Samapalkkaisuusohjelma Pelastustoimen naisverkosto Outi Viitamaa-Tervonen, Sosiaali- ja terveysministeriö

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "Samapalkkaisuusohjelma Pelastustoimen naisverkosto Outi Viitamaa-Tervonen, Sosiaali- ja terveysministeriö"

Satu Saarnio
7 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 Pelastustoimen naisverkosto Outi Viitamaa-Tervonen, Sosiaali- ja terveysministeriö Sukupuolten palkkatasa-arvo sitkeä ja keskeinen tasa-arvokysymys Naisten ja miesten syrjimätön ja tasa-arvoinen palkkaus oikeudenmukaisen, laadukkaan ja tuottavan työelämän perusedellytys Lähtökohtina pyrkimys kaventaa sukupuolten välistä keskimääräistä palkkaeroa ja tasaarvolain samapalkkaisuusperiaatteen toteuttaminen Samapalkkaisuuteen velvoittavat kansainvälinen ja EU: n oikeus sekä kansallinen tasaarvolainsäädäntö : samasta ja samanarvoisesta työstä sama palkka, syrjimättömät palkkaperusteet Ohjelman osapuolia ovat kaikki työmarkkinakeskusjärjestöt, sosiaali- ja terveys-, työ- ja elinkeino- sekä opetus- ja kulttuuriministeriö Kolmikantainen ohjelma toiminut vuodesta , jolla pyritty kaventamaan naisten ja miesten palkkaeroa

laadukkaan ja tuottavan työelämän perusedellytys Lähtökohtina pyrkimys kaventaa sukupuolten välistä keskimääräistä palkkaeroa ja tasaarvolain samapalkkaisuusperiaatteen toteuttaminen

2 Sukupuolten palkkaeron tarkastelua Naiset ansaitsevat keskimäärin 83,3 prosenttia miesten ansioista koko työmarkkinoilla (Tilastokeskus, Ansiotasoindeksi, ennakkotieto 2015) Sektorikohtaisesti: valtiolla 86, kunnissa 86 ja yksityisellä 84,6 prosenttia Miesten keskiansio 3646 euroa, naisten ansio 3038 kuukaudessa (Ansiotasoindeksi, ennakkotieto 2015) Sukupuolten keskimääräistä palkkaeroa seurataan käyttäen kuvaajana Tilastokeskuksen Ansiotasoindeksiin perustuvaa tietoa kokoaikaisten palkansaajien säännöllisen työajan kuukausikeskiansioista Ansiotasoindeksi on hyvä mittari kuvaamaan naisten ja miesten ansioiden kehitystä Keskimääräinen palkkaero kertoo, että joko työelämän rakenteissa on eroja ja /tai naisia ja miehiä palkitaan työelämässä eri tavoin Ohjelman päätavoite: pyrkimyksenä on naisten ja miesten keskimääräisen palkkaeron kaventaminen. Edellisellä samapalkkaisuusohjelman kaudella sukupuolten ansiotason ero kaventui alle 17 prosenttiin. Jos aiempi kehitys jatkuisi, keskimääräinen ansiotason ero kaventuisi vähintään 12 prosenttiin koko työmarkkinoilla vuoteen 2025 mennessä

seurataan käyttäen kuvaajana Tilastokeskuksen Ansiotasoindeksiin perustuvaa tietoa kokoaikaisten palkansaajien säännöllisen työajan kuukausikeskiansioista Ansiotasoindeksi on hyvä mittari kuvaamaan

3 Sukupuolten palkkaeron tarkastelua Palkkarakennetilaston mukaan naisten kokonaisansioiden osuus 83 prosenttia miesten ansioista koko työmarkkinoilla. Valtiolla 85, kunta-alalla 83 ja yksityisellä sektorilla 84 prosenttia (Tilastokeskus, Palkkarakennetilasto, 2014) Tilastossa mukana ylityö ja osa-aikatyö, palkallinen loma Palkkarakennetilasto on hyvä kuvaaja, kun halutaan tietoa palkkauksen taustatekijöistä ja selvitellään sukupuolen, iän, koulutuksen, toimialan vaikutusta Sukupuolten keskimääräinen palkkaero antaa liian myönteisen kuvan sukupuolten erosta, koska se ei kerro saavatko samankaltaiset ominaisuudet omaavat samaa palkkaa Esimerkkejä palkoista (Kunnallinen työmarkkinalaitos, 2014): Palomies tehtäväkohtainen kk:ssa 1962 euroa, kokonaisansio 3084 euroa, naisia ammatissa 0,1 pros. Palomies-ensihoitaja kk:ssa 2325 euroa, kokonaisansio 3556 euroa, naisia ammatissa 4,2 pros. Palotarkastaja kk:ssa 2824 euroa, kokonaisansio 3405 euroa, naisia ammatissa 20,6 pros. Palopäällikkö kk:ssa 3304 euroa, kokonaisansio 4722 euroa, naisia ammatissa 1,1 pros. Paloinsinööri kk:ssa 3337 euroa, kokonaisansio 4146 euroa, naisia ammatissa 15,8 pros. Koko työmarkkinoilla miesten mediaanipalkka 3255 euroa kk:ssa ja naisten 2708 euroa (PRT 2014)

hyvä kuvaaja, kun halutaan tietoa palkkauksen taustatekijöistä ja selvitellään sukupuolen, iän, koulutuksen, toimialan vaikutusta Sukupuolten keskimääräinen palkkaero antaa liian myönteisen kuvan

4 Ohjelma on melko tiivis ja keskittyy muutamaan teema-alueeseen. Edellisen ohjelman laveutta karsittu vain hieman. Teemat liittyvät pähkinänkuoressa palkkaan ja palkanmuodostukseen sekä työelämän kehittämiseen. Teemoja ovat palkka- ja sopimuspolitiikka, palkkausjärjestelmät, palkkatietämyksen lisääminen sekä työpaikan palkkakartoitukset. Lisäksi koulutuksen ja työelämän perinteisen sukupuolijaon purkaminen sekä työn ja perhe-elämän yhteensovittaminen. Ohjelmassa on sovittu konkreettisista toimenpiteistä ja niiden toteuttajista. Toimenpiteisiin sovittu indikaattorit. Työmarkkinajärjestöillä on keskeinen rooli monissa toimenpiteissä. Konkreettisia toimenpiteitä työmarkkinajärjestöillä aikaisempaa enemmän.

Teemoja ovat palkka- ja sopimuspolitiikka, palkkausjärjestelmät, palkkatietämyksen lisääminen sekä työpaikan palkkakartoitukset.

5 Eteenpäin tessien ja vessien nykyistä kattavampi ja säännöllisempi sukupuolivaikutusten arviointi työn vaativuuteen perustuvien palkkausjärjestelmien käyttöönoton edistäminen palkkatietämyksen lisääminen työpaikan tasa-arvosuunnitelmien ja palkkakartoitusten toimivuuden ja konkreettisuuden parantaminen selvitetään sukupuolirooliodotuksia koulutus- ja uravalinnoissa kehitetään uusia työkaluja työelämän perinteisen työnjaon purkamiseen runsaasti yhteistyötä työelämän eri toimijoiden kanssa samapalkkaisuuden keskeiset toimijat saman pöydän ääressä.

toimivuuden ja konkreettisuuden parantaminen selvitetään sukupuolirooliodotuksia koulutus- ja uravalinnoissa kehitetään uusia työkaluja

6 Kysymysmerkkejä naisten ja miesten palkkaero voi kaventua vain jos naisten palkat nousevat nopeammin kuin miesten palkkaratkaisujen liikkumavara on tosi pieni, haaste palkkaeron kaventamisen kannalta eri alojen välisten palkkaerojen kaventamisen haasteet kunta-alan naisten palkkauksella suuri merkitys, koska alalla työskentelevistä :sta ¾ on naisia segregaation purkamistoimien ja naisten urien parantamisen palkkavaikutukset hitaita työn ja perheen yhteensovittamisen toimenpiteet melko hidasvaikutteisia Tärkeätä samapalkkaisuus on ja pysyy agendalla, seuranta, hallituksen ja työmarkkinajärjestöjen tavoitteellinen ja suunnitelmallinen toiminta samapalkkatavoitteessa jatkuu. Samapalkkaisuus ei ole vain yksilöiden ja työyhteisöjen vastuulla.

segregaation purkamistoimien ja naisten urien parantamisen palkkavaikutukset hitaita työn ja perheen yhteensovittamisen toimenpiteet melko hidasvaikutteisia Tärkeätä samapalkkaisuus on ja

Samankaltaiset tiedostot

Sama palkka samasta ja samanarvoisesta työstä

Sama palkka samasta ja samanarvoisesta työstä Palkkatasa-arvon edistäminen samapalkkaisuusohjelmassa Outi Viitamaa-Tervonen, sosiaali- ja terveysministeriö Ansaitset enemmän! UNI Naiset Finland 1.9.2012 Naisten ja miesten välinen palkkaero on Suomessa