valtio- sektorin työmarkkina tutkimus
|
|
- Esa Kivelä
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 valtio- sektorin työmarkkina tutkimus
2 Akavan Erityisalat ry Toimittanut: Arja Ahola Taitto: Olli Luotonen Kannen taitto: Nanna Särkkä Kannen kuva: Delany Brendan / Comma Painotalo Auranen, Forssa 2009 ISSN
3 Valtiosektorin työmarkkinatutkimus 2008 Akavan Erityisalojen selvityksiä
4 Valtiosektorin työmarkkinatutkimus 2008 Akavan Erityisalojen selvityksiä Sisältö Lukijalle... 3 Perustietoa jäsenistä... 4 Näin tutkimus tehtiin... 4 Jäsenkunnan kuvaus... 5 Ikä ja sukupuoli... 5 Koulutus... 5 Asemataso... 5 Työn ja koulutuksen vastaavuus... 6 Määräaikaisia edelleen lähes kolmannes... 7 Työajat... 9 Ylitöiden määrä ja korvaaminen... 9 Työmäärä ainakin ajoittain liian suuri...10 Palkkaus...11 Järjestelyerän jakamisesta epätietoisuutta...11 Keskiansio yli kolmen tuhannen...11 Palkkakehitys varsin suotuisaa...13 Kuukausiansiot olivat nousseet lähes yhdeksällä kymmenestä...13 Henkilökohtaisen palkanosan muutos toi korotuksen...13 Työn vaativuus palkkauksen tärkein tekijä...15 Muutokset myllertävät valtiosektorilla...16 Muutosten vaikutukset omaan työhön ja työpaikkaan...17 Liitteet...18
5 Lukijalle Tällä tutkimuksella on selvitetty Akavan Erityisalojen valtiosektorilla toimivien jäsenten palkkausta ja työoloja. Tiedonkeruu toteutettiin sähköpostikyselynä marraskuussa Valtiosektorilla ei vuonna 2007 tehty työmarkkinatutkimusta, joten edellinen on vuodelta 2006, jolloin se tehtiin yhteisenä julkiselle sektorille suunnattuna kyselynä. Nyt valtio- ja kuntasektorin tutkimukset toteutettiin erillisinä, jolloin kummallakin sektorilla päästiin pureutumaan juuri sille ominaisiin ongelmakohtiin. Vuosi 2008 oli valtiosektorilla suurten muutosten aikaa. Valtion palkkausjärjestelmä oli juuri saatu ajettua sisään. Voimassa oleva virkaehtosopimus oli tuonut varsin kilpailukykyisen palkkojen kehityksen. Kuitenkaan nämä suotuisat palkkakehitykset eivät poistaneet huonojen palkkojen ongelmaa kaikissa ammattiryhmissä ja kaikissa palkkaryhmissä. Määräaikaisten palvelussuhteiden määrä oli virkamieslakiin tehdyistä muutoksista ja muista valtiotyönantajan ongelman poistamiseen tähtäävistä toimenpiteistä huolimatta edelleen vain kasvussa. Lähes kolmasosa vastanneista oli määräaikaisessa palvelussuhteessa. Huolestuttavaa on lisäksi se, että määräaikaisuus nähtävästi koetaan ikään kuin annettuna tekijänä. Määräaikaisista lähes kolmannes ilmoitti olevansa määräaikaisessa palvelussuhteessa omasta tahdostaan. Tosin suurin osa määräaikaisuuksista on yliopistolla ja todennäköistä on, että siellä tutkijoina toimivat jatko-opiskelijat ovat palkattuina määräaikaiseen palvelussuhteeseen omasta tahdostaan. Myllerrystä valtiolla ovat aiheuttaneet myös mittavat organisatoriset muutokset, joita on menossa lähes kaikilla hallinnonaloilla. Näitä muutoksia ja niiden aiheuttamia tuntemuksia eri virastoissa on selvitetty tämän kyselyn avulla. Yli puolet vastaajista toimi opetusministeriön hallinnonalalla ja heistä noin puolet yliopistoissa. Kiitokset kaikille kyselyyn vastanneille sekä aineiston analysoineelle VTM Jukka Vänskälle. Työmarkkinatutkimus antaa monipuolisen pohjan liiton edunvalvontatyölle. Samalla liiton jäsenet saavat omasta työmarkkinaasemastaan ajantasaista tietoa, jota voivat käyttää neuvotellessaan palvelussuhteensa ehdoista. Helsingissä 14. huhtikuuta 2009 Kalevi Juntunen asiamies, valtiosektori Akavan Erityisalat Arja Ahola asiamies, tutkimustoiminta Akavan Erityisalat Akavan Erityisalojen työmarkkinatutkimus 2008, valtiosektori 3
6 Perustietoa valtiosektorilla toimivista jäsenistä Naisten osuus 76 % Keski-ikä 43,5 vuotta, naisilla 42,6 ja miehillä 46,1 vuotta Tutkinnon suorittamisesta keskimäärin 13,1 vuotta; naisilla 12,2 ja miehillä 16,0 vuotta 89 % kokopäivätyössä Määräaikaisessa työsuhteessa kokoaikaisista 31 % Työssä pääkaupunkiseudulla 55 % Vähintään alempi korkeakoulututkinto 90 %:lla Näin tutkimus tehtiin Tiedonkeruu sähköpostikyselynä ajalla Perusjoukkona kaikki valtiosektorilla työskentelevät jäsenet (N = 3289) Sähköposti tavoitti 2898 jäsentä ja yhden uusintakyselyn jälkeen saatiin 1192 vastausta (vastausprosentti 41) Aineiston edustavuutta parannettiin tekemällä kaikki laskelmat perusjoukon sukupuoli- ja ikäjakaumatiedoin painotettuina Aineiston analysoinnista vastasi VTM Jukka Vänskä, Real Stats Oy 4 Akavan Erityisalojen työmarkkinatutkimus 2008, valtiosektori
7 Jäsenkunnan kuvaus Ikä ja sukupuoli Naisia oli vastaajista lähes kahdeksan kymmenestä. Keski-ikä oli noin 44 vuotta. 30 % jäsenistä oli yli 50-vuotiaita. Joka kymmenes oli alle 30 vuotta. Naiset olivat miehiä nuorempia. Miehistä kahteen vanhimpaan ikäryhmään kuului lähes 40 %, kun vastaava osuus naisilla oli alle 30 %. Naisilla tutkinnon suorittamisesta oli kulunut 12 vuotta, miehillä 16 vuotta. Ikärakenteessa ja tutkinnon suorittamisesta kuluneessa ajassa havaitut erot naisten ja miesten välillä saattavat heijastua myös työelämään sijoittumiseen ja palkkatasoon. Asemataso Toimiasemaa kuvaava muuttuja mittaa vastaajien subjektiivista käsitystä omasta asemastaan organisaation hierarkkisessa rakenteessa. Suurimman ryhmän muodostavat asiantuntijoina toimivat, yli 60 % kaikista vastaajista. Toiseksi yleisintä oli toimiminen toimihenkilötehtävissä, yli neljännes vastaajista. Naisten ryhmässä toimihenkilöiden osuus oli selvästi suurempi kuin miehillä, kun taas miehistä naisia suurempi osa sijoittui johdon ja keskijohdon tehtäviin. Reilusti yli puolet nuorimpaan ikäryhmään kuuluvista ilmoitti työskentelevänsä toimihenkilönä. Kolmannes nuorista Kuvio 1 Valtiosektorin jäsenet sukupuolen ja ikäryhmän mukaan, % Kuvio 3 Valtiosektorin jäsenet sukupuolen ja toimiaseman mukaan, % Mies 4,2 24,3 32,9 29,5 9,1 Nainen 10,6 30,2 31,6 21,4 6,1 Kaikki 9,0 28,8 31,9 23,4 6, Mies 0,4 18,8 64,5 12,8 3,5 Nainen 0,9 29,0 60,5 7,9 1,7 Kaikki 0,8 26,5 61,5 9,1 2, Alle Johto Keskijohto Asiantuntija Toimihenkilö Muu, ei tietoa Koulutus Yhdeksän kymmenestä oli suorittanut vähintään alemman korkeakoulututkinnon. Naisten ja miesten välillä on myös koulutuksessa huomattavissa jonkin verran eroja. Naisista useampi kuin kaksi kolmesta oli suorittanut ylemmän korkeakoulututkinnon, miehistä vain hiukan yli puolet. Miesten ryhmässä keskiasteen tai alimman korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus oli suurempi kuin naisilla. Miehillä taas oli naisia suuremmalla osalla tutkijakoulutus tai ulkomailla suoritettu tutkinto. Kuvio 2 Valtiosektorin jäsenet sukupuolen ja koulutusasteen mukaan, % Mies 14,2 6,2 15,2 53,5 Nainen 3,3 3,8 18,7 68,7 4,5 0,9 Kaikki 5,9 4,4 17,9 65,1 5,6 1, ,8 2,0 toimi asiantuntijatehtävissä. Vanhemmissa ikäryhmissä yli 60 % toimi asiantuntijoina. Vanhimmassa ikäryhmässä eritasoisissa johdon tehtävissä toimi joka viides. Kuvio 4 Valtiosektorin jäsenet ikäryhmän ja toimiaseman mukaan, % Alle Kaikki Keskiaste Alin korkea-aste Alempi korkeakouluaste Ylempi korkeakouluaste Tutkijakoulutus Ulkomailla suoritettu tutkinto Johto Keskijohto Asiantuntija Toimihenkilö Muu, ei tietoa Akavan Erityisalojen työmarkkinatutkimus 2008, valtiosektori 5
8 Työn ja koulutuksen vastaavuus Vastaajia pyydettiin arvioimaan, vastaako nykyinen työ saatua koulutusta. Kolme neljästä oli mielestään koulutustaan vastaavassa työssä. Vajaa viidennes oli sitä mieltä, että työn vaativuustaso on alhaisempi kuin koulutus edellyttäisi. Vain muutama vastaaja piti nykyistä työtä koulutukseen nähden liian vaativana. Naiset olivat miehiä useammin työssä, jossa työn vaativuustaso oli alhaisempi kuin mitä koulutus edellyttäisi. Myös määräaikaisissa palvelussuhteissa olevilla oli vakituisessa työssä olevia useammin omasta mielestään työtehtäviin nähden liiaksi koulutusta. Joka kolmas toimihenkilöistä suoriutuisi oman näkemyksensä mukaan vaativammistakin tehtävistä, samoin nuorimmasta ikäryhmästä useampi kuin joka neljäs. Kuvio 5 Vastaako nykyinen työ koulutusta? (%) Työn vaativuustaso on alhaisempi kuin koulutus edellyttäisi Kaikki 17 Määräaikainen Pysyvä Toimihenkilö Asiantuntija Keskijohto Johto Alle Nainen 18 Mies Akavan Erityisalojen työmarkkinatutkimus 2008, valtiosektori
9 Määräaikaisia edelleen lähes kolmannes Kokopäivätoimisista valtiosektorin työntekijöistä lähes joka kolmas ilmoitti työskentelevänsä määräaikaisessa palvelussuhteessa. Pienellä osalla (3 %) oli kuitenkin taustalla toistaiseksi voimassa oleva palvelussuhde, johon palata meneillään olevan määräaikaisuuden päätyttyä. Kolmannes määräaikaisista oli työpaikallaan ensimmäistä kertaa määräaikaisena ja 16 % vastaajista ilmoitti, että meneillään on toinen määräaikaisuus nykyisessä työpaikassa. Useammalla kuin joka toisella nykyinen määräaikainen palvelussuhde oli vähintään kolmas samassa työpaikassa. Määräaikaisuus valtiolla on yhteydessä henkilön koulutustasoon. Mitä korkeampi koulutus, sitä todennäköisemmin henkilön palvelussuhde on määräaikainen. Ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneista useampi kuin joka kolmas työskenteli määräaikaisena. Tutkijakoulutuksen saaneilla osuus oli tätäkin korkeampi. Palvelussuhteen määräaikaisuus on myös työuran alkuun liittyvä ilmiö. Alle 30-vuotiaista noin 80 prosenttia oli määräaikaisessa palvelussuhteessa vuotiaistakin vielä puolet teki töitä määräaikaisina. Toimihenkilöiden ja asiantuntijoiden keskuudessa määräaikaisuus on yleistä. Johtotason tehtävissä määräaikaiset palvelussuhteet ovat harvinaisempia. Myös naiset ovat miehiä useammin määräaikaisina. Hallinnonaloittain tarkasteluna eniten määräaikaisia oli yliopistoissa, joissa toimivista yli puolet oli määräaikaisia. Valtioneuvoston kansliassa ja ulkoministeriössä määräaikainen palvelussuhde oli yli 40 %:lla vastaajista. Oikeusministeriön hallinnonalalla määräaikaisten osuus oli pienin, 11 %. Yliopistolla yksi selittävä tekijä saattaa olla jatko-opiskelu, jolloin määräaikainen palvelussuhde opiskelun ohella syntyy omasta vapaasta tahdosta. Määräaikaisen palvelussuhteen tulee lain mukaan olla perusteltu. Laki ei kuitenkaan yksiselitteisesti määrittele, mitkä ovat hyväksyttäviä syitä. Vastaajia pyydettiin kertomaan, millainen perustelu heidän määräaikaiselle palvelussuhteellensa oli annettu. Vajaa kolmannes ilmoitti hoitavansa sijaisuutta. Kahdella kolmesta työ oli luonteeltaan määräaikaista tai kyseessä oli Kuvio 6 Määräaikaisten työsuhteiden osuudet, % Kuvio 7 Määräaikaisten työsuhteiden osuus hallinnonaloittain, % Kaikki 31 Kaikki 31 Tutkijakoulutus 37 Opetusministeriö / Yliopistot 54 Ylempi korkeakouluaste 34 Valtioneuvoston kanslia 44 Alempi korkeakouluaste 26 Ulkoasiainministeriö 42 Alin korkea-aste 18 Opetusministeriö 27 Keskiaste 9 Maa-ja metsätalousministeriö 24 Ympäristöministeriö Sisäasiainministriö Työ-ja elinkeinoministeriö Valtiovarainministeriö Sosiaali-ja terveysministeriö 18 Alle Puolustusministeriö 13 Liikenne-ja viestintäministeriö 12 Toimihenkilö 43 Oikeusministeriö 11 Asiantuntija Keskijohto 12 Johto 17 Nainen 33 Mies Akavan Erityisalojen työmarkkinatutkimus 2008, valtiosektori 7
10 esimerkiksi määräaikainen projekti. Naiset toimivat miehiä useammin sijaisina. Pienelle osalle (6 %) työnantaja ei ollut ilmoittanut perustetta määräaikaisuudelle. Miehet jäivät naisia useammin ilman perustetta, samoin vanhin ikäryhmä muihin ikäryhmiin verrattuna. Useampi kuin joka kolmas nuorimpaan ikäryhmään kuulunut hoiti sijaisuutta. Osuus oli selvästi pienempi vanhemmissa ikäryhmissä, joissa oli tavallisempaa olla määräaikaisena työn luonteen vuoksi. Määräaikaisessa palvelussuhteessa olevilta pyydettiin myös arviota siitä, mitä tapahtuu määräaikaisuuden päättymisen jälkeen. Kaikista määräaikaisista yli 40 % piti todennäköisenä, että määräaikaista palvelussuhdetta jatketaan samassa työpaikassa. Vain vajaa kymmenes piti palvelussuhteen vakinaistamista todennäköisenä vaihtoehtona. Lähes yhtä moni näki työttömyyden todennäköisenä. Työttömäksi jäämistä pelkäävien osuus kasvoi tasaisesti vanhempiin ikäryhmiin mennessä. Yli 50-vuotiaista 12 % piti työttömyyttä todennäköisenä, kun vastaava osuus nuorimmassa ikäryhmässä oli vain 4 %. Useampi kuin joka neljäs ei vielä osannut nimetä, mitä tapahtuu nykyisen määräaikaisen palvelussuhteen päätyttyä. Naiset olivat tulevaisuudestansa epävarmempia kuin miehet. Naisista 30 % ja miehistä 21 % ei vielä tiennyt palvelussuhteensa jatkosta. Miehet pitivät vakinaistamista todennäköisempänä kuin naiset. Muutama kahden nuorimman ikäryhmän vastaajista ilmoitti, ettei halua uutta työtä meneillään olevan määräaikaisuuden päätyttyä, kahdessa vanhemmassa ikäryhmässä tätä vaihtoehtoa ei valittu lainkaan. Tämä vastausvaihtoehto näyttäytyi vain naisten kohdalla. Kuvio 8 Perustelut määräaikaiselle palvelussuhteelle, % Kuvio 9 Arviot siitä, mitä tapahtuu määräaikaisuuden päättymisen jälkeen, %. Kaikki Kaikki Alle Alle Naiset Miehet Naiset Miehet Sijaisuus Työn luonne on määräaikainen Muu syy (esim. projekti), mikä Perustetta ei ole ilmoitettu Määräaikaisuutta jatketaan Vakinaistetaan Aloittaa uuden työn Työttömäksi Ei halua uutta työtä Ei tiedä vielä 8 Akavan Erityisalojen työmarkkinatutkimus 2008, valtiosektori
11 Työajat Kokopäivätyössä olleiden sopimuksenmukainen työaika oli keskimäärin 36,7 tuntia viikossa, toteutunut viikoittainen työaika kuitenkin 2,6 tuntia pidempi (39,3 tuntia). Joka kymmenes työskenteli vähintään 44 tuntia viikossa, joka kymmenennen vastaajan työviikon ollessa korkeintaan hieman yli 36 tuntia. Pisin toteutunut työaika oli johdon (44 h/viikko) ja keskijohdon tehtävissä (40,7 h/viikko). Asiantuntijat (39,4 h/viikko) ja toimihenkilöt (38,4 h/viikko) tekivät hieman lyhyempää työviikkoa. Ylitöiden määrä ja korvaaminen Joka toinen teki ylitöitä ja lähes aina ylitöiden teko oli omaaloitteista. Ylitöitä tehtiin keskimäärin 12,2 tuntia kuukaudessa, oma-aloitteisia ylitöitä keskimäärin neljä tuntia viikossa. Joka kolmannen (35 %) työpaikalla oli käytössä työaikapankkijärjestelmä. Ylityökorvauksia maksettiin kuudelle prosentille kokoaikatyöntekijöistä, ja keskimääräinen korvaus oli 510 euroa/kuukausi. Suurimmalla osalla (56 %) tilanne ylitöiden määrässä oli pysytellyt edellisvuoden tasolla. Lähes 50 % oli tehnyt ylitöitä enemmän kuin vuotta aiemmin ja joka kymmenennellä ylityöt olivat lisääntyneet selvästi. 15 % vastanneista oli vähentänyt ylitöiden määrää joko selvästi tai jonkin verran. Neljälle kymmenestä työnantajan määräyksestä tehdyt ylityöt korvattiin täysimääräisenä vapaa-aikana virka- ja työehtosopimuksen mukaisesti. Joka neljännelle ne korvattiin osittain vapaana. Rahalliset ylityökorvaukset ovat harvinaisempia ja 15 %:lle työnantajan määräämiäkään ylitöitä ei korvattu lainkaan. Yli puolet (55 %) pystyi pitämään vapaa-aikana korvattavat ylityöt työpaikalla olevan työajan tasoitusjärjestelmän mukaan. Lähes joka kolmas keräsi tuntivapaansa työaikapankkiin pidettäväksi joskus myöhemmin. Sen sijaan 15 % ilmoitti, että ylityövapaat jäävät pääsääntöisesti käyttämättä. Eri toimiasemissa olevien välillä oli eroja siinä, kuinka he pystyivät pitämään ylityövapaita. Toimihenkilöistä vain reilulla kymmenyksellä vapaat jäivät pitämättä, kun taas johdon ryhmässä lähes 40 prosenttia ilmoitti, että ylityövapaat jäävät pääsääntöisesti pitämättä. Lähes kaksi kolmesta oli täysin tai jokseenkin sitä mieltä, että työpaikalla on liian vähän työntekijöitä työtehtäviin nähden. Tätä mieltä olivat erityisesti ne, jotka joutuivat itse tekemään ylitöitä. Akavan Erityisalojen työmarkkinatutkimus 2008, valtiosektori 9
12 Työmäärä ainakin ajoittain liian suuri Kaksi kolmesta vastaajasta piti nykyistä työmääräänsä vähintään ajoittain liian suurena. Jatkuvasti työtaakka oli liian suuri 15 prosentin mielestä. Keskijohdon tehtävissä toimivista useammalle kuin joka viidennelle nykyinen työmäärä oli jatkuvasti liian suuri. Mielipiteet vaihtelivat myös ikäryhmittäin. Vanhemmat työntekijät pitivät nuorempia useammin työmääräänsä liian suurena. Alle 30-vuotiaista yli puolet piti työmäärää sopivana. Naiset ja pysyvässä palvelussuhteessa olevat raportoivat miehiä ja määräaikaisia työntekijöitä useammin liiallisesta työtaakasta. Kuvio 10 Arvio nykyisestä työmäärästä taustamuuttujittain, % Kaikki Määräaikainen kokoaikatyö Pysyvä kokoaikatyö Toimihenkilö Asiantuntija Keskijohto Johto Nainen Mies Jatkuvasti liian suuri Ajoittain liian suuri Sopiva Liian pieni Ei osaa sanoa 10 Akavan Erityisalojen työmarkkinatutkimus 2008, valtiosektori
13 Palkkaus Suurin osa, yli 80 % kertoi palkkauksensa määräytyvän valtion palkkausjärjestelmän (VPJ) perusteella, missä palkka perustuu tehtävän vaativuuteen ja henkilökohtaiseen suoriutumiseen. Osuus on todennäköisesti vieläkin suurempi, mutta yksi kymmenestä ilmoitti jonkin muun määräytymisperusteen tai osannut sanoa, miten palkkaus määräytyy. Kuusi prosenttia kokoaikaisista ilmoitti olevansa sopimuspalkkaisia. Järjestelyerän jakamisesta epätietoisuutta Vastaajilta tiedusteltiin keväällä 2008 toteutetun järjestelyerän jakamisesta. Harvempi kuin joka viides piti varjojen jakoa oikeudenmukaisena (18 %) tai kannustavana (15 %). Hieman useampi (20 %) koki, että varojen jako vei palkkausjärjestelmää oikeaan suuntaan. Vastauksista kuitenkin näkyi, että vieläkin tehtävän vaativuuteen perustuva palkkausjärjestelmä näyttäytyy työntekijöille varsin epäselvänä, sillä useampi kuin joka kolmas ei osannut sanoa mielipidettään näihin kysymyksiin. Kaksi kolmesta (66 %) myös ilmoitti, ettei ollut saanut tietoa paikallisista neuvotteluista ja siitä, mihin korotusvarat oli kohdennettu. Keskiansio yli kolmen tuhannen Oheisessa kuviossa kuvataan jäsenkunnan palkkauksen tasoa eri taustamuuttujien luokissa. Vasemmalla puolella olevassa taulukossa esitetään palkkojen tarkat euromäärät. Lisäksi palkkajakaumaa havainnollistetaan oheisella nauhakuviolla, jossa nauhan vasen reuna kuvaa alinta desiiliä, oikea reuna ylintä desiiliä ja katkoskohta muodostuu mediaanipalkan perusteella. Nauhan vasemman ja oikean reunan väliin mahtuu 80 % ryhmän palkoista. Kaikkien valtiosektorilla työskentelevien keskipalkka lokakuussa 2008 oli 3093 euroa ja mediaanilla mitattuna tasan kolme tuhatta euroa. Joka kymmenes ansaitsi (F90) ansaitsi vähintään 4100 euroa kuukaudessa. Palkkajakauman alapäässä joka kymmenennen (F10) kuukausipalkka ylsi korkeintaan 2173 euroon. Naisten keskiansio oli lähes 500 euroa matalampi kuin miehillä eli naisten palkka oli noin 86 % miesten palkasta. Sukupuolten välinen palkkaero oli euromääräisesti hieman pienempi palkkajakauman alapäässä. Suurin selittäjä sukupuolten väliselle palkkaerolle löytynee erilaisesta sijoittumisesta työelämään. Kuvio 11 Palkkausjärjestelmät, % Muu määräytymisperuste 5 % Sopimuspalkka 6 % EOS, tieto puuttuu 5 % Valtion palkkausjärjestelmä 84 % Akavan Erityisalojen työmarkkinatutkimus 2008, valtiosektori 11
14 Palkkataso on voimakkaasti yhteydessä sekä henkilön ikään että työkokemukseen. Valmistumisen jälkeinen palkka jäi alle 2600 euron. Vakituisessa palvelussuhteessa työskentelevien palkka oli noin 25 % korkeampi kuin määräaikaisessa palvelussuhteessa olevilla. Pääkaupunkiseudulla työskentelevien keskipalkat olivat hieman korkeammat kuin muualla Suomessa toimivilla. Mediaanipalkalla mitattuna ero oli päinvastainen. Johdon tehtäviä hoitavien keskiansiot olivat lähes 4500 euroa ja palkkahajonta oli suurta. 80 % johdon keskipalkoista sijoittui välille 3200 ja 6441 euroa. Asiantuntijoilla keskipalkka kipusi 3167 euroon, toimihenkilöillä se jäi alle 2600 euron. Kuvio 12 Säännöllisen työajan ansiot eri taustamuuttujien mukaan, euroa/kk % Keskipalkka F10 F50 F90 Kaikki (N=2 864) Mies Nainen Vakituinen Määräaikainen Pääkaupunkiseutu Muu Suomi Johto Keskijohto Asiantuntija Toimihlö Muu, ei tietoa yli Ei tietoa F10 F50 F Palkkakuvion ja taulukon merkinnät: N = vastaajien lukumäärä % = prosenttiosuus vastaajista Keskipalkka = palkkojen aritmeettinen keskiarvo F10 = 1. desiili = se palkka, jota vähemmän ansaitsee 10 % vastaajista F50 = mediaani = suuruusjärjestyksessä keskimmäinen palkka F90 = 9. desiili = se palkka, jota enemmän ansaitsee 10 % vastaajista Keskipalkka on ilmoitettu taulukossa, desiilit ja mediaani näkyvät sekä kuviossa että taulukossa 12 Akavan Erityisalojen työmarkkinatutkimus 2008, valtiosektori
15 Palkkakehitys varsin suotuisaa Kuukausiansiot olivat nousseet lähes yhdeksällä kymmenestä Lokakuun 2007 ja 2008 välisenä aikana ansiot olivat nousseet 87 %:lla vastaajista. Joka toisella palkka oli noussut vain yleiskorotuksen verran, mutta useampi kuin joka kolmas (37 %) ilmoitti, että kuukausiansiot olivat nousseet yli yleiskorotuksen. Kolme sadasta ilmoitti, että palkka oli laskenut tarkasteluajanjaksona ja neljä sadasta ei osannut sanoa, miten palkka oli kehittynyt vuoden aikana. Kuusi sadasta ei ollut ilmoituksena mukaan työssä vuotta aikaisemmin. Henkilökohtaisen palkanosan muutos toi korotuksen Joka toisella henkilökohtaisen palkanosan muutos oli tekijä, joka mahdollisen yleiskorotuksen lisäksi aiheutti kuukausiansion muutoksen. Useammalla kuin joka neljännellä aiheuttajana oli tehtäväkohtaisen palkanosan muutos. Lähes joka viidennen palkkataso oli noussut uuden aseman tai tehtävän myötä. Hieman tätä harvemmalla palkkakehityksen taustalla oli työpaikan vaihdos. Kysymykseen oli mahdollista antaa useampia vaihtoehtoja. Kuvio 13 Mikä on yleiskorotuksen lisäksi aiheuttanut muutoksen kuukausiansioissa lokakuusta 2007 lokakuuhun 2008? (%) Henkilökohtainen palkanosan muutos 52 Tehtäväkohtainen palkanosan muutos 27 Uusi asema/tehtävä 18 Uusi työnantaja Muu syy Tulospalkkio 4 Omat toimenpiteet (esim. opiskelu, muutto) Lisäkoulutus/pätevyys Akavan Erityisalojen työmarkkinatutkimus 2008, valtiosektori 13
16 Vuonna 2007 ei valtiosektorilla tehty työmarkkinatutkimusta, joten ansiotason vuosimuutosta edellisestä vuodesta ei näin ollen voida ilmoittaa. Lisäksi tulee huomioida, että vuoden 2006 työmarkkinatutkimuksessa eivät mukana ole olleet samat henkilöidenttiset vastaajat kuin vuoden 2008 tutkimuksessa. Jos palkkavertailua kuitenkin halutaan tehdä, voidaan palkkakehitystä seurata 2000-luvulla ja myös verrata kaikkien palkansaajien yleiseen ansiokehitykseen tai kaikkien valtiosektorilla toimivien työntekijöiden ansioiden kehitykseen, jotka saadaan Tilastokeskuksen ansiotasoindeksistä. Kaikkia palkansaajia ja kaikkia valtiosektorin palkansaajia koskevat tiedot perustuvat Tilastokeskuksen ansiotasoindeksiin vuoden neljännekseltä. Akavan Erityisalojen valtiosektorilla palkat ovat siis nousseet vuodesta 2000 keskimäärin 42,7 % ja vuodesta 2006 lähtien 13,7 % luvulla koko valtiosektorin jäsenistön palkkakehitys on siis noudatellut yleistä valtion tasoa, missä palkat ovat 2000-luvulla nousseet 41,7 %. Vuodesta 2006 lähtien ansiokehitys on ollut valtiolla 11,3 %. Kuvio 14 Palkkakehitys /kk 2006 /kk 2008 /kk % % Palkansaajat kaikki ,9 9,9 Palkansaajat valtio ,7 11,3 Akavan Erityisalat painotettu data ,7 13,7 painottamaton data ,6 12,8 14 Akavan Erityisalojen työmarkkinatutkimus 2008, valtiosektori
17 Työn vaativuus palkkauksen tärkein tekijä Kyselyssä pyydettiin arvioimaan viiden eri tekijän vaikutusta palkkaan. Vastaajien näkemyksen mukaan eniten palkkaan vaikuttavat työn vaativuus ja henkilökohtainen osaaminen. Vain joka kymmenes arvioi, että nämä tekijät eivät vaikuta lainkaan. Sen sijaan työn määrällä ja laadulla on vähäisempi merkitys. Lähes kolme neljästä arvioi, että työryhmän tai -yksikön tulos ei vaikuta lainkaan palkkaukseen. Kuvio 15 Miten seuraavat tekijät vaikuttavat palkkaukseen? (%) Työn vaativuus Henkilökohtainen osaaminen Työn laatu Työn määrä Ryhmän/työyksikön tulos Vaikuttaa paljon Vaikuttaa jossain määrin Ei vaikuta lainkaan Ei osaa sanoa Akavan Erityisalojen työmarkkinatutkimus 2008, valtiosektori 15
18 Muutokset myllertävät valtiosektorilla Vastaajia pyydettiin arvioimaan omalla työpaikalla tapahtuvia muutoksia. Vain reilu kymmenes arvioi, että omalla työpaikalla ei ole tapahtumassa mitään muutoksia. Joka toinen vastaaja raportoi suunnitelmista, jotka liittyivät viraston sisäisten toimintojen uudelleen organisointiin. Yhtä monen työpaikalla valtion tuottavuusohjelma oli johtanut tai tulee johtamaan henkilöstön vähennyksiin. Työpaikan alueellistamissuunnitelmista sen sijaan raportoi vain joka kymmenes. Kuvio 16 Muutokset työssä, % Sisäisen toiminnan uudelleen organisointi Tuottavuusohjelman aiheuttamat henkilöstön vähennykset Yhdistäminen toisen organisaation kanssa Työpaikan alueellistaminen Ei muutoksia virastossa Akavan Erityisalojen työmarkkinatutkimus 2008, valtiosektori
19 Muutosten vaikutukset omaan työhön ja työpaikkaan Vastaajia pyydettiin vastaamaan kysymykseen, vaikuttivatko työpaikalla meneillään olevat muutokset omaan työhön ja työpaikkaan ja miten niitä oli käsitelty tai niistä tiedotettu. Kaksi kolmesta ilmoitti, että työpaikalla oli tehty työilmapiirikartoituksia. Lähes yhtä moni ilmoitti viraston uudelleen organisoinnin koskettavan itseään tai valtion tuottavuusohjelman heijastuvan työhönsä. Useampi kuin kuusi kymmenestä arvioi työpaikallansa vaadittavan enemmän kuin aiemmin ja yli puolet vastaajista ilmoitti työmääränsä lisääntyneen. Noin puolet vastaajista kertoi työpaikalla rakennetun työilmapiiriä, mutta sen sijaan lähes puolet kuitenkin ilmoitti työpaikan ilmapiirin huonontuneen, samoin oman jaksamisensa. Vain vajaa neljännes oli sitä mieltä, että henkilöstöllä on ollut mahdollisuus vaikuttaa omaan työhönsä muutostilanteissa. Yli puolet vastaajista oli sitä mieltä, että työpaikalla oli tiedotettu hyvin muutoksista. Kolmannes vastaajista oli päinvastaista mieltä ja useampi kuin yksi kymmenestä ei osannut sanoa. Useampi kuin kaksi kolmesta oli saanut tiedon omalta esimieheltään ja joka toinen työkaverilta. Useammalle kuin yhdelle neljästä sen sijaan tietolähteenä oli ollut media. Hallinto-osastokin oli jakanut tietoa varsin useasti. 15 % vastaajista kertoi tietoa saadun luottamusmieheltä ja reilu kymmenesosa oli saanut sitä omasta ammattiliitostaan. Kuvio 17 Omaa työpaikkaa ja työtä koskevat väittämät, % Työpaikallani tehdään työilmapiirikartoituksia Viraston uudelleen organisointi koskettaa minua Työpaikallani vaaditaan enemmän kuin aiemmin Valtion tuottavuusohjelma heijastuu työhöni Työpaikallani on tiedotettu hyvin muutoksista Työmääräni on lisääntynyt Työpaikallani on rakennettu muutosilmapiiriä Työpaikan ilmapiiri on huonontunut Työssä jaksamiseni on huonontunut Henkilöstöllä on ollut mahdollisuus vaikuttaa Kyllä Ei Ei osaa sanoa Akavan Erityisalojen työmarkkinatutkimus 2008, valtiosektori 17
20 Liitteet Sukupuoli Säännöllisen työajan ansiot n % Keskipalkka F 10 F 25 F 50 F 75 F 90 Miehet , Naiset , Yhteensä , Koulutusaste, KAIKKI Keskiaste 169 5, Alin korkea-aste 128 4, Alempi korkeakouluaste , Ylempi korkeakouluaste , Tutkijan koulutus 172 6, Ulkomailla suoritettu tutkinto 20 0, Tieto puuttuu 15 0, Yhteensä , Koulutusaste, MIEHET Keskiaste 97 13, Alin korkea-aste 46 6, Alempi korkeakouluaste , Ylempi korkeakouluaste , Tutkijan koulutus 67 9, Ulkomailla suoritettu tutkinto 9 1, Tieto puuttuu 7 0, Yhteensä , Koulutusaste, NAISET Keskiaste 71 3, Alin korkea-aste 82 3, Alempi korkeakouluaste , Ylempi korkeakouluaste , Tutkijan koulutus 105 4, Ulkomailla suoritettu tutkinto 11 0, Tieto puuttuu 8 0, Yhteensä , Työssäkäyntialue Säännöllisen työajan ansiot n % Keskipalkka F 10 F 25 F 50 F 75 F 90 Pääkaupunkiseutu , Muu Suomi , Tieto puuttuu 34 1, Yhteensä , Toimiasema Johto 61 2, Keskijohto 256 9, Asiantuntija , Toimihenkilö , Muu 23 0, Yhteensä , Palvelussuhde Pysyvä , Määräaikainen , Tieto puuttuu 17 0, Yhteensä , Palkkausjärjestelmä Sopimuspalkka 157 5, Valtion palkkausjärjestelmä , (VPJ) Muu määräytymisperuste 261 9, EOS 120 4, Tieto puuttuu 25 0, Yhteensä , Ikä, KAIKKI Alle , , , , , Yhteensä , Ikä, MIEHET Alle , , , , , Yhteensä , Ikä, NAISET Alle , , , , , Yhteensä , Akavan Erityisalojen työmarkkinatutkimus 2008, valtiosektori
21 Jäsenyhdistys Säännöllisen työajan ansiot n % Keskipalkka F 10 F 25 F 50 F 75 F 90 Arkistoalan ammattiyhdistys ry 151 5, Hallintonotaarit ry 43 1, Kihlakunnanulosottomiehet ry 147 5, Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen henkilökuntayhdistys ry 78 2, Kuntien asiantuntijat KUMULA ry 19 0, Kääntäjien ammattijärjestö ry 222 7, Museoalan ammattiliitto ry 248 8, Opetushallinnon akateemiset toimihenkilöt ry 85 3, Pelastushallinnon Virkamiehet ry 31 1, SPECIA asiantuntijat ja ylemmät toimihenkilöt ry , Suomen Restonomit SURE ry 7 0, Suomen Toimintaterapeuttiliitto ry 27 1, Suomen Viittomakielen Tulkit SVT ry 11 0, Taide- ja kulttuurialan ammattijärjestö TAKU ry 127 4, Tiedotusalan ammattijärjestö ry 174 6, Tradenomi HSO Sihteerit ry 180 6, Valtion alueellisen sivistyshallinnon virkamiehet VSV ry 163 5, Tieto puuttuu 25 0, Yhteensä , Hallinnonala Säännöllisen työajan ansiot n % Keskipalkka F 10 F 25 F 50 F 75 F 90 Valtioneuvoston kanslia 25 0, Ulkoasiainministeriö 57 2, Oikeusministeriö 182 6, Sisäasiainministriö 139 4, Puolustusministeriö 77 2, Valtiovarainministeriö 176 6, Opetusministeriö , Opetusministeriö / Yliopistot , Maa-ja metsätalousministeriö 66 2, Liikenne-ja viestintäministeriö 136 4, Sosiaali-ja terveysministeriö 163 5, Työ-ja elinkeinoministeriö 242 8, Ympäristöministeriö 55 1, Muu, tuntematon 54 1, Yhteensä , Nimike Säännöllisen työajan ansiot n % Keskipalkka F 10 F 25 F 50 F 75 F 90 amanuenssi 49 1, arkistonhoitaja 31 1, erikoissuunnittelija 87 3, erikoistutkija 28 1, kehittämispäällikkö 37 1, kielenkääntäjä 85 3, kihlakunnanulosottomies 141 4, koulutusssuunnittelija 35 1, opetusneuvos 29 1, osastosihteeri 46 1, projektikoordinaattori 24 0, projektipäällikkö 39 1, sihteeri 25 0, sivistystoimentarkastaja 62 2, suunnittelija 263 9, tarkastaja 57 2, tiedottaja 112 3, toimistosihteeri 49 1, tutkija 197 6, työvoimaneuvoja 25 0, työvoimaohjaaja 28 1, viestintäpäällikkö 22 0, ylitarkastaja 118 4, muut nimikkeet , Yhteensä , Akavan Erityisalojen työmarkkinatutkimus 2008, valtiosektori 19
22
23
24 Akavan Erityisalat ry Maistraatinportti 4 A, Helsinki Puh , Faksi (09)
Valtiosektorin työmarkkinatutkimus 2010
Valtiosektorin työmarkkinatutkimus 2010 Akavan Erityisalojen selvityksiä 3 2011 Akavan Erityisalat ry Ulkoasu Olli Luotonen ISBN 978-952-5927-16-0 (nid.) ISBN 978-952-5927-17-7 (pdf) Painopaikka Libris
LisätiedotYliopistosektorin työmarkkinatutkimus 2010
Yliopistosektorin työmarkkinatutkimus 2010 Akavan Erityisalojen selvityksiä 4 2011 Akavan Erityisalat ry Ulkoasu Olli Luotonen ISBN 978-952-5927-18-4 (nid.) ISBN 978-952-5927-19-1 (pdf) Painopaikka Libris
LisätiedotYksityisen sektorin työmarkkinatutkimus 2007. Akavan Erityisalojen selvityksiä 1 2008
Akavan Erityisalojen selvityksiä 1 2008 Yksityisen sektorin työmarkkinatutkimus 2007 Akavan Erityisalojen selvityksiä 1 2008 Yksityisen sektorin työmarkkinatutkimus 2007 Akavan Erityisalojen selvityksiä
LisätiedotValtiosektorin työmarkkinatutkimus 2011
Valtiosektorin työmarkkinatutkimus 2011 Akavan Erityisalojen selvityksiä 2 2012 Akavan Erityisalat ry Ulkoasu Olli Luotonen ISBN 978-952-5927-32-0 (nid.) ISBN 978-952-5927-33-7 (pdf) Painopaikka Libris
Lisätiedot11. Jäsenistön ansiotaso
24 Kuvio 19. 11. Jäsenistön ansiotaso Tutkimuksessa selvitettiin jäsenistön palkkaukseen liittyviä asioita. Vastaajilta kysyttiin heidän kokonaiskuukausiansioitaan (kuukausibruttotulot). Vastaajia pyydettiin
LisätiedotVALTIOSEKTORIN TYÖMARKKINATUTKIMUS Akavan Erityisalojen selvityksiä 4/2007
VALTIOSEKTORIN TYÖMARKKINATUTKIMUS 06 Akavan Erityisalojen selvityksiä 4/07 Akavan Erityisalat ry ISSN 1796-9255 Multiprint Oy Helsinki ALUKSI Tämänkertainen työmarkkinatutkimuksemme on järjestyksessä
LisätiedotJULKISEN SEKTORIN TYÖMARKKINATUTKIMUS Akavan Erityisalojen selvityksiä 3/2006
JULKISEN SEKTORIN TYÖMARKKINATUTKIMUS 05 Akavan Erityisalojen selvityksiä 3/06 Akavan Erityisalat ry ISSN 1796-4172 Aluksi Tämänkertaisessa julkisen sektorin työmarkkinatutkimuksessamme keskityimme lähes
LisätiedotKUNTASEKTORIN TYÖMARKKINATUTKIMUS 2006. Akavan Erityisalojen selvityksiä 3/2007
KUNTASEKTORIN TYÖMARKKINATUTKIMUS 06 Akavan Erityisalojen selvityksiä 3/07 Akavan Erityisalat ry ISSN 1796-9247 Multiprint Oy Helsinki ALUKSI Tämänkertainen työmarkkinatutkimuksemme on järjestyksessä liittomme
LisätiedotYksityisen. sektorin. työmarkkina tutkimus
Yksityisen sektorin työmarkkina tutkimus Akavan Erityisalat ry Toimittanut: Arja Ahola Taitto: Olli Luotonen Kannen taitto: Nanna Särkkä Kannen kuva: Delany Brendan / Comma Painotalo Auranen, Forssa 2009
LisätiedotKorkeakoulusektorin työmarkkinatutkimus 2011
Korkeakoulusektorin työmarkkinatutkimus 2011 Akavan Erityisalojen selvityksiä 3 2012 Akavan Erityisalat ry Ulkoasu Olli Luotonen ISBN 978-952-5927-34-4 (nid.) ISBN 978-952-5927-35-1 (pdf) Painopaikka Libris
LisätiedotKuntasektorin työmarkkinatutkimus 2010
Kuntasektorin työmarkkinatutkimus 20 Akavan Erityisalojen selvityksiä 5 2011 Akavan Erityisalat ry Ulkoasu Olli Luotonen ISBN 978-952-5927-20-7 (nid.) ISBN 978-952-5927-21- (pdf) Painopaikka Libris Oy,
LisätiedotYKSITYISEN SEKTORIN TYÖMARKKINATUTKIMUS 2005. Akavan Erityisalojen selvityksiä 2006
YKSITYISEN SEKTORIN TYÖMARKKINATUTKIMUS 200 Akavan Erityisalojen selvityksiä 200 Akavan Erityisalat ry ISSN 179- Aluksi Akavan Erityisalojen yksityisen sektorin työmarkkinatutkimus tehtiin jälleen erillisenä
LisätiedotYKSITYISEN SEKTORIN TYÖMARKKINATUTKIMUS 2006. Akavan Erityisalojen selvityksiä 2/2007
YKSITYISEN SEKTORIN TYÖMARKKINATUTKIMUS 200 Akavan Erityisalojen selvityksiä 2/2007 Akavan Erityisalat ry ISSN 179-1 Multiprint Oy Helsinki ALUKSI Tämänkertainen työmarkkinatutkimuksemme on järjestyksessä
LisätiedotRIL-PALKKAKYSELY 2017
RIL- 8.3.2017 PALKKAKYSELY 2016 1 Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RILin jäsenille tehtiin loka-marraskuussa 2017 työmarkkinatutkimus. Kysely toteutettiin yhteistyössä Tekniikan Akateemisten Liitto TEKin
LisätiedotPALKKAKYSELY PALKKAKYSELY
1. PALKKAKYSELY 1 Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RILin jäsenille tehtiin lokakuussa 2016 työmarkkinatutkimus internet-kyselynä. Kysely toteutettiin yhteistyössä Tekniikan Akateemisten Liitto TEKin vastaavan
LisätiedotYlityöt ovat yleisiä, niitä tekee 60 prosenttia. Huolestuttavaa on, että ylityöt korvataan sopimuksen mukaisesti vain 40 prosentille.
Akavan Erityisalojen kuntasektorin työmarkkinatutkimus 2012 2 Kuntasektorin työmarkkinatutkimus 2012 Sisällys Lukijalle... Taustatietoja vastanneista... Palvelussuhde... Määräaikaiset palvelussuhteet...
LisätiedotYksityisen sektorin työmarkkinatutkimus 2010
Yksityisen sektorin työmarkkinatutkimus 2010 Akavan Erityisalojen selvityksiä 2 2011 Akavan Erityisalat ry Ulkoasu Olli Luotonen ISBN 978-952-5927-10-8 (nid.) ISBN 978-952-5927-11-5 (pdf) Painopaikka Libris
LisätiedotKysely tehtiin loka-marraskuussa 2016 Kohderyhmänä työmarkkinoilla olevat TEKin jäsenet Vastaajia noin 9 500, vastausprosentti noin 22 Erilaiset
Kysely tehtiin loka-marraskuussa 2016 Kohderyhmänä työmarkkinoilla olevat TEKin jäsenet Vastaajia noin 9 500, vastausprosentti noin 22 Erilaiset vastauspolut työmarkkina-aseman mukaan (palkkatyössä olevat,
LisätiedotYksityisen sektorin työmarkkinatutkimus 2011
Yksityisen sektorin työmarkkinatutkimus 2011 Akavan Erityisalojen selvityksiä 1 2012 Akavan Erityisalat ry Ulkoasu Olli Luotonen ISBN 978-952-5927-30-6 (nid.) ISBN 978-952-5927-31-3 (pdf) Painopaikka Libris
LisätiedotTYÖTTÖMYYSKASSA - MITÄ VÄLIÄ?
TYÖTTÖMYYSKASSA - MITÄ VÄLIÄ? Varmista työttömyyskassan jäsenyys ajoissa. Kassaan kannattaa liittyä samalla kun haet ammattiliiton jäseneksi. Anna Zibellini, lakimies Jos käyt työssä jo opiskeluaikana,
LisätiedotYTN:n jäsenen kokovartalokuva 2016
YTN-datan esittely Esityksen sisältö Taustaa Palkkaus Tulospalkkaus Työaika, ylitöiden korvaaminen, matkapäivät ja matka-ajan korvaaminen Työsuhteen varmuus Yt-neuvottelut ja etujen leikkaus TAUSTAA Mikä
LisätiedotYleiskuva. Palkkatutkimus 2008. Tutkimuksen tausta. Tutkimuksen tavoite. Tutkimusasetelma
Palkkatutkimus 2008 Yleiskuva Tutkimuksen tausta Tutkimuksen tavoite Tutkimusasetelma Tietotekniikan liitto (TTL) ja Tietoviikko suorittivat kesäkuussa 2008 perinteisen palkkatutkimuksen. Tutkimus on perinteisesti
LisätiedotPalkkatasotutkimus 2015
Palkkatasotutkimus Tuloksia Taustaa Vuotuinen palkkatasotutkimus antaa poikkileikkauksen jäsenten sijoittumisesta työmarkkinoilla ja palkkatasosta Lokakuun ansiot (tunnusluvuissa mukana kokoaikatyössä
LisätiedotValtionhallinnon ylin johto numeroin huhtikuussa 2016
Valtionhallinnon ylin johto numeroin huhtikuussa 2016 Valtion ylimmän johdon määrä ja rakenne Valtion työmarkkinalaitos Seija Korhonen Kesäkuu 2016 2 1 Valtionhallinnon ylimmän johdon määrä ja rakenne
Lisätiedot@TEK_akateemiset Tuunia Keränen
Kysely tehtiin loka-marraskuussa 2017 Kohderyhmänä työmarkkinoilla olevat TEKin jäsenet Vastaajia noin 9200, vastausprosentti noin 22 Erilaiset vastauspolut työmarkkina-aseman mukaan (palkkatyössä olevat,
LisätiedotYliopistoissa käytetään erilaisia. ja suoriutumisen arviointiin. Yliopistoissa harjoitellaan TYÖMARKKINATUTKIMUS 2011
TYÖMARKKINATUTKIMUS Yliopistoissa harjoitellaan suoriutumisen arviointia Teksti Henna Laasonen Kuvat istockphoto TEKin joulu tammikuussa toteutetussa työmarkkinatutkimuksessa kerättiin ensimmäistä kertaa
Lisätiedotvirhemarginaali eli luottamusväli on plus miinus yksi prosenttiyksikkö. Taulukosta 1 nähdään myös muiden muuttujien vakioidut palkkaerot.
28 työmarkkinaedunvalvonta Teksti: Teuvo Muhonen TEKin työmarkkinatutkimus Tulospalkkiot lievässä laskussa Tulospalkkioiden osuus kokonaisvuosiansioista oli viime vuonna 7,2 prosenttia, kun se vuotta aikaisemmin
LisätiedotValtionhallinnon ylin johto numeroin huhtikuussa 2018
Valtionhallinnon ylin johto numeroin huhtikuussa 2018 Valtionhallinnon kehittämisosasto Seija Korhonen Huhtikuu 2018 % henkilölukumäärästä 2 1 Valtionhallinnon ylimmän johdon määrä ja rakenne Tämän raportin
LisätiedotPerustiedot. Sukupuoli. Jäsenyys Lakimiesliitossa
1 Sisällys Perustiedot... 3 Sukupuoli... 3 Jäsenyys Lakimiesliitossa... 3 Työnantaja ja työsuhde... 4 Toimialajakauma... 4 Yrityksen koko... 4 Työsuhteen kesto... 5 Työsuhteen laatu... 5 Palkka... 6 Palkkausmuoto...
LisätiedotTILASTOKATSAUS 16:2016
Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 16:2016 1 26.8.2016 PITKÄAIKAISTYÖTTÖMÄT VANTAALLA Pitkäaikaistyöttömiä oli Vantaalla vuoden 2015 lopussa 4 850. Heistä useampi kuin kaksi viidestä oli ollut työttömänä
LisätiedotRinnakkaislääketutkimus 2009
Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketeollisuus ry Helmikuu 2009 TNS Gallup Oy Pyry Airaksinen Projektinumero 76303 Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä
LisätiedotTampereen yliopistosta vuonna 2009 valmistuneiden uraseurannan tuloksia. Tampereen yliopisto Työelämäpalvelut Tammikuu 2015
Tampereen yliopistosta vuonna 29 valmistuneiden uraseurannan tuloksia Tampereen yliopisto Työelämäpalvelut Tammikuu 21 Kyselyn toteutus ja kohderyhmä Vuonna 214 uraseurantakysely toteutettiin vuonna 29
LisätiedotTILASTOKATSAUS 15:2016
Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 15:2016 1 25.8.2016 TYÖTTÖMÄT VANTAALLA 31.12.2015 Työttömyysaste oli Vantaalla 12,4 prosenttia vuoden 2015 lopussa. Työttömien määrä kasvoi kaikilla suuralueilla,
LisätiedotDI - KATSAUS 2009. Toukokuu 2009. Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL
DI - KATSAUS 2009 Toukokuu 2009 Sivu 2 (15) YHTEENVETO Rakennus- ja kiinteistöala työllisti vuonna 2008 Tilastokeskuksen mukaan noin 250 000 henkilöä. Heistä rakennusalan diplomi-insinööri -tasoisen koulutuksen
LisätiedotTILASTOKATSAUS 4:2017
Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 4:201 1.10.201 TYÖTTÖMÄT VANTAALLA 200 2016 Työttömyysaste oli Vantaalla 11, prosenttia vuoden 2016 lopussa. Laskua edellisvuoteen oli 0,5 prosenttiyksikköä, mikä johtui
LisätiedotTohtorin tutkinnon suorittaneet työelämässä: Vuosina 2008 ja 2009 Tampereen yliopistossa tohtorin tutkinnon suorittaneiden uraseuranta
Tohtorin tutkinnon suorittaneet työelämässä: Vuosina 2008 ja 2009 Tampereen yliopistossa tohtorin tutkinnon suorittaneiden uraseuranta Tampereen yliopisto Ura- ja rekrytointipalvelut Kyselyn toteutus ja
LisätiedotProjektityö. Vuosina vastavalmistuneiden vastauksista poimittua. Suunnittelija Outi Suorsa. UEF // University of Eastern Finland
Projektityö Vuosina 2010-14 vastavalmistuneiden vastauksista poimittua Suunnittelija Outi Suorsa Taustatiedot Tiedot perustuvat v.2011-2015 vastavalmistuneille tehdystä kyselystä (vuosina 2010-2014 loppututkinnon
LisätiedotKouluttautuminen ja työurat. Akavalaisten näkemyksiä - KANTAR TNS:n selvitys 2018
Kouluttautuminen ja työurat Akavalaisten näkemyksiä - KANTAR TNS:n selvitys 1 Aineiston piirteet Akava selvitti akavalaisten näkemyksiä työuralla kouluttautumisesta ja tulevaisuuden työurista toukokuussa
LisätiedotTyöntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.
Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.2017 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti STTK:n toimeksiannosta
LisätiedotPalkka-avoimuus SAK:laisilla työpaikoilla. SAK:n luottamushenkilöpaneeli, tammikuu 2019 N=974
Palkka-avoimuus SAK:laisilla työpaikoilla SAK:n luottamushenkilöpaneeli, tammikuu 19 N=974 Palkka-avoimuus SAK:laisilla työpaikoilla Luottamushenkilöistä 67,3 % oli täysin tai melko samaa mieltä siitä,
LisätiedotPalkat nousivat NIUKASTI
Palkat nousivat NIUKASTI Teksti Henna Laasonen Diplomi-insinöörien keskipalkka toistaiseksi voimassaolevissa työsuhteissa joulukuussa 2011 nousi 5 015 euroon. Mediaanipalkka oli 4 500 euroa kuukaudessa.
LisätiedotYleiskuva. Palkkatutkimus 2005, osa I. Tutkimuksen tausta. Tutkimusasetelma. Tulosten edustavuus
Palkkatutkimus 2005, osa I Yleiskuva Tutkimuksen tausta Tutkimusasetelma Tietotekniikan liitto (TTL) ja ITviikko suorittivat maalis-huhtikuussa 2005 perinteisen palkkatutkimuksen. Tutkimus on perinteisesti
LisätiedotTasa-arvon tilastoseuranta keskustasolla. Tilastokoulutus Tilastokeskus 8.10.2008 Mika Happonen, VTML
Tasa-arvon tilastoseuranta keskustasolla Tilastokoulutus Tilastokeskus 8.10.2008 Mika Happonen, VTML Lähtökohdat Uudistettu tasa-arvolaki (2005) Taustalla EU:n samapalkkaisuus ja tasa-arvodirektiivit naisten
LisätiedotTyöelämään sijoittuminen
Työelämään sijoittuminen Käyttäytymistieteellisessä tiedekunnassa vuonna 2009 lastentarhanopettajan tutkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 2012. Materiaalin tuottanut Helsingin
LisätiedotTYÖTTÖMYYSBAROMETRI Tietoja tekniikan alan yliopistokoulutetuista työttömistä
TYÖTTÖMYYSBAROMETRI 2014 Tietoja tekniikan alan yliopistokoulutetuista työttömistä Työttömyysbarometrin sisältö 1. Yhteenvetoa tuloksista 2. Tilastotietoja tekniikan alan yliopistokoulutettujen työttömyydestä
LisätiedotVuoden 2014 lokakuussa tehdyn
Työmarkkinatutkimus 2014 PALKOISSA maltillista nousua Vain 9 prosenttia työssä olevista vastaajista keskustelee palkasta säännöllisesti esimiehensä kanssa. teksti Tuunia Keränen Diplomi-insinöörin keskipalkka
LisätiedotUraseuranta 2018 tuloksia vuonna 2013 valmistuneiden uraseurannasta
Opintopalvelut Suunnittelija Outi Suorsa Uraseuranta 18 tuloksia vuonna 13 valmistuneiden uraseurannasta Uraseuranta 18 toteutettu syksyllä 18 valtakunnallisena kysely lähetetty kaikille vuonna 13 päättyvän
LisätiedotPron tutkimus: Sukupuolten välinen palkkaero näkyy myös esimiesten palkoissa
TIEDOTE 1 (5) Pron tutkimus: Sukupuolten välinen palkkaero näkyy myös esimiesten palkoissa Työpaikoilla naiset valikoituvat harvemmin esimiestehtäviin ja sellaisiin työnkuviin, jotka mahdollistavat etenemisen
LisätiedotTradenomi kaupan alalla. Liiketalouden kehittämispäivät 16.11.2011 Mika Varjonen, toiminnanjohtaja Tradenomiliitto TRAL ry
Tradenomi kaupan alalla Liiketalouden kehittämispäivät 16.11.2011 Mika Varjonen, toiminnanjohtaja Tradenomiliitto TRAL ry Tradenomiliitto TRAL ry Tradenomi-, BBA- ja tradenomi (ylempi AMK)- tutkinnon suorittaneiden
LisätiedotTyöelämään sijoittuminen
Työelämään sijoittuminen Helsingin yliopistossa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon, farmaseutin ja lastentarhanopettajan tutkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 2012.
LisätiedotTohtorin tutkinnon suorittaneet työelämässä: vuosina 2010 ja 2011 Tampereen yliopistosta valmistuneiden tohtorien uraseuranta
Tohtorin tutkinnon suorittaneet työelämässä: vuosina 2010 ja 2011 Tampereen yliopistosta valmistuneiden tohtorien uraseuranta Tampereen yliopisto Ura- ja rekrytointipalvelut Kyselyn toteutus ja kohderyhmä
LisätiedotKYSELY TEKNISEN VIESTINNÄN TEHTÄVISSÄ TOIMIVIEN PALKKAUKSESTA JA TYÖSUHTEEN EHDOISTA. - yhteenveto tuloksista
1 KYSELY TEKNISEN VIESTINNÄN TEHTÄVISSÄ TOIMIVIEN PALKKAUKSESTA JA TYÖSUHTEEN EHDOISTA - yhteenveto tuloksista Suomen teknisen viestinnän yhdistyksen syysseminaari Tampere 15.10.2013 Hanna Gorschelnik
LisätiedotTyöelämään sijoittuminen
Työelämään sijoittuminen Farmasian tiedekunnassa vuonna 2009 farmaseutin tutkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 valmistuneiden kyselyyn 2012. Materiaalin tuottanut Helsingin
LisätiedotTilastojulkaisu 2015 Yliopistot
Tilastojulkaisu 2015 Yliopistot Sisällys Yliopistot työllistäjinä... 3 Yliopistot... 5 Avainlukuja yliopistojen henkilöstöstä... 6 Henkilöstömäärä 6 Ikärakenne 7 Vakinaisuus ja määräaikaisuus 8 Kokoaikaisuus
LisätiedotTilastojulkaisu 2018 Yliopistot
Tilastojulkaisu 2018 Yliopistot YLIOPISTOT TYÖLLISTÄJINÄ... 2 YLIOPISTOT... 3 AVAINLUKUJA YLIOPISTOJEN HENKILÖSTÖSTÄ... 4 Henkilöstömäärä... 4 Vakinaisuus ja määräaikaisuus... 6 Kokoaikaisuus ja osa-aikaisuus...
LisätiedotYliopistojen. Tilastojulkaisu Yliopistot
Jälkipainos kielletään. Sivistystyönantajat ry Eteläranta 10, FI-00130 Helsinki, Finland Tel. +358 9 1728 5700 www.sivistystyonantajat.fi Yliopistojen Tilastojulkaisu 2014 yleinen työehtosopimus Yliopistot
LisätiedotTyöelämään sijoittuminen
Työelämään sijoittuminen Humanistisessa tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 valmistuneiden kyselyyn 2012. Materiaalin tuottanut
LisätiedotKysely tehtiin loka-marraskuussa 2015 Kohderyhmänä työmarkkinoilla olevat TEKin jäsenet Vastaajia noin , vastausprosentti noin 25 YTN-teemana
Kysely tehtiin loka-marraskuussa 2015 Kohderyhmänä työmarkkinoilla olevat TEKin jäsenet Vastaajia noin 11 000, vastausprosentti noin 25 YTN-teemana työtyytyväisyys ja työn muutokset Tuunia Keränen @TEK_akateemiset
LisätiedotTyöelämään sijoittuminen
Työelämään sijoittuminen Valtiotieteellisestä tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 2012. Materiaalin tuottanut Helsingin
LisätiedotJyväskylän yliopistosta vuonna 2011 valmistuneiden maistereiden uraseuranta - tilanne viisi vuotta valmistumisen jälkeen (syksy 2016)
Jyväskylän yliopistosta vuonna 11 valmistuneiden maistereiden uraseuranta - tilanne viisi vuotta valmistumisen jälkeen (syksy 16) kohtaiset tiedot (Kyselyn vastausprosentti: 4 valmistuneista) Vastaajien
LisätiedotPalvelualojen taskutilasto 2012
Jäsenyys ja liittyminen 030 100 600 Jäsenten työsuhdeasiat 030 100 620 Työttömyysturvaneuvonta 020 690 211 Vaihde 020 774 002 (ma pe klo 9 16) www.pam.fi pam@pam.fi etunimi.sukunimi@pam.fi Keskustoimisto
LisätiedotTyöelämään sijoittuminen
Työelämään sijoittuminen Bio- ja ympäristötieteellisestä tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 valmistuneiden kyselyyn 2012.
LisätiedotAikuiskoulutustutkimus 2006
Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Kielitaito, tietotekniikan käyttö, ammattikirjallisuus ja koulutusmahdollisuudet Suomalaiset osaavat vieraita kieliä, käyttävät tietokonetta ja seuraavat ammattikirjallisuutta
LisätiedotHistorian, kirjallisuuden ja kulttuuriaineiden FM-tutkinnon suorittaneet
Historian, kirjallisuuden ja kulttuuriaineiden FM-tutkinnon suorittaneet Vähimmäispalkkasuositus 1.4.2018 31.3.2020 Akavan Erityisalat, SPECIA Asiantuntijat ja ylemmät toimihenkilöt ja Taideja kulttuurialan
LisätiedotTyöelämään sijoittuminen
Työelämään sijoittuminen Käyttäytymistieteellisessä tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 2012. Materiaalin tuottanut Helsingin
LisätiedotTYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011
14 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011 Työllisten määrä kääntyi Helsingissä nousuun yli vuoden kestäneen laskukauden jälkeen. Työllisiä oli vuoden 2011 ensimmäisellä neljänneksellä
LisätiedotAkavan kirkollisten jäsenkysely 2010: Yhä useampi toivoo naista piispaksi
Julkaistu Crux 3/010 Akavan kirkollisten jäsenkysely 010: Yhä useampi toivoo naista piispaksi Kati Niemelä Nuoret pappisnaiset ovat kiinnostuneita kirkkoherran virasta ja muista esimiestehtävistä. Naispiispaa
LisätiedotTilastojulkaisu 2016 Yliopistot
Tilastojulkaisu 2016 Yliopistot SISÄLLYS YLIOPISTOT TYÖLLISTÄJINÄ... 3 YLIOPISTOT... 5 AVAINLUKUJA YLIOPISTOJEN HENKILÖSTÖSTÄ... 6 Henkilöstömäärä... 6 Vakinaisuus ja määräaikaisuus... 8 Kokoaikaisuus
LisätiedotTyöelämään sijoittuminen
Työelämään sijoittuminen Teologisessa tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 valmistuneiden kyselyyn 2012. Materiaalin tuottanut
LisätiedotTyöelämään sijoittuminen
Työelämään sijoittuminen Farmasian tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 valmistuneiden kyselyyn 2012. Materiaalin tuottanut
LisätiedotLuonnontieteiden akateemisten liitto Työmarkkinatutkimus 2013. Taloustutkimus Oy
Luonnontieteiden akateemisten liitto Työmarkkinatutkimus 2013 Taloustutkimus Oy Helmikuu 2014 2 Sisällys 1. Johdanto... 3 2. Tutkimuksen vastaajarakenne... 3 2. Jäsenkunnan tutkinnot ja pääaineet... 4
LisätiedotVuonna 1998 valmistuneiden maistereiden ura- ja työmarkkinaseuranta: kuviot ja taulukot
Vuonna 1998 valmistuneiden maistereiden ura- ja työmarkkinaseuranta: kuviot ja taulukot 1. TUTKITTAVIEN TAUSTATIEDOT...3 Taulukko 1. Tutkinnon suorittaneet ja vastanneet koulutusaloittain... 3 Taulukko
LisätiedotHelsingin työttömyys ja pitkäaikaistyöttömyys alueittain
HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUKSEN verkkojulkaisuja 2004 22 Helsingin työttömyys ja pitkäaikaistyöttömyys alueittain 31.12.2003 Verkkojulkaisu ISSN 1458-5707 ISBN 952-473-325-0 Painettuna ISSN 1455-7231
LisätiedotPalkansaajien osaaminen ja kouluttautuminen. Vastausjakaumia TNS Gallup 2016 kyselystä
Palkansaajien osaaminen ja kouluttautuminen Vastausjakaumia TNS Gallup 016 kyselystä Vastaajien lukumääriä Painottamaton Painotettu Akavalaiset 769 816 Muut 58 577 Akavalaiset: Mies 60 7 Nainen 09 5 Alle
Lisätiedott i l a s t o j a HELSINGIN TYÖTTÖMYYS JA PITKÄAIKAISTYÖTTÖMYYS ALUEITTAIN
H E L S I N G I N K A U P U N G I N T I E T O K E S K U S t i l a s t o j a 2009 20 HELSINGIN TYÖTTÖMYYS JA PITKÄAIKAISTYÖTTÖMYYS ALUEITTAIN 31.12.2008 Käänne työttömyyden kehityksessä Helsingin työttömyysaste
LisätiedotHENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2009
TURVATEKNIIKAN KESKUS HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2009 Päivi Hakulinen Seppo Vaalavuo SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 4 2. Tehokas TUKES... 4 Henkilöstömäärä... 4 Keski-ikä... 5 Vaihtuvuus... 6 Työaika... 7
LisätiedotTilastojulkaisu 2017 Yliopistot
Tilastojulkaisu 2017 Yliopistot SISÄLLYS YLIOPISTOT TYÖLLISTÄJINÄ... 3 YLIOPISTOT... 5 AVAINLUKUJA YLIOPISTOJEN HENKILÖSTÖSTÄ... 6 Henkilöstömäärä... 6 Vakinaisuus ja määräaikaisuus... 8 Kokoaikaisuus
LisätiedotYmpäristöasiantuntijoiden keskusliitto Työmarkkinatutkimus 2014. Taloustutkimus Oy
Ympäristöasiantuntijoiden keskusliitto Työmarkkinatutkimus 2014 Taloustutkimus Oy Maaliskuu 2015 2 Sisällys 1. Johdanto... 3 2. Tutkimuksen vastaajarakenne... 3 3. Jäsenkunnan tutkinnot ja pääaineet...
LisätiedotTASA-ARVON EDISTÄMINEN JA PALKKAKARTOITUS
TASA-ARVON EDISTÄMINEN JA PALKKAKARTOITUS 1 15.4.2015 Naisten ja miesten tasa-arvo työelämässä Naisten ja miesten tosiasiallisissa oloissa tuntuvia eroja Työelämässä rakenteita, jotka ylläpitävät sukupuolten
LisätiedotTyömarkkinatutkimus 1/2014 Lehdistöaamiainen, Ravintola Loiste,
Työmarkkinatutkimus 1/2014 Lehdistöaamiainen, Ravintola Loiste, 8.4.2014 Pro on Yksi Suomen suurimmista ammattiliitoista: suurin yksityisen sektorin toimihenkilöliitto ja Toimihenkilökeskusjärjestö STTK:n
LisätiedotEducation at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa
Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance: OECD Indicators (EaG) on OECD:n koulutukseen keskittyvän työn lippulaivajulkaisu, joka kertoo vuosittain koulutuksen
LisätiedotTyöelämään sijoittuminen
Työelämään sijoittuminen Oikeustieteellisessä tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 valmistuneiden kyselyyn 2012. Materiaalin
LisätiedotKandien kesätyöt 2014. Yhteenveto Lääkäriliiton opiskelijakyselyn tuloksista Tiedot on kerätty lokakuussa 2014
Kandien kesätyöt 2014 Yhteenveto Lääkäriliiton opiskelijakyselyn tuloksista Tiedot on kerätty lokakuussa 2014 Kyselytutkimus lääketieteen opiskelijoille Kandien kesätöitä tutkittiin Lääkäriliiton Opiskelijatutkimuksen
LisätiedotTyöelämään sijoittuminen
Työelämään sijoittuminen Bio- ja ympäristötieteellisessä tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 2012. Materiaalin tuottanut
LisätiedotAikuiskoulutustutkimus2006
2007 Aikuiskoulutustutkimus2006 Ennakkotietoja Helsinki 21.5.2007 Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tilastokeskus. Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia
LisätiedotTyöelämään sijoittuminen
Työelämään sijoittuminen Maatalous-metsätieteellisessä tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 valmistuneiden kyselyyn 2012.
LisätiedotTyöelämään sijoittuminen
Työelämään sijoittuminen Matemaattis-luonnontieteellisessä tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 valmistuneiden kyselyyn 2012.
LisätiedotAmmattikuntatutkimus 2019
Rakennusinsinöörit ja -arkkitehdit RIA Valokuva: Tero Takalo-Eskola, Teromedia Ammattikuntatutkimus 2019 www.ria.fi Rialaisten profiili 74% MIEHIÄ 26% NAISIA KESKIPALKKA 4 565 AMMATTIVUOSIA KESKIMÄÄRIN
LisätiedotKysely kandien kesätöistä 2013. Yhteenveto lääketieteen kandien kyselystä Tiedot kerätty syyskuussa 2013
Kysely kandien kesätöistä 2013 Yhteenveto lääketieteen kandien kyselystä Tiedot kerätty syyskuussa 2013 Kyselytutkimus lääketieteen opiskelijoille Tiedot kerättiin sähköisellä kyselyllä syyskuussa 2013.
LisätiedotTyöelämään sijoittuminen
Työelämään sijoittuminen Lääketieteellisessä tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 valmistuneiden kyselyyn 2012. Materiaalin
LisätiedotYmpäristöasiantuntijoiden keskusliitto Työmarkkinatutkimus 2013. Taloustutkimus Oy
Ympäristöasiantuntijoiden keskusliitto Työmarkkinatutkimus 2013 Taloustutkimus Oy Helmikuu 2014 2 Sisällys 1. Johdanto... 3 2. Tutkimuksen vastaajarakenne... 3 2. Jäsenkunnan tutkinnot ja pääaineet...
LisätiedotYmpäristöasiantuntijoiden keskusliitto Työmarkkinatutkimus 2015. Taloustutkimus Oy
Ympäristöasiantuntijoiden keskusliitto Työmarkkinatutkimus 2015 Taloustutkimus Oy Helmikuu 2016 2 Sisällys 1. Johdanto... 3 2. Tutkimuksen vastaajarakenne... 3 3. Jäsenkunnan tutkinnot ja pääaineet...
LisätiedotTyöntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 8.2.
Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 8.2.2017 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti STTK:n toimeksiannosta
LisätiedotHENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2010
HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2010 Päivi Hakulinen SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 4 2. Tehokas TUKES... 4 Henkilöstö... 4 Keski-ikä... 5 Vaihtuvuus... 6 Työaika... 6 3. Osaava ja oppiva TUKES... 7 Osaaminen ja
LisätiedotTyö kysely KYSELYN TULOKSET 9/2018. Kyselyn toteuttaja YTK-Yhdistys ry Kysely toteutettiin
Työ 2030 -kysely KYSELYN TULOKSET 9/2018 Kyselyn toteuttaja YTK-Yhdistys ry Kysely toteutettiin 14.8. 31.8.2018 TAUSTATIEDOT 2052 62 % 80 % 50 % 50 % :lla henkilöä vastasi kyselyyn kyselyyn vastanneista
LisätiedotTILASTOKATSAUS 4:2015
Tilastokatsaus 6:212 TILASTOKATSAUS 4:2 1 12.8.2 TIETOJA TYÖVOIMASTA JA TYÖTTÖMYYDESTÄ Työvoiman määrä kasvoi 1 3:lla (,9 %) vuoden 213 aikana Vantaalla työvoimaan kuuluvien joukko on suurentunut vuodesta
Lisätiedot20-30-vuotiaat työelämästä
Sakari Nurmela Tutkimuksen toteuttaminen ja sisältö Tutkimuksen toteuttaminen Tutkimukseen vastanneet edustavat maamme 20-30-vuotiasta lapsetonta väestöä (pl. Ahvenanmaan maakunnassa asuvat). Kyselyyn
LisätiedotOAJ:n Työolobarometrin tuloksia
OAJ:n Työolobarometrin tuloksia 31.1.2014 OAJ:n Työolobarometrin perustiedot Kysely toteutettiin loka-marraskuussa 2013 Kyselyn vastaajia 1347 Opetusalan ammattijärjestön ja Finlands Svenska Lärarförbundin
LisätiedotValtionhallinnon ylin johto numeroin kesäkuussa 2013
Valtionhallinnon ylin johto numeroin kesäkuussa 2013 Valtion työmarkkinalaitos Veli-Matti Lehtonen Syyskuu 2013 2 Sisältö 1 Valtionhallinnon ylimmän johdon määrä ja rakenne... 3 2 Vanhuuseläköityminen
LisätiedotTILASTOJULKAISU 2013 YLIOPISTOT JA HARJOITTELUKOULUT
TILASTOJULKAISU 2013 YLIOPISTOT JA HARJOITTELUKOULUT Sisällys YLIOPISTOT TYÖLLISTÄJINÄ...3 YLIOPISTOT...5 AVAINLUKUJA YLIOPISTOJEN HENKILÖSTÖSTÄ...6 Henkilöstömäärä...6 Ikärakenne...8 Vakinaisuus ja määräaikaisuus...9
Lisätiedot