Luonnontieteiden akateemisten liitto Työmarkkinatutkimus Taloustutkimus Oy

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Luonnontieteiden akateemisten liitto Työmarkkinatutkimus 2013. Taloustutkimus Oy"

Transkriptio

1 Luonnontieteiden akateemisten liitto Työmarkkinatutkimus 2013 Taloustutkimus Oy Helmikuu 2014

2 2 Sisällys 1. Johdanto Tutkimuksen vastaajarakenne Jäsenkunnan tutkinnot ja pääaineet LAL:n jäsenkunnan toiminta lokakuussa Jäsenkunnan työllistyminen eri sektoreille Jäsenistön toimiasema ja työtehtävät Viikkotyöaika Työajan seuranta Tavoitettavuus työajan ulkopuolella Kotona ja työpaikan ulkopuolella työskentely sekä etätyöt Mielipiteet työnantajan suhtautumisesta vapaisiin ja työaikajoustoihin Jäsenistön ansiotaso Palkat työnantajasektoreittain Ansiotason muutos Luontoisedut Tulospalkkaus Kokemukset organisaation ja oman työpaikan vakaudesta Vastavalmistuneiden tilanne työmarkkinoilla Arvioita omasta työhyvinvoinnista... 42

3 3 1. Johdanto Agronomiliitto, Luonnontieteiden akateemisten liitto (LAL), Metsänhoitajaliitto ja Ympäristöasiantuntijoiden keskusliitto (YKL) toteuttavat vuosittain työmarkkinatutkimuksen, jossa selvitetään muun muassa liiton jäsenten palkkausta, työaikaa, työmarkkinoille sijoittumista, koulutusalaa ja muita edunvalvonnan kannalta oleellisia asioita. Liitot antoivat Taloustutkimus Oy:lle toimeksiannon vuoden 2013 työmarkkinatutkimuksen toteuttamiseksi. Tutkimuksen kysymyslomake on pääpiirteittäin samanlainen vuoden 2012 tutkimukseen verrattuna. Taloustutkimus toteutti myös edellisen tutkimuksen vuonna Tämä raportti sisältää työmarkkinatutkimuksen keskeiset tulokset LAL:n osalta. LAL toimitti Taloustutkimukselle 5322 jäsenen rekisterin. Rekisterissä oli kaikki ne jäsenet (pois lukien opiskelija- ja seniorijäsenet), joiden sähköpostiosoite oli tiedossa. Taloustutkimus lähetti kaikille rekisterissä oleville jäsenille sähköpostikutsun, jossa oli Internet-linkki sähköiselle kysymyslomakkeelle. Vastaajille tiedonkeruun aikana kolme muistutusviestiä: ensimmäinen , toinen ja kolmas Lähteneistä kutsuista reilut 300 ei mennyt koskaan perille (esim. virheellisen sähköpostiosoitteen vuoksi tai tietoturva-asetusten vuoksi). Tutkimukseen vastasi määräaikaan mennessä hyväksytyksi yhteensä 2119 LAL:n jäsentä. Vastausprosentti oli siten 44. Kun huomioidaan kaikki 4L-liitot, tutkimuksen vastausprosentti oli 43. Vastausprosenttia voidaan pitää oikein hyvänä. Näin ollen tutkimuksen vastaajajoukko edustaa hyvin koko jäsenistöä. Tämän tutkimusraportin on kirjoittanut markkinatutkija Markus Mervola. 2. Tutkimuksen vastaajarakenne Tutkimukseen osallistuneista LAL:n jäsenistä suurempi osa, 68 prosenttia, oli naisia kuin miehiä. Vastaajien keski-ikä on 41 vuotta. Vastaajajoukko painottuu alle 45-vuotiaisiin, sillä heitä on vastaajajoukosta kaksi kolmasosaa vuotiaita on viidennes ja 14 prosenttia vastaajista on yli 55-vuotiaita. Naisten keski-ikä vastaajajoukossa on 40 vuotta ja miesten 42 vuotta. LAL:n vastaajista 47 prosenttia työskentelee Uudellamaalla. Muualla entisessä Etelä-Suomen läänissä työskentelee 23 prosenttia vastaajista ja Länsi-Suomessa 13 prosenttia. Entisessä Itä-Suomen läänissä työskentelee 8 prosenttia ja Pohjois-Suomessa (entiset Lapin ja Oulun lääni) niin ikään 8 prosenttia vastaajista.

4 4 Kuvio Jäsenkunnan tutkinnot ja pääaineet Jäsenistöstä kolmannes (32 %) on suorittanut perustutkintonsa Helsingin yliopistossa. Turun yliopistossa perustutkinnon on suorittanut viidennes (21 %). Näiden kahden jälkeen yleisimpiä perustutkinnon suorittamispaikkoja ovat Jyväskylän yliopisto (15 %), Itä-Suomen yliopisto (12 %) ja Oulun yliopisto (12 %). Åbo Akademissa perustutkinnon on suorittanut neljä prosenttia ja Tampereen yliopisto kaksi prosenttia. Vain hyvin harva on suorittanut tutkinnon jossain muualla kuin edellä mainituissa yliopistoissa. Jäsenistöltä tiedusteltiin myös, mitä tutkintoja heillä. Vastaajat saivat valita useita vaihtoehtoja, mikäli tutkintoja oli useita. Ylemmän korkeakoulututkinnon on suorittanut 92 prosenttia jäsenistöstä. Alempi korkeakoulututkinto on 17 prosentilla vastaajista ja ammattikorkeakoulututkinto 4 prosentilla. On huomattava, että osalla alemman korkeakoulututkinnon tai ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneista on myös ylempi korkeakoulututkinto. Tohtorin tutkinnon on suorittanut 30 prosenttia jäsenistöstä. Tohtorin tutkinto on hieman yleisempi naisilla kuin miehillä. Tohtorintutkinto on muita useammin valtiolla työskentelevillä (43 % valtiolla työskentelevistä) ja muita harvemmin yksityissektorilla työskentelevillä (21 %). Yliopistosektorilla työskentelevistä tohtorintutkinto on 37 prosentilla ja kuntasektorilla työskentelevistä 32 prosentilla. Yleisimmät pääaineet ovat kemia/analyyttinen/orgaaninen/radiokemia/lääkekehitys tms. (45 %) ja biokemia/bioteknologia/biotekniikka/terveyden biotieteet (28 %). Kolmanneksi yleisin pääaine on biologia/mikrobiologia/solubiologia/fysiologia/genetiikka yms. laboratoriotieteet (20 %). Jäsenistön jakauma pääaineittain on esitetty kuviossa 2.

5 5 Kuvio LAL:n jäsenkunnan toiminta lokakuussa 2013 Jäsenistöltä tiedusteltiin heidän pääasiallista toimintaa lokakuussa Kuten taulukosta 1 nähdään, vakinaisessa työsuhteessa on hieman yli puolet (55 %) vastaajista. Määräaikaisessa työsuhteessa on hieman useampi kuin joka neljäs (28 %). Naiset ovat hieman miehiä useammin määräaikaisessa työsuhteessa: naisista 29 % ja miehistä 26 % määräaikaisia. Määräaikaiset työsuhteet ovat huomattavasti yleisimpiä yliopistossa, jossa peräti kolme neljästä työskentelee määräaikaisena. Yksityisellä sektorilla määräaikaisessa työsuhteessa on vain joka kymmenes. Kuntasektorilla määräaikaisia on kolmannes (37 %) ja valtiosektorilla neljännes (26 %). LAL:n jäsenistöstä työttömänä oli 8 prosenttia ja muuten työelämän ulkopuolella 1 prosentti lokakuussa Neljä prosenttia oli äitiys- tai muulla perhevapaalla.

6 6 Taulukko 1. Pääasiallinen toiminta 10/2013 Kaikki Nainen Mies % % % Vakinaisessa työsuhteessa Määräaikaisessa työsuhteessa Osa-aikaeläkkeellä Apurahalla Yrittäjä Lomautettuna Äitiys- tai muulla perhevapaalla Työtön/työvoimapoliittisessa koulutuksessa Vuorottelu- tai opintovapaalla Työelämän ulkopuolella Kuvio 3. Apurahalla työskentelee neljä prosenttia LAL:n jäsenistöstä. Tutkimusotoksessa oli siten 77 henkilöä, jotka ilmoittivat työskentelevänsä apurahalla. Apurahan keskimääräinen suuruus on 2143 euroa, mediaanin ollessa 1800 euroa. Apurahalla työskenteleminen on hieman yleisempää naisten kuin miesten keskuudessa. Apuraha-

7 7 tutkijoista 87 prosentilla on työhuone yliopistolla ja 6 prosentilla valtion tutkimuslaitoksessa ja niin ikään 6 prosentilla jossakin muualla. Kellään neljästä apurahatutkijasta ei ollut työhuonetta yksityisessä yrityksessä. Niiltä jäseniltä (n=268), jotka olivat lokakuussa 2013 lomautettuna, vanhempainvapaalla, työttömänä, vuorottelu- tai opintovapaalla tai muuten työelämän ulkopuolella, tiedusteltiin, mitä etuuksia he saavat. Tästä joukosta 7 prosenttia ilmoitti, ettei saanut mitään etuuksia. Ansiosidonnaista päivärahaa sai kaksi viidestä vastaajasta. Hieman useampi kuin joka kymmenes sai vanhempainrahaa (12 %), työmarkkinatukea (11 %) tai kotihoidon tukea (11 %). Äitiys- tai isyysrahaa sai 8 prosenttia ja Kelan peruspäivärahaa 5 prosenttia. Kuten alla olevasta taulukosta 2 nähdään, muita tukia saatiin harvemmin. Taulukko 2. Mitä etuuksia sai lokakuussa 2013, n=268 ei työelämässä Kaikki Naiset Miehet Ansiosidonnaista päivärahaa Vanhempainrahaa Työmarkkinatukea Kotihoidon tukea Äitiys- tai isyysrahaa Jotain muuta Kelan peruspäivärahaa Opintotukea Toimeentulotukea Aikuiskoulutustukea Sotilasavustusta Vuorottelukorvausta En saanut mitään etuuksia Ei osaa sanoa Jäsenkunnan työllistyminen eri sektoreille Tutkimuksessa selvitettiin monia työmarkkinoille sijoittumiseen liittyviä asioita. Tarkastelu kohdistui vain heihin, jotka olivat lokakuussa 2013 joko määräaikaisessa tai vakituisessa työsuhteessa (ml. osa-aikaeläkkeellä). Yrittäjät, apurahalla työskentelevät sekä lokakuussa 2013 työelämän ulkopuolella olevat rajattiin pois tarkastelusta. Ylivoimaisesti suurin osa, 95 prosenttia, on kokoaikatöissä. Tutkimuksessa selvitettiin, millä sektorilla jäsenet työskentelevät. Sektorit jaettiin viiteen osaan: 1) Valtio (sis. myös valtion tutkimuslaitokset), 2) yksityinen sektori (sis. yritykset, järjestöt, yhteisöt ja säätiöt), 3) kunta ja kuntayhtymä (sis. kunnalliset liikelaitokset ja yhtiöt), 4) yliopisto ja 5) muu. LAL:n jäsenistöllä selvästi suurin työllistäjä on yksityinen sektori, jonka palveluksessa on lähes puolet (47 %) työelämässä olevasta jäsenkunnasta. Yliopistolla työskentelee joka neljäs (26 %). Valtiolla työskentelee joka kuudes (16 %) ja kunnalla joka kymmenes (10 %). Miesten ja naisten työllistymisessä eri sektoreille ei ole merkittäviä eroja.

8 8 Kuvio 4. Yksityisellä sektorilla selvästi suurin työllistäjä on teollisuus, jonka eri sektoreilla työskentelee yhteensä noin kaksi kolmesta yksityisen sektorin työntekijöistä. Toiseksi suurin työllistäjä on yksityinen laboratorioala, jonka palveluksessa on joka kymmenes. Muilla yksityisen sektorin toimialoilla työskentelee kullakin alle neljä prosenttia yksityisen sektorin palveluksessa olevista. Kunnalla työskentelevistä kaksi viidestä (39 %) on töissä kunnallisessa liikelaitoksessa tai yhtiössä. Opetustehtävissä on joka kymmenes (10 %). Puolet kunta-alalla olevista työskentelee siten joissain muissa kunnan organisaatioissa. Kunnan työntekijöistä suurin osa, 68 prosenttia, kuuluu kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen (KVTES) piiriin. Teknisen henkilöstön virka- ja työehtosopimuksen (TS) piiriin kuuluu joka kymmenes (10 %). Kuusi prosenttia on opetusalan virka- ja työehtosopimuksen (OVTES) piirissä ja viisi prosenttia kuuluu palvelulaitosten työnantajayhdistyksen työehtosopimuksen (PTYTES) piiriin. Seitsemällä prosentilla on jokin muu kunnan virka- tai työehtosopimus ja neljä prosenttia ei osaa sanoa, minkä sopimusalan piiriin kuuluu. Valtion palveluksessa olevista selvästi yli puolet (59 %) työskentelee jossain valtion tutkimuslaitoksessa. Kuusi prosenttia työskentelee valtion liikelaitoksissa. Loput 35 prosenttia työskentelee jossain muualla valtiosektorilla. Työelämässä olevia jäseniä pyydettiin myös kertomaan, minkä kokoisessa organisaatiossa he työskentelevät. Alla olevasta kuviosta 5 nähdään, miten jäsenistö jakautuu organisaation koon mukaan.

9 9 Kuvio Jäsenistön toimiasema ja työtehtävät Tutkimuksessa selvitettiin sitä, missä toimiasemassa kukin työskentelee. Vastaaja valitsi yhdeksästä nimikkeestä omasta mielestään itselleen sopivimman vaihtoehdon. Selvästi suurimman ryhmän muodostavat jonkinlaisessa asiantuntijatehtävissä olevat, joita on kaksi kolmesta (69 %) työelämässä olevista. Asiantuntijatehtävät oli kysymyslomakkeessa jaettu kolmeen eri tasoon. Reilu kolmannes (36%) työskentelee alimman tason asiantuntijatehtävissä, joiksi luetaan suunnittelu, tutkimus- ja tuotekehitystehtävät ja muut asiantuntijatehtävät. Hieman useampi kuin joka neljäs (27 %) on vaativissa asiantuntijatehtävissä, joita ovat vaativat tutkimus-, suunnittelu- ja kehitystehtävät. Erittäin vaativiksi asiantuntijatehtäviksi katsotaan ylimmän johdon esikuntatehtävät sekä koko yritystä tai virastoa koskevat tutkimus-, suunnittelu- ja kehitystehtävät. Näissä erittäin vaativissa asiantuntijatehtävissä työskentelee kuusi prosenttia työelämässä olevista LAL:n jäsenistä. Johtotehtävissä työskentelee viidennes LAL:n jäsenistä. Verrattuna muihin 4L-liittoihin LAL:n jäsenet ovat hieman harvemmin johtotehtävissä. Ylimmän johdon tehtävissä on yksi prosentti työelämässä olevista jäsenistä. Ylimmän johdon tehtäviksi katsotaan pää-, toimitus- tai varatoimitusjohtaja, päätoiminen johtokunnan jäsen ja rehtori. Seuraavan tason johtotehtävissä työskentelee kaksi prosenttia työssä olevista. Tähän ryhmään kuuluvat apulaisjohtajat, henkilöstö-, markkinointi- ja teknilliset johtajat. Kahdeksan prosenttia on ylemmän keskijohdon tehtävissä, joiksi luetaan osasto-, toimisto-, osto- tai myyntipäällikön tehtävät. Yhdeksän prosenttia on alemman keskijohdon tehtävissä.

10 10 Miehistä hieman useampi on johtotehtävissä verrattuna naisiin (miehet 23 % ja naiset 18 %). On huomattava, että muiden 4L-liittojen jäsenistä miehet ovat huomattavasti naisia useammin johtotehtävissä. Asiantuntijatehtävissä on yhtä suuri osa naisista ja miehistä, mutta miehet ovat naisia useammin vaativissa ja erittäin vaativissa asiantuntijatehtävissä. Opetustehtävissä työskentelee kolme prosenttia LAL:n työelämässä olevista jäsenistä. Toimihenkilön tehtävissä on viisi prosenttia. Toimihenkilön tehtävä oli lomakkeella kuvattu sellaiseksi, että työtä tehdään ohjauksen alla ilman itsenäistä asemaa. Naiset ja miehet ovat yhtä usein toimihenkilön tehtävissä. Kuvio 6. Jäsenistöltä kysyttiin myös, missä työtehtävässä he työskentelevät. Jäsenet valitsivat 18 nimikkeen listalta heille sopivimman. Ylivoimaisesti suurimman ryhmän muodostavat tutkimustehtävissä olevat, joita on työssä olevista vastaajista 39 prosenttia. Seuraavaksi yleisintä on työskennellä tuotekehitys- tai teknisissä suunnittelutehtävissä. Näissä tehtävissä työskentelee 12 prosenttia vastaajista. Miehet ovat naisia hieman useammin tuotekehitys- tai teknisissä suunnittelutehtävissä. Naiset sen sijaan työskentelevät miehiä useammin terveydenhuollon ja hyvinvoinnin asiantuntijatehtävissä.

11 11 Kuvio Viikkotyöaika Vakinaisessa ja määräaikaisessa työsuhteessa sekä osa-aikaeläkkeellä olevista neljällä viidestä on työsopimuksessa tai muutoin määritelty säännöllinen viikoittainen työaika. Valtio-, kunta- ja yksityissektorilla säännöllinen sovittu viikoittainen työaika on 92 prosentilla. Yliopistolla työskentelevistä on sovittu viikkotyöaika hieman yli puolella (53 %) ja hieman alle puolella (46 %) on yliopiston tutkimus- ja opetushenkilöstön kokonaistyöaika. Ylimpään johtoon tai johtoon kuuluvilla kahdella kolmesta on työsopimuksessa määritelty säännöllinen työaika. Sen sijaan keskijohdossa ja alemmassa keskijohdossa työskentelevillä säännöllinen työaika on yhdeksällä kymmenestä. Kokoaikatyötä tekevillä keskimääräinen työsopimuksessa tai muutoin määritelty viikkotyöaika on 37 tuntia. Mediaani arvo on myös 37 tuntia. Yksityisellä sektorilla sovittu viikkotyöaika on hieman pidempi (noin yhden tunnin) kuin muilla sektoreilla. Sektorikohtaiset erot ovat siis varsin pieniä. Osa-aikatyötä tekevillä keskimääräinen työsopimuksessa tai muutoin määritelty viikkotyöaika on 27 tuntia 36 minuuttia. Mediaaniviikkotyöaika osa-aikatyötä tekevillä on 30 tuntia. Vastaajia pyydettiin myös arvioimaan heidän todellista viikkotyöaikaa. Niillä LAL:n jäsenillä, jotka olivat kokoaikatyössä, keskimääräinen todellinen viikkotyöaika on 39 tuntia 24 minuuttia. Mediaaniarvo on 38 tuntia. Mie-

12 12 hillä ja naisilla on keskimääräisesti laskettuna suunnilleen yhtä pitkä työviikko. Pisintä työviikkoa tehdään yliopistosektorilla ja toiseksi pisintä yksityisellä sektorilla. Erot kunta- ja valtiosektorilla tehtyihin työtunteihin eivät ole isoja, keskimäärin noin tunnin luokkaa. Kuten alla olevasta kuviosta 8 ilmenee, ylimmällä ja toiseksi ylimmällä johtoportaalla olevat tekevät yli 4 tuntia keskimääräistä pidempää työviikkoa. Kuvio 8.

13 13 Kuvio 9.

14 14 Kuvio Työajan seuranta Niiltä vastaajilta, jotka olivat työelämässä ja joilla oli työsopimuksessa tai muutoin sovittu säännöllinen viikoittainen työaika, kysyttiin työajan seurantaan liittyviä asioita. Neljällä viidestä oli työajan seuranta. Selvästi suurimman ryhmän muodostivat ne (66 %), joilla työaikaa seurataan kellokortin tai muun vastaavan järjestelmän avulla. Viidellätoista prosentilla työaikaa seurataan henkilökohtaisen kirjanpidon avulla ja prosentilla jollakin muulla tavalla. Työnantajasektorin mukaisesti tarkasteltuina yliopistossa työskentelevien työaikaa seurataan selvästi muita harvemmin. Siellä kuudella kymmenestä on käytössä jokin työajan seuranta. Valtiosektorilla työskentelevistä vain joka kymmenes ilmoittaa, ettei heidän työaikaansa seurata. Ylimmässä johdossa työskentelevien työaikaa seurataan huomattavasi harvemmin kuin muiden. Sen sijaan asiantuntijatehtävissä olevien työaikaa seurataan useammin kuin keskijohdossa tai alemmassa keskijohdossa olevien työaikaa. Tämä saattaa osin johtua siitä, että moni asiantuntija on töissä yliopistosektorilla, jossa työajan seuranta on keskimääräistä harvinaisempaa.

15 15 Kuvio 11. Vastaajilta (jotka töissä ja joilla sovittu/määritelty työaika) kysyttiin, voivatko he pitää säästöön kertyneet saldotunnit kokonaisina työpäivinä. Neljä viidestä niistä, joiden työaikaa seurataan, ilmoitti, että kokonaisten saldovapaapäivien pitäminen on mahdollista. Kun 5 prosenttia ei osannut antaa vastausta, 15 prosentilla saldoon kertyneiden työtuntien pitäminen vapaana ei ollut mahdollista.

16 16 Kuvio 12. Vastaajilta kysyttiin myös, onko heidän työpaikallaan käytössä työaikapankkijärjestelmä. Vastaajille kerrottiin, että työaikapankilla tarkoitetaan yritys- tai työpaikkatasolla kirjallisesti sovittua työaikajärjestelyä, jolla työaikaa ja vapaita voidaan säästää, yhdistää toisiinsa ja käyttää rahana tai vapaana. Heille myös korostettiin, että pelkästään liukuvaa työaikaa ei lasketa vielä työaikapankiksi. Työaikapankkijärjestelmä on käytössä lähes viidenneksellä (17 %) vastaajien työpaikoista. Suurimman ryhmän, 65 prosenttia vastaajista, muodostavat ne, joiden työpaikallaan ei ole käytössä työaikapankkijärjestelmää. On huomattava, että 16 prosenttia ei osannut vastata kysymykseen lainkaan. Työaikapankit ovat yleisimpiä valtiolla työskentelevien keskuudessa. Harvimmin työaikapankki on käytössä yliopistolla ja yksityisellä sektorilla.

17 17 Kuvio Tavoitettavuus työajan ulkopuolella Työssä olevilta vastaajilta, joilla on sovittu/määritelty työaika, kysyttiin myös, tuleeko heidän olla tavoitettavissa työsopimuksen mukaisen säännöllisen päivittäisen työajan ulkopuolella. Useamman kuin joka neljännen (29 %) tulee olla tavoitettavissa työajan ulkopuolella. Syy tähän on useammin se, että tavoitettavuutta edellytetään töiden sujumisen takia. Kuten voidaan olettaa, johdossa työskentelevät ilmoittavat muita huomattavasti useammin, että heidän tulee olla tavoitettavissa myös työajan ulkopuolella. Työantajasektorikohtaisesta tarkastelusta havaitaan, että yksityisen sektorin työntekijöiltä edellytetään työajan ulkopuolista tavoitettavuutta keskimääräistä hieman useammin.

18 18 Kuvio Kotona ja työpaikan ulkopuolella työskentely sekä etätyöt Työssä olevilta vastaajilta kysyttiin, ovatko he viimeisen vuoden aikana työskennelleet työnantajansa toisessa toimipisteessä tai asiakkaan tai yhteiskumppanin luona. Kaksi viidestä (42 %) oli työskennellyt työantajan toisessa toimipisteessä tai asiakkaan tai yhteistyökumppanin luona. Useimmiten tämä työskentely oli satunnaista. Kaikista työssä olevista vastaajista seitsemän prosenttia kuitenkin ilmoittaa työskennelleensä muualla vähittäin viikoittain. Yksityisellä sektorilla on muita sektoreita jonkin verran yleisempää työskennellä työnantajan toisessa toimipisteessä tai asiakkaan tai yhteistyökumppanin luona.

19 19 Kuvio 15. Töiden tekeminen kotona on LAL jäsenistön keskuudessa yleistä. Seitsemän kymmenestä työssä olevasta tekee töitä kotona vähintään satunnaisesti. Joka neljäs (24 %) tekee töitä kotoa käsin säännöllisesti. Kotona työskentely on keskimääräistä yleisempää yliopistossa työskentelevien keskuudessa. Keskimääräistä selvästi harvinaisempaa se on kunnalla työskentelevien keskuudessa. Kotona töitä tekee keskimääräistä selvästi useammin toiseksi ylimmällä johtoportaalla olevat ja toiseksi useimmin ylimmässä johdossa työskentelevät. Myös erittäin vaativissa asiantuntijatehtävissä työskentelevät tekevät keskimääräistä selvästi useammin töitä kotona. Kotona töitä tekeviltä pyydettiin myös täsmentämään vastausta valitsemalla neljästä vaihtoehdosta kaikki ne, jotka kuvaavat parhaiten kotona tehtävien töiden luonnetta. Vastaaja sai valita siis useamman kohdan. Hieman yli puolet sanoo, että kotona tehtävät työt ovat normaalia työajalla tehtävää työtä ja että ne ovat työn jatkamista normaalin työajan lisäksi ilman erityistä korvausta. Sama ihminen tekee siten töitä kotona välillä työajalla ja välillä työajan ulkopuolella ilman erityistä korvausta. Joka kymmenes vastaajista ilmoittaa, että kotona työskentely on vapaana tai rahana korvattavaa ylityötä. Keskimääräistä selvästi useammin kotona työskentely on työn jatkamista ilman erityistä korvausta johtotehtävissä työskentelevillä (pl. alempi keskijohto) ja opettajille. Varsinaisia etätöitä ilmoittaa tekevänsä hieman alle kolmannes (30 %) vastaajista. Kaksi viidestä (44 %) sanoo, että ei tee etäöitä mutta haluaisi tehdä niitä silloin tällöin. Viidennes (21 %) ilmoittaa, ettei tee etäöitä eikä ole niiden tekemisestä kiinnostunut. Etätöiden tekeminen on keskimääräistä yleisempää valtiosektorilla, jossa kaksi viidestä tekee etätöitä. Selvästi harvinaisinta etätöiden tekeminen on kuntasektorilla. Aivan ylimmän johdon edustajat tekevät etätöitä selvästi muita useammin.

20 20 Kuvio 16.

21 21 Kuvio 17.

22 22 Kuvio Mielipiteet työnantajan suhtautumisesta vapaisiin ja työaikajoustoihin Työssä oleville vastaajille esitettiin kuusi väittämää, joilla selvitettiin työantajan suhtautumisesta vapaisiin. Vastaajia pyydettiin arvioimaan kutakin väittämää asteikolla 1-4, jossa 1=ei pidä lainkaan paikkaansa ja 4=pitää täysin paikkansa. Vastaajat saivat valita kunkin väittämän kohdalla myös ei osaa sanoa -vaihtoehdon. Tutkittavat väittämät olivat: Voin käyttää työaikajoustoja riittävästi omien tarpeideni mukaan Joudun tekemään enemmän ylitöitä kuin haluaisin Voin pitää kaikki ansaitsemani loma- ja vapaapäivät Työnantajani suhtautuu positiivisesti äitien käyttämiin perhevapaisiin Työnantajani suhtautuu positiivisesti isien käyttämiin perhevapaisiin Koen, että perhevapaan käyttäminen vaikuttaisi haitallisesti työurani kehitykseen nykyisen työnantajani palveluksessa Eniten samaa mieltä oltiin väittämästä voin pitää kaikki ansaitsemani loma- ja vapaapäivät. 88 prosentin mielestä tämä väittämä pitää vähintään jokseenkin paikkansa ja kahden kolmasosan mielestä se pitää täysin paikkansa. Ylimmän johdon tehtävissä työskentelevät ovat muita selvästi useammin sitä mieltä, että he eivät voi pitää kaikkia ansaitsemiaan loma- tai vapaapäiviä. Yliopistosektorilla ollaan myös muita hieman kriittisempiä tätä väittämää kohtaan.

23 23 90 prosenttia vastaajista on vähintään jokseenkin sitä mieltä, että voi käyttää työaikajoustoja riittävästi omien tarpeiden mukaan. Lähes puolet (48 %) on tästä väittämästä täysin samaa mieltä. Työaikajoustot vaikuttavat toimivan parhaiten yliopistosektorilla. Yli puolet vastaajista kokee, että työnantaja suhtautuu vähintään jokseenkin positiivisesti äitien ja myös isien pitämiin perhevapaisiin. On huomattava, että 38 prosenttia ei osaa ottaa kantaa työnantajan suhtautumiseen äitien ja 45 prosenttia ei osaa ottaa kantaa työnantajan suhtautumiseen isien käyttämiin perhevapaisiin. Merkittävä syy tähän lienee se, että monilla vastaajilla ei ole omakohtaista kokemusta perhevapaiden pitämisestä. Kuusi prosenttia on kuitenkin sitä mieltä, että työantajan suhtautuminen äitien perhevapaisiin ei ole välttämättä positiivista. Ylitöiden määrään suhteen vastaajien mielipiteet ovat jonkin verran jakautuneet. Joka neljäs (23 %) on sitä mieltä, että joutuu tekemään ylitöitä enemmän kuin haluaisi, kun kolme neljästä kokee, ettei yliöitä tule tehtyä juurikaan liikaa. Johtotehtävissä työskentelevät tekevät ylitöitä hieman muita useammin enemmän kuin haluaisivat. Viidennes on vähintään jokseenkin samaa mieltä väittämästä koen, että perhevapaan käyttäminen vaikuttaisi haitallisesti työurani kehitykseen nykyisen työnantajani palveluksessa. Reilu kolmannes ei osaa arvioida tämän väittämän paikkansa pitävyyttä lainkaan ja lähes puolet (45 %) ei koe, että perhevapaan käyttäminen vaikuttaisi haitallisesti urakehitykseen nykyisen työnantajan palveluksessa. Yliopistolla työskentelevät ovat muita useammin kuitenkin sitä mieltä, että perhevapaan käyttämisellä olisi haitallisia vaikutuksia työuraan. Kuvio 19.

24 Jäsenistön ansiotaso Tutkimuksessa selvitettiin jäsenistön palkkaukseen liittyviä asioita. Vastaajilta kysyttiin heidän kokonaiskuukausiansioitaan (kuukausibruttotulot). Vastaajia pyydettiin sisällyttämään ilmoittamaansa palkkaan myös luontoisetujen yhteenlasketun verotusarvon. Mahdolliset ylityökorvaukset, lomarahat ja omaisuustulot eivät sisälly kuukausiansioihin. Palkkauksen osalta tarkastelu kohdentuu vain niihin vakinaisessa tai määräaikaisessa työsuhteessa oleviin jäseniin, jotka ovat kokoaikaisesti töissä. Taulukoissa on käytetty tilastollisina tunnuslukuina palkan aritmeettista keskiarvoa (keskipalkka) sekä ns. fraktiileja, joita ovat F10, F25, F50 (mediaani), F75 ja F90. Kun jonkin ryhmän vastaajien tiedot asetetaan palkan suuruuden mukaan järjestykseen, niin alle F90 palkkaa ansaitsevia on 90 prosenttia ja tätä enemmän ansaitsevia 10 prosenttia ryhmästä. F90:n ja F10:n rajaamalle tuloalueelle sijoittuu siis 80 prosenttia ryhmän palkansaajista. Mediaanipalkkaa (F50) vähemmän ja enemmän ansaitsevia on yhtä paljon. Taulukossa 3. tarkastellaan kaikkien 4L-liittojen (kokoaikaisessa työssä olevien) palkkausta fraktiileittain. Keskipalkka kaikkien neljän liiton osalta on 4187 euroa. Mediaanipalkka on 3983 euroa. Keskipalkka on kasvanut viime vuodesta maltillisesti, 1,9 prosenttia. Mediaanipalkan kasvu on sen sijaan ollut huomattava, 4,0 prosenttia. Kaiken kaikkiaan palkkojen hajonta on melko suuri. Sen henkilön palkka, jonka alle jää 90 prosenttia 4L-liittojen kokoaikaisessa työsuhteessa olevista palkansaajista, on 3230 euroa suurempi kuin sen palkansaajan palkka, jonka alle jää 10 prosenttia palkansaajista. Korkein palkkataso 4L-liittojen jäsenistä on Metsänhoitajaliiton jäsenillä. Heillä keskipalkka on 4718 euroa ja mediaanipalkka 4345 euroa. Heikoin palkkataso on YKL:n jäsenillä, joilla keskipalkka on 3783 euroa ja mediaanipalkka 3700 euroa. YKL. n kokoaikatyössä olevista palkansaajista parhaiten ansaitseva kymmenys yltää vähintään 5000 euron palkkaan ja alimman kymmenyksen palkka on enintään 2500 euroa. Taulukko 3. Kokonaiskuukausiansiot lokakuussa 2013, euroa/kk (sis. luontoisetujen verotusarvon) n Keskipalkka F10 F25 F50 F75 F90 Agronomiliitto LAL Metsänhoitajaliitto YKL Kaikki Palkat työnantajasektoreittain LAL:n jäsenten palkat poikkeavat toisistaan työnantajan sektorin mukaan. Keskipalkkaa tarkasteltaessa suurimmat palkat on yksityisellä sektorilla ja pienimmät yliopistossa työskentelevillä. Kuten taulukosta 4 nähdään, keskipalkan erotus näiden kahden sektorin välillä on 1283 euroa. Puolet yksityisen sektorin työntekijöistä ansaitsee 4137 euroa tai enemmän, kun taas yliopistolla puolet ansaitsee 2930 euroa tai enemmän.

25 25 Taulukko 4. Kokonaiskuukausiansiot lokakuussa 2013, euroa/kk n Keskipalkka F10 F25 F50 F75 F90 kunta/kuntayhtymä valtio yksityinen yliopisto kaikki Alla olevassa taulukossa 5 tarkastellaan vakituisessa ja määräaikaisessa työsuhteessa olevien palkkausta työnantajasektorikohtaisesti. Palkkaerot vakituisten ja määräaikaisten välillä ovat melko suuret. Mediaanipalkka vakituisessa työsuhteessa olevilla on 1343 euroa suurempi verrattuna määräaikaisessa työsuhteessa oleviin. Mediaaniarvoista laskettuna määräaikaisen työntekijän palkka on 68 prosenttia vakituisessa työsuhteessa olevan työntekijän palkasta. On toki huomattava, että suuren palkkaeron selittää osaltaan se, että työuransa alussa olevat ovat muita selvästi useammin määräaikaisessa työsuhteessa. Toinen selittävä tekijä saattaa olla se, että myös naiset, joilla on miehiä jonkin verran heikommat palkat, ovat miehiä hieman useammin määräaikaisessa työsuhteessa. Työantajasektorikohtaisesti tarkasteltuna pienin palkkaero määräaikaisten ja vakinaisten työntekijöiden välillä on yksityisellä sektorilla, jossa määräaikaisten palkka on 73 prosenttia vakinaisessa palvelusuhteessa olevien palkasta (kun tarkastellaan mediaanipalkkoja). Kun tarkastellaan edelleen mediaanipalkkoja kaikkien suurin palkkaero vakinaisten ja määräaikaisten välillä on yliopistolla, jossa määräaikaisen palkka on 66 prosenttia vakinaisessa virassa olevan palkasta. Kuntasektorilla määräaikaisen palkka on 70 prosenttia ja valtiolla 69 prosenttia vakinaisessa työsuhteessa olevan palkasta. Taulukko 5. Vakituinen työsuhde, kokonaiskuukausiansiot lokakuussa 2013, euroa/kk n Keskipalkka F10 F25 F50 F75 F90 Kunta Valtio Yksityinen Yliopisto Kaikki Määräaikainen työsuhde, kokonaiskuukausiansiot lokakuussa 2013, euroa/kk n Keskipalkka F10 F25 F50 F75 F90 Kunta Valtio Yksityinen Yliopisto Kaikki

26 26 Alla olevissa taulukoissa 6 ja 7 tarkastellaan kunnan palveluksessa olevien tehtäväkohtaisen ja henkilökohtaisen palkanosien keskiarvot ja fraktiilit. Osa vastaajista ilmoitti kyselyssä ainoastaan kokonaiskuukausiansiot. Alla esitetyt tunnusluvut on laskettu vain niiden osalta, jotka ilmoittivat myös tehtäväkohtaisen ja/tai henkilökohtaisen palkanosan. Taulukko 6. Tehtäväkohtainen palkka/palkanosa, euroa/kk n Keskiarvo F10 F25 F50 F75 F90 Opetusala Muu kunta Kaikki Taulukko 7. Henkilökohtainen lisä/palkanosa, euroa/kk n Keskiarvo F10 F25 F50 F75 F90 Opetusala Muu kunta Kaikki Ansiotason muutos Tilastokeskuksen mukaan suomalaisten palkansaajien ansiot nousivat vuoden 2013 heinä-syyskuun välisenä aikana 2,2 prosenttia vuoden 2012 vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Ansiokehityksessä oli vain hyvin pieniä sektorikohtaisia eroja. Yksityisellä puolella palkat nousivat 2,2 prosenttia, kuntasektorilla 1,9 prosenttia ja valtiolla 2,2 prosenttia. Tämän kyselytutkimuksen perusteella ei tule vetää liian pitkälle meneviä johtopäätöksiä ansiotason kehityksestä, koska tämänkaltaisiin kyselytutkimukseen liittyy aina jonkin verran epävarmuutta. Ensinnäkin tutkimusten otokset vaihtelevat eri vuosien välillä: vastaajat eivät ole vuodesta toiseen samoja. Toiseksi otoskoot ovat sen verran pieniä, että tunnusluvuissa on väistämättä mukana jonkin verran epätarkkuutta. Tuloksia tulee siten tarkastella nämä epävarmuustekijät huomioiden. Kyselyn perusteella LAL:n jäsenten nimellispalkat keskipalkalla mitattuna ovat nousseet 3,4 prosenttia vuoden takaisesta. Palkat ovat nousseet eniten valtio- ja ylipistosektoreilla. Mediaanipalkka on noussut 4,4 prosenttia viimevuotisesta.

27 27 Taulukko 8. Kokonaiskuukausiansioiden muutos (%) Kunta Valtio Yksityinen Yliopisto Kaikki Agronomiliitto -2,1 5,0 1,7 3,5 2,2 LAL -0,3 5,6 2,4 5,3 3,4 Metsänhoitajaliitto 3,6 2,0-4,2 6,5-1,4 YKL 6,5 1,7 1,8 5,4 3,0 Kaikki 0,8 2,6 0,9 4,9 1, Luontoisedut Työelämässä olevilta jäseniltä tiedusteltiin myös luontoisetujen yhteenlaskettua verotusarvoa. LAL:n kokoaikatyössä olevista jäsenistä vähintään noin kahdella neljästä on joitain luontoisetuja, sillä näin suuri osa vastaajista ilmoitti lomakkeella jonkin arvon (muun kuin 0 euroa). Luontoisetujen saamisessa on suuria sektorikohtaisia eroja. Yksityisellä puolella vähintään 67 prosenttia saa luontoisetuja, kun valtiolla työskentelevistä 21 prosenttia ilmoittaa saavansa niitä. Kunnan työntekijöistä luontoisetuja on 11 prosentilla ja yliopiston leivissä olevista 3 prosenttia ilmoittaa saavansa luontoisetuja. Luontoisetujen verotusarvon keskiarvo kokoaikaisesti työskentelevillä on 148 euroa. Miesten luontoisetujen verotusarvon keskiarvo on merkittävästi suurempi kuin naisten. Luontoisetujen mediaaniarvo on 20 euroa sekä miehillä että naisilla. Luontoisetujen suuruuksissa on eroja työnantajan sektorin mukaan. Luontoisetujen keskiarvo on suurin yliopistolla ja yksityisellä sektorilla, tosin mediaaniarvo kaikilla sektoreilla on 20 euroa. Yliopistosektorilla työskentelevien luontoisetujen verotusarvon suhteellisen korkea keskiarvo johtuu siitä, että he saavat muita harvemmin luontoisetuja, mutta luontoisetujen verotusarvo voi olla hyvinkin korkea. Kuntasektorilla työskentelevillä luontoisetujen verotusarvon suuruus on keskimäärin selvästi alhaisin Tulospalkkaus LAL:n jäsenistöltä tiedusteltiin myös mahdolliseen tulospalkkaukseen liittyviä asioita. Kolmasosa (31 %) vastaajista ilmoitti olevansa tulospalkkauksen piirissä. Miehistä tulospalkkauksen piirissä on 37 prosenttia ja naisista 28 prosenttia. Määräaikaisessa työsuhteessa olevista tulospalkkauksen piirissä on vain 8 prosenttia. Tulospalkkaus on yleisintä yksityisellä sektorilla, jossa 49 prosenttia kuuluu sen piiriin. Yliopistosektorilla tulospalkkauksen piiriin kuuluu vain 6 prosenttia ja kunnallakin vain 11 prosenttia. Valtiolla tulospalkkauksen piiriin kuuluu 32 prosenttia.

28 28 Kuvio 20. Kolme neljästä (71 %) niistä vastaajista, jotka ilmoittivat olevansa tulospalkkauksen piirissä, sai tulokseen perustuvaa palkkausta vuoden 2011 tulokseen pohjautuen. Yksityisellä sektorilla työskentelevät ja tulospalkkauksen piirissä olevat lunastivat tulospalkkion selvästi muita useammin. Yliopistossa työskentelevät lunastivat tulospalkkion keskimääräistä harvemmin. Yhdeksän prosenttia tulospalkkion piiriin kuuluvista ei osannut vielä tutkimuksen tiedonkeruuvaiheessa sanoa, maksetaanko heille tulospalkkiota vuoden 2011 tuloksen perusteella.

29 29 Kuvio Kokemukset organisaation ja oman työpaikan vakaudesta Vastaajia pyydettiin arvioimaan kuinka vakaana he pitävät yhtäältä työpaikan yleistä tilannetta ja toisaalta omaa tilannetta. Heitä pyydettiin valitsemaan jokin seuraavista annetuista vaihtoehdoista: vakaa melko vakaa lomautus on mahdollinen lomautus on todennäköinen irtisanominen on mahdollinen irtisanominen on todennäköinen en osaa sanoa Vain jonkin verran yli puolet (58 %) LAL:n jäsenistä oli sitä mieltä, että oman työpaikan tilanne on vähintään melko vakaa. Viidennes työelämässä olevista koki tilanteen vakaana. Verrattuna viime vuoteen LAL:n jäsenet kokevat työpaikan tilanteen merkittävästi epävakaampana. Erityisesti irtosanomisia todennäköisenä pitävien osuus on selvästi viime vuotta isompi.

30 30 Irtisanomisia työpaikalla pitää todennäköisenä 12 prosenttia vastaajista ja 14 prosenttia pitää niitä mahdollisina. Seitsemän prosenttia pitää lomautuksia mahdollisina ja kolme prosenttia todennäköisinä. Omaa tilannetta pidetään vakaampana kuin työpaikan yleistä tilannetta. Siinä missä viidennes pitää työpaikan tilannetta vakaana, omaa tilannetta pitää vakaana lähes kolmannes. Omalla kohdalla irtisanomisia pitää mahdollisena 10 prosenttia ja, edellisvuoden tapaan, viisi prosenttia pitää niitä todennäköisenä. Miehet luottavat naisia hieman useammin omaan tilanteeseensa työpaikalla. Erot ovat kuitenkin pieniä. Ymmärrettävästi määräaikaisessa työsuhteessa olevat pitävät omaa tilannetta vakaana selvästi harvemmin kuin vakinaisessa työsuhteessa olevat. Kunta- ja yksityissektorilla työskentelevät pitävät omaa tilannetta muita useammin vakaana. Yliopistosektorilla omaa tilannetta pidetään vakaana selvästi harvimmin. On myös syytä huomata, että ylimmällä ja toiseksi ylimmällä johtotasolla työskentelevät pitävät keskimääräistä useammin omaa tilannetta vakaana. Kuvio 22. Tarkasteltaessa edelleen työpaikoilla koettua mahdollista epävarmuutta muuttujat luokiteltiin uudestaan kolmeen luokkaan: vakaa, melko vakaa ja epävarma. Luokkaan epävarma yhdistettiin vaihtoehdot irtisanomiset/lomautukset ovat mahdollisia/todennäköisiä. Kuten alla olevasta kuviosta nähdään, epävarmuutta oman tilanteen suhteen koetaan vähiten yksityisellä sektorilla. Eniten epävarmuutta kokevia on valtiosektorilla. Määräaikaiset kokevat luonnollisesti epävarmuutta omasta työtilanteesta keskimääräistä useammin. Opettajina ja matalimman tason asiantuntijatehtävissä työskentelevät kokevat epävarmuutta kaikista useimmin.

31 31 Kuvio 23. Kun tarkastellaan vielä koettua epävarmuutta työpaikalla yleisesti, huomataan, että valtiolla työskentelevät pitävät työpaikan yleistä tilannetta epävakaana muita selvästi useammin. Kuten kuviosta 24 nähdään, yliopistossa on kaikkein vähiten niitä, jotka kokevat työpaikkansa tilanteen epävakaaksi.

32 32 Kuvio 24. Alla olevasta kuviosta 25 nähdään vielä, millaisena työpaikan tilanne nähdään yksityisen sektorin eri toimialoilla. Tässä kuviossa on huomioitu kaikkien 4L-liittonen vastaajat. Epävarmimpana tilannetta näytetään pitävän metsäteollisuudessa. Vakain tilanne näyttäisi vastaajien mukaan olevan elintarviketeollisuudessa, yksityisissä järjestöissä ja rahoitustoiminnassa.

33 33 Kuvio Vastavalmistuneiden tilanne työmarkkinoilla Tässä tutkimuksessa vastavalmistuneiksi määriteltiin ne, jotka olivat valmistuneet vuosien 2012 tai 2013 aikana. Kun huomioidaan kaikki neljä liittoa, tutkimusotoksessa on yhteensä 334 vastavalmistunutta. Näistä joka kolmas on mies ja siten kaksi kolmesta on naisia. Vastavalmistuneiden keski-ikä kaikkien neljän liiton otoksessa on 28 vuotta. LAL:n osalta vastavalmistuneita on yhteensä 140. Vastavalmistuneista miehiä on 37 prosenttia ja naisia siten 63 prosenttia. Vastavalmistuneiden keski-ikä LAL:n osalta on myös 28 vuotta LAL:n vastavalmistuneista 11 prosenttia oli lokakuussa 2013 vakinaisessa työsuhteessa. 64 prosenttia oli määräaikaisessa työsuhteessa. Työttömänä tai työelämän ulkopuolella oli 15 prosenttia, joka on 7 prosenttiyksikköä enemmän verrattuna viime vuoden tilanteeseen. Kaikista 4L-liittojen vastavalmistuneista 19 prosenttia on työttömänä. LAL:n työmarkkinatilanne on siten keskimääräistä hieman parempi. On silti todettava, että myös kaikkien 4L-liittojen vastavalmistuneissa on enemmän työttömiä kuin vuosi sitten samaan aikaan. Apurahatutkijana oli 9 prosenttia LAL:n vastavalmistuneista. Kun huomioidaan kaikkien 4L-liittojen vastavalmistuneet, yksityinen sektori on kaikkein merkittävin työllistäjä. Siellä työskentelee kolmannes vastavalmistuneista. LAL:n vastavalmistuneiden osalta ylivoimaisesti suurin työllistäjä on kuitenkin yliopisto, jonka leivissä on lähes puolet (48 %) vuonna 2012 tai 2013 valmistuneista työssä olevista. LAL:n vastavalmistuneet ovat siten selvästi useammin työllistyneitä yliopistosektorille kuin kaikkien neljän liiton vastavalmistuneet keskimäärin. Yksityinen sektori työllistää kolmanneksen, valtio 13 prosenttia ja kuntasektori 7 prosenttia.

34 34 Kuvio 26. 4L-liittojen työelämässä olevista vastavalmistuneista suurin osa, kaksi kolmesta (64 %), on joissain asiantuntijatehtävissä. Suurin osa on matalimman tason asiantuntijatehtävissä. Tarkemmin eriteltynä matalimman tason asiantuntijatehtävissä on 58 prosenttia, vaativissa asiantuntijatehtävissä 6 prosenttia ja erittäin vaativissa asiantuntijatehtävissä vain yksi vastavalmistunut. Joka neljäs (26 %) vastavalmistunut on toimihenkilön tehtävissä. Opettajana on kaksi prosenttia. Vastavalmistuneita työskentelee myös johtotehtävissä, 2 prosenttia kaikista neljän liiton vuonna 2012 tai 2013 valmistuneista. LAL:n vastavalmistuneet sijoittuvat yhtä usein sekä johto- että asiantuntijatehtäviin verrattuna kaikkien neljän liiton vastavalmistuneisiin.

35 35 Kuvio 27. Kaikkien 4L-liittojen vastavalmistuneista 43 prosenttia on ollut työttömänä jossain vaiheessa valmistumisensa jälkeen. LAL:n vastavalmistuneista keskimääräistä harvempi, 33 prosenttia, on ollut työttömänä valmistumisensa jälkeen. Lokakuussa 2013 työttömänä oli 19 prosenttia kaikista 4L-liittojen vastavalmistuneista ja 14 prosenttia LAL:n vastavalmistuneista.

36 36 Kuvio 28. Valtaosalla sekä 4L-liiton että LAL:n vastavalmistuneista jäsenistä työttömyysjaksoja on ollut vain yksi. Sen sijaan työttömyysjaksojen yhteenlasketuissa pituuksissa on huomattavaa hajontaa. Kuten kuviosta 29 nähdään, työttömyysjaksojen yhteenlaskettu pituus on yleisimmin 1-3 kuukautta.

37 37 Kuvio 29.

38 38 Kuvio 30. Valmistumisen jälkeen jossain vaiheessa työttömänä olleilta vastaajilta kysyttiin, mitä tukia he mahdollisesti saivat ensimmäisellä työttömyysjaksolla. Yleisin tukimuoto oli ansiosidonnainen päiväraha, jota nosti 44 prosenttia kaikkien neljän liiton ja 41 prosenttia LAL:n työttömänä olleista vastavalmistuneista. Kuten kuviosta 31 nähdään, toiseksi yleisin tukimuoto 4L-liittojen jäsenillä on ollut työmarkkinatuki ja LAL:n jäsenillä Kelan peruspäiväraha. Joukossa on kuitenkin paljon vastavalmistuneita vastaajia, jotka eivät saaneet mitään tukea ensimmäisellä työttömyysjaksolla: 8 prosenttia 4L-liittojen ja 9 prosenttia LAL:n työttömänä olleista vastavalmistuneista. Alla olevasta taulukosta nähdään kunkin tuen suuruus keski- ja mediaaniarvona. Taulukko 9. Saadun tuen suurus n Keskiarvo ( ) Mediaani ( ) Sai työmarkkinatukea Sai Kelan peruspäivärahaa Sai ansiosidonnaista

39 39 Kuvio 31. Työttömänä jossain vaiheessa valmistumisen jälkeen olleilta vastavalmistuneilta kysyttiin myös, kuinka kauan heidän ensimmäinen työttömyysjaksonsa kesti. 4L-liittojen osalta keskimääräinen kesto on noin 4,5 kuukautta ja LAL:n osalta 5 kuukautta. Mediaaniarvo on sekä kaikkien neljän liittojen että LAL:n osalta 3 kuukautta. Työelämässä olevilta vastavalmistuneilta kysyttiin myös, miten he saivat ensimmäisen työpaikkansa valmistumisensa jälkeen. Reilu kolmannes LAL:n vastavalmistuneista sai työpaikan siten, että he jatkoivat valmistumisen jälkeisessä työpaikassaan (mikä LAL:n jäsenillä oli usein yliopisto). Viidennes sai työpaikan ottamalla itse yhteyttä työnantajaan ja hieman alle viidennes sai työpaikan työnantajan työpaikkailmoituksen perusteella. Kuten kuviosta 32 nähdään, muut tavat työpaikan hankkimiseen olivat harvinaisempia.

40 40 Kuvio 32. Työelämässä olevilta vastavalmistuneilta kysyttiin myös, kuinka hyvin nykyinen työtehtävä vastaa koulutustasoa ja koulutusalaa. LAL:n vastavalmistuneista lähes kolme neljästä oli sitä mieltä, että heidän nykyinen työtehtävä vastaa kokonaan heidän koulutustasoaan. Tämä osuus on selvästi suurempi verrattuna kaikkien 4Lliittojen vastavalmistuneisiin. Vain neljä prosenttia LAL:n jäsenistä oli sitä mieltä, että työtehtävä ei vastaa lainkaan koulutustasoa. Joka neljäs on sitä mieltä, että työtehtävä vastaa koulutustasoa osittain.

41 41 Kuvio 33. Kysyttäessä, kuinka hyvin nykyinen työtehtävä vastaa omaa koulutusalaa, seitsemän kymmenestä LAL:n vastavalmistuneesta on sitä mieltä, että tehtävä vastaa täysin koulutusalaa. Joka neljäs vastasi, että työtehtävä vastaa koulutusalaa osittain. Vain neljä prosenttia oli sitä mieltä, että työtehtävä ei vastaa koulutusalaa lainkaan. LAL:n vastavalmistuneet ovat hieman kaikkien 4L-liittojen vastavalmistuneita useammin sitä mieltä, että nykyinen työtehtävä vastaa koulutusalaa.

42 42 Kuvio Arvioita omasta työhyvinvoinnista Tänä vuonna työmarkkinatutkimuksessa selvitettiin toista kertaa jäsenkunnan työhyvinvointia. Kysymyslomakkeella oli viisi työhyvinvointia kuvaavaa väittämää: En ole kokenut työpaikkakiusaamista nykyisessä työpaikassani viimeisen 12 kuukauden aikana Minua ja työtäni arvostetaan organisaatiossani Koen olevani tärkeä osa työyhteisöä En ole viime aikoina kokenut työuupumusta Organisaatioissani on kilpailukykyiset palkat Vastaajat arvioivat näitä väittämiä 5-portaisella asteikolla, jossa 5=täysin samaa mieltä ja 1=täysin eri mieltä. Nämä väittämät ovat osa Taloustutkimuksen Corporate 360 Employee -henkilöstötutkimuskonseptia. Tätä tutkimuskonseptia varten Taloustutkimus on kerännyt oman Internet-paneelinsa kautta n vastaajan tietopankkiaineiston, mikä mahdollistaa yksittäisen tutkimuksen tulosten vertailun laajempaan joukkoon. Tästä tietopankista on saatu vertailuaineisto tähän työmarkkinatutkimukseen poimimalla yliopisto- ja korkeakoulututkinnon suorittaneiden 1314 henkilön osajoukko. Ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneita ei siis otettu mukaan vertailujoukkoon.

43 43 LAL:n työelämässä olevista jäsenistä selvästi suurin osa ei ole kokenut työpaikkakiusaamista viimeisen 12 kuukauden aikana. Lähes yhdeksän kymmenestä vastaajasta (86 %) on nimittäin vähintään jokseenkin samaa mieltä väittämästä en ole kokenut työpaikkakiusaamista nykyisessä työpaikassani viimeisen 12 kuukauden aikana. Silti joka kymmenes vastaaja on kokenut kiusaamista ainakin jossain määrin. LAL:n jäsenistön osalta ei ole havaittavissa mitään merkittäviä taustaryhmäkohtaisia eroja työpaikkakiusaamisen suhteen. Kolme neljästä on vähintään jokseenkin samaa mieltä väittämästä minua ja työtäni arvostetaan organisaatiossani. Joka neljäs on täysin samaa mieltä tästä väittämästä. Vastaajista 11 prosentilla ei ole vahvaa kantaa asiaan. Miehet kokevat aavistuksen naisia useammin saavansa arvostusta työssään. Vakinaisessa työsuhteessa olevat kokevat hieman määräaikaisia useammin arvostusta. Yksityisellä sektorilla työskentelevät kokevat useimmin työtänsä arvostettavan, kun taas yliopistolla työskentelevät kokevat muita jonkin verran harvemmin, että heidän työtään arvostetaan. Johtotehtävissä työskentelevät kokevat asiantuntijatyössä olevia selvästi useammin, että organisaatio arvostaa heidän työtään. Tosin alemman keskijohdon edustajat kokevat selvästi harvemmin kuin muut johtohenkilöt, että heidän työtään arvostetaan organisaatiossa. Tuloksissa ei ole merkittäviä eroja Taloustutkimuksen tietopankista muodostettuun vertailujoukkoon. Kolme neljästä LAL:n työelämässä olevasta jäsenestä on vähintään jokseenkin samaa mieltä väittämästä koen olevani tärkeä osa työyhteisöä. Joka neljäs on täysin samaa mieltä tästä väittämästä. Joka kymmenes vastaaja on väittämästä eri mieltä. Miehet kokevat naisia hieman useammin olevansa tärkeä osa työyhteisöään. Vakinaisessa työsuhteessa olevat ovat määräaikaisia merkittävästi useammin samaa mieltä tästä väittämästä. Työantajasektorikohtaisesti tarkasteltuna yksityissektorilla työskentelevät kokevat muita useammin itsensä tärkeäksi osaksi työyhteisöä. Ylipistossa työskentelevät sen sijaan kokevat muita selvästi harvemmin olevansa tärkeä osa työyhteisöä. Mitä korkeammalla organisaation hierarkiassa vastaaja on, sitä todennäköisemmin hän kokee olevansa tärkeä osa työyhteisöä. Kun arvioita verrataan Taloustutkimuksen vertailutietopankin aineiston kanssa, voidaan todeta, että LAL:n jäsenet kokevat keskimääräistä aavistuksen harvemmin olevansa tärkeä osa työyhteisöä. Työuupumus on suhteellisen yleistä LAL:n jäsenistössä. Lähes kaksi viidestä on nimittäin vähintään jokseenkin eri mieltä väittämästä en ole viime aikoina kokenut työuupumusta. Työuupumus on yleisempää LAL:n jäsenillä kuin Taloustutkimuksen vertailupankin vastaajajoukossa. Naisten ja miesten välillä ei ole käytännössä eroa työuupumuksen kokemisen suhteen. Määräaikaiset kokevat vakinaisia jonkin verran useammin työuupumusta. Yliopistosektorilla työskentelevien joukossa on eniten työuupumusta kokeneita, yksityissektorilla vähiten. LAL:n jäsenistössä työuupumus on yleisempää kuin Taloustutkimuksen tietopankissa muodostetusta vertailujoukossa. Jäsenistöltä kysyttiin, myös kuinka samaa tai eri mieltä he ovat väittämästä organisaatiossani on kilpailukykyiset palkat. Selvästi suurempi osa on tästä väittämästä ennemminkin samaa mieltä kuin eri meiltä. Viidennes jäsenistä vastasi vaihtoehdon ei samaa eikä eri mieltä. Kun arvioita verrataan Taloustutkimuksen vertailupankkivastaajiin, voidaan todeta, että LAL:n jäsenet pitävät palkkojaan kilpailukykyisinä keskimääräistä hieman useammin. Naisten ja miesten välillä ei ole merkittäviä eroja koskien mielipiteitä palkkojen kilpailukykyisyydestä. Valtio- ja yksityissektorilla työskentelevät ovat muita useammin sitä mieltä, että organisaatiossa on kilpailukykyiset palkat. Johdossa ja erittäin vaativissa asiantuntijatehtävissä työskentelevät pitävät organisaation palkkoja muita useammin kilpailukykyisinä. Sen sijaan yliopistosektorilla työskentelevät ovat muita selvästi useammin kriittisiä organisaationsa palkkojen kilpailukykyisyydestä.

44 44 Kuvio 35.

Ympäristöasiantuntijoiden keskusliitto Työmarkkinatutkimus 2015. Taloustutkimus Oy

Ympäristöasiantuntijoiden keskusliitto Työmarkkinatutkimus 2015. Taloustutkimus Oy Ympäristöasiantuntijoiden keskusliitto Työmarkkinatutkimus 2015 Taloustutkimus Oy Helmikuu 2016 2 Sisällys 1. Johdanto... 3 2. Tutkimuksen vastaajarakenne... 3 3. Jäsenkunnan tutkinnot ja pääaineet...

Lisätiedot

Luonnontieteiden Akateemisten Liitto Työmarkkinatutkimus 2012. Taloustutkimus Oy

Luonnontieteiden Akateemisten Liitto Työmarkkinatutkimus 2012. Taloustutkimus Oy Luonnontieteiden Akateemisten Liitto Taloustutkimus Oy Helmikuu 2013 2 Sisällys 1. Johdanto... 3 2. Tutkimuksen vastaajarakenne... 3 2. Jäsenkunnan tutkinnot ja pääaineet... 4 3. LAL:n jäsenkunnan toiminta

Lisätiedot

Ympäristöasiantuntijoiden Keskusliitto. 24.1.2012 Real Stats Oy

Ympäristöasiantuntijoiden Keskusliitto. 24.1.2012 Real Stats Oy Työmarkkinatutkimus 2011 Ympäristöasiantuntijoiden Keskusliitto 24.1.2012 Real Stats Oy Sisältö 1 JÄSENKUNNAN TAUSTATIEDOT...4 2 JÄSENET TYÖELÄMÄSSÄ...6 2.1 Valtion virastot merkittävin työllistäjä...7

Lisätiedot

Palkkatasotutkimus 2015

Palkkatasotutkimus 2015 Palkkatasotutkimus Tuloksia Taustaa Vuotuinen palkkatasotutkimus antaa poikkileikkauksen jäsenten sijoittumisesta työmarkkinoilla ja palkkatasosta Lokakuun ansiot (tunnusluvuissa mukana kokoaikatyössä

Lisätiedot

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2. Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.2017 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti STTK:n toimeksiannosta

Lisätiedot

Tampereen yliopistosta vuonna 2009 valmistuneiden uraseurannan tuloksia. Tampereen yliopisto Työelämäpalvelut Tammikuu 2015

Tampereen yliopistosta vuonna 2009 valmistuneiden uraseurannan tuloksia. Tampereen yliopisto Työelämäpalvelut Tammikuu 2015 Tampereen yliopistosta vuonna 29 valmistuneiden uraseurannan tuloksia Tampereen yliopisto Työelämäpalvelut Tammikuu 21 Kyselyn toteutus ja kohderyhmä Vuonna 214 uraseurantakysely toteutettiin vuonna 29

Lisätiedot

Tekniikan alan yliopistoopiskelijoiden työssäkäynti 2014

Tekniikan alan yliopistoopiskelijoiden työssäkäynti 2014 Tekniikan alan yliopistoopiskelijoiden työssäkäynti 2014 Esittäjän nimi 24.11.2014 1 Sisältö: Keskeisiä tuloksia Aineiston kuvailu Taustatiedot (Sp, ikä, yliopisto, tutkinnot, vuosikurssi, opintopisteet)

Lisätiedot

Tohtorin tutkinnon suorittaneet työelämässä: vuosina 2010 ja 2011 Tampereen yliopistosta valmistuneiden tohtorien uraseuranta

Tohtorin tutkinnon suorittaneet työelämässä: vuosina 2010 ja 2011 Tampereen yliopistosta valmistuneiden tohtorien uraseuranta Tohtorin tutkinnon suorittaneet työelämässä: vuosina 2010 ja 2011 Tampereen yliopistosta valmistuneiden tohtorien uraseuranta Tampereen yliopisto Ura- ja rekrytointipalvelut Kyselyn toteutus ja kohderyhmä

Lisätiedot

Tohtorin tutkinnon suorittaneet työelämässä: Vuosina 2008 ja 2009 Tampereen yliopistossa tohtorin tutkinnon suorittaneiden uraseuranta

Tohtorin tutkinnon suorittaneet työelämässä: Vuosina 2008 ja 2009 Tampereen yliopistossa tohtorin tutkinnon suorittaneiden uraseuranta Tohtorin tutkinnon suorittaneet työelämässä: Vuosina 2008 ja 2009 Tampereen yliopistossa tohtorin tutkinnon suorittaneiden uraseuranta Tampereen yliopisto Ura- ja rekrytointipalvelut Kyselyn toteutus ja

Lisätiedot

Palkat nousivat NIUKASTI

Palkat nousivat NIUKASTI Palkat nousivat NIUKASTI Teksti Henna Laasonen Diplomi-insinöörien keskipalkka toistaiseksi voimassaolevissa työsuhteissa joulukuussa 2011 nousi 5 015 euroon. Mediaanipalkka oli 4 500 euroa kuukaudessa.

Lisätiedot

Yliopistoissa käytetään erilaisia. ja suoriutumisen arviointiin. Yliopistoissa harjoitellaan TYÖMARKKINATUTKIMUS 2011

Yliopistoissa käytetään erilaisia. ja suoriutumisen arviointiin. Yliopistoissa harjoitellaan TYÖMARKKINATUTKIMUS 2011 TYÖMARKKINATUTKIMUS Yliopistoissa harjoitellaan suoriutumisen arviointia Teksti Henna Laasonen Kuvat istockphoto TEKin joulu tammikuussa toteutetussa työmarkkinatutkimuksessa kerättiin ensimmäistä kertaa

Lisätiedot

DI - KATSAUS 2009. Toukokuu 2009. Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL

DI - KATSAUS 2009. Toukokuu 2009. Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL DI - KATSAUS 2009 Toukokuu 2009 Sivu 2 (15) YHTEENVETO Rakennus- ja kiinteistöala työllisti vuonna 2008 Tilastokeskuksen mukaan noin 250 000 henkilöä. Heistä rakennusalan diplomi-insinööri -tasoisen koulutuksen

Lisätiedot

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia OAJ:n Työolobarometrin tuloksia 31.1.2014 OAJ:n Työolobarometrin perustiedot Kysely toteutettiin loka-marraskuussa 2013 Kyselyn vastaajia 1347 Opetusalan ammattijärjestön ja Finlands Svenska Lärarförbundin

Lisätiedot

Rinnakkaislääketutkimus 2009

Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketeollisuus ry Helmikuu 2009 TNS Gallup Oy Pyry Airaksinen Projektinumero 76303 Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Farmasian tiedekunnassa vuonna 2009 farmaseutin tutkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 valmistuneiden kyselyyn 2012. Materiaalin tuottanut Helsingin

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Oikeustieteellisessä tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 valmistuneiden kyselyyn 2012. Materiaalin

Lisätiedot

Asiantuntijana työmarkkinoille

Asiantuntijana työmarkkinoille Asiantuntijana työmarkkinoille Vuosina 2006 ja 2007 tohtorin tutkinnon suorittaneiden työllistyminen ja heidän mielipiteitään tohtorikoulutuksesta 23.8.2010, Helsinki Juha Sainio, Turun yliopisto Aineisto

Lisätiedot

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Kysely vuoden 2012 aikana AMKtutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Kyselyn toteutus ja vastaajat Vuoden 2012 aikana JAMKissa suoritettiin

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Helsingin yliopistossa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon, farmaseutin ja lastentarhanopettajan tutkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 2012.

Lisätiedot

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Kysely vuoden 2011 aikana AMKtutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Kyselyn toteutus ja vastaajat Vuoden 2011 aikana JAMKissa suoritettiin

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Teologisessa tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 valmistuneiden kyselyyn 2012. Materiaalin tuottanut

Lisätiedot

TYÖTTÖMYYSBAROMETRI Tietoja tekniikan alan yliopistokoulutetuista työttömistä

TYÖTTÖMYYSBAROMETRI Tietoja tekniikan alan yliopistokoulutetuista työttömistä TYÖTTÖMYYSBAROMETRI 2014 Tietoja tekniikan alan yliopistokoulutetuista työttömistä Työttömyysbarometrin sisältö 1. Yhteenvetoa tuloksista 2. Tilastotietoja tekniikan alan yliopistokoulutettujen työttömyydestä

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Bio- ja ympäristötieteellisessä tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 2012. Materiaalin tuottanut

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Käyttäytymistieteellisessä tiedekunnassa vuonna 2009 lastentarhanopettajan tutkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 2012. Materiaalin tuottanut Helsingin

Lisätiedot

KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ

KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ tutkimus KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2009 1 Tiivistelmä Yrittäjien lomat Suomen Yrittäjien maaliskuun 2009 lopussa tekemässä jäsenkyselyssä tiedusteltiin yrittäjiltä lomista ja lomatoiveista

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Valtiotieteellisestä tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 2012. Materiaalin tuottanut Helsingin

Lisätiedot

Vuonna 1998 valmistuneiden maistereiden ura- ja työmarkkinaseuranta: kuviot ja taulukot

Vuonna 1998 valmistuneiden maistereiden ura- ja työmarkkinaseuranta: kuviot ja taulukot Vuonna 1998 valmistuneiden maistereiden ura- ja työmarkkinaseuranta: kuviot ja taulukot 1. TUTKITTAVIEN TAUSTATIEDOT...3 Taulukko 1. Tutkinnon suorittaneet ja vastanneet koulutusaloittain... 3 Taulukko

Lisätiedot

Selvitys vuosina 2009, 2004 ja 1999 valmistuneiden metsäekologien työllisyystilanteesta vuoden 2009 lopussa

Selvitys vuosina 2009, 2004 ja 1999 valmistuneiden metsäekologien työllisyystilanteesta vuoden 2009 lopussa Selvitys vuosina 29, 24 ja 1999 valmistuneiden metsäekologien työllisyystilanteesta vuoden 29 lopussa Metsätieteiden laitos/ metsäekologia 21 Maistereiden ja tohtoreiden työllistyminen Selvityksessä olivat

Lisätiedot

Kooste vuoden 2014 syksyllä kerätystä aineistosta, jossa tarkastellaan vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden työuran alkua

Kooste vuoden 2014 syksyllä kerätystä aineistosta, jossa tarkastellaan vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden työuran alkua Kooste vuoden 2014 syksyllä kerätystä aineistosta, jossa tarkastellaan vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden työuran alkua 15.6.2015 Uraseurantakysely 2014 Kysely lähetettiin syksyllä

Lisätiedot

Projektityö. Vuosina vastavalmistuneiden vastauksista poimittua. Suunnittelija Outi Suorsa. UEF // University of Eastern Finland

Projektityö. Vuosina vastavalmistuneiden vastauksista poimittua. Suunnittelija Outi Suorsa. UEF // University of Eastern Finland Projektityö Vuosina 2010-14 vastavalmistuneiden vastauksista poimittua Suunnittelija Outi Suorsa Taustatiedot Tiedot perustuvat v.2011-2015 vastavalmistuneille tehdystä kyselystä (vuosina 2010-2014 loppututkinnon

Lisätiedot

Asiantuntijatyön ajat ja paikat

Asiantuntijatyön ajat ja paikat Asiantuntijatyön ajat ja paikat Tutkija Joonas Miettinen Tiedotustilaisuus 1.3.1 Yhteenveto Asiantuntijat ja esimiehet joustavat työajoissa muita palkansaajia useammin työtehtävien vaatimuksesta, asiakkaiden

Lisätiedot

Uraseuranta aineisto

Uraseuranta aineisto Aarresaari-verkosto Kooste vuoden 2012 syksyllä kerätystä aineistosta, jossa tarkastellaan vuonna 2007 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden työuran alkua Uraseuranta aineisto Kysely lähetettiin

Lisätiedot

JULKISEN SEKTORIN TYÖMARKKINATUTKIMUS Akavan Erityisalojen selvityksiä 3/2006

JULKISEN SEKTORIN TYÖMARKKINATUTKIMUS Akavan Erityisalojen selvityksiä 3/2006 JULKISEN SEKTORIN TYÖMARKKINATUTKIMUS 05 Akavan Erityisalojen selvityksiä 3/06 Akavan Erityisalat ry ISSN 1796-4172 Aluksi Tämänkertaisessa julkisen sektorin työmarkkinatutkimuksessamme keskityimme lähes

Lisätiedot

KUNTASEKTORIN TYÖMARKKINATUTKIMUS 2006. Akavan Erityisalojen selvityksiä 3/2007

KUNTASEKTORIN TYÖMARKKINATUTKIMUS 2006. Akavan Erityisalojen selvityksiä 3/2007 KUNTASEKTORIN TYÖMARKKINATUTKIMUS 06 Akavan Erityisalojen selvityksiä 3/07 Akavan Erityisalat ry ISSN 1796-9247 Multiprint Oy Helsinki ALUKSI Tämänkertainen työmarkkinatutkimuksemme on järjestyksessä liittomme

Lisätiedot

Tavoitteidensa mukaisella työuralla. Rekry Turun yliopiston työelämäpalvelut Juha Sainio

Tavoitteidensa mukaisella työuralla. Rekry Turun yliopiston työelämäpalvelut Juha Sainio Tavoitteidensa mukaisella työuralla Rekry Turun yliopiston työelämäpalvelut Juha Sainio Aarresaari-verkoston tohtoriuraseuranta Toteutetaan joka toinen vuosi. Kohderyhmänä 2-3 vuotta aiemmin tohtorin tutkinnon

Lisätiedot

Työmarkkinatutkimus 1/2014 Lehdistöaamiainen, Ravintola Loiste,

Työmarkkinatutkimus 1/2014 Lehdistöaamiainen, Ravintola Loiste, Työmarkkinatutkimus 1/2014 Lehdistöaamiainen, Ravintola Loiste, 8.4.2014 Pro on Yksi Suomen suurimmista ammattiliitoista: suurin yksityisen sektorin toimihenkilöliitto ja Toimihenkilökeskusjärjestö STTK:n

Lisätiedot

Selvitys vuonna 2003 valmistuneiden luonnontieteilijöiden ja ympäristötieteilijöiden työmarkkinoille sijoittumisesta ja palkkatasosta

Selvitys vuonna 2003 valmistuneiden luonnontieteilijöiden ja ympäristötieteilijöiden työmarkkinoille sijoittumisesta ja palkkatasosta Selvitys vuonna 2003 valmistuneiden luonnontieteilijöiden ja ympäristötieteilijöiden työmarkkinoille sijoittumisesta ja palkkatasosta 16.8.2004 Jukka Vänskä Sisältö 1 JOHDANTO...3 2 VASTAVALMISTUNEIDEN

Lisätiedot

Valtionhallinnon ylin johto numeroin huhtikuussa 2016

Valtionhallinnon ylin johto numeroin huhtikuussa 2016 Valtionhallinnon ylin johto numeroin huhtikuussa 2016 Valtion ylimmän johdon määrä ja rakenne Valtion työmarkkinalaitos Seija Korhonen Kesäkuu 2016 2 1 Valtionhallinnon ylimmän johdon määrä ja rakenne

Lisätiedot

Ympäristötieteistä valmistuneiden maistereiden työllistyminen - selvitys keväällä Laura Koskinen

Ympäristötieteistä valmistuneiden maistereiden työllistyminen - selvitys keväällä Laura Koskinen Ympäristötieteistä 2000-2005 valmistuneiden maistereiden työllistyminen - selvitys keväällä 2006 Laura Koskinen Kysymykset 1-4 1. Oletko ollut valmistumisesi jälkeen ympäristönsuojelutieteen/ympäristöbiologian

Lisätiedot

Kunnalliset palkat ja henkilöstö

Kunnalliset palkat ja henkilöstö Kunnalliset palkat ja henkilöstö Tilastoesite syyskuu 2016 KT Kuntatyönantajat 8000 7000 6000 Keskiansiot sopimusaloittain Kokoaikaiset kuukausipalkkaiset vuonna 2015 7 380 5000 4000 3000 2000 2 743 3

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Bio- ja ympäristötieteellisestä tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 valmistuneiden kyselyyn 2012.

Lisätiedot

Kunnallinen sosiaalihuollon täydennyskoulutus vuonna 2007

Kunnallinen sosiaalihuollon täydennyskoulutus vuonna 2007 Kunnallinen työmarkkinalaitos Muistio 1 (5) Kunnallinen sosiaalihuollon täydennyskoulutus vuonna 2007 Lainsäädännön muutokset voimaan 1.8.2005 Vuoden 2005 elokuun alusta tuli voimaan sosiaalihuoltolain

Lisätiedot

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance: OECD Indicators (EaG) on OECD:n koulutukseen keskittyvän työn lippulaivajulkaisu, joka kertoo vuosittain koulutuksen

Lisätiedot

Uraseurantakysely vuosina tohtorin tutkinnon suorittaneille

Uraseurantakysely vuosina tohtorin tutkinnon suorittaneille Uraseurantakysely vuosina - 11 tohtorin tutkinnon suorittaneille (Jyväskylän yliopiston tuloksia) Vastausprosentti (17/1) Työelämäpalvelut 1 9 Sukupuoli (yhteensä17 kyselyyn vastannutta) 8 7 6 Mies Nainen

Lisätiedot

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta v valmistuneiden tilanne syksyllä T a l o u s t i e t e i d e n t i e d e k u n t a

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta v valmistuneiden tilanne syksyllä T a l o u s t i e t e i d e n t i e d e k u n t a Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta v. 2006 valmistuneiden tilanne syksyllä 2011 T a l o u s t i e t e i d e n t i e d e k u n t a Saatteeksi Tässä annetut tiedot valmistuneiden työllistymisestä

Lisätiedot

Tasa-arvosuunnitelma

Tasa-arvosuunnitelma Tasa-arvosuunnitelma 2017-2019 1. JOHDANTO 3 2. TASA-ARVOSELVITYS 4 Tasa-arvoisuuden kokeminen 7 Koulutus 7 3. PERIAATTEET JA TOIMENPITEET TASA-ARVON EDISTÄMISEKSI 7 Henkilöstön rekrytointi 7 Tasa-arvoisen

Lisätiedot

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Toteutimme syyskuussa 2013 jäsenillemme kyselyn liittyen mm. työhyvinvointiin, ajankohtaisiin työmarkkina-asioihin sekä luottamusmiestoimintaan.

Lisätiedot

Valtionhallinnon ylin johto numeroin kesäkuussa 2013

Valtionhallinnon ylin johto numeroin kesäkuussa 2013 Valtionhallinnon ylin johto numeroin kesäkuussa 2013 Valtion työmarkkinalaitos Veli-Matti Lehtonen Syyskuu 2013 2 Sisältö 1 Valtionhallinnon ylimmän johdon määrä ja rakenne... 3 2 Vanhuuseläköityminen

Lisätiedot

Selvitys tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustilanteesta

Selvitys tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustilanteesta Liite 1. Selvitys tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustilanteesta Kouvolan kaupunki Selvitys tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustilanteesta 1 1. Miehet ja naiset Kouvolan kaupungin henkilöstöstä naisia on 83,9 % ja

Lisätiedot

Kesätyöntekijät ja lomat pk-yrityksissä

Kesätyöntekijät ja lomat pk-yrityksissä Kesätyöntekijät ja lomat pk-yrityksissä YRITTÄJYYS KANTAA SUOMEA SISÄLLYSLUETTELO SISÄLLYSLUETTELO... 1 TIIVISTELMÄ... 2 1 JOHDANTO... 4 2 YRITTÄJIEN LOMAT... 6 3 KESÄTYÖNTEKIJÄT... 9 Tämän raportin ovat

Lisätiedot

Laadullinen työllistymisen sisällyttäminen korkeakoulujen rahoitusmalleihin. Tapio Kosunen Ylijohtaja

Laadullinen työllistymisen sisällyttäminen korkeakoulujen rahoitusmalleihin. Tapio Kosunen Ylijohtaja Laadullinen työllistymisen sisällyttäminen korkeakoulujen rahoitusmalleihin Tapio Kosunen Ylijohtaja Laadullinen työllistyminen - palkkaustilastot Työryhmä tarkastellut tilastokeskuksen kokoamia palkkaustilastoja

Lisätiedot

Naisten kaikkien alojen aritmeettinen keskipalkka oli 2900 euroa (v euroa ja miesten keskipalkka 3763 euroa (3739 euroa).

Naisten kaikkien alojen aritmeettinen keskipalkka oli 2900 euroa (v euroa ja miesten keskipalkka 3763 euroa (3739 euroa). TEKSTI JA GRAFIIKKA ESKO LAPPALAINEN Agrologien palkkatutkimus 2016 PALKAT JUNNAAVAT PAIKALLAAN Agrologien työnantajat ovat ilmeisesti ottaneet kasvu- ja kilpailukykysopimuksen (kiky) toteutuksessa reippaan

Lisätiedot

SISÄLLYS... 1 TIIVISTELMÄ JOHDANTO YRITTÄJIEN LOMAT KESÄTYÖNTEKIJÄT... 9

SISÄLLYS... 1 TIIVISTELMÄ JOHDANTO YRITTÄJIEN LOMAT KESÄTYÖNTEKIJÄT... 9 KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ SISÄLLYS SISÄLLYS... 1 TIIVISTELMÄ... 2 1 JOHDANTO... 4 2 YRITTÄJIEN LOMAT... 6 3 KESÄTYÖNTEKIJÄT... 9 Tämän raportin on koonnut ekonomisti Petri Malinen Suomen

Lisätiedot

SAK:n työolobarometri Vaikutusmahdollisuudet ja työn mielekkyys. työpaikoilla

SAK:n työolobarometri Vaikutusmahdollisuudet ja työn mielekkyys. työpaikoilla SAK:n työolobarometri 2012 Vaikutusmahdollisuudet ja työn mielekkyys SAK:laisilla työpaikoilla 1 SAK:n työolobarometri 2012 Vaikutusmahdollisuudet ja työn mielekkyys SAK:laisilla työpaikoilla ISBN 978-951-714-281-6

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 15:2016

TILASTOKATSAUS 15:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 15:2016 1 25.8.2016 TYÖTTÖMÄT VANTAALLA 31.12.2015 Työttömyysaste oli Vantaalla 12,4 prosenttia vuoden 2015 lopussa. Työttömien määrä kasvoi kaikilla suuralueilla,

Lisätiedot

Jyväskylän yliopistosta vuonna 2007 valmistuneiden maistereiden uraseuranta - tilanne viisi vuotta valmistumisen jälkeen (syksy 2012)

Jyväskylän yliopistosta vuonna 2007 valmistuneiden maistereiden uraseuranta - tilanne viisi vuotta valmistumisen jälkeen (syksy 2012) Jyväskylän yliopistosta vuonna 27 valmistuneiden maistereiden uraseuranta - tilanne viisi vuotta valmistumisen jälkeen (syksy 212) kohtaiset tiedot (Kyselyn vastausprosentti: 47 valmistuneista) 1 Sukupuoli

Lisätiedot

Jalkapalloilijoiden palkkatutkimus 2002

Jalkapalloilijoiden palkkatutkimus 2002 Jalkapalloilijoiden palkkatutkimus Jalkapalloilijan keskipalkka (luontoisetuineen) 23 691 21 73 5 1 15 2 25 Euroa Palkkatutkimus Pelaajayhdistys tekee vuosittain tutkimuksen jalkapalloilijoiden palkkauksesta.

Lisätiedot

Valtio-oppi. Tilanne vuosi valmistumisen jälkeen (n=52) Työssä olevista (n=38)

Valtio-oppi. Tilanne vuosi valmistumisen jälkeen (n=52) Työssä olevista (n=38) Valtio-oppi Tampereen yliopistossa on seurattu vastavalmistuneiden maistereiden työllistymistä jo vuodesta 99 lähtien. Seurannan tuottajana on U&R (Ura- ja rekrytointipalvelut). Maisterin tutkinnon suorittaneet

Lisätiedot

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2009 valmistuneiden tilanne syksyllä Lääketieteellinen tiedekunta

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2009 valmistuneiden tilanne syksyllä Lääketieteellinen tiedekunta Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2009 valmistuneiden tilanne syksyllä 2014 Lääketieteellinen tiedekunta Saatteeksi Tässä annetut tiedot valmistuneiden työllistymisestä ja heidän

Lisätiedot

Uraseuranta vuonna 2011 valmistuneille

Uraseuranta vuonna 2011 valmistuneille Päivitetty: elokuu 2016 Lisätietoa Aarresaaren aineistoista: aarresaari.net/uraseuranta Uraseuranta vuonna 2011 valmistuneille Vastaa kysymyksiin valitsemalla sopivimman vaihtoehdon numero tai kirjoittamalla

Lisätiedot

TEKNIIKAN ALAN TOHTORIT TYÖMARKKINOILLA

TEKNIIKAN ALAN TOHTORIT TYÖMARKKINOILLA TEKNIIKAN ALAN TYÖMARKKINOILLA Sisältö: Tutkinnon suorittaneiden määrä (Tilastokeskus) Tutkinnot (Opetushallitus) TEK työmarkkinatutkimus (TEK 10/2014) Työttömyyskehitys (TEM) Työttömyystutkimus (TEK 2013-2014)

Lisätiedot

Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri

Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri 1 Yritysten määrän kehitys 1990-2013 290 000 282635 270 000 266062 263 001263759 266909 262548 250 000 252 815 230 000 210 000 209151 207493 203542 205468

Lisätiedot

Yksityisen. sektorin. työmarkkina tutkimus

Yksityisen. sektorin. työmarkkina tutkimus Yksityisen sektorin työmarkkina tutkimus Akavan Erityisalat ry Toimittanut: Arja Ahola Taitto: Olli Luotonen Kannen taitto: Nanna Särkkä Kannen kuva: Delany Brendan / Comma Painotalo Auranen, Forssa 2009

Lisätiedot

TÖISSÄ JA ELÄKKEELLÄ - TUTKIMUS. Tutkimusjohtaja Mikko Kesä

TÖISSÄ JA ELÄKKEELLÄ - TUTKIMUS. Tutkimusjohtaja Mikko Kesä Raportti Tutkimusraportti 3.2.2010 23.3.2010 TÖISSÄ JA ELÄKKEELLÄ - TUTKIMUS Tutkimusjohtaja Mikko Kesä Tutkimusjohtaja Tutkija Suvi Kovero Mikko Kesä Innolink Research Oy Oy. 2009-2010 2010 Perustiedot

Lisätiedot

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta v valmistuneiden tilanne syksyllä 2011

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta v valmistuneiden tilanne syksyllä 2011 Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta v. 2006 valmistuneiden tilanne syksyllä 2011 K a s v a t u s t i e t e i d e n t i e d e k u n t a Saatteeksi Tässä annetut tiedot valmistuneiden työllistymisestä

Lisätiedot

Porvoolaisten yrittäjien hyvinvointi sekä neuvonta- ja tukipalvelut

Porvoolaisten yrittäjien hyvinvointi sekä neuvonta- ja tukipalvelut Porvoolaisten yrittäjien hyvinvointi sekä neuvonta- ja tukipalvelut Selvitys Porvoon nuorkauppakamari yhteistyössä Porvoon Yrittäjät Lähtökohta Porvoolaisille yrittäjille suunnatussa kyselyssä lähtökohta

Lisätiedot

MITEN VOIT JOHTAJA? Miten voit johtaja? tutkimusraportti. Elon ja LähiTapiolan teettämä, johtajan työhyvinvointia tarkasteleva tutkimus Elokuu 2015

MITEN VOIT JOHTAJA? Miten voit johtaja? tutkimusraportti. Elon ja LähiTapiolan teettämä, johtajan työhyvinvointia tarkasteleva tutkimus Elokuu 2015 MITEN VOIT JOHTAJA? Miten voit johtaja? tutkimusraportti Elon ja LähiTapiolan teettämä, johtajan työhyvinvointia tarkasteleva tutkimus Elokuu 2015 AIHE KOETTIIN KIINNOSTAVAKSI YLI TUHAT VASTAAJAA 1008

Lisätiedot

EXTRA. Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry Ratavartijankatu 2 00520 Helsinki www.ytn.fi > Järjestösektori

EXTRA. Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry Ratavartijankatu 2 00520 Helsinki www.ytn.fi > Järjestösektori JÄRJESTÖSEKTORIN EXTRA Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry Ratavartijankatu 2 00520 Helsinki www.ytn.fi > Järjestösektori Elokuu 2011 Tiedätkö kuka sinua edustaa työpaikalla vai edustaako kukaan? Luottamusmies

Lisätiedot

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta v valmistuneiden tilanne syksyllä Lääketieteellinen tiedekunta

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta v valmistuneiden tilanne syksyllä Lääketieteellinen tiedekunta Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta v. 2006 valmistuneiden tilanne syksyllä 2011 Lääketieteellinen tiedekunta Saatteeksi Tässä annetut tiedot valmistuneiden työllistymisestä ja heidän

Lisätiedot

Henkilöstökertomus 2014

Henkilöstökertomus 2014 Iitin kunta Henkilöstökertomus 2014 445 / 02.01.02 / 2014 Kunnanhallitus 3.8.2015 Kunnanvaltuusto Sisällys 1. Henkilöstörakenne... 3 2. Poissaolot... 8 3. Eläköityminen... 11 4. Henkilöstökulut... 12 2

Lisätiedot

Tutkimus. Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien. työllisyyskatsaus. 4. vuosineljännes

Tutkimus. Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien. työllisyyskatsaus. 4. vuosineljännes Tutkimus Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien työllisyyskatsaus 4. vuosineljännes 2005 www.tek.fi Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien työllisyyskatsaus Eero Siljander Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien

Lisätiedot

Sijoittuminen koulutuksen jälkeen 2013

Sijoittuminen koulutuksen jälkeen 2013 Koulutus 2015 Sijoittuminen koulutuksen jälkeen 2013 Vastavalmistuneiden työllistyminen jatkoi heikkenemistään Tilastokeskuksen mukaan vastavalmistuneiden työllisyys huonontui myös vuonna 2013. Lukuun

Lisätiedot

Kunnalliset palkat ja henkilöstö

Kunnalliset palkat ja henkilöstö Kunnalliset palkat ja henkilöstö Tilastoesite syyskuu 2015 www.kt.fi Henkilöstömenot 21 miljardia euroa Vuonna 2015 kuntien ja kuntayhtymien henkilöstömenot ovat arviolta 21 miljardia euroa, josta palkkakustannukset

Lisätiedot

Viisi vuotta työmarkkinoilla Uraseuranta vuonna 2009 Lapin yliopistosta valmistuneista maistereista

Viisi vuotta työmarkkinoilla Uraseuranta vuonna 2009 Lapin yliopistosta valmistuneista maistereista Viisi vuotta työmarkkinoilla Uraseuranta vuonna 2009 Lapin yliopistosta valmistuneista maistereista Satu Peteri Työelämä- ja rekrytointipalvelut Lapin yliopisto 2015 SISÄLLYS 1. TAUSTATIEDOT VASTAAJISTA...

Lisätiedot

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA 1 YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA Työmarkkinat ovat murroksessa. Suomea varjostanut taantuma on jatkunut ennätyksellisen pitkään. Pk-yritysten merkitystä ei tule aliarvioida taantumasta

Lisätiedot

TYÖAJAN SEURANTA JA TYÖAIKAPANKKI KÄYTTÖÖN!

TYÖAJAN SEURANTA JA TYÖAIKAPANKKI KÄYTTÖÖN! Sirkku Pohja Susanna Bairoh Työ ja muu elämä tasapainoon TYÖAJAN SEURANTA JA TYÖAIKAPANKKI KÄYTTÖÖN! Julkaisija: Tekniikan akateemiset TEK Taitto: Kirsi Pääskyvuori Kannen kuva: istock ISBN 978-952-7098-05-9

Lisätiedot

Pirre Hyötynen Otto Kanervo www.tek.fi/vastavalmistuneet TEKNIIKAN ALAN VASTAVALMISTUNEIDEN PALAUTEKYSELY TULOKSET 2.3.2015, 2014 VALMISTUNEET

Pirre Hyötynen Otto Kanervo www.tek.fi/vastavalmistuneet TEKNIIKAN ALAN VASTAVALMISTUNEIDEN PALAUTEKYSELY TULOKSET 2.3.2015, 2014 VALMISTUNEET Pirre Hyötynen Otto Kanervo www.tek.fi/vastavalmistuneet TEKNIIKAN ALAN VASTAVALMISTUNEIDEN PALAUTEKYSELY TULOKSET 2.3.2015, 2014 VALMISTUNEET Tekniikan akateemiset TEKin ja tekniikan yliopistojen yhteisesti

Lisätiedot

FSD2072 Tampereen yliopistossa vuonna 1997 jatkotutkinnon suorittaneiden työelämään

FSD2072 Tampereen yliopistossa vuonna 1997 jatkotutkinnon suorittaneiden työelämään KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2072 ssa vuonna 1997 jatkotutkinnon suorittaneiden työelämään sijoittuminen Kyselylomaketta

Lisätiedot

Palkansaajien osaaminen ja kouluttautuminen. Vastausjakaumia TNS Gallup 2016 kyselystä

Palkansaajien osaaminen ja kouluttautuminen. Vastausjakaumia TNS Gallup 2016 kyselystä Palkansaajien osaaminen ja kouluttautuminen Vastausjakaumia TNS Gallup 016 kyselystä Vastaajien lukumääriä Painottamaton Painotettu Akavalaiset 769 816 Muut 58 577 Akavalaiset: Mies 60 7 Nainen 09 5 Alle

Lisätiedot

, , , ,5 48,75 52

, , , ,5 48,75 52 1 Kaupan vuosivapaajärjestelmä 1 Vuosivapaan ansainta Vuosivapaajärjestelmässä työntekijä ansaitsee kalenterivuosittain 1.1.2017 alkaen vuosivapaata. Niissä työsuhteissa, jotka alkavat 1.1.2017 tai sen

Lisätiedot

Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 2005

Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 2005 Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 25 Erika Sassi ja Piia Simpanen Tinataan-verkostohanke 26 Suomessa naisten osuus tekniikan alalla on ollut kasvussa

Lisätiedot

Sijoittuminen koulutuksen jälkeen 2010

Sijoittuminen koulutuksen jälkeen 2010 Koulutus 2012 Sijoittuminen koulutuksen jälkeen 2010 Suurin osa vastavalmistuneista työllistyi edellisvuotta paremmin vuonna 2010 Tilastokeskuksen mukaan suurin osa vastavalmistuneista työllistyi paremmin

Lisätiedot

Kysely erilaisista työsopimuksista ja työntekomuodoista

Kysely erilaisista työsopimuksista ja työntekomuodoista 1 S Kysely erilaisista työsopimuksista ja työntekomuodoista Suomen Yrittäjät, maaliskuu 2016 2 Kysely erilaisista työsopimuksista ja työntekomuodoista SISÄLLYS KYSELY ERILAISISTA TYÖSOPIMUKSISTA JA TYÖNTEKOMUODOISTA...

Lisätiedot

Naisten syrjintä miesenemmistöisissä työyhteisöissä

Naisten syrjintä miesenemmistöisissä työyhteisöissä Naisten syrjintä miesenemmistöisissä työyhteisöissä Tuija Koivunen & Satu Ojala Tampereen yliopisto Työsuojelurahaston projekti Työssä koettu syrjintä ja myöhempi työura (2015 2017) 1. Tutkimuksessa analysoidaan

Lisätiedot

Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2007

Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2007 Kunnallinen työmarkkinalaitos Muistio 1 (5) Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2007 Lainsäädännön muutokset voimassa vuodesta 2004 Terveydenhuollon henkilöstön täydennyskoulutusta koskeva

Lisätiedot

TYÖTTÖMIEN NUORTEN ÄÄNI

TYÖTTÖMIEN NUORTEN ÄÄNI TYÖTTÖMIEN NUORTEN ÄÄNI TUTKIMUKSEN TAVOITTEET Tutkimuksen tavoi.eet ja toteutus Tutkimuksen tavoite Tutkimuksessa selvitesin nuorten työnömien työnömyyden ja työssä olemisen kestoa, ajatuksia työllistymisen

Lisätiedot

Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2006

Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2006 Kunnallinen työmarkkinalaitos Muistio 1 (5) Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2006 Lainsäädännön muutokset voimassa vuodesta 2004 Terveydenhuollon henkilöstön täydennyskoulutusta koskeva

Lisätiedot

Segregaatio ja (2/2007 4/2008) TKn, ETLAn ja PTn yhteishanke Rahoittaja: ESR / STM (S 02239)

Segregaatio ja (2/2007 4/2008) TKn, ETLAn ja PTn yhteishanke Rahoittaja: ESR / STM (S 02239) Segregaatio ja sukupuolten väliset v palkkaerot (2/2007 4/2008) TKn, ETLAn ja PTn yhteishanke Rahoittaja: ESR / STM (S 02239) www.tilastokeskus.fi/segregaatio SUKUPUOLTEN PALKKAEROT SUOMESSA Yksityisen

Lisätiedot

1., n= n=485 3., n=497 4., n=484 5., n=489 N., n=999

1., n= n=485 3., n=497 4., n=484 5., n=489 N., n=999 Työskentelin syventäviin tai ammattiaineisiin liittyvässä kesätyössä Olin opintoja sivuavassa kesätyössä / ns. "haalariharjoittelussa" 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 1., n=350 2. n=485 3., n=497 4.,

Lisätiedot

Työelämä- ja tasa-arvovaliokunnalle

Työelämä- ja tasa-arvovaliokunnalle Pärnänen Anna Erikoistutkija Väestö- ja elinolotilastot Muistio 29.3.2016 1 (1) Työelämä- ja tasa-arvovaliokunnalle Asiantuntijakuuleminen nollatuntisopimuksista Tilastokeskus selvitti vuonna 2014 työvoimatutkimuksen

Lisätiedot

Uraseuranta 2010 koko aineisto. Vuonna 2005 valmistuneet uraseurantakyselyn tulokset

Uraseuranta 2010 koko aineisto. Vuonna 2005 valmistuneet uraseurantakyselyn tulokset Uraseuranta koko aineisto Vuonna valmistuneet uraseurantakyselyn tulokset Uraseuranta kyselyn taustatietoja toteutettu syksyllä osana valtakunnallista kyselyä http://www.aarresaari.net/uraseuranta/index.htm#mais

Lisätiedot

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta v valmistuneiden tilanne syksyllä Teknillinen tiedekunta

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta v valmistuneiden tilanne syksyllä Teknillinen tiedekunta Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta v. 2006 valmistuneiden tilanne syksyllä 2011 Teknillinen tiedekunta Saatteeksi Tässä annetut tiedot valmistuneiden työllistymisestä ja heidän mielipiteistään

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO LIIKENNESUUNNITTELUOSASTO Helsinkiläisten liikkumistottumukset 2013. Taloustutkimus Oy.

HELSINGIN KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO LIIKENNESUUNNITTELUOSASTO Helsinkiläisten liikkumistottumukset 2013. Taloustutkimus Oy. HELSINGIN KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO LIIKENNESUUNNITTELUOSASTO Helsinkiläisten liikkumistottumukset 0 Taloustutkimus Oy Marraskuu 0 Tuomo Turja 9..0 Pauliina Aho SISÄLLYSLUETTELO. JOHDANTO....

Lisätiedot

Työaikamuoto KVTES KVTES t 45 min /vk. Arkipyhälyhennys 7 t 39 min. Ylityöraja. Säännöllinen työaika. Arkipyhälyhennys.

Työaikamuoto KVTES KVTES t 45 min /vk. Arkipyhälyhennys 7 t 39 min. Ylityöraja. Säännöllinen työaika. Arkipyhälyhennys. KT Yleiskirjeen 4/2016 liite 6 1 (6) KVTES:n muuttuneiden työaikaa koskevien määräysten soveltamisohjeet KVTES:n työaikaa koskevia määräyksiä on muutettu siten, että säännöllistä työaikaa on pidennetty.

Lisätiedot

Sijoittuminen koulutuksen jälkeen 2014

Sijoittuminen koulutuksen jälkeen 2014 Koulutus 2016 Sijoittuminen koulutuksen jälkeen 2014 Vastavalmistuneet työllistyivät edellistä taantumaa heikommin Tilastokeskuksen koulutustilastojen mukaan vastavalmistuneiden työllisyys jatkoi heikkenemistään

Lisätiedot

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot:

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2574 Yliopistoista vuonna 2003 valmistuneiden työelämään sijoittuminen viisi vuotta valmistumisen

Lisätiedot

FSD2105 Tampereen yliopistossa vuonna 2003 jatkotutkinnon suorittaneiden työelämään

FSD2105 Tampereen yliopistossa vuonna 2003 jatkotutkinnon suorittaneiden työelämään KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2105 Tampereen yliopistossa vuonna 2003 jatkotutkinnon suorittaneiden työelämään sijoittuminen

Lisätiedot

Valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus 2007. Promenade Research Oy Pekka Harjunkoski Tutkimuspäällikkö 050-599 0079 pekka.harjunkoski@promenade.

Valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus 2007. Promenade Research Oy Pekka Harjunkoski Tutkimuspäällikkö 050-599 0079 pekka.harjunkoski@promenade. Valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus 2007 Promenade Research Oy Pekka Harjunkoski Tutkimuspäällikkö 050-599 0079 pekka.harjunkoski@promenade.fi Esityksen sisältö: Toteutus ja menetelmä 3 Tutkimuksen

Lisätiedot

Petteri Suominen VAPAAEHTOISPALOKUNTIEN ARVOSTUS KUNNALLISTEN PÄÄTTÄJIEN JA KANSALAISTEN KESKUUDESSA

Petteri Suominen VAPAAEHTOISPALOKUNTIEN ARVOSTUS KUNNALLISTEN PÄÄTTÄJIEN JA KANSALAISTEN KESKUUDESSA Petteri Suominen VAPAAEHTOISPALOKUNTIEN ARVOSTUS KUNNALLISTEN PÄÄTTÄJIEN JA KANSALAISTEN KESKUUDESSA 1. Johdanto Marraskuussa 2002 julkistetussa tutkimuksessa Arvon mekin ansaitsemme yhtenä tutkimuskohteena

Lisätiedot