Yliopistosektorin työmarkkinatutkimus 2010

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Yliopistosektorin työmarkkinatutkimus 2010"

Transkriptio

1 Yliopistosektorin työmarkkinatutkimus 2010 Akavan Erityisalojen selvityksiä

2 Akavan Erityisalat ry Ulkoasu Olli Luotonen ISBN (nid.) ISBN (pdf) Painopaikka Libris Oy, Helsinki 2011

3 Yliopistosektorin työmarkkinatutkimus 2010 Akavan Erityisalojen selvityksiä

4 Yliopistosektorin työmarkkinatutkimus 2010 Akavan Erityisalojen selvityksiä 4/2011 Sisältö Lukijalle 5 Tutkimuksen toteuttaminen 6 Jäsenkunnan kuvaus 7 Ikä ja sukupuoli 7 Työkokemus ja koulutus 7 Työmarkkinoille sijoittuminen 7 Työsuhteiden määräaikaisuus 9 Työaika, ylityöt ja kokemukset työkuormituksesta 11 Yliopistojen palkkataso ja -kehitys 13 Työpaikkakiusaaminen 15 Tasa-arvosuunnitelma 16 Yliopistosektorin erilliskysymykset 16 Liite 17

5 A kavan Erityisalat seuraa eri sektoreilla toimivan jäsenistönsä työhön sijoittumista, palkkausta ja muita edunvalvonnan kannalta keskeisiä teemoja vuosittain tehtävillä kyselytutkimuksilla. Tietoja kerätään erikseen yksityisellä ja julkisella sektorilla toimivilta jäseniltä. Vuoden 2009 valtiosektorin työmarkkinatutkimuksessa yliopistoissa työskentelevät olivat vielä mukana. Marraskuussa 2010 lähetetty kyselylomake oli sekin vielä yhteinen yliopistoissa ja valtiolla työskenteleville, mutta nyt ensim mäisen kerran yliopistosektorin kyselyn tulokset raportoidaan omana julkaisunaan. Työsuhteiden määräaikaisuus on piirre, joka tässä raportissa korostuu entisestään. Joka toinen yliopistoissa työskentelevä on määräaikaisessa palvelussuhteessa; alle 30-vuotiaista jopa yhdeksän kymmenestä. Joka kolmas määräaikaisista oli kuitenkin määräaikaisena omasta tahdostaan. Ylemmän tai alemman korkeakoulututkinnon suorittaneista vailla pysyvää työsuhdetta oli joka toinen, kun taas tutkijakoulutuksen saaneilla osuus oli kaksi kolmesta. Määräaikaisuudet Lukijalle näyttävät myös ketjuuntuvan: useammalla kuin joka kolmannella oli meneillään vähintäänkin viides määräaikaisuus nykyisessä työpaikassaan. Hieman vajaa kolmannes arvioi, että meneillään olevaa määräaikaisuutta jatketaan edelleen ja yli kolmannes ei osannut sanoa, mitä määräaikaisuuden jälkeen tapahtuu. Yliopistoissa työskentelevien sopimuksen mukainen työaika oli keskimäärin 36,9 tuntia viikossa, mutta toteutunut työaika yli kaksi tuntia enemmän. Yli puolet myös ilmoitti tekevänsä ylitöitä. Lähes aina ylitöiden tekeminen oli oma-aloitteista ilman työnantajan ylityömääräystä. Ylityötunteja kertyi keskimäärin 3,7 tuntia viikossa. Joka toiselle myös tällaiset ylityöt korvattiin. Vajaalla kolmanneksella oli käytössään työaikapankkijärjestelmä. Kuusi kymmenestä piti nykyistä työmääräänsä joko jatkuvasti tai ajoittain liian suurena. Kuitenkin seitsemän kymmenestä arvioi oman jaksamisensa joko hyväksi tai erittäin hyväksi. Joka viides sen sijaan katsoi, että oma työssä jaksaminen oli joko huonoa tai erittäin huonoa. Työnantajien, joiden palveluksessa olevan henkilöstön määrä on säännöllisesti vähintään 30 työntekijää, on vuosittain laadittava tasaarvosuunnitelma. Neljä kymmenestä kertoi työpaikallansa tehdyn tasaarvosuunnitelman. Yksi kymmenestä tiesi, että sellaista ei ollut. Muutamien työpaikalla suunnitelma oli tekeillä. Sen sijaan lähes puolet oli epätietoisia suunnitelman olemassaolosta tai sen mahdollisista vaikutuksista. Koska yliopistolla työskentelevien jäsentemme työoloja tutkittiin aiemmin osana valtion työmarkkinatutkimusta, ei tämän raportin tietoja sellaisenaan voi verrata aiempiin vuosiin. Tämän tutkimuksen tulokset antavat kuitenkin arvokasta tietoa yliopistosektorin jäsenten tämänhetkisestä työmarkkinatilanteesta. Tätä tietoa hyödynnetään liiton edunvalvontatyössä ja jäsenneuvonnassa. Helsingissä Salla Luomanmäki toiminnanjohtaja Akavan Erityisalojen selvityksiä

6 V altiosektoria ja yliopistoja koskeva yhteinen kyselytutkimus toteutettiin sähköisesti marraskuussa Tutkimuksen perusjoukon muodostivat kaikki valtiosektorilla (N=2 618) ja yliopistoissa (N=861) työssä olevat liiton jäsenet (N=3 479). Näistä tutkimuspyyntö tavoitti kaikkiaan jäsentä ja yhteensä hyväksyttyjä vastauksia saatiin Vastaajista 334 työskenteli päätoimisesti yliopistolla ja 817 valtion eri virastoissa ja laitoksissa. Tässä raportissa tarkastellaan ainoastaan yliopistoissa työskentelevien jäsenten vastauksia (n=334). Aikaisemmin yliopistojen jäsenistöä on tarkasteltu osana valtiosektoria. Näin ollen aikasarjatietoja yliopistoissa toimivien jäsenten työhön sijoittumisesta tai työsuhteen ehdoista Tutkimuksen toteuttaminen ei ole saatavilla. Tässä tutkimuksessa tiedusteltiin lokakuun 2010 palkkausta. Aineiston edustavuutta parannettiin tekemällä kaikki laskelmat perusjoukon sukupuoli- ja ikäjakaumatiedoin painotettuina. Näin yksi tutkimukseen vastannut edustaa keskimäärin lähes kolmea (861/334=2,6) yliopistolla työskentelevää jäsentä. Painotettuina tehdyt laskelmat pakottivat vastaajien ja kaikkien tutkimuksen kohteena olleiden henkilöiden iän ja sukupuolen mukaiset jakaumat vastaamaan tarkasti toisiaan. Tämä menettely mahdollistaa myös sen, että raportissa esitetyillä lukumäärätiedoilla voidaan kuvata jäsenten kokonaismäärää eri ryhmissä. Näin ollen esimerkiksi palkka tilastoissa esitetyt lukumäärätiedot kuvaavat jäsenten todellista lukumäärää kussakin ryhmässä, ei vastaajien lukumäärää. Aineiston analysoinnista ja tulosten raportoinnista vastasi Real Stats Oy. Akavan Erityisalat vastasi kyselyn sisällöllisestä suunnittelusta, kyselylomakkeen laatimisesta, kohdehenkilöiden poiminnasta ja tietojen keräämisestä. Tämä raportti sisältää kuvailevia perustuloksia yliopistoissa työskentelevien jäsenten sosiodemografisesta rakenteesta, työmarkkinoille sijoittumisesta, työajoista ja palkkatasosta. Raportin liitteinä olevissa taulukoissa tarkastellaan palkkausta yksityiskohtaisemmin ja tarkasteluissa on taustamuuttujina käytetty mm. jäsenen sukupuolta, ikää, työkokemusvuosia ja toimiasemaa. Taulukko 1. Yliopistoissa toimivat jäsenet sukupuolen ja jäsenyhdistyksen mukaan (%) Jäsenyhdistys Kyselyyn vastanneita n Iän ja sp:n mukaan painotettu, N Miehet % Naiset % Arkistoalan ammattiyhdistys ,3 1,4 Käännösalan asiantuntijat KAJ ,3 8,2 Museoalan ammattiliitto ,7 3,7 SPECIA Asiantuntijat ja ylemmät toimihenkilöt ,5 61,3 Taide- ja kulttuurialan ammattijärjestö TAKU ,6 11,9 Viestinnän asiantuntijoiden ammattijärjestö Viesti ,3 5,3 Tradenomi HSO Sihteerit ,0 4,5 Muut ,3 3,7 Yhteensä (N=154) 100 (N=707) 6 Akavan Erityisalojen selvityksiä

7 Y liopistolla työskentelevä jäsenistö jakaantuu useisiin eri jäsenyhdistyksiin. Selvästi suurin jäsenyhdistys on SPECIA, jonka jäsenet käsittävät yli 60 % kaikista yliopistojen jäsenistä. Toiseksi eniten yliopistolla toimivista kuuluu Taide- ja kulttuurialan ammattijärjestö TAKUun. Eri yhdistyksiin kuulumisessa on vain pieniä eroja miesten ja naisten välillä. Naisten ryhmässä Tradenomi HSO Sihteerien ja Käännösalan asiantuntijat KAJ ry:n jäsenten suhteelliset osuudet ovat selvästi suuremmat kuin miehillä, kun taas miehiä on suhteellisesti enemmän SPECIAn jäseninä kuin naisia. Jäsenkunnan kuvaus Ikä ja sukupuoli Noin 82 % kaikista yliopistoissa toimivista jäsenistä on naisia. Yliopistolla toimivan jäsenkunnan keski-ikä on 39,4 vuotta ja naiset ovat keski-iältään noin kolme vuotta miehiä nuorempia (naisten keski-ikä 38,9 vuotta ja miesten 41,8 vuotta). Noin 17 % yliopistolla toimivista jäsenistä on täyttänyt 60 vuotta. Miehistä joka neljäs oli vähintään 50-vuotias. Naisista alle 40-vuotiaita oli selvästi yli puolet, miehistä osuus oli huomattavasti matalampi (42 %). Työkokemus ja koulutus Työkokemusta mitattiin tutkimusajankohdan (vuosi 2010) ja viimeisimmän tutkinnon suorittamisvuoden erotuksena. Keskimäärin yliopistoissa toimivilla jäsenillä oli valmistumisesta kulunut 9,5 vuotta (naisilla keskimäärin 9 vuotta ja miehillä 11,6 vuotta). Yliopistolla toimivista jäsenistä lähes 90 % on suorittanut vähintään ylemmän korkeakoulututkinnon. Miesten ja naisten koulutusrakenteessa on jonkin verran eroja: miesten ryhmässä alemman korkeakoulututkinnon suorittaneiden osuus oli suurempi kuin naisilla. Naiset ovat suorittaneet miehiä useammin ylemmän korkeakoulututkinnon. Miehistä joka kymmenes on väitellyt, naisista vain 5 %. Kaavio 1. Kaavio 1. Yliopistoissa toimivat Yliopistoissa jäsenet toimivat jäsenet sukupuolen ja ikäryhmän sukupuolen mukaan ja ikäryhmän (%) mukaan (%) Kaavio 2. Kaavio 2. Yliopistoissa toimivat Yliopistoissa jäsenet toimivat jäsenet sukupuolen sukupuolen ja koulutusasteen ja koulutusasteen mukaan (%) mukaan (%) Mies Nainen Kaikki Alle Mies 1 15 Nainen 3 9 Kaikki 2 10 Keskiaste, alin korkea-aste Ylempi korkeakouluaste Alempi korkeakouluaste Tutkijakoulutus Ulkomailla suoritettu tutkinto / ei tietoa K yselyyn vastanneista 88 % oli kyselyajankohtana kokoaikaisessa työssä. Osa-aikatyötä teki 5 % vastanneista ja loput olivat perhe-, vuorottelu- tai opintovapaan takia tilapäisesti poissa työelämästä. Jäsenkunta jakaantuu eri yliopistoihin siten, että suurin osa, noin kolmannes, työskentelee Helsingin yliopistossa. Seuraavaksi eniten jäseniä toimii Turun, Itä-Suomen ja Tampereen yliopistoissa, noin 10 % kussakin. Toimiaseman mukaan tarkasteltuna selvästi suurimman ryhmän muodostavat asiantuntijoina toimivat, joita oli keskimäärin 55 % yliopistoilla Työmarkkinoille sijoittuminen toimivista jäsenistä. Toiseksi yleisintä oli toimihenkilötehtävissä toimiminen. Yliopiston jäsenistön sijoittumisessa eritasoisiin tehtäviin on jonkin verran eroja miesten ja naisten välillä. Naisten ryhmässä toimihenkilöiden osuus oli suurempi kuin miehillä, kun taas miehistä suurempi osa toimii asiantuntijoina tai johdon tehtävissä. Toimihenkilötehtävissä toimiminen oli selvästi yleisintä nuorimmassa ikäryhmässä: alle 30-vuotiaista 45 % työskenteli toimihenkilöinä. Asiantuntijoiden osuus nuorimmassa ikäryhmässä oli alle 40 %. Muissa ikäryhmissä asiantuntijoiden osuus kipusi yli puoleen. Tässä tarkastelussa keskijohtoon ja johtoon kuuluvien osuudet laskettiin yhteen ryhmien pienen koon vuoksi. Johdossa toimivien osuus oli sitä suurempi mitä vanhemmasta ikäryhmästä oli kyse. Vanhimpaan ikäryhmään kuuluvista useampi kuin joka viides sijoittui johdon tai keskijohdon tehtäviin. Yliopistossa työskentelevät jaettiin neljälle eri toiminta-alueelle: hallintoon, tiedekuntaan, täydennyskoulutukseen ja muuhun. Eniten, noin 40 %, jäsenistä toimii hallinnossa. Joka neljäs työskentelee tiedekunnassa. Naiset toimivat miehiä useammin tiedekunnissa tai täydennyskoulutusta Akavan Erityisalojen selvityksiä

8 järjestävissä yksiköissä. Miehistä joka kolmas sijoittuu ryhmään muu. Useampi kuin kolme neljästä (79 %) oli mielestään koulutustaan vastaavassa työssä. 15 % vastanneista oli sitä mieltä, että työn vaativuustaso oli alhaisempi kuin koulutus edellyttäisi. Muutama vastaaja (1 %) piti nykyistä työtä koulutukseen nähden liian vaativana. Loput (5 %) eivät osanneet arvioida työn ja koulutuksen vastaavuutta. Määräaikaisessa palvelussuhteessa olevilla oli vakituisia useammin työtehtäviin nähden liiaksi koulutu tusta. Kolme kymmenestä toimihenki löinä toimivista suoriutuisi oman näkemyksensä mukaan vaativammistakin työtehtävistä. Kaavio 23. Yliopistoissa toimivat jäsenet yliopiston mukaan (%) Kaavio 23. Yliopistoissa toimivat jäsenet yliopiston mukaan Muut 12 % Vaasan yo 3 % Sibelius-Akatemia 5 % Helsingin yo 36 % Oulun yo 7 % Jyväskylän yo 7 % Tampereen yo 9 % Turun yo 12 % Itä-Suomen yo 9 % Kaavio 22. Yliopistoissa toimivat jäsenet sukupuolen ja toimintoalueen mukaan Kaavio 22. Yliopistoissa toimivat jäsenet sukupuolen ja toimintoalueen mukaan (%) Miehet Naiset Kaikki Hallinto Tiedekunta Täydennyskoulutus Muu Kaavio 3. Kaavio 3. Yliopistoissa toimivat Yliopistoissa jäsenet toimivat jäsenet sukupuolen ja toimiaseman mukaan (%) sukupuolen ja toimiaseman mukaan (%) Kaavio 5. Vastaako nykyinen työ koulutusta? Kaavio 5. (%) Työn vaativuustaso on alhaisempi kuin edellyttäisi Vastaako nykyinen työ koulutusta? (%) Työn vaativuustaso on alhaisempi kuin koulutus edellyttäisi Mies 3 Nainen 1 8 Kaikki Johto Asiantuntija Keskijohto Toimihenkilö Muu, ei tietoa Kaikki Määräaikainen Pysyvä Toimihenkilö Asiantuntija Johto, keskijohto Kaavio 4. Kaavio 4. Yliopistoissa toimivat Yliopistoissa jäsenet toimivat jäsenet ikäryhmän ja toimiaseman mukaan (%) ikäryhmän ja toimiaseman mukaan (%) Alle Kaikki Johto, keskijohto Asiantuntija Toimihenkilö Muu Alle 30 Nainen Mies Akavan Erityisalojen selvityksiä

9 Työsuhteiden määräaikaisuus Työsuhteiden määräaikaisuus Joka toinen yliopistoissa työskentelevä jäsen oli määräaikaisessa palvelussuhteessa. Joka kolmas (32 %) määräaikaisista oli määräaikaisessa palvelussuhteessa omasta tahdostaan. Määräaikaisuudet ketjuuntuvat: useammalla kuin joka kolmannella oli meneillään vähintäänkin viides määräaikaisuus nykyisessä työpaikassa. Reilu kolmannes (36 %) määräaikaisista ei tiedä mitä tapahtuu nykyisen palvelussuhteen jälkeen. M ääräaikaiset työsuhteet ovat yliopistoissa hyvin tavallisia. Kokopäivätoimisista työntekijöistä puolet (49 %) työskenteli määräaikaisessa työsuhteessa. Määräaikaisessa työsuhteessa ollaan useammin pakosta, sillä vain kolmannes määräaikaisista oli pätkätyössä omasta tahdostaan. Kyselylomakkeella tiedusteltiin myös perustetta palvelussuhteen määräaikaisuudelle. Reilu neljännes ilmoitti hoitaneensa sijaisuutta. Kaksi kolmesta kertoi, että työ oli muuten luonteeltaan määräaikaista (esim. määräaikainen projekti). Pienelle osalle (6 %) työnantaja ei ollut ilmoittanut perustetta palvelussuhteen määräaikaisuudelle. Tutkimuksen mukaan määräaikaisilla työsuhteilla on taipumus ketjuuntua. Neljännes määräaikaisista oli nykyisessä työpaikassa vasta ensimmäisessä määräaikaisessa työsuhteessa. Useammalla kuin joka kolmannella pätkätyöläisellä oli kyselyajankohtana meneillään vähintäänkin viides määräaikainen työsuhde nykyisessä työpaikassa. Määräaikaisten työsuhteiden yleisyys vaihtelee eri ryhmissä. Tiedekunnissa toimivista määräaikaisia (74 %) on suhteellisesti enemmän kuin muilla toiminta-alueilla. Hallinnossa ja täydennyskoulutusyksiköissä toimivista joka kolmas on määräaikainen. Naiset ovat hieman miehiä useammin määräaikaisessa palvelussuhteessa. Sukupuolen lisäksi palvelusuhteen määräaikaisuus on yhteydessä henkilön koulutustasoon: eniten määrä aikaisia on väitöskirjan tehneillä (67 %). Pätkätyöläisyys on selvästi työuran alkuun Kaavio 9. Perustelut määräaikaiselle Kaavio 9. palvelussuhteelle (%) Perustelut määräaikaiselle työsuhteelle Muu syy (esim. projekti) 40 % Perustetta ei ole ilmoitettu 6 % Sijaisuus 28 % Työn luonne on määräaikainen 26 % Kaavio 7. Määräaikaisten työsuhteiden lukumäärä nykyisellä työnantajalla (%) Kaavio 7. Määräaikaisten työsuhteiden lukumäärä nykyisellä työnantajalla ja yli Akavan Erityisalojen selvityksiä

10 liittyvä ilmiö: mitä nuorempi työntekijä oli, sitä todennäköisemmin hänen työsuhteensa oli solmittu määräaikaiseksi. Alle 30 vuotiaista noin 90 %:lla palvelussuhde on solmittu määräaikaiseksi vuotiaistakin yli puolet teki töitä määräaikaisena. Määräaikaiset työsuhteet ovat yleisimpiä toimihenkilötehtäviä tekevien ja asiantuntijoiden keskuudessa ja harvinaisimpia johdossa. TAKUn jäsenistä kolmella neljästä oli määräaikainen palvelussuhde. Seuraavaksi korkein määräaikaisten osuus oli SPECIAn, Museoalan ammattiliiton ja Käännösalan asiantuntijat KAJ:n jäsenillä, joista joka toinen työskenteli määräaikaisena. Tutkimuksen tuloksista käy hyvin ilmi määräaikaisiin työsuhteisiin liittyvä epävarmuus. Reilu kolmannes määräaikaisista ei vielä tiennyt mitä tapahtuu nykyisen palvelussuhteen päätyttyä. Lähes yhtä moni piti todennäköisenä, että työ jatkuu määräaikaisena samassa työpaikassa. Vain joka kymmenes uskoi palvelussuhteen vakinaistamiseen. Työttömyyttä piti todennäköisenä vaihtoehtona vain neljä prosenttia määräaikaisista. Kaavio 6. Kaavio 6. Määräaikaisten Määräaikaisten työsuhteiden osuudet työsuhteiden (%) osuudet (%) Kaavio 10. Kaavio 10. Arviot siitä, mitä tapahtuu Arviot siitä, mitä tapahtuu määräaikaisuuden päättymisen jälkeen (%) määräaikaisuuden päättymisen jälkeen (%) Kaikki 49 Työttömäksi 4 % Ei halua uutta työtä 3 % Tiedekunta Muu Täydennyskoulutus Hallinto Vakinaistetaan 10 % Aloittaa uuden työn 17 % Ei tiedä vielä 36 % Tutkijakoulutus Ylempi korkeakouluaste Alempi korkeakouluaste Määräaikaisuutta jatketaan 31 % Alle Toimihenkilö Asiantuntija Johto, keskijohto Nainen 49 Mies 47 Kaavio 8. Kaavio 8. Määräaikaisten osuudet osuudet (%) (%) eräiden jäsenyhdistysten jäsenillä eräiden jäsenyhdistysten jäsenillä Kaikki 49 Taide- ja kulttuurialan ammattijärjestö TAKU 73 SPECIA Asiantuntijat ja ylemmät toimihenkilöt 51 Museoalan ammattiliitto 50 Käännösalan asiantuntijat KAJ 48 Viestinnän asiantuntijoiden ammattijärjestö Viesti 11 Tradenomi HSO Sihteerit 9 10 Akavan Erityisalojen selvityksiä

11 Työaika, ylityöt ja kokemukset työkuormituksesta Y liopistoissa toimivien jäsenten työviikko venyy keskimäärin 39 tunnin kestoiseksi. Tämä on viikkotasolla kaksi tuntia sopimuksen mukaista työaikaa enemmän. Joka kymmenes työskenteli vähintään 43 tuntia viikossa. Lyhyintä työviikkoa tekevän kymmenyksen työviikko oli korkeintaan 36,3 tuntia. Työviikon pituus on yhteydessä tehtävähierarkiaan: pisintä työviikkoa tehtiin johdon tehtävissä ja lyhyintä toimihenkilötehtävissä. Yli puolet jäsenkunnasta ilmoitti tekevänsä myös ylitöitä. Ylitöitä tehdään lähes aina oma-aloitteisesti eli ilman työnantajan antamaa ylityömääräystä. Ylitöitä tekeville kertyi viikossa keskimäärin 3,7 ylityötuntia. Tutkimuksessa pyydettiin vastaajia arvioimaan myös ylitöiden määrässä tapahtunutta muutosta vuoteen 2009 verrattuna. Suurimmalla osalla tilanne ylitöiden suhteen oli pysytellyt edellisvuoden tasolla. Lähes joka kolmas oli tehnyt ylitöitä enemmän kuin vuotta aikaisemmin, mutta vain joka kymmenes raportoi ylitöiden lisääntyneen selvästi. Vastaavasti 17 %:lla ylitöiden määrä oli vähentynyt joko selvästi tai jonkin verran. Yli puolet ilmoitti, että työnantaja korvaa tehdyt ylityöt täysimääräisenä vapaa-aikana virka- ja työehtosopimuksen mukaisesti. Joka neljännelle (28 %) työnantajan määräämät ylityöt Säännöllinen työaika viikossa, kokoaikaiset työntekijät Sopimuksen mukainen työaika keskimäärin 36,9 tuntia viikossa (Mediaani=37,25 / F10=36,25 / F90=37,5) Toteutunut työaika keskimäärin 39,0 tuntia viikossa (Mediaani=38 / F10=36,25 / F90=43) Pisin toteutunut työaika johdon ja keskijohdon tehtävissä (42,4 h/vko) Asiantuntijat (38,9 h/vko) ja toimihenkilöt (38,3 h/vko) tekivät johtoa lyhyempää työviikkoa. korvataan osittain vapaa-aikana. Rahalliset ylityökorvaukset olivat harvinaisempia. Noin 14 % ilmoitti, että työnantajan määräämiä ylitöitä ei korvata lainkaan. Jakaumat on laskettu niistä kokoaikatyöntekijöistä, jotka ottivat kantaa ylitöiden korvaamista koskevaan kysymykseen. Joka toinen pystyi pitämään vapaa-aikana korvattavat ylityöt työpaikalla olevan työajan tasoitusjärjestelmän mukaan. Reilu neljännes keräsi tuntivapaansa työaikapankkiin Ylityöt Yli puolet jäsenistä (54 %) tekee ylitöitä. Lähes aina (95 %) ylitöiden teko on oma-aloitteista, eli työtehtävistä suoriutuminen edellyttää pidempää työviikkoa. Joka toisella tällaiset ylityöt myös korvataan jotenkin. Oma-aloitteisia ylitöitä tekevillä keskimäärin 3,7 ylityötuntia viikossa (Mediaani=3; F10=1; F90=8). 30 %:n työpaikalla on käytössä työaikapankkijärjestelmä. pidettäväksi joskus myöhemmin. Joka viides ilmoitti, että ylityövapaat jäävät pääsääntöi sesti käyttämättä. Eri toimiasemaryhmien välillä oli eroja siinä, kuinka he pystyivät pitämään ylityövapaita: toimihenkilöistä vain 9 %:lla ylityö vapaat jäävät pitämättä, kun taas johdon ryhmässä 35 %:lla ylityövapaat jäävät pääsääntöisesti pitämättä. Johdossa hyödynnetään myös muita harvemmin työaikapankkia. Kaksi kolmesta yliopistolla toimivasta jäsenestä oli sitä mieltä, että Kaavio 11. Kaavio 11. Muutos ylitöiden Muutos määrässä ylitöiden (%) määrässä (%) Kaavio 12. Kaavio 12. Työnantajan Työnantajan määräyksestä määräyksestä tehtyjen tehtyjen ylitöiden korvaaminen (%) ylitöiden korvaaminen (%) Vähentynyt selvästi Vähentynyt jonkin verran Pysynyt ennallaan Lisääntynyt jonkin verran Lisääntynyt selvästi Täysimääräisesti vapaa-aikana Osittain vapaa-aikana Ei korvata lainkaan Täysimääräisesti rahana Osittain rahana Akavan Erityisalojen selvityksiä

12 työpaikalla on liian vähän työntekijöitä työtehtäviin nähden. Tätä mieltä olivat erityisesti ne, jotka joutuvat itse tekemään ylitöitä omassa työssään. Joka kuudes (16 %) yliopistojen jäsenistä piti nykyistä työmääräänsä jatkuvasti liian suurena. Neljä kymmenestä koki työtaakan ajoittain liian suureksi. Arviot työmäärästä vaikuttaisivat olevan vahvasti yhteydessä henkilön toimiasemaan, sillä työmääräänsä ajoittain tai jatkuvasti liian suurena pitäneiden osuus oli selvästi korkein johdon tehtävissä, lähes 85 %. Erityisen huolestuttavaa on se, että yli 40 % johdon tehtävissä toimivista koki työmääränsä jatkuvasti liian suureksi. Toimihenkilöstä työtaakkansa liian raskaana pitävien osuus oli muita ryhmiä matalampi. Naiset ja vakituisessa palvelussuhteessa olevat raportoivat miehiä ja määräaikaisia työntekijöitä useammin liiallisesta työmäärästä. Raskas työtaakka osalla jäsenistä näkyy mahdollisesti myös siinä, että joka neljäs työntekijä voi työssään melko (23 %) tai erittäin huonosti (3 %). Noin 70 % voi työssään melko tai erittäin hyvin. Johto, keskijohto Asiantuntija Toimihenkilö Kaikki Kaavio 14. Ylityövapaiden pitäminen toimiaseman mukaan (%) Kaavio 14. Ylityövapaiden pitäminen toimiaseman mukaan (%) Työajan tasoitusjärjestelmän mukaan Työaikapankin kautta Vapaat jää pitämättä Kaavio 13. Kaavio 13. Työpaikallani on liian vähän työntekijöitä Työpaikallani työtehtäviin on liian nähden vähän (%) työntekijöitä työtehtäviin nähden (%) Kaikki Ei tee ylitöitä Tekee ylitöitä Täysin samaa mieltä EOS Jokseenkin samaa mieltä Jokseenkin eri mieltä Täysin eri mieltä Kaavio 15. Kaavio 15. Arvio nykyisestä työmäärästä Arvio nykyisestä työmäärästä taustamuuttujittain (%) taustamuuttujittain (%) Kaavio 16. Arvio omasta työssä jaksamisesta? (%) Kaavio 16. Arvio omasta työssä jaksamisesta (%) Kaikki Määräaikainen Pysyvä Toimihenkilö Asiantuntija Johto, keskijohto Erittäin hyvä 11 Melko hyvä 59 EOS 4 Melko huono 23 Erittäin huono Nainen Mies Jatkuvasti liian suuri Sopiva Ajoittain liian suuri Liian pieni, eos 12 Akavan Erityisalojen selvityksiä

13 Yliopistojen palkkataso ja -kehitys (palkkaliite) J äsenten palkkatarkasteluissa aineiston rajausta tarkennettiin vielä siten, että mukaan tarkasteluihin poimittiin vain ne kokoaikatyöntekijät, joiden palkkataso oli yli euroa kuukaudessa. Heistä reilu kymmenys (14 %) kertoi palvelussuhteen ehtojensa määräytyvän valtion palkkausjärjestelmän (VPJ) perusteella. Lähes yhtä monella (13 %) palkanmuodostuksen perusteena on tutkijoiden ja opettajien palkkausjärjestelmä. Ylivoimaisesti eniten jäsenkunnasta (68 %) kuului kuitenkin muun kuin opetushenkilöstön palkkausjärjestelmän piiriin. Vain 5 %:lla yliopistolla toimivista jäsenistä palkkaus määräytyi joidenkin muiden periaatteiden mukaisesti. Kaavio 17. Palkkausjärjestelmät Kaavio (%) 17. Palkkausjärjestelmät (%) Tutkijoiden ja opettajien palkkausjärjestelmä 13 % Valtion palkkausjärjestelmä (VPJ) 14 % Muu, ei tietoa 5 % Muun henkilöstön palkkausjärjestelmä 68 % Kyselylomakkeella tiedusteltiin lokakuun 2010 päätoimen palkkausta. Jäsenkunnan palkkajakaumaa havain- nollistetaan nauhakuviolla, jossa palkkien vasen reuna kuvaa alinta desiiliä, oikea reuna ylintä desiiliä ja katkoskohta muodostuu mediaanipalkan perusteella. Palkin vasemman ja oikean reunojen väliin mahtuu 80 % ryhmän palkoista. Yliopistolla toimiva jäsenkunta ansaitsi keskimäärin 3034 euroa kuukaudessa. Mediaanipalkalla mitattuna ansiotaso oli hieman matalampi eli 2960 euroa kuukaudessa. Joka kymmenes (F90) ansaitsi vähintään 4020 euroa kuukaudessa. Palkka jakauman alapäässä joka kymmenennen (F10) kuukausipalkka oli korkeintaan 2157 euroa. Naisten keskiansiotaso oli noin 230 euroa matalampi kuin miehillä. % Keskipalkka F10 F50 F90 Kaikki (N=741) Miehet Naiset Vakituinen Määräaikainen Pääkaupunkiseutu Muu Suomi Johto Keskijohto Asiantuntija Toimihenkilö Kaavio 18. Säännöllisen työajan ansiot Kaavio 18. eri taustamuuttujien Säännöllisen mukaan, euroa/kk työajan ansiot eri taustamuuttujien mukaan, /kk yli Akavan Erityisalojen selvityksiä

14 Sukupuolten välinen palkkaero oli euromääräisesti selvästi pienempi palkkajakauman ala- kuin yläpäässä. Suurin selittäjä sukupuolten väliselle palkkaerolle löytynee erilaisesta tehtävärakenteesta. Palkkataso on voimakkaasti yhteydessä sekä henkilön ikään että työkokemukseen. Valmistumisen jälkeinen palkka oli 2551 euroa. Vakituisessa työsuhteessa työskentelevien palkka oli lähes neljänneksen korkeampi kuin määräaikaisessa työsuhteessa olevilla. Pääkaupunkiseudulla työskentelevien keskipalkat olivat hieman korkeammat kuin muualla Suomessa toimivilla. Johdon tehtäviä hoitavien keskiansiot olivat lähes euroa kuukaudessa ja matalimmat palkat olivat toimihen- kilöiden ryhmässä, missä keskipalkka ylitti vaivoin 2600 euroa. Yliopistolla toimivista jäsenistä 84 % raportoi palkkatasonsa nousseen vuoden 2009 lokakuusta. Kahdella kolmesta (64 %) palkka oli noussut vain yleiskorotuksen verran. Joka viidennellä (20 %) kuukausiansiot olivat nousseet yli yleiskorotustason. Noin 2 % ilmoitti, että heidän palkkansa oli laskenut tarkastelujaksolla. Joka kymmenes kokoaikatyöntekijä ei ollut oman ilmoituksensa mukaan työssä vuotta aikaisemmin, joten palkka kehitystarkastelua ei voinut tehdä. Loput (5 %) eivät osanneet sanoa, miten palkkataso oli muuttunut vuoden aikana. Yleiskorotuksen lisäksi palkannousun taustalla on useimmiten (29 %) muutos henkilökohtaisessa palkanosassa. Lähes yhtä moni kertoi palkan nousseen uuteen asemaan tai tehtävään siirtymisen myötä. Joka neljännellä yleiskorotuksen ylittävän palkankorotuksen saaneella palkkataso nousi tehtäväkohtaisen palkanosan korottamisen myötä. Kysymys oli ns. monivalintakysymys eli vastaaja pystyi ilmoittamaan useamman kuin yhden syyn palkannousulle. Yliopistoissa sovellettavat palkkausjärjestelmät ja eri palkanosat saattavat näyttäytyä varsinkin uusille työntekijöille epämääräisinä. Näin ollen palkankorotuksen kohdentumista eri palkanosiin voi olla vaikea arvioida. Kaavio 19. Kaavio 19. Mikä on Mikä yleiskorotuksen on yleiskorotuksen lisäksi aiheuttanut lisäksi muutoksen kuukausiansioissa lokakuusta 2009 lokakuuhun 2010? (%) aiheuttanut muutoksen kuukausiansioissa lokakuusta 2009 lokakuuhun 2010? (%) Henkilökohtainen palkanosan muutos Uusi asema / tehtävä Tehtäväkohtainen palkanosan muutos Uusi työnantaja Muu syy Lisäkoulutus / pätevyys Omat toimenpiteet (esim. opiskelu, muutto) 4 Tulospalkkio Taulukko 3. Keskipalkkojen muutos vuosina /kk 2006 /kk 2008 /kk 2009 /kk 2010 /kk % % Palkansaajat kaikki * ,5 2,1 Palkansaajat valtio * ,4 2,2 Akavan Erityisalojen jäsenet valtio ja yliopisto, yhteensä ,8 2,0 valtio ,1 yliopisto ,9 * Tilastokeskuksen Ansiotasoindeksi 2010, 4. neljännes 14 Akavan Erityisalojen selvityksiä

15 Yliopistolla toimivien jäsenten palkkausta on aikaisemmin analysoitu osana valtiosektoria. Tästä syystä keski palkkojen muutos laskettiin edelleen myös yhteisesti valtiosektorilla ja yliopistoissa toimiville. Näin laskien jäsenten keskipalkat ovat nousseet vuodesta 2000 lukien lähes 57 % ja vuodesta 2009 lukien 2 %. Yliopistoissa toimivilla keskipalkkojen muutos oli vuoden aikana lähes 3 % ja valtion virastoissa ja laitoksissa hieman yli 2 %. Yliopistossa toimivia oli vuoden 2010 tutkimuksessa suhteellisesti enemmän kuin vuosi sitten. Tästä johtuen keskipalkkojen muutos koko ryhmässä jää hieman matalammaksi kuin valtion tai yliopistojen erilliset ansiokehitysprosentit. Vuoden 2008 tutkimuksesta lähtien tunnusluvut on laskettu jäsenkunnan sukupuoli- ja ikärakenteen mukaan painotettuina, jolloin keskipalkkataso tulee hieman korkeammaksi. Jäsenkunnan palkkakehitystä voidaan verrata koko palkansaaja kunnan yleiseen ansiokehitykseen. Koko palkansaajakuntaa koskevat tiedot saadaan Tilastokeskuksen ansiotasoindeksistä (indeksivuosi=2000). Tilastokeskuksen mukaan kaikkien palkansaajien ansiot ovat nousseet vuodesta 2000 (4.vuosineljännes) vuoteen 2010 keskimäärin noin 49 %. Valtiosektorilla palkat ovat vastaavana aikana nousseet 52 %. Vuodesta 2009 ansiokehitys on ollut koko palkansaajakunnassa keskimäärin 2,1 % ja valtiolla 2,2 %. Tilastokeskuksen uudistetun ansiotasoindeksin mukaan (indeksivuosi 2005=2000) valtiosektorin palkkakehitykseksi on ilmoitettu 1,8 %. Tutkimuksessa pyydettiin vastaajia arvioimaan viiden eri tekijän vaikutusta palkkaan 4-portaisella luokituksella. Vastaajien näkemyksen mukaan eniten palkkaan vaikuttavat työn vaativuus ja henkilökohtainen osaaminen. Vain noin 15 % vastanneista arvioi, että nämä tekijät eivät vaikuta lainkaan palkkaukseen. Sen sijaan esimerkiksi tehdyn työn määrällä tai tuloksella on selvästi vähäisempi vaikutus palkkaan. Kolme neljästä arvioi, että työryhmän tai -yksikön tulos ei vaikuta lainkaan palkkaukseen. Kaavio 20. Kaavio 20. Miten seuraavat tekijät vaikuttavat Miten seuraavat palkkaukseen? tekijät (%) vaikuttavat palkkaukseen? (%) Työn vaativuus Henkilökohtainen osaaminen Työn laatu Työn määrä Ryhmän / työyksikön tulos Vaikuttaa paljon Ei vaikuta lainkaan Vaikuttaa jossain määrin EOS J oka neljäs yliopistolla työskentelevä ilmoitti havainneensa omalla työpaikalla kiusaamista kuluneen vuoden aikana. Kiusaamisen kohteeksi oli joutunut 15 % jäsenistä, naiset selvästi miehiä useammin. Kiusaamiseen oli työpaikalla myös reagoitu. Joka neljäs kertoi kiusaamisen seurauksena esimerkiksi pidetyn puhutteluja. Työpaikkakiusaaminen Onko kokenut tai havainnut kiusaamista työpaikalla kuluneen vuoden aikana? Kokenut itse: 15 % miehet 6 % naiset 17 % Havainnut työpaikalla 24 % miehet 21 % naiset 24 % Joka neljäs (27 %) ilmoitti, että kiusaamiseen on myös puututtu (esim. puhuttelu, työjärjestelyn muutos) Akavan Erityisalojen selvityksiä

16 T yönantajien, joiden palveluksessa olevan henkilöstön määrä on säännöllisesti vähintään 30 työn - tekijää, on vuosittain laadittava tasaarvosuunnitelma. Suunnitelman tulee koskea erityisesti palkkausta ja muita Tasa-arvosuunnitelma palvelussuhteen ehtoja. Yliopistolla toimivista jäsenistä vajaa 40 % toimii työpaikoilla, joissa suunnitelma on laadittu. Tutkimukseen vastanneet olivat epätietoisia suunnitelman olemassaolosta tai sen vaikutuksista. Kaavio 21. Onko työpaikalla tehty tasa-arvosuunnitelma (%) Kaavio 21. Onko työpaikalla tehty tasa-arvosuunnitelma? (%) Kyllä Ei On tekeillä EOS Niistä, joilla tasa-arvosuunnitelma: 2 %: tasa-arvosuunnitelma kaventanut sukupuolten välistä palkkaeroa. 31 %: tasa-arvosuunnitelmalla ei ole pystytty kaventamaan palkkaeroja 67 %: ei osannut sanoa tasa-arvosuunnitelman vaikutuksesta T utkimuksessa tiedusteltiin myös työpaikoilla mahdollisesti käydyistä yt-menettelyistä ja täydennyskoulutuksen yhtiöittämisestä. Noin 60 % totesi, että heidän työpaikallaan ei ole toteutettu tai suunniteltu henkilöstön vähennykseen tähtääviä yt-neuvotteluja. Neljä kymmenestä työskentelee yliopistossa, jossa yt-menet telyä on Yliopistosektorin erilliskysymykset ainakin suunniteltu. Hieman useampi kuin joka kymmenes kertoi itse olevansa yt-neuvottelujen piirissä. Täydennyskoulutuksen yhtiöittämistä oli suunniteltu tai jo toteutettu yliopistoissa, joissa työskentelee 15 % jäsenistä. Osuus voi olla tätä suurempikin, sillä varsin moni kertoi tutkimuksen avoimessa palautteessa, että he eivät ainakaan olleet tietoisia tällaisista suunnitelmista. Lisäksi tutkimuksessa kartoitettiin sitä, tietääkö jäsenistö, kuka on heidän työpaikkansa Jukolainen luottamusmies. Valtaosa jäsenistä (75 %) tunnusti, että he eivät tienneet, kuka on heitä työpaikalla edustava luottamusmies. Yliopistoa koskevat erilliskysymykset Onko yliopistossasi toteutettu / suunniteltu yt-menettelyä? Kyllä, koskee henkilökohtaisesti: 12 % Kyllä, ei koske henkilökohtaisesti: 29 % Ei ole toteutettu / suunniteltu: 59 % Onko yliopistossasi toteutettu / suunniteltu täydennyskoulutuksen yhtiöittämistä? Kyllä, on jo toteutettu: 7 % Kyllä, suunnitteilla: 8 % Ei ole toteutettu / suunniteltu: 85 % Tiedätkö kuka toimii luottamusmiehenäsi? Kyllä: 25 % En: 75 % 16 Akavan Erityisalojen selvityksiä

17 Liite Yliopistosektorin työmarkkinatutkimus, palkkatilastot lokakuu 2010 Vastaajia 334 n = perusjoukon ikä- ja sukupuolijakaumatiedoin painotettu Säännöllisen työajan ansiot n % Keskipalkka F 10 F 25 F 50 F 75 F 90 Sukupuoli Miehet , Naiset , Yhteensä , Koulutusaste Keskiaste 5, Alin korkea-aste 13 1, Alempi korkeakouluaste 74 10, Ylempi korkeakouluaste , Tutkijan koulutus 50 6, Ulkomailla suoritettu tutkinto 10 1, Yhteensä , Ikäryhmä Alle , , , , , Yhteensä , Työssäkäyntialue Pääkaupunkiseutu , Muu Suomi , Yhteensä , Toimiasema Johto 12 1, Keskijohto 69 9, Asiantuntija , Toimihenkilö , Muu 31 4, Tieto puuttuu 10 1, Yhteensä , Palvelussuhde Pysyvä , Määräaikainen , Yhteensä , Akavan Erityisalojen selvityksiä

18 Säännöllisen työajan ansiot n % Keskipalkka F 10 F 25 F 50 F 75 F 90 Palkkausjärjestelmä Valtion palkkausjärjestelmä (VPJ) , Tutkijoiden ja opettajien palkkausjärjestelmä 94 12, Muun henkilöstön palkkausjärjestelmä , Muut, tieto puuttuu 38 5, Yhteensä , Jäsenyhdistys Arkistoalan ammattiyhdistys 12 1, Käännösalan asiantuntijat KAJ 50 6, Museoalan ammattiliitto 25 3, SPECIA Asiantuntijat ja ylemmät toimihenkilöt , Taide- ja kulttuurialan ammattijärjestö TAKU 85 11, Viestinnän asiantuntijoiden ammatti , järjestö Viesti Tradenomi HSO Sihteerit 32 4, Muut 28 3, Yhteensä , Akavan Erityisalojen selvityksiä

19 Säännöllisen työajan ansiot n % Keskipalkka F 10 F 25 F 50 F 75 F 90 Yliopisto Helsingin yo , Itä-Suomen yo 67 9, Jyväskylän yo 55 7, Oulun yo 51 6, Sibelius-Akatemia 32 4, Tampereen yo 55 7, Turun yo 87 11, Vaasan yo 26 3, Muut 95 12, Yhteensä , Nimike Amanuenssi 29 3, Asiantuntija 14 1, Erikoissuunnittelija 19 2, Hallintopäällikkö 11 1, Kielenkääntäjä 13 1, Koordinaattori 12 1, Koulutuspäällikkö 11 1, Koulutussuunnittelija 16 2, Projektipäällikkö 33 4, Projektisihteeri 10 1, Sihteeri 13 1, Suunnittelija , Tiedottaja 16 2, Toimistosihteeri 16 2, Tutkija 49 6, Muut nimikkeet , Yhteensä , Akavan Erityisalojen selvityksiä

20 Akavan Erityisalat ry Maistraatinportti 4 A, 6 krs Helsinki p Akavan Erityisalat ry edustaa kulttuurin, hallinnon ja liike-elämän asiantuntijoita ja esimiehiä, jotka ovat järjestäytyneet 25 itsenäiseen jäsenyhdistykseen. Liitossa on yhteensä noin jäsentä.

Korkeakoulusektorin työmarkkinatutkimus 2011

Korkeakoulusektorin työmarkkinatutkimus 2011 Korkeakoulusektorin työmarkkinatutkimus 2011 Akavan Erityisalojen selvityksiä 3 2012 Akavan Erityisalat ry Ulkoasu Olli Luotonen ISBN 978-952-5927-34-4 (nid.) ISBN 978-952-5927-35-1 (pdf) Painopaikka Libris

Lisätiedot

Valtiosektorin työmarkkinatutkimus 2010

Valtiosektorin työmarkkinatutkimus 2010 Valtiosektorin työmarkkinatutkimus 2010 Akavan Erityisalojen selvityksiä 3 2011 Akavan Erityisalat ry Ulkoasu Olli Luotonen ISBN 978-952-5927-16-0 (nid.) ISBN 978-952-5927-17-7 (pdf) Painopaikka Libris

Lisätiedot

11. Jäsenistön ansiotaso

11. Jäsenistön ansiotaso 24 Kuvio 19. 11. Jäsenistön ansiotaso Tutkimuksessa selvitettiin jäsenistön palkkaukseen liittyviä asioita. Vastaajilta kysyttiin heidän kokonaiskuukausiansioitaan (kuukausibruttotulot). Vastaajia pyydettiin

Lisätiedot

valtio- sektorin työmarkkina tutkimus

valtio- sektorin työmarkkina tutkimus valtio- sektorin työmarkkina tutkimus Akavan Erityisalat ry Toimittanut: Arja Ahola Taitto: Olli Luotonen Kannen taitto: Nanna Särkkä Kannen kuva: Delany Brendan / Comma Painotalo Auranen, Forssa 2009

Lisätiedot

Valtiosektorin työmarkkinatutkimus 2011

Valtiosektorin työmarkkinatutkimus 2011 Valtiosektorin työmarkkinatutkimus 2011 Akavan Erityisalojen selvityksiä 2 2012 Akavan Erityisalat ry Ulkoasu Olli Luotonen ISBN 978-952-5927-32-0 (nid.) ISBN 978-952-5927-33-7 (pdf) Painopaikka Libris

Lisätiedot

Yksityisen sektorin työmarkkinatutkimus 2011

Yksityisen sektorin työmarkkinatutkimus 2011 Yksityisen sektorin työmarkkinatutkimus 2011 Akavan Erityisalojen selvityksiä 1 2012 Akavan Erityisalat ry Ulkoasu Olli Luotonen ISBN 978-952-5927-30-6 (nid.) ISBN 978-952-5927-31-3 (pdf) Painopaikka Libris

Lisätiedot

JULKISEN SEKTORIN TYÖMARKKINATUTKIMUS Akavan Erityisalojen selvityksiä 3/2006

JULKISEN SEKTORIN TYÖMARKKINATUTKIMUS Akavan Erityisalojen selvityksiä 3/2006 JULKISEN SEKTORIN TYÖMARKKINATUTKIMUS 05 Akavan Erityisalojen selvityksiä 3/06 Akavan Erityisalat ry ISSN 1796-4172 Aluksi Tämänkertaisessa julkisen sektorin työmarkkinatutkimuksessamme keskityimme lähes

Lisätiedot

KUNTASEKTORIN TYÖMARKKINATUTKIMUS 2006. Akavan Erityisalojen selvityksiä 3/2007

KUNTASEKTORIN TYÖMARKKINATUTKIMUS 2006. Akavan Erityisalojen selvityksiä 3/2007 KUNTASEKTORIN TYÖMARKKINATUTKIMUS 06 Akavan Erityisalojen selvityksiä 3/07 Akavan Erityisalat ry ISSN 1796-9247 Multiprint Oy Helsinki ALUKSI Tämänkertainen työmarkkinatutkimuksemme on järjestyksessä liittomme

Lisätiedot

VALTIOSEKTORIN TYÖMARKKINATUTKIMUS Akavan Erityisalojen selvityksiä 4/2007

VALTIOSEKTORIN TYÖMARKKINATUTKIMUS Akavan Erityisalojen selvityksiä 4/2007 VALTIOSEKTORIN TYÖMARKKINATUTKIMUS 06 Akavan Erityisalojen selvityksiä 4/07 Akavan Erityisalat ry ISSN 1796-9255 Multiprint Oy Helsinki ALUKSI Tämänkertainen työmarkkinatutkimuksemme on järjestyksessä

Lisätiedot

Yksityisen sektorin työmarkkinatutkimus 2010

Yksityisen sektorin työmarkkinatutkimus 2010 Yksityisen sektorin työmarkkinatutkimus 2010 Akavan Erityisalojen selvityksiä 2 2011 Akavan Erityisalat ry Ulkoasu Olli Luotonen ISBN 978-952-5927-10-8 (nid.) ISBN 978-952-5927-11-5 (pdf) Painopaikka Libris

Lisätiedot

Yksityisen sektorin työmarkkinatutkimus 2007. Akavan Erityisalojen selvityksiä 1 2008

Yksityisen sektorin työmarkkinatutkimus 2007. Akavan Erityisalojen selvityksiä 1 2008 Akavan Erityisalojen selvityksiä 1 2008 Yksityisen sektorin työmarkkinatutkimus 2007 Akavan Erityisalojen selvityksiä 1 2008 Yksityisen sektorin työmarkkinatutkimus 2007 Akavan Erityisalojen selvityksiä

Lisätiedot

YKSITYISEN SEKTORIN TYÖMARKKINATUTKIMUS 2006. Akavan Erityisalojen selvityksiä 2/2007

YKSITYISEN SEKTORIN TYÖMARKKINATUTKIMUS 2006. Akavan Erityisalojen selvityksiä 2/2007 YKSITYISEN SEKTORIN TYÖMARKKINATUTKIMUS 200 Akavan Erityisalojen selvityksiä 2/2007 Akavan Erityisalat ry ISSN 179-1 Multiprint Oy Helsinki ALUKSI Tämänkertainen työmarkkinatutkimuksemme on järjestyksessä

Lisätiedot

Kuntasektorin työmarkkinatutkimus 2010

Kuntasektorin työmarkkinatutkimus 2010 Kuntasektorin työmarkkinatutkimus 20 Akavan Erityisalojen selvityksiä 5 2011 Akavan Erityisalat ry Ulkoasu Olli Luotonen ISBN 978-952-5927-20-7 (nid.) ISBN 978-952-5927-21- (pdf) Painopaikka Libris Oy,

Lisätiedot

YKSITYISEN SEKTORIN TYÖMARKKINATUTKIMUS 2005. Akavan Erityisalojen selvityksiä 2006

YKSITYISEN SEKTORIN TYÖMARKKINATUTKIMUS 2005. Akavan Erityisalojen selvityksiä 2006 YKSITYISEN SEKTORIN TYÖMARKKINATUTKIMUS 200 Akavan Erityisalojen selvityksiä 200 Akavan Erityisalat ry ISSN 179- Aluksi Akavan Erityisalojen yksityisen sektorin työmarkkinatutkimus tehtiin jälleen erillisenä

Lisätiedot

Ylityöt ovat yleisiä, niitä tekee 60 prosenttia. Huolestuttavaa on, että ylityöt korvataan sopimuksen mukaisesti vain 40 prosentille.

Ylityöt ovat yleisiä, niitä tekee 60 prosenttia. Huolestuttavaa on, että ylityöt korvataan sopimuksen mukaisesti vain 40 prosentille. Akavan Erityisalojen kuntasektorin työmarkkinatutkimus 2012 2 Kuntasektorin työmarkkinatutkimus 2012 Sisällys Lukijalle... Taustatietoja vastanneista... Palvelussuhde... Määräaikaiset palvelussuhteet...

Lisätiedot

PALKKAKYSELY PALKKAKYSELY

PALKKAKYSELY PALKKAKYSELY 1. PALKKAKYSELY 1 Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RILin jäsenille tehtiin lokakuussa 2016 työmarkkinatutkimus internet-kyselynä. Kysely toteutettiin yhteistyössä Tekniikan Akateemisten Liitto TEKin vastaavan

Lisätiedot

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2. Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.2017 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti STTK:n toimeksiannosta

Lisätiedot

Perustiedot. Sukupuoli. Jäsenyys Lakimiesliitossa

Perustiedot. Sukupuoli. Jäsenyys Lakimiesliitossa 1 Sisällys Perustiedot... 3 Sukupuoli... 3 Jäsenyys Lakimiesliitossa... 3 Työnantaja ja työsuhde... 4 Toimialajakauma... 4 Yrityksen koko... 4 Työsuhteen kesto... 5 Työsuhteen laatu... 5 Palkka... 6 Palkkausmuoto...

Lisätiedot

Yksityisen. sektorin. työmarkkina tutkimus

Yksityisen. sektorin. työmarkkina tutkimus Yksityisen sektorin työmarkkina tutkimus Akavan Erityisalat ry Toimittanut: Arja Ahola Taitto: Olli Luotonen Kannen taitto: Nanna Särkkä Kannen kuva: Delany Brendan / Comma Painotalo Auranen, Forssa 2009

Lisätiedot

Toimihenkilöbarometri 2013

Toimihenkilöbarometri 2013 Toimihenkilöbarometri 2013 Seppo Nevalainen 2 7. 11. 2 0 1 3 Vastanneet jäsenliitoittain Yhteensä N = 1288 Miehet N = 307 Naiset N = 979 Naisten osuus, % Vastausprosentti Painokerroin Ammattiliitto PRO

Lisätiedot

KYSELY TEKNISEN VIESTINNÄN TEHTÄVISSÄ TOIMIVIEN PALKKAUKSESTA JA TYÖSUHTEEN EHDOISTA. - yhteenveto tuloksista

KYSELY TEKNISEN VIESTINNÄN TEHTÄVISSÄ TOIMIVIEN PALKKAUKSESTA JA TYÖSUHTEEN EHDOISTA. - yhteenveto tuloksista 1 KYSELY TEKNISEN VIESTINNÄN TEHTÄVISSÄ TOIMIVIEN PALKKAUKSESTA JA TYÖSUHTEEN EHDOISTA - yhteenveto tuloksista Suomen teknisen viestinnän yhdistyksen syysseminaari Tampere 15.10.2013 Hanna Gorschelnik

Lisätiedot

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 8.2.

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 8.2. Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 8.2.2017 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti STTK:n toimeksiannosta

Lisätiedot

Palkkatasotutkimus 2015

Palkkatasotutkimus 2015 Palkkatasotutkimus Tuloksia Taustaa Vuotuinen palkkatasotutkimus antaa poikkileikkauksen jäsenten sijoittumisesta työmarkkinoilla ja palkkatasosta Lokakuun ansiot (tunnusluvuissa mukana kokoaikatyössä

Lisätiedot

Tradenomi kaupan alalla. Liiketalouden kehittämispäivät 16.11.2011 Mika Varjonen, toiminnanjohtaja Tradenomiliitto TRAL ry

Tradenomi kaupan alalla. Liiketalouden kehittämispäivät 16.11.2011 Mika Varjonen, toiminnanjohtaja Tradenomiliitto TRAL ry Tradenomi kaupan alalla Liiketalouden kehittämispäivät 16.11.2011 Mika Varjonen, toiminnanjohtaja Tradenomiliitto TRAL ry Tradenomiliitto TRAL ry Tradenomi-, BBA- ja tradenomi (ylempi AMK)- tutkinnon suorittaneiden

Lisätiedot

Yleiskuva. Palkkatutkimus 2008. Tutkimuksen tausta. Tutkimuksen tavoite. Tutkimusasetelma

Yleiskuva. Palkkatutkimus 2008. Tutkimuksen tausta. Tutkimuksen tavoite. Tutkimusasetelma Palkkatutkimus 2008 Yleiskuva Tutkimuksen tausta Tutkimuksen tavoite Tutkimusasetelma Tietotekniikan liitto (TTL) ja Tietoviikko suorittivat kesäkuussa 2008 perinteisen palkkatutkimuksen. Tutkimus on perinteisesti

Lisätiedot

TYÖTTÖMYYSBAROMETRI Tietoja tekniikan alan yliopistokoulutetuista työttömistä

TYÖTTÖMYYSBAROMETRI Tietoja tekniikan alan yliopistokoulutetuista työttömistä TYÖTTÖMYYSBAROMETRI 2014 Tietoja tekniikan alan yliopistokoulutetuista työttömistä Työttömyysbarometrin sisältö 1. Yhteenvetoa tuloksista 2. Tilastotietoja tekniikan alan yliopistokoulutettujen työttömyydestä

Lisätiedot

ETÄTYÖN EDISTÄMINEN. Agronomiliitto ry:n jäsenten kokemuksia etätyöstä. Mari Raininko

ETÄTYÖN EDISTÄMINEN. Agronomiliitto ry:n jäsenten kokemuksia etätyöstä. Mari Raininko ETÄTYÖN EDISTÄMINEN Agronomiliitto ry:n jäsenten kokemuksia etätyöstä Mari Raininko Tutkimuksen taustaa Etätyöstä ja sen hyödyistä puhuttu paljon, mutta hyödyntäminen ei ole toteutunut odotetulla tavalla

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Farmasian tiedekunnassa vuonna 2009 farmaseutin tutkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 valmistuneiden kyselyyn 2012. Materiaalin tuottanut Helsingin

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Teologisessa tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 valmistuneiden kyselyyn 2012. Materiaalin tuottanut

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Farmasian tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 valmistuneiden kyselyyn 2012. Materiaalin tuottanut

Lisätiedot

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE - KYSELYN TOTEUTUS - KÄSITYKSET AMK-TUTKINNOSTA JA KOULUTUKSESTA - AMK-TUTKINNON TUOTTAMA OSAAMINEN - TYÖLLISTYMISEEN

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Käyttäytymistieteellisessä tiedekunnassa vuonna 2009 lastentarhanopettajan tutkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 2012. Materiaalin tuottanut Helsingin

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Maatalous-metsätieteellisessä tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 valmistuneiden kyselyyn 2012.

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Humanistisessa tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 valmistuneiden kyselyyn 2012. Materiaalin tuottanut

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Valtiotieteellisestä tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 2012. Materiaalin tuottanut Helsingin

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Lääketieteellisessä tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 valmistuneiden kyselyyn 2012. Materiaalin

Lisätiedot

Yliopistojen. Tilastojulkaisu Yliopistot

Yliopistojen. Tilastojulkaisu Yliopistot Jälkipainos kielletään. Sivistystyönantajat ry Eteläranta 10, FI-00130 Helsinki, Finland Tel. +358 9 1728 5700 www.sivistystyonantajat.fi Yliopistojen Tilastojulkaisu 2014 yleinen työehtosopimus Yliopistot

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Oikeustieteellisessä tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 valmistuneiden kyselyyn 2012. Materiaalin

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Käyttäytymistieteellisessä tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 2012. Materiaalin tuottanut Helsingin

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Helsingin yliopistossa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon, farmaseutin ja lastentarhanopettajan tutkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 2012.

Lisätiedot

Työmarkkinatutkimus 2010

Työmarkkinatutkimus 2010 Työmarkkinatutkimus 2010 Luonnontieteiden Akateemisten Liitto LAL ry 22.1.2011 Real Stats Oy Sisältö 1 TUTKIMUKSEN TOTEUTUS JA TULOSTEN EDUSTAVUUS...3 2 JÄSENKUNNAN TAUSTATIEDOT...4 3 SIJOITTUMINEN TYÖMARKKINOILLE...6

Lisätiedot

Tradenomit työelämässä ajankohtaisterveiset Tradenomiliitosta

Tradenomit työelämässä ajankohtaisterveiset Tradenomiliitosta Tradenomit työelämässä ajankohtaisterveiset Tradenomiliitosta Valtakunnalliset ammattikorkeakoulujen liiketalouden koulutusalan kehittämispäivät 10.11.2010 Kouvolassa Johanna Tuovinen asiamies, koulutus-

Lisätiedot

Vuonna 1998 valmistuneiden maistereiden ura- ja työmarkkinaseuranta: kuviot ja taulukot

Vuonna 1998 valmistuneiden maistereiden ura- ja työmarkkinaseuranta: kuviot ja taulukot Vuonna 1998 valmistuneiden maistereiden ura- ja työmarkkinaseuranta: kuviot ja taulukot 1. TUTKITTAVIEN TAUSTATIEDOT...3 Taulukko 1. Tutkinnon suorittaneet ja vastanneet koulutusaloittain... 3 Taulukko

Lisätiedot

Ympäristöasiantuntijoiden Keskusliitto. 24.1.2012 Real Stats Oy

Ympäristöasiantuntijoiden Keskusliitto. 24.1.2012 Real Stats Oy Työmarkkinatutkimus 2011 Ympäristöasiantuntijoiden Keskusliitto 24.1.2012 Real Stats Oy Sisältö 1 JÄSENKUNNAN TAUSTATIEDOT...4 2 JÄSENET TYÖELÄMÄSSÄ...6 2.1 Valtion virastot merkittävin työllistäjä...7

Lisätiedot

Historian, kirjallisuuden ja kulttuuriaineiden FM-tutkinnon suorittaneet

Historian, kirjallisuuden ja kulttuuriaineiden FM-tutkinnon suorittaneet Historian, kirjallisuuden ja kulttuuriaineiden FM-tutkinnon suorittaneet Vähimmäispalkkasuositus 1.8.2016 31.1.2018 Akavan Erityisalat, SPECIA Asiantuntijat ja ylemmät toimihenkilöt ja Taideja kulttuurialan

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Bio- ja ympäristötieteellisessä tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 2012. Materiaalin tuottanut

Lisätiedot

TASA-ARVON EDISTÄMINEN JA PALKKAKARTOITUS

TASA-ARVON EDISTÄMINEN JA PALKKAKARTOITUS TASA-ARVON EDISTÄMINEN JA PALKKAKARTOITUS 1 15.4.2015 Naisten ja miesten tasa-arvo työelämässä Naisten ja miesten tosiasiallisissa oloissa tuntuvia eroja Työelämässä rakenteita, jotka ylläpitävät sukupuolten

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Eläinlääketieteellisessä tiedekunnassa vuonna 29 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 214 ja vertailu vuonna 27 valmistuneiden kyselyyn 212. Materiaalin

Lisätiedot

Segregaation eri ilmenemismuodot ja sukupuolten palkkaerot

Segregaation eri ilmenemismuodot ja sukupuolten palkkaerot Segregaation eri ilmenemismuodot ja sukupuolten palkkaerot Segregaatio ja sukupuolten väliset palkkaerot tutkimushankkeen päätösseminaari Valkoinen Sali, 25.04.2008 Reija Lilja (yhteistyössä Rita Asplundin,

Lisätiedot

Palkansaajien osaaminen ja kouluttautuminen. Vastausjakaumia TNS Gallup 2016 kyselystä

Palkansaajien osaaminen ja kouluttautuminen. Vastausjakaumia TNS Gallup 2016 kyselystä Palkansaajien osaaminen ja kouluttautuminen Vastausjakaumia TNS Gallup 016 kyselystä Vastaajien lukumääriä Painottamaton Painotettu Akavalaiset 769 816 Muut 58 577 Akavalaiset: Mies 60 7 Nainen 09 5 Alle

Lisätiedot

Palvelualojen taskutilasto 2012

Palvelualojen taskutilasto 2012 Jäsenyys ja liittyminen 030 100 600 Jäsenten työsuhdeasiat 030 100 620 Työttömyysturvaneuvonta 020 690 211 Vaihde 020 774 002 (ma pe klo 9 16) www.pam.fi pam@pam.fi etunimi.sukunimi@pam.fi Keskustoimisto

Lisätiedot

Kysely tehtiin loka-marraskuussa 2015 Kohderyhmänä työmarkkinoilla olevat TEKin jäsenet Vastaajia noin , vastausprosentti noin 25 YTN-teemana

Kysely tehtiin loka-marraskuussa 2015 Kohderyhmänä työmarkkinoilla olevat TEKin jäsenet Vastaajia noin , vastausprosentti noin 25 YTN-teemana Kysely tehtiin loka-marraskuussa 2015 Kohderyhmänä työmarkkinoilla olevat TEKin jäsenet Vastaajia noin 11 000, vastausprosentti noin 25 YTN-teemana työtyytyväisyys ja työn muutokset Tuunia Keränen @TEK_akateemiset

Lisätiedot

Pron tutkimus: Sukupuolten välinen palkkaero näkyy myös esimiesten palkoissa

Pron tutkimus: Sukupuolten välinen palkkaero näkyy myös esimiesten palkoissa TIEDOTE 1 (5) Pron tutkimus: Sukupuolten välinen palkkaero näkyy myös esimiesten palkoissa Työpaikoilla naiset valikoituvat harvemmin esimiestehtäviin ja sellaisiin työnkuviin, jotka mahdollistavat etenemisen

Lisätiedot

Tallamaria Maunu, erikoissuunnittelija työ- ja elinkeinoministeriö puh. 050 433 1011 Liittyy: HE 51/2015 vp

Tallamaria Maunu, erikoissuunnittelija työ- ja elinkeinoministeriö puh. 050 433 1011 Liittyy: HE 51/2015 vp Eduskunnan työelämä- ja tasaarvovaliokunnan kuuleminen 19.11.2015 klo 12.15 Tallamaria Maunu, erikoissuunnittelija työ- ja elinkeinoministeriö puh. 050 433 1011 Liittyy: HE 51/2015 vp Vuorotteluvapaasijaisena

Lisätiedot

Tohtorin tutkinnon suorittaneet työelämässä: Vuosina 2008 ja 2009 Tampereen yliopistossa tohtorin tutkinnon suorittaneiden uraseuranta

Tohtorin tutkinnon suorittaneet työelämässä: Vuosina 2008 ja 2009 Tampereen yliopistossa tohtorin tutkinnon suorittaneiden uraseuranta Tohtorin tutkinnon suorittaneet työelämässä: Vuosina 2008 ja 2009 Tampereen yliopistossa tohtorin tutkinnon suorittaneiden uraseuranta Tampereen yliopisto Ura- ja rekrytointipalvelut Kyselyn toteutus ja

Lisätiedot

Kansalaistutkimus viikkotyöajoista STTK

Kansalaistutkimus viikkotyöajoista STTK Kansalaistutkimus viikkotyöajoista STTK Kaikki vastaajat, n=1177 Ikäryhmät Alle 35-vuotiaat, n=211 35-50 vuotiaat, n=427 51-65-vuotiaat, n=414 Sukupuoli Naiset, n=746 Miehet, n=422 Ammattiasema Työntekijä,

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Bio- ja ympäristötieteellisestä tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 valmistuneiden kyselyyn 2012.

Lisätiedot

Kandien kesätyöt 2014. Yhteenveto Lääkäriliiton opiskelijakyselyn tuloksista Tiedot on kerätty lokakuussa 2014

Kandien kesätyöt 2014. Yhteenveto Lääkäriliiton opiskelijakyselyn tuloksista Tiedot on kerätty lokakuussa 2014 Kandien kesätyöt 2014 Yhteenveto Lääkäriliiton opiskelijakyselyn tuloksista Tiedot on kerätty lokakuussa 2014 Kyselytutkimus lääketieteen opiskelijoille Kandien kesätöitä tutkittiin Lääkäriliiton Opiskelijatutkimuksen

Lisätiedot

Kasvatustieteilijät. Vähimmäispalkkasuositus 1.6.2014 31.3.2016. Akavan Erityisalat SPECIA Asiantuntijat ja ylemmät toimihenkilöt

Kasvatustieteilijät. Vähimmäispalkkasuositus 1.6.2014 31.3.2016. Akavan Erityisalat SPECIA Asiantuntijat ja ylemmät toimihenkilöt Kasvatustieteilijät Vähimmäispalkkasuositus 1.6.2014 31.3.2016 Akavan Erityisalat SPECIA Asiantuntijat ja ylemmät toimihenkilöt KASVATUSTIETEILIJÄT Vähimmäispalkkasuositus 1.6.2014 31.3.2016 Akavan Erityisalat

Lisätiedot

20-30-vuotiaat työelämästä

20-30-vuotiaat työelämästä Sakari Nurmela Tutkimuksen toteuttaminen ja sisältö Tutkimuksen toteuttaminen Tutkimukseen vastanneet edustavat maamme 20-30-vuotiasta lapsetonta väestöä (pl. Ahvenanmaan maakunnassa asuvat). Kyselyyn

Lisätiedot

Työmarkkinatutkimus 2011 Luonnontieteiden Akateemisten Liitto. 22.1.2012 Real Stats Oy

Työmarkkinatutkimus 2011 Luonnontieteiden Akateemisten Liitto. 22.1.2012 Real Stats Oy Työmarkkinatutkimus 2011 Luonnontieteiden Akateemisten Liitto 22.1.2012 Real Stats Oy Sisältö 1 JÄSENKUNNAN TAUSTATIEDOT... 4 2 JÄSENET TYÖELÄMÄSSÄ... 6 2.1 Yksityiset yritykset merkittävin työllistäjä...

Lisätiedot

Projektityö. Vuosina vastavalmistuneiden vastauksista poimittua. Suunnittelija Outi Suorsa. UEF // University of Eastern Finland

Projektityö. Vuosina vastavalmistuneiden vastauksista poimittua. Suunnittelija Outi Suorsa. UEF // University of Eastern Finland Projektityö Vuosina 2010-14 vastavalmistuneiden vastauksista poimittua Suunnittelija Outi Suorsa Taustatiedot Tiedot perustuvat v.2011-2015 vastavalmistuneille tehdystä kyselystä (vuosina 2010-2014 loppututkinnon

Lisätiedot

Ympäristöasiantuntijoiden keskusliitto Työmarkkinatutkimus 2015. Taloustutkimus Oy

Ympäristöasiantuntijoiden keskusliitto Työmarkkinatutkimus 2015. Taloustutkimus Oy Ympäristöasiantuntijoiden keskusliitto Työmarkkinatutkimus 2015 Taloustutkimus Oy Helmikuu 2016 2 Sisällys 1. Johdanto... 3 2. Tutkimuksen vastaajarakenne... 3 3. Jäsenkunnan tutkinnot ja pääaineet...

Lisätiedot

Tohtorin tutkinnon suorittaneet työelämässä: vuosina 2010 ja 2011 Tampereen yliopistosta valmistuneiden tohtorien uraseuranta

Tohtorin tutkinnon suorittaneet työelämässä: vuosina 2010 ja 2011 Tampereen yliopistosta valmistuneiden tohtorien uraseuranta Tohtorin tutkinnon suorittaneet työelämässä: vuosina 2010 ja 2011 Tampereen yliopistosta valmistuneiden tohtorien uraseuranta Tampereen yliopisto Ura- ja rekrytointipalvelut Kyselyn toteutus ja kohderyhmä

Lisätiedot

Luonnontieteiden akateemisten liitto Työmarkkinatutkimus 2013. Taloustutkimus Oy

Luonnontieteiden akateemisten liitto Työmarkkinatutkimus 2013. Taloustutkimus Oy Luonnontieteiden akateemisten liitto Työmarkkinatutkimus 2013 Taloustutkimus Oy Helmikuu 2014 2 Sisällys 1. Johdanto... 3 2. Tutkimuksen vastaajarakenne... 3 2. Jäsenkunnan tutkinnot ja pääaineet... 4

Lisätiedot

Tampereen yliopistosta vuonna 2009 valmistuneiden uraseurannan tuloksia. Tampereen yliopisto Työelämäpalvelut Tammikuu 2015

Tampereen yliopistosta vuonna 2009 valmistuneiden uraseurannan tuloksia. Tampereen yliopisto Työelämäpalvelut Tammikuu 2015 Tampereen yliopistosta vuonna 29 valmistuneiden uraseurannan tuloksia Tampereen yliopisto Työelämäpalvelut Tammikuu 21 Kyselyn toteutus ja kohderyhmä Vuonna 214 uraseurantakysely toteutettiin vuonna 29

Lisätiedot

Ympäristöasiantuntijoiden keskusliitto Työmarkkinatutkimus 2013. Taloustutkimus Oy

Ympäristöasiantuntijoiden keskusliitto Työmarkkinatutkimus 2013. Taloustutkimus Oy Ympäristöasiantuntijoiden keskusliitto Työmarkkinatutkimus 2013 Taloustutkimus Oy Helmikuu 2014 2 Sisällys 1. Johdanto... 3 2. Tutkimuksen vastaajarakenne... 3 2. Jäsenkunnan tutkinnot ja pääaineet...

Lisätiedot

Ympäristöasiantuntijoiden keskusliitto Työmarkkinatutkimus 2014. Taloustutkimus Oy

Ympäristöasiantuntijoiden keskusliitto Työmarkkinatutkimus 2014. Taloustutkimus Oy Ympäristöasiantuntijoiden keskusliitto Työmarkkinatutkimus 2014 Taloustutkimus Oy Maaliskuu 2015 2 Sisällys 1. Johdanto... 3 2. Tutkimuksen vastaajarakenne... 3 3. Jäsenkunnan tutkinnot ja pääaineet...

Lisätiedot

Kooste vuoden 2014 syksyllä kerätystä aineistosta, jossa tarkastellaan vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden työuran alkua

Kooste vuoden 2014 syksyllä kerätystä aineistosta, jossa tarkastellaan vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden työuran alkua Kooste vuoden 2014 syksyllä kerätystä aineistosta, jossa tarkastellaan vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden työuran alkua 15.6.2015 Uraseurantakysely 2014 Kysely lähetettiin syksyllä

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 15:2016

TILASTOKATSAUS 15:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 15:2016 1 25.8.2016 TYÖTTÖMÄT VANTAALLA 31.12.2015 Työttömyysaste oli Vantaalla 12,4 prosenttia vuoden 2015 lopussa. Työttömien määrä kasvoi kaikilla suuralueilla,

Lisätiedot

Yleiskuva. Palkkatutkimus 2005, osa I. Tutkimuksen tausta. Tutkimusasetelma. Tulosten edustavuus

Yleiskuva. Palkkatutkimus 2005, osa I. Tutkimuksen tausta. Tutkimusasetelma. Tulosten edustavuus Palkkatutkimus 2005, osa I Yleiskuva Tutkimuksen tausta Tutkimusasetelma Tietotekniikan liitto (TTL) ja ITviikko suorittivat maalis-huhtikuussa 2005 perinteisen palkkatutkimuksen. Tutkimus on perinteisesti

Lisätiedot

Työmarkkinatutkimus 1/2014 Lehdistöaamiainen, Ravintola Loiste,

Työmarkkinatutkimus 1/2014 Lehdistöaamiainen, Ravintola Loiste, Työmarkkinatutkimus 1/2014 Lehdistöaamiainen, Ravintola Loiste, 8.4.2014 Pro on Yksi Suomen suurimmista ammattiliitoista: suurin yksityisen sektorin toimihenkilöliitto ja Toimihenkilökeskusjärjestö STTK:n

Lisätiedot

kulttuurituottajat Vähimmäispalkkasuositus 1.6.2014 31.3.2016 Akavan Erityisalat Taide- ja kulttuurialan ammattijärjestö TAKU

kulttuurituottajat Vähimmäispalkkasuositus 1.6.2014 31.3.2016 Akavan Erityisalat Taide- ja kulttuurialan ammattijärjestö TAKU kulttuurituottajat Vähimmäispalkkasuositus 1.6.2014 31.3.2016 Akavan Erityisalat Taide- ja kulttuurialan ammattijärjestö TAKU Akavan Erityisalat AE ry ja Taide- ja kulttuurialan ammattijärjestö TAKU ry

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Kielitaito, tietotekniikan käyttö, ammattikirjallisuus ja koulutusmahdollisuudet Suomalaiset osaavat vieraita kieliä, käyttävät tietokonetta ja seuraavat ammattikirjallisuutta

Lisätiedot

virhemarginaali eli luottamusväli on plus miinus yksi prosenttiyksikkö. Taulukosta 1 nähdään myös muiden muuttujien vakioidut palkkaerot.

virhemarginaali eli luottamusväli on plus miinus yksi prosenttiyksikkö. Taulukosta 1 nähdään myös muiden muuttujien vakioidut palkkaerot. 28 työmarkkinaedunvalvonta Teksti: Teuvo Muhonen TEKin työmarkkinatutkimus Tulospalkkiot lievässä laskussa Tulospalkkioiden osuus kokonaisvuosiansioista oli viime vuonna 7,2 prosenttia, kun se vuotta aikaisemmin

Lisätiedot

Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri

Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri 1 Yritysten määrän kehitys 1990-2013 290 000 282635 270 000 266062 263 001263759 266909 262548 250 000 252 815 230 000 210 000 209151 207493 203542 205468

Lisätiedot

2015:5 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014

2015:5 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 2015:5 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2014 neljännellä neljänneksellä 71,3 prosenttia. Vuonna 2014 keskimääräinen työllisyysaste oli

Lisätiedot

DI - KATSAUS 2009. Toukokuu 2009. Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL

DI - KATSAUS 2009. Toukokuu 2009. Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL DI - KATSAUS 2009 Toukokuu 2009 Sivu 2 (15) YHTEENVETO Rakennus- ja kiinteistöala työllisti vuonna 2008 Tilastokeskuksen mukaan noin 250 000 henkilöä. Heistä rakennusalan diplomi-insinööri -tasoisen koulutuksen

Lisätiedot

Tasa-arvosuunnitelma

Tasa-arvosuunnitelma Tasa-arvosuunnitelma 2017-2019 1. JOHDANTO 3 2. TASA-ARVOSELVITYS 4 Tasa-arvoisuuden kokeminen 7 Koulutus 7 3. PERIAATTEET JA TOIMENPITEET TASA-ARVON EDISTÄMISEKSI 7 Henkilöstön rekrytointi 7 Tasa-arvoisen

Lisätiedot

Kysely kandien kesätöistä 2013. Yhteenveto lääketieteen kandien kyselystä Tiedot kerätty syyskuussa 2013

Kysely kandien kesätöistä 2013. Yhteenveto lääketieteen kandien kyselystä Tiedot kerätty syyskuussa 2013 Kysely kandien kesätöistä 2013 Yhteenveto lääketieteen kandien kyselystä Tiedot kerätty syyskuussa 2013 Kyselytutkimus lääketieteen opiskelijoille Tiedot kerättiin sähköisellä kyselyllä syyskuussa 2013.

Lisätiedot

Samapalkkaisuusohjelma Pelastustoimen naisverkosto Outi Viitamaa-Tervonen, Sosiaali- ja terveysministeriö

Samapalkkaisuusohjelma Pelastustoimen naisverkosto Outi Viitamaa-Tervonen, Sosiaali- ja terveysministeriö Pelastustoimen naisverkosto 4.5.2016 Outi Viitamaa-Tervonen, Sosiaali- ja terveysministeriö Sukupuolten palkkatasa-arvo sitkeä ja keskeinen tasa-arvokysymys Naisten ja miesten syrjimätön ja tasa-arvoinen

Lisätiedot

liikuntatieteilijät Vähimmäispalkkasuositus yksityiselle sektorille 1.6.2014 31.3.2016 Akavan Erityisalat Nuoriso- ja Liikunta-alan asiantuntijat

liikuntatieteilijät Vähimmäispalkkasuositus yksityiselle sektorille 1.6.2014 31.3.2016 Akavan Erityisalat Nuoriso- ja Liikunta-alan asiantuntijat liikuntatieteilijät Vähimmäispalkkasuositus yksityiselle sektorille 1.6.2014 31.3.2016 Akavan Erityisalat Nuoriso- ja Liikunta-alan asiantuntijat liikuntatieteilijät Vähimmäispalkkasuositus yksityiselle

Lisätiedot

KULTTUURITUOTTAJAT. Vähimmäispalkkasuositus 1.5.2010 30.4.2012

KULTTUURITUOTTAJAT. Vähimmäispalkkasuositus 1.5.2010 30.4.2012 KULTTUURITUOTTAJAT Vähimmäispalkkasuositus 1.5.2010 30.4.2012 Akavan Erityisalat ry ja Taide- ja kulttuurialan ammattijärjestö TAKU ry ovat laatineet tämän vähimmäispalkkasuosituksen yksityisellä taide-

Lisätiedot

Tekniikan alan yliopistoopiskelijoiden työssäkäynti 2014

Tekniikan alan yliopistoopiskelijoiden työssäkäynti 2014 Tekniikan alan yliopistoopiskelijoiden työssäkäynti 2014 Esittäjän nimi 24.11.2014 1 Sisältö: Keskeisiä tuloksia Aineiston kuvailu Taustatiedot (Sp, ikä, yliopisto, tutkinnot, vuosikurssi, opintopisteet)

Lisätiedot

Tohtoreiden uraseurannan tulokset. Urapalvelut

Tohtoreiden uraseurannan tulokset. Urapalvelut Tohtoreiden uraseurannan tulokset Urapalvelut Aarresaaren uraseuranta Aarresaari-verkosto on suomalaisten yliopistojen ura- ja rekrytointipalveluiden yhteistyöverkosto, johon kuuluu 12 yliopistoa Aarresaari

Lisätiedot

Valtionhallinnon ylin johto numeroin huhtikuussa 2016

Valtionhallinnon ylin johto numeroin huhtikuussa 2016 Valtionhallinnon ylin johto numeroin huhtikuussa 2016 Valtion ylimmän johdon määrä ja rakenne Valtion työmarkkinalaitos Seija Korhonen Kesäkuu 2016 2 1 Valtionhallinnon ylimmän johdon määrä ja rakenne

Lisätiedot

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia OAJ:n Työolobarometrin tuloksia 31.1.2014 OAJ:n Työolobarometrin perustiedot Kysely toteutettiin loka-marraskuussa 2013 Kyselyn vastaajia 1347 Opetusalan ammattijärjestön ja Finlands Svenska Lärarförbundin

Lisätiedot

Luottamusmiesbarometri Yhteenveto tuloksista

Luottamusmiesbarometri Yhteenveto tuloksista Luottamusmiesbarometri 2017 Yhteenveto tuloksista Taustaa Akavan luottamusmiesbarometri on joka toinen vuosi toteutettava kysely akavalaisille luottamusmiehille. Barometri toteutettiin vuonna 2017 toista

Lisätiedot

Palkat nousivat NIUKASTI

Palkat nousivat NIUKASTI Palkat nousivat NIUKASTI Teksti Henna Laasonen Diplomi-insinöörien keskipalkka toistaiseksi voimassaolevissa työsuhteissa joulukuussa 2011 nousi 5 015 euroon. Mediaanipalkka oli 4 500 euroa kuukaudessa.

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 16:2016

TILASTOKATSAUS 16:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 16:2016 1 26.8.2016 PITKÄAIKAISTYÖTTÖMÄT VANTAALLA Pitkäaikaistyöttömiä oli Vantaalla vuoden 2015 lopussa 4 850. Heistä useampi kuin kaksi viidestä oli ollut työttömänä

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus2006

Aikuiskoulutustutkimus2006 2007 Aikuiskoulutustutkimus2006 Ennakkotietoja Helsinki 21.5.2007 Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tilastokeskus. Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia

Lisätiedot

TILASTOJULKAISU 2013 YLIOPISTOT JA HARJOITTELUKOULUT

TILASTOJULKAISU 2013 YLIOPISTOT JA HARJOITTELUKOULUT TILASTOJULKAISU 2013 YLIOPISTOT JA HARJOITTELUKOULUT Sisällys YLIOPISTOT TYÖLLISTÄJINÄ...3 YLIOPISTOT...5 AVAINLUKUJA YLIOPISTOJEN HENKILÖSTÖSTÄ...6 Henkilöstömäärä...6 Ikärakenne...8 Vakinaisuus ja määräaikaisuus...9

Lisätiedot

SAMAPALKKAISUUTEEN PALKKAUSJÄRJESTELMÄUUDISTUKSIN Markku Palokangas, Toimihenkilöunioni Minna Etu-Seppälä, Suomen Varustamoyhdistys

SAMAPALKKAISUUTEEN PALKKAUSJÄRJESTELMÄUUDISTUKSIN Markku Palokangas, Toimihenkilöunioni Minna Etu-Seppälä, Suomen Varustamoyhdistys SAMAPALKKAISUUTEEN PALKKAUSJÄRJESTELMÄUUDISTUKSIN Markku Palokangas, Toimihenkilöunioni Minna Etu-Seppälä, Suomen Varustamoyhdistys Toimihenkilöiden työsuhdepäivä, 1.- 3.2.2007, Silja Symphony 1 SUKUPUOLTEN

Lisätiedot

Luonnontieteiden Akateemisten Liitto Työmarkkinatutkimus 2012. Taloustutkimus Oy

Luonnontieteiden Akateemisten Liitto Työmarkkinatutkimus 2012. Taloustutkimus Oy Luonnontieteiden Akateemisten Liitto Taloustutkimus Oy Helmikuu 2013 2 Sisällys 1. Johdanto... 3 2. Tutkimuksen vastaajarakenne... 3 2. Jäsenkunnan tutkinnot ja pääaineet... 4 3. LAL:n jäsenkunnan toiminta

Lisätiedot

KÄÄNTÄjät. Vähimmäispalkkasuositus 1.6.2014 31.5.2015. Akavan Erityisalat Käännösalan asiantuntijat KAJ

KÄÄNTÄjät. Vähimmäispalkkasuositus 1.6.2014 31.5.2015. Akavan Erityisalat Käännösalan asiantuntijat KAJ KÄÄNTÄjät Vähimmäispalkkasuositus 1.6.2014 31.5.2015 Akavan Erityisalat Käännösalan asiantuntijat KAJ KÄÄNTÄJÄT Vähimmäispalkkasuositus 1.6.2014 31.5.2015 Akavan Erityisalat AE ry ja Käännösalan asiantuntijat

Lisätiedot

Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia

Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia Tutkija Jouni Puumalainen 20.01.2015 27.1.2015 1 Selvityksen toteuttaminen - Sähköinen kysely - Neljässä maassa: Suomi, Norja, Ruotsi, Islanti

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

DI-katsaus 2008 SUOMEN RAKENNUSINSINÖÖRIEN LIITTO RIL. Huhtikuu 2008. Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL

DI-katsaus 2008 SUOMEN RAKENNUSINSINÖÖRIEN LIITTO RIL. Huhtikuu 2008. Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL Huhtikuu 2008 DI-katsaus 2008 SUOMEN RAKENNUSINSINÖÖRIEN LIITTO RIL Tietoja saa lainata vain mikäli lähde mainitaan. RIL Palkkatutkimus 2007 2 (18) 1. Yhteenveto Yleistä Rakennus- ja kiinteistöalan diplomi-insinöörikuntaa

Lisätiedot

Naisten kaikkien alojen aritmeettinen keskipalkka oli 2900 euroa (v euroa ja miesten keskipalkka 3763 euroa (3739 euroa).

Naisten kaikkien alojen aritmeettinen keskipalkka oli 2900 euroa (v euroa ja miesten keskipalkka 3763 euroa (3739 euroa). TEKSTI JA GRAFIIKKA ESKO LAPPALAINEN Agrologien palkkatutkimus 2016 PALKAT JUNNAAVAT PAIKALLAAN Agrologien työnantajat ovat ilmeisesti ottaneet kasvu- ja kilpailukykysopimuksen (kiky) toteutuksessa reippaan

Lisätiedot