1. Lappeenranta strategia Henkilöstöresurssit Henkilöstömenot Henkilöstön hyvinvointi... 13

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "1. Lappeenranta 2012 -strategia... 2. 2. Henkilöstöresurssit... 4. 3. Henkilöstömenot... 11. 4. Henkilöstön hyvinvointi... 13"

Transkriptio

1 2012

2 Henkilöstökertomuksen kansikuvassa ovat palopäällikkö Arto Mäkelä, pelastusjohtaja Erkki Hokkanen ja palomestari Lasse Vallentin. Kuva on otettu kaupungin henkilöstöjuhlassa mennessä Arto, Erkki ja Lasse olivat palvelleet kuntalaisia yhteensä yli 90 vuotta. Kuva: Seppo Pelkonen

3 Sisällysluettelo 1. Lappeenranta strategia... 2 Henkilöstöstrategian toteutuminen Henkilöstöresurssit... 4 Henkilöstön kokonaismäärässä ei merkittäviä muutoksia... 4 Henkilötyövuodet... 6 Henkilöstön hankinta... 7 Osa-aikaeläkkeet, vuorotteluvapaat ja osa-aikalisät... 8 Eläkkeelle siirrytään aikaisempaa myöhemmin... 8 Henkilöstö on naisvaltaista... 8 Henkilöstön keski-ikä laski hieman... 9 Työllisyyden hoitoon panostettiin Henkilöstömenot Henkilöstömenojen kasvu vastasi sopimuskorotuksia Varhemaksut merkittävä kustannuserä Henkilöstön hyvinvointi Panostuksia terveyden edistämiseen ja omaehtoiseen liikkumiseen Perustyytyväisyys työnantajaan parantanut Terveysperusteiset sairauspoissaolot vähentyivät Työterveyshuollon palvelut Osaamisen varmistaminen Henkilöstön huomioiminen Kaupungin vuosipäivänä muistettiin pitkästä palveluajasta Merkkipäivälahjat ja eläkkeelle siirtyminen Henkilöstöhallinnon palvelut... 21

4

5 1 Hyvä lukija, Kädessäsi on Lappeenrannan kaupungin veres henkilöstökertomus. Asiakirja kuvaa henkilöstöä koskevia tunnuslukuja vuonna Valtuustokauden vaihtumisesta johtuen henkilöstökertomuksessa on tarkasteltu myös koko valtuustokaudelle asetettujen tavoitteiden toteutumista. Valtuustokauteen lähdettiin varsin positiivisissa tunnelmissa. Taustalla oli pieni nousukausi ja usko talouden suotuisaan kehitykseen oli vahva. Tätä taustaa vasten myös valtuustokauden strategiset tavoitteet asetettiin rohkeasti. Maailmantaloudessa oli kuitenkin jo tapahtumassa merkittävä käänne huonompaan. Finanssikriisin nimellä alkanut ilmiö kohdistui reaalitalouteen nopeasti. Taloudellinen taantuma on näkynyt myös kuntataloudessa valtuustokauden lopulla hyvinkin dramaattisesti. Mennyt nelivuotisjakso oli suurten muutosten aikaa. Kuluneen valtuustokauden aikana toteutui kaksi kuntaliitosta ja kaupungin toimintoja yhtiöitettiin. Merkittävin toiminnallinen muutos on kuitenkin ollut Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin perustaminen lukien. Tämä kaikki on näkynyt henkilöstövolyymin ja toimintojen merkittävinä muutoksina. Ennen Joutsenon kuntaliitosta Lappeenrannan kaupungin henkilöstön kokonaismäärä oli työntekijän luokkaa. Uudessa Lappeenrannassa työskenteli vuonna 2009 noin henkilöä. Saitan, Työkunnon, Satun ja Eksoten perustamisen sekä Ylämaan kuntaliitoksen jälkeen kaupungin palkkalistoilla oli noin palkansaajaa. Jokainen muutos on vaatinut tekemistä. Se on merkinnyt myös uudenlaista orientaatiota työhön ja olemassa olevaan organisaatioon. Tästä henkilöstökertomuksesta on luettavissa, että Lappeenrannan kaupungin henkilöstö on selvinnyt näistä muutoksista mallikkaasti. Valtuustokauden aikana toteutettiin useita henkilöstöhallintoon liittyviä kehittämishankkeita ja teknisiä uudistuksia, joista tärkeimpiä oli vuonna 2012 käyttöön otettu uusi henkilöstöraportoinnin työkalu HRDW. Tästä johtuen myös henkilöstökertomuksen sisältö muuttuu vastaisuudessa jossain määrin. Henkilöstöön liittyvät tunnusluvut ovat tulevaisuudessakin toki keskeisessä asemassa tarkasteltaessa mennyttä ja luotaessa katsetta kohti tulevaa. Vuonna 2012 radioaalloilla soivat Jukka Pojan biisit. Maailma on muuttunut viimeks` tänään, toteaa lauluntekijä. Katsoessani taaksepäin huomaan, miten oikeassa hän olikaan. Lappeenrannassa naisten päivänä 2013 Päivi Savilampi henkilöstöjohtaja

6 2 Lappeenrannan kaupungin henkilöstökertomus Lappeenranta strategia Lappeenranta 2012 strategian yhtenä päätavoitteena oli, että Lappeenranta on hyvä ja innostava työnantaja, joka perustaa toimintansa yhteiseen luottamukseen. Henkilöstöstrategiaan kirjattiin kaikkiaan 11 laajaa asiakokonaisuutta. Strategian toimenpiteistäminen eteni kaikilla näillä alueilla. Henkilöstöstrategian toteutuminen Kuntaliitokset ja vuosina 2009 ja 2010 toteutuneet organisaatiomuutokset turvaavat vakinaiselle henkilöstölle viiden vuoden palvelussuhdeturvan. Valtuustokauden alussa laadittiin yhteistyössä toimialojen ja henkilöstöjärjestöjen kanssa henkilöstösuunnitelma, jossa organisaatiomuutokset ja eläköityminen pyrittiin hyödyntämään täysimääräisenä. Tavoitteena oli, että henkilöstömenoissa saavutetaan vuosittain 50 henkilötyövuotta vastaava säästö. Valtuustokauden kahtena ensimmäisenä vuonna suunnitelmaa onnistuttiin toteuttamaan tehokkaasti. Vuosina 2009 ja 2010 kaupungin vakinainen henkilöstö väheni yhteensä 119:lla. Vuonna 2010 henkilöstömenot nousivat vain 0,9 % edelliseen vuoteen nähden. Henkilöstömenoja onnistuttiin sopeuttamaan myös henkilöstön palkattomien vapaiden avulla. Sopeuttamisvauhti hidastui valtuustokauden kahden viimeisen vuoden aikana. Tärkeimpiä tekijöitä tähän oli se, ettei palvelurakenteita kyetty riittävässä määrin muuttamaan. Merkittävän haasteen henkilöstömäärän kehitykselle antoi myös päivähoitopalvelujen kysynnän voimakas Valtuustokauden aikana tehtiin useita merkittäviä koko kaupungin henkilöstöä ja henkilöstöhallintoa koskevia uudistuksia. kasvu, mistä syystä varhaiskasvatukseen jouduttiin palkkaamaan lisää henkilöstöä. Edellä kerrotuista syistä henkilöstömäärissä ei tapahtunut vuosina 2011 ja 2012 merkittäviä muutoksia. Henkilöstömenojen kasvu vastasi näinä vuosina kunta-alan sopimuskorotuksia. Vuonna 2010 henkilötyövuosien keskiarvo oli Vuonna 2011 kertyi keskimäärin henkilötyövuotta ja vuonna 2012 keskimäärin henkilötyövuotta. Tämä osoittaa, että kaupungin palvelut onnistuttiin tuottamaan samalla henkilöstöpanoksella, vaikka palvelujen volyymi kasvoi paikoitellen olennaisestikin. Henkilöstörakenteessa on näin ollen tapahtunut tehostumista.

7 3 Valtuustokauden aikana tehtiin useita merkittäviä koko kaupungin henkilöstöä ja henkilöstöhallintoa koskevia uudistuksia. Rekrytointi sekä matkustuksen ja poissaolojen hallinta sähköistettiin ottamalla käyttöön Kuntarekry-, Populus- ja ESS-järjestelmät. Henkilöstöraportoinnissa siirryttiin käyttämään uutta HRDW-mallia. Kulunvalvonnassa ja ajantarkkailussa käytettävä Flexim-järjestelmä päivitettiin. Kasvatus- ja opetustoimessa otettiin käyttöön myös uusi riskienhallinnan työkalu. Valtuustokauden alussa toteutettiin kaikki toimialat kattava strategia- ja muutosvalmennusprosessi. Konsulttina hankkeessa toimi Net Effect Oy. Henkilöstön täydennyskoulutus kilpailutettiin yhdessä Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin kanssa. Sopimuskumppaniksi valikoitui FCGkoulutuspalvelut. Henkilöstökoulutusta on kohdennettu aktiivisesti kaikille henkilöstöryhmille. Valtuustokauden loppupuolella henkilöstölle oli tarjolla myös työyhteisötaitoihin liittyvää koulutusta. Henkilöstön työhyvinvointia ja tyytyväisyyttä seurattiin useilla indikaattoreilla, joista tärkeimpiä oli vuotuinen työhyvinvointikysely. Perustyytyväisyys työnantajaan kasvoi koko valtuustokauden ajan. Vuoden 2012 lopussa suoritetun kyselyn mukaan 82,7 % vastaajista ilmoitti olevansa työnantajaan tyytyväisiä tai erittäin tyytyväisiä. Kyselyjen mukaan esimiestyöskentelyssä on tapahtunut parannusta valtuustokauden aikana. Myös aktiivisuus kehityskeskustelujen käymiseen on noussut. Ongelmaksi on koettu vähäiset mahdollisuudet työkiertoon ja uralla etenemiseen sekä palkkataso ja se, ettei henkilökohtaista osaamista ja työn tuloksia ole kyetty ottamaan palkkauksessa riittävästi huomioon. Suurimmaksi yksittäiseksi haittatekijäksi henkilöstö on nimennyt sisäilmaongelmat. Eläkkeelle siirryttiin vuonna 2012 keskimäärin 1,5 vuotta myöhemmin kuin valtuustokauden alussa. Henkilöstön hyvinvointiin panostettiin monilla uusilla toimintatavoilla ja hankkeilla. Merkittävin uudistus oli työterveyshuoltopalvelujen keskittäminen omaksi yhtiöksi, Etelä-Karjalan työkunto Oy:ksi, joka aloitti toimintansa Työkunto Oy:n kanssa toimeenpantiin useita terveyden edistämiseen tähtääviä projekteja. Valtuustokaudella toteutettiin myös henkilöstön uudelleensijoitustoiminnan arviointihanke, johon saatiin osarahoitus Työsuojelurahastolta. Henkilöstön sairauspoissaolot vähenivät koko valtuustokauden ajan. Tarkastelujakson alussa sairauslomapäiviä kertyi keskimäärin 14,2 kalenteripäivää henkilöä kohden. Vuonna 2012 vastaava luku oli 12,1, mikä on kunta-alalla erittäin hyvä tulos. Eläkkeellesiirtymisikä nousi valtuustokauden aikana 1,5 vuodella. Vuonna 2012 siirryttiin Lappeenrannan kaupungilta vanhuuseläkkeelle keskimäärin 62,9-vuotiaana.

8 4 Yhteistoiminta henkilöstöjärjestöjen kanssa oli valtuustokaudella vireää. Kaupungin yhteistoimintajärjestelmä päivitettiin vastaamaan muuttunutta organisaatiota. Pääluottamusmiesten ja työsuojeluvaltuutettujen toimitilat keskitettiin saman katon alle Valtakatu 44:ään. Uudet tilat saivat nimen Luotsiasema. Lappeenrannan kaupungin työllistämistoimet (palkkatukityöt, hankkeet, kumppanuudet, oppisopimukset, harjoittelupaikat) toteutuivat valtuustokaudella suunnitellusti. Merkittävän satsaus työllisyyden hoitoon oli Etelä-Karjalan työllisyyspoliittisen kuntakokeilun käynnistyminen loppuvuodesta Myös kuntouttavan työtoiminnan asemaa vahvistettiin vakinaistamalla kuty-toiminnan työnjohtajan työsuhde. Kaupungissa tehtävää työtä on pidetty aktiivisesti esillä tiedotusvälineissä ja eri tapahtumissa. Ammattitaitoista henkilöstöä on toistaiseksi ollut saatavilla kaupungin rekrytointeihin. Vaikeuksia henkilöstön hankinnassa on kuitenkin ollut joillakin aloilla, kuten erityisopetuksessa ja perhepäivähoidossa. Pulaa alkaa olla myös pätevistä lastentarhanopettajista. Teknisellä toimialalla on niin ikään ollut pulmia joittenkin yksittäisten vakanssien täyttämisessä. Valtuustokausi oli suurten muutosten aikaa. Tästä huolimatta kaupungin henkilöstö on onnistunut ja voinut työssään hyvin. Yhteenvetona voidaan todeta, että henkilöstöä koskevat valtuustokauden strategiset tavoitteet pääosin saavutettiin. 2. Henkilöstöresurssit Henkilöstön kokonaismäärässä ei merkittäviä muutoksia Lappeenrannan kaupungin palveluksessa oli yhteensä henkilöä. Heistä oli vakinaisessa ja 615 määräaikaisessa palvelussuhteessa kaupunkiin. Työllistettyjä oli kaupungin palveluksessa tarkasteluaikana 71.

9 E-K pelastuslaitos Määräaikaiset Työllistetyt Vakinaiset Kuva 1. Henkilöstön kokonaismäärän kehitys Lappeenrannan kaupungin henkilöstön kokonaismäärä lisääntyi 28:lla edellisen vuoden loppuun nähden. Ensisijaisena syynä tähän on se, että vuoden 2012 lopussa kulttuuritoimessa oli kiinnitettynä poikkeavan suuri määrä avustavaa henkilökuntaa. Päivähoitopalvelujen kysyntä on kasvanut edelleen, minkä vuoksi varhaiskasvatuksen vastuualueelle on niin ikään palkattu lisää henkilöstöä TOIMIALA VAKINAISET VAKINAISET MÄÄRÄAIK MÄÄRÄAIK TYÖLL TYÖLL YHT YHT Konsernihallinto Kasv. ja op.toimi Kultt-vapaa-aika Tekninen toimi Lpr ymp.toim E-K pelastuslaitos Kuva 2. Henkilöstö toimialoittain ; vakinaiset, määräaikaiset ja työllistetyt. Määräaikaisten osuus henkilöstöstä oli 24,9 %. Työllistetyt mukaan lukien osuus oli 27,8 %. Määräaikaisten osuus henkilöstöstä on Lappeenrannan kaupungilla jonkin verran korkeampi kuin kunta-alalla keskimää-

10 6 rin. Vuonna 2011 määräaikaisia oli kuntatyöntekijöistä Kunnallisen työmarkkinalaitoksen mukaan noin 22 %. Vuokratyövoimaa ei vuoden 2012 aikana käytetty. Kulttuuri- ja vapaaaikatoimi 371 Lpr seudun ympäristötoimi 49 Kasvatus- ja opetustoimi 1529 Tekninen toimi 298 E-K pelastuslaitos 111 Konsernihallinto 111 Kuva 3. Henkilöstö toimialoittain Henkilötyövuodet Todellisen työpanoksen kuvaamiseksi on taulukossa 4 laskelma henkilötyövuosien määrästä. Henkilötyövuodella tarkoitetaan työpanosta, joka vastaa yhden täyttä työaikaa tekevän henkilön vuoden työskentelyä. Koko vuoden 2012 keskiarvo oli 2 091,8 henkilötyövuotta eli 5,2 henkilövuotta vähemmän kuin vuonna Henkilötyövuosien määrä vuodenvaiheessa oli 2 169,4, mikä on 43,4 henkilötyövuotta enemmän edelliseen tarkasteluajankohtaan nähden. Henkilötyövuosien määrä vastaa henkilöstömäärän kehitystä.

11 Lukumäärä 2010 Lukumäärä 2011 HTV 2010 HTV 2011 Lukumäärä 2012 HTV 2012 Kuva 4. Henkilöstön vertailukelpoinen lukumäärä ja henkilötyövuodet Henkilöstön hankinta Henkilöstön rekrytointia varten Lappeenrannassa on käytössä valtakunnallinen Kuntarekry-palvelu. Kuntarekry on Suomen Kuntaliiton julkaisema sähköinen työkalu, joka kokoaa yhteen kunta-alan avoimet työpaikat. Kuntarekryn avulla on voitu tehostaa henkilöstöhankintaa ja vähentää käsin tehtävää työtä. Järjestelmästä on saavutettu huomattava hyöty varsinkin kasvatus- ja opetustoimen toimialalla. Kuntarekryn kautta vastaanotettiin kertomusvuonna hakemusta. Lähtökohta on, että kaikki työpaikat julkaistaan ja niitä haetaan Kuntarekryn kautta. Hakemuksen voi toki edelleen tehdä myös paperiversiona. Vuoden 2012 aikana Lappeenrannan kaupungilla oli Kuntarekryssä avoinna kaikkiaan 441 vakinaista ja määräaikaista työpaikkaa. Suurin osa paikoista oli opettajien ja päivähoitohenkilöstön vakinaisia palvelussuhteita ja sijaisuuksia. Kuntarekryn kautta vastaanotettiin kertomusvuonna hakemusta. Myös kesätyöpaikat täytettiin Kuntarekryn kautta. Työnantajan ja työpaikkojen näkyvyyttä on pidetty yllä eri medioissa ja julkaisuissa. Varhaiskasvatus järjestää vuosittain myös omat pestuumarkkinat.

12 8 Osa-aikaeläkkeet, vuorotteluvapaat ja osa-aikalisät Osa-aikaeläkkeelle siirtyi vuoden 2012 aikana 11 henkilöä. Osaaikaeläkkeellä oli vuoden 2012 lopussa yhteensä 33 henkilöä, mikä on 1,9 % kaupungin vakinaisen henkilöstön määrästä. Osa-aikaeläkkeen suosio on vähentynyt viime vuosina merkittävästi, koska osaaikaeläkkeen ikärajaa on nostettu. Mahdollisuutta vuorotteluvapaaseen käytti vuonna 2012 yhteensä 61 henkilöä ja osa-aikalisällä oli kahdeksan henkilöä. Vuorotteluvapaan ja osa-aikalisän käytössä ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia. Eläkkeelle siirrytään aikaisempaa myöhemmin Kertomusvuonna Lappeenrannan kaupungin palveluksesta jäi kokoaikaiselle eläkkeelle kaikkiaan 56 henkilöä. Vanhuuseläkkeelle siirtyi 52 henkilöä. Keskimääräinen eläkkeellesiirtymisikä oli kuukausipalkkaisella henkilöstöllä 62,7 vuotta ja tuntipalkkaisella henkilöstöllä 64,3 vuotta. Vanhuuseläkkeelle siirtyneiden kokonaiskeski-ikä oli 62,9 vuotta. Keskimääräinen eläkkeellesiirtymisikä on noussut koko valtuustokauden ajan. Kevan tilastojen mukaan kuntatyöntekijät siirtyivät vanhuuseläkkeelle vuonna 2011 keskimäärin 63,7-vuotiaana. Terveydellistä syistä eli työkyvyttömyyseläkkeelle jäi 4 henkilöä. He olivat kaikki kuukausipalkkaisia. Lukumäärä laski merkittävästi edellisestä vuodesta, jolloin työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyi 13 henkilöä. Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden keski-ikä vuonna 2012 oli 53,9 vuotta, kun se vuotta aikaisemmin oli 55,7 vuotta. Lappeenrannan kaupungilla on oma eläkeasiamies, joka auttaa ja neuvoo henkilöstöä eläkeasioissa sekä laatii eläkehakemuksen yhdessä eläkkeelle siirtyvän henkilön kanssa. Palvelua käyttävät käytännössä kaikki kaupungilta ja Saimaan Tukipalvelut Oy:stä eläkkeelle jäävät henkilöt. Palvelusta on saatu erinomainen palaute henkilöstöltä. Eläkeasiamiehinä toimivat kertomusvuonna sihteeri Jenni Halmela henkilöstöpalveluista ja palvelussuhdesihteeri Maritta Olkkonen kasvatus- ja opetustoimesta. Henkilöstö on naisvaltaista Naisten suhteellinen osuus Lappeenrannan kaupungin kuukausipalkkaisesta henkilöstöstä oli vuoden 2012 lopussa 65,0 %. Vuotta aikaisemmin vastaava prosenttiosuus oli 64,4 %. Tuntipalkkainen henkilöstö naisistui vuoden 2012 aikana. Naisten osuus tuntipalkkaisista oli vuoden 2012 lopussa 22,6 %, kun se vuotta aikaisemmin oli 19,4 %.

13 9 Naisten suhteellinen osuus vaihtelee huomattavasti toimialoittain. Suhteellisesti eniten naisia työskenteli kertomusvuonna kasvatus- ja opetustoimessa, jossa naisten osuus henkilöstöstä oli 87,3 %. Kaupungin miesvaltaisin henkilöstö löytyi maakunnallisen palvelutoiminnan alueelta, jossa henkilöstöstä 81,8 % oli miehiä. Viimeksi mainittu selittyy sillä, että maakunnalliseen palvelutoimintaan lasketaan miesvaltainen pelastuslaitos. Tasapuolisin suhde sukupuolijakaumassa oli vuoden 2012 lopussa kulttuuri- ja vapaa-aikatoimessa, jossa naisten osuus henkilöstöstä oli 54,1 % Kasvatus- ja opetustoimi Tekninen toimi Kulttuuri- ja vapaa-aikatoimi Konsernihallinto Maakunnallinen palvelutoiminta Naiset Kuva 5. Koko henkilöstön prosentuaalinen sukupuolijakauma toimialoittain Henkilöstön keski-ikä laski hieman Miehet Lappeenrannan kaupungin kuukausipalkkaisen henkilöstön kokonaiskeski-ikä oli vuoden 2012 lopussa 43,1 vuotta. Keski-ikä laski hieman edellisestä vuodesta, jolloin se oli 43,5 vuotta. Kuukausipalkkaa saavien naisten kokonaiskeski-ikä oli vuoden 2012 lopussa 43,7 vuotta ja miesten 42,0 vuotta. Kuukausipalkkaisen henkilöstön kokonaiskeski-ikä oli 43,1 vuotta. Tuntipalkkaisen henkilöstön kokonaiskeski-ikä oli vuoden 2012 lopussa 48,7 vuotta. Myös tuntipalkkaisen henkilöstön keski-ikä laski, sillä vuotta

14 10 aikaisemmin se oli 49,1 vuotta. Tuntipalkkaisten naisten kokonaiskeskiikä oli vuoden 2012 lopussa 49,6 vuotta ja miesten 48,4 vuotta. Suurin kaupungin palveluksessa oleva ikäryhmä oli vuotiaat. Heitä oli Lappeenrannan kaupungin palveluksessa yhteensä 404 henkilöä. Työllisyyden hoitoon panostettiin Työllisyyden hoitoon oli vuonna 2012 varattu 1,15 miljoonaa euroa. Kaupungin määrärahan ja työvoimahallinnon tukien yhteismäärä oli 1,83 miljoonaa euroa. Tukien osuus oli 43,3 % työllisyyden hoitoon käytetyistä bruttomenoista. Tukien prosentuaalinen osuus kasvoi 9,8 %:lla edellisvuoteen nähden. Edellä kerrotun lisäksi Eksoten palvelusopimuksessa on sovittu, että Lappeenranta käyttää euroa lappeenrantalaisten työttömien työllistämiseen Eksoten Lappeenrannassa sijaitsevissa palveluyksiköissä. Näiden henkilöiden työllistäminen on siis Eksotelle kustannusneutraalia. Määrärahan kohdentamisesta eri työllisyyttä tukeviin elementteihin on neuvoteltu ja sovittu yhdessä Etelä-Karjalan työvoima- ja elinkeinotoimiston sekä Työvoiman palvelukeskuksen kanssa. Määräraha on käytetty yhteistoiminta-avustuksina, palkkatukityöllistämiseen ja oppisopimussuhteisiin. Työllisyyden hoidon ensisijaisena kohderyhmänä vuonna 2012 olivat pitkäaikaistyöttömät, erityisesti yli 500 päivää työttömänä olleet. Työllisyyden hoitoon varatusta määrärahasta myönnettiin yhteistoimintaavustukset Lappeenrannan kierrätyskeskus ry:lle, Etelä-Karjalan työ- ja asukastupa ry:lle sekä kumppanuusstrategiassa mukana oleville kolmannen sektorin organisaatioille. Hyötyhallissa ja Ektassa oli erilaisissa aktiivitoimissa useita kymmeniä henkilöitä. Tämän lisäksi kumppanuusstrategian kautta työllistettiin yhdistyksiin keskimäärin 6 henkilöä päivittäin. Yhteistyö viimeksi mainittujen tahojen kanssa on osoittautunut erittäin hyväksi malliksi, koska tällä tavalla on voitu työllistää kaikkein vaikeimmassa työmarkkina-asemassa olevia henkilöitä. Palkkatuetussa työssä oli Lappeenrannan kaupungin toimialoilla keskimäärin 71 henkilöä päivittäin. Näistä pitkäaikaistyöttömien ja vaikeasti työllistettävien osuus oli noin 83 % ja nuorten osuus noin 12 %. Muut työllistetyt olivat lähinnä vajaatyökykyisiä tai maahanmuuttajataustaisia henkilöitä. Oppisopimuspaikkoja oli kertomusvuonna käytössä seitsemän.

15 11 EU- ja elinkeinopoliittisista määrärahoista euroa kohdennettiin työllisyyspoliittisiin hankkeisiin. Näitä olivat seuraavat: - E-K:n työ- ja asukastupatoiminta Kuokka (Ekta ry.) - MaTTi (Laptuote-säätiö) - Maahanmuuttajan yrittäjyyden tuki Mammutti (Wirma Lappeenranta Oy) - Sosiaalinen yritystoiminta Etelä-Karjalassa - Espinno (THL) - Nuorisotyöllisyyden ja syrjäytymisen hoito (Lpr kaupunki) - Tiet työhön 2 TIETTY 2 (Parik-säätiö). Edellä kerrotun lisäksi kaupungin kaikilla toimialoilla on toteutettu työhallinnon ja eläkelaitosten harjoitteluja ja työkokeiluja sekä kuntoutus- ja kuntouttavan työtoiminnan toimenpiteitä. Merkittävin satsaus alueen työllisyyden hoitoon oli kertomusvuonna työllisyyspoliittinen kuntakokeilu, johon Etelä-Karjala valittiin mukaan. Veturina hankkeessa toimii Lappeenrannan kaupunki. Työllisyyspoliittinen kuntakokeilu on yksi Kataisen hallitusohjelman kärkihankkeita. Kuntakokeilun asiakkaita ovat ensisijaisesti vaikeimmassa työmarkkinaasemassa olevat. Asiakkaana voi olla myös henkilöitä, joilla muutoin on merkittävä riski syrjäytyä työmarkkinoilta. Hankeaika on Etelä-Karjalan kuntakokeiluhanke on ainoa koko maakunnan kattava hanke. Hankkeen vuotuinen budjetti on Lappeenrannan seutukunnan osalta euroa, josta työllisyyspoliittisen avustuksen osuutta on euroa. Hankkeen tunnuslause on Avain uusille urille. Syksyn 2012 työohjelmaan kuului myös valmistautuminen nuorten yhteiskuntatakuun toteuttamiseen lukien. Työllisyyden hoitoon liittyvät tavoitteet saavutettiin. 3. Henkilöstömenot Henkilöstömenojen kasvu vastasi sopimuskorotuksia Henkilöstömenoja ovat palkat, työnantajan sosiaaliturvamaksu sekä eläke- ja muut vakuutusmaksut.

16 12 Kertomusvuonna henkilöstömenoja kertyi yhteensä 104,8 miljoonaa euroa. Edellä mainittu summa käsittää kaikki Lappeenrannan kaupungin maksamat henkilöstömenot eli mukana ovat käyttötalouden, investointien, työllisyyden ja maakunnallisen palvelutoiminnan menot. Palkkamenojen osuus henkilöstömenoista oli 80,1 miljoonaa euroa. Palkkamenot kasvoivat vuoteen 2011 nähden 3,55 %. Kokonaisuudessaan henkilöstömenojen kasvu oli 4,1 %. Henkilöstömenojen kasvua onnistuttiin hillitsemään henkilöstörakenteeseen vaikuttamalla, maltillisella palkkapolitiikalla sekä vapaaehtoisten palkattomien vapaiden avulla. Kaupungin henkilöstö piti palkattomia, ns. säästötalkoovapaita yhteensä päivää, mikä merkitsee laskennallisesti noin suuruista euromäärää lukien tulivat voimaan kunta-alan uudet virka- ja työehtosopimukset. Sopimuskausi on Palkkoja nostettiin lukien yleiskorotuksella, jonka suuruus oli keskimäärin 1,7 %. Paikallisia järjestelyeriä ei käytetty. Sopimuspakettiin sisältyi sen sijaan merkittäviä palkkarakenteellisia uudistuksia, jotka nostivat työvoimakustannuksia. Tammikuussa 2012 kunta-alalla maksettiin myös erillinen kertaerä, jonka suuruus oli 150,00 euroa. Sopimukset nostivat kuntaalan palkkoja keskimäärin 2,4 % sopimuskauden ensimmäisen 13 kuukauden aikana. Palkkakustannuksiin vaikuttaa myös edellisen vuoden palkkaperintö. Sopimuskorotusten aiheuttama vuosikeskiarvon muutos oli Kunnallisen työmarkkinalaitoksen arvion mukaan keskimäärin 3,2 %. Varhemaksut merkittävä kustannuserä Varhaiseläkemenoperusteinen maksu aiheutuu työnantajalle kustakin työntekijästä, joka jää ensimmäistä kertaa työkyvyttömyyseläkkeelle, yksilölliselle varhaiseläkkeelle tai alkaa saada määräaikaista työkyvyttömyyseläkettä eli kuntoutustukea. Maksujärjestelmästä hyötyvät ne työnantajat, jotka panostavat työhyvinvointiin ja työntekijöiden työkyvyn ylläpitoon esimerkiksi työjärjestelyin tai ammatillisen kuntoutuksen avulla. Varhe-maksuja kertyi vuonna 2012 yhteensä euroa.

17 13 4. Henkilöstön hyvinvointi Panostuksia terveyden edistämiseen ja omaehtoiseen liikkumiseen Vuoden 2011 talousarvion valmistelun yhteydessä tehtiin päätös erillisen työhyvinvointiohjelman käynnistämisestä. Ohjelma on toimenpiteistetty vuosille Työhyvinvointiohjelman toteutus perustuu laajaan työhyvinvointikäsitykseen ja sen pohjana on käytetty Varman työhyvinvointiympyrän osa-alueita. Tarve ohjelman laatimiselle on syntynyt henkilöstön ikääntymisen ja eläköitymisen sekä toisaalta kaupungin tiukan taloustilanteen aiheuttamasta ristipaineesta. Tiukan talousohjauksen ohella on tarvetta panostaa olemassa olevan henkilöstön jaksamiseen ja osaamiseen. Vuonna 2012 ohjelman painopisteenä oli terveyden edistäminen, työyhteisöjen kehittäminen ja työyhteisötaidot. Tähän liittyviä toimenpiteitä toteutettiin yhdessä työterveyshuollon ja FCGkoulutuspalvelujen kanssa. Henkilöstön omaehtoista liikuntaa tuettiin monin tavoin. Kaupungin järjestämät liikuntaryhmät sekä kuntosali- ja jäävuorot olivat henkilöstön käytössä Sporttipassista erinomainen palaute. maksutta. KKI-kunnon allasjumpista on niiden suuren suosion vuoksi peritty omavastuumaksu. Henkilöstö sai alennuksen myös uimahallilipuista. Kertomusvuonna kaupungin henkilöstö teki uimahalleihin yhteensä käyntiä. Holiday Club Saimaan yhteistyöhön liittyen henkilöstöllä oli niin ikään mahdollisuus saada kylpyläkortteja, jotka oikeuttavat käyntiin uudessa kylpylässä. Liikuntatoimessa käynnistettiin vuonna 2012 Liikkeelle Lappeenranta hanke, jonka yhtenä tavoitteena oli toteuttaa kaupunkilaisille ja kaupungin henkilöstölle erilaisia liikuntakursseja ja ryhmiä. Lila hankkeen matalankynnyksen toiminnoilla pyrittiin tavoittamaan nimenomaan heitä, ketkä liikkuvat liian vähän. Henkilöstölle suunnattuja kursseja suunniteltiin yhteistyössä työterveyshuollon kanssa. Hankkeelle saatiin euron avustus opetus- ja kulttuuriministeriöltä. Sähköinen liikunta- ja kulttuuriseteli eli sporttipassi oli henkilöstön käytettävissä. Etuuden arvo oli kertomusvuonna 50,00 euroa henkilöä kohden. Sporttipassi on saanut henkilöstöltä erinomaisen palautteen, joskin sen euromäärää on pidetty vähäisenä. Sporttipassia käytettiin vuonna 2012 kaikkiaan ,72 euron arvosta. Etuutta käytti yhteensä henkilöä, mikä on 58 % kaupungin henkilöstön kokonaismäärästä. Vuonna 2012 toteutettiin työyhteisöselvitys kolmessa työyksikössä. Selvityksen tavoitteena on saada ulkopuolisen asiantuntijan avulla koko-

18 14 naiskuva työyhteisön tilanteesta ja siihen vaikuttavista tekijöistä. Työyhteisöselvitykset tilattiin Työterveyslaitokselta. Toimialojen omana työhyvinvointitoimintana toteutettiin ensisijaisesti työyhteisöjen kehittämispäiviä, työnohjausta ja omia liikuntaryhmiä. Lappeenrannan kaupunki pääsi vuonna 2012 mukaan Kevan Työhyvinvointia strategisesti -valmennukseen. Tystra -valmennuksen tavoitteena on omassa organisaatiossa tapahtuvan työhyvinvointijohtamisen kehittäminen entistä paremmaksi ja työssä jatkamisen edellytyksiä tukevaksi. Valmennuksen aikana osallistujat kehittävät oman organisaationsa prosesseja ja käytäntöjä sekä saavat tukea tähän kehittämistyöhön. Valmennus rakentuu seitsemästä lähiopetuspäivästä, kehittämistehtävistä ja Kevan asiantuntijan coaching -tuesta. Tystra -valmennukseen on osallistunut koko henkilöstöpalvelujen henkilöstö. Savuttomuuden edistämiseen panostettiin kertomusvuonna erityisellä Savuton Pohjolankatu hankkeella. Hankkeen tavoitteena oli terveyden edistämisen lisäksi vaikuttaa erityisesti nuorten käyttäytymiseen Vuoden henkilöstöteko palkittiin. Pohjolankadulla. Tupakointi Pohjolankadulla oli muodostunut pulmaksi, joka aiheutti roskaantumista sekä häiriöitä ja paheksuntaa tielläliikkujien keskuudessa. Asiassa oli kyse myös merkittävästä imagotekijästä, koska alueella sijaitsee useita kouluja. Hanke onnistui hyvin ja sillä saatiin aikaan todellinen muutos. Savuton Pohjolankatu hanke palkittiin sittemmin vuoden 2012 henkilöstötekona. Työhyvinvointitoimintaan panostettiin kertomusvuonna kaikkiaan eurolla. Perustyytyväisyys työnantajaan parantanut Loppuvuodesta 2012 toteutettiin koko henkilöstölle suunnattu vuotuinen työhyvinvointikysely. Kyselyyn vastasi kaikkiaan 953 henkilöä. Otantaa voidaan pitää edustavana, joskin vastausaktiivisuus laski jonkin verran edellisestä vuodesta (1 038 vastaajaa vuonna 2011). Perustyytyväisyys työnantajaan oli noussut edellisestä kyselystä. Erittäin tyytyväisiä tai melko tyytyväisiä oli 82,7 % vastaajista. Erittäin tyytymättömiä oli vain 1,2 %. Vuoden 2011 kyselyssä vastaavat luvut olivat 78 % ja 1,5 %. Suurin osa vastaajista koki palvelussuhteensa turvalliseksi ja oli valmis suosittelemaan kaupunkia työnantajaksi muillekin. Työviihtyvyydessä oli tapahtunut parannusta. Työelämän ja muun elämän koettiin olevan tasapainossa. Omaa työtä pidettiin vastauksissa tärkeänä. Henkilöstö arvioi työkykynsä yleisesti ottaen hyväksi ja työhön liittyvän henkisen ja fyysisen kuormituksen sopivaksi. Vastaajat kokivat, että mahdollisuudet käyttää erilaisia tuettuja vapaa-ajan harrastemahdolli-

19 15 suuksia olivat parantuneet. Näissä vastauksissa on havaittavissa työhyvinvointiohjelman, muun muassa sporttipassin käyttöönoton, vaikutus. Vastaajat pitivät osaamistaan ajan tasalla olevana sekä tarjolla ollutta koulutusta ja perehdyttämistoimintaa riittävänä. Myös työvälineet ja niihin annettu käyttökoulutus koettiin asianmukaiseksi. Negatiivista palautetta annettiin puolestaan siitä, ettei kaupungilla ole juurikaan mahdollisuutta urakehitykseen eikä työkiertoon. Kaupungin työpaikkoja pidettiin viihtyisinä ja turvallisina. Työpaikkoja pidettiin viihtyisinä ja turvallisina. Työyhteisöjen monimuotoisuus (eri ikäiset, eri ammattitaustaiset, työkyvyltään erilaiset) koettiin työyhteisöissä voimavaraksi. Suurimpana haitallisena tekijänä nousi edelleen esille sisäilmaongelmat. Palkkaukseen liittyy runsaasti tyytymättömyyttä. Palkkauksen ei koeta vastaavan työn vaativuutta. Myöskään henkilökohtaista osaamista ja työn tuloksia ei vastaajien mukaan huomioida palkkauksessa riittävästi. Näitä vastauksia tarkasteltaessa tulee huomioida, että palkkaukseen liittyy tunnetusti aina jonkinlaista tyytymättömyyttä. Kyselyn mukaan valtaosa henkilöstöstä piti lähimmän esimiehensä johtamistavasta. Tällä alueella oli kuitenkin tapahtunut hienoista heikkenemistä edelliseen kyselyyn verrattuna. Tähän on saattanut vaikuttaa osaltaan se, että kertomusvuonna henkilöstölle oli tarjolla työyhteisötaitoihin liittyvää koulutusta, mistä syystä myös vaatimukset esimiestyötä kohtaan ovat kenties kasvaneet. Kaupungin yleiseen johtamiseen, johdon kehittämisaktiivisuuteen ja muutosten onnistuneeseen hallintaan kohdistui sen sijaan kritiikkiä. Näitä seikkoja arvioitaessa tulee muistaa, että ylimpien johtajien ja päättäjien kritisoiminen on varsin tavanomainen ilmiö eikä arvostelu kohdistu välttämättä kenenkään yksittäiseen henkilöön. Kaupungissa tapahtuvaa viestintää pidettiin yleisesti ottaen tasapuolisena ja aktiivisena. Viestintävälineet koettiin asianmukaisiksi sekä välitetty tieto luotettavaksi ja ymmärrettäväksi. Negatiivista palautetta vastaajat antoivat siitä, ettei viestintä ole riittävän avointa ja ennakoivaa. Kysely osoitti, että erilaisten vastaajaryhmien (miehet - naiset, vakinaiset - määräaikaiset) välillä ei voitu havaita merkittäviä eroja. Suurempaa vaihtelu on sen sijaan eri työyksikköjen välillä. Kaupungin viihtyisimmät työpaikat löytyvät kyselyn mukaan kasvatus- ja opetustoimen sekä konsernihallinnon alaisuudesta.

20 16 Kuva 6. Työhyvinvointikyselyn tulokset kysymyksittäin.

21 17 Terveysperusteiset sairauspoissaolot vähentyivät Sairauspoissaolojen määrä on laskenut useana vuonna peräkkäin. Vuonna 2012 sairauspoissaoloja kertyi kaikkiaan kalenteripäivää eli keskimäärin 12,1 kalenteripäivää henkilöä kohden. Vuonna 2011 vastaava luku oli 12,5. Tarkastelussa ovat mukana sekä vakinaiset että määräaikaiset henkilöt. Sairauspoissaolopäiviksi on edellä luettu kaikki sairauden vuoksi poissaoloksi merkityt palkalliset ja palkattomat kalenteripäivät. Lukema sisältää myös määräaikaiset kuntoutustuet, joita kertyi kalenteripäivää. Sairauspoissaolot ilman kuntoutustukia olivat 11,5 kalenteripäivää henkilöä kohden. Viime vuosien aikana toteutetut organisatoriset muutokset ovat vaikuttaneet sairauspoissaolojen vähentymiseen. Tilanteessa on kuitenkin nähtävissä myös yleinen hyvä kehitys. Kevan tilastojen mukaan sairauspoissaolot vuodessa henkilöä kohden ovat kunta-alalla 17 kalenteripäivän luokkaa. Suhteessa vertailutietoihin Lappeenrannan tilanne on siis erittäin hyvä. Sairauspoissaoloja kertyi 12,1 kalenteripäivää henkilöä kohden. Työtapaturmien ja työmatkatapaturmien prosentuaalinen osuus sairauspoissaoloista oli lähes sama kuin vuotta aikaisemmin eli 4,8 %. Näiden syiden johdosta sairauspoissaoloja kertyi yhteensä kalenteripäivää. Työtapaturmia sattui 34 henkilölle, joista kahdelle sattui kaksi erillistä tapaturmaa. Työmatkatapaturmia sattui 15 henkilölle. Yleisimmät syyt sairauspoissaoloihin olivat kertomusvuonna tuki- ja liikuntaelinten sekä sidekudosten vaivat ja erilaiset vammat, joilla selittyi 35 % kaikista sairauspoissaoloista. Hengityselinten sairaudet olivat syynä 27 %:ssa ja mielenterveydelliset syyt 7,5 %:ssa poissaoloista. Näiden diagnoosiryhmien prosentuaalinen osuus sairauspoissaoloista on vähentynyt suhteessa edelliseen vuoteen. Vuonna 2011 edellä kerrotuilla syillä selittyi 73 % sairauspoissaoloista; vuonna 2012 niiden osuus oli 69 %. Sairauspoissaoloista kokonaan palkallisia päiviä, alle 60 päivän poissaoloja, oli 77,4 % ( kalenteripäivää). Osa-palkallisia sairauspäiviä, päivän sairauspoissaoloja, oli 15,1 % (4 246 kalenteripäivää) ja täysin palkattomia sairauspoissaolopäiviä oli 7,6 % (2 146 kalenteripäivää).

22 18 Hengityselinten sairaudet Tuki- ja liikuntaelinten sekä sidekudosten sairaudet Vammat, myrkytykset ja ym. Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöt Kasvaimet Verenkiertoelinten sairaudet Tartunta- ja loistaudit Hermoston sairaudet Ruuansulatuselinten sairaudet Muut Kuva 7. Sairauslomapäivät diagnoosiluokittain. Työterveyshuollon palvelut Kaupungin henkilöstön työterveyshuolto on järjestetty Etelä-Karjalan Työkunto Oy:ssä. Työterveyshuoltosopimus kattaa ennaltaehkäisevän eli lakisääteisen työterveyshuollon (= Kelan korvausluokka I) ja perusterveydenhuoltotasoisen sairausvastaanoton (= Kelan korvausluokka II). Työterveyshuollon kokonaiskustannukset olivat vuonna 2012 yhteensä euroa. Kustannuksista Etelä-Karjalan pelastuslaitoksen osuutta oli euroa. Lakisääteisen työterveyshuollon osuus kustannuksista oli euroa ja sairaanhoidon osuus euroa. Työterveyshuollon kustannukset kasvoivat eurolla edellisvuoteen nähden. Ensisijaisena syynä tähän on työterveyshuollon hintojen nousu. Työterveyshuollon painopistettä on onnistuttu viime vuosien aikana siirtämään aikaisempaa enemmän ennaltaehkäisevään toimintaan. Henkilöstön käytössä on muun muassa työfysioterapeutin alaselkävastaanotto ja erikoislääkärikonsultaatiot tuki- ja liikuntaelinsairauksissa. Ennaltaehkäisevänä toimintana tarjottiin kaikille halukkaille syksyllä 2012 myös kausi-influenssarokote.

23 19 Työterveyshuollon kustannukset henkilöä kohden vuonna 2012 olivat 375 euroa, kun jakajana käytetään vuoden viimeisen päivän henkilöstömäärää. Kustannukset ovat valtakunnan keskitasoa. Asiakaskäyntejä työterveyshuollossa tehtiin seuraavasti: AMMATTIHENKILö 2012 Työterveyslääkäri joista I -korvausluokkaa 157 Työterveyshoitaja joista I -korvausluokkaa 898 Työpsykologi 217 joista I -korvausluokkaa 211 Työfysioterapeutti 715 joista I -korvausluokkaa Osaamisen varmistaminen Henkilöstön osaamisen varmistamiseen on kiinnitetty viime vuosina laaja-alaisesti huomiota. Varsinkin arjen esimiestyöhön ja työyhteisötaitojen kehittämiseen on panostettu. Osaamisen varmistamisen painopiste oli kertomusvuonna eri alojen täydennyskoulutuksessa ja työyhteisötaitojen kehittämisessä. Työyhteisötaitojen merkitystä korostettiin. Kaikkien toimialojen koulutustiedot ja koulutuksia koskevat päätökset tehdään sähköisen Personec ESS- järjestelmän kautta. Järjestelmään kirjattiin kertomusvuonna kaikkiaan koulutuspäivää. Määrä on noin 1,8 päivää jokaista työntekijää kohden. Lappeenrannan kaupungilla on henkilöstön täydennyskoulutusta koskeva sopimus Finnish Consulting Group Oy:n kanssa. Vuonna 2012 FCG Koulutuspalveluilta hankittiin kaikkiaan 39 täydennyskoulutuspäivää, joihin osallistui yhteensä 600 henkilöä. FCG Koulutuspalveluilta hankittu koulutus on kohdentunut pääosin kasvatus- ja opetustoimeen. Täydennyskoulutuksen lisäksi hankittiin FCG Koulutuspalveluilta 7 työyhteisötaidot -päivää, johon osallistui kaikkiaan 255 henkilöä teknisestä, kulttuuri- ja vapaa-aikatoimesta sekä pelastuslaitokselta. Teknisen toimen esimiehille oli tarjolla myös esimieskoulutuspäivä, johon osallistui 25 esimiestä.

24 20 Henkilöstökoulutuksen kokonaiskustannukset olivat kertomusvuonna yhteensä euroa, josta euroa käytettiin keskitetysti. Toimialojen oma koulutus on ollut lähinnä eri alojen erityiskoulutusta. Kustannukset eivät sisällä koulutettavan henkilön palkkakustannuksia, mahdollisia oman koulutushenkilöstön palkkakustannuksia eivätkä omien koulutustilojen kustannuksia järjestettiin jo perinteeksi muodostunut kaupunginjohtajan startti eli koulutus- ja informaatiotilaisuus ajankohtaisista asioista koko henkilöstölle. Vierailevana luennoitsijana startissa kuultiin Työterveyslaitoksen erikoistutkijaa, dosentti Jari Hakasta, joka piti vetävän alustuksen työn imusta. 6. Henkilöstön huomioiminen Kaupungin vuosipäivänä muistettiin pitkästä palveluajasta Pitkästä palveluajasta palkittiin vuonna 2012 kaikkiaan 93 kaupunkikonserniin kuuluvaa työntekijää. 40 vuotta kaupunkia palvelleita oli 5 henkilöä. 52 henkilöä oli palvelut kaupunkia 30 vuotta ja 36 henkilöä 20 vuotta. Palkitsemisen yhteydessä henkilöstöllä on mahdollisuus valita kahdesta vaihtoehdosta: lahja taikka Kuntaliiton ansiomerkki ja lahja. Valinnat ovat euromäärältään samanarvoisia. Vastaava summa on mahdollista lahjoittaa myös hyväntekeväisyyteen. 40 vuotta kaupunkia palvelleiden huomionosoituksen arvo on 500 euroa. 30 vuotta palvelleiden kohdalla summa on 325 euroa ja 20 vuotta palvelleiden kohdalla 250 euroa. Lahjojen ja ansiomerkkien sekä niiden luovuttamiseen liittyvien juhlallisuuksien kokonaiskustannus Lappeenrannan kaupungille oli euroa. Kertomusvuonna yksi työntekijä sai Suomen Valkoisen Ruusun ritarikunnan I luokan mitalin kultaristein. Yksi henkilö palkittiin Suomen Valkoisen Ruusun ritarikunnan I luokan mitalilla. Merkkipäivälahjat ja eläkkeelle siirtyminen Lappeenrannan kaupungilla on yhtenäiset ohjeet henkilöstön huomioimisesta merkkipäivinä ja eläkkeelle siirryttäessä. Merkkipäivistä huomioidaan 50-vuotispäivä ja kaupungin lahjana annetaan suomalaista muotoilua. Huomioimisen euromääräinen arvo on noin 100 euroa.

25 21 Eläkkeelle siirtymisen yhteydessä henkilöstöä muistetaan lahjalla, jonka arvo on 175 euroa. Lahja on pääsääntöisesti ollut eläköityvän toiveiden mukainen ostokortti. Eläkkeelle siirtyvälle järjestetään myös kahvitilaisuus. 7. Henkilöstöhallinnon palvelut Lappeenrannan kaupungin henkilöstöpalvelut kuuluu konsernihallinnon alaiseen strategia- ja talousyksikköön. Henkilöstöpalvelujen tehtävänä on kaupungin yleisestä työnantajapolitiikasta vastaaminen, henkilöstöresurssoinnin suunnittelu sekä toimialojen ohjaus henkilöstörakenteita ja palvelussuhteita koskevissa asioissa. Henkilöstöpalvelut vastaa kaupungin yhteistoiminnan järjestämisestä sekä henkilöstön osaamiseen, kehittämiseen, työhyvinvointitoimintaan, työterveyshuoltoon ja työsuojeluun liittyvistä asioista. Henkilöstöpalvelut osallistuu työllisyyden hoitoon ja vastaa omalta osaltaan kaupungin omistajaohjauksesta. Yhteistyössä Etelä-Karjalan kesäyliopiston kanssa henkilöstöpalvelut tuottaa myös vuotuisen Lappeenranta-seminaarin. Kuva 8. Vuoden 2012 Lappeenranta-seminaarin nimi oli Kuntatyö KVVK = Kyllä varmasti vielä kiinnostaa! Seminaarin humoristinen lisämauste oli lentomatka työelämän kehittämisen maailmaan. Tästä syystä myös salihenkilökunta oli pukeutunut lentoemäntien asuun. Kuvassa Jenni Halmela, Miia Haiko, Päivi Savilampi ja Niina Hujanen. Henkilöstöpalvelujen kokoonpanoon kuuluu lisäksi turvallisuuspäällikkö Ari-Pekka Meuronen. Kuva: Ari Nakari.

26 22 Henkilöstöpalvelut muutti maaliskuussa 2012 Snellmaninkatu 3 A:ssa sijaitseviin tiloihin. Samoissa tiloissa työskentelee myös talous- ja tietohallinnon sekä sisäisen tarkastuksen henkilöstö. Uusia tuulia työyhteisöön saatiin vielä syksyllä, kun mukaan joukkoon liittyi työllisyyspoliittisen kuntakokeilun työntekijät. Yhteistyö eri tiimien välillä on toiminut hyvin ja on ollut toiminnallisesti järkevää. Työhyvinvointikyselyn mukaan Snellmaninkatu 3 oli yksi kaupungin parhaita työyksikköjä. Pääluottamusmiesten ja työsuojeluvaltuutettujen toimitilat eli Luotsiasema sijaitsee Valtakatu 44:ssä. Luotsiaseman perustaminen vuonna 2010 on ollut kokonaisuutena oiva ratkaisu, jolla on saavutettu taloudellisia säästöjä ja lujitettu yhteistyötä. Henkilöstön ja työnantajan välisen yhteistoiminnan malli on määritelty Lappeenranta-sopimuksessa ja se on osoittautunut käyttökelpoiseksi. Yhteistyö henkilöstön edustajien kanssa oli vuonna 2012 vireää. Haasteitakin toki riittää. Pitkäjänteisyyttä ovat kysyneet erityisesti työsuojelupuolen asiat, varsinkin rakennusten sisäilmaongelmiin liittyvät selvittelyt. Henkilöstöpalvelujen vuoteen sisältyi paljon toimintaa. Tiimin perustehtävien lisäksi henkilöstöä pitivät kiireisenä monet hankkeet ja projektit, kuten ajantarkkailuun ja kulunvalvontaan käytettävän Fleximjärjestelmän päivittäminen, toiminnan ohjauksen kehittämishanke sekä työllisyyden hoitoon liittyvät asiat, tärkeimpänä kuntakokeilun käynnistäminen. Tärkeä projekti oli myös uuden henkilöstöraportointijärjestelmän HRDW:n käyttöönotto. Uuden valtuustokauden strategian henkilöstöpolitiikkaa koskevat painopisteet liittyvät tuottavuuden lisäämiseen, osaamisen varmistamiseen, hyvän yhteistyön ylläpitämiseen sekä työhyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen. Tehtävää siis riittää. Lappeenrannan kaupungin henkilöstöpalvelut haluaa omalta osaltaan olla edistämässä kansallisen työelämän kehittämisstrategian tavoitetta, jonka mukaan Suomen työelämä on Euroopan paras vuonna 2020.

27

28 Tiedustelut Julkaisija Etukannen kuva Takakannen kuva Henkilöstöjohtaja Päivi Savilampi puh Lappeenrannan kaupunki Strategia- ja talousyksikkö, henkilöstöpalvelut Snellmaninkatu 3, Lappeenranta Seppo Pelkonen Raimo Suomela ISBN ISSN

NGIN. Kuva 1. pieneni

NGIN. Kuva 1. pieneni 1 LAPPEENRANNAN KAUPU NGIN HENKILÖSTÖKERTOMUS 20132 1 HENKILÖSTÖRESURSSIT Henkilöstön kokonaismäärä laski Lappeenrannan kaupungin palvelukses ssa oli 31.12.2013 yhteensä 2 386 henkilöä. Heistä 1 763 oli

Lisätiedot

LAPPEENRANNAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖKERTOMUS 2014

LAPPEENRANNAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖKERTOMUS 2014 1 LAPPEENRANNAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖKERTOMUS 2014 1 HENKILÖSTÖRESURSSIT Henkilöstön kokonaismäärä laski reilusti Lappeenrannan kaupungin palveluksessa oli 31.12.2014 yhteensä 2 340 henkilöä. Heistä 1 775

Lisätiedot

LAPPEENRANNAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖKERTOMUS 2015

LAPPEENRANNAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖKERTOMUS 2015 1 LAPPEENRANNAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖKERTOMUS 2015 1 HENKILÖSTÖRESURSSIT Henkilöstön kokonaismäärä laski Lappeenrannan kaupungin palveluksessa oli 31.12.2015 yhteensä 2 255 henkilöä. Heistä 1 664 oli vakinaisessa

Lisätiedot

Henkilöstökertomus 2014

Henkilöstökertomus 2014 Henkilöstökertomus 2014 Tilastointihetken henkilöstömäärät 2009-2014 Henkilöstömäärä 686 (703) Henkilötyövuosia yht. 639 (649) HENKILÖSTÖMÄÄRÄ 2009-2014 800 761 756 750 710 703 700 671 650 686 Opetushenkilöstö

Lisätiedot

Eläkeikä edessä Työelämästä eläkkeelle -löytyykö hyviä käytäntöjä? Jyrki Komulainen Ohjemajohtaja Kunnossa kaiken ikää -ohjelma

Eläkeikä edessä Työelämästä eläkkeelle -löytyykö hyviä käytäntöjä? Jyrki Komulainen Ohjemajohtaja Kunnossa kaiken ikää -ohjelma Eläkeikä edessä Työelämästä eläkkeelle -löytyykö hyviä käytäntöjä? Jyrki Komulainen Ohjemajohtaja Kunnossa kaiken ikää -ohjelma TOIMINTAKYKYÄ TYÖELÄMÄÄN - KKI-toimet ja työelämä - KKI-hankkeet TYÖELÄMÄ

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 77. Kaupunginhallitus 26.03.2012 Sivu 2 / 2

Espoon kaupunki Pöytäkirja 77. Kaupunginhallitus 26.03.2012 Sivu 2 / 2 Kaupunginhallitus 26.03.2012 Sivu 1 / 1 1416/01.00.02/2012 77 Henkilöstökertomus vuodelta 2011 Valmistelijat / lisätiedot: Kunnas Jere, puh. (09) 816 22508 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginjohtaja

Lisätiedot

HENKILÖSTÖKERTOMUS 2014

HENKILÖSTÖKERTOMUS 2014 HENKILÖSTÖKERTOMUS 2014 1 2 Sisältö 1. Johdanto 3 2. Henkilöstön määrä ja rakenne 31.12. 4 3. Johtaminen 5 4. Henkilöstön osaaminen ja ammattitaito 6 5. Työhyvinvoinnin edistäminen 6 6. Henkilöstökustannukset

Lisätiedot

Henkilöstöön liittyviä tunnuslukuja 2015

Henkilöstöön liittyviä tunnuslukuja 2015 Henkilöstöön liittyviä tunnuslukuja 2015 Konserniesikunta, Henkilöstöyksikkö Yhteenveto Kaupungin henkilöstömäärän kehitys on ollut hyvin hallinnassa. Henkilöstömäärä 31.12.2015 oli 14 101, kun se vuoden

Lisätiedot

Työhyvinvointi on osa johtamista Kuntaseminaari. 29.11.2011 Hannu Tulensalo

Työhyvinvointi on osa johtamista Kuntaseminaari. 29.11.2011 Hannu Tulensalo Työhyvinvointi on osa johtamista Kuntaseminaari 29.11.2011 Hannu Tulensalo henkilöstöjohtaja 1 ASUKKAIDEN MENESTYMINEN Tarvetta vastaavat palvelut Asukkaiden omatoimisuus Vuorovaikutus TALOUS HALLINNASSA

Lisätiedot

Henkilöstöraportti 2014

Henkilöstöraportti 2014 Henkilöstöraportti 2014 2 Sisällysluettelo 1 Johdanto 3 2 Henkilöstön määrä ja rakenne 3 2.1 Henkilöstömäärä 3 2.2 Henkilöstö sopimusaloittain 4 2.3 Virka- ja työvapaat ja kokonaistyöaika 5 2.4 Ikäjakauma

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5:

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5: Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5: Henkilöstöohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto HENKILÖSTÖOHJELMA 1 Henkilöstöohjelman lähtökohdat Johtamisvisio Linjakas johtajuus ja yhteinen sävel.

Lisätiedot

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2014 ÄHTÄRIN KAUPUNKI

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2014 ÄHTÄRIN KAUPUNKI HENKILÖSTÖRAPORTTI 2014 ÄHTÄRIN KAUPUNKI 1 Henkilöstöraportti kertoo tiivistetyssä muodossa olennaisimmat tiedot henkilöstön määrästä, henkilöstörakenteesta ja henkilöstökuluista. Raportti sisältää lisäksi

Lisätiedot

Henkilöstötilinpäätöksen tunnusluvut vuodelta 2004

Henkilöstötilinpäätöksen tunnusluvut vuodelta 2004 Henkilöstötilinpäätöksen tunnusluvut vuodelta 2004 Erja Laurila Organisaatio: ARKISTOLAITOS T1. Nykyiset henkilöstöpanokset euroa 2004 Henkilöstöpanokset vuonna 2004 Tunnusluku 2 Henkilöstön lukumäärä

Lisätiedot

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1 : HENKILÖSTÖRESURSSIT Henkilöstömäärä Henkilöstön lukumäärä vuoden 246 78767 4,0 41,8 82,0 256,0 12938,0 78767 Henkilöstön lukumäärän %-muutos edellisen vuoden lopusta 2,5-3,0-100,0-6,8-1,9 2,4 370,8-3,0

Lisätiedot

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1 : HENKILÖSTÖRESURSSIT Henkilöstömäärä Henkilöstön lukumäärä vuoden 240 81210 4,0 39,0 82,0 227,0 13364,0 81210 Henkilöstön lukumäärän %-muutos edellisen vuoden lopusta 2,6-1,9-64,2-4,4-0,7 2,4 150,0-1,9

Lisätiedot

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1 : Taso 3 2940300 Arkistolaitos : HENKILÖSTÖRESURSSIT Henkilöstömäärä Henkilöstön lukumäärä vuoden 318 86383 3,0 29,0 64,0 224,0 5536,0 86383 Henkilöstön lukumäärän %-muutos edellisen vuoden lopusta -29,1-100,0-3,4

Lisätiedot

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2011

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2011 HENKILÖSTÖRAPORTTI 2011 2 Sisällys 1 Toimintavuosi 2011... 3 2 Tunnusluvut... 3 2.1 Henkilöstön määrä ja rakenne... 3 2.2 Henkilöstön ikä... 3 2.3 Palvelussuhteen pituus... 4 2.4 Vaihtuvuus... 4 2.5 Eläkeelle

Lisätiedot

AKTIIVISEN AIKAISEN PUUTTUMISEN MALLI - VÄLINPITÄMÄTTÖMYYDESTÄ VÄLITTÄMISEEN KÄYTÄNNÖSSÄ-

AKTIIVISEN AIKAISEN PUUTTUMISEN MALLI - VÄLINPITÄMÄTTÖMYYDESTÄ VÄLITTÄMISEEN KÄYTÄNNÖSSÄ- AKTIIVISEN AIKAISEN PUUTTUMISEN MALLI - VÄLINPITÄMÄTTÖMYYDESTÄ VÄLITTÄMISEEN KÄYTÄNNÖSSÄ- Jaakko Joensuu henkilöstöpäällikkö Kempele on voimakkaasti kasvava 15 100 asukkaan nuorekas kunta. Kempele on huipputeknologiaa,

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 94. Kaupunginhallitus 31.03.2014 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 94. Kaupunginhallitus 31.03.2014 Sivu 1 / 1 Kaupunginhallitus 31.03.2014 Sivu 1 / 1 1405/01.00.02/2014 94 Henkilöstökertomus vuodelta 2013 Valmistelijat / lisätiedot: Jere Kunnas, puh. 046 877 3285 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginjohtaja

Lisätiedot

JOUTSASOPIMUS JA LOMAUTUKSET

JOUTSASOPIMUS JA LOMAUTUKSET JOUTSAN HENKILÖSTÖKERTOMUS VUODELTA 2015 SISÄLLYSLUETTELO JOUTSASOPIMUS JA LOMAUTUKSET 1 1. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA JAKAUMA SEKTOREITTAIN. 2 2. IKÄ-JA SUKUPUOLIJAKAUMA.. 3 3. IKÄRAKENNE 4 4. PALVELUSSUHTEEN

Lisätiedot

SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN HENKILÖSTÖSUUNNITELMA 2013

SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN HENKILÖSTÖSUUNNITELMA 2013 SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN HENKILÖSTÖSUUNNITELMA 2013 Valmistelija: Henkilöstöpäällikkö Hyväksyjä: Kuntayhtymän johtaja Hall 20.11.2012 Valt 28.11.2012 Voimaantulo 1.1.2013 1 1. Strategiset tavoitteet

Lisätiedot

Työympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset vuoteen 2020

Työympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset vuoteen 2020 Työympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset vuoteen 2020 Ikäjohtamisen seminaari Tampereen yliopisto, 20.3.2012 Lars-Mikael Bjurström 21.3.2012 Taustaa linjausten valmistelulle Työsuojelustrategia 1998

Lisätiedot

Uudet eläkkeensaajat Helsingissä 2010

Uudet eläkkeensaajat Helsingissä 2010 Tilastoja Helsingin kaupungin tietokeskus 43 2011 Uudet eläkkeensaajat Helsingissä 2010 Helsingissä siirtyi eläkkeelle vuoden 2010 aikana 7 296 henkeä. Eläkkeelle siirtyi 17 prosenttia enemmän helsinkiläisiä

Lisätiedot

KANSAINVÄLINEN TYÖTURVALLISUUSPÄIVÄ 28.4.2014

KANSAINVÄLINEN TYÖTURVALLISUUSPÄIVÄ 28.4.2014 KANSAINVÄLINEN TYÖTURVALLISUUSPÄIVÄ 28.4.2014 Henkilöstöjohtaja Riitta Hallberg Puh. 044-4598946, riitta.hallberg@saarikka.fi Perustietoja Saarikasta: - Tuottaa sosiaali- ja terveyspalveluja - 5 kunnan

Lisätiedot

2014-2016. Henkilöstöstrategia. Kirkkonummen kunta henkilöstöpalvelut

2014-2016. Henkilöstöstrategia. Kirkkonummen kunta henkilöstöpalvelut Dnro:53/01.00.00/2014 t 2014-2016 Henkilöstöstrategia Kunnanvaltuuston hyväksymä 16.6.2014 Kirkkonummen kunta henkilöstöpalvelut 1 Henkilöstöstrategia 2014 2016 Kunnallisen työmarkkinalaitoksen mukaan

Lisätiedot

Kuhmon kaupunki Henkilöstötilinpäätös 2013

Kuhmon kaupunki Henkilöstötilinpäätös 2013 Kuhmon kaupunki Henkilöstötilinpäätös 2013 Sisällys Johdanto... 2 Henkilöstötilinpäätös... 2 Henkilöstösuunnitelma... 2 Henkilöstömäärä... 3 1 Henkilötyövuodet... 3 Henkilöstön ikärakenne... 4 Terveysperusteiset

Lisätiedot

Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla?

Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla? Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla? Mistä työhyvinvointi koostuu? Työhyvinvointiryhmä tämä ryhmä perustettiin 2009 ryhmään kuuluu 13 kaupungin työntekijää - edustus kaikilta toimialoilta, työterveyshuollosta,

Lisätiedot

Henkilöstön hyvinvointia ja työkykyä ylläpitävä toiminta

Henkilöstön hyvinvointia ja työkykyä ylläpitävä toiminta Henkilöstön hyvinvointia ja työkykyä ylläpitävä toiminta 2015 Työterveyshuolto on kattava Lakisääteinen työterveyshuolto (lakisääteiset terveystarkastukset, työpaikkakäynnit) Muu ennaltaehkäisevä työterveyshuolto

Lisätiedot

Palvelussuhde 31.12. Miehet Naiset Yhteensä Muutos-% ed. vuodesta

Palvelussuhde 31.12. Miehet Naiset Yhteensä Muutos-% ed. vuodesta 1 2 Johdanto Kaupunginhallitus hyväksyi Alavuden kaupungin henkilöstöohjelman 2015 2020 kokouksessaan 18.5.2015. Henkilöstötyön tavoitteena on, että Alavuden kaupunki on houkutteleva ja vastuullinen työnantaja,

Lisätiedot

Käytännön kokemuksia henkilöstöraportoinnista

Käytännön kokemuksia henkilöstöraportoinnista Käytännön kokemuksia henkilöstöraportoinnista Tanja Peltovuoma henkilöstöjohtaja Lapin sairaanhoitopiiri tanja.peltovuoma@lshp.fi Millainen on hyvä henkilöstöraportti? tukee strategista johtamista toimii

Lisätiedot

29.9.2011 FINLANDIA-TALO. henkilöstöjohtaja

29.9.2011 FINLANDIA-TALO. henkilöstöjohtaja UUDISTA JA UUDISTU 2011 28. FINLANDIA-TALO Hannu Tulensalo henkilöstöjohtaja Työhyvinvoinnilla tuottavuutta vai tuottavuudella työhyvinvointia? Työhyvinvoinnin taloudellinen merkitys Helsingissä 2010 Työhyvinvointityössä

Lisätiedot

SECURITAS OY HENKILÖSTÖRAPORTTI 2002

SECURITAS OY HENKILÖSTÖRAPORTTI 2002 SECURITAS OY HENKILÖSTÖRAPORTTI 22 Vuonna 22 talouden kasvuvauhti hidastui hieman, mikä näkyi myös henkilöstömäärän kehityksessä. Koulutusrintamalla vuosi oli kuitenkin aktiivinen. Yhtäältä tämä johtui

Lisätiedot

Varhaisen välittämisen

Varhaisen välittämisen Varhaisen välittämisen malli käytännössä Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Sirpa Parantala Henkilöstökoordinaattori SP Mikkelin keskussairaala Moision sairaala Sairaansijat ja hoitopaikat Sairaansijat yhteensä

Lisätiedot

Henkilöstö- ja koulutussuunnitelmasta tulee käydä ilmi kunnan koko huomioon ottaen ainakin:

Henkilöstö- ja koulutussuunnitelmasta tulee käydä ilmi kunnan koko huomioon ottaen ainakin: JOROISTEN KUNTA HENKILÖSTÖ- JA KOULUTUSSUUNNITELMA 214 1. Johdanto Laki työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta kunnissa määrää, että kunnassa on laadittava yhteistoimintamenettelyssä vuosittain

Lisätiedot

Juankosken kaupunki. Henkilöstökertomus 2012

Juankosken kaupunki. Henkilöstökertomus 2012 Juankosken kaupunki Henkilöstökertomus 2012 Kaupunginhallitus 8.4.2013 JUANKOSKEN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖKERTOMUS 2012 Henkilöstökertomus on henkilöstöjohtamisen ja henkilöstösuunnittelun apuväline, jonka

Lisätiedot

Uuden kunnan henkilöstöpolitiikan ja henkilöstöjohtamisen periaatteet yhdistymissopimuksessa ja poliittisessa sopimuksessa

Uuden kunnan henkilöstöpolitiikan ja henkilöstöjohtamisen periaatteet yhdistymissopimuksessa ja poliittisessa sopimuksessa Uuden kunnan henkilöstöpolitiikan ja henkilöstöjohtamisen periaatteet yhdistymissopimuksessa ja poliittisessa sopimuksessa UK-henkilöstöryhmä, 10.6.2010 Henkilöstöjohtamisella tarkoitetaan tässä sitä johtamisen

Lisätiedot

HENKILÖSTÖKERTOMUS 2012

HENKILÖSTÖKERTOMUS 2012 HENKILÖSTÖKERTOMUS 2012 SISÄLTÖ 1 Henkilöstön määrä ja rakenne 2 1.1 Henkilöstön määrä 2 1.2 Henkilöstön palvelussuhdejakauma 4 1.3 Henkilöstön sukupuolijakauma 4 1.4 Henkilöstön ikä 6 1.5 Henkilöstökulut

Lisätiedot

Savonlinnan kaupunki 2013

Savonlinnan kaupunki 2013 Savonlinnan kaupunki 2013 Kuntasi työhyvinvointisyke Yleistä kyselystä Savonlinnan kaupungin työhyvinvointikyselyssä kartoitettiin organisaation palveluksessa olevien työntekijöiden työhyvinvointi ja siinä

Lisätiedot

TASA- ARVOSUUNNITELMA

TASA- ARVOSUUNNITELMA TASA- ARVOSUUNNITELMA Kaupunginhallituksen 2.10.2012 165 hyväksymä Haapajärven kaupungin tasa-arvosuunnitelma Tasa-arvolain 6a.n mukaan tasa-arvosuunnitelma on selvitys työpaikan tasaarvotilanteesta ja

Lisätiedot

Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista. Tietoisku 10.1.2014

Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista. Tietoisku 10.1.2014 Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista Tietoisku 10.1.2014 Osaamisen uudistaminen ja työn vaatimukset Koulutuksella ja osaamisella on työkykyä ylläpitävä ja rakentava vaikutus, joka osaltaan

Lisätiedot

Hausjärven kunta. Henkilöstökertomus vuodelta 2013

Hausjärven kunta. Henkilöstökertomus vuodelta 2013 Hausjärven kunta Henkilöstökertomus vuodelta 2013 Käsitelty: Kunnanhallitus 25.3.2014, 118 Kehittämistoimikunta 22.4.2014, 13 Tarkastuslautakunta 3.4.2014, 12 Kunnanhallitus 27.5.2014, 205 Kunnanvaltuusto

Lisätiedot

Juankosken kaupunki. Henkilöstökertomus 2013

Juankosken kaupunki. Henkilöstökertomus 2013 Juankosken kaupunki Henkilöstökertomus 2013 Kaupunginhallitus 7.4.2014 JUANKOSKEN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖKERTOMUS 2013 Henkilöstökertomus on henkilöstöjohtamisen ja henkilöstösuunnittelun apuväline, jonka

Lisätiedot

Forssan kaupungin ja kaupungin henkilöstöjärjestöjen välinen HENKILÖSTÖSOPIMUS 2011 2012

Forssan kaupungin ja kaupungin henkilöstöjärjestöjen välinen HENKILÖSTÖSOPIMUS 2011 2012 Forssan kaupungin ja kaupungin henkilöstöjärjestöjen välinen HENKILÖSTÖSOPIMUS 2011 2012 Yhteistoimintaryhmä 29.11.2010 Kaupunginhallitus 29.11.2010 Kaupunginvaltuusto 13.12.2010 Sisällysluettelo 1. Edellisen

Lisätiedot

Työterve yshuollon ennakoiva rooli: tukeeko työterveyshuolto tule - tule sairauksissa työkykyä vai

Työterve yshuollon ennakoiva rooli: tukeeko työterveyshuolto tule - tule sairauksissa työkykyä vai Työterveyshuollon y ennakoiva rooli: tukeeko työterveyshuolto tule -sairauksissa työkykyä vai työkyvyttömyyttä kehittämispäällikkö Ritva Teerimäki ritva.teerimaki@hel.fi Työterveyskeskus Edistää kaupungin

Lisätiedot

Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymä HENKILÖSTÖRAPORTTI 2014

Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymä HENKILÖSTÖRAPORTTI 2014 Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymä HENKILÖSTÖRAPORTTI 2014 1. Johdanto... 3 2. Henkilöstömäärä... 3 3. Henkilötyövuodet... 4 4. Työajan jakautuminen... 5 5. Ikärakenne... 6 6. Henkilöstön osaamisen

Lisätiedot

HENKILÖSTÖKERTOMUS 2011

HENKILÖSTÖKERTOMUS 2011 HENKILÖSTÖKERTOMUS Henkilöstö hallinnonaloittain 31.12. 2010 toistaiseksi määräajatetyt työllis- yhteensä toistaiseksi määräajan työllistetyt yhteensä Hallintotoimi 8 2 10 8 2 0 10 Perusturvatoimi 51 16

Lisätiedot

Paimion kaupunki HENKILÖSTÖKATSAUS 2014

Paimion kaupunki HENKILÖSTÖKATSAUS 2014 Paimion kaupunki HENKILÖSTÖKATSAUS 2014 1 Sisällys 1. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA RAKENNE... 3 1.1. Henkilöstön määrä 31.12.... 3 1.2. Henkilötyövuodet 2014... 3 1.3. Ikä- ja sukupuolijakauma... 4 2. HENKILÖSTÖN

Lisätiedot

HENKILÖSTÖPOLITIIKAN HAASTEET HENKILÖSTÖN RIITTÄVYYS JA REKRYTOINTI HENKILÖSTÖN RIITTÄVYYS JA REKRYTOINTI. 25.9.2013 Outi Sonkeri, henkilöstöjohtaja

HENKILÖSTÖPOLITIIKAN HAASTEET HENKILÖSTÖN RIITTÄVYYS JA REKRYTOINTI HENKILÖSTÖN RIITTÄVYYS JA REKRYTOINTI. 25.9.2013 Outi Sonkeri, henkilöstöjohtaja HENKILÖSTÖPOLITIIKAN KOHTI TEHOKASTA TERVEYDENHUOLLON KOKONAISUUTTA HUS:N VALTUUSTON LAIVASEMINAARI 24 26.9.2013 25.9.2013 Outi Sonkeri, henkilöstöjohtaja 1 2 HENKILÖSTÖN RIITTÄVYYS JA REKRYTOINTI Riittävä,

Lisätiedot

Henkilöstöraportoinnin vertailutietopankki

Henkilöstöraportoinnin vertailutietopankki Henkilöstöraportoinnin vertailutietopankki Mistä on kyse? Vertailutietopankki on kuntatyönantajille tarkoitettu ilmainen palvelu, johon kirjaudutaan omilla tunnuksilla. 2 Mistä on kyse? Tavoitteena on

Lisätiedot

MYNÄMÄEN KUNNAN KOULUTUSSUUNNITELMA 2015 Yt-neuvottelukunta 26.1.2015 Kh 2.2.2015

MYNÄMÄEN KUNNAN KOULUTUSSUUNNITELMA 2015 Yt-neuvottelukunta 26.1.2015 Kh 2.2.2015 MYNÄMÄEN KUNNAN KOULUTUSSUUNNITELMA 2015 Yt-neuvottelukunta 26.1.2015 Kh 2.2.2015 Arvio koko henkilöstön ammatillisesta osaamisesta (työntekijä tarkoittaa työsopimussuhteisia ja virkasuhteisia) Mynämäen

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki

Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki Työstä terveyttä ja elinvoimaa! -seminaari 23.4.2015 Kruunupuisto Henkilöstösihteeri Susanna Laine Sisältö Strategia Henkilöstö Työhyvinvointiohjelma

Lisätiedot

Lisää tuottavuutta työkykyjohtamisella. Aamiaistilaisuus. 5.9.2014 Raahe. Tiina Kesti, palvelujohtaja Leena Keränen, kehittämispäällikkö

Lisää tuottavuutta työkykyjohtamisella. Aamiaistilaisuus. 5.9.2014 Raahe. Tiina Kesti, palvelujohtaja Leena Keränen, kehittämispäällikkö Lisää tuottavuutta työkykyjohtamisella Aamiaistilaisuus 5.9.2014 Raahe Tiina Kesti, palvelujohtaja Leena Keränen, kehittämispäällikkö Lisää tuottavuutta työkykyjohtamisella Raahe 5.9.2014 klo 8.00 9.00

Lisätiedot

Kaikki mukaan vammaisten ja osatyökykyisten työpanos työelämän käyttöön. Pauliina Lampinen Kuntoutuspäivät 23.3.2012

Kaikki mukaan vammaisten ja osatyökykyisten työpanos työelämän käyttöön. Pauliina Lampinen Kuntoutuspäivät 23.3.2012 Kaikki mukaan vammaisten ja osatyökykyisten työpanos työelämän käyttöön Pauliina Lampinen Kuntoutuspäivät 23.3.2012 Vammaisten lasten ja nuorten tukisäätiö Säätiö tukee pitkäaikaissairaita/vammaisia lapsia

Lisätiedot

IIN KUNTA HENKILÖSTÖRAPORTTI/ HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS

IIN KUNTA HENKILÖSTÖRAPORTTI/ HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS IIN KUNTA HENKILÖSTÖRAPORTTI/ HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2014 Kunnanhallitus 26.5.2015 2 HENKILÖSTÖRAPORTTI / HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO... 3 2. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA RAKENNE... 3 2.1.

Lisätiedot

Henkilökuntaa rekrytoitaessa noudatetaan voimassa olevia sääntöjä ja määräyksiä pätevyysvaatimuksista ja kelpoisuusehdoista.

Henkilökuntaa rekrytoitaessa noudatetaan voimassa olevia sääntöjä ja määräyksiä pätevyysvaatimuksista ja kelpoisuusehdoista. ALAVIESKAN KUNNAN TASA-ARVOSUUNNITELMA 1. Tavoitteet Kunnanvaltuusto 26.9.2006 19 Tavoitteena on tasa-arvoinen, yhteistyökykyinen ja kehittyvä sekä hyvää tulosta tekevä työyhteisö, jossa tasa-arvo on osa

Lisätiedot

Työterveyshuolto kehittää työuria. KT Kuntatyönantajat 3.5.2013

Työterveyshuolto kehittää työuria. KT Kuntatyönantajat 3.5.2013 Työterveyshuolto kehittää työuria KT Kuntatyönantajat 3.5.2013 Diapaketin tarkoitus ja käyttö Diapaketti toimii tukimateriaalina, kun kunnat ja kuntayhtymät miettivät, miten voivat tukea henkilöstön työurien

Lisätiedot

Leppävirran kunta Puh. (017) 570 911 PL 4, 79101 Leppävirta www.leppavirta.fi

Leppävirran kunta Puh. (017) 570 911 PL 4, 79101 Leppävirta www.leppavirta.fi Leppävirran kunta Puh. (017) 570 911 PL 4, 79101 Leppävirta www.leppavirta.fi henkilöstötilinpäätös 2014 HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS Sisällysluettelo 1. HENKILÖSTÖ... 1 1.1. Vakinainen henkilöstö toimialoittain

Lisätiedot

Orimattilan kaupunki HENKILÖSTÖ- JA KOULUTUSSUUNNITELMA 2015

Orimattilan kaupunki HENKILÖSTÖ- JA KOULUTUSSUUNNITELMA 2015 Orimattilan kaupunki HENKILÖSTÖ- JA KOULUTUSSUUNNITELMA 2015 Työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta annettuun lakiin on tullut muutos 1.1.2014. Lakiin on lisätty 4a pykälä, jonka mukaan

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 101. Kaupunginhallitus 21.03.2016 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 101. Kaupunginhallitus 21.03.2016 Sivu 1 / 1 Kaupunginhallitus 21.03.2016 Sivu 1 / 1 1116/2016 01.00.02 101 Henkilöstökertomus vuodelta 2015 Valmistelijat / lisätiedot: Jere Kunnas, puh. 046 877 3285 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginjohtaja

Lisätiedot

1 Johdanto. 2 Henkilöstön määrä ja rakenne. 2.1. Henkilöstön määrä

1 Johdanto. 2 Henkilöstön määrä ja rakenne. 2.1. Henkilöstön määrä 1 1 Johdanto Henkilöstöraportin tehtävänä on antaa vuosittain luottamushenkilöille, esimiehille ja henkilöstölle kokonaiskuva henkilöstön määrästä ja rakenteesta. Se sisältää määrällistä perustietoa henkilöstön

Lisätiedot

Miten jaksamme työelämässä?

Miten jaksamme työelämässä? Miten jaksamme työelämässä? työelämän haasteet Työhyvinvoinnin asiantuntija Tiina Holappa Sisältö: Työelämän haasteet Työelämän tämän hetkiset trendit Tilastoja suomalaisten eläköitymisestä Työurat pidemmiksi

Lisätiedot

Työkyvyn tukeminen ehkäisee työkyvyttömyyttä. Työkyvyn tukeminen

Työkyvyn tukeminen ehkäisee työkyvyttömyyttä. Työkyvyn tukeminen ehkäisee työkyvyttömyyttä Työkyvyttömyyden hinta Suomessa Työkyvyttömyys maksaa yhteiskunnalle vuodessa Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyy vuodessa Työkyvyttömyyseläkettä saa lähes 4 171*milj. 18 800 henkilöä

Lisätiedot

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2012

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2012 HENKILÖSTÖRAPORTTI 2012 2 Sisällys 1 Toimintavuosi 2012... 3 2 Tunnusluvut... 3 2.1 Henkilöstön määrä ja rakenne... 3 2.2 Henkilöstön ikä... 3 2.3 Palvelussuhteen pituus... 4 2.4 Vaihtuvuus... 4 2.5 Eläkeelle

Lisätiedot

Verkostot ja palvelut esimiehen tukena työhyvinvoinnin johtamisessa. Jengoilleen hankkeen verkostopäivä 2.9.2014 Merja Koivuniemi, lehtori, SAMK

Verkostot ja palvelut esimiehen tukena työhyvinvoinnin johtamisessa. Jengoilleen hankkeen verkostopäivä 2.9.2014 Merja Koivuniemi, lehtori, SAMK Verkostot ja palvelut esimiehen tukena työhyvinvoinnin johtamisessa Jengoilleen hankkeen verkostopäivä 2.9.2014 Merja Koivuniemi, lehtori, SAMK Tukea läheltä - Työterveyshuollosta Apua työkyvyn ja kuntoutustarpeen

Lisätiedot

SIILINJÄRVEN KUNTA Henkilöstökertomus 2014

SIILINJÄRVEN KUNTA Henkilöstökertomus 2014 SIILINJÄRVEN KUNTA Henkilöstökertomus 2014 Johtoryhmä 27.4.2015 Yhteistyötoimikunta 29.5.2015 xx Tarkastuslautakunta 19.5.2015 Khall 4.5.2015 xxx Kvalt 8.6.2015 xx Sisällys 1 Esipuhe... 3 2 Henkilöstöresurssit...

Lisätiedot

Työhyvinvointi ja johtaminen

Työhyvinvointi ja johtaminen Työhyvinvointi ja johtaminen Minna Kohmo, Henki-Tapiola 30.11.2011 23.11.2011 1 Tämä on Tapiola Noin 3 000 tapiolalaista palvelee noin 960 000 kuluttaja-asiakasta 63 000 yrittäjää 60 000 maa- ja metsätalousasiakasta

Lisätiedot

Paimion kaupunki HENKILÖSTÖKATSAUS 2013

Paimion kaupunki HENKILÖSTÖKATSAUS 2013 Paimion kaupunki HENKILÖSTÖKATSAUS 2013 1 Sisällys 1. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA RAKENNE... 3 1.1. Henkilöstön määrä 31.12.... 3 1.2. Henkilötyövuodet 2013... 3 1.3. Ikä- ja sukupuolijakauma... 5 2. HENKILÖSTÖN

Lisätiedot

Etua iästä. Ikäjohtamisen työkaluja Itellassa

Etua iästä. Ikäjohtamisen työkaluja Itellassa Etua iästä Ikäjohtamisen työkaluja Itellassa Etua iästä on Vautsin osahanke Tavoitteena Tukea eri-ikäisten jaksamista ottamalla huomioon eri ikäkausien vahvuudet ja erityistarpeet Parantaa valmiuksia ikäjohtamiseen

Lisätiedot

Helsingin kaupungin työllisyydenhoito

Helsingin kaupungin työllisyydenhoito Helsingin kaupungin työllisyydenhoito Eija Hanni 17.5.2011 Eija Hanani Työllisyydenhoidon linjaukset 1. Työttömyyden katkaisu mahdollisimman varhain 2. Painopisteryhmät: - nuoret - nuoret aikuiset - maahanmuuttajat

Lisätiedot

Jyväskylä sopimuksen avainkohdat - Henkilöstötoimikunta 8.10.2007 - Pertti Malkki Henkilöstöjohtaja

Jyväskylä sopimuksen avainkohdat - Henkilöstötoimikunta 8.10.2007 - Pertti Malkki Henkilöstöjohtaja Jyväskylä sopimuksen avainkohdat - Henkilöstötoimikunta 8.10.2007 - Pertti Malkki Henkilöstöjohtaja Sisältö 1. Miksi Jyväskylä -sopimus? 2. Yhteistoiminta 3. Henkilöstösuunnittelu ja rekrytointi 4. Henkilöstön

Lisätiedot

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA 1 YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA Jari Korhonen Liikelaitoksen johtaja, työterveyshuollon erikoislääkäri Joensuun Työterveys Joensuu 26.4.2013 7.5.2013 Jari Korhonen, johtaja, Joensuun Työterveys 2 Mitä

Lisätiedot

edellä kuntakokeilussa

edellä kuntakokeilussa edellä kuntakokeilussa Jyväskylässä 25.11.2013 Työllisyyden Kuntakokeilu www.jyvaskyla.fi/tyo/kuntakokeilu www.toihinpalvelu.fi www.facebook.com/tyo/kuntakokeilu Euroja ja ihmisiä 2000 M 2100 150 M 8,8

Lisätiedot

Lappeenrannan kaupunki 12.9.14 VUODEN 2015 TALOUSARVION JA TALOUSSUUNNITELMAN 2016 2017 LAADINTA

Lappeenrannan kaupunki 12.9.14 VUODEN 2015 TALOUSARVION JA TALOUSSUUNNITELMAN 2016 2017 LAADINTA Lappeenrannan kaupunki 12.9.14 VUODEN 2015 TALOUSARVION JA TALOUSSUUNNITELMAN 2016 2017 LAADINTA Yleistä Kaupunginhallitus päättää ensi vuoden ja taloussuunnittelukauden kehysten tarkistuksesta kokouksessaan

Lisätiedot

Työhyvinvointi Kotkassa Jorma Haapanen

Työhyvinvointi Kotkassa Jorma Haapanen Työhyvinvointi Kotkassa Jorma Haapanen Kotkan kaupunki Perustettu vuonna 1879 Kotka, Karhula ja Kymi yhdistyivät 1977 Asukkaita noin 55.000 Kokonaispinta-ala 950km2, maata 271km2, merta 678km2 Rantaviivaa

Lisätiedot

HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2008

HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2008 TURVATEKNIIKAN KESKUS HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2008 Koonneet: Päivi Hakulinen Seppo Vaalavuo SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 4 2. Tehokas TUKES... 4 Henkilöstömäärä... 4 Keski-ikä... 5 Vaihtuvuus... 6 Työaika...

Lisätiedot

Kuntatyönantaja ja potilassiirtoergonomian haasteet. M j R Merja Rusanen Työelämän kehittämisen asiantuntija Kunnallinen työmarkkinalaitos

Kuntatyönantaja ja potilassiirtoergonomian haasteet. M j R Merja Rusanen Työelämän kehittämisen asiantuntija Kunnallinen työmarkkinalaitos Kuntatyönantaja ja potilassiirtoergonomian haasteet M j R Merja Rusanen Työelämän kehittämisen asiantuntija Kunnallinen työmarkkinalaitos Kunta-alan haasteet t Kunta-alan alan työntekijöiden ikääntyminen,

Lisätiedot

HENKILÖSTÖKERTOMUS 2015

HENKILÖSTÖKERTOMUS 2015 HENKILÖSTÖKERTOMUS 2015 1 2 Sisältö 1. Johdanto 4 2. Henkilöstön määrä ja rakenne 31.12. 5 3. Johtaminen 6 4. Henkilöstön osaaminen ja ammattitaito 7 5. Työhyvinvoinnin edistäminen 7 6. Henkilöstökustannukset

Lisätiedot

Kunnanvaltuutettu ja kuntatyöntekijän työhyvinvointi

Kunnanvaltuutettu ja kuntatyöntekijän työhyvinvointi Kunnanvaltuutettu ja kuntatyöntekijän työhyvinvointi Tutkimus- ja kehittämisjohtaja Pauli Forma Kuntamarkkinat to 13.9.2012 klo 11.30 11.50 12.9.2012 Pauli Forma 1 Tutkimustuloksia Kevan toimintaympäristötutkimus

Lisätiedot

Työkyvyn palauttaminen ja työhön paluu. Mervi Viljamaa LT, työterveyshuollon erikoislääkäri Dextra Työterveys, Pihlajalinna Oy

Työkyvyn palauttaminen ja työhön paluu. Mervi Viljamaa LT, työterveyshuollon erikoislääkäri Dextra Työterveys, Pihlajalinna Oy Työkyvyn palauttaminen ja työhön paluu Mervi Viljamaa LT, työterveyshuollon erikoislääkäri Dextra Työterveys, Pihlajalinna Oy Esityksen sisältö 1. Työkyvyn palauttamiseen ja työhön paluuseen liittyvät

Lisätiedot

MUISTAMIS- JA PALKITSEMISSÄÄNTÖ

MUISTAMIS- JA PALKITSEMISSÄÄNTÖ MUISTAMIS- JA PALKITSEMISSÄÄNTÖ Hyväksytty kunnanhallituksessa x.x.2014 x SISÄLTÖ 1 YLEISTÄ... 3 2 MUISTAMISTILAISUUDET... 3 2.1 Työmerkkipäivät... 3 2.2 Läksiäistilaisuus... 3 2.3 Eläkkeelle siirtyminen...

Lisätiedot

Henkilöstövoimavarojen arviointi. suositus henkilöstöraportoinnin kehittämiseen

Henkilöstövoimavarojen arviointi. suositus henkilöstöraportoinnin kehittämiseen Henkilöstövoimavarojen arviointi suositus henkilöstöraportoinnin kehittämiseen Suosituksen tavoitteet Tämä suositus tukee strategista henkilöstöjohtamista sekä henkilöstön ja työyhteisöjen jatkuvaa kehittämistä

Lisätiedot

SIILINJÄRVEN KUNTA. Henkilöstökertomus 2013

SIILINJÄRVEN KUNTA. Henkilöstökertomus 2013 SIILINJÄRVEN KUNTA Henkilöstökertomus 2013 Johtoryhmä 22.4.2014 Yhteistyötoimikunta 19.5.2014 Sisällys 1 Esipuhe... 3 2 Henkilöstöresurssit... 4 2.1 Henkilöstön määrä ja rakenne... 4 2.2 Työ- ja virkavapaat...

Lisätiedot

Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2006

Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2006 Kunnallinen työmarkkinalaitos Muistio 1 (5) Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2006 Lainsäädännön muutokset voimassa vuodesta 2004 Terveydenhuollon henkilöstön täydennyskoulutusta koskeva

Lisätiedot

Opetus- ja kasvatushenkilöstön työolosuhteiden laadullinen kehittäminen 27.5.2008

Opetus- ja kasvatushenkilöstön työolosuhteiden laadullinen kehittäminen 27.5.2008 Opetus- ja kasvatushenkilöstön työolosuhteiden laadullinen kehittäminen 27.5.2008 Pauli Forma, VTT, dos. Tutkimus- ja kehittämisjohtaja Kuntien eläkevakuutus Esitelmän näkökulmat Työolot, työkyky ja työhyvinvointi

Lisätiedot

SIILINJÄRVEN KUNTA Henkilöstökertomus 2013

SIILINJÄRVEN KUNTA Henkilöstökertomus 2013 SIILINJÄRVEN KUNTA Henkilöstökertomus 2013 Johtoryhmä 22.4.2014 Yhteistyötoimikunta 19.5.2014 19 Tarkastuslautakunta 20.5.2014 Khall 26.5.2014 116 Kvalt 16.6.2014 19 Sisällys 1 Esipuhe... 3 2 Henkilöstöresurssit...

Lisätiedot

ENONTEKIÖN KUNNAN HENKILÖSTÖRAPORTTI VUODELTA 2010

ENONTEKIÖN KUNNAN HENKILÖSTÖRAPORTTI VUODELTA 2010 ENONTEKIÖN KUNNAN HENKILÖSTÖRAPORTTI VUODELTA 2010 1 Henkilöstöraportissa olevat tiedot perustuvat kunnan palkanlaskennasta kerättyihin tietoihin 31.12.2010 tilanteesta. Luvut sisältävät ko. päivänä kunnan

Lisätiedot

työssä selviytymisen tukena Itellassa

työssä selviytymisen tukena Itellassa Kunnon Polku Määräaikainen työn keventäminen työssä selviytymisen tukena Itellassa Työelämä muutosmurroksessa 17.11.2009 Työhyvinvointipäällikkö i Pirjo Talvela-Blomqvist l Itella Oyj 1 Itellan haasteita

Lisätiedot

Työssä vai työkyvyttömänä

Työssä vai työkyvyttömänä Työssä vai työkyvyttömänä Johtajaylilääkäri Tapio Ropponen Kuntamarkkinat to 13.9.2012 klo 10.00 10.20 Kevan tavoitteet työssä jatkamisen tukemisessa 1. Mahdollisimman moni jatkaisi työssä omaan eläkeikäänsä

Lisätiedot

AKTIIVINEN TUKI TYÖYHTEISÖSSÄ NÄIN SE SAATIIN TOIMIMAAN

AKTIIVINEN TUKI TYÖYHTEISÖSSÄ NÄIN SE SAATIIN TOIMIMAAN AKTIIVINEN TUKI TYÖYHTEISÖSSÄ NÄIN SE SAATIIN TOIMIMAAN Pitkäjänteinen työturvallisuustyö kunta-alalla - sanoista teoiksi 24.9.2013 Tampere vs.työhyvinvointipäällikkö Satu Haapakoski Henkilöstöpalvelut

Lisätiedot

Johdatko työhyvinvointia vai jahtaatko tulosta?

Johdatko työhyvinvointia vai jahtaatko tulosta? Johdatko työhyvinvointia vai jahtaatko tulosta? Mitä työhyvinvointi tuottaa? Jari Honkanen Vastaava työterveyslääkäri Mehiläinen Kuopio 1 9.10.2014 TYHY tapahtuma Työhyvinvoinnin merkitys liiketoiminnan

Lisätiedot

Hausjärven kunta. HENKILÖSTÖKERTOMUS vuodelta 2012

Hausjärven kunta. HENKILÖSTÖKERTOMUS vuodelta 2012 Hausjärven kunta HENKILÖSTÖKERTOMUS vuodelta 2012 11.4.2013 SISÄLTÖ 2 1 JOHDANTO 3 2 HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ 4 2.1 Vakinainen ja määräaikainen henkilöstö 4 2.2 Henkilöstön kokonaismäärä toimialoittain 4 2.3

Lisätiedot

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Hyvinvointikertomus valtuustokaudelta 2009-2012 ja hyvinvointisuunnitelma valtuustokaudelle 2013-2016 Keskeneräinen Kertomuksen vastuutaho ja laatijat (viranhaltijat,

Lisätiedot

Keski Satakunnan terveydenhuollon kuntayhtymä

Keski Satakunnan terveydenhuollon kuntayhtymä Keski Satakunnan terveydenhuollon kuntayhtymä 2 HENKILÖSTÖRAPORTTI 2014 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO 3 2. VISIO JA ARVOT.4 3. LUOTTAMUS JA YHTEISTYÖ..4 4. OSAAVA TYÖVOIMA..5 5. TYÖHYVINVOINTI JA TERVEYS.5

Lisätiedot

HENKILÖSTÖKERTOMUS VUODELTA 2014

HENKILÖSTÖKERTOMUS VUODELTA 2014 HENKILÖSTÖKERTOMUS VUODELTA 2014 TAUSTAA Kunnan toimialalla henkilöstö on tärkein resurssitekijä. Menestykseen kunta tarvitsee motivoituneen ja osaavan henkilöstön. Valtuuston asettamien tavoitteiden saavuttaminen

Lisätiedot

HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2011 2016 KAARINA ON TYÖPAIKKA JOSSA JOKAINEN TIETÄÄ TEHTÄVÄNSÄ JA VASTUUNSA JA ON YLPEÄ TYÖSTÄÄN!

HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2011 2016 KAARINA ON TYÖPAIKKA JOSSA JOKAINEN TIETÄÄ TEHTÄVÄNSÄ JA VASTUUNSA JA ON YLPEÄ TYÖSTÄÄN! HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2011 2016 KAARINA ON TYÖPAIKKA JOSSA JOKAINEN TIETÄÄ TEHTÄVÄNSÄ JA VASTUUNSA JA ON YLPEÄ TYÖSTÄÄN! HENKILÖSTÖSTRATEGIA Vie kaupunkia kohti visiota Kertoo, millainen työnantaja haluamme

Lisätiedot

PAIMION KAUPUNGIN HENKILÖSTÖKATSAUS 2011

PAIMION KAUPUNGIN HENKILÖSTÖKATSAUS 2011 PAIMION KAUPUNGIN HENKILÖSTÖKATSAUS 2011 1. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA RAKENNE... 2 1.1. Henkilökunta toimielimittäin 31.12.2011... 3 1.2. Henkilöstömäärän kehitys toiminnoittain 2008 2011... 4 1.3. Henkilökunnan

Lisätiedot

Alueellinen työhyvinvointikysely. Voimaa ossaamisesta! -hanke

Alueellinen työhyvinvointikysely. Voimaa ossaamisesta! -hanke Alueellinen työhyvinvointikysely Voimaa ossaamisesta! -hanke Taustatiedot Vastaajia 1 983 henkilöä miehiä 14 % naisia 86 % Toimiala Hotelli- ja ravintola 5 % Kauppa- ja palvelu 17 % Muu julkishallinto

Lisätiedot

Henkilöstökertomus löytyy kokonaisuudessaan: http://www.salpaus.fi/kuntayhtyman-henkilostokertomus/sivut/default.aspx Henkilöstömäärä Henkilöstömäärässä huomioidaan myös osa-aikaeläkkeellä, sairauslomalla,

Lisätiedot

Win Win Win Työkyvyn kokonaishallinta avaa monia mahdollisuuksia

Win Win Win Työkyvyn kokonaishallinta avaa monia mahdollisuuksia Win Win Win Työkyvyn kokonaishallinta avaa monia mahdollisuuksia Satu Huber 17.11.2011 17.11.2011 1 Kysymys Jos yrityksenne palkkasumma on > 30mio 30 vuotias henkilö jää työkyvyttömyyseläkkeelle; palkka

Lisätiedot

Henkilöstöpäällikön päänsärky: Kun työntekijä on kyvykäs mutta haluton tai halukas mutta kyvytön

Henkilöstöpäällikön päänsärky: Kun työntekijä on kyvykäs mutta haluton tai halukas mutta kyvytön Henkilöstöpäällikön päänsärky: Kun työntekijä on kyvykäs mutta haluton tai halukas mutta kyvytön Ikääntyminen, työsuorituskyky ja subjektiivinen eläköitymisikä. Mikä ja kuka motivoi eri ikäisiä työntekijöitä

Lisätiedot