VALTIOSEKTORIN TYÖMARKKINATUTKIMUS Akavan Erityisalojen selvityksiä 4/2007

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "VALTIOSEKTORIN TYÖMARKKINATUTKIMUS Akavan Erityisalojen selvityksiä 4/2007"

Transkriptio

1 VALTIOSEKTORIN TYÖMARKKINATUTKIMUS 06 Akavan Erityisalojen selvityksiä 4/07

2 Akavan Erityisalat ry ISSN Multiprint Oy Helsinki

3 ALUKSI Tämänkertainen työmarkkinatutkimuksemme on järjestyksessä liittomme kahdeksastoista. Aluksi tutkimus tehtiin yhtenä koko liittoa koskevana tutkimuksena. 00- luvulla tutkimusta alettiin kehittää sektorikohtaiseksi siten, että vuonna 02 toteutettiin vain yksityistä sektoria ja vuonna 03 vain julkista sektoria koskeva kysely. Vuonna 04, jolloin ensimmäistä kertaa tehtiin erisisältöiset yksityistä ja julkista sektoria koskevat tiedustelut, tehtiin myös päätös toteuttaa kysely vuosittain eri sektoreille. Vuoden 05 julkisen sektorin tutkimuksen tulokset analysoitiinkin jo kokonaan eriteltyinä kunta- ja valtiosektorin tietoihin. Nämä uudistukset ovat edesauttaneet sitä, että olemme päässeet lähemmäksi kunkin sektorin erityispiirteitä. Tosin tähän saakka kunta- ja valtiosektorin kyselylomakkeet ovat olleet yhtenäiset, mikä on aiheuttanut jonkin verran sekaannusta eri sektoreilla käytettävien termien suhteen. Erityisesti tämä on näkynyt uusista palkkausjärjestelmistä kysyttäessä. Valtiosektorilla jäsenet kuitenkin näyttävät tuntevan hyvin uuteen palkkausjärjestelmään liittyvät käsitteet. Kiitän myös kaikkia työmarkkinatutkimukseen vastanneita. Vastauksenne antavat meille arvokasta tietoa edunvalvontatehtävissämme. Helsingissä Arja Ahola Asiamies Akavan Erityisalat ry Nyt käsillä olevan valtiosektorin työmarkkinatutkimuksen kyselylomake postitettiin lokakuussa 06 joka toiselle valtiosektorin jäsenelle, jolla rekisterimme mukaan oli voimassa oleva palvelussuhde. Kyselylomake oli mahdollista täyttää myös internetin kautta. Vastausprosentti jäi ensimmäistä kertaa alle 40 %:in. Internetin kautta tulleiden vastausten määrä oli hieman yli yhdeksän prosenttia. Vastaajien lukumäärä ja erilainen rakenteellinen jakaantuminen aiheuttaa sen, että erityisesti palkkatietoja kannattaa tarkastella erilaiset taustamuuttujat huomioon ottaen. Esitän kiitokseni KTM Eija Savajalle Palkansaajien tutkimuslaitoksesta vastausten tallentamisesta ja raportoinnista. Raportin alussa on laatimani tiivistelmä tutkimuksen tuloksista, jonka jälkeen seuraa raportti kokonaisuudessaan. Akavan Erityisalat - Valtiosektorin työmarkkinatutkimus 06 Tiivistelmä 3

4 VALTIOSEKTORIN TYÖMARKKINA- TUTKIMUKSEN 06 TIIVISTELMÄ TAUSTATIETOJA VASTAAJISTA Sukupuoli naisia 78 % miehiä 22 % Keski-ikä naiset 41 v miehet 45,7 v Koulutus - vähintään alempi korkeakoulututkinto 92 %:lla - 46 eri tutkintoa - 37 eri korkeakoulua tai oppilaitosta Asemataso miehet naiset - johto 3 % 2 % - keskijohto 14 % 9 % - asiantuntija 61 % 54 % - toimihenkilö 21 % 34 % - joku muu 1 % 1 % Ammattinimike erilaista toimen/tehtävänimikettä Työssäkäyntialue - pääkaupunkiseutu 60 % - muu Suomi 40 % Määräaikaiset palvelussuhteet uudelleen lisääntyneet Määräaikaisten palvelussuhteiden määrää on tarkasteltu vuosittain. Vuosina määrä on valtiosektorilla vaihdellut 25:n ja 39:n prosentin välillä. Syksyllä 06 kokopäivätyössä olleista 69 %:lla oli pysyvä palvelussuhde, kolmella prosentilla vastaajista oli pysyvä palvelussuhde, johon oli mahdollista palata määräaikaisuuden päätyttyä ja 29 % oli määräaikaisena ilman taustalla olevaa vakinaista palvelussuhdetta. Naisista 32 % ja miehistä 17 % oli määräaikaisina. Edelliseen vuoteen verrattuna sekä naisten että miesten määräaikaisuus oli lisääntynyt. Määräaikaisuudet olivat yleisimpiä nuoremmissa ikäluokissa. Alle 30- vuotiaista kaksi kolmesta teki työtä määräaikaisena. Edellisenä vuonna määrä oli vielä suurempi eli kolme neljästä. Nyt määräaikaisuudet olivat lisääntyneet kymmenellä prosenttiyksiköllä ikäluokassa vuotta. Määräaikaiset palvelussuhteet kuitenkin vähenivät iän myötä. (Kuvio 5). Vajaa kolmannes (28 %) oli määräaikaisena omasta tahdostaan. Miten määräaikaisuuksia perusteltiin Nyt toisena vuonna peräkkäin kysyttiin myös, miten työnantaja oli perustellut määräaikaisuutta. Etenkin naisilla ja nuorilla sijaisuus oli yleinen määräaikaisuuden syy, kuitenkin sekä miehillä että naisilla yleisin oli joku muu perustelu, esimerkiksi projekti. Kuudelle prosentille määräaikaisista perustetta ei oltu ilmoitettu. (Taulukko 1). Määräaikaisuus luo epävarmuutta tulevaisuudesta ja näkyy palkassa Määräaikaisilta kysyttiin myös, mitä he arvioivat tekevänsä meneillään olevan määräaikaisuuden jälkeen. Neljä kymmenestä oli sitä mieltä, että määräaikaista palvelussuhdetta todennäköisesti jatketaan samassa työpaikassa. Miehet olivat naisia toiveikkaampia siitä, että he mahdollisesti solmivat vakinaisen palvelussuhteen samaan työnantajaan. Naiset taas uskoivat miehiä useammin aloittavansa uuden työn muualla. Viidesosa nuorista, alle 30-vuotiaista, uskoi myös tähän vaihtoehtoon. Naisten joukossa oli miehiä enemmän niitä, jotka meneillään olevan määräaikaisuuden jälkeen arvelivat jäävänsä työttömiksi. Vajaa kolmannes vastaajista ilmoitti, etteivät he vielä tiedä, mitä tapahtuu määräaikaisuuden jälkeen. Määräaikaisuudet merkitsevät näin osalle myös epävarmuutta tulevaisuudesta. (Taulukko 2). Määräaikaisuus vaikuttaa myös palkkaan. Kuviosta 7 ja liitetaulukosta 10 ilmenee, että määräaikaisten keskiansio oli vain neljä viidesosaa (79 %) pysyvässä palvelussuh- Akavan Erityisalat - Valtiosektorin työmarkkinatutkimus 06 Tiivistelmä 4

5 teessa olevien ansioista. Suurin osa vastaajista jo uuden palkkausjärjestelmän piirissä Kyselyhetkellä, lokakuussa 06, vastaajista 83 % ilmoitti olevansa uuden palkkausjärjestelmän piirissä. Tehtävän vaativuuteen ja henkilökohtaiseen suoriutumiseen perustuva palkkausjärjestelmä on otettu käyttöön virastoittain. Seitsemän sadasta ilmoitti olevansa vielä kiinteällä peruspalkalla, johon lisätään ikä-/kokemuslisät. Sopimuspalkka oli viidellä prosentilla vastaajista, jokin muu järjestelmä neljällä prosentilla ja yksi sadasta ei osannut sanoa, minkä järjestelmän mukaan palkka määräytyy. (Kuvio 6). Keskipalkka 27 kaikkien suomalaisten palkansaajien tason yläpuolella, naisten ja miesten välinen palkkaero suunnilleen ennallaan Säännöllisen työajan ansio ennen ennakonpidätystä oli keskimäärin 27 /kk. Naisten keskipalkka oli 86 % miesten palkoista. Edellisenä vuonna kyseinen prosenttiluku oli 88. Naisten ja miesten välinen palkkaero vaihteli huomattavasti iän ja koulutuksen mukaan. Suurimmat erot iän mukaan katsottuna olivat ikäjakauman kummassakin päässä. Tosin sekä jakauman ala- että yläpäässä havaintojen määrä on pieni. Koulutusasteen mukaan tarkasteltaessa naisten ja miesten välinen palkkaero on suuri alemmissa koulutusasteissa, mutta pienenee ylempiin koulutusasteisiin siirryttäessä. Korkeakoulututkinnon suorittaneet naiset ansaitsivat 86 % vastaavantasoisen koulutuksen omaavien miesten palkoista. Tutkijakoulutuksen saaneiden naisten ja miesten palkat olivat lähes samansuuruisia. Palkkojen vaihtelu oli kuitenkin suurinta eri toimiasemassa olevien välillä. Säännöllisen työajan ansioiden keskiarvot ja fraktiilit on sukupuolen, asematason, koulutuksen, työsuhteen laadun, työssäkäyntipaikkakunnan ja palkkausjärjestelmän mukaan kerättyinä kuvioon 7 sekä liitetaulukoihin Palkkakehitys maltillista Neljä kymmenestä vastanneesta ilmoitti, että lokakuusta 05 lokakuuhun 06 päätoimen kuukausiansiot olivat nousseet yleiskorotuksen verran. Yleiskorotuksen tason ylittäneen korotuksen oli kuitenkin saanut 44 % vastaajista. Pienellä osalla palkka oli laskenut (3 %) ja osa ei osannut sanoa, miten palkka oli kehittynyt. Suurin tekijä nousuun oli henkilökohtaisen palkanosan muutos (24 %:lla) ja toiseksi suurin tehtäväkohtaisen palkanosan muutos (21 %:lla). Tulospalkkio nosti ansioita vain yhdellä prosentilla vastaajista. Osalla ansiot olivat muuttuneet uuden työnantajan, uuden aseman tai tehtävän ansiosta. Yksi neljästä ilmoitti jonkin muun tarkemmin erittelemättömän syyn ansioiden muutokseen. (Taulukko 3). Palkkaukseen vaikuttaneet tekijät Valtiosektorin työpaikoilla on siirrytty virastoittain uuteen palkkausjärjestelmään (UPJ). UPJ:ssä perinteiset A- ja C-palkkataulukot on korvattu järjestelmällä, jossa palkkauksen perustana on tehtävän vaativuuden ja henkilökohtaisen työsuorituksen arviointi. Uusi palkkausjärjestelmä ja sen soveltaminen ja kehittäminen muodostavat valtion palkkapolitiikan ja kilpailukyvyn perustan. Työmarkkinatutkimuksessa on nyt neljänä vuotena kysytty, minkä tekijöiden vastaajat katsoivat vaikuttavan palkkauksessaan ja miten he arvioivat uuden palkkausjärjestelmän tavoitteiden toteutuneen. Ne, jotka kyselyhetkellä lokakuussa 06, ilmoittivat olevansa uuden tehtävän vaativuuteen ja henkilökohtaiseen suoriutumiseen perustuvan palkkausjärjestelmän piirissä, katsoivat että työn vaativuudella oli joko paljon (56 % vastaajista) tai jossain määrin (34 % vastaajista) vaikutusta palkkaukseen. Vastaavasti henkilökohtaisen osaamisen katsottiin vaikuttavan paljon (35 % vastaajista) tai jossain määrin (52 % vastaajista). Ne, Akavan Erityisalat - Valtiosektorin työmarkkinatutkimus 06 Tiivistelmä 5

6 jotka eivät vielä olleet uuden järjestelmän piirissä, arvioivat kyseisten tekijöiden vaikutuksen alhaisemmaksi. Ryhmän tuloksen ei katsottu vaikuttavan palkkaukseen juuri lainkaan. Myöskään työn määrällä ei katsottu olevan vaikutusta palkkaan, työn laadulla jonkin verran. (Kuvio 11). Kriittisyys uutta palkkausjärjestelmää kohtaan vain kasvaa Kun uutta tehtävän vaativuuteen ja henkilökohtaiseen suoriutumiseen perustuvaa palkkausjärjestelmää alettiin kehittää, sille annettiin seuraavia ominaisuuksia. Sen tulisi - olla selkeä ja ymmärrettävä - reagoida työtehtävien muutoksiin - kannustaa ammattitaidon kehittämiseen - olla palkkaporrastukseltaan oikeudenmukainen - palkita hyvästä työsuorituksesta - antaa kilpailukykyisen palkkatason - kohdella nuoria ja vanhoja tasapuolisesti - kohdella naisia ja miehiä tasapuolisesti Neljänä perättäisenä vuonna on kysytty vastaajien arviota näiden ominaisuuksien toteutumisesta. Arviot ovat hieman vaihdelleet eri vuosina. Kriittisyys on kuitenkin ennemminkin kasvanut kuin vähentynyt. Erityisen negatiivisesti uuden järjestelmän piirissä olevat suhtautuivat väitteeseen, että uusi palkkausjärjestelmä antaa kilpailukykyisen palkkatason tai että järjestelmässä palkkaporrastus on oikeudenmukainen. Järjestelmän ei myöskään katsottu kannustavan ammattitaidon kehittämiseen eikä sen katsota palkitsevan hyvästä työsuorituksesta eikä liioin reagoivan työtehtävien muutoksiin. Järjestelmää ei myöskään pidetä selkeänä eikä ymmärrettävänä. Sen ei katsota kohtelevan nuoria ja vanhoja tasapuolisesti. Kaikkiin edellä mainittuihin väittämiin yli puolet vastasi olevansa eri mieltä. Positiivista kehitystä näyttää vastaajien mielestä vain väittämä, että järjestelmä kohtelee naisia ja miehiä tasapuolisesti. Neljä kymmenestä uskoi tähän. (Kuvio 12). Arvioita eri vuosilta on verrattu kuviossa 13. Uuden palkkausjärjestelmän käyttöönotosta kyllä tiedotettiin, mutta oliko se riittävää Vain vanhemmista ikäluokista, vuotiaista ja yli 50-vuotiaista, yli puolet vastaajista oli sitä mieltä, että uuden palkkausjärjestelmän käyttöönotosta tiedotettiin riittävästi. Nuoremmista ikäryhmistä, alle 30-vuotiaista ja vuotiaista alle puolet oli sitä mieltä, että tiedotus oli riittävää. Yli neljännes vastaajista ei osannut sanoa, oliko se riittävää. Myös vanhemmista ikäryhmistä yli puolet oli sitä mieltä, että koulutusta uuteen palkkausjärjestelmään annettiin riittävästi. Nuorimmasta ikäryhmästä, alle 30-vuotiaista vain 38 % oli samaa mieltä. Lähes kolmannes ei osannut sanoa, oliko koulutus ollut riittävää. (Kuvio 14). Vain puolella vastaajista oli mahdollisuutta osallistua tehtävän vaativuuden arviointiin Tehtäväkuvauksen laatimiseen oli kaikissa ikäryhmissä saatu osallistua %:sti. Sen sijaan tehtävän vaativuuden arviointiin pääsi osallistumaan vain % vastaajista. Esimiehensä kanssa uusia palkkauksen perusteita oli käsitelty melko tasaisesti, noin 60 % vastaajista. Vain vanhimmasta ikäryhmästä yli 50-vuotiaista kuitenkin vähiten, 55 % vastaajista. (Kuvio 15). Mielipiteet työmäärästä vaihtelivat toimiasemittain Kokoaikatyössä olevien virka/työsopimuksen mukainen säännöllinen työaika viikossa oli keskimäärin 36,8 tuntia, mutta todellisia tehtyjä työtunteja kertyi kuitenkin keskimäärin 39. Johtoasemassa olevilla viikkotyötunteja kertyi keskimäärin 40 tuntia. Lähes viidennes (18 %) kokoaikaisista arvioi työmääränsä jatkuvasti liian suureksi. Miltei joka toiselle (46 %) työmäärä kasvoi ajoittain liian suureksi. Joka kolmas (32 %) piti työmääräänsä sopivana. Mielipiteet työmäärästä vaihtelivat kuitenkin toimiasemit- Akavan Erityisalat - Valtiosektorin työmarkkinatutkimus 06 Tiivistelmä 6

7 tain. Johtotehtävissä olevista 28 % vastaajista katsoi työmääränsä jatkuvasti ja lähes puolet (49 %) ajoittain liian suureksi. Sopivana sitä piti viidennes vastaajista. Asiantuntijoista viidennes ja toimihenkilöistäkin yksi kymmenestä katsoi työmääränsä jatkuvasti olevan liian suuren. Asiantuntijoista yli puolella (51 %) ja toimihenkilöistä yli kolmanneksella (35 %) työmäärä kasvoi ajoittain liian suureksi. Asiantuntijoista 27 % ja toimihenkilöistä 46 % piti työmääräänsä sopivana. (Kuvio 16). Ylitöitä tehdään, vaikka korvausta ei aina saa tai vapaana annettu korvaus jää käyttämättä Joka toinen (55 %) ilmoitti tekevänsä ylitöitä. Kuudella kymmenestä ylitöiden määrä oli kuluneen vuoden aikana pysynyt ennallaan, neljäsosalla se oli lisääntynyt. Ylitöihin jäätiin pääsääntöisesti omasta aloitteesta (87 %), koska tehtävistä suoriutuminen niin vaati. Viisi sadasta teki ylitöitä työnantajan määräyksestä, mutta myös omaaloitteisesti. Korvaukset vaihtelivat sen mukaan, oliko kyseessä työnantajan määräys vai ei. Yleisin tapa korvata työnantajan määräyksestä tehdyt ylityöt oli virka/työehtosopimuksen mukaan täysimääräisenä vapaa-aikana (23 %), seuraavaksi suosituin tapa korvata oli osittain vapaa-aikana (13 %). Niitä, joille ylitöitä ei korvattu lainkaan, oli 11 %. (Taulukko 4). Kuusi kymmenestä (58 %) pystyi pitämään vapaa-aikana korvattavat ylityöt ja ylimääräiset tunnit työpaikalla olevan työajan tasoitusjärjestelmän mukaan. Viidesosa keräsi tuntivapaansa työaikapankkiin ja yhdellä viidestä vapaatunnit jäivät pääsääntöisesti pitämättä. Korvaamistapa vaihteli toimiaseman mukaan. Erityisesti johdolta (36 %) vapaat jäivät pitämättä. (Kuvio 17). korvattu lainkaan, oli 39 %. (Taulukko 5). Työaikapankkijärjestelmän käytössä ei ole edistytty Runsas neljäsosa (29 %) vastaajista oli työpaikassa, jossa oli käytössä työaikapankki, viidesosa ilmoitti, ettei tiennyt työpaikkansa työaikapankkitilannetta, osa (4 %) tiesi, että käyttöönottoa valmistellaan. Tilanne ei ole kohentunut edellisestä vuodesta. Tasa-arvosuunnitelmia puuttuu edelleen tai niistä ei tiedetä Tasa-arvolaki on jo vuodesta 1995 lähtien velvoittanut yli 30 henkeä säännöllisesti työllistävät työpaikat laatimaan tasa-arvosuunnitelman. Vuonna 05 uudistettu laki täsmensi suunnitelman sisältöä. Siitä tulee käydä ilmi työpaikan tasa-arvotilanne, se miten naiset ja miehet ovat sijoittuneet eri tehtäviin sekä palkkakartoitus. Sen tulee sisältää myös tasa-arvon edistämiseksi suunnitellut toimenpiteet sekä arvion siitä, miten aiemmat suunnitelmat ovat toteutuneet. Tasa-arvosuunnitelmien tilanne oli suunnilleen sama edelliseen vuoteen verrattuna. Runsas kolmannes kokoaikaisista oli työpaikassa, jossa oli tehty tasa-arvosuunnitelma. Seitsemän sadasta tiesi, että suunnitelma oli tekeillä. Sen sijaan edelleenkin neljä kymmenestä oli niitä, jotka eivät tienneet työpaikkansa tasa-arvosuunnitelmasta mitään. Jos työpaikalla oli tehty tasa-arvosuunnitelma, niin yksi kymmenestä oli sitä mieltä, että sillä oli ollut käytännön vaikutuksia miesten ja naisten välisen palkkaeron kaventumiseen. Jos ylitöitä tai muita ylimääräisiä tunteja tehtiin ilman työnantajan määräystä, korvattiin ne pääsääntöisesti 1:1 periaatteella (54 % vastaajista). Niitä, joille ylitöitä ei Akavan Erityisalat - Valtiosektorin työmarkkinatutkimus 06 Tiivistelmä 7

8 Akavan Erityisalojen työmarkkinatutkimus 06 Valtiosektori Sisältö Yleistä...2 Palvelussuhde...3 Määräaikaiset palvelussuhteet...4 Palkkaus...6 Luontoisedut...8 Ylityö- ja/tai vastaavat korvaukset...8 Palkkakehitys...8 Palkkaukseen vaikuttavat tekijät...9 Arviot uudesta palkkausjärjestelmästä...9 Uuteen palkkausjärjestelmään siirtyminen Osa-aikaiset Työaika ja ylityöt Työssä jaksaminen Muutokset työssä Kiusaaminen työpaikoilla Tasa-arvo ja samapalkkaisuus Taulukkoluettelo Kuvioluettelo Liitetaulukot... 17

9 Yleistä Akavan Erityisalojen vuoden 06 työmarkkinatutkimus jakautui vuoden 05 tutkimuksen tapaan kahteen osaan: yksityiselle ja julkiselle sektorille tehtiin omat kyselyt. Tämä on Akavan Erityisalojen valtiosektorin työmarkkinatutkimukseen liittyvä raportti. Työmarkkinatutkimuksen tarkoituksena on saada ajantasaista tietoa jäsenten palkkauksesta ja palvelussuhteen ehdoista. Edellisvuosien tapaan haluttiin selvittää, miten uuteen tehtävän vaativuuteen ja henkilökohtaiseen suoriutumiseen perustuvaan palkkausjärjestelmään siirtyminen on vaikuttanut palkkaukseen, palvelussuhteen laatuun ja työoloihin. Lisäksi haluttiin tietoja palkkausjärjestelmien toteutuksesta ja siitä, miten uusi palkkausjärjestelmä on otettu vastaan. Palvelussuhteen määräaikaisuuteen liittyvät asiat ovat edelleen ajankohtaisia, samoin tasa-arvosuunnitelmiin liittyvät asiat. Tutkimus toteutettiin postikyselynä. Tutkimukseen valittiin Akavan Erityisalojen jäsenyhdistysten joka toinen valtiolla työskentelevä jäsen. Lomakkeita postitettiin kaikkiaan 1535 kappaletta. Postituspäivä oli ja lomakkeet pyydettiin palauttamaan viimeistään Marraskuun aikana lomakkeen täyttämisestä muistutettiin kortilla. Lomake oli mahdollista täyttää myös liiton nettisivuilla. Määräaikaan mennessä postin kautta saapui 529 lomaketta ja 55 lomakkeen saajaa kävi täyttämässä kyselylomakkeen netin kautta. Vastausprosentiksi saadaan 38,0. Raportissa keskitytään kokopäivätyössä oleviin, osaaikatyössä olevista on lyhyt yhteenveto. Taustamuuttujina on käytetty sukupuolta, ikää, työssäkäyntipaikkaa, toimiasemaa ja palvelussuhdetta. Tekstissä mainitut erot ovat tilastollisesti merkitseviä vähintään 5 prosentin merkitsevyystasolla. Kuviossa 1 on taustatietoja kaikista vastaajista. Kuvio 1. Taustatietoja vastaajista, %. M iehet 22 Naiset 78 Ikä Ikä alle Tutkinto 60- Keskiaste Alin korkea-aste Alempi korkeakouluaste 19 Ylempi korkeakouluaste 68 Työssäkäyntialue Tutkijan koulutus 5 Pääkaupunkiseutu 60 Jäsenyhdistys Muu Suomi 40 SPECIA - asiantuntijat ja ylemmät toimihenkilöt ry 42 Tradenomi HSO Sihteerit ry M useoalan ammattiliitto ry Arkistoalan ammattiyhdistys ry Kääntäjien ammattijärjestö ry Muut % Akavan Erityisalojen työmarkkinatutkimus 06, valtiosektori 2

10 Neljä viidesosaa vastaajista (78 %) oli naisia. Alle 30-vuotiaita oli reilu kymmenesosa (14 %), vajaa kolmannes (30 %) oli vuotiaita, vuotiaita oli myös vajaa kolmannes (28 %), viidesosa oli vuotiaita ja 60-vuotiaita tai vanhempia oli kuusi sadasta. Suurimmalla osalla (68 %) oli ylempi korkeakoulututkinto. Viidesosa oli suorittanut alemman korkeakoulututkinnon ja viisi sadasta oli lisensiaatti- tai tohtoritutkinnon suorittaneita (tutkijan koulutus). Naiset olivat jonkin verran miehiä koulutetumpia. Miehistä 13 prosenttia ja naista 2 prosenttia oli keskiasteen tutkinnon suorittaneita. Kaikkiaan vastaajilla oli 46 erilaista tutkintoa. Lähes joka toisella (45 %) oli filosofian kandidaatin tutkinto, kasvatustieteen maistereita oli 15 %. Naisista 18 % ja miehistä 3 % oli kasvatustieteilijöitä. Alemman korkeakouluasteen tutkinnoista yleisin oli humanististen tieteiden kandidaatin tutkinto, joka oli viidellä sadasta. Tradenomi HSO Sihteerin tutkinto oli myös viidellä sadasta. Vastaajat olivat suorittaneet tutkintonsa keskimäärin 29-vuotiaina, joka toinen oli valmistuessaan korkeintaan 27-vuotias. Tutkinnot oli suoritettu 37 eri korkeakoulussa tai oppilaitoksessa. Joka kolmas oli valmistunut Helsingin yliopistosta, runsaalla kymmenesosalla oli tutkinto Tampereen yliopistosta. Joka kymmenes oli suorittanut tutkintonsa Jyväskylän yliopistossa ja vajaa kymmenesosa tutkinnoista oli Turun yliopistosta. Kolme viidestä (60 %) kävi töissä pääkaupunkiseudulla eli Helsingissä, Espoossa, Vantaalla tai Kauniaisissa. Vastaajat kuuluivat 16 eri jäsenyhdistykseen (tarkemmin liitetaulukko 1). Neljä kymmenestä oli SPECIA - asiantuntijat ja ylemmät toimihenkilöt ry:n jäseniä Tradenomi HSO Sihteerit ry:n jäseniä oli lähes joka kymmenes (9 %), Museoalan ammattiliittoon kuului 8 prosenttia, samoin Arkistoalan ammattiyhdistykseen ja Kääntäjien ammattijärjestöön. Kuviosta 2 selviää, miten naisten ja miesten ikärakenteet poikkeavat toisistaan. Naiset olivat miehiä nuorempia. Naisten keski-ikä 41,0 ja miesten 45,7 vuotta. Vajaa viidennes (17 %) naisista oli alle 30-vuotiaita, miehistä vain 5 prosenttia. Kolmannes miehistä oli vuotiaita. Naisista tässä ikäluokassa oli viidennes (19 %). Kuvio 2. Naisten ja miesten ikäjakauma, % M iehet Naiset alle Palvelussuhde Lokakuun viimeisellä viikolla 06 vastaajista 87,3 % oli kokopäivätyössä ja viisi sadasta (5,0 %) oli osaaikaisena. Runsas 4 prosenttia oli äitiys-, isyys- tai vanhempainlomalla/hoitovapaalla, heidän joukossaan oli vain yksi mies. Kokopäivätyössä olevilla oli 149 erilaista toimen/tehtävän nimikettä. Yleisimmät nimikkeet olivat suunnittelija (11 %) ja tutkija (9 %). Kokoaikatyössä olevien toimi-/virka-asemat vaihtelevat niin sukupuolen kuin iänkin mukaan (Kuvio 3). Miehet olivat asiantuntijoina (61 %), joka viides oli toimihenkilö ja osa keskijohdossa (14 %) tai johdossa (3 %). Joka toinen nainen (54 %) oli asiantuntijana, kolmannes naisista oli toimihenkilötehtävissä. Nuoret, alle 30-vuotiaat tekivät töitä toimihenkilöinä. Suurin osa 30 vuotta täyttäneistä oli asiantuntijoina, viidesosa 50 vuotta täyttäneistä oli toimihenkilöitä. Akavan Erityisalojen työmarkkinatutkimus 06, valtiosektori 3

11 Kuvio 3. Kokopäivätyössä olevien toimiasemat sukupuolen ja iän mukaan, %. 90 % Johto Keskijohto Asiantuntija Toimihenkilö M iehet Naiset Ikä alle 30 vuotta Kuvio 4. Työn ja koulutustason vastaavuus sukupuolen, iän, toimiaseman ja palvelussuhteen mukaan, %. Työn vaativuustaso on alhaisempi kuin koulutus edellyttäisi Kaikki 19 M iehet Naiset Ikä alle 30 vuo tta Johto, keskijohto 5 Asiantuntija 11 Toimihenkilö 40 Palvelussuhde pysyvä määräaikainen % Kolme neljästä (77 %) oli mielestään koulutustaan vastaavassa työssä, yksi viidestä (19 %) taas oli sitä mieltä, että työn vaativuustaso oli alhaisempi kuin koulutus edellyttäisi. Kuviosta 4 selviää, mitä mieltä miehet ja naiset, eri ikäluokkiin kuuluvat, erilaisissa palvelussuhteissa olevat ja eri toimiasemissa olevat olivat työn vaativuustason ja koulutuksen suhteesta. Naisilla oli miehiä useammin työ, johon riittäisi alempikin koulutus. Nuoret, alle 30-vuotiaat selviäisivät oman käsityksensä mukaan vaatimustasoltaan korkeammistakin työtehtävistä. Neljällä kymmenestä toimihenkilöstä oli koulutus, jolla voisi tehdä nykyistä vaativampiakin töitä. Määräaikaisessa palvelussuhteessa olevilla oli muita useammin työtehtäviin nähden liiaksi koulutusta. Määräaikaiset palvelussuhteet Kokopäivätyössä olevista lähes 70 prosenttia (69 %) oli pysyvässä palvelussuhteessa, osalla (3 %) oli pysyvä palvelussuhde, johon oli mahdollista palata meneillään olevan määräaikaisuuden päätyttyä. Vajaa kolmannes (29 %) oli määräaikaisena. Kokopäivätyössä olevat naiset olivat miehiä useammin määräaikaisessa palvelussuhteessa (Kuvio 5). Nuorten palvelussuhteet olivat yleensä määräaikaisia. Alle 30-vuotiaista kaksi kolmesta teki kokopäivätyötä määräaikaisena vuotiaista kokopäiväisistä yli 40 prosenttia teki töitä määräaikaisena. Akavan Erityisalojen työmarkkinatutkimus 06, valtiosektori 4

12 Kuvio 5. Määräaikaiset palvelussuhteet sukupuolen ja iän mukaan, osuus kokopäivätyössä olevista, %. 80 % Kaikki M iehet Naiset Ikä alle 30 vuotta Taulukko 1. Työnantajan perustelut määräaikaisille palvelussuhteille, %. Kaikki Miehet Naiset Ikä alle vuotta (n=154) (n=21) (n=133) (n=54) (n=68) (n=31) (n=22) Sijaisuus Työn luonne on määräaikainen Muu syy (esim. projekti) Perustetta ei ilmoitettu Työnantaja perusteli määräaikaisia palvelussuhteita eri tavoin (Taulukko 1). Kolmannes (34 %) hoiti sijaisuuksia, nuorista alle 30-vuotiaista kuusi kymmenestä (57 %) oli sijaisena. Osalle (6 % ) työantaja ei ollut ilmoittanut perustetta palvelussuhteen määräaikaisuudelle. Yksi neljästä oli nykyisessä työpaikassaan ensimmäistä kertaa määräaikaisena. Joka toisella oli meneillään toinen määräaikaisuusjakso, yhdellä viidestä oli ollut nykyisessä työpaikassaan vähintään viisi määräaikaisuusjaksoa. Vajaa kolmannes (28 %) määräaikaisista oli määräaikaisessa palvelussuhteessa omasta tahdostaan. Määräaikaisten arviot siitä, mitä tapahtuu määräaikaisuuden päätyttyä on esitetty taulukossa 2. Neljä kymmenestä (40 %) uskoi, että meneillään olevaa määräaikaisuutta tullaan jatkamaan jakson päätyttyä. Runsas kymmenesosa (14 %) uskoi aloittavansa uuden työn muualla, vajaa kolmannes (28 %) ei vielä osannut sanoa, mitä määräaikaisuusjakson päätyttyä tapahtuu. Taulukko 2. Arviot siitä, mitä tapahtuu määräaikaisuuden päättymisen jälkeen, %. Määräaikaista palvelussuhdetta todennäköisesti jatketaan samassa työpaikassa Solmii todennäköisesti vakinaisen palvelussuhteen samaan työpaikkaan Aloittaa todennäköisesti uuden työn muualla Kaikki Miehet Naiset Ikä alle vuotta (n=149) (n=21) (n=128) (n=43) (n=69) (n=24) (n=12) Joutuu luultavasti työttömäksi Ei halua uutta työtä esim. perheen tai opiskelun vuoksi Ei tiedä vielä, mitä tapahtuu Akavan Erityisalojen työmarkkinatutkimus 06, valtiosektori 5

13 Palkkaus Lähes kaikkien (99 %) kokoaikaisten palvelussuhteen ehdot määräytyivät Valtion yleisen virka- ja työehtosopimuksen mukaan. Nykyiset sopimukset ovat voimassa Kuvio 6. Palkkausjärjestelmät, %. Kiinteä peruspalkka 7 % Sopimuspalkka 5 % Jokin muu 4 % Ei tietoa 1% UPJ 83 % Suurin osa (83 %) oli uudessa palkkausjärjestelmässä (UPJ). Siinähän palkka määräytyy tehtävien vaativuuden ja henkilökohtaisen suorituksen mukaan. Seitsemän sadasta oli edelleen kiinteällä peruspalkalla, johon lisätään ikä-/kokemuslisät. Sopimuspalkkaisia oli 5 prosenttia. Osa (4 %) oli jossain muussa järjestelmässä ja yksi sadasta ei osannut sanoa palkkausjärjestelmäänsä. Lomakkeella tiedusteltiin lokakuun 06 päätoimen palkkatuloja. Säännöllisen työajan ansioiden lisäksi kysyttiin luontoisetujen yhteenlaskettua verotusarvoa ja ylityö- ja/tai vastaavia palkkioita. Palkkalaskelmissa ovat mukana ne kokopäivätyössä olevat, joiden kuukausiansiot ennen ennakonpidätystä olivat lokakuussa 06 vähintään 1000 euroa. Palkkoja kuvataan graafisesti pylväiden, viivakuvioiden ja nauhakuvioiden avulla. Nauhakuviossa nauhan sisälle mahtuu 80 % ryhmän palkoista ja % jää ulkopuolelle. Nauhan vasen pää (kymmenen prosentin fraktiili F10) on palkka, jota pienempää saa 10 % ryhmään kuuluvista, nauhan oikea pää (90 prosentin fraktiili F90) on taas palkka, jota suurempaa saa 10 % ryhmästä. Nauhan jakaa kahtia mediaanipalkka (F50). Puolet ryhmästä saa korkeintaan mediaanipalkan suuruista palkkaa ja puolella palkka ylittää mediaanipalkan. Ryhmän keskipalkka on merkitty nauhan sisälle numeroin ja tunnusluvut on pyöristetty lähimpään euroon. Kuvioissa ja taulukoissa ryhmän palkka ilmoitetaan vain, jos ryhmässä on vähintään kuusi henkilöä. Kuvioihin liittyvät tiedot löytyvät liitetaulukosta 2. Kuviossa 7 on esitetty eri ryhmien palkat nauhakuvion muodossa. Säännöllisen työajan ansiot ennen ennakonpidätystä olivat keskimäärin 27 euroa. Joka toisen kokoaikaisen kuukausiansiot (F50) olivat vähintään 2639 euroa, yksi kymmenestä sai palkkaa 1963 euroa tai vähemmän (F10), kymmenesosalla palkka oli vähintään 3600 euroa. Miesten keskipalkka oli 3050 euroa. Naisten keskiansiot kuukaudessa olivat 2625 euroa, mikä on 86 prosenttia miesten keskipalkasta. Miesten palkat vaihtelivat naisten palkkoja enemmän. Joka toisen naisen palkka oli korkeintaan 2543 euroa (F50), miesten mediaanipalkka oli 3000 euroa (F50). Pääkaupunkiseudulla keskiansiot olivat 28 euroa ja muualla Suomessa 2572 euroa. Pääkaupunkiseudulla joka toisen palkka oli vähintään 2702 euroa, muualla Suomessa mediaanipalkka oli vajaa 0 euroa pienempi, 2500 euroa. Eri toimiasemissa olevien palkat vaihtelivat suuresti. Johtoasemassa olevien ansiot olivat keskimäärin 4055 euroa kuukaudessa. Keskijohdossa palkat olivat 3439 euroa, mikä on runsaat neljä viidesosaa (79 %) johtajien palkoista. Asiantuntijoiden keskipalkka oli 2812 euroa, mikä on 82 prosenttia keskijohdon ja 69 prosenttia johdon palkoista. Toimihenkilöiden keskiansiot olivat 2244 euroa ja joka toisen tulot jäivät kuukaudessa 2141 euroon. Toimihenkilöiden palkat olivat 80 prosenttia asiantuntijoiden ja 65 prosenttia keskijohdon palkoista. Määräaikaisten palkat, keskimäärin 2296 euroa kuukaudessa, olivat neljä viidesosaa (79 %) pysyvässä palvelussuhteessa olevien palkoista. Uudessa palkkausjärjestelmässä olevien keskipalkka oli 2746 euroa. Sopimuspalkalla olevien ansiot olivat keskimäärin 2637 euroa. Kiinteällä peruspalkalla olevien keskipalkka oli 2399 euroa, mikä on 87 prosenttia UPJ:n keskipalkasta. Kuviosta 7 on mukana myös viiden suurimman jäsenyhdistyksen palkkanauhat. Kääntäjien ammattijärjestöön kuuluvien keskipalkka oli 2781 euroa, myös Arkistoalan ammattiyhdistykseen ja SPECIAan kuuluvien keskipalkka ylitti 2700 euroa. Akavan Erityisalojen työmarkkinatutkimus 06, valtiosektori 6

14 Kuvio 7. Säännöllisen työajan ansiot ennen ennakonpidätystä, euroa/kk. Valtio yhteensä 27 M iehet Naiset Pääkaupunkiseutu Muu Suomi Johto Keskijohto Asiantuntija 2812 Toimihenkilö 2244 Pysyvä 2891 M ääräaikainen 2296 Kiinteä peruspalkka ja ikä-/kokemuslisät Sopimuspalkka Uusi palkkausjärjestelmä Arkistoalan ammattiyhdistys Kääntäjien ammattijärjestö M useoalan ammattiliitto SPECIA Tradenomi HSO Sihteerit euroa/kk Kuviosta 8 näkyy eri ikäluokkiin kuuluvien naisten ja miesten keskipalkat. Suurimmat erot naisten ja miesten keskipalkoissa ovat ikäjakauman kummassakin päässä. On kuitenkin huomattava, että sekä jakauman ala- että yläpäässä havaintojen määrä on pieni. Kuvio 8. Naisten ja miesten palkat iän mukaan, keskim. euroa/kk euroa/kk M iehet Naiset Alle 30 vuotta Akavan Erityisalojen työmarkkinatutkimus 06, valtiosektori 7

15 Kuvio 9. Naisten ja miesten palkat koulutuksen mukaan, keskim. euroa/kk euroa/kk M iehet Naiset Keskiaste Alin korkea-aste Alempi korkeakouluaste Ylempi korkeakouluaste Tutkijan koulutus Naisten ja miesten palkat vaihtelevat koulutusasteen mukaan (Kuvio 9). Alimman korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden naisten palkat olivat 73 prosenttia vastaavan tasoisen tutkinnon suorittaneiden miesten palkoista. Alemman korkeakouluasteen tutkinnon suorittaneiden naiset palkat olivat 86 prosenttia miesten palkoista. Korkeakoulututkinnon suorittaneiden naisten palkat olivat alle 86 prosenttia saman tasoisen tutkinnon suorittaneiden palkoista. Tutkijakoulutuksen saaneiden naisten palkat olivat saman suuruisia. Luontoisedut Lokakuussa 06 4 prosenttia kokoaikaisista sai luontoisetuja. Etujen verotusarvo oli keskimäärin 31 euroa. Verotusarvot vaihtelivat 10:n ja 123:n euron välillä. Kolme neljästä ilmoitti etunsa verotusarvoksi euroa. Ylityö- ja/tai vastaavat korvaukset Ylityö- ja/tai vastaavia korvauksia ja palkkioita oli lokakuun 06 aikana saanut 6 prosenttia kokoaikaisista. Korvaukset vaihtelivat 30:n ja 3000:n euron välillä. Joka toisella korvaukset ja palkkiot olivat korkeintaan 50 euroa, Korvausten ja palkioiden keskiarvo oli 583 euroa. Palkkakehitys Neljällä kymmenestä päätoimen kuukausiansiot lokakuusta 05 lokakuuhun 06 olivat nousseet yleiskorotuksen verran. 44 prosentilla korotus oli ylittänyt yleiskorotuksen tason ja pienellä osalla (3 %) ansiot olivat laskeneet. Osa (6 %) taas ei ollut töissä edellisen vuoden lokakuussa ja osa (5 %) ei osannut sanoa, miten palkka oli kehittynyt menneen vuoden aikana. Taulukosta 3 selviää tekijät, jotka olivat aiheuttaneet kuukausiansioiden muutoksen. Osuudet on laskettu palkkalaskelmissa mukana olevien kokoaikaisten vastausten perusteella. Taulukko 3. Syyt muutokseen kuukausiansioissa, %. % (n=495) Tehtäväkohtaisen palkanosan muutos 21 Henkilökohtaisen palkanosan muutos 24 Tulospalkkio 1 Uusi työnantaja 0 Uusi asema tai tehtävä 9 Ikä-/kokemuslisä 3 Lisäkoulutus tai -pätevyys 0 Omat toimenpiteet 1 Muu syy 24 Viidesosalla (21 %) tehtäväkohtaisen palkanosan muutos oli palkkamuutoksen taustalla. Neljäsosalla (24 %) oli muuttunut henkilökohtainen palkanosa. Yhdellä kymmenestä (9 %) palkanmuutoksen taustalla oli siirtyminen uuteen asemaan tai tehtävään. Yksi neljästä ilmoitti jonkin muun syyn ansioiden muutokseen. Kuviosta 10 näkee, miten Akavan Erityisalojen valtiosektorilla työskentelevien ja kaikkien kuukausipalkkaisten palkansaajien kuukausiansiot kehittyivät vuosina Vuonna 02 ei julkiselle sektorille tehty työmarkkinatutkimusta. Vuodesta 05 vuoteen 06 keskipalkat nousivat 2,2 prosenttia. Samaan aikaan kaikkien kuukausipalkkaisten ansiot nousivat 2,9 prosenttia. Akavan Erityisalojen työmarkkinatutkimus 06, valtiosektori 8

16 Kuvio 10. Palkat valtiolla vuosina 00-06, keskim. euroa/kk Valtio Kaikki palkansaajat* ** *Lähde: Ansiotasoindeksi 06: Tilastokeskus **ennakkotieto Palkkaukseen vaikuttavat tekijät Eri palkkausjärjestelmissä palkan määräytymisperusteet vaihtelevat. Kuviosta 11 selviää eri järjestelmissä olevien käsitykset palkkaan vaikuttavista tekijöistä. Uudessa palkkausjärjestelmässä olevista useampi kuin joka toinen (56 %) oli sitä mieltä, että työn vaativuus vaikuttaa palkkaan paljon, niitäkin joiden mielestä vaativuus vaikuttaa palkan suuruuteen ainakin jossain määrin oli 34 %. UPJ:n piirissä olevat katsoivat myös henkilökohtaisen osaamisen vaikuttavan paljon tai jossain määrin palkkaukseen. Myös laadulla on heidän mielestään vaikutusta. Arviot uudesta palkkausjärjestelmästä Valtiolla on uudistettu palkkausjärjestelmiä niin, että palkkaa maksetaan tehtävän vaativuuden ja henkilökohtaisen suoriutumisen perusteella. Kuviosta 12 selviää, miten UPJ:ssa ja muissa järjestelmissä olevat arvioivat uudistettua palkkausjärjestelmää. Muissa järjestelmissä olevat valitsivat väittämää arvioidessaan UPJ:ssa olevia useammin En osaa sanoa- vaihtoehdon. Kaiken kaikkiaan vanhojen järjestelmien mukaan palkkaansa saavat arvioivat uutta järjestelmää myönteisemmin kuin ne, joilla oli kokemusta uudesta järjestelmästä. Useampi kuin joka toinen ei pitänyt järjestelmää selkeänä, eikä sen uskottu antavan kilpailukykyistä palkkaa. UPJ:ssa olevien mielestä järjestelmä ei kannusta ammattitaidon kehittämiseen, sen palkkaporrastus ei ole oikeudenmukainen eikä se kohtele nuoria ja vanhoja tasapuolisesti. Yli 40 prosenttia uskoi järjestelmän kohtelevan naisia ja miehiä tasapuolisesti. Kuvio 11. Palkkaukseen vaikuttavat tekijät, %. Henkilö koht. Työn vaativuus osaaminen Ryhmän tulos Työn määrä Työn laatu % UPJ M uut UPJ M uut UPJ M uut UPJ M uut UPJ M uut Vaikuttaa paljon Vaikuttaa jossain määrin Ei vaikuta lainkaan Ei osaa sanoa Akavan Erityisalojen työmarkkinatutkimus 06, valtiosektori 9

17 Kuvio 12. Arviot uudesta palkkausjärjestelmästä, %. Uusi palkkausjärjestelmä... Samaa mieltä Ei osaa sanoa Eri mieltä on selkeä ja ymmärrettävä UP J Muut reagoi työtehtävien muutoksiin UP J Muut kannustaa ammattitaidon kehittämiseen UP J Muut palkkaporrastus oikeudenmukainen UP J Muut palkitsee hyvästä työsuorituksesta UP J Muut antaa kilpailukykyisen palkkatason UP J Muut kohtelee nuoria ja vanhoja tasapuolisesti UP J Muut kohtelee naisia ja miehiä tasapuolisesti UP J Muut % UPJ - tehtävän vaativuuteen ja henkilökohtaiseen suoriutumiseen perustuvassa palkkausjärjestelmässä olevat M uut - muissa palkkausjärjestelmissä olevat Kuvio 13. Uudessa palkkausjärjestelmässä mukana olevien arviot järjestelmästä vuosina 03-05, %. Uusi palkkausjärjestelmä... Samaa mieltä Ei osaa sanoa Eri mieltä on selkeä ja ymmärrettävä reagoi työtehtävien muutoksiin kannustaa ammattitaidon kehittämiseen palkkaporrastus on oikeudenmukainen palkitsee hyvästä työsuorituksesta antaa kilpailukykyisen palkkatason kohtelee nuoria ja vanhoja tasapuolisesti kohtelee naisia ja miehiä tasapuolisesti % Akavan Erityisalojen työmarkkinatutkimus 06, valtiosektori 10

18 Kuviosta 13 selviää, miten uudesta palkkausjärjestelmästä kokemuksia saaneiden arviot ovat muuttuneet neljän vuoden aikana. Niiden osuus, joiden mielestä järjestelmä antaa kilpailukykyisen palkan on pienentynyt vuosi vuodelta. Luottamus palkkaporrastuksen oikeudenmukaisuuteen on vähentynyt. Niitäkin, jotka uskovat järjestelmän kannustavan ammattitaidon kehittämiseen on aiempaa vähemmän. riittävästi (Kuvio 14). Kolmannes nuorista jäi ilman järjestelmäkoulutusta. Kun työpaikalla siirryttiin uuteen palkkausjärjestelmään, niin yli 70 prosenttia järjestelmään siirtyjistä laati tehtäväkuvauksen uudesta työstään (Kuvio 15). Varsinkin vuotiaat saivat osallistua tehtävän vaativuuden arviointiin. Kuusi kymmenestä käsitteli esimiehensä kanssa palkkauksen perusteita. Uuteen palkkausjärjestelmään siirtyminen Kun uusi palkkausjärjestelmä otettiin työpaikalla käyttöön, niin alle 30- vuotiaista kolmannes (32 %) oli sitä mieltä, ettei järjestelmän käyttöönotosta tiedotettu Kuvio 14. Uuden palkkausjärjestelmän käyttöönotosta tiedottaminen ja kouluttaminen, %. Kun työpaikallani otettiin käyttöön uusi palkkausjärjestelmä, niin siitä 100 % 80 tiedotettiin riittävästi annettiin koulutusta Ikä alle 30 vuotta Ikä alle 30 vuotta Kyllä Ei Ei osaa sanoa Kuvio 15. Osallistuminen uuden palkkausjärjestelmän käyttöönoton eri vaiheisiin, %. 100 % 80 Kun työpaikallani otettiin käyttöön uusi palkkausjärjestelmä, niin laadin tehtäväkuvauksen omasta työstäni sain itse osallistua tehtävän vaativuuden arviointiin käsittelin esimieheni kanssa uusia palkkauksen perusteita Ikä alle 30 vuotta Ikä alle 30 vuotta Ikä alle 30 vuotta Kyllä En Akavan Erityisalojen työmarkkinatutkimus 06, valtiosektori 11

19 Osa-aikaiset Valtiosektorilla 5 % teki osa-aikatyötä. Neljännes osa-aikaisista oli miehiä. Työtunteja heille kertyi viikossa keskimäärin 24. Kolme kymmenestä osa-aikaisesta oli määräaikaisena. Kolme neljästä osa-aikaisesta (77 %) oli koulutustaan vastaavassa työssä. Lokakuussa 06 osa-aikaisten asiot olivat keskimäärin 1480 euroa. Joka toisen osa-aikaisen ansiot jäivät alle 1700 euron. Työaika ja ylityöt Kokoaikatyössä olevien virka/työehtosopimuksen mukainen säännöllinen työaika viikossa oli keskimäärin 36,8 tuntia. Vuoden 06 aikana heille kertyi työtunteja viikossa keskimäärin 39,0 tuntia. Joka toisella todellisten viikkotyötuntien määrä jäi alle 38 tunnin, yksi kymmenestä oli töissä viikottain vähintään 42 tuntia. Johtotasolla työtunteja kertyi viikossa keskimäärin 40. Pysyvässä palvelussuhteessa olevat tekivät keskimäärin tunnin pidempää työviikkoa kuin määräaikaisessa palvelussuhteessa olevat. Alle 30-vuotiaiden työviikon pituus oli keskimäärin 38 tuntia, yli 40-vuotialla työviikolle tuli pituutta keskimäärin 39,5 tuntia. Viidennes kokoaikaisista arvioi työmääränsä jatkuvasti liian suureksi. Joka toiselle työmäärä kasvoi ajoittain liian suureksi, kolmannes piti työmääräänsä sopivana. Mielipiteet työmäärän suuruudesta vaihtelivat toimiasemittain (Kuvio 16). Johtotehtävissä olevista yhdellä neljästä (28%) oli jatkuvasti liian paljon töitä. Viidennes asiantuntijoista piti työmääräänsä jatkuvasti liian suurena, toimihenkilöistäkin runsaalla kymmenesosalla oli jatkuvasti liikaa töitä. Alle 30-vuotiaista lähes joka toinen (44 %) piti työmääräänsä sopivana. Kuvio 16. Arviot työmäärän suuruudesta, %. 80 % työmäärä jatkuvasti liian suuri työmäärä ajoittain liian suuri työmäärä sopiva Kaikki Johto, keskijohto Asiantuntija Toimihenkilö Joka toinen (55 %) ilmoitti tekevänsä ylitöitä tai muita säännöllisen työajan ylittäviä töitä, neljä kymmenestä ei tehnyt ylitöitä. Ylitöitä tehtiin kuukaudessa keskimäärin 12 tuntia. Viidesosalla ylityötunteja kertyi kuukaudessa korkeintaan viisi, viidesosalla taas ylitöiden määrä ylitti 18 tuntia. Joka toisella tuntimäärä jäi kymmeneen. Muita säännöllisen työajan ylittäviä töitä kokoaikaiset tekivät keskimäärin 11 tuntia kuukaudessa, viidesosalla tunteja kertyi korkeintaan 9, yksi viidestä teki tunteja vähintään 16. Ylitöihin jäätiin pääasiassa oma-aloitteisesti (87 %), koska työtehtävistä suoriutuminen niin vaati. Viisi sadasta teki ylitöitä työnantajan määräyksestä, mutta myös oma-aloitteisesti. Taulukosta 4 selviävät vastaajien käsitykset siitä, miten työnantajan määräyksestä tehdyt ylityöt korvataan. Joka kymmenes oli sitä mieltä, ettei työnantajan määräyksestä tehtyjä ylitöitä korvata lainkaan. Reilu kymmenesosa (12 %) oli sitä mieltä, että työt korvataan virka/työehtosopimuksen mukaan täysimääräisenä rahana, neljänneksen (23%) mielestä työt korvataan täysimääräisenä vapaa-aikana. Taulukko 4. Työnantajan määräyksestä tehtyjen ylitöiden korvaaminen, %. % (n=362) Korvataan virka/työehtosopimuksen 12 mukaan täysi-määräisenä rahana Korvataan virka/työehtosopimuksen 23 mukaan täysimääräisenä vapaaaikana Korvataan 1:1 12 Korvataan osittain rahana 2 Korvataan osittain vapaa-aikana 13 Ei korvata lainkaan 11 Taulukko 5 näyttää, miten kokoaikaisille korvataan ilman ylityömääräystä tehdyt ylimääräiset työtunnit. Akavan Erityisalojen työmarkkinatutkimus 06, valtiosektori 12

20 Joka toinen (54 %) sai 1:1-periaatteen mukaisen korvauksen ilman ylityömääräystä tehdyistä ylimääräisistä työtunneista. Neljä kymmenestä (39 %) teki ylimääräisiä tunteja ilman korvausta. Johtoon kuuluvat tekivät muita useammin ylimääräisiä tunteja ilman korvausta. Taulukko 5. Ilman ylityömääräystä tehtyjen ylimääräisten työtuntien korvaaminen, %. % Korvataan 1:1 54 Korvataan paremmin kuin 1:1 1 Korvataan huonommin kuin 1:1 5 Ei korvata lainkaan 39 (n=384 Kuusi kymmenestä (58 %) pystyi pitämään vapaaaikana korvattavat ylityöt ja ylimääräiset työtunnit työpaikalla olevan työajan tasoitusjärjestelmän mukaan. Viidesosa keräsi tuntivapaansa työaikapankkiin, josta ne on mahdollista pitää myöhemmin. Yhdellä viidestä vapaatunnit jäävät pääsääntöisesti käyttämättä. Eri toimiasemassa olevien mahdollisuudet käyttää ylityövapaita vaihtelivat suuresti (Kuvio 17). Yhdeksän kymmenestä toimihenkilöstä pystyi käyttämään vapaana korvatut tunnit joko työpaikalla olevan tasoitusjärjestelmän mukaan tai työaikapankkijärjestelmän avulla. Asiantuntijoista joka viides (18 % ) jätti ylityövapaansa pääsääntöisesti käyttämättä. Neljällä johtajalla kymmenestä (36 %) ei ollut mahdollisuuksia ylityövapaiden käyttöön. Kuvio 17. Vapaana korvattujen ylityövapaiden pitäminen toimiaseman mukaan, %. 80 % vapaat käytetään työajan tasoitusjärjestelmän mukaan vapaat työaikapankkiin, josta ne pidetään myöhemmin vapaat jäävät pääsääntöisesti pitämättä 0 Johto, keskijohto Asiantuntija Toimihenkilö Runsas neljäsosa (29 %) oli työpaikassa, jossa oli käytössä työaikapankki, viidesosa ei tiennyt työpaikkansa työpankkitilannetta, osa (4 %) tiesi, että työaikapankin käyttöönottoa ollaan valmistelemassa. Neljäsosa (24 %) oli tehnyt kuluneen vuoden aikana ylitöitä aiempaa enemmän, kuusi sadasta oli vähentänyt ylitöidensä määrää selvästi, yksi kymmenestä oli vähentänyt ylitöidensä määrää vuoden aikana jonkin verran (Kuvio 18). Etenkin ne, jotka tekivät ylitöitä olivat sitä mieltä, että työpaikalla on työtehtäviin nähden liian vähän työntekijöitä (Kuvio 19). Kuvio 18. Muutos ylitöiden määrässä, %. 80 % 60 Ylitöiden määrä lisääntynyt selvästi lisääntynyt jonkin verran pysynyt ennallaan vähentynyt jonkin verran vähentynyt selvästi Akavan Erityisalojen työmarkkinatutkimus 06, valtiosektori 13

21 Kuvio 19. Vastaukset väittämään Työpaikallani on liian vähän työntekijöitä työtehtäviin nähden., %. 60 % Tekee ylitöitä Ei tee ylitöitä Täysin samaa mieltä Jokseenkin samaa mieltä Ei osaa sanoa Jokseenkin eri mieltä Täysin eri mieltä Työssä jaksaminen Kuviosta selviää vastaajien käsitykset omasta työssä jaksamisestaan kuluneen vuoden aikana. Seitsämän kymmenestä oli jaksanut töissä erittäin hyvin (11 %) tai hyvin (59 %). Kolme prosenttia vastasi jaksaneensa työssä erittäin huonosti, viidesosalla jaksaminen oli ollut melko huonoa. Kuvio. Työssä jaksaminen, % Työssä jaksaminen erittäin hyvä melko hyvä ei osaa sanoa melko huono erittäin huono Muutokset työssä Enemmistö kokoaikaisista oli sitä mieltä, että työolot työpaikalla ovat pysyneet ennallaan (Kuvio 21). Vajaan kolmanneksen (30 %) mielestä mahdollisuudet oman ammattitaidon ja omien kykyjen käyttöön työpaikalla olivat viime aikoina lisääntyneet. Neljäsosa (27 %) oli päässyt vaikuttamaan työtehtäviin aiempaa enemmän. Yksi neljästä oli sitä mieltä, että työtovereiden keskinäinen kilpailu oli lisääntynyt, toisaalta neljäsosa puolestaan arvioi työtovereiden antaman tuen ja rohkaisun lisääntyneen. Niitä, joiden mielestä esimiehen antama tuki ja rohkaisu oli lisääntynyt (23 %) oli saman verran kuin niitä, joiden mielestä tuki ja rohkaisu on vähentynyt. Kuluneen vuoden aikana työpaikan ilmapiiri ja yhteishenki on huonontunut. Kolmasosa (36 %) oli sitä mieltä, että työpaikan ilmapiiri ja yhteishenki oli huonontunut, niitä joiden mielestä ilmapiiri oli parantunut oli selvästi vähemmän. Akavan Erityisalojen työmarkkinatutkimus 06, valtiosektori 14

22 Kuvio 21. Muutoksia työpaikalla, %. Viime aikoina on mahdollisuus käyttää ammattitaitoaan ja kykyjään työssä mahdollisuus vaikuttaa työtehtäviin työtovereiden keskinäinen kilpailu työtovereiden antama tuki ja rohkaisu esimiehen antama tuki ja rohkaisu mahdollisuus vaikuttaa työnjakoon työpaikan ilmapiiri ja yhteishenki mahdollisuus vaikuttaa työtahtiin Kiusaaminen työpaikoilla % Lisääntynyt/parantunut ainakin jonkin verran Pysynyt ennallaan Vähentynyt/huonontunut ainakin jonkin verran Kaksi kolmesta ei ollut kokenut eikä havainnut kiusaamista työpaikalla. Joka neljäs oli havainnut työpaikallaan kiusaamista. Kuudella sadasta oli omakohtaisia kokemuksia kiusaamisesta. Joka neljäs oli sitä mieltä, että työpaikkakiusaamiseen oli myös puututtu. Tasa-arvo ja samapalkkaisuus Runsas kolmannes kokoaikaisista oli työpaikassa, jossa oli tehty tasa-arvosuunnitelma. Seitsämän sadasta tiesi, että suunnitelma oli tekeillä. Neljä kymmenestä ei tiennyt työpaikkansa tasa-arvosuunnitelmasta mitään. Suunnitelman tulee sisältää mm. selvitys työpaikan tasa-arvotilanteesta. Jos työpaikalla oli tehty tasaarvosuunnitelma, niin yksi kymmenestä oli sitä mieltä, että sillä oli ollut käytännön vaikutuksia miesten ja naisten välisen palkkaeron kaventumiseen. Akavan Erityisalojen työmarkkinatutkimus 06, valtiosektori 15

23 Taulukkoluettelo Taulukko 1. Työnantajan perustelut määräaikaisille palvelussuhteille, %. Taulukko 2. Arviot siitä, mitä tapahtuu määräaikaisuuden päättymisen jälkeen, %. Taulukko 3. Syyt muutokseen kuukausiansioissa, %. Taulukko 4. Työnantajan määräyksestä tehtyjen ylitöiden korvaaminen, %. Taulukko 5. Ilman ylityömääräystä tehtyjen ylimääräisten työtuntien korvaaminen, %. Kuvioluettelo Kuvio 1. Taustatietoja vastaajista, %. Kuvio 2. Naisten ja miesten ikäjakauma, %. Kuvio 3. Kokopäivätyössä olevien toimiasemat sukupuolen ja iän mukaan, %. Kuvio 4. Työn ja koulutustason vastaavuus sukupuolen, iän, toimiaseman ja palvelussuhteen mukaan, %. Kuvio 5. Määräaikaiset palvelussuhteet sukupuolen ja iän mukaan, osuus kokopäivätyössä olevista, %. Kuvio 6. Palkkausjärjestelmät, %. Kuvio 7. Säännöllisen työajan ansiot ennen ennakonpidätystä, euroa/kk. Kuvio 8. Naisten ja miesten palkat iän mukaan, keskim. euroa/kk. Kuvio 9. Naisten ja miesten palkat koulutuksen mukaan, keskim. euroa/kk. Kuvio 10. Palkat valtiolla vuosina 00-06, keskim. euroa/kk. Kuvio 11. Palkkaukseen vaikuttavat tekijät, %. Kuvio 12. Arviot uudesta palkkausjärjestelmästä, %. Kuvio 13. Uudessa palkkausjärjestelmässä mukana olevien arviot järjestelmästä vuosina 03-06, %. Kuvio 14. Uuden palkkausjärjestelmän käyttöönotosta tiedottaminen ja kouluttaminen, %. Kuvio 15. Osallistuminen uuden palkkausjärjestelmän käyttöönoton eri vaiheisiin, %. Kuvio 16. Arviot työmäärän suuruudesta, %. Kuvio 17. Vapaana korvattujen ylityövapaiden pitäminen toimiaseman mukaan, %. Kuvio 18. Muutos ylitöiden määrässä, %. Kuvio 19. Vastaukset väittämään Työpaikallani on liian vähän työntekijöitä työtehtäviin nähden., %. Kuvio. Työssä jaksaminen, %. Kuvio 21. Muutoksia työpaikalla, %. Akavan Erityisalojen työmarkkinatutkimus 06, valtiosektori 16

KUNTASEKTORIN TYÖMARKKINATUTKIMUS 2006. Akavan Erityisalojen selvityksiä 3/2007

KUNTASEKTORIN TYÖMARKKINATUTKIMUS 2006. Akavan Erityisalojen selvityksiä 3/2007 KUNTASEKTORIN TYÖMARKKINATUTKIMUS 06 Akavan Erityisalojen selvityksiä 3/07 Akavan Erityisalat ry ISSN 1796-9247 Multiprint Oy Helsinki ALUKSI Tämänkertainen työmarkkinatutkimuksemme on järjestyksessä liittomme

Lisätiedot

JULKISEN SEKTORIN TYÖMARKKINATUTKIMUS Akavan Erityisalojen selvityksiä 3/2006

JULKISEN SEKTORIN TYÖMARKKINATUTKIMUS Akavan Erityisalojen selvityksiä 3/2006 JULKISEN SEKTORIN TYÖMARKKINATUTKIMUS 05 Akavan Erityisalojen selvityksiä 3/06 Akavan Erityisalat ry ISSN 1796-4172 Aluksi Tämänkertaisessa julkisen sektorin työmarkkinatutkimuksessamme keskityimme lähes

Lisätiedot

11. Jäsenistön ansiotaso

11. Jäsenistön ansiotaso 24 Kuvio 19. 11. Jäsenistön ansiotaso Tutkimuksessa selvitettiin jäsenistön palkkaukseen liittyviä asioita. Vastaajilta kysyttiin heidän kokonaiskuukausiansioitaan (kuukausibruttotulot). Vastaajia pyydettiin

Lisätiedot

YKSITYISEN SEKTORIN TYÖMARKKINATUTKIMUS 2006. Akavan Erityisalojen selvityksiä 2/2007

YKSITYISEN SEKTORIN TYÖMARKKINATUTKIMUS 2006. Akavan Erityisalojen selvityksiä 2/2007 YKSITYISEN SEKTORIN TYÖMARKKINATUTKIMUS 200 Akavan Erityisalojen selvityksiä 2/2007 Akavan Erityisalat ry ISSN 179-1 Multiprint Oy Helsinki ALUKSI Tämänkertainen työmarkkinatutkimuksemme on järjestyksessä

Lisätiedot

Ylityöt ovat yleisiä, niitä tekee 60 prosenttia. Huolestuttavaa on, että ylityöt korvataan sopimuksen mukaisesti vain 40 prosentille.

Ylityöt ovat yleisiä, niitä tekee 60 prosenttia. Huolestuttavaa on, että ylityöt korvataan sopimuksen mukaisesti vain 40 prosentille. Akavan Erityisalojen kuntasektorin työmarkkinatutkimus 2012 2 Kuntasektorin työmarkkinatutkimus 2012 Sisällys Lukijalle... Taustatietoja vastanneista... Palvelussuhde... Määräaikaiset palvelussuhteet...

Lisätiedot

YKSITYISEN SEKTORIN TYÖMARKKINATUTKIMUS 2005. Akavan Erityisalojen selvityksiä 2006

YKSITYISEN SEKTORIN TYÖMARKKINATUTKIMUS 2005. Akavan Erityisalojen selvityksiä 2006 YKSITYISEN SEKTORIN TYÖMARKKINATUTKIMUS 200 Akavan Erityisalojen selvityksiä 200 Akavan Erityisalat ry ISSN 179- Aluksi Akavan Erityisalojen yksityisen sektorin työmarkkinatutkimus tehtiin jälleen erillisenä

Lisätiedot

valtio- sektorin työmarkkina tutkimus

valtio- sektorin työmarkkina tutkimus valtio- sektorin työmarkkina tutkimus Akavan Erityisalat ry Toimittanut: Arja Ahola Taitto: Olli Luotonen Kannen taitto: Nanna Särkkä Kannen kuva: Delany Brendan / Comma Painotalo Auranen, Forssa 2009

Lisätiedot

Kuntasektorin työmarkkinatutkimus 2010

Kuntasektorin työmarkkinatutkimus 2010 Kuntasektorin työmarkkinatutkimus 20 Akavan Erityisalojen selvityksiä 5 2011 Akavan Erityisalat ry Ulkoasu Olli Luotonen ISBN 978-952-5927-20-7 (nid.) ISBN 978-952-5927-21- (pdf) Painopaikka Libris Oy,

Lisätiedot

Yliopistosektorin työmarkkinatutkimus 2010

Yliopistosektorin työmarkkinatutkimus 2010 Yliopistosektorin työmarkkinatutkimus 2010 Akavan Erityisalojen selvityksiä 4 2011 Akavan Erityisalat ry Ulkoasu Olli Luotonen ISBN 978-952-5927-18-4 (nid.) ISBN 978-952-5927-19-1 (pdf) Painopaikka Libris

Lisätiedot

Palkkatasotutkimus 2015

Palkkatasotutkimus 2015 Palkkatasotutkimus Tuloksia Taustaa Vuotuinen palkkatasotutkimus antaa poikkileikkauksen jäsenten sijoittumisesta työmarkkinoilla ja palkkatasosta Lokakuun ansiot (tunnusluvuissa mukana kokoaikatyössä

Lisätiedot

PALKKAKYSELY PALKKAKYSELY

PALKKAKYSELY PALKKAKYSELY 1. PALKKAKYSELY 1 Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RILin jäsenille tehtiin lokakuussa 2016 työmarkkinatutkimus internet-kyselynä. Kysely toteutettiin yhteistyössä Tekniikan Akateemisten Liitto TEKin vastaavan

Lisätiedot

Valtiosektorin työmarkkinatutkimus 2010

Valtiosektorin työmarkkinatutkimus 2010 Valtiosektorin työmarkkinatutkimus 2010 Akavan Erityisalojen selvityksiä 3 2011 Akavan Erityisalat ry Ulkoasu Olli Luotonen ISBN 978-952-5927-16-0 (nid.) ISBN 978-952-5927-17-7 (pdf) Painopaikka Libris

Lisätiedot

Yksityisen sektorin työmarkkinatutkimus 2007. Akavan Erityisalojen selvityksiä 1 2008

Yksityisen sektorin työmarkkinatutkimus 2007. Akavan Erityisalojen selvityksiä 1 2008 Akavan Erityisalojen selvityksiä 1 2008 Yksityisen sektorin työmarkkinatutkimus 2007 Akavan Erityisalojen selvityksiä 1 2008 Yksityisen sektorin työmarkkinatutkimus 2007 Akavan Erityisalojen selvityksiä

Lisätiedot

Valtiosektorin työmarkkinatutkimus 2011

Valtiosektorin työmarkkinatutkimus 2011 Valtiosektorin työmarkkinatutkimus 2011 Akavan Erityisalojen selvityksiä 2 2012 Akavan Erityisalat ry Ulkoasu Olli Luotonen ISBN 978-952-5927-32-0 (nid.) ISBN 978-952-5927-33-7 (pdf) Painopaikka Libris

Lisätiedot

Korkeakoulusektorin työmarkkinatutkimus 2011

Korkeakoulusektorin työmarkkinatutkimus 2011 Korkeakoulusektorin työmarkkinatutkimus 2011 Akavan Erityisalojen selvityksiä 3 2012 Akavan Erityisalat ry Ulkoasu Olli Luotonen ISBN 978-952-5927-34-4 (nid.) ISBN 978-952-5927-35-1 (pdf) Painopaikka Libris

Lisätiedot

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2. Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.2017 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti STTK:n toimeksiannosta

Lisätiedot

Kysely tehtiin loka-marraskuussa 2015 Kohderyhmänä työmarkkinoilla olevat TEKin jäsenet Vastaajia noin , vastausprosentti noin 25 YTN-teemana

Kysely tehtiin loka-marraskuussa 2015 Kohderyhmänä työmarkkinoilla olevat TEKin jäsenet Vastaajia noin , vastausprosentti noin 25 YTN-teemana Kysely tehtiin loka-marraskuussa 2015 Kohderyhmänä työmarkkinoilla olevat TEKin jäsenet Vastaajia noin 11 000, vastausprosentti noin 25 YTN-teemana työtyytyväisyys ja työn muutokset Tuunia Keränen @TEK_akateemiset

Lisätiedot

KYSELY TEKNISEN VIESTINNÄN TEHTÄVISSÄ TOIMIVIEN PALKKAUKSESTA JA TYÖSUHTEEN EHDOISTA. - yhteenveto tuloksista

KYSELY TEKNISEN VIESTINNÄN TEHTÄVISSÄ TOIMIVIEN PALKKAUKSESTA JA TYÖSUHTEEN EHDOISTA. - yhteenveto tuloksista 1 KYSELY TEKNISEN VIESTINNÄN TEHTÄVISSÄ TOIMIVIEN PALKKAUKSESTA JA TYÖSUHTEEN EHDOISTA - yhteenveto tuloksista Suomen teknisen viestinnän yhdistyksen syysseminaari Tampere 15.10.2013 Hanna Gorschelnik

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 16:2016

TILASTOKATSAUS 16:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 16:2016 1 26.8.2016 PITKÄAIKAISTYÖTTÖMÄT VANTAALLA Pitkäaikaistyöttömiä oli Vantaalla vuoden 2015 lopussa 4 850. Heistä useampi kuin kaksi viidestä oli ollut työttömänä

Lisätiedot

Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri

Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri 1 Yritysten määrän kehitys 1990-2013 290 000 282635 270 000 266062 263 001263759 266909 262548 250 000 252 815 230 000 210 000 209151 207493 203542 205468

Lisätiedot

Perustiedot. Sukupuoli. Jäsenyys Lakimiesliitossa

Perustiedot. Sukupuoli. Jäsenyys Lakimiesliitossa 1 Sisällys Perustiedot... 3 Sukupuoli... 3 Jäsenyys Lakimiesliitossa... 3 Työnantaja ja työsuhde... 4 Toimialajakauma... 4 Yrityksen koko... 4 Työsuhteen kesto... 5 Työsuhteen laatu... 5 Palkka... 6 Palkkausmuoto...

Lisätiedot

DI - KATSAUS 2009. Toukokuu 2009. Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL

DI - KATSAUS 2009. Toukokuu 2009. Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL DI - KATSAUS 2009 Toukokuu 2009 Sivu 2 (15) YHTEENVETO Rakennus- ja kiinteistöala työllisti vuonna 2008 Tilastokeskuksen mukaan noin 250 000 henkilöä. Heistä rakennusalan diplomi-insinööri -tasoisen koulutuksen

Lisätiedot

Yliopistoissa käytetään erilaisia. ja suoriutumisen arviointiin. Yliopistoissa harjoitellaan TYÖMARKKINATUTKIMUS 2011

Yliopistoissa käytetään erilaisia. ja suoriutumisen arviointiin. Yliopistoissa harjoitellaan TYÖMARKKINATUTKIMUS 2011 TYÖMARKKINATUTKIMUS Yliopistoissa harjoitellaan suoriutumisen arviointia Teksti Henna Laasonen Kuvat istockphoto TEKin joulu tammikuussa toteutetussa työmarkkinatutkimuksessa kerättiin ensimmäistä kertaa

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 15:2016

TILASTOKATSAUS 15:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 15:2016 1 25.8.2016 TYÖTTÖMÄT VANTAALLA 31.12.2015 Työttömyysaste oli Vantaalla 12,4 prosenttia vuoden 2015 lopussa. Työttömien määrä kasvoi kaikilla suuralueilla,

Lisätiedot

TASA-ARVON EDISTÄMINEN JA PALKKAKARTOITUS

TASA-ARVON EDISTÄMINEN JA PALKKAKARTOITUS TASA-ARVON EDISTÄMINEN JA PALKKAKARTOITUS 1 15.4.2015 Naisten ja miesten tasa-arvo työelämässä Naisten ja miesten tosiasiallisissa oloissa tuntuvia eroja Työelämässä rakenteita, jotka ylläpitävät sukupuolten

Lisätiedot

Yleiskuva. Palkkatutkimus 2008. Tutkimuksen tausta. Tutkimuksen tavoite. Tutkimusasetelma

Yleiskuva. Palkkatutkimus 2008. Tutkimuksen tausta. Tutkimuksen tavoite. Tutkimusasetelma Palkkatutkimus 2008 Yleiskuva Tutkimuksen tausta Tutkimuksen tavoite Tutkimusasetelma Tietotekniikan liitto (TTL) ja Tietoviikko suorittivat kesäkuussa 2008 perinteisen palkkatutkimuksen. Tutkimus on perinteisesti

Lisätiedot

Rinnakkaislääketutkimus 2009

Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketeollisuus ry Helmikuu 2009 TNS Gallup Oy Pyry Airaksinen Projektinumero 76303 Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä

Lisätiedot

Yksityisen sektorin työmarkkinatutkimus 2010

Yksityisen sektorin työmarkkinatutkimus 2010 Yksityisen sektorin työmarkkinatutkimus 2010 Akavan Erityisalojen selvityksiä 2 2011 Akavan Erityisalat ry Ulkoasu Olli Luotonen ISBN 978-952-5927-10-8 (nid.) ISBN 978-952-5927-11-5 (pdf) Painopaikka Libris

Lisätiedot

HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2010

HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2010 HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2010 Päivi Hakulinen SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 4 2. Tehokas TUKES... 4 Henkilöstö... 4 Keski-ikä... 5 Vaihtuvuus... 6 Työaika... 6 3. Osaava ja oppiva TUKES... 7 Osaaminen ja

Lisätiedot

TYÖTTÖMYYSBAROMETRI Tietoja tekniikan alan yliopistokoulutetuista työttömistä

TYÖTTÖMYYSBAROMETRI Tietoja tekniikan alan yliopistokoulutetuista työttömistä TYÖTTÖMYYSBAROMETRI 2014 Tietoja tekniikan alan yliopistokoulutetuista työttömistä Työttömyysbarometrin sisältö 1. Yhteenvetoa tuloksista 2. Tilastotietoja tekniikan alan yliopistokoulutettujen työttömyydestä

Lisätiedot

VAKUUTUSALAN TASA- ARVORAPORTTI 2011

VAKUUTUSALAN TASA- ARVORAPORTTI 2011 VAKUUTUSALAN TASA- ARVORAPORTTI 2011 Vuoden 2010 tilastojen valossa VAKUUTUSVÄEN LIITTO VvL ry n 17.2.2012 n Vakuutusalan tasa-arvoraportti 2011 n 2 Vakuutusalan työvoima Alalla työskenteli vuonna 2010

Lisätiedot

Yksityisen. sektorin. työmarkkina tutkimus

Yksityisen. sektorin. työmarkkina tutkimus Yksityisen sektorin työmarkkina tutkimus Akavan Erityisalat ry Toimittanut: Arja Ahola Taitto: Olli Luotonen Kannen taitto: Nanna Särkkä Kannen kuva: Delany Brendan / Comma Painotalo Auranen, Forssa 2009

Lisätiedot

Palkkakartoitus. Tarja Arkio, asiantuntija, Akava. Toimenpiteet tasa arvon edistämiseksi työelämässä (Tasa arvol 6 a )

Palkkakartoitus. Tarja Arkio, asiantuntija, Akava. Toimenpiteet tasa arvon edistämiseksi työelämässä (Tasa arvol 6 a ) Palkkakartoitus Tarja Arkio, asiantuntija, Akava Toimenpiteet tasa arvon edistämiseksi työelämässä (Tasa arvol 6 a ) Jos työnantajan palvelussuhteessa olevan henkilöstön määrä on säännöllisesti vähintään

Lisätiedot

Ympäristöasiantuntijoiden keskusliitto Työmarkkinatutkimus 2015. Taloustutkimus Oy

Ympäristöasiantuntijoiden keskusliitto Työmarkkinatutkimus 2015. Taloustutkimus Oy Ympäristöasiantuntijoiden keskusliitto Työmarkkinatutkimus 2015 Taloustutkimus Oy Helmikuu 2016 2 Sisällys 1. Johdanto... 3 2. Tutkimuksen vastaajarakenne... 3 3. Jäsenkunnan tutkinnot ja pääaineet...

Lisätiedot

Palvelualojen taskutilasto 2012

Palvelualojen taskutilasto 2012 Jäsenyys ja liittyminen 030 100 600 Jäsenten työsuhdeasiat 030 100 620 Työttömyysturvaneuvonta 020 690 211 Vaihde 020 774 002 (ma pe klo 9 16) www.pam.fi pam@pam.fi etunimi.sukunimi@pam.fi Keskustoimisto

Lisätiedot

Tasa-arvosuunnitelma

Tasa-arvosuunnitelma Tasa-arvosuunnitelma 2017-2019 1. JOHDANTO 3 2. TASA-ARVOSELVITYS 4 Tasa-arvoisuuden kokeminen 7 Koulutus 7 3. PERIAATTEET JA TOIMENPITEET TASA-ARVON EDISTÄMISEKSI 7 Henkilöstön rekrytointi 7 Tasa-arvoisen

Lisätiedot

virhemarginaali eli luottamusväli on plus miinus yksi prosenttiyksikkö. Taulukosta 1 nähdään myös muiden muuttujien vakioidut palkkaerot.

virhemarginaali eli luottamusväli on plus miinus yksi prosenttiyksikkö. Taulukosta 1 nähdään myös muiden muuttujien vakioidut palkkaerot. 28 työmarkkinaedunvalvonta Teksti: Teuvo Muhonen TEKin työmarkkinatutkimus Tulospalkkiot lievässä laskussa Tulospalkkioiden osuus kokonaisvuosiansioista oli viime vuonna 7,2 prosenttia, kun se vuotta aikaisemmin

Lisätiedot

Yksityisen sektorin työmarkkinatutkimus 2011

Yksityisen sektorin työmarkkinatutkimus 2011 Yksityisen sektorin työmarkkinatutkimus 2011 Akavan Erityisalojen selvityksiä 1 2012 Akavan Erityisalat ry Ulkoasu Olli Luotonen ISBN 978-952-5927-30-6 (nid.) ISBN 978-952-5927-31-3 (pdf) Painopaikka Libris

Lisätiedot

SPECIA RY:N JÄSENTIEDOTE TEEMANA. sivu 4. Uudet työmarkkinatutkimukset. sivu 10. Specialaisten ammatteja. Simon Huldén kehittämispäälliköksi.

SPECIA RY:N JÄSENTIEDOTE TEEMANA. sivu 4. Uudet työmarkkinatutkimukset. sivu 10. Specialaisten ammatteja. Simon Huldén kehittämispäälliköksi. SPECIA RY:N JÄSENTIEDOTE asiantuntij asiantuntiia 2 2006 TEEMANA Uudet työmarkkinatutkimukset sivu 4 Specialaisten ammatteja Simon Huldén kehittämispäälliköksi sivu 10 sivu 14 pääkirjoitus Osaava ja hyvinvoiva

Lisätiedot

Näytelmäkirjailijoiden ja käsikirjoittajien taloudellinen asema Suomessa 2011

Näytelmäkirjailijoiden ja käsikirjoittajien taloudellinen asema Suomessa 2011 Näytelmäkirjailijoiden ja käsikirjoittajien taloudellinen asema Suomessa 2011 13.9.2012, Teatteri Avoimet Ovet, Helsinki Tutkimuspäällikkö Mikko Grönlund BID Innovaatiot ja yrityskehitys, Turun yliopisto

Lisätiedot

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia OAJ:n Työolobarometrin tuloksia 31.1.2014 OAJ:n Työolobarometrin perustiedot Kysely toteutettiin loka-marraskuussa 2013 Kyselyn vastaajia 1347 Opetusalan ammattijärjestön ja Finlands Svenska Lärarförbundin

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2015

Työhyvinvointikysely 2015 Työhyvinvointikysely 2015 Vakuutusväen Liitto VvL ry kyseli työoloista edellisen kerran vuonna 2012. Silloin kaikkien vakuutusalan työntekijöiden oli mahdollista vastata. Vastaajia oli yli 3.300, joista

Lisätiedot

Ympäristöasiantuntijoiden keskusliitto Työmarkkinatutkimus 2014. Taloustutkimus Oy

Ympäristöasiantuntijoiden keskusliitto Työmarkkinatutkimus 2014. Taloustutkimus Oy Ympäristöasiantuntijoiden keskusliitto Työmarkkinatutkimus 2014 Taloustutkimus Oy Maaliskuu 2015 2 Sisällys 1. Johdanto... 3 2. Tutkimuksen vastaajarakenne... 3 3. Jäsenkunnan tutkinnot ja pääaineet...

Lisätiedot

Luonnontieteiden akateemisten liitto Työmarkkinatutkimus 2013. Taloustutkimus Oy

Luonnontieteiden akateemisten liitto Työmarkkinatutkimus 2013. Taloustutkimus Oy Luonnontieteiden akateemisten liitto Työmarkkinatutkimus 2013 Taloustutkimus Oy Helmikuu 2014 2 Sisällys 1. Johdanto... 3 2. Tutkimuksen vastaajarakenne... 3 2. Jäsenkunnan tutkinnot ja pääaineet... 4

Lisätiedot

Tohtorin tutkinnon suorittaneet työelämässä: Vuosina 2008 ja 2009 Tampereen yliopistossa tohtorin tutkinnon suorittaneiden uraseuranta

Tohtorin tutkinnon suorittaneet työelämässä: Vuosina 2008 ja 2009 Tampereen yliopistossa tohtorin tutkinnon suorittaneiden uraseuranta Tohtorin tutkinnon suorittaneet työelämässä: Vuosina 2008 ja 2009 Tampereen yliopistossa tohtorin tutkinnon suorittaneiden uraseuranta Tampereen yliopisto Ura- ja rekrytointipalvelut Kyselyn toteutus ja

Lisätiedot

Tasa-arvon tilastoseuranta keskustasolla. Tilastokoulutus Tilastokeskus 8.10.2008 Mika Happonen, VTML

Tasa-arvon tilastoseuranta keskustasolla. Tilastokoulutus Tilastokeskus 8.10.2008 Mika Happonen, VTML Tasa-arvon tilastoseuranta keskustasolla Tilastokoulutus Tilastokeskus 8.10.2008 Mika Happonen, VTML Lähtökohdat Uudistettu tasa-arvolaki (2005) Taustalla EU:n samapalkkaisuus ja tasa-arvodirektiivit naisten

Lisätiedot

HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2009

HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2009 TURVATEKNIIKAN KESKUS HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2009 Päivi Hakulinen Seppo Vaalavuo SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 4 2. Tehokas TUKES... 4 Henkilöstömäärä... 4 Keski-ikä... 5 Vaihtuvuus... 6 Työaika... 7

Lisätiedot

Tilastokatsaus 9:2014

Tilastokatsaus 9:2014 Tilastokatsaus 9:214 Tilastokatsaus 9:213 Vantaa 1 24.6.214 Tietopalvelu B1:214 Tietoja työvoimasta ja työttömyydestä Työvoiman määrä kasvoi 7:lla (,7 %) vuoden 212 aikana Vantaalla työvoimaan kuuluvien

Lisätiedot

Ympäristöasiantuntijoiden keskusliitto Työmarkkinatutkimus 2013. Taloustutkimus Oy

Ympäristöasiantuntijoiden keskusliitto Työmarkkinatutkimus 2013. Taloustutkimus Oy Ympäristöasiantuntijoiden keskusliitto Työmarkkinatutkimus 2013 Taloustutkimus Oy Helmikuu 2014 2 Sisällys 1. Johdanto... 3 2. Tutkimuksen vastaajarakenne... 3 2. Jäsenkunnan tutkinnot ja pääaineet...

Lisätiedot

Palkkamontun umpeenluonti kohti 1800 alinta palkkaa. SAK:n tasa-arvoviikonloppu 8.-9.6.2013/Jarkko Eloranta

Palkkamontun umpeenluonti kohti 1800 alinta palkkaa. SAK:n tasa-arvoviikonloppu 8.-9.6.2013/Jarkko Eloranta Palkkamontun umpeenluonti kohti 1800 alinta palkkaa SAK:n tasa-arvoviikonloppu 8.-9.6.2013/Jarkko Eloranta Toimintaympäristön haasteet Väestön ikääntyminen Palvelujen kysyntä (eläkejärjestelmä, hoito-

Lisätiedot

Tampereen yliopistosta vuonna 2009 valmistuneiden uraseurannan tuloksia. Tampereen yliopisto Työelämäpalvelut Tammikuu 2015

Tampereen yliopistosta vuonna 2009 valmistuneiden uraseurannan tuloksia. Tampereen yliopisto Työelämäpalvelut Tammikuu 2015 Tampereen yliopistosta vuonna 29 valmistuneiden uraseurannan tuloksia Tampereen yliopisto Työelämäpalvelut Tammikuu 21 Kyselyn toteutus ja kohderyhmä Vuonna 214 uraseurantakysely toteutettiin vuonna 29

Lisätiedot

Yleiskuva. Palkkatutkimus 2005, osa I. Tutkimuksen tausta. Tutkimusasetelma. Tulosten edustavuus

Yleiskuva. Palkkatutkimus 2005, osa I. Tutkimuksen tausta. Tutkimusasetelma. Tulosten edustavuus Palkkatutkimus 2005, osa I Yleiskuva Tutkimuksen tausta Tutkimusasetelma Tietotekniikan liitto (TTL) ja ITviikko suorittivat maalis-huhtikuussa 2005 perinteisen palkkatutkimuksen. Tutkimus on perinteisesti

Lisätiedot

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance: OECD Indicators (EaG) on OECD:n koulutukseen keskittyvän työn lippulaivajulkaisu, joka kertoo vuosittain koulutuksen

Lisätiedot

Valtionhallinnon ylin johto numeroin huhtikuussa 2016

Valtionhallinnon ylin johto numeroin huhtikuussa 2016 Valtionhallinnon ylin johto numeroin huhtikuussa 2016 Valtion ylimmän johdon määrä ja rakenne Valtion työmarkkinalaitos Seija Korhonen Kesäkuu 2016 2 1 Valtionhallinnon ylimmän johdon määrä ja rakenne

Lisätiedot

Yliopistojen. Tilastojulkaisu Yliopistot

Yliopistojen. Tilastojulkaisu Yliopistot Jälkipainos kielletään. Sivistystyönantajat ry Eteläranta 10, FI-00130 Helsinki, Finland Tel. +358 9 1728 5700 www.sivistystyonantajat.fi Yliopistojen Tilastojulkaisu 2014 yleinen työehtosopimus Yliopistot

Lisätiedot

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Julkisessa keskustelussa nostetaan ajoittain esille väitteitä siitä, haluavatko miehet vai naiset seksiä useammin ja joutuvatko jotkut elämään seksuaalisessa

Lisätiedot

Luottamusmiesbarometri Yhteenveto tuloksista

Luottamusmiesbarometri Yhteenveto tuloksista Luottamusmiesbarometri 2017 Yhteenveto tuloksista Taustaa Akavan luottamusmiesbarometri on joka toinen vuosi toteutettava kysely akavalaisille luottamusmiehille. Barometri toteutettiin vuonna 2017 toista

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus2006

Aikuiskoulutustutkimus2006 2007 Aikuiskoulutustutkimus2006 Ennakkotietoja Helsinki 21.5.2007 Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tilastokeskus. Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia

Lisätiedot

Palkat nousivat NIUKASTI

Palkat nousivat NIUKASTI Palkat nousivat NIUKASTI Teksti Henna Laasonen Diplomi-insinöörien keskipalkka toistaiseksi voimassaolevissa työsuhteissa joulukuussa 2011 nousi 5 015 euroon. Mediaanipalkka oli 4 500 euroa kuukaudessa.

Lisätiedot

Tradenomi kaupan alalla. Liiketalouden kehittämispäivät 16.11.2011 Mika Varjonen, toiminnanjohtaja Tradenomiliitto TRAL ry

Tradenomi kaupan alalla. Liiketalouden kehittämispäivät 16.11.2011 Mika Varjonen, toiminnanjohtaja Tradenomiliitto TRAL ry Tradenomi kaupan alalla Liiketalouden kehittämispäivät 16.11.2011 Mika Varjonen, toiminnanjohtaja Tradenomiliitto TRAL ry Tradenomiliitto TRAL ry Tradenomi-, BBA- ja tradenomi (ylempi AMK)- tutkinnon suorittaneiden

Lisätiedot

Tohtorin tutkinnon suorittaneet työelämässä: vuosina 2010 ja 2011 Tampereen yliopistosta valmistuneiden tohtorien uraseuranta

Tohtorin tutkinnon suorittaneet työelämässä: vuosina 2010 ja 2011 Tampereen yliopistosta valmistuneiden tohtorien uraseuranta Tohtorin tutkinnon suorittaneet työelämässä: vuosina 2010 ja 2011 Tampereen yliopistosta valmistuneiden tohtorien uraseuranta Tampereen yliopisto Ura- ja rekrytointipalvelut Kyselyn toteutus ja kohderyhmä

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Kielitaito, tietotekniikan käyttö, ammattikirjallisuus ja koulutusmahdollisuudet Suomalaiset osaavat vieraita kieliä, käyttävät tietokonetta ja seuraavat ammattikirjallisuutta

Lisätiedot

20-30-vuotiaat työelämästä

20-30-vuotiaat työelämästä Sakari Nurmela Tutkimuksen toteuttaminen ja sisältö Tutkimuksen toteuttaminen Tutkimukseen vastanneet edustavat maamme 20-30-vuotiasta lapsetonta väestöä (pl. Ahvenanmaan maakunnassa asuvat). Kyselyyn

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 4:2015

TILASTOKATSAUS 4:2015 Tilastokatsaus 6:212 TILASTOKATSAUS 4:2 1 12.8.2 TIETOJA TYÖVOIMASTA JA TYÖTTÖMYYDESTÄ Työvoiman määrä kasvoi 1 3:lla (,9 %) vuoden 213 aikana Vantaalla työvoimaan kuuluvien joukko on suurentunut vuodesta

Lisätiedot

SKAL Kuljetusbarometri 2/2006. Alueellisia tuloksia. Liite lehdistötiedotteeseen. Etelä-Suomi

SKAL Kuljetusbarometri 2/2006. Alueellisia tuloksia. Liite lehdistötiedotteeseen. Etelä-Suomi 1 SKAL Kuljetusbarometri 2/2006 Alueellisia tuloksia Liite lehdistötiedotteeseen Etelä-Suomi Kuljetusalan yleiset näkymät ovat kuluvan vuoden aikana selvästi parantuneet. Viime vuoden syksyllä vain 17

Lisätiedot

Tero Ristimäki Talentian kuntapalkkatutkimus huhtikuu 2007 Talentian kunnissa ja kuntayhtymissä työskentelevien jäsenten palkkaus huhtikuussa 2007

Tero Ristimäki Talentian kuntapalkkatutkimus huhtikuu 2007 Talentian kunnissa ja kuntayhtymissä työskentelevien jäsenten palkkaus huhtikuussa 2007 Tero Ristimäki Talentian kuntapalkkatutkimus huhtikuu 2007 Talentian kunnissa ja kuntayhtymissä työskentelevien jäsenten palkkaus huhtikuussa 2007 Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentia

Lisätiedot

Luonnontieteiden Akateemisten Liitto Työmarkkinatutkimus 2012. Taloustutkimus Oy

Luonnontieteiden Akateemisten Liitto Työmarkkinatutkimus 2012. Taloustutkimus Oy Luonnontieteiden Akateemisten Liitto Taloustutkimus Oy Helmikuu 2013 2 Sisällys 1. Johdanto... 3 2. Tutkimuksen vastaajarakenne... 3 2. Jäsenkunnan tutkinnot ja pääaineet... 4 3. LAL:n jäsenkunnan toiminta

Lisätiedot

Pk-yritys Hyvä työnantaja 2010: kaikki kalvot

Pk-yritys Hyvä työnantaja 2010: kaikki kalvot Pk-yritys Hyvä työnantaja 2010: kaikki kalvot Suomen Yrittäjät 30.6.2010 30.6.2010 1 Yritysten määrä kokoluokittain 2008 Pienyritykset (10-49 hlöä); 14 570; 5,5 % Keskisuuret yritykset (50-249 hlöä); 2

Lisätiedot

HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2008

HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2008 TURVATEKNIIKAN KESKUS HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2008 Koonneet: Päivi Hakulinen Seppo Vaalavuo SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 4 2. Tehokas TUKES... 4 Henkilöstömäärä... 4 Keski-ikä... 5 Vaihtuvuus... 6 Työaika...

Lisätiedot

Valtionhallinnon ylin johto numeroin kesäkuussa 2013

Valtionhallinnon ylin johto numeroin kesäkuussa 2013 Valtionhallinnon ylin johto numeroin kesäkuussa 2013 Valtion työmarkkinalaitos Veli-Matti Lehtonen Syyskuu 2013 2 Sisältö 1 Valtionhallinnon ylimmän johdon määrä ja rakenne... 3 2 Vanhuuseläköityminen

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011 14 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011 Työllisten määrä kääntyi Helsingissä nousuun yli vuoden kestäneen laskukauden jälkeen. Työllisiä oli vuoden 2011 ensimmäisellä neljänneksellä

Lisätiedot

Palvelualojen taskutilasto

Palvelualojen taskutilasto Palvelualojen taskutilasto 2010 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 SISÄLTÖ PAMin jäsenistön toimialajakauma Palkansaajien määrät PAMin toimialoilla 2008-2009 Palkansaajien määrät sukupuolen mukaan PAMin

Lisätiedot

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1 Taso 3 HENKILÖSTÖRESURSSIT Henkilöstömäärä Henkilöstön lukumäärä 286 120931 2,0 26,0 58,0 137,3 7825,0 120931 Henkilöstön lukumäärän %-muutos edellisen vuoden lopusta 13,5-1,0-100,0-4,8 0,0 3,8 383,3-1,0

Lisätiedot

Palkkatutkimus 2002 - Orionin Ylemmät Toimihenkilöt OYT ry OYT / Pilvi Villanen

Palkkatutkimus 2002 - Orionin Ylemmät Toimihenkilöt OYT ry OYT / Pilvi Villanen 1/7 Palkkatutkimus 22 - Orionin Ylemmät Toimihenkilöt OYT ry OYT / Pilvi Villanen Sisällys 1. Kysely 1 2. Määrittelyt 3. Palkat vuonna 22 4. Aseman vaikutus palkkoihin 3 5. Koulutuksen vaikutus palkkoihin

Lisätiedot

Tekniikan alan yliopistoopiskelijoiden työssäkäynti 2014

Tekniikan alan yliopistoopiskelijoiden työssäkäynti 2014 Tekniikan alan yliopistoopiskelijoiden työssäkäynti 2014 Esittäjän nimi 24.11.2014 1 Sisältö: Keskeisiä tuloksia Aineiston kuvailu Taustatiedot (Sp, ikä, yliopisto, tutkinnot, vuosikurssi, opintopisteet)

Lisätiedot

Kasvatustieteilijät. Vähimmäispalkkasuositus 1.6.2014 31.3.2016. Akavan Erityisalat SPECIA Asiantuntijat ja ylemmät toimihenkilöt

Kasvatustieteilijät. Vähimmäispalkkasuositus 1.6.2014 31.3.2016. Akavan Erityisalat SPECIA Asiantuntijat ja ylemmät toimihenkilöt Kasvatustieteilijät Vähimmäispalkkasuositus 1.6.2014 31.3.2016 Akavan Erityisalat SPECIA Asiantuntijat ja ylemmät toimihenkilöt KASVATUSTIETEILIJÄT Vähimmäispalkkasuositus 1.6.2014 31.3.2016 Akavan Erityisalat

Lisätiedot

Vuonna 1998 valmistuneiden maistereiden ura- ja työmarkkinaseuranta: kuviot ja taulukot

Vuonna 1998 valmistuneiden maistereiden ura- ja työmarkkinaseuranta: kuviot ja taulukot Vuonna 1998 valmistuneiden maistereiden ura- ja työmarkkinaseuranta: kuviot ja taulukot 1. TUTKITTAVIEN TAUSTATIEDOT...3 Taulukko 1. Tutkinnon suorittaneet ja vastanneet koulutusaloittain... 3 Taulukko

Lisätiedot

Kansalaistutkimus viikkotyöajoista STTK

Kansalaistutkimus viikkotyöajoista STTK Kansalaistutkimus viikkotyöajoista STTK Kaikki vastaajat, n=1177 Ikäryhmät Alle 35-vuotiaat, n=211 35-50 vuotiaat, n=427 51-65-vuotiaat, n=414 Sukupuoli Naiset, n=746 Miehet, n=422 Ammattiasema Työntekijä,

Lisätiedot

DI-katsaus 2008 SUOMEN RAKENNUSINSINÖÖRIEN LIITTO RIL. Huhtikuu 2008. Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL

DI-katsaus 2008 SUOMEN RAKENNUSINSINÖÖRIEN LIITTO RIL. Huhtikuu 2008. Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL Huhtikuu 2008 DI-katsaus 2008 SUOMEN RAKENNUSINSINÖÖRIEN LIITTO RIL Tietoja saa lainata vain mikäli lähde mainitaan. RIL Palkkatutkimus 2007 2 (18) 1. Yhteenveto Yleistä Rakennus- ja kiinteistöalan diplomi-insinöörikuntaa

Lisätiedot

ETÄTYÖN EDISTÄMINEN. Agronomiliitto ry:n jäsenten kokemuksia etätyöstä. Mari Raininko

ETÄTYÖN EDISTÄMINEN. Agronomiliitto ry:n jäsenten kokemuksia etätyöstä. Mari Raininko ETÄTYÖN EDISTÄMINEN Agronomiliitto ry:n jäsenten kokemuksia etätyöstä Mari Raininko Tutkimuksen taustaa Etätyöstä ja sen hyödyistä puhuttu paljon, mutta hyödyntäminen ei ole toteutunut odotetulla tavalla

Lisätiedot

SPECIA. Projektityöntekijät. Eija Savaja

SPECIA. Projektityöntekijät. Eija Savaja SPECIA Projektityöntekijät Eija Savaja Sisältö Johdanto... 3 Taustatietoja projektityöntekijöistä... 4 Työaika ja ylityöt... 5 Projektit... 6 Palkkaus... 8 Valmentautuminen projektiin... 9 Työssä jaksaminen

Lisätiedot

SPECIA RY:N JÄSENTIEDOTE. Tutkittua tietoa specialaisista. sivu 6. Osallistu Specian juhlavuoteen! sivu 15

SPECIA RY:N JÄSENTIEDOTE. Tutkittua tietoa specialaisista. sivu 6. Osallistu Specian juhlavuoteen! sivu 15 SPECIA RY:N JÄSENTIEDOTE asiantuntij asiantuntiia 2 2005 Tutkittua tietoa specialaisista Osallistu Specian juhlavuoteen! sivu 6 sivu 15 pääkirjoitus Työ tekijäänsä kiittää kiittääkö työnantaja? T ämän

Lisätiedot

Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2012

Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2012 2014:28 Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2012 Helsingissä mediaanitulo 26 300 euroa Helsinkiläisen vuositulot keskimäärin 32 800 euroa Pääomatuloja huomattavasti edellisvuotta vähemmän Veroja

Lisätiedot

-4,8-2,2-0,9 Henkilötyövuosien määrä vuoden aikana 18,3 804, ,0 Henkilötyövuosien määrän %-muutos edellisestä vuodesta

-4,8-2,2-0,9 Henkilötyövuosien määrä vuoden aikana 18,3 804, ,0 Henkilötyövuosien määrän %-muutos edellisestä vuodesta Henkilöstötilinpäätöksen tunnusluvut viraston sisällä2016 Tarkastelujoukko: 621011 VarastokirjastoViraston org. rakenne Virastotyyppi: 47 Kulttuuripalvelut Virasto VirastotyyppiYksikköValtio HENKILÖSTÖRESURSSIT

Lisätiedot

Työllisyysaste Pohjoismaissa

Työllisyysaste Pohjoismaissa BoF Online 2008 No. 8 Työllisyysaste Pohjoismaissa Seija Parviainen Tässä julkaisussa esitetyt mielipiteet ovat kirjoittajan omia eivätkä välttämättä edusta Suomen Pankin kantaa. Suomen Pankki Rahapolitiikka-

Lisätiedot

KULTTUURITUOTTAJAT. Vähimmäispalkkasuositus 1.5.2010 30.4.2012

KULTTUURITUOTTAJAT. Vähimmäispalkkasuositus 1.5.2010 30.4.2012 KULTTUURITUOTTAJAT Vähimmäispalkkasuositus 1.5.2010 30.4.2012 Akavan Erityisalat ry ja Taide- ja kulttuurialan ammattijärjestö TAKU ry ovat laatineet tämän vähimmäispalkkasuosituksen yksityisellä taide-

Lisätiedot

Anna tutki: Naisen asema työelämässä

Anna tutki: Naisen asema työelämässä Anna tutki: Naisen asema työelämässä 2 Tutkimuksen tausta ja toteutus Tavoitteena selvittää naisten asemaa työelämässä Tutkimuksen teettäjä Yhtyneet Kuvalehdet Oy / Anna-lehti, toteutus Iro Research Oy

Lisätiedot

Lakisääteisen palkkakartoituksen toteuttaminen

Lakisääteisen palkkakartoituksen toteuttaminen Lakisääteisen palkkakartoituksen toteuttaminen Lapin letka hanke Hotel Santa Claus, Rovaniemi 30.5.2012 Anja Nummijärvi Palkkakartoitus lakisääteisenä velvoitteena täsmentää/toteuttaa perustuslaissa säädettyä

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Bio- ja ympäristötieteellisestä tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 valmistuneiden kyselyyn 2012.

Lisätiedot

Vastausprosentti % Kuntaliitto 2004, n=202 Kuntaliitto 2008, n=198 Kuntaliitto 2011, n=220. Parempi Työyhteisö -kysely Työterveyslaitos 1

Vastausprosentti % Kuntaliitto 2004, n=202 Kuntaliitto 2008, n=198 Kuntaliitto 2011, n=220. Parempi Työyhteisö -kysely Työterveyslaitos 1 Vastausprosentti % 9 8 75 74 67 Kuntaliitto 4, n=2 Kuntaliitto 8, n=198 Kuntaliitto 11, n=2 Työterveyslaitos 1 Parempi Työyhteisö -Avainluvut 19 Työyhteisön kehittämisedellytykset 18 Työryhmän kehittämisaktiivisuus

Lisätiedot

Naisten kaikkien alojen aritmeettinen keskipalkka oli 2900 euroa (v euroa ja miesten keskipalkka 3763 euroa (3739 euroa).

Naisten kaikkien alojen aritmeettinen keskipalkka oli 2900 euroa (v euroa ja miesten keskipalkka 3763 euroa (3739 euroa). TEKSTI JA GRAFIIKKA ESKO LAPPALAINEN Agrologien palkkatutkimus 2016 PALKAT JUNNAAVAT PAIKALLAAN Agrologien työnantajat ovat ilmeisesti ottaneet kasvu- ja kilpailukykysopimuksen (kiky) toteutuksessa reippaan

Lisätiedot

Segregaatio ja (2/2007 4/2008) TKn, ETLAn ja PTn yhteishanke Rahoittaja: ESR / STM (S 02239)

Segregaatio ja (2/2007 4/2008) TKn, ETLAn ja PTn yhteishanke Rahoittaja: ESR / STM (S 02239) Segregaatio ja sukupuolten väliset v palkkaerot (2/2007 4/2008) TKn, ETLAn ja PTn yhteishanke Rahoittaja: ESR / STM (S 02239) www.tilastokeskus.fi/segregaatio SUKUPUOLTEN PALKKAEROT SUOMESSA Yksityisen

Lisätiedot

TASA-ARVOSUUNNITELMA OSAKSI TYÖPAIKAN YHTEISTOIMINTAA P R O S E. Selvitys. Käynnistys. Seuranta. Suunnittelu. Toteutus

TASA-ARVOSUUNNITELMA OSAKSI TYÖPAIKAN YHTEISTOIMINTAA P R O S E. Selvitys. Käynnistys. Seuranta. Suunnittelu. Toteutus TASA-ARVOSUUNNITELMA OSAKSI TYÖPAIKAN YHTEISTOIMINTAA P R O S E S S I Seuranta Käynnistys Selvitys Suunnittelu Toteutus ao/amää/kalvot2004/tasa-arvolaki 2005 uusi 1 1. Tasa-arvosuunnitelman laatiminen

Lisätiedot

Ympäristöasiantuntijoiden Keskusliitto. 24.1.2012 Real Stats Oy

Ympäristöasiantuntijoiden Keskusliitto. 24.1.2012 Real Stats Oy Työmarkkinatutkimus 2011 Ympäristöasiantuntijoiden Keskusliitto 24.1.2012 Real Stats Oy Sisältö 1 JÄSENKUNNAN TAUSTATIEDOT...4 2 JÄSENET TYÖELÄMÄSSÄ...6 2.1 Valtion virastot merkittävin työllistäjä...7

Lisätiedot

Porvoon kaupunki 2011 Henkilöstökysely QPS 34+

Porvoon kaupunki 2011 Henkilöstökysely QPS 34+ 1,2 1 0,8 0,6 0,4 0,2 0 1 Porvoon kaupunki 2011 Henkilöstökysely QPS 34+ Porvoo 2011 - Borgå 2011 N = 1273 Sukupuoli 100 % 90 % 80 % 81 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 18 % 10 % 0 % mies nainen Ikäryhmä

Lisätiedot

1 Tehtävien vaativuuden määrittelyssä käytetään Hay-järjestelmää.

1 Tehtävien vaativuuden määrittelyssä käytetään Hay-järjestelmää. GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS NEUVOTTELUPÖYTÄKIRJA Pöytäkirja Geologian tutkimuskeskuksen (GTK) sekä JUKO ry:n, Pardia ry:n ja JHL ry:n välisistä neuvotteluista, jotka koskivat GTK:ssa sovellettavaa palkkausjärjestelmää.

Lisätiedot

LIITE 2 HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2013

LIITE 2 HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2013 LIITE 2 HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2013 1 SISÄLLYSLUETTELO 1.1 Johdanto... 3 1.2 Henkilöstön määrä... 3 1.2.1 Koko- ja osa-aikaisen henkilöstön määrä... 3 1.2.2 Vakinaisen ja määräaikaisen henkilöstön määrä...

Lisätiedot

Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2005

Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2005 Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastoja 12 2007 Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2005 Keskitulot 27 390 euroa Helsingissä Pääkaupunkiseudulla yhä enemmän pääomatulon saajia Veroja ja veronluonteisia

Lisätiedot

Segregaation eri ilmenemismuodot ja sukupuolten palkkaerot

Segregaation eri ilmenemismuodot ja sukupuolten palkkaerot Segregaation eri ilmenemismuodot ja sukupuolten palkkaerot Segregaatio ja sukupuolten väliset palkkaerot tutkimushankkeen päätösseminaari Valkoinen Sali, 25.04.2008 Reija Lilja (yhteistyössä Rita Asplundin,

Lisätiedot

Suomalaisten käsityksiä kirjastoista

Suomalaisten käsityksiä kirjastoista Suomalaisten käsityksiä kirjastoista Kesäkuu, Public Sakari Nurmela Työnro: Kantar TNS Oy, tentie C, Espoo Johdanto Tässä yhteenvetoraportissa esitetään keskeiset tulokset tutkimuksesta, jossa tarkasteltiin

Lisätiedot