Ympäristöasiantuntijoiden keskusliitto Työmarkkinatutkimus Taloustutkimus Oy

Transkriptio

1 Ympäristöasiantuntijoiden keskusliitto Työmarkkinatutkimus 2014 Taloustutkimus Oy Maaliskuu 2015

2 2 Sisällys 1. Johdanto Tutkimuksen vastaajarakenne Jäsenkunnan tutkinnot ja pääaineet YKL:n jäsenkunnan toiminta lokakuussa Jäsenkunnan työllistyminen eri sektoreille Jäsenistön toimiasema ja työtehtävät Viikkotyöaika Ylitöiden tekeminen ja korvaaminen Työajan ulkopuolella tapahtuvan matkustamisen korvaaminen Jäsenistön ansiotaso Palkat työnantajasektoreittain Ansiotason muutos Luontoisedut Tulospalkkaus Työn vaativuuden arviointijärjestelmät Kokemukset organisaation ja oman työpaikan vakaudesta Vastavalmistuneiden tilanne työmarkkinoilla Työn kuormittavuus Arvioita omasta työhyvinvoinnista... 41

3 3 1. Johdanto Agronomiliitto, Luonnontieteiden akateemisten liitto (LAL), Metsänhoitajaliitto ja Ympäristöasiantuntijoiden keskusliitto (YKL) toteuttavat vuosittain työmarkkinatutkimuksen, jossa selvitetään muun muassa liiton jäsenten palkkausta, työaikaa, työmarkkinoille sijoittumista, koulutusalaa ja muita edunvalvonnan kannalta oleellisia asioita. Liitot antoivat Taloustutkimus Oy:lle toimeksiannon vuoden 2014 työmarkkinatutkimuksen toteuttamiseksi. Tutkimuksen kysymyslomake on pääpiirteittäin samanlainen vuoden 2013 tutkimukseen verrattuna. Taloustutkimus on toteuttanut myös vuoden 2012 työmarkkinatutkimuksen. Tämä raportti sisältää työmarkkinatutkimuksen keskeiset tulokset YKL:n osalta. YKL toimitti Taloustutkimukselle 3212 jäsenen rekisterin. Rekisterissä oli kaikki ne jäsenet (pois lukien opiskelija- ja seniorijäsenet), joiden sähköpostiosoite oli tiedossa. Taloustutkimus lähetti kaikille rekisterissä oleville jäsenille sähköpostikutsun, jossa oli Internet-linkki sähköiselle kysymyslomakkeelle. Vastaajille lähetettiin tiedonkeruun aikana kolme muistutusviestiä: ja Lähteneistä kutsuista 230 ei mennyt koskaan perille (esim. virheellisen sähköpostiosoitteen vuoksi tai tietoturva-asetusten vuoksi). Tutkimukseen vastasi määräaikaan mennessä hyväksytyksi yhteensä 1162 YKL:n jäsentä. Vastausprosentti oli siten 39. Kun huomioidaan kaikki 4L-liitot, tutkimuksen vastausprosentti oli 41,9. Vastausprosenttia voidaan pitää oikein hyvänä. Näin ollen tutkimuksen vastaajajoukko edustaa hyvin koko jäsenistöä. Tästä tutkimusprojektista on Taloustutkimus Oy:ssä vastannut markkinatutkija Markus Mervola. 2. Tutkimuksen vastaajarakenne Tutkimukseen osallistuneista YKL:n jäsenistä suurempi osa, 63 prosenttia, oli naisia kuin miehiä. Vastaajien keski-ikä on 42 vuotta. Vastaajajoukosta alle 45-vuotiaita on kuusi kymmenestä vuotiaita on viidennes ja yli 55-vuotiaita samoin viidennes. Naisten keski-ikä vastaajajoukossa on 40 vuotta ja miesten 47 vuotta. YKL:n työssäkäyvistä vastaajista 44 prosenttia työskentelee Uudellamaalla. Muualla entisessä Etelä-Suomen läänissä työskentelee 16 prosenttia vastaajista ja Länsi-Suomessa 13 prosenttia. Entisessä Itä-Suomen läänissä työskentelee 10 prosenttia ja Pohjois-Suomessa (entiset Lapin ja Oulun lääni) 13 prosenttia vastaajista. Vastaajarakenne on perusdemografisilta ominaisuuksiltaan hyvin samanlainen viime vuoteen verrattuna.

4 4 Kuvio Jäsenkunnan tutkinnot ja pääaineet Jäsenistöstä lähes neljä kymmenestä (39 %) on suorittanut perustutkintonsa Helsingin yliopistossa. Oulun yliopistossa perustutkinnon on suorittanut 15 prosenttia. Jyväskylän ja Turun yliopistoissa perustutkintonsa on suorittanut 12 prosenttia vastaajista kummassakin. Itä-Suomen yliopistossa on perustutkintonsa suorittanut alle joka kymmenennes (9 %), ja vain harva on suorittanut tutkintonsa muualla kuin edellämainituissa yliopistossa. Jäsenistöltä tiedusteltiin myös, mitä tutkintoja heillä on. Vastaajat saivat valita useita vaihtoehtoja, mikäli tutkintoja oli useita. Ylemmän korkeakoulututkinnon on suorittanut 88 prosenttia jäsenistöstä. Alempi korkeakoulututkinto on 21 prosentilla ja ammattikorkeakoulututkinto 59 prosentilla vastaajista. On huomattava, että osalla alemman korkeakoulututkinnon tai ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneista on myös ylempi korkeakoulututkinto. Tohtorin tutkinnon on suorittanut joka kuudes (17 %) jäsenistä. Tohtorin tutkinto on yleisempi miehillä kuin naisilla. Tohtorintutkinto on huomattavasti muita useammin yliopistosektorilla työskentelevillä (38 % yliopistosektorilla työskentelevistä) ja jonkin verran useammin valtiolla työskentelevillä (24 % valtiolla työskentelevistä). Yleisimmät pääaineet ovat biologia/mikrobiologia/solubiologia/muut biotieteet (22 %), geologia (17 %) sekä ympäristötieteet/ympäristöbiologia (15 %). Seuraavaksi yleisimmät pääaineet ovat akvaattiset tieteet/hydrobiologia/kalataloustiede (12 %) ja maantiede/aluetiede (10 %). Jäsenistön jakauma pää-aineittain on esitetty kuviossa 2.

5 5 Kuvio YKL:n jäsenkunnan toiminta lokakuussa 2014 Jäsenistöltä tiedusteltiin heidän pääasiallista toimintaansa lokakuussa Kuten taulukosta 1 nähdään, vakinaisessa työsuhteessa on kuusi kymmenestä (59 %) vastaajasta. Määräaikaisessa työsuhteessa on joka neljäs (23 %) vastaaja. Naiset ovat selvästi miehiä useammin määräaikaisessa työsuhteessa: naisista 26 prosenttia ja miehistä 17 prosenttia on määräaikaisia. Määräaikaiset työsuhteet ovat huomattavasti yleisimpiä yliopistossa, jossa peräti kolme neljästä (75 %) työskentelee määräaikaisena. Yksityisellä sektorilla määräaikaisessa työsuhteessa on joka kuudes (17 %) vastaaja. Kuntasektorilla määräaikaisia on kolmannes (33 %) ja valtiosektorilla viidennes (21 %). YKL:n jäsenistöstä työttömänä oli 9 prosenttia ja muuten työelämän ulkopuolella 1 prosentti lokakuussa Kolme prosenttia oli äitiys- tai muulla perhevapaalla. Apurahalla työskentelee vain 2 prosenttia vastaajajoukosta. Tutkimuksen perusteella jäsenistön työttömyys on hivenen noussut viime vuodesta, samoin on noussut määräaikaisten työsuhteiden osuus yliopistosektorilla.

6 6 Taulukko 1. Pääasiallinen toiminta 10/2014 Kaikki Nainen Mies % % % Vakinaisessa työsuhteessa Määräaikaisessa työsuhteessa Osa-aikaeläkkeellä Apurahalla Yrittäjä Lomautettuna Äitiys- tai muulla perhevapaalla Työtön/työvoimapoliittisessa koulutuksessa Vuorottelu- tai opintovapaalla Työelämän ulkopuolella Kuvio 3. Niiltä jäseniltä (n=166), jotka olivat lokakuussa 2014 lomautettuna, vanhempainvapaalla, työttömänä, vuorottelu- tai opintovapaalla tai muuten työelämän ulkopuolella, tiedusteltiin, mitä etuuksia he saavat. Tästä joukosta 5 prosenttia ilmoitti, ettei saanut mitään etuuksia.

7 7 Ansiosidonnaista päivärahaa sai miltei puolet (46 %) vastaajista. Työmarkkinatukea sai 8 prosenttia, kotihoidontukea 8 prosenttia ja vanhempainrahaa 7 prosenttia. Äitiys- tai isyysrahaa sai 9 prosenttia. Kuten alla olevasta kuviosta 4 nähdään, muita tukia saatiin harvemmin. Kuvio Jäsenkunnan työllistyminen eri sektoreille Tutkimuksessa selvitettiin monia työmarkkinoille sijoittumiseen liittyviä asioita. Tarkastelu kohdistui vain heihin, jotka olivat lokakuussa 2014 joko määräaikaisessa tai vakituisessa työsuhteessa (ml. osa-aikaeläkkeellä). Yrittäjät, apurahalla työskentelevät sekä lokakuussa 2014 työelämän ulkopuolella olevat rajattiin pois tarkastelusta. Selvästi suurin osa, 71 prosenttia, on kokoaikatöissä. Tutkimuksessa selvitettiin, millä sektorilla jäsenet työskentelevät. Sektorit jaettiin viiteen osaan: 1) Valtio (sis. myös valtion tutkimuslaitokset ja liikelaitokset), 2) yksityinen sektori (sis. yritykset, järjestöt, yhteisöt ja säätiöt ja Suomen metsäkeskuksen), 3) kunta ja kuntayhtymä (sis. kunnalliset liikelaitokset ja yhtiöt), 4) yliopisto ja 5) muu. YKL:n jäsenistöllä selvästi suurin työllistäjä on valtio, jonka palveluksessa on lähes puolet (49 %) työelämässä olevasta jäsenkunnasta. Yksityisellä sektorilla työskentelee lähes joka neljäs (23 %). Kuntasektorilla työskentelee joka kuudes (17 %) ja yliopistolla joka kymmenes (10 %) vastaajista. Miehet työllistyvät naisia useammin valtiolle, kun taas naiset hieman useammin kuntasektorille.

8 8 Kuvio 5. Yksityisellä sektorilla selvästi suurin työllistäjä on suunnittelu- ja konsulttiala, jolla työskentelee joka kolmas (34 %). Toiseksi suurin työllistäjä ovat järjestöt, joissa työskentelee 15 prosenttia vastaajista. Teollisuuden eri aloilla työskentelee yhteensä 14 prosenttia yksityisen sektorin työntekijöistä. Kuntasektorilla työskentelevistä 16 prosenttia on töissä kunnallisessa liikelaitoksessa tai yhtiössä. Opetustehtävissä on alle joka kymmenes (9 % ) kunta-alalla olevista YKL:n jäsenistä. Selvä enemmistö (76 %) kunta-alalla olevista työskentelee siten joissain muissa kunnan organisaatioissa. Kunnan työntekijöistä 42 prosenttia kuuluu kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen (KVTES) piiriin, ja teknisen henkilöstön virka- ja työehtosopimuksen (TS) piiriin samoin 42 prosenttia. Opetusalan virka- ja työehtosopimuksen (OVTES) piirissä on 4 prosenttia ja AVAINTES:n piirissä 9 prosenttia kunnalla työskentelevistä. Kolme prosenttia ei osaa sanoa, minkä sopimusalan piiriin kuuluu. Valtion palveluksessa olevista puolet (51 %) työskentelee jossain valtion tutkimuslaitoksessa. Yhdeksän prosenttia työskentelee valtion liikelaitoksissa. Muualla valtiosektorilla työskentelee siten neljä kymmenestä (40 %) vastaajasta. Työelämässä olevia jäseniä pyydettiin myös kertomaan, minkä kokoisessa organisaatiossa he työskentelevät. Alla olevasta kuviosta 6 nähdään, miten jäsenistö jakautuu organisaation koon mukaan.

9 9 Kuvio Jäsenistön toimiasema ja työtehtävät Tutkimuksessa selvitettiin sitä, missä toimiasemassa kukin työskentelee. Vastaaja valitsi yhdeksästä nimikkeestä omasta mielestään itselleen sopivimman vaihtoehdon. Selvästi suurimman ryhmän muodostavat jonkinlaisessa asiantuntijatehtävissä olevat, joita on kolme neljästä (75 %) työelämässä olevista. Asiantuntijatehtävät oli kysymyslomakkeessa jaettu kolmeen eri tasoon. Isoin ryhmä (37 % vastaajista) työskentelee alimman tason asiantuntijatehtävissä, joiksi luetaan suunnittelu, tutkimus- ja tuotekehitystehtävät ja muut asiantuntijatehtävät. Lähes yhtä iso ryhmä (32 % %) on vaativissa asiantuntijatehtävissä, joita ovat vaativat tutkimus-, suunnittelu- ja kehitystehtävät. Erittäin vaativiksi asiantuntijatehtäviksi katsotaan ylimmän johdon esikuntatehtävät sekä koko yritystä tai virastoa koskevat tutkimus-, suunnittelu- ja kehitystehtävät. Näissä erittäin vaativissa asiantuntijatehtävissä työskentelee kuusi prosenttia työelämässä olevista YKL:n jäsenistä. Johtotehtävissä työskentelee 15 prosenttia YKL:n jäsenistä. Johtotehtävät oli lomakkeella jaettu neljään tasoon. Ylimmän johdon tehtävissä on yksi prosentti työelämässä olevista jäsenistä. Ylimmän johdon tehtäviksi katsotaan pää-, toimitus- tai varatoimitusjohtaja, päätoiminen johtokunnan jäsen ja rehtori. Seuraavan tason johtotehtävissä työskentelee samoin yksi prosentti työssä olevista. Tähän ryhmään kuuluvat apulaisjohtajat, henkilöstö-, markkinointi- ja teknilliset johtajat. Viisi prosenttia on ylemmän keskijohdon tehtävissä, joiksi luetaan osasto-, toimisto-, osto- tai myyntipäällikön tehtävät. Kahdeksan prosenttia on alemman keskijohdon tehtävissä. Miehistä hieman useampi on johtotehtävissä verrattuna naisiin (miehet 19 % ja naiset 13 %).

10 10 Opetustehtävissä työskentelee kaksi prosenttia liiton työelämässä olevista jäsenistä. Toimihenkilön tehtävissä on kolme prosenttia, samoin työntekijän tehtävissä. Toimihenkilön ja työntekijän tehtävät oli lomakkeella kuvattu sellaiseksi, että työtä tehdään ohjauksen alla ilman itsenäistä asemaa. Kuvio 7. Tänä vuonna tutkimuksessa selvitettiin myös, kuinka monella on alaisia ja minkä verran. Lomakkeella tiedusteltiin erikseen välittömien alaisten ja kaikkien alaisten määrää. YKL:n työssä olevista jäsenistä 15 prosentilla on tutkimuksen mukaan alaisia, mikä osuus vastaa johtotehtävissä olevien osuutta jäsenistöstä. Tosin kaikilla heistä, jotka ilmoittivat lomakkeella olevansa johtotehtävissä, ei kuitenkaan ole alaisia. Esimerkiksi alemman keskijohdon kategoriaan itsensä lomakkeella asettaneista kolmanneksella ei ole lainkaan alaisia. Sen sijaan joillakin asiantuntijatehtävissä olevilla on myös alaisia. Alaisia on keskimäärin 16 niillä YKL:n jäsenillä, joilla alaisia on. Mediaaniarvo on 7, eli puolella on alaisia 7 tai vähemmän ja lopuilla 8 tai enemmän. Naisilla on keskimäärin enemmän alaisia kuin miehillä, vaikka mediaaniarvoilla tarkasteltuna miehillä on enemmän alaisia. Valtiolla työskentelevillä alaisia on keskimääräisesti selvästi eniten, kunnalla vähiten.

11 11 Kuvio 8. Kuvio 9.

12 12 Jäsenistöltä kysyttiin myös, missä työtehtävässä he työskentelevät. Jäsenet valitsivat 18 nimikkeen listalta heille sopivimman. Suurimmat ryhmät muodostavat tutkimustehtävissä olevat (30 %) ja muut luonnontieteen alaan liittyvät tehtävät (15 %). 12 prosenttia työskentelee ympäristönsuojelu- ja tarkastustehtävissä. Kuten alla olevasta kuviosta 11 nähdään, muissa ryhmissä on kussakin alle 10 prosenttia jäsenistä. Kuvio Viikkotyöaika Vakinaisessa ja määräaikaisessa työsuhteessa sekä osa-aikaeläkkeellä olevista peräti yhdeksällä kymmenestä on työsopimuksessa tai muutoin määritelty säännöllinen viikoittainen työaika. Useimmiten määritelty työaika on valtiolla työskentelevillä (96 %) ja harvimmin yliopistolla työskentelevillä (54 %). Yliopistolla työskentelevistä (n=74) on sovittu viikkotyöaika 51 prosentilla ja 49 prosentilla on siten yliopiston tutkimus- ja opetushenkilöstön kokonaistyöaika. Aivan ylimpään johtoon kuuluvilla vain kahdella kolmesta (64 %) on työsopimuksessa määritelty säännöllinen työaika. Asiantuntijatehtävissä työskentelevillä sovittu työaika on yli yhdeksällä kymmenestä. Kokoaikatyötä tekevillä keskimääräinen työsopimuksessa tai muutoin määritelty viikkotyöaika on 36 tuntia 54 minuuttia. Mediaaniarvo on 37 tuntia. Työnantajasektorikohtaisesti tarkasteltuna yksityisellä sektorilla sovittu työaika on keskiarvolla mitattuna pisin, kunta- ja yliopistosektorilla lyhyin.

13 13 Todellinen työaika on keskimäärin 38 tuntia 42 minuuttia, eli lähes kaksi tuntia keskimääräistä sovittua säännöllistä työaikaa pidempi. Todellisen työajan mediaani on 38 tuntia eli tunnin sovitun säännöllisen työajan mediaaniarvoa suurempi. Mediaaniarvoilla tarkasteltuna yksityisen sektorin työntekijät tekevät pisintä työviikkoa (39 tuntia) kun taas kunnalla ja valtiolla tehdään lyhintä työviikkoa (37 tuntia). Naiset tekevät mediaaniarvojen mukaan tarkasteltuna noin tunnin lyhyempää työviikkoa kuin miehet. Toimiaseman mukaan tarkasteltuna selvästi pisintä työviikkoa tekevät johdossa työskentelevät. Heidän keskimääräinen viikkotuntimääränsä on yli 44 tuntia (mediaani 42 tuntia). Ylimmän johdon ja johdon jälkeen pisintä todellista työviikkoa tekevät opettajat (keskimäärin 4 tuntia 42 minuuttia, mediaani 40). Ylempi keskijohto tekee lähes yhtä pitkää todellista työviikkoa kuin opettajat, mutta muiden ryhmien työntekijät tekevät selvästi lyhyempää todellista työviikkoa kuin edellämainitut. Näiden muiden ryhmien välillä ei ole todellisen viikkotyöajan suhteen merkittäviä eroja. Kuvio 11.

14 14 Kuvio Ylitöiden tekeminen ja korvaaminen YKL:n jäsenten keskuudessa ylitöiden tekeminen on yleistä. Yli 70 prosenttia työssä olevista jäsenistä ilmoittaa tekevänsä ylitöitä ainakin silloin tällöin. Ylitöitä tehdään selvästi eniten yksityisellä sektorilla ja harvimmin valtio- ja kuntasektorilla. Ylitöitä tehdään paljon kaikissa työtehtävissä. Eniten ylitöitä ilmoittavat tekevänsä johtotason toiseksi ylimmällä tasolla olevat, joista kaikki ilmoittaa tekevänsä ylitöitä ainakin joskus. Ylitöiden teko on hyvin yleistä myös opetustehtävissä (95 % tekee ylitöitä ainakin joskus), ja kaikkein ylimmässä johdossa (93 % tekee ylitöitä ainakin joskus). Ylitöitä tekevistä suurimman ryhmän muodostavat ne, joiden ylityöt korvataan vapaana tai rahana mutta ilman korvauksia. Melko monelle, useammalle kuin joka kymmenennelle, ylityöt korvataan korotettuna rahana tai vapaana. Yliopistosektorilla työskentelevät tekevät kaikkein eniten sellaisia ylitöitä, joiden katsotaan sisältyvän peruspalkkaan, ja joita ei korvata mitenkään.

15 15 Kuvio Työajan ulkopuolella tapahtuvan matkustamisen korvaaminen Lomakkeella tutkittiin myös työasioissa matkustamista. Vastaajia pyydettiin erottelemaan, kuinka monta päivärahaan oikeuttava matkapäivää he tekevät kotimaassa ja kuinka monta ulkomailla. Selvä enemmistö, eli 96 prosenttia, YKL:n jäsenistä teki vähintään kolmesta yhden päivärahaan oikeuttavan matkapäivän vuodessa kotimaassa. Noin kolmannes vastaajista teki 1-10 kotimaan matkapäivää ja 63 prosenttia teki yli 10 kotimaan matkapäivää. Puolet vastaajista ilmoitti tekevänsä vähintään yhden päivärahaan oikeuttavan matkan ulkomaille. Kolme neljäsosaa heistä, jotka matkustivat ulkomaille työnsä puolesta, tekivät 1-10 päivän matkoja. Pidemmät matkat olivat selvästi harvinaisempia. Työnantajasektoreittain tarkasteltuna valtiolla ja yksityisillä työskentelevät YKL:n jäsenet matkustavat jonkin verran muita useammin sekä ulkomailla että kotimaassa. Lomakkeella myös kysyttiin, miten työnsä puolesta matkustaville korvataan matkustaminen työasioissa säännöllisen työajan ulkopuolella. Tarkennukseksi kerrottiin, että päivärahaa ei katsota korvaukseksi matkustamisesta. Ylivoimaisesti suurin osa, 64 prosenttia työnsä puolesta matkustavista, ilmoitti, että matka-aikaa ei korvata lainkaan tai että matkustaminen työasioissa sisältyy peruspalkkaan. Matka-aika korvattiin vapaa-aikana tai rahana ilman korotuksia 16:sta prosentille. Vain kolmelle prosentille jäsenistöstä matka-aika korvattiin va-

16 16 paa-aikana tai rahana ilman korotuksia. Vain kahdelle prosentille matka-aika korvattiin korotettuna rahana tai vapaana. Kuvio Jäsenistön ansiotaso Tutkimuksessa selvitettiin jäsenistön palkkaukseen liittyviä asioita. Vastaajilta kysyttiin heidän kokonaiskuukausiansioitaan (kuukausibruttotulot), johon pyydettiin sisällyttämään myös luotoisetujen yhteenlaskettu verotusarvo. Mahdolliset ylityökorvaukset, lomarahat ja omaisuustulot eivät sisälly kuukausiansioihin. Palkkauksen osalta tarkastelu kohdentuu vain niihin vakinaisessa tai määräaikaisessa työsuhteessa oleviin jäseniin, jotka ovat kokoaikaisesti töissä. Kuntasektorilla työskenteleviä pyydettiin kokonaisansioiden lisäksi myös erittelemään tehtäväkohtaisen, henkilökohtaisen ja mahdollisen muun palkanosan suuruus. Palkkaosioon annettiin jonkin verran selvästi virheellisiä vastauksia. Koko 4L-vastaaja-aineistossa oli 10 sellaista henkilöä, jotka olivat antaneet kuukausitulojen sijaan hyvin todennäköisesti vuositulonsa. Aineistossa oli kolme sellaista vastaajaa, joiden palkkatulot ovat toimiasemaan nähden aivan liian pienet (muutamia kymmeniä tai satoja euroja). Näiden henkilöiden antamat vastaukset jätettiin huomioimatta palkkaosiossa. Koko 4Laineistossa luontoisetujen osalta annettiin 26 sellaista vastausta, joita oli erittäin hyvin perustein syytä pitää virheellisinä. Nämä vastaukset jätettiin huomioimatta.

17 17 Kuntasektorilla työskentelevien vastaajien antamissa tehtäväkohtaisissa ja henkilökohtaisissa palkanosissa oli hyvin paljon epätäsmällisyyksiä. Kunnalla työskenteleviä oli kaiken kaikkiaan 620:lta, joista 375:n vastaukset tehtäväkohtaisiin ja/tai henkilökohtaisiin palkanosiin eivät täsmänneet kokonaisansioiden kanssa. Näiltä vastaajilta huomioitiin ainoastaan kokonaisansioihin annetut vastaukset. Alle olevissa Taulukoissa on käytetty tilastollisina tunnuslukuina palkan aritmeettista keskiarvoa (keskipalkka) sekä ns. fraktiileja, joita ovat F10, F25, F50 (mediaani), F75 ja F90. Kun jonkin ryhmän vastaajien tiedot asetetaan palkan suuruuden mukaan järjestykseen, niin alle F90 palkkaa ansaitsevia on 90 prosenttia ja tätä enemmän ansaitsevia 10 prosenttia ryhmästä. F90:n ja F10:n rajaamalle tuloalueelle sijoittuu siis 80 prosenttia ryhmän palkansaajista. Mediaanipalkkaa (F50) vähemmän ja enemmän ansaitsevia on yhtä paljon. Taulukossa 2. tarkastellaan kaikkien 4L-liittojen (kokoaikaisessa työssä olevien) palkkausta fraktiileittain. Keskipalkka kaikkien neljän liiton osalta on 4271 euroa. Mediaanipalkka on 4017 euroa. Keskipalkka on jonkin verran kasvanut viime vuodesta, 2,0 prosenttia. Mediaanipalkka on sen sijaan kasvanut vain 0,85 prosenttia. Mediaanipalkan nousu vuodesta 2013 vuoteen 2014 on ollut selvästi maltillisempaa kuin vuodesta 2012 vuoteen Keskipalkassa nousut on ollut samansuuruista verrattuna viime vuoden vastaavaan ajankohtaan. Palkkojen hajonta on suurta. Sen henkilön palkka, jonka alle jää 90 prosenttia 4L-liittojen kokoaikaisessa työsuhteessa olevista palkansaajista, on 3201 euroa suurempi kuin sen palkansaajan palkka, jonka alle jää 10 prosenttia palkansaajista. Palkkojen hajonnassa ei ole merkittäviä eroja viime vuoteen verrattuna. Korkein palkkataso 4L-liittojen jäsenistä on Metsänhoitajaliiton jäsenillä. Heillä keskipalkka on 4879 euroa ja mediaanipalkka 4500 euroa. Metsänhoitajaliiton jäsenistön keskipalkka sekä mediaanipalkka ovat myös nousseet enemmän kuin muiden. Heikoin palkkataso on YKL:n jäsenillä, joilla keskipalkka on 3835 euroa ja mediaanipalkka 3700 euroa. YKL:n jäsenten keskipalkka on noussut maltillisesti, mutta mediaanipalkassa ei ole muutosta verrattuna viime vuoteen. Taulukko 2. Kokonaiskuukausiansiot lokakuussa 2014, euroa/kk (sis. luontoisetujen verotusarvon) n Keskipalkka F10 F25 F50 F75 F90 Agronomiliitto LAL Metsänhoitajaliitto YKL Kaikki Palkat työnantajasektoreittain LAL:n jäsenten palkat poikkeavat toisistaan työnantajan sektorin mukaan. Korkeimmat palkat ovat yksityisellä sektorilla, jossa mediaanipalkka on 4230 euroa. Alhaisin mediaanipalkka, 3070 euroa, on yliopistossa työskentelevillä. Kuten taulukosta 4 nähdään, keskipalkan erotus näiden kahden sektorin välillä on 1160 euroa. Taulukko 3. Kokonaiskuukausiansiot lokakuussa 2014, euroa/kk

18 18 n Keskipalkka F10 F25 F50 F75 F90 kunta/kuntayhtymä valtio yksityinen yliopisto kaikki Alla olevassa taulukossa 4 tarkastellaan vakituisessa ja määräaikaisessa työsuhteessa olevien palkkausta työnantajasektorikohtaisesti. Kokoaikaisessa työsuhteessa olevista 31 prosenttia on määräaikaisessa työsuhteessa. Palkkaerot vakituisten ja määräaikaisten välillä ovat suuret. On toki huomattava, että suuren palkkaeron selittää osaltaan se, että työuransa alussa olevat ovat muita selvästi useammin määräaikaisessa työsuhteessa. Toinen selittävä tekijä saattaa olla se, että myös naiset, joilla on miehiä jonkin verran heikommat palkat, ovat miehiä hieman useammin määräaikaisessa työsuhteessa. Mediaanipalkka vakituisessa työsuhteessa olevilla on 1315 euroa suurempi verrattuna määräaikaisessa työsuhteessa oleviin. Mediaaniarvoista laskettuna määräaikaisen työntekijän palkka on 70 prosenttia vakituisessa työsuhteessa olevan työntekijän palkasta. Työantajasektorikohtaisesti tarkasteltuna pienin palkkaero määräaikaisten ja vakinaisten työntekijöiden välillä on valtiosektorilla, jossa määräaikaisten mediaanipalkka on 77 prosenttia vakinaisessa palvelusuhteessa olevien palkasta. Kun tarkastellaan edelleen mediaanipalkkoja kaikkien suurin palkkaero vakinaisten ja määräaikaisten välillä on yliopistolla, jossa määräaikaisen palkka on 66 prosenttia vakinaisessa virassa olevan palkasta. Kuntasektorilla määräaikaisen palkka on 68 prosenttia ja yksityisellä sektorilla 73 prosenttia vakinaisessa työsuhteessa olevan palkasta. Taulukko 4. Vakituinen työsuhde, kokonaiskuukausiansiot lokakuussa 2014, euroa/kk n Keskipalkka F10 F25 F50 F75 F90 Kunta Valtio Yksityinen Yliopisto Kaikki Määräaikainen työsuhde, kokonaiskuukausiansiot lokakuussa 2013, euroa/kk n Keskipalkka F10 F25 F50 F75 F90 Kunta Valtio Yksityinen Yliopisto Kaikki

19 19 Alla olevissa taulukossa 5 tarkastellaan kunnan palveluksessa olevien tehtäväkohtaisen ja henkilökohtaisen palkanosien keskiarvot ja fraktiilit. Osa vastaajista ilmoitti kyselyssä ainoastaan kokonaiskuukausiansiot. Alla esitetyt tunnusluvut on laskettu vain niiden osalta, jotka ilmoittivat myös tehtäväkohtaisen ja/tai henkilökohtaisen palkanosan. Lisäksi tunnusluvuista on poistettu niiden vastaajien antamat arvot, jotka eivät täsmää heidän antamansa kokonaispalkka-arvon kanssa. Opetusalalla kukaan vastaajista ei osannut kertoa oikeaa henkilökohtaista palkanosaa. Taulukko 5. Tehtäväkohtainen palkka/palkanosa, euroa/kk n Keskiarvo F10 F25 F50 F75 F90 Opetusala Muu kunta Kaikki Henkilökohtainen lisä/palkanosa, euroa/kk n Keskiarvo F10 F25 F50 F75 F90 Opetusala Muu kunta Kaikki Ansiotason muutos Tilastokeskuksen mukaan suomalaisten palkansaajien ansiot nousivat vuoden 2014 heinä-syyskuun välisenä aikana 1,3 prosenttia vuoden 2013 vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Koko Suomen palkansaajien ansiokehityksessä oli vain pieniä sektorikohtaisia eroja. Yksityisellä puolella palkat nousivat 1,4 prosenttia, valtiolla 0,9 prosenttia ja kunnilla 1,1 prosenttia. Tämän kyselytutkimuksen perusteella ei tule vetää liian pitkälle meneviä johtopäätöksiä ansiotason kehityksestä, koska tämänkaltaisiin kyselytutkimukseen liittyy aina jonkin verran epävarmuutta. Ensinnäkin tutkimusten otokset vaihtelevat eri vuosien välillä: vastaajat eivät ole vuodesta toiseen samoja. Toiseksi otoskoot ovat sen verran pieniä, että tunnusluvuissa on väistämättä mukana jonkin verran epätarkkuutta. Tuloksia tulee siten tarkastella nämä epävarmuustekijät huomioiden. Kyselyn perusteella YKL:n jäsenten nimellispalkat keskipalkalla mitattuna ovat nousseet 1,4 prosenttia vuoden takaisesta eli samansuuruisesti kuin suomalaisilla palkansaajilla keskimäärin. Työnantajasektoreittain tarkasteltuna palkat ovat nousseet erityisesti valtiolla ja jonkin verran myös yksityisellä sektorilla. Kunnalla ja yliopistolla palkat ovat tutkimuksen mukaan laskeneet YKL:n jäsenistön keskuudessa. Taulukko 6. Kokonaiskuukausiansioiden (keskipalkka) muutos (%) Kunta Valtio Yksityinen Yliopisto Kaikki Agronomiliitto 3,3 0,1-0,2-4,1-0,4 LAL 3,5 3,7 1,8 0,9 2,2

20 20 Metsänhoitajaliitto 3,8 2,5 2,6 12,6 3,4 YKL -3,2 4,0 1,0-3,2 1,4 Kaikki 2,2 3,3 1,7 0,2 2, Luontoisedut Työelämässä olevilta jäseniltä tiedusteltiin myös luontoisetujen yhteenlaskettua verotusarvoa. LAL:n kokoaikatyössä olevista jäsenistä vain joka kuudennella on joitain luontoisetuja, sillä näin suuri osa vastaajista ilmoitti lomakkeella jonkin arvon (muun kuin 0 euroa). Luontoisedut ovat huomattavasti yleisempiä yksityisellä sektorilla työskentelevillä. Luontoisetujen verotusarvon keskiarvo kokoaikaisesti työskentelevillä YKL:n jäsenillä on 65 euroa. Luontoisetujen mediaaniarvo on 20 euroa. Luontoisetujen suuruuksissa ei ole merkittäviä eroja sukupuolten välillä. Mediaaniarvo on sama kaikilla työnantajasektoreilla ja sekä eri toimiasemassa toimivilla. 11. Tulospalkkaus YKL:n Jäsenistöltä tiedusteltiin myös mahdolliseen tulospalkkaukseen liittyviä asioita. Liki kolmannes (28 %) vastaajista ilmoittaa olevansa tulospalkkauksen piirissä. Lähes kaksi kolmesta (62 %) ilmoittaa olevansa tulospalkkauksen ulkopuolella ja joka kymmenes ei tiedä tilannettaan tämän asian suhteen. Miehistä tulospalkkauksen piirissä on hiukan useampi (31 %) kuin naisista (25 %). Määräaikaisessa työsuhteessa olevilla tulospalkkaus on harvinaisempaa kuin vakinaisessa työsuhteessa olevilla. Tulospalkkaus on yleisintä valtionsektorilla, jossa 35 prosenttia kuuluu sen piiriin. Yksityisellä sektorilla tulokseen perustuvaa palkkaa saa 24 prosenttia, kunnallissektorilla 20 prosenttia, ja yliopistolla 12 prosenttia. Näiden työllistäjien keskinäinen suhde tulospalkkauksen maksajana on pysynyt samana edellisvuoteen nähden, mutta kaikilla sektoreilla tulospalkkauksen määrä on edellisvuoteen nähden hiukan vähentynyt. Eniten vähentymistä on tapahtunut Valtion ja yksityisen sektorin leivissä olevilla. Vuonna 2013 valtiolla työskentelevien tulospalkkausta saavien osuus oli 41 prosenttia ja yksityisellä sektorilla 30 prosenttia.

21 21 Kuvio 15. Liki seitsemän kymmenestä (68 %) niistä vastaajista, jotka ilmoittivat olevansa tulospalkkauksen piirissä (n=267), sai tulokseen perustuvaa palkkausta vuoden 2013 tulokseen pohjautuen. Selvästi harvinaisinta tämä oli yliopistosektorilla työskentelevien keskuudessa (27 %). Yhdeksän prosenttia tulospalkkion piiriin kuuluvista ei osannut vielä tutkimuksen tiedonkeruuvaiheessa sanoa, maksetaanko heille tulospalkkiota vuoden 2013 tuloksen perusteella.

22 22 Kuvio 16. Kuvio 17.

23 23 Vastaajilta kysyttiin seuraavaksi, miten tulospalkkauksen periaatteista on sovittu. YKL:n piirissä vastaukset ovat pitkälti samanlaisia kuin 4L-liitoissa keskimäärin. Yhdeksän prosenttia vastaajista kertoo, että tulospalkkauksesta on sovittu kirjallisesti työsopimuksessa. Suurimmalla osalla (73 %) periaatteista on sovittu muuten kirjallisesti. Kolme prosenttia sanoo, että asiasta on sovittu suullisesti ja 16 prosenttia ei osannut sanoa, miten tulospalkkauksen periaatteista on sovittu. Kuvio 18. Kysyttäessä, miten omasta tulospalkkausjärjestelmästä on sovittu, noin kolmannes kertoo, että sopimus on tehty yhteisesti työnantajan ja luottamushenkilön/työntekijöiden kanssa. Samoin kolmannes sanoo, että työnantaja on määritellyt sopimuksen yksipuolisesti. Tässä suhteessa YKL eroaa muista 4L-liitoista jonkin verran siten, että työnantajan yksipuolisesti määrittelemä tulospalkkausjärjestelmä on liitoissa keskimäärin hiukan yleisempää. YKL:n työntekijöiden piirissä harvinaisempaa kuin muissa liitoissa sen sijaan on, että tulospalkkauksesta olisi sovittu työnantajan kanssa henkilökohtaisesti. YKL:ssä vain alle kymmenes on tehnyt niin, kun taas muissa 4L-liitoissa sopimuksen työnantajan kanssa on henkilökohtaisesti tehnyt joka viides. Ylimmän johdon ja johdon keskuudessa henkilökohtainen sopiminen on tavallisempaa kuin muiden ammattilaisten keskuudessa.

24 24 Kuvio 19. Oma tulopalkkiojärjestelmä tunnetaan kohtalaisesti. Hiukan yli puolet (58 %) olettaa tuntevansa järjestelmän vähintään melko hyvin. Luku on alempi kuin 4L-liitoissa yleensä (73 prosenttia sanoo tuntevansa järjestelmän vähintään melko hyvin). Merkillepantavaa on, että jopa 40 prosenttia vastaajista kokee tuntevansa järjestelmän melko huonosti tai erittäin huonosti. Parhaiten tulospalkkauksen järjestelmät tunnetaan yksityisellä sektorilla (77 prosenttia tuntee vähintään melko hyvin ) ja kunnallisella sektorilla (71 prosenttia tuntee vähintään melko hyvin). Valtiollisellakin sektorilla tulospalkkausjärjestelmän sanoo tuntevansa vähintään melko hyvin joka toinen vastaaja. Huonoiten tulospalkkauksen perusteet tunnetaan yliopistossa työskentelevien keskuudessa. Johdossa ja erittäin vaativissa asiantuntijatehtävissä työskentelevät näyttävät myös tuntevan järjestelmän muita paremmin. Suhteellisen hyvin systeemi tunnetaan myös työntekijätasolla.

25 25 Kuvio 20 Sektorikohtaisesti tulospalkkiojärjestelmän perusteissa on merkittäviä eroja, kuten alla olevasta kuviosta 21 nähdään. Yliopistolla työskentelevät sanovat muita useammin, että tulospalkkaus perustuu suoraan heidän oman työnsä tuloksiin (64 prosenttia tulospalkkausta saavista). Kunnallisella sektorilla tulospalkkauksen katsotaan perustuvan muita useammin oman osaston tai tulosyksikön tuloksiin, yksityisellä sektorilla puolestaan muita useammin nimenomaan yrityksen tekemään tulokseen. Tosin pienet vastaajamäärät tietyillä sektoreilla ovat liian pieniä luotettavan vertailun tekemiseksi. Sama koskee myös ammattitehtäviä, joissa vastaajat toimivat. Kuitenkin voidaan todeta, että johto kokee muita useammin oman työnsä tuloksen vaikuttavan eniten tulospalkkaukseen, kun taas toimihenkilöt kokivat konsernin tuloksen tärkeimmäksi tulospalkkauksen määrittäjäksi.

26 26 Kuvio 21. Kuvio 22.

27 27 YKL:ssä tulospalkkaussysteemin kannustavuuteen uskotaan vähemmän kuin 4L-liiton jäsenten piirissä keskimäärin. Siinä missä 4L-liittojen jäsenistä 51 prosenttia pitää tulospalkkausta vähintään jonkin verran kannustavana, YKL:n jäsenten piirissä vastaava luku on 34 prosenttia. Kaikkien 4L-liiton jäsenten vastauksisissa vain 15 prosenttia on sitä mieltä, ettei järjestelmä ole lainkaan kannustavat. YKL:n vastaajien antama vastaava luku on 28 prosenttia. Valtiollisella sektorilla työskentelevät ja yliopiston leivissä olevat pitävät tulospalkkausjärjestelmää kaikkien harvimmin kannustavan. Yksityisellä sektorilla työskentelevät puolestaan pitävät systeemiä kaikkein useimmin joko erittäin kannustavana tai melko kannustavana. Kuvio Työn vaativuuden arviointijärjestelmät Lomakkeella tiedusteltiin asioita liittyen työn vaativuuden arviointijärjestelmiin. Kuntasektorilla työskenteleviltä tämän aihealueen kysymyksiä ei kysytty lainkaan. Osalta yksityisen sektorin vastaajilta kysyttiin, mikä järjestelmä heillä on käytössä. Tämä kysymys kohdistettiin kemian-, lääke- ja metsäteollisuudessa työskentelevillä sekä Metsäkeskuksen/Tapion työntekijöillä. Muilta tiedusteltiin kyllä/ei/eos kysymyksellä, onko omassa työssä käytössään jokin työn vaativuuden arviointijärjestelmä. Kun tarkastellaan muiden kuin yllä mainituilla teollisuustoimialoilla työskentelevien YKL:n jäsenten vastauksia, lähes kolmelle neljästä sovelletaan omaan työhön jotain arviointijärjestelmää. Jopa 12 prosenttia ei osaa sanoa kohdistuuko omaan työhön jokin vaativuuden arviointijärjestelmä. Työn vaativuuden arviointi on keskimääräistä yleisempää vaativien ja erittäin vaativien asiantuntijatehtävien parissa työskentelevien keskuudessa. Valtiolla ja yliopistossa työskentelevillä ylivoimaisesti suurimmalla osalla on jokin käytössä jokin vaativuuden

28 28 arviointijärjestelmä. Yksityisellä sektorilla työskentelevistä joka neljäs sanoo arviointijärjestelmää sovellettavan omaan työhön. Yksityisellä sektorilla työskentelevät tuntevat oman tehtävän vaativuuden perusteet jonkin verran harvemmin verrattuna muihin. Valtaosa kaikilla sektoreilla työskentelevistä pitää oman tehtävän vaativuuden arvioinnin järjestelmää ainakin jonkin verran oikeudenmukaisena. Valtiolla työskentelevät pitävät järjestelmää muita harvemmin oikeudenmukaisena. Ylemmässä johdossa työskentelevät pitävät työn vaativuuden arviointijärjestelmää keskimääräistä selvästi useammin oikeudenmukaisena. Kuvio 24.

29 29 Kuvio Kokemukset organisaation ja oman työpaikan vakaudesta Vastaajia pyydettiin arvioimaan kuinka vakaana he pitävät yhtäältä työpaikan yleistä tilannetta ja toisaalta omaa tilannetta. Heitä pyydettiin valitsemaan jokin seuraavista annetuista vaihtoehdoista: vakaa melko vakaa lomautus on mahdollinen lomautus on todennäköinen irtisanominen on mahdollinen irtisanominen on todennäköinen en osaa sanoa Alle puolet (43 %) YKL:n jäsenistä oli sitä mieltä, että oman työpaikan tilanne on vähintään melko vakaa. Työelämässä olevista vähemmän kuin joka kymmenes koki tilanteen selvästi vakaana. Verrattuna viime vuoteen YKL:n jäsenet kokevat työpaikan tilanteen merkittävästi epävakaampana (viime vuonna vähintään melko vakaana oman työpaikan tilanteen koki jopa 71 prosenttia). Irtosanomisia todennäköisinä tai mahdollisina pitävien osuus on viime vuotta selvästi isompi. Irtisanomisia työpaikalla pitää todennäköisenä 17 prosenttia vastaajista ja 14 prosenttia pitää niitä mahdollisina viime vuonna samat luvut olivat 5 prosenttia ja 8 prosenttia.

30 30 Peräti 15 prosenttia pitää lomautuksia mahdollisina ja viisi prosenttia todennäköisinä irtisanomiset ovat siis vastaajien mielestä lomautuksia todennäköisempiä. Omaa tilannetta pidetään vuodesta toiseen vakaampana kuin työpaikan yleistä tilannetta. Siinä missä alle puolet pitää työpaikan tilannetta vähintään melko vakaana, oman tilanteensa työpaikalla kokee vähintään melko vakaaksi 59 prosenttia vastaajista. Tämäkin luku on tosin selvästi laskenut viimevuotisesta 74:stä prosentista. Omalla kohdalla irtisanomisia pitää todennäköisenä 6 prosenttia ja 11 prosenttia pitää niitä mahdollisena. Lomautuksia pitää todennäköisinä kohdallaan vain kaksi prosenttia tai mahdollisina viisi prosenttia. Ymmärrettävästi määräaikaisessa työsuhteessa olevat pitävät omaa tilannetta vakaana selvästi harvemmin kuin vakinaisessa työsuhteessa olevat. Kuntasektorilla työskentelevät pitävät omaa tilannetta muita useammin vakaana. Kun irtisanomisia tai lomautuksia mahdollisina tai todennäköisiä pitävät yhdistetään yhdeksi työtilannetta epävarmana pitävien luokaksi, havaitaan, että omasta tilanteestaan epävarmoja on suhteellisesti eniten valtiosektorilla työskentelevissä. Toimiaseman mukaan tarkasteltuna vakaimpana omaa asemaansa pitivät johtotehtävissä toimivat ja vähiten vakaana alimman tason asiantuntijatehtävissä työskentelevät sekä toimihenkilöt. Kuvio 26.

31 31 Kuvio 27. kuvio 28.

32 32 Alla olevasta kuviosta 29 nähdään vielä, millaisena työpaikan tilanne nähdään yksityisen sektorin eri toimialoilla. Tässä kuviossa on huomioitu kaikkien 4L-liittojen vastaajat. Epävarmimpana tilannetta näytetään pitävän metsäteollisuudessa. Vakain tilanne näyttäisi vastaajien mukaan olevan kemianteollisuudessa. Sen sijaan tietoliikennealalla työpaikan tilanne nähdään useimmin epävarmana. Kuvio Vastavalmistuneiden tilanne työmarkkinoilla Tässä tutkimuksessa vastavalmistuneiksi määriteltiin ne, jotka olivat valmistuneet vuosien 2013 tai 2014 aikana. Kun huomioidaan kaikki neljä liittoa, tutkimusotoksessa on yhteensä 319 vastavalmistunutta. Kuten edellisvuonna, näistä joka kolmas on mies ja siten kaksi kolmesta on naisia. Vastavalmistuneiden keski-ikä kaikkien neljän liiton otoksessa on 28 vuotta. YKL:n osalta vastavalmistuneita on yhteensä 76 prosenttia. YKL:n vastavalmistuneista naisia on 75 prosenttia ja miehiä siten 25 prosenttia. Vastavalmistuneiden keski-ikä YKL:n osalta on myös 29 vuotta YKL:n vastavalmistuneista oli lokakuussa 2014 työelämän piirissä 66 prosenttia. Vakinaisessa työsuhteessa oli 14 prosenttia. Määräaikaisessa työsuhteessa oli 72 prosenttia lokakuussa 2014 työssä olevista YKL:n vastavalmistuneista. Työttömänä tai työelämän ulkopuolella oli 30 prosenttia. Työttömiä vastavalmistuneita on hieman enemmän kuin viime vuoden tilastoissa, jolloin työttömiä oli peräti 27 prosenttia. Kaikista 4L-liittojen vastavalmistuneista 19 prosenttia on työttömänä. YKL:n työmarkkinatilanne on siten keskimääräistä jonkin verran huonompi. Apurahatutkijana oli 2 prosenttia YKL:n vastavalmistuneista.

33 33 Kun huomioidaan kaikkien 4L-liittojen vastavalmistuneet, yksityinen sektori on kaikkein merkittävin työllistäjä. Siellä työskentelee kaksi viidestä vastavalmistuneesta. YKL:n vastavalmistuneiden osalta suurin työllistäjä ovat kuitenkin valtio ja valtion tutkimuslaitokset, jonka leivissä on hieman yli kolmannes (38 %) vuonna 2013 tai 2014 valmistuneista työssä olevista. YKL:n vastavalmistuneet ovat siten selvästi useammin työllistyneitä valtiolliselle sektorille kuin kaikkien neljän liiton vastavalmistuneet keskimäärin. Yliopistosektori työllistää hiukan yli viidenneksen (22 %) ja kunnat sekä yksityiset kummatkin saman verran, hiukan alle viidenneksen (18 %) YKL:n vastavalmistuneista. Kuvio 30. 4L-liittojen työelämässä olevista vastavalmistuneista suurin osa, kaksi kolmesta (64 %), on jossain asiantuntijatehtävässä. Kuusi prosenttia 4L-liiton vastavalmistuneista on keskijohdon tehtävissä. Suhteellisen harva asiantuntijatehtävissä työskentelevistä on vaativissa tai erittäin vaativissa asiantuntijatehtävissä. Opettajan tehtävissä on yksi prosentti. Sen sijaan toimihenkilön tai työntekijätason tehtävissä on lähes viidennes. YKL:n vastavalmistuneet sijoittuvat muita 4L-liittojen vastavalmistuneita hieman harvemmin johtotehtäviin mutta yhtä usein asiantuntijatehtäviin.

34 34 Kuvio 31. Kaikkien 4L-liittojen vastavalmistuneista lähes puolet (46 %) on ollut työttömänä jossain vaiheessa valmistumisensa jälkeen. Luku hiukan suurempi kuin viime vuonna (43 %). YKL:n vastavalmistuneista työttömänä olleiden osuus on kuitenkin selvästi suurempi, 63 prosenttia. Valtaosalla sekä 4L-liiton että YKL:n vastavalmistuneista jäsenistä työttömyysjaksoja on ollut vain yksi. Luku on tosin alempi kuin viime vuonna, jolloin vain yksi työttömyysjakso valmistumisen jälkeen oli kahdeksallakymmenellä yhdellä prosentilla vastaajista. Työttömyysjakson pituuksissa on kuitenkin hajontaa. Kuten kuviosta 34 nähdään, työttömyysjaksojen yhteenlaskettu pituus on yleisimmin 1-3 kuukautta. Yli puolet YKL:n vastavalmistuneista on ollut työttömänä alle puoli vuotta. Yli vuoden työttömänä olleita on YKL:n vastavalmistuneiden joukossa 15 prosenttia. Yli puoli vuotta työttömänä olleita, samoin pidemmän aikaa, eli yli vuoden työttömänä olleita on YKL:n vastavalmistuneissa siten enemmän kuin 4L- liitoissa keskimäärin.

35 35 Kuvio 32. Kuvio 33.

36 36 Kuvio 34. Valmistumisen jälkeen jossain vaiheessa työttömänä olleilta vastaajilta kysyttiin, mitä tukia he mahdollisesti saivat ensimmäisellä työttömyysjaksolla. Selvästi yleisin tukimuoto oli ansiosidonnainen päiväraha. Kelan peruspäivärahaa tai työmarkkinatukea nosti jokseenkin yhtä moni. Joukossa on kuitenkin paljon vastavalmistuneita vastaajia, jotka eivät saaneet mitään tukea ensimmäisellä työttömyysjaksolla: 10 prosenttia 4L-liittojen ja 8 prosenttia YKL:n työttömänä olleista vastavalmistuneista.

37 37 Kuvio 35. Alla olevasta taulukosta nähdään kunkin tuen suuruus keski- ja mediaaniarvona. Taulukko 7. YKL: Saadun tuen suurus (n=sai tukea työttömyysjaksolla) n Keskiarvo ( ) Mediaani ( ) Sai ansiosidonnaista Sai työmarkkinatukea Sai Kelan peruspäivärahaa Työttömänä jossain vaiheessa valmistumisen jälkeen olleilta vastavalmistuneilta kysyttiin myös, kuinka kauan heidän ensimmäinen työttömyysjaksonsa kesti. 4L-liittojen osalta keskimääräinen kesto on noin 4,3 kuukautta ja YKL:n osalta 4,2 kuukautta. Mediaaniarvo on kaikkien neljän liittojen osalta 3 kuukautta ja YKL:n osalta samoin kuukautta. Työelämässä olevilta vastavalmistuneilta kysyttiin myös, miten he saivat ensimmäisen työpaikkansa valmistumisensa jälkeen. Hiukan vajaa kolmasosa YKL:n vastavalmistuneista sai työpaikan siten, että he jatkoivat valmistumisensa jälkeisessä työpaikassaan (28 %) ja hiukan yli kolmannes (34 %) sai työpaikan työnantajan lehtitai internetilmoitukseen vastaamalla. Hiukan useampi kuin joka kymmenes sai työpaikan henkilökohtaisten

38 38 yhteyksiensä kautta ja joka kymmenes sai työpaikan ottamalla itse yhteyttä työnantajaan. Muut keinot työpaikan saamiseksi olivat harvinaisempia. Kuvio 36. Työelämässä olevilta vastavalmistuneilta kysyttiin myös, kuinka hyvin nykyinen työtehtävä vastaa koulutustasoa ja koulutusalaa. YKL:n vastavalmistuneista yli puolet oli sitä mieltä, että heidän nykyinen työtehtävä vastaa kokonaan heidän koulutustasoaan. Tämä vastaa muiden 4L-liittojen vastaajien käsitystä heidän oman työnsä koulutustason vastaavuudesta. Kahdeksan prosenttia YKL:n jäsenistä oli sitä mieltä, että työtehtävä ei vastaa lainkaan koulutustasoa. Kolmannes oli siten sitä mieltä, että työtehtävä vastaa koulutustasoa osittain.

39 39 Kuvio 37. Kaksi kolmannesta YKL:n vastavalmistuneesta on sitä mieltä, että tehtävä vastaa täysin koulutusalaa. Kolmannes vastasi, että työtehtävä vastaa koulutusalaa osittain. Kuusi prosenttia oli sitä mieltä, että työtehtävä ei vastaa koulutusalaa lainkaan. YKL:n vastavalmistuneet ovat kaikkien 4L-liittojen vastavalmistuneita hieman harvemmin sitä mieltä, että nykyinen työtehtävä vastaa koulutusalaa.

40 40 Kuvio Työn kuormittavuus Vastaajia pyydettiin arvioimaan oman työnsä kuormitusta. Heiltä kysyttiin, oliko heidän nykyinen työmääränsä jatkuvasti liian suuri, ajoittain liian suuri, sopiva vai liian pieni. Yli puolet YKL:n vastaajista (55 %) oli sitä mieltä, että heidän työmääränsä oli ajoittain liian suuri. Joka kymmenes (11 %) vastaaja koki, että työmäärä oli jatkuvasti liian suuri. Neljä kymmenestä oli sitä mieltä, että työmäärä oli sopiva. Vain kolme prosenttia vastasi tähän kysymykseen, että työmäärä oli liian pieni. Miehet kokivat hieman naisia harvemmin työmäärän suureksi. Vakinaisessa työsuhteessa olevat kokivat määräaikaisia hieman useammin työmääränsä sekä jatkuvasti että ajoittain liian suureksi. Sektorikohtaisesti tarkasteltuna työmäärä koetaan jatkuvasti liian suureksi useimmin kuntasektorilla. Harvimmin työmäärä koetaan liian suureksi yliopistolla. Tämä kysymys oli mukana tutkimuksessa edellisen kerran vuonna Merkittäviä muutoksia kahdessa vuodessa ei kuitenkaan ole tapahtunut. Kun tuloksia tarkastellaan vastaajan toimiaseman mukaan, havaitaan, että johdossa työskentelevät kokevat muita selvästi useammin työmäärän liian suureksi.

41 41 Kuvio Arvioita omasta työhyvinvoinnista Työmarkkinatutkimuksessa selvitettiin myös jäsenkunnan työhyvinvointia. Kysymyslomakkeella oli viisi työhyvinvointia kuvaavaa väittämää: En ole kokenut työpaikkakiusaamista nykyisessä työpaikassani viimeisen 12 kuukauden aikana Minua ja työtäni arvostetaan organisaatiossani Koen olevani tärkeä osa työyhteisöä En ole viime aikoina kokenut työuupumusta Organisaatioissani on kilpailukykyiset palkat Vastaajat arvioivat näitä väittämiä 5-portaisella asteikolla, jossa 5=täysin samaa mieltä ja 1=täysin eri mieltä. Nämä väittämät ovat osa Taloustutkimuksen Corporate 360 Employee -henkilöstötutkimuskonseptia. Tätä tutkimuskonseptia varten Taloustutkimus on kerännyt oman Internet-paneelinsa kautta n vastaajan tietopankkiaineiston, mikä mahdollistaa yksittäisen tutkimuksen tulosten vertailun laajempaan joukkoon. Tästä tietopankista on saatu vertailuaineisto tähän työmarkkinatutkimukseen poimimalla yliopisto- ja korkeakoulututkinnon suorittaneiden 1383 henkilön osajoukko. Ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneita ei siis otettu mukaan vertailujoukkoon. YKL:n työelämässä olevista jäsenistä suurin osa ei ole kokenut työpaikkakiusaamista viimeisen 12 kuukauden aikana. Kolme neljännestä vastaajasta (74 %) on nimittäin täysin eri mieltä väittämästä en ole kokenut työ-

42 42 paikkakiusaamista nykyisessä työpaikassani viimeisen 12 kuukauden aikana. Työpaikkakiusaamista kuitenkin kohdistuu YKL:n jäseniin jonkin verran: 8 prosenttia kuitenkin kokee, että heihin on ainakin jossain määrin kohdistunut kiusaamista. Tuloksessa ei ole merkittäviä eroja Taloustutkimuksen tietopankista muodostettuun vertailujoukkoon. Erot työllistävän sektorin suhteen eivät ole merkittäviä. Kolme neljännestä vastaajasta kokee ainakin jonkin verran, että omaa itseään työtä arvostetaan työpaikalla. Joka viides on täysin samaa mieltä väittämästä minua ja työtäni arvostetaan organisaatiossani. Joka kymmenes vastaaja (10 %) ei koe saavansa arvostusta työpaikallaan. Vakinaisessa ja määräaikaisessa työsuhteessa olevat kokevat arvostusta yhtä usein, mutta osa-aika eläkkeellä olevat muita harvemmin. Koettu arvostus korreloi jonkin verran toimiaseman mukaan: johdossa ja ylempien toimihenkilöiden keskuudessa arvostusta kokevien osuus on suurempi kuin asiantuntijoissa ja toimihenkilöissä. Kolme neljästä YKL:n työelämässä olevasta jäsenestä on vähintään jokseenkin samaa mieltä väittämästä koen olevani tärkeä osa työyhteisöä. Joka viides on täysin samaa mieltä tästä väittämästä. Toisaalta joka kymmenes vastaaja on väitteen kanssa vähintään jonkin verran erimieltä. Väitteeseen ei osaa sanoa kantaansa 13 prosenttia vastaajista. Verrattuna Taloustutkimuksen tietopankkivastaajiin, YKL:n jäsenet kokevat harvemmin olevansa tärkeä osa työyhteisöä. Korkeammassa asemassa työskentelevät kokevat selvästi todennäköisemmin olevansa tärkeä osa työyhteisöä. Arvostuksen kokemisessa naiset ja miehet ovat jotakuinkin samalla tasolla. Työuupumus on suhteellisen yleistä YKL:n jäsenille, joista kaksi viidennestä on vähintään jokseenkin eri mieltä väittämästä en ole viime aikoina kokenut työuupumusta. Työuupumus on myös yleisempää YKL:n jäsenillä kuin Taloustutkimuksen vertailupankin vastaajajoukossa. Naisten ja miesten välillä ei ole käytännössä eroa työuupumuksen kokemisen suhteen. Yliopistosektorilla työskentelevien joukossa on vähiten työuupumusta kokeneita, yksityissektorilla puolestaan jonkin verran enemmän. Työtehtävien suhteen merkittävää eroa ei ole havaittavissa. Jäsenistöltä kysyttiin, myös kuinka samaa tai eri mieltä he ovat väittämästä organisaatiossani on kilpailukykyiset palkat. Viidennes vastaajista ei osaa vastata kysymykseen. Lopuista enemmistö (45%) on enemmänkin sitä mieltä, että palkat eivät ole kilpailukykyisiä. Palkkausta vähintäänkin jokseenkin kilpailukykyisenä pitää puolestaan 33 prosenttia. Kun arvioita verrataan Taloustutkimuksen vertailupankkivastaajiin, voidaan todeta, että YKL:n jäsenet pitävät palkkojaan kilpailukykyisinä keskimääräistä hieman useammin. Miehet kokevat yrityksensä palkkauksen jonkin verran kilpailukykyisemmäksi kuin naiset. Yliopistoissa palkat koetaan vähiten kilpailukykyiseksi, samoin kuntasektorilla. Kilpailukykyisimmiksi palkat koetaan yksityisellä sektorilla. Työtehtävittäin nähdään, että ylin johto on kaikkein tyytyväisintä palkkauksen kilpailukykyisyyteen. Vähiten kilpailukykyisenä palkkauksen kokevat puolestaan toimihenkilöt..

43 43 Kuvio 40.