Ympäristöasiantuntijoiden keskusliitto Työmarkkinatutkimus Taloustutkimus Oy

Transkriptio

1 Ympäristöasiantuntijoiden keskusliitto Työmarkkinatutkimus 2013 Taloustutkimus Oy Helmikuu 2014

2 2 Sisällys 1. Johdanto Tutkimuksen vastaajarakenne Jäsenkunnan tutkinnot ja pääaineet YKL:n jäsenkunnan toiminta lokakuussa Jäsenkunnan työllistyminen eri sektoreille Jäsenistön toimiasema ja työtehtävät Viikkotyöaika Työajan seuranta Tavoitettavuus työajan ulkopuolella Kotona ja työpaikan ulkopuolella työskentely sekä etätyöt Mielipiteet työnantajan suhtautumisesta vapaisiin ja työaikajoustoihin Jäsenistön ansiotaso Palkat työnantajasektoreittain Ansiotason muutos Luontoisedut Tulospalkkaus Kokemukset organisaation ja oman työpaikan vakaudesta Vastavalmistuneiden tilanne työmarkkinoilla Arvioita omasta työhyvinvoinnista... 43

3 3 1. Johdanto Agronomiliitto, Luonnontieteiden akateemisten liitto (LAL), Metsänhoitajaliitto ja Ympäristöasiantuntijoiden keskusliitto (YKL) toteuttavat vuosittain työmarkkinatutkimuksen, jossa selvitetään muun muassa liiton jäsenten palkkausta, työaikaa, työmarkkinoille sijoittumista, koulutusalaa ja muita edunvalvonnan kannalta oleellisia asioita. Liitot antoivat Taloustutkimus Oy:lle toimeksiannon vuoden 2013 työmarkkinatutkimuksen toteuttamiseksi. Tutkimuksen kysymyslomake on pääpiirteittäin samanlainen vuoden 2012 tutkimukseen verrattuna. Taloustutkimus toteutti myös edellisen tutkimuksen vuonna Tämä raportti sisältää työmarkkinatutkimuksen keskeiset tulokset YKL:n osalta. YKL:llä on kaiken kaikkiaan 3590 jäsentä (pois lukien opiskelija ja seniorijäsenet). YKL toimitti Taloustutkimukselle 3269 jäsenen rekisterin. Rekisterissä oli kaikki ne jäsenet, joiden sähköpostiosoite oli tiedossa. Taloustutkimus lähetti kaikille rekisterissä oleville jäsenille sähköpostikutsun, jossa oli Internet-linkki sähköiselle kysymyslomakkeelle. Vastaajille tiedonkeruun aikana kolme muistutusviestiä: ensimmäinen , toinen ja kolmas Lähteneistä kutsuista hieman reilut 200 ei mennyt koskaan perille (esim. virheellisen sähköpostiosoitteen vuoksi tai tietoturva-asetusten vuoksi). Tutkimukseen vastasi määräaikaan mennessä hyväksytyksi yhteensä 1334 YKL:n jäsentä. Vastausprosentti oli siten 44. Kun huomioidaan kaikki 4L-liitot, tutkimuksen vastausprosentti oli 44. Vastausprosenttia voidaan pitää oikein hyvänä. Näin ollen tutkimuksen vastaajajoukko edustaa hyvin koko jäsenistöä. Tämän tutkimusraportin on kirjoittanut markkinatutkija Markus Mervola. 2. Tutkimuksen vastaajarakenne Tutkimukseen osallistuneista YKL:n jäsenistä suurempi osa, 63 prosenttia, oli naisia kuin miehiä. Vastaajien keski-ikä on 42 vuotta. Ikäryhmittäinen tarkastelulta vastaajajoukko painottuu alle 45-vuotiaisiin, joita on vastaajajoukosta kaksi kolmasosaa vuotiaita on viidennes, kun joka kuudes vastaaja on yli 55-vuotias. Naisten keski-ikä vastaajajoukossa on 39 vuotta ja miesten 46 vuotta. YKL:n vastaajista 46 prosenttia työskentelee Uudellamaalla. Muualla entisessä Etelä-Suomen läänissä työskentelee 16 prosenttia vastaajista ja Länsi-Suomessa 13 prosenttia. Entisessä Itä-Suomen läänissä työskentelee 10 prosenttia ja Pohjois-Suomessa (entiset Lapin ja Oulun lääni) 14 prosenttia vastaajista.

4 4 Kuvio Jäsenkunnan tutkinnot ja pääaineet Jäsenistöstä kaksi viidestä (40 %) on suorittanut perustutkintonsa Helsingin yliopistossa. Oulun yliopistossa perustutkinnon on suorittanut 14 prosenttia, Jyväskylän yliopistossa 12 prosenttia ja Turun yliopistossa 12 prosenttia. Itä-Suomen yliopistossa perustutkinnon on suorittanut 9 prosenttia vastaajista. Kolme prosenttia on suorittanut tutkinnon Åbo Akademissa. Jossakin ammattikorkeakoulussa tutkintonsa on suorittanut 6 prosenttia vastaajista. Muissa korkeakouluissa tutkintoja on suoritettu harvemmin. Jäsenistöltä tiedusteltiin myös, mitä tutkintoja heillä. Vastaajat saivat valita useita vaihtoehtoja, mikäli tutkintoja oli useita. Ylemmän korkeakoulututkinnon on suorittanut 87 prosenttia jäsenistöstä. Alempi korkeakoulututkinto on 17 prosentilla vastaajista ja ammattikorkeakoulututkinto 10 prosentilla. On huomattava, että osalla alemman korkeakoulututkinnon tai ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneista on myös ylempi korkeakoulututkinto. Tohtorin tutkinnon on suorittanut 15 prosenttia jäsenistöstä. Tohtorin tutkinto on yleisempi miehillä kuin naisilla. Yliopistossa työskentelevillä 41 prosentilla ja valtiolla työskentelevistä 20 prosentilla on tohtorin tutkinto. Yksityisellä sektorilla työskentelevistä tohtorin tutkinto on yhdeksällä prosentilla ja kunnalla työskentelevistä vain kolmella prosentilla. Yleisin perustutkinnon pääaine on biologia, mikrobiologia, solubiologia tai jokin muu biotiede. Jokin näistä on pääaineena joka neljännellä (23 %). Geologia on pääaineena 17 prosentilla ympäristötiede, ympäristöbiologia, ympäristöhygienia, ympäristösuojelutiede tai ympäristötiede on pääaineena 15 prosentilla. Joka kymmenen-

5 5 nellä (10 %) on pääaineena akvaattiset tieteet, hydrobiologia, kalataloustiede tai limnologia. Muut perustutkinnon pääaineet ovat jonkin verran harvinaisempia. Jäsenistön jakauma pääaineittain on esitetty kuviossa 2. Kuvio YKL:n jäsenkunnan toiminta lokakuussa 2013 Jäsenistöltä tiedusteltiin heidän pääasiallista toimintaa lokakuussa Kuten taulukosta 1 nähdään, vakinaisessa työsuhteessa on 60 prosenttia vastaajista. Määräaikaisessa työsuhteessa on noin joka neljäs (23 %). Oleellinen havainto on se, että naiset ovat miehiä selvästi useammin määräaikaisessa työsuhteessa. Siinä missä naisista 27 prosenttia oli määräaikaisessa työsuhteessa, miehistä määräaikaisessa työsuhteessa oli vain 15 prosenttia. Vakinaiset työsuhteet ovat yleisimpiä yksityisellä sektorilla, jonka työntekijöistä neljä viidestä on vakinaisessa työsuhteessa. Yliopistolaisista vain alle kolmannes on vakinaisessa työsuhteessa. Kuntasektorilla vakinaisessa työsuhteessa on kaksi kolmesta ja valtiolla kolme neljästä. Määräaikaiset työsuhteet ovat harvinaisempia yksityisellä sektorilla, jossa joka kuudennella on määräaikainen työsuhde. Yliopistolla työskentelevistä sen sijaan kolme neljästä tekee määräaikaista työtä. Kunnan työntekijöistä määräaikaisia on joka kolmas (37 %) ja valtiolla viidennes (22 %).

6 6 YKL:n jäsenistöstä työttömänä oli 7 prosenttia ja muuten työelämän ulkopuolella 1 prosentti lokakuussa Kolme prosenttia työskenteli apurahalla, yksi prosentti oli osa-aikaeläkkeellä, vuorottelu- tai opintovapaalla oli niin ikään yksi prosentti. Neljä prosenttia vastaajista oli äitiys- tai muulla perhevapaalla. Taulukko 1. Pääasiallinen toiminta 10/2013 Kaikki Nainen Mies % % % Vakinaisessa työsuhteessa Määräaikaisessa työsuhteessa Osa-aikaeläkkeellä Apurahalla Yrittäjä Lomautettuna Äitiys- tai muulla perhevapaalla Työtön/työvoimapoliittisessa koulutuksessa Vuorottelu- tai opintovapaalla Työelämän ulkopuolella Kuvio 3.

7 7 Apurahalla työskentelee kolme prosenttia YKL:n jäsenistöstä. Tutkimusotoksessa oli siten 34 henkilöä, jotka ilmoittivat työskentelevänsä apurahalla. Apurahan keskimääräinen suuruus on 1840 euroa, mediaanin ollessa 1750 euroa. Apurahalla työskentelevistä 79 prosenttia on naisia ja 21 prosenttia miehiä. Kolmella neljästä apurahatutkijasta on työhuone yliopistolla ja 15 prosentilla valtion tutkimuslaitoksessa. Yhdeksän prosenttia apurahatutkijoista työskentelee kotona. Kellään neljästä apurahatutkijasta ei ollut työhuonetta yksityisessä yrityksessä. Niiltä jäseniltä (n=177), jotka olivat lokakuussa 2013 lomautettuna, vanhempainvapaalla, työttömänä, vuorottelu- tai opintovapaalla tai muuten työelämän ulkopuolella, tiedusteltiin, mitä etuuksia he saavat. Tästä joukosta 6 prosenttia ilmoitti, ettei saanut mitään etuuksia. Ansiosidonnaista päivärahaa sai kaksi viidestä vastaajasta, 14 prosenttia sai kotihoidon tukea, 11 prosentia äitiys- tai isyysrahaa ja 10 prosenttia työmarkkinatukea. Kuten alla olevasta taulukosta 2 nähdään, muita tukia saatiin harvemmin. Taulukko 2. Mitä etuuksia sai lokakuussa 2013, n=177 ei työelämässä Kaikki Naiset Miehet % % % Ansiosidonnaista päivärahaa Kotihoidon tukea Äitiys- tai isyysrahaa Työmarkkinatukea Vanhempainrahaa Jotain muuta Opintotukea En saanut mitään etuuksia Aikuiskoulutustukea Kelan peruspäivärahaa Toimeentulotukea Vuorottelukorvausta Sotilasavustusta Ei osaa sanoa Jäsenkunnan työllistyminen eri sektoreille Tutkimuksessa selvitettiin monia työmarkkinoille sijoittumiseen liittyviä asioita. Tarkastelu kohdistui vain heihin, jotka olivat lokakuussa 2013 joko määräaikaisessa tai vakituisessa työsuhteessa (ml. osa-aikaeläkkeellä). Yrittäjät, apurahalla työskentelevät sekä lokakuussa 2013 työelämän ulkopuolella olevat rajattiin pois tarkastelusta. Ylivoimaisesti suurin osa, 91 prosenttia, on kokoaikatöissä. Osa-aikatöissä on siten vain joka kymmenes.

8 8 Tutkimuksessa selvitettiin, millä sektorilla jäsenet työskentelevät. Sektorit jaettiin viiteen osaan: 1) Valtio (sis. myös valtion tutkimuslaitokset), 2) yksityinen sektori (sis. yritykset, järjestöt, yhteisöt ja säätiöt), 3) kunta ja kuntayhtymä (sis. kunnalliset liikelaitokset ja yhtiöt), 4) yliopisto ja 5) muu. YKL:n jäsenistöllä selvästi suurin työllistäjä on valtio, jonka palveluksessa on puolet (49 %) työelämässä olevasta jäsenkunnasta. Yksityisellä sektorilla työskentelee joka neljäs (24 %). Kunnissa työskentelee lähes viidennes (18 %) ja yliopistolla hieman harvempi kuin joka kymmenes (8 %). Miehet ovat työllistyneet naisia jonkin verran useammin valtiosektorille, kun taas kunta työllistää naisia selvästi useammin. Yksityinen sektori ja yliopisto työllistävät miehiä ja naisia samassa suhteessa. Kuvio 4. Yksityisellä sektorilla selvästi suurin työllistäjä suunnittelu- ja konsulttiala, jonka palveluksessa on kolmannes YKL:n yksityisellä sektorilla olevista työntekijöistä. Toiseksi suurin työllistäjä on järjestöala (13 %). Teollisuudessa työskentelee noin joka kymmenes. Kunnalla työskentelevistä viidennes (18 %) on töissä kunnallisessa liikelaitoksessa tai yhtiöstä. Opetustehtävissä on seitsemän prosenttia. Loput 75 prosenttia kunta-alalla olevista työskentelee joissain muissa kunnan organisaatioissa. Kunnan työntekijöistä suurin osa, 44 prosenttia, kuuluu teknisen henkilöstön virka- ja työehtosopimuksen (TS) piiriin. Kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen (KVTES) piiriin kuuluu 41 prosenttia. Viisi prosenttia on opetusalan virka- ja työehtosopimuksen (OVTES) piirissä ja viisi prosenttia kuuluu palvelulaitosten työnantajayhdistyksen työehtosopimuksen (PTYTES) piiriin. Kahdella prosentilla on jokin muu kunnan virka- tai työehtosopimus ja kaksi prosenttia ei osaa sanoa, minkä sopimusalan piiriin kuuluu.

9 9 Valtion palveluksessa olevista lähes puolet (48 %) työskentelee jossain valtion tutkimuslaitoksessa. Yhdeksän prosenttia työskentelee valtion liikelaitoksissa. Loput 43 prosenttia työskentelevät jossain muualla valtiosektorilla. Työelämässä olevia jäseniä pyydettiin myös kertomaan, minkä kokoisessa organisaatiossa he työskentelevät. Alla olevasta kuviosta 5 nähdään, miten jäsenistö jakautuu organisaation koon mukaan. Kuvio Jäsenistön toimiasema ja työtehtävät Tutkimuksessa selvitettiin sitä, missä toimiasemassa kukin työskentelee. Vastaaja valitsi yhdeksästä nimikkeestä omasta mielestään itselleen sopivimman vaihtoehdon. Selvästi suurimman ryhmän muodostavat jonkinlaisessa asiantuntijatehtävissä olevat, joita on kolme neljästä (77 %) työelämässä olevista. Asiantuntijatehtävät oli kysymyslomakkeessa jaettu kolmeen eri tasoon. Reilu kolmannes (39 %) työskentelee alimman tason asiantuntijatehtävissä, joiksi luetaan suunnittelu, tutkimus- ja tuotekehitystehtävät ja muut asiantuntijatehtävät. Hieman alle kolmannes (31 %) on vaativissa asiantuntijatehtävissä, joita ovat vaativat tutkimus-, suunnittelu- ja kehitystehtävät. Erittäin vaativiksi asiantuntijatehtäviksi katsotaan ylimmän johdon esikuntatehtävät sekä koko yritystä tai virastoa koskevat tutkimus-, suunnittelu- ja kehitystehtävät. Näissä erittäin vaativissa asiantuntijatehtävissä työskentelee seitsemän prosenttia työelämässä olevista YKL:n jäsenistä.

10 10 Johtotehtävissä työskentelee 13 prosenttia YKL:n jäsenistä. Verrattuna muihin 4L-liittoihin YKL:n jäsenet ovat jonkin verran harvemmin johtotehtävissä. Ylimmän johdon tehtävissä on ainoastaan yksi prosentti työelämässä olevista jäsenistä. Ylimmän johdon tehtäviksi katsotaan pää-, toimitus- tai varatoimitusjohtaja, päätoiminen johtokunnan jäsen ja rehtori. Seuraavan tason johtotehtävissä työskentelee niin ikään yksi prosentti. Tähän ryhmään kuuluvat apulaisjohtajat, henkilöstö-, markkinointi- ja teknilliset johtajat. Viisi prosenttia on ylemmän keskijohdon tehtävissä, joiksi luetaan osasto-, toimisto-, osto- tai myyntipäällikön tehtävät. Kuusi prosenttia on alemman keskijohdon tehtävissä. Miehistä 17 prosenttia on johtotehtävissä ja naisista 10 prosenttia. On huomattava, että muiden 4L-liittojen jäsenistä miehet ovat huomattavasti naisia useammin johtotehtävissä. Asiantuntijatehtävissä on yhtä suuri osa naisista ja miehistä, mutta miehet ovat naisia useammin vaativissa ja erittäin vaativissa asiantuntijatehtävissä. Opetustehtävissä työskentelee kaksi prosenttia YKL:n työelämässä olevista jäsenistä. Toimihenkilön tehtävissä on yhdeksän prosenttia. Toimihenkilön tehtävä oli lomakkeella kuvattu sellaiseksi, että työtä tehdään ohjauksen alla ilman itsenäistä asemaa. Naiset ovat toimihenkilön tehtävissä miehiä useammin. Kuvio 6. Jäsenistöltä kysyttiin myös, missä työtehtävässä he työskentelevät. Jäsenet valitsivat 18 nimikkeen listalta heille sopivimman. Selvästi suurimman ryhmän muodostavat tutkimustehtävissä olevat, joita on työssä olevista vastaajista 28 prosenttia. Seuraavaksi yleisintä on työskennellä ympäristönsuojelu- ja tarkastustehtävissä tai muussa luonnontieteen alaan liittyvässä tehtävässä. Näissä kummassakin työskentelee 14 prosenttia vastaajista. Tutki-

11 11 mustehtävissä on muita useammin miehet ja luonnollisesti yliopistolla työskentelevät. Kuten alla olevasta diasta nähdään, YKL:n jäsenet työskentelevät hyvin moninaisissa tehtävissä. Kuvio Viikkotyöaika Vakinaisessa ja määräaikaisessa työsuhteessa sekä osa-aikaeläkkeellä olevista 90 prosentilla on työsopimuksessa tai muutoin määritelty säännöllinen viikoittainen työaika. Yliopistolla työskentelevissä on sovittu viikkotyöaika hieman yli puolella (52 %) ja hieman alle puolella (46 %) on yliopiston tutkimus- ja opetushenkilöstön kokonaistyöaika. Lopuilla kolmella prosentilla yliopistolaisista on jokin muu kokonaistyöaika tai heillä ei ole määriteltyä työaikaa. Valtiolla työskentelevistä säännöllinen viikkotyöaika 96 prosentilla ja kunnalla työskentelevistä 93 prosentilla. Yksityisellä sektorilla työskentelevistä säännöllinen viikkotyöaika on 90 prosentilla. Ylimpään johtoon tai toiseksi ylimpään johtoon kuuluvilla vain hieman reilu puolella on työsopimuksessa määritelty säännöllinen työaika. Sen sijaan keskijohdossa työskentelevistä työsopimuksessa määritelty säännöllinen viikkotyöaika on jo yli 90 prosentilla. Myös asiantuntijatehtävissä työskentelevistä säännöllinen sovittu viikkotyöaika on yli 90 prosentilla. Kokoaikatyötä tekevillä keskimääräinen työsopimuksessa tai muutoin määritelty viikkotyöaika on 36 tuntia 48 minuuttia. Mediaani arvo on 36 tuntia. Yksityisellä sektorilla sovittu viikkotyöaika on keskimäärin reilu tunnin pidempi kuin muilla sektoreilla. Muutoin sektorikohtaiset erot ovat siis varsin pieniä. Osa-aikatyötä tekevillä

12 12 keskimääräinen työsopimuksessa tai muutoin määritelty viikkotyöaika on 27 tuntia 25 minuuttia. Mediaaniviikkotyöaika osa-aikatyötä tekevillä on 29 tuntia. Vastaajia pyydettiin myös arvioimaan heidän todellista viikkotyöaikaa. Niillä YKL:n jäsenillä, jotka olivat kokoaikatyössä, keskimääräinen todellinen viikkotyöaika on 38 tuntia 36 minuuttia. Mediaaniarvo on 38 tuntia. Miehet ja naiset tekevät suunnilleen yhtä pitkää työviikkoa. Pisintä työviikkoa tehdään yliopistosektorilla. Siellä viikkotyöaika on noin tunnin keskimääräistä pidempi. Lyhintä työviikkoa tehdään kunnissa, jossa viikkotyöaika on tunnin keskimääräistä lyhyempi. Kuten alla olevasta kuviosta 9 ilmenee, johtotehtävissä olevat tekevät n. 1-4,5 tuntia keskimääräistä pidempää työviikkoa. Kuvio 8.

13 13 Kuvio 9.

14 14 Kuvio Työajan seuranta Niiltä vastaajilta, jotka olivat työelämässä ja joilla oli työsopimuksessa tai muutoin sovittu säännöllinen viikoittainen työaika, kysyttiin työajan seurantaan liittyviä asioita. Yhdeksällä kymmenestä oli työajan seuranta. Selvästi suurimman ryhmän muodostivat ne (68 %), joilla työaikaa seurataan kellokortin tai muun vastaavan järjestelmän avulla. Viidenneksellä (19 %) työaikaa seurataan henkilökohtaisen kirjanpidon avulla ja kahdella prosentilla jollakin muulla tavalla. Työnantajasektorin mukaisesti tarkasteltuina yliopistossa työskentelevien työaikaa seurataan selvästi muita harvemmin. Siellä vain hieman yli puolella (57 %) on käytössä jokin työajan seuranta. Myös yksityisellä sektorilla on keskimääräistä enemmän niitä, joiden työaikaa ei seurata. Ylimmässä johdossa työskentelevien työaikaa seurataan selvästi harvemmin kuin muiden.

15 15 Kuvio 11. Vastaajilta (jotka töissä ja joilla sovittu/määritelty työaika) kysyttiin, voivatko he pitää säästöön kertyneet saldotunnit kokonaisina työpäivinä. 85 prosenttia niistä, joiden työaikaa seurataan, ilmoitti, että kokonaisten saldovapaapäivien pitäminen on mahdollista. Kun 3 prosenttia ei osannut antaa vastausta, 12 prosentilla saldoon kertyneiden työtuntien pitäminen vapaana ei ollut mahdollista.

16 16 Kuvio 12. Vastaajilta kysyttiin myös, onko heidän työpaikallaan käytössä työaikapankkijärjestelmä. Vastaajille kerrottiin, että työaikapankilla tarkoitetaan yritys- tai työpaikkatasolla kirjallisesti sovittua työaikajärjestelyä, jolla työaikaa ja vapaita voidaan säästää, yhdistää toisiinsa ja käyttää rahana tai vapaana. Heille myös korostettiin, että pelkästään liukuvaa työaikaa ei lasketa vielä työaikapankiksi. Työaikapankkijärjestelmä on käytössä viidenneksellä (22 %) vastaajien työpaikoista. Suurimman ryhmän, yli puolet (59 %) vastaajista, muodostavat ne, joiden työpaikallaan ei ole käytössä työaikapankkijärjestelmää. On huomattava, että 16 prosenttia ei osannut vastata kysymykseen lainkaan. Työaikapankit ovat yleisimpiä valtiolla työskentelevien keskuudessa. Selvästi harvimmin työaikapankki on käytössä yliopistolla.

17 17 Kuvio Tavoitettavuus työajan ulkopuolella Työssä olevilta vastaajilta, joilla on sovittu/määritelty työaika, kysyttiin myös, tuleeko heidän olla tavoitettavissa työsopimuksen mukaisen säännöllisen päivittäisen työajan ulkopuolella. Viidennes vastaajista sanoo, että heidän tulee olla tavoitettavissa työajan ulkopuolella. Syy tähän on useammin se, että tavoitettavuutta edellytetään töiden sujumisen takia. Kuten voidaan olettaa, johdossa työskentelevät ilmoittavat muita huomattavasti useammin, että heidän tulee olla tavoitettavissa myös työajan ulkopuolella. On kuitenkin huomattava, että alemmassa keskijohdossa työskentelevistä ei edellytetä keskimääräistä useammin tavoitettavuutta työajan ulkopuolella. Työantajasektorikohtaisesta tarkastelusta havaitaan, että yksityisen sektorin työntekijöiltä edellytetään työajan ulkopuolista tavoitettavuutta keskimääräistä useammin.

18 18 Kuvio Kotona ja työpaikan ulkopuolella työskentely sekä etätyöt Työssä olevilta vastaajilta kysyttiin, ovatko he viimeisen vuoden aikana työskennelleet työnantajansa toisessa toimipisteessä tai asiakkaan tai yhteiskumppanin luona. Lähes puolet vastaajista (45 %) oli työskennellyt työantajan toisessa toimipisteessä tai asiakkaan tai yhteistyökumppanin luona. Useimmiten tämä työskentely oli satunnaista. Kaikista työssä olevista vastaajista joka kymmenes kuitenkin ilmoittaa työskennelleensä muualla vähittäin viikoittain. Yksityisellä sektorilla on muita yleisempää työskennellä työnantajan toisessa toimipisteessä tai asiakkaan tai yhteistyökumppanin luona.

19 19 Kuvio 15. Töiden tekeminen kotona on YKL jäsenistön keskuudessa yleistä. Kolme neljästä työssä olevista tekee töitä kotona vähintään satunnaisesti. Joka neljäs (27 %) tekee töitä kotoa käsin säännöllisemmin. Kotona työskentely on keskimääräistä yleisempää yliopistossa ja yksityisellä puolella työskentelevien keskuudessa. Kotona töitä tekee keskimääräistä selvästi useammin toiseksi ylimmällä johtoportaalla olevat sekä ylemmässä keskijohdossa olevat sekä erittäin vaativia asiantuntijatehtäviä tekevät. Kotona töitä tekeviltä pyydettiin myös täsmentämään vastausta valitsemalla neljästä vaihtoehdosta kaikki ne, jotka kuvaavat parhaiten kotona tehtävien töiden luonnetta. Vastaaja sai valita useamman kohdan. Kaksi kolmesta (65 %) sanoo, että kotona tehtävät työt ovat normaalia työajalla tehtävää työtä ja lähes puolet (46 %) ilmoittaa, että ne ovat työn jatkamista normaalin työajan lisäksi ilman erityistä korvausta. Sama ihminen tekee siten töitä kotona välillä työajalla ja välillä työajan ulkopuolella ilman erityistä korvausta. 12 prosenttia vastaajista ilmoittaa, että kotona työskentely on vapaana tai rahana korvattavaa ylityötä. Keskimääräistä selvästi useammin kotona työskentely on työn jatkamista ilman erityistä korvausta ylimmälle johdolle ja opettajille. Myös erittäin vaativissa asiantuntijatehtävissä olevat tekevät työtä kotona keskimääräistä useammin työajan ulkopuolella ilman korvausta. Varsinaisia etätöitä ilmoittaa tekevänsä kolmannes (37 %) vastaajista. Kaksi viidestä (42 %)sanoo, että ei tee etätöitä mutta haluaisi tehdä niitä silloin tällöin. Hieman alle viidennes (17 %) ilmoittaa, ettei tee etäöitä eikä ole niiden tekemisestä kiinnostunut. Etätöiden tekeminen on keskimääräistä selvästi yleisempää yksityis- ja yliopistosektoreilla. Kummankin sektorin työntekijöistä hieman yli puolet tekee etätöitä. Ylimmän johdon edustajat tekevät etätöitä selvästi muita useammin.

20 20 Kuvio 16.

21 21 Kuvio 17.

22 22 Kuvio Mielipiteet työnantajan suhtautumisesta vapaisiin ja työaikajoustoihin Työssä oleville vastaajille esitettiin kuusi väittämää, joilla selvitettiin työantajan suhtautumisesta vapaisiin. Vastaajia pyydettiin arvioimaan kutakin väittämää asteikolla 1-4, jossa 1=ei pidä lainkaan paikkaansa ja 4=pitää täysin paikkansa. Vastaajat saivat valita kunkin väittämän kohdalla myös ei osaa sanoa -vaihtoehdon. Tutkittavat väittämät olivat: Voin käyttää työaikajoustoja riittävästi omien tarpeideni mukaan Joudun tekemään enemmän ylitöitä kuin haluaisin Voin pitää kaikki ansaitsemani loma- ja vapaapäivät Työnantajani suhtautuu positiivisesti äitien käyttämiin perhevapaisiin Työnantajani suhtautuu positiivisesti isien käyttämiin perhevapaisiin Koen, että perhevapaan käyttäminen vaikuttaisi haitallisesti työurani kehitykseen nykyisen työnantajani palveluksessa Eniten samaa mieltä oltiin väittämästä voin pitää kaikki ansaitsemani loma- ja vapaapäivät. 90 prosentin mielestä tämä väittämä pitää vähintään jokseenkin paikkansa ja kahden kolmasosan mielestä se pitää täysin paikkansa. Ylimmän johdon tehtävissä työskentelevät ovat muita selvästi useammin sitä mieltä, että he eivät voi pitää kaikkia ansaitsemiaan loma- tai vapaapäiviä. Yliopisto- ja yksityissektorilla ollaan muita hieman kriittisempiä tätä väittämää kohtaan.

23 23 Lähes 90 prosenttia vastaajista on vähintään jokseenkin sitä mieltä, että voi käyttää työaikajoustoja riittävästi omien tarpeiden mukaan. Lähes puolet (46 %) on sitä mieltä, että voi käyttää työaikajoustoja täysin riittävästi omien tarpeiden mukaan. Työaikajoustot vaikuttavat toimivan parhaiten yliopistossa ja yksityisellä sektorilla. Yli puolet vastaajista kokee, että työnantaja suhtautuu vähintään jokseenkin positiivisesti äitien ja myös isien pitämiin perhevapaisiin. On huomattava, että kaksi viidestä vastaajista ei osaa sanoa mielipidettään työnantajan suhtautumisesta äitien eikä isien perhevapaisiin. Merkittävä syy tähän lienee se, että monilla vastaajilla ei ole omakohtaista kokemusta perhevapaiden pitämisestä. Vain kolme prosenttia on kuitenkin sitä mieltä, että työnantajan suhtautuminen perhevapaisiin on negatiivinen. Ylitöiden määrään suhteen vastaajien mielipiteet ovat jonkin verran jakautuneet. Viidennes (20 %) on sitä mieltä, että ylitöitä joutuu tekemään enemmän kuin haluaisi, kun kolme neljästä kokee, ettei yliöitä tule tehtyä juurikaan liikaa. Yksityisellä sektorilla ja yliopistossa ylitöitä tehdään hieman muita sektoreita useammin enemmän kuin haluttaisiin. Myös johtotehtävissä työskentelevät tekevät ylitöitä hieman muita useammin enemmän kuin haluaisivat. Joka kymmenes on vähintään jokseenkin samaa mieltä väittämästä koen, että perhevapaan käyttäminen vaikuttaisi haitallisesti työurani kehitykseen nykyisen työnantajani palveluksessa. Kaksi viidestä ei osaa arvioida tämän väittämän paikkansa pitävyyttä lainkaan ja lähes puolet (47 %) ei koe, että perhevapaan käyttäminen vaikuttaisi haitallisesti urakehitykseen nykyisen työnantajan palveluksessa. Yksityisellä sektorilla ja yliopistolla työskentelevät ovat muita useammin kuitenkin sitä mieltä, että perhevapaan käyttämisellä olisi haitallisia vaikutuksia työuraan. Toimihenkilöt eli organisaatioiden hierarkiassa alimmalla tasolla työskentelevät kokevat keskimääräistä hieman useammin, että perhevapaan käytöllä on haitallisia vaikutuksia työuraan. Sen sijaan johtotehtävissä kokevat keskimääräistä harvemmin perhevapaiden vaikuttuvan haitallisesti työuraan.

24 24 Kuvio Jäsenistön ansiotaso Tutkimuksessa selvitettiin jäsenistön palkkaukseen liittyviä asioita. Vastaajilta kysyttiin heidän kokonaiskuukausiansioitaan (kuukausibruttotulot). Vastaajia pyydettiin sisällyttämään ilmoittamaansa palkkaan myös luontoisetujen yhteenlasketun verotusarvon. Mahdolliset ylityökorvaukset, lomarahat ja omaisuustulot eivät sisälly kuukausiansioihin. Palkkauksen osalta tarkastelu kohdentuu vain niihin vakinaisessa tai määräaikaisessa työsuhteessa oleviin jäseniin, jotka ovat kokoaikaisesti töissä. Taulukoissa on käytetty tilastollisina tunnuslukuina palkan aritmeettista keskiarvoa (keskipalkka) sekä ns. fraktiileja, joita ovat F10, F25, F50 (mediaani), F75 ja F90. Kun jonkin ryhmän vastaajien tiedot asetetaan palkan suuruuden mukaan järjestykseen, niin alle F90 palkkaa ansaitsevia on 90 prosenttia ja tätä enemmän ansaitsevia 10 prosenttia ryhmästä. F90:n ja F10:n rajaamalle tuloalueelle sijoittuu siis 80 prosenttia ryhmän palkansaajista. Mediaanipalkkaa (F50) vähemmän ja enemmän ansaitsevia on yhtä paljon. Taulukossa 3. tarkastellaan kaikkien 4L-liittojen (kokoaikaisessa työssä olevien) palkkausta fraktiileittain. Keskipalkka kaikkien neljän liiton osalta on 4187 euroa. Mediaanipalkka on 3983 euroa. Keskipalkka on kasvanut viime vuodesta maltillisesti, 1,9 prosenttia. Mediaanipalkan kasvu on sen sijaan ollut huomattava, 4,0 prosenttia.

25 25 Kaiken kaikkiaan palkkojen hajonta on melko suuri. Sen henkilön palkka, jonka alle jää 90 prosenttia 4L-liittojen kokoaikaisessa työsuhteessa olevista palkansaajista, on 3230 euroa suurempi kuin sen palkansaajan palkka, jonka alle jää 10 prosenttia palkansaajista. Korkein palkkataso 4L-liittojen jäsenistä on Metsänhoitajaliiton jäsenillä. Heillä keskipalkka on 4718 euroa ja mediaanipalkka 4345 euroa. Heikoin palkkataso on YKL:n jäsenillä, joilla keskipalkka on 3783 euroa ja mediaanipalkka 3700 euroa. YKL. n kokoaikatyössä olevista palkansaajista parhaiten ansaitseva kymmenys yltää vähintään 5000 euron palkkaan ja alimman kymmenyksen palkka on enintään 2500 euroa. Taulukko 3. Kokonaiskuukausiansiot lokakuussa 2013, euroa/kk (sis. luontoisetujen verotusarvon) n Keskipalkka F10 F25 F50 F75 F90 Agronomiliitto LAL Metsänhoitajaliitto YKL Kaikki Palkat työnantajasektoreittain YKL:n jäsenten palkat poikkeavat toisistaan jonkin verran työnantajan sektorin mukaan. Keskipalkkaa tarkasteltaessa suurimmat palkat on valtiolla ja pienimmät yliopistossa työskentelevillä. Kuten taulukosta 4 nähdään, keskipalkan erotus näiden kahden sektorin välillä on 800 euroa. Puolet yksityisen sektorin työntekijöistä ansaitsee 3978 euroa tai enemmän, kun taas yliopistolla puolet ansaitsee 3100 euroa tai enemmän. Taulukko 4. Kokonaiskuukausiansiot lokakuussa 2013, euroa/kk n Keskipalkka F10 F25 F50 F75 F90 kunta/kuntayhtymä valtio yksityinen yliopisto kaikki Alla olevassa taulukossa 5 tarkastellaan vakituisessa ja määräaikaisessa työsuhteessa olevien palkkausta työnantajasektorikohtaisesti. Palkkaerot vakituisten ja määräaikaisten välillä ovat melko suuret. Mediaanipalkka vakituisessa työsuhteessa olevilla on 991 euroa suurempi verrattuna määräaikaisessa työsuhteessa oleviin. Mediaaniarvoista laskettuna määräaikaisen työntekijän palkka on 75 prosenttia vakituisessa työsuhteessa olevan työntekijän palkasta. On toki huomattava, että suuren palkkaeron selittää osaltaan se, että työuransa alussa olevat ovat muita selvästi useammin määräaikaisessa työsuhteessa. Toinen selittävä tekijä saattaa olla se, että myös naiset, joilla on miehiä jonkin verran heikommat palkat, ovat miehiä hieman useammin määräaikaisessa työsuhteessa.

26 26 Työantajasektorikohtaisesti tarkasteltuna pienin palkkaero määräaikaisten ja vakinaisten työntekijöiden välillä on kunnissa, jossa määräaikaisten mediaanipalkka on 81 prosenttia vakinaisessa palvelusuhteessa olevien palkasta. Kun tarkastellaan edelleen mediaanipalkkoja kaikkien suurin palkkaero vakinaisten ja määräaikaisten välillä on valtiosektorilla, jossa määräaikaisen palkka on 74 prosenttia vakinaisessa virassa olevan palkasta. Yksityisellä sektorilla määräaikaisen palkka on 76 prosenttia ja yliopistolla niin ikään 76 prosenttia vakinaisessa työsuhteessa olevan palkasta. Taulukko 5. Vakituinen työsuhde, kokonaiskuukausiansiot lokakuussa 2013, euroa/kk n Keskipalkka F10 F25 F50 F75 F90 Kunta Valtio Yksityinen Yliopisto Kaikki Määräaikainen työsuhde, kokonaiskuukausiansiot lokakuussa 2013, euroa/kk n Keskipalkka F10 F25 F50 F75 F90 Kunta Valtio Yksityinen Yliopisto Kaikki Alla olevissa taulukoissa 6 ja 7 tarkastellaan kunnan palveluksessa olevien tehtäväkohtaisen ja henkilökohtaisen palkanosien keskiarvot ja fraktiilit. Osa vastaajista ilmoitti kyselyssä ainoastaan kokonaiskuukausiansiot. Alla esitetyt tunnusluvut on laskettu vain niiden osalta, jotka ilmoittivat myös tehtäväkohtaisen ja/tai henkilökohtaisen palkanosan.

27 27 Taulukko 6. Tehtäväkohtainen palkka/palkanosa, euroa/kk n Keskiarvo F10 F25 F50 F75 F90 Opetusala Muu kunta Kaikki Taulukko 7. Henkilökohtainen lisä/palkanosa, euroa/kk n Keskiarvo F10 F25 F50 F75 F90 Opetusala Muu kunta Kaikki Ansiotason muutos Tilastokeskuksen mukaan suomalaisten palkansaajien ansiot nousivat vuoden 2013 heinä-syyskuun välisenä aikana 2,2 prosenttia vuoden 2012 vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Ansiokehityksessä oli vain hyvin pieniä sektorikohtaisia eroja. Yksityisellä puolella palkat nousivat 2,2 prosenttia, kuntasektorilla 1,9 prosenttia ja valtiolla 2,2 prosenttia. Tämän kyselytutkimuksen perusteella ei tule vetää liian pitkälle meneviä johtopäätöksiä ansiotason kehityksestä, koska tämänkaltaisiin kyselytutkimukseen liittyy aina jonkin verran epävarmuutta. Ensinnäkin tutkimusten otokset vaihtelevat eri vuosien välillä: vastaajat eivät ole vuodesta toiseen samoja. Toiseksi otoskoot ovat sen verran pieniä, että tunnusluvuissa on väistämättä mukana jonkin verran epätarkkuutta. Tuloksia tulee siten tarkastella nämä epävarmuustekijät huomioiden002e Kyselyn perusteella YKL:n jäsenten nimellispalkat keskipalkalla mitattuna ovat nousseet 3,0 prosenttia vuoden takaisesta. Palkat ovat nousseet eniten kunta- ja ylipistosektoreilla. Mediaanipalkka on noussut 3,6 prosenttia viimevuotisesta.

28 28 Taulukko 8. Kokonaiskuukausiansioiden muutos (%) Kunta Valtio Yksityinen Yliopisto Kaikki Agronomiliitto -2,1 5,0 1,7 3,5 2,2 LAL -0,3 5,6 2,4 5,3 3,4 Metsänhoitajaliitto 3,6 2,0-4,2 6,5-1,4 YKL 6,5 1,7 1,8 5,4 3,0 Kaikki 0,8 2,6 0,9 4,9 1, Luontoisedut Työelämässä olevilta jäseniltä tiedusteltiin myös luontoisetujen yhteenlaskettua verotusarvoa. YKL:n kokoaikatyössä olevista jäsenistä vähintään noin joka neljännellä on luontoisetuja, sillä näin suuri osa vastaajista ilmoitti lomakkeella jonkin arvon (muun kuin 0 euroa). Luontoisetujen saamisessa on merkittäviä sektorikohtaisia eroja. Yksityisellä vähintään 60 prosenttia saa luontoisetuja, kun valtiolla työskentelevistä vain seitsemän prosenttia ilmoittaa saavansa niitä. Kunnan työntekijöistä luontoisetuja on 24 prosentilla ja yliopiston leivissä olevista 8 prosenttia ilmoittaa saavansa luontoisetuja. Luontoisetujen verotusarvon keskiarvo kokoaikaisesti työskentelevillä on 113 euroa. Naisten ja miesten luontoisetujen keskiarvot ovat samansuuruiset. Luontoisetujen mediaaniarvo on 20 euroa. Luontoisetujen suuruuksissa on eroja työnantajan sektorin mukaan. Luontoisetujen verotusarvon keskiarvo on suurin yliopistolla. Tämä johtuu siitä, että yliopistossa työskentelevillä on muita harvemmin luontoisetuja, mutta luontoisetujen verotusarvo voi olla hyvinkin korkea. Tämän vuoksi yliopistosektorilla työskenteleville luontoisetujen verotusarvon keskiarvo ja mediaani ovat suhteellisen korkeat. Kuntasektorilla työskentelevillä luontoisetujen verotusarvon suuruus on keskimäärin kaikkein alhaisin Tulospalkkaus YKL:n jäsenistöltä tiedusteltiin myös mahdolliseen tulospalkkaukseen liittyviä asioita. Kolmasosa (32 %) vastaajista ilmoitti olevansa tulospalkkauksen piirissä. Miehistä tulospalkkauksen piirissä on 36 prosenttia ja naisista 30 prosenttia. Määräaikaisessa työsuhteessa olevista tulospalkkauksen piirissä on vain 17 prosenttia. Tulospalkkaus on yleisintä valtiosektorilla, jossa 41 prosenttia kuuluu sen piiriin. Yksityisellä sektorilla tulospalkkauksen piiriin kuuluu 30 prosenttia. Kunnan työntekijöistä 22 prosenttia on tulospalkkauksen piirissä kun yliopistolla sen piirissä on 14 prosenttia.

29 29 Kuvio 20. Kaksi kolmesta (65 %) niistä vastaajista, jotka ilmoittivat olevansa tulospalkkauksen piirissä, sai tulokseen perustuvaa palkkausta vuoden 2011 tulokseen pohjautuen. Yliopistossa työskentelevät lunastivat tulospalkkion keskimääräistä harvemmin. Muita sektorikohtaisia eroja ei ole havaittavissa. 15 prosenttia tulospalkkion piiriin kuuluvista ei osannut vielä tutkimuksen tiedonkeruuvaiheessa sanoa, maksetaanko heille tulospalkkiota vuoden 2011 tuloksen perusteella.

30 30 Kuvio Kokemukset organisaation ja oman työpaikan vakaudesta Vastaajia pyydettiin arvioimaan kuinka vakaana he pitävät yhtäältä työpaikan yleistä tilannetta ja toisaalta omaa tilannetta. Heitä pyydettiin valitsemaan jokin seuraavista annetuista vaihtoehdoista: vakaa melko vakaa lomautus on mahdollinen lomautus on todennäköinen irtisanominen on mahdollinen irtisanominen on todennäköinen en osaa sanoa Lähes kolme neljästä (71 %) YKL:n jäsenestä oli sitä mieltä, että oman työpaikan tilanne on vähintään melko vakaa. Viidennes työelämässä olevista koki tilanteen vakaana. Verrattuna viime vuoteen työpaikan tilanne koetaan aavistuksen epävakaampana. On kuitenkin huomattava, että muutosta ei voi pitää tilastollisesti merkittävänä vaan se asettuu virhemarginaalin sisään.

31 31 Lomautukset työpaikalla ovat mahdollisia tai todennäköisiä joka kymmenennen mielestä. Myös joka kymmenes on sitä mieltä, että irtisanomiset ovat mahdollisia tai todennäköisiä. Omaa tilannetta pidetään vakaampana kuin työpaikan yleistä tilannetta. Siinä missä viidennes pitää työpaikan tilannetta vakaana, omaa tilannetta pitää vakaana kolmannes. Omalla kohdalla irtisanomisia pitää mahdollisena tai todennäköisenä joka kymmenes vastaaja. Seitsemän prosenttia pitää lomautuksia omalla kohdallaan mahdollisena tai todennäköisenä. Miehet luottavat naisia useammin omaan tilanteeseensa työpaikalla. Naisista hieman reilu neljännes pitää omaa tilannetta vakaana, kun vastaavasti miehistä kaksi viidestä on sitä mieltä, että oma tilanne on vakaa. Ymmärrettävästi määräaikaisessa työsuhteessa olevat pitävät omaa tilannetta vakaana selvästi harvemmin kuin vakinaisessa työsuhteessa olevat. On myös syytä huomata, että mitä korkeammassa asemassa henkilö on, sitä todennäköisemmin tämä pitää omaa tilannettaan vakaana. Korrelaatio tässä kohtaa on erittäin vahva. Kuvio 22. Tarkasteltaessa edelleen työpaikoilla koettua mahdollista epävarmuutta muuttujat luokiteltiin uudestaan kolmeen luokkaan: vakaa, melko vakaa ja epävarma. Luokkaan epävarma yhdistettiin vaihtoehdot irtisanomiset/lomautukset ovat mahdollisia/todennäköisiä. Epävarmuutta oman tilanteen suhteen koetaan eniten yliopistolla. Kuten alla olevasta kuviosta nähdään valtiosektorilla työskentelevät kokevat epävarmuutta omasta tilanteesta harvimmin. Määräaikaiset kokevat luonnollisesti epävarmuutta omasta työtilanteesta keskimääräistä useammin. Toimihenkilön asemassa olevat kokevat epävarmuutta omasta tilanteesta keskimääräistä selvästi useammin.

32 32 Kuvio 23. Kun tarkastellaan vielä koettua epävarmuutta työpaikalla yleisesti, huomataan, että yliopistolla ja kunnilla työskentelevät pitävät työpaikan yleistä tilannetta epävakaana muita jonkin verran useammin. Kuten kuviosta 24 nähdään, valtiosektorilla on vähiten niitä, jotka kokevat työpaikkansa tilanteen epävakaaksi.

33 33 Kuvio 24. Alla olevasta kuviosta 25 nähdään vielä, millaisena työpaikan tilanne nähdään yksityisen sektorin eri toimialoilla. Tässä kuviossa on huomioitu kaikkien 4L-liittonen vastaajat. Epävarmimpana tilannetta näytetään pitävän metsäteollisuudessa. Vakain tilanne näyttäisi vastaajien mukaan olevan elintarviketeollisuudessa, yksityisissä järjestöissä ja rahoitustoiminnassa.

34 34 Kuvio Vastavalmistuneiden tilanne työmarkkinoilla Tässä tutkimuksessa vastavalmistuneiksi määriteltiin ne, jotka olivat valmistuneet vuosien 2012 tai 2013 aikana. Kun huomioidaan kaikki neljä liittoa, tutkimusotoksessa on yhteensä 334 vastavalmistunutta. Näistä joka kolmas on mies ja siten kaksi kolmesta on naisia. Vastavalmistuneiden keski-ikä kaikkien neljän liiton otoksessa on 28 vuotta. YKL:n osalta vastavalmistuneita on yhteensä 101. Vastavalmistuneista miehiä on 37 prosenttia ja naisia siten 63 prosenttia. Vastavalmistuneiden keski-ikä YKL:n osalta on myös 28 vuotta YKL:n vastavalmistuneista 13 prosenttia oli lokakuussa 2013 vakinaisessa työsuhteessa. 59 prosenttia oli määräaikaisessa työsuhteessa. Työttömänä tai työelämän ulkopuolella oli jopa 27 prosenttia, joka on 7 prosenttiyksikköä enemmän verrattuna viime vuoden tilanteeseen. Kaikista 4L-liittojen vastavalmistuneista 19 prosenttia on työttömänä. YKL työmarkkinatilanne on siten keskimääräistä heikompi. On silti todettava, että myös kaikkien 4L-liittojen vastavalmistuneissa on enemmän työttömiä kuin vuosi sitten samaan aikaan. Huomattavaa on vielä se, että apurahatutkijana ei ollut kukaan YKL:n vastavalmistuneista. Kun huomioidaan kaikkien 4L-liittojen vastavalmistuneet, yksityinen sektori on kaikkein merkittävin työllistäjä. Siellä työskentelee kolmannes vastavalmistuneista. YKL:n vastavalmistuneiden osalta suurin työllistäjä on kuitenkin valtio, jonka leivissä on kaksi viidestä vuonna 2012 tai 2013 valmistuneista työssä olevista. Yliopisto näyttää työllistävän YKL:n vastavalmistuneita harvemmin kuin 4L-liittojen vastavalmistuneita keskimäärin. Kuten alla olevasta kuvasta nähdään, yliopistolla työskentelee 12 prosenttia YKL:n vastavalmistuneista, kun taas kaikkien 4L-liittojen osalta vastavalmistuneista 28 prosenttia on töissä yliopistolla.

35 35 Kuvio 26. 4L-liittojen työelämässä olevista vastavalmistuneista suurin osa, kaksi kolmesta (64 %), on joissain asiantuntijatehtävissä. Suurin osa on matalimman tason asiantuntijatehtävissä. Tarkemmin eriteltynä matalimman tason asiantuntijatehtävissä on 58 prosenttia, vaativissa asiantuntijatehtävissä 6 prosenttia ja erittäin vaativissa asiantuntijatehtävissä vain yksi vastavalmistunut. Joka neljäs (26 %) vastavalmistunut on toimihenkilön tehtävissä. Opettajana on kaksi prosenttia. Vastavalmistuneita työskentelee myös johtotehtävissä, 2 prosenttia kaikista neljän liiton vuonna 2012 tai 2013 valmistuneista. YKL:n vastavalmistuneet sijoittuvat keskimäärin hieman useammin alemman tason tehtäviin verrattuna kaikkien neljän liiton vastavalmistuneisiin. Kuten alla olevasta kuviosta 27 nähdään, 59 prosenttia YKL:n vastavalmistuneista on asiantuntijatehtävissä (4L-liittojen osalta 64 %) ja 37 prosenttia toimihenkilön/opettajan tehtävissä (4L-liittojen osalta 28 %).

36 36 Kuvio 27. Kaikkien 4L-liittojen vastavalmistuneista 43 prosenttia on ollut työttömänä jossain vaiheessa valmistumisensa jälkeen. YKL:n vastavalmistuneista keskimääräistä useampi, 53 prosenttia, on ollut työttömänä valmistumisensa jälkeen. Lokakuussa 2013 työttömänä oli viidennes kaikista 4L-liittojen vastavalmistuneista ja hieman reilu neljännes YKL:n vastavalmistuneista.

37 37 Kuvio 28. Valtaosalla sekä 4L-liiton että YKL:n vastavalmistuneista jäsenistä työttömyysjaksoja on ollut vain yksi. Sen sijaan työttömyysjaksojen yhteenlasketuissa pituuksissa on huomattavaa hajontaa. Kuten kuviosta 29 nähdään, työttömyysjaksojen yhteenlaskettu pituus on yleisimmin 1-3 kuukautta.

38 38 Kuvio 29.

39 39 Kuvio 30. Valmistumisen jälkeen jossain vaiheessa työttömänä olleilta vastaajilta kysyttiin, mitä tukia he mahdollisesti saivat ensimmäisellä työttömyysjaksolla. Yleisin tukimuoto oli ansiosidonnainen päiväraha, jota nosti 44 prosenttia kaikkien neljän liiton ja 48 prosenttia YKL:n työttömänä olleista vastavalmistuneista. Kuten kuviosta 31 nähdään, toiseksi yleisin tukimuoto on ollut työmarkkinatuki ja kolmanneksi yleisin Kelan peruspäiväraha. Joukossa on kuitenkin paljon vastavalmistuneita vastaajia, jotka eivät saaneet mitään tukea ensimmäisellä työttömyysjaksolla: 8 prosenttia 4L-liittojen ja 7 prosenttia YKL:n työttömänä olleista vastavalmistuneista. Alla olevasta taulukosta nähdään kunkin tuen suuruus keski- ja mediaaniarvona. Taulukko 9. Saadun tuen suurus Sarake1 Sarake2 Sarake3 n Keskiarvo ( ) Mediaani ( ) Sai työmarkkinatukea Sai Kelan peruspäivärahaa Sai ansiosidonnaista

40 40 Kuvio 31. Työttömänä jossain vaiheessa valmistumisen jälkeen olleilta vastavalmistuneilta kysyttiin myös, kuinka kauan heidän ensimmäinen työttömyysjaksonsa kesti. Sekä kaikkien 4L-liittojen että YKL:n osalta keskimääräinen kesto on noin 4,5 kuukautta mediaaniarvon ollessa 3 kuukautta. Naisten keskimääräinen ensimmäinen työttömyysjakson pituus on YKL:n jäsenillä keskimäärin kuukauden pidempi kuin miehillä. Työelämässä olevilta vastavalmistuneilta kysyttiin myös, miten he saivat ensimmäisen työpaikkansa valmistumisen jälkeen. Kolmannes YKL:n vastavalmistuneista sai työpaikan työnantajan työpaikkailmoituksen perusteella (lehti tai internet). Toinen kolmannes jatkoi opiskeluaikaisessa työpaikassaan. Joka kymmenes otti itse yhteyttä suoraan työnantajaan ja niin ikään joka kymmenes sai työpaikan henkilökohtaisten kontaktien kautta. Kuten kuviosta 32 nähdään, muut tavat työpaikan hankkimiseen olivat harvinaisempia.

41 41 Kuvio 32. Työelämässä olevilta vastavalmistuneilta kysyttiin myös, kuinka hyvin nykyinen työtehtävä vastaa koulutustasoa ja koulutusalaa. YKL:n vastavalmistuneista hieman alle puolet (49 %) oli sitä mieltä, että heidän nykyinen työtehtävä vastaa kokonaan heidän koulutustasoaan. Tämä osuus on pienempi verrattuna kaikkien 4L-liittojen vastavalmistuneisiin. Kahdeksan prosenttia YKL:n jäsenistä oli sitä mieltä, että työtehtävä ei vastaa lainkaan koulutustasoa. Kaksi viidestä on sitä mieltä, että työtehtävä vastaa koulutustasoa osittain. Kaiken kaikkiaan vaikuttaa siltä, että YKL:n vastavalmistuneet eivät sijoitu aivan yhtä koulutustasoa vastaaviin tehtäviin kuin neljän liiton jäsenet keskimäärin.

42 42 Kuvio 33. Kysyttäessä, kuinka hyvin nykyinen työtehtävä vastaa omaa koulutusalaa, kuusi kymmenestä YKL:n vastavalmistuneesta on sitä mieltä, että tehtävä vastaa täysin koulutusalaa. Joka kolmas vastasi, että työtehtävä vastaa koulutusalaa osittain. Kahdeksan prosenttia oli sitä mieltä, että työtehtävä ei vastaa koulutusalaa lainkaan. YKL:n vastavalmistuneet ovat hieman kaikkien 4L-liittojen vastavalmistuneita harvemmin sitä mieltä, että nykyinen työtehtävä vastaa koulutusalaa.

43 43 Kuvio Arvioita omasta työhyvinvoinnista Tänä vuonna työmarkkinatutkimuksessa selvitettiin toista kertaa jäsenkunnan työhyvinvointia. Kysymyslomakkeella oli viisi työhyvinvointia kuvaavaa väittämää: En ole kokenut työpaikkakiusaamista nykyisessä työpaikassani viimeisen 12 kuukauden aikana Minua ja työtäni arvostetaan organisaatiossani Koen olevani tärkeä osa työyhteisöä En ole viime aikoina kokenut työuupumusta Organisaatioissani on kilpailukykyiset palkat Vastaajat arvioivat näitä väittämiä 5-portaisella asteikolla, jossa 5=täysin samaa mieltä ja 1=täysin eri mieltä. Nämä väittämät ovat osa Taloustutkimuksen Corporate 360 Employee -henkilöstötutkimuskonseptia. Tätä tutkimuskonseptia varten Taloustutkimus on kerännyt oman Internet-paneelinsa kautta n vastaajan tietopankkiaineiston, mikä mahdollistaa yksittäisen tutkimuksen tulosten vertailun laajempaan joukkoon. Tästä tietopankista on saatu vertailuaineisto tähän työmarkkinatutkimukseen poimimalla yliopisto- ja korkeakoulututkinnon suorittaneiden 1314 henkilön osajoukko. Ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneita ei siis otettu mukaan vertailujoukkoon.

44 44 YKL:n työelämässä olevista jäsenistä selvästi suurin osa ei ole kokenut työpaikkakiusaamista viimeisen 12 kuukauden aikana. Useampi kuin neljä viidestä (84 %) vastaajasta on nimittäin vähintään jokseenkin samaa mieltä väittämästä en ole kokenut työpaikkakiusaamista nykyisessä työpaikassani viimeisen 12 kuukauden aikana. Silti joka kymmenes vastaaja on kokenut kiusaamista ainakin jossain määrin. Naiset ovat kokeneet miehiä hieman useammin työpaikkakiusaamista viimeisen 12 kuukauden aikana. Ero ei kuitenkaan ole suuri. Työnantajasektorikohtaisessa tarkastelussa huomataan, että yliopistossa työskentelevät ovat kokeneet työpaikkakiusaamista hieman muita useammin. Kiinnostavaa on se, että ylimmän ja toiseksi ylimmän johdon edustajat ovat kokeneet työpaikkakiusaamista hieman keskimääräistä useammin. Tätä havaintoa tulee kuitenkin pitää vain suuntaa antavana, sillä tähän joukkoon kuuluu vain 31 vastaajaa. YKL:n jäsenistössä on hieman enemmän työpaikkakiusaamista kokeneita verrattuna Taloustutkimuksen tietopankista muodostettuun vertailujoukkoon. Kolme neljästä on vähintään jokseenkin samaa mieltä väittämästä minua ja työtäni arvostetaan organisaatiossani. Vain viidennes on kuitenkin täysin samaa mieltä tästä väittämästä. Vastaajista 14 prosentilla ei ole vahvaa kantaa asiaan. Miehet kokevat aavistuksen naisia useammin saavansa arvostusta työssään. Määräaikaisten ja vakinaisten työntekijöiden kesken arvioissa ei ole eroja. Yksityisellä sektorilla työskentelevät kokevat useimmin työtänsä arvostettavan, kun taas yliopistolla työskentelevät kokevat näin selvästi harvemmin. Johtotehtävissä työskentelevät kokevat asiantuntijatyössä olevia selvästi useammin, että organisaatio arvostaa heidän työtään. Tosin alemman keskijohdon edustajat kokevat selvästi harvemmin kuin muut johtohenkilöt, että heidän työtään arvostetaan organisaatiossa. Tuloksissa ei ole merkittäviä eroja Taloustutkimuksen tietopankista muodostettuun vertailujoukkoon. Kaksi kolmesta YKL:n työelämässä olevasta jäsenestä on vähintään jokseenkin samaa mieltä väittämästä koen olevani tärkeä osa työyhteisöä. Viidennes on täysin samaa mieltä tästä väittämästä. Vastaajista 14 prosenttia on väittämästä eri mieltä. Miehet kokevat naisia hieman useammin olevansa tärkeä osa työyhteisöään. Myös vakinaisessa työsuhteessa olevat ovat määräaikaisia useammin samaa mieltä tästä väittämästä, tosin ero määräaikaisten ja vakinaisten mielipiteiden välillä eivät ole kovin suuria. Työantajasektorikohtaisesti tarkasteltuna kuntasektorilla työskentelevät kokevat muita useammin itsensä tärkeäksi osaksi työyhteisöä. Ylipistossa työskentelevät kokevat muita harvemmin olevansa tärkeä osa työyhteisöä. Johdossa työskentelevät (pl. alemman keskijohdon edustajat) kokevat asiantuntijoita ja toimihenkilöitä selvästi useammin olevansa tärkeä osa työyhteisöä. Kun arvioita verrataan Taloustutkimuksen vertailutietopankin aineiston kanssa, voidaan todeta, että YKL:n jäsenet kokevat keskimääräistä hieman harvemmin olevansa tärkeä osa työyhteisöä. Työuupumus on suhteellisen yleistä YKL:n jäsenistössä. Lähes kaksi viidestä on nimittäin vähintään jokseenkin eri mieltä väittämästä en ole viime aikoina kokenut työuupumusta. Työuupumus on yleisempää YKL:n jäsenillä kuin Taloustutkimuksen vertailupankin vastaajajoukossa. Naisten ja miesten välillä ei ole käytännössä eroa työuupumuksen kokemisen suhteen. Myöskään vakinaisten ja määräaikaisten välillä ei ole merkittävää eroa. Yliopistosektorilla työskentelevien joukossa on eniten työuupumusta kokeneita, kuntasektorilla vähiten. Erot sektoreiden välillä ovat kuitenkin pieniä. Toimiaseman mukaan tarkasteltuna työuupumusta on koettu eniten ylemmän keskijohdon edustajien joukossa. Aivan ylimmän johdon edustajien joukossa työuupumusta koetaan vähiten. Työuupumusta koetaan useimmin ikäryhmässä vuotiaat. YKL:n jäsenistössä työuupumus on yleisempää kuin Taloustutkimuksen tietopankissa muodostetusta vertailujoukossa. Jäsenistöltä kysyttiin, myös kuinka samaa tai eri mieltä he ovat väittämästä organisaatiossani on kilpailukykyiset palkat. Jonkin verran suurempi osa on tästä väittämästä ennemminkin samaa mieltä kuin eri meiltä. Neljännes jäsenistä vastasi vaihtoehdon ei samaa eikä eri mieltä. Kun arvioita verrataan Taloustutkimuksen vertailupankkivastaajiin, voidaan todeta, että YKL:n jäsenet pitävät palkkojaan kilpailukykyisinä keskimääräistä hieman useammin. Naisten ja miesten välillä ei ole merkittäviä eroja koskien mielipiteitä palkkojen kilpailukykyisyydestä. Valtiosektorilla työskentelevät ovat muita useammin sitä mieltä, että organisaatiossa on kilpailu-

45 45 kykyiset palkat. Sen sijaan yliopistosektorilla työskentelevät ovat muita selvästi useammin kriittisiä organisaation palkkojen kilpailukykyisyydestä. Kuvio 35.