SPECIA RY:N JÄSENTIEDOTE. Tutkittua tietoa specialaisista. sivu 6. Osallistu Specian juhlavuoteen! sivu 15

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SPECIA RY:N JÄSENTIEDOTE. Tutkittua tietoa specialaisista. sivu 6. Osallistu Specian juhlavuoteen! sivu 15"

Transkriptio

1 SPECIA RY:N JÄSENTIEDOTE asiantuntij asiantuntiia Tutkittua tietoa specialaisista Osallistu Specian juhlavuoteen! sivu 6 sivu 15

2 pääkirjoitus Työ tekijäänsä kiittää kiittääkö työnantaja? T ämän lehden sivuilta voit lukea työmarkkinatutkimuksen tuloksia specialaisista. Tutkimus on tehty jäsenkyselynä ja se kertoo kaunistelematonta kieltä yksityisen ja julkisen sektorin palkkaeroista, sekä myös yhä olemassaolevasta erosta miesten ja naisten palkkauksessa. Ylityöt, ja erityisesti vain osittain korvatut tai jopa ilman korvausta tehtävät ylityöt ovat yhä ongelma työpaikoilla. Ylitöitä tehdään keskimäärin yhden työpäivän verran. Positiivinen ilmiö yksityisen sektorin puolella on työaikapankin tuoma mahdollisuus säästää tekemänsä ylityöt työaikapankkiin myöhemmin pidettäviksi vapaiksi. Työaikapankin tuominen julkisen sektorin työpaikoille helpottaa työuupumuksen riskiä. Turvallisuus voi näkyä työsuhteiden vakinaisuudessa ja luottamuksessa työnantajaan, että tämä noudattaa työntekijälle kuuluvia oikeuksia kuten vanhempainvapaata ja esim. lomien järjestelyjä, silloin kun perheessä on pieniä lapsia. Työnantajalle työntekijän hyvinvointi merkitsee motivoitunutta työntekijää ja sen myötä hyvää työtulosta. Viimeaikaisten irtisanomisten jälkeen on jäänyt hyvinkin ontto tunne siitä, kuinka työntekijät ensin ovat tehneet hyvän tuloksen, jonka työnantaja sitten investoi muualle ja työntekijä saa lähteä etsimään uuutta tuloksentekopaikkaa. Julkisella sektorilla turvattomuutta lisää määräaikaisten palvelussuhteiden määrän kääntyminen uudelleen hienoiseen nousuun. Keskusjärjestöjen asettaman työryhmän ponnistelut ja sopijajärjestöjen ohjeistukset eivät ainakaan vielä ole tuottaneet mainittavia tuloksia. AKAVA:n, STTK:n ja SAK:n yhteinen selvitys työmarkkinailmapiiristä toteaa, että suomalaisten mielestä palkka- ja työsuhdeturva on ylivoimaisesti tärkein syy kuulua ammattiliittoon. Toiseksi tärkeimpänä syynä pidetään ansiosidonnaista työttömyysturvaa. Tämän eteen meidän on tehtävä työtä jäsentemme hyväksi. Muistakaamme kuitenkin, että joukossa on voimaa: mitä enemmän meitä on, sitä paremmin äänemme kuuluu, meitä kuunnellaan ja voimme vaikuttaa. Specian hallitus on keskuudessaan ottanut työmarkkinatutkimuksen tulokset vakavasti. asiantuntijat ja ylemmät toimihenkilöt ry Asiantuntija, ilm. v:sta 1991 Julkaisija: SPECIA ry Päätoimittaja: Markku Saarinen Ulkoasu: Public Design Oy Paino: Forssan kirjapaino Oy PL 38, Forssa Painos: 4600 Specian toimisto Toiminnanjohtaja Markku Saarinen Puh Faksi (09) Maistraatinportti 4 A Helsinki Specia ry:n puheenjohtaja: Leena-Maija Talikka Puh Osoitteenmuutokset, valtakirjat ja jäsenmaksut AEK:n jäsensihteerit Puh Faksi (09) Erityiskoulutettujen Hyvä mahdollisuus tavata toisiamme ja vaihtaa ajatuksia on Specian 20- toimintavuoden juhlatapaamiset Jyväskylässä, Porissa, Oulussa ja Helsingissä. Tulethan mukaan! Leena-Maija Talikka työttömyyskassa Asemamiehenkatu 2, Helsinki Puh. (09) Faksi (09) päivystys: ma to klo 9 15 Puheenjohtaja Kannen kuva: Suvi-Tuuli Junttila 2 a s i a n t u n t i j a

3 Ovatko jäsenmaksusi ajantasalla? Specialaisten jäsenmaksu on yksi prosentti kaikesta ennakonpidätyksenalaisesta tulosta sisältäen luontoisedut ja lomarahat. Jäsen voi suorittaa jäsenmaksunsa itse tai antaa maksun työnantajaperintään, mikä on yhä yleisempää. Työnantajaperintää varten tarvitaan valtakirja, jonka saa pyynnöstä soittamalla Akavan Erityisalojen jäsensihteereille. TYÖTÖN Jäsenmaksuvelvoite koskee myös Erityiskoulutettujen työttömyyskassan maksamia etuuksia. Jäsenmaksu suoritetaan kaikista työttömyyskassan maksamista korvauksista. Työtön voi valtuuttaa kassan perimään suoraan jäsenmaksun korvauksista jättämällä valtakirjan perintää varten. KELAn peruspäivärahasta ei tarvitse maksaa jäsenmaksua. ÄITIYS- JA VANHEMPAINLOMALAISET Jäsenmaksu maksetaan normaalisti siltä ajalta, jota saa työnantajan maksamaa palkkaa. KELAn äitiyspäivärahasta ei jäsenmaksua tarvitse maksaa. Keskeytyksestä on muistettava ilmoittaa Akavan Erityisalojen jäsensihteereille. JÄSENMAKSUT MAKSETTU TYÖTTÖMYYSTURVA KUNNOSSA Mikäli jäsenmaksut eivät ole kunnossa, ei työttömyyden kohdatessa voi saada työttömyyspäivärahaa. Päivärahahakemuksen tullessa kassaan tarkastetaan ensin jäsenyysehdon ja työssäoloehdon täyttyminen. Tämä tehdään vertaamalla hakemuksen liitteenä olevaa palkkatodistusta maksettuihin jäsenmaksuihin. JÄSENELLE MONIA ETUJA Ansiosidonnainen työttömyysturva on yksi tärkeimmistä eduista jäsenille, mutta yhtä tärkeitä ovat mm. työsuhdeneuvonta ja mahdollisuus lakimiespalveluihin. Näistä eduista ja muista konkreettisista eduista saat lisätietoa mm. -osoitteessa ja seuramaalla Specian omaa tiedotusta jäseneduista. Tukea työttömille ja äitiyssekä vanhempainlomalla oleville Specia tarjoaa jäsenetuna tukea työttömien henkiseen virkistäytymiseen ja ammatilliseen pätevöitymiseen johtavaan pienimuotoiseen koulutukseen. Tukea voivat hakea kaikki Specia ry:n työttömät jäsenet. Jaamme määrärahasta tukea myös äitiyslomalla ja vanhempainvapailla oleville. Henkilön tulee toimittaa vapaamuotoinen ilmoitus koulutuksesta sekä maksutosite kurssista yhdistyksen hallitukselle, joka päättää koulutustuen myöntämisestä. Lisätietoja saat liiton toimistosta toiminnanjohtaja Markku Saariselta. Tuemme opintojasi avoimessa yliopistossa Uutena jäsenetuna haluamme tukea lisäkoulutustasi avoimessa yliopistossa. Maksamme 50 % koulutuksen kuluista ja max.100 euroa/jäsen. Tuki haetaan vapaalla hakemuksella, missä on liitteenä kuitti aiheutuneista kuluista. Specian hallitus päättää tuen myöntämisestä. Tukea myönnetään vuonna 2005 siihen asti, kun rahaa budjetissa riittää. Lisätietoja asiasta voit kysyä toimistolta tai Hirvasporon vapaat viikot vuonna 2005 Levillä Specian lomaosakkeen kysyntä on vilkkaampaa kuin koskaan aiemmin. Kuluva vuotena ovat jäljellä viikot 41 ja 46. Vapaita viikkoja mahdollisten peruustusten takia kannattaa tarpeen mukaan tiedustella Specian toimistosta. Muistathan, että jäsenetuusi kuuluvat myös A-lomien palvelut, joihin voit tutustua osoitteessa: Jäljellä viikot: 41, 46 jäsenasiaa asiantuntija 3

4 Jäsenasiaa Työaikapankista apu työssäjaksamiseen? Edellisessä tulopoliittisessa sopimuksessa asetettiin keskusjärjestöjen välinen työryhmä selvittämään pitkäaikaisia ja yksilöllisiä työaikajärjestelyjä. Työryhmän työn taustalla oli yksimielinen näkemys siitä, että työaikajärjestelmien kehittämisen tehtävänä on tukea työntekijöiden yksilöllisten työaikatarpeiden huomioon ottamista, työviihtyvyyttä ja hyvinvointia sekä yritysten ja työyhteisöjen tuottavuutta ja kilpailukykyä. Keskusjärjestöjen välinen työryhmä jätti raporttinsa vuoden 2004 maaliskuussa. Raportti pitää sisällään suositukset työaikapankkien käyttöönotosta työpaikoilla. AKAVA on antanut oman suosituksen työaikapankin käytöstä työmarkkinakeskusjärjestöjen suositusten pohjalta. AKAVAn suositus täydentää keskusjärjestöjen yhteisiä ohjeita työaikapankeista. AKAVA on jo 1980-luvulta lähtien esittänyt työaikapankkeja yhtenä ratkaisuna jäsenten ylipitkiin työaikoihin ja työaikakorvauksiin. Akavalaisissa liitoissa vuonna 2003 tehdyn tutkimuksen mukaan puolet jäsenistä ei saa korvausta tekemistään ylitöistä. Lisäksi joka toinen kokee vaikeuksia työssä jaksamisessa jatkuvasti tai ajoittain. Akavan Erityisalojen viimeisen yksityissektorin työmarkkinatutkimuksen (2004) perusteella joka toinen sai tekemästään ylityöstä korvauksen vapaa-aikana, mutta ilman ylityökorotuksia. Alle viidesosa tutkimukseen osallistuneista sai ylityökorvaukset lain mukaisesti korotettuna vapaa-aikana ja vain alle kymmenes sai ylityökorvauksen korotettuna rahana. Yli puolet tutkimukseen vastanneista piti työmääräänsä ajoittain liian suurena. Työaikapankki voidaan nähdä yhtenä ratkaisuna tähän ongelmaan ja onnistuessaan työaikapankkien käyttö voi edistää työssä jaksamista ja antaa mahdollisuuden saada korvaukset tehdystä työstä korotettuna vapaa-aikana. Mitä työaikapankilla tarkoitetaan Työaikapankilla tarkoitetaan vapaaehtoista järjestelyä, jossa työaikaa, ansaittuja vapaita tai vapaa-ajaksi muutettuja rahamääräisiä etuuksia voidaan sopimalla säästää tai lainata. Yksittäisen työntekijän kannalta kysymys on tavallaan pankkitilistä, jonne työaikaa voi tallettaa ja josta sitä voidaan vapaana nostaa. Työaikapankkijärjestelmän käyttöönotosta ja tarkemmasta sisällöstä sovitaan yritys- tai työpaikkakohtaisesti. Työaikapankeista sopimiseen ei luoda mitään omia menettelytapoja, vaan neuvottelut voidaan käydä niitä paikallisen sopimisen menettelytapoja käyttäen, joita työpaikalla yleensäkin noudatetaan. Kun työaikapankista sovitaan on tärkeää, että kaikki henkilöstöryhmät ovat neuvotteluissa mukana tai ainakin edustettuina. Sopimus työaikapankin käyttöönotosta ja sen sisällöstä tulee tehdä kirjallisesti. Yksittäisen työntekijän kannalta työaikapankkiin osallistuminen perustuu aina vapaaehtoisuuteen. Vaikka työpaikalla olisi sovittu työaikapankista, voi yksittäinen työntekijä aina itse päättää osallistumisestaan siihen ja myös siitä, mitä eriä työaikapankkiin kulloinkin siirtää. Mistä työaikapankissa on sovittava Työaikapankista sovittaessa on huomioitava työlainsäädännön ja työ- tai virkaehtosopimusten määräykset. Vastoin niitä ei voida sopia. Muutoin sen sijaan sopiminen on vapaata ja työaikapankki voidaan räätälöidä kunkin työpaikan tarpeiden mukaisesti. Työaikapankista sovittaessa on sovittava siitä, ketkä sen piiriin kuuluvat. Lähtökohtana tulee olla, että se koskee koko henkilöstöä ja kaikilla tulee olla mahdollisuus osallistua siihen. Olennainen työaikapankkisopimuksen elementti on työaikapankkiin siirrettävät erät, joista ainakin seuraavat ovat keskeisiä: lisä- ja ylityö, liukuvan työajan kertymät, vuosilomalakiin perustuva säästövapaa, lomaraha, työehtosopimuksiin perustuvat erilaiset lisät ja matka-ajankorvaus. Kun esimerkiksi tehty ylityö siirretään työaikapankkiin, se siirtyy sinne vastaavalla tavalla korotettuna kuin ylityökorvauskin olisi maksettu. Työaikapankki on täten syytä sopia aikaperusteiseksi eli kaikki siirrettävät erät muutetaan tunneiksi ennen siirtoa työaikapankkiin. Työpaikkakohtaisesti on aiheellista miettiä, tuleeko työaikapankille sopia jonkinlainen 4 asiantuntija

5 enimmäiskertymä. Koska työaikapankin yhtenä tärkeänä tehtävänä on tarjota mahdollisuus pitkien vapaiden keräämiseen, ei enimmäiskertymää ainakaan tule sopia kovin alhaiseksi.työaikapankkisopimuksessa on myös sovittava siitä, minkä ajankohdan mukaan vapaan ajalta maksettava palkka määräytyy; menettelytavoista vapaan pitämisen ja vapaan ajankohdasta ilmoittamisen suhteen sekä työaikapankkisopimuksen muuttamisesta tai päättämisestä. Tärkeää on myös huomioida yksittäisen työntekijän oikeus halutessaan irtaantua järjestelmästä ja saada säästössä olevat vapaat rahana. G.BRIAN KARAS Salla Luomanmäki jatkaa hallituksen puheenjohtajana. Työaikapankki työntekijän ja työnantajan etuna Toimiva työaikapankkijärjestelmä palvelee sekä työntekijän että työnantajan etua. Työaikapankkijärjestelmän toimivuus edellyttää työntekijöiltä sitä, että tehdyt ylityöt kirjataan ylös ja siirretään oikein korotettuna työaikapankkiin. Työnantajan taholta se edellyttää kunnossa olevaa työaikakirjanpitoa. Työaikalain mukaan työaikakirjanpidon pitäminen on työnantajan velvollisuus. Tästä huolimatta noin viidennes kaikista yrityksistä laiminlyö työaikakirjanpidon pitämisen kokonaan tai osittain työsuojelupiiriltä saatujen tietojen mukaan. Tämän asian kuntoon saaminen kaikissa yrityksissä on ensiarvoisen tärkeää työaikapankkeja ajatellen. Työntekijän tulee aina olla tietoinen säästettyjen vapaiden saldosta. Parhaiten tämä voidaan toteuttaa esimerkiksi siten, että säästettyjen vapaiden saldo näkyy työntekijälle kuukausittain annettavassa palkkalaskelmassa. Lainsäädännölliset muutokset Keskusjärjestöjen työ jatkuu edelleen, sillä työaikapankkijärjestelmä edellyttää tarkistuksia palkkaturva- ja työttömyysturvalainsäädäntöön. Palkkaturvalaissa työntekijäkohtainen enimmäismäärä on euroa. Tämä voi osoittautua työaikapankkijärjestelmän edistämisen esteeksi. Palkkaturvalakia tuleekin kehittää siten, etteivät työaikapankkisaamiset sisälly palkkaturvana maksettavien saamisten enimmäismäärään, vaan ne olisivat erillisiä saamisia. Työttömyysturvalain osalta tulee selvittää, ettei mahdollisessa työsuhteen päättymistilanteessa rahana maksettavia säästettyjä vapaita miltään osin huomioida jaksotettavina tuloina, jotka siirtäisivät ansiosidonnaisen päivärahan maksamista. Lainsäädännöllisten tarkistusten tulisi tapahtua syksyn aikana, jonka jälkeen keskusjärjestöt tulevat antamaan niiden perusteella yhteiset ohjeet palkkahallintoa varten. Tämän jälkeen työaikapankkijärjestelmiä voidaan toden teolla alkaa ottamaan työpaikoilla käyttöön. Työpaikoille sopivien järjestelmien kehittämistä ja niitä koskevia neuvotteluja voidaan kuitenkin käydä jo nyt. Tuire Torvela Lakimies Akavan Erityisalat asiantuntija 5

6 Tutkittua tietoa Specialaisista Akavan Erityisalojen vuoden 2004 työmarkkinatutkimus toteutettiin erikseen yksityiselle ja julkiselle sektorille. Julkiselle sektorille suunnatut kysymykset olivat pääosin samoja kuin vuoden 2003 tutkimuksessa. Palkkaukseen liittyvien kysymysten lisäksi haluttiin tietoa mm. määräaikaisuuksista ja palkkausjärjestelmäuudistuksesta. Yksityisen sektorin jäseniltä kysyttiin palkkauksesta, työajasta ja ylitöistä. Lisäksi haluttiin tietoa etätyöstä, sen eduista ja haitoista ja työnantajan kanssa sovituista pelisäännöistä. JULKINEN SEKTORI Julkisella sektorin kyselyyn vastanneista valtiolla työskenteli 75 prosenttia, loput seurakunnissa, kuntayhtymissä ja kunnissa. Naisia tässä joukossa oli 82 prosenttia ja miehiä 18 prosenttia. Naisten keski-ikä oli 38,5 vuotta, miehet olivat yli viisi vuotta naisia vanhempia. Vastaajat olivat hyvin koulutettuja: yli 80 prosenttia oli suorittanut ylemmän korkeakouluasteen tutkinnon, vajaalla kymmenesosalla oli alemman korkeakouluasteen tutkinto. Yleisimmät tutkinnot olivat filosofian kandidaatin tutkinto ja kasvatustieteiden maisteri tutkinto. Kaikkiaan tutkintoja oli 34 erilaista. Specialaisille tyypillisiä töitä ovat erilaiset asiantuntijatehtävät. Kolme viidestä oli asiantuntijatehtävissä, viidennes oli toimihenkilöinä ja vajaa viidennes johtotehtävissä. Miehet olivat naisia useammin johtotehtävissä. Toimen/tehtävän nimikkeistä yleisimmät olivat suunnittelijan ja projektipäällikön nimikkeet. Runsaalla neljänneksellä työ oli pääasiassa projektityötä. Suurin osa, lähes 80 prosenttia sai tehdä koulutustaan vastaavaa työtä. Taustatietoja kokoaikaisista, %. Johto 4,0 Keskijohto 11,6 Asiantuntija 60,6 Toimihenkilö 20,5 Jokin muu 3,2 Palvelussuhde pysyvä 56,0 Palvelussuhde määräaikainen 44,0 Työ pääasiassa projektityötä 28,6 (n = 249) MÄÄRÄAIKAISET PALVELUSSUHTEET Palvelussuhteet olivat hyvin usein määräaikaisia. Jopa 44 prosenttia palvelussuhteista oli määräaikaisia. Valtiolla työskentelevistä joka toinen oli määräaikaisena. Määräaikaisuus on tyypillistä nuorten palvelussuhteille: 85 prosenttia alle 30-vuotiaista oli määräaikaisena. Kun meneillään oleva määräaikaisuus lasketaan mukaan, niin määräaikaisilla oli ollut nykyisen työantajan palveluksessa keskimäärin kolme määräaikaisuusjaksoa. Kolmasosalla oli meneillään nykyisessä paikassaan ensimmäinen määräaikaisuus, viidesosalla nykyistä jaksoa oli edeltänyt yksi määräaikaisuusjakso. Kymmenesosalla määräaikaisuusjaksoja oli kymmenen tai enemmän. Määräaikaisista vain 15 prosenttia oli sitä omasta tahdostaan. PALKKAUS Julkisella sektorilla suurin osa specialaisista on edelleen kiinteällä peruspalkalla tai sopimuspalkalla. Uuden palkkausjärjestelmän mukaista palkkaa saa 22,7 prosenttia valtiolla työskentelevistä kokoaikaisista. Palkkausjärjestelmät julkisella sektorilla, %. Valtio Kiinteä peruspalkka ja ikä-/kokemuslisät 62,4 Sopimuspalkka 12,7 Uusi palkkausjärjestelmä 22,7 Jokin muu järjestelmä, ei tietoa 2,2 (n=244) Palkkatietojen laskemista varten vastaajalta pyydettiin marraskuun 2004 säännöllisen työajan ansioita ennen ennakonpidätystä. Palkkatiedot on laskettu niille kokoaikaisille, joiden säännöllisen työajan ansiot olivat marraskuussa 2004 vähintään 1000 euroa (243 henkilöä). Kokoaikatyössä olevien SPECIAn jäsenten säännöllisen työajan ansiot ennen ennakonpidätystä olivat marraskuussa keskimäärin 2547 euroa. Miesten keskipalkka oli 2968 euroa, naisten ansiot olivat 82 prosenttia miesten ansioista. Naisten keskiansiot olivat yli 500 euroa miesten ansioita pienemmät. Iän myötä palkat nousevat. Alle 30-vuotiaat saivat 84 prosenttia vuotiaiden palkoista ja 68 prosenttia yli 50-vuotiaiden palkoista. Palkat nousevat tasaisesti aina 40 ikävuoteen saakka, sen jälkeen palkkojen nousu hidastuu. Palkkaerot ovat suuria eri toimiasemassa olevien välillä. Pääkaupunkiseudulla palkkataso on vajaa 5 prosenttia muun maan palkkatasoa suurempi. Kunnissa palkat ovat vajaa 4 prosenttia valtiolla maksettavia palkkoja suuremmat. Erot pysyvässä ja määräaikaisessa palvelussuhteessa olevien palkoissa olivat suuret. Määräaikaisten keskipalkka oli 2270 euroa ja vakituisilla vajaa 500 euroa enemmän. Palkka vaihteli myös palkkausjärjestelmän mukaan. Säännöllinen kuukausiansio, keskim. euroa/kk. Kunta Valtio Kiinteä peruspalkka ikä-/ kokemuslisineen Sopimuspalkka Uusi palkkausjärjestelmä Valtiolla uuden palkkausjärjestelmään kuuluvilla oli muita paremmat palkat. Kuluneen vuoden aikana joka toisella kuukausiansiot olivat nousseet yleiskorotuksen verran, vajaalla kolmanneksella ansio oli noussut yleiskorostusta enemmän. Vuoden aikana specialaisten palkat nousivat valtiolla 3,6 prosenttia. Samaan aikaan Tilastokeskuksen ansiotasoindeksin 4. neljänneksen 6 asiantuntija

7 Yhteensä Miehet Naiset alle Johto Asiantuntija Toimihenkilö Pääkaupunkiseutu Muu Suomi Kunta Valtio Muut Pysyvä Määräaikainen /kk F10 F50 F90 Kokoaikatyössä olevien säännöllisen työajan ansiot ennen ennakonpidätystä marraskuussa 2004, euroa/kk. Kuviossa palkkanauhan vasen pää (F10) on palkka, jota pienempää saa 10 prosenttia ryhmään kuuluvista, oikea pää (F90) on palkka, jota suurempaa saa 10 prosenttia ryhmään kuuluvista. Nauhan jakaa kahtia mediaanipalkka (F50). Mediaanipalkka on palkka, jota suurempaa saa puolet ryhmään kuuluvista ja pienempää samoin puolet ryhmään kuuluvista. Ryhmän keskipalkka on merkitty numeroin nauhan sisälle. mukaan kaikkien palkansaajien säännölliset ansiot nousivat 3,4 prosenttia (Tilastokeskus, Ansiotasoindeksi 2004, 4. neljännes). TYÖAIKA JA YLITYÖT Virka/työehtosopimuksenmukainen säännöllinen työaika kokoaikaisilla oli valtiolla ja muiden työnantajien palveluksessa olevilla keskimäärin 36,9 tuntia viikossa. Valtiolla todellinen viikkotyöaika oli 39,5 tuntia. Valtiolla miesten ja naisten työviikot olivat samanpituiset. Valtiolla 36 prosenttia johtotehtävissä olevista arvioi työmääränsä jatkuvasti liian suureksi. Asiantuntijoistakin viidesosalla oli jatkuvasti liikaa töitä. Valtiolla kaksi kolmesta teki ylitöitä. Eniten ylitöitä kertyi johtajille. Heillä ylityötunteja oli kuukaudessa keskimäärin 16,0 tuntia. Asiantuntijoiden ylityötuntien määrä jäi niukasti alle 11 tunnin. Toimihenkilöillä ylitunteja oli keskimäärin 10,5. Ylitöitä tehtiin yleensä oma-aloitteisesti, koska työtehtävistä suoriutuminen niin vaati. Vain 6 prosenttia teki ylitöitä työnantajan määräyksestä. Neljä kymmenestä teki ylityöt ilman minkäänlaisia korvauksia, neljälle kymmenestä taas ylityöt korvattiin osittain. Vain viidesosa sai ylitöistään virka/työehtosopimuksen mukaiset korvaukset. Naiset saivat miehiä useammin edes osittaisen korvauksen ylitöistään. Kaksi kolmesta pystyi pitämään ylityöstä kertyneet vapaansa. Viidesosa keräsi vapaansa ylityöpankkiin, josta ne pidetään myöhemmin. Vajaalla viidesosalla (17 %) ylityövapaat jäivät pääsääntöisesti käyttämättä. Johtoasemassa olevilla ylityövapaat jäi muita useammin käyttämättä. Vuoden aikana kolmanneksella ylitöiden määrä oli lisääntynyt ainakin asiantuntija 7

8 On selkeä ja ymmärrettävä Reagoi työtehtävien muutoksiin Kannustaa ammattitaidon kehittämiseen Palkkaporrastus eri työtehtävien välillä on oikeudenmukainen Palkitsee hyvästä työsuorituksesta Antaa kilpailukykyisen palkkatason Kohtelee nuoria ja vanhoja työntekijöitä tasapuolisesti Kohtelee nais- ja miespuolisia työntekijöitä tasapuolisesti Valtiolla työskentelevien arviot uudesta palkkausjärjestelmästä, samaa mieltä olevien osuus, % % jonkin verran. Johtajat ja asiantuntijat tekivät aiempaa enemmän ylitöitä. Ylitöitä tekevät olivat muita useammin sitä mieltä, että työpaikalla on työtehtäviin nähden liian vähän työntekijöitä. 70 prosenttia ylityön tekijöistä arvioi työntekijöidenmäärän liian pieneksi, kun taas vain alle puolet niistä, jotka eivät tehneet ylitöitä, pitivät työntekijöiden määrää suhteessa työtehtäviin liian pienenä. UUDESTA PALKKAUSJÄRJESTELMÄSTÄ Valtiolla vajaa puolet oli sitä mieltä,että järjestelmä kannustaa ammattitason kehittämiseen ja reagoi työtehtävien muutoksiin. Vain yksi kymmenestä uskoi, että järjestelmä antaa kilpailukykyisen palkkatason. Uuteen palkkausjärjestelmään kuuluvista yli 80 prosenttia arvioi, että työn laatu ja vaativuus vaikuttavat palkkaukseen ainakin jossain määrin. Kuviossa vanhaan järjestelmään kuuluvat ne, jotka ovat kiinteällä peruspalkalla tai sopimuspalkalla. Vanhassa järjestelmässä työn laadun ja vaativuuden merkitys palkkaan on pienempää kuin uudessa järjestelmässä. EDUNVALVONNASTA Seitsemän kymmenestä specialaisesta piti erittäin tärkeinä edunvalvonta-asioina korkeasti koulutettujen alipalkattujen alojen Palkkaukseen vaikuttavat tekijät (vaikuttaa ainakin jossain määrin), %. UUSI JÄRJESTELMÄ Työn määrä 35 Työn laatu 85 Ryhmän tulos 27 Työn vaativuus 88 VANHA JÄRJESTELMÄ Työn määrä 21 Työn laatu 43 Ryhmän tulos 15 Työn vaativuus % 8 asiantuntija

9 Akavan Eritysalojen toimisto Yleinen jäsenpalvelu 56 AEK:n toimisto Yleinen jäsenpalvelu 56 Edunvalvonta 24 Edunvalvonta24 Koulutustoiminta Tiedotustoiminta Työsuhdeneuvonta Koulutustoiminta Tiedotustoiminta Lakimiespalvelut Jäsenyhdistyksen toimisto 26 Työsuhdeneuvonta 25 Yleinen jäsenpalvelu Lakimiespalvelut Edunvalvonta Koulutustoiminta Tiedotustoiminta Työsuhdeneuvonta Jäsenyhdistyksen toimisto Yleinen jäsenpalvelu Edunvalvonta % Koulutustoiminta Arviot Akavan Erityisalojen ja oman jäsenyhdistyksen toiminnasta, toimintaa hyvänä pitävät, %. palkkatason parantamista ja yleensä kilpailukykyisen palkkatasoon pyrkimistä. Asiaa arvostivat etenkin naiset ja määräaikaiset. Erittäin tärkeänä pidettiin myös sitä, että edunvalvonnassa panostetaan virka- ja työehtosopimusneuvotteluihin. Työtä, jonka tavoitteena on saada määräaikaiset palvelussuhteet tasa-arvoiseen asemaan, arvostettiin. Määräaikaisten aseman parantamista korostivat naiset miehiä useammin, asia oli tärkeä etenkin määräaikaisille. Toimihenkilöt ja asiantuntijat pitävät johtotason tehtävissä olevia useammin tärkeänä määräaikaisten palvelussuhteiden saattamista tasa-arvoiseen asemaan. Sukupuolten välinen palkkatasa-arvo oli naisille tärkeää, samoin syrjinnän poisto. Nuoret arvostavat muita enemmän työuran eri vaiheisiin sijoittuvia opiskelijan tukia. Työsuojelu- ja työturvallisuusasioissa uudessa palkkausjärjestelmässä olevat pitivät muita useammin tärkeänä sitä, että henkiseen työsuojelun eteen tehdään töitä. Vähemmän tärkeinä asioina edunvalvonnassa pidettiin kansainvälistä edunvalvontaa ja alue- ja elinkeinopolitiikkaa. MIELIPITEET AKAVAN ERITYS- ALOJEN JA SPECIAN TOIMINNASTA Vajaa 30 prosenttia specialaisista oli ollut kuluneen vuodenaikana yhteydessä Akavan Erityisalojen toimistoon. Oman jäsenyhdistykseen yhteyttä oli ottanut joka viides. Määräaikaiset olivat olleet muita useammin yhteydessä oman yhdistyksensä toimistoon. Vastaajia pyydettiin arvioimaan sekä Akavan Eritysalojen että oman jäsenjärjestönsä toimintaa. Aiemmista työmarkkinatutkimuksista poiketen vastausvaihtoehtojen joukossa oli myös En osaa sanoa -vaihtoehto. Palvelusta riippuen En osaa sanoa -vaihtoehdon valinneiden osuus vaihteli 11 ja 55 prosentin välillä. Oheisessa kuviossa on esitetty niiden osuudet, jotka arvioivat toiminnan hyväksi. Osuuksien laskennassa En osaa sanoa -vastaukset on jätetty pois. Sekä Akavan Eritysalojen että yhdistyksen omaa jäsenpalvelua pidettiin hyvänä. Erityisesti määräaikaiset arvostivat yhdistyksen jäsenpalvelua. Naiset pitivät jäsenpalvelua miehiä useammin hyvänä. Pääkaupunkiseudun ulkopuolella palveluiden arvostus oli yleisempää kuin pääkaupunkiseudulla. Tiedotustoimintakin arvioitiin usein hyväksi. Yhdistyksen tiedotustoiminta oli etenkin uudessa palkkausjärjestelmässä olevien mieleen. Koulutustoimintaa ja palvelussuhdeneuvontaa arvioitiin kriittisemmin. Varsinkin määräaikaiset kritisoivat koulutustoimintaa. Reilu kolmannes (34,3 %) piti jäsenmaksua saamiinsa palveluihin nähden liian suurena asiantuntija 9

10 YKSITYINEN SEKTORI Iltaisin Öisin Viikonloppuisin Vapaa-aikoina Tavoitettavuus normaalin työajan ulkopuolella, % % 50 Edellyttää säännöllisesti Edellyttää silloin tällöin Ei edellytä Yksityisellä sektorin vastanneista 77 prosenttia oli naisia, miehiä oli 23 prosenttia. Naisten keski-ikä oli 40,4 vuotta, miehet olivat naisia vajaa kaksi vuotta vanhempia. Yli 70 prosenttia oli suorittanut ylemmän korkeakouluasteen tutkinto, 17 prosentilla oli alemman korkeakouluasteen tutkinto. Joka toisella oli filosofian kandidaatin tutkinto, runsas kymmenesosa oli kasvatustieteiden maistereita. Kaikkiaan tutkintoja oli 41 erilaista. Yksityisen sektorin työpaikat ovat keskittyneet Etelä-Suomeen. Joka toinen kävi työssä pääkaupunkiseudulla, neljännes Länsi-Suomen läänissä. Marraskuun 2004 viimeisellä viikolla 76,0 prosenttia kyselyyn vastanneista oli pysyvässä kokoaikatyössä ja 9,2 prosenttia oli määräaikaisessa kokoaikatyössä. Osa-aikatyötä teki 1,5 prosenttia, 3 prosenttia oli pienten lasten vanhempien lyhennetyllä työviikolla ja 5,9 prosenttia äitiys- isyys- tai vanhempainlomalla. Vastaajilla oli kaikkiaan 143 toimen/tehtävän nimikettä. Yleisin nimike oli projektipäällikkö, joka oli 4 prosentilla. Kokoaikatyössä olevat tekivät työtä niin pienissä kuin suurissakin yrityksissä. TYÖAIKA JA YLITYÖT Yksityissektorilla työehtosopimuksen mukainen työaika oli keskimäärin 37,8 tuntia. Todellinen viikoittainen työaika oli kuitenkin 2,5 tuntia pidempi. Yli 40-vuotiaille kertyi työtunteja viikossa muita enemmän. Kun alle 30-vuotiailla työtunteja viikossa oli keskimäärin 39,4, niin yli 40-vuotiailla tunteja oli keskimäärin 43,3. Pisimpiä työviikkoja tekivät ylimpään johtoon kuuluvat. Heillä työtunteja on 44,1. Keskijohdossa tunteja kertyy viikossa 42,2. Asiantuntijat tekevät töitä viikossa keskimäärin 40,3 tuntia ja toimihenkilöt 39,4 tuntia. Kokoaikaisista joka kymmenes kutsuttiin töihin vain tarvittaessa. Joka kolmas niistä, jotka kutsuttiin töihin vain tarvittaessa, oli asiantuntijatehtävissä. Yhdellä kymmenestä on työnantaja, joka oletti, että työntekijä on tavoitettavissa säännöllisesti iltaisin. Kolmanneksen tuli olla tavoitettavissa ainakin silloin tällöin viikonloppuisin ja vapaa-aikana. Johtajien ja asiantuntijoiden odotettiin olevan muita useammin työnantajan tavoitettavissa. Kokoaikaisista 16 prosenttia ei tehnyt ylitöitä lainkaan. Ylitöistä maksettiin eri 10 asiantuntija

11 Yhteensä Miehet Naiset alle Johto Keskijohto Asiantuntijat Toimihenkilöt Pääkaupunkiseutu Muu Suomi Pysyvä kokoaikainen Määräaikainen /kk F10 F50 F90 Yksityissektorin kokonaiskuukausiansiot, euroa/kk. tavoin. Neljäsosa sai ainakin osasta ylitöitä työaikalakien, virka- tai työehtosopimusten mukaiset korvaukset korotettuna rahana tai vapaa-aikana. Kolmannes sai korvaukset rahana tai vapaa-aikana ilman korotuksia. Viidesosa ei saanut mitään korvauksia tekemistään ylitöistä tai niiden katsottiin sisältyvän peruspalkkaan. Yli 60 prosentilla oli mahdollisuus kerätä ylityövapaansa työaikapankkiin, josta ne voi pitää myöhemmin sovittavana ajankohtana. Kaksi kolmesta pystyi myös pitämään ylityöpankkiin keräämänsä vapaat, vajaalla viidenneksellä ei kuitenkaan ollut mahdollisuuksia vapaiden pitämiseen. Vajaa kolmasosa piti työmääräänsä sopivana, joka toisella työmäärä oli ajoittain liian suuri. Työmääräänsä jatkuvasti liian suurena pitävien osuus oli 16 prosenttia. Kolme neljästä piti tilannetta työpaikalla lähitulevaisuudessa vakaana tai melko vakaana. Omaa tilannetta vähintäänkin melko vakaana pitäviä oli 82 prosenttia. PALKKAUS Yksityissektorilla kokonaiskuukausiansioihin sisältyvät sekä säännöllisen työajan rahapalkka (myös kyseisen luukauden provisiot, lisät ja lisäpalkkiot tms.) että luontoisetujen yhteenlaskettu verotusarvo. Specialaisten marraskuun 2004 keskipalkka oli 3154 euroa. Palkat vaihtelivat suuresti etenkin palkkajakauman yläpäässä. Joka toisen palkka ylitti 2900 euroa (mediaanipalkka), yksi kymmenestä sai korkeintaan 2399 euroa kuukaudessa (F10) ja yhdellä kymmenestä palkka ylitti 4655 euroa. Naisten keskipalkka oli 2932 euroa, mikä on runsaat kolme neljäsosaa (77 %) miesten palkasta. Miesten keskipalkka oli 3830 euroa. Palkat vaihtelivat iän mukaan. Pienintä palkkaa saivat alle 30-vuotiaat. Heidän keskipalkkansa oli 2230 euroa, heillä myös palkat vaihtelivat muiden palkkoja vähemmän. Samoin kuin julkisella sektorilla yli 50- vuotiailla palkat eivät enää nouse samaan tapaan kuin alle 50-vuotiailla. Suurinta palkkaa saavat johtoon ja keskijohtoon kuuluvat, heillä myös palkat vaihtelivat muiden palkkoja enemmän. Johtoon kuuluvilla keskipalkka oli 3951 euroa, keskijohdossa palkat olivat 93 prosenttia johdon palkoista. Asiantuntijoiden palkka oli keskimäärin 2990 euroa. Toimihenkilöiden palkat olivat selvästi muiden palkkoja pienemmät. Heidän keskipalkkansa 2356 euroa oli 78 prosenttia asiantuntijoiden palkasta, 64 prosenttia keskijohdon ja 60 prosenttia johdon palkoista. Pääkaupunkiseudun palkkataso oli lähes 5 prosenttia muun maan palkkatasoa suurempi. Määräaikaisten palkat olivat runsaat 70 prosenttia pysyvässä kokoaikatyössä olevien palkoista. Yksityissektorin edellinen työmarkkinatutkimus tehtiin vuonna Siloin specialaisten keskipalkka oli 2827 euroa. Kahdessa vuodessa palkat nousivat lähes 12 prosenttia. Samaan aikaan kaikkien yksityissektorilla työskentelevien kuukausiansiot nousivat 8,1 prosenttia (Lähde: Tilastokeskus, Ansiotasoindeksi 2004, 4. Neljännes) ETÄTYÖ Reilu kymmenesosa kokoaikaisista piti omaa työtänsä sellaisena, että sen voisi tehdä etätyönä erittäin hyvin. Kuusi kymmenestä voisi järjestellä työnsä niin, että ainakin osan siitä voisi tehdä etätyönä. Neljännes teki työtä, joka ei ole tehtävissä etätyönä. Etätyötä tehtiin kuitenkin suhteellisen asiantuntija 11

12 vähän. Alle prosentilla etätyö oli jatkuvana työnteon tapana. Vajaa kymmenesosa teki etätyötä vähintään päivän viikossa. Kymmenesosa taas teki etätyötä vähintään päivän kuukaudessa. Kolmasosa teki etätyötä aina silloin tällöin, 45 prosenttia ei tehnyt etätyötä koskaan. Etätyön tekeminen, %. Tekee nyt Haluaisi tehdä seuraavan vuoden aikana Jatkuvana työnteon tapana 0,9 2,2 Useammin kuin päivän viikossa 4,0 11,6 Vähintään päivän viikossa 4,5 19,1 Vähintään päivän kuukaudessa 10,3 30,2 Harvemmin 35,3 24,4 Ei koskaan 45,1 12,4 Vajaa 90 prosenttia olisi halukas tekemään etätyötä aina silloin tällöin. Neljäsosa voisi tehdä etätyötä harvemmin kuin päivä kuukaudessa. Kaksi sadasta voisi siirtyä jatkuvaan etätyöhön. Vastaajia pyydettiin arvioimaan toisaalta tekijöitä, jotka puoltavat siirtymistä etätyöhön ja toisaalta tekijöitä, jotka ovat etätyöhön siirtymisen esteenä. Tekijöitä arvioitiin asteikolla 1 5, jossa 1 merkitsee erittäin paljon ja 5 ei merkitse ollenkaan. Tärkeimpänä etätyöhön siirtymisen etuna pidettiin sitä, että etätyön uskottiin mahdollistavan paremman keskittymisen työhön työympäristön häiriötekijöiden puuttuessa. Työmatka-ajan ja työkustannusten arveltiin myös vähenevän etätyön myötä. Lähes neljäsosa piti etätyöhön siirtymisen esteenä sitä, että etätyössä työntekijän arveltiin jäävän työyhteisön ulkopuolelle. Vajaa viidesosa ei pitänyt siitä, että etätyö muokkaa osan kodista työtilaksi, 17 prosentilla puutteelliset tietotekniikkavälineet ja tietoliikenneyhteydet haittasivat etätyöhön siirtymistä. Puolet etätyön tekijöistä oli sopinut työnantajansa kanssa kustannusten, kuten puhelinkulujen korvaamisesta ja työnantajan työvälineiden käytöstä etätyöpaikalla. Kolmasosalla oli sopimus työajasta, työterveyshuollosta ja raportoinnista. Etätyön peruuttamisehdoista oli sopimus työnantajan kanssa vain 6 prosentilla etätyön tekijöistä. Etätyön tekemisen edut, %. Merkitsee erittäin paljon Etätyö mahdollistaa paremman keskittymisen työn tekemiseen työympäristön häiriötekijöiden puuttuessa. 41 Etätyötä tehdessä työmatka-aika ja -kustannukset vähenevät. 31,1 Etätyössä voi paremmin organisoida työ- ja vapaa-aikaa ja näin työn ja perheen yhteensovittaminen on helpompaa 27 Etätyö mahdollistaa paremman tuottavuuden, saan enemmän aikaan. 22,2 Etätyö mahdollistaa työn paremman laadun. 19,1 Työllistyminen on helpompaa, koska työnteko ei ole asuinpaikasta riippuvainen. 17,1 MIELIPITEITÄ AKAVAN ERITYIS- ALOJEN JA SPECIAN TOIMINNASTA Vuoden 2004 aikana runsas kolmannes oli ottanut yhteyttä Akavan Erityisalojen toimistoon, viidennes oli asioinut SPECIAn toimistossa. Specialaisista kuusi kymmenestä piti Akavan Erityisalojen tiedotustoimintaa hyvänä, joka toinen arvioi yleisen jäsenpalvelun hyväksi. Kriittisimmin suhtauduttiin edunvalvontaan ja koulutustoimintaan. Arviot Arviot Akavan Erityisalojen ja oman jäsenyhdistyksen toiminnasta, toimintaa hyvänä pitävät, %. Akavan Erityisalojen toimisto Yleinen jäsenpalvelu Edunvalvonta Koulutustoiminta Tiedotustoiminta Työsuhdeneuvonta Lakimiespalvelut Jäsenyhdistyksen toimisto Yleinen jäsenpalvelu Edunvalvonta Koulutustoiminta Tiedotustoiminta Työsuhdeneuvonta SPECIAn tarjoamista palveluista olivat useammin tyydyttäviä kuin hyviä. Neljä kymmenestä arvioi yleisen jäsenpalvelun ja tiedotustoiminnan hyväksi. Arviolaskelmista Ei osaa sanoa -vaihtoehdot on jätetty pois. Ei osaa sanoa -vaihtoehdon valinneiden osuus vaihteli toiminnasta riippuen 15:sta 60 prosenttiin. Ay-jäsenmaksua piti saamiinsa palveluihin nähden oikeana 62 prosenttia vastanneista, 38 prosenttia arvioi maksun liian suureksi % 12 asiantuntija

13 asiantuntija 13

14 Specialaiset yhdessä tuumin edustamassa Specialaiset edustavat omaa järjestöään useissa eri luottamustehtävissä Akavan Erityisaloissa. Specia on sen suurin jäsenjärjestö reilulla 4200 jäsenellään ja näin ollen eri edustuksia on paljon. Puheenjohtaja Leena-Maija Talikka toimii suunnittelijana Kansainvälisessä Henkilöstönvaihdonkeskuksessa CIMOssa, varapuheenjohtaja espoolainen Mikko Männikkö on markkinointipäällikkö Keskinäisen eläkevakuutusyhtiön Ilmarisen pääkonttorissa Helsingissä. Hallituksen jäsenistä yksityistä sektoria edustavat helsinkiläiset Maria Iho, joka on Nextim Oy:ssä technical writerina ja Saara Ruokonen Kristillisdemokraattisten naisten toiminnanjohtajana. Valtion asiantuntijoita edustavat hallituksessa hämeenlinnalainen Risto Keski-Nisula, joka matkaa päivittäin toimistopäällikön työhönsä Taideteolliseen korkeakouluun Helsinkiin. Ja heinolainen Anu Raappana puolestaan työskentelee sunnittelijana Teknillisen korkeakoulun Lahden keskuksessa. Salolainen Keijo Painola edustaa kuntayhtymien palveluksessa olevaa jäsenistöä ja työskentelee toiminnanjohtajana Salon Palvelutalosäätiössä. Specian hallituksessa on myös opiskelijoiden edustus, jota mandaattia käyttää kasvatustieteiden yo. Minna Ahola Turun yliopistosta. Edustukset Akavan Erityisaloissa Akavan Erityisalojen hallituksessa varsinaisina jäseninä ovat Mikko Mänikkö, Risto Keski-Nisula ja Leena-Maija Talikka, joka on myös hallituksen ensimmäinen varapuheenjohtaja ja työvaliokunnan jäsen. Hallituksen varajäseninä ovat Anu Raappana ja Keijo Painola. Edunvalvonnasta vastaavissa neuvottelukunnissa on myös hyvä edustus. Risto Keski-Nisula on valtion sektorin neuvottelukunnan puheenjohtaja. Specia on ylivoimaisesti suurin valtion sektoria edustava Akavan Erityisalojen jäsenjärjestö kuten myös yksityisen sektorin suurin. Valtion neuvottelukunnassa omaa järjestöään edustaa myös Leena-Maija Talikka ja varalla Anu Raappana. Yksityisen sektorin neuvottelukunnassa ovat Mikko Männikkö, Markku Saarinen ja varalla Saara Ruokonen. Kunnan sektorin neuvottelukunnan varajäsenenä on Esko Pääskylä. Ammatinharjoittajien neuvottelukunnan puheenjohtajana toimii specialainen Hannu Laitinen ja jäsenenä Keijo Painola. Yhteiskunnallisen vaikuttamisen toimikunnassa Saara Ruokonen. Opiskelijatoimikunnan varapuheenjohtajana toimii Specian hallituksen opiskelijajäsen Minna Ahola. Kuvassa vasemmalta Minna Ahola, Saara Ruokonen, Anu Raappana, Leena-Maija Talikka, Mikko Männikkö, Risto Keski-Nisula, Maria Iho (kuvasta puuttuu hallituksen jäsen Keijo Painola). Kevätkokous sujui mallikkaasti Specian sääntömääräinen kevätkokous pidettiin Tampereella hotelli Tammerissa. Paikalla oli parikymmentä aktiivista jäsentä. Kokouksen puheenjohtajana toimi Antero Järveläinen Helsingistä. Esityslistalla oli mm. tilinpäätös ja toimintakertomus vuodelta 2004, jotka kokous hyväksyi yksimielisesti. Ennen varsinaista kokousta piti YTL Riikka Kivimäki, Tampereen yliopiston Työelämän tutkimuskeskuksesta alustuksen työn ja yksityisen suhteesta. Kivimäki käsitteli esityksessään mm. työn ja yksityisyyden suhteeseen vaikuttavia tekijöitä, organisaatiokulttuuria, työaikaa ja johdon ja esimiesten roolia. Hänen esityksessään käyttämät kalvot on luettavissa kotisivuillamme dokumentti-kansiossa nimellä Työ ei voi olla koko elämä. YTL Riikka Kivimäki alusti kevätkokouksessa. 14 asiantuntija

15 Tervetuloa juhlimaan 20-vuotiasta Speciaa! Asiantuntijat ja ylemmät toimihenkilöt SPECIA ry viettää 20-vuotisjuhlavuottaan. Pääjuhla järjestetään marraskuussa Helsingissä, mutta jo sitä ennen jäsenistö on tervetullut juhlimaan kolmeen alueelliseen tilaisuuteen. Ne pidetään Porissa, Jyväskylässä ja Oulussa, kukin historiallisesti arvokkaissa ja kiinnostavissa puitteissa, innoittavan puheenvuoron ja suussa sulavan lounaan merkeissä. Aluetilaisuuksien puhuja on Sari Kaasinen, Opetusministeriön Luova ihminen -työryhmän jäsen. Värttinä-yhtyeestä kuuluisuuteen noussut muusikko ja musiikkikasvattaja on valmistunut musiikin maisteriksi Sibelius-Akatemian kansanmusiikin osastolta, jonne valmistelee tohtorin tutkintoa. Kaasinen on kääntänyt pohjoiskarjalaisen kotiseutunsa pienuuden ja syrjäisyyden luovuutensa voimaksi. Tilaisuuksissa kuulemme tämän värikkään esiintyjän ajatuksia luovuudesta. Hän on lupautunut myös laulamaan specialaisten juhlat vauhtiin. Sari Kaasisen esityksen jälkeen aluetilaisuuksissa nautitaan kiireettä herkullinen ja runsas lounas ja nostetaan malja syntymäpäiväsankarille, tietysti kakun kera. Tilaisuudet ovat maksuttomia, ja niihin mahtuu 30 ensin ilmoittautunutta. SPECIA ei korvaa matkakustannuksia. Aluetilaisuuksien paikat ja ajat ovat: PORI lauantaina 3. syyskuuta 2005 alkaen klo Paikka: Raatihuoneenkellari, Hallituskatu 9, Pori Ilmoittautuminen Porin aluetilaisuuteen mennessä. JYVÄSKYLÄ lauantaina 24. syyskuuta 2005 alkaen klo Paikka: sisävesilaiva m/s Rhea, Jyväskylän satama Ilmoittautuminen Jyväskylän aluetilaisuuteen mennessä. OULU lauantaina 22. lokakuuta 2005 alkaen klo Paikka: Lasaretti, Kasarmintie 13, Oulu Ilmoittautuminen Oulun aluetilaisuuteen mennessä. Kaikkien aluetilaisuuksien ilmoittautumiset SPECIAn toiminnanjohtaja Markku Saariselle puhelimitse tai sähköpostilla SPECIA 20 vuotta pääjuhla lauantaina 12. marraskuuta 2005 Paikka: Ravintola Kadetti, Helsinki SPECIAn 20-vuotisjuhlat pidetään Munkkiniemen uljaimmassa rakennuksessa, Eliel Saarisen suunnittelemassa ja 1918 upeaksi pensionaatiksi avatussa jugendtalossa, johon 1923 muutti Kadettikoulu. Juhlasta enemmän seuraavassa Asiantuntijassa. Taiteilija Sari Kaasinen asiantuntija 15

16

KUNTASEKTORIN TYÖMARKKINATUTKIMUS 2006. Akavan Erityisalojen selvityksiä 3/2007

KUNTASEKTORIN TYÖMARKKINATUTKIMUS 2006. Akavan Erityisalojen selvityksiä 3/2007 KUNTASEKTORIN TYÖMARKKINATUTKIMUS 06 Akavan Erityisalojen selvityksiä 3/07 Akavan Erityisalat ry ISSN 1796-9247 Multiprint Oy Helsinki ALUKSI Tämänkertainen työmarkkinatutkimuksemme on järjestyksessä liittomme

Lisätiedot

11. Jäsenistön ansiotaso

11. Jäsenistön ansiotaso 24 Kuvio 19. 11. Jäsenistön ansiotaso Tutkimuksessa selvitettiin jäsenistön palkkaukseen liittyviä asioita. Vastaajilta kysyttiin heidän kokonaiskuukausiansioitaan (kuukausibruttotulot). Vastaajia pyydettiin

Lisätiedot

Työaikapankki. Osa monipuolisia ja joustavia työaikajärjestelyjä. 1 luentokalvo0806up-työaikapankki.ppt

Työaikapankki. Osa monipuolisia ja joustavia työaikajärjestelyjä. 1 luentokalvo0806up-työaikapankki.ppt Työaikapankki Osa monipuolisia ja joustavia työaikajärjestelyjä 1 luentokalvo0806up-työaikapankki.ppt Pitkäjänteiset ja yksilölliset työaikajärjestelyt Tukea työyhteisön menestymistä mm. tuloksellisuus,

Lisätiedot

YKSITYISEN SEKTORIN TYÖMARKKINATUTKIMUS 2006. Akavan Erityisalojen selvityksiä 2/2007

YKSITYISEN SEKTORIN TYÖMARKKINATUTKIMUS 2006. Akavan Erityisalojen selvityksiä 2/2007 YKSITYISEN SEKTORIN TYÖMARKKINATUTKIMUS 200 Akavan Erityisalojen selvityksiä 2/2007 Akavan Erityisalat ry ISSN 179-1 Multiprint Oy Helsinki ALUKSI Tämänkertainen työmarkkinatutkimuksemme on järjestyksessä

Lisätiedot

Tradenomi kaupan alalla. Liiketalouden kehittämispäivät 16.11.2011 Mika Varjonen, toiminnanjohtaja Tradenomiliitto TRAL ry

Tradenomi kaupan alalla. Liiketalouden kehittämispäivät 16.11.2011 Mika Varjonen, toiminnanjohtaja Tradenomiliitto TRAL ry Tradenomi kaupan alalla Liiketalouden kehittämispäivät 16.11.2011 Mika Varjonen, toiminnanjohtaja Tradenomiliitto TRAL ry Tradenomiliitto TRAL ry Tradenomi-, BBA- ja tradenomi (ylempi AMK)- tutkinnon suorittaneiden

Lisätiedot

S P E C I A R Y : N J Ä S E N T I E D. Speciassa jo 4000 jäsentä! sivu3. Tutkittua tietoa specialaisista! sivu6

S P E C I A R Y : N J Ä S E N T I E D. Speciassa jo 4000 jäsentä! sivu3. Tutkittua tietoa specialaisista! sivu6 S P E C I A R Y : N J Ä S E N T I E D asiantuntij asiantuntiia O T E 2 2 0 0 4 Speciassa jo 4000 jäsentä! Tutkittua tietoa specialaisista! f sivu3 f sivu6 pääkirjoitus VEIKKO SOMERPURO Harrastuksesta tuli

Lisätiedot

YKSITYISEN SEKTORIN TYÖMARKKINATUTKIMUS 2005. Akavan Erityisalojen selvityksiä 2006

YKSITYISEN SEKTORIN TYÖMARKKINATUTKIMUS 2005. Akavan Erityisalojen selvityksiä 2006 YKSITYISEN SEKTORIN TYÖMARKKINATUTKIMUS 200 Akavan Erityisalojen selvityksiä 200 Akavan Erityisalat ry ISSN 179- Aluksi Akavan Erityisalojen yksityisen sektorin työmarkkinatutkimus tehtiin jälleen erillisenä

Lisätiedot

Toimihenkilöbarometri 2013

Toimihenkilöbarometri 2013 Toimihenkilöbarometri 2013 Seppo Nevalainen 2 7. 11. 2 0 1 3 Vastanneet jäsenliitoittain Yhteensä N = 1288 Miehet N = 307 Naiset N = 979 Naisten osuus, % Vastausprosentti Painokerroin Ammattiliitto PRO

Lisätiedot

TYÖAIKAPANKKIOHJEISTUS

TYÖAIKAPANKKIOHJEISTUS 1 TYÖAIKAPANKKIOHJEISTUS Nämä työaikapankkeja koskevat ohjeet ovat suosituksia. Työaikapankeista voidaan sopia paikallisesti myös näistä ohjeista poiketen, mutta aina noudattaen lainsäädäntöä ja teknologiateollisuuden

Lisätiedot

Kasvatustieteilijät. Vähimmäispalkkasuositus 1.6.2014 31.3.2016. Akavan Erityisalat SPECIA Asiantuntijat ja ylemmät toimihenkilöt

Kasvatustieteilijät. Vähimmäispalkkasuositus 1.6.2014 31.3.2016. Akavan Erityisalat SPECIA Asiantuntijat ja ylemmät toimihenkilöt Kasvatustieteilijät Vähimmäispalkkasuositus 1.6.2014 31.3.2016 Akavan Erityisalat SPECIA Asiantuntijat ja ylemmät toimihenkilöt KASVATUSTIETEILIJÄT Vähimmäispalkkasuositus 1.6.2014 31.3.2016 Akavan Erityisalat

Lisätiedot

Työaikapankkisuositukset ja soveltamisohjeet

Työaikapankkisuositukset ja soveltamisohjeet Työaikapankkisuositukset ja soveltamisohjeet Keskusjärjestöjen suositus AKAVA on pitkään vaatinut työaikapankkijärjestelmien kehittämistä. Tulopoliittisessa sopimuksessa vuosille 2003 ja 2004 asetettiin

Lisätiedot

Perustiedot. Sukupuoli. Jäsenyys Lakimiesliitossa

Perustiedot. Sukupuoli. Jäsenyys Lakimiesliitossa 1 Sisällys Perustiedot... 3 Sukupuoli... 3 Jäsenyys Lakimiesliitossa... 3 Työnantaja ja työsuhde... 4 Toimialajakauma... 4 Yrityksen koko... 4 Työsuhteen kesto... 5 Työsuhteen laatu... 5 Palkka... 6 Palkkausmuoto...

Lisätiedot

SAK:n työaikapankkiohjeistus

SAK:n työaikapankkiohjeistus 1 2007 SAK:n työaikapankkiohjeistus Joulukuu 2007 Lisätietoja: Palkka- ja työaika-asiantuntija Juha Antila juha.antila@sak.fi puh. 020 774 0169, 050 575 1790 Lakimies Anu-Tuija Lehto anu-tuija.lehto@sak.fi

Lisätiedot

KYSELY TEKNISEN VIESTINNÄN TEHTÄVISSÄ TOIMIVIEN PALKKAUKSESTA JA TYÖSUHTEEN EHDOISTA. - yhteenveto tuloksista

KYSELY TEKNISEN VIESTINNÄN TEHTÄVISSÄ TOIMIVIEN PALKKAUKSESTA JA TYÖSUHTEEN EHDOISTA. - yhteenveto tuloksista 1 KYSELY TEKNISEN VIESTINNÄN TEHTÄVISSÄ TOIMIVIEN PALKKAUKSESTA JA TYÖSUHTEEN EHDOISTA - yhteenveto tuloksista Suomen teknisen viestinnän yhdistyksen syysseminaari Tampere 15.10.2013 Hanna Gorschelnik

Lisätiedot

Yliopistosektorin työmarkkinatutkimus 2010

Yliopistosektorin työmarkkinatutkimus 2010 Yliopistosektorin työmarkkinatutkimus 2010 Akavan Erityisalojen selvityksiä 4 2011 Akavan Erityisalat ry Ulkoasu Olli Luotonen ISBN 978-952-5927-18-4 (nid.) ISBN 978-952-5927-19-1 (pdf) Painopaikka Libris

Lisätiedot

Jäsenhankintakilpailu

Jäsenhankintakilpailu S P E C I A R Y : N J Ä S E N T I E D asiantuntij asiantuntiia O T E 2 2 0 0 3 Jäsenhankintakilpailu jatkuu Tutkittua tietoa specialaisista f sivu3 f sivu7 pääkirjoitus VEIKKO SOMERPURO Eikö molempien

Lisätiedot

Ylityöt ovat yleisiä, niitä tekee 60 prosenttia. Huolestuttavaa on, että ylityöt korvataan sopimuksen mukaisesti vain 40 prosentille.

Ylityöt ovat yleisiä, niitä tekee 60 prosenttia. Huolestuttavaa on, että ylityöt korvataan sopimuksen mukaisesti vain 40 prosentille. Akavan Erityisalojen kuntasektorin työmarkkinatutkimus 2012 2 Kuntasektorin työmarkkinatutkimus 2012 Sisällys Lukijalle... Taustatietoja vastanneista... Palvelussuhde... Määräaikaiset palvelussuhteet...

Lisätiedot

SPECIA RY:N JÄSENTIEDOTE TEEMANA. sivu 4. Uudet työmarkkinatutkimukset. sivu 10. Specialaisten ammatteja. Simon Huldén kehittämispäälliköksi.

SPECIA RY:N JÄSENTIEDOTE TEEMANA. sivu 4. Uudet työmarkkinatutkimukset. sivu 10. Specialaisten ammatteja. Simon Huldén kehittämispäälliköksi. SPECIA RY:N JÄSENTIEDOTE asiantuntij asiantuntiia 2 2006 TEEMANA Uudet työmarkkinatutkimukset sivu 4 Specialaisten ammatteja Simon Huldén kehittämispäälliköksi sivu 10 sivu 14 pääkirjoitus Osaava ja hyvinvoiva

Lisätiedot

Sastamalan koulutuskuntayhtymän etätyöohje

Sastamalan koulutuskuntayhtymän etätyöohje Sastamalan koulutuskuntayhtymän etätyöohje Hyväksytty yhtymähallituksessa xx.xx.2015 SISÄLTÖ 1 Yleistä... 2 2 Soveltamisala... 2 3 Sopiminen etätyön tekemisestä... 2 4 Työvälineet ja tietoturva... 2 5

Lisätiedot

Kuntasektorin työmarkkinatutkimus 2010

Kuntasektorin työmarkkinatutkimus 2010 Kuntasektorin työmarkkinatutkimus 20 Akavan Erityisalojen selvityksiä 5 2011 Akavan Erityisalat ry Ulkoasu Olli Luotonen ISBN 978-952-5927-20-7 (nid.) ISBN 978-952-5927-21- (pdf) Painopaikka Libris Oy,

Lisätiedot

liikuntatieteilijät Vähimmäispalkkasuositus yksityiselle sektorille 1.6.2014 31.3.2016 Akavan Erityisalat Nuoriso- ja Liikunta-alan asiantuntijat

liikuntatieteilijät Vähimmäispalkkasuositus yksityiselle sektorille 1.6.2014 31.3.2016 Akavan Erityisalat Nuoriso- ja Liikunta-alan asiantuntijat liikuntatieteilijät Vähimmäispalkkasuositus yksityiselle sektorille 1.6.2014 31.3.2016 Akavan Erityisalat Nuoriso- ja Liikunta-alan asiantuntijat liikuntatieteilijät Vähimmäispalkkasuositus yksityiselle

Lisätiedot

virhemarginaali eli luottamusväli on plus miinus yksi prosenttiyksikkö. Taulukosta 1 nähdään myös muiden muuttujien vakioidut palkkaerot.

virhemarginaali eli luottamusväli on plus miinus yksi prosenttiyksikkö. Taulukosta 1 nähdään myös muiden muuttujien vakioidut palkkaerot. 28 työmarkkinaedunvalvonta Teksti: Teuvo Muhonen TEKin työmarkkinatutkimus Tulospalkkiot lievässä laskussa Tulospalkkioiden osuus kokonaisvuosiansioista oli viime vuonna 7,2 prosenttia, kun se vuotta aikaisemmin

Lisätiedot

ETÄTYÖN EDISTÄMINEN. Agronomiliitto ry:n jäsenten kokemuksia etätyöstä. Mari Raininko

ETÄTYÖN EDISTÄMINEN. Agronomiliitto ry:n jäsenten kokemuksia etätyöstä. Mari Raininko ETÄTYÖN EDISTÄMINEN Agronomiliitto ry:n jäsenten kokemuksia etätyöstä Mari Raininko Tutkimuksen taustaa Etätyöstä ja sen hyödyistä puhuttu paljon, mutta hyödyntäminen ei ole toteutunut odotetulla tavalla

Lisätiedot

Luonnontieteiden akateemisten liitto Työmarkkinatutkimus 2013. Taloustutkimus Oy

Luonnontieteiden akateemisten liitto Työmarkkinatutkimus 2013. Taloustutkimus Oy Luonnontieteiden akateemisten liitto Työmarkkinatutkimus 2013 Taloustutkimus Oy Helmikuu 2014 2 Sisällys 1. Johdanto... 3 2. Tutkimuksen vastaajarakenne... 3 2. Jäsenkunnan tutkinnot ja pääaineet... 4

Lisätiedot

Yleiskuva. Palkkatutkimus 2008. Tutkimuksen tausta. Tutkimuksen tavoite. Tutkimusasetelma

Yleiskuva. Palkkatutkimus 2008. Tutkimuksen tausta. Tutkimuksen tavoite. Tutkimusasetelma Palkkatutkimus 2008 Yleiskuva Tutkimuksen tausta Tutkimuksen tavoite Tutkimusasetelma Tietotekniikan liitto (TTL) ja Tietoviikko suorittivat kesäkuussa 2008 perinteisen palkkatutkimuksen. Tutkimus on perinteisesti

Lisätiedot

Ympäristöasiantuntijoiden keskusliitto Työmarkkinatutkimus 2013. Taloustutkimus Oy

Ympäristöasiantuntijoiden keskusliitto Työmarkkinatutkimus 2013. Taloustutkimus Oy Ympäristöasiantuntijoiden keskusliitto Työmarkkinatutkimus 2013 Taloustutkimus Oy Helmikuu 2014 2 Sisällys 1. Johdanto... 3 2. Tutkimuksen vastaajarakenne... 3 2. Jäsenkunnan tutkinnot ja pääaineet...

Lisätiedot

Edunvalvonta SPECIAssa

Edunvalvonta SPECIAssa 5.2016 Edunvalvonta SPECIAssa SPECIAn edunvalvonnan organisoituminen ja tavoitteet 1 SPECIAn edunvalvonnan organisoituminen ja tavoitteet 2 Päätöksenteko SPECIAssa ja edunvalvonnan organisaatio SPECIAn

Lisätiedot

Pron tutkimus: Sukupuolten välinen palkkaero näkyy myös esimiesten palkoissa

Pron tutkimus: Sukupuolten välinen palkkaero näkyy myös esimiesten palkoissa TIEDOTE 1 (5) Pron tutkimus: Sukupuolten välinen palkkaero näkyy myös esimiesten palkoissa Työpaikoilla naiset valikoituvat harvemmin esimiestehtäviin ja sellaisiin työnkuviin, jotka mahdollistavat etenemisen

Lisätiedot

Läsnätyön juridiikka

Läsnätyön juridiikka Läsnätyön juridiikka Etätyö vai Läsnätyö Työnteon uudet mallit / Hetky Akva Asianajaja, Counsel/Employment, Henna Kinnunen Asianajotoimisto Castrén & Snellman Oy 1 Sisältö Läsnätyön juridinen luonne Läsnätyöhön

Lisätiedot

Yleiskuva. Palkkatutkimus 2005, osa I. Tutkimuksen tausta. Tutkimusasetelma. Tulosten edustavuus

Yleiskuva. Palkkatutkimus 2005, osa I. Tutkimuksen tausta. Tutkimusasetelma. Tulosten edustavuus Palkkatutkimus 2005, osa I Yleiskuva Tutkimuksen tausta Tutkimusasetelma Tietotekniikan liitto (TTL) ja ITviikko suorittivat maalis-huhtikuussa 2005 perinteisen palkkatutkimuksen. Tutkimus on perinteisesti

Lisätiedot

Korkeakoulusektorin työmarkkinatutkimus 2011

Korkeakoulusektorin työmarkkinatutkimus 2011 Korkeakoulusektorin työmarkkinatutkimus 2011 Akavan Erityisalojen selvityksiä 3 2012 Akavan Erityisalat ry Ulkoasu Olli Luotonen ISBN 978-952-5927-34-4 (nid.) ISBN 978-952-5927-35-1 (pdf) Painopaikka Libris

Lisätiedot

Kysely kandien kesätöistä 2013. Yhteenveto lääketieteen kandien kyselystä Tiedot kerätty syyskuussa 2013

Kysely kandien kesätöistä 2013. Yhteenveto lääketieteen kandien kyselystä Tiedot kerätty syyskuussa 2013 Kysely kandien kesätöistä 2013 Yhteenveto lääketieteen kandien kyselystä Tiedot kerätty syyskuussa 2013 Kyselytutkimus lääketieteen opiskelijoille Tiedot kerättiin sähköisellä kyselyllä syyskuussa 2013.

Lisätiedot

Viestinnän Keskusliitto ry Suomen Journalistiliitto ry KUSTANNUSTOIMITTAJIEN TYÖAIKAOPAS

Viestinnän Keskusliitto ry Suomen Journalistiliitto ry KUSTANNUSTOIMITTAJIEN TYÖAIKAOPAS 0 Viestinnän Keskusliitto ry Suomen Journalistiliitto ry KUSTANNUSTOIMITTAJIEN TYÖAIKAOPAS 2011 1 Tyo ajan sijoittaminen Säännöllinen työaika Säännöllistä työaikaa koskevat määräykset ovat työaikalaissa

Lisätiedot

Akava ry. Yleisesitys

Akava ry. Yleisesitys Akava ry Yleisesitys Menestystä ja turvaa yhdessä Akava on korkeakoulutettujen työmarkkinakeskusjärjestö. Akavaan kuuluu 35 jäsenjärjestöä, joissa on lähes 600 000 jäsentä. Jäsenyys akavalaisessa jäsenjärjestössä

Lisätiedot

Kasvatustieteilijät Vähimmäispalkkasuositus 1.4.2016 31.3.2017

Kasvatustieteilijät Vähimmäispalkkasuositus 1.4.2016 31.3.2017 Kasvatustieteilijät Vähimmäispalkkasuositus 1.4.2016 31.3.2017 Akavan Erityisalat AE ry ja Specia Asiantuntijat ja ylemmät toimihenkilöt ry ovat antaneet tämän vähimmäispalkkasuosituksen yksityisellä sektorilla

Lisätiedot

TYÖEHTOSOPIMUS INFO. Materiaali on tarkoitettu työuransa alussa oleville työntekijöille taustatiedoksi työmarkkinoiden sopimusjärjestelmästä

TYÖEHTOSOPIMUS INFO. Materiaali on tarkoitettu työuransa alussa oleville työntekijöille taustatiedoksi työmarkkinoiden sopimusjärjestelmästä TYÖEHTOSOPIMUS INFO Materiaali on tarkoitettu työuransa alussa oleville työntekijöille taustatiedoksi työmarkkinoiden sopimusjärjestelmästä SISÄLTÖ: Mikä on työehtosopimus Työehtosopimuksen sitovuus Työehtosopimusneuvottelut

Lisätiedot

asiantuntij asiantuntiia

asiantuntij asiantuntiia S P E C I A R Y : N J Ä S E N T I E D asiantuntij asiantuntiia O T E 4 2 0 0 3 Tervetuloa syyskokoukseen 22.11. Onko yrityksessäsi aikuinen yrityskulttuuri? f sivu4 f sivu6 VEIKKO SOMERPURO pääkirjoitus

Lisätiedot

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 KESKEISET TULOKSET Henkilöt jäivät eläkkeelle ensisijaisesti, koska tunsivat tehneensä osuutensa työelämässä. Eläkkeelle jääneet

Lisätiedot

TASA-ARVON EDISTÄMINEN JA PALKKAKARTOITUS

TASA-ARVON EDISTÄMINEN JA PALKKAKARTOITUS TASA-ARVON EDISTÄMINEN JA PALKKAKARTOITUS 1 15.4.2015 Naisten ja miesten tasa-arvo työelämässä Naisten ja miesten tosiasiallisissa oloissa tuntuvia eroja Työelämässä rakenteita, jotka ylläpitävät sukupuolten

Lisätiedot

YMPÄRISTÖKEMIAA KEMIAA KENTÄLLÄ

YMPÄRISTÖKEMIAA KEMIAA KENTÄLLÄ YMPÄRISTÖKEMIAA KEMIAA KENTÄLLÄ Jouni Vainio Puheenjohtaja YKL ry Mikä YKL on? YKL on akavalainen ammattiliitto. YKL syntyi vuoden 1994 alussa Geologiliiton, Geofyysikkojen liiton ja Ympäristöalan ammattijärjestön

Lisätiedot

kulttuurituottajat Vähimmäispalkkasuositus 1.6.2014 31.3.2016 Akavan Erityisalat Taide- ja kulttuurialan ammattijärjestö TAKU

kulttuurituottajat Vähimmäispalkkasuositus 1.6.2014 31.3.2016 Akavan Erityisalat Taide- ja kulttuurialan ammattijärjestö TAKU kulttuurituottajat Vähimmäispalkkasuositus 1.6.2014 31.3.2016 Akavan Erityisalat Taide- ja kulttuurialan ammattijärjestö TAKU Akavan Erityisalat AE ry ja Taide- ja kulttuurialan ammattijärjestö TAKU ry

Lisätiedot

DI - KATSAUS 2009. Toukokuu 2009. Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL

DI - KATSAUS 2009. Toukokuu 2009. Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL DI - KATSAUS 2009 Toukokuu 2009 Sivu 2 (15) YHTEENVETO Rakennus- ja kiinteistöala työllisti vuonna 2008 Tilastokeskuksen mukaan noin 250 000 henkilöä. Heistä rakennusalan diplomi-insinööri -tasoisen koulutuksen

Lisätiedot

EXTRA. Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry Ratavartijankatu 2 00520 Helsinki www.ytn.fi > Järjestösektori

EXTRA. Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry Ratavartijankatu 2 00520 Helsinki www.ytn.fi > Järjestösektori JÄRJESTÖSEKTORIN EXTRA Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry Ratavartijankatu 2 00520 Helsinki www.ytn.fi > Järjestösektori Elokuu 2011 Tiedätkö kuka sinua edustaa työpaikalla vai edustaako kukaan? Luottamusmies

Lisätiedot

Työmarkkinoiden pelikenttä

Työmarkkinoiden pelikenttä Työmarkkinoiden pelikenttä Luennon sisältö Työmarkkinajärjestöt Palkansaajien keskusjärjestöt Työnantajien keskusjärjestöt Ammattiliitto Luottamusmiesjärjestelmä Paikallinen toiminta Toimihenkilökeskusjärjestö

Lisätiedot

Yksityisen. sektorin. työmarkkina tutkimus

Yksityisen. sektorin. työmarkkina tutkimus Yksityisen sektorin työmarkkina tutkimus Akavan Erityisalat ry Toimittanut: Arja Ahola Taitto: Olli Luotonen Kannen taitto: Nanna Särkkä Kannen kuva: Delany Brendan / Comma Painotalo Auranen, Forssa 2009

Lisätiedot

Yksityisen sektorin työmarkkinatutkimus 2010

Yksityisen sektorin työmarkkinatutkimus 2010 Yksityisen sektorin työmarkkinatutkimus 2010 Akavan Erityisalojen selvityksiä 2 2011 Akavan Erityisalat ry Ulkoasu Olli Luotonen ISBN 978-952-5927-10-8 (nid.) ISBN 978-952-5927-11-5 (pdf) Painopaikka Libris

Lisätiedot

TYÖTERVEYSLAITOSTA KOSKEVAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIR- JOITUSPÖYTÄKIRJA

TYÖTERVEYSLAITOSTA KOSKEVAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIR- JOITUSPÖYTÄKIRJA TYÖTERVEYSLAITOSTA KOSKEVAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIR- JOITUSPÖYTÄKIRJA Yleistä Työmarkkinakeskusjärjestöt ovat 30.8.2013 allekirjoittaneet työllisyys- ja kasvusopimuksen vuosille 2013 2016/2017. Tällä

Lisätiedot

Artikkeleita työolotutkimuksesta Tilastokeskus

Artikkeleita työolotutkimuksesta Tilastokeskus Artikkeleita työolotutkimuksesta Tilastokeskus Julkistamisseminaari 2.6.26 Työelämän tutkija Ulla Aitta AKAVA Artikkelissa käytetyt vertailuasetelmat Ylemmät toimihenkilönaiset 1) ylemmät ylemmät toimihenkilönaiset

Lisätiedot

Nuoret Lakimiehet ry Työhyvinvointikysely 2014

Nuoret Lakimiehet ry Työhyvinvointikysely 2014 Lue analyysi kyselyn tuloksista: www.nuoretlakimiehet.fi/0///nula-selvitti-tyooloja-sisalto-ennen-kompensaatiota-ja-glooriaa/ Taustatiedot Sukupuoli 0 8 6 6 Mies Nainen Kaikki (KA:.6, Hajonta:0.9) (Vastauksia:7)

Lisätiedot

Jäsenenä ammattiliitto Prossa

Jäsenenä ammattiliitto Prossa Jäsenenä ammattiliitto Prossa Jäsenyys Pron on toimihenkilötyön ammattilaisten asiantuntijoiden, esimiesten ja toimihenkilöiden oma etujärjestö. Jäseneksi voi liittyä koulutuksesta, ammattinimikkeestä,

Lisätiedot

Työaika ja TyöaikajärjesTelmäT sak:laisilla Työpaikoilla

Työaika ja TyöaikajärjesTelmäT sak:laisilla Työpaikoilla SAK:n työolobarometri 2012 Työaika ja TyöaikajärjesTelmäT sak:laisilla Työpaikoilla SAK:n työolobarometri 2012 Työaika ja työaikajärjestelmät SAK:laisilla työpaikoilla 3 ISBN 978-951-714-279-3 Painokarelia

Lisätiedot

Tradenomit työelämässä ajankohtaisterveiset Tradenomiliitosta

Tradenomit työelämässä ajankohtaisterveiset Tradenomiliitosta Tradenomit työelämässä ajankohtaisterveiset Tradenomiliitosta Valtakunnalliset ammattikorkeakoulujen liiketalouden koulutusalan kehittämispäivät 10.11.2010 Kouvolassa Johanna Tuovinen asiamies, koulutus-

Lisätiedot

TYÖAIKA 6.10.2011. Työaika Liukuva työaika ja työajanseuranta. Henkilöstö- ja lakiasiat/ Eija Mallenius Koulutusaineisto www.helsinki.

TYÖAIKA 6.10.2011. Työaika Liukuva työaika ja työajanseuranta. Henkilöstö- ja lakiasiat/ Eija Mallenius Koulutusaineisto www.helsinki. TYÖAIKA 6.10.2011 Työaika Liukuva työaika ja työajanseuranta Henkilöstö- ja lakiasiat/ Eija Mallenius Koulutusaineisto 7.10.2011 1 Opetus- ja tutkimushenkilöstön kokonaistyöaika Soveltamisala Opetus- ja

Lisätiedot

Palkkamontun umpeenluonti kohti 1800 alinta palkkaa. SAK:n tasa-arvoviikonloppu 8.-9.6.2013/Jarkko Eloranta

Palkkamontun umpeenluonti kohti 1800 alinta palkkaa. SAK:n tasa-arvoviikonloppu 8.-9.6.2013/Jarkko Eloranta Palkkamontun umpeenluonti kohti 1800 alinta palkkaa SAK:n tasa-arvoviikonloppu 8.-9.6.2013/Jarkko Eloranta Toimintaympäristön haasteet Väestön ikääntyminen Palvelujen kysyntä (eläkejärjestelmä, hoito-

Lisätiedot

VARASTO- JA KULJETUS- ESIMIESTEN. työehtosopimus

VARASTO- JA KULJETUS- ESIMIESTEN. työehtosopimus VARASTO- JA KULJETUS- ESIMIESTEN työehtosopimus 1.5.2014 31.1.2017 Varasto- ja kuljetusesimiesten työehtosopimus 1.5.2014 31.1.2017 Varasto- ja kuljetusesimiesten työehtosopimus 1.5.2014 31.1.2017 1 VARASTO-

Lisätiedot

Suhtautuminen työssä jaksamiseen ja palkansaajajärjestöjen toimintaan eläkeasioissa

Suhtautuminen työssä jaksamiseen ja palkansaajajärjestöjen toimintaan eläkeasioissa Suhtautuminen työssä jaksamiseen ja palkansaajajärjestöjen toimintaan eläkeasioissa TNS Gallup Oy on selvittänyt SAK:n, STTK:n ja Akavan toimeksiannosta kansalaisten arvioita työssä jaksamisesta sekä suhtautumista

Lisätiedot

Sama palkka samasta ja samanarvoisesta työstä

Sama palkka samasta ja samanarvoisesta työstä Palkkatasa-arvon edistäminen samapalkkaisuusohjelmassa Outi Viitamaa-Tervonen, sosiaali- ja terveysministeriö Ansaitset enemmän! UNI Naiset Finland 1.9.2012 Naisten ja miesten välinen palkkaero on Suomessa

Lisätiedot

Ympäristöasiantuntijoiden keskusliitto Työmarkkinatutkimus 2012. Taloustutkimus Oy

Ympäristöasiantuntijoiden keskusliitto Työmarkkinatutkimus 2012. Taloustutkimus Oy Ympäristöasiantuntijoiden keskusliitto Taloustutkimus Oy Helmikuu 203 2 Sisällys. Johdanto... 3 2. Tutkimuksen vastaajarakenne... 3 2. Jäsenkunnan tutkinnot ja pääaineet... 4 3. YKL:n jäsenkunnan toiminta

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

TYÖPAIKKATOIMINTA. Ohjeistus työpaikkatoiminnasta

TYÖPAIKKATOIMINTA. Ohjeistus työpaikkatoiminnasta TYÖPAIKKATOIMINTA Ohjeistus työpaikkatoiminnasta Työpaikkatoiminta Työpaikkatoiminnalla tarkoitetaan toimintaa joka kattaa samassa työpaikassa työskentelevät Logistiikan toimihenkilöiden jäsenet. Työpaikkatoiminnan

Lisätiedot

Paikallinen sopiminen työaika-asioissa

Paikallinen sopiminen työaika-asioissa TIEDOTE 3.5.2007 Paikallinen sopiminen työaika-asioissa Turun yliopiston työoikeuden tutkimusryhmän kyselytutkimuksen osatuloksia Työaika joustaa työpaikoilla Yksityisen sektorin työpaikoilla on käytössä

Lisätiedot

Ympäristöasiantuntijoiden keskusliitto Työmarkkinatutkimus 2014. Taloustutkimus Oy

Ympäristöasiantuntijoiden keskusliitto Työmarkkinatutkimus 2014. Taloustutkimus Oy Ympäristöasiantuntijoiden keskusliitto Työmarkkinatutkimus 2014 Taloustutkimus Oy Maaliskuu 2015 2 Sisällys 1. Johdanto... 3 2. Tutkimuksen vastaajarakenne... 3 3. Jäsenkunnan tutkinnot ja pääaineet...

Lisätiedot

YLIOPISTOJEN YLEISEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA

YLIOPISTOJEN YLEISEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA YLIOPISTOJEN YLEISEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA Allekirjoittaneet järjestöt ovat sopineet Yksityisen Opetusalan Liitto ry:n jäsenenä olevien yliopistojen palveluksessa olevien työntekijöiden

Lisätiedot

infomateriaaliksi S. 1 (5) 24.2.2015

infomateriaaliksi S. 1 (5) 24.2.2015 infomateriaaliksi S. 1 (5) Faktaa ansioturvasta Työttömyyden aikaisen ansioturva parantaa työttömän edellytyksiä palata työhön ja turvaa toimeentulon työttömyyden aikana. Löydät tästä materiaalista keskeisimmät

Lisätiedot

KESÄTYÖINFO. Materiaali on tarkoitettu erityisesti määräaikaisia kesä- tai kausityösopimuksia solmiville.

KESÄTYÖINFO. Materiaali on tarkoitettu erityisesti määräaikaisia kesä- tai kausityösopimuksia solmiville. KESÄTYÖINFO Materiaali on tarkoitettu erityisesti määräaikaisia kesä- tai kausityösopimuksia solmiville. SISÄLTÖ: Työsopimus Työehtosopimus Työsopimuksen sisältö Työaika ja ylityöt Palkkaus ja palkanmaksu

Lisätiedot

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE - KYSELYN TOTEUTUS - KÄSITYKSET AMK-TUTKINNOSTA JA KOULUTUKSESTA - AMK-TUTKINNON TUOTTAMA OSAAMINEN - TYÖLLISTYMISEEN

Lisätiedot

Palvelutyönantajien koulutustarveselvityksen tulokset ammattikorkeakoulujen jatkotutkintojen tarpeesta

Palvelutyönantajien koulutustarveselvityksen tulokset ammattikorkeakoulujen jatkotutkintojen tarpeesta Palvelutyönantajien koulutustarveselvityksen tulokset ammattikorkeakoulujen jatkotutkintojen tarpeesta Ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneiden määrä Tilastokeskuksen mukaan ammattikorkeakoulututkinnon

Lisätiedot

Nuoret työntekijät Asenteet ja motivaatio. Kaupan päivä 2014 KESKO

Nuoret työntekijät Asenteet ja motivaatio. Kaupan päivä 2014 KESKO Nuoret työntekijät Asenteet ja motivaatio Kaupan päivä 2014 KESKO Puheenjohtaja Ann Selin 20.1.2014 PAM lukuina Jäseniä 230 000 Ammattiosastoja 182 Luottamushenkilöitä noin 5 000 42 työehtosopimusta ja

Lisätiedot

KULTTUURITUOTTAJAT. Vähimmäispalkkasuositus 1.5.2010 30.4.2012

KULTTUURITUOTTAJAT. Vähimmäispalkkasuositus 1.5.2010 30.4.2012 KULTTUURITUOTTAJAT Vähimmäispalkkasuositus 1.5.2010 30.4.2012 Akavan Erityisalat ry ja Taide- ja kulttuurialan ammattijärjestö TAKU ry ovat laatineet tämän vähimmäispalkkasuosituksen yksityisellä taide-

Lisätiedot

Henkilöstön edustaja -barometrin keskeisiä havaintoja. Erkki Auvinen, STTK

Henkilöstön edustaja -barometrin keskeisiä havaintoja. Erkki Auvinen, STTK Henkilöstön edustaja -barometrin keskeisiä havaintoja, STTK 7.5.2015 Vastaajat Henkilöstön edustaja -barometriin vastasi 1 941 STTK:laista luottamusmiestä ja työsuojeluvaltuutettua Puolet kyselyyn vastanneista

Lisätiedot

TOIMINTA- JA EDUNVALVONTASUUNNITELMA VUODELLE 2015

TOIMINTA- JA EDUNVALVONTASUUNNITELMA VUODELLE 2015 TOIMINTA- JA EDUNVALVONTASUUNNITELMA VUODELLE 2015 Turun Seudun Sähkötyöntekijöiden ammattiosasto on perustettu 1956. Osastoon kuuluu tällä hetkellä yli 2000 jäsentä. Ammattiosasto on ns. sekaosasto. Osastoon

Lisätiedot

Tulevaisuuden työelämä on täällä jo tänään

Tulevaisuuden työelämä on täällä jo tänään Tulevaisuuden työelämä on täällä jo tänään Aki Ahlroth, Siili Solutions Oyj TEK - 20.5.2015 01 Siili Historia ja henkilöstö 13 153 365 Osaajiemme työkokemus Osaajiemme lisäys v. 2014 Työntekijämäärä Maaliskuu

Lisätiedot

KÄÄNTÄjät. Vähimmäispalkkasuositus 1.6.2014 31.5.2015. Akavan Erityisalat Käännösalan asiantuntijat KAJ

KÄÄNTÄjät. Vähimmäispalkkasuositus 1.6.2014 31.5.2015. Akavan Erityisalat Käännösalan asiantuntijat KAJ KÄÄNTÄjät Vähimmäispalkkasuositus 1.6.2014 31.5.2015 Akavan Erityisalat Käännösalan asiantuntijat KAJ KÄÄNTÄJÄT Vähimmäispalkkasuositus 1.6.2014 31.5.2015 Akavan Erityisalat AE ry ja Käännösalan asiantuntijat

Lisätiedot

Työelämän ABC. Tämä esitys on tarkoitettu yli 18-vuotiaille määräaikaisia tai toistaiseksi voimassa olevia työsopimuksia solmiville.

Työelämän ABC. Tämä esitys on tarkoitettu yli 18-vuotiaille määräaikaisia tai toistaiseksi voimassa olevia työsopimuksia solmiville. Työelämän ABC Tämä esitys on tarkoitettu yli 18-vuotiaille määräaikaisia tai toistaiseksi voimassa olevia työsopimuksia solmiville. Muista työsuhteen alkaessa! Pyydä työsopimuksesi kirjallisena. Työsopimuksessa

Lisätiedot

Sähköinen kulunvalvonta toimenpiteet yrityksissä. Paavo Mattila Talonrakennusteollisuus ry

Sähköinen kulunvalvonta toimenpiteet yrityksissä. Paavo Mattila Talonrakennusteollisuus ry Sähköinen kulunvalvonta toimenpiteet yrityksissä Paavo Mattila Talonrakennusteollisuus ry Sähköinen kulunvalvonta ja YT-laki YT-laki edellyttää sähköisen kulunvalvonnan käsittelemistä YTneuvotteluissa

Lisätiedot

Kokemuksia osa-aikaisesta työskentelystä ansiosidonnaisella. Jari Majaniemi JustDoICT.fi 30.10.2014

Kokemuksia osa-aikaisesta työskentelystä ansiosidonnaisella. Jari Majaniemi JustDoICT.fi 30.10.2014 Kokemuksia osa-aikaisesta työskentelystä ansiosidonnaisella Jari Majaniemi JustDoICT.fi 30.10.2014 Sisältö 1. Miksi osa-aikainenkin työnteko on kannattavaa? 2. Miten järjestelmä toimii? 3. Mihin asioihin

Lisätiedot

LIITE 1 Muistio työ- ja vapaa-aikoja koskevista lainsäännöksistä ja työ- ja virkaehtosopimusten joustavista työaikamääräyksistä

LIITE 1 Muistio työ- ja vapaa-aikoja koskevista lainsäännöksistä ja työ- ja virkaehtosopimusten joustavista työaikamääräyksistä 24.2.2004 1 (12) SISÄLLYSLUETTELO 1. Toimeksianto ja työryhmän työ...2 2. Lähtökohdat ja rakenne...3 3. Työaikapankki käsitteenä...4 4. Työaikapankin koko ja käyttö...4 5. Työaikapankkijärjestelmästä sopiminen...5

Lisätiedot

TYÖAIKAPANKKIOHJEISTUS

TYÖAIKAPANKKIOHJEISTUS 1 Tammikuu 2010 OHJEISTUS Nämä työaikapankkeja koskevat ohjeet ovat suosituksia. Työaikapankeista voidaan sopia paikallisesti myös näistä ohjeista poiketen, mutta aina noudattaen lainsäädäntöä ja teknologiateollisuuden

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2015

Työhyvinvointikysely 2015 Työhyvinvointikysely 2015 Vakuutusväen Liitto VvL ry kyseli työoloista edellisen kerran vuonna 2012. Silloin kaikkien vakuutusalan työntekijöiden oli mahdollista vastata. Vastaajia oli yli 3.300, joista

Lisätiedot

Varasto- ja kuljetusesimiesten työehtosopimus

Varasto- ja kuljetusesimiesten työehtosopimus Varasto- ja kuljetusesimiesten työehtosopimus 1.4.2012 30.4.2014 Varasto- ja kuljetusesimiesten työehtosopimus 1.4.2012 30.4.2014 1 VARASTO- JA KULJETUSESIMIESTEN TYÖEHTOSOPIMUS SISÄLLYS 1 Sopimuksen ulottuvuus...

Lisätiedot

SPECIA. Projektityöntekijät. Eija Savaja

SPECIA. Projektityöntekijät. Eija Savaja SPECIA Projektityöntekijät Eija Savaja Sisältö Johdanto... 3 Taustatietoja projektityöntekijöistä... 4 Työaika ja ylityöt... 5 Projektit... 6 Palkkaus... 8 Valmentautuminen projektiin... 9 Työssä jaksaminen

Lisätiedot

Kun nuori tulee töihin

Kun nuori tulee töihin Kun nuori tulee töihin Tämän oppaan tarkoituksena on toimia käsikirjana pk-yrityksen työllistäessä nuoren henkilön. Mukaan on koottu muistilista työnantajalle perehdytyksen tueksi. Vastaavasti mukana on

Lisätiedot

Jäsenmaksu on 1,4 % veronalaisesta palkasta ja sen voi vähentää verotuksessa.

Jäsenmaksu on 1,4 % veronalaisesta palkasta ja sen voi vähentää verotuksessa. Liittymällä Sähköliiton jäseneksi olet hyvässä seurassa. Meitä sähköliittolaisia on noin 36 000 ajamassa parempia työehtoja kaikille. Meitä on niin rakennustyömailla, voimalaitoksissa ja tehtaissa kuin

Lisätiedot

TYÖPAIKKA- TOIMINNAN OHJEET

TYÖPAIKKA- TOIMINNAN OHJEET TYÖPAIKKA- TOIMINNAN OHJEET Toimintasäännöt hyväksytty 23.9.2006 hallituksen kokouksessa. TYÖPAIKKATOIMINNAN OHJE Mitä on työpaikkatoiminta? Työpaikkaosaston tehtävänä on yhdessä henkilöstöedustajien kanssa

Lisätiedot

2015:5 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014

2015:5 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 2015:5 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2014 neljännellä neljänneksellä 71,3 prosenttia. Vuonna 2014 keskimääräinen työllisyysaste oli

Lisätiedot

Kunnalliset palkat ja henkilöstö

Kunnalliset palkat ja henkilöstö Kunnalliset palkat ja henkilöstö Tilastoesite syyskuu 2015 www.kt.fi Henkilöstömenot 21 miljardia euroa Vuonna 2015 kuntien ja kuntayhtymien henkilöstömenot ovat arviolta 21 miljardia euroa, josta palkkakustannukset

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2014

Toimintasuunnitelma 2014 1 Toimintasuunnitelma 2014 TOIMINNAN PÄÄTAVOITE: Lastentarhanopettajien merkityksen esiin nostaminen yhteiskunnassa YHDISTYS: 1. Vaikuttaa jäsenistönsä asemaa koskevaan päätöksentekoon, työolosuhteisiin

Lisätiedot

Palvelualojen taskutilasto 2012

Palvelualojen taskutilasto 2012 Jäsenyys ja liittyminen 030 100 600 Jäsenten työsuhdeasiat 030 100 620 Työttömyysturvaneuvonta 020 690 211 Vaihde 020 774 002 (ma pe klo 9 16) www.pam.fi pam@pam.fi etunimi.sukunimi@pam.fi Keskustoimisto

Lisätiedot

Asiantuntijatyön ajat ja paikat

Asiantuntijatyön ajat ja paikat Asiantuntijatyön ajat ja paikat Tutkija Joonas Miettinen Tiedotustilaisuus 1.3.1 Yhteenveto Asiantuntijat ja esimiehet joustavat työajoissa muita palkansaajia useammin työtehtävien vaatimuksesta, asiakkaiden

Lisätiedot

YLEINEN OSA. Soveltamisohje KVTES:n V luvun 11 3 momentin soveltamisohjeeseen

YLEINEN OSA. Soveltamisohje KVTES:n V luvun 11 3 momentin soveltamisohjeeseen YLEINEN OSA KUNNALLINEN KUUKAUSIPALKKAISTEN MUUSIKKOJEN VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUS 2014 2016 I LUKU YLEINEN OSA 1 Soveltamisala 1 mom. Tämä sopimus koskee toistaiseksi voimassa olevassa ja vähintään neljän

Lisätiedot

OSA-AIKATYÖ (ulkomaanliikenteen kauppa-aluksia koskeva sopimus)

OSA-AIKATYÖ (ulkomaanliikenteen kauppa-aluksia koskeva sopimus) LIITE 5.1 OSA-AIKATYÖ (ulkomaanliikenteen kauppa-aluksia koskeva sopimus) 1 OSA-AIKATYÖNTEKIJÄ Osa-aikatyöntekijällä tarkoitetaan henkilöä, johon sovelletaan merityöaikalakia (296/76) ja jonka säännöllinen

Lisätiedot

Yhteistyöllä vahva liitto

Yhteistyöllä vahva liitto Yhteistyöllä vahva liitto Vaaliohjelma 2012 Yhteistyöllä vahva liitto Metallin yhteistyön vaaliliiton toiminnan perustana ovat työväenliikkeen keskeiset arvot: vapaus, tasa-arvo, solidaarisuus ja suvaitsevaisuus.

Lisätiedot

Hätäkeskusammattilaisten liitto. www.halry.fi

Hätäkeskusammattilaisten liitto. www.halry.fi Hätäkeskusammattilaisten liitto 112 112 www.halry.fi TYÖTÄ SINUN TURVALLISUUTESI PUOLESTA Meidän HAL Me hätäkeskusammattilaiset teemme arvostettua ja vastuullista työtä yhteiskunnan turvallisuuden puolesta.

Lisätiedot

MUUTOKSET. Viestinnän Keskusliiton ja Mediaunioni MDU:n. väliseen TYÖEHTOSOPIMUKSEEN

MUUTOKSET. Viestinnän Keskusliiton ja Mediaunioni MDU:n. väliseen TYÖEHTOSOPIMUKSEEN MUUTOKSET Viestinnän Keskusliiton ja Mediaunioni MDU:n väliseen TYÖEHTOSOPIMUKSEEN Sopimus on voimassa 1.10.2012 31.10.2014 MUUTOKSET Viestinnän Keskusliiton ja Mediaunioni MDU:n väliseen TYÖEHTOSOPIMUKSEEN

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 14 2014 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2014 ensimmäisellä neljänneksellä 71,8 prosenttia. Naisilla työllisyysaste oli 72,2 prosenttia

Lisätiedot

Yksityisen sosiaalialan palkallisiksi hyväksymät kurssit vuodelle 2015

Yksityisen sosiaalialan palkallisiksi hyväksymät kurssit vuodelle 2015 14.11.2014 Yksityisen sosiaalialan palkallisiksi hyväksymät kurssit vuodelle 2015 Yksityinen sosiaalipalveluala Työnantajan tuen piiriin kuuluva koulutus vuonna 2015 - JHL YHTEENVETO ESITYKSEEN SISÄLTYVISTÄ

Lisätiedot

Valtiovarainministeriön 1.12.2004 antamien neuvottelu- ja sopimusohjeiden mukaisesti sovittiin seuraavaa:

Valtiovarainministeriön 1.12.2004 antamien neuvottelu- ja sopimusohjeiden mukaisesti sovittiin seuraavaa: TES: 313013 PL: 01 Pöytäkirja Merenkulkulaitoksen, Suomen Erityisteknisten Liitto SETELI ry:n ja Suomen Laivanpäällystöliitto ry:n välisestä työehtosopimusneuvottelusta, joka pidettiin 17.2.2005 Merenkulkulaitoksessa.

Lisätiedot

Yleisesti puhutaan liiton jäsenyydestä, mutta oikeasti homma menee näin:

Yleisesti puhutaan liiton jäsenyydestä, mutta oikeasti homma menee näin: Yleisesti puhutaan liiton jäsenyydestä, mutta oikeasti homma menee näin: Sinä olet jäsen ammattiosastossa eli Jyväskylän Kirjatyöntekijäin Yhdistyksessä (JKY) JKY ja noin 300 muuta ammattiosastoa ovat

Lisätiedot