Ylityöt ovat yleisiä, niitä tekee 60 prosenttia. Huolestuttavaa on, että ylityöt korvataan sopimuksen mukaisesti vain 40 prosentille.

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Ylityöt ovat yleisiä, niitä tekee 60 prosenttia. Huolestuttavaa on, että ylityöt korvataan sopimuksen mukaisesti vain 40 prosentille."

Transkriptio

1 Akavan Erityisalojen kuntasektorin työmarkkinatutkimus 2012

2 2 Kuntasektorin työmarkkinatutkimus 2012 Sisällys Lukijalle... Taustatietoja vastanneista... Palvelussuhde... Määräaikaiset palvelussuhteet... Palkkausjärjestelmät Työaikamuoto ja ylityöt Palkkaus Luottamusmiestoiminta... 2 Muutokset työssä... 2 Työhyvinvointi ja työssä jaksaminen Taulukkoluettelo... Kuvioluettelo... Liitetaulukot... Akavan Erityisalat AE ry Akavan Erityisalojen selvityksiä 1/201 Kuntasektorin työmarkkinatutkimus Kuntasektorin työmarkkinatutkimukset on tehty 2000-luvulla vuosina 2000, 2001, 200, 200, 200, 200, 200, 2010 ja Kehitystrendejä on seurattu seuraavista kysymyksistä Kokopäivätyössä olleiden määräaikaisten osuudet ikäluokittain vuosina 200, 2010 ja 2012 (Kuvio ) Palkkaukseen vaikuttavat tekijät vuosina 200, 200, 200, 2010 ja 2012 (Kuvio 10) Palkkaukseen vaikuttavat tekijät toimi-/virka-aseman mukaan vuosina 2010 ja 2012 (Kuvio 11) Mielipiteet palkkausjärjestelmän toimivuudesta vuosina 2010 ja 2012 (Kuvio 1) Virka-/työehtosopimuksen mukainen säännöllinen viikkotyöaika vuosina 200, 2010 ja 2012 (Kuvio 1) Arviot työmäärän suuruudesta 200, 2010 ja 2012 (Kuvio 1) Keskiansiot vuosina , euroa/kk (Kuvio 22) Arviot luottamusmiehen ja pääluottamusmiehen toiminnasta 2010 ja 2012 (Kuvio 2) Kiusaamisen kokeminen tai havaitseminen työpaikoilla vuosina 200, 2010 ja 2012 (Kuvio 0)

3 Lukijalle Akavan Erityisalojen kuntasektorin työmarkkinatutkimus toteutettiin syksyllä Edellinen tutkimus tehtiin vuonna Tutkimuksen avulla kerätään tietoja jäsenistön palvelusuhteista, palkkausjärjestelmistä, työmuodoista ja ylitöistä. Mukana on myös luottamustoimintaan liittyviä kysymyksiä ja kysymyksiä työpaikalla tapahtuneista muutoksista. Osa kysymyksistä liittyy työhyvinvointiin ja työssä jaksamiseen. Ensimmäistä kertaa kuntasektorin työmarkkinatutkimus toteutettiin vain sähköisessä muodossa. Sähköinen kysely lähetettiin jäsenrekisterissä olleeseen sähköpostiosoitteeseen kuntasektorin jäsenelle marraskuussa Jäseniä muistutettiin kyselyyn vastaamisesta marraskuun lopulla. Kaikkiaan 19 jäsentä vastasi kyselyyn ja vastausprosentiksi saadaan 2,. Vastausprosentti on vuosien myötä laskenut. Vuonna 2010 vastausprosentti jäi niukasti alle 0 :in, vuonna 200 vastanneiden osuus oli,. Kyselyyn vastanneet edustivat 19 eri jäsenyhdistystä. Vajaa kolmannes kuului Kuntien asiantuntijat Kumulaan. Jäsenkunnan hajanaisuutta osoittaa hyvin se, että vastaajilla oli kaikkiaan 9 eri nimikettä. Niistä kymmenen yleisintä olivat toimintaterapeutti, kirjastonhoitaja, suuhygienisti, kirjaston johtaja, tutkija, suunnittelija, informaatikko, kirjastotoimenjohtaja, osastonjohtaja ja amanuenssi. Johto- ja esimiestehtävissä työskenteli 20 prosenttia vastaajista, asiantuntijatehtävissä puolet. Palkkauksessa ns. sopimuspalkkoja oli viidenneksellä. Ilahduttavasti enää vain 7 prosenttia ei tiennyt palkkauksensa määräytymisperusteita. Henkilökohtaisia lisiä sai 2 prosenttia. Palkkausjärjestelmän toimivuus sai edelleen ankaraa kritiikkiä. Valtaosa katsoi, ettei palkkausjärjestelmä ole oikeudenmukainen, kilpailukykyinen tai kannustava. Sen ei myöskään koeta reagoivan työtehtävien muutoksiin eikä palkitsevan oikeista asioista. Parhaat arviot palkkausjärjestelmä sai tasapuolisuudesta. Määräaikaisena toimi edelleen viidennes. Osuus on pysynyt melko samana jo vuodesta 200, joskin alle 0- vuotiaiden määräaikaisuudet olivat nyt ilahduttavasti jonkin verran vähentyneet. Nuoremmilla määräaikaisuuden peruste on usein sijaisuus, yli viisikymppiset ovat projektitöissä. Ylityöt ovat yleisiä, niitä tekee 0 prosenttia. Huolestuttavaa on, että ylityöt korvataan sopimuksen mukaisesti vain 0 prosentille. Tietämys luottamusmiehestä oli valitettavasti ottanut takapakkia kahden vuoden takaiseen tutkimukseen verrattuna. Vain noin puolet tiesi, kuka on oma luottamusmies. Yllätys ei ollut, että kuntaliitoksia valmistellaan kolmanneksen työpaikoilla ja muitakin muutoksia oli runsaasti vireillä. Muutosten hallinnassa ilmeni vielä selkeitä puutteita. Puolet kritisoi muutoksista tiedottamista. Yhtä moni näkee, etteivät omat työehdot tai työtehtävät ole muutosten myötä paranemassa. *** Tämän tutkimuksen tulosten analysoinnista ja raportin kirjoittamisesta vastasi KTM Eija Savaja Palkansaajien tutkimuslaitoksesta. Kyselyn sisällöllisestä suunnittelusta ja tietojen keräämisestä vastasi Akavan Erityisalat. Raportti antaa arvokasta tietoa jäsenyhdistystemme kuntasektorin jäsenten työmarkkinatilanteesta. Tätä tietoa hyödynnetään monipuolisesti liiton edunvalvontatyössä. Helsingissä kesäkuussa 201 Jaakko Korpisaari kuntasektorin asiamies Akavan Erityisalat

4 Taustatietoja vastanneista Työmarkkinatutkimuksessa kysyttiin taustatietoina jäsenyhdistyksen lisäksi sukupuolta, syntymävuotta, koulutusta ja työssäkäyntipaikkakuntaa. Taustatiedot on kerätty kuvioon 1. Vertailua varten kuvioon on liitetty myös vuosien 200 ja 2010 kyselyjen tiedot. Kuvio 1. Taustatietoja vastanneista, Miehet Naiset IKÄ Alle 0 vuotta 0-9 vuotta 0-9 vuotta 0-9 vuotta 0 vuotta täyttäneet TUTKINTO Keskiaste Alin korkea-aste Alempi korkeakouluaste Ylempi korkeakouluaste Tutkijakoulutus Ulkomailla suoritettu tutkinto 2 1 TYÖSSÄKÄYNTIPAIKKAKUNTA Pääkaupunkiseutu Muu Suomi Lähes 90 vastaajista oli naisia. Naisten osuus on jonkin verran noussut vuodesta Naisten keski-ikä oli,2 vuotta, miehet olivat keskimäärin kaksi vuotta naisia vanhempia. Naisista joka toinen oli täyttänyt vuotta ja joka toinen mies oli täyttänyt vuotta. Kuviosta 1 näkee, ettei vastaajien ikäjakaumissa ole tapahtunut vuodesta 200 lähtien merkittäviä muutoksia. Runsas kymmenesosa (12 ) oli alle 0-vuotiaita, 0 vuotta täyttäneitä oli 7. Vastaajien koulutustaso on korkea. Yli puolella vastaajista ( ), miehistä jopa kahdella kolmesta ( ) oli ylemmän korkeakouluasteen tutkinto. Joka toinen (7 ) mies ja kolmasosa naisista ( ) oli suorittanut filosofian kandidaatin tutkinnon. Kaksi viidestä filosofian kandidaatin tutkinnoista oli historian ja arkeologian alalta tai kirjallisuuden, kulttuurien ja kielentutkimuksen alalta. Joka kymmenes vastaaja oli toimintaterapeutti. Vajaa kymmenesosa vastaajista oli kasvatustieteen ylemmän korkeakoulun tutkinnon suorittaneita.

5 Joka toisella tutkinnon suorittamisesta oli kulunut vähintään 11 vuotta, kymmenesosa oli valmistunut viimeisen kahden vuoden aikana. Joka viides vastaaja kävi töissä pääkaupunkiseudulla eli Helsingissä, Espoossa, Vantaalla tai Kauniaisissa. Pääkaupunkiseudulla työssä käyvien osuus on jonkin verran pienempi kuin vuonna Läänit korvattiin vuonna 2010 kuudella aluehallintovirastolla (AVI). Vajaa viidesosa (19 ) työskenteli Etelä- Suomen aluehallintoviraston alueella, mutta muualla kuin pääkaupunkiseudulla. Reilu viidennes (2 ) oli työssä Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston alueella. Useampi kuin joka kymmenes (1 ) oli Lounais-Suomen aluehallintoviraston alueella, joka kymmenes kävi työssä Itä-Suomen aluehallintoviraston alueella ja kymmenesosalla työpaikka oli Pohjois-Suomen alueella. Taulukossa 1 selviää kyselyyn vastanneiden jäsenyhdistys. Taulukko 1. Vastanneet jäsenyhdistyksittäin, Yhteensä N=191 Naisten osuus, AEL:n ylemmät toimihenkilöt Aito HSO Akateemisten Järjestötoimitsijoiden Liitto AJT Arkistoalan ammattiyhdistys Hallintonotaarit Kuntien asiantuntijat Kumula 0..0 Käännösalan asiantuntijat KAJ Museoalan ammattiliitto Nuoriso- ja Liikunta-alan asiantuntijat. 7.0 Pelastushallinnon Virkamiehet SPECIA Asiantuntijat ja ylemmät toimihenkilöt 1..1 Suomen Geronomiliitto Suomen Restonomit SURE Suomen Suuhygienistiliitto SSHL Suomen Toimintaterapeuttiliitto Suomen Viittomakielen Tulkit Taide- ja kulttuurialan ammattijärjestö TAKU.1.0 Valtion alueellisen sivistyshallinnon virkamiehet VSV Viestinnän asiantuntijoiden ammattijärjestö Viesti Yhteensä Kyselyyn vastanneet edustavat 19 eri jäsenyhdistystä. Vajaa kolmannes vastaajista kuului Kuntien asiantuntijat Kumulaan, 1, edusti Suomen Toimintaterapeuttiliittoa, lähes saman verran (1, ) oli SPECIAn jäseniä. Museoalan ammattiliittoon kuului 11, vastaajista. Yhdistykset ovat hyvin naisvaltaisia, esim. Suomen Toimintaterapeuttiliiton vastaajista lähes kaikki (9, ) oli naisia.

6 Palvelussuhde Lokakuun lopulla 2012 kyselyyn vastanneista miehistä 9 ja naisista oli kokopäivätyössä. Osaaikaisessa palvelussuhteessa oli vastaajista. Osa-aikatyötä tekivät etenkin 0 vuotta täyttäneet. Osa-aikaisille kertyi viikossa työtunteja keskimäärin 2 tuntia. Neljäsosalla työtunteja oli vähintään 0 ja neljäsosalla tuntien määrä oli korkeintaan 20. Äitiys-, isyys- tai vanhempainvapaalla oli alle vastaajista. Vuorotteluvapaalla olleiden osuus jäi alle prosentin, opiskelijoita ja opintovapaalla oli myös vähemmän kuin yksi sadasta. Toimen/viran nimikkeitä oli runsaasti. Vastaajilla oli kaikkiaan 9 nimikettä. Yleisin nimike oli toimintaterapeutti, joita vastaajien joukossa oli 17 (12 ), kirjastonhoitajia oli kuusi sadasta ( ). Muita kymmenen yleisimmän nimikkeen joukkoon kuuluvia ovat suuhygienisti ( ), kirjastonjohtaja ( ), tutkija ( ), suunnittelija (2 ), informaatikko (2 ), kirjastotoimenjohtaja (2 ), osastonjohtaja (2 ) ja amanuenssi (2 ). Joka toinen kokopäivätyötä tekevistä (2 ) oli asiantuntijatehtävissä, vajaa viidesosa (17 ) toimi toimialan tai yksikön johto- tai esimiestehtävissä, lähiesimiestehtäviä hoiti seitsemän sadasta (7 ), oli kunnan johtotehtävissä. Viidennes (20 ) luokitteli oman toimi-/virka-asemansa luokkaan Muut tehtävät. Kuviossa 2 on kuvattu eri toimi-/virka-asemassa olevia sukupuolen ja iän mukaan. Kuvio 2. Kokopäivätyössä olleiden toimi-/virka-asema sukupuolen ja iän mukaan, Miehet Naiset IKÄ Alle 0 vuotta 0-9 vuotta 0-9 vuotta 0-9 vuotta 0 vuotta täyttäneet Kunnan johtotehtävät Toimialan tai yksikön johto- tai esimiestehtävät Lähiesimies Asiantuntijatehtävät Muut tehtävät

7 7 Kuviosta selviää, että miehet ovat naisia useammin johtotehtävissä. Joka kymmenes (9 ) mies on kunnan johtotehtävissä, joka neljäs mies (2 ) hoitaa toimialan tai yksikön johto- tai esimiestehtäviä, naisista on kunnan johtotehtävissä ja 1 toimialan tai yksikön johto- tai esimiestehtävissä. Viidesosa (22 ) naisista on muissa tehtävissä, miehistä vajaa kymmenesosalla (9 ) tehtävät olivat muita kuin esimiestehtäviä. Iän myötä toimi-/virka-asemat muuttuvat vastuullisemmiksi. 0 vuotta täyttäneistä neljä kymmenestä oli esimiestehtävissä, alle 0-vuotiaista 12 oli joko toimialan tai yksikön johto- tai esimiestehtävissä tai lähiesimiehenä. Alle 0-vuotiaat olivat joko asiantuntijatehtävissä (2 ) tai hoitivat muita tehtäviä (7 ). 0 9-vuotiaista useampi kuin joka toinen oli asiantuntijatehtävissä. Kolme neljästä (7 ) arvioi, että koulutus ja työtehtävien vaativuus vastaavat toisiaan, vajaa viidennes (1 ) selviäisi työtehtävistään pienemmälläkin koulutuksella. Neljä sadasta ( ) oli sitä mieltä, että koulutustaso oli alempi kuin työtehtävien vaativuustaso. Kuviosta selviää, miten arviot koulutuksen ja työtehtävien vaativuustason vastaavuudesta vaihtelivat iän, koulutuksen ja ammattiaseman mukaan. Mitä enemmän vastaajalla oli ikää, sitä todennäköisemmin hän oli sitä mieltä, että koulutuksen ja työtehtävien vaativuustasot vastaavat toisiaan. Alle 0-vuotiaista neljäsosalla (2 ) oli omasta mielestään työtehtäviin nähden liian korkea koulutus. Kuvio. Koulutuksen ja työtehtävien vaativuustason vastaavuus, IKÄ Alle 0 vuotta vuotta vuotta vuotta vuotta täyttäneet 10 TUTKINTO Keskiaste 77 1 Alin korkea-aste Alempi korkeakouluaste Ylempi korkeakouluaste Tutkijakoulutus 0 TOIMI-/VIRKA-ASEMA Kunnan johtotehtävät Toimialan tai yksikön johto- tai esimiestehtävät Lähiesimies Asiantuntijatehtävät Muut tehtävät Koulutus vastaa työtehtävien vaativuustasoa Koulutus on korkeampi kuin työtehtävien vaativuustaso Ei osaa sanoa Koulutus on alempi kuin työtehtävien vaativuustaso Alimman korkea-asteen tutkinnon suorittaneet olivat muita useammin sitä mieltä, että koulutus on alempi kuin työtehtävien vaativuustaso. Tutkijakoulutuksen saaneista 0 hoiti työtehtäviä, joiden vaativuustaso oli koulutukseen nähden liian matala.

8 Kunnan johtotehtävissä tai toimialan tai yksikön johtotehtävissä olevista yhdeksän kymmenestä ( ) oli mielestään koulutustaan vastaavassa tehtävässä. Lähiesimies- ja asiantuntijatehtävissä vajaa viidennes (1 ) teki töitä, joissa riittäisi alempikin koulutus. Muissa tehtävissä tätä mieltä olevien osuus oli lähes 0. Käsitykset koulutuksen ja työn vaativuustason vastaavuudesta vaihtelivat myös jäsenyhdistyksittäin. Kumulan jäsenistä useamman kuin joka toisen mielestä oma koulutus ylitti työn vaativuustason. TAKUn jäsenistäkin kolmannes teki koulutukseen nähden liian vaatimattomia töitä. Määräaikaiset palvelussuhteet Lokakuun lopulla 2012 joka viides kokoaikatyössä olevista oli määräaikaisessa palvelussuhteessa, kolme neljästä (7 ) oli pysyvässä palvelussuhteessa ja oli määräaikaisessa/tilapäisessä palvelussuhteessa, mutta heillä oli pysyvä palvelussuhde, johon palata määräaikaisuuden päätyttyä. Vuoden 200 ja 2010 tutkimuksissa eri palvelussuhteissa olevien osuudet olivat samansuuruisia kuin vuonna Naiset olivat miehiä useammin määräaikaisina. Kokoaikatyössä olevista naisista 21 oli määräaikaisena, miehistä 1 teki työtä määräaikaisena. Määräaikaisten osuudet vaihtelivat myös iän mukaan (Kuvio ). Kuvio. Kokopäivätyössä olleiden määräaikaisten osuudet ikäluokittain, Alle 0 vuotta vuotta vuotta vuotta täyttäneet Kuviosta näkee, että alle 0-vuotiaat olivat muita useammin määräaikaisessa palvelussuhteessa. Tähän ikäluokkaan kuuluvista kokoaikaisista useampi kuin kuusi kymmenestä oli määräaikaisena, vuonna 2010 osuus oli jopa 9. Lokakuussa 2012 osuus jäi niukasti alle 0 :n. 0 9-vuotiaista määräaikaisena oli vajaa kolmannes (0 ). Määräaikaisten osuudet vaihtelivat myös jäsenyhdistyksittäin. Kumulan kokoaikaista vajaa kymmenesosa (7 ) oli määräaikaisena, TAKUn vastaajista lähes joka toinen ( ) kokoaikaisista oli määräaikaisena. Määräaikaisten osuus oli keskimääräistä suurempaa myös Museoalan ammattiliiton, SPECIAn ja Suomen Toimintaterapeuttiliiton kokoaikaisten keskuudessa. Joka toisen määräaikaisen määräaikaisuus oli jatkunut 1- vuotta, neljä kymmenestä oli ollut määräaikaisena alle vuoden, kymmenesosalla määräaikaisuutta oli kestänyt yli vuotta. Kuviosta selviää, miten eri-ikäisten määräaikaisten määräaikaisuuksien pituudet vaihtelevat.

9 9 Kuvio. Määräaikaisuuden pituus iän mukaan, Alle 0 vuotta vuotta vuotta 12 0 vuotta täyttäneet Alle 1 vuosi 1- vuotta Yli vuotta Lähes joka toinen alle 0-vuotias oli ollut määräaikaisena alle vuoden, 0 vuotta täyttäneistä vajaan neljänneksen (2 ) määräaikaisuutta oli kestänyt alle vuoden. Seitsemällä kymmenestä (1 ) 0 vuotta täyttäneestä määräaikaisuus oli jatkunut yli kolme vuotta. Lokakuussa 2012 määräaikaisena kokoaikatyössä olleista kuudella sadasta oli meneillään ensimmäinen määräaikainen palvelussuhde, lähes joka toisella ( ) meneillään olevaa jaksoa oli edeltänyt vähintään määräaikaisuutta (Kuvio ). Joka neljännellä määräaikaisuuksia oli kertynyt -10, viidesosalla määräaikaisuuksia oli yli kymmenen. Alle 0-vuotiaista joka kymmenennellä määräaikaisuusjakso oli ensimmäinen, neljäsosalla jaksoja oli ehtinyt kertyä viisi tai enemmän. Määräaikaisista neljä kymmenestä ( ) hoiti sijaisuutta, 1 teki työtä, mikä oli luonteeltaan määräaikaista. Reilulle kolmannekselle ( ) työnantaja perusteli määräaikaisuutta muilla syillä, esim. sillä, että työ oli projektiluonteista. Osalle ( ) työnantaja ei perustellut palvelussuhteen määräaikaisuutta lainkaan.

10 10 Kuvio. Kokopäivätyössä olleiden määräaikaisten palvelussuhteiden määrä iän ja määräaikaisuuden pituuden mukaan, YHTEENSÄ IKÄ Alle 0 vuotta vuotta vuotta vuotta täyttäneet 1 1 MÄÄRÄAIKAI- SUUDEN PITUUS Alle 1 vuosi vuotta Yli vuotta tai useampi Kuviosta 7 näkee, miten määräaikaisuuden perustelut vaihtelevat iän mukana. Alle 0-vuotiaat hoitavat muita useammin sijaisuuksia, lähes joka toisella ( ) 0 vuotta täyttäneellä määräaikaisuuden taustalla olivat muut syyt, kuten osallistuminen projektiin. Kuvio 7. Työnantajan perustelut määräaikaisten palvelussuhteiden käytölle iän mukaan, Alle 0 vuotta vuotta vuotta 27 0 vuotta täyttäneet Sijaisuus Työn luonne on määräaikainen Muu syy (esim. projekti) Perustetta ei ole ilmoitettu

11 11 Palkkausjärjestelmät Pääosa kuntasektorin jäsenistöstä on Kunnallisen yleinen virka- ja työehtosopimuksen (KVTES) piirissä, sopimusneuvotteluissa jäseniä edustaa Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry. Osalle jäsenistöä sovelletaan opettajien virka- ja työehtosopimusta OVTES tai Kunnallisen teknisen henkilöstön virka- ja työehtosopimusta (TS). Taulukko 2. Palkan määräytymisperusteet 2012, 2012 N=117 KVTES-sopimuksen palkkahinnoitteluliitteiden mukaisesti Tehtävä on ns. hinnoittelematon 1 Muutoin 0 Tehtävä on ns. yhdistelmävirka Sopimuspalkka (kokonaispalkka) Useita perusteita 1 Ei tiedä 7 Ei vastausta 0 Kokoaikaisista kahdella kolmesta (9 ) palkka määräytyi KVTES-sopimuksen palkkahinnoitteluliitteiden mukaisesta (Taulukko 2), vajaalla viidenneksellä (1 ) tehtävä oli hinnoittelematon. Naisten ja miesten palkanmääräytymisperusteissa on eroja. Naisista 70 ja miehistä sai palkkansa KVTES-sopimuksen palkkahinnoitteluliitteiden mukaan. Neljäsosa (2 ) miehistä oli tehtävässä, joka oli ns. hinnoittelematon, naisten palkoista vain 1 kuului tähän luokkaan. Palkkausperusteet vaihtelivat toimen/virka-aseman mukaan. Kunnan johtotehtävissä olevista joka toisen tehtävä ja toimialan ja yksikön johto- tai esimiestehtävissä olevien tehtävistä joka neljännen palkka oli hinnoittelematon. Kuntasektorin palkkaus perustuu tehtävä- ja henkilökohtaisiin palkanosiin ja tulospalkkioon. Tehtäväkohtainen palkka perustuu paikallisesti kunnassa toteutettuun tehtävän vaativuuden arviointiin. Sen lisäksi maksetaan työkokemuslisää ja henkilökohtaista lisää, joka perustuu henkilökohtaiseen osaamiseen ja suoritukseen. Tehtäväkohtaisen palkan lisäksi voidaan maksaa tulospalkkioita. Kuviosta selviää, mitä tehtäväkohtaisen palkan lisäksi maksettavia lisiä kokoaikaiset saivat. Yleisimmät tehtäväkohtaisen palkan lisäksi maksettavat lisät olivat työkokemuslisä ja harkinnanvarainen henkilökohtainen lisä. Kokoaikaisista seitsemän kymmenestä (9 ) sai tehtäväkohtaisen palkan lisäksi työkokemuslisää. Harkinnanvaraista henkilökohtaista lisää sai 2 kokoaikaisista.

12 12 Kuvio. Tehtäväkohtaisen palkan lisäksi maksettavat lisät, Työkokemuslisä 9 Harkinnanvarainen henkilökohtainen lisä 2 Kertapalkkio Rekrytointilisä 1 2 Kielilisä Tulospalkkio Muut lisät 7 Ei tiedä Kuviosta 9 selviää, miten yleisiä tehtäväkohtaisen palkan lisäksi maksettavat lisät ovat vastaajan työpaikalla kunnassa/kuntayhtymässä. Kuvio 9. Työpaikalla kunnassa/kuntayhtymässä maksettavat lisät, Harkinnanvarainen henkilökohtainen lisä Kertapalkkiot 1 Rekrytointilisä Kielilisä 1 Tulospalkkiot 20 Muut lisät Ei tiedä Kaksi kolmesta ( ) oli töissä kunnassa tai kuntayhtymässä, jossa on mahdollisuutta saada harkinnanvaraista henkilökohtaista lisää. Viidesosalla (20 ) oli mahdollisuuksia tulospalkkioihin, myös kertapalkkiot (1 ) olivat mahdollisia. Useampi kuin joka neljäs (2 ) ei tiennyt työpaikkansa kunnassa/kuntayhtymässä maksettavista lisistä. Palkkaukseen vaikuttavien tekijöiden merkitys on muuttunut aikaa myöten. Kuvioon 10 on kerätty kuntasektorin työmarkkinatutkimuksista vuosilta tutkimuksiin vastanneiden arviot palkkaan vaikuttavista tekijöistä.

13 1 Kuvio 10. Palkkaan vaikuttavat tekijät (vaikuttavat paljon tai jossain määrin), Työn vaativuus 1 Henkilökohtainen osaaminen 2 Ryhmän tai työyksikön tulos Työn määrä Työn laatu Työn vaativuuden merkitys palkkaukseen on aikaa myöten lisääntynyt. Niiden osuus, joiden mielestä työn laatu vaikuttaa palkkaukseen ainakin jonkin verran, on pienentynyt. Kuviossa 11 on esitetty eri toimi-/virka-asemissa olevien käsitykset palkkaan vaikuttavista tekijöistä. Esimiestehtävissä olevat korostavat muita enemmän palkkauksen määräytymisessä työn vaativuutta ja henkilökohtaista osaamista.

14 1 Kuvio 11. Palkkaukseen vaikuttavat tekijät toimi-/virka-aseman mukaan vuosina 2010 ja 2012, 2

15 1 Kokoaikaisista kolme neljästä (72 ) käy vuosittain kehityskeskustelun esimiehensä kanssa. Kehityskeskusteluissa arvioidaan vastaajan henkilökohtaista työsuoritusta ( ) ja henkilökohtaista osaamista (9 ). Joka toisen kehityskeskusteluissa käsitellään henkilökohtaisia tai ryhmän työtuloksia. Useimpien (9 ) työtehtävistä oli tehty tehtävänkuvaus. Tehtäväkuvauksia oli myös käsitelty esimiehen kanssa (0 ). Joka toinen ( ) käsittelee tehtäväkuvauksissa tapahtuvia muutoksia esimiehensä kanssa.

16 1 Kuvio 12. Kehityskeskustelut ja tehtävänkuvaukset, Minulla on vuosittainen keskustelu esimieheni kanssa 72 2 Henkilökohtaista osaamistani arvioidaan kehityskeskustelussa Henkilökohtaista työsuoritustani arvioidaan kehityskeskustelussa 11 2 Henkilökohtaisia tai ryhmän työtuloksia käsitellään kehityskeskustelussa 0 12 Työtehtävistäni on tehty tehtäväkuvaus Tehtäväkuvaus on käsitelty esimieheni kanssa 0 Tehtäväkuvauksessa tapahtuvat muutokset käsitellään esimiehen kanssa 1 29 Tunnen työpaikkani palkkausjärjestelmän perusteet Kyllä Ei osaa sanoa Ei Kuviossa 1 näkyy kokoaikatyössä olevien arviot palkkausjärjestelmän toimivuudesta. Kuvio 1. Mielipiteet palkkausjärjestelmän toimivuudesta vuosina 2010 ja 2012, Joka toisen mielestä työpaikan palkkausjärjestelmä kohtelee eri sukupuolta olevia työntekijöitä tasapuolisesti ja lähes joka toisen (2 ) mielestä järjestelmä kohtelee myös eri-ikäisiä työntekijöitä tasapuolisesti. Neljä

17 17 kymmenestä (0 ) piti järjestelmää selkeänä ja ymmärrettävänä. Palkkausjärjestelmää ei pidetä kannustavana (77 ) eikä sen uskota reagoivan työtehtävien muutoksiin (7 ). Järjestelmää ei myöskään pidetä kilpailukykyisenä (72 ). Työaikamuoto ja ylityöt Kahdella kolmesta ( ) oli virka-/työehtosopimuksen mukainen säännöllinen työaika viikossa tuntia 1 minuuttia, viidesosalla (22 ) viikkotyöaika oli tuntia 1 minuuttia. Osalla ( ) viikkotyöaika oli 7 tuntia. Viidellä sadasta ( ) oli muodollinen jaksotyö, jossa tasoittumisjakso on esim. viikkoa 11 tuntia minuuttia ilman säännöllisiä viikonlopputöitä. Kuviosta 1 selviää, miten työaikamuodot ovat vaihdelleet 200, 2010 ja Kuvio 1. Virka-/työehtosopimuksen mukainen säännöllinen viikkotyöaika, Yleistyöaika h 1 min Toimistotyöaika h 1 min 2 2 Jaksotyöaika Säännöllinen työaika 7 h Muodollinen jaksotyö (ei säännöllisiä viikonlopputöitä) Muu työaika Yhdeksän kymmenestä (90 ) ilmoitti, ettei työaikaan ole viimeisen vuoden aikana tullut muutoksia. Neljä kymmenestä kokoaikaisesta oli mahdollisuus ruokailla työaikanaan (ns. joutuisa ruokailu työajalla), joka toinen ruokaili omalla ajallaan. Mahdollisuuksissa ruokailla oli eroja eri toimi-/virka-asemissa olevien kesken (Kuvio 1). Kunnan johtotehtävissä olevilla kolme neljästä ruokaili omalla ajalla, yksi neljästä voi ruokailla työaikana. Joka toisella muissa kuin esimies- ja asiantuntijatehtävissä olevista ( ) oli mahdollisuus ruokailla työaikana, neljä kymmenestä (2 ) ruokaili omalla ajallaan.

18 1 Kuvio 1. Ruokailu työajalla toimi-/virka-aseman mukaan, Kunnan johtotehtävät 2 72 Toimialan tai yksikön johto- tai esimiestehtävät 2 Lähiesimies 9 Asiantuntijatehtävät 9 Muut tehtävät Voi ruokailla työaikana Ruokailu tapahtuu omalla ajalla Neljäsosa kokoaikaisista ( ) piti työmääräänsä sopivana, osalla (20 ) työmäärä on jatkuvasti liian suuri ja joka toisella (1 ) työmäärä on ajoittain liian suuri. Kuvioon 1 on kerätty vuosien 200, 2010 ja 2012 työmarkkinatutkimuksiin vastanneiden arviot työmäärän suuruudesta. Kunnan johtotehtävissä olevista joka neljäs arvioi työmääränsä olevan jatkuvasti liian suuri, joka toisen mielestä työmäärä oli vain ajoittain liian suuri. Kun vertaa johtotehtävissä olevien työmääräarvioita vuosilta 200, 2010 ja 2012, niin näyttää siltä, että vuonna 2012 työmääräänsä liian suureksi arvioivien osuus on jonkin verran pienentynyt. Muissa kuin johto- ja asiantuntijatehtävissä olevien joukossa oli muita vähemmän niitä, joilla työmäärä oli ainakin ajoittain liian suuri.

19 19 Kuvio 1. Arviot työmäärän suuruudesta, Kunnan johtotehtävät Toimialan tai yksikön johto- tai esimiestehtävät Lähiesimies Asiantuntijatehtävät Työmäärä on jatkuvasti liian suuri Työmäärä on ajoittain liian suuri Muut tehtävät Työmäärä on sopiva Kuusi kymmenestä (7 ) teki ylitöitä ja/tai muita säännöllisen työajan ylittäviä töitä. Muita useammin ylitöitä tekivät esimiestehtävissä olevat. Kunnan johtotehtävissä olevista neljä viidestä (1 ) teki ylitöitä, lähiesimiehistäkin kaksi kolmesta ( ). Muissa tehtävissä olevista reilu kolmannes ( ) ilmoitti tehneensä ylitöitä. Ylitöitä tekeville ylityötunteja kertyi viikossa keskimäärin,7 tuntia. Joka toisella ylituntien määrä jäi alle 2, tunnin, kymmenesosalla tunteja kertyi vähintään 7, yksi kymmenestä teki ylitöitä korkeintaan tunnin. Suurin osa (9 ) teki ylimääräisiä työtunteja oma-aloitteisesti, koska työtehtävistä suoriutuminen niin vaati. Kymmenesosa asiantuntijatehtävissä olleiden ja neljännes muissa tehtävissä olleiden ylimääräisistä työtunneista oli työnantajan määräyksestä tehtyjä. Neljä kymmenestä (9 ) sai täysimääräisen virka- ja työehtosopimuksen mukaisen korvauksen työnantajan määräyksestä tehdyistä ylitöistään. Lähes joka toisen ylityöt ( ) korvattiin 1:1 -periaatteella. Joka kymmenes teki työnantajan määräyksestä ylitöitä ilman korvausta. Kuviosta 17 selviää, miten ylitöiden korvaaminen vaihteli iän, toimi-/virka-aseman ja jäsenyhdistyksen mukaan.

20 20 Kuvio 17. Työnantajan määräyksestä tehtyjen ylitöiden korvaaminen, YHTEENSÄ IKÄ Alle 0 vuotta vuotta vuotta vuotta vuotta täyttäneet TOIMI-/VIRKA-ASEMA Kunnan johtotehtävät Toimialan tai yksikön johto- tai esimiestehtävät Lähiesimies Asiantuntijatehtävät Muut tehtävät 2 9 JÄSENYHDISTYS Kuntien asiantuntijat - Kumula Museoalan ammattiliitto 0 10 SPECIA - Asiantuntijat ja ylemmät toimihenkilöt Suomen Toimintaterapeuttiliitto Taide- ja kulttuurialan ammattijärjestö TAKU 1 Viestinnän asiantuntijoiden ammattijärjestö Viesti 2 Muut Korvataan täysimääräisesti virka- ja työehtosopimuksen mukaan Korvataan 1:1 Korvataan osittain Ei korvata lainkaan Lähes joka toinen ( ) kunnan johtotehtävissä olevista jäi ilman korvauksia. Seitsemän kymmenestä (9 ) sai ylitöistä, jotka hän tekee oma-aloitteisesti ilman ylityömäärästä, korvauksen 1:1 -periaatteella, viidesosa jäi ilman korvauksia. Kuviossa 1 on esitetty ilman ylityömääräystä tehtyjen ylitöiden korvaaminen eri-ikäisille, eri toimi-/virkaasemassa oleville sekä eri jäsenyhdistyksiin kuuluville.

21 21 Kuvio 1. Oma-aloitteisesti ilman ylityömääräystä tehtyjen ylitöiden korvaaminen, YHTEENSÄ 9 22 IKÄ Alle 0 vuotta vuotta vuotta vuotta 27 0 vuotta täyttäneet TOIMI-/VIRKA-ASEMA Kunnan johtotehtävät Toimialan tai yksikön johto- tai esimiestehtävät Lähiesimies Asiantuntijatehtävät Muut tehtävät JÄSENYHDISTYS Kuntien asiantuntijat - Kumula Museoalan ammattiliitto SPECIA - Asiantuntijat ja ylemmät toimihenkilöt 2 Suomen Toimintaterapeuttiliitto Taide- ja kulttuurialan ammattijärjestö TAKU Viestinnän asiantuntijoiden ammattijärjestö Viesti 2 29 Muut Korvataan 1:1 Korvataan paremmin kuin 1:1 Korvataan huonommin kuin 1:1 Ei korvata lainkaan Joka kymmenes (12 ) sai oma-aloitteisesti tehdyistä ylitöistään rahallisen korvauksen, lähes 0 sai korvauksen vapaa-aikana ja kolmasosalla (0 ) oli mahdollisuus kerätä ylityöt ja ylimääräiset tunnit työaikapankkiin ja pitää kertyneet vapaatunnit myöhemmin. Kaksi kolmesta (1 ) voi ottaa ylityöpankkiin kertyneet vapaat kokonaisina vapaapäivinä, yksi neljästä (27 ) voi pitää vapaita vain lyhentämällä työpäivää. Osalla (7 ) vapaat jäivät pääsääntöisesti käyttämättä. Neljäsosalla (2 ) viikoittainen työaika oli kuluneen vuoden aikana lisääntynyt ainakin jonkin verran, kahdella kolmesta työmäärä oli pysynyt ennallaan, pienellä osalla (7 ) työmäärä oli vähentynyt ainakin jonkin verran. Työpaikoilla työajan seurantaan käytetään monia tapoja (Kuvio 19). Joka toisen (9 ) työpaikalla tehdään etukäteen työvuorolista seuraavalle työjaksolle. Neljä viidestä (79 ) oli työpaikassa, jossa tehtyä työaikaa seurataan. Useamman kuin joka toisen ( ) työaikaa seurattiin koneellisesti. Joka toisen (0 ) poikkeamat työvuorolistaan merkittiin käsin. Neljällä viidestä (77 ) oli liukuva työaika.

22 22 Kuvio 19. Työajan seuranta, Työpaikalla tehdään etukäteen työvuorolista seuraavalla työjaksolle Tehtyä työaikaa seurataan 79 1 Työajanseuranta on koneellisesta 1 Poikkeamat työvuorolistaan merkitään käsin 0 7 Työpaikallani on käytössä liukuva työaika Kyllä Ei Ei osaa sanoa Palkkaus Vastaajille esitettiin myös palkkakysymyksiä. Jos vastaajalla ei ollut käytössä tarkkoja tietoja, niin häntä pyydettiin esittämään arvio saamistaan palkkatuloista. Seuraavissa palkkalaskelmissa ovat mukana lokakuussa 2012 kokopäivätyössä olleet, joiden säännöllisen työajan ansio ennen ennakonpidätystä oli vähintään 10 euroa. Laskelmissa on mukana 100 kyselyyn vastannutta. Taulukoissa ja kuvissa ryhmän palkka ilmoitetaan vain, jos ryhmässä on mukana vähintään kuusi henkilöä. Palkkataulukot ovat liitteenä. Kuvioon 20 on kerätty lokakuun 2012 säännöllisen työajan ansiot taustamuuttujittain nauhakuvion avulla. Nauhan vasen pää (F10) on palkka, jonka alapuolelle jää 10 prosenttia palkoista, oikea pää (F90) on palkka, jota suurempaa saa 10 ryhmään kuuluvista. Nauhan jakaa kahtia mediaanipalkka (Md, F0) eli palkka, jota pienempää saa puolet (0 ) ryhmään kuuluvista ja suurempaa palkkaa samoin puolet ryhmään kuuluvista. Nauhan sisällä oleva luku on ryhmän keskipalkka.

23 2 Kuvio 20. Kokopäivätyössä olleiden säännöllisen työajan ansiot ennen ennakonpidätystä, euroa/kk YHTEENSÄ Miehet Naiset IKÄ Alle 0 vuotta 0-9 vuotta 0-9 vuotta 0-9 vuotta 0- vuotta TOIMI-/VIRKA-ASEMA Kunnan johtotehtävät Toimialan tai yksikön johto- tai esimiestehtävät Lähiesimies Asiantuntijatehtävät Muut tehtävät TYÖSUHTEEN LAATU Pysyvä kokoaikatyö Määräaikainen kokoaikatyö PALKAN MÄÄRÄYTYMISPERUSTE KVTES-sopimuksen palkkahinnoitteluliitteiden mukainen Hinnoittelematon Sopimuspalkka Muutoin Ei tiedä F10 F0 F90 Keskiarvo Euroa/kk Kokoaikaisten säännöllisen työajan ansiot ennen ennakonpidätystä olivat lokakuussa 2012 keskimäärin 0 euroa. Miesten keskikansiot kuukaudessa olivat 02 euroa, naisten ansiot 299 euroa, mikä on 91 miesten keskipalkasta. Miesten palkat vaihtelevat naisten palkkoja enemmän. Joka toinen mies sai lokakuussa 2012 ainakin 100 euroa (mediaanipalkka, F0), naisten mediaanipalkka oli 27 euroa. Palkat vaihtelivat myös vastaajan iän, koulutusasteen, toimi-/virka-aseman, palvelussuhteen ja työssäkäyntialueen mukaan. Mitä enemmän vastaajalla oli ikää, sitä parempi oli palkka. Alle 0-vuotiaiden keskipalkka oli 2279 euroa, mikä on 0 9-vuotiaiden palkasta ja vajaa 70 yli 0-vuotiaiden keskipalkasta. Ylemmän korkeakouluasteen suorittaneiden keskipalkka oli 2 euroa mikä on 1 euroa suurempi kuin alemman korkeakoulututkinnon suorittaneiden keskipalkka. Kuukausiansiot vaihtelivat jäsenyhdistyksittäin (Kuvio 21). Suurimpia palkkoja saivat Viestin, Kumulan ja SPECIAn jäsenet. Palkkahajonta oli suurinta Kumulassa.

24 2 Kuvio 21. Kokopäivätyössä olleiden säännöllisen työajan ansiot ennen ennakonpidätystä jäsenyhdistyksittäin, euroa/kk Yhteensä Aito HSO Arkistoalan ammattiyhdistys Kuntien asiantuntijat - Kumula Käännösalan asiantuntijat KAJ Museoalan ammattiliitto Nuoriso- ja Liikunta-alan asiantuntijat SPECIA - Asiantuntijat ja ylemmät toimihenkilöt Suomen Suuhygienistiliitto SSHL Suomen Toimintaterapeuttiliitto Taide- ja kulttuurialan ammattijärjestö TAKU Viestinnän asiantuntijoiden ammattijärjestö Viesti F10 F0 F90 Keskiarvo Euroa/kk Luontoisedut Lokakuussa 2012 päätoimesta saadun palkan lisäksi reilu kymmenesosa kokoaikaisista sai luontoisetuja. Luontoisetujen yhteenlaskettu verotusarvo oli keskimäärin 97 euroa. Joka toisen luontoisedun saaja edun arvo jäi 0 euroon, joka kymmenes sai etuina yli 20 euroa. Ylityö- ja/tai vastaavat korvaukset Lokakuussa 2012 ylityö- ja/tai vastaavia korvauksia ja palkkioita sai joka kymmenes kokoaikaisena olleesta. Korvausten suuruus oli keskimäärin 17 euroa. Joka toisen korvaukset jäivät 0 euroon. Kymmenesosalla korvaukset ylittivät 00 euroa ja yhdellä kymmenestä korvaukset olivat korkeintaan 20 euroa. Palkkakehitys Tutkimuksen tekohetkellä oli voimassa KVTES -sopimus ajalla Tutkimusaikaa edeltävä sopimuskorotus toteutettiin , jolloin palkkoihin tuli yleiskorotus 1,7 prosenttia ja kertaerä 10 euroa. Vastaajia pyydettiin ilmoittamaan päätoimen kuukausiansioiden muutokset lokakuusta 2011 lokakuuhun Kahdella kolmesta päätoimen kuukausiansiot olivat nousseet kuluneen vuoden aikana, osalla ( ) palkka oli laskenut, osa ( ) ei ollut töissä lokakuussa Neljäsosa (2 ) ei osannut sanoa ansioissa tapahtuneista muutoksista mitään. Kokoaikaisten palkat olivat nousseet keskimäärin 17 euroa. Joka toisen ansioihin oli tullut lisää vähintään 9 euroa. Kymmenesosalla ansiot olivat lokakuussa 2010 vähintään 00 euroa suuremmat kuin vuotta aiemmin, kymmenesosalla ansiot nousivat korkeintaan 0 euroa.

25 2 Kuukausiansioiden muutoksiin on useita syitä. KVTES-sopimuksen mukaan palkat nousivat ,7 prosenttia, osa sai työehtosopimukseen kirjatun lisän. Kolmasosan palkkoja oli muuttanut tehtäväkohtaisen palkanosan muutos, kymmenesosa oli saanut henkilökohtaisen palkanosan vuosisidonnaista lisää. Osalla (12) siirtyminen uuden työnantajan palvelukseen näkyi palkassa. Kuviossa 22 näkyy Akavan Erityisalojen kuntasektorin palkkakehitys vuosina Palkat on kerätty Akavan Erityisalojen työmarkkinatutkimuksista vuosilta Kuviossa on myös kaikkien kuukausipalkkaisten palkansaajien keskiansiot. Kuvio 22. Keskiansiot vuosina , euroa/kk AE kuntasektori Kaikki kuukausipalkkaiset palkansaajat Lähde: Akavan Erityisalat, Tilastokeskus (Ansiotasoindeksi 2010 = 100) Luottamusmiestoiminta Akavan Erityisalojen jäsenyhdistysten jäseniä edustavat kunnissa ja kuntayhtymissä Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry:n luottamusmiehet. Useampi kuin joka toinen ei tiennyt, kuka on häntä edustava luottamusmies tai pääluottamusmies. Neljä kymmenestä kokopäivätyössä olleesta (1 ) tiesi häntä edustavan JUKOn luottamusmiehen, reilu kolmannes ( ) JUKOn pääluottamusmiehen ja useampi kuin joka toinen ( ) tiesi luottamusmiehen tehtävät. Kuviosta 2 näkyy, miten tietämys luottamusmiestoiminnasta vaihtelee suurimmissa jäsenyhdistyksissä. Kuviossa ovat mukana ne yhdistykset, joissa kysymykseen Tunnetko JUKO ry:n luottamusmiestoimintaa ja oletko käyttänyt luottamusmiehen palveluja? vastaajia oli vähintään 20 kokoaikaista.

26 2 Kuvio 2. JUKO ry:n luottamusmiestoiminnan tunteminen jäsenyhdistyksittäin, Aito HSO Arkistoalan ammattiyhdistys Kuntien asiantuntijat - Kumula Käännösalan asiantuntijat KAJ Museoalan ammattiliitto Nuoriso- ja Liikunta-alan asiantuntijat SPECIA - Asiantuntijat ja ylemmät toimihenkilöt Suomen Suuhygienistiliitto SSHL Suomen Toimintaterapeuttiliitto Taide- ja kulttuurialan ammattijärjestö TAKU Viestinnän asiantuntijoiden ammattijärjestö Viesti Muut Yhteensä Tietää häntä edustavan JUKOn luottamusmiehen Tietää häntä edustavan JUKOn pääluottamusmiehen Tietää luottamusmiehen tehtävät Tietämys luottamusmiestoiminnasta vaihteli jäsenyhdistyksittäin. Aito HSOn, Kumulan, SSHLn ja Viestin jäsenet tiesivät muita useammin JUKOn luottamusmiehen ja pääluottamusmiehen. Palvelussuhteeseen liittyvissä ongelmissa ja kysymyksissä kahdeksan kymmenestä oli kääntynyt esimiehen puoleen, vajaa kolmannes (2 ) oli ollut yhteydessä omaan yhdistykseen (Kuvio 2). Vajaa viidennes (17 ) oli selvitellyt ongelmia JUKOn luottamusmiehen kanssa ja 1 oli vienyt asian JUKOn pääluottamusmiehelle. 1 oli hakenut apua Akavan Erityisalojen työsuhdeneuvonnasta. Ongelmatilanteissa apua oli haettu myös yrityksen sisältä muiltakin kuin esimieheltä, esim. henkilöstöpäälliköltä. Asioita oli selvitetty myös työsuojeluvaltuutetun ja työkavereiden kanssa.

27 27 Kuvio 2. Yhteydenpito palvelussuhteeseen liittyvissä ongelmissa ja kysymyksissä, Esimieheen 79 Omaan yhdistykseen 2 JUKOn luottamusmieheen 17 JUKOn pääluottamusmieheen 1 Akavan Erityisalojen työsuhdeneuvontaan 1 Muualle Vastaajien arviot luottamusmiehen ja pääluottamusmiehen toiminnasta selviävät kuviosta 2. Kuvio 2. Arviot luottamusmiehen ja pääluottamusmiehen toiminnasta 2010 ja 2012,

28 2 Kolmasosa ( ) oli saanut luottamusmieheltään yhteystiedot ja muuta tietoa luottamusmiehen tehtävistä. Viidennes (19 ) oli saanut tietoa ajankohtaisista asioista luottamusmiehen kautta. Useampi kuin joka toinen ei osannut arvioida luottamusmiesten toimintaa. Reilu kymmenesosa vastaajista oli sitä mieltä, että luottamusmiehellä on tietoa ammattiryhmän erityiskysymyksistä ja että hän on vienyt erityiskysymyksiä eteenpäin. Arviot pääluottamusmiehen toiminnasta olivat hyvin samansuuntaisia kuin arviot luottamusmiehen toiminnasta. Arviot luottamusmiehen ja pääluottamusmiehen toiminnasta ovat huonontuneet merkittävästä vuodesta Muutokset työssä Kokopäivätyössä olleiden arviot siitä, miten asiat olivat viime aikoina työpaikalla muuttuneet, selviää kuviosta 2. Yksi neljästä oli sitä mieltä, että työtehtäviin pääsee vaikuttamaan enemmän kuin ennen. Kolmasosa (2 ) pääsi käyttämään työssään ammattitaitoaan ja kykyjään aiempaa enemmän. Joka neljäs (27 ) tunsi, että työtovereiden tuki ja rohkaisu on lisääntynyt. Alle 0-vuotiaat olivat muita useammin sitä mieltä, että työtovereiden tuki on lisääntynyt. Työpaikalla viihtymistä vähensi se, että työpaikan ilmapiiri ja yhteishenki on huonontunut. Niitä, joiden mielestä työpaikan ilmapiiri ja yhteishenki on huonontunut ainakin jonkin verran (2 ) oli selvästi enemmän, kuin niitä, joiden mielestä työpaikan ilmapiiri oli viime aikoina parantunut. Joka neljännen (2 ) mielestä esimiehen antama tuki ja rohkaisu on vähentynyt, viidesosa taas (21 ) arvio tuen ja rohkaisun lisääntyneen. Arviot työpaikalla tapahtuneista muutoksista vaihtelee jäsenyhdistyksittäin. Kumulan ja Museoalan jäsenistä kaksi kolmesta arvioi työtovereiden tuen ja rohkaisun pysyneen ennallaan, ja niitä, joiden mielestä tuki ja rohkaisu on lisääntynyt, on vähemmän kuin muissa yhdistyksissä. TAKUn jäsenistä useampi kuin joka viides oli sitä mieltä, että mahdollisuudet vaikuttaa työtahtiin ovat aiempaa suuremmat. Erityisesti Viestin jäsenten sekä mahdollisuudet vaikuttaa työtehtäviin että mahdollisuudet käyttää ammattitaitojaan ja kykyjään ovat lisääntyneet. Kuvio 2. Muutokset työpaikalla, Mahdollisuus vaikuttaa työtehtäviin Mahdollisuus käyttää ammattitaitoa ja kykyjä työssä Mahdollisuus vaikuttaa työtahtiin Mahdollisuus vaikuttaa työnjakoon Esimiehen antama tuki ja rohkaisu 21 2 Työtovereiden antama tuki ja rohkaisu Työtovereiden keskinäinen kilpailu Työpaikan ilmapiiri ja yhteishenki Lisääntynyt/parantunut Pysynyt ennallaan Vähentynyt/huonontunut Kunnissa meneillään oleva kunta- ja palvelurakenneuudistus tuo muutoksia työpaikoille. Kuviossa 27 selviää, mitä kyselyyn vastanneet ajattelevat uudistuksesta.

29 29 Kuvio 27. Kunta- ja palvelurakennemuutokset ja arviot muutosten toteuttamisesta, Työpaikallani kunnassa/kuntayhtymässä valmistellaan kuntaliitosta Palveluja on siirretty/aiotaan siirtää liikelaitoksille/kuntaomisteiselle yhtiöille Palveluja on ulkoistettu/aiotaan ulkoistaa yksityiselle 0 27 Käyttöön on otettu/otetaan suunnitteluohjausmalli (tilaaja tuottaja) 2 Muutoksista on tiedotettu hyvin Toimin kunnassa/kuntayhtymässä muutoksen valmistelijana 9 Koen työtehtävieni parantuvan 7 Koen, ettei työtehtävissäni tapahdu muutoksia 0 Koen työehtojeni parantuvan/parantuneen 0 Koen, ettei työehdoissani ole tapahtunut/tapahdu muutoksia Samaa mieltä Ei osaa sanoa Eri mieltä Neljännes (27 ) oli lokakuussa 2012 työssä kunnassa tai kuntayhtymässä, jossa valmistellaan kuntaliitosta. Neljä kymmenestä (0 ) oli kunnassa, jossa palveluja on siirretty tai aiotaan siirtää liikelaitokselle/kuntaomisteiselle yhtiölle. Osa (0 ) oli kunnissa, joissa palveluja on jo ulkoistettu tai niitä tullaan ulkoistamaan yksityiselle. Joka kolmas vastaaja ei osannut sanoa työnantajakunnassa meneillään olevista muutoksista mitään. Neljännes (2) piti muutoksista tiedottamista onnistuneena, lähes joka toinen (7) oli asiasta päinvastaista mieltä. Osa vastaajista (9 ) oli valmistelemassa kunnassa/kuntayhtymässä tehtäviä muutoksia. Vastaajat arvioivat myös sitä, miten muutokset tulevat vaikuttamaan työtehtäviin. Lähes joka toisen (7 ) mielestä muutokset eivät tuo parannusta työtehtäviin, vain joka kymmenennen (9 ) työtehtäviin muutokset vaikuttavat myönteisesti. Kolmasosa ( ) uskoo, että muutokset eivät vaikuta työtehtäviin. Neljä sadasta ( ) odottaa parannuksia työehtoihin, joka toisen (0 ) ei usko ehtojen kehittyvän parempaan suuntaan. Neljä kymmenestä (1 ) uskoo, ettei työehdoissa ole tapahtunut/tule tapahtumaan muutoksia. Työhyvinvointi ja työssä jaksaminen Suurin osa (7 ) arvioi oman jaksamisen olleen kuluneen vuoden aikana ainakin melko hyvää, viidesosalla jaksaminen oli ollut huonoa. Lomakkeella oli kysymys, jossa vastaajaa pyydettiin arvioimaan eri tekijöiden vaikutusta yleisesti työpaikkojen hyvinvointiin. Kaksi kolmesta oli sitä mieltä, että työpaikkojen hyvinvointiin vaikuttaa erittäin paljon hyvä johtaminen ja esimiestyö (7 ) sekä mahdollisuus vaikuttaa omaan työhön sekä sisältöön että tekemisen tahtiin (72 ).

30 0 Kaksi kolmesta uskoi turvallisen, luottamuksellisen ja erilaisuutta arvostavan ilmapiirin sekä osaamista ja koulutusta vastaavan työn olevan erittäin tärkeitä työpaikan työhyvinvoinnin tekijöitä. Joka toisen mielestä myös toimiva tiedonkulku ja sopiva määrä työtä ovat työhyvinvoinnin erittäin tärkeitä tekijöitä. Kuviosta 2 selviää, miten naiset ja miehet arvioivat eri tekijöiden vaikuttavan yleisesti työpaikkojen työhyvinvointiin. Kuvio 2. Mielipiteet yleisesti työpaikkojen työhyvinvointiin vaikuttavista tekijöistä, kokoaikaiset, Hyvä johtaminen ja esimiestyö Miehet Naiset Kannustava palkkaus Miehet Naiset Mahdollisuus vaikuttaa omaan työhön sekä sisältöön että tekemisen tahtiin Miehet Naiset Osaamista ja koulutusta vastaava työ Miehet Naiset Sopiva määrä työtä Miehet Naiset Toimiva tiedonkulku Miehet Naiset Turvallinen ja luottamuksellinen ilmapiiri, jossa arvostetaan työntekijöiden erilaisuutta Miehet Naiset Työ- ja loma-ajat, joiden järjestelyissä joustetaan oman tarpeen mukaan. Miehet Naiset Erittäin paljon Paljon Jonkin verran Ei lainkaan Naisten ja miesten käsitykset työpaikan hyvinvointiin vaikuttavista tekijöistä poikkesivat toisistaan (Kuvio 2). Käsitykset olivat hyvin samansuuntaisia, naiset valitsivat miehiä useammin vaihtoehdon Erittäin paljon. Vastaajat arvioivat myös sitä, miten työhyvinvointiin vaikuttavat tekijät toteutuvat omassa työssään. Kuviossa 29 tekijät on lajiteltu sen mukaan, miten hyvin hyvinvointiin vaikuttavat tekijät ovat toteutuneet. Yhdeksän kymmenestä oli sitä mieltä, että omalla työpaikalla työ- ja loma-aikojen järjestelyissä joustetaan oman tarpeen mukaan erittäin hyvin (2 ) tai hyvin ( ). Neljäsosa (2 ) oli koulutustaan vastaavassa työssä, kuudella kymmenestä (0 ) työn vaativuustaso oli lähellä vastaajan osaaminen ja koulutusta. Neljäsosa (2 ) arvioi mahdollisuuksiaan vaikuttaa omaan työhön heikoiksi. Vielä useampi (2 ) oli sitä mieltä, että työpaikan ilmapiiriä ei voi pitää kovin turvallisena ja luottamuksellisena työntekijöiden erilaisuutta arvostavana. Kriittisemmin arvioitiin kannustavaa palkkausta. Joka viidennen (1 ) työn palkkauksessa puuttuu kannustava osuus tai sen osuus on hyvin pieni.

31 1 Kuvio 29. Arviot työhyvinvointiin vaikuttavien tekijöiden toteutumisesta omassa työssä, Työ- ja loma-ajat, joiden järjestelyissä joustetaan oman tarpeen mukaan Osaamista ja koulutusta vastaava työ Mahdollisuus vaikuttaa omaan työhön sekä sisältöön että tekemisen tahtiin Turvallinen ja luottamuksellinen ilmapiiri, jossa arvostetaan työntekijöiden erilaisuutta Sopiva määrä työtä 1 2 Hyvä johtaminen ja esimiestyö 10 1 Toimiva tiedonkulku Kannustava palkkaus Erittäin hyvin Hyvin Heikosti Ei lainkaan Työhyvinvointiin ja työssä jaksamiseen liittyy myös työpaikkakiusaaminen. Kiusaamisen kokeminen ja kiusaamisen havaitseminen työpaikoilla on pysynyt vuodesta 200 lähes ennallaan (Kuvio 0). Kuusi kymmenestä (7 ) ei ole kokenut työpaikallaan kiusaamista vuoden 2012 aikana. Neljännes (2 ) on havainnut työyhteisössään kiusaamista, joka on kohdistunut johonkuhun toiseen. Kuvio 0. Kiusaamisen kokeminen tai havaitseminen työpaikoilla, Ei ole kokenut 7 7 Ei omalla kohdalla, mutta on havainnut työyhteisössä Johdon tai esimiehen taholta 12 1 Työtovereiden taholta Alaisten taholta 2 Asiakkaiden taholta Luottamusjohdon taholta

32 2 Kunnan johtotehtävissä olevat ja toimialan tai yksikön johtotehtävissä olleet ovat joutuneet muita useammin kiusaamisen kohteeksi. Alaisten kiusaaminen on tutumpaa 0 vuotta täyttäneille kuin heitä nuoremmille. Asiantuntijatehtävissä ja muissa kuin johto- ja esimiestehtävissä olleet olivat joutuneet muita useammin työtovereiden kiusaamisen kohteeksi. Viestin vastanneista jopa 17 on havainnut tai kokenut johdon tai esimiehen taholta kiusaamista. Neljä kymmenestä vastasi, että kiusaamiseen oli puututtu. Kiusaamiseen oli puututtu monin tavoin. Työterveyshuolto ja esimiehet olivat olleet mukana selvittämässä kiusaamista. Kiusattu itse tai työtoverit olivat ottaneet asian esille. Työhyvinvointikyselyillä ja ilmapiirikartoituksilla oli pyritty selvittämään asiaa.

33 Taulukkoluettelo Taulukko 1. Vastanneet jäsenyhdistyksittäin,... Taulukko 2. Palkan määräytymisperusteet 2012, Kuvioluettelo Kuvio 1. Taustatietoja vastanneista,... Kuvio 2. Kokopäivätyössä olleiden toimi-/virka-asema sukupuolen ja iän mukaan,... Kuvio. Koulutuksen ja työtehtävien vaativuustason vastaavuus,... 7 Kuvio. Kokopäivätyössä olleiden määräaikaisten osuudet ikäluokittain,... Kuvio. Määräaikaisuuden pituus iän mukaan,... 9 Kuvio. Kokopäivätyössä olleiden määräaikaisten palvelussuhteiden määrä iän ja määräaikaisuuden pituuden mukaan, Kuvio 7. Työnantajan perustelut määräaikaisten palvelussuhteiden käytölle iän mukaan, Kuvio. Tehtäväkohtaisen palkan lisäksi maksettavat lisät, Kuvio 9. Työpaikalla kunnassa/kuntayhtymässä maksettavat lisät, Kuvio 10. Palkkaan vaikuttavat tekijät (vaikuttavat paljon tai jossain määrin),... 1 Kuvio 11. Palkkaukseen vaikuttavat tekijät toimi-/virka-aseman mukaan vuosina 2010 ja 2012,... 1 Kuvio 12. Kehityskeskustelut ja tehtävänkuvaukset,... 1 Kuvio 1. Mielipiteet palkkausjärjestelmän toimivuudesta vuosina 2010 ja 2012,... 1 Kuvio 1. Virka-/työehtosopimuksen mukainen säännöllinen viikkotyöaika, Kuvio 1. Ruokailu työajalla toimi-/virka-aseman mukaan,... 1 Kuvio 1. Arviot työmäärän suuruudesta, Kuvio 17. Työnantajan määräyksestä tehtyjen ylitöiden korvaaminen, Kuvio 1. Oma-aloitteisesti ilman ylityömääräystä tehtyjen ylitöiden korvaaminen, Kuvio 19. Työajan seuranta, Kuvio 20. Kokopäivätyössä olleiden säännöllisen työajan ansiot ennen ennakonpidätystä, euroa/kk... 2 Kuvio 21. Kokopäivätyössä olleiden säännöllisen työajan ansiot ennen ennakonpidätystä jäsenyhdistyksittäin, euroa/kk... 2 Kuvio 22. Keskiansiot vuosina , euroa/kk... 2 Kuvio 2. JUKO ry:n luottamusmiestoiminnan tunteminen jäsenyhdistyksittäin,... 2 Kuvio 2. Yhteydenpito palvelussuhteeseen liittyvissä ongelmissa ja kysymyksissä, Kuvio 2. Arviot luottamusmiehen ja pääluottamusmiehen toiminnasta 2010 ja 2012, Kuvio 2. Muutokset työpaikalla,... 2

34 Kuvio 27. Kunta- ja palvelurakennemuutokset ja arviot muutosten toteuttamisesta, Kuvio 2. Mielipiteet yleisesti työpaikkojen työhyvinvointiin vaikuttavista tekijöistä, kokoaikaiset,... 0 Kuvio 29. Arviot työhyvinvointiin vaikuttavien tekijöiden toteutumisesta omassa työssä,... 1 Kuvio 0. Kiusaamisen kokeminen tai havaitseminen työpaikoilla,... 1 Liitetaulukot Säännöllisen työajan ansiot 2012/10 Säännöllisen työajan ansiot Lkm Keskipalkka F10 F2 F0 F7 F90 Sukupuolen mukaan Miehet Nainen Ei tietoa Yhteensä Koulutuksen mukaan Keskiaste Alin korkea-aste Alempi korkeakouluaste Ylempi korkeakouluaste Tutkijakoulutusaste Ulkomailla suoritettu tutkinto 0. Ei tietoa Yhteensä Koulutuksen mukaan, miehet Keskiaste Alin korkea-aste 2 1. Alempi korkeakouluaste Ylempi korkeakouluaste Tutkijakoulutusaste. Yhteensä Koulutuksen mukaan, naiset Keskiaste Alin korkea-aste Alempi korkeakouluaste Ylempi korkeakouluaste Tutkijakoulutusaste Ulkomailla suoritettu tutkinto 0. Ei tietoa Yhteensä Iän mukaan Alle 0-vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotta täyttäneet Ei tietoa 0. Yhteensä Iän mukaan, miehet Alle 0-vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotta täyttäneet Ei tietoa Yhteensä Iän mukaan, naiset Alle 0-vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotta täyttäneet Ei tietoa Yhteensä Työssäkäyntipaikkakunnan mukaan Pääkaupunkiseutu Muu Etelä-Suomen AVI Lounais-Suomen AVI

Kuntasektorin työmarkkinatutkimus 2010

Kuntasektorin työmarkkinatutkimus 2010 Kuntasektorin työmarkkinatutkimus 20 Akavan Erityisalojen selvityksiä 5 2011 Akavan Erityisalat ry Ulkoasu Olli Luotonen ISBN 978-952-5927-20-7 (nid.) ISBN 978-952-5927-21- (pdf) Painopaikka Libris Oy,

Lisätiedot

KUNTASEKTORIN TYÖMARKKINATUTKIMUS 2006. Akavan Erityisalojen selvityksiä 3/2007

KUNTASEKTORIN TYÖMARKKINATUTKIMUS 2006. Akavan Erityisalojen selvityksiä 3/2007 KUNTASEKTORIN TYÖMARKKINATUTKIMUS 06 Akavan Erityisalojen selvityksiä 3/07 Akavan Erityisalat ry ISSN 1796-9247 Multiprint Oy Helsinki ALUKSI Tämänkertainen työmarkkinatutkimuksemme on järjestyksessä liittomme

Lisätiedot

VALTIOSEKTORIN TYÖMARKKINATUTKIMUS Akavan Erityisalojen selvityksiä 4/2007

VALTIOSEKTORIN TYÖMARKKINATUTKIMUS Akavan Erityisalojen selvityksiä 4/2007 VALTIOSEKTORIN TYÖMARKKINATUTKIMUS 06 Akavan Erityisalojen selvityksiä 4/07 Akavan Erityisalat ry ISSN 1796-9255 Multiprint Oy Helsinki ALUKSI Tämänkertainen työmarkkinatutkimuksemme on järjestyksessä

Lisätiedot

JULKISEN SEKTORIN TYÖMARKKINATUTKIMUS Akavan Erityisalojen selvityksiä 3/2006

JULKISEN SEKTORIN TYÖMARKKINATUTKIMUS Akavan Erityisalojen selvityksiä 3/2006 JULKISEN SEKTORIN TYÖMARKKINATUTKIMUS 05 Akavan Erityisalojen selvityksiä 3/06 Akavan Erityisalat ry ISSN 1796-4172 Aluksi Tämänkertaisessa julkisen sektorin työmarkkinatutkimuksessamme keskityimme lähes

Lisätiedot

YKSITYISEN SEKTORIN TYÖMARKKINATUTKIMUS 2005. Akavan Erityisalojen selvityksiä 2006

YKSITYISEN SEKTORIN TYÖMARKKINATUTKIMUS 2005. Akavan Erityisalojen selvityksiä 2006 YKSITYISEN SEKTORIN TYÖMARKKINATUTKIMUS 200 Akavan Erityisalojen selvityksiä 200 Akavan Erityisalat ry ISSN 179- Aluksi Akavan Erityisalojen yksityisen sektorin työmarkkinatutkimus tehtiin jälleen erillisenä

Lisätiedot

YKSITYISEN SEKTORIN TYÖMARKKINATUTKIMUS 2006. Akavan Erityisalojen selvityksiä 2/2007

YKSITYISEN SEKTORIN TYÖMARKKINATUTKIMUS 2006. Akavan Erityisalojen selvityksiä 2/2007 YKSITYISEN SEKTORIN TYÖMARKKINATUTKIMUS 200 Akavan Erityisalojen selvityksiä 2/2007 Akavan Erityisalat ry ISSN 179-1 Multiprint Oy Helsinki ALUKSI Tämänkertainen työmarkkinatutkimuksemme on järjestyksessä

Lisätiedot

11. Jäsenistön ansiotaso

11. Jäsenistön ansiotaso 24 Kuvio 19. 11. Jäsenistön ansiotaso Tutkimuksessa selvitettiin jäsenistön palkkaukseen liittyviä asioita. Vastaajilta kysyttiin heidän kokonaiskuukausiansioitaan (kuukausibruttotulot). Vastaajia pyydettiin

Lisätiedot

valtio- sektorin työmarkkina tutkimus

valtio- sektorin työmarkkina tutkimus valtio- sektorin työmarkkina tutkimus Akavan Erityisalat ry Toimittanut: Arja Ahola Taitto: Olli Luotonen Kannen taitto: Nanna Särkkä Kannen kuva: Delany Brendan / Comma Painotalo Auranen, Forssa 2009

Lisätiedot

Yliopistosektorin työmarkkinatutkimus 2010

Yliopistosektorin työmarkkinatutkimus 2010 Yliopistosektorin työmarkkinatutkimus 2010 Akavan Erityisalojen selvityksiä 4 2011 Akavan Erityisalat ry Ulkoasu Olli Luotonen ISBN 978-952-5927-18-4 (nid.) ISBN 978-952-5927-19-1 (pdf) Painopaikka Libris

Lisätiedot

Palkkatasotutkimus 2015

Palkkatasotutkimus 2015 Palkkatasotutkimus Tuloksia Taustaa Vuotuinen palkkatasotutkimus antaa poikkileikkauksen jäsenten sijoittumisesta työmarkkinoilla ja palkkatasosta Lokakuun ansiot (tunnusluvuissa mukana kokoaikatyössä

Lisätiedot

PALKKAKYSELY PALKKAKYSELY

PALKKAKYSELY PALKKAKYSELY 1. PALKKAKYSELY 1 Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RILin jäsenille tehtiin lokakuussa 2016 työmarkkinatutkimus internet-kyselynä. Kysely toteutettiin yhteistyössä Tekniikan Akateemisten Liitto TEKin vastaavan

Lisätiedot

KYSELY TEKNISEN VIESTINNÄN TEHTÄVISSÄ TOIMIVIEN PALKKAUKSESTA JA TYÖSUHTEEN EHDOISTA. - yhteenveto tuloksista

KYSELY TEKNISEN VIESTINNÄN TEHTÄVISSÄ TOIMIVIEN PALKKAUKSESTA JA TYÖSUHTEEN EHDOISTA. - yhteenveto tuloksista 1 KYSELY TEKNISEN VIESTINNÄN TEHTÄVISSÄ TOIMIVIEN PALKKAUKSESTA JA TYÖSUHTEEN EHDOISTA - yhteenveto tuloksista Suomen teknisen viestinnän yhdistyksen syysseminaari Tampere 15.10.2013 Hanna Gorschelnik

Lisätiedot

Yksityisen sektorin työmarkkinatutkimus 2007. Akavan Erityisalojen selvityksiä 1 2008

Yksityisen sektorin työmarkkinatutkimus 2007. Akavan Erityisalojen selvityksiä 1 2008 Akavan Erityisalojen selvityksiä 1 2008 Yksityisen sektorin työmarkkinatutkimus 2007 Akavan Erityisalojen selvityksiä 1 2008 Yksityisen sektorin työmarkkinatutkimus 2007 Akavan Erityisalojen selvityksiä

Lisätiedot

Vastausprosentti % Kuntaliitto 2004, n=202 Kuntaliitto 2008, n=198 Kuntaliitto 2011, n=220. Parempi Työyhteisö -kysely Työterveyslaitos 1

Vastausprosentti % Kuntaliitto 2004, n=202 Kuntaliitto 2008, n=198 Kuntaliitto 2011, n=220. Parempi Työyhteisö -kysely Työterveyslaitos 1 Vastausprosentti % 9 8 75 74 67 Kuntaliitto 4, n=2 Kuntaliitto 8, n=198 Kuntaliitto 11, n=2 Työterveyslaitos 1 Parempi Työyhteisö -Avainluvut 19 Työyhteisön kehittämisedellytykset 18 Työryhmän kehittämisaktiivisuus

Lisätiedot

Korkeakoulusektorin työmarkkinatutkimus 2011

Korkeakoulusektorin työmarkkinatutkimus 2011 Korkeakoulusektorin työmarkkinatutkimus 2011 Akavan Erityisalojen selvityksiä 3 2012 Akavan Erityisalat ry Ulkoasu Olli Luotonen ISBN 978-952-5927-34-4 (nid.) ISBN 978-952-5927-35-1 (pdf) Painopaikka Libris

Lisätiedot

Yksityisen sektorin työmarkkinatutkimus 2010

Yksityisen sektorin työmarkkinatutkimus 2010 Yksityisen sektorin työmarkkinatutkimus 2010 Akavan Erityisalojen selvityksiä 2 2011 Akavan Erityisalat ry Ulkoasu Olli Luotonen ISBN 978-952-5927-10-8 (nid.) ISBN 978-952-5927-11-5 (pdf) Painopaikka Libris

Lisätiedot

Yleiskuva. Palkkatutkimus 2008. Tutkimuksen tausta. Tutkimuksen tavoite. Tutkimusasetelma

Yleiskuva. Palkkatutkimus 2008. Tutkimuksen tausta. Tutkimuksen tavoite. Tutkimusasetelma Palkkatutkimus 2008 Yleiskuva Tutkimuksen tausta Tutkimuksen tavoite Tutkimusasetelma Tietotekniikan liitto (TTL) ja Tietoviikko suorittivat kesäkuussa 2008 perinteisen palkkatutkimuksen. Tutkimus on perinteisesti

Lisätiedot

Valtiosektorin työmarkkinatutkimus 2011

Valtiosektorin työmarkkinatutkimus 2011 Valtiosektorin työmarkkinatutkimus 2011 Akavan Erityisalojen selvityksiä 2 2012 Akavan Erityisalat ry Ulkoasu Olli Luotonen ISBN 978-952-5927-32-0 (nid.) ISBN 978-952-5927-33-7 (pdf) Painopaikka Libris

Lisätiedot

Luottamusmiesbarometri Yhteenveto tuloksista

Luottamusmiesbarometri Yhteenveto tuloksista Luottamusmiesbarometri 2017 Yhteenveto tuloksista Taustaa Akavan luottamusmiesbarometri on joka toinen vuosi toteutettava kysely akavalaisille luottamusmiehille. Barometri toteutettiin vuonna 2017 toista

Lisätiedot

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia OAJ:n Työolobarometrin tuloksia 31.1.2014 OAJ:n Työolobarometrin perustiedot Kysely toteutettiin loka-marraskuussa 2013 Kyselyn vastaajia 1347 Opetusalan ammattijärjestön ja Finlands Svenska Lärarförbundin

Lisätiedot

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2. Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.2017 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti STTK:n toimeksiannosta

Lisätiedot

Selvitys tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustilanteesta

Selvitys tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustilanteesta Liite 1. Selvitys tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustilanteesta Kouvolan kaupunki Selvitys tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustilanteesta 1 1. Miehet ja naiset Kouvolan kaupungin henkilöstöstä naisia on 83,9 % ja

Lisätiedot

Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri

Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri 1 Yritysten määrän kehitys 1990-2013 290 000 282635 270 000 266062 263 001263759 266909 262548 250 000 252 815 230 000 210 000 209151 207493 203542 205468

Lisätiedot

Toimihenkilöbarometri 2013

Toimihenkilöbarometri 2013 Toimihenkilöbarometri 2013 Seppo Nevalainen 2 7. 11. 2 0 1 3 Vastanneet jäsenliitoittain Yhteensä N = 1288 Miehet N = 307 Naiset N = 979 Naisten osuus, % Vastausprosentti Painokerroin Ammattiliitto PRO

Lisätiedot

Valtiosektorin työmarkkinatutkimus 2010

Valtiosektorin työmarkkinatutkimus 2010 Valtiosektorin työmarkkinatutkimus 2010 Akavan Erityisalojen selvityksiä 3 2011 Akavan Erityisalat ry Ulkoasu Olli Luotonen ISBN 978-952-5927-16-0 (nid.) ISBN 978-952-5927-17-7 (pdf) Painopaikka Libris

Lisätiedot

Kunnalliset palkat ja henkilöstö

Kunnalliset palkat ja henkilöstö Kunnalliset palkat ja henkilöstö Tilastoesite syyskuu 2016 KT Kuntatyönantajat 8000 7000 6000 Keskiansiot sopimusaloittain Kokoaikaiset kuukausipalkkaiset vuonna 2015 7 380 5000 4000 3000 2000 2 743 3

Lisätiedot

HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2010

HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2010 HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2010 Päivi Hakulinen SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 4 2. Tehokas TUKES... 4 Henkilöstö... 4 Keski-ikä... 5 Vaihtuvuus... 6 Työaika... 6 3. Osaava ja oppiva TUKES... 7 Osaaminen ja

Lisätiedot

Tohtorin tutkinnon suorittaneet työelämässä: vuosina 2010 ja 2011 Tampereen yliopistosta valmistuneiden tohtorien uraseuranta

Tohtorin tutkinnon suorittaneet työelämässä: vuosina 2010 ja 2011 Tampereen yliopistosta valmistuneiden tohtorien uraseuranta Tohtorin tutkinnon suorittaneet työelämässä: vuosina 2010 ja 2011 Tampereen yliopistosta valmistuneiden tohtorien uraseuranta Tampereen yliopisto Ura- ja rekrytointipalvelut Kyselyn toteutus ja kohderyhmä

Lisätiedot

Tohtorin tutkinnon suorittaneet työelämässä: Vuosina 2008 ja 2009 Tampereen yliopistossa tohtorin tutkinnon suorittaneiden uraseuranta

Tohtorin tutkinnon suorittaneet työelämässä: Vuosina 2008 ja 2009 Tampereen yliopistossa tohtorin tutkinnon suorittaneiden uraseuranta Tohtorin tutkinnon suorittaneet työelämässä: Vuosina 2008 ja 2009 Tampereen yliopistossa tohtorin tutkinnon suorittaneiden uraseuranta Tampereen yliopisto Ura- ja rekrytointipalvelut Kyselyn toteutus ja

Lisätiedot

Yksityisen sektorin työmarkkinatutkimus 2011

Yksityisen sektorin työmarkkinatutkimus 2011 Yksityisen sektorin työmarkkinatutkimus 2011 Akavan Erityisalojen selvityksiä 1 2012 Akavan Erityisalat ry Ulkoasu Olli Luotonen ISBN 978-952-5927-30-6 (nid.) ISBN 978-952-5927-31-3 (pdf) Painopaikka Libris

Lisätiedot

Savonlinnan kaupunki 2013

Savonlinnan kaupunki 2013 Savonlinnan kaupunki 2013 Kuntasi työhyvinvointisyke Yleistä kyselystä Savonlinnan kaupungin työhyvinvointikyselyssä kartoitettiin organisaation palveluksessa olevien työntekijöiden työhyvinvointi ja siinä

Lisätiedot

Kunnalliset palkat ja henkilöstö

Kunnalliset palkat ja henkilöstö Kunnalliset palkat ja henkilöstö Tilastoesite syyskuu 2015 www.kt.fi Henkilöstömenot 21 miljardia euroa Vuonna 2015 kuntien ja kuntayhtymien henkilöstömenot ovat arviolta 21 miljardia euroa, josta palkkakustannukset

Lisätiedot

Porvoon kaupunki 2011 Henkilöstökysely QPS 34+

Porvoon kaupunki 2011 Henkilöstökysely QPS 34+ 1,2 1 0,8 0,6 0,4 0,2 0 1 Porvoon kaupunki 2011 Henkilöstökysely QPS 34+ Porvoo 2011 - Borgå 2011 N = 1273 Sukupuoli 100 % 90 % 80 % 81 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 18 % 10 % 0 % mies nainen Ikäryhmä

Lisätiedot

Työaikamuoto KVTES KVTES t 45 min /vk. Arkipyhälyhennys 7 t 39 min. Ylityöraja. Säännöllinen työaika. Arkipyhälyhennys.

Työaikamuoto KVTES KVTES t 45 min /vk. Arkipyhälyhennys 7 t 39 min. Ylityöraja. Säännöllinen työaika. Arkipyhälyhennys. KT Yleiskirjeen 4/2016 liite 6 1 (6) KVTES:n muuttuneiden työaikaa koskevien määräysten soveltamisohjeet KVTES:n työaikaa koskevia määräyksiä on muutettu siten, että säännöllistä työaikaa on pidennetty.

Lisätiedot

Historian, kirjallisuuden ja kulttuuriaineiden FM-tutkinnon suorittaneet

Historian, kirjallisuuden ja kulttuuriaineiden FM-tutkinnon suorittaneet Historian, kirjallisuuden ja kulttuuriaineiden FM-tutkinnon suorittaneet Vähimmäispalkkasuositus 1.8.2016 31.1.2018 Akavan Erityisalat, SPECIA Asiantuntijat ja ylemmät toimihenkilöt ja Taideja kulttuurialan

Lisätiedot

Valtionhallinnon ylin johto numeroin huhtikuussa 2016

Valtionhallinnon ylin johto numeroin huhtikuussa 2016 Valtionhallinnon ylin johto numeroin huhtikuussa 2016 Valtion ylimmän johdon määrä ja rakenne Valtion työmarkkinalaitos Seija Korhonen Kesäkuu 2016 2 1 Valtionhallinnon ylimmän johdon määrä ja rakenne

Lisätiedot

Näytelmäkirjailijoiden ja käsikirjoittajien taloudellinen asema Suomessa 2011

Näytelmäkirjailijoiden ja käsikirjoittajien taloudellinen asema Suomessa 2011 Näytelmäkirjailijoiden ja käsikirjoittajien taloudellinen asema Suomessa 2011 13.9.2012, Teatteri Avoimet Ovet, Helsinki Tutkimuspäällikkö Mikko Grönlund BID Innovaatiot ja yrityskehitys, Turun yliopisto

Lisätiedot

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1 : HENKILÖSTÖRESURSSIT Henkilöstömäärä Henkilöstön lukumäärä vuoden 246 78767 4,0 41,8 82,0 256,0 12938,0 78767 Henkilöstön lukumäärän %-muutos edellisen vuoden lopusta 2,5-3,0-100,0-6,8-1,9 2,4 370,8-3,0

Lisätiedot

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1 : HENKILÖSTÖRESURSSIT Henkilöstömäärä Henkilöstön lukumäärä vuoden 240 81210 4,0 39,0 82,0 227,0 13364,0 81210 Henkilöstön lukumäärän %-muutos edellisen vuoden lopusta 2,6-1,9-64,2-4,4-0,7 2,4 150,0-1,9

Lisätiedot

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1 : Taso 3 2940300 Arkistolaitos : HENKILÖSTÖRESURSSIT Henkilöstömäärä Henkilöstön lukumäärä vuoden 318 86383 3,0 29,0 64,0 224,0 5536,0 86383 Henkilöstön lukumäärän %-muutos edellisen vuoden lopusta -29,1-100,0-3,4

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 4:2017

TILASTOKATSAUS 4:2017 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 4:201 1.10.201 TYÖTTÖMÄT VANTAALLA 200 2016 Työttömyysaste oli Vantaalla 11, prosenttia vuoden 2016 lopussa. Laskua edellisvuoteen oli 0,5 prosenttiyksikköä, mikä johtui

Lisätiedot

Kysely tehtiin loka-marraskuussa 2015 Kohderyhmänä työmarkkinoilla olevat TEKin jäsenet Vastaajia noin , vastausprosentti noin 25 YTN-teemana

Kysely tehtiin loka-marraskuussa 2015 Kohderyhmänä työmarkkinoilla olevat TEKin jäsenet Vastaajia noin , vastausprosentti noin 25 YTN-teemana Kysely tehtiin loka-marraskuussa 2015 Kohderyhmänä työmarkkinoilla olevat TEKin jäsenet Vastaajia noin 11 000, vastausprosentti noin 25 YTN-teemana työtyytyväisyys ja työn muutokset Tuunia Keränen @TEK_akateemiset

Lisätiedot

Palkankorotusten toteutuminen vuonna 2011

Palkankorotusten toteutuminen vuonna 2011 TutkimusYksikön julkaisuja 1/2012 Palkankorotusten toteutuminen vuonna 2011 perälauta suosituin korotusvaihtoehdoista JOHDANTO Metallityöväen Liitto ry ja Teknologiateollisuus ry sopivat lokakuussa 2011

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2015

Työhyvinvointikysely 2015 Työhyvinvointikysely 2015 Vakuutusväen Liitto VvL ry kyseli työoloista edellisen kerran vuonna 2012. Silloin kaikkien vakuutusalan työntekijöiden oli mahdollista vastata. Vastaajia oli yli 3.300, joista

Lisätiedot

1 Tehtävien vaativuuden määrittelyssä käytetään Hay-järjestelmää.

1 Tehtävien vaativuuden määrittelyssä käytetään Hay-järjestelmää. GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS NEUVOTTELUPÖYTÄKIRJA Pöytäkirja Geologian tutkimuskeskuksen (GTK) sekä JUKO ry:n, Pardia ry:n ja JHL ry:n välisistä neuvotteluista, jotka koskivat GTK:ssa sovellettavaa palkkausjärjestelmää.

Lisätiedot

TASA-ARVON EDISTÄMINEN JA PALKKAKARTOITUS

TASA-ARVON EDISTÄMINEN JA PALKKAKARTOITUS TASA-ARVON EDISTÄMINEN JA PALKKAKARTOITUS 1 15.4.2015 Naisten ja miesten tasa-arvo työelämässä Naisten ja miesten tosiasiallisissa oloissa tuntuvia eroja Työelämässä rakenteita, jotka ylläpitävät sukupuolten

Lisätiedot

HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2009

HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2009 TURVATEKNIIKAN KESKUS HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2009 Päivi Hakulinen Seppo Vaalavuo SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 4 2. Tehokas TUKES... 4 Henkilöstömäärä... 4 Keski-ikä... 5 Vaihtuvuus... 6 Työaika... 7

Lisätiedot

Palvelualojen taskutilasto 2012

Palvelualojen taskutilasto 2012 Jäsenyys ja liittyminen 030 100 600 Jäsenten työsuhdeasiat 030 100 620 Työttömyysturvaneuvonta 020 690 211 Vaihde 020 774 002 (ma pe klo 9 16) www.pam.fi pam@pam.fi etunimi.sukunimi@pam.fi Keskustoimisto

Lisätiedot

Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia

Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia Tutkija Jouni Puumalainen 20.01.2015 27.1.2015 1 Selvityksen toteuttaminen - Sähköinen kysely - Neljässä maassa: Suomi, Norja, Ruotsi, Islanti

Lisätiedot

TURVATEKNIIKAN KESKUS 11.12.2000 TUKES - PALKKAUSJÄRJESTELMÄ

TURVATEKNIIKAN KESKUS 11.12.2000 TUKES - PALKKAUSJÄRJESTELMÄ 1 TURVATEKNIIKAN KESKUS 11.12.2000 TUKES - PALKKAUSJÄRJESTELMÄ 2 1. PALKKAUSJÄRJESTELMÄ OSA JOHTAMISTA Palkkaus ja palkitseminen ovat keskeinen osa turvatekniikan keskuksen johtamisjärjestelmää. Organisaation

Lisätiedot

RANUAN KUNNAN HENKILÖSTÖN TYÖHYVINVOINTIKYSELYN TULOKSET. Yhteenveto vuosilta 2011, 2014 ja 2015 toteutetuista kyselyistä

RANUAN KUNNAN HENKILÖSTÖN TYÖHYVINVOINTIKYSELYN TULOKSET. Yhteenveto vuosilta 2011, 2014 ja 2015 toteutetuista kyselyistä RANUAN KUNNAN HENKILÖSTÖN TYÖHYVINVOINTIKYSELYN TULOKSET Yhteenveto vuosilta, ja toteutetuista kyselyistä Yleistä kyselystä Ranuan työhyvinvointikyselyssä kartoitettiin kunnan palveluksessa olevien työntekijöiden

Lisätiedot

2015:5 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014

2015:5 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 2015:5 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2014 neljännellä neljänneksellä 71,3 prosenttia. Vuonna 2014 keskimääräinen työllisyysaste oli

Lisätiedot

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Toteutimme syyskuussa 2013 jäsenillemme kyselyn liittyen mm. työhyvinvointiin, ajankohtaisiin työmarkkina-asioihin sekä luottamusmiestoimintaan.

Lisätiedot

Kysely tehtiin loka-marraskuussa 2016 Kohderyhmänä työmarkkinoilla olevat TEKin jäsenet Vastaajia noin 9 500, vastausprosentti noin 22 Erilaiset

Kysely tehtiin loka-marraskuussa 2016 Kohderyhmänä työmarkkinoilla olevat TEKin jäsenet Vastaajia noin 9 500, vastausprosentti noin 22 Erilaiset Kysely tehtiin loka-marraskuussa 2016 Kohderyhmänä työmarkkinoilla olevat TEKin jäsenet Vastaajia noin 9 500, vastausprosentti noin 22 Erilaiset vastauspolut työmarkkina-aseman mukaan (palkkatyössä olevat,

Lisätiedot

ETÄTYÖN EDISTÄMINEN. Agronomiliitto ry:n jäsenten kokemuksia etätyöstä. Mari Raininko

ETÄTYÖN EDISTÄMINEN. Agronomiliitto ry:n jäsenten kokemuksia etätyöstä. Mari Raininko ETÄTYÖN EDISTÄMINEN Agronomiliitto ry:n jäsenten kokemuksia etätyöstä Mari Raininko Tutkimuksen taustaa Etätyöstä ja sen hyödyistä puhuttu paljon, mutta hyödyntäminen ei ole toteutunut odotetulla tavalla

Lisätiedot

Yliopistojen. Tilastojulkaisu Yliopistot

Yliopistojen. Tilastojulkaisu Yliopistot Jälkipainos kielletään. Sivistystyönantajat ry Eteläranta 10, FI-00130 Helsinki, Finland Tel. +358 9 1728 5700 www.sivistystyonantajat.fi Yliopistojen Tilastojulkaisu 2014 yleinen työehtosopimus Yliopistot

Lisätiedot

Tasa-arvolain edellyttämä sukupuolten palkkakartoitus kuntatyönantajalla

Tasa-arvolain edellyttämä sukupuolten palkkakartoitus kuntatyönantajalla Tasa-arvolain edellyttämä sukupuolten palkkakartoitus kuntatyönantajalla Hankkeen päätösseminaari 25.4.2008 Tilastokeskus/Kaisa Weckström www.stat.fi/segregaatio Eri tehtävissä toimivien palkkojen vertailujen

Lisätiedot

Yleiskuva. Palkkatutkimus 2005, osa I. Tutkimuksen tausta. Tutkimusasetelma. Tulosten edustavuus

Yleiskuva. Palkkatutkimus 2005, osa I. Tutkimuksen tausta. Tutkimusasetelma. Tulosten edustavuus Palkkatutkimus 2005, osa I Yleiskuva Tutkimuksen tausta Tutkimusasetelma Tietotekniikan liitto (TTL) ja ITviikko suorittivat maalis-huhtikuussa 2005 perinteisen palkkatutkimuksen. Tutkimus on perinteisesti

Lisätiedot

Rinnakkaislääketutkimus 2009

Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketeollisuus ry Helmikuu 2009 TNS Gallup Oy Pyry Airaksinen Projektinumero 76303 Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä

Lisätiedot

Porvoon kaupunki. Yleistä kyselystä. Yleistä raportoinnista. Raportin rakenne. Raportti tehty: , klo 16.

Porvoon kaupunki. Yleistä kyselystä. Yleistä raportoinnista. Raportin rakenne. Raportti tehty: , klo 16. n kaupunki Raportti tehty: 7..7, klo 6.9 Vastaajia: 75 Yleistä kyselystä n työhyvinvointikyselyssä kartoitettiin työntekijöiden työhyvinvoinnin tilaa ja kokemuksia työn sujuvuudesta. Työhyvinvointikyselyn

Lisätiedot

SUOMEN KIRJOITUSTULKIT RY:N JÄSENTEN NÄKEMYKSIÄ 1.9.2010 MUUTOKSEN JÄLKEEN - TIIVISTELMÄ KYSELYN RAPORTISTA

SUOMEN KIRJOITUSTULKIT RY:N JÄSENTEN NÄKEMYKSIÄ 1.9.2010 MUUTOKSEN JÄLKEEN - TIIVISTELMÄ KYSELYN RAPORTISTA SUOMEN KIRJOITUSTULKIT RY:N JÄSENTEN NÄKEMYKSIÄ 1.9.2010 MUUTOKSEN JÄLKEEN - TIIVISTELMÄ KYSELYN RAPORTISTA Kysely toisen palveluksessa oleville, opiskelijoille ja yrittäjille 1.4.2012 Suomen kirjoitustulkit

Lisätiedot

HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2008

HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2008 TURVATEKNIIKAN KESKUS HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2008 Koonneet: Päivi Hakulinen Seppo Vaalavuo SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 4 2. Tehokas TUKES... 4 Henkilöstömäärä... 4 Keski-ikä... 5 Vaihtuvuus... 6 Työaika...

Lisätiedot

Opiskelijan edut ja palvelut

Opiskelijan edut ja palvelut Opiskelijan edut ja palvelut Akavan Erityisalat opiskelijan oma ammattiliitto Asiantunteva ammattiliitto tuo turvaa elämääsi. Amalia Ojanen, opiskelija- ja nuorisoasiamies Akavan Erityisalojen ja sen jäsenyhdistysten

Lisätiedot

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille.

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille. 27.3.2014 YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA SOS-Lapsikyliin ja nuorisokotiin sijoitettujen läheiset 1. Kyselyn taustaa Kirjallinen palautekysely SOS-lapsikyliin ja SOS-Lapsikylän nuorisokotiin sijoitettujen

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011 14 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011 Työllisten määrä kääntyi Helsingissä nousuun yli vuoden kestäneen laskukauden jälkeen. Työllisiä oli vuoden 2011 ensimmäisellä neljänneksellä

Lisätiedot

TYÖTTÖMYYSBAROMETRI Tietoja tekniikan alan yliopistokoulutetuista työttömistä

TYÖTTÖMYYSBAROMETRI Tietoja tekniikan alan yliopistokoulutetuista työttömistä TYÖTTÖMYYSBAROMETRI 2014 Tietoja tekniikan alan yliopistokoulutetuista työttömistä Työttömyysbarometrin sisältö 1. Yhteenvetoa tuloksista 2. Tilastotietoja tekniikan alan yliopistokoulutettujen työttömyydestä

Lisätiedot

Kyselyn yhteenveto. Työolobarometri (TOB) RKK Kyselyn vastaanottajia Kyselyn vastauksia Vastausprosentti. Laskennalliset ryhmät taulukossa

Kyselyn yhteenveto. Työolobarometri (TOB) RKK Kyselyn vastaanottajia Kyselyn vastauksia Vastausprosentti. Laskennalliset ryhmät taulukossa Hallitus 11.12.2013 LIITE 14 Kyselyn yhteenveto Kysely Työolobarometri (TOB) RKK 2013 Voimassa alkaen 10.4.2013 Voimassa asti 19.4.2013 Kyselyn vastaanottajia 937 Kyselyn vastauksia 528 Vastausprosentti

Lisätiedot

Perustiedot. Sukupuoli. Jäsenyys Lakimiesliitossa

Perustiedot. Sukupuoli. Jäsenyys Lakimiesliitossa 1 Sisällys Perustiedot... 3 Sukupuoli... 3 Jäsenyys Lakimiesliitossa... 3 Työnantaja ja työsuhde... 4 Toimialajakauma... 4 Yrityksen koko... 4 Työsuhteen kesto... 5 Työsuhteen laatu... 5 Palkka... 6 Palkkausmuoto...

Lisätiedot

Kasvatustieteilijät. Vähimmäispalkkasuositus 1.6.2014 31.3.2016. Akavan Erityisalat SPECIA Asiantuntijat ja ylemmät toimihenkilöt

Kasvatustieteilijät. Vähimmäispalkkasuositus 1.6.2014 31.3.2016. Akavan Erityisalat SPECIA Asiantuntijat ja ylemmät toimihenkilöt Kasvatustieteilijät Vähimmäispalkkasuositus 1.6.2014 31.3.2016 Akavan Erityisalat SPECIA Asiantuntijat ja ylemmät toimihenkilöt KASVATUSTIETEILIJÄT Vähimmäispalkkasuositus 1.6.2014 31.3.2016 Akavan Erityisalat

Lisätiedot

Tampereen yliopistosta vuonna 2009 valmistuneiden uraseurannan tuloksia. Tampereen yliopisto Työelämäpalvelut Tammikuu 2015

Tampereen yliopistosta vuonna 2009 valmistuneiden uraseurannan tuloksia. Tampereen yliopisto Työelämäpalvelut Tammikuu 2015 Tampereen yliopistosta vuonna 29 valmistuneiden uraseurannan tuloksia Tampereen yliopisto Työelämäpalvelut Tammikuu 21 Kyselyn toteutus ja kohderyhmä Vuonna 214 uraseurantakysely toteutettiin vuonna 29

Lisätiedot

Henkilöstön edustaja -barometrin keskeisiä havaintoja. Erkki Auvinen, STTK

Henkilöstön edustaja -barometrin keskeisiä havaintoja. Erkki Auvinen, STTK Henkilöstön edustaja -barometrin keskeisiä havaintoja, STTK 7.5.2015 Vastaajat Henkilöstön edustaja -barometriin vastasi 1 941 STTK:laista luottamusmiestä ja työsuojeluvaltuutettua Puolet kyselyyn vastanneista

Lisätiedot

Jäsenten käsityksiä hyvästä hallinnosta

Jäsenten käsityksiä hyvästä hallinnosta Jäsenten käsityksiä hyvästä hallinnosta Osaraportti, työelämätutkimus 01 Akavan Erityisalat TNS Gallup 1 Johdanto Tämä on Akavan Erityisalat AE ry:n työelämätutkimus 01:n osaraportti, jossa kerrotaan järjestön

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 4:2015

TILASTOKATSAUS 4:2015 Tilastokatsaus 6:212 TILASTOKATSAUS 4:2 1 12.8.2 TIETOJA TYÖVOIMASTA JA TYÖTTÖMYYDESTÄ Työvoiman määrä kasvoi 1 3:lla (,9 %) vuoden 213 aikana Vantaalla työvoimaan kuuluvien joukko on suurentunut vuodesta

Lisätiedot

Kilpailukykysopimus: Vuosittaista työaikaa pidennetään keskimäärin 24 tunnilla vuosittaista ansiotasoa muuttamatta.

Kilpailukykysopimus: Vuosittaista työaikaa pidennetään keskimäärin 24 tunnilla vuosittaista ansiotasoa muuttamatta. YHTEISTYÖTOIMIKUNTA 11.1.2017 Työajan pidentäminen Kilpailukykysopimus: Vuosittaista työaikaa pidennetään keskimäärin 24 tunnilla vuosittaista ansiotasoa muuttamatta. Työajan pidentämisessä ratkaisut vaihtelevat

Lisätiedot

Tämä sopimus on tehty 31.10.2007 tehdyn valtion virka- ja työehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirjan 11 :n mukaisesti.

Tämä sopimus on tehty 31.10.2007 tehdyn valtion virka- ja työehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirjan 11 :n mukaisesti. # 12886 2068/85/2008 Tarkentava virka- ja työehtosopimus uuden palkkausjärjestelmän käyttöönottamisesta Maaseutuvirastossa. Sopimus on tehty 15:nä päivänä joulukuuta 2008 Maaseutuviraston sekä Julkisalan

Lisätiedot

JOKILAAKSOJEN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN TASA-ARVO- ja YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA

JOKILAAKSOJEN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN TASA-ARVO- ja YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA JOKILAAKSOJEN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN TASA-ARVO- ja YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA Hyväksytty hallituksessa 30.05.2013 43 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO... 3 2 TASA-ARVOSUUNNITELMAN TARKOITUS JA TAVOITE... 3 3 TASA-ARVOKYSELYN

Lisätiedot

Tarkentava virkaehtosopimus ylioppilastutkintolautakunnan. joka on tehty 1. päivänä huhtikuuta 2014 ylioppilastutkintolautakunnan,

Tarkentava virkaehtosopimus ylioppilastutkintolautakunnan. joka on tehty 1. päivänä huhtikuuta 2014 ylioppilastutkintolautakunnan, Tarkentava virkaehtosopimus ylioppilastutkintolautakunnan palkkausjärjestelmästä, joka on tehty 1. päivänä huhtikuuta 2014 ylioppilastutkintolautakunnan, jota edustaa hallinnonalan neuvotteluviranomaisena

Lisätiedot

1 Tehtävien vaativuuden määrittelyssä käytetään Hay-järjestelmää.

1 Tehtävien vaativuuden määrittelyssä käytetään Hay-järjestelmää. GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS NEUVOTTELUPÖYTÄKIRJA Pöytäkirja Geologian tutkimuskeskuksen (GTK) sekä JUKO ry:n, Pardia ry:n ja JHL ry:n välisistä neuvotteluista, jotka koskivat GTK:ssa sovellettavaa palkkausjärjestelmää.

Lisätiedot

Vastaamalla olet mukana kehittämässä työyhteisöäsi. Tässä muutamia ohjeita kyselyn täyttämiseen.

Vastaamalla olet mukana kehittämässä työyhteisöäsi. Tässä muutamia ohjeita kyselyn täyttämiseen. Tervetuloa vastaamaan kyselyyn! Vastaamalla olet mukana kehittämässä työyhteisöäsi. Tässä muutamia ohjeita kyselyn täyttämiseen. kyselyyn vastataan vain yhden kerran valitse kokemukseesi parhaiten sopivat

Lisätiedot

Yksityisen. sektorin. työmarkkina tutkimus

Yksityisen. sektorin. työmarkkina tutkimus Yksityisen sektorin työmarkkina tutkimus Akavan Erityisalat ry Toimittanut: Arja Ahola Taitto: Olli Luotonen Kannen taitto: Nanna Särkkä Kannen kuva: Delany Brendan / Comma Painotalo Auranen, Forssa 2009

Lisätiedot

HUS:N PALKKAUSJÄRJESTELMÄ

HUS:N PALKKAUSJÄRJESTELMÄ , liite 1 ANNE-MARIA MÄKINEN PALVELUSSUHDEJOHTAJA 1 HUS:N PALKKAUSJÄRJESTELMÄ liikelaitosten johtokunta 5.11.2014 2 1 , liite 1 PALKKAUS OSANA TYÖNTEKIJÖIDEN KANNUSTAMISEN JA PALKITSEMISEN KOKONAISUUTTA,

Lisätiedot

Tekniikan alan yliopistoopiskelijoiden työssäkäynti 2014

Tekniikan alan yliopistoopiskelijoiden työssäkäynti 2014 Tekniikan alan yliopistoopiskelijoiden työssäkäynti 2014 Esittäjän nimi 24.11.2014 1 Sisältö: Keskeisiä tuloksia Aineiston kuvailu Taustatiedot (Sp, ikä, yliopisto, tutkinnot, vuosikurssi, opintopisteet)

Lisätiedot

TYÖTTÖMYYS ALUEITTAIN

TYÖTTÖMYYS ALUEITTAIN TILASTOJA 22 2012 Helsingin kaupunki Tietokeskus HELSINGIN TYÖTTÖMYYS ALUEITTAIN 31.12.2011 Työttömyysaste % ja työttömien lukumäärä Helsingissä osa-alueittain 31.12.2011 Työttömien lukumäärä Helsingin

Lisätiedot

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE - KYSELYN TOTEUTUS - KÄSITYKSET AMK-TUTKINNOSTA JA KOULUTUKSESTA - AMK-TUTKINNON TUOTTAMA OSAAMINEN - TYÖLLISTYMISEEN

Lisätiedot

TES: 322104. 1 Soveltamisala

TES: 322104. 1 Soveltamisala GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS TYÖEHTOSOPIMUS TES: 322104 Geologian tutkimuskeskus (GTK) sekä JUKO ry, Pardia ry ja JHL ry ovat tehneet työehtosopimuksen Geologian tutkimuskeskuksen työsopimussuhteista henkilöstöä

Lisätiedot

SYKE/VES 356051 SYKE/TES 356001

SYKE/VES 356051 SYKE/TES 356001 1 SYKE/VES 356051 SYKE/TES 356001 Suomen ympäristökeskuksen sekä Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry:n, Palkansaajajärjestö Pardia ry:n ja Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry:n

Lisätiedot

Uuden palkkausjärjestelmän käyttöönotto

Uuden palkkausjärjestelmän käyttöönotto TES: 279202 Pöytäkirja 30.6.2005 Allekirjoittamispöytäkirja, joka tehtiin puolustusministeriön sekä Maanpuolustuksen Henkilökuntaliitto MPHL ry:n ja Valtion ja erityispalvelujen ammattiliitto VAL ry:n

Lisätiedot

Alueellinen työhyvinvointikysely. Voimaa ossaamisesta! -hanke

Alueellinen työhyvinvointikysely. Voimaa ossaamisesta! -hanke Alueellinen työhyvinvointikysely Voimaa ossaamisesta! -hanke Taustatiedot Vastaajia 1 983 henkilöä miehiä 14 % naisia 86 % Toimiala Hotelli- ja ravintola 5 % Kauppa- ja palvelu 17 % Muu julkishallinto

Lisätiedot

Logistiikka-alojen palkkakysely 2013 Huolinta

Logistiikka-alojen palkkakysely 2013 Huolinta Logistiikka-alojen palkkakysely 2013 Sukupuoli 10 8 79% 6 4 2 21% nainen mies Ikä 18 vuotta tai alle 19-26 3% 27-36 37-46 47-56 25% 28% 29% 57-62 16% 63 vuotta tai yli 2 4 6 8 10 Asuinpaikkakuntasi postinumeroalue

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 16:2016

TILASTOKATSAUS 16:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 16:2016 1 26.8.2016 PITKÄAIKAISTYÖTTÖMÄT VANTAALLA Pitkäaikaistyöttömiä oli Vantaalla vuoden 2015 lopussa 4 850. Heistä useampi kuin kaksi viidestä oli ollut työttömänä

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus2006

Aikuiskoulutustutkimus2006 2007 Aikuiskoulutustutkimus2006 Ennakkotietoja Helsinki 21.5.2007 Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tilastokeskus. Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia

Lisätiedot

2 Arviointiryhmän työn kehittäminen ja palkkauksen turvaaminen muutostilanteessa

2 Arviointiryhmän työn kehittäminen ja palkkauksen turvaaminen muutostilanteessa Tarkentava virkaehtosopimus, joka tehtiin 25 päivänä toukokuuta 2011 sisäasiainministeriön sekä Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry:n ja Palkansaajajärjestö Pardia ry:n välillä virastoerän

Lisätiedot

Pk-yritys Hyvä työnantaja 2010: kaikki kalvot

Pk-yritys Hyvä työnantaja 2010: kaikki kalvot Pk-yritys Hyvä työnantaja 2010: kaikki kalvot Suomen Yrittäjät 30.6.2010 30.6.2010 1 Yritysten määrä kokoluokittain 2008 Pienyritykset (10-49 hlöä); 14 570; 5,5 % Keskisuuret yritykset (50-249 hlöä); 2

Lisätiedot

TILASTOJULKAISU 2013 YLIOPISTOT JA HARJOITTELUKOULUT

TILASTOJULKAISU 2013 YLIOPISTOT JA HARJOITTELUKOULUT TILASTOJULKAISU 2013 YLIOPISTOT JA HARJOITTELUKOULUT Sisällys YLIOPISTOT TYÖLLISTÄJINÄ...3 YLIOPISTOT...5 AVAINLUKUJA YLIOPISTOJEN HENKILÖSTÖSTÄ...6 Henkilöstömäärä...6 Ikärakenne...8 Vakinaisuus ja määräaikaisuus...9

Lisätiedot

HENKILÖSTÖTUTKIMUS 2017 Parikkalan kunta. Jani Listenmaa, Hanna Aho

HENKILÖSTÖTUTKIMUS 2017 Parikkalan kunta. Jani Listenmaa, Hanna Aho HENKILÖSTÖTUTKIMUS 2017 Parikkalan kunta Jani Listenmaa, Hanna Aho Yleistä tutkimuksesta Tutkimuksen tavoitteena oli kartoittaa Parikkalan kunnan henkilöstön hyvinvointia ja jaksamista, työyhteisön tilaa

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2013

Työhyvinvointikysely 2013 Työhyvinvointikysely 2013 22.11.2013 Henkilöstöpalvelut Ulla Huttunen Toteutus Kysely toteutettiin sähköisesti JY:ssa 23.9.- 6.10.2013 Kysely uudistui vuonna 2013 kysymysten määrä väheni (62 -> 43) Uudet

Lisätiedot

Kandien kesätyöt 2014. Yhteenveto Lääkäriliiton opiskelijakyselyn tuloksista Tiedot on kerätty lokakuussa 2014

Kandien kesätyöt 2014. Yhteenveto Lääkäriliiton opiskelijakyselyn tuloksista Tiedot on kerätty lokakuussa 2014 Kandien kesätyöt 2014 Yhteenveto Lääkäriliiton opiskelijakyselyn tuloksista Tiedot on kerätty lokakuussa 2014 Kyselytutkimus lääketieteen opiskelijoille Kandien kesätöitä tutkittiin Lääkäriliiton Opiskelijatutkimuksen

Lisätiedot

JYTYN KENEEN SINÄ LUOTAT- KAMPANJAKYSELY syksy 2013

JYTYN KENEEN SINÄ LUOTAT- KAMPANJAKYSELY syksy 2013 JYTYN KENEEN SINÄ LUOTAT- KAMPANJAKYSELY syksy 2013 KENEEN SINÄ LUOTAT- KAMPANJAKYSELY Lähetettiin syyskuussa kaikille Jytyn jäsenille, joiden sähköpostiosoitteet olivat jäsenrekisterissä. Vastauksia yhteensä

Lisätiedot

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1 : HENKILÖSTÖRESURSSIT Henkilöstömäärä Henkilöstön lukumäärä vuoden 240 72984 4,0 44,8 92,0 245,5 11937,0 72984 Henkilöstön lukumäärän %-muutos edellisen vuoden lopusta 2,1-0,9-100,0-5,7-2,1 1,3 66,2-0,9

Lisätiedot