YKSITYISEN SEKTORIN TYÖMARKKINATUTKIMUS Akavan Erityisalojen selvityksiä 2006
|
|
- Onni Kyllönen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 YKSITYISEN SEKTORIN TYÖMARKKINATUTKIMUS 200 Akavan Erityisalojen selvityksiä 200
2 Akavan Erityisalat ry ISSN 179-
3 Aluksi Akavan Erityisalojen yksityisen sektorin työmarkkinatutkimus tehtiin jälleen erillisenä muista sektoreista ja sen vuosittain vaihtuvat erilliskysymykset noudattivat suurelta osin Ylempien Toimihenkilöiden Neuvottelujärjestö YTN ry:n tutkimuksen mukaisia kysymyksiä. Kyselyyn vastasi 1 20 jäsenyhdistystemme yksityisellä sektorilla työskentelevää jäsentä. Vastausprosentti oli noin 9, mitä ei voi pitää tyydyttävänä. Vastaajista miehiä oli 1 %, naisia %, mikä ei täysin vastaa liiton sukupuolijakaumaa. Vastausprosentin alhaisuuden vuoksi saatuja tuloksia voidaan pitää vain suuntaa-antavina. Esimerkiksi palkkoja ja palkkakehitystä koskevat luvut eivät anna täysin luotettavaa kuvaa. Tutkimuksesta kuitenkin ilmenee, että liiton jäsenistöllä on tiettyjä ominaispiirteitä, jotka vaikuttavat sekä heidän palkkaukseensa että muihin työsuhteen ehtoihin. Yksi tällainen tekijä on työnantajan koko: jäsenistöstämme lähes puolet työskentelee henkilöstömäärältään alle sadan hengen yrityksissä. Viime aikoina on puhuttu paljon julkisen sektorin määräaikaisista työsuhteista. On kuitenkin huomattava, että myös liittomme yksityisen sektorin kokoaikatyössä olevista 1 % työskentelee määräaikaisina. Yksityissektorin määräaikaisuudet painottuvat nuoriin työntekijöihin ja pieniin työnantajayrityksiin sekä toisaalta myös osa-aikatyöntekijöihin. Miehistä neljä kymmenestä työskentelee johtotehtävissä. Sen sijaan naisista kyselyn mukaan lähes puolet on toimihenkilöasemassa. Kyselyyn vastanneista teollisuudessa työskenteli 27 % ja palvelujen piirissä %. Ilahduttavaa on, että kuusi kymmenestä ilmoitti työnantajansa noudattavan jotakin työehtosopimusta. Niitä, joiden työehdot eivät määräydy minkään kollektiivisopimuksen mukaan, oli 1 %. Huolestuttavaa on, että neljännes vastaajista ei tiennyt, noudattaako työnantaja jotakin työehtosopimusta. Edellisen vuoden työmarkkinatutkimukseen verrattuna positiivisinta on, että perhevapaiden käyttö oli lisääntynyt myös isien keskuudessa ja että vastaajat arvioivat työnantajansa suhtautuvan perhevapaisiin pääasiassa myönteisesti. Sen sijaan tasa-arvo- ja samapalkkaisuuskysymykset kaipaavat lisähuomiota. Neljä viidesosaa vastaajista työskenteli työpaikalla, jossa tasa-arvosuunnitelmaa ei ollut tehty. Kiitämme kaikkia niitä jäseniä, jotka käyttivät arvokasta aikaansa kyselyyn vastaamiseen. Vastauksistanne saamme hyödyllistä tietoa edunvalvontaamme ja palkkaneuvontaamme varten. Kiitokset myös tutkimuksen käytännön toteuttamisesta huolehtineille KTM Eija Savajalle ja FM Aila Mustoselle Palkansaajien tutkimuslaitoksesta. Helsingissä Arja Ahola Asiamies Akavan Erityisalat ry Tämä tutkimusraportti alkaa tiivistelmällä, johon on koottu tutkimuksen keskeisiä tuloksia edunvalvonnan näkökulmasta. Tämän osion on toimittanut asiamies Arja Ahola. Tiivistelmää seuraa Palkansaajien tutkimuslaitoksen raportti kokonaisuudessaan. Akavan Erityisalat Yksityisen sektorin työmarkkinatutkimus 200 Tiivistelmä
4 YKSITYISEN SEKTORIN TYÖMARKKINATUTKIMUS 200 TIIVISTELMÄ Akavan Erityisaloissa on työmarkkinatutkimusta tehty vuodesta 199 lähtien, joten tämänkertainen tutkimus on liiton 17. Kyselylomake lähetettiin lokakuussa 200 joka toiselle jäsenyhdistyksemme yksityisen sektorin jäsenelle. Vastausprosentti on,7. Yksityisen sektorin jäsenet työskentelevät usein pienissä yrityksissä Vastaajista lähes puolet (7 %) työskenteli alle sadan hengen yrityksissä. Alle 0 hengen yrityksissä heistä oli 1 %. Toisaalta taas kaikkein suurimpia, yli 000 henkeä työllistäviä yrityksiä, oli 1 % vastaajien työantajista. Vastaajista naisia,0 % miehiä 1,0 % Keski-ikä naiset 9, v miehet,0 v Vähintään alempi korkeakoulututkinto naiset 0, % miehet 7, % Erilaisia toimen/ tehtävän nimikkeitä 29 Kaikki kuvionumerot viittaavat jäljessä seuraavan raportin numerointiin. Kuvio 1. Työnantajayrityksen henkilöstömäärä, % Henkilöä % Määräaikaisuus painottuu nuoriin työntekijöihin, osa-aikatyöntekijöihin ja pieniin työnantajayrityksiin Kokoaikatyössä olleista 1 % oli määräaikaisia. Osuudessa ei ollut tapahtunut muutosta edellisestä vuodesta. Osa-aikaisessa työsuhteessa olleista määräaikaisia oli vajaa kolmasosa (29 %). Kokoaikatyötä tehneistä, alle 0-vuotiaista jopa kolmasosa ( %) oli määräaikaisena. Edellisestä vuodesta määräaikaiset työsuhteet olivat yleistyneet alle 0-vuotiaitten ikäryhmissä. Koulutuksella oli myös vaikutusta määräaikaisuuteen. Mitä korkeampi vastaajan koulutustaso oli, sitä to- dennäköisemmin hän oli määräaikaisessa työsuhteessa. Tutkijakoulutuksen suorittaneista neljäsosa oli määräaikaisena. Myös työpaikan koko näytti vaikuttavan määräaikaisuuksien osuuteen. Mitä pienempi oli työnantajayritys, sitä todennäköisemmin siellä oli määräaikaisia työsuhteita. Määräaikaisuuksien osuus olikin kasvanut edellisestä vuodesta erityisesti -29 hengen yrityksissä. Sen sijaan hengen yrityksissä määräaikaisten osuus oli lähes puolittunut vuoteen 200 verrattuna. Akavan Erityisalat Yksityisen sektorin työmarkkinatutkimus 200 Tiivistelmä
5 Kuvio. Kokopäivätyössä olleiden työsuhteen laatu työnantajayrityksen koon mukaan, % Henkilöä % Pysyvä Määräaikainen Naisista lähes puolet toimihenkilöasemassa Vastaajista runsas viidesosa (22, %) työskenteli johtotehtävissä, tosin naisista vastaava prosenttiosuus oli 19,. Asiantuntijatehtävissä työskenteli,1 % ja toimihenkilöasemassa,7 %. Naisista kuitenkin lähes puolet (7,9 %) työskenteli toimihenkilöinä. Asemataso näkyi myös palkoissa. Johtotehtävissä olleista yli puolella ( %) oli korkeakoulututkinto. Kuitenkin asiantuntijatehtävissä työskennelleiden koulutustaso oli korkein; kuusi kymmenestä oli suorittanut vähintään ylemmän korkeakoulututkinnon. Kuvio vastaa koko raportin taulukkoa. Vastaajat toimiaseman mukaan, % Yhteensä 22 Miehet 0 2 Naiset % Johtotehtävät Asiantuntijatehtävät Toimihenkilöt Akavan Erityisalat Yksityisen sektorin työmarkkinatutkimus 200 Tiivistelmä
6 Yli puolella vastanneista työsuhteen ehdot määräytyivät työehtosopimuksen mukaan Vajaalla viidesosalla (1 %) vastanneista työsuhteen ehdot määräytyivät Ylempien Toimihenkilöiden Neuvottelujärjestö YTN ry:n jonkun sopimusalan työehtosopimuksen mukaan. YTN/EK:n perussopimuksen tai yleissopimuksen piiriin kuului %, yrityskohtaisen työehtosopimuksen piiriin kuului joka kymmenes (11 %) ja jonkin muun työehtosopimuksen piiriin neljäsosa (2 %) kyselyyn vastanneista. ja neljännes vastaajista ei tiennyt, minkä mukaan työsuhteen ehdot määräytyivät Vastaajista 1 %:lla työsuhteen ehdot eivät määräytyneet kollektiivisopimuksen mukaan. Reilu neljäsosa (2 %) sen sijaan ei tiennyt työsuhteensa ehtojen määräytymisperusteita. Tähän ryhmään kuuluivat erityisesti nuoremmat ikäluokat. Kuvio 2. Vastaajat työnantajan toimialan mukaan, % Metalliteollisuus Metsäteollisuus 2 Kemian teollisuus Elintarviketeollisuus 2 Muu teollisuus Insinööri- ja suunnittelutoimistot Rakentaminen 1 1 Kauppa Tietoliikenne Tietojenkäsittelypalvelut Rahoitustoiminta Vakuutustoiminta 1 2 Käännösala Kulttuuriala Majoitus- ja ravitsemistoiminta 2 Terveydenhuolto- ja sosiaalipalveluala 11 Muu palveluala % Palkat nousivat vuoden 200 yleiskorotuksen verran Vastaajista 72 %:lla kokonaiskuukausiansiot olivat nousseet lokakuusta 200 lokakuuhun 200. Yleisimmin nousun syynä oli joko yleiskorotus (7 %), henkilökohtainen korotus (22 %), siirtyminen uuden työnantajan palvelukseen (7 %) tai uusi asema tai tehtävä (7 %). Miehillä (9 %) muutos liikkuvassa pal- kanosassa, kuten esimerkiksi provisiossa, oli yleisempi palkannousun syy kuin naisilla (2 %). Tarkasteluajanjaksona, lokakuusta 200 lokakuuhun 200, palkat olivat Akavan Erityisalojen yksityissektorilla nousseet 2, %, kun Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan kaikkien yksityisen sektorin palkansaajien ansiot vuonna 200 nousivat, %. Akavan Erityisalat Yksityisen sektorin työmarkkinatutkimus 200 Tiivistelmä
7 Mitä iäkkäämpi työntekijä, sitä todennäköisemmin palkannousun aiheutti yleiskorotus. Samoin pysyvässä kokoaikatyössä olleilla palkannousun aiheutti yleiskorotus tai henkilökohtainen korotus useammin kuin määräaikaisilla. Myös yrityksen koolla oli merkitystä. Suurissa, vähintään 00 hengen yrityksissä, yleiskorotus oli yleisempi syy kuin pienemmissä yrityksissä. Naisten ja miesten välinen palkkaero pysyi lähes ennallaan, nuorilla naisilla kuitenkin jo merkkejä paremmasta Naisten keskipalkka oli keskimäärin vajaat neljä viidesosaa (7 % ) miesten keskipalkasta. Alle 0- vuotiailla naisten keskipalkka oli kuitenkin jo % miesten keskipalkasta, mutta ero kasvoi iän myötä ollen 0-vuotiailla ja sitä vanhemmilla 79 %. Kokonaiskuukausiansiot nousivat iän myötä sekä naisilla että miehillä, miehillä kuitenkin naisia ripeämmin. Syynä tähän lienee asemataso. Miehillä lisäksi kokonaiskuukausiansioiden vaihtelu oli suurempaa kuin naisilla. Keskimääräiset kuukausiansiot vaihtelivat myös koulutustason mukaan, kuitenkin siten, että koulutustaso vaikutti ainoastaan naisten palkkoihin. Toimiasemalla oli luonnollisesti vaikutusta keskipalkan suuruuteen, samoin yrityksen koolla. Keskimääräiset kuukausiansiot kohosivat yrityksen koon kasvaessa. Määräaikaisten keskimääräiset kokonaisansiot olivat hieman alle kolme neljäsosaa pysyvässä työssä olevien palkoista. Kuvio. Kokoaikatyötä tehneiden kokonaiskuukausiansiot päätoimesta lokakuussa 200 YHTEENSÄ Miehet Naiset IKÄ Alle 0 vuotta 0-9 vuotta 0-9 vuotta 0 vuotta TOIMIASEMA Johto Keskijohto Asiantuntijat Toimihenkilöt TYÖSUHTEEN LAATU Pysyvä kokoaikatyö Määräaikainen kokoaikatyö TYÖSSÄKÄYNTIALUE Pääkaupunkiseutu Etelä-Suomen lääni (pl. pääkaupunkiseutu) Länsi-Suomen lääni Itä-Suomen lääni Oulun lääni Lapin lääni F F0 F90 Keskiarvo Euroa/kk Akavan Erityisalat Yksityisen sektorin työmarkkinatutkimus 200 Tiivistelmä 7
8 Uusia palkkausjärjestelmiä otetaan käyttöön pikkuhiljaa Vastaajista 1 % kertoi kuuluvansa tehtävän vaativuuteen perustuvan uuden palkkausjärjestelmän piiriin. 2 % ei osannut sanoa, millaista palkanmääräytymisperustetta palkkauksessa käytetään. Uuden palkkausjärjestelmän piirissä olleista neljäsosa (2%) katsoi, että järjestelmän kehittäminen oli tehty yhteistyössä henkilöstön kanssa. Vajaa neljäsosa (2 %) ilmoitti, että yhteistyötä ei ollut ja puolet (1 %) ei tiennyt asiasta. Reilu neljäsosa vastaajista (27 %) oli tulospalkkauksen piirissä. Työaika reilusti yli sovitun ja työmäärä ainakin ajoittain liian suuri Kokoaikatyötä tehneiden työsopimuksessa tai muuten sovittu työaika oli keskimäärin 7, tuntia viikossa. Kuitenkin todellinen viikoittainen työaika oli keskimäärin 9,7 tuntia. Todellinen viikoittainen työaika kohosi iän myötä. Kun se nuorilla, alle 0-vuotiailla, oli keskimäärin 7,2, tuntia, kohosi se iän myötä siten, että yli 0-vuotiailla se oli keskimäärin 0, tuntia. Johtotehtävissä olevien todellinen työaika kipusi keskimäärin 2,1 tuntiin, asiantuntijoilla 9, tuntiin. Toimihenkilöillä todellinen viikoittainen työaika jäi,7 tuntiin. Kaksi viidesosaa (2 %) piti työmäärää sopivana. Hiukan suurempi osuus ( %) oli sitä mieltä, että työmäärä oli ajoittain liian suuri ja 12 %:lla työmäärä oli jatkuvasti liian suuri. Johtotehtävissä toimivista työmääräänsä piti jatkuvasti liian suurena viidesosa (19 %), asiantuntijoista 11 % ja toimihenkilöistä %. Ylitöitä tehdään, myös korvauksetta Reilu viidesosa vastaajista (2 %) ei tehnyt lainkaan ylitöitä. Neljäsosalla (2 %) tehtyjen ylitöiden määrä oli lisääntynyt vuodesta 200. Johtotehtävissä työskennelleistä kolmasosalla (2 %) ylitöiden määrä oli lisääntynyt ainakin jonkin verran edelliseen vuoteen verrattuna. Toimihenkilöissä oli eniten (27 %) niitä, jotka eivät tehneet ylitöitä lainkaan. Lähes puolet vastaajista (9 %) sai tekemistään ylitöistä korvauksen ilman korotuksia vapaa-aikana.1 % sai korvauksen korotettuna vapaa-aikana, samoin 1 % korotettuna rahana. Pienelle osalle korvaus maksettiin ilman korotuksia rahana tai ilman korotuksia osittain rahana tai osittain vapaa-aikana. Vastaajista 1 % ei saanut tekemistään ylitöistä korvausta lainkaan tai niiden katsottiin sisältyvän peruspalkkaan. Erityisesti johtotehtävissä olevista lähes kolmasosa (29 %) kuului tähän ryhmään. Niistä vastaajista, joille ylityöt korvattiin vapaana, kolme viidesosaa ( %) pystyi pääsääntöisesti pitämään kyseiset vapaat. Vajaalla neljäsosalla (2 %) ylityövapaat kertyivät ns. työaikapankkiin, josta ne voi pitää myöhemmin. Reilulla kymmenesosalla (1 %) ylityövapaat jäivät pääsääntöisesti pitämättä. Miesten perhevapaiden käyttö yleistymään päin Vastaajista yli puolella oli lapsia. Heitä pyydettiin vastaamaan perhevapaiden käyttöä koskeviin kysymyksiin ja arvioimaan työnantajien suhtautumista äitiys-, vanhempain- ja hoitovapaan käyttöön. Työnantajien suhtautuminen oli keskimäärin myönteistä. Positiivisimmin suhtauduttiin äitiysloman käyttöön. 1 % vastaajista arvioi työnantajan suhtautuvan kielteisesti osittaisen hoitovapaan käyttöön. Miehet arvioivat työnantajan suhtautumisen perhevapaisiin myönteisemmäksi kuin naiset. Vastaajista viidesosa ilmoitti, että perheessä ei oltu käytetty isyysvapaata. Täydet 1 arkipäivää oli pitänyt 0 % isistä. Perheistä kolmessa neljäsosassa isyyskuukausi jäi täysin käyttämättä. Kuitenkin vajaa neljäsosa vastaajista oli pitänyt täydet 12 arkipäivää. Tasa-arvo ja samapalkkaisuus Viidesosa (19 %) vastaajista ilmoitti, että heidän työpaikallansa on tehty tasa-arvosuunnitelma. Osuus vaikuttaa pieneltä siihen nähden, että 9 % vastaajien työnantajayrityksistä oli henkilöstömäärältään suurempia kuin 0 henkeä. Vain % niistä, joiden työpaikalla suunnitelma oli tehty, oli sitä mieltä, että se oli edesauttanut palkkaeron kaventumista. Miehet olivat naisia useammin sitä mieltä, että suunnitelma oli kaventanut palkkaeroa. Akavan Erityisalat Yksityisen sektorin työmarkkinatutkimus 200 Tiivistelmä
9 Akavan Erityisalojen työmarkkinatutkimus 200 Yksityinen sektori Sisällysluettelo Yleistä...2 Taustatietoja vastanneista...2 Työsuhteeseen liittyviä tietoja... Työnantaja... Työsuhde ja sen laatu... Toimiasema... Työsuhteen ehtojen määräytyminen... Työaika... Työmäärä... Ylityöt...7 Ylitöiden määrä...7 Ylitöiden korvaaminen...7 Matka-aika... Matkatyöpäivien määrä... Matka-ajan korvaaminen... Työsuhteen varmuus...9 Palkkaus...11 Kokonaiskuukausiansiot...11 Luontoisedut ja ylityökorvaukset...1 Tulospalkkaus...1 Vuosiansiot...1 Palkkakehitys...1 Uudet palkkausjärjestelmät...1 Henkilökohtaiset palkankorotukset...1 Tasa-arvo ja samapalkkaisuus...1 Etätyö...1 Työ ja perhe...1 Lasten lukumäärä...1 Työnantaja ja perhevapaiden käyttö...1 Perhevapaiden käyttö...17 Tilanne työpaikalla perhevapaan jälkeen...17 Taulukkoluettelo...19 Liitetaulukot...20 Kyselylomake...2 1
10 Yleistä Akavan Erityisalojen vuoden 200 työmarkkinatutkimus suoritettiin totuttuun tapaan kyselytutkimuksena. Kuten edellisenäkin vuonna tutkimus jakaantui kahteen osaan siten, että julkiselle ja yksityiselle sektorille laadittiin omat kyselylomakkeet. Tämä raportti käsittelee yksityisen sektorin vastauksia. Kyselylomake lähetettiin joka toiselle yksityisellä sektorilla työskentelevälle Akavan Erityisalojen jäsenelle. Kyselyyn otettiin kuitenkin mukaan kaikki liiton rekisterin mukaan käännösalalla työskentelevät. Vastauksia on painotettu siten, että käännösalalla työskentelevien painokerroin on 0, ja muiden 1. Käännösalalla työskenteli 0 vastaajaa. Kyselytutkimuksen ajankohtaa aikaistettiin edellisestä vuodesta ja kyselylomakkeet postitettiin Lomakkeen täyttämisestä ja palauttamisesta muistuttava kortti lähetettiin lomakkeen saajille Kyselylomakkeen viimeinen palautuspäivä oli Lomakkeita postitettiin kaiken kaikkiaan 21 kappaletta, joista palautui lomaketta. Vastausprosentti,7 % oli noussut edellisestä vuodesta, jolloin se oli %. Kyselylomake oli mahdollista täyttää myös Akavan Erityisalojen kotisivuilla. Kyselyyn vastanneista 12 eli 1 %:a käyttikin tätä vaihtoehtoa vastaamiseen. Edellisenä vuonna % vastauksista tuli internetin kautta. Yksityisen sektorin lomakkeella kysyttiin työsuhteeseen liittyvät perustiedot ja työaika. Kuten edellisenäkin vuonna kiinnostuksen kohteena olivat myös palkkaus, ylitöiden tekeminen ja etätyö. Tämänkertaisen tutkimuksen uudet kysymykset käsittelivät matka-aikaa ja sen korvaamista, henkilökohtaisia palkankorotuksia sekä työhön ja perheeseen liittyviä asioita. Kyselyaineisto koostuu pääasiassa luokitelluista muuttujista, kuten sukupuoli tai toimiasema. Jatkuvista muuttujista, kuten ikä, matkatyöpäivien lukumäärä tai kokonaiskuukausiansio, on käytetty tunnuslukuna muuttujan keskiarvoa. Ristiintaulukoinneissa muuttujien välistä yhteisvaihtelua (riippuvuutta) on testattu χ 2 -testillä. Tekstissä esille otetut erot eri muuttujien suhteen on kaikki testattu ja todettu tilastollisesti merkitseviksi vähintään %:n merkitsevyystasolla. %:n merkitsevyystaso tarkoittaa, että vähemmän kuin viisi tapausta sadasta on sattuman aiheuttamia. Taustatietoja vastanneista Taulukossa 1 on esitetty kyselyyn vastanneet jäsenyhdistyksen mukaan. Vastaajista vajaa kolmasosa oli SPECI- An jäseniä. Viidesosa vastanneista kuului Kääntäjien ammattijärjestöön ja samoin viidesosa vastaajista oli Tradenomi HSO Sihteerit yhdistyksen jäseniä. Miehistä melkein puolet kuului SPECIAan ja lähes 1 %:a kuulujohonkin muuhun kuin lomakkeella mainittuun jäsenyhdistykseen. Miehistä noin % ei ilmoittanut omaa jäsenyhdistystään. Naisista 2 % kuului SPECIAan ja reilu viidesosa Tradenomi HSO Sihteerit yhdistykseen. Kääntäjien ammattijärjestöön naisista kuului joka viides. Taulukko 1. Vastaajat jäsenyhdistyksittäin, % Yhteensä (N = 9) Miehet (N = 1) Naiset (N = 9) Arkistoalan ammattiyhdistys ry 1,0 2, 0,7 Blue 1 Pilots' Association (B1PA) 0,,1 0,0 Hallintonotaarit ry 0,2 0,7 0,1 Kääntäjien ammattijärjestö ry 19, 7, 21,2 Museoalan ammattiliitto ry,,1, Nuoriso- ja Liikunta-alan asiantuntijat ry 1, 0,7 1, SPECIA - asiantuntijat ja ylemmät toimihenkilöt ry 1,1, 2, Suomen restonomit - SURE ry 2, 0,7 2,9 Suomen Toimintaterapeuttiliitto ry,1 2,1,7 Taide- ja kulttuurialan ammattijärjestö TAKU ry,2,2,0 Tiedotusalan ammattijärjestö ry,9 2,,0 Tradenomi HSO Sihteerit ry 19,1 0,0 22,2 Muu, 1, 1,7 Ei tietoa 1,9, 1, Taulukosta 2 nähdään, että vastanneista oli miehiä 1 %. Edellisenä vuonna miesten osuus oli 12 %. Vastaajien keski-ikä oli 0,2 vuotta. Miehet olivat keskimäärin, vuotta vanhempia kuin naiset. Naisista yli puolet (2 %) oli alle 0-vuotiaita ja miehistä reilu kolmasosa (7 %). Keski-ikä vaihteli jäsenyhdistyksittäin. Suomen Restonomit yhdistyksessä jäsenten keski-ikä oli alhaisin eli 27,2 vuotta. Museoalan ammattiliiton jäsenistön keskiikä taas oli korkein eli 2, vuotta. SPECIAn, Tiedotusalan ammattijärjestön sekä Tradenomi HSO Sihteerit yhdistyksen jäsenistön keski-ikä oli noin 1 vuotta. Akavan Erityisalojen työmarkkinatutkimus 200, yksityissektori 2
11 Vastaajien koulutustaso oli korkea; kolme neljäsosaa vastanneista oli suorittanut vähintään alemman korkeakoulututkinnon. Naisten koulutustaso oli korkeampi kuin miesten. Ylemmän korkeakoulututkinnon tai tutkijakoulutuksen suorittaneiden määrissä ei ollut tilastollisesti merkitseviä eroja sukupuolittain. Sen sijaan miehissä oli selvästi enemmän niitä, jotka olivat suorittaneet ainoastaan keskiasteen tutkinnon. Taulukko 2. Taustatietoja kyselyyn vastanneista, % Yhteensä Miehet Naiset Sukupuoli 0,0 1,0,0 Keski-ikä 0,2,0 9, Alle 0-vuotiaat 17,2,1 1, 0-9 -vuotiaat 2,2 2,, vuotiaat 29, 2, 29, 0-vuotiaat tai vanhemmat 21,0,0 1, Koulutusaste Keskiaste,7 17,0 9,7 Alin korkea-aste 9, 7,,0 Alempi korkeakoulututkinto 0,2 21, 1, Ylempi korkeakoulututkinto,7 7,2, Tutkijakoulutusaste 1, 2, 1, Ulkomailla suoritettu tutkinto 2,2, 1,9 Kolmasosa ( %) vastaajista oli suorittanut filosofian kandidaatin tai maisterin tutkinnon. Seuraavaksi yleisimmät tutkinnot olivat HSO (1 %), tradenomi (7 %), toimintaterapeutti (7 %), DKK ( %) ja kasvatustieteiden maisteri ( %). Kaikkiaan erilaisia tutkintoja oli. Helsingin yliopistossa tutkintonsa oli suorittanut lähes viidesosa (19 %) vastanneista. Kymmenesosa oli suorittanut tutkinnon joko Helsingin sihteeriopistossa (12 %), Tampereen yliopistossa ( %) tai Turun yliopistossa (9 %). Vastaajien tutkintoikä oli keskimäärin 27, vuotta. Vajaa kolmasosa (29 %) ei maininnut suorittamaansa tutkintoa ja reilu kolmasosa ( %) tutkintonsa suorituspaikkaa. Vastaajista yli puolet ( %) työskenteli pääkaupunkiseudulla ja 11 % muualla Etelä- Suomen läänin alueella. Länsi-Suomen läänin alueella kävi työssä reilu viidesosa (22 %) ja Itä-Suomen tai Oulun lääneissä kummassakin noin %. Lapin läänissä työpaikka oli 2 %:lla vastaajista. Työsuhteeseen liittyviä tietoja Työnantaja Kaksi kolmasosaa vastaajista työskenteli yksityisessä yrityksessä ja kolmasosa yksityisessä yleishyödyllisessä yhteisössä. Miehet ( %) olivat naisia (1 %) useammin yksityisen yleishyödyllisen yhteisön palveluksessa. Kuviosta 1 nähdään, että kolmasosa (1 %) vastaajista työskenteli alle 0 hengen yrityksissä. Suurissa vähintään 000 henkilöä työllistävissä yrityksissä työskenteli 1 % vastanneista. Kyselyyn vastanneista kymmenesosa työskenteli joko kulttuurialalla tai terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelualalla. Vajaa kolmasosa vastaajista työskenteli työnantajalla, jonka toimiala oli jokin muu palveluala. Kuvio 1. Työnantajayrityksen henkilöstömäärä, % Henkilöä % Akavan Erityisalojen työmarkkinatutkimus 200, yksityissektori
12 Kuvio 2. Vastaajat työnantajan toimialan mukaan, % Metalliteollisuus Metsäteollisuus 2 Kemian teollisuus Elintarviketeollisuus 2 Muu teollisuus Insinööri- ja suunnittelutoimistot Rakentaminen 1 1 Kauppa Tietoliikenne Tietojenkäsittelypalvelut Rahoitustoiminta Vakuutustoiminta 1 2 Käännösala Kulttuuriala Majoitus- ja ravitsemistoiminta 2 Terveydenhuolto- ja sosiaalipalveluala 11 Muu palveluala % Lähes % vastaajista työskenteli Nokian palveluksessa. Yli kahdeksan kyselyyn vastannutta työskenteli kussakin seuraavista yrityksistä: AAC Global, BGS Finland, Citec Information, Done Information, Metso ja UPM- Kymmene. Viidesosalla vastaajista työnantaja sisältyi 0 yrityksen listaan, joka lomakkeella annettiin. Neljä viidesosaa vastanneista työskenteli jossain muussa yrityksessä. Työsuhde ja sen laatu Kyselyyn vastanneista 72 % oli pysyvässä kokoaikatyössä ja kymmenesosa (11 %) määräaikaisessa kokoaikatyössä. Joko pysyvässä tai määräaikaisessa osa-aikatyössä oli % vastanneista. Pysyvässä osa-aikatyössä työtuntien määrä oli keskimäärin 2,9 tuntia viikossa. Määräaikaisessa osa-aikatyössä työtuntien määrä viikossa oli keskimäärin tuntia vähemmän kuin pysyvässä osaaikatyössä. Äitiys-, isyys- tai vanhempainlomalla tai hoitovapaalla oli 7 % vastaajista. Pienten lasten vanhempien lyhennettyä työviikkoa teki vajaat 2 prosenttia ja osa-aikaeläkkeellä oli vajaa prosentti. Vuorotteluvapaalla oli yksi kyselyyn vastanneista. Erilaisia toimen tai tehtävän nimikkeitä oli kaiken kaikkiaan 29. Yleisimmät nimikkeet olivat assistentti, toimintaterapeutti, projektipäällikkö, johdon assistentti, kääntäjä, toiminnanjohtaja ja sihteeri. Miehillä yleisimmät nimikkeet olivat projektipäällikkö, toiminnanjohtaja, myyntipäällikkö ja toimitusjohtaja. Naiset työskentelivät yleisimmin assistentteina, toimintaterapeutteina, johdon assistentteina, kääntäjinä, sihteereinä, projektipäällikköinä tai toiminnanjohtajina. Kokoaikatyössä olleista 1 % oli määräaikaisia. Määräaikaisten osuudessa ei ollut tapahtunut muutosta edellisestä vuodesta. Osa-aikaisessa työsuhteessa olleista määräaikaisia oli vajaa kolmasosa (29 %). Kokoaikatyötä tehneistä, alle 0-vuotiaista kolmasosa ( %) oli määräaikaisia. 0-9 vuotiaista määräaikaisia oli 1 % ja 0-9 vuotiaista %. 0-vuotiaista tai sitä vanhemmista määräaikaisia oli vajaat %. Edellisestä vuodesta määräaikaiset työsuhteet ovat yleistyneet alle 0-vuotiailla; alle 0-vuotiaista oli määräaikaisia 2 % ja 0-9 vuotiaista 12 % vuonna 200. Vastaajan koulutusasteella oli vaikutusta työsuhteen laatuun. Mitä korkeampi vastaajan koulutustaso oli, sitä todennäköisemmin hän oli määräaikaisessa työsuhteessa. Tutkijakoulutuksen suorittaneista neljäsosa oli määräaikaisia. Kuviossa on esitetty kokopäivätyötä tehneiden pysyvässä ja määräaikaisessa työsuhteessa olleiden osuudet jäsenyhdistyksittäin. Määräaikaisessa työsuhteessa työskennelleitä oli eniten Taide- ja kulttuurialan ammattijärjestöön, Suomen Restonomeihin ja Suomen Toimintaterapeuttiliittoon kuuluneissa. Akavan Erityisalojen työmarkkinatutkimus 200, yksityissektori
13 Kuvio. Kokopäivätyössä olleiden työsuhteen laatu jäsenyhdistyksen mukaan, % Kääntäjien ammattijärjestö 92 Museoalan ammattiliitto 7 1 SPECIA 1 SURE 7 2 Suomen Toimintaterapeuttiliitto TAKU 2 Tiedotusalan ammattijärjestö 9 Tradenomi HSO Sihteerit 9 Muu % Pysyvä Määräaikainen Kuvio. Kokopäivätyössä olleiden työsuhteen laatu työnantajayrityksen koon mukaan, % Henkilöä % Pysyvä Määräaikainen Kuviosta nähdään, että pienissä, alle hengen yrityksissä yli viidesosa työskenteli määräaikaisessa työsuhteessa. Yrityksen koon kasvaessa määräaikaisten osuus väheni. Määräaikaisten osuus on kasvanut edellisestä vuodesta erityisesti -29 hengen yrityksissä; vuonna 200 määräaikaisten osuus tämän kokoisissa yrityksissä oli 1 % hengen yrityksissä määräaikaisten osuus on lähes puolittunut verrattuna vuoteen 200. Myös tätä suuremmissa yrityksissä määräaikaisten osuus on hieman vähentynyt. Akavan Erityisalojen työmarkkinatutkimus 200, yksityissektori
14 Toimiasema Noin viidesosa kyselyyn vastanneista työskenteli johtotehtävissä, kolmasosa asiantuntijana ja % oli toimihenkilöitä. Naisista lähes puolet oli toimihenkilötehtävissä. Miehet työskentelivät naisia useammin johtotehtävissä. Taulukko. Vastaajat toimiaseman mukaan, % Toimiasema Yhteensä Miehet Naiset Johtotehtävät 22, 9,9 19, Asiantuntijatehtävät,1, 2,7 Toimihenkilöt,7 2, 7,9 Johtotehtävissä olleista yli puolet ( %) oli suorittanut vähintään ylemmän korkeakoulututkinnon. Asiantuntijatehtävissä työskennelleiden koulutustaso oli korkein; kuusi kymmenestä oli suorittanut vähintään ylemmän korkeakoulututkinnon. Toimihenkilöiden koulutustaso oli alhaisempi: heistä kolmasosalla ( %) oli ylempi korkeakoulututkinto ja 9 %:lla alempi korkeakoulututkinto. Noin viidesosalla (21 %) vastaajista oli alaisia. Miehillä ( %) oli alaisia useammin kuin naisilla (1 %). Alle 0-vuotiaista alaisia oli kymmenesosalla ja 0- vuotiaista tai sitä vanhemmista joka kolmannella (2 %). Kolmella neljästä johtotehtävissä työskennelleestä ja 7 %:lla asiantuntijoista oli alaisia. Välittömässä alaisuudessa oli keskimäärin 7 henkilöä. Välittömässä alaisuudessa olleiden henkilöiden määrä vaihteli yhdestä 7:een. Kaiken kaikkiaan alaisuudessa oli keskimäärin 21 henkilöä, mikä on henkilöä enemmän kuin edellisenä vuonna. Kaikkiaan alaisuudessa saattoi olla 200 henkilöä. Työsuhteen ehtojen määräytyminen Vajaalla viidesosalla (1 %) vastanneista työsuhteen ehdot määräytyivät YTN:n jonkun sopimusalan työehtosopimuksen mukaan. YTN/EK:n perussopimuksen tai yleissopimuksen piiriin kuului %, yrityskohtaisen työehtosopimuksen piiriin joka kymmenes (11 %) ja jonkin muun työehtosopimuksen piiriin neljäsosa (2 %) kyselyyn vastanneista. Vastaajista 1 %:lla työsuhteen ehdot eivät määräytyneet kollektiivisopimuksen mukaan. Reilu neljäsosa (2 %) vastaajista ei tiennyt, miten työsuhteen ehdot määräytyivät. Alle 0-vuotiaista kolmasosa ja 0-9 vuotiaistakaan 1 % ei tiennyt, miten heidän työsuhteensa ehdot määräytyivät. 0-vuotiaista tai sitä vanhemmista viidesosa ei tiennyt työsuhteensa ehtojen määräytymisperusteista. Museoalan ammattiliittoon kuuluneista kolmasosa ja Taide- ja kulttuurialan ammattijärjestö TAKUun kuuluneista 1 % ei tiennyt työsuhteensa ehtojen määräytymisperusteita. Parhaiten työsuhteensa ehtojen määräytymisperusteista olivat tietoisia Suomen Toimintaterapeuttiliittoon ja Suomen Restonomit SUREen kuuluneet vastaajat. Heistä neljä viidesosaa tiesi työsuhteensa ehtojen määräytymisperusteet. Työaika Kokoaikatyötä tehneiden työsopimuksessa tai muuten sovittu työaika oli keskimäärin 7, tuntia viikossa. Todellinen viikoittainen työaika oli keskimäärin 9,7 tuntia. Edelliseen vuoteen verrattuna keskimääräisissä työajoissa ei ole tapahtunut muutoksia. Todellinen viikoittainen työaika oli nuorilla, alle 0- vuotiailla keskimäärin 7,2 tuntia ja kohosi iän karttuessa siten, että 0-vuotiailla tai sitä vanhemmilla todellinen viikoittainen työaika oli keskimäärin 0, tuntia. Todellinen viikoittainen työaika venyi yli 0 tunnin SPECIAn, Suomen Restonomit SUREn ja Tiedotusalan ammattijärjestön jäsenillä. Johtotehtävissä työskennelleiden todellinen viikoittainen työaika oli keskimäärin 2,1 tuntia ja asiantuntijoilla 9, tuntia. Toimihenkilöiden tekemä työviikko oli keskimäärin vajaan tunnin lyhyempi eli,7 tuntia. Työmäärä Kaksi viidesosaa (2 %) vastaajista piti työmääräänsä sopivana. Vajaalla puolella ( %) työmäärä oli ajoittain liian suuri ja 12 %:lla työmäärä oli jatkuvasti liian suuri. Pari prosenttia vastanneista piti työmääräänsä liian pienenä. Kuviossa on esitetty jäsenyhdistyksittäin niiden vastaajien osuudet, jotka ainakin ajoittain kokivat työmääränsä liian suureksi. Museoalan ammattiliittoon kuuluneista kolme neljäsosaa ja Tiedotusalan ammattijärjestöön kuuluneista 70 % piti ainakin ajoittain työmääräänsä liian suurena. Sekä Tiedotusalan ammattijärjestön että Museoalan ammattiliiton jäsenistä neljäsosa piti työmääräänsä jatkuvasti liian suurena. Johtotehtävissä työskennelleistä työmääräänsä piti jatkuvasti liian suurena vajaa viidesosa (19 %) - asiantuntijoista (11 %) ja toimihenkilöistä ( %) joka kymmenes. Seitsemän kymmenesosaa (9 %) niistä, joilla oli alaisia, koki työmääränsä ainakin ajoittain liian suureksi. Niistä, joilla ei ollut alaisia, hieman yli puolet ( %) koki ainakin ajoittain työmääränsä liian suureksi. Akavan Erityisalojen työmarkkinatutkimus 200, yksityissektori
15 Kuvio. Työmääräänsä ainakin ajoittain liian suurena pitäneet jäsenyhdistyksen mukaan, % Kääntäjien ammattijärjestö 9 2 Museoalan ammattiliitto 2 7 SPECIA SURE Suomen Toimintaterapeuttiliitto TAKU Tiedotusalan ammattijärjestö 2 Tradenomi HSO Sihteerit Muu Työmäärä on jatkuvasti liian suuri Työmäärä on ajoittain liian suuri % Ylityöt Ylitöiden määrä Reilu viidesosa (2 %) vastaajista ei tehnyt lainkaan ylitöitä. 0-9 vuotiaissa oli eniten niitä, jotka eivät tehneet lainkaan ylitöitä (2 %). Neljäsosalla (2 %) tehtyjen ylitöiden määrä oli lisääntynyt vuodesta 200 ainakin jonkin verran. Kahdella viidesosalla (1 %) vastanneista ylitöiden määrä ei ollut muuttunut edellisestä vuodesta. Noin % vastaajista oli tehnyt ylitöitä vähemmän kuin vuonna 200. Alle 0-vuotiaista kolmasosa (1 %) teki ylitöitä ainakin jonkin verran enemmän kuin edellisenä vuonna. 0-9 vuotiaista ylitöiden määrä oli lisääntynyt viidesosalla (22 %), 0-9 vuotiaista reilulla neljäsosalla (27 %) ja 0-vuotiaista tai sitä vanhemmista vajaalla viidesosalla (1 %). Erityisesti 0-9-vuotiailla tehtyjen ylitöiden määrä oli vähentynyt (1 %) edellisestä vuodesta. Johtotehtävissä työskennelleistä kolmasosalla (2 %) ylitöiden määrä oli lisääntynyt ainakin jonkin verran verrattuna vuoteen 200. Joka kymmenennellä johtoon kuuluneista ylitöiden määrä oli lisääntynyt selvästi. Viidesosa asiantuntijoista ja toimihenkilöistä ilmoitti ylitöiden määrän lisääntyneen. Toimihenkilöissä oli eniten niitä, jotka eivät tehneet ylitöitä lainkaan eli 27 %. Asiantuntijoista 17 %:lla ylitöiden määrä oli vähentynyt edellisestä vuodesta ainakin jonkin verran. Tehtyjen ylitöiden määrissä tapahtuneet muutokset vaihtelivat työnantajayrityksen toimialan mukaan. Metalliteollisuudessa työskennelleistä viidesosalla ylitöiden määrä oli lisääntynyt edellisestä vuodesta. Muilla palvelualoilla ylitöiden määrä taas oli lisääntynyt reilulla neljäsosalla (2 %) vastanneista. Lisäys on suurempi kuin muilla toimialoilla keskimäärin. Työmääräänsä jatkuvasti liian suurena pitäneistä viidesosa (21 %) kertoi ylitöiden määrän lisääntyneen selvästi edellisestä vuodesta ja kolmasosa (2 %) ylitöiden lisääntyneen ainakin jonkin verran. Ylitöiden korvaaminen Lähes puolet (9 %) Akavan Erityisalojen kyselyyn vastanneista sai tekemistään ylitöistä korvauksen ilman korotuksia vapaa-aikana (ns. 1:1). Työaikalakien, virkatai työehtosopimusten mukaisen ylityökorvauksen sai korotettuna rahana 1 % vastaajista ja korotettuna vapaa-aikana myöskin 1 %. Vajaa viidesosa (1 %) vastaajista ei saanut tekemistään ylitöistä korvausta tai niiden katsottiin sisältyvän peruspalkkaan. Ylityöt korvattiin ilman korotuksia rahana %:lle, ilman korotuksia osittain rahana vajaalle 2 %:lle, ilman korotuksia osittain vapaa-aikana %:lle, jollain muulla tavalla %:lle ja erillisenä, kiinteänä, kuukausittain maksettuna, arviomääräisenä rahakorvauksena vajaalle prosentille vastanneista. Johtotehtävissä olleista lähes kolmasosa (29 %) ei saanut tekemistään ylitöistä korvauksia tai niiden katsottiin kuuluvan peruspalkkaan. Asiantuntijoista ja toimihenkilöistä 1 % ei saanut tekemistään ylitöistä korvauksia. Niistä vastaajista, joille ylityöt korvattiin vapaana, pystyi kolme viidesosaa ( %) pääsääntöisesti pitämään kyseiset vapaat. Vajaalla neljäsosalla (2 %) ylityövapaat kertyivät ns. työaikapankkiin, josta ne voi pitää myöhemmin. Reilulla kymmenesosalla (1 %) vastaajista ylityövapaat jäivät pääsääntöisesti pitämättä. Miehiltä (22 %) ylityövapaat jäivät pitämättä noin kaksi kertaa useammin kuin naisilta (12 %). Johtotehtävissä työskennelleistä viidesosa (19 %), asiantuntijoista Akavan Erityisalojen työmarkkinatutkimus 200, yksityissektori 7
16 1 % ja toimihenkilöistä vajaa kymmenesosa ( %) ei pystynyt käyttämään ylityövapaitaan. 0-vuotiailta tai sitä vanhemmilta jäivät ylityövapaat useammin käyttämättä kuin sitä nuoremmilta. Matka-aika Matkatyöpäivien määrä Kahdelle kolmasosalle (9 %) vastaajista oli kertynyt päivärahaan oikeuttavia matkatyöpäiviä kotimaassa ja kolmasosalle (2 %) ulkomailla vuoden aikana. Kotimaassa matkatyöpäiviä kertyi keskimäärin 1, ja ulkomailla 11,. Matkatyöpäivien määrä kotimaassa vaihteli välillä yhdestä 200:aan ja ulkomailla yhdestä :een. Miehille matkatyöpäiviä kertyi enemmän kuin naisille. Kotimaassa miehet tekivät keskimäärin 22,7 matkatyöpäivää vuodessa ja naiset puolet vähemmän (11,). Miesten matkatyöpäivien määrä ulkomailla oli keskimäärin 1, ja naisten päivää vähemmän. Kuviossa on esitetty matkatyöpäivien määrä keskimäärin kotimaassa jäsenyhdistyksen mukaan. SPECI- An jäsenille kertyi keskimäärin 1 kotimaan matkatyöpäivää. Kääntäjien ammattijärjestöön ja Museoalan ammattiliittoon kuuluneille kertyi vähiten matkatyöpäiviä kotimaassa. Ulkomailla tehtyjen matkatyöpäivien määrissä ei ollut eroja jäsenyhdistyksittäin. Myöskään eri toimiasemissa olleiden matkatyöpäivien määrät eivät poikenneet toisistaan merkitsevästi. Kuvio. Päivärahaan oikeuttavien matkatyöpäivien määrä keskimäärin kotimaassa jäsenyhdistyksittäin Kääntäjien ammattijärjestö Museoalan ammattiliitto 7, 7, SPECIA SURE Suomen Toimintaterapeuttiliitto TAKU Tiedotusalan ammattijärjestö Tradenomi HSO Sihteerit 1,1 1,1 12, 1,,1 9, Muu 27, 0 20 Kotimaan matkatyöpäivien määrä keskimäärin 0 Vastaajista neljäsosa ei matkustanut työasioissa kotimaassa ja % ei matkustanut ulkomailla. Sekä kotimaassa että ulkomailla matkustaneista kolme viidestä ilmoitti, että matkatyöpäivien määrässä ei ollut tapahtunut muutosta verrattuna vuoteen 200. Neljäsosalla (2 %) kotimaassa matkustaneista matkatyöpäivien määrä oli lisääntynyt joko jonkin verran tai selvästi. Kotimaassa matkatyöpäivien määrä oli vähentynyt jonkin verran tai selvästi 17 %:lla vastanneista. Ulkomailla matkustaneista reilulla viidesosalla (22 %) matkatyöpäivien määrä oli lisääntynyt ja viidesosalla vähentynyt. Alle 0-vuotiaista % ei matkustanut työasioissa kotimaassa ja 9 % ulkomailla. Iän karttuessa työmatkoja tehneiden osuudet kasvoivat. 0-vuotiaista 1 % ei matkustanut työasioissa kotimaassa ja 29 % ulkomailla. Kuitenkin erityisesti nuorilla, alle 0-vuotiailla, matkatyöpäivien määrä kotimaassa ( %) oli lisääntynyt ainakin jonkin verran vuoden aikana. Johtotehtävissä työskennelleistä kolmasosalla (1 %) matkatyöpäivien määrä ulkomailla oli lisääntynyt verrattuna edelliseen vuoteen. Akavan Erityisalojen jäsenet matkustivat työasioissa keskimäärin 11 tuntia kuukaudessa säännöllisen työajan ulkopuolella. Runsas kolmasosa ( %) vastaajista ei matkustanut lainkaan työasioissa työajan ulkopuolella. Miehet matkustivat työasioissa työajan ulkopuolella enemmän kuin naiset; miehille tunteja kertyi kuukaudessa keskimäärin 1,9 ja naisille 9,. Alueellisesti katsottuna säännöllisen työajan ulkopuolella matkustettiin työasioissa enemmän Oulun ja Lapin lääneissä kuin muilla alueilla Suomessa. Oulun ja Lapin lääneissä säännöllisen työajan ulkopuolella matkustettiin työasioissa keskimäärin 1, tuntia kuukaudessa. Matka-ajan korvaaminen Akavan Erityisalojen jäseniltä kysyttiin sitä, miten matkustaminen työasioissa säännöllisen työajan ulkopuolella korvattiin käytännössä ja miten se heidän mielestään tulisi korvata. Tulokset on esitetty kuviossa 7. Kuvion prosenttiosuudet on laskettu niistä vastaajista, Akavan Erityisalojen työmarkkinatutkimus 200, yksityissektori
17 jotka ovat matkustaneet työasioissa säännöllisen työajan ulkopuolella. Yli puolelle ( %) vastaajista matkaaikaa ei korvattu tai sen katsottiin sisältyvän peruspalkkaan. Viidesosa vastaajista sai matkustamisesta korvauksen ilman korotuksia vapaa-aikana. Kymmenesosa vastanneista ei tiennyt, miten matkustaminen työasioissa työajan ulkopuolella korvataan. Kuvio 7. Miten matkustaminen työasioissa säännöllisen työajan ulkopuolella korvataan ja miten se tulisi korvata, % Korotettuna tuntipalkkana 1 1 Korotettuna vapaa-aikana 2 Ilman korotuksia rahana Ilman korotuksia vapaa-aikana 20 2 Ilman korotuksia osittain rahana 1 1 Ilman korotuksia osittain vapaa-aikana Erillisenä kiinteänä kuukausittain maksettuna arviomääräisenä korvauksena 0 Muulla tavalla Ei korvata tai sisältyy peruspalkkaan/ Matka-ajan korvausta ei tarvita Ei tiedä 7 9 Korvataan Tulisi korvata % Puolet vastaajista haluaisi saada korvauksen matkustamisesta vapaa-aikana joko korotettuna tai ilman korotuksia. Neljäsosa haluaisi saada matkustamisesta korvauksen joko korotettuna tuntipalkkana tai ilman korotuksia rahana. Miehistä 1 % oli sitä mieltä, että matka-ajan korvausta ei tarvita. Naisista tätä mieltä oli vajaat %. Miehet (0 %) haluaisivat myös naisia ( %) harvemmin saada matka-ajan korvauksen korotettuna tuntipalkkana tai vapaa-aikana. Myös vastaajan ikä vaikutti tuloksiin: nuoret haluaisivat saada matka-ajasta korvauksen rahana ja vanhemmat mieluummin vapaa-aikana. Johtotehtävissä työskennelleistä 1 % oli sitä mieltä, että mitään korvausta matka-ajasta ei tarvita. Asiantuntijoista ja toimihenkilöistä tätä mieltä oli alle %. Toimihenkilöistä kolmasosa (1 %), asiantuntijoista reilu neljäsosa (27 %) ja johdosta 1 % haluaisi matka-ajan korvauksen rahana. Erityisesti toimihenkilöt olivat sitä mieltä, että korvaukset tulee maksaa korotettuna joko rahana tai vapaa-aikana. Työsuhteen varmuus Työmarkkinatutkimuksessa selvitettiin myös vastaajien näkemyksiä sekä omasta että työpaikkansa tilanteesta yleisesti lähitulevaisuudessa. Tulokset on esitetty kuvioissa ja 9. Kolme neljästä piti tilannetta työpaikallaan vakaana tai melko vakaana lähitulevaisuudessa. Lomautuksia piti mahdollisena tai todennäköisenä % vastanneista ja irtisanomisia 1 %. Omaa tilannettaan vastaajat pitivät parempana kuin tilannetta työpaikalla yleensä. Neljä viidestä katsoi oman tilanteensa olevan vakaa tai melko vakaa lähitulevaisuudessa. Lomautuk- Akavan Erityisalojen työmarkkinatutkimus 200, yksityissektori 9
18 sen uhka koski % vastanneista ja irtisanomista piti mahdollisena tai todennäköisenä %. Työpaikkansa tilannetta pitivät huonoimpana Itä- Suomen läänissä työssä käyvät: viidesosa piti lomautuksia ja kymmenesosa irtisanomisia mahdollisena tai todennäköisenä. Vakaana työpaikkansa tilannetta piti % Itä-Suomen läänissä työskennelleistä. Pääkaupunkiseudulla ja Oulun läänissä työssä käyvät näkivät työpaikkansa tilanteen vakaimpana. Oulun läänissä oli kuitenkin eniten niitä, jotka pitivät irtisanomisia mahdollisena tai todennäköisenä. Sitä vastoin lomautuksiin uskoi vajaa 2 % vastanneista. Työssäkäyntialue ei vaikuttanut vastaajien näkemyksiin heidän omasta tilanteestaan lähitulevaisuudessa. Erikokoisissa yrityksissä työskennelleiden arviot työpaikan tilanteesta lähitulevaisuudessa poikkesivat toisistaan. Suurissa vähintään 000 henkeä työllistävissä yrityksissä neljäsosa vastanneista piti irtisanomisia mahdollisena tai todennäköisenä. Lomautuksia pidettiin todennäköisimpänä 0-29 hengen yrityksissä. Vakaimpana työpaikan tilannetta pidettiin henkeä työllistävissä yrityksissä. Niissä myös lomautusten ja irtisanomisten mahdollisuus tai todennäköisyys oli alle keskimääräisen tason. Myös vastaajien arviot omasta tilanteestaan vaihtelivat sen mukaan, minkä kokoisessa yrityksessä henkilö työskenteli. Pienissä - alle hengen yrityksissä - ja toisaalta vähintään 000 hengen yrityksissä työskentelevät pelkäsivät eniten irtisanomista. Vakaimpana omaa tilannettaan pitivät ne, jotka työskentelivät hengen yrityksissä. Kuvio. Vastaajien arviot työpaikan tilanteesta lähitulevaisuudessa, % Yhteensä 7 1 IKÄ Alle 0-vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat tai vanhemmat TYÖSSÄKÄYNTIALUE Pääkaupunkiseutu Etelä-Suomen lääni (pl. pääkaupunkiseutu) 7 1 Länsi-Suomen lääni Itä-Suomen lääni Oulun lääni Lapin lääni 70 1 Pysyvä kokoaikatyö Määräaikainen kokoaikatyö 1 1 TYÖNANTAJAYRITYKSEN KOKO % Vakaa tai melko vakaa Lomautukset mahdollisia tai todennäköisiä Ei osaa sanoa Irtisanomiset mahdollisia tai todennäköisiä Kuvio 9. Vastaajien arviot omasta tilanteestaan työpaikalla lähitulevaisuudessa, % Akavan Erityisalojen työmarkkinatutkimus 200, yksityissektori
19 Yhteensä 2 IKÄ Alle 0-vuotiaat vuotiaat vuotiaat 2 0-vuotiaat tai vanhemmat Pysyvä kokoaikatyö 90 2 Määräaikainen kokoaikatyö TYÖNANTAJAYRITYKSEN KOKO % Vakaa tai melko vakaa Lomautukset mahdollisia tai todennäköisiä Ei osaa sanoa Irtisanomiset mahdollisia tai todennäköisiä Myöskin eri toimialoilla työskennelleiden näkemykset omasta tai työpaikan tilanteesta vaihtelivat. Metsäteollisuudessa tai tietoliikennealalla työskennelleet pitivät sekä työpaikkansa että omaa tilannettansa huonompana kuin muilla toimialoilla työskennelleet keskimäärin. Johtotehtävissä työskennelleistä noin 90 % piti omaa tilannettaan työpaikalla vakaana tai melko vakaana asiantuntijoista ja toimihenkilöistä tätä mieltä oli 0 %. Palkkaus Palkkausosiossa vastaajilta kysyttiin päätoimesta saatua kokonaiskuukausiansiota ja luontoisetujen verotusarvoa lokakuussa 200. Lisäksi kysyttiin ylityökorvausten määrää, kokonaiskuukausiansioissa tapahtunutta muutosta ja syitä muutokseen. Kiinnostuksen kohteena olivat myös uudet palkkausjärjestelmät ja henkilökohtaiset palkankorotukset. Kokonaiskuukausiansiot Palkkatiedot on laskettu niille Akavan Erityisalojen jäsenille, jotka olivat kyselyajankohtana joko pysyvässä tai määräaikaisessa kokoaikatyössä. Palkkatietojen laskennasta on jätetty pois niiden vastaajien tiedot, joilla kokonaiskuukausiansio jäi alle 00 euron tai ylitti 0000 euroa kuukaudessa. Kokonaiskuukausiansiot on määritelty seuraavasti: Kokonaiskuukausiansiot = Säännöllisen työajan rahapalkka (myös kyseisen kuukauden säännölliseltä työajalta maksettavat provisiot, lisät ja lisäpalkkiot tms.) + Luontoisetujen yhteenlaskettu verotusarvo Kokonaiskuukausiansiota on kuvattu neljällä tunnusluvulla, joita ovat aritmeettinen keskiarvo ja fraktiilit prosenteille, 0 ja 90 (F, F0 ja F90). F0 eli mediaanipalkka ilmoittaa palkan, jota pienempää saa Akavan Erityisalojen työmarkkinatutkimus 200, yksityissektori 11
20 puolet mukana olleista ja suurempaa puolet (0 %). F ilmoittaa palkan, jota pienempää saa % ja suurempaa 90 % mukana olleista. F90 ilmoittaa palkan, jota pienempää saa 90 % ja suurempaa % mukana olleista. Liitetaulukoissa 1-1 ovat mukana myös 2 ja 7 prosentin fraktiilit (F2 ja F7). Kuviossa on esitetty kokoaikaisten Akavan Erityisalojen jäsenten kokonaiskuukausiansiot vuoden 200 lokakuussa. Kuvaajana on käytetty ns. nauhakuviota, jonka vasen pää ilmoittaa tunnusluvun F, oikea pää tunnusluvun F90 ja keskellä on F0 eli mediaanipalkka. Mitä pidempi nauha on, sitä suurempi on kokonaispalkan hajonta. Vastanneista 0 prosenttia sijoittuu palkkanauhalle. Kuvioon on merkitty myös keskimääräiset kokonaiskuukausiansiot. Kuvio. Kokoaikatyötä tehneiden kokonaiskuukausiansiot päätoimesta lokakuussa 200 YHTEENSÄ Miehet Naiset IKÄ Alle 0 vuotta 0-9 vuotta 0-9 vuotta 0 vuotta TOIMIASEMA Johto Keskijohto Asiantuntijat Toimihenkilöt TYÖSUHTEEN LAATU Pysyvä kokoaikatyö Määräaikainen kokoaikatyö TYÖSSÄKÄYNTIALUE Pääkaupunkiseutu Etelä-Suomen lääni (pl. pääkaupunkiseutu) Länsi-Suomen lääni Itä-Suomen lääni Oulun lääni Lapin lääni F F0 F90 Keskiarvo Euroa/kk Pysyvää tai määräaikaista kokoaikatyötä tehneiden keskimääräinen kokonaiskuukausiansio oli 221 euroa/kk yksityisellä sektorilla lokakuussa 200. Naisten keskimääräiset kokonaiskuukausiansiot olivat 271 euroa/kk ja miesten 99 euroa/kk. Naisten keskipalkka oli siis keskimäärin vajaat neljä viidesosaa (7 %) miesten keskipalkasta. Miehillä kokonaiskuukausiansioiden vaihtelu oli suurempaa kuin naisilla. Kokonaiskuukausiansiot nousivat iän karttuessa sekä miehillä että naisilla. Alle 0-vuotiailla naisten keskipalkka oli % miesten keskipalkasta, 0-9-vuotiailla 0 %, 0-9-vuotiailla % ja sitä vanhemmilla 79 % (Liitetaulukot ja ). Keskimääräiset kuukausiansiot vaihtelivat koulutustason mukaan kuitenkin siten, että koulutustaso vaikutti ainoastaan naisten palkkoihin (Liitetaulukot, ja 7). Miesten keskipalkkaan koulutustasolla ei ollut tilastollisesti merkitsevää vaikutusta. Alemman korkeakoulututkinnon suorittaneilla naisilla keskipalkka oli alhaisin (297 euroa/kk) ja tutkijakoulutusasteella korkein (0 euroa/kk). Vastaajan toimiasemalla oli vaikutusta keskipalkan suuruuteen. Johtotehtävissä työskennelleiden kokonaiskuukausiansiot olivat korkeimmat ja myöskin palkkojen vaihtelu suurinta. Toimihenkilöiden palkoissa vaihtelu oli vähäisintä. Toimihenkilöistä joka toisella keskipalkka Akavan Erityisalojen työmarkkinatutkimus 200, yksityissektori 12
21 oli enintään 22 euroa. Toimihenkilöiden keskipalkka oli 21 euroa/kk, mikä on % johdon keskipalkasta. Määräaikaisten keskimääräiset kokonaisansiot olivat kolme neljäsosaa pysyvässä työsuhteessa olleiden palkoista. Pysyvää kokoaikatyötä tehneiden palkkojen vaihtelu oli suurempaa kuin määräaikaisessa työsuhteessa olleiden. Kokonaisansiot olivat korkeimmat pääkaupunkiseudulla ja alhaisimmat Lapin läänissä. Keskimääräinen kokonaiskuukausiansio pääkaupunkiseudulla oli 29 euroa/kk muualla Suomessa päästiin keskimäärin 90 %:iin pääkaupunkiseudun palkoista. Liitetaulukossa 1 on esitetty jäsenjärjestöjen keskimääräiset kokonaiskuukausiansiot. Tiedotusalan ammattijärjestön ja SPECIAn jäsenten keskipalkat olivat korkeimmat. Suomen Restonomit SUREn ja Suomen Toimintaterapeuttiliiton jäsenten keskipalkat jäivät noin kolmeen viidesosaan Tiedotusalan ammattijärjestön jäsenistön keskipalkasta. Myös erikokoisissa yrityksissä työskennelleiden keskipalkoissa oli eroja. Keskimääräiset kokonaiskuukausiansiot kohosivat yrityksen koon kasvaessa. Vähintään 000 henkilöä työllistävissä yrityksissä keskipalkka oli korkein eli 2 euroa/kk. Alle hengen yrityksissä keskipalkka oli 21 euroa/kk, mikä on 2 % vähintään 000 hengen yrityksissä työskennelleiden keskipalkasta. Keskimääräistä korkeampia keskimääräiset kokonaisansiot olivat tietoliikennealalla, tietojenkäsittelypalveluissa sekä rahoitus- ja vakuutustoiminnassa työskennelleillä. Akavan Erityisalojen jäsenistöstä keskimääräistä alhaisempaa palkkaa saivat käännösalalla, kulttuurialalla, majoitus- ja ravitsemistoiminnassa sekä terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelualalla työskennelleet. Yksityisissä yleishyödyllisissä yhteisöissä työskennelleiden keskipalkka (22 euroa/kk) oli 22 euroa alhaisempi kuin yksityisissä yrityksissä työskennelleiden keskipalkka (290 euroa/kk). Luontoisedut ja ylityökorvaukset Kokoaikatyötä tehneistä vastaajista puolet (2 %) sai säännöllisen työajan rahapalkan lisäksi luontoisetuja. Luontoisetujen määrä oli keskimäärin euroa/kk. Puolella luontoisetuja saaneista luontoisetujen verotettava arvo jäi korkeintaan 20 euroon. Vuonna 200 luontoisetuja sai 0 % vastanneista ja luontoisetujen verotusarvo oli keskimäärin 99 euroa. Ylityökorvauksia sai 7 % kokoaikatyötä tehneistä Akavan Erityisalojen jäsenistä. Ylityökorvausten määrä oli keskimäärin 22 euroa/kk. Joka toisella ylityökorvausten määrä oli korkeintaan 0 euroa/kk. Miehet saivat ylityökorvauksia keskimäärin 1 euroa/kk ja naiset 17 euroa/kk. Kokoaikatyötä tehneistä miehistä ylityökorvauksia sai joka kymmenes (11 %) ja naisista %. Tulospalkkaus Kokoaikatyötä tehneistä 27 % kuului tulospalkkauksen piiriin. Tulospalkkauksen piiriin kuuluneista kokoaikaisista puolet (2 %) sai vuoden 200 tulokseen pohjautuvaa tulospalkkiota. Tulokseen perustuva osa vuoden 200 vuosiansioista oli keskimäärin 1 % palkasta eli 1 euroa. Euromääräinen tulospalkkio vaihteli taustatekijöittäin. Miehet saivat tulospalkkioita keskimäärin 021 euroa ja naiset 1 euroa. Keskiasteen koulutuksen omaavilla tulospalkkio oli keskimäärin 191 euroa, alimmalla korkea-asteella 1 euroa, alemman korkeakoulututkinnon suorittaneilla 299 euroa ja ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneilla euroa. Johtotehtävissä työskennelleiden tulospalkkiot kohosivat 9 euroon. Asiantuntijat saivat tulospalkkiota keskimäärin 9 euroa ja toimihenkilöt 221 euroa. Vuosiansiot Kokoaikatyössä olleiden vastaajien verotettavan päätoimen vuosiansiot olivat keskimäärin euroa vuonna 200. Peruspalkan lisäksi vuosiansioissa on huomioitu ylityökorvaukset, lomaraha, luontoisedut, tulospalkka, voittopalkkiot, voitonjako, optiot sekä yrittäjien osalta myös yrittäjätulot. Vastaajista puolella vuosiansiot olivat korkeintaan 000 euroa vuodessa. Miehillä vuosiansiot olivat keskimäärin 9 euroa vuodessa. Naisten vuosiansiot olivat 77 % miesten vuosiansioista eli 97 euroa. Iän karttuminen kasvatti vuosiansioita siten, että alle 0-vuotiaiden vuosiansiot (277 euroa/vuosi) olivat 0 % 0-vuotiaiden tai sitä vanhempien vuosiansioista. Palkkakehitys Vastaajista 72 %:lla kokonaiskuukausiansiot olivat nousseet ja 1 %:lla pysyneet ennallaan lokakuusta 200 lokakuuhun 200. Kokonaiskuukausiansiot olivat laskeneet %:lla vastanneista. Tradenomi HSO Sihteerit yhdistyksen jäsenten palkat olivat nousseet keskimääräistä useammalla. Tiedotusalan ammattijärjestön ja Taide- ja kulttuurialan ammattijärjestön TAKUn jäsenistön palkat taas olivat nousseet keskimääräistä harvemmalla. Museoalan ammattiliittoon ja TAKUun kuuluneilla palkat olivat laskeneet keskimääräistä useammalla. Määräaikaisessa kokoaikatyössä olleilla kokonaiskuukausiansiot nousivat harvemmin kuin pysyvässä kokoaikatyössä olleilla. Kulttuurialalla työskennelleiden palkat olivat nousseet keskimääräistä harvemmin. Yleisimmin palkankorotuksen syynä oli joko yleiskorotus (7 %), henkilökohtainen korotus (22 %), siirtyminen uuden työnantajan palvelukseen (7 %) tai uusi asema tai tehtävä (7 %). Miehillä (9 %) muutos liikkuvassa palkanosassa kuten esimerkiksi provisiossa oli yleisempi palkannousun syy kuin naisilla (2 %). Mitä iäkkäämpi vastaaja oli kyseessä, sitä todennäköisemmin palkannousun aiheutti yleiskorotus. Nuoremmilla palkannousun aiheutti vanhempia ikäryhmiä Akavan Erityisalojen työmarkkinatutkimus 200, yksityissektori 1
YKSITYISEN SEKTORIN TYÖMARKKINATUTKIMUS 2006. Akavan Erityisalojen selvityksiä 2/2007
YKSITYISEN SEKTORIN TYÖMARKKINATUTKIMUS 200 Akavan Erityisalojen selvityksiä 2/2007 Akavan Erityisalat ry ISSN 179-1 Multiprint Oy Helsinki ALUKSI Tämänkertainen työmarkkinatutkimuksemme on järjestyksessä
Lisätiedot11. Jäsenistön ansiotaso
24 Kuvio 19. 11. Jäsenistön ansiotaso Tutkimuksessa selvitettiin jäsenistön palkkaukseen liittyviä asioita. Vastaajilta kysyttiin heidän kokonaiskuukausiansioitaan (kuukausibruttotulot). Vastaajia pyydettiin
LisätiedotYTN:n jäsenen kokovartalokuva 2016
YTN-datan esittely Esityksen sisältö Taustaa Palkkaus Tulospalkkaus Työaika, ylitöiden korvaaminen, matkapäivät ja matka-ajan korvaaminen Työsuhteen varmuus Yt-neuvottelut ja etujen leikkaus TAUSTAA Mikä
LisätiedotKUNTASEKTORIN TYÖMARKKINATUTKIMUS 2006. Akavan Erityisalojen selvityksiä 3/2007
KUNTASEKTORIN TYÖMARKKINATUTKIMUS 06 Akavan Erityisalojen selvityksiä 3/07 Akavan Erityisalat ry ISSN 1796-9247 Multiprint Oy Helsinki ALUKSI Tämänkertainen työmarkkinatutkimuksemme on järjestyksessä liittomme
LisätiedotPalkkatasotutkimus 2015
Palkkatasotutkimus Tuloksia Taustaa Vuotuinen palkkatasotutkimus antaa poikkileikkauksen jäsenten sijoittumisesta työmarkkinoilla ja palkkatasosta Lokakuun ansiot (tunnusluvuissa mukana kokoaikatyössä
LisätiedotKysely tehtiin loka-marraskuussa 2016 Kohderyhmänä työmarkkinoilla olevat TEKin jäsenet Vastaajia noin 9 500, vastausprosentti noin 22 Erilaiset
Kysely tehtiin loka-marraskuussa 2016 Kohderyhmänä työmarkkinoilla olevat TEKin jäsenet Vastaajia noin 9 500, vastausprosentti noin 22 Erilaiset vastauspolut työmarkkina-aseman mukaan (palkkatyössä olevat,
LisätiedotYksityisen sektorin työmarkkinatutkimus 2007. Akavan Erityisalojen selvityksiä 1 2008
Akavan Erityisalojen selvityksiä 1 2008 Yksityisen sektorin työmarkkinatutkimus 2007 Akavan Erityisalojen selvityksiä 1 2008 Yksityisen sektorin työmarkkinatutkimus 2007 Akavan Erityisalojen selvityksiä
LisätiedotKuntasektorin työmarkkinatutkimus 2010
Kuntasektorin työmarkkinatutkimus 20 Akavan Erityisalojen selvityksiä 5 2011 Akavan Erityisalat ry Ulkoasu Olli Luotonen ISBN 978-952-5927-20-7 (nid.) ISBN 978-952-5927-21- (pdf) Painopaikka Libris Oy,
LisätiedotJULKISEN SEKTORIN TYÖMARKKINATUTKIMUS Akavan Erityisalojen selvityksiä 3/2006
JULKISEN SEKTORIN TYÖMARKKINATUTKIMUS 05 Akavan Erityisalojen selvityksiä 3/06 Akavan Erityisalat ry ISSN 1796-4172 Aluksi Tämänkertaisessa julkisen sektorin työmarkkinatutkimuksessamme keskityimme lähes
LisätiedotRIL-PALKKAKYSELY 2017
RIL- 8.3.2017 PALKKAKYSELY 2016 1 Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RILin jäsenille tehtiin loka-marraskuussa 2017 työmarkkinatutkimus. Kysely toteutettiin yhteistyössä Tekniikan Akateemisten Liitto TEKin
LisätiedotVALTIOSEKTORIN TYÖMARKKINATUTKIMUS Akavan Erityisalojen selvityksiä 4/2007
VALTIOSEKTORIN TYÖMARKKINATUTKIMUS 06 Akavan Erityisalojen selvityksiä 4/07 Akavan Erityisalat ry ISSN 1796-9255 Multiprint Oy Helsinki ALUKSI Tämänkertainen työmarkkinatutkimuksemme on järjestyksessä
LisätiedotPALKKAKYSELY PALKKAKYSELY
1. PALKKAKYSELY 1 Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RILin jäsenille tehtiin lokakuussa 2016 työmarkkinatutkimus internet-kyselynä. Kysely toteutettiin yhteistyössä Tekniikan Akateemisten Liitto TEKin vastaavan
LisätiedotKYSELY TEKNISEN VIESTINNÄN TEHTÄVISSÄ TOIMIVIEN PALKKAUKSESTA JA TYÖSUHTEEN EHDOISTA. - yhteenveto tuloksista
1 KYSELY TEKNISEN VIESTINNÄN TEHTÄVISSÄ TOIMIVIEN PALKKAUKSESTA JA TYÖSUHTEEN EHDOISTA - yhteenveto tuloksista Suomen teknisen viestinnän yhdistyksen syysseminaari Tampere 15.10.2013 Hanna Gorschelnik
LisätiedotYksityisen sektorin työmarkkinatutkimus 2010
Yksityisen sektorin työmarkkinatutkimus 2010 Akavan Erityisalojen selvityksiä 2 2011 Akavan Erityisalat ry Ulkoasu Olli Luotonen ISBN 978-952-5927-10-8 (nid.) ISBN 978-952-5927-11-5 (pdf) Painopaikka Libris
LisätiedotYksityisen. sektorin. työmarkkina tutkimus
Yksityisen sektorin työmarkkina tutkimus Akavan Erityisalat ry Toimittanut: Arja Ahola Taitto: Olli Luotonen Kannen taitto: Nanna Särkkä Kannen kuva: Delany Brendan / Comma Painotalo Auranen, Forssa 2009
LisätiedotYksityisen sektorin työmarkkinatutkimus 2011
Yksityisen sektorin työmarkkinatutkimus 2011 Akavan Erityisalojen selvityksiä 1 2012 Akavan Erityisalat ry Ulkoasu Olli Luotonen ISBN 978-952-5927-30-6 (nid.) ISBN 978-952-5927-31-3 (pdf) Painopaikka Libris
LisätiedotTradenomi kaupan alalla. Liiketalouden kehittämispäivät 16.11.2011 Mika Varjonen, toiminnanjohtaja Tradenomiliitto TRAL ry
Tradenomi kaupan alalla Liiketalouden kehittämispäivät 16.11.2011 Mika Varjonen, toiminnanjohtaja Tradenomiliitto TRAL ry Tradenomiliitto TRAL ry Tradenomi-, BBA- ja tradenomi (ylempi AMK)- tutkinnon suorittaneiden
LisätiedotYlityöt ovat yleisiä, niitä tekee 60 prosenttia. Huolestuttavaa on, että ylityöt korvataan sopimuksen mukaisesti vain 40 prosentille.
Akavan Erityisalojen kuntasektorin työmarkkinatutkimus 2012 2 Kuntasektorin työmarkkinatutkimus 2012 Sisällys Lukijalle... Taustatietoja vastanneista... Palvelussuhde... Määräaikaiset palvelussuhteet...
Lisätiedotvirhemarginaali eli luottamusväli on plus miinus yksi prosenttiyksikkö. Taulukosta 1 nähdään myös muiden muuttujien vakioidut palkkaerot.
28 työmarkkinaedunvalvonta Teksti: Teuvo Muhonen TEKin työmarkkinatutkimus Tulospalkkiot lievässä laskussa Tulospalkkioiden osuus kokonaisvuosiansioista oli viime vuonna 7,2 prosenttia, kun se vuotta aikaisemmin
LisätiedotYliopistosektorin työmarkkinatutkimus 2010
Yliopistosektorin työmarkkinatutkimus 2010 Akavan Erityisalojen selvityksiä 4 2011 Akavan Erityisalat ry Ulkoasu Olli Luotonen ISBN 978-952-5927-18-4 (nid.) ISBN 978-952-5927-19-1 (pdf) Painopaikka Libris
LisätiedotDI - KATSAUS 2009. Toukokuu 2009. Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL
DI - KATSAUS 2009 Toukokuu 2009 Sivu 2 (15) YHTEENVETO Rakennus- ja kiinteistöala työllisti vuonna 2008 Tilastokeskuksen mukaan noin 250 000 henkilöä. Heistä rakennusalan diplomi-insinööri -tasoisen koulutuksen
LisätiedotYleiskuva. Palkkatutkimus 2008. Tutkimuksen tausta. Tutkimuksen tavoite. Tutkimusasetelma
Palkkatutkimus 2008 Yleiskuva Tutkimuksen tausta Tutkimuksen tavoite Tutkimusasetelma Tietotekniikan liitto (TTL) ja Tietoviikko suorittivat kesäkuussa 2008 perinteisen palkkatutkimuksen. Tutkimus on perinteisesti
LisätiedotToimihenkilöbarometri 2013
Toimihenkilöbarometri 2013 Seppo Nevalainen 2 7. 11. 2 0 1 3 Vastanneet jäsenliitoittain Yhteensä N = 1288 Miehet N = 307 Naiset N = 979 Naisten osuus, % Vastausprosentti Painokerroin Ammattiliitto PRO
LisätiedotPerustiedot. Sukupuoli. Jäsenyys Lakimiesliitossa
1 Sisällys Perustiedot... 3 Sukupuoli... 3 Jäsenyys Lakimiesliitossa... 3 Työnantaja ja työsuhde... 4 Toimialajakauma... 4 Yrityksen koko... 4 Työsuhteen kesto... 5 Työsuhteen laatu... 5 Palkka... 6 Palkkausmuoto...
LisätiedotSPECIA RY:N JÄSENTIEDOTE TEEMANA. sivu 4. Uudet työmarkkinatutkimukset. sivu 10. Specialaisten ammatteja. Simon Huldén kehittämispäälliköksi.
SPECIA RY:N JÄSENTIEDOTE asiantuntij asiantuntiia 2 2006 TEEMANA Uudet työmarkkinatutkimukset sivu 4 Specialaisten ammatteja Simon Huldén kehittämispäälliköksi sivu 10 sivu 14 pääkirjoitus Osaava ja hyvinvoiva
Lisätiedot@TEK_akateemiset Tuunia Keränen
Kysely tehtiin loka-marraskuussa 2017 Kohderyhmänä työmarkkinoilla olevat TEKin jäsenet Vastaajia noin 9200, vastausprosentti noin 22 Erilaiset vastauspolut työmarkkina-aseman mukaan (palkkatyössä olevat,
LisätiedotYleiskuva. Palkkatutkimus 2005, osa I. Tutkimuksen tausta. Tutkimusasetelma. Tulosten edustavuus
Palkkatutkimus 2005, osa I Yleiskuva Tutkimuksen tausta Tutkimusasetelma Tietotekniikan liitto (TTL) ja ITviikko suorittivat maalis-huhtikuussa 2005 perinteisen palkkatutkimuksen. Tutkimus on perinteisesti
Lisätiedotvaltio- sektorin työmarkkina tutkimus
valtio- sektorin työmarkkina tutkimus Akavan Erityisalat ry Toimittanut: Arja Ahola Taitto: Olli Luotonen Kannen taitto: Nanna Särkkä Kannen kuva: Delany Brendan / Comma Painotalo Auranen, Forssa 2009
LisätiedotPalkat nousivat NIUKASTI
Palkat nousivat NIUKASTI Teksti Henna Laasonen Diplomi-insinöörien keskipalkka toistaiseksi voimassaolevissa työsuhteissa joulukuussa 2011 nousi 5 015 euroon. Mediaanipalkka oli 4 500 euroa kuukaudessa.
LisätiedotPalvelualojen taskutilasto 2012
Jäsenyys ja liittyminen 030 100 600 Jäsenten työsuhdeasiat 030 100 620 Työttömyysturvaneuvonta 020 690 211 Vaihde 020 774 002 (ma pe klo 9 16) www.pam.fi pam@pam.fi etunimi.sukunimi@pam.fi Keskustoimisto
LisätiedotValtiosektorin työmarkkinatutkimus 2010
Valtiosektorin työmarkkinatutkimus 2010 Akavan Erityisalojen selvityksiä 3 2011 Akavan Erityisalat ry Ulkoasu Olli Luotonen ISBN 978-952-5927-16-0 (nid.) ISBN 978-952-5927-17-7 (pdf) Painopaikka Libris
LisätiedotYTN data Tuunia Keränen, Juha Oksanen, Varpu Multisilta
YTN data 2018 Tuunia Keränen, Juha Oksanen, Varpu Multisilta Sisällys Keskeiset tulokset 4 YTN:n jäsenen profiili 6 1 Raportin taustaa 7 1.1 Vastaajarakenteesta 9 2 Palkkaus syksyllä 2018 12 2.1 Palkkamalli
LisätiedotKorkeakoulusektorin työmarkkinatutkimus 2011
Korkeakoulusektorin työmarkkinatutkimus 2011 Akavan Erityisalojen selvityksiä 3 2012 Akavan Erityisalat ry Ulkoasu Olli Luotonen ISBN 978-952-5927-34-4 (nid.) ISBN 978-952-5927-35-1 (pdf) Painopaikka Libris
LisätiedotTyöelämä- ja tasa-arvovaliokunnalle
Pärnänen Anna Erikoistutkija Väestö- ja elinolotilastot Muistio 29.3.2016 1 (1) Työelämä- ja tasa-arvovaliokunnalle Asiantuntijakuuleminen nollatuntisopimuksista Tilastokeskus selvitti vuonna 2014 työvoimatutkimuksen
LisätiedotLuonnontieteiden Akateemisten Liitto Työmarkkinatutkimus 2012. Taloustutkimus Oy
Luonnontieteiden Akateemisten Liitto Taloustutkimus Oy Helmikuu 2013 2 Sisällys 1. Johdanto... 3 2. Tutkimuksen vastaajarakenne... 3 2. Jäsenkunnan tutkinnot ja pääaineet... 4 3. LAL:n jäsenkunnan toiminta
LisätiedotTYÖTTÖMYYSBAROMETRI Tietoja tekniikan alan yliopistokoulutetuista työttömistä
TYÖTTÖMYYSBAROMETRI 2014 Tietoja tekniikan alan yliopistokoulutetuista työttömistä Työttömyysbarometrin sisältö 1. Yhteenvetoa tuloksista 2. Tilastotietoja tekniikan alan yliopistokoulutettujen työttömyydestä
LisätiedotAikuiskoulutustutkimus2006
2007 Aikuiskoulutustutkimus2006 Ennakkotietoja Helsinki 21.5.2007 Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tilastokeskus. Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia
LisätiedotYmpäristöasiantuntijoiden keskusliitto Työmarkkinatutkimus 2014. Taloustutkimus Oy
Ympäristöasiantuntijoiden keskusliitto Työmarkkinatutkimus 2014 Taloustutkimus Oy Maaliskuu 2015 2 Sisällys 1. Johdanto... 3 2. Tutkimuksen vastaajarakenne... 3 3. Jäsenkunnan tutkinnot ja pääaineet...
LisätiedotAkavan kirkollisten jäsenkysely 2010: Yhä useampi toivoo naista piispaksi
Julkaistu Crux 3/010 Akavan kirkollisten jäsenkysely 010: Yhä useampi toivoo naista piispaksi Kati Niemelä Nuoret pappisnaiset ovat kiinnostuneita kirkkoherran virasta ja muista esimiestehtävistä. Naispiispaa
LisätiedotEXTRA. Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry Ratavartijankatu 2 00520 Helsinki www.ytn.fi > Järjestösektori
JÄRJESTÖSEKTORIN EXTRA Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry Ratavartijankatu 2 00520 Helsinki www.ytn.fi > Järjestösektori Elokuu 2011 Tiedätkö kuka sinua edustaa työpaikalla vai edustaako kukaan? Luottamusmies
LisätiedotValtiosektorin työmarkkinatutkimus 2011
Valtiosektorin työmarkkinatutkimus 2011 Akavan Erityisalojen selvityksiä 2 2012 Akavan Erityisalat ry Ulkoasu Olli Luotonen ISBN 978-952-5927-32-0 (nid.) ISBN 978-952-5927-33-7 (pdf) Painopaikka Libris
LisätiedotYmpäristöasiantuntijoiden Keskusliitto. 24.1.2012 Real Stats Oy
Työmarkkinatutkimus 2011 Ympäristöasiantuntijoiden Keskusliitto 24.1.2012 Real Stats Oy Sisältö 1 JÄSENKUNNAN TAUSTATIEDOT...4 2 JÄSENET TYÖELÄMÄSSÄ...6 2.1 Valtion virastot merkittävin työllistäjä...7
LisätiedotHistorian, kirjallisuuden ja kulttuuriaineiden FM-tutkinnon suorittaneet
Historian, kirjallisuuden ja kulttuuriaineiden FM-tutkinnon suorittaneet Vähimmäispalkkasuositus 1.4.2018 31.3.2020 Akavan Erityisalat, SPECIA Asiantuntijat ja ylemmät toimihenkilöt ja Taideja kulttuurialan
LisätiedotTohtorin tutkinnon suorittaneet työelämässä: Vuosina 2008 ja 2009 Tampereen yliopistossa tohtorin tutkinnon suorittaneiden uraseuranta
Tohtorin tutkinnon suorittaneet työelämässä: Vuosina 2008 ja 2009 Tampereen yliopistossa tohtorin tutkinnon suorittaneiden uraseuranta Tampereen yliopisto Ura- ja rekrytointipalvelut Kyselyn toteutus ja
LisätiedotSegregaation eri ilmenemismuodot ja sukupuolten palkkaerot
Segregaation eri ilmenemismuodot ja sukupuolten palkkaerot Segregaatio ja sukupuolten väliset palkkaerot tutkimushankkeen päätösseminaari Valkoinen Sali, 25.04.2008 Reija Lilja (yhteistyössä Rita Asplundin,
LisätiedotYmpäristöasiantuntijoiden keskusliitto Työmarkkinatutkimus 2013. Taloustutkimus Oy
Ympäristöasiantuntijoiden keskusliitto Työmarkkinatutkimus 2013 Taloustutkimus Oy Helmikuu 2014 2 Sisällys 1. Johdanto... 3 2. Tutkimuksen vastaajarakenne... 3 2. Jäsenkunnan tutkinnot ja pääaineet...
LisätiedotYmpäristöasiantuntijoiden keskusliitto Työmarkkinatutkimus 2012. Taloustutkimus Oy
Ympäristöasiantuntijoiden keskusliitto Taloustutkimus Oy Helmikuu 203 2 Sisällys. Johdanto... 3 2. Tutkimuksen vastaajarakenne... 3 2. Jäsenkunnan tutkinnot ja pääaineet... 4 3. YKL:n jäsenkunnan toiminta
LisätiedotYksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2012
2014:28 Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2012 Helsingissä mediaanitulo 26 300 euroa Helsinkiläisen vuositulot keskimäärin 32 800 euroa Pääomatuloja huomattavasti edellisvuotta vähemmän Veroja
LisätiedotKilpailukieltosopimukset akavalaisilla. Akavan selvitys 2017
Kilpailukieltosopimukset akavalaisilla Akavan selvitys 2017 Taustaa Akava selvitti keväällä 2017 kilpailukieltoehtojen yleisyyttä ja sisältöjä jäsenjärjestöjensä yrityksissä työskentelevien palkansaajajäsenten
LisätiedotPalkkatutkimus 2002 - Orionin Ylemmät Toimihenkilöt OYT ry OYT / Pilvi Villanen
1/7 Palkkatutkimus 22 - Orionin Ylemmät Toimihenkilöt OYT ry OYT / Pilvi Villanen Sisällys 1. Kysely 1 2. Määrittelyt 3. Palkat vuonna 22 4. Aseman vaikutus palkkoihin 3 5. Koulutuksen vaikutus palkkoihin
LisätiedotJäsenhankintakilpailu
S P E C I A R Y : N J Ä S E N T I E D asiantuntij asiantuntiia O T E 2 2 0 0 3 Jäsenhankintakilpailu jatkuu Tutkittua tietoa specialaisista f sivu3 f sivu7 pääkirjoitus VEIKKO SOMERPURO Eikö molempien
LisätiedotTyö kysely KYSELYN TULOKSET 9/2018. Kyselyn toteuttaja YTK-Yhdistys ry Kysely toteutettiin
Työ 2030 -kysely KYSELYN TULOKSET 9/2018 Kyselyn toteuttaja YTK-Yhdistys ry Kysely toteutettiin 14.8. 31.8.2018 TAUSTATIEDOT 2052 62 % 80 % 50 % 50 % :lla henkilöä vastasi kyselyyn kyselyyn vastanneista
LisätiedotEducation at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa
Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance: OECD Indicators (EaG) on OECD:n koulutukseen keskittyvän työn lippulaivajulkaisu, joka kertoo vuosittain koulutuksen
LisätiedotJalkapalloilijoiden palkkatutkimus 2002
Jalkapalloilijoiden palkkatutkimus Jalkapalloilijan keskipalkka (luontoisetuineen) 23 691 21 73 5 1 15 2 25 Euroa Palkkatutkimus Pelaajayhdistys tekee vuosittain tutkimuksen jalkapalloilijoiden palkkauksesta.
LisätiedotPalvelutyönantajien koulutustarveselvityksen tulokset ammattikorkeakoulujen jatkotutkintojen tarpeesta
Palvelutyönantajien koulutustarveselvityksen tulokset ammattikorkeakoulujen jatkotutkintojen tarpeesta Ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneiden määrä Tilastokeskuksen mukaan ammattikorkeakoulututkinnon
LisätiedotTyöntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.
Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.2017 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti STTK:n toimeksiannosta
LisätiedotLuonnontieteiden akateemisten liitto Työmarkkinatutkimus 2013. Taloustutkimus Oy
Luonnontieteiden akateemisten liitto Työmarkkinatutkimus 2013 Taloustutkimus Oy Helmikuu 2014 2 Sisällys 1. Johdanto... 3 2. Tutkimuksen vastaajarakenne... 3 2. Jäsenkunnan tutkinnot ja pääaineet... 4
LisätiedotTyömarkkinatutkimus 2011 Luonnontieteiden Akateemisten Liitto. 22.1.2012 Real Stats Oy
Työmarkkinatutkimus 2011 Luonnontieteiden Akateemisten Liitto 22.1.2012 Real Stats Oy Sisältö 1 JÄSENKUNNAN TAUSTATIEDOT... 4 2 JÄSENET TYÖELÄMÄSSÄ... 6 2.1 Yksityiset yritykset merkittävin työllistäjä...
LisätiedotYmpäristöasiantuntijoiden keskusliitto Työmarkkinatutkimus 2015. Taloustutkimus Oy
Ympäristöasiantuntijoiden keskusliitto Työmarkkinatutkimus 2015 Taloustutkimus Oy Helmikuu 2016 2 Sisällys 1. Johdanto... 3 2. Tutkimuksen vastaajarakenne... 3 3. Jäsenkunnan tutkinnot ja pääaineet...
LisätiedotT O I M I H E N K I L Ö B A R O M E T R I 2 0 1 3
T O I M I H E N K I L Ö B A R O M E T R I 0 1 SISÄLLYSLUETTELO 1. YLEISTÄ... 1.1. Vastaajien taustatietoja... 4. PALVELUSSUHDE... 6.1. Työmarkkinatilanne ja työnantaja... 6.. Palvelussuhteen laji... 8..
LisätiedotYliopistoissa käytetään erilaisia. ja suoriutumisen arviointiin. Yliopistoissa harjoitellaan TYÖMARKKINATUTKIMUS 2011
TYÖMARKKINATUTKIMUS Yliopistoissa harjoitellaan suoriutumisen arviointia Teksti Henna Laasonen Kuvat istockphoto TEKin joulu tammikuussa toteutetussa työmarkkinatutkimuksessa kerättiin ensimmäistä kertaa
LisätiedotHenkilöstörakenteet Palkkatilasto
Henkilöstörakenteet 217 Palkkatilasto LOKAKUU 218 Henkilöstörakenteet 217 H enkilöstörakenteet 217 antaa yleiskuvan EK:n edustamilla aloilla työskentelevistä palkansaajista eri taustamuuttujien kuten toimialan,
LisätiedotKESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2008 1
KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2008 KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2008 1 Tiivistelmä Yrittäjien lomat Suomen Yrittäjien huhtikuussa 2008 tekemässä jäsenkyselyssä tiedusteltiin yrittäjiltä
LisätiedotTyömarkkinatutkimus 2010
Työmarkkinatutkimus 2010 Luonnontieteiden Akateemisten Liitto LAL ry 22.1.2011 Real Stats Oy Sisältö 1 TUTKIMUKSEN TOTEUTUS JA TULOSTEN EDUSTAVUUS...3 2 JÄSENKUNNAN TAUSTATIEDOT...4 3 SIJOITTUMINEN TYÖMARKKINOILLE...6
LisätiedotKasvatustieteilijät. Vähimmäispalkkasuositus 1.6.2014 31.3.2016. Akavan Erityisalat SPECIA Asiantuntijat ja ylemmät toimihenkilöt
Kasvatustieteilijät Vähimmäispalkkasuositus 1.6.2014 31.3.2016 Akavan Erityisalat SPECIA Asiantuntijat ja ylemmät toimihenkilöt KASVATUSTIETEILIJÄT Vähimmäispalkkasuositus 1.6.2014 31.3.2016 Akavan Erityisalat
LisätiedotKasvatustieteilijät. Vähimmäispalkkasuositus
Kasvatustieteilijät Vähimmäispalkkasuositus 1.4.2018 31.3.2020 Akavan Erityisalat AE ry ja Specia Asiantuntijat ja ylemmät toimihenkilöt ry ovat antaneet tämän vähimmäispalkkasuosituksen yksityisellä sektorilla
LisätiedotPALVELUALOJEN PALKKATUTKIMUS 2002 1
PALVELUALOJEN PALKKATUTKIMUS 2002 1 PALVELUALOJEN PALKKATUTKIMUS 2002 Palvelualojen palkkatutkimuksen 2002 on tehnyt Palvelualojen ammattiliiton toimeksiannosta Tuomas Santasalo Ky. Tutkimukseen otettiin
LisätiedotTampereen yliopistosta vuonna 2009 valmistuneiden uraseurannan tuloksia. Tampereen yliopisto Työelämäpalvelut Tammikuu 2015
Tampereen yliopistosta vuonna 29 valmistuneiden uraseurannan tuloksia Tampereen yliopisto Työelämäpalvelut Tammikuu 21 Kyselyn toteutus ja kohderyhmä Vuonna 214 uraseurantakysely toteutettiin vuonna 29
LisätiedotHelsingin työttömyys ja pitkäaikaistyöttömyys alueittain
HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUKSEN verkkojulkaisuja 2004 22 Helsingin työttömyys ja pitkäaikaistyöttömyys alueittain 31.12.2003 Verkkojulkaisu ISSN 1458-5707 ISBN 952-473-325-0 Painettuna ISSN 1455-7231
LisätiedotHistorian, kirjallisuuden ja kulttuuriaineiden FM-tutkinnon suorittaneet
Historian, kirjallisuuden ja kulttuuriaineiden FM-tutkinnon suorittaneet Vähimmäispalkkasuositus 1.8.2016 31.1.2018 Akavan Erityisalat, SPECIA Asiantuntijat ja ylemmät toimihenkilöt ja Taideja kulttuurialan
LisätiedotYLEMMÄT TOIMIHENKILÖT YTN RY. SUUNNITTELUALAN EDUNVALVONTATAVOITTEET Toukokuu Ylemmät yhdessä enemmän
YLEMMÄT TOIMIHENKILÖT YTN RY SUUNNITTELUALAN EDUNVALVONTATAVOITTEET Toukokuu 2010 Ylemmät yhdessä enemmän Sisällysluettelo I Työelämän muutosturvallisuuden ja työssä jaksamisen vahvistaminen... 3 1.1 Koko
LisätiedotAmmattikuntatutkimus 2019
Rakennusinsinöörit ja -arkkitehdit RIA Valokuva: Tero Takalo-Eskola, Teromedia Ammattikuntatutkimus 2019 www.ria.fi Rialaisten profiili 74% MIEHIÄ 26% NAISIA KESKIPALKKA 4 565 AMMATTIVUOSIA KESKIMÄÄRIN
LisätiedotKysely tehtiin loka-marraskuussa 2015 Kohderyhmänä työmarkkinoilla olevat TEKin jäsenet Vastaajia noin , vastausprosentti noin 25 YTN-teemana
Kysely tehtiin loka-marraskuussa 2015 Kohderyhmänä työmarkkinoilla olevat TEKin jäsenet Vastaajia noin 11 000, vastausprosentti noin 25 YTN-teemana työtyytyväisyys ja työn muutokset Tuunia Keränen @TEK_akateemiset
LisätiedotPron tutkimus: Sukupuolten välinen palkkaero näkyy myös esimiesten palkoissa
TIEDOTE 1 (5) Pron tutkimus: Sukupuolten välinen palkkaero näkyy myös esimiesten palkoissa Työpaikoilla naiset valikoituvat harvemmin esimiestehtäviin ja sellaisiin työnkuviin, jotka mahdollistavat etenemisen
LisätiedotYksityishenkilöiden tulot ja verot 2010
Tilastoja Helsingin kaupungin tietokeskus 29 2012 Yksityishenkilöiden tulot ja verot 2010 Helsingissä keskitulot 31 200 euroa Pääomatulot nousivat kolmanneksen Veroja ja veroluonteisia maksuja 7 400 euroa
LisätiedotDI-katsaus 2008 SUOMEN RAKENNUSINSINÖÖRIEN LIITTO RIL. Huhtikuu 2008. Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL
Huhtikuu 2008 DI-katsaus 2008 SUOMEN RAKENNUSINSINÖÖRIEN LIITTO RIL Tietoja saa lainata vain mikäli lähde mainitaan. RIL Palkkatutkimus 2007 2 (18) 1. Yhteenveto Yleistä Rakennus- ja kiinteistöalan diplomi-insinöörikuntaa
LisätiedotNuoret Lakimiehet ry Työhyvinvointikysely 2014
Lue analyysi kyselyn tuloksista: www.nuoretlakimiehet.fi/0///nula-selvitti-tyooloja-sisalto-ennen-kompensaatiota-ja-glooriaa/ Taustatiedot Sukupuoli 0 8 6 6 Mies Nainen Kaikki (KA:.6, Hajonta:0.9) (Vastauksia:7)
LisätiedotPaikallisten järjestelyerien käyttö vuonna Kunnallinen työmarkkinalaitos
Paikallisten järjestelyerien käyttö vuonna 2004 Kunnallinen työmarkkinalaitos Anne Hotti 14.4.2005 Paikallisten järjestelyerien käyttö vuonna 2004 Yleistä: Kunnallisessa yleisessä virka- ja työehtosopimuksessa
LisätiedotTILASTOKATSAUS 4:2017
Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 4:201 1.10.201 TYÖTTÖMÄT VANTAALLA 200 2016 Työttömyysaste oli Vantaalla 11, prosenttia vuoden 2016 lopussa. Laskua edellisvuoteen oli 0,5 prosenttiyksikköä, mikä johtui
LisätiedotVÄESTÖN KOULUTUSRAKENNE LAHDESSA JA SUURIMMISSA KAUPUNGEISSA 2010
Tekninen ja ympäristötoimiala I Pauli Mero 15.05.2012 VÄESTÖN KOULUTUSRAKENNE LAHDESSA JA SUURIMMISSA KAUPUNGEISSA 2010 YHTEENVETO Väestön koulutusaste on selvästi korkeampi yliopistokaupungeissa (,, )
LisätiedotTradenomit työelämässä ajankohtaisterveiset Tradenomiliitosta
Tradenomit työelämässä ajankohtaisterveiset Tradenomiliitosta Valtakunnalliset ammattikorkeakoulujen liiketalouden koulutusalan kehittämispäivät 10.11.2010 Kouvolassa Johanna Tuovinen asiamies, koulutus-
LisätiedotETÄTYÖN EDISTÄMINEN. Agronomiliitto ry:n jäsenten kokemuksia etätyöstä. Mari Raininko
ETÄTYÖN EDISTÄMINEN Agronomiliitto ry:n jäsenten kokemuksia etätyöstä Mari Raininko Tutkimuksen taustaa Etätyöstä ja sen hyödyistä puhuttu paljon, mutta hyödyntäminen ei ole toteutunut odotetulla tavalla
LisätiedotBryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri
MEMO/11/292 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri Nuorista eurooppalaisista 53 prosenttia muuttaisi ulkomaille töihin Yli puolet
LisätiedotVUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE
VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE - KYSELYN TOTEUTUS - KÄSITYKSET AMK-TUTKINNOSTA JA KOULUTUKSESTA - AMK-TUTKINNON TUOTTAMA OSAAMINEN - TYÖLLISTYMISEEN
Lisätiedot2015:5 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014
2015:5 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2014 neljännellä neljänneksellä 71,3 prosenttia. Vuonna 2014 keskimääräinen työllisyysaste oli
LisätiedotKouluttautuminen ja työurat. Akavalaisten näkemyksiä - KANTAR TNS:n selvitys 2018
Kouluttautuminen ja työurat Akavalaisten näkemyksiä - KANTAR TNS:n selvitys 1 Aineiston piirteet Akava selvitti akavalaisten näkemyksiä työuralla kouluttautumisesta ja tulevaisuuden työurista toukokuussa
Lisätiedotyrittäjän työterveyshuolto
yrittäjän työterveyshuolto Tiivistelmä 1 Yrittäjän oma hyvinvointi on tärkeää niin yrittäjän itsensä kuin koko liiketoiminnan kannalta. Hyvinvoinnin yksi osatekijä on toimiva työterveyshuolto. Työterveyshuollolla
LisätiedotTASA-ARVON EDISTÄMINEN JA PALKKAKARTOITUS
TASA-ARVON EDISTÄMINEN JA PALKKAKARTOITUS 1 15.4.2015 Naisten ja miesten tasa-arvo työelämässä Naisten ja miesten tosiasiallisissa oloissa tuntuvia eroja Työelämässä rakenteita, jotka ylläpitävät sukupuolten
LisätiedotLaadullinen työllistymisen sisällyttäminen korkeakoulujen rahoitusmalleihin. Tapio Kosunen Ylijohtaja
Laadullinen työllistymisen sisällyttäminen korkeakoulujen rahoitusmalleihin Tapio Kosunen Ylijohtaja Laadullinen työllistyminen - palkkaustilastot Työryhmä tarkastellut tilastokeskuksen kokoamia palkkaustilastoja
LisätiedotTyöelämään sijoittuminen
Työelämään sijoittuminen Bio- ja ympäristötieteellisestä tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 valmistuneiden kyselyyn 2012.
LisätiedotAikuiskoulutustutkimus 2006
Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Kielitaito, tietotekniikan käyttö, ammattikirjallisuus ja koulutusmahdollisuudet Suomalaiset osaavat vieraita kieliä, käyttävät tietokonetta ja seuraavat ammattikirjallisuutta
LisätiedotPalvelualojen taskutilasto
Palvelualojen taskutilasto 2010 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 SISÄLTÖ PAMin jäsenistön toimialajakauma Palkansaajien määrät PAMin toimialoilla 2008-2009 Palkansaajien määrät sukupuolen mukaan PAMin
LisätiedotYLEMMÄT TOIMIHENKILÖT YTN RY
TYÖSOPIMUSMALLI YLEMMÄT TOIMIHENKILÖT YTN RY Alla mainittu työnantaja ja ylempi toimihenkilö (jäljempänä toimihenkilö) ovat sopineet seuraavista työsuhteen ehdoista. Lisäksi on otettava huomioon mahdollisen
LisätiedotYliopistojen. Tilastojulkaisu Yliopistot
Jälkipainos kielletään. Sivistystyönantajat ry Eteläranta 10, FI-00130 Helsinki, Finland Tel. +358 9 1728 5700 www.sivistystyonantajat.fi Yliopistojen Tilastojulkaisu 2014 yleinen työehtosopimus Yliopistot
Lisätiedotliikuntatieteilijät Vähimmäispalkkasuositus yksityiselle sektorille 1.6.2014 31.3.2016 Akavan Erityisalat Nuoriso- ja Liikunta-alan asiantuntijat
liikuntatieteilijät Vähimmäispalkkasuositus yksityiselle sektorille 1.6.2014 31.3.2016 Akavan Erityisalat Nuoriso- ja Liikunta-alan asiantuntijat liikuntatieteilijät Vähimmäispalkkasuositus yksityiselle
LisätiedotPalkkatilasto. Kuukausipalkkatilasto syyskuulta 2014
Palkkatilasto Kuukausipalkkatilasto syyskuulta 2014 Palkkatilasto Kuukausipalkkatilasto syyskuulta 2014 Sisältö 3 Tiivistelmä 4 Ansiot nousivat reilun prosentin lokakuusta 2013 syyskuuhun 2014 7 Keskimääräinen
LisätiedotLogistiikka-alojen palkkakysely 2013 Kuljetus
Logistiikka-alojen palkkakysely 2013 Sukupuoli 10 8 6 65 % 35 % 2 nainen mies Ikä 18 vuotta tai alle 19-26 4 % 27-36 37-46 47-56 57-62 22 % 27 % 29 % 17 % 63 vuotta tai yli 1 % 2 6 8 10 Asuinpaikkakuntasi
LisätiedotTilastojulkaisu 2015 Yliopistot
Tilastojulkaisu 2015 Yliopistot Sisällys Yliopistot työllistäjinä... 3 Yliopistot... 5 Avainlukuja yliopistojen henkilöstöstä... 6 Henkilöstömäärä 6 Ikärakenne 7 Vakinaisuus ja määräaikaisuus 8 Kokoaikaisuus
LisätiedotTYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011
14 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011 Työllisten määrä kääntyi Helsingissä nousuun yli vuoden kestäneen laskukauden jälkeen. Työllisiä oli vuoden 2011 ensimmäisellä neljänneksellä
LisätiedotJalkapalloilijoiden palkkatutkimus 2003
Jalkapalloilijoiden palkkatutkimus 23 Jalkapalloilijoiden palkat ja luontoisedut 21-23 25 2 281 246 189 15 1 1892 2123 175 Luontoisedut Peruspalkka 5 21 22 23 Palkkatutkimus 23 Pelaajayhdistys tekee vuosittain
Lisätiedot