Kuntasektorin työmarkkinatutkimus 2010

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kuntasektorin työmarkkinatutkimus 2010"

Transkriptio

1 Kuntasektorin työmarkkinatutkimus 20 Akavan Erityisalojen selvityksiä

2 Akavan Erityisalat ry Ulkoasu Olli Luotonen ISBN (nid.) ISBN (pdf) Painopaikka Libris Oy, Helsinki 2011

3 Kuntasektorin työmarkkinatutkimus 20 Akavan Erityisalojen selvityksiä

4 Kuntasektorin työmarkkinatutkimus 20 Akavan Erityisalojen selvityksiä 5/2011 Sisältö Lukijalle 5 Kuntasektorin työmarkkinatutkimuksen 20 tiivistelmä 6 Kuntasektorin työmarkkinatutkimus 20 Taustatietoja 11 Palvelussuhde Määräaikaiset palvelussuhteet 1 Palkkaus 16 Palkkausperusteet 16 Säännöllisen työajan ansiot 16 Luontoisedut 18 Ylityö- ja/tai vastaavat korvaukset ja palkkiot 18 Palkkakehitys 18 Sopimuskorotukset vuonna Palkkausjärjestelmä 21 Työaika ja ylityöt 2 Luottamusmiestoiminta 27 Muutokset työssä ja työssä jaksaminen 28 Kunta- ja palvelurakenneuudistus 29 Työpaikkakiusaaminen 29 Tasa-arvo ja samapalkkaisuus 0 Liitetaulukot 2

5 Lukijalle A kavan Erityisalat toteuttaa vuosit tain jäsenkuntansa palkkausta ja työehtoja koskevia työmarkkinatutkimuksia. Tietoja kerätään erikseen yksityisellä ja julkisella sektorilla toimivilta jäseniltä. Tämä työ markkinatutkimus on ensimmäinen, jonka kysymykset on laadittu pelkästään kuntasektorilla toimiville jäsenille. Näin on pystytty vielä entistäkin paremmin pureutumaan juuri kuntasektorin ajankohtaisteemoihin. Kuntasektorin työmarkkinatutkimus on viime vuosina toteutettu kahden vuoden välein. Trendejä on näin ollen seurattu vuosilta 200, 2006, 2008 ja 20. Tutkimustulosten analysoinnista ja raportin kirjoittamisesta vastasivat KTM Eija Savaja ja FM Aila Mustonen Palkansaajien tutkimuslaitoksesta. Kyselyn sisällöllisestä suunnittelusta, kyselylomakkeen laadinnasta ja lähettämisestä sekä tietojen keräämisestä vastasi Akavan Erityisalat. Raportin aluksi on keskeisistä tuloksista laadittu tiivistelmä, jonka on toimittanut Arja Ahola. Tämän tutkimuksen tulokset antavat arvokasta tietoa kuntasektorin jäsenten tämänhetkisestä työmarkkina tilanteesta. Tätä tietoa hyödynnetään monipuolisesti liiton edunvalvontatyössä ja jäsenneuvonnassa. Helsingissä Jaakko Korpisaari kuntasektorin asiamies Akavan Erityisalojen selvityksiä

6 Kuntasektorin työmarkkinatutkimuksen 20 tiivistelmä Kysely lähetettiin marraskuussa 20 Sähköinen kyselylomake 52 jäsenelle, joista vastasi 1620 (1,1 %) Kirjallinen lomake 52 jäsenelle, joista 65 vastasi (,0 %) Yhteensä vastauksia 1685, vastausprosentti 29, Taustatietoja vastaajista Sukupuoli naisia 8 % miehiä 17 % Keski-ikä naiset,1 vuotta miehet 6,9 vuotta Koulutus keskiaste, % alin korkea-aste, % alempi korkeakouluaste, % ylempi korkeakouluaste, 56 % tutkijakoulutus, 2 % ulkomailla suoritettu tutkinto, 1 % Asemataso kunnan johtotehtävät, % toimialan tai yksikön johto- tai esimiestehtävät, 21 % lähiesimies 6, % asiantuntija, 51 % muut tehtävät, 18 % Työssäkäyntipaikkakunta pääkaupunkiseutu, 21 % muu Suomi, 79 % Kaavio 5. Määräaikaiset palvelussuhteet iän mukaan 200, 2006, 2008 ja 20 (%) Alle 0 vuotta 0 9 vuotta 0 9 vuotta 50 vuotta täyttäneet Määräaikaiset palvelussuhteet Määräaikaiset palvelussuhteet taas kasvussa? Kokoaikatyötä tehneistä pysyvässä palvelussuhteessa oli vajaa neljä viidesosaa (79 %). Kolme sadasta työskenteli määräaikaisena, mutta heillä oli pysyvä palvelussuhde, johon palata määräaikaisuuden päätyttyä. Hieman vajaa viidesosa (19 %) työskenteli määräaikaisena. Määräaikaisuus kosketti ennen kaikkea nuoria. Alle 0-vuotiaista 69 % toimi määräaikaisena. Osuus oli kasvanut yhdeksällä prosenttiyksiköllä vuoteen 2008 verrattuna. Myös kahden vanhimman ikäryhmän määräaikaisuuksissa ilmenee kasvua. Ainoastaan 0 9 -vuotiaiden ikäryhmässä määräaikaisuuksien osuus oli kääntynyt laskuun. Määräaikaisista yli puolet oli työskennellyt määräaikaisena 1 vuotta, kaksi viidestä alle vuoden ja lähes kymmenesosa yli kolme vuotta. Perusteluita ei kaikille ilmoitettuina Yleisin yhden ja kahden määräaikaisuuden perustelu oli sijaisuus. Jos määräaikaisuuksia oli kolme ja viisi tai enemmän, lähes puolella vastaajista määräaikaisuuden syy oli joku muu, esimerkiksi projekti. Edelleen on myös valitettavan paljon (6 %) niitä, joille määräaikaisuuden syytä ei ole ilmoitettu. Määräaikaisten palvelussuhteiden määrän mukaan tarkasteltuna joukosta erottuu ryhmä, joilla määräaikaisuuksia on ollut kolme. Heistä 15 % Kokopäivätyössä olleiden määräaikaisten osuudet ikäluokittain vuosina 200, 2006, 2008 ja Kaavio 8. Työnantajan perustelut määräaikaisen palvelussuhteiden käytölle palvelussuhteiden määrän mukaan, %, kokopäivätyössä olleet Työnantajan perustelut määräaikaisen palvelussuhteen käytölle palvelussuhteiden määrän mukaan tai enemmän Sijaisuus Muu syy (esim. projekti) Työn luonne on Perustetta ei ole määräaikainen ilmoitettu Akavan Erityisalojen selvityksiä

7 on sellaisia, joille perustetta määräaikaisuudelle ei ole ilmoitettu. Muissa ryhmissä osuus vaihtelee kolmesta viiteen prosenttiin. Palkkaus Palkanmääräytymisperusteet Kokopäivätyössä olleista 95 %:lla palvelussuhteen ehdot määräytyivät kunnallisen yleisen virka- tai työehtosopimuksen (KVTES) mukaan. Kunnallisen opetushenkilöstön virka- ja työehtosopimuksen (OVTES) piiriin kuului kolme sadasta ja kunnallisen teknisen virka- ja työehtosopimuksen (TS) piiriin vajaa prosentti. Yli puolella kokopäivätyössä olleista palkka määräytyi KVTES-sopimuksen palkkahinnoitteluliitteiden mukaisesti, lähes neljäsosalla tehtävä oli ns. hinnoittelematon ja vajaa viidesosa ei tiennyt palkan määräytymisperusteita. (Katso raportin taulukko 2). Vuoden 2008 tuloksiin verrattaessa huomataan, että hinnoittelemattomien tehtävien määrä on hiukan lisääntynyt. Säännöllisen työajan ansiot Alla olevassa kuviossa on esitetty keskimääräiset säännöllisen työajan ansiot taustamuuttujittain lokakuussa 20. Kuvio on ns. nauhakuvio, jonka sisälle jää 80 % ryhmän palkoista. Nauhan vasen pää eli kymmenen prosentin fraktiili F on palkka, jonka alle jää % ryhmään kuuluvista palkoista. Nauhan oikea pää eli 90 prosentin fraktiili F90 on palkka, jota suurempaa saa % ryhmään kuuluvista. F50 on keskimmäinen palkka eli mediaani, minkä kahta puolta palkat ovat lukumääräisesti tasan jakautuneet. Se on nauhan sisällä merkittynä eri värillä. Nauhan sisällä oleva luku kertoo keskiarvopalkan. Säännöllisen työajan ansiot ennen ennakonpidätystä olivat keskimäärin 2888 euroa/kk, miehillä 5 euroa ja naisilla 2772 euroa. Naisten keskimääräiset ansiot olivat 81 % miesten ansioista. Ero oli hieman suurempi kuin vuonna 2008, jolloin naisten ansiot olivat 8 % miesten ansioista. Tässä tulee kuitenkin huomioida, että kyselyihin vastaavat vuosittain eri henkilöt, joten vertailut ovat vain suuntaa-antavia. Taulukosta ilmenee myös, miten ikä, koulutus, toimiasema tai palkanmääräytymisperuste vaikuttaa ansioi- Kaavio 9. Kokopäivätyössä olleiden palkkaus, euroa/kk Kokopäivätyössä olleiden säännöllisen työajan ansiot ennen ennakonpidätystä, euroa/kk Yhteensä Miehet Naiset Ikä Alle 0 vuotta 0 9 vuotta 0 9 vuotta 50 vuotta Toimi-/virka-asema Kunnan johtotehtävät Toimialan tai yksikön johto- tai esimiestehtävät Lähiesimies Asiantuntijatehtävät Muut tehtävät Työsuhteen laatu Pysyvä kokoaikatyö Määräaikainen kokoaikatyö Palkan määräytymisperuste KVTES-sopimus Hinnoittelematon Muutoin Ei tiedä Tehtävä on ns. yhdistelmävirka F F50 F90 KESKIARVO Akavan Erityisalojen selvityksiä

8 hin. Samoin voimme nähdä, miten suuri vaikutus työsuhteen laadulla on palkan suuruuteen. Määräaikaisessa palvelussuhteessa olleiden keskiansiot olivat 25 euroa/kk, mikä on neljä viidesosaa (81 %) pysyvässä palvelussuhteessa olleiden keskiansioista. Palkkakehitys Akavan Erityisalojen kuntasektorin keskimääräinen kuukausiansioiden kehitys 2000-luvulla on esitetty vieressä olevassa kuviossa luvun alussa keskimääräiset kuukausiansiot olivat 97 % Tilastokeskuksen ilmoittamista kaikkien kuukausipalkkaisten palkansaajien keskimääräisistä kuukausiansioista. Ero on kymmenen vuoden aikana kasvanut: vuonna 2008 ansiot olivat kahdeksan prosenttia alemmat ja vuonna 20 yhdeksän prosenttia alemmat kuin kuukausipalkkaisilla palkansaajilla keskimäärin. Palkkaukseen vaikuttavat tekijät Kuntien palkkausjärjestelmän tavoitteena on edistää kuntien ja kuntayhtymien toiminnan tuloksellisuutta, motivoida henkilöstöä hyviin työsuorituksiin ja varmistaa kunta-alan palkkojen kilpailukyky. KVTESin mukaan tähän pyritään oikeudenmukaisella palkalla, jonka perusteena on 1 tehtävät ja niiden vaativuus (tehtäväkohtainen palkka) ja 2 työtulokset ja ammatinhallinta sekä palvelusaika (henkilökohtainen lisä). Vieressä on kuvio, missä on esitetty, miten vuosien 200, 2006, 2008 ja 20 työmarkkinatutkimusten mukaan eri tekijät ovat vastaajien mielestä vaikuttaneet palkkaukseen. Vuoden 200 tutkimuksessa ei vielä kysytty henkilö kohtaisen osaamisen vaikutusta palkkaukseen. Työn vaativuutta pidetään tärkeimpänä palkkaukseen vaikuttavana tekijänä. Kuusi kymmenestä on sitä mieltä, että työn vaativuus vaikuttaa paljon tai jossain määrin. Henkilökohtaisen osaamisen vaikutukseen uskoo viisi kymmenestä. Sen sijaan vain kolmas osa vastaajista katsoo, että työn laadulla on merkitystä. Työn määrän merkitykseen uskoo vain neljäsosa. Vähiten on niitä (18 %), joiden mie lestä ryhmän tai työyksikön tulos vaikuttaa palkkaukseen. Se on kuitenkin tekijä, jonka merkitys näyt täisi olevan kasvussa tällä hetkellä. Työn määrän merkitys on lisääntynyt yhden prosentti yksikön verran, kaikkien muiden tekijöiden merkitys on laskenut muutaman prosenttiyksikön verran edeltäneisiin tutkimuksiin verrattuna. Kaavio. Palkat vuosina , Palkat keskimäärin vuosina euroa/kk , keskimäärin euroa/kk Mielipiteet palkkausjärjestelmän toimivuudesta Mielipiteitä palkkausjärjestelmän toimivuudesta on kysytty useana vuonna. Nyt kuntasektorin työmarkkinatutkimuksessa sitä tiedusteltiin osittain samoilla kriteereillä kuin työja elinkeinoministeriön työolobarometrissä, jonka tulokset on kuntien osalta julkaistu Kunta-alan työolobarometrissä Kuntasektori Kaikki kuukausipalkkaiset palkansaajat Lähde: AE, Tilastokeskus (Ansiotasoindeksi 20=0) Kaavio 15. Palkkaukseen vaikuttavat tekijät 200, 2006, 2008 ja 20, kokopäivätyössä olleet (%) Palkkaukseen vaikuttavat tekijät vuosina 200, 2006, 2008 ja 20, (vaikuttaa paljon tai jossain määrin) % Työn vaativuus Henkilökohtainen osaaminen Ryhmän tai työyksikön tulos Työn määrä Työn laatu Akavan Erityisalojen selvityksiä

9 Alla olevasta kuviosta ilmenee, että vastaajien mielestä järjestelmä toimii parhaiten siinä, että se kohtelee eri sukupuolta olevia työntekijöitä tasapuolisesti. Vajaa puolet oli tätä mieltä. Kolmasosa vastanneista piti palkkausjärjestelmää selkeänä ja ymmärrettävänä. Sen sijaan palkkausjärjestelmän ei katsottu olevan kannustava, oikeudenmukainen, kilpailukykyinen tai oikeista asioista palkitseva. Kuntabarometrin mukaan yli puolet vastanneista (5 %) piti palkkausjärjestelmää oikeudenmukaisena, kolmasosa ( %) kilpailukykyisenä, yli kolmasosa (8 %) kannustavana ja samoin 8 % katsoi, että se palkitsee oikeista asioista. Lisäksi Kuntabarometrissä kaikki mainitut ominaisuudet osoittivat paranevaa suuntaa, kun sen sijaan omassa työmarkkinatutkimuksessamme arviointi on ollut laskeva. Työaika ja ylityöt Lähes kolme viidesosaa vastanneista teki ylityötä ja / tai muuta säännöllisen työajan ylittävää työtä. Ylitöiden teko oli vähentynyt vuoteen 2008 verrattuna, jolloin ylityötä teki kaksi kolmasosaa työmarkkinatutkimukseen vastanneista. Kunta-alan työolobarometrin 20 mukaan kunta-alalla ylitöitä teki noin puolet kyselyyn vastanneista. Luottamusmiestoiminta Luottamusmiestoimintaa kartoitettiin myös muutamalla kysymyksellä. Kolme neljästä tiesi, kuka oli heitä edustava JUKOn luottamusmies tai pääluottamus mies. Hieman tätä suurempi osa tiesi, mitkä ovat luottamusmiehen tehtävät. Lähes sama määrä oli ollut yhteydessä joko luottamustai pääluottamusmieheen ja kaksi kolmesta ilmoitti jommankumman hoitaneen hänen palvelussuhdettaan koskevaa asiaansa. Mitä pidempään työelämässä olleesta oli kyse, sitä todennäköisemmin hän tiesi, kuka oli häntä edustava luottamus- tai pääluottamusmies ja mitkä tämän tehtävät olivat. Myös miehet olivat naisia paremmin tietoisia luottamusmiesasioista. Kaavio 17. Palkkausjärjestelmän toimivuus, kokopäivätyössä olleet (%) Kokopäivätyössä olleiden mielipiteet palkkausjärjestelmän toimivuudesta (%) On selkeä ja ymmärrettävä Reagoi työtehtävien muutoksiin On oikeudenmukainen On kilpailukykyinen On kannustava Palkitsee oikeista asioista Kohtelee eri-ikäisiä työntekijöitä tasapuolisesti Kohtelee eri sukupuolta olevia työntekijöitä tasapuolisesti Mahdollisuus vaikuttaa työtehtäviin Mahdollisuus käyttää ammattitaitoa ja kykyjä työssä Mahdollisuus vaikuttaa työtahtiin Mahdollisuus vaikuttaa työnjakoon Kaavio 25. Muutokset työpaikalla (%) Esimiehen antama tuki ja rohkaisu Työtovereiden antama tuki ja rohkaisu Työtovereiden keskinäinen kilpailu Työpaikan ilmapiiri ja yhteishenki Arvio työssä jaksamisesta kuluneen vuoden aikana Samaa mieltä Ei osaa sanoa Eri mieltä Muutokset työpaikalla (%) Lisääntynyt/parantunut Pysynyt ennallaan Vähentynyt/ huonontunut Muutokset työssä ja työssä jaksaminen Arviot työpaikalla tapahtuneista muutoksista selviävät oheisesta kuviosta. Vuoden 2008 työmarkkinatutkimuksessa arviot vaikutusmahdollisuuksista omaan työhön olivat hieman positiivisemmat kuin tässä tutkimuksessa. Mahdollisuus vaikuttaa työtehtäviin ja mahdollisuus käyttää ammattitaitoa ja kykyä työssä olivat heikentyneet. Myös työtovereiden antama tuki ja rohkaisu oli vähentynyt. Sen sijaan työpaikan ilmapiirissä ja yhteishengessä ei ollut tapahtunut muutoksia vuoteen 2008 verrattuna. Kunta-alan työolobarometrin 20 mukaan vaikutusmahdollisuudet työtehtäviin olivat parhaat sivistystoi messa, 5 % vastanneista arvioi voivansa vaikuttaa työtehtäviinsä joko paljon tai melko paljon. Sosiaalitoimessa %, terveystoimessa 28 % ja muilla kunnan toimialoilla 5 % katsoi voivansa vaikuttaa. Vaikutusmahdollisuuksiinsa työtahtiin luotti sosiaalitoimessa 6 %, terveystoimessa 27 %, sivistystoi messa 0 % ja muilla kunnan toimialoilla 52 %. Vertailussa tulee huomioida se, että tutkimuksissa kysytään asiaa eri tavalla. Oma tutkimuksemme kysyy vastaajien tuntemusta vaikutus mahdollisuuksien muutokseen. Kuntabarometrissä kysytään sen hetkistä vaikutusmah dollisuutta. Akavan Erityisalojen selvityksiä

10 Kuntasektorin työmarkkinatutkimus 20 A kavan Erityisalojen kuntasektorin työmarkkinatutkimus toteutetaan kahden vuoden välein. Kyselyn tulokset antavat tärkeää tietoa palkkauksesta, työelämän todellisuudesta sekä muutoksista niin ammattiliitolle kuin jäsenistöllekin. Kuten aikaisempinakin vuosina syksyn 20 työmarkkinatutkimuksessa selvitettiin vastaajan taustatietojen lisäksi palkkaukseen, palvelussuhteeseen, työaikoihin ja työssä jaksamiseen liittyviä asioita. Lisäksi selvitettiin jäsenistön näkemyksiä luottamusmiestoiminnasta sekä kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta. Kuntasektorin työmarkkinatutkimuksen kysely lähetettiin niille, jotka olivat Akavan Erityisalojen jäsenrekisterin mukaan töissä kuntasektorilla lokakuussa 20. Sähköpostitse kysely lähetettiin 52 AE:n jäsenelle, joista sähköisen kyselylomakkeen täytti 1620 jäsentä (1,1 %). Paperilomake lähetettiin 52:lle jäsenelle, joiden sähköpostiosoitetta ei ollut jäsenrekisterissä. Heistä lomakkeen palautti täytettynä 65 jäsentä (,0 %). Määrä aikaan mennessä lomakkeen täytti yhteensä 1685 jäsentä. Vastausprosentti oli kaikkiaan 29,. Vuonna 2008 vastausprosentti oli korkeampi 5,8. Tuolloin sähköiseen kyselyyn vastasi määräajassa 8,1 % ja paperilomakkeen palautti 18,9 % lomakkeen saaneista. Vuonna 2008 paperilomakkeella vastanneita oli kymmenkertainen määrä (671) tähän kyselyyn verrattuna. Taulukko 1. Vastanneet jäsenyhdistyksittäin (%) Yhteensä N=1681 Naisten osuus, % AEL:n koulutushenkilöt 0, 8, Akateemisten Järjestötoimitsijoiden Liitto AJT 0,1 0,0 Arkistoalan ammattiyhdistys 2, 76, Hallintonotaarit 0, 8, Kuntien asiantuntijat KUMULA 7,8 77, Käännösalan asiantuntijat KAJ 1,9 81, Merenkulkuopistojen opettajainyhdistys 0,1 0,0 Museoalan ammattiliitto,0 78,6 Nuoriso- ja Liikunta-alan asiantuntijat,7 80,6 Pelastushallinnon Virkamiehet 0,1 0,0 SPECIA Asiantuntijat ja ylemmät toimihenkilöt 1,2 85,6 Suomen Restonomit SURE 1,0 68,8 Suomen Toimintaterapeuttiliitto 1,0 98,2 Suomen Urheilujärjestöjen Johtavat Toimihenkilöt 0,1 0,0 Suomen Viittomakielen Tulkit 0, 0,0 Taide- ja kulttuurialan ammattijärjestö TAKU 9,5 81,1 Tradenomi HSO Sihteerit 1,9 0,0 Valtion alueellisen sivistyshallinnon virkamiehet VSV 0,1 50,0 Viestinnän asiantuntijoiden ammattijärjestö Viesti, 90,7 Yhteensä 0,0 82,8 Akavan Erityisalojen selvityksiä

11 T yömarkkinatutkimuksessa kysyttiin taustatietoina mm. vastaajien sukupuoli, ikä, työssäkäyntipaikkakunta sekä tutkinto. Tulokset on koottu kuvioon 1. Vertailun vuoksi kuvioon on liitetty myös vuoden 2008 kyselyyn vastanneiden taustatiedot. Vastanneista yli neljä viidesosaa oli naisia. Sukupuolijakaumassa ei ole tapahtunut muutoksia vuoteen 2008 verrattuna. Naisten keski-ikä oli,1 vuotta ja miesten 6,9 vuotta. Naisten keski-ikä on noussut vuodesta 2008 lähes vuoden (0,8 vuotta). Miesten keski-ikä oli vuonna 2008 lähes sama (6,8 vuotta). Ikäjakaumassa ei ole tapahtunut suuria muutoksia: vuotiaiden osuus on kasvanut kolmella prosenttiyksiköllä. 50 vuotta täyttäneitä vastaajista oli yli kolmasosa. Alle 0-vuotiaiden osuus jäi kymmenesosaan, kuten vuoden 2008 työmarkkinatutkimuksessakin. Vastanneiden koulutustaso on hieman kohonnut vuodesta 2008, mikä selittynee ainakin osittain kyselytavan muutoksella. Paperilomakkeen täyttäneistä noin kymmenesosalla (11 %) oli keskiasteen tutkinto, kun taas sähköisen lomakkeen täyttäneistä ainoastaan kolmella sadasta oli keski asteen tutkinto. Korkeakouluasteen tutkinnon tai tutkijakoulutuksen suorittaneita paperilomakkeen palautta neista oli kaksi viidesosaa ( %) ja sähköisen lomakkeen täyttäneistä kolme viidesosaa (59 %). Paperilomakkeen täyttäneet olivat keskimäärin kuusi vuotta vanhempia kuin sähköisen lomakkeen täyttäneet. Siirtyminen nettikyselyn käyttämiseen näkyy erityisesti vastanneiden koulutustason kohoamisena ja keski-iän laskuna. Erot ovat tilastollisesti merkitseviä. Kyselytapa ei vaikuttanut vastanneiden valikoitumiseen sukupuolen tai työssäkäyntialueen mukaan. Kolmasosalla (2 %) vastanneista oli filosofian maisterin tutkinto, kymmenesosalla kasvatustieteen maisterin Taustatietoja tai kandidaatin ylempi korkeakoulututkinto ja yhteiskuntatieteiden maistereita tai kandidaatteja oli 5 %. Toimintaterapeutin tai erikoistoimintaterapeutin tutkinnon oli suorittanut noin kymmenesosa ( %) kyselyyn vastanneista. Pääkaupunkiseudulla (Helsinki, Espoo, Vantaa ja Kauniainen) kävi töissä viidesosa (21 %) vastanneista muun Etelä-Suomen läänin alueella vajaa viidesosa (18 %). Länsi-Suomen läänissä työskenteli yli kolmasosa (6 %) sekä Itä-Suomen (11 %) ja Oulun (9 %) Kaavio 1. Taustatietoa vastanneista (%) Kuvio 1. Taustatietoja vastanneista (%) Miehet Naiset Ikä Alle 0 vuotta 0 9 vuotta 0 9 vuotta vuotta 60 vuotta täyttäneet Tutkinto Keskiaste Alin korkea-aste Alempi korkeakouluaste Ylempi korkeakouluaste Tutkijakoulutus Ulkomailla suoritettu tutkinto Työssäkäyntipaikkakunta Pääkaupunkiseutu Muu Suomi lääneissä noin kymmenesosa vastanneista. Vajaalla 5 %:lla työpaikka sijaitsi Lapin läänissä. Taulukossa 1 on esitetty kyselyyn vastanneet jäsenyhdistyksen mukaan. Lähes neljä kymmenesosaa vastanneista kuului Kuntien asiantuntijat KUMULAan. SPECIAn jäseniä oli 1 % ja Suomen Toimintaterapeuttiliiton jäseniä 1 %. Joka kymmenes kuului Taide- ja kulttuurialan ammattijärjestö TAKUun. Näistä edellä mainituista yhdistyksistä miesten osuus oli suurin KUMULAssa Akavan Erityisalojen selvityksiä

12 K okopäivätyötä tehneiden osuus oli kasvanut kahden vuoden aikana. Lokakuun lopussa 20 kokopäivätyötä teki lähes yhdeksän kymmenesosaa (89 %) vastanneista, kun vuoden 2008 lokakuun lopussa kokopäivätyötä tehneitä oli 86 %. Sähköisen lomakkeen täyttäneet (89 %) olivat todennäköisemmin kokopäivätyössä kuin paperilomakkeen täyttäneet (86 %). Kyselytavan muutoksesta seuranneella vastanneiden valikoitumi sella saattaa olla oma vaikutuksensa kokopäivätyössä olleiden määrän lisääntymiseen. Keskiasteen tutkinnon suorittaneista kokopäivätyössä oli kolme neljäsosaa (75 %). Vastanneiden koulutustason kohotessa myös kokopäivätyötä tehneiden osuus kasvoi. Ylemmän korkeakouluasteen (91 %) ja tutkijakoulutuksen (9 %) suorittaneista yhdeksän kymmenestä teki kokopäivätyötä. Osa-aikatyötä tehneiden (7 %) osuus oli hieman laskenut vuodesta 2008 (8 %). Keskiasteen tutkinnon suorittaneista osa-aikatyötä teki viidesosa (19 %). Osa-aikatyötä tehtiin keskimäärin 21,1 tuntia viikossa. Tuntimäärä vaihteli 8 tunnista 2 tuntiin. Iän vaikutus palvelussuhteen lajiin oli tilastollisesti merkitsevä. Erityisesti alle 0-vuotiaat (11 %) ja 60-vuotiaat tai sitä vanhemmat (1 %) tekivät osaaikatyötä. 60-vuotiaista tai sitä vanhemmista oli kokopäivätyössä vajaat neljä viidesosaa (78 %). Iän karttuessa kokopäivätyössä olleiden osuus kasvoi 60 ikävuoteen saakka; vuotiaista 9 % oli kokopäivätyössä. Vuorotteluvapaalla oli kolme sadasta ( %). Vuorotteluvapaalla oli todennäköisimmin 60-vuotias tai sitä vanhempi (7 %). Vajaa prosentti (0,9 %) vastanneista oli työvoiman ulkopuolella. Kymmenen yleisintä toimen tai viran nimikettä olivat toimintaterapeutti ( %), kirjastonhoitaja (7 %), suunnit telija ( %), kirjastonjohtaja ( %), kirjastotoimenjohtaja ( %), osastonjohtaja ( %), tutkija (2 %), opettaja (2 %), informaatikko (2 %) ja tiedottaja (2 %). Miehillä yleisimmät nimikkeet olivat kirjastonhoitaja, projektityön- Palvelussuhde tekijä, hallintojohtaja, kirjastotoimenjohtaja, suunnittelija ja talouspäällikkö. Naiset työskentelivät yleisimmin toimintaterapeutteina, kirjastonhoitajina, suunnittelijoina, kirjastonjohtajina, kirjastotoimenjohtajina tai osastonjohtajina. Vajaa kolmasosa (1 %) kokopäivätyössä olleista työskenteli joko kunnan johtotehtävissä ( %), toimialan tai yksikön johto- tai esimiestehtävissä (21 %) tai lähiesimiestehtävissä (6 %). Asiantuntijatehtävissä työskenteli noin Kaavio 2. Kokopäivätyössä olleiden toimi-/virka-asema (%) puolet (51 %) ja muissa tehtävissä vajaa viidesosa (18 %). Vastaajan toimi-/virka-asema vaihteli sukupuolen, iän, koulutuksen ja työssäkäyntipaikkakunnan mukaan. Kuviossa 2 on esitetty vastanneiden toimi-/virka-asema sukupuolen ja iän mukaan. Miehistä 5 % työskenteli kunnan, toimialan tai yksikön johto-, esimies- tai lähiesimiestehtävissä. Naisista johtotehtävissä työskenteli hieman yli neljäsosa (28 %). Naisista yli puolet työskenteli asiantuntijatehtä- Kuvio 2. Kokopäivätyössä olleiden toimi-/virka-asema sukupuolen ja iän mukaan (%) Miehet Naiset Ikä Alle 0 vuotta vuotta vuotta vuotta vuotta täyttäneet 5 1 Kunnan johtotehtävät Lähiesimies Toimialan tai yksikön Asiantuntijatehtävät johto- tai esimiestehtävät Muut tehtävät Akavan Erityisalojen selvityksiä

13 vissä ja viidesosa muissa tehtävissä. Iän karttuminen lisäsi todennäköisyyttä työskennellä johtotehtävissä: 60-vuotiaista tai sitä vanhemmista johtotehtävissä oli kuusi kymmenestä (6 %). Asiantuntijatehtävissä työskentelivät useimmiten 0 9 -vuotiaat (62 %). 60-vuotiaista tai sitä vanhemmista asiantuntijatehtävissä oli kolmasosa. Johto- tai esimiestehtävissä työskentelivät todennäköisimmin tutkijakoulutuksen (5 %) tai ylemmän Kaavio. Kuvio. Koulutuksen ja nykyisen tehtävän muodollisten Koulutuksen pätevyysvaatimusten ja nykyisen vastaavuus tehtävän (%) muodollisten pätevyysvaatimusten vastaavuus (%) Kunnan johtotehtävät Toimialan tai yksikön johto- tai esimiestehtävät Lähiesimies Asiantuntijatehtävät Muut tehtävät Koulutus vastaa asetettuja pätevyysvaatimuksia 76 Koulutus ei vastaa asetettuja pätevyysvaatimuksia Kaavio. Koulutuksen ja työtehtävien vaativuustason vastaavuus (%), kokopäivätyössä olleet Kuvio. Koulutuksen ja työtehtävien vaativuustason vastaavuus (%) Ikä Alle 0 vuotta 0 9 vuotta 0 9 vuotta vuotta 60 vuotta täyttäneet Tutkinto Keskiaste Alin korkea-aste Alempi korkeakouluaste Ylempi korkeakouluaste Tutkijakoulutus Toimi-/virka-asema Kunnan johtotehtävät Toimialan tai yksikön johto- tai esimiestehtävät Lähiesimies Asiantuntijatehtävät Muut tehtävät korkeakouluasteen tutkinnon ( %) suorittaneet. Keskiasteen tutkinnon suorittaneista lähes neljäsosa (2 %) työskenteli johto- tai esimiestehtävissä, alimman korkea-asteen tutkinnon suorittaneista vajaa viidesosa (19 %) ja alemman korkeakouluasteen tutkinnon suorittaneista noin neljäsosa (26 %). Pääkaupunkiseudulla viidesosa (21 %) työskenteli johtotehtävissä ja muualla Suomessa kolmasosa ( %). Asiantuntijatehtävissä (57 %) työsken- Koulutus vastaa työtehtävien vaativuustasoa Ei osaa sanoa Koulutus on alempi Koulutus on korkeampi kuin kuin työtehtävien työtehtävien vaativuustaso vaativuustaso tely oli yleisintä pääkaupunkiseudulla. Lapin lääni poikkesi muusta Suomesta ja pääkaupunkiseudusta siinä, että siellä yli kaksi viidesosaa ( %) työskenteli johto- tai esimiestehtävissä ja asiantuntijatehtävissä vajaat kaksi viidesosaa (8 %). Vastanneiden mielestä heidän koulutuksensa vastasi hyvin heidän tehtävänsä muodollisia pätevyysvaatimuksia yhdeksän kymmenestä (89 %) oli tätä mieltä. Vastanneista 6 % ilmoitti, ettei heidän koulutuksensa vastannut asetettuja pätevyysvaatimuksia ja % työskenteli sellaisissa työtehtävissä, joissa ei pätevyysvaatimuksia ollut. Kuvion mukaan kaikilla kunnan johtotehtävissä työskennelleillä koulutus vastaa tehtävälle asetettuja pätevyysvaatimuksia. Vajaa viidesosa kyselyyn vastanneista työskenteli muissa tehtävissä ja heistä 1 %:lla koulutus ei vastannut tehtävälle asetettuja pätevyysvaatimuksia. Tutkimuksessa selvitettiin myös sitä, vastaako työtehtävien vaativuustaso koulutusta. Noin kolmella neljäsosalla (7 %) vastanneista koulutus vastasi työtehtävien vaativuustasoa, viidesosalla (21 %) koulutus oli korkeampi kuin työtehtävien vaativuustaso ja neljä sadasta teki työtään liian alhaisella koulutuksella työtehtäviin nähden heistä viidesosa (21 %) työskenteli toimialan tai yksikön johto- tai esimiestehtävissä ja lähes kolme viidesosaa (58 %) asiantuntijatehtävissä. Kunnan johtotehtävissä työskennelleillä työtehtävien vaativuustaso ja koulutus vastasivat parhaiten toisiaan. Muissa tehtävissä työskennelleistä lähes puolella (6 %) koulutus oli liian korkea työtehtävien vaativuuteen nähden. Jäsenyhdistyksittäin löytyi myös eroja koulutuksen ja työtehtävien vaativuustason vastaavuudessa. Nuoriso- ja Liikunta-alan asiantuntijoissa (9 %), Taide- ja kulttuurialan ammattijärjestö TAKUssa (8 %), Suomen Toiminta terapeuttiliitossa (6 %) ja Viestinnän asiantuntijoiden ammattijärjestö Viestissä (6 %) keskimääräistä useammalla koulutus ei vastannut työtehtävissä vaadittua tasoa. Keskimääräistä paremmin koulutus vastasi työtehtä vien vaativuustasoa Hallintonotaareilla (8 %), Kuntien Akavan Erityisalojen selvityksiä

14 asiantuntijat KUMULAssa (78 %), Suomen Toimintaterapeuttiliitossa (78 %) ja Viestinnän asiantuntijoiden ammattijärjestö Viestissä (80 %). Tradenomi HSO Sihteerit ry:n jäsenistä lähes puolella (8 %) koulutus riittäisi vaativampiin työtehtäviin. Arkistoalan ammattiyhdistykseen kuuluneista kaksi viidesosaa (9 %), Nuoriso- ja Liikunta-alan asiantuntijoista kolmasosa (2 %) ja Taide- ja kulttuurialan ammattijärjestö TAKUn jäsenistä vajaa kolmasosa (0 %) työskenteli koulutustasoonsa nähden vaatimattomammissa tehtävissä. Käännösalan asiantuntijat KAJ:n jäsenistäkin yli neljäsosalla (27 %) oli liian korkea koulutus työtehtävien vaativuustasoon nähden. Määräaikaiset palvelussuhteet Kokopäivätyötä tehneistä pysyvässä palvelussuhteessa oli vajaa neljä viidesosaa (79 %) vastanneista. Vastanneista kolme sadasta ( %) työskenteli määräaikaisena, mutta heillä oli pysyvä palvelussuhde, johon voi palata määräaikaisuuden päätyttyä. Vajaa viidesosa vastaajista (19 %) työskenteli määräaikaisena. Määräaikaisten osuuksissa ei ole tapahtunut muutoksia verrattuna vuoden 2008 tutkimustuloksiin. Vuonna 2008 naiset (20 %) olivat miehiä (1 %) todennäköisemmin määräaikaisessa palvelussuhteessa. Syksyllä 20 ei sukupuolten välillä ollut enää tilastollisesti merkitsevää eroa palvelussuhteen lajissa. Kuviosta 5 nähdään, että määräaikaisena työskentelevät erityisesti nuoret, alle 0-vuotiaat. Heidän ikäryhmässään määräaikaisten palvelussuhteiden osuus on myös kasvanut 9 %-yksiköllä kahden viimeisen vuoden aikana ja %-yksiköllä vuodesta vuotiaiden ryhmässä määräaikaisten osuus oli hieman vähentynyt vuodesta 200 vuoteen vuotiaista tai sitä vanhemmista yhä useampi työskentelee määräaikaisessa palvelussuhteessa kasvua on 5 %-yksikköä vuodesta 200 vuoteen 20. Määräaikaisten osuus vaihteli jäsenyhdistyksittäin. Keskimääräistä useammin määräaikaisessa palvelussuhteessa olivat Taide- ja kulttuurialan ammattijärjestö TAKUn (9 %), Nuoriso- ja Liikunta-alan asiantuntijoiden (7 %) tai SPECIAn (6 %) jäsenet. Arkistoalan ammattiyhdistykseen (8 %) ja KUMULAan (6 %) kuuluneista alle kymmenesosa oli määräaikaisia. Vastanneista yli puolet (52 %) oli työskennellyt määräaikaisena 1 vuotta, kaksi viidestä (0 %) alle vuoden ja lähes kymmenesosa (9 %) yli kolme vuotta. Vuonna vuotta määräaikaisena olleita oli alle puolet (8 %) ja 6 %:lla määräaikaisuus oli kestänyt alle vuoden. Yli kolme vuotta määräaikaisena oli tuolloin ollut 6 % vastanneista. Vuonna 20 määrä aikaisena oltiin siis oltu hieman kauemmin kuin vuonna Kaavio 5. Kuvio 5. Määräaikaiset Kokopäivätyössä palvelussuhteet olleiden iän mukaan määräaikaisten osuudet 200, 2006, 2008 ja 20 (%) ikäluokittain (%) Alle 0 vuotta 0 9 vuotta 0 9 vuotta 50 vuotta täyttäneet Kuvio 6. Kaavio 6. Määräaikaisuuden pituus Määräaikaisuuden pituus iän mukaan (%) iän mukaan (%) Alle 0 vuotta 0 9 vuotta 0 9 vuotta 50 vuotta täyttäneet Alle 1 vuosi 1 vuotta Yli vuotta Akavan Erityisalojen selvityksiä

15 Kolmella viidesosalla alle 0-vuotiaista määräaikaisuuden kesto oli ollut alle vuoden. Vanhemmissa ikäryhmissä määräaikaisuus oli yleisimmin kestänyt 1 vuotta. 50 vuotta täyttäneistä 15 % oli ollut määräaikaisena yli vuotta. Työnantajan perustelut palvelussuhteen määräaikaisuudelle vaihtelivat. Yli kolmasosa työskenteli määräaikaisena Kaavio 7. Kuvio 7. Määräaikaisten palvelussuhteiden määrä (%), kokopäivätyössä olleet Yhteensä Ikä Alle 0 vuotta 0 9 vuotta 0 9 vuotta 50 vuotta täyttäneet Määräaikaisuuden pituus Alle 1 vuosi 1 vuotta Yli vuotta tai enemmän Kaavio 8. Työnantajan perustelut määräaikaisen palvelussuhteiden käytölle palvelussuhteiden määrän mukaan, %, kokopäivätyössä olleet 2 5 tai enemmän hoitaessaan sijaisuutta (7 %), osalla (16 %) työn luonne on määräaikainen tai syynä voi olla jokin muu syy (2 %), kuten esimerkiksi projekti, erilaiset hankkeet, rahoituksen määräaikaisuus tai organisaation uudelleenjärjestelyt. Osalle vastanneista (6 %) työnantaja ei ollut ilmoittanut mitään perustetta määräaikaisuudelle. Vuonna 2008 yleisin määräaikaisuuden perustelu Määräaikaisten palvelussuhteiden määrä iän ja määräaikaisuuden pituuden mukaan, (%) kokopäivätyössä olleista Kuvio 8. Työnantajan perustelut määräaikaisen palvelussuhteen käytölle palvelussuhteiden määrän mukaan, (%) kokopäivätyössä olleista Sijaisuus Muu syy (esim. projekti) Työn luonne on Perustetta ei ole määräaikainen ilmoitettu oli sijaisuuden hoito ( %). Muista syistä määräaikaisena oli joka kolmas (6 %). Määräaikaisena ollaan nyt siis yhä useammin muista syistä kuin sijaisuuden hoidon tai työn määräaikaisen luonteen vuoksi. Alle vuoden kestäneen määräaikaisuuden syynä oli yleisimmin sijaisuuden hoito (52 %). Pidempään kestänyttä määräaikaisuutta työnantaja perusteli yleisimmin muilla syillä. Määräaikaisista lähes puolella määräaikaisia palvelussuhteita oli kertynyt viisi tai enemmän, viidesosalla neljä ja noin kolmasosalla alle neljä (Kuvio 7). Alle 0-vuotiailla määräaikaisten palvelussuhteiden määrä oli alhaisempi kuin 0 vuotta täyttäneillä. Kuitenkin lähes joka kolmannella alle 0-vuotiaista oli kertynyt viisi tai useampi määräaikainen palvelussuhde vuotiaista määräaikaisista kolmella viidesosalla oli vähintään viisi määräaikaista palvelussuhdetta. 50 vuotta täyttäneissä oli viidesosa niitä, joilla oli ollut vain yksi määräaikainen palvelussuhde. Kuviossa 7 on myös esitetty määräaikaisten palvelussuhteiden määrä määräaikaisena olon kokonaiskeston mukaan. Tulokset ovat mielenkiintoisia. Alle vuoden määräaikaisena olleista lähes puolella oli kertynyt määräaikaisia palvelussuhteita vähintään viisi. Tulokset ovat hyvin samankaltaiset 1 vuotta määräaikaisena olleilla. Yli vuotta määräaikaisena olleilla määrä aikaisten palvelussuhteiden määrä kasvoi kolmella viidesosalla oli kertynyt vähintään viisi palvelussuhdetta. Kun vastaajalla oli ollut kaikkiaan yksi määräaikainen palvelussuhde työnantajan perusteluna määräaikaisuuden käytölle oli kolmessa tapauksessa viidestä sijaisuus (Kuvio 8) toiseksi tärkeimpänä perusteluna nousevat esille muut syyt. Kun määräaikaisia palvelussuhteita kertyy useampia muut syyt ja työn määräaikainen luonne yleistyvät perusteluna määräaikaisuuden käytölle. Akavan Erityisalojen selvityksiä

16 Palkkausperusteet K untasektorilla palkkaus perustuu tehtävä- ja henkilökohtaisiin palkanosiin sekä tulospalkkioon. Tehtäväkohtainen palkka perustuu kunnassa paikallisesti toteutettuun tehtävän vaativuuden arviointiin. Henkilökohtainen lisä määräytyy työkokemusvuosien sekä henkilökohtaisen osaamisen ja suorituksen perusteella. Kokopäivätyössä olleista 95 %:lla palvelussuhteen ehdot määräytyivät kunnallisen yleisen virka- tai työehtosopimuksen (KVTES) mukaan. Kunnallisen opetushenkilöstön virka- ja työehtosopimuksen (OVTES) piiriin kuului kolme sadasta ( %) ja kunnallisen teknisten virka- ja työehtosopimuksen piiriin (TS) vajaa prosentti. Yli puolella (55 %) kokopäivätyössä olleista palkka määräytyi KVTES-sopimuksen palkkahinnoitteluliitteiden mukaisesti, lähes neljäsosalla (2 %) tehtävä oli ns. hinnoittelematon (ei määräydy KVTES-sopimuksen palkkahinnoitteluliitteiden mukaisesti) ja vajaa viidesosa (17 %) ei tiennyt palkan määräytymisperusteita (Taulukko 2). Verrattaessa osuuksia vuoden 2008 tuloksiin huomataan, että ns. hinnoittelemattomien tehtävien määrä on hieman lisääntynyt. Miesten ja naisten palkan määräytymisperusteissa oli eroja: Naisista lähes kolmella viidesosalla (58 %) palkka määräytyi KVTES-sopimuksen palkkahinnoitteluliitteiden mukaisesti ja miehistä kahdella viidesosalla ( %). Miehistä kolmasosa ( %) työskenteli ns. hinnoittelemattomassa tehtävässä naisista viidesosa (20 %). Palkkaus Palkan määräytymisperusteet vaihtelivat vastaajan iän mukaan. Mitä vanhemmasta vastaajasta oli kyse sitä todennäköisemmin hän työskenteli ns. hinnoittelemattomassa tehtävässä. 50 vuotta täyttäneistä hinnoittelemattomassa tehtävässä työskenteli yli neljäsosa (29 %) ja alle 0-vuotiaista 6 %. Alle 0-vuotiaista yli kolmasosa (6 %) ei tiennyt palkan määräytymisperusteita, kun 50 vuotta täyttäneistä tietämättömiä oli vajaa kymmenesosa (9 %). Palkan määräytymisperusteet vaihtelivat vastaajan toimi-/virka-aseman mukaan. Johto- tai esimiestehtävistä kolmasosa (5 %) kuului hinnoittelemattomiin kunnan johtotehtävistä 66 %, asiantuntijatehtävistä viidesosa (21 %) ja muista tehtävistä vajaat 5 %. Muissa tehtävissä työskennelleistä kolmasosa (2 %) ei tiennyt palkan määräytymisperusteita. Säännöllisen työajan ansiot Palkkalaskelmissa ovat mukana ne kokopäivätyössä olleet, joiden säännöllisen työajan ansio ennen ennakonpidätystä oli vähintään 150 euroa lokakuussa 20. Palkkalaskelmissa on mukana kaikkiaan 15 kyselyyn vastannutta. Kuvioissa ja taulukoissa (kts. Liitetaulukot 1-17) ryhmän palkka ilmoitetaan vain, jos ryhmässä on vähintään kuusi henkilöä. Kuviossa 9 on esitetty keskimääräiset säännöllisen työajan ansiot taustamuuttujittain lokakuussa 20. Säännöllisen työajan ansiot ennen ennakonpidätystä olivat keskimäärin 2888 euroa/kk. Naisten keskimääräiset ansiot olivat 81 % miesten keskimääräisistä ansioista ero on hieman suurempi kuin vuonna 2008 (8 %). Miesten keskimääräisten ansioiden vaihtelu oli suurempaa kuin naisten. Puolet miehistä sai vähintään 170 euroa/kk, mikä on 6 euroa enemmän kuin mihin puolet naisista ylsi. Koulutus vaikuttaa suotuisasti keskiansioihin (Liitetaulukko 2). Keskiasteen tutkinnon suorittaneiden keskiansiot (292 euroa/kk) olivat 6 % tutkijakoulutuksen suorittaneiden keskiansioista (919 euroa/kk). Naisilla ainoastaan tutkijakoulutus takaa saman palkkatason miesten kanssa (Liitetaulukot ja ). Vuonna 2008 tutkijakoulutuksen suorittaneiden naisten keskiansiot olivat 70 % tutkijakoulutuksen suorittaneiden miesten keskiansioista. Keskiasteen tutkinnon suorittaneiden naisten keski ansiot (282 euroa/kk) olivat 81 % miesten keskiansioista (29 euroa/kk) ja ero euroissa on 551 euroa/kk miesten hyväksi vuonna 2008 naisten keskiansiot olivat 87 % miesten keskiansioista. Alemman korkeakouluasteen tutkinnon suorittaneiden miesten keskipalkka (2971 euroa/kk) on 500 euroa/kk enemmän kuin alemman korkeakouluasteen tutkinnon suorittaneiden naisten (271 euroa/kk). Vuonna 2008 alemman korkeakouluasteen tutkinnon suorittanut nainen sai 8 % alemman korkeakoulututkinnon suorittaneen miehen keskiansioista ero on prosentuaalisesti pysynyt täsmälleen samana. Ylemmän korkeakouluasteen tutkinnon suorittaneilla ero keskimääräisissä kuukausiansiois- Taulukko 2. Palkan määräytymisperusteet vuosina 2008 ja 20 (%) 2008 N= N=189 KVTES-sopimuksen palkkahinnoitteluliitteiden mukaisesti Tehtävä on ns. hinnoittelematon 17 2 Muutoin 5 Ei tiedä Tehtävä on ns. yhdistelmävirka 1 1 Ei vastausta Akavan Erityisalojen selvityksiä

17 sa miesten hyväksi on 72 euroa/kk; miesten keskiansiot olivat 666 euroa/ kk ja naisten 29 euroa/kk. Ylemmän korkeakouluasteen tutkinnon suorittaneen naisen euro oli vuonna senttiä nyt 80 senttiä. Eri toimiasemissa olleiden keskiansioissa oli suurta vaihtelua (Kuvio 9). Kunnan johtotehtävissä keskiansiot olivat keskimäärin 660 euroa/kk ja joka toinen kunnan johtotehtävissä työskennellyt sai vähintään 700 euroa/kk. Toimialan tai yksikön johtotai esimiestehtävissä keskiansiot olivat 7 % kunnan johtotehtävissä olleiden keskiansioista. Lähiesimiesten ja asiantuntijoiden keskiansiot kuukaudessa jäivät alle 000 euroon. Muissa tehtävissä työskennelleiden keskiansiot olivat 225 euroa/kk ja keskiansioiden vaihtelukin oli vähäisempää kuin muissa ryhmissä. Kunnan johtotehtävissä työskennelleet miehet ansaitsivat keskimäärin 89 euroa enemmän kuukaudessa kuin naiset toimialan tai yksikön johto- tai esimiestehtävissä ero miesten hyväksi oli 86 euroa ja asiantuntijatehtävissä 59 euroa (Liitetaulukot 11 ja ). Ainoastaan lähiesimiehillä ja muissa tehtävissä sukupuolella ei ollut vaikutusta keskiansioihin. Määräaikaisessa palvelussuhteessa olleiden keskiansiot olivat 25 euroa/ kk, mikä on neljä viidesosaa (81 %) pysyvässä palvelussuhteessa olleiden keskiansioista. Ero on pysynyt lähes samana kuin vuoden 2008 kuntasektorin työmarkkinatutkimuksessa (82 %). Palkan määräytymisperusteet vaikuttivat myös keskiansioihin. Niillä vastaajilla, joiden tehtävä oli ns. hinnoittelematon (kunnan johtotehtävistä 66 %) tai palkka määräytyi jollain muulla tavalla, keskiansiot olivat korkeimmat. Yli puolella (55 %) vastanneista palkka määräytyi KVTESsopimuksen palkkahinnoitteluliitteiden mukaan ja heillä keskiansio oli 260 euroa/kk. Palkkojen hajonta oli suurinta niillä, jotka työskentelivät ns. yhdistelmävirassa. Kuvio 9 on ns. nauhakuvio, jonka sisälle jää 80 % ryhmän palkoista. Nauhan vasen pää eli kymmenen prosentin fraktiili F on palkka, jonka alle jää % ryhmään kuuluvista palkoista. Nauhan oikea pää eli 90 prosentin fraktiili F90 on palkka, jota suurempaa palkkaa saa % ryhmään kuuluneista. F50 on mediaanipalkka. Puolet ryhmään kuuluneista saa mediaanipalkkaa pienempää ja puolet suurempaa palkkaa. Palkan keskiarvo on merkitty numeroilla nauhan sisälle. Nauhan pituus kertoo palkkojen vaihtelusta: mitä pidempi nauha sitä suurempaa vaihtelu on. Iän karttuminen nosti keskiansioita ja kasvatti palkkojen hajontaa. Alle 0-vuotiaiden keskiansiot olivat 70 % Kuvio 9. Kokopäivätyössä Kaavio 9. olleiden säännöllisen työajan ansiot Kokopäivätyössä ennen ennakonpidätystä, olleiden palkkaus, euroa/kk Yhteensä 2888 Miehet 5 Naiset 2772 Ikä Alle 0 vuotta vuotta vuotta vuotta 178 Toimi-/virka-asema Kunnan johtotehtävät 660 Toimialan tai yksikön johto- tai esimiestehtävät 61 Lähiesimies 2811 Asiantuntijatehtävät 27 Muut tehtävät 225 Työsuhteen laatu Pysyvä kokoaikatyö 2995 Määräaikainen kokoaikatyö 25 Palkan määräytymisperuste KVTES-sopimus 260 Hinnoittelematon 726 Muutoin 5 Ei tiedä 257 Tehtävä on ns. yhdistelmävirka F F50 F90 KESKIARVO Akavan Erityisalojen selvityksiä

18 50 vuotta täyttäneiden keskiansioista eli ero on 96 euroa/kk (Kuvio 9). Alle 0-vuotiaiden miesten ja naisten keski ansioissa ei ole tilastollisesti merkit sevää eroa (Kuvio ). Iän karttuessa eroa alkaa kuitenkin tulla vuotiaan naisen euro on 86 senttiä, 0 9 -vuotiaalla naisella euron arvo on heikentynyt 82 senttiin ja 50 vuotta täyttänyt saa neljä viidesosaa (80 %) miehen eurosta. Kuviossa 11 on esitetty kokopäivätyössä olleiden keskimääräiset säännöllisen työajan ansiot jäsenyhdistyksittäin. Pienintä palkkahajonta oli Suomen Toimintaterapeuttiliittoon ja Nuoriso- ja Liikunta-alan asiantuntijoihin kuuluneilla. KUMULAn jäsenten keskiansiot olivat 187 euroa/kk ja lähes samaan päästiin SPECIAssa. Luontoisedut Kokopäivätyössä olleista vastaajista noin kymmenesosa ( %) sai luontoisetuja lokakuussa 20. Luontoisetujen yhteenlaskettu verotusarvo oli keskimäärin 5 euroa/kk. Puolella luontoisetuja saaneista arvo oli korkeintaan 20 euroa/kk. Luontoisetujen määrä vaihteli eurosta 700 euroon kuukaudessa. ja/tai vastaavia korvauksia ja palkkioita saivat SPECIAn (25 euroa/kk) ja TAKUn (21 euroa/kk) jäsenet. Suomen Toimintaterapeuttiliiton (58 euroa/kk), Museoalan ammattiliiton (78 euroa/ kk) ja KUMULAn (77 euroa/kk) jäsenten korvaukset ja palkkiot jäivät alle 80 euron kuukaudessa. Palkkakehitys AE:n kuntasektorin keskimääräisten kuukausiansioiden kehitys 2000-luvulla on esitetty kuviossa. Kuntasektorin palkat on kerätty Akavan Erityisalojen teettämistä työmarkkinatutkimuksista vuosilta (vuosina 2002, 2007 ja 2009 ei tehty työmarkkinatutkimusta kuntasektorille). Kuntasektorin kuukausiansioiden kehitystä on kuviossa verrattu kaikkien kuukausipalkkaisten palkansaajien ansiokehitykseen. Tilastokeskuksen luku vuodelle 20 on ennakkotieto luvun alussa AE:n kuntasektorin keskimääräiset kuukausiansiot olivat 97 % kaikkien kuukausipalkkaisten palkansaajien keskimääräisistä kuukausiansioista (Kuvio ). Ero on Kaavio. Kuvio. Kokopäivätyössä Naisten ja miesten olleiden palkat miesten iän mukaan, ja naisten euroa/kk säännöllisen työajan ansiot ennen ennakonpidätystä iän mukaan, euroa/kk Alle 0 vuotta 0 9 vuotta 0 9 vuotta 50 vuotta täyttäneet Miehet Naiset Ylityö- ja/tai vastaavat korvaukset ja palkkiot Kokoaikaisista joka kymmenes sai ylityö- ja/tai vastaavia korvauksia tai palkkioita. Korvausten ja palkkioiden määrä oli keskimäärin 1 euroa/kk. Korvausten ja palkkioiden määrä vaihteli eurosta yli 1500 euroon kuukaudessa. Puolella korvauksia ja palkkioita saaneista summa jäi 50 euroon kuukaudessa. Jäsenyhdistyksittäin tarkasteltuna eniten ylityö- Kaavio 11. Kuvio 11. Kokopäivätyössä olleiden palkkaus säännöllisen jäsenyhdistyksittäin, työajan ansiot euroa/kk ennen ennakonpidätystä jäsenyhdistyksittäin, euroa/kk Arkistoalan ammattiyhdistys Kuntien asiantuntijat KUMULA Käännösalan asiantuntijat KAJ Museoalan ammattiliitto Nuoriso- ja Liikunta-alan asiantuntijat SPECIA Asiantuntijat ja ylemmät toimihenkilöt Suomen Restonomit SURE Suomen Toimintaterapeuttiliitto Taide- ja kulttuurialan ammattijärjestö TAKU Viestinnän asiantuntijoiden ammattijärjestö Viesti Tradenomi HSO Sihteerit Muut F F50 F90 KESKIARVO 18 Akavan Erityisalojen selvityksiä

19 kymmenen vuoden aikana kasvanut: vuonna 2008 AE:n kuntasektorin palkat olivat 8 % alemmat kuin kuukausipalkkaisilla palkansaajilla keskimäärin. Vuonna 20 tilanne oli lähes sama AE:n kuntasektorilla palkat olivat 9 % alemmat kuin kuukausipalkkaisilla palkansaajilla keskimäärin. Kuvion 1 mukaan AE:n kuntasektorin keskiansiot ovat nousseet vuodesta 2006 vuoteen 2008 vähemmän kuin kuukausipalkkaisilla palkansaajilla keskimäärin tai koko kuntasektorilla. Vuodesta 2008 vuoteen 20 AE:n Kaavio. Kuvio. Palkat vuosina , Palkat keskimäärin vuosina euroa/kk , keskimäärin euroa/kk kuntasektorilla palkat nousivat keskimäärin 6,7 %, kun kaikkien palkansaajien palkat nousivat Tilastokeskuksen ansiotasoindeksin mukaan keskimäärin 6,8 % kuntasektorilla keskimäärin 6,9 %. Kokopäivätyössä olleista 70 %:lla päätoimen kuukausiansiot olivat nousseet lokakuusta 2009 lokakuuhun 20. Vajaalla 5 %:lla kuukausiansiot olivat vuoden aikana laskeneet. Lähes viidesosalla (18 %) ei ollut käsitystä omien kuukausiansioidensa kehityksestä. Nuorista, alle 0-vuotiaista Kuntasektori Kaikki kuukausipalkkaiset palkansaajat Lähde: AE, Tilastokeskus (Ansiotasoindeksi 20=0) Kaavio 1. Kuvio 1. Keskimääräisten Palkat kuukausiansioiden vuosina (%) kehitys (%) vajaalla kolmella viidesosalla (57 %) kuukausiansiot olivat nousseet vuoden aikana 50 vuotta täyttäneistä yli kolmella neljäsosalla (77 %). Tämä näyttäisi selittyvän ainakin osittain sillä, että nuorista neljäsosa ei ollut ollut lainkaan työssä lokakuussa 2009, kun taas 50 vuotta täyttäneistä vajaa prosentti oli ollut työvoiman ulkopuolella. Vastaajan toimi-/virka-asema näkyi myös palkkauksessa. Kunnan johtotehtävissä (8 %), toimialan tai yksikön johto- tai esimiestehtävissä (81 %) tai lähiesimiehenä (80 %) työskennelleillä päätoimen kuukausiansiot olivat nousseet keskimääräistä useammin tarkasteluaikana. Asiantuntijatehtävissä (68 %) ja muissa tehtävissä (60 %) työskennelleiden kuukausiansiot olivat nousseet keskimääräistä harvemmin. Asiantuntijatehtävissä (5 %) ja muissa tehtävissä (6 %) oli myös keskimääräistä yleisempää se, että kuukausiansiot olivat laskeneet viimeisen vuoden aikana. Muissa tehtävissä työskennelleistä vajaa viidesosa (17 %) ei ollut ollut työssä lokakuussa Jäsenyhdistyksittäin tarkasteltuna päätoimen kuukausiansiot olivat nousseet keskimääräistä useammin Arkistoalan ammattiyhdistykseen (78 %), Tradenomi HSO Sihteereihin (77 %), Kuntien asiantuntijat KUMULAan (75 %) ja Museoalan ammattiliittoon (7 %) kuuluneilla. Tradenomi HSO Sihteereihin ( %), SPECIAan (8 %), Arkisto alan ammattiyhdistykseen (6 %) ja Nuoriso- ja Liikunta-alan asiantuntijoihin (6 %) kuuluneilla kuukausiansiot olivat laskeneet keskimääräistä useammin. Kuukausiansiot olivat nousseet keskimäärin 1 euroa/kk vuoden aikana (lokakuusta 2009 lokakuuhun 20). Puolella vastanneista kuukausiansioiden nousu jäi 5 euroon/kk. Palkankorotukset vaihtelivat 5 eurosta 800 euroon kuukaudessa. Pääkaupunkiseudulla työskennelleillä keskimääräinen kuukausiansioiden nousu oli 05 euroa, kun se muualla maassa jäi 76 euroon AE kuntasektori Kaikki palkansaajat Kaikki palkansaajat, kunnat Lähde: AE, Tilastokeskus (Ansiotasoindeksi 20=0). Akavan Erityisalojen selvityksiä

20 määräistä harvinaisempia. Muissa tehtävissä syynä palkanmuutokseen oli keskimääräistä useammin siirtyminen uuden työnantajan palvelukseen. Tulospalkkioita saivat keskimääräistä useammin pääkaupunkiseudulla (5 %) sekä Oulun ( %) ja Lapin ( %) lääneissä työskennelleet. Palkanmuutoksen syynä siirtyminen uuden työnantajan palvelukseen oli yleisin pääkaupunkiseudulla (1 %) ja Itä- Suomen läänissä ( %). Sopimuskorotukset vuonna 20 Samapalkkaisuuserä koulutetuille naisvaltaisille aloille jaettiin Kolmaosa (2 %) kyselyyn vastanneista kokopäivätyössä olleista sai samapalkkaisuuserästä korotuksen ja vajaa kymmenesosa (8 %) Kaavio 1. Muutokset kuukausiansioissa lokakuusta 2009 lokakuuhun 20 (%) Tehtäväkohtaisen palkanosan muutos Henkilökohtaisen palkanosan harkinnanvaraisen osan muutos Henkilökohtaisen palkanosan vuosisidonnainen lisä Tulospalkkio Siirtyminen uuden työnantajan palvelukseen Uusi asema tai tehtävä Lisäkoulutus tai -pätevyys Omat toimenpiteet (esim. paikkakunnan vaihto/opiskelu) Muut syyt Kuvio 1. Muutokset kuukausiansioissa 2008 ja 20 (%) Syyt palkanmuutoksiin on esitetty kuviossa 1. Kolmasosalla kokopäivätyössä olleista palkanmuutoksen on aiheuttanut tehtäväkohtaisen palkan osan muutos. Muita yleisimpiä palkanmuutoksen syitä olivat henkilökohtaisen palkanosan harkinnanvaraisen osan muutokset, henkilökohtaisen palkanosan vuosisidonnaiset lisät ja uusi asema tai tehtävä sekä siirtyminen uuden työnantajan palvelukseen. Vertailtaessa palkanmuutokseen vaikuttaneita syitä vuoden 2008 työmarkkinatutkimuksen tuloksiin havaitaan, että nyt palkanmuutosten selittäjäksi nousevat vahvasti myös muut syyt. Näitä muita syitä olivat esimerkiksi lomautus ja vuorotteluvapaalta paluu. Miehillä (1 %) oli naisia (9 %) useammin palkanmuutoksen syynä henkilökohtaisen palkanosan harkinnanvaraisen osan muutos. Alle 0-vuotiailla palkanmuutoksen syynä oli keskimääräistä harvemmin henkilökohtaisen palkanosan harkinnanvarainen muutos (2 %). Henkilökohtaisen palkanosan vuosisidonnaisia lisiä saivat keskimääräistä useammin 0 9 -vuotiaat (16 %). Mahdollisuus saada tulospalkkiota lisääntyi iän karttuessa 50 vuotta täyttäneistä % sai tulospalkkiota. Mitä nuoremmasta vastaajasta oli kyse, sitä todennäköisemmin palkanmuutoksen syynä oli siirtyminen uuden työantajan palvelukseen, uusi asema tai tehtävä sekä omat toimenpiteet, kuten paikkakunnan vaihto tai opiskelu. Johtotehtävissä työskennelleillä palkanmuutoksen syynä oli keskimääräistä useammin tehtäväkohtaisen palkanosan muutos tai henkilökohtaisen palkanosan harkinnanvaraisen osan muutos. Muissa kuin johto- tai asiantuntijatehtävissä työskennelleillä tehtäväkohtaisen palkanosan tai henkilökohtaisen palkanosan harkinnanvaraisen osan muutokset olivat keskisai hinnoittelemattomille suunnatun korotuksen. Jonkun muun korotuksen sai 7 % vastanneista. Muun korotuksen suuruus oli keskimäärin 5 euroa/kk. Yli puolet (5 %) vastanneista ei saanut mitään korotusta keväällä 20. KVTES-sopimukseen liittyvä palkankorotuserä tuloksellisuuden edistämisen perusteella jaettiin Neljäsosa (25 %) kokopäivätyössä olleista sai tuloksellisuuden edistämiseen varatusta järjestelyerästä korotuksen tehtäväkohtaiseen palkkaan ja korotuksen henkilökohtaiseen lisään sai 7 %. Yli puolet (56 %) kokopäivätyössä olleista ei saanut korotusta. Yli kymmenesosa (1 %) vastanneista ilmoitti, ettei työnantaja vielä ollut tehnyt päätöstä korotuksista lokakuussa Akavan Erityisalojen selvityksiä

Ylityöt ovat yleisiä, niitä tekee 60 prosenttia. Huolestuttavaa on, että ylityöt korvataan sopimuksen mukaisesti vain 40 prosentille.

Ylityöt ovat yleisiä, niitä tekee 60 prosenttia. Huolestuttavaa on, että ylityöt korvataan sopimuksen mukaisesti vain 40 prosentille. Akavan Erityisalojen kuntasektorin työmarkkinatutkimus 2012 2 Kuntasektorin työmarkkinatutkimus 2012 Sisällys Lukijalle... Taustatietoja vastanneista... Palvelussuhde... Määräaikaiset palvelussuhteet...

Lisätiedot

KUNTASEKTORIN TYÖMARKKINATUTKIMUS 2006. Akavan Erityisalojen selvityksiä 3/2007

KUNTASEKTORIN TYÖMARKKINATUTKIMUS 2006. Akavan Erityisalojen selvityksiä 3/2007 KUNTASEKTORIN TYÖMARKKINATUTKIMUS 06 Akavan Erityisalojen selvityksiä 3/07 Akavan Erityisalat ry ISSN 1796-9247 Multiprint Oy Helsinki ALUKSI Tämänkertainen työmarkkinatutkimuksemme on järjestyksessä liittomme

Lisätiedot

11. Jäsenistön ansiotaso

11. Jäsenistön ansiotaso 24 Kuvio 19. 11. Jäsenistön ansiotaso Tutkimuksessa selvitettiin jäsenistön palkkaukseen liittyviä asioita. Vastaajilta kysyttiin heidän kokonaiskuukausiansioitaan (kuukausibruttotulot). Vastaajia pyydettiin

Lisätiedot

YKSITYISEN SEKTORIN TYÖMARKKINATUTKIMUS 2005. Akavan Erityisalojen selvityksiä 2006

YKSITYISEN SEKTORIN TYÖMARKKINATUTKIMUS 2005. Akavan Erityisalojen selvityksiä 2006 YKSITYISEN SEKTORIN TYÖMARKKINATUTKIMUS 200 Akavan Erityisalojen selvityksiä 200 Akavan Erityisalat ry ISSN 179- Aluksi Akavan Erityisalojen yksityisen sektorin työmarkkinatutkimus tehtiin jälleen erillisenä

Lisätiedot

VALTIOSEKTORIN TYÖMARKKINATUTKIMUS Akavan Erityisalojen selvityksiä 4/2007

VALTIOSEKTORIN TYÖMARKKINATUTKIMUS Akavan Erityisalojen selvityksiä 4/2007 VALTIOSEKTORIN TYÖMARKKINATUTKIMUS 06 Akavan Erityisalojen selvityksiä 4/07 Akavan Erityisalat ry ISSN 1796-9255 Multiprint Oy Helsinki ALUKSI Tämänkertainen työmarkkinatutkimuksemme on järjestyksessä

Lisätiedot

JULKISEN SEKTORIN TYÖMARKKINATUTKIMUS Akavan Erityisalojen selvityksiä 3/2006

JULKISEN SEKTORIN TYÖMARKKINATUTKIMUS Akavan Erityisalojen selvityksiä 3/2006 JULKISEN SEKTORIN TYÖMARKKINATUTKIMUS 05 Akavan Erityisalojen selvityksiä 3/06 Akavan Erityisalat ry ISSN 1796-4172 Aluksi Tämänkertaisessa julkisen sektorin työmarkkinatutkimuksessamme keskityimme lähes

Lisätiedot

YKSITYISEN SEKTORIN TYÖMARKKINATUTKIMUS 2006. Akavan Erityisalojen selvityksiä 2/2007

YKSITYISEN SEKTORIN TYÖMARKKINATUTKIMUS 2006. Akavan Erityisalojen selvityksiä 2/2007 YKSITYISEN SEKTORIN TYÖMARKKINATUTKIMUS 200 Akavan Erityisalojen selvityksiä 2/2007 Akavan Erityisalat ry ISSN 179-1 Multiprint Oy Helsinki ALUKSI Tämänkertainen työmarkkinatutkimuksemme on järjestyksessä

Lisätiedot

valtio- sektorin työmarkkina tutkimus

valtio- sektorin työmarkkina tutkimus valtio- sektorin työmarkkina tutkimus Akavan Erityisalat ry Toimittanut: Arja Ahola Taitto: Olli Luotonen Kannen taitto: Nanna Särkkä Kannen kuva: Delany Brendan / Comma Painotalo Auranen, Forssa 2009

Lisätiedot

Yliopistosektorin työmarkkinatutkimus 2010

Yliopistosektorin työmarkkinatutkimus 2010 Yliopistosektorin työmarkkinatutkimus 2010 Akavan Erityisalojen selvityksiä 4 2011 Akavan Erityisalat ry Ulkoasu Olli Luotonen ISBN 978-952-5927-18-4 (nid.) ISBN 978-952-5927-19-1 (pdf) Painopaikka Libris

Lisätiedot

KYSELY TEKNISEN VIESTINNÄN TEHTÄVISSÄ TOIMIVIEN PALKKAUKSESTA JA TYÖSUHTEEN EHDOISTA. - yhteenveto tuloksista

KYSELY TEKNISEN VIESTINNÄN TEHTÄVISSÄ TOIMIVIEN PALKKAUKSESTA JA TYÖSUHTEEN EHDOISTA. - yhteenveto tuloksista 1 KYSELY TEKNISEN VIESTINNÄN TEHTÄVISSÄ TOIMIVIEN PALKKAUKSESTA JA TYÖSUHTEEN EHDOISTA - yhteenveto tuloksista Suomen teknisen viestinnän yhdistyksen syysseminaari Tampere 15.10.2013 Hanna Gorschelnik

Lisätiedot

Kysely tehtiin loka-marraskuussa 2016 Kohderyhmänä työmarkkinoilla olevat TEKin jäsenet Vastaajia noin 9 500, vastausprosentti noin 22 Erilaiset

Kysely tehtiin loka-marraskuussa 2016 Kohderyhmänä työmarkkinoilla olevat TEKin jäsenet Vastaajia noin 9 500, vastausprosentti noin 22 Erilaiset Kysely tehtiin loka-marraskuussa 2016 Kohderyhmänä työmarkkinoilla olevat TEKin jäsenet Vastaajia noin 9 500, vastausprosentti noin 22 Erilaiset vastauspolut työmarkkina-aseman mukaan (palkkatyössä olevat,

Lisätiedot

Selvitys tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustilanteesta

Selvitys tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustilanteesta Liite 1. Selvitys tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustilanteesta Kouvolan kaupunki Selvitys tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustilanteesta 1 1. Miehet ja naiset Kouvolan kaupungin henkilöstöstä naisia on 83,9 % ja

Lisätiedot

PALKKAKYSELY PALKKAKYSELY

PALKKAKYSELY PALKKAKYSELY 1. PALKKAKYSELY 1 Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RILin jäsenille tehtiin lokakuussa 2016 työmarkkinatutkimus internet-kyselynä. Kysely toteutettiin yhteistyössä Tekniikan Akateemisten Liitto TEKin vastaavan

Lisätiedot

Yleiskuva. Palkkatutkimus 2008. Tutkimuksen tausta. Tutkimuksen tavoite. Tutkimusasetelma

Yleiskuva. Palkkatutkimus 2008. Tutkimuksen tausta. Tutkimuksen tavoite. Tutkimusasetelma Palkkatutkimus 2008 Yleiskuva Tutkimuksen tausta Tutkimuksen tavoite Tutkimusasetelma Tietotekniikan liitto (TTL) ja Tietoviikko suorittivat kesäkuussa 2008 perinteisen palkkatutkimuksen. Tutkimus on perinteisesti

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 4:2017

TILASTOKATSAUS 4:2017 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 4:201 1.10.201 TYÖTTÖMÄT VANTAALLA 200 2016 Työttömyysaste oli Vantaalla 11, prosenttia vuoden 2016 lopussa. Laskua edellisvuoteen oli 0,5 prosenttiyksikköä, mikä johtui

Lisätiedot

Yksityisen sektorin työmarkkinatutkimus 2007. Akavan Erityisalojen selvityksiä 1 2008

Yksityisen sektorin työmarkkinatutkimus 2007. Akavan Erityisalojen selvityksiä 1 2008 Akavan Erityisalojen selvityksiä 1 2008 Yksityisen sektorin työmarkkinatutkimus 2007 Akavan Erityisalojen selvityksiä 1 2008 Yksityisen sektorin työmarkkinatutkimus 2007 Akavan Erityisalojen selvityksiä

Lisätiedot

Yleiskuva. Palkkatutkimus 2005, osa I. Tutkimuksen tausta. Tutkimusasetelma. Tulosten edustavuus

Yleiskuva. Palkkatutkimus 2005, osa I. Tutkimuksen tausta. Tutkimusasetelma. Tulosten edustavuus Palkkatutkimus 2005, osa I Yleiskuva Tutkimuksen tausta Tutkimusasetelma Tietotekniikan liitto (TTL) ja ITviikko suorittivat maalis-huhtikuussa 2005 perinteisen palkkatutkimuksen. Tutkimus on perinteisesti

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus2006

Aikuiskoulutustutkimus2006 2007 Aikuiskoulutustutkimus2006 Ennakkotietoja Helsinki 21.5.2007 Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tilastokeskus. Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 15:2016

TILASTOKATSAUS 15:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 15:2016 1 25.8.2016 TYÖTTÖMÄT VANTAALLA 31.12.2015 Työttömyysaste oli Vantaalla 12,4 prosenttia vuoden 2015 lopussa. Työttömien määrä kasvoi kaikilla suuralueilla,

Lisätiedot

Palkkatasotutkimus 2015

Palkkatasotutkimus 2015 Palkkatasotutkimus Tuloksia Taustaa Vuotuinen palkkatasotutkimus antaa poikkileikkauksen jäsenten sijoittumisesta työmarkkinoilla ja palkkatasosta Lokakuun ansiot (tunnusluvuissa mukana kokoaikatyössä

Lisätiedot

Valtiosektorin työmarkkinatutkimus 2010

Valtiosektorin työmarkkinatutkimus 2010 Valtiosektorin työmarkkinatutkimus 2010 Akavan Erityisalojen selvityksiä 3 2011 Akavan Erityisalat ry Ulkoasu Olli Luotonen ISBN 978-952-5927-16-0 (nid.) ISBN 978-952-5927-17-7 (pdf) Painopaikka Libris

Lisätiedot

Korkeakoulusektorin työmarkkinatutkimus 2011

Korkeakoulusektorin työmarkkinatutkimus 2011 Korkeakoulusektorin työmarkkinatutkimus 2011 Akavan Erityisalojen selvityksiä 3 2012 Akavan Erityisalat ry Ulkoasu Olli Luotonen ISBN 978-952-5927-34-4 (nid.) ISBN 978-952-5927-35-1 (pdf) Painopaikka Libris

Lisätiedot

TYÖTTÖMYYSBAROMETRI Tietoja tekniikan alan yliopistokoulutetuista työttömistä

TYÖTTÖMYYSBAROMETRI Tietoja tekniikan alan yliopistokoulutetuista työttömistä TYÖTTÖMYYSBAROMETRI 2014 Tietoja tekniikan alan yliopistokoulutetuista työttömistä Työttömyysbarometrin sisältö 1. Yhteenvetoa tuloksista 2. Tilastotietoja tekniikan alan yliopistokoulutettujen työttömyydestä

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 4:2015

TILASTOKATSAUS 4:2015 Tilastokatsaus 6:212 TILASTOKATSAUS 4:2 1 12.8.2 TIETOJA TYÖVOIMASTA JA TYÖTTÖMYYDESTÄ Työvoiman määrä kasvoi 1 3:lla (,9 %) vuoden 213 aikana Vantaalla työvoimaan kuuluvien joukko on suurentunut vuodesta

Lisätiedot

Kunnalliset palkat ja henkilöstö

Kunnalliset palkat ja henkilöstö Kunnalliset palkat ja henkilöstö Tilastoesite syyskuu 2015 www.kt.fi Henkilöstömenot 21 miljardia euroa Vuonna 2015 kuntien ja kuntayhtymien henkilöstömenot ovat arviolta 21 miljardia euroa, josta palkkakustannukset

Lisätiedot

Tekniikan alan yliopistoopiskelijoiden työssäkäynti 2014

Tekniikan alan yliopistoopiskelijoiden työssäkäynti 2014 Tekniikan alan yliopistoopiskelijoiden työssäkäynti 2014 Esittäjän nimi 24.11.2014 1 Sisältö: Keskeisiä tuloksia Aineiston kuvailu Taustatiedot (Sp, ikä, yliopisto, tutkinnot, vuosikurssi, opintopisteet)

Lisätiedot

Yksityisen sektorin työmarkkinatutkimus 2010

Yksityisen sektorin työmarkkinatutkimus 2010 Yksityisen sektorin työmarkkinatutkimus 2010 Akavan Erityisalojen selvityksiä 2 2011 Akavan Erityisalat ry Ulkoasu Olli Luotonen ISBN 978-952-5927-10-8 (nid.) ISBN 978-952-5927-11-5 (pdf) Painopaikka Libris

Lisätiedot

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2. Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.2017 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti STTK:n toimeksiannosta

Lisätiedot

virhemarginaali eli luottamusväli on plus miinus yksi prosenttiyksikkö. Taulukosta 1 nähdään myös muiden muuttujien vakioidut palkkaerot.

virhemarginaali eli luottamusväli on plus miinus yksi prosenttiyksikkö. Taulukosta 1 nähdään myös muiden muuttujien vakioidut palkkaerot. 28 työmarkkinaedunvalvonta Teksti: Teuvo Muhonen TEKin työmarkkinatutkimus Tulospalkkiot lievässä laskussa Tulospalkkioiden osuus kokonaisvuosiansioista oli viime vuonna 7,2 prosenttia, kun se vuotta aikaisemmin

Lisätiedot

SUOMEN KIRJOITUSTULKIT RY:N JÄSENTEN NÄKEMYKSIÄ 1.9.2010 MUUTOKSEN JÄLKEEN - TIIVISTELMÄ KYSELYN RAPORTISTA

SUOMEN KIRJOITUSTULKIT RY:N JÄSENTEN NÄKEMYKSIÄ 1.9.2010 MUUTOKSEN JÄLKEEN - TIIVISTELMÄ KYSELYN RAPORTISTA SUOMEN KIRJOITUSTULKIT RY:N JÄSENTEN NÄKEMYKSIÄ 1.9.2010 MUUTOKSEN JÄLKEEN - TIIVISTELMÄ KYSELYN RAPORTISTA Kysely toisen palveluksessa oleville, opiskelijoille ja yrittäjille 1.4.2012 Suomen kirjoitustulkit

Lisätiedot

Toimihenkilöbarometri 2013

Toimihenkilöbarometri 2013 Toimihenkilöbarometri 2013 Seppo Nevalainen 2 7. 11. 2 0 1 3 Vastanneet jäsenliitoittain Yhteensä N = 1288 Miehet N = 307 Naiset N = 979 Naisten osuus, % Vastausprosentti Painokerroin Ammattiliitto PRO

Lisätiedot

Yksityisen sektorin työmarkkinatutkimus 2011

Yksityisen sektorin työmarkkinatutkimus 2011 Yksityisen sektorin työmarkkinatutkimus 2011 Akavan Erityisalojen selvityksiä 1 2012 Akavan Erityisalat ry Ulkoasu Olli Luotonen ISBN 978-952-5927-30-6 (nid.) ISBN 978-952-5927-31-3 (pdf) Painopaikka Libris

Lisätiedot

Segregaation eri ilmenemismuodot ja sukupuolten palkkaerot

Segregaation eri ilmenemismuodot ja sukupuolten palkkaerot Segregaation eri ilmenemismuodot ja sukupuolten palkkaerot Segregaatio ja sukupuolten väliset palkkaerot tutkimushankkeen päätösseminaari Valkoinen Sali, 25.04.2008 Reija Lilja (yhteistyössä Rita Asplundin,

Lisätiedot

Palkkamontun umpeenluonti kohti 1800 alinta palkkaa. SAK:n tasa-arvoviikonloppu 8.-9.6.2013/Jarkko Eloranta

Palkkamontun umpeenluonti kohti 1800 alinta palkkaa. SAK:n tasa-arvoviikonloppu 8.-9.6.2013/Jarkko Eloranta Palkkamontun umpeenluonti kohti 1800 alinta palkkaa SAK:n tasa-arvoviikonloppu 8.-9.6.2013/Jarkko Eloranta Toimintaympäristön haasteet Väestön ikääntyminen Palvelujen kysyntä (eläkejärjestelmä, hoito-

Lisätiedot

Yliopistojen. Tilastojulkaisu Yliopistot

Yliopistojen. Tilastojulkaisu Yliopistot Jälkipainos kielletään. Sivistystyönantajat ry Eteläranta 10, FI-00130 Helsinki, Finland Tel. +358 9 1728 5700 www.sivistystyonantajat.fi Yliopistojen Tilastojulkaisu 2014 yleinen työehtosopimus Yliopistot

Lisätiedot

Valtiosektorin työmarkkinatutkimus 2011

Valtiosektorin työmarkkinatutkimus 2011 Valtiosektorin työmarkkinatutkimus 2011 Akavan Erityisalojen selvityksiä 2 2012 Akavan Erityisalat ry Ulkoasu Olli Luotonen ISBN 978-952-5927-32-0 (nid.) ISBN 978-952-5927-33-7 (pdf) Painopaikka Libris

Lisätiedot

Tasa-arvolain edellyttämä sukupuolten palkkakartoitus kuntatyönantajalla

Tasa-arvolain edellyttämä sukupuolten palkkakartoitus kuntatyönantajalla Tasa-arvolain edellyttämä sukupuolten palkkakartoitus kuntatyönantajalla Hankkeen päätösseminaari 25.4.2008 Tilastokeskus/Kaisa Weckström www.stat.fi/segregaatio Eri tehtävissä toimivien palkkojen vertailujen

Lisätiedot

TASA-ARVON EDISTÄMINEN JA PALKKAKARTOITUS

TASA-ARVON EDISTÄMINEN JA PALKKAKARTOITUS TASA-ARVON EDISTÄMINEN JA PALKKAKARTOITUS 1 15.4.2015 Naisten ja miesten tasa-arvo työelämässä Naisten ja miesten tosiasiallisissa oloissa tuntuvia eroja Työelämässä rakenteita, jotka ylläpitävät sukupuolten

Lisätiedot

Tampereen yliopistosta vuonna 2009 valmistuneiden uraseurannan tuloksia. Tampereen yliopisto Työelämäpalvelut Tammikuu 2015

Tampereen yliopistosta vuonna 2009 valmistuneiden uraseurannan tuloksia. Tampereen yliopisto Työelämäpalvelut Tammikuu 2015 Tampereen yliopistosta vuonna 29 valmistuneiden uraseurannan tuloksia Tampereen yliopisto Työelämäpalvelut Tammikuu 21 Kyselyn toteutus ja kohderyhmä Vuonna 214 uraseurantakysely toteutettiin vuonna 29

Lisätiedot

Yksityisen. sektorin. työmarkkina tutkimus

Yksityisen. sektorin. työmarkkina tutkimus Yksityisen sektorin työmarkkina tutkimus Akavan Erityisalat ry Toimittanut: Arja Ahola Taitto: Olli Luotonen Kannen taitto: Nanna Särkkä Kannen kuva: Delany Brendan / Comma Painotalo Auranen, Forssa 2009

Lisätiedot

YTN:n jäsenen kokovartalokuva 2016

YTN:n jäsenen kokovartalokuva 2016 YTN-datan esittely Esityksen sisältö Taustaa Palkkaus Tulospalkkaus Työaika, ylitöiden korvaaminen, matkapäivät ja matka-ajan korvaaminen Työsuhteen varmuus Yt-neuvottelut ja etujen leikkaus TAUSTAA Mikä

Lisätiedot

1 Tehtävien vaativuuden määrittelyssä käytetään Hay-järjestelmää.

1 Tehtävien vaativuuden määrittelyssä käytetään Hay-järjestelmää. GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS NEUVOTTELUPÖYTÄKIRJA Pöytäkirja Geologian tutkimuskeskuksen (GTK) sekä JUKO ry:n, Pardia ry:n ja JHL ry:n välisistä neuvotteluista, jotka koskivat GTK:ssa sovellettavaa palkkausjärjestelmää.

Lisätiedot

Tilastokatsaus 9:2014

Tilastokatsaus 9:2014 Tilastokatsaus 9:214 Tilastokatsaus 9:213 Vantaa 1 24.6.214 Tietopalvelu B1:214 Tietoja työvoimasta ja työttömyydestä Työvoiman määrä kasvoi 7:lla (,7 %) vuoden 212 aikana Vantaalla työvoimaan kuuluvien

Lisätiedot

Projektityö. Vuosina vastavalmistuneiden vastauksista poimittua. Suunnittelija Outi Suorsa. UEF // University of Eastern Finland

Projektityö. Vuosina vastavalmistuneiden vastauksista poimittua. Suunnittelija Outi Suorsa. UEF // University of Eastern Finland Projektityö Vuosina 2010-14 vastavalmistuneiden vastauksista poimittua Suunnittelija Outi Suorsa Taustatiedot Tiedot perustuvat v.2011-2015 vastavalmistuneille tehdystä kyselystä (vuosina 2010-2014 loppututkinnon

Lisätiedot

Yliopistoissa käytetään erilaisia. ja suoriutumisen arviointiin. Yliopistoissa harjoitellaan TYÖMARKKINATUTKIMUS 2011

Yliopistoissa käytetään erilaisia. ja suoriutumisen arviointiin. Yliopistoissa harjoitellaan TYÖMARKKINATUTKIMUS 2011 TYÖMARKKINATUTKIMUS Yliopistoissa harjoitellaan suoriutumisen arviointia Teksti Henna Laasonen Kuvat istockphoto TEKin joulu tammikuussa toteutetussa työmarkkinatutkimuksessa kerättiin ensimmäistä kertaa

Lisätiedot

TILASTOJULKAISU 2013 YLIOPISTOT JA HARJOITTELUKOULUT

TILASTOJULKAISU 2013 YLIOPISTOT JA HARJOITTELUKOULUT TILASTOJULKAISU 2013 YLIOPISTOT JA HARJOITTELUKOULUT Sisällys YLIOPISTOT TYÖLLISTÄJINÄ...3 YLIOPISTOT...5 AVAINLUKUJA YLIOPISTOJEN HENKILÖSTÖSTÄ...6 Henkilöstömäärä...6 Ikärakenne...8 Vakinaisuus ja määräaikaisuus...9

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011 14 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011 Työllisten määrä kääntyi Helsingissä nousuun yli vuoden kestäneen laskukauden jälkeen. Työllisiä oli vuoden 2011 ensimmäisellä neljänneksellä

Lisätiedot

Näytelmäkirjailijoiden ja käsikirjoittajien taloudellinen asema Suomessa 2011

Näytelmäkirjailijoiden ja käsikirjoittajien taloudellinen asema Suomessa 2011 Näytelmäkirjailijoiden ja käsikirjoittajien taloudellinen asema Suomessa 2011 13.9.2012, Teatteri Avoimet Ovet, Helsinki Tutkimuspäällikkö Mikko Grönlund BID Innovaatiot ja yrityskehitys, Turun yliopisto

Lisätiedot

Tohtorin tutkinnon suorittaneet työelämässä: vuosina 2010 ja 2011 Tampereen yliopistosta valmistuneiden tohtorien uraseuranta

Tohtorin tutkinnon suorittaneet työelämässä: vuosina 2010 ja 2011 Tampereen yliopistosta valmistuneiden tohtorien uraseuranta Tohtorin tutkinnon suorittaneet työelämässä: vuosina 2010 ja 2011 Tampereen yliopistosta valmistuneiden tohtorien uraseuranta Tampereen yliopisto Ura- ja rekrytointipalvelut Kyselyn toteutus ja kohderyhmä

Lisätiedot

Tohtorin tutkinnon suorittaneet työelämässä: Vuosina 2008 ja 2009 Tampereen yliopistossa tohtorin tutkinnon suorittaneiden uraseuranta

Tohtorin tutkinnon suorittaneet työelämässä: Vuosina 2008 ja 2009 Tampereen yliopistossa tohtorin tutkinnon suorittaneiden uraseuranta Tohtorin tutkinnon suorittaneet työelämässä: Vuosina 2008 ja 2009 Tampereen yliopistossa tohtorin tutkinnon suorittaneiden uraseuranta Tampereen yliopisto Ura- ja rekrytointipalvelut Kyselyn toteutus ja

Lisätiedot

Kysely tehtiin loka-marraskuussa 2015 Kohderyhmänä työmarkkinoilla olevat TEKin jäsenet Vastaajia noin , vastausprosentti noin 25 YTN-teemana

Kysely tehtiin loka-marraskuussa 2015 Kohderyhmänä työmarkkinoilla olevat TEKin jäsenet Vastaajia noin , vastausprosentti noin 25 YTN-teemana Kysely tehtiin loka-marraskuussa 2015 Kohderyhmänä työmarkkinoilla olevat TEKin jäsenet Vastaajia noin 11 000, vastausprosentti noin 25 YTN-teemana työtyytyväisyys ja työn muutokset Tuunia Keränen @TEK_akateemiset

Lisätiedot

Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2012

Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2012 2014:28 Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2012 Helsingissä mediaanitulo 26 300 euroa Helsinkiläisen vuositulot keskimäärin 32 800 euroa Pääomatuloja huomattavasti edellisvuotta vähemmän Veroja

Lisätiedot

Tasa-arvosuunnitelma

Tasa-arvosuunnitelma Tasa-arvosuunnitelma 2017-2019 1. JOHDANTO 3 2. TASA-ARVOSELVITYS 4 Tasa-arvoisuuden kokeminen 7 Koulutus 7 3. PERIAATTEET JA TOIMENPITEET TASA-ARVON EDISTÄMISEKSI 7 Henkilöstön rekrytointi 7 Tasa-arvoisen

Lisätiedot

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE - KYSELYN TOTEUTUS - KÄSITYKSET AMK-TUTKINNOSTA JA KOULUTUKSESTA - AMK-TUTKINNON TUOTTAMA OSAAMINEN - TYÖLLISTYMISEEN

Lisätiedot

Tohtoreiden uraseurannan tulokset. Urapalvelut

Tohtoreiden uraseurannan tulokset. Urapalvelut Tohtoreiden uraseurannan tulokset Urapalvelut Aarresaaren uraseuranta Aarresaari-verkosto on suomalaisten yliopistojen ura- ja rekrytointipalveluiden yhteistyöverkosto, johon kuuluu 12 yliopistoa Aarresaari

Lisätiedot

DI-katsaus 2008 SUOMEN RAKENNUSINSINÖÖRIEN LIITTO RIL. Huhtikuu 2008. Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL

DI-katsaus 2008 SUOMEN RAKENNUSINSINÖÖRIEN LIITTO RIL. Huhtikuu 2008. Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL Huhtikuu 2008 DI-katsaus 2008 SUOMEN RAKENNUSINSINÖÖRIEN LIITTO RIL Tietoja saa lainata vain mikäli lähde mainitaan. RIL Palkkatutkimus 2007 2 (18) 1. Yhteenveto Yleistä Rakennus- ja kiinteistöalan diplomi-insinöörikuntaa

Lisätiedot

1 Tehtävien vaativuuden määrittelyssä käytetään Hay-järjestelmää.

1 Tehtävien vaativuuden määrittelyssä käytetään Hay-järjestelmää. GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS NEUVOTTELUPÖYTÄKIRJA Pöytäkirja Geologian tutkimuskeskuksen (GTK) sekä JUKO ry:n, Pardia ry:n ja JHL ry:n välisistä neuvotteluista, jotka koskivat GTK:ssa sovellettavaa palkkausjärjestelmää.

Lisätiedot

Tradenomi kaupan alalla. Liiketalouden kehittämispäivät 16.11.2011 Mika Varjonen, toiminnanjohtaja Tradenomiliitto TRAL ry

Tradenomi kaupan alalla. Liiketalouden kehittämispäivät 16.11.2011 Mika Varjonen, toiminnanjohtaja Tradenomiliitto TRAL ry Tradenomi kaupan alalla Liiketalouden kehittämispäivät 16.11.2011 Mika Varjonen, toiminnanjohtaja Tradenomiliitto TRAL ry Tradenomiliitto TRAL ry Tradenomi-, BBA- ja tradenomi (ylempi AMK)- tutkinnon suorittaneiden

Lisätiedot

Paikallisten järjestelyerien käyttö kunta-alalla 1.1.2010 ja 1.2.2010. Kunnallinen työmarkkinalaitos

Paikallisten järjestelyerien käyttö kunta-alalla 1.1.2010 ja 1.2.2010. Kunnallinen työmarkkinalaitos Paikallisten järjestelyerien käyttö kunta-alalla 1.1.2010 ja 1.2.2010 Kunnallinen työmarkkinalaitos Anne Hotti 1.12.2010 Paikallisten järjestelyerien käyttö 1.1.2010 ja 1.2.2010 Yleistä Kunnallinen työmarkkinalaitos

Lisätiedot

Kunnalliset palkat ja henkilöstö

Kunnalliset palkat ja henkilöstö Kunnalliset palkat ja henkilöstö Tilastoesite syyskuu 2016 KT Kuntatyönantajat 8000 7000 6000 Keskiansiot sopimusaloittain Kokoaikaiset kuukausipalkkaiset vuonna 2015 7 380 5000 4000 3000 2000 2 743 3

Lisätiedot

liikuntatieteilijät Vähimmäispalkkasuositus yksityiselle sektorille 1.6.2014 31.3.2016 Akavan Erityisalat Nuoriso- ja Liikunta-alan asiantuntijat

liikuntatieteilijät Vähimmäispalkkasuositus yksityiselle sektorille 1.6.2014 31.3.2016 Akavan Erityisalat Nuoriso- ja Liikunta-alan asiantuntijat liikuntatieteilijät Vähimmäispalkkasuositus yksityiselle sektorille 1.6.2014 31.3.2016 Akavan Erityisalat Nuoriso- ja Liikunta-alan asiantuntijat liikuntatieteilijät Vähimmäispalkkasuositus yksityiselle

Lisätiedot

Palvelutyönantajien koulutustarveselvityksen tulokset ammattikorkeakoulujen jatkotutkintojen tarpeesta

Palvelutyönantajien koulutustarveselvityksen tulokset ammattikorkeakoulujen jatkotutkintojen tarpeesta Palvelutyönantajien koulutustarveselvityksen tulokset ammattikorkeakoulujen jatkotutkintojen tarpeesta Ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneiden määrä Tilastokeskuksen mukaan ammattikorkeakoulututkinnon

Lisätiedot

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance: OECD Indicators (EaG) on OECD:n koulutukseen keskittyvän työn lippulaivajulkaisu, joka kertoo vuosittain koulutuksen

Lisätiedot

t i l a s t o j a HELSINGIN TYÖTTÖMYYS JA PITKÄAIKAISTYÖTTÖMYYS ALUEITTAIN

t i l a s t o j a HELSINGIN TYÖTTÖMYYS JA PITKÄAIKAISTYÖTTÖMYYS ALUEITTAIN H E L S I N G I N K A U P U N G I N T I E T O K E S K U S t i l a s t o j a 2009 20 HELSINGIN TYÖTTÖMYYS JA PITKÄAIKAISTYÖTTÖMYYS ALUEITTAIN 31.12.2008 Käänne työttömyyden kehityksessä Helsingin työttömyysaste

Lisätiedot

Pron tutkimus: Sukupuolten välinen palkkaero näkyy myös esimiesten palkoissa

Pron tutkimus: Sukupuolten välinen palkkaero näkyy myös esimiesten palkoissa TIEDOTE 1 (5) Pron tutkimus: Sukupuolten välinen palkkaero näkyy myös esimiesten palkoissa Työpaikoilla naiset valikoituvat harvemmin esimiestehtäviin ja sellaisiin työnkuviin, jotka mahdollistavat etenemisen

Lisätiedot

Henkilöstöraportti 2014

Henkilöstöraportti 2014 Henkilöstöraportti 2014 2 Sisällysluettelo 1 Johdanto 3 2 Henkilöstön määrä ja rakenne 3 2.1 Henkilöstömäärä 3 2.2 Henkilöstö sopimusaloittain 4 2.3 Virka- ja työvapaat ja kokonaistyöaika 5 2.4 Ikäjakauma

Lisätiedot

Valtionhallinnon ylin johto numeroin huhtikuussa 2016

Valtionhallinnon ylin johto numeroin huhtikuussa 2016 Valtionhallinnon ylin johto numeroin huhtikuussa 2016 Valtion ylimmän johdon määrä ja rakenne Valtion työmarkkinalaitos Seija Korhonen Kesäkuu 2016 2 1 Valtionhallinnon ylimmän johdon määrä ja rakenne

Lisätiedot

HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2009

HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2009 TURVATEKNIIKAN KESKUS HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2009 Päivi Hakulinen Seppo Vaalavuo SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 4 2. Tehokas TUKES... 4 Henkilöstömäärä... 4 Keski-ikä... 5 Vaihtuvuus... 6 Työaika... 7

Lisätiedot

Logistiikka-alojen palkkakysely 2013 Huolinta

Logistiikka-alojen palkkakysely 2013 Huolinta Logistiikka-alojen palkkakysely 2013 Sukupuoli 10 8 79% 6 4 2 21% nainen mies Ikä 18 vuotta tai alle 19-26 3% 27-36 37-46 47-56 25% 28% 29% 57-62 16% 63 vuotta tai yli 2 4 6 8 10 Asuinpaikkakuntasi postinumeroalue

Lisätiedot

Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri

Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri MEMO/11/292 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri Nuorista eurooppalaisista 53 prosenttia muuttaisi ulkomaille töihin Yli puolet

Lisätiedot

Kasvatustieteilijät. Vähimmäispalkkasuositus 1.6.2014 31.3.2016. Akavan Erityisalat SPECIA Asiantuntijat ja ylemmät toimihenkilöt

Kasvatustieteilijät. Vähimmäispalkkasuositus 1.6.2014 31.3.2016. Akavan Erityisalat SPECIA Asiantuntijat ja ylemmät toimihenkilöt Kasvatustieteilijät Vähimmäispalkkasuositus 1.6.2014 31.3.2016 Akavan Erityisalat SPECIA Asiantuntijat ja ylemmät toimihenkilöt KASVATUSTIETEILIJÄT Vähimmäispalkkasuositus 1.6.2014 31.3.2016 Akavan Erityisalat

Lisätiedot

Samapalkkaisuusohjelma Pelastustoimen naisverkosto Outi Viitamaa-Tervonen, Sosiaali- ja terveysministeriö

Samapalkkaisuusohjelma Pelastustoimen naisverkosto Outi Viitamaa-Tervonen, Sosiaali- ja terveysministeriö Pelastustoimen naisverkosto 4.5.2016 Outi Viitamaa-Tervonen, Sosiaali- ja terveysministeriö Sukupuolten palkkatasa-arvo sitkeä ja keskeinen tasa-arvokysymys Naisten ja miesten syrjimätön ja tasa-arvoinen

Lisätiedot

Vuonna 1998 valmistuneiden maistereiden ura- ja työmarkkinaseuranta: kuviot ja taulukot

Vuonna 1998 valmistuneiden maistereiden ura- ja työmarkkinaseuranta: kuviot ja taulukot Vuonna 1998 valmistuneiden maistereiden ura- ja työmarkkinaseuranta: kuviot ja taulukot 1. TUTKITTAVIEN TAUSTATIEDOT...3 Taulukko 1. Tutkinnon suorittaneet ja vastanneet koulutusaloittain... 3 Taulukko

Lisätiedot

HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2010

HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2010 HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2010 Päivi Hakulinen SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 4 2. Tehokas TUKES... 4 Henkilöstö... 4 Keski-ikä... 5 Vaihtuvuus... 6 Työaika... 6 3. Osaava ja oppiva TUKES... 7 Osaaminen ja

Lisätiedot

Kandien kesätyöt 2014. Yhteenveto Lääkäriliiton opiskelijakyselyn tuloksista Tiedot on kerätty lokakuussa 2014

Kandien kesätyöt 2014. Yhteenveto Lääkäriliiton opiskelijakyselyn tuloksista Tiedot on kerätty lokakuussa 2014 Kandien kesätyöt 2014 Yhteenveto Lääkäriliiton opiskelijakyselyn tuloksista Tiedot on kerätty lokakuussa 2014 Kyselytutkimus lääketieteen opiskelijoille Kandien kesätöitä tutkittiin Lääkäriliiton Opiskelijatutkimuksen

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Helsingin yliopistossa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon, farmaseutin ja lastentarhanopettajan tutkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 2012.

Lisätiedot

Tero Ristimäki Talentian kuntapalkkatutkimus huhtikuu 2007 Talentian kunnissa ja kuntayhtymissä työskentelevien jäsenten palkkaus huhtikuussa 2007

Tero Ristimäki Talentian kuntapalkkatutkimus huhtikuu 2007 Talentian kunnissa ja kuntayhtymissä työskentelevien jäsenten palkkaus huhtikuussa 2007 Tero Ristimäki Talentian kuntapalkkatutkimus huhtikuu 2007 Talentian kunnissa ja kuntayhtymissä työskentelevien jäsenten palkkaus huhtikuussa 2007 Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentia

Lisätiedot

Historian, kirjallisuuden ja kulttuuriaineiden FM-tutkinnon suorittaneet

Historian, kirjallisuuden ja kulttuuriaineiden FM-tutkinnon suorittaneet Historian, kirjallisuuden ja kulttuuriaineiden FM-tutkinnon suorittaneet Vähimmäispalkkasuositus 1.8.2016 31.1.2018 Akavan Erityisalat, SPECIA Asiantuntijat ja ylemmät toimihenkilöt ja Taideja kulttuurialan

Lisätiedot

Logistiikka-alojen palkkakysely 2013 Kuljetus

Logistiikka-alojen palkkakysely 2013 Kuljetus Logistiikka-alojen palkkakysely 2013 Sukupuoli 10 8 6 65 % 35 % 2 nainen mies Ikä 18 vuotta tai alle 19-26 4 % 27-36 37-46 47-56 57-62 22 % 27 % 29 % 17 % 63 vuotta tai yli 1 % 2 6 8 10 Asuinpaikkakuntasi

Lisätiedot

Ympäristöasiantuntijoiden keskusliitto Työmarkkinatutkimus 2015. Taloustutkimus Oy

Ympäristöasiantuntijoiden keskusliitto Työmarkkinatutkimus 2015. Taloustutkimus Oy Ympäristöasiantuntijoiden keskusliitto Työmarkkinatutkimus 2015 Taloustutkimus Oy Helmikuu 2016 2 Sisällys 1. Johdanto... 3 2. Tutkimuksen vastaajarakenne... 3 3. Jäsenkunnan tutkinnot ja pääaineet...

Lisätiedot

Näyttö ratkaisee? tutkimuksen keskeisiä tuloksia

Näyttö ratkaisee? tutkimuksen keskeisiä tuloksia Näyttö ratkaisee? tutkimuksen keskeisiä tuloksia Monimuotoisen ohjauksen teemapäivä Hämeenlinna 19.4.2011 Metallityöväen liitto Tutkimuspäällikkö Jorma Antila Tutkimuksen taustaa Metalliteollisuudessa

Lisätiedot

ETÄTYÖN EDISTÄMINEN. Agronomiliitto ry:n jäsenten kokemuksia etätyöstä. Mari Raininko

ETÄTYÖN EDISTÄMINEN. Agronomiliitto ry:n jäsenten kokemuksia etätyöstä. Mari Raininko ETÄTYÖN EDISTÄMINEN Agronomiliitto ry:n jäsenten kokemuksia etätyöstä Mari Raininko Tutkimuksen taustaa Etätyöstä ja sen hyödyistä puhuttu paljon, mutta hyödyntäminen ei ole toteutunut odotetulla tavalla

Lisätiedot

Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri

Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri 1 Yritysten määrän kehitys 1990-2013 290 000 282635 270 000 266062 263 001263759 266909 262548 250 000 252 815 230 000 210 000 209151 207493 203542 205468

Lisätiedot

Helsingin työttömyys ja pitkäaikaistyöttömyys alueittain

Helsingin työttömyys ja pitkäaikaistyöttömyys alueittain HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUKSEN verkkojulkaisuja 2004 22 Helsingin työttömyys ja pitkäaikaistyöttömyys alueittain 31.12.2003 Verkkojulkaisu ISSN 1458-5707 ISBN 952-473-325-0 Painettuna ISSN 1455-7231

Lisätiedot

Kirkon palkkausmääräykset eivät tule voimaan vielä 1.5.2007. Voimaantuloajankohdasta tiedotetaan Kirkon työmarkkinalaitoksen yleiskirjeellä.

Kirkon palkkausmääräykset eivät tule voimaan vielä 1.5.2007. Voimaantuloajankohdasta tiedotetaan Kirkon työmarkkinalaitoksen yleiskirjeellä. Kirkon palkkausmääräykset eivät tule voimaan vielä 1.5.2007. Voimaantuloajankohdasta tiedotetaan Kirkon työmarkkinalaitoksen yleiskirjeellä. VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUS KIRKON PALKKAUSMÄÄRÄYKSISTÄ 1.5.2007

Lisätiedot

Yksityishenkilöiden tulot ja verot 2010

Yksityishenkilöiden tulot ja verot 2010 Tilastoja Helsingin kaupungin tietokeskus 29 2012 Yksityishenkilöiden tulot ja verot 2010 Helsingissä keskitulot 31 200 euroa Pääomatulot nousivat kolmanneksen Veroja ja veroluonteisia maksuja 7 400 euroa

Lisätiedot

KUNNALLISET PALKAT JA HENKILÖSTÖ

KUNNALLISET PALKAT JA HENKILÖSTÖ Tilastoesite marraskuu 2008 KUNNALLISET PALKAT JA HENKILÖSTÖ www.kuntatyonantajat.fi KESKIANSIOT SOPIMUSALOITTAIN Kokoaikaiset kuukausipalkkaiset vuonna 2007 euroa/kk 7 000 6 000 6 024 5 000 4 000 3 000

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 16:2016

TILASTOKATSAUS 16:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 16:2016 1 26.8.2016 PITKÄAIKAISTYÖTTÖMÄT VANTAALLA Pitkäaikaistyöttömiä oli Vantaalla vuoden 2015 lopussa 4 850. Heistä useampi kuin kaksi viidestä oli ollut työttömänä

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Kielitaito, tietotekniikan käyttö, ammattikirjallisuus ja koulutusmahdollisuudet Suomalaiset osaavat vieraita kieliä, käyttävät tietokonetta ja seuraavat ammattikirjallisuutta

Lisätiedot

20-30-vuotiaat työelämästä

20-30-vuotiaat työelämästä Sakari Nurmela Tutkimuksen toteuttaminen ja sisältö Tutkimuksen toteuttaminen Tutkimukseen vastanneet edustavat maamme 20-30-vuotiasta lapsetonta väestöä (pl. Ahvenanmaan maakunnassa asuvat). Kyselyyn

Lisätiedot

Valtionhallinnon ylin johto numeroin kesäkuussa 2013

Valtionhallinnon ylin johto numeroin kesäkuussa 2013 Valtionhallinnon ylin johto numeroin kesäkuussa 2013 Valtion työmarkkinalaitos Veli-Matti Lehtonen Syyskuu 2013 2 Sisältö 1 Valtionhallinnon ylimmän johdon määrä ja rakenne... 3 2 Vanhuuseläköityminen

Lisätiedot

Työelämä- ja tasa-arvovaliokunnalle

Työelämä- ja tasa-arvovaliokunnalle Pärnänen Anna Erikoistutkija Väestö- ja elinolotilastot Muistio 29.3.2016 1 (1) Työelämä- ja tasa-arvovaliokunnalle Asiantuntijakuuleminen nollatuntisopimuksista Tilastokeskus selvitti vuonna 2014 työvoimatutkimuksen

Lisätiedot

t i l a s t o j a HELSINGIN TYÖTTÖMYYS ALUEITTAIN H E L S I N G I N K A U P U N G I N T I E T O K E S K U S

t i l a s t o j a HELSINGIN TYÖTTÖMYYS ALUEITTAIN H E L S I N G I N K A U P U N G I N T I E T O K E S K U S H E L S I N G I N K A U P U N G I N T I E T O K E S K U S t i l a s t o j a 2010 35 HELSINGIN TYÖTTÖMYYS ALUEITTAIN 31.12.2009 Alle 25-vuotiaiden työttömyysaste peruspiireittäin Helsingissä 2009. Nuorten

Lisätiedot

SPECIA RY:N JÄSENTIEDOTE TEEMANA. sivu 4. Uudet työmarkkinatutkimukset. sivu 10. Specialaisten ammatteja. Simon Huldén kehittämispäälliköksi.

SPECIA RY:N JÄSENTIEDOTE TEEMANA. sivu 4. Uudet työmarkkinatutkimukset. sivu 10. Specialaisten ammatteja. Simon Huldén kehittämispäälliköksi. SPECIA RY:N JÄSENTIEDOTE asiantuntij asiantuntiia 2 2006 TEEMANA Uudet työmarkkinatutkimukset sivu 4 Specialaisten ammatteja Simon Huldén kehittämispäälliköksi sivu 10 sivu 14 pääkirjoitus Osaava ja hyvinvoiva

Lisätiedot

TYÖTTÖMYYS ALUEITTAIN

TYÖTTÖMYYS ALUEITTAIN TILASTOJA 22 2012 Helsingin kaupunki Tietokeskus HELSINGIN TYÖTTÖMYYS ALUEITTAIN 31.12.2011 Työttömyysaste % ja työttömien lukumäärä Helsingissä osa-alueittain 31.12.2011 Työttömien lukumäärä Helsingin

Lisätiedot

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2009 valmistuneiden tilanne syksyllä 2014. Oulun yliopiston kauppakorkeakoulu

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2009 valmistuneiden tilanne syksyllä 2014. Oulun yliopiston kauppakorkeakoulu Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2009 valmistuneiden tilanne syksyllä 2014 Oulun yliopiston kauppakorkeakoulu Saatteeksi Tässä annetut tiedot valmistuneiden työllistymisestä

Lisätiedot

T O I M I H E N K I L Ö B A R O M E T R I 2 0 1 3

T O I M I H E N K I L Ö B A R O M E T R I 2 0 1 3 T O I M I H E N K I L Ö B A R O M E T R I 0 1 SISÄLLYSLUETTELO 1. YLEISTÄ... 1.1. Vastaajien taustatietoja... 4. PALVELUSSUHDE... 6.1. Työmarkkinatilanne ja työnantaja... 6.. Palvelussuhteen laji... 8..

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Teologisessa tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 valmistuneiden kyselyyn 2012. Materiaalin tuottanut

Lisätiedot

Tradenomit työmarkkinoilla

Tradenomit työmarkkinoilla Tradenomit työmarkkinoilla Uudistu ja uudista 2011 Johanna Tuovinen asiamies, koulutus-, työvoima- ja elinkeinopolitiikka Tradenomiliitto TRAL ry Minkälaista osaamista tarvitaan? Yleinen osaaminen korostuu

Lisätiedot