Yksityisen sektorin työmarkkinatutkimus 2011

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Yksityisen sektorin työmarkkinatutkimus 2011"

Transkriptio

1 Yksityisen sektorin työmarkkinatutkimus 2011 Akavan Erityisalojen selvityksiä

2 Akavan Erityisalat ry Ulkoasu Olli Luotonen ISBN (nid.) ISBN (pdf) Painopaikka Libris Oy, Helsinki 2012

3 Yksityisen sektorin työmarkkinatutkimus 2011 Akavan Erityisalojen selvityksiä

4 Yksityisen sektorin työmarkkinatutkimus 2011 Akavan Erityisalojen selvityksiä 1 /2012 Sisältö Tutkimuksen toteuttaminen 6 Jäsenkunnan kuvaus 7 Työmarkkinoille sijoittuminen 7 Työsuhteiden määräaikaisuus 9 Työmatkustaminen 11 Tulevaisuuden näkymät 12 Jäsenkunnan palkkataso 13 Jäsenkunnan ansiokehitys 15 Työaika ja työhön sidonnainen aika 16 Teemakysymykset 17 Palkkaliite 19

5 A kavan Erityisalat tekee jäsenkunnalleen eri sektoreille työmarkkinatutkimuksen palkan, työehtojen ja työhyvinvoinnin kehittämiseksi. Yksityissektorin tutkimus on osa Akavan yksityisen sektorin neuvottelujärjestö, Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry:n tutkimusta. Nyt käsillä olevassa tutkimuksessa tiedusteltiin tarkennetusti työttömyyskokemuksista, uudelleen työllistymisestä ja työssä jaksamisesta. Jopa yli puolet jäsenistöstä oli kokenut työttömyyttä työuransa aikana. Ilahduttavaa sen sijaan on, että lyhyen työttömyysjakson jälkeen valtaosa oli työllistynyt vähintään samantasoisiin tehtäviin. Oman työpaikan yleisen tilanteen vakaaksi tai melko vakaaksi kokeneiden määrä oli sen sijaan laskenut hieman. Seitsemän kymmenestä arvioi tulevaisuuden kuitenkin yhä valoisaksi. Määräaikaiset kokivat tilanteensa ymmärrettävästi epävarmempana kuin Lukijalle vakituiset. Joka kuudes piti henkilöstövähennyksiä mahdollisena. Yksityisellä ansaittiin keskimäärin euroa kuukaudessa mediaanipalkan jäädessä euroon. Ansiokehitystarkastelua vaikeuttavat muutokset kohdejoukossa. Tilastokeskuksen ansiotasoindeksin mukaan eniten ansiot nousivat juuri yksityisellä sektorilla (3,2 %). Yli puolella jäsenistöstä palkankorotukset olivat tulleet yksinomaan yleiskorotuksina. Palkkataso ja palkkahajonta nousevat iän ja kokemuksen myötä. Yksityisellä työskenneltiin oman arvion mukaan keskimäärin 39,2 tuntia viikossa, kun työehtosopimusten mukainen työaika oli keskimäärin vain 37,3 tuntia viikossa. Kysymykset ylitöiden luonteesta ja korvattavuudesta osoittautuivat vaikeasti vastattaviksi. Säännöllisen työajan ulkopuolella työskenteli johdossa tai keskijohdossa 91 %, asian tuntijoista 80 % ja toimihenkilöistäkin 77 %, mikä myös on selvästi muita sektoreita enemmän. Ylityöt korvattiin yli puolella ilman korotuksia vapaana ns. yksi yhteen -mallin mukaisesti. Myös matka-ajan korvaaminen on edelleen haaste. Useampi kuin joka toinen vastaaja raportoi, ettei matkaaikaa korvata erikseen. On huolestuttavaa, että yli puolet vastanneista kokee nykyisen työmääränsä ainakin ajoittain liian suureksi. Liikaa työtä tuntuu kasautuvan erityisesti johdolle ja keskijohdolle. Kaiken kaikkiaan kuitenkin kolme neljästä vastaajasta arvioi jaksavansa työssään melko tai erittäin hyvin. Helsingissä Kari Eskola Yksityisen sektorin esittelijä, työmarkkinalakimies Akavan Erityisalojen selvityksiä

6 A kavan Erityisalat ry toteuttaa vuosittain jäsenkuntansa palkkausta ja työehtoja koskevan kyselytutkimuksen. Tutkimuksen tuloksia hyödynnetään monipuolisesti liiton edunvalvontatyössä ja jäsenneuvonnassa. Tässä raportissa tarkastellaan yksityisen sektorin jäsenten vastauksia. Yksityisen sektorin tutkimus on osa Akavan yksityisen sektorin neuvottelujärjestön, Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry:n, tutkimusta. Työmarkkinatutkimuksen tietoja on perinteisesti kerätty eri sektoreilta erillisillä kyselylomakkeilla. Nyt valmistuneessa tutkimuksessa yksityisen sek torin, valtion ja korkeakoulujen tiedot kysyttiin yhdistetysti samalla lomakkeella, mutta kuitenkin siten, että eri sektoreilla toimivat vastaajat saivat vastattavakseen omaa sektoria koskevat erityiskysymykset. Kaikkien sektorien vastaajat vastasivat samoihin koulutusta, työkokemusta ja muita taustatekijöitä mittaaviin taustakysymyksiin. Tänä vuonna tiedusteltiin tarkennetusti työttömyyskokemuksista, uudelleen työllistymisestä ja työssä jaksamisesta. Tutkimuksen toteuttaminen Kyselytutkimus toteutettiin sähköisesti lähettämällä tutkimuslinkki vastaajille Webropol- tiedonkeruutyökalulla. Tiedonkeruu ajoittui vuoden 2011 marraskuulle, ja tutkimuksessa tiedusteltiin lokakuun palkkausta. Tutkimuksen perusjoukko määriteltiin ja sähköpostiosoitteet poimittiin liiton jäsenrekisteristä. Tutkimuksen perusjoukon muodostavat kaikki yksityisellä sektorilla työssä olevat liiton jäsenet (N=8105). Yliopistolla toimivien jäsenten tiedot eivät ole mukana tuloksissa, koska heidän vastauksensa raportoidaan osana korkeakoulusektorin vastauksia. Kyselyyn vastasi yksityisellä sektorilla toimivaa jäsentä. Aineiston edustavuutta parannettiin tekemällä kaikki laskelmat perusjoukon sukupuoli- ja ikäjakaumatiedoin painotettuina. Näin ollen yksi tutkimukseen vastannut henkilö edustaa keskimäärin neljää perusjoukkoon kuuluvaa henkilöä. Painotettuina tehdyt laskelmat pakottivat vastaajien ja kaikkien tutkimuksen kohteena olleiden henkilöiden iän ja sukupuolen mukaiset jakaumat vastaamaan tarkasti toisiaan. Tämä menettely mahdollistaa myös sen, että raportissa esitetyillä lukumäärätiedoilla voidaan kuvata jäsenten kokonaismäärää eri ryhmissä. Näin ollen esimerkiksi palkkatilastoissa esitetyt lukumäärätiedot kuvaavat jäsenten todellista lukumäärää kussakin ryhmässä, ei vastaajien lukumäärää. Aineiston analysoinnista ja tulosten raportoinnista vastasi Real Stats Oy. Akavan Erityisalat vastasi kyselyn sisällöllisestä suunnittelusta, kyselylomakkeen laatimisesta, kohdehenkilöiden poiminnasta ja tietojen keräämisestä. Tämä raportti sisältää kuvailevia perustuloksia jäsenkunnan sosiodemografisesta rakenteesta, koulutustaustasta, työmarkkinoille sijoittumisesta, työajoista ja palkkatasosta. Raportin liitteinä olevissa taulukoissa tarkastellaan palkkausta yksityiskohtaisemmin, ja tarkasteluissa on taustamuuttujina käytetty mm. jäsenen sukupuolta, ikää, työkokemusvuosia, toimiasemaa ja toimialaa. Keskeisiä tuloksia havainnollistetaan tilastografiikan avulla. Taulukko 1. Yksityisen sektorin jäsenet sukupuolen ja jäsenyhdistyksen mukaan Jäsenyhdistys Kyselyyn vastanneita, n Iän ja sp:n mukaan painotettu, N Mies % Nainen % AEL:n koulutushenkilöt ry Aito HSO ry Arkistoalan ammattiyhdistys ry Finncom Airlines Pilot Association Kuntien asiantuntijat KUMULA ry Käännösalan asiantuntijat KAJ ry Museoalan ammattiliitto ry Nuoriso- ja Liikunta-alan asiantuntijat ry SPECIA Asiantuntijat ja ylemmät toimihenkilöt ry Suomen Restonomit SURE ry Suomen Suuhygienistiliitto SSHL ry Suomen Toimintaterapeuttiliitto ry Suomen Viittomakielen Tulkit ry Taide- ja kulttuurialan ammattijärjestö TAKU ry Viestinnän asiantuntijoiden ammattijärjestö Viesti ry Muu yhdistys, ei tietoa Yhteensä (N=1 179) 100 (N=6 926) 6 Akavan Erityisalojen selvityksiä

7 J äsenyhdistyksittäin tarkasteltuna suurimman ryhmän muodostavat SPECIA ry:n jäsenet, joista kyselyyn vastasi 554 henkilöä. Miehistä SPECIA ry:n jäseniä oli 37 %, naisista noin joka neljäs. Koko yksityisen sektorin jäsenkunnasta lähes joka kuudes oli Aito HSO ry:n jäsen, naisista lähes joka viides. Miesten ryhmässä SPECIA ry:n jälkeen suurin jäsenyhdistys oli Taide- ja kulttuurialan ammattijärjestö TAKU ry, johon kuului 12 % miehistä. Sekä naisilla että miehillä kolmanneksi yleisin jäsenyhdistys oli Käännösalan asiantuntijat KAJ ry, johon kuului joka seitsemäs nainen ja noin joka kymmenes mies. Noin 85 % jäsenistä on naisia. Jäsenkunnan keski-ikä on 38,7 vuotta. Naiset ovat keski-iältään noin vuoden Jäsenkunnan kuvaus miehiä nuorempia; naisten keski-ikä 38,6 vuotta ja miesten 39,7 vuotta. Ikäryhmittäisessä tarkastelussa miehistä useampi kuin joka viides kuului vanhimpaan, yli 50-vuotiaiden, ikäryhmään, naisista noin kuudennes. Naisista 22 % oli alle 30-vuotiaita, kun taas miehistä nuorimpaan ikäryhmään kuuluvia oli 18 %. Suurimman ikäryhmän muodostivat vuotiaat, joita oli jäsenistössä reilu kolmannes. Työkokemus määriteltiin tutkimusajankohdan (vuosi 2011) ja viimeisimmän tutkinnon suorittamisesta kuluneen ajan erotuksena. Keskimäärin jäsenillä oli kulunut valmistumisesta 11 vuotta. Naisilla työkokemusta oli hieman yli kahdeksan kuukautta miehiä vähemmän (naisilla valmistumisesta 10,9 vuotta ja miehillä 11,6 vuotta). Viime vuoteen verrattuna jäsenkunta oli hieman nuorempaa ja heillä oli edellisvuoden vastaajiin verrattuna vähemmän työkokemusta. Yksityisellä sektorilla toimivan jäsenistön koulutustasossa on vain vähän eroja miesten ja naisten välillä. Ylempi korkeakoulututkinto on selvästi yleisin tutkinto ja sen oli suorittanut noin puolet jäsenkunnasta, miehistä hieman naisia useampi. Miesten ryhmässä keskiasteen tutkinnon suorittaneiden osuus oli suurempi kuin naisilla, kun taas naisista miehiä suurempi osa oli suorittanut alimman korkea-asteen- tai alemman korkeakoulututkinnon. Miehet olivat tehneet väitöskirjan naisia hieman useammin. Kaavio 1. Yksityisen sektorin jäsenet sukupuolen ja ikäryhmän mukaan (%) Kaavio 2. Yksityisen sektorin jäsenet sukupuolen ja koulutusasteen mukaan (%) V altaosa (75 %) jäsenistä työskentelee vakituisessa ja kokoaikaisessa työsuhteessa. Osa-aikatyötä teki joka kymmenes, mikä on samaa luokkaa kuin edellisvuonna. Kaikista yksityisen sektorin jäsenistä 15 % oli määräaikaisessa kokoaikatyössä. Määräaikaisessa osa-aikatyössä oli viisi prosenttia jäsenistä. (kaavio 3) Miesten ja naisten välillä on eroja eri toimiasemaryhmiin sijoittumisessa. Työmarkkinoille sijoittuminen Toimiasemaa kuvaavalla muuttujalla mitataan vastaajien subjektiivista käsitystä omasta asemasta organisaation hierarkkisessa rakenteessa. Selvästi suurimman ryhmän muodostavat toimihenkilöinä toimivat. Toimi henkilöiden osuus on kasvanut vuoden 2010 lokakuusta, jolloin toimihenkilöinä työskenteli 38 %. Toiseksi yleisintä oli asiantuntijatehtävissä toimiminen. Naisten ryhmässä toimihenkilöiden osuus oli selvästi suurempi kuin miehillä, kun taas miehistä suurempi osa sijoittui asiantuntija- ja johtotason tehtäviin. (kaavio 4) Yli puolet vastaajista työskenteli pääkaupunkiseudulla. Yksityisellä sektorilla yleisintä oli työskennellä pienissä tai keskisuurissa yrityksissä. Noin joka viides yksityisen sektorin jäsen työskenteli alle 10 hengen yrityksessä, ja useampi kuin kolmannes alle 30 Akavan Erityisalojen selvityksiä

8 hengen yrityksessä. 12 % jäsenistöstä toimi yli 3000 työntekijän yrityksessä. (kaavio 5) Yksityisen sektorin työntekijöiden työsuhteen ehdot määräytyvät useimmin jonkin muun kuin YTN:n tai yrityskohtaisen sopimuksen mukaan. Jotakin yrityskohtaista työehtosopimusta sovelletaan noin joka kymmenennen työpaikalla. Noin 15 % vastasi kuuluvansa YTN:n työehtosopimuksen piiriin. Useammalla kuin joka kuudennella työsuhteiden ehtoja ei määritellä minkään työehtosopimuksen mukaan. Vastaajajoukossa noin 15 % ei tiennyt omasta sopimusalasta. (kaavio 6) Noin joka seitsemännellä yksityisellä sektorilla työskentelevällä jäsenellä oli alaisia, miehillä (24 %:lla) selvästi naisia useammin (14 %:lla). Keskimäärin alaisia oli 11, ja joka kymmenennellä alaisia oli 30 tai enemmän. Välittömiä alaisia oli keskimäärin 7. Joka viidennellä työhön sisältyi myös muiden työn ohjaamista, vaikka varsinaista esimiesasemaa ei ollutkaan. Alaisten lukumäärä 15 %:lla alaisia (miehistä 24 %:lla, naisista 14 %:lla) 21 %:lla työhön sisältyy muiden työn ohjaamista (miehistä 26 %:lla, naisista 20 %:lla) Alaisten lukumäärä: Välittömässä alaisuudessa keskimäärin 7 alaista (Mediaani=4, F10=1, F90=18) Yhteensä keskimäärin 11 alaista (Mediaani=5, F10=1, F90=30) Kaavio 3. Työmarkkina-asema lokakuussa 2011 (%) Kaavio 5. Yksityisen sektorin jäsenten työnantajayritysten henkilöstömäärä (%) Kaavio 4. Yksityisen sektorin jäsenet sukupuolen ja toimiaseman mukaan (%) Kaavio 6. Työsuhteen ehtojen määräytyminen (%) 8 Akavan Erityisalojen selvityksiä

9 M ääräaikaisten osuus oli edellisvuosien tasolla. Noin 17 % kokoaikaisista jäsenistä työskenteli määräajaksi sovitussa työsuhteessa. Jäsenyhdistyksittäin tarkasteltuna määräaikaisten osuus oli korkein Suomen Toimintaterapeuttiliitto ry:n jäsenillä. Lähes yhtä usea Nuoriso- ja Liikunta-alan asiantuntijat ry:n sekä TAKU ry:n jäsen oli solminut määräaikaisen työsopimuksen. Kaikista näiden Työsuhteiden määräaikaisuus Kaavio 7. Määräaikaisten osuudet suurimpien jäsenyhdistysten jäsenillä (%) yhdistysten jäsenistä määräaikaisia oli noin kolmannes. Työsuhde oli yleisimmin vakituinen Käännösalan asiantuntijat KAJ ry:n ja Aito HSO ry:n jäsenillä. (kaavio 7) Määräaikaisten suhteellinen osuus oli edellisvuoden tapaan matalin alimman korkea-asteen ja keskiasteen suorittaneiden joukossa (8 %). Ylemmän korkeakouluasteen tutkinnon suorittaneista määräaikaisia oli lähes viidennes. Työntekijän iällä näyttäisi myös olevan merkitystä työsuhteen pysyvyyden kannalta: useampi kuin joka kolmas alle 30-vuotias oli määräaikaisessa työsuhteessa, yli 40-vuotiaista vain 5 %. Kun iän suhdetta määräaikaisuuteen tarkastellaan erikseen miehillä ja naisilla, voidaan havaita, että määräaikaisuus on sekä miehillä että naisilla työuran alkuun liittyvä ilmiö. Hieman yllättäen kahdessa vanhemmassa ikäryhmässä määrä aikaisten osuudet ovat miesten ryhmässä korkeammat kuin naisilla. (kaavio 8 ja kaavio 10) Johtotason, erityisesti keskijohdon, töitä tekevillä määräaikaiset työsuh Kaavio 8. Määräaikaisten työsuhteiden osuudet (%) Akavan Erityisalojen selvityksiä

10 teet olivat puolestaan muita harvinaisempia. Toimihenkilöistä määräaikaisessa työsuhteessa oli lähes joka viides, asiantuntijoista joka kuudes. Määräaikaiset työsuhteet olivat naisilla yleisempiä kuin miehillä. Määräaikaisten työsuhteiden yleisyydessä oli huomattavia eroja henkilöstömäärältään erikokoisissa yrityksissä. Määräaikaisuudet olivat karkeasti sanottuna sitä harvinaisempia, mitä suuremmasta yrityksestä oli kyse. Alle 10 henkilön yrityksissä toimivista useampi kuin joka neljäs oli allekirjoittanut määräaikaisen työsopimuksen, kun taas yli hengen yrityksissä määräaikaisia oli harvempi kuin joka kymmenes. (kaavio 9) Tutkimuksessa kysyttiin myös määräaikaisuuden syitä. Useampi kuin joka kolmas määräaikaisen työsopimuksen allekirjoittaneista kertoi työskentelevänsä sijaisena. Lähes joka toinen vastaaja ilmoitti olevansa määräaikaisessa työsuhteessa omasta tahdostaan. Suurimmalla osalla määräaikaisuus oli kestänyt alle kolme vuotta. Lähes joka toisella oli ollut useampi kuin yksi määräaikainen työsopimus nykyisen työnantajan kanssa. Työsuhteiden määräaikaisuus Määräaikaisuuden syy: Sijaisuus 37 % Työn luonne 4 % Muu syy 53 % Syytä ei ilmoitettu 6 % Joka toinen (47 %) määräaikainen omasta tahdosta Määräaikaisuuden kesto: Alle vuosi 34 % 1 3 vuotta 60 % Yli 3 vuotta 6% Joka toisella (48 %) useampi kuin yksi määräaikaisuus nykyisessä työpaikassa Kaavio 9. Määräaikaisten osuus työnantajan yrityksen henkilöstömäärän mukaan (%) Kaavio 10. Määräaikaisten työsuhteiden osuudet sukupuolen ja iän mukaan (%) Kaavio 11. Arviot siitä, mitä tapahtuu määräaikaisuuden jälkeen (%) 10 Akavan Erityisalojen selvityksiä

11 K olme neljästä yksityisen sektorin jäsenestä ilmoitti tekevänsä työmat koja. Noin puolet matkustaa työ asioissa kotimaassa, vajaa neljännes myös ulkomailla. Keskimäärin matkatyöpäiviä kertyi kotimaassa noin 12 ja ulkomailla noin 9. Edellisenä vuonna vastaavat luvut olivat kotimaan osalta 13 ja ulkomaiden osalta 10 päivää. Joka kymmenellä matkatyöpäiviä kotimaassa kertyi 25 tai enemmän. (kaavio 12) Kaavio 12. Keskimääräiset matkatyöpäivät kotimaassa ja ulkomailla (%) Työmatkustaminen Pääkaupunkiseudulla työskenteleville kertyi reilu kaksi kotimaan matkatyöpäivää vähemmän kuin muualla Suomessa asuville. Ulkomaille matkustettiin pääkaupunkiseudulta puolestaan hieman enemmän kuin muualta Suomesta. Eniten kotimaassa matkustivat johdon tehtävissä toimivat, joille kertyi vuoden aikana lähes 13 matkapäivää. Keskijohtoon ja asiantuntijoihin kuu Matkustaminen työasioissa 74 % tekee työmatkoja 49 % matkustaa työasioissa kotimaassa 23 % matkustaa työasioissa ulkomailla Matkatyöpäiviä kotimaassa: 12 päivää (Mediaani=6, F10=2, F90=25) Matkatyöpäiviä ulkomailla: 9 päivää (Mediaani=5, F10=2, F90=20) luvilla kotimaan työmatkoja oli noin puoli päivää vähemmän. Ulkomaillekin suuntautuvia työmatkoja kertyi eniten keskijohtoon kuuluville, noin 12. Vähiten työasioissa matkustivat toimihenkilöinä toimivat. Miehet matkustivat työasioissa selvästi naisia enemmän. Työasioissa matkustaville naisille kertyi alle kahdeksan matkatyöpäivää kotimaassa ja hieman yli 10 päivää ulkomailla. Miehet matkustivat keskimäärin 19 päivää kotimaassa ja 15 päivää ulkomailla. Useammalla kuin joka toisella vastaajalla matka-aikaa ei korvata erikseen, vaan sen katsotaan sisältyvän peruspalkkaan. Joka neljännellä matka-aika korvattiin ilman korotuksia vapaana. Rahallista korvausta maksettiin noin joka seitsemännelle (15 %). (kaavio 13) Kaavio 13. Matka-ajan korvaaminen (%) Akavan Erityisalojen selvityksiä

12 K yselyssä pyydettiin vastaajia arvioi maan sekä omaa että työpaikan tilannetta lähitulevaisuudessa. Seitsemän kymmenestä (69 %) arvioi työpaikan yleisen tilanteen vakaaksi tai melko vakaaksi. Viime vuonna vastaava osuus oli 72 %, eli työpaikan tulevaisuus näyttäytyy jäsenkunnalle hieman epävarmempana kuin edellisvuonna. Noin joka kymmenes piti lomautuksia mahdollisena tai jopa todennäköisenä. Henkilöstövähennyksiä piti mahdollisena tai todennäköisenä noin joka kuudes yksityisen sektorin jäsen. (kaavio 14) Vakituisista työntekijöistä suurempi osa koki yrityksen tulevaisuuden määräaikaisia valoisampana, sillä heistä 71 % arvioi työpaikkansa tilanteen Tulevaisuuden näkymät vakaaksi tai melko vakaaksi. Määräaikaisista noin kuusi kymmenestä ajatteli samoin. Viimevuotiseen nähden määräaikaisten työntekijöiden usko tulevaisuuteen on heikentynyt selvästi (vuonna 2010 vakaana työtään piti 75 % määräaikaisista vastaajista). Johtoon kuuluvat kokivat työpaikan tilanteen selvästi muita vakaampana, muiden toimiasemien väliset erot olivat suhteellisen pieniä. Asiantuntijat pitivät muita useammin irtisanomisia mahdollisena tai todennäköisenä vaihtoehtona. Naisten ja miesten välillä ei ollut juurikaan näkemyseroja. Kyselyssä pyydettiin myös arvioimaan omaa tilannetta työpaikalla. Yleisesti oma tilanne koettiin positiivisemmaksi kuin tilanne työpaikalla yleisesti. Kolme neljästä piti omaa tilannetta lähitulevaisuudessa vakaana tai melko vakaana, 15 % koki lomautuksen tai irtisanomisen vähintään mahdolliseksi. Tilanne on heikentynyt hieman vuoden takaisesta, jolloin 80 % piti työpaikkaansa vakaana tai melko vakaana. Epävarmuutta kokivat erityisesti määräaikaiset työntekijät. Ikäryhmittäiset erot olivat muuttuneet jonkin verran edellisvuodesta, jolloin nuorimpaan ikäryhmään kuuluvat näkivät oman tilanteensa valoisampana kuin muut. Nyt yli 40-vuotiaat kokivat työpaikkansa muita hieman useammin vakaaksi, mutta toisaalta myös joka viides piti irtisanomista vähintäänkin mahdollisena. (kaavio 15) Kaavio 14. Arvio työpaikan tilanteesta lähitulevaisuudessa (%) Kaavio 15. Arvio omasta tilanteesta työpaikalla lähitulevaisuudessa (%) 12 Akavan Erityisalojen selvityksiä

13 Y ksityisen sektorin jäsenistö ansaitsi keskimäärin euroa kuukaudessa, mediaanipalkan jäädessä euroon. Joka kymmenennellä kuukausiansiot ylsivät vähintään euroon, joka kymmenennen ansaitessa enintään euroa. Naisten palkka oli euroa kuukaudessa eli noin 82 prosenttia miesten keskipalkasta. Naisten keskipalkkataso oli hieman vuodentakaista matalampi, kun taas miehillä keskipalkat nousivat vuodentakaisesta eurosta euroon. (kaavio 16) Miesten palkkojen hajonta oli selvästi suurempaa kuin naisilla: eniten ansaitseva kymmenes tienasi vähintään euroa kuukaudessa ja Jäsenkunnan palkkataso vähiten ansaitseva kymmenys euroa. Mediaanipalkalla mitattuna palkkaeroa naisiin oli lähes 400 euroa, kun se vuosi sitten oli 300 euroa kuukaudessa. Ikäryhmittäisessä tarkastelussa nähdään, että palkkataso on voimakkaasti yhteydessä henkilön ikään, eli palkkataso nousee iän karttuessa. Myös palkkojen hajonta kasvaa iän mukana. Vakituisessa työsuhteessa työskentelevien palkkataso oli selvästi korkeampi kuin määräaikaisten. Myös pääkaupunkiseudulla työskentelevien keskiansiot olivat muualla työskentelevien ansiotasoa korkeammat. Johdon tehtäviä hoitavien keskiansiot ovat euroa. Matalimmat palkat olivat toimihenkilöiden ryhmässä. Heidän kuukausittainen keskipalkkansa jäi noin euroon. Palkkataso oli sitä korkeampi, mitä suuremman yrityksen palveluksessa henkilö työskenteli. Yli 500 hengen yrityksen palveluksessa olevan jäsenistön keskipalkat olivat korkeimmat, yli euroa kuukaudessa. Pienissä, alle sadan henkilön yrityksissä työskentelevien palkat olivat matalimmat, alle euroa kuukaudessa. Reilu neljännes kokoaikatyötä tehneistä ilmoitti olevansa tulospalkkauksen piirissä. Useimmin tulospalkkioiden piirissä oli keskijohtoon ja asiantuntijoihin kuuluvat, joista lähes kolmannes ilmoitti saavansa osan % Keskipalkka F10 F50 F90 Kaikki (N=7 083) Mies Nainen Vakituinen Määräaikainen Pääkaupunkiseutu Muu Suomi Johto Keskijohto Asiantuntija Toimihenkilö Kaavio 16. Kokonaispalkka lokakuussa 2011 eri taustamuuttujien mukaan ( /kk) Yrityksen koko: Yrityksen koko: Yrityksen koko: Akavan Erityisalojen selvityksiä

14 ansioistaan työnantajan tekemän tuloksen perusteella. Euromääräisesti selvästi eniten tulospalkkioita saivat kuitenkin johtoon sijoittuneet. Tulospalkkioiden piirissä olevien arvion mukaan tulokseen perustuva osuus oli keskimäärin 9,3 % vuoden 2011 vuosiansioista. Tiedot tulospalkkioista ovat suuntaa-antavia, koska vastauksissa oli huomattavaa osittaiskatoa. (taulukko 2) Noin joka toiselle kokoaikatyötä tehneistä osa palkkaa maksettiin luontoisetuina. Luontoisedut olivat hieman yleisempiä keskijohdon ja johdon ryhmissä. Luontoisetujen keskimääräinen suuruus oli noin 100 euroa ja mediaani 20 euroa kuukaudessa. Mediaaniarvosta voidaan päätellä, että joka toisella luontoisetuja saaneella etuna oli työpuhelin. Johdossa ja keskijohdossa toimivista joka kymmenennellä luontoisetuja saaneista etuna vaikuttaisi olevan myös autoetu. (taulukko 4) Taulukko 2. Tulospalkkioita saaneiden osuus ja niiden suuruus toimiaseman mukaan % Keskiarvo Mediaani Johto 22, Keskijohto 31, Asiantuntija 30, Toimihenkilö 23, Kaikki 26, Taulukko 4. Luontoisetuja saaneiden osuus ja luontoisetujen verotusarvo toimiaseman mukaan, eur/kk % Keskiarvo F10 F50 F90 Johto 58, Keskijohto 59, Asiantuntija 55, Toimihenkilö 47, Kaikki 51, Akavan Erityisalojen selvityksiä

15 T ilastokeskuksen ansiotasoindeksin mukaan kaikkien palkansaajien ansiot nousivat viimeisellä vuosineljänneksellä noin 3,0 prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Eniten ansiot nousivat yksityisellä sektorilla (3,2 %) ja vähiten kunnissa (2,5 %). Valtiosektorilla keskipalkat nousivat 2,6 prosenttia. Reaalisesti palkansaajien ansiot kuitenkin laskivat 0,3 prosenttia edellisen vuoden neljänteen vuosineljännekseen verrattuna, koska kuluttajahintojen nousu oli vastaavana ajanjaksona nopeampaa kuin ansiotason nousu. Jäsenkunnan ansiokehitys Myös Akavan Erityisalojen jäsenkunnasta suurin osa (63 %) ilmoitti kuukausiansionsa nousseen lokakuusta 2010 lokakuuhun 2011, ja keskimääräinen ansionnousu oli 235 euroa (mediaani 140 euroa). Yksilötason ansionnousun taustalla saattaa olla työpaikan vaihto tai siirtyminen uuteen asemaan. Palkkataso oli pysynyt ennallaan joka viidennellä. Kolmella prosentilla kokonaispalkka oli laskenut vuoden 2010 lokakuusta, ja keskimäärin laskua oli noin 500 euroa (mediaani 350 euroa). Joka kymmenes ei ollut töissä vuoden 2010 loka kuussa. (kaavio 20) Kaavio 20. Keskipalkkojen muutos (%) Vastaajan oma arvio Kaavio 17. Mikä on aiheuttanut muutoksen kokonaisansioissa lokakuusta 2010 lokakuuhun 2011? (%) Keskipalkkojen muutos Muutos, joilla palkka noussut: Keskiarvo: 235 euroa Mediaani: 140 euroa Muutos, joilla palkka laskenut: Keskiarvo: 502 euroa Mediaani: 350 euroa Yleisimmin palkat olivat nousseet yleiskorotuksen seurauksena. Yli puolet vastaajista ilmoitti saaneensa vuoden aikana yleiskorotuksen. Useampi kuin joka neljäs oli vuoden aikana saanut henkilökohtaisen palkankorotuksen. Siirtyminen uuden työnantajan palvelukseen nosti palkkaa joka seitsemännellä vastaajalla. Lähes yhtä moni ilmoitti palkannousun olleen seurausta uuteen asemaan tai tehtävään siirtymisestä. Kysymys oli ns. monivalintakysymys eli vastaaja pystyi ilmoittamaan useamman kuin yhden syyn palkannousulle. (kaavio 17) Yksityisellä sektorilla toimivien jäsenten keskipalkkataso oli hieman viimevuotista matalampi. Kun kaikkien kokoaikaisesti työskentelevien keskipalkka oli vuoden 2010 lokakuussa euroa, oli se nyt noin 20 euroa matalampi. Muutoksen taustalla vaikuttavat osittain vastaajakunnan rakenteessa tapahtuneet muutokset. Tämänkertaiseen tutkimukseen vastanneet olivat hieman viimevuotista nuorempia ja heillä oli takanaan noin vuoden verran vähemmän työkokemusta. Samoin vastaajissa oli enemmän toimihenkilöasemassa työskenteleviä. Nämä rakennemuutokset heijastuvat myös ansiokehitysprosentteihin. Keskipalkkojen muutosta arvioitaessa on lisäksi huomattava, että kyselytutkimuksiin vastaavat vuosittain eri henkilöt. Tänä vuonna vastausaktiivisuus oli hieman laskenut aikaisemmasta, mikä tuo osaltaan epätarkkuutta palkkaestimaatteihin. Kyselytutkimusten perusteella tehtäviä ansiokehitystarkasteluja tulee tehdä useamman vuoden perusteella. Akavan Erityisalojen selvityksiä

16 K okopäivätyössä olleiden työntekijöiden toteutunut viikkotyöaika oli 39,2 tuntia, mikä on viikkotasolla noin kaksi tuntia sopimuksen mukaista työaikaa enemmän. Joka kymmenes työskenteli vähintään 42,5 tuntia viikossa. Lyhyintä työviikkoa tekevän kymmenyksen työviikko oli korkeintaan 37 tuntia. Johdon tehtävissä toimivat tekivät muita pidempää, toimihenkilöt lyhyempää työviikkoa. Yli puolet vastanneista kokee nykyisen työmääränsä vähintäänkin ajoittain liian suureksi. Työmääräänsä ajoittain tai jatkuvasti liian suurena pitäneiden osuus oli selvästi korkein joh Työaika ja työhön sidonnainen aika Kaavio 18. Ylityöt ja niiden korvaaminen (%) don ja keskijohdon tehtävissä. Heistä kaksi kolmesta arvioi työmääränsä ainakin ajoittain liian suureksi. Lisäksi jatkuvasti työmäärää liian suurena pitävien osuus oli suurin johdossa toimivilla, noin 16 %. Toimihenkilöistä työtaakkansa liian raskaana pitävien osuus oli selvästi alhaisin. (kaavio 19) Ylityöt kuuluvat suurimman osan työviikkoon, sillä harvempi kuin joka viides jäsen ilmoitti, ettei tee lainkaan ylitöitä. Toimihenkilöillä (77 %) ja asiantuntijoilla (80 %) ylitöitä tekevien osuudet olivat alhaisimmat. Johdossa ja keskijohdossa 91 % ilmoitti tekevänsä ylitöitä. Säännöllinen työaika viikossa, kokoaikaiset työntekijät Sopimuksen mukainen työaika keskimäärin 37,3 tuntia viikossa (Mediaani=37,5 / F10=36,25 / F90=38,15). Toteutunut työaika keskimäärin 39,2 tuntia viikossa (Mediaani=38,50 / F10=37,0 / F90=42,50). Pisin toteutunut työaika johdon (42,2 h/vko) ja keskijohdon tehtävissä (40,0 h/vko). Asiantuntijoilla (39,1 h/vko) ja toimihenkilöillä (38,4 h/vko) todellinen työaika viikossa oli selvästi lyhyempi kuin johtotehtävissä toimivilla. Kaavio 19. Arvio nykyisestä työmäärästä Työmääränsä jatkuvasti tai ajoittain liian suureksi arvioivien %-osuudet Taulukko 3. Ylityökorvauksia saaneiden osuus ja korvausten suuruus toimiaseman mukaan, eur/kk % Keskiarvo Mediaani Johto 1, Keskijohto 6, Asiantuntija 3, Toimihenkilö 4, Kaikki 3, Useampi kuin joka toinen sai tekemistään ylitöistä korvauksen ilman korotuksia vapaa-aikana ns. 1:1 mallin mukaisesti. Osuus oli hieman korkeampi kuin vuosi sitten. 18 prosentille ylitöitä tehneistä maksettiin työaikalakien tai työehtosopimuksen mukaiset korvaukset korotettuna vapaa-aikana. Noin 14 prosentille ylityöt korvattiin korotettuna rahana. Luvut ovat hieman edellisvuotta alhaisemmat. Noin 13 % ilmoitti, että ylitöistä ei makseta korvauksia tai niiden katsottiin sisältyvän peruspalkkaan. (kaavio 18) Noin neljälle prosentille kokoaikatyössä olleista maksettiin lokakuussa 2011 myös ylityökorvauksia. Keskimääräinen ylityökorvausten suuruus oli 293 euroa, mikä on yli 100 euroa enemmän kuin edellisvuotena (vuonna 2010 n. 170 euroa). Myös mediaanikorvaus oli noussut noin 50 euroa ollen nyt 150 euroa kuukaudessa. Johdon tehtävissä toimineiden keskimääräiset ylityökorvaukset olivat selvästi muita korkeampia, lähes euroa kuukaudessa. Toisaalta tässä ryhmässä korvausten jakauma on voimakkaasti oikealle vino, mikä tarkoittaa sitä, että ryhmässä on joitakin sellaisia, joille on maksettu selvästi keskiarvoa suurempia ylityökorvauksia. Pienissä ryhmissä poikkeavat havainnot nostavat herkästi aritmeettista keskiarvoa. (taulukko 3) 16 Akavan Erityisalojen selvityksiä

17 V altaosa yksityisen sektorin jäsenistä käy kehityskeskusteluja esimiehensä kanssa. Noin 40 % jäsenistä ilmoitti käyvänsä kehityskeskustelun kerran vuodessa. Joka neljännellä kehityskeskustelut toistuivat säännöllisesti useammin kuin kerran vuodessa. (kaavio 21) Yli puolet yksityisen sektorin jäsenistä oli kokenut työttömyyttä työuransa aikana. Valtaosalla työttömyysjaksot olivat olleet lyhyitä, sillä yhteenlaskettunakin työttömyysaika jäi alle kuuden kuukauden. Joka kymmenes jäsen ilmoitti olleensa työttömänä yhteensä yli vuoden. (kaavio 22) Teemakysymykset Tutkimuksessa tiedusteltiin myös työttömyysjakson jälkeistä työllistymistä. Lähes puolet vastaajista ilmoitti työllistyneensä joko jonkin verran tai selvästi vaativampiin työtehtäviin kuin missä olivat työskennelleet työttömyysjaksoa ennen. Useampi kuin joka kolmas kertoi työllistyneensä samantasoiseen tehtävään. Hieman harvempi kuin joka viides ilmoitti työllistyneensä vähemmän vaativiin tehtäviin. Valtaosalla jäsenistä myös työsuhteen ehdot olivat parantuneet uudelleentyöllistymisen yhteydessä. Joka viidennellä ehdot olivat parantuneet selvästi, lähes joka kolmannella jonkin verran. 27 % ilmoitti työsuhteiden ehtojen heikentyneen vähintään jonkin verran. (kaavio 23 ja kaavio 24) Vastaajia pyydettiin myös arvioimaan omaa työssä jaksamistaan kuluneen vuoden aikana. Yksityisen sektorin vastaajista kolme neljästä koki jaksavansa melko tai erittäin hyvin omassa työssään. Tulos on samassa linjassa muilla sektoreilla toimivien jäsenten vastausten kanssa. Miehet jaksavat työssään hieman naisia paremmin. Yksityisellä sektorilla 15 % miehistä ilmoitti jaksavansa työssään huonosti, naisista 18 %. Sukupuolten välinen ero oli suurin valtiosektorilla, Kaavio 21. Käytkö kehityskeskusteluja oman esimiehesi kanssa? (%) Kaavio 23. Millaisiin tehtäviin työllistyit viimeisimmän työttömyysjakson jälkeen? (%) Kaavio 22. Kuinka pitkään olet ollut yhteensä työttömänä työurasi aikana? (%) Kaavio 24. Miten työsuhteesi ehdot (esim. palkka) muuttuivat uudelleentyöllistymisen yhteydessä (%) Akavan Erityisalojen selvityksiä

18 jossa 14 % miehistä ilmoitti jaksavansa työssään huonosti, naisista joka viides. Kaiken kaikkiaankin valtiosektorilla koettiin työ raskaammaksi kuin muilla sektoreilla. (kaavio 25) Valtaosa jäsenkunnasta ei ollut kokenut tai havainnut kuluvan vuoden aikana häirintää tai epäasiallista kohtelua omalla työpaikallaan. Miesten ja naisten välillä on kuitenkin selvästi eroa, sillä 7 % miehistä ilmoitti kokeneensa itse häirintää tai epä asiallista käytöstä, naisista 13 %. Naiset olivat myös havainneet häirintää työpaikalla miehiä useammin. Eri sektoreilla toimivien vastauksissa ei ollut juurikaan eroja. (kaavio 26) Kaavio 25. Arvio omasta työssäjaksamisesta kuluneen vuoden aikana (%) Kaavio 26. Onko kokenut tai havainnut häirintää tai epäsaiallista kohtelua työpaikalla kuluneen vuoden aikana? (%) 18 Akavan Erityisalojen selvityksiä

19 Liite Yksityisen sektorin työmarkkinatutkimus, palkkatilastot lokakuu 2011 Vastaajia 1 922, n = perusjoukon ikä- ja sukupuolijakaumatiedoin painotettu Kokonaisansiot /kk n % Keskipalkka F 10 F 25 F 50 F 75 F 90 Sukupuoli Miehet , Naiset , Yhteensä , Ikä, kaikki Alle , , , , Yhteensä , Ikä, miehet Alle , , , , Yhteensä , Ikä, naiset Alle , , , , Yhteensä , Koulutusaste, kaikki Keskiaste 318 4, Alin korkea-aste 373 5, Alempi korkeakouluaste , Ylempi korkeakouluaste , Tutkijan koulutus 104 1, Ulkomailla suoritettu tutkinto 75 1, Tieto puuttuu 50, Yhteensä , Koulutusaste, miehet Keskiaste 76 7, Alin korkea-aste 30 2, Alempi korkeakouluaste , Ylempi korkeakouluaste , Tutkijan koulutus 23 2, Ulkomailla suoritettu tutkinto 15 1, Tieto puuttuu 9, Yhteensä , Akavan Erityisalojen selvityksiä

20 Kokonaisansiot /kk n % Keskipalkka F 10 F 25 F 50 F 75 F 90 Koulutusaste, naiset Keskiaste 242 4, Alin korkea-aste 344 5, Alempi korkeakouluaste , Ylempi korkeakouluaste , Tutkijan koulutus 81 1, Ulkomailla suoritettu tutkinto 60 1, Tieto puuttuu 41, Yhteensä , Toimiasema Johto 618 8, Keskijohto , Asiantuntija , Toimihenkilö , Muu 278 3, Yhteensä , Työnantajan koko , , , , , , , , Ei tiedä / tieto puuttuu 21, Yhteensä , Työnantajan koko , , , Ei tiedä / tieto puuttuu 21, Yhteensä , Palvelussuhde Pysyvä , Määräaikainen , Yhteensä , Akavan Erityisalojen selvityksiä

21 Kokonaisansiot /kk n % Keskipalkka F 10 F 25 F 50 F 75 F 90 Toimiala teollisuus Elintarvikkeiden, juomien ja tupakan 69 4, valmistus Tekstiilien, vaatteiden, nahan 43 3, ja nahkatuotteiden valmistus Painaminen ja tallenteiden jäljentäminen 34 2, Sahatavaran ja puutuotteiden valmistus 16 1, Paperin, paperi- ja kartonkituotteiden 102 7, valmistus Koksin ja öljytuotteiden valmistus 5,4 Lääkeaineiden ja lääkkeiden valmistus 45 3, Kemikaalien, kemiallisten tuotteiden ym, 108 7, valmistus Metallien jalostus 96 6, Tietokoneiden elektronisten ja optisten , tuotteiden valmistus Metallituotteiden, koneiden ja laitteiden , valmistus Kulkuneuvojen valmistus 22 1, Muu valmistus , Energia-ala 117 8, Rakentaminen 116 8, Yhteensä , Toimiala palvelu Tukkukauppa 159 3, Vähittäiskauppa 171 3, Kuljetus- ja varastointi 85 1, Majoitus-, matkailu- ja ravitsemistoiminta 158 3, ICT-ala 220 4, Tietojenkäsittelypalvelut 198 3, Muu informaatio- ja viestintäala 303 5, Rahoitustoiminta 122 2, Vakuutustoiminta 122 2, Kiinteistöala 62 1, Arkkitehti- ja insinööripalvelut 81 1, Kääntäminen ja tulkkaus 403 7, Tilintarkastus ja liikkeenjohdon 75 1, konsultointi Muut palvelut liike-elämälle 269 5, Julkinen hallinto 60 1, Koulutus 374 7, Järjestötoiminta , Terveyspalvelut 232 4, Sosiaalipalvelut 301 5, Kulttuuri- ja taideala 494 9, Lentoliikenne 62 1, Muu toiminta 61 1, Muu palvelutoiminta 450 8, Yhteensä , Akavan Erityisalojen selvityksiä

22 Kokonaisansiot /kk n % Keskipalkka F 10 F 25 F 50 F 75 F 90 Työssäkäyntialue Pääkaupunkiseutu , Muu Suomi , Ulkomaat, ei tietoa 83 1, Yhteensä , Työkokemus , , , , , , , yli , Ei tietoa 129 1, Yhteensä , Jäsenyhdistys Aito HSO , Arkistoalan ammattiyhdistys 123 1, Finncom Airlines Pilot Association 41, Kuntien asiantuntijat KUMULA 51, Käännösäalan asiantuntijat KAJ , Museoalan ammattiliitto 296 4, Nuoriso- ja Liikunta-alan asiantuntijat 168 2, SPECIA Asiantuntijat ja ylemmät , toimihenkilöt Suomen Restonomit SURE 283 4, Suomen Suuhygienistiliitto SSHL 55, Suomen Toimintaterapeuttiliitto 206 2, Suomen Viittomakielen Tulkit 189 2, Taide- ja kulttuurialan ammattijärjestö 630 8, TAKU Viestinnän asiantuntijoiden ammattijärjestö 528 7, Viesti Muu yhdistys 80 1, Ei tietoa 180 2, Yhteensä , Nimike Amanuenssi 54, Arkistonhoitaja 45, Asiantuntija 246 3, Assistentti 422 6, Henkilöstökonsultti 38, Henkilöstöpäällikkö 57, Informaatikko 13, Johdon assistentti 218 3, Johdon sihteeri 36, Johtaja 101 1, Akavan Erityisalojen selvityksiä

23 Kokonaisansiot /kk n % Keskipalkka F 10 F 25 F 50 F 75 F 90 Järjestösihteeri 34, Kehityspäällikkö 83 1, Konsultti 73 1, Koordinaattori 210 3, Kouluttaja 47, Koulutuskoordinaattori 38, Koulutuspäällikkö 64, Koulutussuunnittelija 67, Kulttuurituottaja 17, Kääntäjä 229 3, Lentoperämies 5,1 Liikunnanohjaaja 14, Liikennelentäjä 30, Markkinointiassistentti 95 1, Markkinointipäällikkö 34, Museonjohtaja 52, Myyjä 8, Myyntiassistentti 70 1, Myyntineuvottelija 30, Myyntipäällikkö 54, Myyntisihteeri 17, Ohjaaja 96 1, Osastosihteeri 16, Projektiassistentti 33, Projektikoordinaattori 79 1, Projektipäällikkö / Project manager 330 4, Projektisihteeri 16, Projektityöntekijä 59, Sihteeri 81 1, Suuhygienisti 53, Suunnittelija 127 1, Tekninen kirjoittaja / Technical writer 98 1, Tiedottaja 198 2, Toiminnanjohtaja 157 2, Toimintaterapeutti 116 1, Toimistopäällikkö 70 1, Toimistosihteeri 33, Toimitusjohtaja 23, Tulkki 22, Tuotepäällikkö 17, Tuottaja 103 1, Tutkija 63, Vastaanottovirkailija 13, Vientiassistentti 27, Vientisihteeri 12, Viestintäpäällikkö 110 1, Viittomakielen tulkki 154 2, Muu nimike ei tietoa , Yhteensä , Akavan Erityisalojen selvityksiä

24 Akavan Erityisalat ry Maistraatinportti 4 A, 6 krs Helsinki p Akavan Erityisalat ry edustaa kulttuurin, hallinnon ja liike-elämän asiantuntijoita ja esimiehiä, jotka ovat järjestäytyneet 25 itsenäiseen jäsenyhdistykseen. Liitossa on yhteensä yli jäsentä.

Yksityisen sektorin työmarkkinatutkimus 2010

Yksityisen sektorin työmarkkinatutkimus 2010 Yksityisen sektorin työmarkkinatutkimus 2010 Akavan Erityisalojen selvityksiä 2 2011 Akavan Erityisalat ry Ulkoasu Olli Luotonen ISBN 978-952-5927-10-8 (nid.) ISBN 978-952-5927-11-5 (pdf) Painopaikka Libris

Lisätiedot

Yksityisen sektorin työmarkkinatutkimus 2007. Akavan Erityisalojen selvityksiä 1 2008

Yksityisen sektorin työmarkkinatutkimus 2007. Akavan Erityisalojen selvityksiä 1 2008 Akavan Erityisalojen selvityksiä 1 2008 Yksityisen sektorin työmarkkinatutkimus 2007 Akavan Erityisalojen selvityksiä 1 2008 Yksityisen sektorin työmarkkinatutkimus 2007 Akavan Erityisalojen selvityksiä

Lisätiedot

11. Jäsenistön ansiotaso

11. Jäsenistön ansiotaso 24 Kuvio 19. 11. Jäsenistön ansiotaso Tutkimuksessa selvitettiin jäsenistön palkkaukseen liittyviä asioita. Vastaajilta kysyttiin heidän kokonaiskuukausiansioitaan (kuukausibruttotulot). Vastaajia pyydettiin

Lisätiedot

Yksityisen. sektorin. työmarkkina tutkimus

Yksityisen. sektorin. työmarkkina tutkimus Yksityisen sektorin työmarkkina tutkimus Akavan Erityisalat ry Toimittanut: Arja Ahola Taitto: Olli Luotonen Kannen taitto: Nanna Särkkä Kannen kuva: Delany Brendan / Comma Painotalo Auranen, Forssa 2009

Lisätiedot

Yliopistosektorin työmarkkinatutkimus 2010

Yliopistosektorin työmarkkinatutkimus 2010 Yliopistosektorin työmarkkinatutkimus 2010 Akavan Erityisalojen selvityksiä 4 2011 Akavan Erityisalat ry Ulkoasu Olli Luotonen ISBN 978-952-5927-18-4 (nid.) ISBN 978-952-5927-19-1 (pdf) Painopaikka Libris

Lisätiedot

YKSITYISEN SEKTORIN TYÖMARKKINATUTKIMUS 2005. Akavan Erityisalojen selvityksiä 2006

YKSITYISEN SEKTORIN TYÖMARKKINATUTKIMUS 2005. Akavan Erityisalojen selvityksiä 2006 YKSITYISEN SEKTORIN TYÖMARKKINATUTKIMUS 200 Akavan Erityisalojen selvityksiä 200 Akavan Erityisalat ry ISSN 179- Aluksi Akavan Erityisalojen yksityisen sektorin työmarkkinatutkimus tehtiin jälleen erillisenä

Lisätiedot

Korkeakoulusektorin työmarkkinatutkimus 2011

Korkeakoulusektorin työmarkkinatutkimus 2011 Korkeakoulusektorin työmarkkinatutkimus 2011 Akavan Erityisalojen selvityksiä 3 2012 Akavan Erityisalat ry Ulkoasu Olli Luotonen ISBN 978-952-5927-34-4 (nid.) ISBN 978-952-5927-35-1 (pdf) Painopaikka Libris

Lisätiedot

YKSITYISEN SEKTORIN TYÖMARKKINATUTKIMUS 2006. Akavan Erityisalojen selvityksiä 2/2007

YKSITYISEN SEKTORIN TYÖMARKKINATUTKIMUS 2006. Akavan Erityisalojen selvityksiä 2/2007 YKSITYISEN SEKTORIN TYÖMARKKINATUTKIMUS 200 Akavan Erityisalojen selvityksiä 2/2007 Akavan Erityisalat ry ISSN 179-1 Multiprint Oy Helsinki ALUKSI Tämänkertainen työmarkkinatutkimuksemme on järjestyksessä

Lisätiedot

Palkkatasotutkimus 2015

Palkkatasotutkimus 2015 Palkkatasotutkimus Tuloksia Taustaa Vuotuinen palkkatasotutkimus antaa poikkileikkauksen jäsenten sijoittumisesta työmarkkinoilla ja palkkatasosta Lokakuun ansiot (tunnusluvuissa mukana kokoaikatyössä

Lisätiedot

KYSELY TEKNISEN VIESTINNÄN TEHTÄVISSÄ TOIMIVIEN PALKKAUKSESTA JA TYÖSUHTEEN EHDOISTA. - yhteenveto tuloksista

KYSELY TEKNISEN VIESTINNÄN TEHTÄVISSÄ TOIMIVIEN PALKKAUKSESTA JA TYÖSUHTEEN EHDOISTA. - yhteenveto tuloksista 1 KYSELY TEKNISEN VIESTINNÄN TEHTÄVISSÄ TOIMIVIEN PALKKAUKSESTA JA TYÖSUHTEEN EHDOISTA - yhteenveto tuloksista Suomen teknisen viestinnän yhdistyksen syysseminaari Tampere 15.10.2013 Hanna Gorschelnik

Lisätiedot

YTN:n jäsenen kokovartalokuva 2016

YTN:n jäsenen kokovartalokuva 2016 YTN-datan esittely Esityksen sisältö Taustaa Palkkaus Tulospalkkaus Työaika, ylitöiden korvaaminen, matkapäivät ja matka-ajan korvaaminen Työsuhteen varmuus Yt-neuvottelut ja etujen leikkaus TAUSTAA Mikä

Lisätiedot

Kysely tehtiin loka-marraskuussa 2016 Kohderyhmänä työmarkkinoilla olevat TEKin jäsenet Vastaajia noin 9 500, vastausprosentti noin 22 Erilaiset

Kysely tehtiin loka-marraskuussa 2016 Kohderyhmänä työmarkkinoilla olevat TEKin jäsenet Vastaajia noin 9 500, vastausprosentti noin 22 Erilaiset Kysely tehtiin loka-marraskuussa 2016 Kohderyhmänä työmarkkinoilla olevat TEKin jäsenet Vastaajia noin 9 500, vastausprosentti noin 22 Erilaiset vastauspolut työmarkkina-aseman mukaan (palkkatyössä olevat,

Lisätiedot

Kilpailukieltosopimukset akavalaisilla. Akavan selvitys 2017

Kilpailukieltosopimukset akavalaisilla. Akavan selvitys 2017 Kilpailukieltosopimukset akavalaisilla Akavan selvitys 2017 Taustaa Akava selvitti keväällä 2017 kilpailukieltoehtojen yleisyyttä ja sisältöjä jäsenjärjestöjensä yrityksissä työskentelevien palkansaajajäsenten

Lisätiedot

PALKKAKYSELY PALKKAKYSELY

PALKKAKYSELY PALKKAKYSELY 1. PALKKAKYSELY 1 Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RILin jäsenille tehtiin lokakuussa 2016 työmarkkinatutkimus internet-kyselynä. Kysely toteutettiin yhteistyössä Tekniikan Akateemisten Liitto TEKin vastaavan

Lisätiedot

Valtiosektorin työmarkkinatutkimus 2011

Valtiosektorin työmarkkinatutkimus 2011 Valtiosektorin työmarkkinatutkimus 2011 Akavan Erityisalojen selvityksiä 2 2012 Akavan Erityisalat ry Ulkoasu Olli Luotonen ISBN 978-952-5927-32-0 (nid.) ISBN 978-952-5927-33-7 (pdf) Painopaikka Libris

Lisätiedot

Valtiosektorin työmarkkinatutkimus 2010

Valtiosektorin työmarkkinatutkimus 2010 Valtiosektorin työmarkkinatutkimus 2010 Akavan Erityisalojen selvityksiä 3 2011 Akavan Erityisalat ry Ulkoasu Olli Luotonen ISBN 978-952-5927-16-0 (nid.) ISBN 978-952-5927-17-7 (pdf) Painopaikka Libris

Lisätiedot

Perustiedot. Sukupuoli. Jäsenyys Lakimiesliitossa

Perustiedot. Sukupuoli. Jäsenyys Lakimiesliitossa 1 Sisällys Perustiedot... 3 Sukupuoli... 3 Jäsenyys Lakimiesliitossa... 3 Työnantaja ja työsuhde... 4 Toimialajakauma... 4 Yrityksen koko... 4 Työsuhteen kesto... 5 Työsuhteen laatu... 5 Palkka... 6 Palkkausmuoto...

Lisätiedot

KUNTASEKTORIN TYÖMARKKINATUTKIMUS 2006. Akavan Erityisalojen selvityksiä 3/2007

KUNTASEKTORIN TYÖMARKKINATUTKIMUS 2006. Akavan Erityisalojen selvityksiä 3/2007 KUNTASEKTORIN TYÖMARKKINATUTKIMUS 06 Akavan Erityisalojen selvityksiä 3/07 Akavan Erityisalat ry ISSN 1796-9247 Multiprint Oy Helsinki ALUKSI Tämänkertainen työmarkkinatutkimuksemme on järjestyksessä liittomme

Lisätiedot

Ympäristöasiantuntijoiden Keskusliitto. 24.1.2012 Real Stats Oy

Ympäristöasiantuntijoiden Keskusliitto. 24.1.2012 Real Stats Oy Työmarkkinatutkimus 2011 Ympäristöasiantuntijoiden Keskusliitto 24.1.2012 Real Stats Oy Sisältö 1 JÄSENKUNNAN TAUSTATIEDOT...4 2 JÄSENET TYÖELÄMÄSSÄ...6 2.1 Valtion virastot merkittävin työllistäjä...7

Lisätiedot

TYÖTTÖMYYSBAROMETRI Tietoja tekniikan alan yliopistokoulutetuista työttömistä

TYÖTTÖMYYSBAROMETRI Tietoja tekniikan alan yliopistokoulutetuista työttömistä TYÖTTÖMYYSBAROMETRI 2014 Tietoja tekniikan alan yliopistokoulutetuista työttömistä Työttömyysbarometrin sisältö 1. Yhteenvetoa tuloksista 2. Tilastotietoja tekniikan alan yliopistokoulutettujen työttömyydestä

Lisätiedot

Tradenomi kaupan alalla. Liiketalouden kehittämispäivät 16.11.2011 Mika Varjonen, toiminnanjohtaja Tradenomiliitto TRAL ry

Tradenomi kaupan alalla. Liiketalouden kehittämispäivät 16.11.2011 Mika Varjonen, toiminnanjohtaja Tradenomiliitto TRAL ry Tradenomi kaupan alalla Liiketalouden kehittämispäivät 16.11.2011 Mika Varjonen, toiminnanjohtaja Tradenomiliitto TRAL ry Tradenomiliitto TRAL ry Tradenomi-, BBA- ja tradenomi (ylempi AMK)- tutkinnon suorittaneiden

Lisätiedot

Työmarkkinatutkimus 2011 Luonnontieteiden Akateemisten Liitto. 22.1.2012 Real Stats Oy

Työmarkkinatutkimus 2011 Luonnontieteiden Akateemisten Liitto. 22.1.2012 Real Stats Oy Työmarkkinatutkimus 2011 Luonnontieteiden Akateemisten Liitto 22.1.2012 Real Stats Oy Sisältö 1 JÄSENKUNNAN TAUSTATIEDOT... 4 2 JÄSENET TYÖELÄMÄSSÄ... 6 2.1 Yksityiset yritykset merkittävin työllistäjä...

Lisätiedot

Työmarkkinatutkimus 2010

Työmarkkinatutkimus 2010 Työmarkkinatutkimus 2010 Luonnontieteiden Akateemisten Liitto LAL ry 22.1.2011 Real Stats Oy Sisältö 1 TUTKIMUKSEN TOTEUTUS JA TULOSTEN EDUSTAVUUS...3 2 JÄSENKUNNAN TAUSTATIEDOT...4 3 SIJOITTUMINEN TYÖMARKKINOILLE...6

Lisätiedot

valtio- sektorin työmarkkina tutkimus

valtio- sektorin työmarkkina tutkimus valtio- sektorin työmarkkina tutkimus Akavan Erityisalat ry Toimittanut: Arja Ahola Taitto: Olli Luotonen Kannen taitto: Nanna Särkkä Kannen kuva: Delany Brendan / Comma Painotalo Auranen, Forssa 2009

Lisätiedot

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2. Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.2017 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti STTK:n toimeksiannosta

Lisätiedot

Yleiskuva. Palkkatutkimus 2008. Tutkimuksen tausta. Tutkimuksen tavoite. Tutkimusasetelma

Yleiskuva. Palkkatutkimus 2008. Tutkimuksen tausta. Tutkimuksen tavoite. Tutkimusasetelma Palkkatutkimus 2008 Yleiskuva Tutkimuksen tausta Tutkimuksen tavoite Tutkimusasetelma Tietotekniikan liitto (TTL) ja Tietoviikko suorittivat kesäkuussa 2008 perinteisen palkkatutkimuksen. Tutkimus on perinteisesti

Lisätiedot

DI - KATSAUS 2009. Toukokuu 2009. Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL

DI - KATSAUS 2009. Toukokuu 2009. Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL DI - KATSAUS 2009 Toukokuu 2009 Sivu 2 (15) YHTEENVETO Rakennus- ja kiinteistöala työllisti vuonna 2008 Tilastokeskuksen mukaan noin 250 000 henkilöä. Heistä rakennusalan diplomi-insinööri -tasoisen koulutuksen

Lisätiedot

virhemarginaali eli luottamusväli on plus miinus yksi prosenttiyksikkö. Taulukosta 1 nähdään myös muiden muuttujien vakioidut palkkaerot.

virhemarginaali eli luottamusväli on plus miinus yksi prosenttiyksikkö. Taulukosta 1 nähdään myös muiden muuttujien vakioidut palkkaerot. 28 työmarkkinaedunvalvonta Teksti: Teuvo Muhonen TEKin työmarkkinatutkimus Tulospalkkiot lievässä laskussa Tulospalkkioiden osuus kokonaisvuosiansioista oli viime vuonna 7,2 prosenttia, kun se vuotta aikaisemmin

Lisätiedot

JULKISEN SEKTORIN TYÖMARKKINATUTKIMUS Akavan Erityisalojen selvityksiä 3/2006

JULKISEN SEKTORIN TYÖMARKKINATUTKIMUS Akavan Erityisalojen selvityksiä 3/2006 JULKISEN SEKTORIN TYÖMARKKINATUTKIMUS 05 Akavan Erityisalojen selvityksiä 3/06 Akavan Erityisalat ry ISSN 1796-4172 Aluksi Tämänkertaisessa julkisen sektorin työmarkkinatutkimuksessamme keskityimme lähes

Lisätiedot

Yleiskuva. Palkkatutkimus 2005, osa I. Tutkimuksen tausta. Tutkimusasetelma. Tulosten edustavuus

Yleiskuva. Palkkatutkimus 2005, osa I. Tutkimuksen tausta. Tutkimusasetelma. Tulosten edustavuus Palkkatutkimus 2005, osa I Yleiskuva Tutkimuksen tausta Tutkimusasetelma Tietotekniikan liitto (TTL) ja ITviikko suorittivat maalis-huhtikuussa 2005 perinteisen palkkatutkimuksen. Tutkimus on perinteisesti

Lisätiedot

Tallamaria Maunu, erikoissuunnittelija työ- ja elinkeinoministeriö puh. 050 433 1011 Liittyy: HE 51/2015 vp

Tallamaria Maunu, erikoissuunnittelija työ- ja elinkeinoministeriö puh. 050 433 1011 Liittyy: HE 51/2015 vp Eduskunnan työelämä- ja tasaarvovaliokunnan kuuleminen 19.11.2015 klo 12.15 Tallamaria Maunu, erikoissuunnittelija työ- ja elinkeinoministeriö puh. 050 433 1011 Liittyy: HE 51/2015 vp Vuorotteluvapaasijaisena

Lisätiedot

Kuntasektorin työmarkkinatutkimus 2010

Kuntasektorin työmarkkinatutkimus 2010 Kuntasektorin työmarkkinatutkimus 20 Akavan Erityisalojen selvityksiä 5 2011 Akavan Erityisalat ry Ulkoasu Olli Luotonen ISBN 978-952-5927-20-7 (nid.) ISBN 978-952-5927-21- (pdf) Painopaikka Libris Oy,

Lisätiedot

Aviapolis-tilastoja lokakuu 2007

Aviapolis-tilastoja lokakuu 2007 -tilastoja lokakuu 2007 Väestö ikäryhmittäin -alueella ja koko Vantaalla 1.1.2007 ja ennuste 1.1.2015 väestöosuus, % 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 2007 2015 2007 2015 Vantaa 75+ -vuotiaat 65-74 -vuotiaat

Lisätiedot

Ylityöt ovat yleisiä, niitä tekee 60 prosenttia. Huolestuttavaa on, että ylityöt korvataan sopimuksen mukaisesti vain 40 prosentille.

Ylityöt ovat yleisiä, niitä tekee 60 prosenttia. Huolestuttavaa on, että ylityöt korvataan sopimuksen mukaisesti vain 40 prosentille. Akavan Erityisalojen kuntasektorin työmarkkinatutkimus 2012 2 Kuntasektorin työmarkkinatutkimus 2012 Sisällys Lukijalle... Taustatietoja vastanneista... Palvelussuhde... Määräaikaiset palvelussuhteet...

Lisätiedot

Alue-ennuste Juha Honkatukia, VATT. Toimiala Online syysseminaari 21.11.2014

Alue-ennuste Juha Honkatukia, VATT. Toimiala Online syysseminaari 21.11.2014 Alue-ennuste Juha Honkatukia, VATT Toimiala Online syysseminaari.. Kotitalouksien reaalitulot (Household income, constant prices) 7 6 5 3 - - -3 Y Y5 3 Y6 PohjSavo Julkisen sektorin investoinnit, perushintaan

Lisätiedot

Palvelualojen taskutilasto 2012

Palvelualojen taskutilasto 2012 Jäsenyys ja liittyminen 030 100 600 Jäsenten työsuhdeasiat 030 100 620 Työttömyysturvaneuvonta 020 690 211 Vaihde 020 774 002 (ma pe klo 9 16) www.pam.fi pam@pam.fi etunimi.sukunimi@pam.fi Keskustoimisto

Lisätiedot

Ympäristöasiantuntijoiden keskusliitto Työmarkkinatutkimus 2015. Taloustutkimus Oy

Ympäristöasiantuntijoiden keskusliitto Työmarkkinatutkimus 2015. Taloustutkimus Oy Ympäristöasiantuntijoiden keskusliitto Työmarkkinatutkimus 2015 Taloustutkimus Oy Helmikuu 2016 2 Sisällys 1. Johdanto... 3 2. Tutkimuksen vastaajarakenne... 3 3. Jäsenkunnan tutkinnot ja pääaineet...

Lisätiedot

VALTIOSEKTORIN TYÖMARKKINATUTKIMUS Akavan Erityisalojen selvityksiä 4/2007

VALTIOSEKTORIN TYÖMARKKINATUTKIMUS Akavan Erityisalojen selvityksiä 4/2007 VALTIOSEKTORIN TYÖMARKKINATUTKIMUS 06 Akavan Erityisalojen selvityksiä 4/07 Akavan Erityisalat ry ISSN 1796-9255 Multiprint Oy Helsinki ALUKSI Tämänkertainen työmarkkinatutkimuksemme on järjestyksessä

Lisätiedot

Työllisyys ja työttömyys lähes ennallaan vuonna 2012

Työllisyys ja työttömyys lähes ennallaan vuonna 2012 Työmarkkinat 2 Työvoimatutkimus Työllisyys ja työttömyys vuonna 22 Työllisyys ja työttömyys lähes ennallaan vuonna 22 Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan työllisyyden kasvu hidastui vuonna 22 Työttömyystilanne

Lisätiedot

Kysely tehtiin loka-marraskuussa 2015 Kohderyhmänä työmarkkinoilla olevat TEKin jäsenet Vastaajia noin , vastausprosentti noin 25 YTN-teemana

Kysely tehtiin loka-marraskuussa 2015 Kohderyhmänä työmarkkinoilla olevat TEKin jäsenet Vastaajia noin , vastausprosentti noin 25 YTN-teemana Kysely tehtiin loka-marraskuussa 2015 Kohderyhmänä työmarkkinoilla olevat TEKin jäsenet Vastaajia noin 11 000, vastausprosentti noin 25 YTN-teemana työtyytyväisyys ja työn muutokset Tuunia Keränen @TEK_akateemiset

Lisätiedot

Poolian palkkatutkimus 2011

Poolian palkkatutkimus 2011 Poolian palkkatutkimus 2011 Palkkatutkimuksen taustoja Palkkatutkimuksen tarkoituksena oli kartoittaa työnhakijoidemme nykyistä palkkatasoa ja verrata sitä heidän koulutukseensa ja työkokemukseensa sekä

Lisätiedot

Ympäristöasiantuntijoiden keskusliitto Työmarkkinatutkimus 2014. Taloustutkimus Oy

Ympäristöasiantuntijoiden keskusliitto Työmarkkinatutkimus 2014. Taloustutkimus Oy Ympäristöasiantuntijoiden keskusliitto Työmarkkinatutkimus 2014 Taloustutkimus Oy Maaliskuu 2015 2 Sisällys 1. Johdanto... 3 2. Tutkimuksen vastaajarakenne... 3 3. Jäsenkunnan tutkinnot ja pääaineet...

Lisätiedot

KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2008 1

KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2008 1 KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2008 KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2008 1 Tiivistelmä Yrittäjien lomat Suomen Yrittäjien huhtikuussa 2008 tekemässä jäsenkyselyssä tiedusteltiin yrittäjiltä

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 4 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2012 viimeisellä neljänneksellä 73,0 prosenttia. Työllisyysaste putosi vuoden takaisesta 0,7 prosenttiyksikköä.

Lisätiedot

Ympäristöasiantuntijoiden keskusliitto Työmarkkinatutkimus 2012. Taloustutkimus Oy

Ympäristöasiantuntijoiden keskusliitto Työmarkkinatutkimus 2012. Taloustutkimus Oy Ympäristöasiantuntijoiden keskusliitto Taloustutkimus Oy Helmikuu 203 2 Sisällys. Johdanto... 3 2. Tutkimuksen vastaajarakenne... 3 2. Jäsenkunnan tutkinnot ja pääaineet... 4 3. YKL:n jäsenkunnan toiminta

Lisätiedot

Käyttäjätiedon, käyttäjien ja käyttäjäinnovaatioiden integrointi yritysten innovaatiotoimintaan 2008 2010

Käyttäjätiedon, käyttäjien ja käyttäjäinnovaatioiden integrointi yritysten innovaatiotoimintaan 2008 2010 Käyttäjätiedon, käyttäjien ja käyttäjäinnovaatioiden integrointi yritysten innovaatiotoimintaan 28 21 Aineistoanalyysi yritysten innovaatiotoiminta 28 21 -aineiston pohjalta Mervi Niemi 2(11) Käyttäjätiedon,

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 4:2017

TILASTOKATSAUS 4:2017 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 4:201 1.10.201 TYÖTTÖMÄT VANTAALLA 200 2016 Työttömyysaste oli Vantaalla 11, prosenttia vuoden 2016 lopussa. Laskua edellisvuoteen oli 0,5 prosenttiyksikköä, mikä johtui

Lisätiedot

Jalkapalloilijoiden palkkatutkimus 2002

Jalkapalloilijoiden palkkatutkimus 2002 Jalkapalloilijoiden palkkatutkimus Jalkapalloilijan keskipalkka (luontoisetuineen) 23 691 21 73 5 1 15 2 25 Euroa Palkkatutkimus Pelaajayhdistys tekee vuosittain tutkimuksen jalkapalloilijoiden palkkauksesta.

Lisätiedot

KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ

KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ tutkimus KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2009 1 Tiivistelmä Yrittäjien lomat Suomen Yrittäjien maaliskuun 2009 lopussa tekemässä jäsenkyselyssä tiedusteltiin yrittäjiltä lomista ja lomatoiveista

Lisätiedot

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 8.2.

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 8.2. Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 8.2.2017 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti STTK:n toimeksiannosta

Lisätiedot

Poolian Palkkatutkimus 2013 05/2013

Poolian Palkkatutkimus 2013 05/2013 Poolian Palkkatutkimus 2013 05/2013 Palkkatutkimuksen taustoja Palkkatutkimuksen tarkoituksena oli kartoittaa työnhakijoidemme nykyistä palkkatasoa ja verrata sitä heidän koulutukseensa ja työkokemukseensa

Lisätiedot

Työelämä- ja tasa-arvovaliokunnalle

Työelämä- ja tasa-arvovaliokunnalle Pärnänen Anna Erikoistutkija Väestö- ja elinolotilastot Muistio 29.3.2016 1 (1) Työelämä- ja tasa-arvovaliokunnalle Asiantuntijakuuleminen nollatuntisopimuksista Tilastokeskus selvitti vuonna 2014 työvoimatutkimuksen

Lisätiedot

Palkat nousivat NIUKASTI

Palkat nousivat NIUKASTI Palkat nousivat NIUKASTI Teksti Henna Laasonen Diplomi-insinöörien keskipalkka toistaiseksi voimassaolevissa työsuhteissa joulukuussa 2011 nousi 5 015 euroon. Mediaanipalkka oli 4 500 euroa kuukaudessa.

Lisätiedot

Tradenomit työelämässä ajankohtaisterveiset Tradenomiliitosta

Tradenomit työelämässä ajankohtaisterveiset Tradenomiliitosta Tradenomit työelämässä ajankohtaisterveiset Tradenomiliitosta Valtakunnalliset ammattikorkeakoulujen liiketalouden koulutusalan kehittämispäivät 10.11.2010 Kouvolassa Johanna Tuovinen asiamies, koulutus-

Lisätiedot

Naisten kaikkien alojen aritmeettinen keskipalkka oli 2900 euroa (v euroa ja miesten keskipalkka 3763 euroa (3739 euroa).

Naisten kaikkien alojen aritmeettinen keskipalkka oli 2900 euroa (v euroa ja miesten keskipalkka 3763 euroa (3739 euroa). TEKSTI JA GRAFIIKKA ESKO LAPPALAINEN Agrologien palkkatutkimus 2016 PALKAT JUNNAAVAT PAIKALLAAN Agrologien työnantajat ovat ilmeisesti ottaneet kasvu- ja kilpailukykysopimuksen (kiky) toteutuksessa reippaan

Lisätiedot

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE - KYSELYN TOTEUTUS - KÄSITYKSET AMK-TUTKINNOSTA JA KOULUTUKSESTA - AMK-TUTKINNON TUOTTAMA OSAAMINEN - TYÖLLISTYMISEEN

Lisätiedot

Nestorklinikka. Syvälliseen kokemukseen ja laaja-alaiseen osaamiseen perustuva nopea ja tehokas tapa ratkaista yrityksen haasteita

Nestorklinikka. Syvälliseen kokemukseen ja laaja-alaiseen osaamiseen perustuva nopea ja tehokas tapa ratkaista yrityksen haasteita Nestorklinikka Syvälliseen kokemukseen ja laaja-alaiseen osaamiseen perustuva nopea ja tehokas tapa ratkaista yrityksen haasteita Kokemus syntyy vain kokemalla Lisäarvo asiakkaille Nestorit Vastuuntuntoinen,

Lisätiedot

Työvoimatutkimus. Joulukuun työttömyysaste 7,9 prosenttia. 2016, joulukuu, 4. neljännes ja vuosi

Työvoimatutkimus. Joulukuun työttömyysaste 7,9 prosenttia. 2016, joulukuu, 4. neljännes ja vuosi Työmarkkinat 207 Työvoimatutkimus 206, joulukuu, 4. neljännes ja vuosi Joulukuun työttömyysaste 7,9 prosenttia Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan työttömiä oli vuoden 206 joulukuussa 207 000,

Lisätiedot

Poolian palkkatutkimus 2012

Poolian palkkatutkimus 2012 Poolian palkkatutkimus 2012 Palkkatutkimuksen taustoja Palkkatutkimuksen tarkoituksena oli kartoittaa työnhakijoidemme nykyistä palkkatasoa ja verrata sitä heidän koulutukseensa ja työkokemukseensa sekä

Lisätiedot

Työaika, palkat ja työvoimakustannukset

Työaika, palkat ja työvoimakustannukset Työaika, palkat ja työvoimakustannukset Konsultit 2HPO 1 Osa-aikaista ja määräaikaista työtä tekevien osuus palkansaajista Lähde: Tilastokeskus ja Findikaattori 2 Työsuhteiden muodot 2000-2012 Lähde: Tilastokeskus

Lisätiedot

Luonnontieteiden akateemisten liitto Työmarkkinatutkimus 2013. Taloustutkimus Oy

Luonnontieteiden akateemisten liitto Työmarkkinatutkimus 2013. Taloustutkimus Oy Luonnontieteiden akateemisten liitto Työmarkkinatutkimus 2013 Taloustutkimus Oy Helmikuu 2014 2 Sisällys 1. Johdanto... 3 2. Tutkimuksen vastaajarakenne... 3 2. Jäsenkunnan tutkinnot ja pääaineet... 4

Lisätiedot

Luonnontieteiden Akateemisten Liitto Työmarkkinatutkimus 2012. Taloustutkimus Oy

Luonnontieteiden Akateemisten Liitto Työmarkkinatutkimus 2012. Taloustutkimus Oy Luonnontieteiden Akateemisten Liitto Taloustutkimus Oy Helmikuu 2013 2 Sisällys 1. Johdanto... 3 2. Tutkimuksen vastaajarakenne... 3 2. Jäsenkunnan tutkinnot ja pääaineet... 4 3. LAL:n jäsenkunnan toiminta

Lisätiedot

DI-katsaus 2008 SUOMEN RAKENNUSINSINÖÖRIEN LIITTO RIL. Huhtikuu 2008. Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL

DI-katsaus 2008 SUOMEN RAKENNUSINSINÖÖRIEN LIITTO RIL. Huhtikuu 2008. Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL Huhtikuu 2008 DI-katsaus 2008 SUOMEN RAKENNUSINSINÖÖRIEN LIITTO RIL Tietoja saa lainata vain mikäli lähde mainitaan. RIL Palkkatutkimus 2007 2 (18) 1. Yhteenveto Yleistä Rakennus- ja kiinteistöalan diplomi-insinöörikuntaa

Lisätiedot

Ympäristöasiantuntijoiden keskusliitto Työmarkkinatutkimus 2013. Taloustutkimus Oy

Ympäristöasiantuntijoiden keskusliitto Työmarkkinatutkimus 2013. Taloustutkimus Oy Ympäristöasiantuntijoiden keskusliitto Työmarkkinatutkimus 2013 Taloustutkimus Oy Helmikuu 2014 2 Sisällys 1. Johdanto... 3 2. Tutkimuksen vastaajarakenne... 3 2. Jäsenkunnan tutkinnot ja pääaineet...

Lisätiedot

Kasvatustieteilijät. Vähimmäispalkkasuositus 1.6.2014 31.3.2016. Akavan Erityisalat SPECIA Asiantuntijat ja ylemmät toimihenkilöt

Kasvatustieteilijät. Vähimmäispalkkasuositus 1.6.2014 31.3.2016. Akavan Erityisalat SPECIA Asiantuntijat ja ylemmät toimihenkilöt Kasvatustieteilijät Vähimmäispalkkasuositus 1.6.2014 31.3.2016 Akavan Erityisalat SPECIA Asiantuntijat ja ylemmät toimihenkilöt KASVATUSTIETEILIJÄT Vähimmäispalkkasuositus 1.6.2014 31.3.2016 Akavan Erityisalat

Lisätiedot

Helsingin työttömyys ja pitkäaikaistyöttömyys alueittain

Helsingin työttömyys ja pitkäaikaistyöttömyys alueittain HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUKSEN verkkojulkaisuja 2004 22 Helsingin työttömyys ja pitkäaikaistyöttömyys alueittain 31.12.2003 Verkkojulkaisu ISSN 1458-5707 ISBN 952-473-325-0 Painettuna ISSN 1455-7231

Lisätiedot

Tampereen yliopistosta vuonna 2009 valmistuneiden uraseurannan tuloksia. Tampereen yliopisto Työelämäpalvelut Tammikuu 2015

Tampereen yliopistosta vuonna 2009 valmistuneiden uraseurannan tuloksia. Tampereen yliopisto Työelämäpalvelut Tammikuu 2015 Tampereen yliopistosta vuonna 29 valmistuneiden uraseurannan tuloksia Tampereen yliopisto Työelämäpalvelut Tammikuu 21 Kyselyn toteutus ja kohderyhmä Vuonna 214 uraseurantakysely toteutettiin vuonna 29

Lisätiedot

Historian, kirjallisuuden ja kulttuuriaineiden FM-tutkinnon suorittaneet

Historian, kirjallisuuden ja kulttuuriaineiden FM-tutkinnon suorittaneet Historian, kirjallisuuden ja kulttuuriaineiden FM-tutkinnon suorittaneet Vähimmäispalkkasuositus 1.8.2016 31.1.2018 Akavan Erityisalat, SPECIA Asiantuntijat ja ylemmät toimihenkilöt ja Taideja kulttuurialan

Lisätiedot

Logistiikka-alojen palkkakysely 2013 Huolinta

Logistiikka-alojen palkkakysely 2013 Huolinta Logistiikka-alojen palkkakysely 2013 Sukupuoli 10 8 79% 6 4 2 21% nainen mies Ikä 18 vuotta tai alle 19-26 3% 27-36 37-46 47-56 25% 28% 29% 57-62 16% 63 vuotta tai yli 2 4 6 8 10 Asuinpaikkakuntasi postinumeroalue

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Kielitaito, tietotekniikan käyttö, ammattikirjallisuus ja koulutusmahdollisuudet Suomalaiset osaavat vieraita kieliä, käyttävät tietokonetta ja seuraavat ammattikirjallisuutta

Lisätiedot

Tohtorin tutkinnon suorittaneet työelämässä: vuosina 2010 ja 2011 Tampereen yliopistosta valmistuneiden tohtorien uraseuranta

Tohtorin tutkinnon suorittaneet työelämässä: vuosina 2010 ja 2011 Tampereen yliopistosta valmistuneiden tohtorien uraseuranta Tohtorin tutkinnon suorittaneet työelämässä: vuosina 2010 ja 2011 Tampereen yliopistosta valmistuneiden tohtorien uraseuranta Tampereen yliopisto Ura- ja rekrytointipalvelut Kyselyn toteutus ja kohderyhmä

Lisätiedot

Tohtorin tutkinnon suorittaneet työelämässä: Vuosina 2008 ja 2009 Tampereen yliopistossa tohtorin tutkinnon suorittaneiden uraseuranta

Tohtorin tutkinnon suorittaneet työelämässä: Vuosina 2008 ja 2009 Tampereen yliopistossa tohtorin tutkinnon suorittaneiden uraseuranta Tohtorin tutkinnon suorittaneet työelämässä: Vuosina 2008 ja 2009 Tampereen yliopistossa tohtorin tutkinnon suorittaneiden uraseuranta Tampereen yliopisto Ura- ja rekrytointipalvelut Kyselyn toteutus ja

Lisätiedot

Logistiikka-alojen palkkakysely 2013 Kuljetus

Logistiikka-alojen palkkakysely 2013 Kuljetus Logistiikka-alojen palkkakysely 2013 Sukupuoli 10 8 6 65 % 35 % 2 nainen mies Ikä 18 vuotta tai alle 19-26 4 % 27-36 37-46 47-56 57-62 22 % 27 % 29 % 17 % 63 vuotta tai yli 1 % 2 6 8 10 Asuinpaikkakuntasi

Lisätiedot

Toimihenkilöbarometri 2013

Toimihenkilöbarometri 2013 Toimihenkilöbarometri 2013 Seppo Nevalainen 2 7. 11. 2 0 1 3 Vastanneet jäsenliitoittain Yhteensä N = 1288 Miehet N = 307 Naiset N = 979 Naisten osuus, % Vastausprosentti Painokerroin Ammattiliitto PRO

Lisätiedot

liikuntatieteilijät Vähimmäispalkkasuositus yksityiselle sektorille 1.6.2014 31.3.2016 Akavan Erityisalat Nuoriso- ja Liikunta-alan asiantuntijat

liikuntatieteilijät Vähimmäispalkkasuositus yksityiselle sektorille 1.6.2014 31.3.2016 Akavan Erityisalat Nuoriso- ja Liikunta-alan asiantuntijat liikuntatieteilijät Vähimmäispalkkasuositus yksityiselle sektorille 1.6.2014 31.3.2016 Akavan Erityisalat Nuoriso- ja Liikunta-alan asiantuntijat liikuntatieteilijät Vähimmäispalkkasuositus yksityiselle

Lisätiedot

Palkkatilasto. Kuukausipalkkatilasto syyskuulta 2014

Palkkatilasto. Kuukausipalkkatilasto syyskuulta 2014 Palkkatilasto Kuukausipalkkatilasto syyskuulta 2014 Palkkatilasto Kuukausipalkkatilasto syyskuulta 2014 Sisältö 3 Tiivistelmä 4 Ansiot nousivat reilun prosentin lokakuusta 2013 syyskuuhun 2014 7 Keskimääräinen

Lisätiedot

Kyselytutkimus työajan käytöstä

Kyselytutkimus työajan käytöstä Kyselytutkimus työajan käytöstä Omien asioiden hoitaminen ja Internetin käyttö työajalla Markkina- ja mielipidetutkimusyritys Q-Tutkimus toteutti kesäkuussa 2013 (3.6. 17.6.2013) kyselytutkimuksen, joka

Lisätiedot

ETÄTYÖN EDISTÄMINEN. Agronomiliitto ry:n jäsenten kokemuksia etätyöstä. Mari Raininko

ETÄTYÖN EDISTÄMINEN. Agronomiliitto ry:n jäsenten kokemuksia etätyöstä. Mari Raininko ETÄTYÖN EDISTÄMINEN Agronomiliitto ry:n jäsenten kokemuksia etätyöstä Mari Raininko Tutkimuksen taustaa Etätyöstä ja sen hyödyistä puhuttu paljon, mutta hyödyntäminen ei ole toteutunut odotetulla tavalla

Lisätiedot

Projektityö. Vuosina vastavalmistuneiden vastauksista poimittua. Suunnittelija Outi Suorsa. UEF // University of Eastern Finland

Projektityö. Vuosina vastavalmistuneiden vastauksista poimittua. Suunnittelija Outi Suorsa. UEF // University of Eastern Finland Projektityö Vuosina 2010-14 vastavalmistuneiden vastauksista poimittua Suunnittelija Outi Suorsa Taustatiedot Tiedot perustuvat v.2011-2015 vastavalmistuneille tehdystä kyselystä (vuosina 2010-2014 loppututkinnon

Lisätiedot

Opiskelijan edut ja palvelut

Opiskelijan edut ja palvelut Opiskelijan edut ja palvelut Akavan Erityisalat opiskelijan oma ammattiliitto Asiantunteva ammattiliitto tuo turvaa elämääsi. Amalia Ojanen, opiskelija- ja nuorisoasiamies Akavan Erityisalojen ja sen jäsenyhdistysten

Lisätiedot

Tradenomit työmarkkinoilla

Tradenomit työmarkkinoilla Tradenomit työmarkkinoilla Uudistu ja uudista 2011 Johanna Tuovinen asiamies, koulutus-, työvoima- ja elinkeinopolitiikka Tradenomiliitto TRAL ry Minkälaista osaamista tarvitaan? Yleinen osaaminen korostuu

Lisätiedot

LIITE 3. Lähteet. Lähteenä käytetyt tilastoaineistot:

LIITE 3. Lähteet. Lähteenä käytetyt tilastoaineistot: Lohjan kaupungin elinkeinopoliittinen ohjelma vuosille 26-213 Lähteet LIITE 3 Lähteenä käytetyt tilastoaineistot: Kaavio 1. Lohjan väkiluku vuosina 1995-25 Kaavio 2. Väkiluvun muutos Lohjalla vuodesta

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 16:2016

TILASTOKATSAUS 16:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 16:2016 1 26.8.2016 PITKÄAIKAISTYÖTTÖMÄT VANTAALLA Pitkäaikaistyöttömiä oli Vantaalla vuoden 2015 lopussa 4 850. Heistä useampi kuin kaksi viidestä oli ollut työttömänä

Lisätiedot

Pron tutkimus: Sukupuolten välinen palkkaero näkyy myös esimiesten palkoissa

Pron tutkimus: Sukupuolten välinen palkkaero näkyy myös esimiesten palkoissa TIEDOTE 1 (5) Pron tutkimus: Sukupuolten välinen palkkaero näkyy myös esimiesten palkoissa Työpaikoilla naiset valikoituvat harvemmin esimiestehtäviin ja sellaisiin työnkuviin, jotka mahdollistavat etenemisen

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 4:2015

TILASTOKATSAUS 4:2015 Tilastokatsaus 6:212 TILASTOKATSAUS 4:2 1 12.8.2 TIETOJA TYÖVOIMASTA JA TYÖTTÖMYYDESTÄ Työvoiman määrä kasvoi 1 3:lla (,9 %) vuoden 213 aikana Vantaalla työvoimaan kuuluvien joukko on suurentunut vuodesta

Lisätiedot

Tekniikan alan yliopistoopiskelijoiden työssäkäynti 2014

Tekniikan alan yliopistoopiskelijoiden työssäkäynti 2014 Tekniikan alan yliopistoopiskelijoiden työssäkäynti 2014 Esittäjän nimi 24.11.2014 1 Sisältö: Keskeisiä tuloksia Aineiston kuvailu Taustatiedot (Sp, ikä, yliopisto, tutkinnot, vuosikurssi, opintopisteet)

Lisätiedot

Kysely kandien kesätöistä 2013. Yhteenveto lääketieteen kandien kyselystä Tiedot kerätty syyskuussa 2013

Kysely kandien kesätöistä 2013. Yhteenveto lääketieteen kandien kyselystä Tiedot kerätty syyskuussa 2013 Kysely kandien kesätöistä 2013 Yhteenveto lääketieteen kandien kyselystä Tiedot kerätty syyskuussa 2013 Kyselytutkimus lääketieteen opiskelijoille Tiedot kerättiin sähköisellä kyselyllä syyskuussa 2013.

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 19:2016

TILASTOKATSAUS 19:2016 TILASTOKATSAUS 19:2016 21.10.2016 TYÖPAIKAT JA TYÖSSÄKÄYNNIN MUUTOS VANTAALLA, ESPOOSSA, HELSINGISSÄ JA KUUMA-ALUEELLA VIIME VUOSINA Vantaalla oli vuoden 2014 lopussa 107 330 työpaikkaa ja 99 835 henkilöä

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011 3 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2011 viimeisellä neljänneksellä 73,6 prosenttia, eli samalla tasolla kuin vuotta aiemmin. Työllisten

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus2006

Aikuiskoulutustutkimus2006 2007 Aikuiskoulutustutkimus2006 Ennakkotietoja Helsinki 21.5.2007 Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tilastokeskus. Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia

Lisätiedot

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance: OECD Indicators (EaG) on OECD:n koulutukseen keskittyvän työn lippulaivajulkaisu, joka kertoo vuosittain koulutuksen

Lisätiedot

KULTTUURITUOTTAJAT. Vähimmäispalkkasuositus 1.5.2010 30.4.2012

KULTTUURITUOTTAJAT. Vähimmäispalkkasuositus 1.5.2010 30.4.2012 KULTTUURITUOTTAJAT Vähimmäispalkkasuositus 1.5.2010 30.4.2012 Akavan Erityisalat ry ja Taide- ja kulttuurialan ammattijärjestö TAKU ry ovat laatineet tämän vähimmäispalkkasuosituksen yksityisellä taide-

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2010

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2010 3 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 010 Työllisten määrä jäi Helsingissä vuoden 010 viimeisellä neljänneksellä runsaan prosentin pienemmäksi kuin vuosi sitten. Pääkaupunkiseudun,

Lisätiedot

EXTRA. Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry Ratavartijankatu 2 00520 Helsinki www.ytn.fi > Järjestösektori

EXTRA. Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry Ratavartijankatu 2 00520 Helsinki www.ytn.fi > Järjestösektori JÄRJESTÖSEKTORIN EXTRA Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry Ratavartijankatu 2 00520 Helsinki www.ytn.fi > Järjestösektori Elokuu 2011 Tiedätkö kuka sinua edustaa työpaikalla vai edustaako kukaan? Luottamusmies

Lisätiedot

KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2013

KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2013 KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT 1 KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT 2 KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT SISÄLLYS TIIVISTELMÄ... 3 1. JOHDANTO... 5 2. YRITTÄJIEN LOMAT... 7 3. KESÄTYÖNTEKIJÄT... 10 Suomen Yrittäjät: KESÄTYÖNTEKIJÄT

Lisätiedot

Työmarkkinatutkimus 1/2014 Lehdistöaamiainen, Ravintola Loiste,

Työmarkkinatutkimus 1/2014 Lehdistöaamiainen, Ravintola Loiste, Työmarkkinatutkimus 1/2014 Lehdistöaamiainen, Ravintola Loiste, 8.4.2014 Pro on Yksi Suomen suurimmista ammattiliitoista: suurin yksityisen sektorin toimihenkilöliitto ja Toimihenkilökeskusjärjestö STTK:n

Lisätiedot

YRITTÄJIEN LOMAT 2007 1

YRITTÄJIEN LOMAT 2007 1 YRITTÄJIEN LOMAT 2007 1 Tiivistelmä Yrittäjien lomat Suomen Yrittäjien kesäkuussa 2007 tekemässä jäsenkyselyssä tiedusteltiin yrittäjiltä lomista ja lomatoiveista sekä kesätyöntekijöiden palkkaamisesta.

Lisätiedot

Palvelualojen taskutilasto

Palvelualojen taskutilasto Palvelualojen taskutilasto 2010 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 SISÄLTÖ PAMin jäsenistön toimialajakauma Palkansaajien määrät PAMin toimialoilla 2008-2009 Palkansaajien määrät sukupuolen mukaan PAMin

Lisätiedot