaikaistyöttömyys alueittain 31.12.25 Helsingin kaupungin kuvapankki/ Paul Williams Verkkojulkaisu ISSN 1458-577 ISBN

Lisätiedot

Tekniikan alan yliopistoopiskelijoiden työssäkäynti 2014

Tekniikan alan yliopistoopiskelijoiden työssäkäynti 2014 Tekniikan alan yliopistoopiskelijoiden työssäkäynti 2014 Esittäjän nimi 24.11.2014 1 Sisältö: Keskeisiä tuloksia Aineiston kuvailu Taustatiedot (Sp, ikä, yliopisto, tutkinnot, vuosikurssi, opintopisteet)

Lisätiedot

KULTTUURITUOTTAJAT. Vähimmäispalkkasuositus 1.5.2010 30.4.2012

KULTTUURITUOTTAJAT. Vähimmäispalkkasuositus 1.5.2010 30.4.2012 KULTTUURITUOTTAJAT Vähimmäispalkkasuositus 1.5.2010 30.4.2012 Akavan Erityisalat ry ja Taide- ja kulttuurialan ammattijärjestö TAKU ry ovat laatineet tämän vähimmäispalkkasuosituksen yksityisellä taide-

Lisätiedot

Ympäristöasiantuntijoiden keskusliitto Työmarkkinatutkimus 2015. Taloustutkimus Oy

Ympäristöasiantuntijoiden keskusliitto Työmarkkinatutkimus 2015. Taloustutkimus Oy Ympäristöasiantuntijoiden keskusliitto Työmarkkinatutkimus 2015 Taloustutkimus Oy Helmikuu 2016 2 Sisällys 1. Johdanto... 3 2. Tutkimuksen vastaajarakenne... 3 3. Jäsenkunnan tutkinnot ja pääaineet...

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus2006

Aikuiskoulutustutkimus2006 2007 Aikuiskoulutustutkimus2006 Ennakkotietoja Helsinki 21.5.2007 Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tilastokeskus. Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia

Lisätiedot

kulttuurituottajat Vähimmäispalkkasuositus 1.6.2014 31.3.2016 Akavan Erityisalat Taide- ja kulttuurialan ammattijärjestö TAKU

kulttuurituottajat Vähimmäispalkkasuositus 1.6.2014 31.3.2016 Akavan Erityisalat Taide- ja kulttuurialan ammattijärjestö TAKU kulttuurituottajat Vähimmäispalkkasuositus 1.6.2014 31.3.2016 Akavan Erityisalat Taide- ja kulttuurialan ammattijärjestö TAKU Akavan Erityisalat AE ry ja Taide- ja kulttuurialan ammattijärjestö TAKU ry

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Farmasian tiedekunnassa vuonna 2009 farmaseutin tutkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 valmistuneiden kyselyyn 2012. Materiaalin tuottanut Helsingin

Lisätiedot

TYÖTTÖMYYSBAROMETRI Tietoja tekniikan alan yliopistokoulutetuista työttömistä

TYÖTTÖMYYSBAROMETRI Tietoja tekniikan alan yliopistokoulutetuista työttömistä TYÖTTÖMYYSBAROMETRI 2014 Tietoja tekniikan alan yliopistokoulutetuista työttömistä Työttömyysbarometrin sisältö 1. Yhteenvetoa tuloksista 2. Tilastotietoja tekniikan alan yliopistokoulutettujen työttömyydestä

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Oikeustieteellisessä tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 valmistuneiden kyselyyn 2012. Materiaalin

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Käyttäytymistieteellisessä tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 2012. Materiaalin tuottanut Helsingin

Lisätiedot

Työmarkkinatutkimus 2011 Luonnontieteiden Akateemisten Liitto. 22.1.2012 Real Stats Oy

Työmarkkinatutkimus 2011 Luonnontieteiden Akateemisten Liitto. 22.1.2012 Real Stats Oy Työmarkkinatutkimus 2011 Luonnontieteiden Akateemisten Liitto 22.1.2012 Real Stats Oy Sisältö 1 JÄSENKUNNAN TAUSTATIEDOT... 4 2 JÄSENET TYÖELÄMÄSSÄ... 6 2.1 Yksityiset yritykset merkittävin työllistäjä...

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Farmasian tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 valmistuneiden kyselyyn 2012. Materiaalin tuottanut

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Maatalous-metsätieteellisessä tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 valmistuneiden kyselyyn 2012.

Lisätiedot

liikuntatieteilijät Vähimmäispalkkasuositus yksityiselle sektorille 1.6.2014 31.3.2016 Akavan Erityisalat Nuoriso- ja Liikunta-alan asiantuntijat

liikuntatieteilijät Vähimmäispalkkasuositus yksityiselle sektorille 1.6.2014 31.3.2016 Akavan Erityisalat Nuoriso- ja Liikunta-alan asiantuntijat liikuntatieteilijät Vähimmäispalkkasuositus yksityiselle sektorille 1.6.2014 31.3.2016 Akavan Erityisalat Nuoriso- ja Liikunta-alan asiantuntijat liikuntatieteilijät Vähimmäispalkkasuositus yksityiselle

Lisätiedot

Helsingin työttömyys ja pitkäaikaistyöttömyys alueittain

Helsingin työttömyys ja pitkäaikaistyöttömyys alueittain HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUKSEN verkkojulkaisuja 2004 22 Helsingin työttömyys ja pitkäaikaistyöttömyys alueittain 31.12.2003 Verkkojulkaisu ISSN 1458-5707 ISBN 952-473-325-0 Painettuna ISSN 1455-7231

Lisätiedot

virhemarginaali eli luottamusväli on plus miinus yksi prosenttiyksikkö. Taulukosta 1 nähdään myös muiden muuttujien vakioidut palkkaerot.

virhemarginaali eli luottamusväli on plus miinus yksi prosenttiyksikkö. Taulukosta 1 nähdään myös muiden muuttujien vakioidut palkkaerot. 28 työmarkkinaedunvalvonta Teksti: Teuvo Muhonen TEKin työmarkkinatutkimus Tulospalkkiot lievässä laskussa Tulospalkkioiden osuus kokonaisvuosiansioista oli viime vuonna 7,2 prosenttia, kun se vuotta aikaisemmin

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Lääketieteellisessä tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 valmistuneiden kyselyyn 2012. Materiaalin

Lisätiedot

Ympäristöasiantuntijoiden keskusliitto Työmarkkinatutkimus 2013. Taloustutkimus Oy

Ympäristöasiantuntijoiden keskusliitto Työmarkkinatutkimus 2013. Taloustutkimus Oy Ympäristöasiantuntijoiden keskusliitto Työmarkkinatutkimus 2013 Taloustutkimus Oy Helmikuu 2014 2 Sisällys 1. Johdanto... 3 2. Tutkimuksen vastaajarakenne... 3 2. Jäsenkunnan tutkinnot ja pääaineet...

Lisätiedot

Luonnontieteiden akateemisten liitto Työmarkkinatutkimus 2013. Taloustutkimus Oy

Luonnontieteiden akateemisten liitto Työmarkkinatutkimus 2013. Taloustutkimus Oy Luonnontieteiden akateemisten liitto Työmarkkinatutkimus 2013 Taloustutkimus Oy Helmikuu 2014 2 Sisällys 1. Johdanto... 3 2. Tutkimuksen vastaajarakenne... 3 2. Jäsenkunnan tutkinnot ja pääaineet... 4

Lisätiedot

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE - KYSELYN TOTEUTUS - KÄSITYKSET AMK-TUTKINNOSTA JA KOULUTUKSESTA - AMK-TUTKINNON TUOTTAMA OSAAMINEN - TYÖLLISTYMISEEN

Lisätiedot

Ympäristöasiantuntijoiden keskusliitto Työmarkkinatutkimus 2014. Taloustutkimus Oy

Ympäristöasiantuntijoiden keskusliitto Työmarkkinatutkimus 2014. Taloustutkimus Oy Ympäristöasiantuntijoiden keskusliitto Työmarkkinatutkimus 2014 Taloustutkimus Oy Maaliskuu 2015 2 Sisällys 1. Johdanto... 3 2. Tutkimuksen vastaajarakenne... 3 3. Jäsenkunnan tutkinnot ja pääaineet...

Lisätiedot

Jalkapalloilijoiden palkkatutkimus 2002

Jalkapalloilijoiden palkkatutkimus 2002 Jalkapalloilijoiden palkkatutkimus Jalkapalloilijan keskipalkka (luontoisetuineen) 23 691 21 73 5 1 15 2 25 Euroa Palkkatutkimus Pelaajayhdistys tekee vuosittain tutkimuksen jalkapalloilijoiden palkkauksesta.

Lisätiedot

Palkat nousivat NIUKASTI

Palkat nousivat NIUKASTI Palkat nousivat NIUKASTI Teksti Henna Laasonen Diplomi-insinöörien keskipalkka toistaiseksi voimassaolevissa työsuhteissa joulukuussa 2011 nousi 5 015 euroon. Mediaanipalkka oli 4 500 euroa kuukaudessa.

Lisätiedot

Kysely tehtiin loka-marraskuussa 2015 Kohderyhmänä työmarkkinoilla olevat TEKin jäsenet Vastaajia noin , vastausprosentti noin 25 YTN-teemana

Kysely tehtiin loka-marraskuussa 2015 Kohderyhmänä työmarkkinoilla olevat TEKin jäsenet Vastaajia noin , vastausprosentti noin 25 YTN-teemana Kysely tehtiin loka-marraskuussa 2015 Kohderyhmänä työmarkkinoilla olevat TEKin jäsenet Vastaajia noin 11 000, vastausprosentti noin 25 YTN-teemana työtyytyväisyys ja työn muutokset Tuunia Keränen @TEK_akateemiset

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Bio- ja ympäristötieteellisestä tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 valmistuneiden kyselyyn 2012.

Lisätiedot

Kysely kandien kesätöistä 2013. Yhteenveto lääketieteen kandien kyselystä Tiedot kerätty syyskuussa 2013

Kysely kandien kesätöistä 2013. Yhteenveto lääketieteen kandien kyselystä Tiedot kerätty syyskuussa 2013 Kysely kandien kesätöistä 2013 Yhteenveto lääketieteen kandien kyselystä Tiedot kerätty syyskuussa 2013 Kyselytutkimus lääketieteen opiskelijoille Tiedot kerättiin sähköisellä kyselyllä syyskuussa 2013.

Lisätiedot

Palkkakartoitus. Tarja Arkio, asiantuntija, Akava. Toimenpiteet tasa arvon edistämiseksi työelämässä (Tasa arvol 6 a )

Palkkakartoitus. Tarja Arkio, asiantuntija, Akava. Toimenpiteet tasa arvon edistämiseksi työelämässä (Tasa arvol 6 a ) Palkkakartoitus Tarja Arkio, asiantuntija, Akava Toimenpiteet tasa arvon edistämiseksi työelämässä (Tasa arvol 6 a ) Jos työnantajan palvelussuhteessa olevan henkilöstön määrä on säännöllisesti vähintään

Lisätiedot

Luottamusmiesbarometri Yhteenveto tuloksista

Luottamusmiesbarometri Yhteenveto tuloksista Luottamusmiesbarometri 2017 Yhteenveto tuloksista Taustaa Akavan luottamusmiesbarometri on joka toinen vuosi toteutettava kysely akavalaisille luottamusmiehille. Barometri toteutettiin vuonna 2017 toista

Lisätiedot

Tohtorin tutkinnon suorittaneet työelämässä: Vuosina 2008 ja 2009 Tampereen yliopistossa tohtorin tutkinnon suorittaneiden uraseuranta

Tohtorin tutkinnon suorittaneet työelämässä: Vuosina 2008 ja 2009 Tampereen yliopistossa tohtorin tutkinnon suorittaneiden uraseuranta Tohtorin tutkinnon suorittaneet työelämässä: Vuosina 2008 ja 2009 Tampereen yliopistossa tohtorin tutkinnon suorittaneiden uraseuranta Tampereen yliopisto Ura- ja rekrytointipalvelut Kyselyn toteutus ja

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 4:2015

TILASTOKATSAUS 4:2015 Tilastokatsaus 6:212 TILASTOKATSAUS 4:2 1 12.8.2 TIETOJA TYÖVOIMASTA JA TYÖTTÖMYYDESTÄ Työvoiman määrä kasvoi 1 3:lla (,9 %) vuoden 213 aikana Vantaalla työvoimaan kuuluvien joukko on suurentunut vuodesta

Lisätiedot

TIEDOTE 4/2014 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA

TIEDOTE 4/2014 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA KUOPION KAUPUNKI Konsernipalvelu Talous- ja strategiapalvelu Elokuu 213 TIEDOTE 4/214 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA Väestö pääasiallisen toiminnan mukaan Kuopiossa 31.12.212 Tilastokeskuksen keväällä 214 julkaisemien

Lisätiedot

Helsinkiläisten mielipiteitä energiantuotannon tulevaisuuden linjauksista. Syyskuu 2015. Jaakko Hyry TNS

Helsinkiläisten mielipiteitä energiantuotannon tulevaisuuden linjauksista. Syyskuu 2015. Jaakko Hyry TNS Helsinkiläisten mielipiteitä energiantuotannon tulevaisuuden linjauksista Syyskuu 2015 TNS Tutkimuksen toteuttaminen TNS Gallup Oy kartoitti Greenpeacin toimeksiannosta tällä kyselyllä helsinkiläisten

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Eläinlääketieteellisessä tiedekunnassa vuonna 29 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 214 ja vertailu vuonna 27 valmistuneiden kyselyyn 212. Materiaalin

Lisätiedot