SPECIA RY:N JÄSENTIEDOTE. Tutkittua tietoa specialaisista. sivu 6. Osallistu Specian juhlavuoteen! sivu 15

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SPECIA RY:N JÄSENTIEDOTE. Tutkittua tietoa specialaisista. sivu 6. Osallistu Specian juhlavuoteen! sivu 15"

Transkriptio

1 SPECIA RY:N JÄSENTIEDOTE asiantuntij asiantuntiia Tutkittua tietoa specialaisista Osallistu Specian juhlavuoteen! sivu 6 sivu 15

2 pääkirjoitus Työ tekijäänsä kiittää kiittääkö työnantaja? T ämän lehden sivuilta voit lukea työmarkkinatutkimuksen tuloksia specialaisista. Tutkimus on tehty jäsenkyselynä ja se kertoo kaunistelematonta kieltä yksityisen ja julkisen sektorin palkkaeroista, sekä myös yhä olemassaolevasta erosta miesten ja naisten palkkauksessa. Ylityöt, ja erityisesti vain osittain korvatut tai jopa ilman korvausta tehtävät ylityöt ovat yhä ongelma työpaikoilla. Ylitöitä tehdään keskimäärin yhden työpäivän verran. Positiivinen ilmiö yksityisen sektorin puolella on työaikapankin tuoma mahdollisuus säästää tekemänsä ylityöt työaikapankkiin myöhemmin pidettäviksi vapaiksi. Työaikapankin tuominen julkisen sektorin työpaikoille helpottaa työuupumuksen riskiä. Turvallisuus voi näkyä työsuhteiden vakinaisuudessa ja luottamuksessa työnantajaan, että tämä noudattaa työntekijälle kuuluvia oikeuksia kuten vanhempainvapaata ja esim. lomien järjestelyjä, silloin kun perheessä on pieniä lapsia. Työnantajalle työntekijän hyvinvointi merkitsee motivoitunutta työntekijää ja sen myötä hyvää työtulosta. Viimeaikaisten irtisanomisten jälkeen on jäänyt hyvinkin ontto tunne siitä, kuinka työntekijät ensin ovat tehneet hyvän tuloksen, jonka työnantaja sitten investoi muualle ja työntekijä saa lähteä etsimään uuutta tuloksentekopaikkaa. Julkisella sektorilla turvattomuutta lisää määräaikaisten palvelussuhteiden määrän kääntyminen uudelleen hienoiseen nousuun. Keskusjärjestöjen asettaman työryhmän ponnistelut ja sopijajärjestöjen ohjeistukset eivät ainakaan vielä ole tuottaneet mainittavia tuloksia. AKAVA:n, STTK:n ja SAK:n yhteinen selvitys työmarkkinailmapiiristä toteaa, että suomalaisten mielestä palkka- ja työsuhdeturva on ylivoimaisesti tärkein syy kuulua ammattiliittoon. Toiseksi tärkeimpänä syynä pidetään ansiosidonnaista työttömyysturvaa. Tämän eteen meidän on tehtävä työtä jäsentemme hyväksi. Muistakaamme kuitenkin, että joukossa on voimaa: mitä enemmän meitä on, sitä paremmin äänemme kuuluu, meitä kuunnellaan ja voimme vaikuttaa. Specian hallitus on keskuudessaan ottanut työmarkkinatutkimuksen tulokset vakavasti. asiantuntijat ja ylemmät toimihenkilöt ry Asiantuntija, ilm. v:sta 1991 Julkaisija: SPECIA ry Päätoimittaja: Markku Saarinen Ulkoasu: Public Design Oy Paino: Forssan kirjapaino Oy PL 38, Forssa Painos: 4600 Specian toimisto Toiminnanjohtaja Markku Saarinen Puh Faksi (09) Maistraatinportti 4 A Helsinki Specia ry:n puheenjohtaja: Leena-Maija Talikka Puh Osoitteenmuutokset, valtakirjat ja jäsenmaksut AEK:n jäsensihteerit Puh Faksi (09) Erityiskoulutettujen Hyvä mahdollisuus tavata toisiamme ja vaihtaa ajatuksia on Specian 20- toimintavuoden juhlatapaamiset Jyväskylässä, Porissa, Oulussa ja Helsingissä. Tulethan mukaan! Leena-Maija Talikka työttömyyskassa Asemamiehenkatu 2, Helsinki Puh. (09) Faksi (09) päivystys: ma to klo 9 15 Puheenjohtaja Kannen kuva: Suvi-Tuuli Junttila 2 a s i a n t u n t i j a

3 Ovatko jäsenmaksusi ajantasalla? Specialaisten jäsenmaksu on yksi prosentti kaikesta ennakonpidätyksenalaisesta tulosta sisältäen luontoisedut ja lomarahat. Jäsen voi suorittaa jäsenmaksunsa itse tai antaa maksun työnantajaperintään, mikä on yhä yleisempää. Työnantajaperintää varten tarvitaan valtakirja, jonka saa pyynnöstä soittamalla Akavan Erityisalojen jäsensihteereille. TYÖTÖN Jäsenmaksuvelvoite koskee myös Erityiskoulutettujen työttömyyskassan maksamia etuuksia. Jäsenmaksu suoritetaan kaikista työttömyyskassan maksamista korvauksista. Työtön voi valtuuttaa kassan perimään suoraan jäsenmaksun korvauksista jättämällä valtakirjan perintää varten. KELAn peruspäivärahasta ei tarvitse maksaa jäsenmaksua. ÄITIYS- JA VANHEMPAINLOMALAISET Jäsenmaksu maksetaan normaalisti siltä ajalta, jota saa työnantajan maksamaa palkkaa. KELAn äitiyspäivärahasta ei jäsenmaksua tarvitse maksaa. Keskeytyksestä on muistettava ilmoittaa Akavan Erityisalojen jäsensihteereille. JÄSENMAKSUT MAKSETTU TYÖTTÖMYYSTURVA KUNNOSSA Mikäli jäsenmaksut eivät ole kunnossa, ei työttömyyden kohdatessa voi saada työttömyyspäivärahaa. Päivärahahakemuksen tullessa kassaan tarkastetaan ensin jäsenyysehdon ja työssäoloehdon täyttyminen. Tämä tehdään vertaamalla hakemuksen liitteenä olevaa palkkatodistusta maksettuihin jäsenmaksuihin. JÄSENELLE MONIA ETUJA Ansiosidonnainen työttömyysturva on yksi tärkeimmistä eduista jäsenille, mutta yhtä tärkeitä ovat mm. työsuhdeneuvonta ja mahdollisuus lakimiespalveluihin. Näistä eduista ja muista konkreettisista eduista saat lisätietoa mm. -osoitteessa ja seuramaalla Specian omaa tiedotusta jäseneduista. Tukea työttömille ja äitiyssekä vanhempainlomalla oleville Specia tarjoaa jäsenetuna tukea työttömien henkiseen virkistäytymiseen ja ammatilliseen pätevöitymiseen johtavaan pienimuotoiseen koulutukseen. Tukea voivat hakea kaikki Specia ry:n työttömät jäsenet. Jaamme määrärahasta tukea myös äitiyslomalla ja vanhempainvapailla oleville. Henkilön tulee toimittaa vapaamuotoinen ilmoitus koulutuksesta sekä maksutosite kurssista yhdistyksen hallitukselle, joka päättää koulutustuen myöntämisestä. Lisätietoja saat liiton toimistosta toiminnanjohtaja Markku Saariselta. Tuemme opintojasi avoimessa yliopistossa Uutena jäsenetuna haluamme tukea lisäkoulutustasi avoimessa yliopistossa. Maksamme 50 % koulutuksen kuluista ja max.100 euroa/jäsen. Tuki haetaan vapaalla hakemuksella, missä on liitteenä kuitti aiheutuneista kuluista. Specian hallitus päättää tuen myöntämisestä. Tukea myönnetään vuonna 2005 siihen asti, kun rahaa budjetissa riittää. Lisätietoja asiasta voit kysyä toimistolta tai Hirvasporon vapaat viikot vuonna 2005 Levillä Specian lomaosakkeen kysyntä on vilkkaampaa kuin koskaan aiemmin. Kuluva vuotena ovat jäljellä viikot 41 ja 46. Vapaita viikkoja mahdollisten peruustusten takia kannattaa tarpeen mukaan tiedustella Specian toimistosta. Muistathan, että jäsenetuusi kuuluvat myös A-lomien palvelut, joihin voit tutustua osoitteessa: Jäljellä viikot: 41, 46 jäsenasiaa asiantuntija 3

4 Jäsenasiaa Työaikapankista apu työssäjaksamiseen? Edellisessä tulopoliittisessa sopimuksessa asetettiin keskusjärjestöjen välinen työryhmä selvittämään pitkäaikaisia ja yksilöllisiä työaikajärjestelyjä. Työryhmän työn taustalla oli yksimielinen näkemys siitä, että työaikajärjestelmien kehittämisen tehtävänä on tukea työntekijöiden yksilöllisten työaikatarpeiden huomioon ottamista, työviihtyvyyttä ja hyvinvointia sekä yritysten ja työyhteisöjen tuottavuutta ja kilpailukykyä. Keskusjärjestöjen välinen työryhmä jätti raporttinsa vuoden 2004 maaliskuussa. Raportti pitää sisällään suositukset työaikapankkien käyttöönotosta työpaikoilla. AKAVA on antanut oman suosituksen työaikapankin käytöstä työmarkkinakeskusjärjestöjen suositusten pohjalta. AKAVAn suositus täydentää keskusjärjestöjen yhteisiä ohjeita työaikapankeista. AKAVA on jo 1980-luvulta lähtien esittänyt työaikapankkeja yhtenä ratkaisuna jäsenten ylipitkiin työaikoihin ja työaikakorvauksiin. Akavalaisissa liitoissa vuonna 2003 tehdyn tutkimuksen mukaan puolet jäsenistä ei saa korvausta tekemistään ylitöistä. Lisäksi joka toinen kokee vaikeuksia työssä jaksamisessa jatkuvasti tai ajoittain. Akavan Erityisalojen viimeisen yksityissektorin työmarkkinatutkimuksen (2004) perusteella joka toinen sai tekemästään ylityöstä korvauksen vapaa-aikana, mutta ilman ylityökorotuksia. Alle viidesosa tutkimukseen osallistuneista sai ylityökorvaukset lain mukaisesti korotettuna vapaa-aikana ja vain alle kymmenes sai ylityökorvauksen korotettuna rahana. Yli puolet tutkimukseen vastanneista piti työmääräänsä ajoittain liian suurena. Työaikapankki voidaan nähdä yhtenä ratkaisuna tähän ongelmaan ja onnistuessaan työaikapankkien käyttö voi edistää työssä jaksamista ja antaa mahdollisuuden saada korvaukset tehdystä työstä korotettuna vapaa-aikana. Mitä työaikapankilla tarkoitetaan Työaikapankilla tarkoitetaan vapaaehtoista järjestelyä, jossa työaikaa, ansaittuja vapaita tai vapaa-ajaksi muutettuja rahamääräisiä etuuksia voidaan sopimalla säästää tai lainata. Yksittäisen työntekijän kannalta kysymys on tavallaan pankkitilistä, jonne työaikaa voi tallettaa ja josta sitä voidaan vapaana nostaa. Työaikapankkijärjestelmän käyttöönotosta ja tarkemmasta sisällöstä sovitaan yritys- tai työpaikkakohtaisesti. Työaikapankeista sopimiseen ei luoda mitään omia menettelytapoja, vaan neuvottelut voidaan käydä niitä paikallisen sopimisen menettelytapoja käyttäen, joita työpaikalla yleensäkin noudatetaan. Kun työaikapankista sovitaan on tärkeää, että kaikki henkilöstöryhmät ovat neuvotteluissa mukana tai ainakin edustettuina. Sopimus työaikapankin käyttöönotosta ja sen sisällöstä tulee tehdä kirjallisesti. Yksittäisen työntekijän kannalta työaikapankkiin osallistuminen perustuu aina vapaaehtoisuuteen. Vaikka työpaikalla olisi sovittu työaikapankista, voi yksittäinen työntekijä aina itse päättää osallistumisestaan siihen ja myös siitä, mitä eriä työaikapankkiin kulloinkin siirtää. Mistä työaikapankissa on sovittava Työaikapankista sovittaessa on huomioitava työlainsäädännön ja työ- tai virkaehtosopimusten määräykset. Vastoin niitä ei voida sopia. Muutoin sen sijaan sopiminen on vapaata ja työaikapankki voidaan räätälöidä kunkin työpaikan tarpeiden mukaisesti. Työaikapankista sovittaessa on sovittava siitä, ketkä sen piiriin kuuluvat. Lähtökohtana tulee olla, että se koskee koko henkilöstöä ja kaikilla tulee olla mahdollisuus osallistua siihen. Olennainen työaikapankkisopimuksen elementti on työaikapankkiin siirrettävät erät, joista ainakin seuraavat ovat keskeisiä: lisä- ja ylityö, liukuvan työajan kertymät, vuosilomalakiin perustuva säästövapaa, lomaraha, työehtosopimuksiin perustuvat erilaiset lisät ja matka-ajankorvaus. Kun esimerkiksi tehty ylityö siirretään työaikapankkiin, se siirtyy sinne vastaavalla tavalla korotettuna kuin ylityökorvauskin olisi maksettu. Työaikapankki on täten syytä sopia aikaperusteiseksi eli kaikki siirrettävät erät muutetaan tunneiksi ennen siirtoa työaikapankkiin. Työpaikkakohtaisesti on aiheellista miettiä, tuleeko työaikapankille sopia jonkinlainen 4 asiantuntija

5 enimmäiskertymä. Koska työaikapankin yhtenä tärkeänä tehtävänä on tarjota mahdollisuus pitkien vapaiden keräämiseen, ei enimmäiskertymää ainakaan tule sopia kovin alhaiseksi.työaikapankkisopimuksessa on myös sovittava siitä, minkä ajankohdan mukaan vapaan ajalta maksettava palkka määräytyy; menettelytavoista vapaan pitämisen ja vapaan ajankohdasta ilmoittamisen suhteen sekä työaikapankkisopimuksen muuttamisesta tai päättämisestä. Tärkeää on myös huomioida yksittäisen työntekijän oikeus halutessaan irtaantua järjestelmästä ja saada säästössä olevat vapaat rahana. G.BRIAN KARAS Salla Luomanmäki jatkaa hallituksen puheenjohtajana. Työaikapankki työntekijän ja työnantajan etuna Toimiva työaikapankkijärjestelmä palvelee sekä työntekijän että työnantajan etua. Työaikapankkijärjestelmän toimivuus edellyttää työntekijöiltä sitä, että tehdyt ylityöt kirjataan ylös ja siirretään oikein korotettuna työaikapankkiin. Työnantajan taholta se edellyttää kunnossa olevaa työaikakirjanpitoa. Työaikalain mukaan työaikakirjanpidon pitäminen on työnantajan velvollisuus. Tästä huolimatta noin viidennes kaikista yrityksistä laiminlyö työaikakirjanpidon pitämisen kokonaan tai osittain työsuojelupiiriltä saatujen tietojen mukaan. Tämän asian kuntoon saaminen kaikissa yrityksissä on ensiarvoisen tärkeää työaikapankkeja ajatellen. Työntekijän tulee aina olla tietoinen säästettyjen vapaiden saldosta. Parhaiten tämä voidaan toteuttaa esimerkiksi siten, että säästettyjen vapaiden saldo näkyy työntekijälle kuukausittain annettavassa palkkalaskelmassa. Lainsäädännölliset muutokset Keskusjärjestöjen työ jatkuu edelleen, sillä työaikapankkijärjestelmä edellyttää tarkistuksia palkkaturva- ja työttömyysturvalainsäädäntöön. Palkkaturvalaissa työntekijäkohtainen enimmäismäärä on euroa. Tämä voi osoittautua työaikapankkijärjestelmän edistämisen esteeksi. Palkkaturvalakia tuleekin kehittää siten, etteivät työaikapankkisaamiset sisälly palkkaturvana maksettavien saamisten enimmäismäärään, vaan ne olisivat erillisiä saamisia. Työttömyysturvalain osalta tulee selvittää, ettei mahdollisessa työsuhteen päättymistilanteessa rahana maksettavia säästettyjä vapaita miltään osin huomioida jaksotettavina tuloina, jotka siirtäisivät ansiosidonnaisen päivärahan maksamista. Lainsäädännöllisten tarkistusten tulisi tapahtua syksyn aikana, jonka jälkeen keskusjärjestöt tulevat antamaan niiden perusteella yhteiset ohjeet palkkahallintoa varten. Tämän jälkeen työaikapankkijärjestelmiä voidaan toden teolla alkaa ottamaan työpaikoilla käyttöön. Työpaikoille sopivien järjestelmien kehittämistä ja niitä koskevia neuvotteluja voidaan kuitenkin käydä jo nyt. Tuire Torvela Lakimies Akavan Erityisalat asiantuntija 5

6 Tutkittua tietoa Specialaisista Akavan Erityisalojen vuoden 2004 työmarkkinatutkimus toteutettiin erikseen yksityiselle ja julkiselle sektorille. Julkiselle sektorille suunnatut kysymykset olivat pääosin samoja kuin vuoden 2003 tutkimuksessa. Palkkaukseen liittyvien kysymysten lisäksi haluttiin tietoa mm. määräaikaisuuksista ja palkkausjärjestelmäuudistuksesta. Yksityisen sektorin jäseniltä kysyttiin palkkauksesta, työajasta ja ylitöistä. Lisäksi haluttiin tietoa etätyöstä, sen eduista ja haitoista ja työnantajan kanssa sovituista pelisäännöistä. JULKINEN SEKTORI Julkisella sektorin kyselyyn vastanneista valtiolla työskenteli 75 prosenttia, loput seurakunnissa, kuntayhtymissä ja kunnissa. Naisia tässä joukossa oli 82 prosenttia ja miehiä 18 prosenttia. Naisten keski-ikä oli 38,5 vuotta, miehet olivat yli viisi vuotta naisia vanhempia. Vastaajat olivat hyvin koulutettuja: yli 80 prosenttia oli suorittanut ylemmän korkeakouluasteen tutkinnon, vajaalla kymmenesosalla oli alemman korkeakouluasteen tutkinto. Yleisimmät tutkinnot olivat filosofian kandidaatin tutkinto ja kasvatustieteiden maisteri tutkinto. Kaikkiaan tutkintoja oli 34 erilaista. Specialaisille tyypillisiä töitä ovat erilaiset asiantuntijatehtävät. Kolme viidestä oli asiantuntijatehtävissä, viidennes oli toimihenkilöinä ja vajaa viidennes johtotehtävissä. Miehet olivat naisia useammin johtotehtävissä. Toimen/tehtävän nimikkeistä yleisimmät olivat suunnittelijan ja projektipäällikön nimikkeet. Runsaalla neljänneksellä työ oli pääasiassa projektityötä. Suurin osa, lähes 80 prosenttia sai tehdä koulutustaan vastaavaa työtä. Taustatietoja kokoaikaisista, %. Johto 4,0 Keskijohto 11,6 Asiantuntija 60,6 Toimihenkilö 20,5 Jokin muu 3,2 Palvelussuhde pysyvä 56,0 Palvelussuhde määräaikainen 44,0 Työ pääasiassa projektityötä 28,6 (n = 249) MÄÄRÄAIKAISET PALVELUSSUHTEET Palvelussuhteet olivat hyvin usein määräaikaisia. Jopa 44 prosenttia palvelussuhteista oli määräaikaisia. Valtiolla työskentelevistä joka toinen oli määräaikaisena. Määräaikaisuus on tyypillistä nuorten palvelussuhteille: 85 prosenttia alle 30-vuotiaista oli määräaikaisena. Kun meneillään oleva määräaikaisuus lasketaan mukaan, niin määräaikaisilla oli ollut nykyisen työantajan palveluksessa keskimäärin kolme määräaikaisuusjaksoa. Kolmasosalla oli meneillään nykyisessä paikassaan ensimmäinen määräaikaisuus, viidesosalla nykyistä jaksoa oli edeltänyt yksi määräaikaisuusjakso. Kymmenesosalla määräaikaisuusjaksoja oli kymmenen tai enemmän. Määräaikaisista vain 15 prosenttia oli sitä omasta tahdostaan. PALKKAUS Julkisella sektorilla suurin osa specialaisista on edelleen kiinteällä peruspalkalla tai sopimuspalkalla. Uuden palkkausjärjestelmän mukaista palkkaa saa 22,7 prosenttia valtiolla työskentelevistä kokoaikaisista. Palkkausjärjestelmät julkisella sektorilla, %. Valtio Kiinteä peruspalkka ja ikä-/kokemuslisät 62,4 Sopimuspalkka 12,7 Uusi palkkausjärjestelmä 22,7 Jokin muu järjestelmä, ei tietoa 2,2 (n=244) Palkkatietojen laskemista varten vastaajalta pyydettiin marraskuun 2004 säännöllisen työajan ansioita ennen ennakonpidätystä. Palkkatiedot on laskettu niille kokoaikaisille, joiden säännöllisen työajan ansiot olivat marraskuussa 2004 vähintään 1000 euroa (243 henkilöä). Kokoaikatyössä olevien SPECIAn jäsenten säännöllisen työajan ansiot ennen ennakonpidätystä olivat marraskuussa keskimäärin 2547 euroa. Miesten keskipalkka oli 2968 euroa, naisten ansiot olivat 82 prosenttia miesten ansioista. Naisten keskiansiot olivat yli 500 euroa miesten ansioita pienemmät. Iän myötä palkat nousevat. Alle 30-vuotiaat saivat 84 prosenttia vuotiaiden palkoista ja 68 prosenttia yli 50-vuotiaiden palkoista. Palkat nousevat tasaisesti aina 40 ikävuoteen saakka, sen jälkeen palkkojen nousu hidastuu. Palkkaerot ovat suuria eri toimiasemassa olevien välillä. Pääkaupunkiseudulla palkkataso on vajaa 5 prosenttia muun maan palkkatasoa suurempi. Kunnissa palkat ovat vajaa 4 prosenttia valtiolla maksettavia palkkoja suuremmat. Erot pysyvässä ja määräaikaisessa palvelussuhteessa olevien palkoissa olivat suuret. Määräaikaisten keskipalkka oli 2270 euroa ja vakituisilla vajaa 500 euroa enemmän. Palkka vaihteli myös palkkausjärjestelmän mukaan. Säännöllinen kuukausiansio, keskim. euroa/kk. Kunta Valtio Kiinteä peruspalkka ikä-/ kokemuslisineen Sopimuspalkka Uusi palkkausjärjestelmä Valtiolla uuden palkkausjärjestelmään kuuluvilla oli muita paremmat palkat. Kuluneen vuoden aikana joka toisella kuukausiansiot olivat nousseet yleiskorotuksen verran, vajaalla kolmanneksella ansio oli noussut yleiskorostusta enemmän. Vuoden aikana specialaisten palkat nousivat valtiolla 3,6 prosenttia. Samaan aikaan Tilastokeskuksen ansiotasoindeksin 4. neljänneksen 6 asiantuntija

7 Yhteensä Miehet Naiset alle Johto Asiantuntija Toimihenkilö Pääkaupunkiseutu Muu Suomi Kunta Valtio Muut Pysyvä Määräaikainen /kk F10 F50 F90 Kokoaikatyössä olevien säännöllisen työajan ansiot ennen ennakonpidätystä marraskuussa 2004, euroa/kk. Kuviossa palkkanauhan vasen pää (F10) on palkka, jota pienempää saa 10 prosenttia ryhmään kuuluvista, oikea pää (F90) on palkka, jota suurempaa saa 10 prosenttia ryhmään kuuluvista. Nauhan jakaa kahtia mediaanipalkka (F50). Mediaanipalkka on palkka, jota suurempaa saa puolet ryhmään kuuluvista ja pienempää samoin puolet ryhmään kuuluvista. Ryhmän keskipalkka on merkitty numeroin nauhan sisälle. mukaan kaikkien palkansaajien säännölliset ansiot nousivat 3,4 prosenttia (Tilastokeskus, Ansiotasoindeksi 2004, 4. neljännes). TYÖAIKA JA YLITYÖT Virka/työehtosopimuksenmukainen säännöllinen työaika kokoaikaisilla oli valtiolla ja muiden työnantajien palveluksessa olevilla keskimäärin 36,9 tuntia viikossa. Valtiolla todellinen viikkotyöaika oli 39,5 tuntia. Valtiolla miesten ja naisten työviikot olivat samanpituiset. Valtiolla 36 prosenttia johtotehtävissä olevista arvioi työmääränsä jatkuvasti liian suureksi. Asiantuntijoistakin viidesosalla oli jatkuvasti liikaa töitä. Valtiolla kaksi kolmesta teki ylitöitä. Eniten ylitöitä kertyi johtajille. Heillä ylityötunteja oli kuukaudessa keskimäärin 16,0 tuntia. Asiantuntijoiden ylityötuntien määrä jäi niukasti alle 11 tunnin. Toimihenkilöillä ylitunteja oli keskimäärin 10,5. Ylitöitä tehtiin yleensä oma-aloitteisesti, koska työtehtävistä suoriutuminen niin vaati. Vain 6 prosenttia teki ylitöitä työnantajan määräyksestä. Neljä kymmenestä teki ylityöt ilman minkäänlaisia korvauksia, neljälle kymmenestä taas ylityöt korvattiin osittain. Vain viidesosa sai ylitöistään virka/työehtosopimuksen mukaiset korvaukset. Naiset saivat miehiä useammin edes osittaisen korvauksen ylitöistään. Kaksi kolmesta pystyi pitämään ylityöstä kertyneet vapaansa. Viidesosa keräsi vapaansa ylityöpankkiin, josta ne pidetään myöhemmin. Vajaalla viidesosalla (17 %) ylityövapaat jäivät pääsääntöisesti käyttämättä. Johtoasemassa olevilla ylityövapaat jäi muita useammin käyttämättä. Vuoden aikana kolmanneksella ylitöiden määrä oli lisääntynyt ainakin asiantuntija 7

8 On selkeä ja ymmärrettävä Reagoi työtehtävien muutoksiin Kannustaa ammattitaidon kehittämiseen Palkkaporrastus eri työtehtävien välillä on oikeudenmukainen Palkitsee hyvästä työsuorituksesta Antaa kilpailukykyisen palkkatason Kohtelee nuoria ja vanhoja työntekijöitä tasapuolisesti Kohtelee nais- ja miespuolisia työntekijöitä tasapuolisesti Valtiolla työskentelevien arviot uudesta palkkausjärjestelmästä, samaa mieltä olevien osuus, % % jonkin verran. Johtajat ja asiantuntijat tekivät aiempaa enemmän ylitöitä. Ylitöitä tekevät olivat muita useammin sitä mieltä, että työpaikalla on työtehtäviin nähden liian vähän työntekijöitä. 70 prosenttia ylityön tekijöistä arvioi työntekijöidenmäärän liian pieneksi, kun taas vain alle puolet niistä, jotka eivät tehneet ylitöitä, pitivät työntekijöiden määrää suhteessa työtehtäviin liian pienenä. UUDESTA PALKKAUSJÄRJESTELMÄSTÄ Valtiolla vajaa puolet oli sitä mieltä,että järjestelmä kannustaa ammattitason kehittämiseen ja reagoi työtehtävien muutoksiin. Vain yksi kymmenestä uskoi, että järjestelmä antaa kilpailukykyisen palkkatason. Uuteen palkkausjärjestelmään kuuluvista yli 80 prosenttia arvioi, että työn laatu ja vaativuus vaikuttavat palkkaukseen ainakin jossain määrin. Kuviossa vanhaan järjestelmään kuuluvat ne, jotka ovat kiinteällä peruspalkalla tai sopimuspalkalla. Vanhassa järjestelmässä työn laadun ja vaativuuden merkitys palkkaan on pienempää kuin uudessa järjestelmässä. EDUNVALVONNASTA Seitsemän kymmenestä specialaisesta piti erittäin tärkeinä edunvalvonta-asioina korkeasti koulutettujen alipalkattujen alojen Palkkaukseen vaikuttavat tekijät (vaikuttaa ainakin jossain määrin), %. UUSI JÄRJESTELMÄ Työn määrä 35 Työn laatu 85 Ryhmän tulos 27 Työn vaativuus 88 VANHA JÄRJESTELMÄ Työn määrä 21 Työn laatu 43 Ryhmän tulos 15 Työn vaativuus % 8 asiantuntija

9 Akavan Eritysalojen toimisto Yleinen jäsenpalvelu 56 AEK:n toimisto Yleinen jäsenpalvelu 56 Edunvalvonta 24 Edunvalvonta24 Koulutustoiminta Tiedotustoiminta Työsuhdeneuvonta Koulutustoiminta Tiedotustoiminta Lakimiespalvelut Jäsenyhdistyksen toimisto 26 Työsuhdeneuvonta 25 Yleinen jäsenpalvelu Lakimiespalvelut Edunvalvonta Koulutustoiminta Tiedotustoiminta Työsuhdeneuvonta Jäsenyhdistyksen toimisto Yleinen jäsenpalvelu Edunvalvonta % Koulutustoiminta Arviot Akavan Erityisalojen ja oman jäsenyhdistyksen toiminnasta, toimintaa hyvänä pitävät, %. palkkatason parantamista ja yleensä kilpailukykyisen palkkatasoon pyrkimistä. Asiaa arvostivat etenkin naiset ja määräaikaiset. Erittäin tärkeänä pidettiin myös sitä, että edunvalvonnassa panostetaan virka- ja työehtosopimusneuvotteluihin. Työtä, jonka tavoitteena on saada määräaikaiset palvelussuhteet tasa-arvoiseen asemaan, arvostettiin. Määräaikaisten aseman parantamista korostivat naiset miehiä useammin, asia oli tärkeä etenkin määräaikaisille. Toimihenkilöt ja asiantuntijat pitävät johtotason tehtävissä olevia useammin tärkeänä määräaikaisten palvelussuhteiden saattamista tasa-arvoiseen asemaan. Sukupuolten välinen palkkatasa-arvo oli naisille tärkeää, samoin syrjinnän poisto. Nuoret arvostavat muita enemmän työuran eri vaiheisiin sijoittuvia opiskelijan tukia. Työsuojelu- ja työturvallisuusasioissa uudessa palkkausjärjestelmässä olevat pitivät muita useammin tärkeänä sitä, että henkiseen työsuojelun eteen tehdään töitä. Vähemmän tärkeinä asioina edunvalvonnassa pidettiin kansainvälistä edunvalvontaa ja alue- ja elinkeinopolitiikkaa. MIELIPITEET AKAVAN ERITYS- ALOJEN JA SPECIAN TOIMINNASTA Vajaa 30 prosenttia specialaisista oli ollut kuluneen vuodenaikana yhteydessä Akavan Erityisalojen toimistoon. Oman jäsenyhdistykseen yhteyttä oli ottanut joka viides. Määräaikaiset olivat olleet muita useammin yhteydessä oman yhdistyksensä toimistoon. Vastaajia pyydettiin arvioimaan sekä Akavan Eritysalojen että oman jäsenjärjestönsä toimintaa. Aiemmista työmarkkinatutkimuksista poiketen vastausvaihtoehtojen joukossa oli myös En osaa sanoa -vaihtoehto. Palvelusta riippuen En osaa sanoa -vaihtoehdon valinneiden osuus vaihteli 11 ja 55 prosentin välillä. Oheisessa kuviossa on esitetty niiden osuudet, jotka arvioivat toiminnan hyväksi. Osuuksien laskennassa En osaa sanoa -vastaukset on jätetty pois. Sekä Akavan Eritysalojen että yhdistyksen omaa jäsenpalvelua pidettiin hyvänä. Erityisesti määräaikaiset arvostivat yhdistyksen jäsenpalvelua. Naiset pitivät jäsenpalvelua miehiä useammin hyvänä. Pääkaupunkiseudun ulkopuolella palveluiden arvostus oli yleisempää kuin pääkaupunkiseudulla. Tiedotustoimintakin arvioitiin usein hyväksi. Yhdistyksen tiedotustoiminta oli etenkin uudessa palkkausjärjestelmässä olevien mieleen. Koulutustoimintaa ja palvelussuhdeneuvontaa arvioitiin kriittisemmin. Varsinkin määräaikaiset kritisoivat koulutustoimintaa. Reilu kolmannes (34,3 %) piti jäsenmaksua saamiinsa palveluihin nähden liian suurena asiantuntija 9

10 YKSITYINEN SEKTORI Iltaisin Öisin Viikonloppuisin Vapaa-aikoina Tavoitettavuus normaalin työajan ulkopuolella, % % 50 Edellyttää säännöllisesti Edellyttää silloin tällöin Ei edellytä Yksityisellä sektorin vastanneista 77 prosenttia oli naisia, miehiä oli 23 prosenttia. Naisten keski-ikä oli 40,4 vuotta, miehet olivat naisia vajaa kaksi vuotta vanhempia. Yli 70 prosenttia oli suorittanut ylemmän korkeakouluasteen tutkinto, 17 prosentilla oli alemman korkeakouluasteen tutkinto. Joka toisella oli filosofian kandidaatin tutkinto, runsas kymmenesosa oli kasvatustieteiden maistereita. Kaikkiaan tutkintoja oli 41 erilaista. Yksityisen sektorin työpaikat ovat keskittyneet Etelä-Suomeen. Joka toinen kävi työssä pääkaupunkiseudulla, neljännes Länsi-Suomen läänissä. Marraskuun 2004 viimeisellä viikolla 76,0 prosenttia kyselyyn vastanneista oli pysyvässä kokoaikatyössä ja 9,2 prosenttia oli määräaikaisessa kokoaikatyössä. Osa-aikatyötä teki 1,5 prosenttia, 3 prosenttia oli pienten lasten vanhempien lyhennetyllä työviikolla ja 5,9 prosenttia äitiys- isyys- tai vanhempainlomalla. Vastaajilla oli kaikkiaan 143 toimen/tehtävän nimikettä. Yleisin nimike oli projektipäällikkö, joka oli 4 prosentilla. Kokoaikatyössä olevat tekivät työtä niin pienissä kuin suurissakin yrityksissä. TYÖAIKA JA YLITYÖT Yksityissektorilla työehtosopimuksen mukainen työaika oli keskimäärin 37,8 tuntia. Todellinen viikoittainen työaika oli kuitenkin 2,5 tuntia pidempi. Yli 40-vuotiaille kertyi työtunteja viikossa muita enemmän. Kun alle 30-vuotiailla työtunteja viikossa oli keskimäärin 39,4, niin yli 40-vuotiailla tunteja oli keskimäärin 43,3. Pisimpiä työviikkoja tekivät ylimpään johtoon kuuluvat. Heillä työtunteja on 44,1. Keskijohdossa tunteja kertyy viikossa 42,2. Asiantuntijat tekevät töitä viikossa keskimäärin 40,3 tuntia ja toimihenkilöt 39,4 tuntia. Kokoaikaisista joka kymmenes kutsuttiin töihin vain tarvittaessa. Joka kolmas niistä, jotka kutsuttiin töihin vain tarvittaessa, oli asiantuntijatehtävissä. Yhdellä kymmenestä on työnantaja, joka oletti, että työntekijä on tavoitettavissa säännöllisesti iltaisin. Kolmanneksen tuli olla tavoitettavissa ainakin silloin tällöin viikonloppuisin ja vapaa-aikana. Johtajien ja asiantuntijoiden odotettiin olevan muita useammin työnantajan tavoitettavissa. Kokoaikaisista 16 prosenttia ei tehnyt ylitöitä lainkaan. Ylitöistä maksettiin eri 10 asiantuntija

11 Yhteensä Miehet Naiset alle Johto Keskijohto Asiantuntijat Toimihenkilöt Pääkaupunkiseutu Muu Suomi Pysyvä kokoaikainen Määräaikainen /kk F10 F50 F90 Yksityissektorin kokonaiskuukausiansiot, euroa/kk. tavoin. Neljäsosa sai ainakin osasta ylitöitä työaikalakien, virka- tai työehtosopimusten mukaiset korvaukset korotettuna rahana tai vapaa-aikana. Kolmannes sai korvaukset rahana tai vapaa-aikana ilman korotuksia. Viidesosa ei saanut mitään korvauksia tekemistään ylitöistä tai niiden katsottiin sisältyvän peruspalkkaan. Yli 60 prosentilla oli mahdollisuus kerätä ylityövapaansa työaikapankkiin, josta ne voi pitää myöhemmin sovittavana ajankohtana. Kaksi kolmesta pystyi myös pitämään ylityöpankkiin keräämänsä vapaat, vajaalla viidenneksellä ei kuitenkaan ollut mahdollisuuksia vapaiden pitämiseen. Vajaa kolmasosa piti työmääräänsä sopivana, joka toisella työmäärä oli ajoittain liian suuri. Työmääräänsä jatkuvasti liian suurena pitävien osuus oli 16 prosenttia. Kolme neljästä piti tilannetta työpaikalla lähitulevaisuudessa vakaana tai melko vakaana. Omaa tilannetta vähintäänkin melko vakaana pitäviä oli 82 prosenttia. PALKKAUS Yksityissektorilla kokonaiskuukausiansioihin sisältyvät sekä säännöllisen työajan rahapalkka (myös kyseisen luukauden provisiot, lisät ja lisäpalkkiot tms.) että luontoisetujen yhteenlaskettu verotusarvo. Specialaisten marraskuun 2004 keskipalkka oli 3154 euroa. Palkat vaihtelivat suuresti etenkin palkkajakauman yläpäässä. Joka toisen palkka ylitti 2900 euroa (mediaanipalkka), yksi kymmenestä sai korkeintaan 2399 euroa kuukaudessa (F10) ja yhdellä kymmenestä palkka ylitti 4655 euroa. Naisten keskipalkka oli 2932 euroa, mikä on runsaat kolme neljäsosaa (77 %) miesten palkasta. Miesten keskipalkka oli 3830 euroa. Palkat vaihtelivat iän mukaan. Pienintä palkkaa saivat alle 30-vuotiaat. Heidän keskipalkkansa oli 2230 euroa, heillä myös palkat vaihtelivat muiden palkkoja vähemmän. Samoin kuin julkisella sektorilla yli 50- vuotiailla palkat eivät enää nouse samaan tapaan kuin alle 50-vuotiailla. Suurinta palkkaa saavat johtoon ja keskijohtoon kuuluvat, heillä myös palkat vaihtelivat muiden palkkoja enemmän. Johtoon kuuluvilla keskipalkka oli 3951 euroa, keskijohdossa palkat olivat 93 prosenttia johdon palkoista. Asiantuntijoiden palkka oli keskimäärin 2990 euroa. Toimihenkilöiden palkat olivat selvästi muiden palkkoja pienemmät. Heidän keskipalkkansa 2356 euroa oli 78 prosenttia asiantuntijoiden palkasta, 64 prosenttia keskijohdon ja 60 prosenttia johdon palkoista. Pääkaupunkiseudun palkkataso oli lähes 5 prosenttia muun maan palkkatasoa suurempi. Määräaikaisten palkat olivat runsaat 70 prosenttia pysyvässä kokoaikatyössä olevien palkoista. Yksityissektorin edellinen työmarkkinatutkimus tehtiin vuonna Siloin specialaisten keskipalkka oli 2827 euroa. Kahdessa vuodessa palkat nousivat lähes 12 prosenttia. Samaan aikaan kaikkien yksityissektorilla työskentelevien kuukausiansiot nousivat 8,1 prosenttia (Lähde: Tilastokeskus, Ansiotasoindeksi 2004, 4. Neljännes) ETÄTYÖ Reilu kymmenesosa kokoaikaisista piti omaa työtänsä sellaisena, että sen voisi tehdä etätyönä erittäin hyvin. Kuusi kymmenestä voisi järjestellä työnsä niin, että ainakin osan siitä voisi tehdä etätyönä. Neljännes teki työtä, joka ei ole tehtävissä etätyönä. Etätyötä tehtiin kuitenkin suhteellisen asiantuntija 11

12 vähän. Alle prosentilla etätyö oli jatkuvana työnteon tapana. Vajaa kymmenesosa teki etätyötä vähintään päivän viikossa. Kymmenesosa taas teki etätyötä vähintään päivän kuukaudessa. Kolmasosa teki etätyötä aina silloin tällöin, 45 prosenttia ei tehnyt etätyötä koskaan. Etätyön tekeminen, %. Tekee nyt Haluaisi tehdä seuraavan vuoden aikana Jatkuvana työnteon tapana 0,9 2,2 Useammin kuin päivän viikossa 4,0 11,6 Vähintään päivän viikossa 4,5 19,1 Vähintään päivän kuukaudessa 10,3 30,2 Harvemmin 35,3 24,4 Ei koskaan 45,1 12,4 Vajaa 90 prosenttia olisi halukas tekemään etätyötä aina silloin tällöin. Neljäsosa voisi tehdä etätyötä harvemmin kuin päivä kuukaudessa. Kaksi sadasta voisi siirtyä jatkuvaan etätyöhön. Vastaajia pyydettiin arvioimaan toisaalta tekijöitä, jotka puoltavat siirtymistä etätyöhön ja toisaalta tekijöitä, jotka ovat etätyöhön siirtymisen esteenä. Tekijöitä arvioitiin asteikolla 1 5, jossa 1 merkitsee erittäin paljon ja 5 ei merkitse ollenkaan. Tärkeimpänä etätyöhön siirtymisen etuna pidettiin sitä, että etätyön uskottiin mahdollistavan paremman keskittymisen työhön työympäristön häiriötekijöiden puuttuessa. Työmatka-ajan ja työkustannusten arveltiin myös vähenevän etätyön myötä. Lähes neljäsosa piti etätyöhön siirtymisen esteenä sitä, että etätyössä työntekijän arveltiin jäävän työyhteisön ulkopuolelle. Vajaa viidesosa ei pitänyt siitä, että etätyö muokkaa osan kodista työtilaksi, 17 prosentilla puutteelliset tietotekniikkavälineet ja tietoliikenneyhteydet haittasivat etätyöhön siirtymistä. Puolet etätyön tekijöistä oli sopinut työnantajansa kanssa kustannusten, kuten puhelinkulujen korvaamisesta ja työnantajan työvälineiden käytöstä etätyöpaikalla. Kolmasosalla oli sopimus työajasta, työterveyshuollosta ja raportoinnista. Etätyön peruuttamisehdoista oli sopimus työnantajan kanssa vain 6 prosentilla etätyön tekijöistä. Etätyön tekemisen edut, %. Merkitsee erittäin paljon Etätyö mahdollistaa paremman keskittymisen työn tekemiseen työympäristön häiriötekijöiden puuttuessa. 41 Etätyötä tehdessä työmatka-aika ja -kustannukset vähenevät. 31,1 Etätyössä voi paremmin organisoida työ- ja vapaa-aikaa ja näin työn ja perheen yhteensovittaminen on helpompaa 27 Etätyö mahdollistaa paremman tuottavuuden, saan enemmän aikaan. 22,2 Etätyö mahdollistaa työn paremman laadun. 19,1 Työllistyminen on helpompaa, koska työnteko ei ole asuinpaikasta riippuvainen. 17,1 MIELIPITEITÄ AKAVAN ERITYIS- ALOJEN JA SPECIAN TOIMINNASTA Vuoden 2004 aikana runsas kolmannes oli ottanut yhteyttä Akavan Erityisalojen toimistoon, viidennes oli asioinut SPECIAn toimistossa. Specialaisista kuusi kymmenestä piti Akavan Erityisalojen tiedotustoimintaa hyvänä, joka toinen arvioi yleisen jäsenpalvelun hyväksi. Kriittisimmin suhtauduttiin edunvalvontaan ja koulutustoimintaan. Arviot Arviot Akavan Erityisalojen ja oman jäsenyhdistyksen toiminnasta, toimintaa hyvänä pitävät, %. Akavan Erityisalojen toimisto Yleinen jäsenpalvelu Edunvalvonta Koulutustoiminta Tiedotustoiminta Työsuhdeneuvonta Lakimiespalvelut Jäsenyhdistyksen toimisto Yleinen jäsenpalvelu Edunvalvonta Koulutustoiminta Tiedotustoiminta Työsuhdeneuvonta SPECIAn tarjoamista palveluista olivat useammin tyydyttäviä kuin hyviä. Neljä kymmenestä arvioi yleisen jäsenpalvelun ja tiedotustoiminnan hyväksi. Arviolaskelmista Ei osaa sanoa -vaihtoehdot on jätetty pois. Ei osaa sanoa -vaihtoehdon valinneiden osuus vaihteli toiminnasta riippuen 15:sta 60 prosenttiin. Ay-jäsenmaksua piti saamiinsa palveluihin nähden oikeana 62 prosenttia vastanneista, 38 prosenttia arvioi maksun liian suureksi % 12 asiantuntija

13 asiantuntija 13

14 Specialaiset yhdessä tuumin edustamassa Specialaiset edustavat omaa järjestöään useissa eri luottamustehtävissä Akavan Erityisaloissa. Specia on sen suurin jäsenjärjestö reilulla 4200 jäsenellään ja näin ollen eri edustuksia on paljon. Puheenjohtaja Leena-Maija Talikka toimii suunnittelijana Kansainvälisessä Henkilöstönvaihdonkeskuksessa CIMOssa, varapuheenjohtaja espoolainen Mikko Männikkö on markkinointipäällikkö Keskinäisen eläkevakuutusyhtiön Ilmarisen pääkonttorissa Helsingissä. Hallituksen jäsenistä yksityistä sektoria edustavat helsinkiläiset Maria Iho, joka on Nextim Oy:ssä technical writerina ja Saara Ruokonen Kristillisdemokraattisten naisten toiminnanjohtajana. Valtion asiantuntijoita edustavat hallituksessa hämeenlinnalainen Risto Keski-Nisula, joka matkaa päivittäin toimistopäällikön työhönsä Taideteolliseen korkeakouluun Helsinkiin. Ja heinolainen Anu Raappana puolestaan työskentelee sunnittelijana Teknillisen korkeakoulun Lahden keskuksessa. Salolainen Keijo Painola edustaa kuntayhtymien palveluksessa olevaa jäsenistöä ja työskentelee toiminnanjohtajana Salon Palvelutalosäätiössä. Specian hallituksessa on myös opiskelijoiden edustus, jota mandaattia käyttää kasvatustieteiden yo. Minna Ahola Turun yliopistosta. Edustukset Akavan Erityisaloissa Akavan Erityisalojen hallituksessa varsinaisina jäseninä ovat Mikko Mänikkö, Risto Keski-Nisula ja Leena-Maija Talikka, joka on myös hallituksen ensimmäinen varapuheenjohtaja ja työvaliokunnan jäsen. Hallituksen varajäseninä ovat Anu Raappana ja Keijo Painola. Edunvalvonnasta vastaavissa neuvottelukunnissa on myös hyvä edustus. Risto Keski-Nisula on valtion sektorin neuvottelukunnan puheenjohtaja. Specia on ylivoimaisesti suurin valtion sektoria edustava Akavan Erityisalojen jäsenjärjestö kuten myös yksityisen sektorin suurin. Valtion neuvottelukunnassa omaa järjestöään edustaa myös Leena-Maija Talikka ja varalla Anu Raappana. Yksityisen sektorin neuvottelukunnassa ovat Mikko Männikkö, Markku Saarinen ja varalla Saara Ruokonen. Kunnan sektorin neuvottelukunnan varajäsenenä on Esko Pääskylä. Ammatinharjoittajien neuvottelukunnan puheenjohtajana toimii specialainen Hannu Laitinen ja jäsenenä Keijo Painola. Yhteiskunnallisen vaikuttamisen toimikunnassa Saara Ruokonen. Opiskelijatoimikunnan varapuheenjohtajana toimii Specian hallituksen opiskelijajäsen Minna Ahola. Kuvassa vasemmalta Minna Ahola, Saara Ruokonen, Anu Raappana, Leena-Maija Talikka, Mikko Männikkö, Risto Keski-Nisula, Maria Iho (kuvasta puuttuu hallituksen jäsen Keijo Painola). Kevätkokous sujui mallikkaasti Specian sääntömääräinen kevätkokous pidettiin Tampereella hotelli Tammerissa. Paikalla oli parikymmentä aktiivista jäsentä. Kokouksen puheenjohtajana toimi Antero Järveläinen Helsingistä. Esityslistalla oli mm. tilinpäätös ja toimintakertomus vuodelta 2004, jotka kokous hyväksyi yksimielisesti. Ennen varsinaista kokousta piti YTL Riikka Kivimäki, Tampereen yliopiston Työelämän tutkimuskeskuksesta alustuksen työn ja yksityisen suhteesta. Kivimäki käsitteli esityksessään mm. työn ja yksityisyyden suhteeseen vaikuttavia tekijöitä, organisaatiokulttuuria, työaikaa ja johdon ja esimiesten roolia. Hänen esityksessään käyttämät kalvot on luettavissa kotisivuillamme dokumentti-kansiossa nimellä Työ ei voi olla koko elämä. YTL Riikka Kivimäki alusti kevätkokouksessa. 14 asiantuntija

15 Tervetuloa juhlimaan 20-vuotiasta Speciaa! Asiantuntijat ja ylemmät toimihenkilöt SPECIA ry viettää 20-vuotisjuhlavuottaan. Pääjuhla järjestetään marraskuussa Helsingissä, mutta jo sitä ennen jäsenistö on tervetullut juhlimaan kolmeen alueelliseen tilaisuuteen. Ne pidetään Porissa, Jyväskylässä ja Oulussa, kukin historiallisesti arvokkaissa ja kiinnostavissa puitteissa, innoittavan puheenvuoron ja suussa sulavan lounaan merkeissä. Aluetilaisuuksien puhuja on Sari Kaasinen, Opetusministeriön Luova ihminen -työryhmän jäsen. Värttinä-yhtyeestä kuuluisuuteen noussut muusikko ja musiikkikasvattaja on valmistunut musiikin maisteriksi Sibelius-Akatemian kansanmusiikin osastolta, jonne valmistelee tohtorin tutkintoa. Kaasinen on kääntänyt pohjoiskarjalaisen kotiseutunsa pienuuden ja syrjäisyyden luovuutensa voimaksi. Tilaisuuksissa kuulemme tämän värikkään esiintyjän ajatuksia luovuudesta. Hän on lupautunut myös laulamaan specialaisten juhlat vauhtiin. Sari Kaasisen esityksen jälkeen aluetilaisuuksissa nautitaan kiireettä herkullinen ja runsas lounas ja nostetaan malja syntymäpäiväsankarille, tietysti kakun kera. Tilaisuudet ovat maksuttomia, ja niihin mahtuu 30 ensin ilmoittautunutta. SPECIA ei korvaa matkakustannuksia. Aluetilaisuuksien paikat ja ajat ovat: PORI lauantaina 3. syyskuuta 2005 alkaen klo Paikka: Raatihuoneenkellari, Hallituskatu 9, Pori Ilmoittautuminen Porin aluetilaisuuteen mennessä. JYVÄSKYLÄ lauantaina 24. syyskuuta 2005 alkaen klo Paikka: sisävesilaiva m/s Rhea, Jyväskylän satama Ilmoittautuminen Jyväskylän aluetilaisuuteen mennessä. OULU lauantaina 22. lokakuuta 2005 alkaen klo Paikka: Lasaretti, Kasarmintie 13, Oulu Ilmoittautuminen Oulun aluetilaisuuteen mennessä. Kaikkien aluetilaisuuksien ilmoittautumiset SPECIAn toiminnanjohtaja Markku Saariselle puhelimitse tai sähköpostilla SPECIA 20 vuotta pääjuhla lauantaina 12. marraskuuta 2005 Paikka: Ravintola Kadetti, Helsinki SPECIAn 20-vuotisjuhlat pidetään Munkkiniemen uljaimmassa rakennuksessa, Eliel Saarisen suunnittelemassa ja 1918 upeaksi pensionaatiksi avatussa jugendtalossa, johon 1923 muutti Kadettikoulu. Juhlasta enemmän seuraavassa Asiantuntijassa. Taiteilija Sari Kaasinen asiantuntija 15

16

KUNTASEKTORIN TYÖMARKKINATUTKIMUS 2006. Akavan Erityisalojen selvityksiä 3/2007

KUNTASEKTORIN TYÖMARKKINATUTKIMUS 2006. Akavan Erityisalojen selvityksiä 3/2007 KUNTASEKTORIN TYÖMARKKINATUTKIMUS 06 Akavan Erityisalojen selvityksiä 3/07 Akavan Erityisalat ry ISSN 1796-9247 Multiprint Oy Helsinki ALUKSI Tämänkertainen työmarkkinatutkimuksemme on järjestyksessä liittomme

Lisätiedot

FINANSSIALAN KESKUSLIITON JA VAKUUTUSVÄEN LIITON YHTEINEN OHJEISTUS TYÖAIKAPANKIN KÄYTTÖÖNOTOSTA VAKUUTUSALALLA

FINANSSIALAN KESKUSLIITON JA VAKUUTUSVÄEN LIITON YHTEINEN OHJEISTUS TYÖAIKAPANKIN KÄYTTÖÖNOTOSTA VAKUUTUSALALLA 14.11.2016 FINANSSIALAN KESKUSLIITON JA VAKUUTUSVÄEN LIITON YHTEINEN OHJEISTUS TYÖAIKAPANKIN KÄYTTÖÖNOTOSTA VAKUUTUSALALLA 1. Työaikapankin käsite ja tarkoitus Työaikapankilla tarkoitetaan työ- ja vapaa-ajan

Lisätiedot

JULKISEN SEKTORIN TYÖMARKKINATUTKIMUS Akavan Erityisalojen selvityksiä 3/2006

JULKISEN SEKTORIN TYÖMARKKINATUTKIMUS Akavan Erityisalojen selvityksiä 3/2006 JULKISEN SEKTORIN TYÖMARKKINATUTKIMUS 05 Akavan Erityisalojen selvityksiä 3/06 Akavan Erityisalat ry ISSN 1796-4172 Aluksi Tämänkertaisessa julkisen sektorin työmarkkinatutkimuksessamme keskityimme lähes

Lisätiedot

VALTIOSEKTORIN TYÖMARKKINATUTKIMUS Akavan Erityisalojen selvityksiä 4/2007

VALTIOSEKTORIN TYÖMARKKINATUTKIMUS Akavan Erityisalojen selvityksiä 4/2007 VALTIOSEKTORIN TYÖMARKKINATUTKIMUS 06 Akavan Erityisalojen selvityksiä 4/07 Akavan Erityisalat ry ISSN 1796-9255 Multiprint Oy Helsinki ALUKSI Tämänkertainen työmarkkinatutkimuksemme on järjestyksessä

Lisätiedot

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2. Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.2017 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti STTK:n toimeksiannosta

Lisätiedot

JHL:n edustajisto/hallitus Dan Koivulaakso

JHL:n edustajisto/hallitus Dan Koivulaakso Kilpailukykysopimuksen soveltaminen 2016 TTES:n neuvottelutulos 30.5.2016 JHL:n edustajisto/hallitus 31.05.2016 Dan Koivulaakso Allekirjoituspöytäkirja 1 : Työmarkkinakeskusjärjestöjen Kilpailukykysopimusta

Lisätiedot

Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri

Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri 1 Yritysten määrän kehitys 1990-2013 290 000 282635 270 000 266062 263 001263759 266909 262548 250 000 252 815 230 000 210 000 209151 207493 203542 205468

Lisätiedot

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia OAJ:n Työolobarometrin tuloksia 31.1.2014 OAJ:n Työolobarometrin perustiedot Kysely toteutettiin loka-marraskuussa 2013 Kyselyn vastaajia 1347 Opetusalan ammattijärjestön ja Finlands Svenska Lärarförbundin

Lisätiedot

Historian, kirjallisuuden ja kulttuuriaineiden FM-tutkinnon suorittaneet

Historian, kirjallisuuden ja kulttuuriaineiden FM-tutkinnon suorittaneet Historian, kirjallisuuden ja kulttuuriaineiden FM-tutkinnon suorittaneet Vähimmäispalkkasuositus 1.8.2016 31.1.2018 Akavan Erityisalat, SPECIA Asiantuntijat ja ylemmät toimihenkilöt ja Taideja kulttuurialan

Lisätiedot

YLEMMÄT TOIMIHENKILÖT YTN RY. SUUNNITTELUALAN EDUNVALVONTATAVOITTEET Toukokuu Ylemmät yhdessä enemmän

YLEMMÄT TOIMIHENKILÖT YTN RY. SUUNNITTELUALAN EDUNVALVONTATAVOITTEET Toukokuu Ylemmät yhdessä enemmän YLEMMÄT TOIMIHENKILÖT YTN RY SUUNNITTELUALAN EDUNVALVONTATAVOITTEET Toukokuu 2010 Ylemmät yhdessä enemmän Sisällysluettelo I Työelämän muutosturvallisuuden ja työssä jaksamisen vahvistaminen... 3 1.1 Koko

Lisätiedot

Työaikamuoto KVTES KVTES t 45 min /vk. Arkipyhälyhennys 7 t 39 min. Ylityöraja. Säännöllinen työaika. Arkipyhälyhennys.

Työaikamuoto KVTES KVTES t 45 min /vk. Arkipyhälyhennys 7 t 39 min. Ylityöraja. Säännöllinen työaika. Arkipyhälyhennys. KT Yleiskirjeen 4/2016 liite 6 1 (6) KVTES:n muuttuneiden työaikaa koskevien määräysten soveltamisohjeet KVTES:n työaikaa koskevia määräyksiä on muutettu siten, että säännöllistä työaikaa on pidennetty.

Lisätiedot

Yliopistoissa käytetään erilaisia. ja suoriutumisen arviointiin. Yliopistoissa harjoitellaan TYÖMARKKINATUTKIMUS 2011

Yliopistoissa käytetään erilaisia. ja suoriutumisen arviointiin. Yliopistoissa harjoitellaan TYÖMARKKINATUTKIMUS 2011 TYÖMARKKINATUTKIMUS Yliopistoissa harjoitellaan suoriutumisen arviointia Teksti Henna Laasonen Kuvat istockphoto TEKin joulu tammikuussa toteutetussa työmarkkinatutkimuksessa kerättiin ensimmäistä kertaa

Lisätiedot

303 Kirkon virka- ja työehtosopimuksen mukaisen työaikapankin käyttöönotto

303 Kirkon virka- ja työehtosopimuksen mukaisen työaikapankin käyttöönotto 826/2015 303 Kirkon virka- ja työehtosopimuksen mukaisen työaikapankin käyttöönotto Päätösehdotus Hallintojohtaja Jussi Muhonen Yhteinen kirkkoneuvosto päättää, että työaikapankkijärjestelmä otetaan käyttöön

Lisätiedot

Työelämä- ja tasa-arvovaliokunnalle

Työelämä- ja tasa-arvovaliokunnalle Pärnänen Anna Erikoistutkija Väestö- ja elinolotilastot Muistio 29.3.2016 1 (1) Työelämä- ja tasa-arvovaliokunnalle Asiantuntijakuuleminen nollatuntisopimuksista Tilastokeskus selvitti vuonna 2014 työvoimatutkimuksen

Lisätiedot

Palkkamontun umpeenluonti kohti 1800 alinta palkkaa. SAK:n tasa-arvoviikonloppu 8.-9.6.2013/Jarkko Eloranta

Palkkamontun umpeenluonti kohti 1800 alinta palkkaa. SAK:n tasa-arvoviikonloppu 8.-9.6.2013/Jarkko Eloranta Palkkamontun umpeenluonti kohti 1800 alinta palkkaa SAK:n tasa-arvoviikonloppu 8.-9.6.2013/Jarkko Eloranta Toimintaympäristön haasteet Väestön ikääntyminen Palvelujen kysyntä (eläkejärjestelmä, hoito-

Lisätiedot

Ammattiteatteritoimintaa koskevat valtakunnalliset työehtosopimukset vuodelle 2017

Ammattiteatteritoimintaa koskevat valtakunnalliset työehtosopimukset vuodelle 2017 Ammattiteatteritoimintaa koskevat valtakunnalliset työehtosopimukset vuodelle 2017 Ammattiteatteritoimintaa koskevien valtakunnallisten työehtosopimusten palkkoja ei koroteta vuonna 2017. Teatterialan

Lisätiedot

Tohtorin tutkinnon suorittaneet työelämässä: Vuosina 2008 ja 2009 Tampereen yliopistossa tohtorin tutkinnon suorittaneiden uraseuranta

Tohtorin tutkinnon suorittaneet työelämässä: Vuosina 2008 ja 2009 Tampereen yliopistossa tohtorin tutkinnon suorittaneiden uraseuranta Tohtorin tutkinnon suorittaneet työelämässä: Vuosina 2008 ja 2009 Tampereen yliopistossa tohtorin tutkinnon suorittaneiden uraseuranta Tampereen yliopisto Ura- ja rekrytointipalvelut Kyselyn toteutus ja

Lisätiedot

DI - KATSAUS 2009. Toukokuu 2009. Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL

DI - KATSAUS 2009. Toukokuu 2009. Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL DI - KATSAUS 2009 Toukokuu 2009 Sivu 2 (15) YHTEENVETO Rakennus- ja kiinteistöala työllisti vuonna 2008 Tilastokeskuksen mukaan noin 250 000 henkilöä. Heistä rakennusalan diplomi-insinööri -tasoisen koulutuksen

Lisätiedot

KT Yleiskirjeen 6/2016 liite 1 1 (5) Työaikapankkia koskevat ohjeet. 1 Työaikapankkijärjestelmän tavoitteet

KT Yleiskirjeen 6/2016 liite 1 1 (5) Työaikapankkia koskevat ohjeet. 1 Työaikapankkijärjestelmän tavoitteet KT Yleiskirjeen 6/2016 liite 1 1 (5) Työaikapankkia koskevat ohjeet 1 Työaikapankkijärjestelmän tavoitteet 2 Mikä on työaikapankki? 3 Työaikapankin käyttöönotto 4 Paikallinen työaikapankkisopimus Työaikapankkijärjestelmä

Lisätiedot

, , , ,5 48,75 52

, , , ,5 48,75 52 1 Kaupan vuosivapaajärjestelmä 1 Vuosivapaan ansainta Vuosivapaajärjestelmässä työntekijä ansaitsee kalenterivuosittain 1.1.2017 alkaen vuosivapaata. Niissä työsuhteissa, jotka alkavat 1.1.2017 tai sen

Lisätiedot

Edunvalvonta SPECIAssa

Edunvalvonta SPECIAssa 5.2016 Edunvalvonta SPECIAssa SPECIAn edunvalvonnan organisoituminen ja tavoitteet 1 SPECIAn edunvalvonnan organisoituminen ja tavoitteet 2 Päätöksenteko SPECIAssa ja edunvalvonnan organisaatio SPECIAn

Lisätiedot

Palkkatasotutkimus 2015

Palkkatasotutkimus 2015 Palkkatasotutkimus Tuloksia Taustaa Vuotuinen palkkatasotutkimus antaa poikkileikkauksen jäsenten sijoittumisesta työmarkkinoilla ja palkkatasosta Lokakuun ansiot (tunnusluvuissa mukana kokoaikatyössä

Lisätiedot

EXTRA. Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry Ratavartijankatu 2 00520 Helsinki www.ytn.fi > Järjestösektori

EXTRA. Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry Ratavartijankatu 2 00520 Helsinki www.ytn.fi > Järjestösektori JÄRJESTÖSEKTORIN EXTRA Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry Ratavartijankatu 2 00520 Helsinki www.ytn.fi > Järjestösektori Elokuu 2011 Tiedätkö kuka sinua edustaa työpaikalla vai edustaako kukaan? Luottamusmies

Lisätiedot

Kasvatustieteilijät Vähimmäispalkkasuositus 1.4.2016 31.3.2017

Kasvatustieteilijät Vähimmäispalkkasuositus 1.4.2016 31.3.2017 Kasvatustieteilijät Vähimmäispalkkasuositus 1.4.2016 31.3.2017 Akavan Erityisalat AE ry ja Specia Asiantuntijat ja ylemmät toimihenkilöt ry ovat antaneet tämän vähimmäispalkkasuosituksen yksityisellä sektorilla

Lisätiedot

KT Yleiskirjeen 6/2016 liite 1 1 (5) Työaikapankkia koskevat ohjeet. 1 Työaikapankkijärjestelmän tavoitteet

KT Yleiskirjeen 6/2016 liite 1 1 (5) Työaikapankkia koskevat ohjeet. 1 Työaikapankkijärjestelmän tavoitteet KT Yleiskirjeen 6/2016 liite 1 1 (5) Työaikapankkia koskevat ohjeet 1 Työaikapankkijärjestelmän tavoitteet 2 Mikä on työaikapankki? 3 Työaikapankin käyttöönotto 4 Paikallinen työaikapankkisopimus Työaikapankkijärjestelmä

Lisätiedot

TYÖTTÖMYYSBAROMETRI Tietoja tekniikan alan yliopistokoulutetuista työttömistä

TYÖTTÖMYYSBAROMETRI Tietoja tekniikan alan yliopistokoulutetuista työttömistä TYÖTTÖMYYSBAROMETRI 2014 Tietoja tekniikan alan yliopistokoulutetuista työttömistä Työttömyysbarometrin sisältö 1. Yhteenvetoa tuloksista 2. Tilastotietoja tekniikan alan yliopistokoulutettujen työttömyydestä

Lisätiedot

Tampereen yliopistosta vuonna 2009 valmistuneiden uraseurannan tuloksia. Tampereen yliopisto Työelämäpalvelut Tammikuu 2015

Tampereen yliopistosta vuonna 2009 valmistuneiden uraseurannan tuloksia. Tampereen yliopisto Työelämäpalvelut Tammikuu 2015 Tampereen yliopistosta vuonna 29 valmistuneiden uraseurannan tuloksia Tampereen yliopisto Työelämäpalvelut Tammikuu 21 Kyselyn toteutus ja kohderyhmä Vuonna 214 uraseurantakysely toteutettiin vuonna 29

Lisätiedot

Tätä ohjetta sovelletaan ennen alkaneisiin työsuhteisiin. Tampereen työllistämistuen myöntämisen edellytykset työnantajalle

Tätä ohjetta sovelletaan ennen alkaneisiin työsuhteisiin. Tampereen työllistämistuen myöntämisen edellytykset työnantajalle Tätä ohjetta sovelletaan ennen 1.10.2016 alkaneisiin työsuhteisiin. TAMPEREEN TYÖLLISTÄMISTUKI Tampereen työllistämistuen tavoitteena on edistää yksilöllisiä erityispalveluita tarvitsevien työnhakijoiden

Lisätiedot

JHL:n edustajisto/hallitus Håkan Ekström

JHL:n edustajisto/hallitus Håkan Ekström Kilpailukykysopimuksen soveltaminen 2016 Kunta-alan KVTES neuvottelutulos 30.5.2016 JHL:n edustajisto/hallitus 31.5.2016 Håkan Ekström Kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen 2017 Allekirjoituspöytäkirjan

Lisätiedot

TEKNISTEN TOIMIHENKILÖIDEN TYÖEHTOSOPIMUSTA KOSKEVA NEUVOTTELU

TEKNISTEN TOIMIHENKILÖIDEN TYÖEHTOSOPIMUSTA KOSKEVA NEUVOTTELU VIESTINNÄN KESKUSLIITTO MEDIAUNIONI TEKNISTEN TOIMIHENKILÖIDEN TYÖEHTOSOPIMUSTA KOSKEVA NEUVOTTELU Aika 23.11.2011 Paikka Viestinnän Keskusliiton kokoustilat, Helsinki Läsnä VKL Johanna Varis Elina Nissi

Lisätiedot

Tradenomi, HSOt ja HSO-sihteerit

Tradenomi, HSOt ja HSO-sihteerit Tradenomi, HSOt ja HSO-sihteerit Työsuhteen ehdot 1.4.2016 31.3.2017 Akavan Erityisalat AE ry ja Aito HSO ry ovat laatineet tämän suosituksen työsuhteen vähimmäisehdoista tradenomi, HSOille ja HSO-sihteereille.

Lisätiedot

1. Työaikapankkia koskevia määritelmiä

1. Työaikapankkia koskevia määritelmiä OHJE TYÖAIKAPANKKIJÄRJESTELMÄN KÄYTTÖÖNOTTOON SUUNNITTELU- JA KONSULTTIALALLA Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen liitto SKOL ry, Arkkitehtitoimistojen liitto ATL ry, Toimihenkilöunioni TU ry ja Ylemmät

Lisätiedot

TYÖAIKALAKI. Aalto-yliopisto, AA Katriina Vierula

TYÖAIKALAKI. Aalto-yliopisto, AA Katriina Vierula TYÖAIKALAKI Aalto-yliopisto, AA Katriina Vierula 2016 www.dlapiper.com 2015 0 Työaikalain soveltamisala kauppatyöaikalain ja työaikalain yhdistäminen 1996 soveltamisalakiista ylempien toimihenkilöiden

Lisätiedot

Tekniikan alan yliopistoopiskelijoiden työssäkäynti 2014

Tekniikan alan yliopistoopiskelijoiden työssäkäynti 2014 Tekniikan alan yliopistoopiskelijoiden työssäkäynti 2014 Esittäjän nimi 24.11.2014 1 Sisältö: Keskeisiä tuloksia Aineiston kuvailu Taustatiedot (Sp, ikä, yliopisto, tutkinnot, vuosikurssi, opintopisteet)

Lisätiedot

Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt

Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Vastaus%: 54 Havaintoja A (omat esimiehet ja johto): 5/9 hakee tukea omasta esimiehestään, kun tarve siihen on. Reilu

Lisätiedot

Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt

Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Vastaus%: 60 Havaintoja A (omat esimiehet ja johto): Reilu 3/7 hakee tukea omasta esimiehestään, kun tarve siihen on.

Lisätiedot

Samapalkkaisuusohjelma Pelastustoimen naisverkosto Outi Viitamaa-Tervonen, Sosiaali- ja terveysministeriö

Samapalkkaisuusohjelma Pelastustoimen naisverkosto Outi Viitamaa-Tervonen, Sosiaali- ja terveysministeriö Pelastustoimen naisverkosto 4.5.2016 Outi Viitamaa-Tervonen, Sosiaali- ja terveysministeriö Sukupuolten palkkatasa-arvo sitkeä ja keskeinen tasa-arvokysymys Naisten ja miesten syrjimätön ja tasa-arvoinen

Lisätiedot

Kilpailukykysopimus Neuvottelutulos

Kilpailukykysopimus Neuvottelutulos Kilpailukykysopimus Neuvottelutulos 29.2.2016 1 Yleistä Sopimuksen hyväksymisen edellytyksenä on, että se korvaa hallituksen valmistelevat pakkolait Työmarkkinakeskusjärjestöt edellyttävät, että hallitus

Lisätiedot

valtio- sektorin työmarkkina tutkimus

valtio- sektorin työmarkkina tutkimus valtio- sektorin työmarkkina tutkimus Akavan Erityisalat ry Toimittanut: Arja Ahola Taitto: Olli Luotonen Kannen taitto: Nanna Särkkä Kannen kuva: Delany Brendan / Comma Painotalo Auranen, Forssa 2009

Lisätiedot

MITÄ HYÖDYN. OAJ:n jäsenyydestä?

MITÄ HYÖDYN. OAJ:n jäsenyydestä? MITÄ HYÖDYN OAJ:n jäsenyydestä? Miksi kannattaa olla ammattijärjestön jäsen? Konkreettiset taloudelliset jäsenedut on jokaisen helppo ymmärtää, mutta mitä muuta jäsenmaksulla saa? OAJ:n tärkein tehtävä

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 16:2016

TILASTOKATSAUS 16:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 16:2016 1 26.8.2016 PITKÄAIKAISTYÖTTÖMÄT VANTAALLA Pitkäaikaistyöttömiä oli Vantaalla vuoden 2015 lopussa 4 850. Heistä useampi kuin kaksi viidestä oli ollut työttömänä

Lisätiedot

Työmarkkinatutkimus 1/2014 Lehdistöaamiainen, Ravintola Loiste,

Työmarkkinatutkimus 1/2014 Lehdistöaamiainen, Ravintola Loiste, Työmarkkinatutkimus 1/2014 Lehdistöaamiainen, Ravintola Loiste, 8.4.2014 Pro on Yksi Suomen suurimmista ammattiliitoista: suurin yksityisen sektorin toimihenkilöliitto ja Toimihenkilökeskusjärjestö STTK:n

Lisätiedot

Kunnalliset palkat ja henkilöstö

Kunnalliset palkat ja henkilöstö Kunnalliset palkat ja henkilöstö Tilastoesite syyskuu 2015 www.kt.fi Henkilöstömenot 21 miljardia euroa Vuonna 2015 kuntien ja kuntayhtymien henkilöstömenot ovat arviolta 21 miljardia euroa, josta palkkakustannukset

Lisätiedot

Yksityisen. sektorin. työmarkkina tutkimus

Yksityisen. sektorin. työmarkkina tutkimus Yksityisen sektorin työmarkkina tutkimus Akavan Erityisalat ry Toimittanut: Arja Ahola Taitto: Olli Luotonen Kannen taitto: Nanna Särkkä Kannen kuva: Delany Brendan / Comma Painotalo Auranen, Forssa 2009

Lisätiedot

Asiantuntijatyön ajat ja paikat

Asiantuntijatyön ajat ja paikat Asiantuntijatyön ajat ja paikat Tutkija Joonas Miettinen Tiedotustilaisuus 1.3.1 Yhteenveto Asiantuntijat ja esimiehet joustavat työajoissa muita palkansaajia useammin työtehtävien vaatimuksesta, asiakkaiden

Lisätiedot

Hei terveydenhoitaja, tervetuloa meidän joukkoon!

Hei terveydenhoitaja, tervetuloa meidän joukkoon! Hei terveydenhoitaja, tervetuloa meidän joukkoon! Terveydenhoitaja huolehtii suomalaisten terveydestä, Tehy hoitajien eduista Suomen suurin sosiaali- ja terveysalan ammattijärjestö valvoo koulutetun hoitohenkilöstön

Lisätiedot

Kaupan vuosivapaajärjestelmä. 1 Vuosivapaan ansainta

Kaupan vuosivapaajärjestelmä. 1 Vuosivapaan ansainta 1 Kaupan vuosivapaajärjestelmä 1 Vuosivapaan ansainta Työntekijä ansaitsee kalenterivuosittain vuosivapaata tosiasiallisesti tehtyjen työtuntien perusteella. Tehdyiksi työtunneiksi luetaan myös muu työaikalain

Lisätiedot

1 PELTI- JA TEOLLISUUSERISTYSALAN TYÖNTEKIJÖIDEN PALKANKOROTUKSET

1 PELTI- JA TEOLLISUUSERISTYSALAN TYÖNTEKIJÖIDEN PALKANKOROTUKSET METALLITEOLLISUUDENHARJOITTAJAIN LIITTO MTHL:N TYÖNANTAJAT Jukka Huhtala/EL JÄSENTIEDOTE 3/2008 1 (5) 27.8.2008 Jakelu Rakennuspelti- ja teollisuuseristysalan jäsenliikkeet 1 PELTI- JA TEOLLISUUSERISTYSALAN

Lisätiedot

Osaaja tekee. Shutterstock. Liity Verovirkailijain Liittoon!

Osaaja tekee. Shutterstock. Liity Verovirkailijain Liittoon! Osaaja tekee. Shutterstock Liity Verovirkailijain Liittoon! Verovirkailijain Liitto tukenasi työelämässä VISIO Verovirkailijain Liitto on Verohallinnon suurin ja vaikuttavin henkilöstöjärjestö, joka neuvottelee

Lisätiedot

Työmarkkinoilla tapahtuu Miten se vaikuttaa työsuhteeni ehtoihin?

Työmarkkinoilla tapahtuu Miten se vaikuttaa työsuhteeni ehtoihin? Työmarkkinoilla tapahtuu Miten se vaikuttaa työsuhteeni ehtoihin? Teknologiateollisuuden ja suunnittelu- ja konsulttialan ylempien toimihenkilöiden sekä tietotekniikan palvelualalla työskentelevien yhteinen

Lisätiedot

Osapuolet ovat saaneet aikaan seuraavan neuvottelutuloksen: MEKAANISEN METSÄTEOLLISUUDEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA

Osapuolet ovat saaneet aikaan seuraavan neuvottelutuloksen: MEKAANISEN METSÄTEOLLISUUDEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA 1 Osapuolet ovat saaneet aikaan seuraavan neuvottelutuloksen: MEKAANISEN METSÄTEOLLISUUDEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN 2010-2012 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA 1 SOPIMUKSEN VOIMASSAOLO 2 PALKKOJEN KOROTTAMINEN Palkkojen

Lisätiedot

NEUVOTTELUTULOS. Helsinki xx.yy.2013. Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry. LIITE neuvottelutulos

NEUVOTTELUTULOS. Helsinki xx.yy.2013. Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry. LIITE neuvottelutulos NEUVOTTELUTULOS Energiateollisuus ry, Ammattiliitto Pro ry sekä Suomen Konepäällystöliitto ry ovat 21.10.2013 saavuttaneet neuvottelutuloksen keskusjärjestöjen 30.8.2013 solmiman työllisyys- ja kasvusopimuksen

Lisätiedot

Mitä tarkoittaa kilpailukykysopimus?

Mitä tarkoittaa kilpailukykysopimus? Kilpailukykysopimus Mitä tarkoittaa kilpailukykysopimus? Neuvottelujen kaksi keskeisintä asiaa olivat: Vuosittaisen työajan pidentäminen keskimäärin 24 tunnilla ja Työehtosopimusten uudistaminen 12 kuukauden

Lisätiedot

Näytesivut. 2.1 Palkasta sopiminen ja palkan maksaminen

Näytesivut. 2.1 Palkasta sopiminen ja palkan maksaminen 2 Palkat ja palkkausjärjestelmät Tässä luvussa selvitetään palkasta sopimiseen, palkkatason määrittelyyn ja työehtosopimusten palkkausjärjestelmiin liittyviä kysymyksiä. 5 Vaikka työnantaja ja työntekijä

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

Ympäristöasiantuntijoiden keskusliitto Työmarkkinatutkimus 2015. Taloustutkimus Oy

Ympäristöasiantuntijoiden keskusliitto Työmarkkinatutkimus 2015. Taloustutkimus Oy Ympäristöasiantuntijoiden keskusliitto Työmarkkinatutkimus 2015 Taloustutkimus Oy Helmikuu 2016 2 Sisällys 1. Johdanto... 3 2. Tutkimuksen vastaajarakenne... 3 3. Jäsenkunnan tutkinnot ja pääaineet...

Lisätiedot

Kilpailukykysopimukseen perustuvan 24 tunnin vuosittaisen työajan lisäyksen toteuttaminen 1.1.2017 alkaen (uusi kohta 12 :n viimeiseksi kohdaksi)

Kilpailukykysopimukseen perustuvan 24 tunnin vuosittaisen työajan lisäyksen toteuttaminen 1.1.2017 alkaen (uusi kohta 12 :n viimeiseksi kohdaksi) Pöytäkirja 1 (8) 23.5.2016 KUMITEOLLISUUS: Kilpailukykysopimukseen perustuvan 24 tunnin vuosittaisen työajan lisäyksen toteuttaminen 1.1.2017 alkaen (uusi kohta 12 :n viimeiseksi kohdaksi) Vuosittaista

Lisätiedot

KUTSU. Jyty Iisalmi ry:n sääntömääräinen. syyskokous. pidetään maanantaina klo alkaen Meijän Vintillä os.

KUTSU. Jyty Iisalmi ry:n sääntömääräinen. syyskokous. pidetään maanantaina klo alkaen Meijän Vintillä os. KUTSU Jyty Iisalmi ry:n sääntömääräinen syyskokous pidetään maanantaina 21.11.2016 klo 16.45 alkaen Meijän Vintillä os. Savonkatu 11 A 6 Kokouksessa käsitellään sääntöjen 15 määräämät asiat. Luottamusvaalikokous

Lisätiedot

PAPERILIITTO SUOMALAISTEN PAPERITYÖNTEKIJÖIDEN EDUNVALVONTAJÄRJESTÖ

PAPERILIITTO SUOMALAISTEN PAPERITYÖNTEKIJÖIDEN EDUNVALVONTAJÄRJESTÖ PAPERILIITTO SUOMALAISTEN PAPERITYÖNTEKIJÖIDEN EDUNVALVONTAJÄRJESTÖ 23.9.2016 Paperiliitto r.y. 1 PAPERILIITTO Yksi liitto (21:stä) yli miljoona jäsenisestä SAK:sta Perustettu vuonna 1906 Tampereella 61

Lisätiedot

SOPIMUS ETÄTYÖN TEKEMISESTÄ. 1. Sopijapuolet. Etätyöntekijä. Työyksikkö. Lähiesimies. 2. Työpaikka. Palvelukeskus/ työyksikkö

SOPIMUS ETÄTYÖN TEKEMISESTÄ. 1. Sopijapuolet. Etätyöntekijä. Työyksikkö. Lähiesimies. 2. Työpaikka. Palvelukeskus/ työyksikkö SOPIMUS ETÄTYÖN TEKEMISESTÄ 1. Sopijapuolet Etätyöntekijä Työyksikkö Lähiesimies 2. Työpaikka Palvelukeskus/ työyksikkö Etätyön suorituspaikka (osoite, puhelinnumero) 3. Etätyön luonne Etätyö on kokoaikaista

Lisätiedot

Yhteenveto Toteutus Tulokset. Tietoa vastaajista. Työmarkkinaedunvalvonta ml. luottamusmiestoiminta Yhteiskunnallinen vaikuttaminen Jäsenpalvelut

Yhteenveto Toteutus Tulokset. Tietoa vastaajista. Työmarkkinaedunvalvonta ml. luottamusmiestoiminta Yhteiskunnallinen vaikuttaminen Jäsenpalvelut Yhteenveto Toteutus Tulokset Työmarkkinaedunvalvonta ml. luottamusmiestoiminta Yhteiskunnallinen vaikuttaminen Jäsenpalvelut Tietoa vastaajista @TEK_akateemiset Työelämän edunvalvonnassa vastaajat nostavat

Lisätiedot

Parempi työelämä Akavan opiskelijoiden eduskuntavaalitavoitteet

Parempi työelämä Akavan opiskelijoiden eduskuntavaalitavoitteet Parempi työelämä Akavan opiskelijoiden eduskuntavaalitavoitteet Maistraatinportti 2 puh. 020 7489 400 00240 Helsinki www.akava.fi/opiskelijat Sisällys 1. Sosiaaliturvajärjestelmän on oltava yhtenäinen

Lisätiedot

Viittomakielen tulkkien palkka- ja muut työsuhteen ehdot

Viittomakielen tulkkien palkka- ja muut työsuhteen ehdot Viittomakielen tulkkien palkka- ja muut työsuhteen ehdot tuntipalkkaan perustuvassa työsuhteessa 1.2.2016 31.1.2017 Viittomakielen tulkkien palkka- ja muut työsuhteen ehdot tuntipalkkaan perustuvassa työsuhteessa

Lisätiedot

TEHYYN ON OIKEUS KUULUA TEHY ON VAHVA VAIKUTTAJA TEHY EDUSTAA SINUA

TEHYYN ON OIKEUS KUULUA TEHY ON VAHVA VAIKUTTAJA TEHY EDUSTAA SINUA TEHY OPISKELIJAT ON OIKEUS KUULUA TEHYYN Tehy on Suomen suurin sosiaali- ja terveysalan ammattiliitto. Jäseninä voivat olla kaikki alan tutkinnon suorittaneet sekä alaa opiskelevat toisesta asteesta korkeakoulututkintoon

Lisätiedot

Ulos pätkävankilasta

Ulos pätkävankilasta Ulos pätkävankilasta työntekijä tulisi toimeen yhdellä työsuhteella ja siitä saatavalla palkalla. epäreiluja työn teettämisen tapoja ei paikattaisi verovaroin. Osa-aikaisen palkka jää pieneksi. Esimerkiksi

Lisätiedot

Teknologiatellisuuden työkaarimalli

Teknologiatellisuuden työkaarimalli Toimenpiteillä kohti pidempiä työuria Teknologiatellisuuden työkaarimalli Parempi työ seminaari 7.4.2014 Metallityöväen Liitto 1 Teknologiateollisuuden työehtosopimus 2011-2013 Ikääntyneet työntekijät

Lisätiedot

SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUKSEN JA YMPÄRISTÖHALLINNON HENKILÖKUNTAYHDISTYS YHY RY:N VÄLINEN LUOTTAMUSMIESTOIMINTAA KOSKEVA SOPIMUS 1.3.

SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUKSEN JA YMPÄRISTÖHALLINNON HENKILÖKUNTAYHDISTYS YHY RY:N VÄLINEN LUOTTAMUSMIESTOIMINTAA KOSKEVA SOPIMUS 1.3. SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUKSEN JA YMPÄRISTÖHALLINNON HENKILÖKUNTAYHDISTYS YHY RY:N VÄLINEN LUOTTAMUSMIESTOIMINTAA KOSKEVA SOPIMUS 1.3.2008 LUKIEN Suomen ympäristökeskus ja Ympäristöhallinnon henkilökuntayhdistys

Lisätiedot

EXTRA JÄRJESTÖSEKTORIN. tulevaa vuotta 2011. Iloisin mielin kohti. Sisällys. 4 Henkilöstöedustajien yhteystiedoista. Joulukuu 2010

EXTRA JÄRJESTÖSEKTORIN. tulevaa vuotta 2011. Iloisin mielin kohti. Sisällys. 4 Henkilöstöedustajien yhteystiedoista. Joulukuu 2010 JÄRJESTÖSEKTORIN EXTRA Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry Ratavartijankatu 2 00520 Helsinki www.ytn.fi > Järjestösektori Iloisin mielin kohti tulevaa vuotta 2011 Joulukuu 2010 Näin joulun alla on hyvä pysähtyä

Lisätiedot

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA 1 YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA Työmarkkinat ovat murroksessa. Suomea varjostanut taantuma on jatkunut ennätyksellisen pitkään. Pk-yritysten merkitystä ei tule aliarvioida taantumasta

Lisätiedot

Ammattina avustaminen

Ammattina avustaminen Ammattina avustaminen Henkilökohtaisen avustajan työ työelämän tutkimuksen näkökulmasta Milja Mäkinen, YTK Henkilökohtainen avustaja Tampereen yliopiston Porin yksikkö Ammattina avustaminen 2010 - tutkimus

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI SIIRTOSOPIMUS 1 KAUPUNGINKANSLIA Henkilöstöosasto

HELSINGIN KAUPUNKI SIIRTOSOPIMUS 1 KAUPUNGINKANSLIA Henkilöstöosasto HELSINGIN KAUPUNKI SIIRTOSOPIMUS 1 HELSINGIN KAUPUNGIN SOSIAALI- JA TERVEYSVIRASTON TEKSTINKÄSITTELYN SIIRTO HELSINGIN JA UUDENMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄLLE (HUS) 1 Yleistä Selvitystyö sosiaali-

Lisätiedot

Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2005

Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2005 Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastoja 12 2007 Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2005 Keskitulot 27 390 euroa Helsingissä Pääkaupunkiseudulla yhä enemmän pääomatulon saajia Veroja ja veronluonteisia

Lisätiedot

Viestinnän asiantuntijat

Viestinnän asiantuntijat Viestinnän asiantuntijat Vähimmäispalkkasuositus 1.4.2016 31.3.2017 Akavan Erityisalat AE ry ja Viestinnän asiantuntijoiden ammattijärjestö Viesti ry ovat antaneet tämän vähimmäispalkkasuosituksen yksityisellä

Lisätiedot

KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ

KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ tutkimus KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2009 1 Tiivistelmä Yrittäjien lomat Suomen Yrittäjien maaliskuun 2009 lopussa tekemässä jäsenkyselyssä tiedusteltiin yrittäjiltä lomista ja lomatoiveista

Lisätiedot

TÄRKEIMMÄT PERUSTEET LIITTYÄ SUOMEN ELINTARVIKETYÖLÄISTEN LIITTOON

TÄRKEIMMÄT PERUSTEET LIITTYÄ SUOMEN ELINTARVIKETYÖLÄISTEN LIITTOON TÄRKEIMMÄT PERUSTEET LIITTYÄ SUOMEN ELINTARVIKETYÖLÄISTEN LIITTOON LÄHTÖKOHDAT Selvittää jäseneksi liittyneiden ajatuksia ammattiliittoon liittymisestä, mitkä ovat tärkeimmät syyt, jotka ovat merkinneet

Lisätiedot

Neuvottelutulos SAK/RJ. Sopimuskierros Neuvottelutulos

Neuvottelutulos SAK/RJ. Sopimuskierros Neuvottelutulos 29.11.2004 Neuvottelutulos SAK/RJ Sopimuskierros 2005-2007 Neuvottelutulos 29.11.2004 PALKANKOROTUKSET Sopimuskorotusten rakenne ja kustannusvaikutus! Sopimuskausi 16.2.2005-30.9.2007! 1.3.2005 1.6.2006!

Lisätiedot

KIRKON HENKILÖSTÖN AMMATILLISEN OSAAMISEN KEHITTÄMINEN. Sari Anetjärvi

KIRKON HENKILÖSTÖN AMMATILLISEN OSAAMISEN KEHITTÄMINEN. Sari Anetjärvi KIRKON HENKILÖSTÖN AMMATILLISEN OSAAMISEN KEHITTÄMINEN Sari Anetjärvi Kirkon henkilöstön ammatillisen osaamisen kehittämissopimus Kirkon henkilöstön kehittämissopimuksen tilalle on tullut voimaan Kirkon

Lisätiedot

Vuosittaisen työajan pidentäminen keskimäärin 24 tunnilla

Vuosittaisen työajan pidentäminen keskimäärin 24 tunnilla 1 (5) Vuosittaisen työajan pidentäminen keskimäärin 24 tunnilla Yleistä Kilpailukykysopimuksen mukaisesti vuosittaista säännöllistä työaikaa pidennetään keskimäärin 24 tunnilla ansiotasoa muuttamatta.

Lisätiedot

Tasa-arvosuunnitelma

Tasa-arvosuunnitelma Tasa-arvosuunnitelma 2017-2019 1. JOHDANTO 3 2. TASA-ARVOSELVITYS 4 Tasa-arvoisuuden kokeminen 7 Koulutus 7 3. PERIAATTEET JA TOIMENPITEET TASA-ARVON EDISTÄMISEKSI 7 Henkilöstön rekrytointi 7 Tasa-arvoisen

Lisätiedot

Palvelualojen taskutilasto

Palvelualojen taskutilasto Palvelualojen taskutilasto 2010 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 SISÄLTÖ PAMin jäsenistön toimialajakauma Palkansaajien määrät PAMin toimialoilla 2008-2009 Palkansaajien määrät sukupuolen mukaan PAMin

Lisätiedot

Palkansaajien osaaminen ja kouluttautuminen. Vastausjakaumia TNS Gallup 2016 kyselystä

Palkansaajien osaaminen ja kouluttautuminen. Vastausjakaumia TNS Gallup 2016 kyselystä Palkansaajien osaaminen ja kouluttautuminen Vastausjakaumia TNS Gallup 016 kyselystä Vastaajien lukumääriä Painottamaton Painotettu Akavalaiset 769 816 Muut 58 577 Akavalaiset: Mies 60 7 Nainen 09 5 Alle

Lisätiedot

Savon koulutuskuntayhtymän hallitus ja kuntayhtymän johtaja Heikki Helve sopivat johtajasopimuksella hyvän johtamisen edellytyksistä seuraavaa:

Savon koulutuskuntayhtymän hallitus ja kuntayhtymän johtaja Heikki Helve sopivat johtajasopimuksella hyvän johtamisen edellytyksistä seuraavaa: JOHTAJASOPIMUS Savon koulutuskuntayhtymän hallitus ja kuntayhtymän johtaja Heikki Helve sopivat johtajasopimuksella hyvän johtamisen edellytyksistä seuraavaa: 1. Kuntayhtymän johtaminen Kuntayhtymän johtaja

Lisätiedot

SAK:n tavoitteet sopimuskierrokselle

SAK:n tavoitteet sopimuskierrokselle SAK:n tavoitteet sopimuskierrokselle 2005-2006 2.11.2004 04.09.2004 SAK/SAM/NN SAK:n tavoitteet sopimuskierrokselle 2005-2006 Työelämän muutosturvallisuuden vahvistaminen Työn tilaajan vastuu ja ammattiliiton

Lisätiedot

Tampereen työllistämistuen myöntämisen edellytykset työnantajalle

Tampereen työllistämistuen myöntämisen edellytykset työnantajalle TAMPEREEN TYÖLLISTÄMISTUKI Tampereen työllistämistuen tavoitteena on edistää yksilöllisiä erityispalveluita tarvitsevien työnhakijoiden työllistymistä, parantaa tamperelaisten välityömarkkinoiden toimivuutta

Lisätiedot

Tulevaisuuden työelämää koskeva selvitys. Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista

Tulevaisuuden työelämää koskeva selvitys. Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista Tulevaisuuden työelämää koskeva selvitys Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista Tutkimuskokonaisuuden taustaa Aula Research Oy toteutti Suomalaisen Työn Liiton toimeksiannosta kyselytutkimukset työikäisten

Lisätiedot

POHJOIS-SUOMEN PELASTUSLIITTO RY:N NAISTYÖN TOIMINTAOHJE

POHJOIS-SUOMEN PELASTUSLIITTO RY:N NAISTYÖN TOIMINTAOHJE POHJOIS-SUOMEN PELASTUSLIITTO RY:N NAISTYÖN TOIMINTAOHJE 1. PALOKUNTANAISTYÖ Palokuntanaistyö on palokunnissa tehtävää harrastustoimintaa. Palokuntanaisosasto on palokunnan jäsenistä muodostettu alajaosto

Lisätiedot

Palkat nousivat NIUKASTI

Palkat nousivat NIUKASTI Palkat nousivat NIUKASTI Teksti Henna Laasonen Diplomi-insinöörien keskipalkka toistaiseksi voimassaolevissa työsuhteissa joulukuussa 2011 nousi 5 015 euroon. Mediaanipalkka oli 4 500 euroa kuukaudessa.

Lisätiedot

Hyvinkään Keilailuliitto ry:n säännöt

Hyvinkään Keilailuliitto ry:n säännöt Hyvinkään Keilailuliitto ry:n säännöt 1 Yhdistyksen, jota näissä säännöissä kutsutaan liitoksi, nimi on Hyvinkään Keilailuliitto ry. Sen kotipaikka on Hyvinkään kaupunki. 2 Liiton tarkoituksena on johtaa

Lisätiedot

7 SAK:n edustajakokouksen sopimuspoliittiset päätökset 7.1 Sopimuspolitiikan tavoitetila vuosikymmenen jälkipuoliskolla Onnistuneen sopimuspolitiikan ansiosta, jossa on yhteen sovitettu talousja työmarkkinapolitiikka,

Lisätiedot

Futurex. Helmikuu 2011 Tuire Palonen

Futurex. Helmikuu 2011 Tuire Palonen Futurex Helmikuu 2011 Tuire Palonen Missio! Korkea-asteen täydennyskoulutuksen tehtävänä on yhdessä työympäristöjen oman toiminnan kanssa pitää huolta siitä että koulutus, tutkimus ja työelämässä hankittu

Lisätiedot

Luottamushenkilöiden PALKKIOSÄÄNTÖ

Luottamushenkilöiden PALKKIOSÄÄNTÖ SUOMUSSALMEN KUNTA Luottamushenkilöiden PALKKIOSÄÄNTÖ Kunnanvaltuusto 9.12.2014 62 1 SISÄLLYSLUETTELO 1 Soveltamisala 1 2 Kokouspalkkiot 2 3 Yli kolme tuntia kestävät ja samana päivänä pidettävät kokoukset

Lisätiedot

KYSELY Kansainvälisen toiminnan resurssit ammatillisessa koulutuksessa vuonna 2011

KYSELY Kansainvälisen toiminnan resurssit ammatillisessa koulutuksessa vuonna 2011 KYSELY Kansainvälisen toiminnan resurssit ammatillisessa koulutuksessa vuonna 2011 ISBN 978-951-805-534-4 (pdf) 10/2012 Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO Kansainvälisen toiminnan resurssit

Lisätiedot

2. Tarkoituksensa toteuttamiseksi aluejärjestö:

2. Tarkoituksensa toteuttamiseksi aluejärjestö: Aluejärjestön säännöt 1 (5) 21. liittokokouksen hyväksymät säännöt 1 Nimi ja kotipaikka 2 Aluejärjestön tarkoitus ja tehtävät 1. Yhdistyksen nimi on Metallityöväen... aluejärjestö ry ja sitä nimitetään

Lisätiedot

Syksyn 2012 yrityskohtainen palkkaneuvottelu UIL & YTN

Syksyn 2012 yrityskohtainen palkkaneuvottelu UIL & YTN Syksyn 2012 yrityskohtainen palkkaneuvottelu UIL & YTN Agenda Avaus ja esittäytyminen Yrityskohtainen sopiminen (paikallinen sopiminen) Taustat ja tavoite Ohjeet Miten syksyn 2011 palkkaneuvottelut sujuivat?

Lisätiedot

3 Keskusjärjestön kielinä ovat suomi ja ruotsi. Rekisteröimis- ja pöytäkirjakielenä on suomi.

3 Keskusjärjestön kielinä ovat suomi ja ruotsi. Rekisteröimis- ja pöytäkirjakielenä on suomi. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK:n säännöt Hyväksytty STTK:n liittokokouksessa 5.-6.11.2009 Nimi, kotipaikka ja kieli 1 1 Yhdistyksen nimi on Toimihenkilökeskusjärjestö STTK ry ruotsiksi Tjänstemannacentralorganisationen

Lisätiedot

TASA-ARVON EDISTÄMINEN JA PALKKAKARTOITUS

TASA-ARVON EDISTÄMINEN JA PALKKAKARTOITUS TASA-ARVON EDISTÄMINEN JA PALKKAKARTOITUS 1 17.4.2015 2 17.4.2015 Outi Viitamaa- Tervonen Eurobarometri 82.4 Sukupuolten välinen tasa-arvo aineisto kerätty 11-12/2014 3 17.4.2015 Palkkatasa-arvo Naisten

Lisätiedot

Yksityisen sektorin työmarkkinatutkimus 2007. Akavan Erityisalojen selvityksiä 1 2008

Yksityisen sektorin työmarkkinatutkimus 2007. Akavan Erityisalojen selvityksiä 1 2008 Akavan Erityisalojen selvityksiä 1 2008 Yksityisen sektorin työmarkkinatutkimus 2007 Akavan Erityisalojen selvityksiä 1 2008 Yksityisen sektorin työmarkkinatutkimus 2007 Akavan Erityisalojen selvityksiä

Lisätiedot

Toimintakertomus 2012

Toimintakertomus 2012 Toimintakertomus 2012 Leena Roivas Puheenjohtaja 2011-2014 TOIMINTA-AJATUS Liitto on ammatillisesti ja yhteiskunnallisesti vastuunsa tuntevien naisten puolueisiin sitoutumaton järjestö, joka on aktiivisesti

Lisätiedot