Yksityisen. sektorin. työmarkkina tutkimus

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Yksityisen. sektorin. työmarkkina tutkimus"

Transkriptio

1 Yksityisen sektorin työmarkkina tutkimus

2 Akavan Erityisalat ry Toimittanut: Arja Ahola Taitto: Olli Luotonen Kannen taitto: Nanna Särkkä Kannen kuva: Delany Brendan / Comma Painotalo Auranen, Forssa 2009 ISSN

3 Yksityisen sektorin työmarkkinatutkimus 2008 Akavan Erityisalojen selvityksiä

4 Yksityisen sektorin työmarkkinatutkimus 2008 Akavan Erityisalojen selvityksiä Sisältö Lukijalle... 3 Perustietoa jäsenistä... 4 Näin tutkimus tehtiin... 4 Jäsenkunnan kuvaus... Ikä ja sukupuoli... Koulutus... Asemataso... Alaisten lukumäärä... Joka kolmas työskentelee alle 30 hengen työyhteisössä... 6 Määräaikaisuus yleistä myös yksityisellä sektorilla... 6 Työsuhteen ehtojen määräytymisestä ei selkeää kuvaa... 7 Huono taloustilanne näkyi jo arvioinneissa työpaikan tilanteesta... 8 Arvio omasta tilanteesta työpaikalla optimistisempi... 9 Suurimmalla osalla palkka noussut vuoden aikana...10 Keskiansio 3044 euroa kuukaudessa...10 Toteutunut viikkotyöaika yli sovitun...12 Matkustaminen työasioissa...12 Matka-ajan korvaaminen...12 Korvauksettomat ylityöt hieman laskussa...13 Arvioita oman työpaikan palkkapolitiikasta...14 Puolet tyytyväisiä omaan palkkaansa...14 Paikallisesta sopimisesta ei selvää kuvaa...1 Lainsäädäntöön luotetaan...1 Kehityskeskustelut yleistyneet...16 Palkka-asiat mukaan keskusteluihin...17 Liitteet...18

5 Lukijalle Tällä tutkimuksella on selvitetty Akavan Erityisalojen yksityisellä sektorilla toimivien jäsenten palkkausta ja työehtoja. Tutkimus tehdään vuosittain ja se on osa Akavan yksityisen sektorin neuvottelujärjestön, Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry:n tutkimusta. Kysely toteutettiin sähköpostitse marraskuussa Tuolloin taloudellinen tilanne Suomessa ei ollut vielä yhtä heikko, kuin se on tutkimuksen julkistamisen aikaan eivätkä irtisanomiset ja lomautukset vielä täydellä teholla näkyneet jäsentemme arvioinneissa työpaikan ja oman työn tulevaisuudesta. Liiton yksityissektorin jäsenille on ominaista työskentely henkilöstömäärältään pienissä yrityksissä tai yhteisöissä. Nämä seikat näkyvät myös palkassa, samoin kuin naisvaltaisuus, runsas toimihenkilöiden osuus sekä määräaikaiset työsuhteet. Keskimääräinen kuukausiansio lokakuussa 2008 kipusi ensimmäistä kertaa yli euron, tosin naisilla se edelleen jäi piirun verran sen alapuolelle. Edelliseen vuoteen verrattuna yleisimmin palkka oli noussut yleiskorotuksen seurauksena. Joka kolmas oli myös saanut henkilökohtaisen palkankorotuksen. Kyselyssä selvitettiin myös työelämään ja työoloihin liittyviä kysymyksiä kuten työaikaa, ylitöitä, matkatöitä sekä niiden korvaamista. Uusina kysymyksinä oli oman työpaikan palkkapolitiikkaan, paikallisiin sopimuksiin sekä kehityskeskusteluihin liittyviä kysymyksiä. Huolestuttavaa on, että määräaikaiset työsuhteet näyttävät vuosi vuodelta lisääntyvän myös yksityisellä sektorilla, erityisesti nuorten ja naisten keskuudessa. Paitsi että määräaikaisuus näkyy palkassa, se luo myös turvattomuutta ja heikentää uskoa tulevaan työmarkkina-asemaan. Vain vajaa puolet vastaajista luotti työnantajaansa omaan palkkaukseensa liittyvissä kysymyksissä. Useimmista palkkaan kiinteästi liittyvistä asioista toivottiinkin päätettävän lainsäädännössä. Vain tulospalkkaus haluttiin jättää selvästi yritystasolla päätettäväksi. Ilahduttavaa oli todeta, että useampi kuin kolme neljästä käy kehityskeskusteluja joko säännöllisesti kerran vuodessa tai useammin tai edes satunnaisesti. Vain yksi viidestä ilmoitti, etteivät kehityskeskustelut koskettaneet häntä. Sen sijaan vain yksi viidestä ilmoitti palkan kuuluvan keskusteltavien asioiden joukkoon joka kerta, vajaa puolet satunnaisesti ja yksi kolmannes ei keskustele palkasta lainkaan. Kiitokset kaikille kyselyyn vastanneille sekä aineiston analysoineelle VTM Jukka Vänskälle. Työmarkkinatutkimus antaa monipuolisen pohjan liiton edunvalvontatyölle ja jäsenyhdistysten jatkotyölle. Samalla jäsenet saavat omasta työmarkkina-asemastaan ajantasaista tietoa, jota voivat käyttää neuvotellessaan työsuhteensa ehdoista. Helsingissä 14. huhtikuuta 2009 Kari Eskola lakimies, yksityissektori Akavan Erityisalat Arja Ahola asiamies, tutkimustoiminta Akavan Erityisalat Akavan Erityisalojen työmarkkinatutkimus 2008, yksityissektori 3

6 Perustietoa yksityisellä sektorilla toimivista jäsenistä Naisten osuus 84 % Keski-ikä 39,3 vuotta, naisilla 38,9 ja miehillä 41,2 vuotta Tutkinnon suorittamisesta keskimäärin 11,4 vuotta; naisilla 11,2 ja miehillä 12, vuotta Määräaikaisessa työsuhteessa kokoaikaisista 16 % Työssä pääkaupunkiseudulla 6 % Yrityksissä 6 %, yleishyödyllisissä yhteisöissä 29 %, muulla työnantajalla 6 % 32 % työssä alle 30 hengen yrityksissä Vähintään alempi korkeakoulututkinto 84 %:lla Näin tutkimus tehtiin Tiedonkeruu sähköpostikyselynä ajalla Perusjoukkona kaikki yksityisellä sektorilla työskentelevät jäsenet (N = 799) Sähköposti tavoitti 70 jäsentä, joista yhden uusintakyselyn jälkeen saatiin 219 vastausta (vastausprosentti 30,6) Aineiston edustavuutta parannettiin tekemällä kaikki laskelmat perusjoukon sukupuolija ikäjakaumatiedoin painotettuina Aineiston analysoinnista vastasi VTM Jukka Vänskä, Real Stats Oy 4 Akavan Erityisalojen työmarkkinatutkimus 2008, yksityissektori

7 Jäsenkunnan kuvaus Ikä ja sukupuoli Vastaajista naisia oli noin kahdeksan kymmenestä. Vastanneiden keski-ikä oli noin 39 vuotta ja ikäjakauma oli hyvä. Naisten ja miesten ikärakenteessa oli jonkin verran eroja. Miehistä noin joka seitsemäs oli alle 30-vuotias, kun taas naisista ko. ikäryhmään kuului joka viides vastanneista. Vastaavasti naisten osuus vanhimmista ikäryhmistä oli pienempi kuin miehillä. Ikärakenteessa havaitut erot saattavat heijastua myös työmarkkinoille sijoittumiseen ja palkkatasoon. Naisilla myös tutkinnon suorittamisesta oli vähemmän aikaa (11,2 vuotta) kuin miehillä (12, vuotta). Kuvio 1 Yksityisen sektorin jäsenet sukupuolen ja ikäryhmän mukaan, % Asemataso Yksityisen sektorin jäsenistön sijoittumisessa eritasoisiin tehtäviin on myös eroa miesten ja naisten välillä. Toimiasemaa kuvaava muuttuja mittaa vastaajien subjektiivista käsitystä omasta asemastaan organisaation hierarkkisessa rakenteessa. Suurimman ryhmän muodostivat toimihenkilöinä toimivat, lähes 40 % kaikista vastaajista. Naisten keskuudessa toimihenkilöiden osuus oli selvästi suurempi kuin miehillä. Toiseksi yleisintä oli toimiminen asiantuntijatehtävissä, noin kolmannes vastaajista. Miehistä 40 % ilmoitti sijoittuvansa johtotason tehtäviin, naisista sen sijaan vain 17 %. Kuvio 3 Yksityisen sektorin jäsenet sukupuolen ja toimiaseman mukaan, % Mies 14,0 34,3 26,7 24,9 Nainen 21, 34,6 26,0 17,8 Kaikki 20,3 34,6 26,2 18, Mies 6,3 16,1 39,0 19,2 19,4 Nainen 6,1 43,9 32,9 10,1 7,0 Kaikki 6,1 39,4 33,9 11,6 9, Johto Keskijohto Asiantuntija Toimihenkilö Muu, ei tietoa Koulutus Yli 80 % vastaajista oli suorittanut vähintään alemman korkeakoulututkinnon. Naisten ja miesten välillä on myös koulutuksessa huomattavissa jonkin verran eroja. Miehistä yli puolet (4 %) oli suorittanut ylemmän korkeakoulututkinnon, naisista hieman alle (46 %). Miesten ryhmässä keskiasteen tutkinnon suorittaneiden osuus oli suurempi (14 %) kuin naisilla (7 %), kun taas naisista miehiä suurempi osuus oli suorittanut alimman korkea-asteen tai alemman korkeakouluasteen tutkinnon. Miehillä naisia suuremmalla osalla puolestaan oli tutkijakoulutus tai ulkomailla suoritettu tutkinto. Alaisten lukumäärä Noin 1 %:lla vastanneista oli alaisia, miehillä (37 %:lla) selvästi useammin kuin naisilla (12 %:lla). Keskimäärin alaisia oli 14 ja joka kymmenennellä oli alaisia 32 tai enemmän. Joka viidennellä työhön sisältyi muiden työn ohjaamista, vaikka varsinaista esimiesasemaa ei ollutkaan. Kuvio 2 Yksityisen sektorin jäsenet sukupuolen ja koulutusasteen mukaan, % Mies 13,9 2,6 23,2 4,0 3,2 3,1 Nainen 7,3 9,1 3,4 4,9 0,8 1,4 Kaikki 8,4 8,1 33, 47,2 1,2 1, Keskiaste Alin korkea-aste Alempi korkeakouluaste Ylempi korkeakouluaste Tutkijakoulutus Ulkomailla suoritettu tutkinto Akavan Erityisalojen työmarkkinatutkimus 2008, yksityissektori

8 Joka kolmas työskentelee alle 30 hengen työyhteisössä Lähes kaksi kolmesta vastanneesta työskenteli jonkin yrityksen palveluksessa, vajaa kolmannes yleishyödyllisissä yhteisöissä ja vain harva jollakin muulla työnantajalla. Palvelualat työllistivät lähes kaksi kolmasosaa vastanneista ja teollisuus vastaavasti vain yhden kolmanneksen. Jäsenistöllemme on ominaista työskennellä pienissä yrityksissä tai yleishyödyllisissä yhteisöissä. Yli 16 % vastaajista toimi alle kymmenen hengen työyhteisöissä. Lähes kolmannes työskenteli alle kolmenkymmenen hengen yrityksissä ja noin puolet alle sadan hengen yrityksissä. Useampi kuin joka kymmenes työskenteli yli kolmentuhannen hengen yrityksissä. Työskentelyllä pienissä yrityksissä tai yhteisöissä on merkitystä työsuhteen ehtoihin. YT-laki ei velvoita pieniä, alle 30- hengen yrityksiä ja usein myös luottamusmies tai -valtuutettu puuttuu. Pienissä organisaatioissa harvemmin noudatetaan mitään työehtosopimusta, oikeudelliset ongelmat ovat yleisempiä ja johtamisessa saattaa olla puutteita. Kaikki nämä tekijät aiheuttavat haasteita yksilöedunvalvonnalle. Lisäksi tutkimus myös osoittaa, että palkka pienissä yrityksissä on huonompi kuin suurissa. Määräaikaisuus yleistä myös yksityisellä sektorilla Määräaikaisuuksista on totuttu puhumaan yleisesti vain julkisella sektorilla, mutta jo edellisen vuoden työmarkkinatutkimuksemme osoitti, että se on yleistynyt myös yksityisellä sektorilla. Vastaajista 14,1 % ilmoitti työskentelevänsä määräaikaisessa kokoaikatyössä ja määräaikaisessa osa-aikatyössä 1,6 %. Pysyvä kokoaikatyö oli 74,2 %:lla ja pysyvä osa-aikatyö 4,4 %:lla. Lukemat olivat suunnilleen samat vuonna Kuvio Työmarkkina-asema lokakuussa 2008, % Määräaikainen kokoaikatyö 14,0 % Pysyvä osa-aikatyö 4,4 % Määräaikainen osa-aikatyö 1,6 % Muu, ei tietoa 4,2 % Pysyvä kokoaikatyö 74,2 % Kuvio 4 Yksityisen sektorin jäsenten työnantajayritysten henkilöstömäärä, % Kuvio 6 Määräaikaisten työsuhteiden osuudet, % ,4 Kaikki , ,6 Tutkijakoulutus ,6 Ylempi korkeakouluaste ,2 Alempi korkeakouluaste ,4 Alin korkea-aste ,4 Keskiaste , Toimihenkilö 18 Asiantuntija 17 Keskijohto 6 Johto 11 Nainen 16 Mies Akavan Erityisalojen työmarkkinatutkimus 2008, yksityissektori

9 Yhteensä lähes16 prosenttia siis työskenteli määräaikaisessa työsuhteessa, miehet (14 %) hieman naisia (16 %) harvemmin. Alimman korkea-asteen tai keskiasteen suorittaneiden joukossa määräaikaiset työsuhteet olivat harvinaisempia, kun taas ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneista joka viides työskenteli määräaikaisessa työsuhteessa. Työntekijän iällä on myös merkitystä työsuhteen pysyvyyden kannalta. Mitä nuorempi työntekijä oli, sitä todennäköisemmin hänen työsuhteensa oli määräaikainen. Alle 30-vuotiaista määräaikaisina työskenteli 31 %. Alemmilla asematasoilla määräaikaisuudet olivat yleisempiä. Toimihenkilöistä ja asiantuntijoista vajaa viidennes työskenteli määräaikaisina. Myös johdon keskuudesta yhdellä kymmenestä oli määräaikainen työsuhde. Myös työnantajayrityksen koko vaikuttaa työsuhteen pysyvyyteen. Mitä pienempi yritys, sitä enemmän oli määräaikaisia työsuhteita. Alle 10 henkilön yrityksissä joka neljäs työntekijä oli määräaikaisessa työsuhteessa, yli hengen yrityksissä vain vajaa kymmenes. Työsuhteen ehtojen määräytymisestä ei selkeää kuvaa Työsuhteen ehtojen määräytymisessä oli tapahtunut pientä, parin prosenttiyksikön muutosta. Niiden osuus, jotka eivät tienneet, minkä mukaan oman työsuhteen ehdot määräytyvät, oli kasvanut vuoden takaiseen verrattuna. Vastaajista 1 % ilmoitti työsuhteen ehtojen määräytyvän Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry:n työehtosopimuksen mukaan (17 % vuonna 2007). Yrityskohtainen työehtosopimus oli 13, %:lla ja 37 % ilmoitti työsuhteen ehtojen määräytyvän jonkin muun työehtosopimuksen mukaan. Niiden määrä, jotka ilmoittivat, ettei työnantaja noudata mitään työehtosopimusta, oli laskenut 18 %:sta 16 %:iin. Sen sijaan niiden määrä, jotka eivät tiedä, määritelläänkö työsuhteen ehdot jonkin työehtosopimuksen mukaan, oli noussut 17 %:sta 19 %:iin. Kuvio 7 Määräaikaisten osuus työnantajan yrityksen henkilöstömäärän mukaan, % Kuvio 8 Työsuhteen ehtojen määräytyminen, % Kaikki YTN:n työehtosopimus Yrityskohtainen työehtosopimus 14,9 13, Joku muu tes 36,8 Eivät määräydy minkään tes:in mukaan 16,2 En tiedä 18, Akavan Erityisalojen työmarkkinatutkimus 2008, yksityissektori 7

10 Huono taloustilanne näkyi jo arvioinneissa työpaikan tilanteesta Vastaajia oli pyydetty arvioimaan sekä omaa että työpaikan tilannetta lähitulevaisuudessa. Kysely tehtiin marraskuussa 2008, jolloin synkimmät taloustilanteet Suomessa eivät vielä olleet selvästi näkyvissä. Kaksi kolmesta arvioi vielä työpaikan yleisen tilanteen vakaaksi tai melko vakaaksi. Vuoden takaiseen verrattuna osuus oli kuitenkin jo pudonnut selvästi, sillä vuonna 2007 osuus oli vielä 80 % vastanneista. Nyt joka kymmenes piti lomautuksia mahdollisena tai jopa todennäköisenä. Vielä huomattavasti useampi eli lähes joka viides odotti työpaikalla tapahtuvan irtisanomia lähitulevaisuudessa. Määräaikaiset kokivat yrityksen tulevaisuuden vakituisia synkempänä. Heistä alle 60 % arvioi työpaikkansa tilanteen vakaaksi tai melko vakaaksi. Vakituisistakin kaksi kolmesta ajatteli vielä samoin. Epävarmuutta kokivat erityisesti toimihenkilöt ja asiantuntijat. Myös naiset olivat miehiä pessimistisempiä työpaikkansa suhteen. Joka viides nainen piti irtisanomisia mahdollisena tai todennäköisenä. Kuvio 9 Arvio työpaikan tilanteesta lähitulevaisuudessa, % Määräaikainen kokoaikatyö Pysyvä kokoaikatyö Toimihenkilö Asiantuntija Keskijohto Johto Nainen Mies Kaikki vakaa/melko vakaa lomautus mahdollinen/todennäköinen irtisanominen mahdollinen/todennäköinen ei osaa sanoa 8 Akavan Erityisalojen työmarkkinatutkimus 2008, yksityissektori

11 Arvio omasta tilanteesta työpaikalla optimistisempi Yllättävästi jäsenet suhtautuivat optimistisemmin omaan tilanteeseensa kuin työpaikan yleiseen tilanteeseen. Lähes 80 % vastanneista piti edelleen omaa tilannetta lähitulevaisuudessa vakaana tai melko vakaana. Vastaava osuus oli 8 % vuotta aiemmin. Epävarmuutta kuitenkin kokivat eniten nuoret, määräaikaiset ja toimihenkilöasemassa olevat. Myös naiset suhtautuivat tulevaisuuteensa hieman miehiä pessimistisemmin. Tuloksia analysoitaessa tulee huomioida, että kysely tehtiin marraskuussa 2008, jolloin pahimmat taloustilanteet eivät olleet vielä ennättäneet uutisiin. Pari kuukautta myöhemmin arviot olisivat saattaneet olla paljon pessimistisempiä. Kuvio 10 Arvio omasta tilanteesta työpaikalla lähitulevaisuudessa, % Määräaikainen kokoaikatyö Pysyvä kokoaikatyö Toimihenkilö Asiantuntija Keskijohto Johto Nainen Mies 83 7 Kaikki vakaa/melko vakaa lomautukset mahdollisia/todennäköisiä irtisanomiset mahdollisia/todennäköisiä ei osaa sanoa Akavan Erityisalojen työmarkkinatutkimus 2008, yksityissektori 9

12 Suurimmalla osalla palkka noussut vuoden aikana Vastaajista 83 % ilmoitti, että palkka oli noussut lokakuusta 2007 lokakuuhun Taustalla olivat korkeasuhdanteen aikana neuvotellut hyvät työehtosopimukset, jotka 2 3 vuoden sopimusaikana toivat noin 10 % palkankorotuksen. Tämä ei kuitenkaan koskenut aloja, joilla työehtosopimusta ei ole. Palkkataso oli pysynyt ennallaan harvemmalla kuin joka kymmenennellä. Noin kolme prosenttia vastaajista ilmoitti palkan laskeneen ja viisi prosenttia vastaajista ei ollut työssä vuoden 2007 lokakuussa. Yleisimmin, lähes kolmella neljästä, palkat olivat nousseet yleiskorotuksen seurauksena. Joka kolmas oli saanut henkilökohtaisen korotuksen. Osalla palkannousun aiheutti siirtyminen uuteen asemaan tai tehtävään tai uuden työnantajan palvelukseen. Koska kyseessä eivät olleet samat henkilöidenttiset vastaajat kuin vuoden 2007 työmarkkinatutkimuksessa, ei tarkkaa ansiotason vuosimuutosta tällä perusteella voida ilmaista. Jos palkkavertailua kuitenkin halutaan tehdä, on korotusta keskiansioissa vuoden takaiseen tutkimukseen verrattuna kaikkien vastaajien osalta 2,8 %:n verran ja vakituisessa työsuhteessa olevien osalta 4,0 %. Kaikkia palkansaajia ja kaikkia yksityisen sektorin palkansaajia koskevat tiedot perustuvat Tilastokeskuksen ansiotasoindeksiin vuoden neljännekseltä. Siihen, että korotusprosenteissa jäädään alle kaikkien palkansaajien ja myös alle julkisen sektorin korotusten, vaikuttavat muun muassa liiton yksityisen sektorin jäsenkunnan rakenteelle ominaiset seikat, kuten pienet palvelualan työnantajaorganisaatiot ja työehtosopimusten puuttuminen. Kuvio 11 Keskipalkkojen muutos , % Keskipalkka 2008 Keskipalkka 2007 Keskipalkan muutos % Kaikki ,8 Rakennevakioitu palkka* ,3 Vakituiset ,0 Palkansaajat kaikki (4. vuosinelj.) ,8 Palkansaajat yksityinen ,7 *) Vuoden 2008 keskipalkka laskettu vuoden 2007 toimiasema-rakenteella Keskiansio 3044 euroa kuukaudessa Kaikkien kokopäivätyössä olleiden vastaajien keskiansio lokakuussa 2008 oli 3044 euroa (2960 euroa vuonna 2007 ja 2840 euroa vuonna 2006) ja mediaanipalkka 282 euroa (2771 euroa vuonna 2007 ja 269 euroa vuonna 2006). Joka kymmenennellä kuukausiansiot ylsivät yli 4200 euron, joka kymmenes taas ansaitsi enintään 2040 euroa. Kokonaiskuukausiansio sisältää säännöllisen työajan rahapalkan sekä luontoisetujen yhteenlasketun verotusarvon. Miesten keskiansio oli 3626 euroa (346 vuonna 2007). Eniten ansaitseva kymmenes tienasi vähintään 020 euroa (00 euroa vuonna 2007) ja vähiten ansaitseva kymmenes alle 2100 euroa (alle 2000 euroa vuonna 2007). Miesvastaajissa oli tapahtunut muutosta edelliseen vuoteen verrattuna, koska eniten ansaitsevan kymmenyksen palkkatiedot olivat pudonneet ja palkkahaitari lyhentynyt edellisen vuoden vastaavaan. Tässä myös yksi syy, joka oli vaikuttanut pieneltä näyttäneeseen prosenttimääräiseen keskipalkan nousuun. Naisilla keskiansio oli 2928 euroa (286 euroa vuonna 2007). Eniten ansainnut kymmenes tienasi yli 3974 euroa (3848 euroa vuonna 2007) ja vähiten ansaitseva kymmenes vähemmän kuin 2027 euroa (2008 euroa vuonna 2007). Naisten palkka oli noin 81 % miesten keskipalkasta (83 % vuonna 2007 ja 80 % vuonna 2006), joten tällä hetkellä ero näyttäisi taas kääntyneen huonompaan suuntaan. Tosin tässäkin tulee huomioida, että kysymyksessä saattavat olla eri vastaajat kuin vuotta aiemmin. Suurin selittäjä sukupuolten 10 Akavan Erityisalojen työmarkkinatutkimus 2008, yksityissektori

13 väliselle palkkaerolle löytynee kuitenkin erilaisesta sijoittumisesta työelämään. Mediaanipalkalla mitattuna naisten ja miesten välistä palkkaeroa oli noin 400 euroa (40 euroa vuonna 2007). Palkkaero vakituisessa ja määräaikaisessa työsuhteessa olevien välillä on räikeä, keskimäärin 780 euroa (0 euroa vuonna 2007), joten ero on vielä huomattavasti kasvanut edellisestä vuodesta. Nyt vakituinen työ antoi 33 % paremman ansion (24 % paremman vuonna 2007). Ikäryhmittäisissä vertailuissa nähdään, että palkkataso on myös voimakkaasti yhteydessä henkilön ikään. Alle 30-vuotiaiden keskiansio on 2371 euroa ja vähiten ansaitseva kymmenes tienasi vähemmän kuin 1800 euroa. Eniten ansaitseva kymmenes pääsee hieman yli kolmen tuhannen. Yli viisikymmenvuotiaiden palkkahajonta on huomattavasti suurempi. Keskiansio oli 397 euroa. Vähiten ansaitseva kymmenes sai 2492 euroa ja eniten ansaitseva kymmenes ylsi yli viiden tuhannen. Asemataso vaikutti myös sekä keskiansioihin että palkkahajontaan. Johdon tehtäviä hoitavilla palkkahajonta on suuri, 80 % johdon palkoista sijoittui 200 ja 444 euron välille. Toimihenkilöiden keskuudessa palkkahajonta oli pienempi ja keskipalkka ja mediaani jäivät 2642 ja 268 euroon. Yrityksen koolla oli myös jonkin verran vaikutusta. Yli 00 hengen yrityksen palveluksessa olevan jäsenistön keskipalkat olivat korkeimmat, yli 3200 euroa. Pienissä, alle sadan henkilön yrityksissä työskentelevien palkat olivat matalimmat, alle 2900 euroa. Kuvio 12 Kokonaispalkka eri taustamuuttujien mukaan, euroa/kk % Keskipalkka F10 F0 F90 Kaikki (N=6 878) mies nainen Vakituinen Määräaikainen Pääkaupunkiseutu Muu Suomi Johto Keskijohto Asiantuntija Toimihlö Muu, ei tietoa Yrityksen koko: Yrityksen koko: Yrityksen koko: F10 F0 F90 Palkkakuvion ja taulukon merkinnät: N = vastaajien lukumäärä % = prosenttiosuus vastaajista Keskipalkka = palkkojen aritmeettinen keskiarvo F10 = 10 %:n fraktiili = se palkka, jota vähemmän ansaitsee 10 % vastaajista F0 = mediaani = suuruusjärjestyksessä keskimmäinen palkka F90 = 90 %:n fraktiili = se palkka, jota enemmän ansaitsee 10 % vastaajista Keskipalkka on ilmoitettu taulukossa, fraktiilit näkyvät sekä kuviossa että taulukossa Akavan Erityisalojen työmarkkinatutkimus 2008, yksityissektori 11

14 Toteutunut viikkotyöaika yli sovitun Kokopäivätyössä olleiden työntekijöiden sopimuksenmukainen viikkotyöaika oli keskimäärin 37,4 tuntia. Sen sijaan toteutunut viikkotyöaika ylitti sen kahdella tunnilla. Pisin toteutunut viikkotyöaika oli johdon 41,8 h/viikko ja keskijohdon 40,7 h/viikko. Asiantuntijoilla ja toimihenkilöillä todellinen työaika oli noin 39 tuntia. Matkustaminen työasioissa Yli puolet vastaajista (6 %) matkustaa työasioissa kotimaassa, lähes kolmasosa (31 %) myös ulkomailla. Keskimäärin matkatyöpäiviä kertyi vuodessa noin 13,3 kotimaassa ja 11, ulkomailla. Ulkomaan matkapäivät olivat edellisestä vuodesta hieman laskeneet, mutta kotimaan matkapäivät olivat pysyneet suunnilleen samoina. Matka-ajan korvaaminen Joka toiselle säännöllisen työajan ulkopuolella työmatkoihin käytettyä aikaa ei korvattu, vaan sen katsottiin sisältyvän peruspalkkaan. Osuus on pysynyt suunnilleen samana parin viimeisen vuoden ajan. Korvaustavoista suosituin oli matka- ajan korvaaminen vapaana ilman korotuksia. Myös muita korvaustapoja käytettiin. Yli 40 %:lle vastaajista matka-aika korvattiin, vajaa kymmenes ei tiennyt korvaustavasta. Liiton ja Ylempien toimihenkilöt YTN:n suosittelema korvaustapa on 1:1. Kuvio 13 Matka-ajan korvaaminen, % Matka-aikaa ei korvata, sisältyy peruspalkkaan 49,2 Ilman korotuksia vapaana (1:1) 18,8 Ei tiedä Korvataan muuten Ilman korotuksia osittain vapaana Ilman korotuksia rahana (1:1) Korotettuna vapaa-aikana Korotettuna rahana Ilman korotuksia osittain rahana 8,8 6,4 6,0 4,4 2,7 2,3 1,1 Kiinteä kuukausikorvaus, arvio 0, Akavan Erityisalojen työmarkkinatutkimus 2008, yksityissektori

15 Korvauksettomat ylityöt hieman laskussa Vajaa viidesosa vastaajista ilmoitti, ettei tee lainkaan ylitöitä, määrä oli hieman noussut edellisestä vuodesta. Toimihenkilöillä osuus oli nyt suurin, noin neljännes. Asiantuntijoista viidennes ei tehnyt ylitöitä, sen sijaan keskijohdosta vain joka kymmenes ja johdosta alle kymmenes ilmoitti, ettei tee ylitöitä. Niistä, jotka tekivät ylitöitä, vajaa puolet sai tekemistään ylitöistä korvauksen ilman korotuksia vapaa-aikana ns. 1:1 mallin mukaisesti. Osuus oli suunnilleen sama kuin edellisenäkin vuonna. Työaikalakien tai työehtosopimusten mukaisen korvauksen korotettuna rahana sai 14 % ja korotettuna vapaana 16 %. Yli 13 % ilmoitti, että ylitöistä ei makseta korvauksia, vaan niiden katsotaan sisältyvän peruspalkkaan. Vuonna 2007 vastaava prosenttiosuus oli vieläkin suurempi, eli 16 %. Työaikalakihan ei pääsääntöisesti mahdollista sitä, että ylityöt sisältyisivät peruspalkkaan. Lain mukaan ylityöt tulee korvata. Korvauksettomat ylityöt olivatkin hieman vähentyneet. Toisaalta niiden määrä, erityisesti toimihenkilöiden parissa, jotka ilmoittivat, etteivät tee yliöitä, oli kasvanut. Lieneekö näillä asioilla jotakin yhteyttä? Jos ylitöistä ei makseta, niitä ei myös tehdä. Muutokset ovat kuitenkin vielä hyvin pieniä. Kuvio 14 Ylityöt ja niiden korvaaminen, % Ilman korotuksia vapaana (1:1) Korvataan korotettuna vapaana Korvataan korotettuna rahana Ylitöitä ei korvata,sisältyvät peruspalkkaan Ilman korotuksia osittain vapaana Korvataan muuten Ilman korotuksia rahana (1:1) Kuukausittainen korvaus, arvio Ilman korotuksia osittain rahana 4,8 3,2 3,1 1,2 0,8 1,8 14,0 13,4 43,8 En tee ylitöitä 18, Akavan Erityisalojen työmarkkinatutkimus 2008, yksityissektori 13

16 Arvioita oman työpaikan palkkapolitiikasta Vastaajia pyydettiin ottamaan kantaa väittämiin oman työpaikan nykyisestä palkkapolitiikasta. Vain vähän yli kolmannes piti oman organisaationsa palkkarakennetta oikeudenmukaisena ja vajaa puolet kertoi luottavansa työnantajaansa omaan palkkaukseensa liittyvissä kysymyksissä. Kuvio 1 Oman työpaikan nykyinen palkkapolitiikka, % Pidän organisaationi palkkarakennetta oikeudenmukaisena Luotan työnantajaani palkkaukseeni liittyvissä kysymyksissä Tiedän mistä saan tietoa palkkaukseeni liittyvissä kysymyksissä Tiedän millainen oma palkkatasoni on verrattuna muualla vastaavissa tehtävissä työskenteleviin Tiedän millainen työpaikkani palkkataso on verrattuna vastaaviin organisaatioihin Olen tyytyväinen palkkaani kokonaisuudessaan Täysin samaa mieltä Jokseenkin samaa mieltä Jokseenkin eri mieltä Täysin eri mieltä Ei osaa sanoa Puolet tyytyväisiä omaan palkkaansa Puolet vastaajista oli kokonaisuudessaan joko täysin tai jokseenkin tyytyväisiä omaan palkkaukseensa. Kaksi kolmesta vastaajasta ilmoitti myös tuntevansa sekä oman palkkauksellisen asemansa suhteessa muihin vastaavissa tehtävissä oleviin että myös oman työpaikan palkkatason muihin vastaaviin organisaatioihin verrattuna. Kaksi kolmesta myös tiesi, mistä saa tietoa palkkaukseensa liittyvistä kysymyksistä. Palkkatietämys on hyvä pohja omille palkkaneuvotteluille. 14 Akavan Erityisalojen työmarkkinatutkimus 2008, yksityissektori

17 Paikallisesta sopimisesta ei selvää kuvaa Suurin osa tällä hetkellä voimassa olevista työ- ja virkasopimuksista on voimassa vuoden 2010 alkukuukausiin asti. Lähinnä työnantajapuoli on julkisuudessa esittänyt, että seuraavallakin sopimuskierroksella palkankorotuksista tulisi sopia liittotasolla. Reilu puolet liiton jäsenkunnasta oli kuitenkin sitä mieltä, että yleisiä tulopoliittisia sopimusratkaisuja ei pitäisi vielä kuopata. Koko sopimusjärjestelmä näyttäytyy jäsenkunnalle kuitenkin melko epämääräisenä, sillä lähes kolmannes ei osannut sanoa mielipidettään. Vaikka yli puolet vastaajista koki, että tulopoliittisia kokonaisratkaisuja pitäisi edelleen tehdä, vain vajaa viidennes oli sitä mieltä, että palkoista tai palkankorotuksista tulisi sopia keskusjärjestötasolla. Joka neljäs oli valmis sopimaan palkankorotuksista henkilötasolla. Yhtä moni kannatti palkoista sopimista yritystasolla. Tulospalkkauksen periaatteista oli jäsenkunnan mielestä tarkoituksenmukaista sopia yrityksen sisällä. Kaiken kaikkiaan kysymys paikallisesta eli työpaikkakohtaisesta sopimisesta osoittautui vaikeaksi arvioida. Lainsäädäntöön luotetaan Vastaajia pyydettiin myös kertomaan, millä tasolla heidän mielestään erilaisista työsuhteeseen ja palkkaukseen liittyvistä asioista tulisi sopia. Suuri osa vastaajista oli sitä mieltä, että useimmat kysymyksistä, kuten työterveyshuolto, sairausajan palkka, perhevapaa-ajan palkka, irtisanomisajat, lomaraha, vuosiloma, tulisi sopia lainsäädännössä. Näinhän on tehtykin varsin kattavasti, tosin lainsäädännössä on päätetty vain vähimmäistasosta. Vain tulospalkkaus jätettiin selvästi yritystasolla päätettäväksi. Kuvio 16 Millä tasolla pitäisi sopia seuraavista asioista? (%) Palkankorotukset Palkkataso Työaika Tulospalkkaus 8 63 Ylityökorvaukset Vuosiloma Lomaraha Matka-ajan palkka Matkakustannusten korvaaminen Irtisanomisajat Perhevapaa-ajan palkka Sairausajan palkka Työterveyshuolto Henkilötasolla Yritystasolla Liittotasolla Keskusjärjestötasolla Lainsäädännössä EOS Akavan Erityisalojen työmarkkinatutkimus 2008, yksityissektori 1

18 Kehityskeskustelut yleistyneet Jopa 80 % vastaajista ilmoitti käyvänsä kehityskeskusteluja oman esimiehensä kanssa vähintäänkin satunnaisesti. Kehityskeskustelut olivat kuitenkin yleisempiä yksityisissä yrityksissä kuin yleishyödyllisissä yhteisöissä. Kuusi kymmenestä ilmoitti käyvänsä kehityskeskustelun säännöllisesti vähintään kerran vuodessa. Yksityisissä yrityksissä työskentelevistä joka neljäs ilmoitti käyvänsä kehityskeskustelun useammin kuin kerran vuodessa. Kuvio 17 Kehityskeskustelujen yleisyys, % Yksityinen yritys 41,2 23,8 18,6 9,3 7,1 Yleishyödyllinen yhteisö 40, 10,8 22,3 16,7 9,7 Muu 47,6 12,4 12,0 21,7 6,3 Kaikki 41,4 19,4 19,3 12,1 7, Kyllä, säännöllisesti kerran vuodessa Kyllä, useammin kuin kerran vuodessa Kyllä, satunnaisesti En Vaihdoi äskettäin työpaikkaa, en tiedä vielä 16 Akavan Erityisalojen työmarkkinatutkimus 2008, yksityissektori

19 Palkka-asiat mukaan keskusteluihin Palkka-asiat eivät kuitenkaan läheskään aina ole kehityskeskustelujen aiheena, vaikka enemmistö ilmoittikin, että niistä puhutaan esimies-alainen keskusteluissa vähintään satunnaisesti. Kaikista niistä, jotka ilmoittivat käyvänsä kehityskeskusteluita, kolmannes vastasi, ettei palkasta puhuta lainkaan. Palkasta puhuminen oli kuitenkin hieman yleisempää yrityksissä kuin järjestöissä tai muissa yleishyödyllisissä yhteisöissä toimivilla. Yli 80 prosenttia vastaajista oli kuitenkin sitä mieltä, että palkka-asiat sopivat kehityskeskusteluissa puhuttaviksi. Jokaisen tulisikin nostaa esille kysymys, miksi niistä ei puhuta. On ilmeistä, että jos uusien palkkausmuotojen myötä aletaan yhä enemmän palkanmuodostuksessa kiinnittää huomiota tehtävän vaativuuteen ja henkilökohtaiseen osaamiseen, tulee palkasta puhuminen myös ottaa mukaan vuosittaiseen kehityskeskusteluun. Kuvio 18 Keskustellaanko kehityskeskusteluissa palkasta? (%) Yksityinen yritys 23,9 4,1 31,0 Yleishyödyllinen yhteisö 16,0 44,9 39,2 Muu 16,0 40,8 43,3 Kaikki 21,4 44,8 33, Kyllä, joka kerta Kyllä, satunnaisesti Ei lainkaan Akavan Erityisalojen työmarkkinatutkimus 2008, yksityissektori 17

20 Liitteet Sukupuoli N % Keskipalkka F10 F2 F0 F7 F90 Mies Nainen Yhteensä Ikä, KAIKKI Yhteensä Ikä, MIEHET Yhteensä Ikä, NAISET Yhteensä Tutkinto, KAIKKI Keskiaste Alin korkea-aste Alempi korkeakouluaste Ylempi korkeakouluaste Tutkijakoulutus Ulkomailla suoritettu tutkinto Ei tietoa Yhteensä Tutkinto, MIEHET Keskiaste Alin korkea-aste Alempi korkeakouluaste Ylempi korkeakouluaste Tutkijakoulutus Ulkomailla suoritettu tutkinto Yhteensä Tutkinto, NAISET Keskiaste Alin korkea-aste Alempi korkeakouluaste Ylempi korkeakouluaste Tutkijakoulutus Ulkomailla suoritettu tutkinto Ei tietoa Yhteensä Toimiasema Johto Keskijohto Asiantuntija Toimihlö Muu, ei tietoa Yhteensä Akavan Erityisalojen työmarkkinatutkimus 2008, yksityissektori Työnantajan koko N % Keskipalkka F10 F2 F0 F7 F Ei tiedä / tieto puuttuu Yhteensä Työnantajan koko Ei tiedä / tieto puuttuu Yhteensä Työmarkkina-asema Pysyvä kokoaikatyö Määräaikainen kokoaikatyö Yhteensä Toimiala, teollisuus Elintarviketeollisuus Tekstiiliteollisuus Metsäteollisuus Kemian teollisuus Metalliteollisuus Energia-ala Rakentaminen Muu jalostus/teollisuus Yhteensä Toimiala, palvelu Kauppa Kuljetus- ja varastointi Tietoliikenne Rahoitusala Vakuutusala Kiinteistö- ja vuokrauspalvelut Tietojenkäsittelypalvelut Tutkimus ja kehittäminen Insinööri- ja suunnittelutoimistot Kiinteistöpalveluala Tilintarkastus ja kirjanpitoala Konsultointiala Graafinen ala Julkinen hallinto Koulutus/opetusala Majoitus-, ravitsemis ja matkailuala Kulttuuri- ja taideala Terveydenhoito Sosiaalipalveluala Käännösala Järjestötoiminta Lentoliikenne Liikunta-ala Asianajo Mainonta Viestintätoimistot Museot Työvoiman vuokraus Muu palveluala Yhteensä

21 Työssäkäyntialue N % Keskipalkka F10 F2 F0 F7 F90 Pääkaupunkiseutu Muu Suomi Ulkomaat, ei tietoa Yhteensä Työkokemus yli Ei tietoa Yhteensä Jäsenyhdistys Arkistoalan ammatti yhdistys ry Blue1 Pilots Association ry Hallintonotaarit ry Kuntien asiantuntijat KUMULA ry Kääntäjien ammatti järjestö ry Museoalan ammattiliitto ry Nuoriso- ja Liikunta-alan asiantuntijat ry SPECIA asiantuntijat ja ylemmät toimihenkilöt ry Suomen Restonomit SURE ry Suomen Toimintaterapeuttiliitto ry Suomen Urheilujärjestöjen johtavat Toimihenkilöt ry Suomen Viittomakielen Tulkit SVT ry Taide- ja kulttuurialan ammattijärjestö TAKU ry Tiedotusalan ammattijärjestö TAJ ry Tradenomi HSO Sihteerit ry Muu jäsenyhdistys Ei tietoa Yhteensä N % Keski- F10 F2 F0 F7 F90 palkka Tehtävänimike Amanuenssi Asiantuntija Assistentti Henkilöstökonsultti Henkilöstöpäällikkö Johdon assistentti Johdon sihteeri Johtaja Kehityspäällikkö Konsultti Koordinaattori Kouluttaja Koulutuskoordinaattori Koulutuspäällikkö Koulutussuunnittelija Kääntäjä Lentäjä Markkinointiassistentti Markkinointipäällikkö Museonjohtaja Myyntiassistentti Myyntineuvottelija Myyntipäällikkö Myyntisihteeri Ohjaaja Osastosihteeri Projektiassistentti Projektikoordinaattori Projektipäällikkö Projektisihteeri Projektityöntekijä Sihteeri Suunnittelija Tekninen kirjoittaja Tiedottaja Toiminnanjohtaja Toimintaterapeutti Toimistopäällikkö Toimistosihteeri Toimitusjohtaja Tulkki Tuotepäällikkö Tuottaja Tutkija Vientiassistentti Vientisihteeri Viestintäpäällikkö Viittomakielen tulkki Muu nimike Ei tietoa Yhteensä Akavan Erityisalojen työmarkkinatutkimus 2008, yksityissektori 19

22

23

24 Akavan Erityisalat ry Maistraatinportti 4 A, Helsinki Puh , Faksi (09)

Yksityisen sektorin työmarkkinatutkimus 2007. Akavan Erityisalojen selvityksiä 1 2008

Yksityisen sektorin työmarkkinatutkimus 2007. Akavan Erityisalojen selvityksiä 1 2008 Akavan Erityisalojen selvityksiä 1 2008 Yksityisen sektorin työmarkkinatutkimus 2007 Akavan Erityisalojen selvityksiä 1 2008 Yksityisen sektorin työmarkkinatutkimus 2007 Akavan Erityisalojen selvityksiä

Lisätiedot

11. Jäsenistön ansiotaso

11. Jäsenistön ansiotaso 24 Kuvio 19. 11. Jäsenistön ansiotaso Tutkimuksessa selvitettiin jäsenistön palkkaukseen liittyviä asioita. Vastaajilta kysyttiin heidän kokonaiskuukausiansioitaan (kuukausibruttotulot). Vastaajia pyydettiin

Lisätiedot

KUNTASEKTORIN TYÖMARKKINATUTKIMUS 2006. Akavan Erityisalojen selvityksiä 3/2007

KUNTASEKTORIN TYÖMARKKINATUTKIMUS 2006. Akavan Erityisalojen selvityksiä 3/2007 KUNTASEKTORIN TYÖMARKKINATUTKIMUS 06 Akavan Erityisalojen selvityksiä 3/07 Akavan Erityisalat ry ISSN 1796-9247 Multiprint Oy Helsinki ALUKSI Tämänkertainen työmarkkinatutkimuksemme on järjestyksessä liittomme

Lisätiedot

EXTRA. Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry Ratavartijankatu 2 00520 Helsinki www.ytn.fi > Järjestösektori

EXTRA. Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry Ratavartijankatu 2 00520 Helsinki www.ytn.fi > Järjestösektori JÄRJESTÖSEKTORIN EXTRA Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry Ratavartijankatu 2 00520 Helsinki www.ytn.fi > Järjestösektori Elokuu 2011 Tiedätkö kuka sinua edustaa työpaikalla vai edustaako kukaan? Luottamusmies

Lisätiedot

DI - KATSAUS 2009. Toukokuu 2009. Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL

DI - KATSAUS 2009. Toukokuu 2009. Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL DI - KATSAUS 2009 Toukokuu 2009 Sivu 2 (15) YHTEENVETO Rakennus- ja kiinteistöala työllisti vuonna 2008 Tilastokeskuksen mukaan noin 250 000 henkilöä. Heistä rakennusalan diplomi-insinööri -tasoisen koulutuksen

Lisätiedot

Ympäristöasiantuntijoiden Keskusliitto. 24.1.2012 Real Stats Oy

Ympäristöasiantuntijoiden Keskusliitto. 24.1.2012 Real Stats Oy Työmarkkinatutkimus 2011 Ympäristöasiantuntijoiden Keskusliitto 24.1.2012 Real Stats Oy Sisältö 1 JÄSENKUNNAN TAUSTATIEDOT...4 2 JÄSENET TYÖELÄMÄSSÄ...6 2.1 Valtion virastot merkittävin työllistäjä...7

Lisätiedot

Ympäristöasiantuntijoiden keskusliitto Työmarkkinatutkimus 2015. Taloustutkimus Oy

Ympäristöasiantuntijoiden keskusliitto Työmarkkinatutkimus 2015. Taloustutkimus Oy Ympäristöasiantuntijoiden keskusliitto Työmarkkinatutkimus 2015 Taloustutkimus Oy Helmikuu 2016 2 Sisällys 1. Johdanto... 3 2. Tutkimuksen vastaajarakenne... 3 3. Jäsenkunnan tutkinnot ja pääaineet...

Lisätiedot

YKSITYISEN SEKTORIN TYÖMARKKINATUTKIMUS 2005. Akavan Erityisalojen selvityksiä 2006

YKSITYISEN SEKTORIN TYÖMARKKINATUTKIMUS 2005. Akavan Erityisalojen selvityksiä 2006 YKSITYISEN SEKTORIN TYÖMARKKINATUTKIMUS 200 Akavan Erityisalojen selvityksiä 200 Akavan Erityisalat ry ISSN 179- Aluksi Akavan Erityisalojen yksityisen sektorin työmarkkinatutkimus tehtiin jälleen erillisenä

Lisätiedot

YKSITYISEN SEKTORIN TYÖMARKKINATUTKIMUS 2006. Akavan Erityisalojen selvityksiä 2/2007

YKSITYISEN SEKTORIN TYÖMARKKINATUTKIMUS 2006. Akavan Erityisalojen selvityksiä 2/2007 YKSITYISEN SEKTORIN TYÖMARKKINATUTKIMUS 200 Akavan Erityisalojen selvityksiä 2/2007 Akavan Erityisalat ry ISSN 179-1 Multiprint Oy Helsinki ALUKSI Tämänkertainen työmarkkinatutkimuksemme on järjestyksessä

Lisätiedot

Luonnontieteiden Akateemisten Liitto Työmarkkinatutkimus 2012. Taloustutkimus Oy

Luonnontieteiden Akateemisten Liitto Työmarkkinatutkimus 2012. Taloustutkimus Oy Luonnontieteiden Akateemisten Liitto Taloustutkimus Oy Helmikuu 2013 2 Sisällys 1. Johdanto... 3 2. Tutkimuksen vastaajarakenne... 3 2. Jäsenkunnan tutkinnot ja pääaineet... 4 3. LAL:n jäsenkunnan toiminta

Lisätiedot

Yksityisen sektorin työmarkkinatutkimus 2010

Yksityisen sektorin työmarkkinatutkimus 2010 Yksityisen sektorin työmarkkinatutkimus 2010 Akavan Erityisalojen selvityksiä 2 2011 Akavan Erityisalat ry Ulkoasu Olli Luotonen ISBN 978-952-5927-10-8 (nid.) ISBN 978-952-5927-11-5 (pdf) Painopaikka Libris

Lisätiedot

Yksityisen sektorin työmarkkinatutkimus 2011

Yksityisen sektorin työmarkkinatutkimus 2011 Yksityisen sektorin työmarkkinatutkimus 2011 Akavan Erityisalojen selvityksiä 1 2012 Akavan Erityisalat ry Ulkoasu Olli Luotonen ISBN 978-952-5927-30-6 (nid.) ISBN 978-952-5927-31-3 (pdf) Painopaikka Libris

Lisätiedot

virhemarginaali eli luottamusväli on plus miinus yksi prosenttiyksikkö. Taulukosta 1 nähdään myös muiden muuttujien vakioidut palkkaerot.

virhemarginaali eli luottamusväli on plus miinus yksi prosenttiyksikkö. Taulukosta 1 nähdään myös muiden muuttujien vakioidut palkkaerot. 28 työmarkkinaedunvalvonta Teksti: Teuvo Muhonen TEKin työmarkkinatutkimus Tulospalkkiot lievässä laskussa Tulospalkkioiden osuus kokonaisvuosiansioista oli viime vuonna 7,2 prosenttia, kun se vuotta aikaisemmin

Lisätiedot

KYSELY TEKNISEN VIESTINNÄN TEHTÄVISSÄ TOIMIVIEN PALKKAUKSESTA JA TYÖSUHTEEN EHDOISTA. - yhteenveto tuloksista

KYSELY TEKNISEN VIESTINNÄN TEHTÄVISSÄ TOIMIVIEN PALKKAUKSESTA JA TYÖSUHTEEN EHDOISTA. - yhteenveto tuloksista 1 KYSELY TEKNISEN VIESTINNÄN TEHTÄVISSÄ TOIMIVIEN PALKKAUKSESTA JA TYÖSUHTEEN EHDOISTA - yhteenveto tuloksista Suomen teknisen viestinnän yhdistyksen syysseminaari Tampere 15.10.2013 Hanna Gorschelnik

Lisätiedot

TYÖTTÖMYYS ALUEITTAIN

TYÖTTÖMYYS ALUEITTAIN TILASTOJA 22 2012 Helsingin kaupunki Tietokeskus HELSINGIN TYÖTTÖMYYS ALUEITTAIN 31.12.2011 Työttömyysaste % ja työttömien lukumäärä Helsingissä osa-alueittain 31.12.2011 Työttömien lukumäärä Helsingin

Lisätiedot

Yliopistosektorin työmarkkinatutkimus 2010

Yliopistosektorin työmarkkinatutkimus 2010 Yliopistosektorin työmarkkinatutkimus 2010 Akavan Erityisalojen selvityksiä 4 2011 Akavan Erityisalat ry Ulkoasu Olli Luotonen ISBN 978-952-5927-18-4 (nid.) ISBN 978-952-5927-19-1 (pdf) Painopaikka Libris

Lisätiedot

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance: OECD Indicators (EaG) on OECD:n koulutukseen keskittyvän työn lippulaivajulkaisu, joka kertoo vuosittain koulutuksen

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 4:2015

TILASTOKATSAUS 4:2015 Tilastokatsaus 6:212 TILASTOKATSAUS 4:2 1 12.8.2 TIETOJA TYÖVOIMASTA JA TYÖTTÖMYYDESTÄ Työvoiman määrä kasvoi 1 3:lla (,9 %) vuoden 213 aikana Vantaalla työvoimaan kuuluvien joukko on suurentunut vuodesta

Lisätiedot

PALVELUALOJEN PALKKATUTKIMUS 2002 1

PALVELUALOJEN PALKKATUTKIMUS 2002 1 PALVELUALOJEN PALKKATUTKIMUS 2002 1 PALVELUALOJEN PALKKATUTKIMUS 2002 Palvelualojen palkkatutkimuksen 2002 on tehnyt Palvelualojen ammattiliiton toimeksiannosta Tuomas Santasalo Ky. Tutkimukseen otettiin

Lisätiedot

Palkankorotusten toteutuminen vuonna 2011

Palkankorotusten toteutuminen vuonna 2011 TutkimusYksikön julkaisuja 1/2012 Palkankorotusten toteutuminen vuonna 2011 perälauta suosituin korotusvaihtoehdoista JOHDANTO Metallityöväen Liitto ry ja Teknologiateollisuus ry sopivat lokakuussa 2011

Lisätiedot

Kuntasektorin työmarkkinatutkimus 2010

Kuntasektorin työmarkkinatutkimus 2010 Kuntasektorin työmarkkinatutkimus 20 Akavan Erityisalojen selvityksiä 5 2011 Akavan Erityisalat ry Ulkoasu Olli Luotonen ISBN 978-952-5927-20-7 (nid.) ISBN 978-952-5927-21- (pdf) Painopaikka Libris Oy,

Lisätiedot

HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2009

HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2009 TURVATEKNIIKAN KESKUS HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2009 Päivi Hakulinen Seppo Vaalavuo SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 4 2. Tehokas TUKES... 4 Henkilöstömäärä... 4 Keski-ikä... 5 Vaihtuvuus... 6 Työaika... 7

Lisätiedot

Opiskelijoiden työssäkäynti- ja kesätyökysely 2013 Tulokset. Arttu Piri

Opiskelijoiden työssäkäynti- ja kesätyökysely 2013 Tulokset. Arttu Piri Opiskelijoiden työssäkäynti- ja kesätyökysely 2013 Tulokset Arttu Piri 1 Yleistä - Aineiston keruu sähköisesti 26.9. 14.10.12013 - Otos: Opiskelijajäsenet, poislukien 1.5.2013 jälkeen liittyneet - Otos

Lisätiedot

Valtionhallinnon ylin johto numeroin huhtikuussa 2016

Valtionhallinnon ylin johto numeroin huhtikuussa 2016 Valtionhallinnon ylin johto numeroin huhtikuussa 2016 Valtion ylimmän johdon määrä ja rakenne Valtion työmarkkinalaitos Seija Korhonen Kesäkuu 2016 2 1 Valtionhallinnon ylimmän johdon määrä ja rakenne

Lisätiedot

Palkkatilasto. Kuukausipalkkatilasto syyskuulta 2014

Palkkatilasto. Kuukausipalkkatilasto syyskuulta 2014 Palkkatilasto Kuukausipalkkatilasto syyskuulta 2014 Palkkatilasto Kuukausipalkkatilasto syyskuulta 2014 Sisältö 3 Tiivistelmä 4 Ansiot nousivat reilun prosentin lokakuusta 2013 syyskuuhun 2014 7 Keskimääräinen

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2010

HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2010 HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2010 Päivi Hakulinen SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 4 2. Tehokas TUKES... 4 Henkilöstö... 4 Keski-ikä... 5 Vaihtuvuus... 6 Työaika... 6 3. Osaava ja oppiva TUKES... 7 Osaaminen ja

Lisätiedot

Tradenomi kaupan alalla. Liiketalouden kehittämispäivät 16.11.2011 Mika Varjonen, toiminnanjohtaja Tradenomiliitto TRAL ry

Tradenomi kaupan alalla. Liiketalouden kehittämispäivät 16.11.2011 Mika Varjonen, toiminnanjohtaja Tradenomiliitto TRAL ry Tradenomi kaupan alalla Liiketalouden kehittämispäivät 16.11.2011 Mika Varjonen, toiminnanjohtaja Tradenomiliitto TRAL ry Tradenomiliitto TRAL ry Tradenomi-, BBA- ja tradenomi (ylempi AMK)- tutkinnon suorittaneiden

Lisätiedot

Jalkapalloilijoiden palkkatutkimus 2002

Jalkapalloilijoiden palkkatutkimus 2002 Jalkapalloilijoiden palkkatutkimus Jalkapalloilijan keskipalkka (luontoisetuineen) 23 691 21 73 5 1 15 2 25 Euroa Palkkatutkimus Pelaajayhdistys tekee vuosittain tutkimuksen jalkapalloilijoiden palkkauksesta.

Lisätiedot

Palvelutyönantajien koulutustarveselvityksen tulokset ammattikorkeakoulujen jatkotutkintojen tarpeesta

Palvelutyönantajien koulutustarveselvityksen tulokset ammattikorkeakoulujen jatkotutkintojen tarpeesta Palvelutyönantajien koulutustarveselvityksen tulokset ammattikorkeakoulujen jatkotutkintojen tarpeesta Ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneiden määrä Tilastokeskuksen mukaan ammattikorkeakoulututkinnon

Lisätiedot

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Julkisessa keskustelussa nostetaan ajoittain esille väitteitä siitä, haluavatko miehet vai naiset seksiä useammin ja joutuvatko jotkut elämään seksuaalisessa

Lisätiedot

KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ

KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ tutkimus KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2009 1 Tiivistelmä Yrittäjien lomat Suomen Yrittäjien maaliskuun 2009 lopussa tekemässä jäsenkyselyssä tiedusteltiin yrittäjiltä lomista ja lomatoiveista

Lisätiedot

Yleiskuva. Palkkatutkimus 2005, osa I. Tutkimuksen tausta. Tutkimusasetelma. Tulosten edustavuus

Yleiskuva. Palkkatutkimus 2005, osa I. Tutkimuksen tausta. Tutkimusasetelma. Tulosten edustavuus Palkkatutkimus 2005, osa I Yleiskuva Tutkimuksen tausta Tutkimusasetelma Tietotekniikan liitto (TTL) ja ITviikko suorittivat maalis-huhtikuussa 2005 perinteisen palkkatutkimuksen. Tutkimus on perinteisesti

Lisätiedot

Koulutusaste 2004. Koulutuspohja

Koulutusaste 2004. Koulutuspohja TURVATEKNIIKAN KESKUS Helsinki..2 Laatinut: Päivi Hakulinen ja Seppo Vaalavuo HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS VUODELTA 2. YLEISTÄ Henkilöstömäärä Turvatekniikan keskuksen henkilöstömäärä vuoden 2 lopussa oli henkilöä

Lisätiedot

Yleiskuva. Palkkatutkimus 2008. Tutkimuksen tausta. Tutkimuksen tavoite. Tutkimusasetelma

Yleiskuva. Palkkatutkimus 2008. Tutkimuksen tausta. Tutkimuksen tavoite. Tutkimusasetelma Palkkatutkimus 2008 Yleiskuva Tutkimuksen tausta Tutkimuksen tavoite Tutkimusasetelma Tietotekniikan liitto (TTL) ja Tietoviikko suorittivat kesäkuussa 2008 perinteisen palkkatutkimuksen. Tutkimus on perinteisesti

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Kielitaito, tietotekniikan käyttö, ammattikirjallisuus ja koulutusmahdollisuudet Suomalaiset osaavat vieraita kieliä, käyttävät tietokonetta ja seuraavat ammattikirjallisuutta

Lisätiedot

Viittomakielen tulkkien palkka- ja muut työsuhteen ehdot

Viittomakielen tulkkien palkka- ja muut työsuhteen ehdot Viittomakielen tulkkien palkka- ja muut työsuhteen ehdot tuntipalkkaan perustuvassa työsuhteessa 1.2.2016 31.1.2017 Viittomakielen tulkkien palkka- ja muut työsuhteen ehdot tuntipalkkaan perustuvassa työsuhteessa

Lisätiedot

Sijoittuminen koulutuksen jälkeen 2013

Sijoittuminen koulutuksen jälkeen 2013 Koulutus 2015 Sijoittuminen koulutuksen jälkeen 2013 Vastavalmistuneiden työllistyminen jatkoi heikkenemistään Tilastokeskuksen mukaan vastavalmistuneiden työllisyys huonontui myös vuonna 2013. Lukuun

Lisätiedot

TEK Työttömyystutkimus 2013-2014

TEK Työttömyystutkimus 2013-2014 TEK Työttömyystutkimus 2013-2014 Perustuloksia Arttu Piri Mitä ja miksi? Tutkimuksen fokusalueita: - Työttämien tekkiläisten demografiset taustat - Irtisanomispaketit: - yleisyys ja sisältö - Oman työnhakuosaamisen

Lisätiedot

Palkkatutkimus 2002 - Orionin Ylemmät Toimihenkilöt OYT ry OYT / Pilvi Villanen

Palkkatutkimus 2002 - Orionin Ylemmät Toimihenkilöt OYT ry OYT / Pilvi Villanen 1/7 Palkkatutkimus 22 - Orionin Ylemmät Toimihenkilöt OYT ry OYT / Pilvi Villanen Sisällys 1. Kysely 1 2. Määrittelyt 3. Palkat vuonna 22 4. Aseman vaikutus palkkoihin 3 5. Koulutuksen vaikutus palkkoihin

Lisätiedot

Palkka ja luontaisedut

Palkka ja luontaisedut Palkka ja luontaisedut Palkansaajilta kysyttiin: Kuukausiansiot veroja vähentämättä elokuussa 2015 Bruttopalkka ikälisineen Luontaisetujen raha-arvo (=verotusarvo) Kertaluonteinen tulospalkkauserä viimeisen

Lisätiedot

Palvelualojen taskutilasto

Palvelualojen taskutilasto Palvelualojen taskutilasto 2009 Sisältö PAMin jäsenet... 3 Palkansaajien määriä... 4 Yritysten lukumääriä palvelutoimialoilla... 9 Ansiot...10 Työsuhdemuodot...11 Lisätietoja...14 PAMIN taskutilasto 2009

Lisätiedot

kulttuurituottajat Vähimmäispalkkasuositus 1.5.2012 31.5.2014 Akavan Erityisalat ry Taide- ja kulttuurialan ammattijärjestö TAKU ry

kulttuurituottajat Vähimmäispalkkasuositus 1.5.2012 31.5.2014 Akavan Erityisalat ry Taide- ja kulttuurialan ammattijärjestö TAKU ry kulttuurituottajat Vähimmäispalkkasuositus 1.5.2012 31.5.2014 Akavan Erityisalat ry Taide- ja kulttuurialan ammattijärjestö TAKU ry VÄHIMMÄISPALKKASUOSITUS kulttuurituottajan tehtävissä toimiville Akavan

Lisätiedot

Jalkapalloilijoiden palkkatutkimus 2003

Jalkapalloilijoiden palkkatutkimus 2003 Jalkapalloilijoiden palkkatutkimus 23 Jalkapalloilijoiden palkat ja luontoisedut 21-23 25 2 281 246 189 15 1 1892 2123 175 Luontoisedut Peruspalkka 5 21 22 23 Palkkatutkimus 23 Pelaajayhdistys tekee vuosittain

Lisätiedot

Kunnalliset palkat ja henkilöstö

Kunnalliset palkat ja henkilöstö Kunnalliset palkat ja henkilöstö Tilastoesite syyskuu 2015 www.kt.fi Henkilöstömenot 21 miljardia euroa Vuonna 2015 kuntien ja kuntayhtymien henkilöstömenot ovat arviolta 21 miljardia euroa, josta palkkakustannukset

Lisätiedot

DI-katsaus 2008 SUOMEN RAKENNUSINSINÖÖRIEN LIITTO RIL. Huhtikuu 2008. Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL

DI-katsaus 2008 SUOMEN RAKENNUSINSINÖÖRIEN LIITTO RIL. Huhtikuu 2008. Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL Huhtikuu 2008 DI-katsaus 2008 SUOMEN RAKENNUSINSINÖÖRIEN LIITTO RIL Tietoja saa lainata vain mikäli lähde mainitaan. RIL Palkkatutkimus 2007 2 (18) 1. Yhteenveto Yleistä Rakennus- ja kiinteistöalan diplomi-insinöörikuntaa

Lisätiedot

Tero Ristimäki Talentian kuntapalkkatutkimus huhtikuu 2007 Talentian kunnissa ja kuntayhtymissä työskentelevien jäsenten palkkaus huhtikuussa 2007

Tero Ristimäki Talentian kuntapalkkatutkimus huhtikuu 2007 Talentian kunnissa ja kuntayhtymissä työskentelevien jäsenten palkkaus huhtikuussa 2007 Tero Ristimäki Talentian kuntapalkkatutkimus huhtikuu 2007 Talentian kunnissa ja kuntayhtymissä työskentelevien jäsenten palkkaus huhtikuussa 2007 Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentia

Lisätiedot

Naisten ja miesten käsityksiä henkilöstöjohtamisesta, työhyvinvoinnista ja työn muutoksista kasvu- ja muissa yrityksissä

Naisten ja miesten käsityksiä henkilöstöjohtamisesta, työhyvinvoinnista ja työn muutoksista kasvu- ja muissa yrityksissä Naisten ja miesten käsityksiä henkilöstöjohtamisesta, työhyvinvoinnista ja työn muutoksista kasvu- ja muissa yrityksissä Kasvuyritysten ketterä henkilöstöjohtaminen toimintamalleja pk-yrityksille (KetteräHR)

Lisätiedot

Yrityskohtainen erä. Suomen Journalistiliitto Viestinnän Keskusliitto. Helsinki 24.3.2010

Yrityskohtainen erä. Suomen Journalistiliitto Viestinnän Keskusliitto. Helsinki 24.3.2010 Yrityskohtainen erä Suomen Journalistiliitto Viestinnän Keskusliitto Helsinki 24.3.2010 Ohjelma Ohjeita erän käytöstä Kokemuksia helmikuussa -09 paikallisesti neuvotellusta erän käytöstä Miten tästä eteenpäin

Lisätiedot

01/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ. Juha Rantala ja Marja Riihelä. Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995 2013

01/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ. Juha Rantala ja Marja Riihelä. Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995 2013 01/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ Juha Rantala ja Marja Riihelä Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995 2013 Sukupuolten välinen tasa-arvo on keskeinen arvo suomalaisessa

Lisätiedot

Opiskelijatiedote - Studerande info 5.

Opiskelijatiedote - Studerande info 5. Metsäalan Asiantuntijat Skogsbranschens Experter 23. helmikuuta / 23. februari 2016 Opiskelijatiedote - Studerande info 5. HAAPA 2015 HAAPA eli metsäalan opiskelijoiden harjoittelupalkkauskysely tehtiin

Lisätiedot

Kulttuurituottajat Vähimmäispalkkasuositus 1.4.2016 31.3.2017

Kulttuurituottajat Vähimmäispalkkasuositus 1.4.2016 31.3.2017 Kulttuurituottajat Vähimmäispalkkasuositus 1.4.2016 31.3.2017 Akavan Erityisalat AE ry ja Taide- ja kulttuurialan ammattijärjestö TAKU ry ovat laatineet tämän vähimmäispalkkasuosituksen yksityisellä taide-

Lisätiedot

Rahoitusalan tasa-arvoraportti 2014

Rahoitusalan tasa-arvoraportti 2014 31.10.2014 Finanssialan Keskusliitto ry, Ammattiliitto Nousu ry, Ammattiliitto Pro ry, Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry Sisältö 1. TOIMEKSIANTO JA TAUSTAA 3 2. TOIMINTAYMPÄRISTÖ 3 3. SUKUPUOLTEN VÄLISESTÄ

Lisätiedot

Uraseuranta aineisto

Uraseuranta aineisto Aarresaari-verkosto Kooste vuoden 2012 syksyllä kerätystä aineistosta, jossa tarkastellaan vuonna 2007 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden työuran alkua Uraseuranta aineisto Kysely lähetettiin

Lisätiedot

Tilastotyöryhmän raportti rahoitusalan ansiokehityksestä tilastokaudella 2012 2013

Tilastotyöryhmän raportti rahoitusalan ansiokehityksestä tilastokaudella 2012 2013 Tilastotyöryhmän raportti rahoitusalan ansiokehityksestä tilastokaudella 2012 2013 Sisällys 1. Tilastotyöryhmän toimeksianto ja kokoonpano sekä raportin kulku... 1 2. Ansiokehitys lokakuusta 2012 lokakuuhun

Lisätiedot

Valio Oy Meijerialan Ammattilaiset MVL ry

Valio Oy Meijerialan Ammattilaiset MVL ry 1 Valio Oy Meijerialan Ammattilaiset MVL ry PÖYTÄKIRJA MEIJEREIDEN ERIKOISKOULUTUKSEN SAANEIDEN JA TEKNISTEN TOIMIHENKILÖIDEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN (ETL/MVL) YRITYSKOHTAISESTA TÄYDENTÄMISESTÄ 31.1.2017 SAAKKA.

Lisätiedot

VIESTINNÄN AMMATTILAISET 2015. 12.11.2015 Katja Mikkonen Taloustutkimus Oy

VIESTINNÄN AMMATTILAISET 2015. 12.11.2015 Katja Mikkonen Taloustutkimus Oy VIESTINNÄN AMMATTILAISET 21 12.11.21 Katja Mikkonen Taloustutkimus Oy Tutkimuksen toteutus Tarkoitus Selvittää viestinnän työnkuvan ja palkkojen kehitystä sekä kartoittaa ammattiosaamista. Kohderyhmä ProComin,

Lisätiedot

Sijoittuminen koulutuksen jälkeen 2010

Sijoittuminen koulutuksen jälkeen 2010 Koulutus 2012 Sijoittuminen koulutuksen jälkeen 2010 Suurin osa vastavalmistuneista työllistyi edellisvuotta paremmin vuonna 2010 Tilastokeskuksen mukaan suurin osa vastavalmistuneista työllistyi paremmin

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 12:2015

TILASTOKATSAUS 12:2015 TILASTOKATSAUS 12:2015 17.12.2015 TYÖPAIKAT VANTAAN OSA-ALUEILLA 31.12. Työpaikkojen määrä kasvoi vuonna eniten Hakunilassa ja Aviapoliksessa Vaikka väheni vuoden aikana koko kaupungissa, oli kaupungin

Lisätiedot

MMA:n työmarkkinatutkimus 2014

MMA:n työmarkkinatutkimus 2014 Sisällysluettelo Tutkimuksen taustat... 4 Palkkatilastojen lukuohje... 5 Työsuhteisten jäsenten palkat työkokemusvuosittain ja palkkatavoittain... 6 Kaikkien palkat yhteensä...6 Palkat ammattikokemusvuosittain...6

Lisätiedot

Tilastokatsaus 6:2014

Tilastokatsaus 6:2014 Tilastokatsaus 6:2014 Vantaa 1 7.4.2014 Tietopalvelu B7:2014 Ulkomaalaistaustaisen väestön pääasiallinen toiminta Vantaalla vuonna 2011 Ulkomaalaistaustaiseen väestöön kuuluvaksi lasketaan henkilöt, jotka

Lisätiedot

Palkkatilasto. Tuntipalkkatilasto 4. neljännekseltä 2010

Palkkatilasto. Tuntipalkkatilasto 4. neljännekseltä 2010 Palkkatilasto Tuntipalkkatilasto 4. neljännekseltä 2010 Palkkatilasto Tuntipalkkatilasto 4. neljännekseltä 2010 2 TUNTIPALKKATILASTO 4. neljännekseltä 2010 EK 2011 Sisältö 5 Tiivistelmä 6 Palkat nousivat

Lisätiedot

Suomen koulutustaso kansainvälisessä vertailussa

Suomen koulutustaso kansainvälisessä vertailussa Suomen koulutustaso kansainvälisessä vertailussa Mika Tuononen Suomalaisten koulutustaso on korkea vai onko näin sittenkään? Korkeakoulutuksen laajuudesta ja mahdollisesta ylimitoituksesta on keskusteltu

Lisätiedot

Osaaminen ja työn vaativuus näkyviin palkassa

Osaaminen ja työn vaativuus näkyviin palkassa Naisten PALKKA Osaaminen ja työn vaativuus näkyviin palkassa Palkkatasa-arvon vaatimus on ollut agendalla vuosikymmenestä toiseen. Millä keinoilla tarttuisi kesto-ongelmaan? Tässä keinoja erityisesti yksityissektorin

Lisätiedot

Pirkanmaan työllisyyskatsaus Tammikuu 2014

Pirkanmaan työllisyyskatsaus Tammikuu 2014 NÄKYMIÄ HELMIKUU 2014 PIRKANMAAN ELY-KESKUS Pirkanmaan työllisyyskatsaus Tammikuu 2014 Julkaisuvapaa tiistaina 25.2.2014 klo 9.00 Pirkanmaan tilanne ennallaan Työttömien työnhakijoiden määrä oli lähes

Lisätiedot

SINKUT LOMALLA: Joka neljäs sinkku lähtisi sokkotreffilomalle tuntemattoman kanssa

SINKUT LOMALLA: Joka neljäs sinkku lähtisi sokkotreffilomalle tuntemattoman kanssa Veikkaus toteutti matka-aiheisen kyselytutkimuksen ajalla 7.4. 15.4.2016 Kyselyyn vastasi 1 033 henkilöä Veikkauksen 1,8 miljoonasta kanta-asiakkaasta Yli tuhat asiakasta on kattava otos Veikkauksen kanta-asiakkaista.

Lisätiedot

Korkeakoulusektorin työmarkkinatutkimus 2011

Korkeakoulusektorin työmarkkinatutkimus 2011 Korkeakoulusektorin työmarkkinatutkimus 2011 Akavan Erityisalojen selvityksiä 3 2012 Akavan Erityisalat ry Ulkoasu Olli Luotonen ISBN 978-952-5927-34-4 (nid.) ISBN 978-952-5927-35-1 (pdf) Painopaikka Libris

Lisätiedot

yhteisöpedagogit Vähimmäispalkkasuositus yksityiselle sektorille 1.6.2014 31.3.2016 Akavan Erityisalat Nuoriso- ja Liikunta-alan asiantuntijat

yhteisöpedagogit Vähimmäispalkkasuositus yksityiselle sektorille 1.6.2014 31.3.2016 Akavan Erityisalat Nuoriso- ja Liikunta-alan asiantuntijat yhteisöpedagogit Vähimmäispalkkasuositus yksityiselle sektorille 1.6.2014 31.3.2016 Akavan Erityisalat Nuoriso- ja Liikunta-alan asiantuntijat YhteisöpedagogiT Vähimmäispalkkasuositus yksityiselle sektorille

Lisätiedot

Selvitys tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustilanteesta

Selvitys tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustilanteesta Liite 1. Selvitys tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustilanteesta Kouvolan kaupunki Selvitys tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustilanteesta 1 1. Miehet ja naiset Kouvolan kaupungin henkilöstöstä naisia on 83,9 % ja

Lisätiedot

Toimihenkilöbarometri 2013

Toimihenkilöbarometri 2013 Toimihenkilöbarometri 2013 Seppo Nevalainen 2 7. 11. 2 0 1 3 Vastanneet jäsenliitoittain Yhteensä N = 1288 Miehet N = 307 Naiset N = 979 Naisten osuus, % Vastausprosentti Painokerroin Ammattiliitto PRO

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO LIIKENNESUUNNITTELUOSASTO Helsinkiläisten liikkumistottumukset 2015. Taloustutkimus Oy.

HELSINGIN KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO LIIKENNESUUNNITTELUOSASTO Helsinkiläisten liikkumistottumukset 2015. Taloustutkimus Oy. HELSINGIN KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO LIIKENNESUUNNITTELUOSASTO Helsinkiläisten liikkumistottumukset 05 Taloustutkimus Oy Marraskuu 05 Tuomo Turja 09..05 SISÄLLYSLUETTELO. JOHDANTO.... Tutkimuksen

Lisätiedot

Tradenomit työmarkkinoilla

Tradenomit työmarkkinoilla Tradenomit työmarkkinoilla Uudistu ja uudista 2011 Johanna Tuovinen asiamies, koulutus-, työvoima- ja elinkeinopolitiikka Tradenomiliitto TRAL ry Minkälaista osaamista tarvitaan? Yleinen osaaminen korostuu

Lisätiedot

Ylityöt ovat yleisiä, niitä tekee 60 prosenttia. Huolestuttavaa on, että ylityöt korvataan sopimuksen mukaisesti vain 40 prosentille.

Ylityöt ovat yleisiä, niitä tekee 60 prosenttia. Huolestuttavaa on, että ylityöt korvataan sopimuksen mukaisesti vain 40 prosentille. Akavan Erityisalojen kuntasektorin työmarkkinatutkimus 2012 2 Kuntasektorin työmarkkinatutkimus 2012 Sisällys Lukijalle... Taustatietoja vastanneista... Palvelussuhde... Määräaikaiset palvelussuhteet...

Lisätiedot

LIIKUNNANOHJAAJAt. Vähimmäispalkkasuositus yksityiselle sektorille 1.6.2014 31.3.2016. Akavan Erityisalat Nuoriso- ja Liikunta-alan asiantuntijat

LIIKUNNANOHJAAJAt. Vähimmäispalkkasuositus yksityiselle sektorille 1.6.2014 31.3.2016. Akavan Erityisalat Nuoriso- ja Liikunta-alan asiantuntijat LIIKUNNANOHJAAJAt Vähimmäispalkkasuositus yksityiselle sektorille 1.6.2014 31.3.2016 Akavan Erityisalat Nuoriso- ja Liikunta-alan asiantuntijat liikunnanohjaajat Vähimmäispalkkasuositus yksityiselle sektorille

Lisätiedot

Kylterien kesätyöraportti 2011

Kylterien kesätyöraportti 2011 SEFEN RAPORTTEJA 1/2012 Kylterien kesätyöraportti 2011 Ossi Kainulainen SUOME S EKONOMF Johdanto SEFEn kyltereiden kesätyötutkimus toteutettiin 15. kerran lokakuun aikana. Kysely toteutettiin verkossa

Lisätiedot

Tilintarkastus ja liikkeenjohdon konsultointi Palkkatutkimus 2014. Antti Leino Antti.leino@ytn.fi 0407156223

Tilintarkastus ja liikkeenjohdon konsultointi Palkkatutkimus 2014. Antti Leino Antti.leino@ytn.fi 0407156223 Tilintarkastus ja liikkeenjohdon konsultointi Palkkatutkimus 2014 Antti Leino Antti.leino@ytn.fi 0407156223 Yhteenveto (1/2) Toimialalta puuttuvat yhteiset käytännöt. Sekä yritysten välillä että yritysten

Lisätiedot

Yksityisen sektorin kuukausipalkat

Yksityisen sektorin kuukausipalkat Palkat ja työvoimakustannukset 2013 Yksityisen sektorin kuukausipalkat Yksityisen sektorin kuukausipalkkaisten säännöllisen työajan ansio oli 3 428 euroa lokakuussa 2012 Tilastokeskuksen mukaan yksityisen

Lisätiedot

Pohjanmaan ELY-alueen alle 30 vuotiaat työttömät. Pohjanmaan ELY-alueen alle 30 - vuotiaat työttömät kuukauden lopussa

Pohjanmaan ELY-alueen alle 30 vuotiaat työttömät. Pohjanmaan ELY-alueen alle 30 - vuotiaat työttömät kuukauden lopussa Pohjanmaan ELY-alueen alle 30 vuotiaat työttömät 3000 Pohjanmaan ELY-alueen alle 30 - vuotiaat työttömät kuukauden lopussa 2500 2294 2000 1500 1000 500 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 2009 2010 2011 2012

Lisätiedot

KUNTIEN SÄÄSTÖTOIMET JA TULONLISÄYSKEINOT

KUNTIEN SÄÄSTÖTOIMET JA TULONLISÄYSKEINOT KUNTIEN SÄÄSTÖTOIMET JA TULONLISÄYSKEINOT SYKSY 211 Kunnallisalan kehittämissäätiö KAKS VTK Anna Laiho Sisällysluettelo 1. YLEISTÄ...4 2. SÄÄSTÖTOIMET JA TULONLISÄYSKEINOT KUNNISSA....5 2.1 Tehdyt säästötoimet.5

Lisätiedot

Perustietoa metsäteollisuuden henkilöstöstä ja palkoista

Perustietoa metsäteollisuuden henkilöstöstä ja palkoista 216 Perustietoa metsäteollisuuden henkilöstöstä ja palkoista 1 Metsäteollisuuden henkilöstö koostuu oman alansa ammattilaisista Metsäteollisuuden osuus Suomen viennistä on peräti kaksikymmentä prosenttia.

Lisätiedot

Perustiedot. Sukupuoli. Jäsenyys Lakimiesliitossa

Perustiedot. Sukupuoli. Jäsenyys Lakimiesliitossa 1 Sisällys Perustiedot... 3 Sukupuoli... 3 Jäsenyys Lakimiesliitossa... 3 Työnantaja ja työsuhde... 4 Toimialajakauma... 4 Yrityksen koko... 4 Työsuhteen kesto... 5 Työsuhteen laatu... 5 Palkka... 6 Palkkausmuoto...

Lisätiedot

Liikunnan AMK-tutkinnon tutkintonimikekysely

Liikunnan AMK-tutkinnon tutkintonimikekysely Nuoriso- ja Liikunta-alan asiantuntijat ry Liikunnan AMK-tutkinnon tutkintonimikekysely Yhteenveto tuloksista OPISKELIJATOIMIKUNTA Liikunnan AMK-tutkinnon tutkintonimikekysely Yhteenveto tuloksista ESIPUHE

Lisätiedot

liikuntatieteilijät Vähimmäispalkkasuositus yksityiselle sektorille 1.6.2014 31.3.2016 Akavan Erityisalat Nuoriso- ja Liikunta-alan asiantuntijat

liikuntatieteilijät Vähimmäispalkkasuositus yksityiselle sektorille 1.6.2014 31.3.2016 Akavan Erityisalat Nuoriso- ja Liikunta-alan asiantuntijat liikuntatieteilijät Vähimmäispalkkasuositus yksityiselle sektorille 1.6.2014 31.3.2016 Akavan Erityisalat Nuoriso- ja Liikunta-alan asiantuntijat liikuntatieteilijät Vähimmäispalkkasuositus yksityiselle

Lisätiedot

Työelämä ja ammattiyhdistysliike 2011

Työelämä ja ammattiyhdistysliike 2011 Työelämä ja ammattiyhdistysliike Työelämä ja ammattiyhdistysliike Johdanto Tarkoituksena on ollut selvittää kansalaisten suhtautumista työelämää ja sopimustoimintaa koskeviin ehdotuksiin. Samassa yhteydessä

Lisätiedot

Ympäristöasiantuntijoiden keskusliitto Työmarkkinatutkimus 2014. Taloustutkimus Oy

Ympäristöasiantuntijoiden keskusliitto Työmarkkinatutkimus 2014. Taloustutkimus Oy Ympäristöasiantuntijoiden keskusliitto Työmarkkinatutkimus 2014 Taloustutkimus Oy Maaliskuu 2015 2 Sisällys 1. Johdanto... 3 2. Tutkimuksen vastaajarakenne... 3 3. Jäsenkunnan tutkinnot ja pääaineet...

Lisätiedot

Osa-aikaeläkeläisten eläkkeet ja ansiot

Osa-aikaeläkeläisten eläkkeet ja ansiot Eläketurvakeskuksen monisteita 47 Osa-aikaeläkeläisten eläkkeet ja ansiot Mervi Takala Helsinki 2004 Sisältö 1 Johdanto 5 Osa-aikaeläkkeiden määrän kehitys 5 Osa-aikaeläkeläisten ansiot 6 Keskustelua

Lisätiedot

Kansalaisten suhtautuminen maan hallituksen päätökseen eläkeiän nostamiseksi

Kansalaisten suhtautuminen maan hallituksen päätökseen eläkeiän nostamiseksi Kansalaisten suhtautuminen maan hallituksen päätökseen eläkeiän nostamiseksi TNS Gallup Oy on selvittänyt kolmen palkansaajien keskusjärjestön SAK:n, STTK:n ja Akavan toimeksiannosta kansalaisten suhtautumista

Lisätiedot

KULTTUURITUOTTAJAT. Vähimmäispalkkasuositus 1.5.2010 30.4.2012

KULTTUURITUOTTAJAT. Vähimmäispalkkasuositus 1.5.2010 30.4.2012 KULTTUURITUOTTAJAT Vähimmäispalkkasuositus 1.5.2010 30.4.2012 Akavan Erityisalat ry ja Taide- ja kulttuurialan ammattijärjestö TAKU ry ovat laatineet tämän vähimmäispalkkasuosituksen yksityisellä taide-

Lisätiedot

Valtionhallinnon ylin johto numeroin kesäkuussa 2013

Valtionhallinnon ylin johto numeroin kesäkuussa 2013 Valtionhallinnon ylin johto numeroin kesäkuussa 2013 Valtion työmarkkinalaitos Veli-Matti Lehtonen Syyskuu 2013 2 Sisältö 1 Valtionhallinnon ylimmän johdon määrä ja rakenne... 3 2 Vanhuuseläköityminen

Lisätiedot

Keskiansiot kasvaneet valtiolla työnantajasektoreista eniten vuosina 2003-2012

Keskiansiot kasvaneet valtiolla työnantajasektoreista eniten vuosina 2003-2012 Palkat ja työvoimakustannukset 2013 Palkkarakenne 2012 Keskiansiot kasvaneet valtiolla työnantajasektoreista eniten vuosina 2003-2012 Tilastokeskuksen palkkarakennetilaston mukaan kokoaikaisten palkansaajien

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO LIIKENNESUUNNITTELUOSASTO Helsinkiläisten liikkumistottumukset 2013. Taloustutkimus Oy.

HELSINGIN KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO LIIKENNESUUNNITTELUOSASTO Helsinkiläisten liikkumistottumukset 2013. Taloustutkimus Oy. HELSINGIN KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO LIIKENNESUUNNITTELUOSASTO Helsinkiläisten liikkumistottumukset 0 Taloustutkimus Oy Marraskuu 0 Tuomo Turja 9..0 Pauliina Aho SISÄLLYSLUETTELO. JOHDANTO....

Lisätiedot

Viestinnän ammattilaiset tutkimus 2011

Viestinnän ammattilaiset tutkimus 2011 Jäs enyys Toimiala Keskeiset toimialat Yritykset (pl. viest.toimistot) Yrityksen koko Viranomaiset Toimipaikan sijainti Vastuualue Nimike (pääluokat) KAIKKI 1 112 3 800 2 650 3 169 4 777 6 000 ProCom 672

Lisätiedot

Tilastojen tulkintatehtäviä lukion 2. ja 3. vuosikursseille

Tilastojen tulkintatehtäviä lukion 2. ja 3. vuosikursseille Yhteystiedot: Tilastokeskus tilastokoulu@tilastokeskus.fi Tilastojen tulkintatehtäviä lukion 2. ja 3. vuosikursseille Oppilaan nimi: Vastaa suoraan tähän koepaperiin. Hyödynnä koepaperille jätettyjä vastausviivoja

Lisätiedot

Työmarkkina- tutkimus 2014. Nuutti Pursiainen

Työmarkkina- tutkimus 2014. Nuutti Pursiainen Työmarkkina- tutkimus 201 Nuutti Pursiainen Työmarkkinatutkimus 201 Nuutti Pursiainen Yhteiskunta-alan korkeakoulutetut ry Mikonkatu 8 A, 000 Helsinki Puhelin 0 231 0350 www.yhteiskunta-ala.fi Taitto:

Lisätiedot

Metalliteollisuuden palkkakehitys 4. nelj. 2014

Metalliteollisuuden palkkakehitys 4. nelj. 2014 TUTKIMUSYKSIKÖN JULKAISUJA /15 Metalliteollisuuden palkkakehitys. nelj. YLEISTÄ PALKKARYHMITTÄISIÄ TIETOJA NIMELLISANSIOKEHITYS REAALIANSIOKEHITYS 3 MUUT ALAT 3 IDENTTISTEN HENKILÖT AUTOKAUPAN TOIMIHENKILÖT

Lisätiedot

PÄIHTEET TYÖELÄMÄSSÄ -TUTKIMUS. HENRY ry sekä Ehkäisevän Päihdetyön EHYT ry:n HUUGO-työ Syksy 2013

PÄIHTEET TYÖELÄMÄSSÄ -TUTKIMUS. HENRY ry sekä Ehkäisevän Päihdetyön EHYT ry:n HUUGO-työ Syksy 2013 PÄIHTEET TYÖELÄMÄSSÄ -TUTKIMUS HENRY ry sekä Ehkäisevän Päihdetyön EHYT ry:n HUUGO-työ Syksy 2013 TAUSTATIEDOT TUTKIMUKSEN TOTEUTUS & TIETOA VASTAAJISTA! Sähköpostikutsu Päihteet työelämässä - tutkimukseen

Lisätiedot

TYÖAJAN SEURANTA JA TYÖAIKAPANKKI KÄYTTÖÖN!

TYÖAJAN SEURANTA JA TYÖAIKAPANKKI KÄYTTÖÖN! Sirkku Pohja Susanna Bairoh Työ ja muu elämä tasapainoon TYÖAJAN SEURANTA JA TYÖAIKAPANKKI KÄYTTÖÖN! Julkaisija: Tekniikan akateemiset TEK Taitto: Kirsi Pääskyvuori Kannen kuva: istock ISBN 978-952-7098-05-9

Lisätiedot

LÄÄKÄRI 2013. Kyselytutkimus lääkäreille

LÄÄKÄRI 2013. Kyselytutkimus lääkäreille LÄÄKÄRI 2013 Kyselytutkimus lääkäreille Tutkimusryhmän jäsenet Teppo Heikkilä LL, tutkijalääkäri Kuopion yliopistollinen sairaala Jukka Vänskä VTM, tutkimuspäällikkö Suomen Lääkäriliitto Hannu Halila LKT,

Lisätiedot